MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2012–2013)

17.10.2011 - (KOM(2011)0072 – C7‑0077/2011 – 2011/0046(NLE)) - *

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Jan Březina

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2012–2013)

(KOM(2011)0072 – C7‑0077/2011 – 2011/0046(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2011)0072),

–   ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 7 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7‑0077/2011),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A7-0360/2011),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa vahvistettu ensisijainen rahoitusohje ei ole yhteensopiva nykyisen vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa; panee merkille komission ehdotuksen[1] monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[2] 21–23 kohdan mukaisesti, jotta voidaan hoitaa ITERin ennakoimaton lisärahoitus vuosina 2012–2013; on valmis aloittamaan neuvottelut toisen budjettivallan käyttäjän kanssa toimielinten sopimuksen tarjoamien keinojen pohjalta, jotta päästäisiin nopeasti sopimukseen Euratomin tutkimusohjelman rahoittamisesta vuoden 2011 loppuun mennessä; palauttaa mieliin vastustavansa Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013)[3] varojen minkäänlaista uudelleen kohdentamista, jota komissio esitti edellä mainitussa ehdotuksessaan;

3.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan mukaisesti;

4.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Puiteohjelman (2012–2013) suunnittelun ja täytäntöönpanon olisi perustuttava yksinkertaisuuden, vakauden, avoimuuden, oikeusvarmuuden, johdonmukaisuuden, osaamisen ja luottamuksen periaatteisiin niiden suositusten mukaisesti, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin mietintöön tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta.
Tarkistus  2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Ydinturvallisuuden parantuminen ja soveltuvissa tapauksissa ydinvalvontanäkökohdat olisi asetettava ensisijaiseen asemaan ottaen huomioon ydinonnettomuuksien mahdolliset rajatylittävät vaikutukset.
Tarkistus  3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) Kestävää ydinfissiota koskevan eurooppalaisen teollisuusaloitteen (ESNII) tavoitteena on suljettua polttoainekiertoa käyttävien neljännen sukupolven nopeiden reaktorien hyödyntäminen vuosien 2035 ja 2040 välisenä aikana. Siinä seurataan kolmea teknologisen kehittämisen suuntaa, ja se kattaa neljä keskeistä hanketta: ASTRID-prototyyppi (natriumjäähdytteinen), ALLEGRO-kokeilumalli (kaasujäähdytteinen), ALLEGRO-demonstraatio (lyijyjäähdytteinen) ja sen tuki-infrastruktuurina MYRRHA nopea neutronisäteilylaitos (lyijy-bismuttijäähdytteinen).
Tarkistus  4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 b) Euratomin seitsemännen puiteohjelman aikana on käynnistetty kolme tärkeää eurooppalaista ydintieteen ja -teknologian yhteistyöaloitetta (2007–2011). Ne ovat kestävän ydinenergian teknologiayhteisö (Sustainable Nuclear Energy Technology Platform, SNETP), geologisen loppusijoituksen toteutusta käsittelevä teknologiayhteisö (Implementing Geological Disposal Technology Platform, IGDTP) ja eurooppalainen tieteidenvälinen matala-annosaloite (Multidisciplinary European Low-Dose Initiative, MELODI). Sekä SNETP että IGDTP vastaa SET-suunnitelman tavoitteita.
Tarkistus  5 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 c) Kun otetaan huomioon Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus, joka johtui 11 päivänä maaliskuuta 2011 sattuneista maanjäristyksestä ja tsunamista, tarvitaan ydinfission turvallisuutta koskevaa lisätutkimusta, jotta voidaan vakuuttaa unionin kansalaiset siitä, että unionissa sijaitsevien ydinlaitosten turvallisuus on korkeimpien kansainvälisten normien mukainen. Tällainen lisätyö edellyttää ydinfissiota koskevien talousarviomäärärahojen lisäämistä.
Tarkistus  6 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) ITERin lisärahoitusta koskeva sopimus, jossa käytetään pelkästään monivuotisen rahoituskehyksen vuoden 2011 käyttämättömien marginaalien siirtoja eikä siirretä EU:n seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman (2007–2013) varoja puiteohjelmaan (2012–2013), mahdollistaisi ohjelman hyväksymisen nopeasti vuonna 2011.
Tarkistus  7 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Neuvosto antoi 1 ja 2 päivänä joulukuuta 2008 pitämässään kokouksessa päätelmät ammattipätevyyden tarpeesta ydinalalla todeten, että yhteisössä on olennaisen tärkeää pitää yllä korkeaa koulutustasoa ydinalalla.	(11) Neuvosto antoi 1 ja 2 päivänä joulukuuta 2008 pitämässään kokouksessa päätelmät ammattipätevyyden tarpeesta ydinalalla todeten, että yhteisössä on olennaisen tärkeää pitää yllä korkeaa koulutustasoa ja asianmukaisia työoloja ydinalalla.
Tarkistus  8 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) Komission, Eurooppa-neuvoston, neuvoston ja jäsenvaltioiden olisi aloitettava menettely Euratom-sopimuksen muuttamiseksi siten, että vahvistetaan määräyksiä, jotka koskevat parlamentin oikeutta tietoon ja yhteispäätökseen myös Euratomin tutkimuksen ja ympäristönsuojelun aloilla, jotta helpotetaan muun muassa tulevia talousarviomenettelyjä.
Tarkistus  9 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Tässä päätöksessä olisi vahvistettava puiteohjelman (2012–2013) koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.	(16) Tässä päätöksessä olisi vahvistettava puiteohjelman (2012–2013) koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Jotta puiteohjelma (2012–2013) voidaan mahduttaa monivuotiseen rahoituskehykseen vuosina 2012 ja 2013, rahoituskehystä on tarpeen mukauttaa lisäämällä otsakkeen 1 a enimmäismäärää. Jos rahoituskehyksessä ei vuonna 2011 ole käytettävissä muita marginaaleja siirtoihin vuonna 2012 ja 2013, olisi käytettävä toimielinten sopimuksen 27 kohdassa tarkoitettua joustovälinettä.
Tarkistus  10 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(16 a) Monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 ITER-hankkeeseen osoitetuista määrärahoista olisi sovittava koko ohjelmakaudeksi, jotta mahdolliset EU:n 6,6 miljardin euron osuuden ylittävät kustannukset ITERin rakennusvaiheessa, joka päättynee vuonna 2020, rahoitettaisiin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelta ("ring fencing").
Tarkistus  11 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Eurooppalaisen tutkimustyön kansainvälisellä ja maailmanlaajuisella ulottuvuudella on suuri merkitys kaikkia osapuolia hyödyttävänä toimintana. Puiteohjelman (2012–2013) olisi oltava avoin kaikille maille, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, ja hankekohtaisesti sen olisi oltava avoin myös kolmansien maiden yksiköille ja kansainvälisille tieteellisen yhteistyön järjestöille, jos niiden osallistuminen on yhteisen edun mukaista.	(18) Eurooppalaisen tutkimustyön kansainvälisellä ja maailmanlaajuisella ulottuvuudella on suuri merkitys kaikkia osapuolia hyödyttävänä toimintana. Puiteohjelman (2012–2013) olisi siksi oltava avoin kaikille maille, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, ja hankekohtaisesti sen olisi oltava avoin myös kolmansien maiden yksiköille ja kansainvälisille tieteellisen yhteistyön järjestöille, jos niiden osallistuminen on yhteisen edun mukaista. Toisaalta tämä merkitsee etenkin ITER-hankkeen osalta, että kansainvälisten kumppaneiden olisi noudatettava rahoitusvelvollisuuksiaan täysimääräisesti.
Tarkistus  12 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Puiteohjelmalla (2012–2013) pyritään Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 1 artiklan ja 2 artiklan a alakohdan mukaisiin yleisiin tavoitteisiin ja edesautetaan samalla Innovaatiounionin aikaansaamista ja käytetään perustana eurooppalaista tutkimusaluetta.	1. Puiteohjelmalla (2012–2013) pyritään Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 1 artiklan ja 2 artiklan a alakohdan mukaisiin yleisiin tavoitteisiin, siinä kiinnitetään erityisesti huomiota ydinturvallisuuteen, ydinvalvontaan ja säteilysuojeluun ja sillä edesautetaan samalla Innovaatiounionin aikaansaamista ja käytetään perustana eurooppalaista tutkimusaluetta.
Tarkistus  13 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Puiteohjelmalla (2012–2013) on myötävaikutettava SET-suunnitelman täytäntöönpanoon. Sen toimissa olisi otettava huomioon kolmen nykyisen ydinenergian teknologiayhteisön (SNETP, IGDTP ja MELODI) strategiset tutkimuslinjaukset.
Perustelu
Voitaisiin korostaa enemmän tarvetta luoda yhtenäisyyttä vuosien 2012–2013 tutkimus- ja koulutushankkeiden sekä Euratomin seitsemännessä puiteohjelmassa käynnistetyn kolmen merkittävän yhteistyöaloitteen strategisten tutkimuslinjausten välille [kestävää ydinfissiota koskeva eurooppalainen teollisuusaloite SET-suunnitelmassa (joka sisältää kestävän ydinenergian teknologiayhteisön (SNETP) ja geologisen loppusijoituksen toteutusta käsittelevän teknologiayhteisön (IGDTP)), sekä eurooppalainen tieteidenvälinen matala-annosaloite (MELODI)].
Tarkistus  14 Ehdotus päätökseksi 3 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Puiteohjelmaa (2012–2013) varten osoitettavan rahoituksen enimmäismäärä on 2 560 270 000 euroa. Määrä jakautuu seuraavasti (euroa):	Puiteohjelmaa (2012–2013) varten osoitettavan rahoituksen enimmäismäärä on 2 100 270 000 euroa. Määrä jakautuu seuraavasti (euroa):
Tarkistus  15 Ehdotus päätökseksi 3 artikla – 1 kohta – a alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– fuusioenergiatutkimus 2 208 809 000;	– fuusioenergiatutkimus 1 748 809 000;
Tarkistus  16 Ehdotus päätökseksi 3 artikla – 1 kohta – a alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– ydinfissio ja säteilysuojelu 118 245 000;	– ydinfissio, etenkin ydinturvallisuus, ydinjätehuollon parantaminen ja säteilysuojelu 118 245 000;
Tarkistus  17 Ehdotus päätökseksi 3 artikla –1 kohta –b alakohta –1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– YTK:n ydinalan toimet 233 216 000.	– YTK:n ydinalan toimet, jotka liittyvät ydinturvallisuuteen, ympäristönsuojeluun ja käytöstä poistamiseen 233 216 000.
Tarkistus  18 Ehdotus päätökseksi 4 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Erityistä huomiota on kiinnitettävä sopimusjärjestelyjen kehittämiseen niin, että vähennetään toimimatta jättämisen riskiä sekä jaetaan riskejä ja kustannuksia ajallisesti uudelleen.
Tarkistus  19 Ehdotus päätökseksi 6 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ydinalan pääasiallisen tutkimuksen liitännäisaloitteisiin, erityisesti investointeihin inhimilliseen pääomaan ja kunnollisiin työoloihin sekä toimiin, joilla pyritään välttämään osaavan työvoiman puute tulevina vuosina.
Tarkistus  20 Ehdotus päätökseksi 6 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jäsenvaltiot ja komissio laativat arvion unionin ydinalan ammattitaidoista, koulutuksesta ja pätevyyksistä. Arvion pohjalta saadaan kokonaisnäkemys tilanteesta sekä voidaan löytää ja toteuttaa soveltuvia ratkaisuja.
Tarkistus  21 Ehdotus päätökseksi Liite I – I.A osa – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kohdennetussa fysiikka- ja teknologiaohjelmassa hyödynnetään Joint European Torus (JET) -laitteistoa ja muita ITERin kannalta merkittäviä magneettisen koossapidon laitteistoja. Ohjelmassa arvioidaan ITERin keskeisiä teknologioita, valitaan ITER-hankkeessa käytettävät vaihtoehdot ja valmistellaan ITERin toimintaa.	Kohdennetussa fysiikka- ja teknologiaohjelmassa hyödynnetään Joint European Torus (JET) -laitteistoa ja muita ITERin kannalta merkittäviä magneettisen koossapidon laitteistoja (mahdollisesti myös uusilla kokeilla, jotka toteutetaan ja suoritetaan yhtäaikaisesti ITERin kanssa). Ohjelmassa arvioidaan ITERin keskeisiä teknologioita, valitaan ITER-hankkeessa käytettävät vaihtoehdot ja valmistellaan ITERin toimintaa.
Tarkistus  22 Ehdotus päätökseksi Liite I – I.B osa – tavoite
Komission teksti	Tarkistus
Tavoitteena on luoda vankka tieteellinen ja tekninen perusta, jotta voidaan nopeuttaa pitkäikäisen radioaktiivisen jätteen turvalliseen huoltoon liittyvää käytännön kehitystyötä, edistää ydinenergian turvallisuutta, resurssitehokkuutta ja kustannustehokkuutta sekä luoda luotettava ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävä järjestelmä ihmisen ja ympäristön suojelemiseksi ionisoivan säteilyn vaikutuksilta.	Tavoitteena on luoda vankka tieteellinen ja tekninen perusta, jotta voidaan nopeuttaa pitkäikäisen radioaktiivisen jätteen turvalliseen huoltoon liittyvää käytännön kehitystyötä, edistää ydinenergian turvallisuutta, resurssitehokkuutta ja kustannustehokkuutta sekä luoda luotettava ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävä järjestelmä ihmisen ja ympäristön suojelemiseksi ionisoivan säteilyn vaikutuksilta. Pitkäikäiseen ydinjätteeseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, kun poistetaan vanhentuneita järjestelmiä käytöstä.
Tarkistus  23 Ehdotus päätökseksi Liite I – I.B osa – 3 jakso – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tuetaan tieteellisen osaamisen ja inhimillisen pääoman säilyttämistä ja kehittämistä, jotta voidaan taata sopivan pätevyyden omaavien tutkijoiden, insinöörien ja työntekijöiden saatavuus ydinalalla pitkällä aikavälillä.	Tuetaan jatkuvasti sellaisen pätevän henkilöstön säilyttämistä ja kehittämistä, jota tarvitaan ylläpitämään unionin ydinvoimaomavaraisuutta, ja varmistetaan ja parannetaan jatkuvasti ydinturvallisuuden tasoa. On erittäin tärkeää säilyttää unionin ydinalan asiantuntemusta säteilysuojelun ja ydinlaitosten purkamisen aloilla, koska ydinenergialla on keskeinen asema unionin energiamuotojen yhdistelmässä, käytöstä poistamiseen ja pitkäikäisen jätteen huoltoon liittyvä toiminta mukaan luettuina.
Tarkistus  24 Ehdotus päätökseksi Liite I – II osa – 2 jakso – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämän vuoksi on tarpeen kehittää tietämystä, taitoja ja pätevyyttä, jotta voidaan tarjota tieteellistä huipputasoa edustavaa riippumatonta ja luotettavaa asiantuntemusta EU:n politiikan tueksi ydinreaktoreiden ja polttoainekierron turvallisuuden, ydinmateriaalivalvonnan sekä turva- ja varmuusjärjestelyjen aloilla. YTK antaa tehtävänsä mukaisesti asiakaslähtöistä tukea EU:n politiikalle, minkä lisäksi sillä on proaktiivinen rooli eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa sen harjoittaessa korkealaatuista tutkimustoimintaa läheisessä yhteistyössä teollisuuden ja muiden tahojen kanssa ja kehittäessä verkostoja jäsenvaltioiden julkisten ja yksityisten instituutioiden kanssa.	Tämän vuoksi on tarpeen kehittää tietämystä, taitoja ja pätevyyttä, jotta voidaan tarjota tieteellistä huipputasoa edustavaa riippumatonta ja luotettavaa asiantuntemusta EU:n politiikan tueksi ydinmateriaalivalvonnan ja ydinvalvonnan aloilla. YTK:n tehtäviin kuuluu myös sen proaktiivinen rooli eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa sen harjoittaessa korkealaatuista tutkimustoimintaa läheisessä yhteistyössä teollisuuden ja muiden tahojen kanssa ja kehittäessä verkostoja jäsenvaltioiden julkisten ja yksityisten instituutioiden kanssa. Sen roolia tiedon levittäjänä yleisölle vahvistetaan.
Tarkistus  25 Ehdotus päätökseksi Liite I – II osa – 3 jakso – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Ydinvalvonta. Tavoitteena on tukea yhteisön sitoumusten noudattamista ja erityisesti menetelmien kehittämistä polttoainekiertoon liittyvien laitosten valvontaa varten, valvontasopimuksen lisäpöytäkirjan täytäntöönpanoa (ml. ympäristönäytteet ja integroitu ydinmateriaalivalvonta) sekä toimia, joilla pyritään estämään ydinmateriaalien ja radioaktiivisten aineiden päätyminen laittoman kaupan kautta muuhun kuin niiden ilmoitettuun käyttötarkoitukseen (ml. rikosoikeudellinen ydinmateriaalitutkimus).	3. Ydinvalvonta. Tavoitteena on tukea yhteisön sitoumusten noudattamista ja erityisesti menetelmien kehittämistä polttoainekiertoon liittyvien laitosten valvontaa varten, valvontasopimuksen lisäpöytäkirjan täytäntöönpanoa (ml. ympäristönäytteet ja integroitu ydinmateriaalivalvonta) sekä toimia, joilla pyritään estämään ydinmateriaalien ja radioaktiivisten aineiden päätyminen laittoman kaupan kautta muuhun kuin niiden ilmoitettuun käyttötarkoitukseen (ml. rikosoikeudellinen ydinmateriaalitutkimus). Kaikkien ydinalan siviilitoimien seurantaan, myös radioaktiivisten materiaalien kuljetustoiminnan tai varastointipaikkojen seurantaan on käytettävä optimaalisia välineitä.
Tarkistus  26 Ehdotus päätökseksi Liite II – 2 kohta – a alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Yhteistyöhankkeet	1. Yhteistyöhankkeet
Tukea annetaan konsortioiden toteuttamille tutkimushankkeille, joissa on osallistujia eri maista. Tutkimushankkeiden tavoitteena tulee olla uuden tietämyksen, uuden teknologian, tuotteiden tai yhteisten tutkimusresurssien kehittäminen. Hankkeiden koko, laajuus ja organisointi voivat vaihdella aloittain ja aiheittain. Hankkeet voivat vaihdella pienistä tai keskisuurista kohdennetuista tutkimustoimista suurempiin integroiviin hankkeisiin, joissa kootaan huomattava määrä resursseja määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi. Tutkijoiden koulutuksen ja urakehityksen tuki sisältyy hankkeiden työsuunnitelmiin.	Tukea annetaan konsortioiden toteuttamille tutkimushankkeille, joissa on osallistujia eri maista. Tutkimushankkeiden tavoitteena tulee olla uuden tietämyksen, uuden teknologian, tuotteiden tai yhteisten tutkimusresurssien kehittäminen. Hankkeiden koko, laajuus ja organisointi voivat vaihdella aloittain ja aiheittain. Hankkeet voivat vaihdella pienistä tai keskisuurista kohdennetuista tutkimustoimista suurempiin integroiviin hankkeisiin, joissa kootaan huomattava määrä resursseja määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi. Tutkijoiden koulutuksen ja urakehityksen tuki sisältyy hankkeiden työsuunnitelmiin. Standardointitoimet sisältyvät hankkeiden työsuunnitelmiin.
Tarkistus  27 Ehdotus päätökseksi Liite II – 2 kohta – a alakohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Koordinointi- ja tukitoimet	3. Koordinointi- ja tukitoimet
Tukea annetaan toimille, joilla koordinoidaan tai tuetaan tutkimusta (verkottuminen, tutkijavaihto, muiden maiden tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuudet, selvitykset, konferenssit, uuden infrastruktuurin tukeminen rakentamisvaiheen aikana jne.) tai edistetään tutkijavoimavarojen kehittämistä (esim. verkottuminen ja koulutustoimenpiteet). Näitä toimia voidaan toteuttaa myös muilla tavoin kuin ehdotuspyynnöillä.	Tukea annetaan toimille, joilla koordinoidaan tai tuetaan tutkimusta (verkottuminen, tutkijavaihto, muiden maiden tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuudet, selvitykset, konferenssit, standardointielimiin osallistuminen, uuden infrastruktuurin tukeminen rakentamisvaiheen aikana jne.) tai edistetään tutkijavoimavarojen kehittämistä (esim. verkottuminen ja koulutustoimenpiteet). Näitä toimia voidaan toteuttaa myös muilla tavoin kuin ehdotuspyynnöillä.
Tarkistus  28 Ehdotus päätökseksi Liite II – johdanto – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hallinnoinnin olisi oltava selvemmin luottamukseen perustuvaa, ja osallistujia koskevaa riskinsietokykyä olisi vastuuvelvollisuus varmistaen vahvistettava hankkeiden kaikissa vaiheissa joustavilla EU:n säännöillä, jotta hallinnointi voidaan mahdollisuuksien mukaan mukauttaa erilaisiin kansallisiin säännöksiin ja tunnustettuihin kirjanpitokäytänteisiin.
Tarkistus  29 Ehdotus päätökseksi Liite II – johdanto – 1 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Luottamus ja valvonta – riskinotto ja riskiin sisältyvät vaarat – on tasapainotettava varmistamalla unionin tutkimusrahoituksen moitteeton varainhoito.

• [1]  KOM(2011)0226.
• [2]  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
• [3]  EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

PERUSTELUT

Komissio esitti 7. maaliskuuta 2011 lainsäädäntöpaketin, joka sisältää ehdotuksia Euratomin ydinalan tutkimus- ja koulutustoimien jatkamiseksi vuosina 2012 ja 2013.

Paketti kattaa neuvoston päätösluonnokset puiteohjelmasta, erityisohjelmat suoriksi ja välillisiksi toimiksi sekä säännöt yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumisesta toimiin puiteohjelmassa ja tutkimustulosten jakamisesta.

1.  Esittelijä kannattaa ja tukee ehdotuksen yleistä linjaa.

Paketilla pyritään jatkamaan tukea niille ydinalan T&K-toimille, joita on toteutettu seitsemännessä Euratom-puiteohjelmassa (2007–2011). Ehdotukset kattavat vain kaksi vuotta (2012–13) nykyisen rahoituskehyksen mukaisesti (2007–2013) ja EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman aikataulun mukaisesti (2007–2013).

Euratomin yhteisrahoittamalla tutkimuksella on tärkeä rooli parannettaessa ydinfission sekä säteilyn muun teollisen ja lääketieteellisen käytön turvallisuutta, resurssitehokkuutta ja kustannustehokkuutta, ja joillakin tutkimushankkeista on keskeinen alullepaneva rooli hiljattain käynnistetyssä ESNII-aloitteessa (European Sustainable Nuclear Industrial Initiative), joka kuuluu Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa (SET-suunnitelma) vuonna 2010 käynnistettyihin kuuteen eurooppalaiseen teollisuusaloitteeseen.

Euratomin puiteohjelmaehdotukset liittyvät selkeästi Eurooppa 2020 ja Energia 2020 ‑strategioiden tavoitteisiin. Ohjelma edistää Innovaatiounioni-lippulaivahanketta tukemalla esikaupallista tutkimusta ja helpottamalla tiedelaitosten ja yritysten välistä teknologiansiirtoa. Se edistää Resurssitehokas Eurooppa -lippulaivahanketta lisäämällä merkittävästi ydinenergian yleistä kestävyyttä. Painottaessaan kaikissa toimissaan koulutusta, edistäessään nykyisen ydinteollisuuden kilpailukykyä ja luodessaan uutta huipputeknologiateollisuutta erityisesti fuusioenergiassa Euratom-ohjelma johtaa kasvuun ja uusiin työpaikkoihin useilla eri aloilla.

2.  Esittelijä haluaa korostaa tässä pääpiirteissään omia keskeisiä prioriteettejaan:

 Fukushiman jälkivaikutukset

Esittelijä katsoo, että Fukushiman katastrofin jälkeen Euroopassa tarvitaan enemmän eikä vähemmän ydinalan T&K-toimia. Siitä huolimatta, että eräät jäsenvaltiot ovat päättäneet luopua ydinenergiasta asteittain, on tärkeää jatkaa eurooppalaista ydinalan T&K-toimintaa, jotta voidaan lisätä ydinfission turvallisuutta, käyttää nykyisiä voimaloita, toteuttaa jätehuolto-, lakkautus- ja käytöstäpoistoprosesseja ja hallinnoida säteilyä muussa teollisessa ja lääketieteellisessä käytössä sekä parantaa ydinvalvontaa (ydinmateriaalivalvonta, ydinaseiden leviämisen estäminen, laittoman kaupan torjuminen ja rikosoikeudellinen ydinmateriaalitutkimus).

Yhteinen eurooppalainen ydinalan tutkimus ja koulutus ovat välttämättömiä Euroopan kilpailukyvyn, talouskasvun ja tieteellisen huippuosaamisen edistämiseksi. Asianmukaisella koordinoinnilla ja tietämyksen jakamisella voitaisiin osoittaa T&K-tulosten tehokas täytäntöönpano ydinvoimaloissa onnettomuuksien fenomenologian nykyisen paremman ymmärryksen kautta. Näin ollen turvallisuutta korostava Euratom-ohjelma voisi olla avu Euroopan, Venäjän ja USA:n ydinohjelmille nyt kun nousevissa talouksissa (etenkin Aasiassa) tapahtuu jatkuvalla syötöllä nopeaa kehitystä. Tämä voisi luoda valtavat markkinat ydinteollisuudessa, minkä kautta Euroopan ydinteollisuus hyötyisi Euratom-toimien ja ‑ohjelmien tarjoamasta tuesta ydinlaitosten turvallisuutta koskevan uskottavuuden palautuessa.

 Fissiotutkimus

Ydinenergialla on merkittävä rooli Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET) tavoitteiden toteuttamisessa eli hiilipäästöjen vähentämisessä, tarjonnan varmuuden lisäämisessä, epävakailta maailmanalueilta tulevasta energiasta riippuvuuden vähentämisessä ja teollisuuden kilpailukyvyn lisäämisessä. Ydinfissiolla tuotetaan tätä nykyä lähes kolmasosa Euroopan sähköstä.

Esittelijä korostaa yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) ydinalan toiminnan merkitystä ydinmateriaalivalvonnan ja ydinaseiden leviämisen estämisen, ydinjätehuollon, ydinlaitosten ja polttoainekierron turvallisuuden, ympäristön radioaktiivisuuden ja säteilysuojelun aloilla. Tämän vuoksi on tarpeen kehittää jatkuvasti tietämystä, taitoja ja pätevyyttä, jotta voidaan tarjota tieteellistä huipputasoa edustavaa asiantuntemusta ydinreaktoreiden turvallisuuden ja ydinvalvonnan aloilla. Kaikki YTK:n toiminnat on pidettävä korkeimmalla tasolla.

Esittelijä on ESNII-aloitteen linjoilla ja pitää tarpeellisena kehittää uuttaa tekniikkaa, kuten neljännen sukupolven nopea reaktori -tekniikkaa. Nykyiset ydinjärjestelmät käyttävät alle prosentin uraaniresurssien potentiaalisesta energiasta. Neljännen sukupolven järjestelmillä, joilla pyritään edistämään turvallisuutta ja tehokkuutta, uraaniresurssien käyttö tulee olemaan noin 50 kertaa tehokkaampaa ja riittävää tuhansiksi vuosiksi, mikä vähentää radioaktiivista jätettä. Tällaiset järjestelmät ylläpitävät ydinvoiman kestävää osuutta vähähiilisessä taloudessa.

 Fuusiotutkimus

Esittelijä katsoo, että ITER-hankkeella (kansainvälinen lämpöydinkoereaktori) on selvää eurooppalaista lisäarvoa ja että sillä on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia tutkimukseen ja innovointiin. ITER-tutkimushanke on arvokas, koska se koskee yhtä mahdollista tulevaa turvallista, kestävää ja ympäristöllisesti vastuullista sekä taloudellisesti toteuttamiskelpoista energialähdettä Euroopalle, joten sen rahoitusta ei pitäisi keskeyttää.

Tälle hankkeelle ja siihen liittyville T&K-ohjelmille on tärkeää antaa rahoitusvarmuus, mukaan lukien JET-laitteisto, joka on tällä hetkellä maailman suurin tokamak-reaktori ja sijaitsee Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Culham Science Centre). JET on erottamaton osa ITERin menestymisen varmistamista ja sen takaamista, että ITER toteutetaan kustannustehokkaasti (useat ITERin materiaalit ja osat testataan JETissä). JETiä koskeva nykyinen sopimus päättyy tämän vuoden lopulla eikä uutta voida ottaa käyttöön ennen kuin Euratomin puiteohjelma 2012–2013 on hyväksytty. Tätä taustaa vasten on selvästi tärkeää varmistaa, että JETille on rahoitusta vuonna 2012, ja antaa tästä selvä merkki niin pian kuin mahdollista.

 Fuusion/fission välinen tasapaino

Esittelijä katsoo, että vaikka fuusioenergian tuottamista koskevaa tutkimusta on selvästi jatkettava, sitä saadaan markkinoille mahdollisesti vasta tämän vuosisadan lopulla. Ydinfissioenergiajärjestelmät sitä vastoin ovat jo osoittautuneet luotettaviksi kaupallisella tasolla ja uudet järjestelmät, kuten GEN IV, tuovat mukanaan turvallisempia, resurssitehokkaampia ja vähemmän jätteitä tuottavia tapoja täyttää energiatarpeet vuoteen 2050 asti ja siitä vuoteen 2100.

Fissioyhteisö voi tarjota tärkeän panoksen fuusioon useilla aloilla ja kääntäen ajateltuna neljännen sukupolven fissiojärjestelmien kehittäminen edellyttää ITERin tai fuusiovoimalaitoksen kaltaisten tekniikkahaasteiden hallitsemista. Tässä valossa fissio- ja fuusiotutkimuksen välistä synergiaa olisi edelleen tavoiteltava. Tarkoituksenmukaisia suunnitelmia fissio- ja fuusioyhteisön yhteisen tutkimuksen löytämiseksi ja kannustamiseksi olisi luotava seuraavissa puiteohjelmissa.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (22.9.2011)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2012–2013)
(KOM(2011)0072 – C7‑0077/2011 – 2011/0046(NLE))

Valmistelija: Carl Haglund

LYHYET PERUSTELUT

Budjettivaliokunnan esittelijä

–   katsoo, että ITER-tutkimushanke on hyödyllinen, koska fuusioenergia voi olla yksi Euroopan tulevista energialähteistä, ja että sen rahoitusta ei pitäisi lopettaa;

–   katsoo, että ITER-hankkeella on selvää eurooppalaista lisäarvoa ja että sen eurooppalainen rakenneosa olisi säilytettävä unionissa, koska sillä voi olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia tutkimukseen ja innovointiin;

–   panee merkille, että hanke on nyt käynnissä; panee tyytyväisenä merkille huomattavat muutokset ITERin ja Fusion for Energy (F4E) -yhteisyrityksen hallinnossa, valvonnassa ja tarkastamisessa viimeksi kuluneiden kahdentoista kuukauden aikana; odottaa, että ITERin ja F4E:n hallintorakenteiden parlamentille antamat sitoumukset pannaan aikanaan täytäntöön; olettaa, että kaikkia prosesseja tarkistetaan jatkuvasti, jotta voidaan luoda kustannustehokkaaseen hallinnointiin perustuva vakaa päätöksentekoympäristö;

–   ottaa huomioon, että ITERin rakennusvaihe maksaa yhteensä 6,6 miljardia euroa, ja suosittaa näin ollen, että rahoitus korvamerkitään, jotta ITERin rahoitus taattaisiin vaarantamatta muita EU:n prioriteetteja, kuten tutkimuksen puiteohjelma;

–   suosittaa, että rahoitus vapautetaan, kun seuraavat kriteerit täyttyvät:

•   parlamentille tiedotetaan hankkeesta säännöllisesti ja hankkeen avoimuudesta annetaan vahvat takeet,

•   laaditaan selkeä hankesuunnitelma, mukaan lukien tavoitteet ja virstanpylväät, muun muassa etukäteisarviointi ja jälkikäteen tehtävä vaatimustenmukaisuuden varmistus,

•   raportoidaan säännöllisesti hankkeen rahoitustarpeista ottaen huomioon etenkin suunnittelun muutokset, raaka-ainekustannusten nousun, ITERin määräaikamuutokset Japanin maanjäristyksen ja sen tietyille Japanissa oleville, ITER-hankkeeseen liittyville laitteistoille aiheuttamien seurausten vuoksi sekä muiden ITER-osapuolten kohtaamat vaikeudet,

•   F4E:n taloushallintoa koskevia sääntöjä mukautetaan Euroopan parlamentin kantaan, jonka se ilmaisi vastuuvapautta koskevassa mietinnössä, ja tilintarkastustuomioistuimen suosituksiin, jotka se ilmaisi lausunnossaan N:o 4/2008,

•   varmistetaan täysi avoimuus ja Euroopan parlamentin mahdollisuus tarkastella sisäistä tarkastusta koskevia asiakirjoja;

–   toistaa huolensa niistä epäselvistä menetelmistä, joita käytettiin ITER-hankkeen kustannusten uudelleenlaskennassa, jossa olivat mukana komissio, neuvosto ja kaikki ITER-neuvostossa edustettuina olevat jäsenvaltiot mutta jossa parlamenttia ei kuultu lainkaan, vaikka sen osallistuminen toisena budjettivallan käyttäjänä on tarpeen ITERin rahoitusta koskevassa päätöksenteossa;

–   kehottaa komissiota, Eurooppa-neuvostoa, neuvostoa ja jäsenvaltioita aloittamaan menettelyn Euratom-sopimuksen muuttamiseksi siten, että vahvistetaan määräyksiä, jotka koskevat parlamentin tiedonsaanti- ja yhteispäätösoikeuksia myös Euratomin tutkimusaloilla, jotta helpotetaan muun muassa tulevia talousarviomenettelyjä;

–   muistuttaa, että neuvottelut perustuvat ehdotukseen, jonka komissio teki 20. huhtikuuta 2011 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 21–23 kohdan perusteella; pitää tärkeänä, että sopimus ITERin rahoittamisesta lisäsiirroilla monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 a mahdollistaisi Euratomin tutkimusohjelman nopean hyväksymisen vuonna 2011;

–   on voimakkaasti sitä mieltä, että ITERin lisärahoitusta ei voida järjestää kohdentamalla otsakkeen 1 a määrärahoja uudelleen siten, että seitsemännen puiteohjelman rahoitusta leikataan 100 miljoonalla eurolla vuonna 2012 ja 360 miljoonalla eurolla vuonna 2013, koska näin seitsemäs puiteohjelma ei kykenisi antamaan odotettua panosta Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamiseen ja lippulaiva-aloitteiden toteuttamiseen;

–   pyrkii tuomaan avoimesti esiin määrätietoisen pyrkimyksen suojata seitsemännen puiteohjelman rahoitusta; ei näe tähän muuta ratkaisua kuin sen, että ITER-rahoitusta leikataan väliaikaisesti 460 miljoonalla eurolla vuosina 2012 ja 2013, jotta parlamentti saisi kantansa selkeästi esiin ja jotta pystyttäisiin edistämään toimielinten välisiä neuvotteluja, joissa tavoitteena on päästä mahdollisimman pian molemminpuolisesti hyväksyttävissä olevaan sopimukseen ITERin täysimääräisestä rahoituksesta vuosina 2012 ja 2013;

–   ilmaisee halukkuutensa neuvotella komission ja neuvoston kanssa vuosien 2012 ja 2013 rahoituskehyksen lisämuutoksesta, jolla otsakkeen 1 a enimmäismäärää lisätään näinä vuosina ITERin rahoittamiseksi komission 20. huhtikuuta 2011 tekemän, toimielinten välisen sopimuksen 21–23 kohtaan perustuvan ehdotuksen pohjalta;

–   korostaa, että on erityisen tärkeää välttää esteellisyysongelmat ITERin ja F4E:n hallintorakenteissa mukana olevien henkilöiden ja hankkeen urakoitsijoiden välillä;

–   on eri mieltä kuin komissio siitä, että vaikutustenarviointia ei tehdä tilanteessa, jossa ohjelman vuosittaisen kokonaisrahoituksen ehdotetaan kaksinkertaistuvan vuosien 2007–2011 ohjelmaan verrattuna, sillä tätä on pidettävä merkittävänä muutoksena;

–   korostaa, että on tarpeen vahvistaa ydinturvallisuuteen ja säteilysuojeluun liittyviä näkökohtia, mikä edellyttäisi määrärahojen ohjaamista näille aihealueille samalla kun kunnioitetaan komission ohjelmalle ehdottamaa yleistä enimmäismäärää;

–   pitää tärkeänä myös, että ITER-hankkeen kansainväliset kumppanit osallistuvat sen rahoitukseen täysimääräisesti ja samalla mitalla noudattaen täten kansainvälisessä ITER-sopimuksessa esitettyjä velvoitteitaan;

–   korostaa, että lainsäädäntövallan käyttäjän päätökset Euratomin puiteohjelmasta eivät saa vaikuttaa budjettivallan käyttäjän päätöksiin vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 a kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 a. katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa vahvistettu ensisijainen rahoitusohje ei ole yhteensopiva nykyisen vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa; panee merkille komission 20. huhtikuuta 2011 tekemän ehdotuksen (KOM(2011)0226) monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 21–23 kohdan mukaisesti, jotta voidaan hoitaa ITERin ennakoimaton lisärahoitus vuosina 2012–2013; on valmis aloittamaan neuvottelut toisen budjettivallan käyttäjän kanssa toimielinten sopimuksen tarjoamien keinojen pohjalta, jotta päästäisiin nopeasti sopimukseen Euratomin tutkimusohjelman rahoittamisesta vuoden 2011 loppuun mennessä; palauttaa mieliin vastustavansa tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman varojen minkäänlaista uudelleen kohdentamista, jota komissio esitti edellä mainitussa ehdotuksessaan;
Tarkistus  2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) Komission, Eurooppa-neuvoston, neuvoston ja jäsenvaltioiden olisi aloitettava menettely Euratom-sopimuksen muuttamiseksi siten, että vahvistetaan määräyksiä, jotka koskevat parlamentin tiedonsaanti- ja yhteispäätösoikeuksia myös Euratomin tutkimusaloilla, jotta helpotetaan muun muassa tulevia talousarviomenettelyjä;
Tarkistus  3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Tässä päätöksessä olisi vahvistettava puiteohjelman (2012–2013) koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.	(16) Tässä päätöksessä olisi vahvistettava puiteohjelman (2012–2013) koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Komissio esitti 20. huhtikuuta 2011 ehdotuksen (KOM(2011)0226) monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 tarkistamiseksi toimielinten sopimuksen 21–23 kohdan mukaisesti, jotta voidaan hoitaa ITERin ennakoimaton lisärahoitus vuosina 2012–2013 otsakkeen 1 a enimmäismäärää korottamalla. Tämän ehdotuksen olisi oltava lähtökohta budjettivallan käyttäjien sopimukselle, jonka olisi perustuttava toimielinten sopimuksen tarjoamiin keinoihin kohdentamatta tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman rahoitusta uudelleen Euratomin puiteohjelmaan;
Tarkistus  4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(16 a) Vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä ITER-hankkeeseen osoitetuista määrärahoista olisi sovittava koko ohjelmakaudeksi, jotta mahdolliset EU:n 6,6 miljardin euron osuuden ylittävät kustannukset ITERin rakennusvaiheessa, joka päättynee vuonna 2020, rahoitettaisiin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolella ("ring fencing").
Tarkistus  5 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Eurooppalaisen tutkimustyön kansainvälisellä ja maailmanlaajuisella ulottuvuudella on suuri merkitys kaikkia osapuolia hyödyttävänä toimintana. Puiteohjelman (2012–2013) olisi oltava avoin kaikille maille, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, ja hankekohtaisesti sen olisi oltava avoin myös kolmansien maiden yksiköille ja kansainvälisille tieteellisen yhteistyön järjestöille, jos niiden osallistuminen on yhteisen edun mukaista.	(18) Eurooppalaisen tutkimustyön kansainvälisellä ja maailmanlaajuisella ulottuvuudella on suuri merkitys kaikkia osapuolia hyödyttävänä toimintana. Puiteohjelman (2012–2013) olisi siksi oltava avoin kaikille maille, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, ja hankekohtaisesti sen olisi oltava avoin myös kolmansien maiden yksiköille ja kansainvälisille tieteellisen yhteistyön järjestöille, jos niiden osallistuminen on yhteisen edun mukaista. Toisaalta etenkin ITER-hankkeessa tämä merkitsee sitä, että kansainvälisten kumppaneiden on noudatettava rahoitusvelvollisuuksiaan täysimääräisesti.
Tarkistus  6 Ehdotus päätökseksi 3 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Puiteohjelmaa (2012–2013) varten osoitettavan rahoituksen enimmäismäärä on 2 560 270 000 euroa. Määrä jakautuu seuraavasti (euroa):	Puiteohjelmaa (2012–2013) varten osoitettavan rahoituksen enimmäismäärä on 2 100 270 000 euroa. Määrä jakautuu seuraavasti (euroa):
Tarkistus  7 Ehdotus päätökseksi 3 artikla – 1 kohta – a alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– fuusioenergiatutkimus 2 208 809 000;	– fuusioenergiatutkimus 1 748 809 000; tähän sisältyy tarvittavat varat JET-ohjelman jatkamiselle Culhamissa;
Tarkistus  8 Ehdotus päätökseksi 3 artikla – 1 kohta – a alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– ydinfissio ja säteilysuojelu 118 245 000;	– ydinfissio, etenkin ydinturvallisuus, ydinjätehuollon parantaminen ja säteilysuojelu 118 245 000;

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	22.9.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	19 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Francesca Balzani, Reimer Böge, James Elles, Göran Färm, Eider Gardiazábal Rubial, Ivars Godmanis, Carl Haglund, Lucas Hartong, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Giovanni La Via, Vladimír Maňka, Barbara Matera, Angelika Werthmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jan Mulder
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Kinga Gál

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	6.10.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	41 6 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Christian Ehler, Ioan Enciu, Vicky Ford, Gaston Franco, Adam Gierek, Norbert Glante, Fiona Hall, Jacky Hénin, Edit Herczog, Romana Jordan Cizelj, Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Béla Kovács, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Jaroslav Paška, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Jens Rohde, Paul Rübig, Amalia Sartori, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Michael Theurer, Evžen Tošenovský, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Niki Tzavela, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Alejo Vidal-Quadras, Henri Weber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Antonio Cancian, Jolanta Emilia Hibner, Yannick Jadot, Werner Langen, Vladko Todorov Panayotov, Mario Pirillo, Catherine Trautmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Werner Schulz