MIETINTÖ talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano

12.10.2012 - (2012/2150(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Jean-Paul Gauzès
Valmistelija (*): Marije Cornelissen, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano

(2012/2150(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 1. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta ohjausjaksosta[1],

–   ottaa huomioon 28. ja 29. kesäkuuta 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä 121 artiklan 2 kohdan kanssa,

–   ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011[2],

–   ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU[3],

–   ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011[4],

–   ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2011[5],

–   ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011[6],

–   ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011[7],

–   ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman tulostaulusta makrotalouden epätasapainon valvontaa varten: alustava suunnitelma[8],

–   ottaa huomioon liitteen I, joka sisältyy Eurooppa neuvoston 24.–25. maaliskuuta 2011 antamiin päätelmiin "Vahvempi talouspolitiikan koordinointi kilpailukyvyn ja lähentymisen edistämiseksi"[9],

–   ottaa huomioon komission 23. marraskuuta 2011 antaman tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2012 (COM(2011)0815),

–   ottaa huomioon 15. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman komission toimintastrategiasta vuodeksi 2012[10],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta[11],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Itävallan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Itävallan vuosien 2011–2016 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[12],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Belgian vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Belgian vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[13],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Bulgarian vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Bulgarian vuosien 2012–2015 lähentymisohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[14],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Kyproksen vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Kyproksen vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[15],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Tšekin vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Tšekin vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[16],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Tanskan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Tanskan vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[17],

–   ottaa huomioon neuvoston suosituksen Viron vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Viron vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[18],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Suomen vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Suomen vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[19],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Ranskan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Ranskan vuosien 2012–2016 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[20],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Saksan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Saksan vuosien 2012–16 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[21],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Kreikan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta[22],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Unkarin vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Unkarin vuosien 2012–2015 lähentymisohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[23],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Irlannin vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Irlannin vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[24],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Italian vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Italian vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[25],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Latvian vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Latvian vuosien 2012–2015 lähentymisohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[26],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Liettuan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Liettuan vuosien 2012–2015 lähentymisohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[27],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Luxemburgin vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Luxemburgin vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[28],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Maltan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Maltan vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[29],

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Alankomaiden vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Alankomaiden vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[30],

–   ottaa huomioon neuvoston suosituksen Puolan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Puolan vuosien 2012–2015 lähentymisohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[31],

–   ottaa huomioon neuvoston suosituksen Portugalin vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Portugalin vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[32],

–   ottaa huomioon neuvoston suosituksen Romanian vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Romanian vuosien 2012–15 lähentymisohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[33],

–   ottaa huomioon neuvoston suosituksen Slovakian vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Slovakian vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[34],

–   ottaa huomioon neuvoston suosituksen Slovenian vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Slovenian vuosien 2012–15 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[35],

–   ottaa huomioon neuvoston suosituksen Espanjan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Espanjan vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[36],

–   ottaa huomioon neuvoston suosituksen Ruotsin vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Ruotsin vuosien 2012–15 lähentymisohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[37],

–   ottaa huomioon neuvoston suosituksen Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Yhdistyneen kuningaskunnan vuosien 2012–2017 lähentymisohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon[38],

–   ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden toimenpidepaketista ja kasvun edistämistoimista[39],

–   ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta[40],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan;

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0312/2012);

A. ottaa huomioon, että talous-, sosiaali- ja rahoituskriisit sekä julkisen talouden velkakriisit eivät ole vielä lieventyneet;

B.  toteaa tämänhetkisen taloustilanteen osoittaneen, että tarvitaan jäsenvaltioiden makrotalous- ja budjettipolitiikan entistä tiiviimpää koordinointia, jotta voidaan toteuttaa entistä yhtenäisempi ja tasapainoisempi talousliitto;

C. ottaa huomioon, että eurooppalaisen ohjausjakson kehys kodifioitiin lopulta 16. marraskuuta 2011 annetulla asetuksella (EU) N:o 1175/2011 (Wortmann-Koolin mietintö) ja että yhtenä talous- ja ohjauspaketin tärkeimmistä tekijöistä se on keskeisellä sijalla unionin edetessä talous- ja rahaliiton (EMU) loppuunsaattamisen seuraaviin vaiheisiin;

D. ottaa huomioon, että kriisi ja kilpailukyvyn erojen kasvu euron käyttöönoton jälkeen ovat osoittaneet, että unionin on tehostettava talous- ja työllisyyspolitiikan koordinointia ja parannettava talousarvioon liittyviä käytäntöjä,

E.  toteaa, että eurooppalainen ohjausjakso pannaan nyt ensimmäistä kertaa täysin täytäntöön ja että on tehtävä tarvittavat johtopäätökset, jotta voidaan toteuttaa kaikki siihen liittyvät mahdollisuudet;

F.  toteaa, että Eurooppa-neuvosto on sitoutunut vahvasti käyttämään kaikilla EU:n hallinnon tasoilla kaikkea vipuvaikutusta, kaikkia välineitä ja kaikkea politiikkaa älykkään, kestävän, osallistuvan, resursseja tehokkaasti käyttävän ja työpaikkoja luovan kasvun aikaansaamiseksi työllisyys- ja kasvusopimuksen hyväksymisen kautta;

G. panee merkille Eurooppa-neuvoston 30. tammikuuta 2012 antamat päätelmät, joiden mukaan "kasvu ja työllisyys elpyvät vain, jos noudatamme johdonmukaista ja laajapohjaista toimintatapaa, jossa yhdistyvät tulevaan kasvuun tehtävät investoinnit varmistava älykäs julkisen talouden vakauttaminen, terveet makrotalouspolitiikat sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varmistava aktiivinen työllisyysstrategia", ja katsoo, että unionin olisi autettava jäsenvaltioita luomaan kestävillä politiikoilla dynaaminen ympäristö talouskasvulle ja hyvinvoinnille;

H. panee merkille vuotuisen kasvuselvityksen 2012 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista 15. helmikuuta 2012 annetun parlamentin päätöslauselman[41], jossa parlamentti kehotti Eurooppa-neuvostoa sisällyttämään vuoden 2012 eurooppalaista ohjausjaksoa koskeviin toimintaohjeisiin seuraavat prioriteetit: varmistetaan johdonmukaisuus ja lisätään pyrkimyksiä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi; tuetaan kestävien työpaikkojen luomista investoinneilla ja verouudistuksilla; parannetaan työllisyyden laatua sekä edellytyksiä lisätä työntekijöiden osallistumista; torjutaan nuorisotyöttömyyttä; torjutaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä painottaen erityisesti ryhmiä, joilla ei ole työmarkkinayhteyksiä tai joiden työmarkkinayhteydet ovat vähäisiä; parannetaan demokraattista oikeutusta, tulosvastuuta ja sitoutumista;

I.   toteaa, että EU-ohjausjakson merkitys on kasvanut ja että siihen sisältyy nykyään joukko asiakirjoja, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava (kansalliset uudistusohjelmat, vakaus- ja lähentymisohjelmat, kansalliset sosiaalialan raportit ja kansalliset työllisyyssuunnitelmat), ja joissa on käsiteltävä yhä useampia tavoitteita; katsoo, että asiakirjojen määrä ja niiden päällekkäisyydet vähentävät EU-ohjausjakson avoimuutta ja heikentävät sen johdonmukaisuutta; toteaa, että jäsenvaltioiden toimittamien asiakirjojen laadussa sekä sidosryhmien ja kansallisten parlamenttien osallistumisessa niiden laadintaan on suuria eroja;

J.   toteaa, että 27 jäsenvaltion unionin työttömyysaste nousi vuodesta 2008 vuoden 2012 puolivälineen mennessä 7 prosentista 10,4 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 25 miljoonaa työtöntä;

K. toteaa, että eri puolilla unionia useampi kuin yksi viidestä nuoresta on työtön (22 %) ja että joissakin jäsenvaltioissa yli puolet nuorista on työttömiä;

L.  toteaa, että 8,3 miljoonaa alle 25-vuotiasta eurooppalaista on työelämän tai koulutuksen ulkopuolella;

M. toteaa, että 27 jäsenvaltion unionissa yli 115:tä miljoonaa ihmistä uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen, koska ovat suuressa köyhyysvaarassa, heillä on vakava aineellinen puute tai he elävät hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa;

N. toteaa, että sisämarkkinoita tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin Euroopan talouden elvytyskeinona, jonka avulla kriisi ratkaistaan konkreettisella tavalla ja joka toimii välineenä kilpailukyvyn edistämiseksi ja sosiaalisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi;

1.  pitää myönteisinä euroaluetta koskevia maakohtaisia komission suosituksia; muistuttaa, että uuden talouspolitiikan ohjauspaketin ("six-pack") täytäntöönpanon vuoksi nyt on kyseessä ensimmäinen kerta, kun näillä suosituksilla on makroekonominen ulottuvuus koko euroalueen kannalta, ja toteaa niiden saavuttaneen uuden yksityiskohtaisuuden asteen; katsoo, etteivät suositukset ole vielä saavuttaneet koko potentiaaliaan;

2.  muistuttaa, että eurooppalainen ohjausjakso on asianmukainen kehys, jonka puitteissa voidaan taata käytännön talouden ohjausjärjestelmä euroalueen jäsenvaltioissa, joita yhdistää yhteinen ja jaettu vastuu; toteaa, että se yhdistää budjettipolitiikan ja makrotaloutta koskevan politiikan monenkeskisen valvonnan sekä Euroopan kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttamisen Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti;

3.  on huolissaan siitä, että monissa jäsenvaltioissa kansalliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta eivät ole osallistuneet eurooppalaiseen ohjausjaksoon; kehottaa siksi komissiota varmistamaan entistä paremman demokraattisen legitiimiyden ohjausjaksolle niin, että otetaan mukaan kansalliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet sekä kansalaisyhteiskunta;

4.  kehottaa komissiota välttämään "yhden koon" menettelyä suhteessa jäsenvaltioille annettaviin suosituksiin ja kehottaa sitä varmistamaan, että suosituksia annettaessa otetaan huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityistarpeet;

5.  muistuttaa, että eurooppalainen ohjausjakso mahdollistaa euroalueella tarvittavan etukäteisvalvonnan ja -koordinoinnin, joka toteutetaan sekä vaihtamalla alustavia talousarviosuunnitelmia että keskustelemalla etukäteen kaikista merkittävistä talouspolitiikan uudistussuunnitelmista, jotta voidaan rajoittaa ja/tai estää kaikki mahdolliset heijastusvaikutukset, joita kansalliset toimet voivat aiheuttaa muille maille tai koko euroalueelle;

6.  pitää ehdotettuja toimia myönteisinä ja katsoo, että niitä olisi asteittain kehitettävä, jotta voidaan saavuttaa terve ja kestävä julkinen talous, minimoida makrotaloudellinen epätasapaino ja edistää kilpailukykyä, mikä lisää kasvua ja parantaa työllisyyttä; korostaa, että eri jäsenvaltioita koskevien suositusten on oltava johdonmukaisia sekä sisäisesti että keskenään ja että makrotalouden tulostaulua on käytettävä paremmin ja että on otettava huomioon yksittäisten jäsenten talouspolitiikan heijastusvaikutukset;

7.  panee merkille komission halun suorittaa kasvua ja kilpailukykyä lisääviä rakenneuudistuksia, joiden avulla EU voi puuttua kriisiin ja saada takaisin merkittävän asemansa maailmantaloudessa; tukee voimakkaasti komission toimia, joilla se pyrkii korjaamaan euroalueen makrotalouden epätasapainoa; kehottaa komissiota tehostamaan tätä työtä;

8.  odottaa vajeiden ja ylijäämien keskinäisiä yhteyksiä euroalueella koskevaa erityistä komission tutkimusta, joka on määrä julkaista syksyllä 2012;

9.  panee merkille, että suurin osa rakenneuudistuksista keskittyy vain muutamille aloille, kuten työmarkkinoihin (mukaan luettuna palkkojen määrittäminen), verotusjärjestelmään, pankkialaan, eläkejärjestelmään, palvelualaan (säänneltyjä elinkeinoja ja ammatteja koskevien perusteettomien rajoitusten poistaminen), tiettyjen teollisuudenalojen vapauttamiseen, julkisten menojen tehokkuuden ja laadun parantamiseen, byrokratian vähentämiseen, valtionhallinnon tarpeettomien tasojen välttämiseen, veronkierron torjumiseen sekä kiinteistö- ja asuntoluottomarkkinoiden uudistamiseen; myöntää, että tehtävää on vielä paljon, ja katsoo, että on saatu aikaan asianmukainen perusta ja että parannettavaa vielä on;

10. on huolestunut siitä, että rahoitustukiohjelman piiriin kuuluville jäsenvaltioille ei ole annettu Eurooppa 2020 -tavoitteita koskevia suosituksia; kehottaa komissiota arvioimaan talouden sopeutusohjelman vaikutusta Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamiseen ja kehottaa sitä ehdottamaan sopeutusohjelmaan muutoksia, jotta se saadaan vastaamaan Eurooppa 2020 -tavoitteita;

11. hyväksyy komission keskittymisen työmarkkinoiden uudistuksiin euroalueen kilpailukyvyn parantamiseksi; katsoo, että palkankorotusten olisi vastattava tuottavuutta; yhtyy myös komission näkemykseen, jonka mukaan eläkejärjestelmien pitkän aikavälin kestävyys on tärkeää;

12. kehottaa komissiota olemaan selkeämpi, perusteellisempi ja johdonmukaisempi suosituksissaan ja valvomaan edelleen aikaisemmin annettujen suositusten täytäntöönpanoa, mukaan luettuna yksityiskohtainen selvitys ja arviointi tapauksissa, joissa komissio katsoo, että valtio on ainoastaan osittain noudattanut suosituksia; kehottaa ottamaan täysin huomioon kunkin jäsenvaltion erilaiset taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet; katsoo, että komission olisi annettava jäsenvaltioille suosituksia siitä, miten ne voisivat minimoida sisäisen politiikkansa negatiiviset heijastusvaikutukset ja edistää noudattamista muissa jäsenvaltioissa;

13. ottaa huomioon, että komissio kehottaa tämänvuotisissa maakohtaisissa suosituksissa useita jäsenvaltioita muuttamaan palkanmuodostuksen kansallisten järjestelmien rakennetta ja/tai laskemaan kansallista palkkatasoa; korostaa, että työmarkkinaosapuolten itsenäisyys on keskeinen tekijä kaikilla hyvin toimivilla työmarkkinoilla ja se olisi otettava huomioon;

14. toistaa, että komissio on ainutlaatuisessa tilanteessa, jossa se voi kehittää todella yksityiskohtaisen Eurooppaa koskevan makrotaloudellisen suunnitelman, joka voi edistää kasvua ja työpaikkoja, ja kehottaa komissiota sallimaan yksittäisten suositusten mukauttamisen, jos käy ilmi, että ne eivät sovi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen; katsoo, että tällaisen suunnitelman noudattamiseksi komission olisi ehdotettava unionin varojen mahdollisimman tehokasta käyttöä ja etsittävä keinoja mukauttaa ne EU:n tämänhetkisiin tarpeisiin, mikä edellyttää riittävää rahoitusta;

15. toteaa, että menettelyn tehokkuuden parantamiseksi vuotuisen kasvuselvityksen (joka koskee 27 jäsenvaltion EU:ta kokonaisuudessaan) julkaisun ajankohta on sovitettava entistä paremmin varoitusmekanismia koskevaan kertomukseen, joka otettiin käyttöön talouspolitiikan ohjauspaketissa (ja joka koskee vain tiettyjä jäsenvaltioita);

16. korostaa, että vuotuinen kasvuselvitys perustuu komission syksyllä laatimiin ennusteisiin; korostaa siksi tarvetta ottaa huomioon ennusteiden mahdolliset virheet, koska niillä voi olla vaikutusta jäsenvaltioilta edellytettävään talousarvion mukauttamiseen;

17. toteaa, että rakenneuudistukset voivat tuoda tulosta vain keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä eivätkä ne voi yksin ratkaista taantuman kierrettä, jossa EU tällä hetkellä on;

18. kehottaa komissiota sisällyttämään Eurooppa 2020 -strategian eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja varmistamaan, että se otetaan paremmin huomioon maakohtaisissa suosituksissa, kuten nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja köyhyyden torjumiseen tähtäävissä politiikoissa; toteaa, että monissa maissa on saavutettu vähän tai ei juuri lainkaan kehitystä Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa ja että EU kokonaisuutena ei etene kohti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista;

19. pitää tärkeänä komission 27. kesäkuuta 2012 esittämää veropetosten ja veronkierron vastaista aloitetta; korostaa, että alan toimien tehostaminen – kansallisella ja EU:n tasolla sekä suhteessa kolmansiin maihin – olisi asetettava keskeiselle sijalle julkisen talouden vakauttamiseen tähtäävissä ohjelmissa; vaatii, että aloitteessa asetettu korkeampi tavoitetaso toteutetaan täysin tulevissa lainsäädäntöehdotuksissa ja että tämä selvästi näkyy eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvässä jatkuvassa työssä;

20. kannustaa jäsenvaltioita noudattamaan tiukasti vakaus- ja kasvupakettiin sisältyviä sääntöjä sellaisina kuin ne ovat muutettuina talouspolitiikan ohjauspaketilla pyrkimällä eriytettyyn kasvuystävälliseen talouden vakauttamiseen, jossa otetaan huomioon maakohtaiset erityispiirteet, sekä tekemään EU:n taloudesta kestävämpi, ja vähentämään pankkialalta tulevia paineita; uskoo vakaasti, että julkisen talouden kurinalaisuuden ja finanssipolitiikan instituutioiden kestävyyttä olisi vahvistettava sekä kansallisella että kansallista tasoa alemmalla tasolla ja että julkisia menoja olisi keskitettävä enemmän pitkän aikavälin investointeihin, joiden avulla voitaisiin edistää kestävää kasvua; kehottaa jäsenvaltioita välttämään negatiivisia heijastusvaikutuksia niin, että mahdollistetaan noudattaminen muissa jäsenvaltioissa erityisesti niin, että otetaan asianmukaisella tavalla huomioon suositukset, joita on esitetty muille jäsenvaltioille niiden laatiessa omaa politiikkaansa,

21. pitää myönteisenä, että julkistalouden liiallista alijäämää koskevan menettelyt on saatu päätökseen monissa jäsenvaltioissa; toivoo, että lisää menettelyjä saataisiin päätökseen lähitulevaisuudessa; kehottaa kaikkia poliittisia johtajia tällaisiin ponnistuksiin sekä pitämään kiinni sitoumuksistaan siten, että makrotaloudellinen konteksti otetaan aiheellisella tavalla huomioon;

22. panee merkille vaativan panoksen, jota kaikilta unionin kansalaisilta on vaadittu viime vuosina;

23. panee merkille, että yhä useampi talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen allekirjoittaneista 25 jäsenvaltiosta on ratifioinut sen; kehottaa muita jäsenvaltioita ratifioimaan Lissabonin sopimuksen mahdollisimman nopeasti; on tyytyväinen sopimusta koskeneen Irlannin kansanäänestyksen myönteiseen tulokseen;

24. kehottaa kaikkia osapuolia sopimaan kiireesti budjettikurin tiukentamista koskevasta lainsäädäntöpaketista ("two-pack") täydentämään yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttyä nykyistä lainsäädäntöä;

25. vaatii, että neuvoston päätöksentekoon osallistuneet osapuolet eivät kyseenalaista näitä päätöksiä vähän niiden hyväksymisen jälkeen;

26. pitää myönteisenä Euroopan parlamentin ja kansallisten edustajien välillä toistaiseksi käytyä vuoropuhelua; korostaa, että tämä vuoropuhelu on tärkeää, jotta voidaan saavuttaa täysin toimiva eurooppalainen ohjausjakso ja tarvittava demokraattinen vastuunalaisuus kaikkien osapuolten kannalta; toistaa olevansa sitoutunut jatkamaan vuoropuhelua ja että sen on oltava keskeinen osa vahvistettua Euroopan laajuista keskustelua, joka koskee taloudellisia ja sosiaalisia painopisteitä ja välineitä; katsoo, että taloudellinen vuoropuhelu on yksi etappi siirryttäessä kohti entistä suurempaa demokraattista vastuunalaisuutta, joka koskee talouspolitiikan valvontaa ja koordinointia talous- ja rahaliiton kanssa;

27. toteaa huolestuneena, että Euroopan parlamentti on jatkuvasti jätetty kriisin johdosta tehtyjen tärkeimpien taloudellisten päätösten ulkopuolelle, ja katsoo, että se on otettava mukaan päätöksentekoon, jotta voidaan lisätä kaikkiin kansalaisiin vaikuttavien päätösten legitimiteettiä;

28. pitää olennaisen tärkeänä, että lisätään ohjausjakson legitimiteettiä ja selvitetään jäljellä olevat oikeudelliset moniselitteisyydet, jotka muutoin voivat synnyttää tulevaisuudessa toimielinten välisiä konflikteja, mukaan luettuina toimivallan ja vastuualueiden päällekkäisyydet, sekä EU:n toimielinrakenteen selkeyden puutetta ja monimutkaisuuden lisääntymistä;

29. pitää valitettavana, että parlamentaarisella valvonnalla on prosessissa vain pieni rooli, ja painottaa, että EU-ohjausjakso ei saa millään tavalla vaarantaa Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien oikeuksia;

30. korostaa, että euroryhmän työskentelymenetelmiä on vahvistettava, jotta voidaan parantaa sen yleistä vastuullisuutta Euroopan parlamenttiin nähden; uskoo lisäksi, että on siirryttävä vahvempaan yhteisön menettelyn käyttöön;

31. katsoo, että taloudellista vuoropuhelua olisi laajennettava EKP:n kanssa käytävän, rahapolitiikkaa koskevan vuoropuhelun mallin mukaan siten, että siihen sisällytetään säännölliset keskustelut Euroopan parlamentin ja komission sekä Ecofinin puheenjohtajan välillä vuotuisen kasvuselvityksen ja maakohtaisten suositusten laatimisesta ja seurannasta;

32. toistaa, että parlamentti, joka on ainoa vaaleilla valittava ylikansallinen eurooppalainen elin, on otettava mukaan talouspolitiikan koordinointiin;

33. muistuttaa, että Euroopan parlamentti on tunnustettava asianmukaiseksi eurooppalaiseksi demokraattiseksi foorumiksi, joka tekee yleisarvion EU-ohjausjakson päättyessä; katsoo, että merkkinä tästä tunnustamisesta prosessissa mukana olevien EU:n toimielinten ja talousalan elinten edustajien olisi pyydettäessä toimitettava Euroopan parlamentin jäsenille tietoja;

34. kehottaa jälleen ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan parantaa euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta, tukea parempaan demokraattiseen legitiimiyteen ja vastuunalaisuuteen perustuvan todellisen talous- ja rahaliiton luomista sekä panna täytäntöön Eurooppa 2020 -strategia; muistuttaa, että tällaisia toimia tarvitaan maailmanlaajuisen vakauden palauttamiseksi, koska unioni on keskeinen toimija; kehottaa kaikkia poliittisia johtajia toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

35. muistuttaa, että komission suositukset annettiin kevään neuvoston kokoukseen;

36. muistuttaa, että jos neuvosto päättää olla noudattamatta komission suosituksia, sen on selitettävä päätös asianmukaisesti ja esitettävä kattavat perustelut; pitää myönteisenä talouspolitiikan ohjauspaketissa käyttöön otettua "noudata tai selitä" -periaatetta, joka liittyy maakohtaisiin suosituksiin; katsoo, että tällainen lauseke parantaa eurooppalaisen ohjausjakson avoimuutta ja seurantaa;

37. katsoo, että talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaisen ohjausjakson (sellaisena kuin siitä säädetään asetuksessa (EY) N:o 1466/97) pohjalta komission olisi esitettävä puiteasetus, jossa yksilöidään jäsenvaltioiden rooli (mukaan luettuna määräajat) sekä EU:n toimielinten rooli ohjausjakson eri vaiheissa;

Alakohtaisia huomioita eurooppalaisesta ohjausjaksosta 2012

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka

38. pitää myönteisinä tiedonantoa "Tavoitteena työllistävä elpyminen" (COM(2012)0173) sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjoja; kehottaa komissiota asettamaan vuoden 2013 kasvuselvityksessä etusijalle vihreän talouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet luoda työpaikkoja;

39. pitää valitettavana, että suurin osa jäsenvaltioista ei kevään 2012 Eurooppa-neuvostossa antamastaan sitoumuksesta ja työllisyyspakettia koskevasta komission ohjeistuksesta huolimatta esittänyt kansallisen uudistusohjelmansa 2012 yhteydessä kansallista työllisyyssuunnitelmaa; pitää valitettavana, että komissio ei ole velvoittanut jäsenvaltioita tähän, ja kehottaa komissiota vaatimaan jäsenvaltioita toimittamaan kansalliset työllisyyssuunnitelmansa mahdollisimman pian; kehottaa sisällyttämään kansallisiin työllisyyssuunnitelmiin kattavia toimia työpaikkojen luomiseksi ja vihreän työllisyyden edistämiseksi, työllisyyspolitiikkojen ja rahoitusvälineiden välisen yhteyden, työmarkkinauudistuksia, selkeän aikataulun monivuotisen uudistusohjelman toteuttamiseksi seuraavien 12 kuukauden aikana sekä tiedon aloista ja alueista, joilla on pula tietyn alan työntekijöistä tai liikaa tietyn alan työvoimaa; kehottaa komissiota noudattamaan suunnitelmaansa, joka koskee puolueettomaan tietoon perustuvaa työmarkkinaseurantaa ja niiden maiden yksilöllistä seurantaa, jotka eivät noudata maakohtaisia suosituksia;

40. ehdottaa, että komissio valvoisi kansallisten työllisyyssuunnitelmien valmistelua;

41. korostaa, että osuus- ja yhteisötalouden yritykset ovat osa Euroopan sosiaalista mallia ja sisämarkkinoita ja ansaitsevat siksi suuremman arvon ja enemmän tukea; painottaa, että niiden erityispiirteet on otettava huomioon unionin politiikkojen laadinnassa; muistuttaa kehottaneensa komissiota laatimaan osuus- ja yhteisötalouden toimintapuitteet, joissa tunnustetaan sen osatekijät ja otetaan sekä jäsenvaltiot että sidosryhmät mukaan toimintaan parhaiden käytäntöjen vaihdon edistämiseksi, koska osuus- ja yhteisötalous on tärkeä osa Euroopan sosiaalista mallia ja sisämarkkinoita;

42. pitää tärkeänä, että varmistetaan suurempi sosiaalinen yhteenkuuluvuus myös tekemällä yritysten kanssa yhteistyötä, jota voitaisiin edistää erityisesti sallimalla niiden tehdä tunnetuksi innovatiivisia ja hyviä sosiaalisia toimia ja myöntämällä niille laatumerkkejä, millä voitaisiin houkutella uusia sijoittajia ja edistää Euroopan sosiaalisen mallin kehitystä pitkällä aikavälillä;

43. pitää myönteisenä tietoisuutta siitä, että pk-yritysten on tärkeää saada rahoitusta, sillä pk-yritykset ovat unionin työllisyyden ja työpaikkojen luomisen kulmakiviä ja niillä on merkittävää potentiaalia vähentää nuorisotyöttömyyttä ja sukupuolten epätasapainoa; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan pk-yritysten rahoituksen saatavuuden etusijalle kansallisissa kasvusuunnitelmissaan;

44. pitää valitettavana, että neuvosto ei ole vuoden 2012 suuntaviivoissaan noudattanut parlamentin kehotusta siitä, että olisi keskityttävä työpaikkojen laatuun; yhtyy komission näkemykseen, että kaikissa työsopimuksissa olisi varmistettava työntekijöiden perusoikeudet, mukaan lukien eläkeoikeudet, sosiaalinen suojelu ja mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen; kehottaa komissiota sisällyttämään vuoden 2013 kasvuselvitykseen työpaikkojen laadun, koulutuksen ja jatkokoulutuksen, työntekijöiden perusoikeudet sekä työmarkkinaliikkuvuuden, yrittäjyyden ja rajat ylittävän liikkuvuuden tukemisen parantamalla työpaikasta toiseen siirtyvien työntekijöiden turvaa;

45. kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään torjumaan kohtuuttomien työsopimusten ja näennäisyrittäjyyden yleistymisen ja varmistamaan, että tilapäisissä tai osa-aikaisissa työsuhteissa olevilla työntekijöillä tai itsenäisillä ammatinharjoittajilla on riittävä sosiaalinen suojelu ja mahdollisuus koulutukseen ja tarvittaessa jatkokoulutukseen, sekä panemaan täytäntöön asiaa koskevat puitesopimukset;

46. kehottaa lisäämään työmarkkinoiden joustavuutta ottamalla käyttöön uudenlaisia työsopimuksia; toteaa, että osa-aikatyö on usein työntekijän ja varsinkin naisten oma valinta;

47. pitää myönteisinä suosituksia, joissa on käsitelty naisten vähäistä osallistumista työelämään; toteaa kuitenkin, että työllisyysastetta laajemmalle ulottuvaa sukupuolten tasa-arvonäkökulmaa ei esitetä; kehottaa komissiota puuttumaan suuntaviivoissaan työmarkkinoiden eriytymiseen, hoitovastuiden epätasaiseen jakautumiseen sekä vaikutuksiin, joita julkisen talouden vakauttamisesta aiheutuu naisille;

48. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan muita heikommassa asemassa olevien ihmisten, muun muassa vähemmistöihin kuuluvien (esim. romanit), köyhimmillä mikroalueilla asuvien ja vammaisten henkilöiden pieneen työvoimaosuuteen; kehottaa komissiota ja neuvosto puuttumaan myös työpaikkojen jakautumiseen epätasaisesti alueiden ja väestöryhmien välillä sekä siihen, miten julkisen talouden vakauttaminen vaikuttaa muita heikommassa asemassa oleviin sosiaaliryhmiin;

49. toteaa, että useille jäsenvaltioille on annettu palkkoja koskevia suosituksia; korostaa, että palkat ovat ennen kaikkea työntekijöiden elääkseen tarvitsemaa tuloa; korostaa, että komission käytäntö määritellä palkanmuodostusta ja palkkatasoja ohjelma-maissa voi lisätä työssäkäyvien köyhyysriskiä tai pienituloisten asemaa vaikeuttavia palkkaeroja; kehottaa komissiota antamaan lisäohjeita jäsenvaltioille, jossa palkat ovat jääneet jälkeen tuottavuuskehityksestä, mutta ottamaan tässä huomioon työmarkkinaosapuolten riippumattomuuden, josta määrätään muun muassa SEUT-sopimuksen 152 artiklassa ja 153 artiklan 5 kohdassa;

50. pitää myönteisenä, että komissio ja neuvosto ovat keskittyneet nuorisotyöttömyyden torjuntaan; kehottaa komissiota ehdottamaan viipymättä sitovaa eurooppalaista nuorisotakuuta, jotta voidaan parantaa työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten asemaa ja ratkaista vähitellen unionin nuorisotyöttömyysongelma, sanotun rajoittamatta kansallisen lainsäädännön soveltamista; korostaa, että eurooppalainen nuorisotakuu edellyttää unionin erityistä rahoitustukea varsinkin suurimman nuorisotyöttömyyden jäsenvaltioissa, ja kehottaa käyttämään tähän käyttämättä jääneitä rakennerahastovaroja; kehottaa neuvostoa tekemään nopeasti päätöksen työllisyyspakettiehdotuksista;

51. pitää myönteisenä, että vuoden 2012 suuntaviivoihin on sisällytetty suositus, joka koskee kriisin sosiaalisten seurausten torjumista, ja että maakohtaisissa suosituksissa kiinnitetään enemmän huomiota köyhyyden torjuntaan; on kuitenkin erittäin huolestunut köyhyyden (mukaan lukien työssäkäyvien ja ikääntyneiden köyhyys) lisääntymistä ja työttömyyden kasvusta Euroopan unionissa; kehottaa jäsenvaltioita korottamaan tavoitteitaan, nopeuttamaan köyhyyden torjumiseksi toteuttamiaan toimia ja noudattamaan tiukasti komission suosituksia; kehottaa komissiota puuttumaan vuoden 2013 kasvuselvityksessä erityisesti työssäkäyvien köyhyyteen, ikääntyneiden köyhyyteen sekä sellaisten ihmisten köyhyyteen, joilla ei ole työmarkkinayhteyksiä tai joiden työmarkkinayhteydet ovat vähäisiä; korostaa, että on tärkeää ottaa SEUT-sopimuksen 9 artikla huomioon kaikissa EU-ohjausjakson prosesseissa;

52. muistuttaa, että jäsenvaltioilta on vaadittava sosiaalialalla lisäsitoumuksia ja unionille on annettava vastuu sisämarkkinoiden kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevien painopisteiden täytäntöönpanosta;

53. korostaa, että on luotava pikaisesti uusia välineitä Euroopan sosiaalisen eriarvoisuuden ja työttömyyden torjuntaan;

54. kehottaa jäsenvaltioita ja Eurooppa-neuvostoa ottamaan sosiaali- ja terveysministerit mukaan EU-ohjausjakson ja kansallisten uudistusohjelmien toteutukseen, sillä se vahvistaisi EPSCO-neuvoston (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) roolia, mikä on välttämätöntä siitä syystä, että eläkkeet, palkkapolitiikka ja verokiila kuuluvat kyseisen neuvoston toimialaan;

55. kehottaa komissiota raportoimaan koko unionissa yhteisten ja yhdenmukaisten vertailuarvojen käytöstä kansallisten uudistusohjelmien arvioinnissa; korostaa, että normien ja tietojen olisi kuvattava taloudellisten tietojen ohella sosiaalista osallisuutta ja ekologista kestävyyttä; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita käyttämään sosiaalisia indikaattoreita ja tietoja, jotka mittaavat muutakin kuin bkt-luvuissa tapahtunutta edistystä ja kehitystä, sillä se on tärkeää arvioitaessa edistymistä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa;

Budjettipolitiikat

56. kehottaa komissiota ottamaan seuraavassa vuotuisessa kasvuselvityksessään täysin huomioon unionin talousarvion roolin eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa prosessissa ja korostamaan sitä sekä tarjoamaan tosiseikkoihin perustuvaa käytännön tietoa talousarvion käynnistävistä, kannustavista, synergisistä ja täydentävistä vaikutuksista kaikkiin julkisiin menoihin paikallisella, alueellisella ja jäsenvaltioiden tasolla; katsoo lisäksi, että unionin rahoitus voi mahdollistaa säästöt jäsenvaltioiden talousarvioissa ja että tätä puolta olisi korostettava; toteaa, että unionin talousarviolla on erittäin tärkeä tehtävä kasvun ja työpaikkojen luomisen edistäjänä sekä unionin makrotalouden epätasapainon vähentäjänä;

57. kehottaa neuvostoa hyväksymään, että unionin talousarviosta 2013 neuvoteltaessa käydään poliittista ja julkista keskustelua siitä, kuinka paljon määrärahoja Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2012 hyväksymän kasvu- ja työllisyyssopimuksen täytäntöönpano edellyttää; on erittäin huolestunut siitä, että neuvosto pyrkii keinolla millä hyvänsä vähentämään jatkuvasti unionin talousarvion maksumäärärahoja vaarantaen näin unionin valmiudet täyttää lakisääteiset ja poliittiset sitoumuksensa; kehottaa jälleen kerran neuvostoa sopimaan parlamentin ja komission kanssa yhteisestä menetelmästä todellisten maksutarpeiden arvioimiseksi; korostaa, että asialla on kiire etenkin otsakkeissa 1 a ja 1 b (kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky sekä kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio) sekä maaseudun kehittämisrahastoissa;

58. kehottaa jäsenvaltioita käyttämään täysin hyväkseen kasvu- ja työllisyyssopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja harkitsemaan kansallisten rakenne- ja koheesiomäärärahojensa (55 miljardia euroa) kohdentamista uudelleen tutkimukseen ja innovointiin, pk-yrityksille (myös niiden EU-rahoituksen saannin helpottamiseen) ja nuorisotyöllisyyden parantamiseen; kehottaa komissiota antamaan marraskuussa 2012 julkaistavassa vuoden 2013 vuotuisessa kasvuselvityksessä täyden ja kattavan kuvan tilanteesta;

59. painottaa lisäksi, että kasvu- ja työllisyyssopimuksessa jäsenvaltioita kehotetaan nimenomaisesti käyttämään osa rakennerahastomäärärahoista EIP:n luottoriskin jakamiseen ja lainatakuiden myöntämiseen tietojen ja taitojen, resurssitehokkuuden ja strategisten infrastruktuurien aloille sekä pk-yritysten rahoituksen saantia varten; katsoo, että jäsenvaltioiden viranomaisten olisi pyrittävä maksimoimaan kasvupotentiaali muissa jo hyväksytyissä unionin aloitteissa, jotka rahoitetaan unionin talousarviosta, kuten hankejoukkolainoja koskeva pilottivaihe ja vuodesta 2007 lähtien olemassa olleet erilaiset unionin innovatiiviset rahoitusvälineet tutkimusinnovoinnin, pk-yritysten tuen tai mikrorahoitusjärjestelyjen alalla; tähdentää lisäksi, että EIP:n lainanantokapasiteettia on lisätty vuosiksi 2012–2015; katsoo, että asianmukaisesti yhdisteltyinä ja toteutettuina nämä toimenpiteet voisivat muodostaa perustan unionin tulevien vuosien investointiohjelmalle ja niillä olisi huomattavan myönteinen vaikutus 27 jäsenvaltion EU:n bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen: eräiden tutkijoiden mukaan bruttokansantuote kasvaisi 0,56 prosenttia ja uusia työpaikkoja luotaisiin 1,2 miljoonaa;

60. pyytää näin ollen, etteivät jäsenvaltiot pitäisi kansallista BKTL-maksuosuuttaan unionin talousarvioon vakauttamispyrkimystensä joustovarana eivätkä pyrkisi vähentämään kasvua tukevia unionin talousarvion määrärahoja keinolla millä hyvänsä piittaamatta korkealla tasolla tekemistään poliittisista sitoumuksista; on kuitenkin tietoinen taloudellisista jännitteistä, jotka syntyvät siitä, että julkista taloutta on vakautettava lyhyellä aikavälillä ja että joissakin jäsenvaltioissa BKTL-maksuosuus saattaa kasvaa, koska unionin talousarvion maksuja lisätään; kehottaa näin ollen jälleen painokkaasti uudistamaan unionin talousarvion rahoituksen, josta on määrä sopia vuoden 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa, ja vähentämään jäsenvaltioiden BKTL-maksuosuuden EU:n talousarvioon 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja edistämään näin niiden vakauttamispyrkimyksiä[42];

61. kehottaa lisäksi komissiota tutkimaan, voidaanko BKTL-maksuosuus unionin talousarvioon jättää huomiotta, kun lasketaan rakenteellista alijäämää budjettikurin tiukentamista koskevan lainsäädäntöpaketin perusteella;

62. varoittaa monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020 käytäviä neuvotteluja silmällä pitäen, että unionin talousarvion supistaminen voisi vaikuttaa kielteisesti unionin kasvu- ja työllisyysnäkymiin, kun otetaan huomioon talousarvion rooli investointien käynnistäjänä;

Sisämarkkinat

63. kehottaa komissiota asettamaan sisämarkkinoiden hallinnon etusijalle, koska se myötävaikuttaa huomattavasti siihen, että saavutetaan EU-ohjausjakson tavoitteet eli kestävä taloudellinen kasvu ja työllisyys; on sitä mieltä, että komission maakohtaisilla suosituksilla olisi samanaikaisesti tarjottava jäsenvaltioille käytännöllisempiä ratkaisuja sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi, niin että luodaan vahvempi julkinen tuki ja poliittinen sitoumus kannustamaan sisämarkkinoiden loppuun saattamista;

64. kehottaa neuvostoa ja komissiota liittämään EU-ohjausjakson sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin, jotta turvataan Euroopan talouspolitiikan johdonmukaisuus ja kestävän kasvun luominen;

65. tähdentää, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin yhteydessä tehtyjen aloitteiden on oltava johdonmukaisia Eurooppa 2020 -strategian älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävien seitsemän lippulaiva-aloitteen tavoitteiden kanssa ja vaikutettava osaltaan näiden saavuttamiseen;

66. kehottaa komissiota sovittamaan sisämarkkinoiden yhdentymistä käsittelevän vuosikertomuksen muihin sisämarkkinoiden seurantavälineisiin, kuten sisämarkkinoiden tulostauluun, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja laatia tehokkaita ja selkeitä suosituksia sekä turvata Euroopan talouspolitiikan johdonmukaisuus;

67. antaa tältä osin tunnustusta komission ehdotukselle määritellä sisämarkkinoita koskevia maakohtaisia suosituksia erityisesti mitä tulee lainsäädännön moitteettomaan saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen määräaikoihin; kehottaa komissiota lisäämään toimia EU:n lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon ja valvonnan varmistamiseksi jäsenvaltioissa ja käyttämään tässä määrätietoisesti kaikkea toimivaltaansa;

68. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan sisämarkkinoiden toimenpidepaketin 12 keskeisen toimen hyväksymisen etusijalle merkittävänä osana sisämarkkinoiden vahvistamista kattavalla ja tasapainoisella tavalla;

Perussopimus- ja toimielinasiat

69. katsoo, että pöytäkirjassa nro 1 olevan 9 artiklan nojalla Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välinen tiivis yhteistyö on olennaisen tärkeää välttämättömän demokraattisen legitimiteetin ja kansallisen omistajuuden vahvistamisessa ohjausjaksoprosessissa; vaatii, että unionin ja jäsenvaltioiden tasojen välistä vuoropuhelua vahvistetaan kunnioittaen niiden välistä työnjakoa;

70. katsoo, että parlamenttien välisen yhteistyön varmistamisen lisäksi on myös pyrittävä entistä enemmän kommunikoimaan laajemmin kansalaisten kanssa ja ottamaan heidät aktiivisesti mukaan prosessiin;

71. katsoo, että legitimiteettiä koskevien huolenaiheiden vähentämiseksi kansallisilla parlamenteilla olisi oltava aktiivisempi rooli prosessissa, ja ehdottaa, että jäsenvaltiot mukauttavat sisäiset menettelynsä niin, että kansalliset parlamentit voivat osallistua keskusteluihin omien maidensa finanssiasioita koskevista uudistussuunnitelmista ennen niiden asettamista EU:n käsittelyyn;

Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo

72. kehottaa jälleen jäsenvaltioita liittämään tasa-arvonäkökulman EU-ohjausjaksoon ja keskittymään työmarkkinatoimissa enenevässä määrin koulutukseen ottamalla naisten tarpeet ja tilanteen huomioon vuotuisessa kasvuselvityksessä annettujen toimintaohjeiden täytäntöönpanossa; antaa tunnustusta niille jäsenvaltioille, jotka ovat huolehtineet sukupuoliulottuvuuden ottamisesta huomioon kaikkialla niiden kansallisissa uudistusohjelmissa, mutta pitää valitettavana, että monet jäsenvaltiot eivät ole ottaneet mukaan mitään mainintaa sukupuolesta; kehottaa komissiota ehdottamaan jäsenvaltioille yhtenäistä muotoa ja yhtenäisiä kriteereitä, joita jäsenvaltioiden on sovellettava sukupuolten tasa-arvon sisällyttämiseksi kansallisiin uudistusohjelmiin;

73. kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin uudistusohjelmiinsa erityisiä määrällisiä tavoitteita naisten työllisyystilastojen perusteella ja toteuttamaan myös haavoittuvassa asemassa olevia naisia (kuten nuoria naisia, maahanmuuttajanaisia, vammaisia naisia ja yksinhuoltajaäitejä) koskevia erityisiä toimia;

74. muistuttaa, että sukupuolten välinen palkkakuilu on yhä ongelma EU:ssa ja että se myös vaikuttaa naisten myöhemmin saamien eläkkeiden tasoon, mikä saattaa johtaa naisten jäämiseen köyhyysrajan alapuolelle; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita asettamaan sukupuolten välisen palkkakuilun kuromiseen liittyviä laadullisia tavoitteita kansallisissa uudistusohjelmissa, millä vähennetään sekä naisten epäoikeudenmukaista kohtelua että ikääntyneiden naisten altistumista köyhyydelle;

75. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja EKP:lle.

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0542.
• [2]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.
• [3]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.
• [4]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.
• [5]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.
• [6]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
• [7]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.
• [8]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0583.
• [9]  http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/11/st00/st00010-re01.fi11.pdf
• [10] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0048.
• [11]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 95.
• [12]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 1.
• [13]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 5.
• [14]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 9.
• [15]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 13.
• [16]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 17.
• [17]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 21.
• [18]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 25.
• [19]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 28.
• [20]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 31.
• [21]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 35.
• [22]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 38.
• [23]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 40.
• [24]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 44.
• [25]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 46.
• [26]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 50.
• [27]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 54.
• [28]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 58.
• [29]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 61.
• [30]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 88.
• [31]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 65.
• [32]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 69.
• [33]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 72.
• [34]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 74.
• [35]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 77.
• [36]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 81.
• [37]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 85.
• [38]  EUVL L 219, 24.7.2012, s. 91.
• [39]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0258.
• [40]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0186.
• [41]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0047.
• [42]  Hyväksytyt tekstit, P7-TA(2012)0245.

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.9.2012)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano
(2012/2150(INI))

Valmistelija: Marije Cornelissen

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että taloustilanne on edelleen epävarma ja että jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2010 Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteisiin älykkään, kestävän ja osallistavan talouden luomiseksi unioniin; panee kuitenkin merkille, että EU ei kykene saavuttamaan Eurooppa 2020 ‑tavoitteita aikataulun mukaisesti, sillä yhdistetyt kansalliset tavoitteet ovat liian vaatimattomia ja toteutetut toimenpiteet eivät ole edistäneet merkittävästi juuri minkään tavoitteen saavuttamista eikä varsinkaan niiden, jotka koskevat energiatehokkuutta, työllisyyttä, köyhyyden kitkemistä sekä tutkimusta ja kehitystä;

B.  panee merkille Eurooppa-neuvoston 30. tammikuuta 2012 antamat päätelmät, joiden mukaan "kasvu ja työllisyys elpyvät vain, jos noudatamme johdonmukaista ja laajapohjaista toimintatapaa, jossa yhdistyvät tulevaan kasvuun tehtävät investoinnit varmistava älykäs julkisen talouden vakauttaminen, terveet makrotalouspolitiikat sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varmistava aktiivinen työllisyysstrategia", ja katsoo, että unionin olisi autettava jäsenvaltioita luomaan kestävillä politiikoilla dynaaminen ympäristö talouskasvulle ja hyvinvoinnille;

C. panee merkille vuotuisen kasvuselvityksen 2012 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista 15. helmikuuta 2012 annetun parlamentin päätöslauselman[1], jossa parlamentti kehotti Eurooppa-neuvostoa sisällyttämään vuoden 2012 eurooppalaista ohjausjaksoa koskeviin toimintaohjeisiin seuraavat prioriteetit: varmistetaan johdonmukaisuus ja lisätään pyrkimyksiä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi; tuetaan kestävien työpaikkojen luomista investoinneilla ja verouudistuksilla; parannetaan työllisyyden laatua sekä edellytyksiä lisätä työntekijöiden osallistumista; torjutaan nuorisotyöttömyyttä; torjutaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä painottaen erityisesti ryhmiä, joilla ei ole työmarkkinayhteyksiä tai joiden työmarkkinayhteydet ovat vähäisiä; parannetaan demokraattista oikeutusta, tulosvastuuta ja sitoutumista;

D. toteaa, että eurokriisin sosiaaliset seuraukset ovat monissa jäsenvaltioissa erittäin vakavia ja että ehdotetut toimet pahentavat ongelmia, joita ovat konkurssien ja asuntojen ulosmittausten kasvava määrä sekä suuret leikkaukset terveydenhoito-, vammais- ja erityisopetuspalveluissa;

E.  toteaa, että EU-ohjausjakson merkitys on kasvanut ja että siihen sisältyy nykyään joukko asiakirjoja, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava (kansalliset uudistusohjelmat, vakaus- ja lähentymisohjelmat, kansalliset sosiaalialan raportit ja kansalliset työllisyyssuunnitelmat), ja joissa on käsiteltävä kasvavaa joukkoa tavoitteita; katsoo, että asiakirjojen määrä ja niiden päällekkäisyydet vähentävät EU-ohjausjakson avoimuutta ja heikentävät sen johdonmukaisuutta; toteaa, että jäsenvaltioiden toimittamien asiakirjojen laadussa ja sidosryhmien ja kansallisten parlamenttien osallistumisessa niiden laadintaan on suuria eroja;

F.  toteaa, että 27 jäsenvaltion unionin työttömyysaste nousi vuodesta 2008 vuoden 2012 puolivälineen mennessä 7 prosentista 10,4 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 25 miljoonaa työtöntä;

G. toteaa, että eri puolilla unionia useampi kuin yksi viidestä nuoresta on työtön (22 %) ja että joissakin jäsenvaltioissa yli puolet nuorista on työttömiä;

H. toteaa, että 8,3 miljoonaa alle 25-vuotiasta eurooppalaista on työelämän tai koulutuksen ulkopuolella;

I.   toteaa, että 27 jäsenvaltion unionissa yli 115:ttä miljoonaa ihmistä uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen, koska ovat suuressa köyhyysvaarassa, heillä on vakava aineellinen puute tai he elävät hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa;

Edistyminen Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttamisessa

1.  pitää valitettavana, että vaikka komissio on todennut jäsenvaltioiden kansallisissa uudistusohjelmissaan antamat sitoumukset riittämättömiksi Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi, yhtäkään jäsenvaltiota ei ole kehotettu maakohtaisissa suosituksissa tehostamaan kansallisten tavoitteiden toteutusta; kehottaa komissiota ja neuvostoa tarttumaan kansallisiin puutteisiin vuoden 2013 kasvuselvityksessä ja varmistamaan, että vuoden 2013 kansalliset uudistusohjelmat ovat riittävän kattavia kaikkien Eurooppa 2020 ‑yleistavoitteiden saavuttamiseksi;

Kestävien työpaikkojen luominen

2.  pitää myönteisinä tiedonantoa "Tavoitteena työllistävä elpyminen" (COM(2012)0173) sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjoja; kehottaa komissiota asettamaan vuoden 2013 kasvuselvityksessä etusijalle vihreän talouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet luoda työpaikkoja;

3.  pitää valitettavana, että suurin osa jäsenvaltioista ei kevään 2012 Eurooppa-neuvostossa antamastaan sitoumuksesta ja työllisyyspakettia koskevasta komission ohjeistuksesta huolimatta esittänyt kansallisen uudistusohjelmansa 2012 yhteydessä kansallista työllisyyssuunnitelmaa; pitää valitettavana, että komissio ei ole velvoittanut jäsenvaltioita tähän, ja kehottaa komissiota vaatimaan jäsenvaltioita toimittamaan kansalliset työllisyyssuunnitelmansa mahdollisimman pian; kehottaa sisällyttämään kansallisiin työllisyyssuunnitelmiin kattavia toimia työpaikkojen luomiseksi ja vihreän työllisyyden edistämiseksi, työllisyyspolitiikkojen ja rahoitusvälineiden välisen yhteyden, työmarkkinauudistuksia, selkeän aikataulun monivuotisen uudistusohjelman toteuttamiseksi seuraavien 12 kuukauden aikana sekä tiedon aloista ja alueista, joilla on pula tietyn alan työntekijöistä tai liikaa tietyn alan työvoimaa; kehottaa komissiota noudattamaan suunnitelmaansa, joka koskee puolueettomaan tietoon perustuvaa työmarkkinaseurantaa ja niiden maiden yksilöllistä seurantaa, jotka eivät noudata maakohtaisia suosituksia;

4.  ehdottaa, että komissio valvoisi kansallisten työllisyyssuunnitelmien valmistelua;

5.  pitää myönteisenä suositusta siirtymisestä työn verotuksesta ympäristöä vahingoittavan toiminnan verottamiseen ja verotuksen pitkän aikavälin yksinkertaistamisesta ja mukauttamisesta jäsenvaltioiden taloudellisiin ja sosiaalisiin oloihin; kehottaa jäsenvaltioita panemaan suosituksen täytäntöön ja varmistamaan, että pienituloiset eivät joudu asiassa kärsijöiksi;

6.  pitää myönteisenä, että painotetaan resurssitehokkuusohjelmia, joihin liittyy merkittävä työllistämispotentiaali ja jotka hyödyttävät myös ympäristöä, kun syntyy kestäviä työpaikkoja ja selvää tuottoa sekä julkisen että yksityisen sektorin sijoittamalle pääomalle;

7.  pitää myönteisenä, että painotetaan veronkierron vähentämistä, sillä veronkierto on kaikkia jäsenvaltioita vaivaava ongelma ja saattaa pienentää merkittävästi kansallisia verotuloja, joita tarvittaisiin talouden elvyttämiseksi;

8.  korostaa, että osuus- ja yhteisötalouden yritykset ovat osa Euroopan sosiaalista mallia ja sisämarkkinoita ja ansaitsevat siksi suuremman arvon ja enemmän tukea; painottaa, että niiden erityispiirteet on otettava huomioon unionin politiikkojen laadinnassa; muistuttaa kehottaneensa komissiota laatimaan osuus- ja yhteisötalouden toimintapuitteet, joissa tunnustetaan sen osatekijät ja otetaan sekä jäsenvaltiot että sidosryhmät mukaan toimintaan parhaiden käytäntöjen vaihdon edistämiseksi, koska osuus- ja yhteisötalous on tärkeä osa Euroopan sosiaalista mallia ja sisämarkkinoita;

9.  pitää tärkeänä, että varmistetaan suurempi sosiaalinen yhteenkuuluvuus myös tekemällä yritysten kanssa yhteistyötä, jota voitaisiin edistää erityisesti sallimalla niiden tehdä tunnetuksi innovatiivisia ja hyviä sosiaalisia toimia ja myöntämällä niille laatumerkkejä, millä voitaisiin houkutella uusia sijoittajia ja edistää myös Euroopan sosiaalisen mallin kehitystä pitkällä aikavälillä;

10. pitää myönteisenä tietoisuutta siitä, että pk-yritysten on tärkeää saada rahoitusta, sillä pk-yritykset ovat unionin työllisyyden ja työpaikkojen luomisen kulmakiviä ja niillä on merkittävää potentiaalia vähentää nuorisotyöttömyyttä ja sukupuolten epätasapainoa; kehottaa jäsenvaltioita antamaan kansallisissa kasvusuunnitelmissaan ehdottoman etusijan pk-yritysten rahoitusongelmien ratkaisemiselle;

Työllisyyden laatu

11. pitää valitettavana, että neuvosto ei ole vuoden 2012 suuntaviivoissaan noudattanut parlamentin kehotusta siitä, että olisi keskityttävä työpaikkojen laatuun; yhtyy komission näkemykseen, että kaikissa työsopimuksissa olisi varmistettava työntekijöiden perusoikeudet, mukaan lukien eläkeoikeudet, sosiaalinen suojelu ja mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen; kehottaa komissiota sisällyttämään vuoden 2013 kasvuselvitykseen työpaikkojen laadun, koulutuksen ja jatkokoulutuksen, työntekijöiden perusoikeudet sekä työmarkkinaliikkuvuuden, yrittäjyyden ja rajat ylittävän liikkuvuuden tukemisen parantamalla työpaikasta toiseen siirtyvien työntekijöiden turvaa;

12. kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään estämään kohtuuttomien työsopimusten ja näennäisyrittäjyyden yleistymisen ja varmistamaan, että tilapäisissä tai osa-aikaisissa työsuhteissa olevilla työntekijöillä tai itsenäisillä ammatinharjoittajilla on riittävä sosiaalinen suojelu ja mahdollisuus koulutukseen ja tarvittaessa jatkokoulutukseen, sekä panemaan täytäntöön asiaa koskevat puitesopimukset;

13. kehottaa lisäämään työmarkkinoiden joustavuutta ottamalla käyttöön uudenlaisia työsopimuksia; toteaa, että osa-aikatyö on usein työntekijän ja varsinkin naisten oma valinta;

14. pitää myönteisinä suosituksia, joissa on käsitelty naisten vähäistä osallistumista työelämään; toteaa kuitenkin, että puuttuu työllisyysnäkökohtia laajempi sukupuolten tasa-arvonäkökulma; kehottaa komissiota puuttumaan suuntaviivoissaan työmarkkinoiden eriytymiseen, hoitovastuiden epätasaiseen jakautumiseen sekä vaikutuksiin, joita julkisen talouden vakauttamisesta aiheutuu naisille;

15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan muita heikommassa asemassa olevien ihmisten, muun muassa vähemmistöihin kuuluvien (esim. romanit), köyhimmillä mikroalueilla asuvien ja vammaisten henkilöiden pieneen työvoimaosuuteen; kehottaa komissiota ja neuvosto puuttumaan myös työpaikkojen jakautumiseen epätasaisesti alueiden ja väestöryhmien välillä sekä siihen, miten julkisen talouden vakauttaminen vaikuttaa muita heikommassa asemassa oleviin sosiaaliryhmiin;

16. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan terveydenhoitouudistusten vaikutuksia ja raportoimaan niistä, kuten suositetaan vuoden 2012 kasvuselvityksessä; korostaa, että terveydenhoitojärjestelmien uudistamisessa on tärkeää varmistaa, että uudistukset ovat osallistavia, että korostetaan ennalta ehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen menetelmiä ja että palvelut ovat kaikkien saatavilla;

17. toteaa, että useille jäsenvaltioille on annettu palkkoja koskevia suosituksia; korostaa, että palkat ovat ennen kaikkea työntekijöiden elääkseen tarvitsemaa tuloa; korostaa, että komission käytäntö määritellä palkanmuodostusta ja palkkatasoja ohjelma-maissa voi lisätä työssäkäyvien köyhyysriskiä tai pienituloisten asemaa vaikeuttavia palkkaeroja; kehottaa komissiota tehostamaan niiden jäsenvaltioiden ohjausta, jossa palkat ovat jääneet jälkeen tuottavuuskehityksestä, mutta huomioimaan työmarkkinaosapuolten riippumattomuuden, josta määrätään muun muassa SEUT-sopimuksen 152 artiklassa ja 153 artiklan 5 kohdassa;

18. pitää myönteisenä, että korostetaan älykästä sääntelyä ja sääntelyn yksinkertaistamista, joiden tavoitteena on tuottaa tehokasta EU-lainsäädäntöä, joka voi tuoda lisäarvoa ja antaa jäsenvaltioille riittävästi joustavuutta silloin kun kansallinen lainsäädäntö on asianmukaisempi; muistuttaa, että hallinnollinen rasite saattaa haitata kasvua ja työpaikkojen luomista ja että on varmistettava, että kaikki sääntely on tarkoituksenmukaista;

Nuorisotyöttömyyden torjunta

19. pitää myönteisenä, että komissio ja neuvosto ovat keskittyneet nuorisotyöttömyyden torjuntaan; kehottaa komissiota kansallista lainsäädäntöä rajoittamatta ehdottamaan viipymättä sitovaa eurooppalaista nuorisotakuuta, jotta voidaan parantaa työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten asemaa ja ratkaista vähitellen unionin nuorisotyöttömyysongelma; korostaa, että eurooppalainen nuorisotakuu edellyttää unionin erityistä rahoitustukea varsinkin suurimman nuorisotyöttömyyden jäsenvaltioissa, ja kehottaa käyttämään tähän käyttämättä jääneitä rakennerahastovaroja; kehottaa neuvostoa tekemään nopeasti päätöksen työllisyyspakettiehdotuksista;

Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen

20. pitää myönteisenä vuoden 2012 suuntaviivoihin sisältyvää suositusta, että torjutaan kriisin sosiaalisia seurauksia ja että maakohtaisissa suosituksissa kiinnitetään enemmän huomiota köyhyyden torjuntaan; on kuitenkin erittäin huolestunut köyhyyden (mukaan lukien työssäkäyvien ja ikääntyneiden köyhyys) lisääntymistä ja työttömyyden kasvusta Euroopan unionissa; kehottaa jäsenvaltioita korottamaan tavoitteitaan, nopeuttamaan köyhyyden torjumiseksi toteuttamiaan toimia ja noudattamaan tiukasti komission suosituksia; kehottaa komissiota puuttumaan vuoden 2013 kasvuselvityksessä erityisesti työssäkäyvien köyhyyteen, ikääntyneiden köyhyyteen sekä niiden ihmisten köyhyyteen, joilla ei ole työmarkkinayhteyksiä tai joiden työmarkkinayhteydet ovat vähäisiä; korostaa, että on tärkeää ottaa SEUT-sopimuksen 9 artikla huomioon kaikissa EU-ohjausjakson prosesseissa;

21. muistuttaa, että jäsenvaltioilta on vaadittava sosiaalialalla lisäsitoumuksia ja unionille on annettava vastuu sisämarkkinoiden kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevien prioriteettien täytäntöönpanosta;

Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn työllisyys- ja sosiaaliset näkökohdat

22. kehottaa komissiota ja neuvostoa tarkistamaan tulostaulua makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi ja sen taloudellisen ja työllisyyttä koskevan ulottuvuuden vahvistamiseksi muun muassa

–   sisällyttämällä siihen tuloeroja ja koulutusmenoja koskevia indikaattoreita

–   lisäämällä siihen suuntaa-antavan alemman kynnysarvon nimellisille yksikkötyökustannuksille palkkatason liiallisen rajoittamisen estämiseksi

–   alentamalla kolmen vuoden keskiarvotyöttömyyttä koskevaa suuntaa-antavaa enimmäiskynnysarvoa

–   soveltamalla vaihtotaseeseen symmetrisiä suuntaa-antavia kynnysarvoja;

23. kehottaa komissiota esittämään tarkasti seurattavan vahvan sosiaalisen ohjelman, johon sisältyy Eurooppa 2020 ‑strategian puitteissa joukko yhteisiä prioriteetteja ja tavoitteita;

Vakavissa talousvaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden talouden sopeutusohjelmien sosiaaliset vaikutukset

24. on huolestunut siitä, että rahoitustukiohjelman piiriin kuuluville jäsenvaltioille ei ole annettu suosituksia Eurooppa 2020 -tavoitteista; kehottaa komissiota arvioimaan talouden sopeutusohjelman vaikutusta Eurooppa 2020 ‑strategian yleistavoitteiden saavuttamiseen ja kehottaa sitä ehdottamaan sopeutusohjelmaan muutoksia, jotta se saadaan vastaamaan Eurooppa 2020 ‑tavoitteita;

25. kehottaa komissiota varmistamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että säästöohjelmilla ei vaikeuteta työpaikkojen luomiseksi toteutettavia toimia ja että jatketaan kasvua edistäviä politiikkoja;

26. kehottaa neuvostoa pyrkimään pikaiseen sopimukseen parlamentin kanssa ja soveltamaan välittömästi ehdotettua vakavissa vaikeuksissa olevien maiden tehostettua valvontaa, mukaan lukien sosiaalisten vaikutusten arviointi ja sen seuraaminen, että sopeuttamisohjelmat ovat täysin sopusoinnussa talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa;

27. kehottaa toteuttamaan EU-ohjausjakson uudella tavalla ja käsittelemään sosiaalisia prioriteetteja samanaikaisesti talous- ja budjettiprioriteettien kanssa sekä kytkemään ne toisiinsa;

28. korostaa, että on luotava pikaisesti uusia välineitä Euroopan sosiaalisen eriarvoisuuden ja työttömyyden torjuntaan;

29. kehottaa komissiota raportoimaan, miten on pantu täytäntöön talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta 1. joulukuuta 2011 annetussa parlamentin päätöslauselmassa[2] esitettyä kehotusta siitä, että komission olisi pyydettävä kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia esittämään vuosittain varjoraportti, joka koskee jäsenvaltioiden edistymistä yleistavoitteiden saavuttamisessa ja kansallisissa uudistusohjelmissa ehdotettujen toimien täytäntöönpanossa;

Demokraattista oikeutuksen, tulosvastuuta ja EU-ohjausjakson laadun parantaminen

30. kehottaa komissiota ja neuvostoa sopimaan konkreettisista toimista, joilla lisätään työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten osallistumista EU- ohjausjakson puitteissa tapahtuvaan kestävien toimintalinjojen suunnitteluun ja toteutukseen niin kansallisella kuin unionin tasolla; pitää myönteisenä, että puheenjohtajavaltio Kypros on ottanut tämän haasteen yhdeksi prioriteeteistaan;

31. kehottaa jäsenvaltioita ja Eurooppa-neuvostoa ottamaan sosiaali- ja terveysministerit mukaan EU-ohjausjakson ja kansallisten uudistusohjelmien toteutukseen, sillä se vahvistaisi EPSCO-neuvoston (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) roolia, mikä on välttämätöntä siitä syystä, että eläkkeet, palkkapolitiikka ja työn verotus kuuluvat kyseisen neuvoston toimialaan;

32. toistaa kehotuksensa parantaa EU-ohjausjakson demokraattista oikeutusta; pitää valitettavana, että neuvosto ei ottanut vuoden 2012 toimintaohjeissaan huomioon parlamentin esittämiä huolenaiheita; pitää suurena demokratian puutteena sitä, että parlamentti ei ole mukana toimintaohjeiden laadinnassa;

33. kehottaa komissiota raportoimaan koko unionissa yhteisten ja yhdenmukaisten vertailuarvojen käytöstä kansallisten uudistusohjelmien arvioinnissa; korostaa, että normien ja tietojen olisi kuvattava taloudellisten tietojen ohella sosiaalista osallisuutta ja ekologista kestävyyttä; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita käyttämään sosiaalisia indikaattoreita ja tietoja, jotka mittaavat muutakin kuin bkt-luvuissa tapahtunutta edistystä ja kehitystä, sillä se on tärkeää arvioitaessa edistymistä Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttamisessa;

34. kehottaa komissiota sopimaan parlamentin kanssa vuotuisen kasvuselvityksen muodosta, joka antaa parlamentille mahdollisuuden esittää siihen tarkistuksia ennen kuin neuvosto hyväksyy sen, jotta voidaan varmistaa, että toimielinten välisen avoimen päätöksentekomenettelyn tuloksena saadaan aikaan yhteisesti hyväksytyt ja demokraattisesti oikeutetut toimintaohjeet;

35. kehottaa komissiota parantamaan EU-ohjausjakson laatua, avoimuutta ja demokraattista oikeutusta ehdottamalla lainsäädäntöä, jossa määritellään jäsenvaltioiden EU-ohjausjakson puitteissa toimittamien asiakirjojen muotoa ja aikataulua koskevat viralliset vaatimukset, mukaan lukien erityisvelvollisuudet, jotka koskevat edistymistä Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttamisessa ja demokraattisia ja avoimia menettelyjä maakohtaisten suositusten laadinnassa;

36. kehottaa jäsenvaltioita sopimaan menettelyistä, joilla voidaan edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, todellista parlamentaarista keskustelua ja sidosryhmien osallistumista kansallisten uudistusohjelmien laadintaan ja täytäntöönpanoon, sekä esittämään yksityiskohtaisen katsauksen kansallisista uudistusohjelmistaan ja kertomaan, kuka on osallistunut asiaan mitenkin; kehottaa komissiota tarkastelemaan erilaisia kansallisia käytäntöjä EU-ohjausjaksoon liittyvissä parlamentaarisissa menettelyissä ja sidosryhmien osallistumisessa asiaan sekä julkaisemaan asiasta kertomuksen viimeistään tammikuussa 2013.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	18.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	33 4 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Regina Bastos, Edit Bauer, Heinz K. Becker, Pervenche Berès, Vilija Blinkevičiūtė, Philippe Boulland, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Marije Cornelissen, Emer Costello, Frédéric Daerden, Sari Essayah, Thomas Händel, Marian Harkin, Nadja Hirsch, Stephen Hughes, Ádám Kósa, Jean Lambert, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Siiri Oviir, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu, Andrea Zanoni, Inês Cristina Zuber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Kinga Göncz, Richard Howitt, Jan Kozłowski, Svetoslav Hristov Malinov, Anthea McIntyre, Birgit Sippel, Csaba Sógor

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0047.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0542.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.9.2012)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano
(2012/2150(INI))

Valmistelija: Catherine Trautmann

Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on ennen kaikkea väline, jolla koordinoidaan jäsenvaltioiden talousarvioita ja uudistusohjelmia. Jäsenvaltioilta edellytetään kurinalaista finanssipolitiikkaa, jolla varmistetaan talouspolitiikan ohjauspakettia ("six-pack") koskevan lainsäädännön täytäntöönpano, ja tässä tilanteessa unionin talousarviota voidaan käyttää ja sitä olisi käytettävä tasaamaan suhdanteita. Perussopimusten mukaan EU:n talousarvio ei voi olla alijäämäinen, ja se on investointibudjetti, joka hyödyttää kaikkia 27:ää jäsenvaltiota: yli 85 prosenttia talousarviomäärärahoista palautuu takaisin jäsenvaltioille. Käynnistys- ja vipuvaikutuksensa kautta – eritoten osallistavan ja kestävän kasvun aloilla, kuten koheesio- ja aluepolitiikassa – talousarvio voi edistää kasvua ja kilpailukykyä ja auttaa näin jäsenvaltioita saavuttamaan kansallisiin uudistusohjelmiin (Eurooppa 2020 -strategia) sisältyvät taloudelliset tavoitteensa sekä eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset.

Monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013 hyväksyttyjen toimintaohjelmien täytäntöönpano on käynnistynyt kautta linjan hyvin. Niiltä osin kuin se on vielä jäljessä – kuten rakenne- ja koheesiorahastoissa (syyt tähän on tutkittava ja analysoitava tarkkaan) – komissio ja neuvosto ovatkin sopineet hyödyntävänsä koko potentiaalinsa. Yksi keskeinen pilari kesäkuussa 2012 Eurooppa-neuvoston kokouksessa hyväksytyssä kasvu- ja työllisyyssopimuksessa on se, että ne rakenne- ja koheesiovarat, joita ei ole vielä kokonaan sidottu (arviolta 55 miljardia euroa), kohdennetaan uudelleen pk-yritysten tukemiseen, tutkimukseen ja innovointiin sekä nuorisotyöllisyyden edistämiseen.

Tämä on jälleen askel oikeaan suuntaan ja mitä tervetullein muutos unionin talouspolitiikan kehityksessä. Se on huomattava lisäys neuvoston ja parlamentin vuosina 2010–2011 hyväksymiin tärkeisiin toimenpiteisiin, joilla helpotetaan väliaikaisesti yhteisrahoitussääntöjä niissä jäsenvaltioissa, joihin nykyinen kriisi on iskenyt rankimmin. Rahoitustukiohjelmista tukea saavien jäsenvaltioiden yhteisrahoitusosuutta on väliaikaisesti korotettu. Näin varmistetaan, että tarvittavat investoinnit saadaan toteutettua viivästyksettä huolimatta erittäin rajallisista kansallisista määrärahoista.

Onnistuneen toteutuksen varmistamiseksi nämä toimet on kuitenkin otettava ajoissa huomioon unionin vuotuisessa talousarviossa. Neuvoteltaessa vuosien 2011 ja 2012 talousarvioista neuvosto esitti – parlamentin tahdon vastaisesti – erittäin alhaista maksumäärärahojen tasoa. Jos neuvosto jättää maksumäärärahat järjestelmällisesti liian alhaiselle tasolle piittaamatta todellisista tarpeista, se vaarantaa talouden elpymisen, koska maksuja jäsenvaltioiden edunsaajille, kuten alueviranomaisille, yliopistoille ja pk-yrityksille, ei voida suorittaa ajoissa ja niillä tulee olemaan vakavia kassavirtaongelmia.

Myönteistä kuitenkin on, että vuoden 2012 EU-ohjausjakson aikana sovittiin erittäin tärkeästä hankejoukkolainoja koskevasta pilottivaiheesta (2012–2013). Näillä lainoilla houkutellaan rahoitusta jäsenvaltioiden keskeisiin, kasvua edistäviin infrastruktuurihankkeisiin liikenteen, energian ja tieto- ja viestintätekniikan alalla. Euroopan investointipankki käynnistää pilottivaiheen heinäkuussa 2012. Valmistelijan mielestä tämä on vasta ensimmäinen askel kohti välttämätöntä EU:n investointiohjelmaa tuleville vuosille.

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää valitettavana, että Euroopan talouspolitiikan ohjauksesta ei käydä laajamittaista, uskottavaa ja suoraa poliittista keskustelua; katsoo, että keskustelun puute on vastoin kansallisia käytäntöjä, sillä jäsenvaltioissa talouspoliittisista suuntauksista keskustellaan avoimesti ja demokraattisesti; varoittaa erityisesti käyttämästä vuotuista kasvuselvitystä byrokraattisena toimenpiteenä Euroopan parlamentin hyväksynnän vastaisesti, ja korostaa, että eurooppalaisen ohjausjakson demokraattisuutta on parannettava vahvistamalla sekä kansallisten parlamenttien että Euroopan parlamentin roolia EU-ohjausjakson kaikissa vaiheissa; palauttaa mieliin Euroopan parlamentin ehdotuksen unionin toimielinten välisestä sopimuksesta; muistuttaa, että talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklassa säädetään sellaisen parlamentaarisen kokouksen järjestämisestä, johon osallistuvat Euroopan parlamentin asianomaisten valiokuntien ja kansallisten parlamenttien edustajat; tähdentää, että budjettivaliokunta on yksi edellä mainituista Euroopan parlamentin asianomaisista valiokunnista;

2.  kehottaa painokkaasti komissiota laatimaan vuoden 2013 vuotuisen kasvuselvityksen luotettavien, kattavien ja puolueettomien taloudellisten tietojen perusteella, jotka ilmentävät jäsenvaltioiden makrotalouden nykyistä tilaa sekä niiden välistä makrotalouden epätasapainoa;

3.  kehottaa niitä jäsenvaltioita, joiden poliittista asetelmaa kansalliset vaalit eurooppalaisen ohjausjakson aikana muuttavat, mukauttamaan kansallisia uudistusohjelmiaan ajoissa ja korostamaan uudistusten poliittista luonnetta varmistaakseen uusien vallanpitäjien sitoutumisen asiaan;

4.  kehottaa painokkaasti komissiota ottamaan seuraavassa vuotuisessa kasvuselvityksessään täysin huomioon unionin talousarvion roolin eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa prosessissa ja korostamaan sitä sekä tarjoamaan tosiseikkoihin perustuvaa käytännön tietoa talousarvion käynnistävistä, kannustavista, synergisistä ja täydentävistä vaikutuksista kaikkiin julkisiin menoihin paikallisella, alueellisella ja jäsenvaltioiden tasolla; katsoo lisäksi, että unionin rahoitus voi mahdollistaa säästöt jäsenvaltioiden talousarvioissa, ja tätä puolta olisi korostettava; toteaa, että unionin talousarviolla on erittäin tärkeä tehtävä kasvun ja työpaikkojen luomisen edistäjänä sekä unionin makrotalouden epätasapainon vähentäjänä;

5.  kehottaa painokkaasti neuvostoa hyväksymään, että unionin talousarviosta 2013 neuvoteltaessa käydään poliittista ja julkista keskustelua siitä, kuinka paljon määrärahoja Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2012 hyväksymän kasvu- ja työllisyyssopimuksen täytäntöönpano edellyttää; on erittäin huolestunut siitä, että neuvosto pyrkii keinolla millä hyvänsä vähentämään jatkuvasti unionin talousarvion maksumäärärahoja vaarantaen näin unionin valmiudet täyttää lakisääteiset ja poliittiset sitoumuksensa; kehottaa jälleen kerran neuvostoa sopimaan parlamentin ja komission kanssa yhteisestä menetelmästä todellisten maksutarpeiden arvioimiseksi; korostaa, että asialla on kiire, etenkin otsakkeissa 1 a ja 1 b (kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky sekä kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio) sekä maaseudun kehittämisrahastoissa;

6.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään täysin hyväkseen kasvu- ja työllisyyssopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja harkitsemaan kansallisten rakenne- ja koheesiomäärärahojensa (55 miljardia euroa) kohdentamista uudelleen tutkimukseen ja innovointiin, pk-yrityksille (myös niiden EU-rahoituksen saannin helpottamiseen) ja nuorisotyöllisyyden parantamiseen; kehottaa komissiota antamaan marraskuussa 2012 julkaistavassa vuoden 2013 vuotuisessa kasvuselvityksessä täyden ja kattavan kuvan tilanteesta;

7.  painottaa lisäksi, että kasvu- ja työllisyyssopimuksessa jäsenvaltioita kehotetaan nimenomaisesti käyttämään osa rakennerahastomäärärahoista EIP:n luottoriskin jakamiseen ja lainatakuiden myöntämiseen tietojen ja taitojen, resurssitehokkuuden ja strategisten infrastruktuurien aloille sekä pk-yritysten rahoituksen saantia varten; katsoo, että jäsenvaltioiden viranomaisten olisi pyrittävä maksimoimaan kasvupotentiaali muissa jo hyväksytyissä unionin aloitteissa, jotka rahoitetaan unionin talousarviosta, kuten hankejoukkolainoja koskeva pilottivaihe ja vuodesta 2007 lähtien olemassa olleet erilaiset unionin innovatiiviset rahoitusvälineet tutkimusinnovoinnin, pk-yritysten tuen tai mikrorahoitusjärjestelyjen alalla; tähdentää lisäksi, että EIP:n lainanantokapasiteettia on lisätty vuosiksi 2012–2015; katsoo, että asianmukaisesti yhdisteltyinä ja toteutettuina nämä toimenpiteet voisivat muodostaa perustan unionin tulevien vuosien investointiohjelmalle ja niillä olisi huomattavan myönteinen vaikutus 27 jäsenvaltion EU:n bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen: eräiden tutkijoiden mukaan bruttokansantuote kasvaisi 0,56 prosenttia ja uusia työpaikkoja luotaisiin 1,2 miljoonaa;

8.  pyytää näin ollen, etteivät jäsenvaltiot pitäisi kansallista BKTL-maksuosuuttaan unionin talousarvioon vakauttamispyrkimystensä joustovarana eivätkä pyrkisi vähentämään kasvua tukevia unionin talousarvion määrärahoja keinolla millä hyvänsä piittaamatta korkealla tasolla tekemistään poliittisista sitoumuksista; on kuitenkin tietoinen taloudellisista jännitteistä, jotka syntyvät siitä, että julkista taloutta on vakautettava lyhyellä aikavälillä ja että joissakin jäsenvaltioissa BKTL-maksuosuus saattaa kasvaa, koska unionin talousarvion maksuja lisätään; kehottaa näin ollen jälleen painokkaasti uudistamaan unionin talousarvion rahoituksen, josta on määrä sopia vuoden 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa, ja vähentämään jäsenvaltioiden BKTL-maksuosuuden EU:n talousarvioon 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja edistämään näin niiden vakauttamispyrkimyksiä[1];

9.  kehottaa lisäksi komissiota tutkimaan, voidaanko BKTL-maksuosuus unionin talousarvioon jättää huomioimatta, kun lasketaan rakenteellista alijäämää budjettikurin tiukentamista koskevan lainsäädäntöpaketin ("two-pack") perusteella;

10. huomauttaa monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020 käytäviä neuvotteluja silmällä pitäen, että unionin talousarvion supistaminen voisi vaikuttaa kielteisesti unionin kasvu- ja työllisyysnäkymiin, kun otetaan huomioon talousarvion rooli investointien käynnistäjänä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	19.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	27 2 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marta Andreasen, Richard Ashworth, Francesca Balzani, Zuzana Brzobohatá, Andrea Cozzolino, James Elles, Göran Färm, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Ivars Godmanis, Lucas Hartong, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Ivailo Kalfin, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, George Lyon, Barbara Matera, Claudio Morganti, Juan Andrés Naranjo Escobar, Dominique Riquet, Alda Sousa, Derek Vaughan, Angelika Werthmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	François Alfonsi, Alexander Alvaro, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Paul Rübig, Peter Šťastný

• [1]  EP:n päätöslauselma P7_TA-PROV(2012)0245, kesäkuu 2012. 3 kohta.

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.9.2012)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano
(012/2150(INI))

Valmistelija: Malcolm Harbour

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–   ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden toimenpidepaketista ja kasvun edistämistoimista[1],

–   ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta[2],

A. toteaa, että sisämarkkinoita tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin Euroopan talouden elvytyskeinona, jonka avulla kriisi ratkaistaan konkreettisella tavalla ja joka toimii välineenä kilpailukyvyn edistämiseksi ja sosiaalisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi;

1.  katsoo, että EU-ohjausjakson on keskityttävä aikaansaamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, kilpailukykyä, työllisyyttä sekä alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta siten, että voitetaan sisäinen epätasapaino ja tuotetaan jäsenvaltioiden talouksien välille yhteensuuntautuvaa dynamiikkaa;

2.  korostaa, että Eurooppa 2020 ‑strategia on otettava täysipainoisesti huomioon EU-ohjausjakson täytäntöönpanossa;

3.  kehottaa komissiota asettamaan sisämarkkinoiden hallinnon etusijalle, koska se myötävaikuttaa huomattavasti siihen, että saavutetaan EU-ohjausjakson tavoitteet eli kestävä taloudellinen kasvu ja työllisyys; on sitä mieltä, että samanaikaisesti komission maakohtaisilla suosituksilla olisi tarjottava jäsenvaltioille käytännöllisempiä ratkaisuja sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi, niin että luodaan vahvempi julkinen tuki ja poliittinen sitoumus kannustamaan sisämarkkinoiden loppuun saattamista;

4.  kehottaa neuvostoa ja komissiota liittämään EU-ohjausjakson sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin, jotta turvataan Euroopan talouspolitiikan johdonmukaisuus ja kestävän kasvun luominen;

5.  tähdentää, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin yhteydessä tehtyjen aloitteiden on oltava johdonmukaisia Eurooppa 2020 ‑strategian seitsemän lippulaiva-aloitteen tavoitteen kanssa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamiseksi ja niiden on myös vaikutettava osaltaan näiden tavoitteiden saavuttamiseen;

6.  on tyytyväinen komission ehdotukseen laatia sisämarkkinoiden yhdentymistä käsittelevä vuosikertomus EU-ohjausjakson yhteydessä, jotta voidaan mitata sisämarkkinoiden toimivuutta, yksilöidä tärkeimmät toimintatapoja koskevat haasteet sekä asettaa toiminnan painopisteet; uskoo, että tämä auttaa takaamaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla unionissa;

7.  painottaa, että tämän arvioinnin avulla olisi tarkasteltava, kuinka kansalaiset, työntekijät, kuluttajat ja liikeyritykset hyötyvät sisämarkkinoista ja selviytyvät ongelmista niiden toiminnassa; katsoo, että työmarkkinaosapuolten, kansallisten parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan välinen vuoropuhelu on olennaisessa roolissa, kun ajatellaan luottamuksen palauttamista sisämarkkinoihin; kehottaa sen vuoksi kansalaisia ja yrityksiä tekemään ehdotuksia siitä, kuinka parhaiten saavutetaan sisämarkkinoiden täysipainoinen toteutuminen;

8.  kehottaa komissiota sovittamaan sisämarkkinoiden yhdentymistä käsittelevän vuosikertomuksen muihin sisämarkkinoiden seurantavälineisiin, kuten sisämarkkinoiden tulostauluun, päällekkäisyyksien välttämiseksi ja tehokkaiden ja selkeiden suositusten laatimiseksi sekä Euroopan talouspolitiikan johdonmukaisuuden turvaamiseksi;

9.  antaa tältä osin kiitosta komission ehdotukselle määritellä sisämarkkinoita koskevia maakohtaisia suosituksia, erityisesti mitä tulee lainsäädännön moitteettomaan saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen määräaikoihin; kehottaa komissiota lisäämään toimia EU:n lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon ja valvonnan varmistamiseksi jäsenvaltioissa ja käyttämään tässä määrätietoisesti kaikkea toimivaltaansa;

10. toistaa, että sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpanovajetta on vähennettävä, ja korostaa, kuinka tärkeää täysipainoinen, yhdenmukainen, oikea-aikainen ja moitteeton täytäntöönpano on kansalaisille ja yrityksille, jotta ne voivat hyötyä sisämarkkinoista kokonaisvaltaisesti; tukee komission koordinoiman virkamiesverkon perustamista jäsenvaltioiden tasolla ja toteaa, että virkamiesverkko olisi vastuussa kaiken uuden EU-lainsäädännön täytäntöönpanosta sen kokonaistason parantamiseksi;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan etusijan sisämarkkinoiden toimenpidepaketin 12 keskeisen toimen hyväksymiselle merkittävänä osana sisämarkkinoiden vahvistamista kattavalla ja tasapainoisella tavalla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	17.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	27 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Adam Bielan, Jorgo Chatzimarkakis, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Cornelis de Jong, Vicente Miguel Garcés Ramón, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Sandra Kalniete, Toine Manders, Hans-Peter Mayer, Phil Prendergast, Mitro Repo, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Gino Trematerra, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Regina Bastos, Constance Le Grip, Olga Sehnalová, Sabine Verheyen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Silvia Costa, Jutta Steinruck

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA-PROV(2012)0258.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0186.

PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.9.2012)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano
(2012/2150(INI))

Valmistelija: Paulo Rangel

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että EU-ohjausjakso vahvistaa taloudellista koordinointia jäsenvaltioiden välillä yhteisömenetelmän puitteissa ja takaa näin paremman talouden ohjausjärjestelmän, mikä tuo lisäarvoa Euroopalle;

2.  suhtautuu myönteisesti siihen, että EU-ohjausjakso on vakiinnutettu asetuksella (EU) N:o 1175/2011, jolla muutetaan julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1466/97;

3.  on kuitenkin sitä mieltä, että EU-ohjausjakson legitimiteettiä, avoimuutta ja tehokkuutta olisi parannettava;

4.  pitää olennaisen tärkeänä, että ohjausjakson legitimiteettiä lisätään ja jäljellä olevat oikeudelliset epäselvyydet selvitetään, sillä muuten ne voivat synnyttää tulevaisuudessa toimielinten välisiä konflikteja, kuten toimivallan ja vastuun päällekkäisyyttä, sekä EU:n toimielinrakenteen selkeyden puutetta ja monimutkaisuuden lisääntymistä;

5.  pitää valitettavana, että parlamentaarisella valvonnalla on prosessissa vain pieni rooli, ja painottaa, että EU-ohjausjakso ei saa millään tavalla vaarantaa Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien oikeuksia;

6.  toteaa huolestuneena, että Euroopan parlamentti on jatkuvasti jätetty kriisin johdosta tehtyjen tärkeimpien taloudellisten päätösten ulkopuolelle, ja katsoo, että se on otettava mukaan päätöksentekoon, jotta voidaan lisätä kaikkiin kansalaisiin vaikuttavien päätösten legitimiteettiä;

7.  katsoo, että Euroopan parlamentti on asianmukainen paikka kansallisten parlamenttien ja EU:n toimielinten välillä toteutettavalle taloudelliselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle;

8.  toistaa, että asetukseen (EY) N:o 1466/97 sisällytetyt säännökset taloudellisesta vuoropuhelusta ja koordinointimekanismista olisi saatettava täysimääräisesti voimaan ja että EU-ohjausjakson olisi kaikissa vaiheissa oltava täyden demokraattisen valvonnan alaisena;

9.  katsoo, että taloudellista vuoropuhelua olisi laajennettava EKP:n kanssa käytävän, rahapolitiikkaa koskevan vuoropuhelun mallin mukaan siten, että siihen sisällytetään säännölliset keskustelut Euroopan parlamentin ja komission sekä Ecofinin puheenjohtajan välillä vuotuisen kasvuselvityksen ja maakohtaisten suositusten laatimisesta ja seurannasta;

10. muistuttaa, että demokraattisen legitimiteetin varmistamiseksi avoimuuden ja tietojen saatavuuden olisi oltava avainasemassa ja että EU-ohjausjaksoa ja taloudellista vuoropuhelua olisi pidettävä osana EU:n toimielinrakennetta ja niillä olisi edistettävä yhteisömenetelmää, jossa unionin toimielimet ovat mukana kaikissa vaiheissa;

11. muistuttaa Herman Van Rompuyn raportista, joka esitettiin neuvoston kokouksessa 28. ja 29. kesäkuuta 2012 otsikolla "Kohti todellista talous- ja rahaliittoa" ja jossa vaadittiin helpommin täytäntöönpantavia puitteita toimintatapojen koordinoimiseksi EU-ohjausjakson yhteydessä;

12. katsoo, että pöytäkirjassa nro 1 olevan 9 artiklan nojalla Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välinen tiivis yhteistyö on olennaisen tärkeää välttämättömän demokraattisen legitimiteetin ja kansallisen omistajuuden vahvistamisessa ohjausjaksoprosessissa; vaatii, että unionin ja jäsenvaltioiden tasojen välistä vuoropuhelua vahvistetaan kunnioittaen niiden välistä työnjakoa;

13. katsoo, että parlamenttien välisen yhteistyön varmistamisen lisäksi on myös pyrittävä entistä enemmän kommunikoimaan laajemmin kansalaisten kanssa ja ottamaan heidät aktiivisesti mukaan prosessiin;

14. katsoo, että legitimiteettiä koskevien huolenaiheiden vähentämiseksi kansallisilla parlamenteilla olisi oltava aktiivisempi rooli prosessissa, ja ehdottaa, että jäsenvaltiot mukauttavat sisäiset menettelynsä niin, että kansalliset parlamentit voivat osallistua keskusteluihin omien maidensa finanssiasioita koskevista uudistussuunnitelmista ennen niiden asettamista EU:n käsittelyyn;

15. vaatii Euroopan parlamentin tiiviimpää mukanaoloa prosessissa ja sen aktiivista osallistumista siihen, ja katsoo, että SEUT:n 121 artiklan 5 kohdan perusteella komission ja neuvoston olisi oltava parlamentille tilivelvollisia hyväksytyistä maakohtaisista suosituksista;

16. kehottaa komissiota toimittamaan asianmukaiset perustelut toimintatapoja koskevista suosituksistaan sekä erittelemään ja asettamaan arvojärjestykseen toimet eri maissa, jotta neuvostoa voidaan ohjata kiinnittämään huomionsa tiettyihin maihin;

17. katsoo, että komission suositusten perustana olevan vuotuisen kasvuselvityksen uskottavuuden sekä EU-ohjausjakson avoimuuden säilyttämiseksi on tärkeää, että neuvosto edelleen perustelee komission suosituksiin mahdollisesti tekemänsä poikkeukset;

18. muistuttaa, että talouspolitiikan EU-ohjausjakson olisi perustuttava SEUT:n 5 artiklaan ja että ohjausjakson määrittämissä painopisteissä olisi täysimääräisesti noudatettava SEU:n 3 artiklan 3 kohdassa määrättyjä tavoitteita ja edellytyksiä samoin kuin muita perussopimusten määräyksiä, erityisesti SEUT:n 121 artiklaa (talouspolitiikan laajat suuntaviivat), 126 artiklaa (liialliset julkistalouden alijäämät) ja 148 artiklaa (työllisyyspolitiikka);

19. muistuttaa, että Euroopan parlamentti on tunnustettava asianmukaiseksi eurooppalaiseksi demokraattiseksi foorumiksi, joka tekee yleisarvion EU-ohjausjakson päättyessä; katsoo, että merkkinä tästä tunnustamisesta prosessissa mukana olevien EU:n toimielinten ja talousalan elinten edustajien olisi pyydettäessä toimitettava Euroopan parlamentin jäsenille tietoja;

20. katsoo, että Euroopan parlamentin olisi mukautettava organisaatiorakennettaan äskettäin käyttöönotetun EU-ohjausjakson mukaan esimerkiksi luomalla tilapäinen/väliaikainen valiokunta tai työ- tai ohjausryhmä EU-ohjausjakson vuosittaista seurantaa varten.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	17.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	19 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Andrew Henry William Brons, Carlo Casini, Andrew Duff, Roberto Gualtieri, Enrique Guerrero Salom, Zita Gurmai, Gerald Häfner, Daniel Hannan, Stanimir Ilchev, Constance Le Grip, Paulo Rangel, Algirdas Saudargas, József Szájer, Rafał Trzaskowski, Manfred Weber, Luis Yáñez-Barnuevo García
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Zuzana Brzobohatá, Luis de Grandes Pascual, Isabelle Durant, Marietta Giannakou, Anneli Jäätteenmäki, György Schöpflin

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.9.2012)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano
(2012/2150(INI))

Valmistelija: Barbara Matera

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. katsoo, että talouskriisin jatkuessa naisten työmarkkina-aseman ja taloudellisen riippumattomuuden vahvistaminen ei ole ainoastaan moraalinen velvoite vaan myös taloudellinen välttämättömyys; katsoo, että on tehtävä enemmän työtä niihin esteisiin puuttumiseksi, jotka estävät naisten ja miesten yhtäläisen osallistumisen työmarkkinoille, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 ‑strategiassa asetettu tavoite, joka koskee naisten työmarkkinoille osallistumisen nostamista 75 prosenttiin – koska näin a) vapautettaisiin merkittävä määrä käyttämättömiä kykyjä varsinkin tieteen ja teknologian alalla, ja b) edistettäisiin taloudellista tehokkuutta, lisättäisiin tuottavuutta ja laajennettaisiin veropohjaa siinä tapauksessa, että miesten ja naisten palkkaeroja kavennetaan – sekä vähintään 20 miljoonan köyhän ja sosiaalisesti syrjäytyneen tai köyhtymis- ja syrjäytymisvaarassa olevan ihmisen elinolojen kohentamista kiinnittäen huomiota sekä naisten että miesten erityiseen tilanteeseen;

B.  katsoo, että Euroopan tuleva taloudellinen kilpailukyky ja vauraus riippuvat oleellisesti sen kyvystä hyödyntää täysimääräisesti työvoimaresurssejaan, muun muassa lisäämällä naisten osallistumista työmarkkinoille ja varmistamalla heille parempi pääsy korkeaa ammattitaitoa vaativiin työpaikkoihin; ottaa huomioon, että yksi Eurooppa 2020 ‑strategian painopisteistä on saavuttaa naisten 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2020 mennessä; ottaa huomioon, että naisia työskentelee suhteessa miehiä enemmän osa-aikaisissa töissä tai tilapäisissä työsuhteissa, minkä johdosta he voivat menettää helpommin työpaikkansa kriisiaikoina, ja että on olemassa vaara, että nykyinen taantuma hidastaa sukupuolten tasa-arvon kehitystä tai jopa kääntää sukupuolten tasa-arvoa koskevan myönteisen kehityssuunnan päinvastaiseksi;

C. ottaa huomioon, että pankkikriisi rajoittaa vakavasti pääomansaantia, mikä todennäköisesti vaikuttaa suhteettoman voimakkaasti naisyrittäjiin, jotka työskentelevät entistä yleisemmin itsenäisinä ammatinharjoittajina voidakseen paremmin sovittaa yhteen työn ja perhe-elämän;

1.  kehottaa jälleen jäsenvaltioita liittämään tasa-arvonäkökulman EU-ohjausjaksoon ja keskittymään työmarkkinatoimissa enenevässä määrin koulutukseen ottamalla naisten tarpeet ja tilanteen huomioon vuotuisessa kasvuselvityksessä annettujen toimintaohjeiden täytäntöönpanossa; antaa tunnustusta niille jäsenvaltioille, jotka ovat huolehtineet sukupuoliulottuvuuden ottamisesta huomioon kaikkialla niiden kansallisissa uudistusohjelmissa, mutta pitää valitettavana, että monet jäsenvaltiot eivät ole ottaneet mukaan mitään mainintaa sukupuolesta; kehottaa komissiota ehdottamaan jäsenvaltioille yhtenäistä muotoa ja yhtenäisiä kriteereitä, joita jäsenvaltioiden on sovellettava sukupuolten tasa-arvon sisällyttämiseksi kansallisiin uudistusohjelmiin;

2.  kehottaa komissiota arvioimaan järjestelmällisesti kansallisten uudistusohjelmien ja vakaus- ja lähentymisohjelmien vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon, naisten asemaan työmarkkinoilla ja naisten köyhyyteen;

3.  kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin uudistusohjelmiinsa erityisiä määrällisiä tavoitteita naisten työllisyystilastojen perusteella ja toteuttamaan myös haavoittuvassa asemassa olevia naisia (kuten nuoria naisia, maahanmuuttajanaisia, vammaisia naisia ja yksinhuoltajaäitejä) koskevia erityisiä toimia;

4.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tasa-arvonäkökohdat huomioivan budjetoinnin, jonka tarkoituksena on arvioida sekä yksinomaan naisia koskevia ohjelmia että kaikkia valtion ohjelmia ja toimia sekä niiden vaikutusta resurssien jakamiseen ja naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseen;

5.  korostaa niiden ohjelmien rahoituksen jatkamisen merkitystä, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja kaikenlaisen naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan torjuntaa, jotta voidaan torjua syvään juurtuneita stereotyyppejä yhteiskunnassa;

6.  kehottaa komissiota arvioimaan sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevaa tukea saavien jäsenvaltioiden talouden sopeutusohjelmien vaikutusta naisten asemaan työmarkkinoilla ja naisten köyhyyteen;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan sukupuolivaikutusten arvioinnin avulla, millaisia sukupuolivaikutuksia talous- ja rahoituskriisillä on ollut, ja ottamaan sen jälkeen sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat huomioon talousarviossa; kehottaa komissiota soveltamaan sukupuolittain jaottelevia indikaattoreita Eurooppa 2020 -tavoitteissa edistymisen seurannassa ja mahdollisimman suuressa määrin erittelemään Eurooppa 2020 -tavoitteet ja indikaattorit sukupuolen mukaan; kehottaa komissiota noudattamaan suosituksia, joita annettiin parlamentin politiikkayksikön tutkimuksessa EU-ohjausjakson arviointia sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta koskevista tiedoista[1];

8.  muistuttaa, että sukupuolten välinen palkkakuilu on yhä ongelma EU:ssa ja että se myös vaikuttaa naisten myöhemmin saamien eläkkeiden tasoon, mikä saattaa johtaa naisten jäämiseen köyhyysrajan alapuolelle; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita asettamaan sukupuolten välisen palkkakuilun kuromiseen liittyviä laadullisia tavoitteita kansallisissa uudistusohjelmissa, millä vähennetään sekä naisten epäoikeudenmukaista kohtelua että ikääntyneiden naisten altistumista köyhyydelle;

9.  korostaa, että julkisen talouden vakauttaminen ilman sukupuolten välisen tasa-arvon huomioon ottamista on vaarassa johtaa sukupuoleen perustuvaan työmarkkinoiden jakautumiseen ja naisten epävarmojen työolosuhteiden lisääntymiseen, palkkaerojen kasvuun, köyhyyden naisvaltaisuuden lisääntymiseen sekä hoidon ja työn yhteensovittamisen vaikeutumiseen entisestään;

10. korostaa, että naisten tulot ja palkallinen ja laadukas työ ovat erittäin tärkeitä naisten taloudellisen riippumattomuuden varmistamiseksi ja naisten ja miesten tasa-arvon lisäämiseksi koko yhteiskunnassa; muistuttaa, että useimmissa osa-aikatyöpaikoissa työskentelee naisia, mikä rajoittaa heidän taloudellista riippumattomuuttaan silloin, kun tämä ei ole oma valinta, ja vaikuttaa voimakkaasti heikossa asemassa oleviin naisiin kuten yksinhuoltajaäiteihin; kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan naisten työllisyyttä sekä määrän että laadun suhteen eli viikoittaisten työtuntien määrän, työsopimustyypin ja näin ollen myös sen suhteen, mitkä mahdollisuudet naisilla on varmistaa taloudellinen riippumattomuutensa; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön joustavan työajan ja etätyön kaltaisia perheystävällisiä toimia ja lisäämään kohtuuhintaisia lastenhoitopalveluja sekä iltapäivähoitopaikkoja; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään vahvan sukupuoliulottuvuuden kaikkiin toimiin ja toimintoihin, joilla pyritään edistämään liiketoimintaa, itsenäistä ammatinharjoittamista ja naisten yrittäjyyttä;

11. korostaa, että naisia olisi kannustettava monipuolistamaan ammatinvalintaansa, jotta naiset hakeutuvat sellaisille aloille, joiden työllistämismahdollisuudet ovat suurimmat ja jotka ovat miesten ensisijaisesti hallitsemia, esimerkiksi vähän hiilipäästöjä tuottavaan, resursseja tehokkaasti käyttävän talouden ("vihreät työpaikat") tai digitaalitalouden aloille; kehottaa tätä taustaa vasten toteuttamaan toimia, joilla parannetaan naisten ammattikoulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeiden välisiä yhteyksiä Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden mukaisesti; korostaa, että terveys- ja sosiaalialoilla ("valkoiset työpaikat"), joilla työskentelee paljon naisia, työpaikoille olisi annettava enemmän tunnustusta, jonka tulisi näkyä sopimustyypeissä ja palkoissa; kehottaa komissiota käsittelemään mainittua asiaa tulevassa vuotuisessa kasvuselvityksessä;

12. panee merkille, että stereotyypeistä, ennakkoluuloista ja sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä vapaata naisten pääsyä korkeampaa pätevyyttä vaativaan työhön olisi edistettävä myös EU:n tuottavuuseron kaventamiseksi ja siten EU:n kilpailukyvyn lisäämiseksi maailmanmarkkinoilla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	19.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 3 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Regina Bastos, Andrea Češková, Marije Cornelissen, Edite Estrela, Iratxe García Pérez, Zita Gurmai, Mikael Gustafsson, Mary Honeyball, Lívia Járóka, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Nicole Kiil-Nielsen, Silvana Koch-Mehrin, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Astrid Lulling, Barbara Matera, Krisztina Morvai, Norica Nicolai, Antonyia Parvanova, Joanna Senyszyn, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Marina Yannakoudakis, Anna Záborská, Inês Cristina Zuber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Minodora Cliveti, Silvia Costa, Mariya Gabriel, Sylvie Guillaume, Christa Klaß, Ana Miranda, Doris Pack, Antigoni Papadopoulou, Licia Ronzulli, Angelika Werthmann

• [1]  http://www.europarl.europa.eu/committees/en/studiesdownload.html?languageDocument=EN&file=72951

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	9.10.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 8 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Burkhard Balz, Elena Băsescu, Jean-Paul Besset, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Diogo Feio, Markus Ferber, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Astrid Lulling, Arlene McCarthy, Sławomir Witold Nitras, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Anni Podimata, Olle Schmidt, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Sampo Terho, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool, Pablo Zalba Bidegain
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jean-Pierre Audy, Ashley Fox, Robert Goebbels, Sophia in ‘t Veld, Olle Ludvigsson, Sirpa Pietikäinen, Emilie Turunen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Timothy Kirkhope