Menettely : 2011/2087(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0385/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0385/2011

Keskustelut :

PV 01/02/2012 - 18
CRE 01/02/2012 - 18

Äänestykset :

PV 02/02/2012 - 12.9
CRE 02/02/2012 - 12.9
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0025

MIETINTÖ     
PDF 366kWORD 258k
21. marraskuuta 2011
PE 466.981v01-00 A7-0385/2011

urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta

(2011/2087(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Santiago Fisas Ayxela

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta

(2011/2087(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission 18. tammikuuta 2011 antaman tiedonannon "Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen" (KOM(2011)0012 lopullinen),

–   ottaa huomioon komission urheilua koskevan valkoisen kirjan (KOM(2007)0391),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Korruption torjuminen EU:ssa" (KOM(2011)0308),

–   ottaa huomioon kaksi Euroopan neuvoston yleissopimusta: 19. elokuuta 1985 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen katsojien väkivallasta ja epäsopivasta käyttäytymisestä urheilutilaisuuksissa ja 19. elokuuta 1990 tehdyn dopingin vastaisen yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2003 antamansa päätöslauselman naisista ja urheilusta(1),

–   ottaa huomioon 21. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman työelämän tärkeimpien normien noudattamisesta olympiakisojen urheiluvälinetuotannon yhteydessä(2);

–   ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman dopingin torjumisesta urheilussa(3),

–   ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 antamansa kannanoton jalkapalloilun yhteydessä esiintyvän rasismin poistamisesta(4),

–   ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman pakkoprostituutiosta kansainvälisten urheilutapahtumien yhteydessä(5);

–   ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuudesta Euroopassa(6),

–   ottaa huomioon 13. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman urheilun asemasta koulutuksessa(7),

–   ottaa huomioon 8. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman urheilua koskevasta valkoisesta kirjasta(8),

–   ottaa huomioon 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman osuus- ja yhteisötaloudesta(9),

–   ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman online-rahapelien yhtenäisyydestä(10),

–   ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman komission viidennestä koheesiokertomuksesta ja koheesiopoliittisesta strategiasta vuoden 2013 jälkeen(11),

–   ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 antamansa kirjallisen kannanoton 62/2010 Euroopan unionin lisääntyvään tukeen ruohonjuuritason urheilulle,

–   ottaa huomioon 27. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/37/EY aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodesta (2011),

–   ottaa huomioon neuvoston 18. marraskuuta 2010 tekemät päätelmät urheilun asemasta aktiivisen sosiaalisen osallisuuden lähteenä ja edistäjänä(12),

–   ottaa huomioon neuvoston 17. kesäkuuta 2010 tekemät päätelmät uudesta työllisyys- ja kasvustrategiasta,

–   ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta vuosiksi 2011–2014(13),

–   ottaa huomioon joulukuussa 1999 annetun Punta del Esten julkilausuman ja UNESCO:n pyöreän pöydän kokouksen perinteisistä urheilulajeista ja peleistä(14), jossa käsiteltiin perinteisten urheilulajien ja pelien tunnustamista aineettoman kulttuuriperinnön osaksi ja kulttuurin moninaisuuden symboliksi,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännön sekä urheilualaan liittyvät komission päätökset,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksia urheilussa koskevan eurooppalaisen peruskirjan (Jump in Olympia – Strong(er) Women through Sport),

–   ottaa huomioon seksuaalivähemmistöjen syrjinnän torjumista urheilussa koskevan peruskirjan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6, 19 ja 165 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon alueiden komitean 11.–12. lokakuuta 2011 antaman lausunnon(15) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26.–27. lokakuuta 2011 antaman lausunnon urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisestä(16),

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0385/2011),

A.  katsoo, että urheilu edistää osaltaan unionin strategisten tavoitteiden toteutumista, sillä se tuo esiin keskeisiä pedagogisia ja kulttuurisia arvoja ja edistää integraatiota, koska siihen voivat osallistua kaikki kansalaiset sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, uskonnosta, iästä, kansallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta ja sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta;

B.   katsoo, että urheilun erityisluonteen olisi oltava etusijalla urheiluasioita koskevissa unionin tuomioistuimen tuomioissa ja komission päätöksissä;

C.  katsoo, että kaikkien sidosryhmien, myös poliittisten päättäjien, on otettava huomioon urheilun erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnalliset ja kasvatukselliset tehtävät;

D.  katsoo, että urheilun erityisluonteella ymmärretään kaikkia niitä ainutlaatuisia ja olennaisia piirteitä, jotka erottavat urheilun muista toiminnan aloista, muun muassa taloudellisista toiminnoista; katsoo, että urheiluun olisi kuitenkin soveltuvin osin ja tarvittaessa tapauskohtaisesti sovellettava Euroopan unionin oikeutta;

E.   katsoo, että EU:n urheilun alan toiminnassa olisi aina otettava huomioon urheilun erityisluonne sekä sen sosiaaliset, pedagogiset ja kulttuuriset ulottuvuudet;

F.   ottaa huomioon, että urheilu kuuluu Lissabonin sopimuksen mukaan EU:n toimivaltaan ja EU:n tavoitteena on edistää urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä, suojella urheilijoiden fyysistä ja henkistä koskemattomuutta sekä lisätä urheilusta saatavaa terveydellistä, sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyötyä, ja katsoo, että urheilulle on myönnettävä asianmukaista taloudellista ja poliittista tukea;

G.  katsoo, että urheilu edistää merkittävästi myönteisiä arvoja kuten reilua peliä, kunnioitusta ja sosiaalista osallisuutta;

H.  ottaa huomioon, että miljardit ihmiset maailmassa harjoittavat Euroopassa keksittyjä, kodifioituja ja levitettyjä urheilulajeja ja toteaa lisäksi, että paroni Pierre De Coubertin loi modernin olympialiikkeen Ranskassa;

I.    katsoo, että EU:n urheilupolitiikkaa on kehitettävä vastaamaan sekä ammattilais- että amatööriurheilun tavoitteisiin ja tukemaan niitä;

J.    katsoo, että fyysisesti tai psyykkisesti vammaisten urheilun tukemisen olisi oltava EU:n ensisijainen painopiste, kun otetaan huomioon urheilun tärkeä asema sosiaalisen osallisuuden, kansanterveyden ja vapaaehtoisuuden edistämisessä yli valtiorajojen;

K.  ottaa huomioon, että vapaaehtoisuus on useimmiten amatööriurheilun kulmakivi Euroopassa;

L.   katsoo, että kuntourheilun kehitys ja urheiluihanteiden levitys on mahdollista 35 miljoonan vapaaehtoisen sekä voittoa tavoittelemattomien urheiluseurojen ansiosta;

M.  katsoo, että urheilu vaikuttaa merkittävästi terveyteen nyky-yhteiskunnassa ja että sillä on virallisessa ja muussa koulutuksessa oma tehtävänsä, joka tekee siitä keskeisen osan laadukasta koulutusta, ja se edistää ikääntyneiden hyvinvointia;

N.  ottaa huomioon, että liikunnan ja urheilun edistäminen tuo mukanaan merkittäviä säästöjä julkisiin terveydenhuoltomenoihin;

O.  ottaa huomioon, että kansalaisten tärkein motiivi urheilun ja liikunnan harrastamiseen on henkilökohtaisen terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen;

P.   katsoo, että dopingiin liittyvät käytännöt ovat urheilun arvojen vastaisia ja altistavat urheilijat vakaville vaaroille sekä aiheuttavat vakavia ja pysyviä terveyshaittoja;

Q.  ottaa huomioon, että huippu-urheilussa tuodaan esiin joitakin urheilun perusarvoja ja ulotetaan ne koskemaan koko yhteiskuntaa sekä edistetään urheilun harrastamista;

R.   ottaa huomioon monen huippu-urheilijan epävarman tilanteen urheilu-uran päättyessä;

S.   ottaa huomioon, että on erittäin tärkeää valmistaa urheilijat ammatilliseen uudelleensuuntautumiseen siten, että heille tarjotaan yleissivistävää tai ammatillista koulutusta samanaikaisesti urheiluvalmennuksen kanssa;

T.   katsoo, että urheilijoiden perusoikeudet on turvattava ja niitä on suojeltava;

U.  katsoo, että urheilukilpailuihin saattaa mahdollisesti liittyä sanallisia ja fyysisiä väkivallantekoja ja syrjivää käytöstä;

V.  katsoo, ettei naisten osallistumista urheiluun arvosteta riittävästi ja että naiset ovat aliedustettuina urheilujärjestöjen päättävissä elimissä;

W. katsoo, että urheilutoiminta edellyttää erityisiä ja asianmukaisia tiloja, välineitä ja laitteita ja että myös kouluissa olisi oltava liikunnan edistämiseen sopivat tilat;

X.  katsoo, että urheilulla on tärkeä asema Euroopan taloudessa, sillä urheilu tarjoaa suoraan tai välillisesti noin 15 miljoonaa työpaikkaa eli työpaikan 5,4 prosentille työvoimasta ja tuottaa noin 407 miljardin euron vuotuisen lisäarvon, mikä vastaa 3,65 prosenttia EU:n BKT:stä, ja että taloudellisesti menestyvä urheiluala auttaa tällä tavoin osaltaan saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

Y.  ottaa huomioon, että urheilujärjestöjen teollis- ja tekijänoikeuksien rikkominen ja digitaalisen kopioinnin lisääntyminen, kuten urheilutapahtumien luvattomat suorat lähetykset, vaarantavat koko urheilualan talouden;

Z.   katsoo, että urheilu toimii eri tavoin kuin tyypilliset talouden alat, koska vastustajat ovat riippuvaisia toisistaan ja tarvitaan kilpailun tasapaino, jotta voidaan säilyttää tulosten ennustamattomuus;

AA. ottaa huomioon, että urheiluala ei toimi kuin tyypillinen talouden ala, mikä johtuu sen erityispiirteistä ja organisaatiorakenteesta, joka pohjautuu urheiluliittoihin, jotka eivät toimi kuten kaupalliset yritykset, ja että urheilua koskevat intressit ja kaupalliset intressit on pidettävä erillään toisistaan;

AB. katsoo, että Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla voi olla merkittävä tehtävä ja sitä olisi tästä syystä edistettävä;

AC. ottaa huomioon, että urheilulla on merkittävä asema ja se tuo iloa monille kansalaisille, olivatpa he osanottajia, kannattajia tai katsojia;

AD. katsoo, että suuret urheilutapahtumat ja liikunnan harjoittaminen tarjoavat erinomaisia tilaisuuksia käyttää hyväksi Euroopan matkailun kehittämisen mahdollisuuksia, sillä sen avulla voidaan levittää urheiluun liittyviä arvoja ja periaatteita;

AE. katsoo, että urheilun eurooppalainen malli perustuu yhden lajiliiton periaatteeseen ja että sille on ominaista urheilun ja rahoituksen yhteisvastuumekanismien itsenäinen, demokraattinen, alueellinen ja pyramidimainen organisoituminen, kuten ylemmälle tasolle nostamisen ja alemmalle tasolle pudottamisen periaate sekä avoimet kilpailut, joissa kilpailevat rinnakkain sekä seurat että maajoukkueet, ja tämä on seurausta pitkäaikaisesta demokraattisesta perinteestä;

AF. katsoo, että urheiluseurojen avoimuutta ja demokraattista vastuuvelvollisuutta voidaan parantaa ottamalla kannattajat mukaan seurojen omistus- ja hallintorakenteisiin;

AG. ottaa huomioon, että perinteiset ja ruohonjuuritason urheilujärjestöt ovat erittäin tärkeässä asemassa kulttuurin vahvistamisessa, sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja yhteisöjen lujittamisessa;

AH. katsoo, että maajoukkueet ovat merkittäviä, kansainväliset kilpailut toimivat edelleen viitemallina ja on syytä torjua kansalaisuuden myöntämistä harhautustarkoituksessa;

AI. katsoo, että maajoukkueiden välillä käytävien kilpailujen luonteesta johtuen liitot ja urheiluseurat voivat korostaa kansallisten urheilijoiden koulutuksen merkitystä;

AJ. katsoo, että ammattilaisurheilu ja ruohonjuuritason urheilu kamppailevat ankarasti epävakaan rahoitustilanteen kanssa, ja kyseisten liittojen vastuulla on kannustaa seuroja kohti järkevää suunnittelu- ja investointikulttuuria;

AK.    katsoo, että kansainväliset siirrot voivat olla nuorille urheilijoille haitallisia, koska epäonnistunut urheilu-ura, perheiden hajoaminen ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat mahdollisia seurauksia siitä, että nuoret urheilijat muuttavat pois kotoa liian varhain;

AL. katsoo, ettei urheiluliitoilla ole rakenteellisia eikä oikeudellisia keinoja torjua tehokkaasti ottelutulosten väärentämistä;

AM. ottaa huomioon, että rahapelipalveluita ei ole niiden erityispiirteiden vuoksi sisällytetty direktiiviin palveluista sisämarkkinoilla (2006/123/EY) eikä kuluttajan oikeuksia koskevaan uuteen direktiiviin, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi 23. kesäkuuta 2011;

AN.    ottaa huomioon, että ruohonjuuritason urheilun rahoitus voidaan taata ainoastaan, jos välttämättömien kansallisten rahapelilupien haltijat, jotka maksavat veroja ja rahoittavat muita yleisen edun mukaisia tavoitteita jäsenvaltioissa, velvoitetaan oikeudellisesti maksamaan julkisen edun mukaisia maksuja ja niitä suojellaan tehokkaasti laittomalta kilpailulta;

AO.    katsoo, että pelaaja-agenttien valvonta edellyttää urheilun hallintoelinten ja viranomaisten yhteisiä toimia, jotta sääntöjä rikkoville agenteille ja/tai välittäjille voidaan määrätä tehokkaita seuraamuksia;

AP. katsoo, että urheilulla voi olla merkitystä monilla unionin ulkosuhteiden aloilla esimerkiksi diplomatian keinona;

Urheilun yhteiskunnallinen rooli

1.   kehottaa komissiota ehdottamaan urheilupolitiikalle erillistä kunnianhimoista talousarviota osana tulevaa monivuotista rahoituskehystä, kun otetaan huomioon urheilun kansanterveydelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset hyödyt;

2.   vaatii jäsenvaltioita varmistamaan, että urheilu on osa kaikkien koulujen opetusohjelmaa, ja korostaa tarvetta edistää urheilua nuoresta iästä alkaen koulutuksen kaikilla tasoilla, muun muassa kouluissa, korkeakouluissa ja paikallisyhteisöissä, joita olisi kannustettava hankkimaan urheilutilat ja asianmukaiset välineet;

3.   kehottaa jäsenvaltioita laatimaan selkeät suuntaviivat urheilun ja liikunnan sisällyttämisestä kaikentasoiseen koulutukseen kaikissa jäsenvaltioissa;

4.   korostaa urheilun kautta annettavan kasvatuksen merkitystä ja urheilun mahdollisuuksia auttaa sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevia nuoria saamaan elämänsä takaisin oikeille raiteille ja pyytää jäsenvaltioita, kansallisia järjestöjä, liigoja ja seuroja laatimaan ja tukemaan tähän tähtääviä aloitteita;

5.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan koulujen ja urheiluseurojen yhteistyötä; katsoo, että komission olisi tässä yhteydessä hyödynnettävä koordinointitehtäväänsä urheilun alalla siten, että se kerää jäsenvaltioista esimerkkejä parhaista käytännöistä ja saattaa ne keskustietokannassa kaikkien osapuolten saataville koko Euroopassa;

6.   kehottaa komissiota kannustamaan ikääntyneitä henkilöitä urheilun pariin, sillä se edistää sosiaalista kanssakäymistä ja hyvää terveydentilaa;

7.   korostaa, että urheilu kaikkina ikäkausina on tärkeää ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia parantaa eurooppalaisten yleistä terveydentilaa, ja kehottaa siksi EU:ta ja jäsenvaltioita helpottamaan osallistumista urheiluun ja edistämään terveellisiä elämäntapoja sekä käyttämään täysin hyväksi urheiluun liittyviä mahdollisuuksia ja siten vähentämään terveydenhuoltomenoja;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan nykyistä päättäväisemmin terveydenhoidon ammattihenkilöiden roolia liikuntaan kannustamisessa sekä tarkastelemaan, miten sairausvakuutusten tarjoajat voisivat tarjota kannustimia, joilla kansalaisia rohkaistaan aloittamaan liikuntaharrastus;

9.   korostaa, että on tärkeää saada urheilu kaikkien kansalaisten ulottuville eri ympäristöissä, esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla, harrastustoimintana tai seurojen ja järjestöjen kautta;

10. antaa tunnustusta urheilutoimintaa fyysisesti ja psyykkisesti vammaisille koko EU:ssa tarjoavien järjestöjen työlle; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja urheilujärjestöjä edistämään ja kehittämään vammaisurheilutoimintaa ja -kilpailuja, erityisesti tarjoamalla ja tuomalla vammaisten saataville yhtäläiset mahdollisuudet osallistua urheilutoimintaan ja käyttää ilmaisia urheilumahdollisuuksia, jotka on mukautettu heidän tarpeisiinsa, sekä tarjoamaan näille asianmukaista rahoitusta;

11. korostaa urheilun valtavaa sosiaalisen integraation voimaa monilla aloilla, joihin sisältyvät kansalaistoiminta ja demokratiakäsite, hyvän terveyden edistäminen, kaupunkikehitys, sosiaalinen integraatio, työmarkkinat, työllisyys, ammatillinen ja muu koulutus;

12. kannustaa jäsenvaltioita ja yhteisön elimiä lisäämään sellaisille järjestöille myönnettäviä avustuksia, jotka pyrkivät urheilun avulla integroimaan sosiaalisen syrjäytymisen uhkaamia ihmisiä tai jotka edistävät liikuntavammaisten tai kehitysvammaisten urheiluharrastusta;

13. kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään urheilun pysyvästi kaikkien sellaisten ryhmien, jotka ovat vaarassa joutua syrjinnän kohteiksi, todelliseen integrointiin tarkoitettuihin ohjelmiin ja palveluihin ja kehottaa urheilujärjestöjä ottamaan käyttöön asianmukaisia koulutusohjelmia ammattilaisille ja vapaaehtoisille syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseksi ennakolta ja torjumiseksi kaikissa muodoissaan;

14. korostaa urheilun esikuvia tarjoavaa tehtävää yhteiskunnassa ja kehottaa urheilun hallintoelimiä omaksumaan johtavan roolin institutionaalisen syrjinnän torjunnassa;

15. muistuttaa, ettei urheilussa saisi esiintyä sukupuoleen perustuvaa syrjintää, ja kehottaa ulottamaan Kansainvälisen olympiakomitean peruskirjan soveltamisen kaikkiin, erityisesti eurooppalaisiin, urheilutapahtumiin;

16. kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita sekä kansallisia urheilun hallintoelimiä sitoutumaan homo- ja transfobian torjumiseen sekä erityisesti seksuaalivähemmistöjen syrjinnän torjumista koskevan lainsäädännön ja politiikan asianmukaiseen täytäntöönpanoon;

17. kehottaa jäsenvaltioita painottamaan tähänastista enemmän laadukkaan liikuntakasvatuksen merkitystä molemmille sukupuolille ja ehdottaa, että jäsenvaltiot kehittävät tätä varten tarvittavat strategiat;

18. korostaa, että urheilujärjestöjen päätöksentekoelinten kokoonpanon on heijastettava niiden vuosikokousten kokoonpanoa sekä nais- ja miespuolisten lisensoitujen urheilijoiden suhteellista määrää, sillä kyse on miesten ja naisten yhtäläisestä pääsystä johtoelimiin jopa ylikansallisella tasolla;

19. kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon urheilun merkityksen keinona edistää rauhaa, talouden kehitystä, kulttuurien välistä vuoropuhelua, kansanterveyttä, integraatiota ja naisten emansipaatiota;

20. vaatii, että komissio ja jäsenvaltiot kehottavat Kansainvälistä olympiakomiteaa edellyttämään, että urheilutapahtumissa noudatetaan olympiakomitean peruskirjaan sisältyvää kieltoa järjestää mielenosoituksia tai harjoittaa poliittista, uskonnollista tai rasistista propagandaa urheilutapahtumien yhteydessä, ja samalla varmistamaan, ettei naisia painosteta rikkomaan tätä sääntöä tai ettei sääntöä kierretä siten, etteivät maat lähetä naisia kilpailuihin;

21. kehottaa urheilujärjestöjä kannustamaan edelleen naisia urheiluun ja osallistumiseen urheilujärjestöjen hallintoelimiin takaamalla etenkin epäsuotuisassa asemassa oleville tytöille ja naisille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua urheiluun edistämällä naisten osallistumista urheiluun ja antamalla naisten ja miesten lajeille ja tuloksille yhtäläistä arvostusta ja näkyvyyttä; kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että naisurheilijat voivat sovittaa perhe-elämän ja ammattilaisurheilun toisiinsa, sekä edistämään sukupuolten tasa-arvoa urheilua koskevassa valtiollisessa politiikassa; kehottaa komissiota kannustamaan tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoon sukupuolten yhtäläisten mahdollisuuksien alalla urheilussa;

22. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan eurooppalaisia järjestöjä naisten oikeuksia urheilussa koskevan eurooppalaisen peruskirjan suositusten edistämisessä ja täytäntöönpanossa;

23. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon kaikkiin urheiluun liittyviin toimiinsa keskittyen erityisesti seuraaviin seikkoihin: maahanmuuttajanaisten ja etnisiä vähemmistöjä edustavien naisten mahdollisuudet harrastaa urheilua, naisten edustus urheilun päätöksentekoelimissä ja naisurheilusta raportointi tiedotusvälineissä; kehottaa varmistamaan, että urheilupolitiikka ja -lainsäädäntö perustuvat sukupuolten tasa-arvoon;

24. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja rohkaisemaan eurooppalaisia tutkijoita, jotta he tutkisivat naisurheilun erityispiirteitä, naisten ja tyttöjen urheilun keskeyttämisen syitä sekä edelleen vallitsevaa epätasa-arvoa naisten urheilumahdollisuuksissa;

25. kannustaa luomaan urheiluun liittyviä naisten verkostoja parhaiden käytänteiden ja tietojen vaihtamiseksi;

26. korostaa, että vanhempien maahanmuuttajatytöille asettamaa kieltoa osallistua urheiluun ja uimiseen kouluissa ei voida hyväksyä tai oikeuttaa kulttuurin tai uskonnon varjolla;

27. korostaa, että monet tytöt harrastavat urheilua nuorempina, mutta keskeyttävät sen murrosiässä; viittaa tässä yhteydessä tutkimuksiin, jotka osoittavat, että heidän ikätoverinsa tai perheensä painostavat heitä avoimesti tai vaivihkaa käyttäytymään naisellisemmin tai kantamaan vastuuta, joka estää heitä jatkamasta urheiluun osallistumista; kannustaa jäsenvaltioita ja kansallisia urheilun hallintoelimiä kehittämään strategioita sellaisia ohjelmia ja valmennusmenetelmiä varten, joilla tuetaan erityisesti urheilusta kiinnostuneita tyttöjä urheilijan identiteetin kehittämisessä;

28. pitää ehdottoman tärkeänä torjua ehkäisy- ja tiedotuskampanjoiden avulla dopingia kunnioittaen samalla urheilijoiden perusvapauksia, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden kohdalla; kehottaa jäsenvaltioita suhtautumaan dopingaineiden kauppaan urheilun alalla samalla tavoin kuin laittomien huumeiden kauppaan ja mukauttamaan kansallista lainsäädäntöään tältä osin pyrkien tällä tavoin parantamaan alan eurooppalaista koordinointia; kehottaa Maailman antidopingtoimistoa luomaan helposti noudatettavan seurantajärjestelmän, joka on EU:n lainsäädännön mukainen, ja korostaa dopingin käyttöä sekä testeihin saapumatta jättämistä koskevan tilastoinnin tarvetta räätälöidyn lähestymistavan laatimiseksi dopingin torjumiseen;

29. katsoo, että EU:n liittyminen Euroopan neuvoston dopingin vastaiseen yleissopimukseen on tarpeen, jotta koordinoidaan WADAn säännöstön yhtenäisempää soveltamista jäsenvaltioissa;

30. kannattaa lainsäädännön laajempaa yhdenmukaistamista, jotta tehostetaan poliisin ja oikeuslaitoksen yhteistyötä dopingin ja muunlaisen urheilutapahtumien manipuloinnin torjunnassa;

31. kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään uhkapeliriippuvuuden ongelmaa ja alaikäisten suojelua uhkapelin vaaroilta;

32. kannattaa selkeiden sääntöjen laatimista alaikäisten suojelemiseksi kilpaurheilussa ja sitä, että kehitetään lisää keskeisiä suojelutoimia yhteistyössä liittojen kanssa;

33. korostaa, että nuorten urheilijoiden kohdalla on erittäin tärkeää yhdistää urheilu- ja uravalmennus; kehottaa tästä syystä komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden kanssa suuntaviivat, jotta varmistetaan, että nuoret urheilijat voivat jatkaa normaalia koulunkäyntiä ja/tai ammatillisia opintoja urheiluvalmennuksen lisäksi, ottaen huomioon olemassa olevat parhaat käytännöt yksittäisissä jäsenvaltioissa; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan tässä suhteessa huomioon entisten urheilijoiden asiaankuuluvan kokemuksen heidän halutessaan ryhtyä valmentajiksi sekä perustamaan sellaisille huippu-urheilijoille tarkoitettuja järjestelmiä, jotka ovat päättäneet jatkaa korkeakouluopintojaan, ja käyttämään heidän kokemustaan yleisesti urheilun hyväksi;

34. kehottaa jäsenvaltioita laatimaan koulutusohjelmia, jotka on jäsennelty siten, että ammattiurheilijoiden on helpompi yhdistää oppiminen ja harjoittelu;

35. ehdottaa, että perustetaan valmentajien ja valmentajakoulutuksen opinto- ja tutkintojärjestelmä, joka sisällytetään eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen ja elinikäisen oppimisen ohjelmiin, jotta edistetään tietoyhteiskunnan ja valmennuksen huippuosaamisen kehitystä sekä amatööri- että ammattilaistasolla;

36. korostaa valmentajien merkitystä nuorten kehitykselle ja oppimiselle urheilutaitojen lisäksi elämäntaidoissa; toteaa, että valmentajat voivat tarjota nuorille ohjausta terveellisten elämäntapojen omaksumiseen;

37. kehottaa jäsenvaltioita tiiviissä yhteistyössä asiasta vastaavien urheiluliittojen kanssa kieltämään pääsyn stadionille kannattajilta, jotka ovat syyllistyneet väkivaltaiseen ja syrjivään käytökseen, ja luomaan koordinoidun lähestymistavan heihin kohdistuvien seuraamusten määräämiseksi ja voimaan saattamiseksi, tekemään tiivistä yhteistyötä säilyttääkseen nämä kiellot myös muissa jäsenvaltioissa järjestettävissä kansainvälisissä tapahtumissa sekä perustamaan urheilijoiden yksilönvapautta kunnioittaen eurooppalaisen tietokannan tiedon jakamiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi tehokkaamman varoitusjärjestelmän avulla riskialttiita otteluita varten;

38. suhtautuu myönteisesti siihen, että jäsenvaltiot laativat yhteistyössä Euroopan urheiluliittojen kanssa stadionien turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia ja ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin toimiin varmistaakseen urheilijoiden ja kannattajien parhaan mahdollisen turvallisuuden;

39. huomauttaa, että kun urheilua harrastetaan luonnossa, on varmistettava tasapaino urheilun yhteiskunnallisen hyödyn ja sen ympäristön hyvinvoinnin välillä, jossa urheilua harrastetaan;

40. korostaa urheilutapahtumien tarjoamia mahdollisuuksia matkailulle paikallistasolla ja kansallisella tasolla ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tämän alan taloudellisen ja kaupallisen toiminnan kehitystä;

Urheilun taloudellinen ulottuvuus

41. kannattaa sitä, että sisämarkkinoilla ja kilpailuoikeudessa olisi tunnustettava urheilun erityisluonne, ja kehottaa tästä syystä jälleen komissiota hyväksymään EU:n oikeuden soveltamista urheiluun koskevat suuntaviivat monilla aloilla esiintyvän oikeudellisen epävarmuuden poistamiseksi;

42. toteaa, että sponsorien käyttö tarjoaa elintärkeän rahoituslähteen ja runsaasti mahdollisuuksia urheilulle, kuitenkin siten, että noudatetaan rahoituskysymysten reilun hoitamisen periaatteita;

43. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan suuren arvon vapaaehtoistyölle urheilussa; toteaa jälleen kerran vapaaehtoistyön suuren merkityksen urheilussa ja korostaa tarvetta luoda yhteiskunnallisen tunnustuksen puitteet sekä tarjota vapaaehtoisille riittävä koulutus; kannattaa tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä vapaaehtoistyön edistämiseksi urheilussa ja sitä, että tarkastellaan mahdollisuutta laatia urheiluseurojen toimintaan soveltuva oikeudellinen ja verotusta koskeva kehys;

44. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan järjestelmän vapaaehtoistyön kautta hankitun pätevyyden tunnustamista ja säänneltyjen, urheiluun liittyvien ammattien tutkintovaatimuksia varten;

45. korostaa, että kurssien ja erityiskoulutuksen vastavuoroinen tunnustaminen urheilun parissa asiantuntijoina työskenteleviin ammattilaisiin (tuomarit, valmentajat) sovellettavien yhteisten eurooppalaisten sääntöjen mukaisesti on erityisen tärkeää, koska se edistää pitkällä aikavälillä kilpailukykyä, mikä puolestaan auttaa välttämään tulojen menetystä;

46. kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan, että urheilijoille tarjotaan korkeakoulutusta ja heidän urheilualan ja koulutuksellinen pätevyytensä tunnustetaan yhdenmukaisesti, jotta lisätään ammatillista liikkuvuutta;

47. kehottaa lisäksi jäsenvaltioita parantamaan työmarkkinoille palaaville entisille urheilijoille tarkoitettuja järjestelyjä ja heidän integroitumistaan työelämään ammattilaisuran jälkeen;

48. kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan keinoja keventää kaikkein vähiten ansaitsevien ammattilaisurheilijoiden, joilla on lyhytkestoinen ja vaihteleva urheilu-ura, taloudellista taakkaa; toistaa, että ammattilaisurheilijoilla, jotka luokitellaan urheilijoiksi ja joiden tuloista suurin osa tulee urheilusta, olisi oltava samat oikeudet sosiaaliturvaan kuin työntekijöillä;

49. katsoo, että urheilualan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on asianmukainen keino tasapainon löytämiseksi urheilijoiden perusoikeuksien ja työhön liittyvien oikeuksien sekä urheilun erityisluonteen välillä;

50. katsoo, että urheilualan taloudellisen ulottuvuuden jatkuvasti kehittyessä tarvitaan välittömästi parannuksia urheiluun liittyvissä kysymyksissä sellaisilla tärkeillä aloilla kuin työntekijöiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus, ammattipätevyyden tunnustaminen, teollis- ja tekijänoikeudet sekä valtiontukea koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa, että urheiluala hyötyy kattavasti sisämarkkinoista;

51. korostaa, että on oleellisen tärkeää, että urheilukilpailujen mediaoikeuksien kaupallinen hyväksikäyttö perustuu oikeuksien yhteismyyntiin, yksinoikeuteen ja alueellisuuteen, jotta varmistetaan tulojen jakautuminen oikeudenmukaisesti huippu-urheilun ja massaurheilun välillä;

52. katsoo, että yhteiskunnallisesti merkittävien suurten urheilutapahtumien olisi oltava mahdollisimman suuren yleisön saatavilla; kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä varmistaneet, että niiden toimivaltaan kuuluvat lähetystoiminnan harjoittajat eivät lähetä tällaisia tapahtumia vain rajalliselle yleisölle, ryhtymään asianmukaisiin toimiin;

53. tunnustaa toimittajien oikeuden saada osallistua yleisesti kiinnostaviin urheilutapahtumiin ja uutisoida niistä, jotta turvataan yleisön oikeus hankkia ja vastaanottaa riippumattomia uutisia ja tietoa urheilutapahtumista;

54. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suojelemaan urheilusisältöä koskevia teollis- ja tekijänoikeuksia siten, että noudatetaan yleisön tiedonsaantioikeutta;

55. katsoo, että urheiluvedonlyönnit ovat eräs muoto käyttää kaupallisesti hyväksi kilpailuja, ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita suojelemaan kilpailuja luvattomalta hyväksikäytöltä, luvattomilta vedonlyönnin harjoittajilta ja sopupeliepäilyiltä erityisesti tunnustamalla järjestäjien tekijänoikeudet järjestämiinsä kilpailuihin, varmistamalla, että urheiluvedonlyöntien järjestäjät tukevat huomattavalla summalla kuntourheilua ja ruohonjuuritason urheilua, ja suojelemalla kilpailujen vilpittömyyttä painottaen urheilijoiden koulutusta; katsoo kuitenkin, että tällaiset tekijänoikeudet eivät saisi kuitenkaan vaikuttaa direktiivissä 2007/65/EY (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) säädettyyn lyhyiden otteiden raportointioikeuteen;

56. toistaa komissiolle esittämänsä pyynnön siitä, että se määrittelisi valtiontukia koskevat suuntaviivat ja tarkentaisi, millainen julkinen tuki on oikeutettua urheilun sosiaalisten, kulttuuristen ja kasvatuksellisten tehtävien toteuttamiseksi;

57. kehottaa jäsenvaltioita torjumaan tehokkaasti korruptiota ja valvomaan urheiluetiikkaa; pitää näin ollen välttämättömänä, että kaikissa maissa pannaan täytäntöön seurojen varainvalvontaa koskevat tiukat säännöt;

58. kannustaa urheilujärjestöjä toimimaan yhteistyössä lainvalvontaviranomaisten kanssa esimerkiksi jakamalla tietoa, jotta noudatetaan riittävän tehokasta toimintatapaa ottelujen tuloksista sopimisen ja muiden urheilussa ilmenevien petosten torjunnassa;

59. kehottaa komissiota ehdottamaan konkreettisia toimia arpajaisten avulla tuotetun urheilurahoituksen turvaamiseksi;

60. toteaa, että komission toteuttama satelliittitilinpidon käyttöönotto urheilun alalla on erittäin hyvin ajoitettu, koska se mahdollistaa urheiluun liittyvän toiminnan arvioinnin jäsenvaltioissa yhtenäisten normien mukaisesti, mikä mahdollistaa sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisen ja tuottaa lisäarvoa EU:n taloudelle ja sisämarkkinoille;

61. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään konkreettisesti hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä suoraa yhteistyötä urheilun teknisellä ja tieteellisellä saralla;

62. katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeä, sillä niiden toimenkuvaan kuuluu liikuntapalveluiden tarjoaminen yleisölle ja rahoituksen myöntäminen urheilutoimintaan ja sen vaatimiin tiloihin ja välineisiin;

63. vaatii, että ruohonjuuritason urheilun olisi saatava hyötyä Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta, joiden olisi mahdollistettava urheiluinfrastruktuuriin tehtävät investoinnit, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan unionille erityisen talousarvio-ohjelman urheilun alalle, mikä on nykyisin mahdollista SEUT-sopimuksen 165 artiklan mukaisesti;

Järjestetty urheilutoiminta

64. huomauttaa, että Euroopan urheilurakenteet perustuvat kansallisuuteen ja alueellisuuteen;

65. vakuuttaa pitävänsä kiinni urheilun eurooppalaisesta mallista, jossa keskeisen tärkeitä toimijoita ovat urheiluliitot ja jonka perustana ovat eri toimijat, mukaan lukien kannattajat, pelaajat, urheiluseurat, liigat, järjestöt ja vapaaehtoiset, joiden tehtävä on erittäin tärkeä koko urheilurakenteen tukijoina;

66. kehottaa poistamaan esteitä vapaaehtoisten osallistumiselta urheiluun koko EU:ssa;

67. korostaa paikalliselinten merkittävää tehtävää kaikille kuuluvan urheilun edistämisessä yhteiskunnassa ja kehottaa kyseisiä elimiä osallistumaan aktiivisesti urheilua käsitteleviin foorumeihin ja siitä käytävään vuoropuheluun;

68. muistuttaa, että hyvä hallintatapa on edellytys urheilujärjestöjen itsenäisyydelle ja itsesääntelylle avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja demokratian periaatteiden mukaisesti, ja korostaa, että urheilussa esiintyvän korruption suhteen on noudatettava nollatoleranssia; painottaa tarvetta siihen, että kaikki sidosryhmät ovat asianmukaisesti edustettuina päätöksentekoprosessissa;

69. kehottaa jäsenvaltioita ja urheilun hallintoelimiä aktiivisesti innostamaan reilua peliä kannattavia urheiluharrastajia toimimaan sosiaalisessa ja demokraattisessa tehtävässä siten, että edistetään heidän osallistumistaan urheiluseurojensa omistus- ja hallintorakenteisiin ja urheilun hallintoelimiin tärkeinä sidosryhminä;

70. toteaa, että urheiluseurojen olisi vapautettava maajoukkueeseen kutsutut urheilijansa ja tunnustettava heidän myötävaikutuksensa tärkeiden maajoukkueturnausten menestykseen, mihin voisi sisältyä vakuutusmekanismeja, ja korostaa, että kaikkeen urheiluun ei voida soveltaa yleispätevää toimintamallia;

71. korostaa, että pelaajien paikallinen koulutus ja sijoitukset urheilukasvatukseen ovat välttämättömiä Euroopan urheiluliikkeen kestävälle kehitykselle ja sen yksilöihin ja yhteiskuntaan kohdistuvan myönteisen vaikutuksen levittämiselle; katsoo näin ollen, että on tarpeen varmistaa, että huippu-urheilu ei haittaa nuorten urheilijoiden kehitystä, amatööriurheilua ja ruohonjuuritason urheilujärjestöjen olennaista tehtävää, painottaa, että olisi määritettävä urheilualan tutkintojen ja pätevyyksien vastaavuudet ja vastavuoroinen tunnustaminen;

72. toistaa olevansa sitoutunut "omiin kasvatteihin" liittyvän säännön kannattamiseen ja katsoo, että se voisi toimia mallina muille Euroopan ammattilaisliigoille; tukee urheilun hallintoelinten lisäponnisteluja, joilla kannustetaan paikallisten nuorten pelaajien valmennusta EU:n lainsäädännön rajoissa ja siten vahvistetaan kilpailutasapainoa urheilukilpailuissa ja eurooppalaisen urheilumallin tervettä kehitystä;

73. katsoo, että uusien kykyjen kehittyminen on yksi urheiluseurojen toiminnan tärkeimmistä osa-alueista ja liiallinen riippuvuus pelaajasiirroista voi heikentää urheilun arvoja;

74. korostaa koulutuksesta maksettavan korvauksen tärkeyttä, koska se on tehokas väline koulutuskeskusten suojelemiseksi ja takaa oikeudenmukaisen tuoton sijoitukselle;

75. katsoo, että agentin ammatin olisi oltava säädeltyä ammattitoimintaa, että agenteilta olisi vaadittava riittävä muodollinen pätevyys ja että agenttien olisi avoimuuden vuoksi maksettava veronsa unionin alueella; kehottaa komissiota laatimaan ja panemaan yhteistyössä urheiluliittojen, pelaajajärjestöjen ja agenttiliittojen kanssa täytäntöön agenttien eurooppalaisen lisenssi- ja rekisteröintijärjestelmän sekä käytännesäännöt ja seuraamusjärjestelmän;

76. ehdottaa, että urheiluliitot perustavat eurooppalaisen pelaaja-agenttirekisterin, joka ei ole julkinen ja joka sisältää agenttien laatiman nimiluettelon niistä pelaajista, joiden puolesta he ovat saaneet valtuudet toimia, jotta suojellaan urheilijoita, erityisesti alle 18-vuotiaita, ja rajoitetaan eturistiriitojen riskiä; katsoo, että agenttien pelaajasiirroista saaman palkkiosumman maksaminen olisi suoritettava useissa erissä sen sopimuksen keston aikana, jonka urheilija tekee siirron seurauksena, siten, että maksun täysimääräisyys riippuu sopimuksen toteutumisesta;

77. kehottaa jäsenvaltioita täydentämään olemassa olevaa pelaaja-agentteja / välittäjiä koskevaa sääntelyä varoittavilla seuraamuksilla ja panemaan nämä seuraamukset tiukasti täytäntöön;

78. kehottaa urheilun hallintoelimiä parantamaan pelaaja-agenttien toiminnan avoimuutta ja toimimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa lahjonnan kitkemiseksi;

79. pitää myönteisenä komission tilaamaa tutkimusta pelaajasiirtojen taloudellisista ja oikeudellisista vaikutuksista; katsoo lisäksi, että on tuettava urheiluliittojen aloitteita, joilla pyritään lisäämään kansainvälisten siirtojen avoimuutta;

80. katsoo, että urheilun hallintoelinten käyttöön ottamat järjestelmät kansainvälisten pelaajasiirtojen avoimuuden lisäämiseksi ovat askel oikeaan suuntaan, koska ne ovat hyvän hallintotavan periaatteen mukaisia ja tähtäävät vilpittömyyden varmistamiseen urheilukilpailuissa;

81. tuo selvästi julki tukensa lisenssijärjestelmille ja taloudelliselle oikeudenmukaisuudelle, koska ne kannustavat urheiluseuroja kilpailemaan todellisten taloudellisten valmiuksiensa mukaisesti;

82. katsoo, että näiden toimien avulla parannetaan hallintotapaa, palautetaan seurojen pitkän aikavälin taloudellinen vakaus ja kestävyys sekä edistetään eurooppalaisten kilpailujen reilua rahoitusta; pyytää näin ollen komissiota tunnustamaan, että tällaiset säännöt ovat EU:n lainsäädännön mukaisia;

83. pitää myönteisinä urheiluliittojen ponnisteluja, joilla pyritään kieltämään samaan kilpailuun osallistuvien urheiluseurojen yhtäaikainen omistussuhde; katsoo, että kaikilta urheiluvedonlyöntien järjestäjiltä on kiellettävä kilpailujen järjestäjien valvominen tai osallistuminen kilpailuihin, samoin kuin on kiellettävä kaikilta kilpailujen järjestäjiltä tai niihin osallistuvilta, että ne valvovat urheiluvedonlyöntien järjestäjiä tapahtumissa, joita ne järjestävät tai joihin ne osallistuvat;

84. kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin urheilun vilpittömyyttä loukkaavan laittoman toiminnan estämiseksi ja rankaisemiseksi ja määrittelemään sellaisen toiminnan rikokseksi, erityisesti sellaiset teot, jotka liittyvät vedonlyöntiin, jolloin kyse on urheilukilpailun tuloksen tai sen vaiheen tarkoituksellisesta ja petollisesta manipuloinnista, jonka tarkoituksena on hyötyä tilanteesta tavalla, joka ei perustu ainoastaan tavanomaiseen urheilutoimintaan tai siihen liittyvään epävarmuuteen;

85. kehottaa urheiluliittoja toimimaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa urheilun vilpittömyyden suojelemiseksi;

86. kehottaa komissiota puuttumaan siirtojen avoimuuden ja sopupelien kysymyksiin julkistamansa EU:n lahjonnanvastaisen strategian mukaisesti laatimalla tämän alan rikoksien tunnusmerkistöä koskevat vähimmäissäännöt;

87. on erittäin huolissaan urheilussa esiintyvistä vakavista lainvastaisuuksista, kuten rahanpesusta, ja kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötään näihin asioihin puuttumiseksi ja varmistamaan suuremman avoimuuden pelaajasiirtoihin ja agenttien toimintaan liittyvissä rahoitustoimissa;

88. vakuuttaa, että on erittäin tärkeää kehittää välineitä, joilla on tarkoitus edistää julkisten viranomaisten, urheiluviranomaisten ja rahapelioperaattoreiden välistä yhteistyötä urheilupetostapauksissa, ja että voitaisiin harkita yhteistyötä Europolin ja Eurojustin kanssa;

89. tunnustaa urheilualan tuomioistuinten legitimiteetin urheilualan riitojen ratkaisussa edellyttäen, että ne kunnioittavat kansalaisten perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin; kehottaa urheilun välimiesoikeutta (CAS) ottamaan huomioon EU:n lainsäädännön, kun kyse on EU:ssa syntyneiden urheilualan riitojen ratkaisemisesta;

90. kehottaa komissiota esittämään vuoteen 2012 mennessä ehdotuksen, jonka avulla voidaan paremmin ymmärtää urheilualan erityistarpeita ja toteuttaa käytännön toimia niihin puuttumiseksi ottaen täysimääräisesti huomioon SEUT-sopimuksen 165 artiklan määräykset;

Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

91. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan yhteistyössä kolmansien maiden kanssa sellaisissa kysymyksissä kuin kansainväliset pelaajasiirrot, alaikäisten pelaajien hyväksikäyttö, ottelujen tuloksista sopiminen, piratismi ja laiton vedonlyönti; korostaa myös tarvetta tehostaa kansainvälistä yhteistyötä urheilun edistämiseksi kehitysmaissa;

92. odottaa mielenkiinnolla niiden järjestelmien tuloksia, jotka on otettu käyttöön avoimuuden ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden valvomiseksi sekä korruption ja ihmiskaupan torjumiseksi; korostaa, että järjestelmän on oltava EU:n lainsäädännön ja tietosuojasäännösten mukainen; kehottaa urheilun hallintoelimiä yhdistämään rekisteröintijärjestelmän tiedot muihin korruption vastaisiin järjestelmiin, jotta voidaan tehostaa valvontaa ja torjua sopupelejä;

93. korostaa tarvetta puuttua myös ongelmaan, jonka aiheuttavat rekisteröitymättömät EU:ssa toimivat ja muualla kuin EU:ssa toimipaikkaansa pitävät rahapelioperaattorit, jotka pystyvät välttelemään urheilupetosten seurantajärjestelmiä;

94. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kaikessa yhteistyössään kolmansien maiden kanssa olympialiikkeen sääntöjen ja säännösten kattavaa noudattamista;

95. kehottaa urheiluseuroja valvomaan, että maahanmuuttolainsäädäntöä noudatetaan rekrytoitaessa nuoria urheilijoita kolmansista maista, ja varmistamaan, että heidän sopimuksensa on voimassa olevan lainsäädännön mukainen; vaatii, että nuoret urheilijat voivat halutessaan palata tyydyttävin edellytyksin alkuperämaahansa etenkin, jos uran luominen ei onnistu; korostaa tähän liittyen, että lainsäädännön tehokas täytäntöönpano on erittäin tärkeää;

96. korostaa, että on välttämätöntä lisätä alaikäisten suojelua kansainvälisissä siirroissa; arvioi, että kansainväliset siirrot voivat olla vaarallisia nuorille urheilijoille, jotka jättävät perheensä ja lähtevät maastaan varhain ja ovat erityisen haavoittuvaisia ja joihin urheilujärjestöjen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota;

97. kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa korostamaan naisille kulttuurisista, perinteisistä, historiallisista tai uskonnollisista syistä asetetuista säännöistä tai velvoitteista huolimatta niin naisille kuin miehillekin kuuluvaa, kaikkien urheilulajien harrastamista koskevaa täydellistä vapautta;

Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen urheilun kautta

98. kehottaa komissiota laajentamaan jo käynnistettyjä ohjelmia, jotka edistävät urheilua kehityspolitiikan välineenä, ja tekemään uusia tämän alan aloitteita;

99. kehottaa komissiota:

–    järjestämään vuosittain Euroopan urheilupäivän, jolla edistetään amatööri- ja ammattilaisurheilun sosiaalista ja kulttuurista tehtävää sekä urheilun kansanterveyttä parantavia vaikutuksia;

–    tukemaan vuosittain Euroopan urheilupääkaupunkien liiton johtamaa urheilupääkaupungin nimittämistä takaamalla tarvittavan rahoitustuen ja valvonnan

–    tukemaan paikallisia, perinteisiä ja kotimaisia urheilulajeja, jotka ovat osa EU:n rikasta kulttuurista ja historiallista monimuotoisuutta ja edustavat tunnuslausetta "moninaisuudessaan yhtenäinen", lisäämällä tietoisuutta näistä lajeista esimerkiksi mainostamalla Euroopan karttaa ja eurooppalaisia festivaaleja;

–    perustamaan liikkuvuutta koskevan ohjelman ja asiaankuuluvia toimenpiteitä nuorille amatööriurheilijoille ja valmentajille, jotta heillä olisi mahdollisuus oppia uusia harjoittelumenetelmiä, laatia parhaita käytäntöjä ja kehittää urheilun avulla sellaisia eurooppalaisia arvoja kuten reilua peliä, kunnioitusta ja sosiaalista osallisuutta sekä edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua;

–    avustamaan urheiluvalmentajien liikkuvuutta lisäävän vaihto-ohjelman luomisessa;

–    toimimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja urheilujärjestöjen kanssa, jotta suojellaan ruohonjuuritason urheilun perusluonteeseen kuuluvaa vilpittömyyttä;

–    tukemaan jäsenvaltioiden tietojenkeruu- ja tutkimustoimia parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi;

100.    ehdottaa, että EU:n lippu liehuisi unionin alueella järjestettävissä suurissa kansainvälisissä urheilutapahtumissa, ja ehdottaa Euroopan urheiluliitoille, että ne harkitsisivat lipun käyttämistä myös jäsenvaltioiden urheilijoiden paidoissa kansallisten lippujen rinnalla; korostaa, että tämän mahdollisuuden käyttämisen olisi oltava täysin vapaaehtoista ja jäsenvaltioiden sekä urheilujärjestöjen päätettävissä;

o

o        o

101.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä eurooppalaisille, kansainvälisille ja kansallisille urheiluliitoille.

(1)

EUVL C 68 E, 18.3.2004, s. 605.

(2)

EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 757.

(3)

EUVL C 33 E, 9.2.2006, s. 590.

(4)

EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 143.

(5)

EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 292.

(6)

EUVL C 27 E, 31.1.2008, s. 232.

(7)

EUVL C 282 E, 6.11.2008, s. 131.

(8)

EUVL C 271 E, 12.11.2009, s. 51.

(9)

EUVL C 76 E, 25.3.2010, s. 16.

(10)

EUVL C 87 E, 1.4.2010, s. 30.

(11)

P7_TA(2011)0316.

(12)

EUVL C 326 E, 3.12.2010, s. 5.

(13)

EUVL C 162, 1.6.2011, s. 1.

(14)

Almaty, Kazakstan, 5.–6. marraskuuta 2006.

(15)

CdR 66/2011 fin.

(16)

CESE 1594/2011 – SOC / 413.


PERUSTELUT

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 artiklassa EU:lle annetaan uutta urheilua koskevaa toimivaltaa, kehotetaan EU:ta myötävaikuttamaan urheilun edistämiseen, ja määrätään, että EU:n toimien tavoitteena pitäisi olla urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen.

Komission tiedonanto on ensimmäinen urheilun alalla laadittu poliittinen asiakirja Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. EU:lle annetaan Lissabonin sopimuksessa tukitoimiin, koordinointiin ja jäsenvaltioiden poliittisten toimenpiteiden täydentämiseen liittyvää toimivaltaa urheilun alalla.

Osoittaakseen tämän asian tärkeyden Euroopan parlamentti laati viime lainsäädäntökauden aikana muita aiheeseen liittyviä päätöslauselmaesityksiä, jotka olivat "Ammattilaisjalkapallon tulevaisuus Euroopassa"(1), "Urheilun asema koulutuksessa"(2) ja "Urheilua koskeva valkoinen kirja"(3) (jonka komissio pani täytäntöön vuonna 2007).

– Miksi urheilu on tärkeää yhteiskunnan kannalta

Urheilu itsessään on tärkeä sosiaalinen ilmiö ja julkishyödyke. Monille se on tärkeimpiä virkistysmuotoja, olivat he itse sitten harrastajia tai katsojia. Parhaimmillaan urheilu yhdistää ihmisiä riippumatta heidän alkuperästään, taustastaan, uskonnollisesta vakaumuksestaan tai taloudellisesta asemastaan. Urheilu edistää Euroopan kansalaisten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja auttaa sosiaalisen osallisuuden tunteen muodostumisessa.

– Terveyden parantaminen urheilun avulla

Liikunta on yksi nyky-yhteiskunnan tärkeimmistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Liikunnan puutteella on kielteinen vaikutus Euroopan kansalaisten terveyteen, koska se lisää ihmisten riskiä tulla lihaviksi tai ylipainoisiksi ja sairastua vakaviin sairauksiin. Nämä haitalliset vaikutukset ovat rasite terveydenhuoltobudjetille ja jäsenvaltioiden talouksille yleensä.

– Doping, väkivalta ja suvaitsemattomuus

Doping on edelleen todellinen uhka urheilulle. Monet sidosryhmät vaativat EU:lle aktiivisempaa lähestymistapaa dopingin torjuntaan, esimerkiksi sen kautta, että se liittyisi Euroopan neuvoston dopingin vastaiseen yleissopimukseen siltä osin, kuin unionin toimivalta alalla sallii.

Katsojien väkivalta ja mellakat ovat myös edelleen Euroopan laajuinen ilmiö, ja asiaan tarvitaan eurooppalainen lähestymistapa, jonka puitteissa luotaisiin riskejä vähentäviä menettelyjä.

– Urheilu ja talous

Urheilu on suuri ja nopeasti kasvava talouden ala ja sillä on tärkeä osa kasvussa ja työllisyydessä. Urheilu tuottaa lisäarvoa ja sen työllistävä vaikutus ylittää keskimääräisen työllisyyden kasvun. Urheilun kestävä rahoitus on kuitenkin aihe, jota pitää tutkia tarkemmin.

– Urheilutoiminnan järjestäytyminen

Hyvä hallintotapa on edellytys urheiluun ja EU:n lainsäädäntökehykseen liittyviin haasteisiin vastaamiselle. Näitä haasteita ovat: kansalaisten vapaa liikkuvuus ja urheilijoiden kansallisuudet, pelaajasiirrot (toimien laillisuus ja rahavirtojen avoimuus ovat yleisiä huolenaiheita), urheilukilpailujen vilpittömyys ja Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu.

Komission tiedonanto:

Euroopan komissio antoi 18. tammikuuta 2011 tiedonannon "Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen". Siinä esitellään komission ajatukset EU:n tason toimista urheilun alalla. Siinä ehdotetaan konkreettisia toimia komissiolle ja/tai jäsenvaltioille kolmessa laajassa aihepiirissä: urheilun yhteiskunnalliset tehtävät, urheilun taloudellinen ulottuvuus ja urheilutoiminnan järjestäytyminen.

Tiedonannon keskeinen sisältö:

–   siinä tunnistetaan suurimmat urheiluun liittyvät haasteet (kuten amatööriurheilijoiden dopingaineiden käyttö, urheilutapahtumiin liittyvä väkivalta)

–   siinä kunnioitetaan urheilun hallintorakenteiden riippumattomuutta ja tunnustetaan jäsenvaltioiden toimivalta urheilun järjestäytymisessä

–   siinä todetaan tästä huolimatta, että EU:n tason toimet urheilun järjestäytymisessä voivat tuottaa huomattavaa lisäarvoa

–   siinä lopetetaan kunkin aihepiirin käsitteleminen luettelolla mahdollisista jatkotoimenpiteistä, jotka komissio ja jäsenvaltiot voivat toteuttaa

–   siinä tunnustetaan urheilualaan liittyvien ehdotusten moninaisuus

–   siinä ehdotetaan epävirallisten yhteistyörakenteiden käytön jatkamista jäsenvaltioiden välillä, jotta varmistetaan hyviä käytäntöjä koskevien tietojen vaihtaminen ja tulosten levittäminen.

Tiedonannossa todetaan, että EU:n toimilla edistetään Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamista parantamalla työllisyyttä ja liikkuvuutta, erityisesti toimilla, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta urheilussa ja urheilun kautta, koulutuksen avulla ja liikuntaa koskevilla eurooppalaisilla suuntaviivoilla.

Tiedonannossa ehdotetuilla toimilla pyritään edistämään sidosryhmien välistä keskustelua, vastaamaan urheilun haasteisiin ja auttamaan alaa kehittymään. Urheilijoiden, urheilujärjestöjen ja kansalaisten odotetaan hyötyvän suunnitelmista, jotka perustuvat EU:n uuteen Lissabonin sopimuksen mukaiseen tehtävään tukea ja koordinoida urheilupolitiikkaa jäsenvaltioissa.

Komissio tukee nykyisin urheilualan hankkeita ja verkostoja joko nimenomaan urheiluun kohdennettujen edistämistoimien, kuten urheilualan valmistelevien toimien, tai muiden nykyisten ohjelmien kautta eri aloilla. Tällaisia aloja ovat mm. elinikäinen oppiminen, kansanterveys, nuoriso, kansalaisuus, tutkimus ja teknologinen kehittäminen, sosiaalinen osallisuus, rasismin torjunta ja ympäristönsuojelu.

Esittelijän huomautukset ja tulevat haasteet:

Urheilun arvosta

–   Esittelijä uskoo vakaasti, että urheilulla pystytään edistämään Euroopan unionin strategisia tavoitteita sen koulutuksellisen ja kulttuurisen arvon vuoksi.

–   Urheilu edistää yhdentymistä, koska se on avointa kaikille kansalaisille sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, uskonnollisesta vakaumuksesta, iästä, kansallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.

–   Esittelijä tunnustaa, että naisurheilu ei ole tarpeeksi arvostettua ja että naiset ovat aliedustettuina urheilujärjestöjen päätöksentekoelimissä.

–   Esittelijä kannustaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon entisten urheilijoiden kokemus valmentajia etsittäessä ja luomaan erityisiä koulutusreittejä urheilijoille, jotka haluavat hankkia korkeakoulutusta, ja tarjota heille tutoreita.

–   Vapaaehtoiset työntekijät mahdollistavat monien urheilutapahtumien sujuvuuden. Esittelijä haluaa painottaa heidän panoksensa tärkeyttä.

Suurten kysymysten käsittelemisestä

–   Esittelijän mielestä urheilun terveellisten vaikutusten edistämisen pitäisi olla jäsenvaltioiden vastuulla. EU:n tasolla pitäisi keskittyä suurempiin kysymyksiin, kuten dopingiin, salakuljetukseen, urheilijoiden liikkuvuuteen ja urheiluun liittyvään rasismiin ja väkivaltaan.

–   Kaikki mahdolliset keinot olisi käytettävä sen rikollisen toiminnan torjumiseksi, joka on uhka urheilulle, kuten esimerkiksi rahanpesu, ottelujen tuloksista sopiminen, ihmiskauppa ja alaikäisten hyväksikäyttö.

–   Esittelijä kehottaa jäsenvaltioita kieltämään pääsyn stadionille niiltä kannattajilta, jotka ovat käyttäytyneet väkivaltaisesti tai syrjivästi. Ehdottaa eurooppalaisen rekisterin perustamista stadioneilta porttikiellon saaneista.

Hyvästä hallintotavasta

–   Urheilun hallinnoinnin standardeja pitäisi edistää hyvien käytäntöjen vaihtamisen kautta.

–   Jäsenvaltioiden mediaoikeuksien myyntiä koskevaa lainsäädäntöä pitäisi yhdenmukaistaa, jotta vältytään tilanteelta, jossa vain suuret järjestöt hyötyvät asiasta.

–   Esittelijä tunnustaa tulojen tasapuolisen jakautumisen tärkeyden erikokoisten urheiluseurojen välillä ja ammattilais- ja amatööriurheilun välillä.

–   Esittelijä painottaa lisäksi harjoitteluapurahojen tärkeyttä, koska ne ovat tehokas suojelumekanismi urheilukoulutuskeskuksille ja ne tuottavat kohtuullista tuottoa sijoitukselle.

Urheilukilpailujen oikeudenmukaisuudesta

–   Urheilukilpailujen vilpittömyys on tärkeää. Jäsenvaltioiden pitäisi ottaa käyttöön sääntelytoimia, joiden avulla varmistetaan urheilun suojelu kaikilta esimerkiksi vedonlyönnin ja ottelujen tuloksista sopimisen huonoilta vaikutuksilta.

–   Esittelijä kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikista urheilukilpailujen vilpittömyyteen kohdistuvista haitallisista toimista rikoksia.

–   Oikeudenmukaisuus ja avoimuus urheilukilpailussa on erittäin tärkeää urheilijoiden koskemattomuuden suojelemiseksi.

–   Urheiluliitoilla ei ole rakenteellisia ja oikeudellisia keinoja toimia tehokkaasti ottelujen tuloksista sopimista vastaan.

–   Esittelijä kannattaa lisensointijärjestelmiä ja rahoituskysymysten reilua hoitamista

–   Esittelijä tunnustaa urheilutuomioistuinten legitiimiyden urheilualan riitojen ratkaisemisessa, minkä vuoksi esittelijä kehottaa perustamaan Euroopan jaoston urheilun kansainväliselle vetoomustuomioistuimelle (CAS).

Talousarviosta

–   Urheilua koskevan talousarvion asianmukaista kattavuutta on harkittava, jotta valmistelevista toimista voitaisiin siirtyä erityiseen uudelle toimivallalle omistettuun ohjelmaan.

Mahdollisuuksista ja työpaikoista

–   Jäsenvaltioiden koulutusohjelmia olisi koordinoitava siten, että nuoret urheilijat voivat yhdistää oppimisen ja urheiluun liittyvän harjoittelun.

–   Urheilu-uraa haluaville nuorille pitäisi tarjota kursseja aiheesta ja yhdistää nämä kurssit opintoihin.

–   Urheilua pitäisi edistää kouluissa, koska se hyödyttää yhteiskuntaa monella tapaa, kuten murtamalla sosiaalisia kuiluja ja osallistamalla syrjäytyneitä ryhmiä.

–   Urheilulla on potentiaalia edistää työpaikkojen luomista sekä järkevää, kestävää ja osallistavaa kasvua.

Matkailusta

–   Urheilun ja matkailun väliset synergiat on tunnistettava, erityisesti niille yhteistä infrastruktuuria parantamalla.

–   Esittelijä toteaa, että suuret tapahtumat ovat suurenmoisia mahdollisuuksia käyttää hyödyksi matkailun kehittämisen potentiaalia Euroopassa.

Perinteisistä urheilulajeista ja peleistä

–   Esittelijä on vakaasti sitä mieltä, että paikalliset ja perinteiset urheilulajit pitäisi säilyttää, koska ne ovat osa kulttuuriperintöämme ja vahvistavat Euroopan kansalaisuuden tunnetta. Ne ovat todellinen kulttuurin monimuotoisuuden symboli yhteiskunnissamme.

–   Esittelijä toteaa, että osa perinteisistä peleistä ja urheilulajeista on jo kadonnut ja että jäljellä olevat ovat katoamisen partaalla.

–   Esittelijä pyytää komissiota laatimaan kartan eurooppalaisista alkuperäisurheilulajeista ja tukemaan sen levittämistä.

Eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta urheilun kautta

–   Esittelijä pyytää komissiota järjestämään vuosittain "Eurooppalaisen urheilupäivän" yleisen tietoisuuden lisäämiseksi urheilun eduista.

–   Mahdollisiin aloitteisiin voisi kuulua urheilua koskevia konferensseja ja keskusteluja, urheiluvälineitä koskevia alennuksia kaupoissa ja terveellisten elämäntapojen edistäminen.

–   Esittelijä pyytää komissiota tukemaan taloudellisesti ja tarvittavilla valvontatoimilla ACES:n johdolla tapahtuvaa Euroopan urheilupääkaupungin vuosittaista nimittämistä.

–   Esittelijä ehdottaa EU:n lipun käyttämistä Euroopan unionin suurissa urheilutapahtumissa ja ehdottaa, että lippu näkyisi jäsenvaltioiden urheilijoiden asuissa.

Harjoittelusta ja liikkuvuudesta urheilussa

–   Korostaa, että pelaajien valmentamista paikallisella tasolla tarvitaan, jotta urheilu kehittyisi Euroopassa kestävästi.

–   Esittelijä ehdottaa, että luodaan nuorten urheilijoiden liikkuvuusohjelma, jonka tavoitteena olisi mahdollistaa urheilijoille ulkomaisten seurojen kanssa harjoittelemisen.

–   Urheiluseurojen koululaiset ja opiskelijat voisivat osallistua näihin vaihtoihin. Opiskelijoilla olisi mahdollisuus oppia uusia harjoittelumenetelmiä ja kehittää eurooppalaista tietoisuuttaan. Ohjelmalla parannettaisiin kulttuurienvälistä vuoropuhelua.

Yhteistyöstä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

–   Esittelijä pyytää komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään sellaisia asioita, kuin kansainvälisiä pelaajasiirtoja, alaikäisten pelaajien hyväksikäyttöä ja laitonta vedonlyöntiä yhteistyössä kolmansien maiden kanssa.

–   Urheiluseurat pitäisi velvoittaa noudattamaan maahanmuuttolainsäädäntöä rekrytoidessaan nuoria pelaajia kolmansista maista. Tällä varmistetaan, että urheilijoita kohdellaan hyvin heidän kotimaahansa paluuseen asti.

Urheiluagenteista

–   Esittelijä katsoo, että urheiluagenttina toimimiselle pitäisi kaiken muun säännellyn ammatin harjoittamisen lailla luoda jonkinlaiset korkeakoululaitoksen myöntämät vähimmäispätevyydet. Heidän verotuksellisen kotipaikkansa pitäisi myös olla EU:n sisällä.

–   Esittelijä ehdottaa rekisterin perustamista eurooppalaisista pelaaja-agenteista, jossa olisi lueteltuna heidän edustamansa urheilijat ja heidän palkkansa.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007) 0100.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007) 0503.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008) 0198.


TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.9.2011)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta

(2011/2087(INI))

Valmistelija: Burkhard Balz

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–   ottaa huomioon 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman osuus- ja yhteisötaloudesta (2008)2250(INI)),

–   katsoo, että urheilu on sosiokulttuurinen ilmiö ja sen lisäksi dynaaminen talouden ala, joka voi luoda huomattavia suoria tuloja ja epäsuoraa taloudellista voittoa ja voi siksi edistää Eurooppa 2020 -strategiaa,

–   ottaa huomioon, että urheiluala ei toimi kuin tyypillinen talouden ala, mikä johtuu sen erityispiirteistä ja organisaatiorakenteesta, joka pohjautuu urheiluliittoihin, jotka eivät toimi kuten kaupalliset yritykset, ja että urheilua koskevat intressit ja kaupalliset intressit on pidettävä erillään toisistaan,

   ottaa huomioon, että urheilutapahtumilla on yhä enemmän rajat ylittävää merkitystä ja että urheilun koskemattomuuteen kohdistuvia uhkia, kuten sopupelejä, ei voida torjua vain yhden jäsenvaltion sisällä, vaan että ne edellyttävät jäsenvaltioiden yhteistyötä ja yhteen sovitettuja toimia,

1.  pitää myönteisenä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklaa, jossa ensimmäistä kertaa määritellään oikeusperusta EU:n toimille urheilun alalla ja siten myös EU-tason tukiohjelmalle;

2.  tunnustaa urheilutapahtumien merkityksen Euroopan yhdentymisprosessissa; toteaa, että mahdollisuus seurata urheilutapahtumia televisiosta ja radiosta tai internetistä auttaa luomaan kulttuurisia yhteyksiä Euroopan kansalaisten välille;

3.  muistuttaa, että urheilulla on monta tärkeää yhteiskunnallista tehtävää esimerkiksi vapaaehtoistyön, integroitumisen ja terveyden edistämisen alalla, mutta myös työnantajana, veronmaksajana ja talouden ja kasvun innovatiivisena edistäjänä; katsoo, että urheilualan empiirinen taloudellinen analysointi eurooppalaisella tasolla on ensisijaisen tärkeää, mutta tarvitaan myös muita toimia, jotta voidaan luoda luotettavaan ja vertailukelpoiseen tietoon perustuva asianmukainen foorumi; toistaa vaatimuksensa osuus- ja yhteisötalouden huomioimisesta kattavasti tilastoissa;

4.  katsoo, että Eurostatin on laadittava nämä tilastot nopeasti yhteistyössä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja että kansainvälisten toimijoiden, kuten myös taloudellisten tahojen ja toimijoiden, esimerkiksi televisioyhtiöiden ja Euroopan audiovisuaalisen observatorion, olisi myös osallistuttava täysimääräisesti prosessiin;

5   toteaa lisäksi, että vapaaehtoistyö ei vain toimi moraalisena esimerkkinä ja osoita solidaarisuutta, vaan että se voi hyödyttää jäsenvaltiota myös taloudellisesti; toteaa, että lisäksi vapaaehtoistyö helpottaa työpaikkojen luomista ja lisää työllisyyttä;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan urheilukilpailujen järjestäjien oikeuden saada korvausta vedonlyöntitoimistoilta, jotka käyttävät urheilukilpailuja oman kaupallisen toimintansa pyörittämiseen, sekä tukemaan urheilujärjestöjä niiden pyrkimyksissä suojella urheilun koskemattomuutta; katsoo, että tämä ei kuitenkaan koske valtion vedonlyöntitoimistoja, jotka tukevat urheilua sääntöjensä mukaisesti;

7.  kehottaa teettämään tutkimuksen urheiluseurojen tilanteesta Euroopassa; toteaa, että urheiluseuroilla, etenkin jalkapalloseuroilla, on yhä useammin ongelmia suurten velkojen takia;

8.  pyytää neuvostoa ja komissiota tukemaan jatkuvaa parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja koordinoimista edistävän rakenteen luomista jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien välillä, jotta voidaan luoda synergioita merkittävien tapahtumien ja kaikkien sellaisten aloitteiden välille, joiden tavoitteena on edistää urheilualaan liittyvää talouskasvua; huomauttaa, ettei EU:n toimien päämääränä kuitenkaan ole kansallisten politiikkojen yhdenmukaistaminen EU-tasolla;

9.  pitää valitettavana urheilussa ilmenevää lahjontaa ja sopupelejä, jotka loukkaavat urheilun koskemattomuutta sen kannattajien silmissä ja uhkaavat urheilusta saatavaa taloudellista tuottoa; kehottaa siksi urheilutapahtumien järjestäjiä, online-vedonlyöntitoimistoja ja viranomaisia ryhtymään toimivaan yhteistyöhön EU:n tasolla SEUT-sopimuksen 6, 83 ja 165 artiklan mukaisesti, jotta voidaan turvata urheilun koskemattomuus ja reilu peli ja jotta voidaan edistää pelaajien koulutusta sekä sovittaa yhteen toimia petosten ja lahjonnan torjumiseksi urheilussa jakamalla tietoa ja asiantuntemusta sekä soveltamalla yhteistä määritelmää rikkomuksiin ja seuraamuksiin, urheilussa ilmenevien petosten rikosoikeudelliset seuraamukset mukaan luettuina;

10. pyytää komissiota selventämään valtiontukisääntöjen soveltamista urheilun julkiseen rahoittamiseen oikeusvarmuuden takaamiseksi jäsenvaltioille, jotka edistävät yleistä etua rahoittamalla ruohonjuuritason urheilua;

11. toteaa, että tarvitaan perusteellisempaa ja laajempaa tutkimusta kestävästä taloudellisesta kehityksestä urheilussa; katsoo, että muun muassa osa siirtomaksuista olisi palautettava ruohonjuuritason seuroille; toteaa lisäksi, että tämä on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää urheilua kestävästi ja tasapuolisesti;

12. muistuttaa, että urheilualalla tuloja käytetään yleensä rahoittamaan tapahtumia ja kilpailuja, osallistuvia järjestöjä, urheiluinfrastruktuurin rakentamista ja ylläpitoa, sekä edistämään nuoriso- ja amatööriurheilua sekä ruohonjuuritason urheilua; huomauttaa, että järjestäjillä on oltava oikeus itse markkinoida tapahtumiaan avoimesti EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti; toteaa, että valmennuslaitoksilla on tärkeä merkitys ja että on varmistettava niiden elinkykyisyys ja onnistuminen pitkällä aikavälillä suojelemalla niitä asianmukaisesti;

13. panee merkille urheilun taloudellisen arvon sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen välisen yhteyden; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suojaamaan teollis- ja tekijänoikeuksia asianmukaisesti; korostaa, että on line -vedonlyönti on yksi tapa käyttää kaupallisesti hyväksi urheilua, ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, joilla varmistetaan oikeudenmukainen tuotto urheilulle sekä turvataan ruohonjuuritason urheilun koskemattomuus ja edistetään sitä;

14. muistuttaa, että EU on SEUT:n 165 artiklan mukaisesti sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja suojelemaan urheilijoiden koskemattomuutta; katsoo siksi, että EU:n olisi ryhdyttävä tekemään rakenteellista yhteistyötä EU:n tasolla yhteensovittaakseen toimet petosten ja korruption torjumiseksi urheilussa;

15. tukee kaikkia urheilualan itsesääntelykeinoja, joilla tavoitellaan avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja taloudellisen vakauden vahvistamista; pitää tämän kaltaisen sääntelyn uskottavuuden kannalta merkittävänä, että otetaan käyttöön tehokas tarkastusjärjestelmä sekä tasapainotettu yhdistelmä pakotteita ja kannustimia ja että tämä toteutetaan yhtenäisessä eurooppalaisessa järjestelmässä, joka mahdollistaa erilaisten korruptiotapausten (lahjonta ja urheiluun kohdistuvan vedonlyönnin vahingolliset vaikutukset urheilun tasapuolisuuteen) havaitsemisen; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuudet ryhtyä SEUT:n 114 artiklan nojalla toimenpiteisiin, joilla varmistetaan eurooppalaisten ammattimaisten urheiluseurojen moitteetonta varainhoitoa koskevien yhdenmukaisten sääntöjen olemassaolo;

16. korostaa, että kurssien ja erityiskoulutuksen vastavuoroinen tunnustaminen urheilun parissa asiantuntijoina työskenteleviin ammattilaisiin (tuomarit, valmentajat) sovellettavien yhteisten eurooppalaisten sääntöjen mukaisesti on erityisen tärkeää, koska se edistää pitkällä aikavälillä kilpailukykyä, mikä puolestaan auttaa välttämään tulojen menetystä;

17. katsoo, että urheilualan kannustimien sisällyttäminen myös seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen joko osana riippumatonta EU:n urheiluohjelmaa tai alaohjelmana olisi toivottavaa ja perusteltua;

18. toteaa, että komission toteuttama satelliittitilinpidon käyttöönotto urheilun alalla on erittäin hyvin ajoitettu, koska se mahdollistaa urheiluun liittyvän toiminnan arvioinnin jäsenvaltioissa yhtenäisten normien mukaisesti, mikä mahdollistaa epäsäännönmukaisuuksien havaitsemisen ja tuottaa lisäarvoa EU:n taloudelle ja sisämarkkinoille;

19. kehottaa laatimaan ja panemaan täytäntöön ammattiurheilussa ilmenevää korkeaa velkaantumisastetta koskevat sisäiset säännöt, joilla voidaan puuttua velkaantumisen syihin; katsoo, että eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien urheilualan laitosten olisi yhdessä ehdotettava näitä sääntöjä, jotta voidaan laatia yhtenäiset säännöt koko mantereelle;

20. kehottaa komissiota esittämään konkreettisia ehdotuksia komission vuonna 2009 teettämässä riippumattomassa tutkimuksessa ilmi tuotujen puutteiden ja poikkeavuuksien poistamiseksi säännöistä, jotka koskevat urheiluagenttien luonteeltaan rajat ylittävää toimintaa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

22.9.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Udo Bullmann, Pascal Canfin, George Sabin Cutaş, Rachida Dati, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Othmar Karas, Wolf Klinz, Philippe Lamberts, Astrid Lulling, Hans-Peter Martin, Ivari Padar, Olle Schmidt, Marianne Thyssen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pervenche Berès, David Casa, Herbert Dorfmann, Saïd El Khadraoui, Sari Essayah, Mojca Kleva, Thomas Mann, Gianni Pittella, Andreas Schwab


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (14.9.2011)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta

(2011/2087(INI))

Valmistelija: Sophie Auconie

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–   ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklassa EU:lle annetaan tehtävä "kehittää urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä samoin kuin suojelemalla urheilijoiden, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta";

1.  korostaa, että urheilu on merkittävä kansanterveystyön väline, ja sen avulla voidaan huomattavasti vähentää kansanterveysmenoja menoja; toteaa toistamiseen, että liikunnan säännöllisellä harrastamisella on myönteisiä vaikutuksia: se ehkäisee muun muassa terveysongelmia, kuten liikalihavuutta, sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta, syöpää ja osteoporoosia; korostaa, että urheilu ja liikunta voivat toimia terapiana, sillä ne kohottavat itsetuntoa ja parantavat ruumiinkuvaa, kehittävät sosiaalisia taitoja ja edistävät osallisuutta sekä hyvää psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia; pitää valitettavana, että urheilua harrastaviin lapsiin ja nuoriin kohdistuu joskus painostusta; huomauttaa, että EU:n väestön vanhetessa erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myönteiseen vaikutukseen, joka liikunnalla voi olla ikäihmisten terveyteen;

2.  pyytää jäsenvaltioita asettamaan liikunta merkittävälle sijalle kansallisissa opetusohjelmissa ja tarjoamaan sitä oppilaille jo hyvin nuoresta iästä alkaen, sillä nykyään yksi seitsemästä lapsesta EU:ssa on ylipainoinen tai liikalihava; kehottaa neuvostoa laatimaan EU:n urheiluministerikokouksessa vuonna 2008 annettujen liikuntaa koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisen suosituksen; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan yrityksiä järjestämään työntekijöille liikuntamahdollisuuksia;

3.  korostaa, että urheilujärjestöjen vapaaehtoistoiminta on arvokasta työtä, joka edistää kansanterveyttä; katsoo, että Euroopan unionin olisi tuettava tätä työtä aikaisempaa tehokkaammin;

4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään eron ammattilais- ja amatööriurheilun välillä sekä edistämään vankasti ruohonjuuritasolle pohjautuvaa, entistä osallistavampaa kansanliikuntamallia, jossa otetaan huomioon myös vammaiset, sekä tekemään siitä kansanterveysstrategioidensa keskeisen osan;

5.  pyytää, että jäsenvaltiot ja paikallisviranomaiset eivät turvautuisi vain yksityissektorin liikuntatarjontaan, mikä saattaa johtaa eriarvoisuuteen, vaan että ne sitä vastoin varmistavat, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus hyödyntää myös julkisia liikuntapalveluja, sekä kehottaa vaihtamaan tästä hyviä käytäntöjä;

6.  korostaa, että urheilu ja sitä hallinnoivat ja siitä päättävät kansalliset, eurooppalaiset ja kansainväliset järjestöt voivat todella myötävaikuttaa Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen EU:n pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden saavuttamiseen, ja siten luoda uusia mahdollisuuksia älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun;

7.  katsoo, että Euroopan unionin on otettava aktiivisempi rooli urheilun eettisyyden puolustamisessa, sillä urheilujärjestöt eivät voi sitä yksinään varmistaa, ja että jäsenvaltioiden urheilujärjestöjen välistä yhteistyötä olisi niin ikään edistettävä, jotta varmistetaan säännöllinen tietojenvaihto hyväksi havaituista menetelmistä sekä saavutetuista tuloksista tiedottaminen;

8.  katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeä, sillä niiden toimenkuvaan kuuluu liikuntapalveluiden tarjoaminen yleisölle ja rahoituksen myöntäminen urheilutoimintaan ja sen vaatimiin tiloihin ja välineisiin;

9.  katsoo, että doping aiheuttaa sekä ammattilais- että amatööriurheilijoille vakavia terveysuhkia; on sitä mieltä, että dopingin vastaista työtä haittaa tätä nykyä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välisen yhtenäisyyden ja koordinoinnin puute; kehottaa kansallisia viranomaisia, antidopingtoimikuntia ja laboratorioita vaihtamaan keskenään tietoja ja hyviä käytäntöjä; muistuttaa tämän suhteen, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan mukaisesti Euroopan unionin on huolehdittava urheilijoiden fyysisen ja henkisen koskemattomuuden suojaamisesta;

10. kannattaa EU:n liittymistä Euroopan neuvoston dopingin vastaiseen yleissopimukseen;

11. pyytää komissiota tutkimaan, olisiko aiheellista antaa direktiivi, joka koskee urheilijoille tarkoitettuja erittäin energiapitoisia ruokavaliovalmisteita ja jolla varmistetaan, että kuluttajat saavat riittävästi tietoa etenkin antidopingsäännöistä; pyytää komissiota laatimaan etenkin nuorille urheilijoille suunnatun dopingin torjuntastrategian;

12. kehottaa määrittelemään rikokset, joihin liittyy dopingaineiden kauppaa, ja vastaavat rangaistukset;

13. kehottaa järjestelmälliseen yhteistyöhön Euroopan unionin tasolla urheilun etiikan ja rehtiyden turvaamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6, 83 ja 165 artiklan mukaisesti, jotta voidaan koordinoida petosten ja korruption torjuntaa urheilualalla sekä dopingin torjuntaa, rajoittamatta kuitenkaan Maailman antidopingtoimiston sääntöjen soveltamista ja sen toimintaa;

14. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan nykyistä päättäväisemmin terveydenhoidon ammattihenkilöiden roolia liikuntaan kannustamisessa sekä tarkastelemaan, miten sairasvakuutusten tarjoajat voisivat tarjota kannustimia, joilla kansalaisia rohkaistaan aloittamaan liikuntaharrastus.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

12.9.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

János Áder, Kriton Arsenis, Sophie Auconie, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Sandrine Bélier, Sergio Berlato, Milan Cabrnoch, Martin Callanan, Nessa Childers, Chris Davies, Bairbre de Brún, Anne Delvaux, Edite Estrela, Julie Girling, Françoise Grossetête, Jolanta Emilia Hibner, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Jo Leinen, Peter Liese, Kartika Tamara Liotard, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Miroslav Ouzký, Antonyia Parvanova, Mario Pirillo, Pavel Poc, Anna Rosbach, Oreste Rossi, Daciana Octavia Sârbu, Carl Schlyter, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Salvatore Tatarella, Anja Weisgerber, Marina Yannakoudakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marisa Matias, James Nicholson, Alojz Peterle, Michail Tremopoulos, Anna Záborská, Andrea Zanoni


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.9.2011)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta

(2011/2087(INI))

Valmistelija: Eija-Riitta Korhola

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että urheilu on voimakkaasti kasvava ala ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden väline, jolla on erittäin tärkeä sosiaalinen, kansanterveydellinen ja taloudellinen vaikutus EU:ssa ja sen alueilla ja että sen avulla voidaan edistää merkittävästi sekä infrastruktuurin että talouden paikallista kehitystä ja se voi houkutella matkailijoita;

B.  ottaa huomioon, että rahapelipalveluita ei ole niiden erityispiirteiden vuoksi sisällytetty direktiiviin palveluista sisämarkkinoilla (2006/123/EY) eikä kuluttajan oikeuksia koskevaan uuteen direktiiviin, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi 23. kesäkuuta 2011;

C. ottaa huomioon, että ruohonjuuritason urheilun rahoitus voidaan taata ainoastaan, jos välttämättömien kansallisten rahapelilupien haltijat, jotka maksavat veroja ja rahoittavat muita yleisen edun mukaisia tavoitteita jäsenvaltioissa, velvoitetaan oikeudellisesti maksamaan julkisen edun mukaisia maksuja ja heitä suojellaan tehokkaasti laittomalta kilpailulta;

D. katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset uhkaavat eurooppalaisen urheilun pitkän aikavälin rahoitusta;

1.  suhtautuu myönteisesti komission selvitykseen sisämarkkinapolitiikan vaikutuksista ruohonjuuritason urheilun rahoitukseen ja kehottaa kuromaan umpeen "köyhien" ja "rikkaiden" urheilulajien välisen kuilun rahoituksen yhteisvastuumekanismien tarjoamien keinojen avulla; kehottaa luomaan rehellisen urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden, jossa keskityttäisiin ensisijaisesti torjumaan sopupelejä;

2.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan järjestelmän vapaaehtoistyön kautta hankitun pätevyyden tunnustamista ja säänneltyjen, urheiluun liittyvien ammattien tutkintovaatimuksia varten;

3.  katsoo, että urheilualan taloudellisen ulottuvuuden jatkuvasti kehittyessä tarvitaan välittömästi parannuksia urheiluun liittyvissä kysymyksissä sellaisilla tärkeillä aloilla kuin työntekijöiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus, ammattipätevyyden tunnustaminen, teollis- ja tekijänoikeudet sekä valtiontukea koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa, että urheiluala hyötyy kattavasti sisämarkkinoista;

4.  kehottaa ottamaan paremmin huomioon urheilun osuuden Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamisessa, koska alalla on hyvät mahdollisuudet edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja työpaikkojen luomista ja sen vaikutukset sosiaaliseen osallisuuteen, koulutukseen sekä kansanterveyteen ja aktiiviseen ikääntymiseen ovat myönteiset;

5.  vaatii, että jäsenvaltioilla on säilyttävä oikeus arpajaisten ja muiden numeropelien järjestämistä koskevien yksinoikeuksien myöntämiseen, sillä EU:ssa toimivien urheilun kattojärjestöjen mukaan kansallisten arpajaisten voitoista suoritetut maksut urheilulle ja etenkin ruohonjuuritason urheilulle ovat välttämättömiä;

6.  kehottaa komissiota ehdottamaan konkreettisia toimia arpajaisten avulla tuotetun urheilurahoituksen turvaamiseksi;

7.  suosittelee, että jäsenvaltiot ja urheilujärjestöt ryhtyvät myymään mediaoikeuksia kollektiivisesti, mikäli ne eivät jo tee niin, koska komissio on useaan otteeseen todennut, että mediaoikeuksien kollektiivinen myynti on EU:n lainsäädännön mukaista;

8.  ottaa huomioon jäsenvaltioiden oikeuden laatia rangaistustoimenpiteitä laittomien online-rahapelien tukahduttamiseksi; kehottaa vahvistamaan sääntelyperiaatteen, jonka mukaisesti rahapeliyhtiö voi toimia (tai anoa tarpeellista kansallista rahapelilupaa) jossakin jäsenvaltiossa edellyttäen, että sen toiminta ei ole vastoin jonkin toisen EU:n jäsenvaltion lainsäädäntöä;

9.  tähdentää opetuksen merkitystä urheilussa ja tukee urheilujärjestöjen ja rahapelitoiminnan harjoittajien aloitteita, joilla pyritään opettamaan urheilijoille hyviä vedonlyöntikäytäntöjä;

10. on tyytyväinen siihen, että eurooppalaisessa jalkapallossa on otettu käyttöön rehellisen taloudellisen toiminnan malli, koska se on tärkeä askel pyrittäessä saavuttamaan vakaa rahoitus ja estämään vilpillinen kilpailu urheilun alalla;

11. ilmaisee huolensa siitä, että radio- ja televisioyhtiöt esittävät urheilutapahtumia julkisilla paikoilla sellaisten jäsenvaltioiden alueella, joissa niillä ei ole lähetysoikeuksia;

12. painottaa, että maailmanlaajuisilla urheilumarkkinoilla, joilla kilpailu on yhä laajamittaisempaa, on suojeltava tekijänoikeuksien toteutumisen riittävää seurantaa ja asianmukaista valvontaa tiedotusvälineiden, tavaramerkkien, mainosten ynnä muiden seikkojen suhteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimiaan urheilujärjestöjen teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi, jotta yhtäläiset toimintaedellytykset EU:ssa toteutuisivat siten, että ilmaisunvapautta ja vapaan lehdistön oikeuksia kunnioitetaan ja näiden tulojen merkitys ruohonjuuritason urheilulle otetaan huomioon, mikä antaa ammattilaisseuroille mahdollisuuden osallistua paikallisyhteisöjen ja ruohonjuuritason urheilun hyväksi tehtävään hyväntekeväisyystyöhön;

13. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että urheilutapahtumien rajatylittävän lipunmyynnin yhteydessä palveludirektiivin 20 artiklan 2 kohta pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että kansalliset viranomaiset ja tuomioistuimet valvovat asianmukaisesti syrjinnän kieltoa koskevien kansallisten säännösten täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä;

14. kannattaa komission aloitetta toteuttaa tutkimus pelaajasiirtojen taloudellisista ja oikeudellisista näkökohdista sekä siirtojen vaikutuksista urheilun sarjatoimintaan ja erityisesti nuorten pelaajien kasvatustoimintaan seuroissa;

15. palauttaa mieliin, että SEUT-sopimuksen 165 artiklan mukaisesti Euroopan unionin tehtävänä on edistää urheilun oikeudenmukaisuutta ja rehellisyyttä; katsoo sen vuoksi, että Euroopan unionin olisi luotava Euroopan tasolla rakenteellista yhteistyötä, jotta voidaan koordinoida petosten ja korruption torjuntaa urheilussa; kehottaa lisäksi komissiota tutkimaan, olisiko syytä antaa SEUT-sopimuksen 114 artiklaan perustuva säädös, jolla pyrittäisiin varmistamaan moitteettoman varainhoidon yhtenäiset säännöt eurooppalaisille ammattilaisseuroille;

16. katsoo, että Euroopan kansalaisille ja erityisesti nuorille olisi annettava enemmän tietoa saatavilla olevista urheiluohjelmista, -hankkeista, -stipendeistä ja -koulutuksesta; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja urheilualan organisaatioita vakiinnuttamaan helposti saatavilla olevat tiedotusmekanismit, joiden avulla ihmiset voivat käyttää kattavasti sisämarkkinoilla tarjottavien yhteisön ohjelmien mahdollisuuksia;

17. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että tulosten manipulointi rahallisen tai muunlaisen edun tavoittelemiseksi kielletään määrittelemällä kaikenlainen rehellistä kilpailua uhkaava toiminta rikokseksi, mukaan lukien vedonlyöntiin liittyvä vilpillinen toiminta;

18. katsoo, että keskeisiä tapoja, joiden avulla varmistetaan Euroopan kuluttajille ja kansalaisille dynaaminen, hyvä ja terveellinen elämä, on sen varmistaminen, että koko Euroopassa kansalaiset ja varsinkin lapset osallistuvat aktiivisesti terveyttä edistävään urheiluun ja virkistystoimintaan, koska ylipaino ja muut terveisiin elintapoihin liittyvät sairaudet lisääntyvät nuorissa ikäluokissa; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön uusia terveyteen liittyviä kannustimia ja myöntämään varoja hankkeisiin, varsinkin sellaisiin, joihin liittyy rajat ylittävää urheilutoimintaa;

19. kehottaa komissiota selventämään yhteisön säännöstöä urheilun alalla antamalla suuntaviivoja ja käyttämään perustana urheilusta antamaansa tiedonantoa;

20. kehottaa komissiota käynnistämään Euroopan kaikkien ammattilaisurheilujärjestöjen kanssa vuoropuhelun niistä ongelmista, joita jäsenvaltioissa aiheutuu ammattiurheilijoiden erilaisista työsopimuskäytännöistä (esimerkiksi työsopimuksen tekemisen vähimmäisikä), ammattiurheilijoiden työoloista ja palkkausjärjestelmistä sekä valtiontuen säännöistä ja ammattilaisurheilun kilpailusäännöistä (esimerkiksi koko kauden ajan käytettävissä olevien pelaajien enimmäismäärä kaikissa kilpailuissa ja siirtoikkunat).

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

26.9.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

0

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pablo Arias Echeverría, Adam Bielan, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, António Fernando Correia De Campos, Jürgen Creutzmann, Cornelis de Jong, Evelyne Gebhardt, Mikael Gustafsson, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Philippe Juvin, Sandra Kalniete, Edvard Kožušník, Kurt Lechner, Toine Manders, Phil Prendergast, Mitro Repo, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Emilie Turunen, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Frank Engel, Marielle Gallo, Anna Hedh, María Irigoyen Pérez, Othmar Karas, Constance Le Grip, Antonyia Parvanova, Sylvana Rapti, Olle Schmidt, Kyriacos Triantaphyllides, Anja Weisgerber


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.10.2011)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta

(2011/2087(INI))

Valmistelija: Toine Manders

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että urheilun edustamiin arvoihin kohdistuu liiallisia kaupallisia paineita, joita syntyy oikeudellisesta epävarmuudesta ja jotka ilmenevät muun muassa sopupeleinä;

B.  katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset uhkaavat eurooppalaisen urheilun pitkän aikavälin rahoitusta;

C. ottaa huomioon, että vain urheilun taloudellinen ulottuvuus kuuluu EU:n lainsäädännön piiriin ja että urheilukilpailujen järjestämiseen liittyvien sääntöjen on jäätävä lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle;

1.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimiaan urheilualan organisaatioiden teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi;

2.  suosittelee, että jäsenvaltiot ja urheilun kansainväliset lajiliitot ryhtyvät myymään mediaoikeuksia keskitetysti, mikäli ne eivät jo tee niin, koska komissio on useaan otteeseen todennut, että mediaoikeuksien keskitetty myynti on EU:n lainsäädännön mukaista;

3.  ilmaisee huolensa siitä, että radio- ja televisioyhtiöt esittävät urheilutapahtumia julkisilla paikoilla sellaisten jäsenvaltioiden alueella, joissa niillä ei ole lähetysoikeuksia;

4.  toistaa kantansa, että urheiluvedonlyönti on urheilukilpailujen kaupallista käyttöä, ja katsoo, että komissio ja jäsenvaltiot voivat ammattilais- ja amatööriurheilun tukemisen yhtenä muotona suojella urheilukilpailuja kaikelta luvattomalta kaupalliselta käytöltä erityisesti tunnustamalla urheilualan organisaatioiden teollis- ja tekijänoikeudet, jotka koskevat niiden järjestämiä kilpailuja;

5.  kehottaa jäsenvaltioita yhdessä urheilutapahtumien järjestäjien ja vedonlyöntitoimistojen kanssa torjumaan tulosten manipulointia rahallisen tai muunlaisen edun tavoittelemiseksi määrittelemällä kaikenlaisen rehellistä kilpailua uhkaavan toiminnan rikokseksi, mukaan luettuna vedonlyöntiin liittyvä vilpillinen toiminta;

6.  korostaa, että nuorten pelaajien kehittäminen paikallisella tasolla on välttämätöntä Euroopan urheilun kestävälle kehitykselle; kehottaa komissiota tunnustamaan sellaisten toimien laillisuuden, joilla edistetään paikallisen juniorikasvatustoiminnan tukemista;

7.  ilmaisee selvän tukensa lisenssijärjestelmille ja rehelliselle taloudelliselle toiminnalle; pitää tällaisia toimia oikeasuhteisina;

8.  kehottaa komissiota selventämään yhteisön säännöstöä urheilun alalla antamalla suuntaviivoja ja käyttämään perustana urheilusta antamaansa tiedonantoa;

9.  tunnustaa erikoistuneiden urheilutuomioistuinten asiantuntemuksen ja legitiimiyden urheilualan riitojen ratkaisemisessa, mikäli ne kunnioittavat kansalaisten oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin;

10. katsoo, että jalkapalloagenteille olisi asetettava vähimmäispätevyysvaatimukset ja että avoimuus olisi varmistettava laatimalla agenteista rekisteri, johon kuuluisi myös luettelo kaikista kunkin agentin edustamista urheilijoista ja näiden palkka;

11. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, joiden mukaisesti urheilukilpailujen järjestäjät saavat vedonlyöntiyhtiöiltä oikeudenmukaisen osuuden vedonlyönnin kohteena olevien kilpailujensa tuloista ja joilla turvataan ruohonjuuritason urheilun koskemattomuus ja edistetään sitä;

12. kehottaa komissiota käynnistämään Euroopan kaikkien ammattilaisurheilujärjestöjen kanssa vuoropuhelun ongelmista, joita aiheutuu jäsenvaltioiden erilaisista työsopimuskäytännöistä (esimerkiksi työsopimuksen allekirjoittamisen vähimmäisikä), työoloista ja ammattilaisurheilijoiden palkkauksesta sekä ammattilaisurheilun valtion tukia ja kilpailusääntöjä koskevista säännöistä (esimerkiksi koko kauden ajan kaikissa kilpailuissa käytettävissä olevien pelaajien enimmäismäärä, siirtoikkunat).

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

10.10.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

14

3

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Raffaele Baldassarre, Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Françoise Castex, Christian Engström, Marielle Gallo, Sajjad Karim, Antonio Masip Hidalgo, Jiří Maštálka, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Dimitar Stoyanov, Diana Wallis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Kurt Lechner, Toine Manders, Paulo Rangel

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Pablo Zalba Bidegain


KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.10.2011)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta

(2011/2087(INI))

Valmistelija: Emine Bozkurt

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  tunnustaa urheilun erityisluonteen, mutta korostaa, että urheilua koskevien sääntöjen on aina oltava EU:n lainsäädännön ja etenkin EU:n perusoikeuskirjan mukaisia; korostaa urheilun hallintorakenteiden läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden merkitystä; kehottaa urheilun hallintoelimiä noudattamaan nollatoleranssia korruption suhteen, panemaan täytäntöön henkiseen koskemattomuuteen perustuvat eettiset säännöt ja aidosta oikeudenmukaisesta kilpailusta huolehtimisen, perustamaan riippumattomia sisäisiä tutkintaryhmiä ja harjoittamaan läheistä yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa;

2.  kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään urheilupetoksen määritelmän rikoslakiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan yhdenmukaisesti urheiluun liittyvää korruptiota; korostaa, että urheiluun liittyvän korruption kaikki muodot olisi sisällytettävä EU:n korruptiontorjuntapakettiin;

3.  katsoo, että pelien ennalta sopiminen, laiton vedonlyönti ja sponsorina esiintyminen veronkiertotarkoituksessa ovat vakavia ongelmia Euroopassa, että näille rikoksille ovat tyypillisiä suuret tuotot ja eräissä jäsenvaltioissa äärimmäisen lievät tuomiot sekä vähäiset selvitysprosentit, ja että niihin liittyy usein rahanpesuun, huumausainekauppaan ja ihmiskauppaan erikoistuneen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa;

4.  kehottaa urheilun hallintoelimiä tutkimaan tarkoin otteluiden järjestäjinä toimivat alihankkijayritykset ennen lupien myöntämistä; kehottaa urheilun hallintoelimiä luomaan otteluiden tehokkaaseen valvontaan soveltuvan menettelytavan; kehottaa Europolia toimimaan yhteisten tutkintaryhmien kanssa ja edistämään yhdessä Eurojustin kanssa urheilussa esiintyvän korruption torjuntaa; korostaa, että yhteistyötä kolmansien maiden kanssa on vahvistettava pelien ennalta sopimisen estämiseksi;

5.  odottaa mielenkiinnolla FIFAn pelaajasiirtojen rekisteröintijärjestelmän tuloksia etenkin avoimuuden, taloudellisen oikeudenmukaisuuden sekä korruption ja ihmiskaupan torjunnan suhteen; korostaa, että järjestelmän on oltava EU:n lainsäädännön ja tietosuojasäännösten mukainen; kehottaa urheilun hallintoelimiä yhdistämään rekisteröintijärjestelmän tiedot muihin korruption vastaisiin järjestelmiin, jotta voidaan tehostaa valvontaa ja torjua sopupelejä;

6.  korostaa, että alaikäisiä olisi suojeltava jatkuvasti; kehottaa urheilun hallintoelimiä tarkastelemaan tapauskohtaisesti jokaista alaikäisten siirtoja koskevaan kieltoon sovellettua poikkeusta ja pitämään tällaisten poikkeusten määrän mahdollisimman vähäisenä;

7.  kehottaa urheilun hallintoelimiä ottamaan käyttöön pelaaja-agenttien rekisteröintijärjestelmän sekä käytännesäännöt ja seuraamusjärjestelmän; korostaa, että pelaaja-agenttien toiminnasta on tehtävä ammattimaista toimintaa lupakirjalla tai muulla vastaavalla järjestelyllä;

8.  painottaa, että urheilun hallintoelinten ja vedonlyöntiyritysten on tehtävä sitova sopimus otteluiden valvomisesta ja petosten torjunnasta urheilussa; kehottaa vedonlyöntiyrityksiä ottamaan vastuuta urheilun puhtaudesta ja oikeudenmukaisuudesta ja harjoittamaan näissä asioissa yhteistyötä urheilun hallintoelinten kanssa;

9.  korostaa tarvetta puuttua myös ongelmaan, jonka aiheuttavat rekisteröitymättömät EU:ssa toimivat ja muualla kuin EU:ssa toimipaikkaansa pitävät rahapelioperaattorit, jotka pystyvät välttelemään urheilupetosten seurantajärjestelmiä;

10. korostaa, että dopingin torjunnassa olisi noudatettava EU:n lainsäädäntöä ja etenkin perusoikeuskirjaa, yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevia säännöksiä sekä työlainsäädäntöä; kehottaa Maailman antidopingtoimistoa luomaan tarkan ja helposti noudatettavan seurantajärjestelmän, joka on EU:n lainsäädännön mukainen; korostaa asianmukaisen tilastoinnin tarvetta; huomauttaa, että on tärkeämpää rangaista dopingin käytöstä kuin testeihin saapumatta jättämisestä; kehottaa urheiluyhteisöä edistämään henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin eikä pelkästään suoritukseen painottuvaa asennetta, koska viimeksi mainittu asenne saattaa tietyissä tapauksissa johtaa voimakkaaseen huume- ja dopingaineriippuvuuteen;

11. korostaa, että liikunta on tärkeää terveellisen ja tasapainoisen elämäntavan kannalta ja että siihen olisi liitettävä tasapainoinen ruokavalio; katsoo lisäksi, että urheilu on tehokas tapa torjua eristäytyneisyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä;

12. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan urheilutapahtumissa ilmenevän väkivallan torjumista, etenkin kun on kyse järjestäytyneiden kannattajaryhmien kuljettamisesta jäsenvaltiosta toiseen; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita edistämään tietojen, kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihtamista, jolloin on helpompaa estää väkivaltaisuuksia urheilukentillä ja muualla;

13. pitää valitettavana, että urheilua koskevassa komission tiedonannossa ei ole kiinnitetty huomiota syrjinnän torjuntaan; kannattaa kaikenlaisen syrjinnän kieltävän EU-lainsäädännön soveltamista EU:n ammattilais- ja amatööriurheiluun ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ja komissiota saattamaan direktiivit 2000/78/EY ja 2000/43/EY osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panemaan ne tehokkaasti täytäntöön;

14. katsoo, että urheilukerhot ja stadionit ovat ammattiurheilijoiden työpaikkoja, ja että sen vuoksi kaikkinainen syrjintä on työpaikkasyrjintää; kehottaa ammattiurheilujärjestöjä ja urheiluseuroja käynnistämään kampanjoita kaikkinaisen syrjinnän, rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi ennen urheilutoimintaan ja urheilutapahtumiin osallistumista, niiden aikana ja niiden jälkeen niin stadioneilla kuin niiden ulkopuolellakin; kehottaa julkaisemaan vuosiraportteja tämän alan kehityksestä; edellyttää syrjintää koskevia vähimmäisseuraamuksia ja syrjinnän torjumista koskevia sopimuslausekkeita; kehottaa komissiota seuraamaan tätä prosessia.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

29.9.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

48

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Philipp Albrecht, Sonia Alfano, Alexander Alvaro, Roberta Angelilli, Vilija Blinkevičiūtė, Rita Borsellino, Emine Bozkurt, Simon Busuttil, Carlos Coelho, Rosario Crocetta, Tanja Fajon, Hélène Flautre, Kinga Gál, Kinga Göncz, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Salvatore Iacolino, Lívia Járóka, Juan Fernando López Aguilar, Monica Luisa Macovei, Clemente Mastella, Véronique Mathieu, Louis Michel, Jan Mulder, Antigoni Papadopoulou, Georgios Papanikolaou, Carmen Romero López, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Renate Sommer, Valdemar Tomaševski, Kyriacos Triantaphyllides, Wim van de Camp, Axel Voss, Renate Weber, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Edit Bauer, Anna Maria Corazza Bildt, Cornelis de Jong, Ioan Enciu, Monika Hohlmeier, Franziska Keller, Jean Lambert, Mariya Nedelcheva, Hubert Pirker, Debora Serracchiani, Gianni Vattimo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Anna Rosbach


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.9.2011)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta

(2011/2087(INI))

Valmistelija: Joanna Senyszyn

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon 21. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman urheiluvälineiden valmistuksesta olympiakisoja varten(1);

–  ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2003 antamansa päätöslauselman naisista ja urheilusta(2);

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman pakkoprostituutiosta kansainvälisten urheilutapahtumien yhteydessä(3);

–  ottaa huomioon naisten oikeuksia urheilussa koskevan eurooppalaisen peruskirjan "Jump in Olympia – Strong(er) Women through Sport",

–  ottaa huomioon, että peruskirjassa kehotetaan toimiin seksuaalivähemmistöjen syrjinnän torjumiseksi urheilussa;

1.      kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, asiaankuuluvia sidosryhmiä sekä urheiluseuroja ja -liittoja takaamaan naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua asianmukaiseen, ikäryhmälle soveltuvaan ja kohtuuhintaiseen urheilutoimintaan sekä luomaan urheiluun liittyviä mahdollisuuksia ja ohjelmia, jotka edistävät etenkin epäsuotuisassa asemassa olevien tyttöjen ja naisten osallistumista urheiluun ja herättävät heissä pysyvän kiinnostuksen siihen, lujittamaan sosiaalista osallisuutta ja varmistamaan, että naisurheilijoita kohdellaan yhdenvertaisesti välineiden ja tarvikkeiden saatavuuden, kisojen aikataulun, harjoitteluaikojen ja valmennuksen suhteen;

2.      kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä sidosryhmiä, urheiluseuroja ja -järjestöjä varmistamaan miesten ja naisten yhdenvertaisen edustuksen urheilun päätöksentekoelimissä sekä urheiluseurojen valmennus- ja hallinnointitehtävissä;

3.      kehottaa jäsenvaltioita ja kansallisia järjestöjä varmistamaan, että merkittäviin kisoihin osallistuvat miehet ja naiset saavat yhtä arvokkaita palkintoja, että harjoittelu- ja valmistautumismahdollisuudet, mukaan luettuna lääketieteellinen tuki, ovat yhdenvertaiset ja että he pääsevät yhdenvertaisesti kilpailuihin ja saavat sosiaalietuuksia ja pääsevät soveltuviin sopeuttamisjärjestelmiin urheilu-uran päätyttyä;

4.      kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita sekä kansallisia urheilun hallintoelimiä sitoutumaan homo- ja transfobian torjumiseen sekä erityisesti seksuaalivähemmistöjen syrjinnän torjumista koskevan lainsäädännön ja politiikan asianmukaiseen täytäntöönpanoon;

5.      kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita liittämään tasa-arvoperiaatteen kaikkeen urheiluun liittyvään toimintaansa ja etenkin politiikan kehittämiseen, suunnitteluprosesseihin, talousarviomenettelyihin ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseen ottaen paremmin huomioon esteet, joita naisilla ja tytöillä saattaa olla urheilijaksi pääsemisessä ja urheiluun osallistumisessa ja siitä hyötymisessä, sekä toteuttamaan käytännön toimia sen varmistamiseksi, että naiset ja miehet ovat paremmin edustettuina soveltuvilla tasoilla urheilualan päätöksentekoelimissä;

6.      pyytää komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan integroituja urheiluohjelmia, jotta voidaan kiistää ja hälventää virheellisiä käsityksiä naisten kyvyistä, edistää syrjinnän ja sukupuolisten stereotypioiden torjumista ja laajentaa käsitystä naisille kuuluvasta roolista;

7       kannustaa luomaan urheiluun liittyviä naisten verkostoja parhaiden käytänteiden ja tietojen vaihtamiseksi;

8.      täsmentää, että tyttöjen ottaminen mukaan urheiluun poikien keralla saattaa auttaa ennakkoluulojen ja stereotypioiden poistamisessa, jotka usein pahentavat naisten ja tyttöjen yhteiskunnallisesti haavoittuvaa asemaa;

9.      kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan erityistoimia ja kehittämään ohjelmia, joilla pyritään varmistamaan, että tiedotusvälineet käsittelevät urheiluaiheita tasapainoisesti välttäen sukupuolisyrjintää ja vähentäen urheilevia naisia koskevia stereotypioita, ja kehottaa kansallisia urheilujärjestöjä ja viranomaisia sitoutumaan siihen, että ne seuraavat tarkasti, miten tässä asiassa edistytään;

10.    kehottaa uudelleen Eurostatia kehittämään ilmaisimia ja tilastoja miesten ja naisten osallistumisesta urheiluun;

11.    katsoo, että naishuippu-urheilijat tarjoavat nuorille myönteisen samaistumismallin; korostaa siksi tiedotusvälineiden merkitystä naishuippu-urheilijoiden näkyvyyden lisäämisessä;

12.    kehottaa komissiota tukemaan eurooppalaista tutkimusta, jossa selvitetään epätasa-arvon jatkumista urheilussa sekä syitä siihen, miksi naiset keskeyttävät urheilu-uransa, ja kannustamaan tällaisen tutkimuksen tekemiseen; korostaa, että urheiluseuroille ja -instituutioille annettavan tunnustuksen ja rahoitustuen ehdoksi olisi asetettava tasa-arvon toteuttaminen urheilun kaikilla aloilla ja kaikilla tasoilla;

13.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään jo lastentarhoissa tietoisuutta tyttöjen ja poikien laadukkaan, ikäryhmän mukaan mitoitetun ja lapset huomioon ottavan liikunnanopetuksen tärkeydestä ja ehdottaa siksi riittävien strategioiden ja suuntaviivojen laatimista;

14.    kehottaa jäsenvaltioita edistämään kumppanuuksia korkea-asteen koulutusta antavien laitosten kanssa, jotta voidaan pyrkiä varmistamaan sukupuolinäkökulman sisällyttäminen urheilun ammattilaisten ja etenkin liikunnanopettajien koulutukseen, koska opettajien rooli on tärkeä valistettaessa vanhempia ja lapsia sukupuolistereotypioiden torjumisen tarpeesta;

15.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään ja varmistamaan urheilun yhteisopetuksen kouluympäristössä ja julkisissa urheilutiloissa;

16.    korostaa, että vanhempien maahanmuuttajatytöille asettamaa kieltoa urheiluun ja uimiseen osallistumisesta kouluissa ei voida hyväksyä kulttuurin tai uskonnon varjolla;

17.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan suuntaviivat urheiluvalmennuksen ja yleisen liikuntaopetuksen yhdistämiseksi tavalla, jossa otetaan huomioon sukupuolinäkökohta;

18.    kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa korostamaan naisille kulttuurisista, perinteisistä, historiallisista tai uskonnollisista syistä asetetuista säännöistä tai velvoitteista huolimatta niin naisille kuin miehillekin kuuluvaa, kaikkien urheilulajien harrastamista koskevaa täydellistä vapautta;

19.    kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tasa-arvoista budjetointia eli rahoittamaan yhtä lailla naisten ja miesten urheiluseuroja/maajoukkueita, jotta ketään ei suljettaisi pois taloudellisista syistä;

20.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan erityistoimia ja -ohjelmia, joilla pyritään varmistamaan, että naisten tai miesten ei tarvitse hylätä urheilijanuraa sen vuoksi, että perhe-elämä ja ammattilaisurheilu eivät ole yhdistettävissä, sekä järjestämään erityisesti naisurheilijoille koulutusta ja neuvontaa työelämään paluun helpottamiseksi etenkin äitiys- tai vanhempainloman jälkeen;

21.    katsoo, että tässä yhteydessä voitaisiin harkita myös lastentarhoissa ja koulussa toteutettavia valistuskampanjoita, joiden esikuvina toimivat entiset ammattilaisurheilijat, jotta lapset ja nuoret saadaan kiinnostumaan urheilusta tai jatkamaan sen parissa;

22.    kannattaa lastenhoidon järjestämistä urheiluhalleihin ja voimistelusaleihin, jotta pienten lasten äidit ja isät voisivat käyttää urheilutiloja yhdenvertaisesti;

23.    kehottaa komissiota tukemaan kansainvälisiä hankkeita, joilla edistetään sukupuolen huomioon ottavaa koulutusta johtotehtävissä, valmennuksessa, erotuomaritoiminnassa ja tiedotusvälineissä, jotta naiset voivat hoitaa erilaisia urheilun edellyttämiä tehtäviä;

24.    kehottaa komissiota perustamaan naisurheilijoiden vaihto-ohjelman sekä lisäämään apurahoja, koulutusta ja työllistymismahdollisuuksia naisurheilijoille ja -valmentajille sekä muille urheilualan naisammattilaisille; kehottaa komissiota kehittämään urheilualalle ammatilliset standardit, joissa kuvataan myös kattavasti nykyisiä ja tulevia alakohtaisia pätevyysvaatimuksia;

25.    korostaa, että monet tytöt harrastavat urheilua nuorempina, mutta keskeyttävät sen murrosiässä, ja viittaa tässä yhteydessä tutkimuksiin, jotka osoittavat, että ikätoverit tai vanhemmat painostavat heitä avoimesti tai vaivihkaa käyttäytymään naisellisemmin tai kantamaan vastuuta, joka estää heitä jatkamasta urheiluun osallistumista; kannustaa jäsenvaltioita ja kansallisia urheilun hallintoelimiä kehittämään strategioita sellaisia ohjelmia ja valmennusmenetelmiä varten, joilla tuetaan erityisesti urheilusta kiinnostuneita tyttöjä urheilijan identiteetin kehittämisessä;

26.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita järjestämään mies- ja naisurheilijoille samantasoista rahoitusta sekä osoittamaan yhteisrahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) naisten tarpeisiin sovitetun urheiluinfrastruktuurin tukemiseen ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) urheilualalla toimivien naisten taitojen ja työllistymisen edistämiseen, mukaan luettuina johtotehtävät ja korkean tason tehtävät vaikutusvaltaisissa kansainvälisissä urheilualan järjestöissä ja liitoissa, kuten Kansainvälisessä jalkapalloliitossa ja Kansainvälisessä olympiakomiteassa.

27.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan urheiluseuroille ja -järjestöille rahoitustukea edellyttäen, että ne noudattavat tasa-arvon periaatetta kaikilla aloilla ja kaikilla tasoilla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

15.9.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Andrea Češková, Tadeusz Cymański, Edite Estrela, Ilda Figueiredo, Iratxe García Pérez, Zita Gurmai, Mary Honeyball, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Nicole Kiil-Nielsen, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Constance Le Grip, Barbara Matera, Elisabeth Morin-Chartier, Siiri Oviir, Antonyia Parvanova, Raül Romeva i Rueda, Nicole Sinclaire, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Britta Thomsen, Marina Yannakoudakis, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Izaskun Bilbao Barandica, Jill Evans, Christa Klaß, Kartika Tamara Liotard, Mariya Nedelcheva, Katarína Neveďalová, Norica Nicolai, Antigoni Papadopoulou, Joanna Senyszyn

(1)

EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 757.

(2)

EUVL C 68 E, 18.03.2004, s. 605.

(3)

EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 292.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

10.11.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdi Cristiano Allam, Zoltán Bagó, Malika Benarab-Attou, Lothar Bisky, Piotr Borys, Silvia Costa, Santiago Fisas Ayxela, Mary Honeyball, Cătălin Sorin Ivan, Petra Kammerevert, Morten Løkkegaard, Marek Henryk Migalski, Katarína Neveďalová, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Marco Scurria, Joanna Senyszyn, Emil Stoyanov, Hannu Takkula, Sampo Terho, Helga Trüpel, Gianni Vattimo, Sabine Verheyen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Liam Aylward, Heinz K. Becker, Ivo Belet, Timothy Kirkhope, Hans-Peter Martin, Georgios Papanikolaou

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Pablo Zalba Bidegain

Päivitetty viimeksi: 1. joulukuuta 2011Oikeudellinen huomautus