MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (uudelleenlaadittu toisinto)

15.10.2012 - (COM(2010)0748 – C7‑0433/2010 – 2010/0383(COD)) - ***I

Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Tadeusz Zwiefka
(Uudelleenlaatiminen – työjärjestyksen 87 artikla)


Menettely : 2010/0383(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0320/2012
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0320/2012
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (uudelleenlaadittu toisinto)

(COM(2010)0748 – C7‑0433/2010 – 2010/0383(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2010)0748) ja komission tekemän vaikutustenarvioinnin (SEC(2010)1547),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 67 artiklan 4 kohdan ja 81 artiklan 2 kohdan a, c ja e alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0433/2010),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Alankomaiden parlamentin ylähuoneen ja Alankomaiden parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 5. toukokuuta 2011 antaman lausunnon[1],

–   ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[2],

–   ottaa huomioon neuvoston edustajan XXX päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 87 artiklan ja 55 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0320/2012),

A. toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä oleva ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset näiden muutosten kanssa säännösten asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET[3]*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

ASETUS (EU) N:o .../2012,

annettu … päivänä …kuuta …,

tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla(Uudelleenlaadittu toisinto)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 67 artiklan 4 kohdan ja 81 artiklan 2 kohdan a, c ja e alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[4],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä[5],

sekä katsovat seuraavaa:

(1)         Komissio antoi 21 päivänä huhtikuuta 2009 kertomuksen[6] tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001[7] soveltamisesta. Kertomuksessa todettiin, että asetus toimii yleisesti ottaen tyydyttävästi mutta että olisi suotavaa parantaa eräiden sen säännösten soveltamista, helpottaa edelleen tuomioiden vapaata liikkuvuutta ja tehostaa oikeussuojan saatavuutta. Koska siihen on tehtävä muutoksia, mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(1 a)  Brysselissä 10 ja 11 päivänä joulukuuta 2009 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi uuden monivuotisen ohjelman nimeltä "Tukholman ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten"[8](jäljempänä 'ohjelma'). Mainitussa ohjelmassa Eurooppa-neuvosto katsoi, että ohjelman voimassaoloaikana olisi jatkettava kaikkien välitoimenpiteiden (täytäntöönpanomääräyksen) poistamisprosessia. Samalla täytäntöönpanomääräyksen poistamiseen olisi liitettävä myös joitakin takeita.

(2)         Unioni on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta muun muassa helpottamalla oikeussuojan saatavuutta erityisesti yksityisoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioistuinten päätösten ja muiden päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen avulla. Tällaisen alueen luomiseksi asteittain unionin on määrä hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, erityisesti sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan sitä edellyttäessä.

(3)         Eräät tuomioistuimen toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista koskevien kansallisten sääntöjen väliset erot vaikeuttavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Säännökset, joiden avulla voidaan yhdenmukaistaa tuomioistuimen toimivaltaa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevat säännöt ja varmistaa, että jäsenvaltiossa annetut tuomiot ▌tunnustetaan ja pannaan täytäntöön nopeasti ja yksinkertaisin menettelyin, ovat välttämättömiä.

(4)  Tällaiset säännökset kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklassa tarkoitetun yksityisoikeudellisia asioita koskevan oikeudellisen yhteistyön piiriin.

(5)         Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vapaan liikkuvuuden tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeellista ja asianmukaista, että tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevat säännöt annetaan velvoittavalla unionin säädöksellä, jota sovelletaan sellaisenaan.

▌           (siirretty johdanto-osan 27 a kappaleeseen)

(7)         Silloiset Euroopan yhteisöjen jäsenvaltiot tekivät Brysselissä 27 päivänä syyskuuta 1968 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 293 artiklan neljännen luetelmakohdan mukaisesti yleissopimuksen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla, jäljempänä 'vuoden 1968 Brysselin yleissopimus'[9], jota on sittemmin muutettu yleissopimuksilla uusien jäsenvaltioiden liittyessä kyseiseen yleissopimukseen. Silloiset Euroopan yhteisöjen jäsenvaltiot ja tietyt EFTA-valtiot tekivät Luganossa 16 päivänä syyskuuta 1988 yleissopimuksen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla, jäljempänä 'vuoden 1988 Luganon yleissopimus'[10], ja tämä Luganon yleissopimus on rinnakkainen vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksen kanssa. Vuoden 1988 Luganon yleissopimusta sovellettiin Puolaan 1 päivästä helmikuuta 2000.

(8)  Neuvosto antoi 22 päivänä joulukuuta 2000 asetuksen (EY) N:o 44/2001; sillä korvattiin vuoden 1968 Brysselin yleissopimus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien jäsenvaltioiden eli Tanskaa lukuun ottamatta kaikkien jäsenvaltioiden alueiden osalta. Unioni teki ▌päätöksellä 2006/325/EY[11]Tanskan kanssa sopimuksen, jolla varmistettiin asetuksen (EY) N:o 44/2001 säännösten soveltaminen Tanskassa. Vuoden 1988 Luganon yleissopimusta tarkistettiin tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla Luganossa 30 päivänä lokakuuta 2007 unionin, Tanskan, Islannin, Norjan ja Sveitsin välillä tehdyllä yleissopimuksella, jäljempänä 'vuoden 2007 Luganon yleissopimus'[12]. ▌

(8 a)      Vuoden 1968 Brysselin yleissopimusta sovelletaan edelleen niillä jäsenvaltioiden alueilla, jotka kuuluvat kyseisen yleissopimuksen alueelliseen soveltamisalaan ja joihin tätä asetusta ei sovelleta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 355 artiklan nojalla. (entinen johdanto-osan 30 kappale)

(10)  Tämän asetuksen soveltamisalan olisi katettava kaikki tärkeimmät siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat lukuun ottamatta tiettyjä selkeästi määriteltyjä asioita ja erityisesti elatusvelvoitteita, jotka olisi suljettava tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa on annettu 18 päivänä joulukuuta 2008 neuvoston asetus (EY) N:o 4/2009[13] ▌.

(10 a)    Tässä asetuksessa jäsenvaltioiden tuomioistuinten olisi käsitettävä myös usean jäsenvaltion yhteiset tuomioistuimet, kuten Benelux-maiden tuomioistuin, niiden käyttäessä toimivaltaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tällaisten tuomioistuinten antamat tuomiot olisi sen vuoksi tunnustettava ja pantava täytäntöön tämän asetuksen mukaisesti.

(11)       Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa välimiesmenettelyyn ▌. Tämän asetuksen säännökset eivät saisi estää jäsenvaltion tuomioistuinta, jossa on pantu vireille kanne asiassa, josta asianosaiset ovat tehneet välityssopimuksen, kansallisen lain mukaisesti osoittamasta asianosaisia välimiesmenettelyyn, keskeyttämästä asian käsittelyä tai hylkäämästä kannetta eikä tutkimasta, onko välityssopimus mitätön, tehoton tai täytäntöönpanokelvoton.

(11 a)  Tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevia tämän asetuksen sääntöjä ei pitäisi soveltaa jäsenvaltion tuomioistuimen antamaan tuomioon siitä, onko välityssopimus mitätön, tehoton tai täytäntöönpanokelvoton, riippumatta siitä, onko tuomioistuin päättänyt asiasta pääasiana vai erillisenä kysymyksenä.

(11 b)    Jos tuomioistuin on kuitenkin tämän asetuksen tai kansallisen lain mukaista toimivaltaansa käyttäessään todennut, että välityssopimus on mitätön, tehoton tai täytäntöönpanokelvoton, tämä ei saisi sulkea pois tuomioistuimen asiakysymyksessä antaman tuomion tunnustamista ja tapauksen mukaan täytäntöönpanoa tämän asetuksen mukaisesti. Tämä ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden tuomioistuimen toimivaltaan päättää välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta New Yorkissa 10 päivänä kesäkuuta 1958 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä 'vuoden 1958 New Yorkin yleissopimus', mukaisesti, koska kyseinen yleissopimus on ensisijainen tähän asetukseen nähden.

(11 c)  Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa kanteeseen tai liitännäismenettelyyn, joka liittyy erityisesti välitystuomioistuimen asettamiseen, välimiesten toimivaltuuksiin, välimiesmenettelyn kulkuun tai muihin seikkoihin tällaisessa menettelyssä, eikä kanteeseen tai tuomioon, joka koskee välitystuomion kumoamista tai uudelleentarkastelua, sitä koskevaa muutoksenhakua taikka sen tunnustamista tai täytäntöönpanoa.

(11 d)    Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla asioilla olisi oltava liittymä jäsenvaltion alueeseen. Tuomioistuimen toimivaltaa koskevia yhteisiä sääntöjä olisi lähtökohtaisesti sovellettava, kun vastaajalla on kotipaikka jäsenvaltiossa.

(11 e)    Vastaajaan, jolla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa, olisi pääsääntöisesti sovellettava sen jäsenvaltion alueella sovellettavia tuomioistuimen toimivaltaa koskevia kansallisia sääntöjä, jossa kanne on pantu vireille.

(11 f)     Tiettyjä tuomioistuimen toimivaltaa koskevia tämän asetuksen sääntöjä olisi kuitenkin sovellettava vastaajan kotipaikasta riippumatta, jotta voidaan varmistaa kuluttajien ja työntekijöiden suojelu, turvata jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimivalta tilanteissa, joissa niillä on yksinomainen toimivalta, ja kunnioittaa osapuolten sopimusvapautta.

(12)  Tuomioistuimen toimivaltaa koskevien sääntöjen ennustettavuuden olisi oltava hyvä, ja niiden olisi perustuttava periaatteeseen, jonka mukaan toimivaltainen tuomioistuin määräytyy pääsääntöisesti vastaajan kotipaikan perusteella. Vastaajan kotipaikan tuomioistuimen olisi aina oltava toimivaltainen, lukuun ottamatta joitakin tarkoin rajattuja tapauksia, joissa riita-asian kohteen tai osapuolten sopimusvapauden vuoksi jokin muu liittymäperuste on oikeutettu. Oikeushenkilöiden kotipaikka olisi määriteltävä itsenäisesti yhteisten sääntöjen avoimuuden lisäämiseksi ja toimivaltaristiriitojen välttämiseksi.

(13)       Vastaajan kotipaikan mukaan määräytyvän toimivaltaperusteen lisäksi olisi oltava vaihtoehtoisia toimivaltaperusteita tuomioistuimen ja riita-asian läheisen liittymän vuoksi tai moitteettoman oikeudenkäytön helpottamiseksi. Läheisen liittymän olisi varmistettava oikeusvarmuus, jotta voidaan välttää mahdollisuus siitä, että vastaaja haastetaan sellaisen jäsenvaltion tuomioistuimeen, johon hän ei kohtuudella ole voinut odottaa joutuvansa. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun riita-asia koskee sopimukseen perustumattomia velvoitteita, jotka johtuvat yksityisyyden tai henkilöllisyyteen liittyvien oikeuksien loukkauksesta, esimerkiksi kunnianloukkauksesta.

(13 a)  Jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta 15 päivänä maaliskuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/7/ETY[14] 1 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjen kulttuuriesineiden omistajan olisi voitava tämän asetuksen nojalla panna vireille kulttuuriesineen takaisinsaantia omistuksen perusteella koskeva siviilikanne sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kulttuuriesine sijaitsee asian vireillepanohetkellä. Tällaisten kanteiden vireillepano ei saisi vaikuttaa direktiivin 93/7/ETY nojalla vireille pantuihin kanteisiin.

(14)       Vakuutus-, kuluttaja- ja työsopimusten osalta heikompaa osapuolta olisi suojeltava hänen etujensa kannalta suotuisammilla tuomioistuimen toimivaltaa koskevilla säännöillä kuin yleisesti sovellettavat säännöt ▌.

(15)       Jollei tässä asetuksessa säädetyistä yksinomaista toimivaltaa koskevista perusteista muuta johdu, osapuolten oikeutta sopia toimivaltaisesta tuomioistuimesta olisi kunnioitettava muissa sopimuksissa kuin vakuutus-, kuluttaja- ja työsopimuksissa, joissa sallitaan ainoastaan rajoitetumpi oikeus sopia tuomioistuimen toimivallasta.

(15 a)  Kysymys jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten toimivallan vahvistavan oikeuspaikkasopimuksen mitättömyydestä sen aineellisen pätevyyden suhteen olisi ratkaistava sopimuksessa nimetyn tuomioistuimen tai nimettyjen tuomioistuinten jäsenvaltion lain mukaisesti. Viittauksen nimetyn tuomioistuimen tai nimettyjen tuomioistuinten jäsenvaltion lakiin olisi sisällettävä kyseisen valtion lainvalintasäännöt.

(18)       Oikeudenkäytön yhdenmukaisuus edellyttää, että rinnakkaiset oikeudenkäynnit saadaan mahdollisimman vähiin ja että voidaan varmistaa, ettei kahdessa jäsenvaltiossa anneta keskenään ristiriitaisia tuomioita. Olisi säädettävä selkeästä ja tehokkaasta järjestelmästä vireilläolon ja toisiinsa liittyvien kanteiden ratkaisemiseksi sekä vireilletuloajankohdan määrittämisessä esiintyvien kansallisten erojen välttämiseksi. Kyseinen ajankohta olisi tässä asetuksessa määritettävä itsenäisesti.

(19)  Jotta voidaan lisätä yksinomaisten oikeuspaikkasopimusten tehokkuutta ▌ja välttää vilpillinen taktikointi riita-asioissa, on kuitenkin tarpeen säätää poikkeuksesta yleiseen vireilläolojärjestelmään ja näin ottaa tyydyttävästi huomioon erityistilanne, jossa voi esiintyä rinnakkaisia oikeudenkäyntejä. Kyseessä on tilanne, jossa kanne on pantu vireille tuomioistuimessa, jota ei ole nimetty yksinomaisessa oikeuspaikkasopimuksessa, ja nimetyssä tuomioistuimessa pannaan myöhemmin vireille samojen asianosaisten välillä samaa asiaa koskeva kanne. Tällaisessa tapauksessa tuomioistuin, jossa kanne on ensin pantu vireille, olisi velvoitettava keskeyttämään asian käsittely niin pian kuin kanne on pantu vireille nimetyssä tuomioistuimessa ja siihen saakka, että viimeksi mainittu tuomioistuin toteaa, ettei se ole yksinomaisen oikeuspaikkasopimuksen nojalla toimivaltainen. Näin voidaan varmistaa, että kyseisessä tilanteessa nimetty tuomioistuin voi ensisijaisesti päättää sopimuksen pätevyydestä ja siitä, missä määrin sopimusta sovelletaan siinä vireillä olevaan riita-asiaan. Nimetyn tuomioistuimen olisi voitava jatkaa asian käsittelyä riippumatta siitä, onko tuomioistuin, jota ei ole nimetty, jo päättänyt asian käsittelyn keskeyttämisestä.

(19 a)    Johdanto-osan 19 kappaleessa kuvatun säännön ei pitäisi kattaa tilanteita, joissa asianosaiset ovat tehneet ristiriitaisia yksinomaisia oikeuspaikkasopimuksia tai joissa kanne on ensin pantu vireille tällaisessa sopimuksessa nimetyssä tuomioistuimessa. Tällaisissa tapauksissa olisi sovellettava vireilläoloa koskevaa tämän asetuksen yleistä säännöstä.

(21)       Tässä asetuksessa olisi säädettävä joustavasta järjestelmästä, jonka avulla jäsenvaltioiden tuomioistuimet voivat ottaa huomioon kolmansien valtioiden tuomioistuimissa vireillä olevat menettelyt, kiinnittäen erityistä huomiota siihen, voidaanko kolmannessa valtiossa annettu tuomio tunnustaa ja panna täytäntöön tietyssä jäsenvaltiossa kyseisen jäsenvaltion lain nojalla, sekä moitteettomaan oikeudenkäyttöön ▌.

(21 a)    Asianomaisen jäsenvaltion tuomioistuimen olisi johdanto-osan 21 kappaleessa kuvatuissa olosuhteissa moitteettoman oikeudenkäytön huomioon ottaessaan arvioitava kaikki käsiteltävänä olevan asian olosuhteet. Tähän voivat kuulua tapauksen tosiseikkojen ja asianosaisten ja kyseessä olevan kolmannen valtion väliset liittymät, se, mihin vaiheeseen asian käsittely kolmannessa valtiossa on edennyt siihen mennessä, kun asian käsittely aloitetaan jäsenvaltion tuomioistuimessa, sekä se, voidaanko kolmannen valtion tuomioistuimen odottaa antavan tuomion kohtuullisessa ajassa.

(21 b)    Voidaan myös arvioida, onko kolmannen valtion tuomioistuimella kyseisessä tapauksessa yksinomainen toimivalta olosuhteissa, joissa jäsenvaltion tuomioistuimella olisi yksinomainen toimivalta.

(22)  Väliaikaisten toimenpiteiden ja turvaamistoimien käsitteeseen olisi sisällyttävä esimerkiksi turvaamistoimet, joiden tarkoituksena on saada tietoja tai suojata todisteita ▌teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY[15] 6 ja 7 artiklan mukaisesti. Siihen ei pitäisi sisältyä toimenpiteitä, jotka eivät ole luonteeltaan turvaamistoimia, kuten toimenpiteitä, joissa määrätään todistajan kuulemisesta ▌. Tämän ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001[16] soveltamiseen.

(23)       Keskinäinen luottamus oikeudenkäyttöön unionissa oikeuttaa periaatteen, että jäsenvaltiossa annetut tuomiot olisi tunnustettava ilman eri menettelyä. Myös tavoite vähentää rajatylittävien riita-asioiden käsittelyyn kuluvaa aikaa ja kustannuksia oikeuttaa luopumisen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta ennen täytäntöönpanoa vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltiossa annettua tuomiota olisi tämän vuoksi ▌käsiteltävä niin kuin se olisi annettu jäsenvaltiossa, jossa sen tunnustamista pyydetään tai sen täytäntöönpanoa haetaan. ▌

(23 a)    Tuomioiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi jäsenvaltiossa annettu tuomio olisi tunnustettava ja pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa, vaikka se annetaan sellaista henkilöä vastaan, jolla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa.

(23 b)  Jos tuomio sisältää toimenpiteen tai määräyksen, jota vastaanottavan jäsenvaltion laissa ei tunneta, kyseinen toimenpide tai määräys, siinä tarkoitetut oikeudet mukaan lukien, olisi mahdollisuuksien mukaan mukautettava tuon jäsenvaltion lain mukaiseksi toimenpiteeksi tai määräykseksi, jolla on vastaava vaikutus ja samanlainen tarkoitus. Kunkin jäsenvaltion olisi ratkaistava, miten mukautus toteutetaan ja kuka sen toteuttaa.

(23 c)    Toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion suora täytäntöönpano vastaanottavassa jäsenvaltiossa ilman täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista ei saisi vaarantaa puolustautumisoikeuksien kunnioittamista. Henkilön, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, olisi sen vuoksi voitava hakea tuomion tunnustamisesta ja/tai täytäntöönpanosta kieltäytymistä, jos hän katsoo jonkin tunnustamatta jättämistä koskevan perusteen täyttyvän. Tähän olisi sisällyttävä peruste, että hänellä ei ole ollut mahdollisuutta valmistautua vastaamaan asiassa, jos tuomio on annettu vastaajan poissa ollessa rikosasiaan liittyvässä siviilikanteessa. Siihen olisi myös sisällyttävä perusteet, joihin voidaan vedota vastaanottavan jäsenvaltion ja kolmannen valtion välillä vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksen 59 artiklan nojalla tehdyn sopimuksen perusteella.

(23 d)  Asianosaisen, joka riitauttaa toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion täytäntöönpanon, olisi vastaanottavan jäsenvaltion oikeusjärjestelmän mukaisesti mahdollisuuksien mukaan voitava samassa menettelyssä vedota tässä asetuksessa säädettyjen kieltäytymisperusteiden lisäksi kansallisen lain mukaisiin kieltäytymisperusteisiin kyseisessä laissa vahvistettujen määräaikojen puitteissa.

(23 e)    Tuomion tunnustamisesta olisi kuitenkin kieltäydyttävä ainoastaan, jos yksi tai useampi tässä asetuksessa säädetyistä kieltäytymisperusteista täyttyy.

(23 f)     Ennen tuomion täytäntöönpanon riitauttamista vastaanottavan jäsenvaltion tuomioistuinten olisi voitava tällaista riitauttamista, mahdollinen muutoksenhaku mukaan lukien, koskevan koko menettelyn aikana sallia täytäntöönpanon jatkuminen siten, että täytäntöönpanoa rajoitetaan tai asetetaan vakuus.

(23 g)    Jotta henkilölle, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, voidaan ilmoittaa toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion täytäntöönpanosta, hänelle olisi annettava tiedoksi tämän asetuksen mukaisesti annettu todistus ja sen liitteenä tarvittaessa tuomio kohtuullisessa ajassa ennen ensimmäistä täytäntöönpanotoimenpidettä. Tässä yhteydessä ensimmäisellä täytäntöönpanotoimenpiteellä olisi tarkoitettava ensimmäistä täytäntöönpanotoimenpidettä tiedoksiannon jälkeen.

(25)       Tämän asetuksen nojalla olisi varmistettava väliaikaisten toimenpiteiden ja turvaamistoimien vapaa liikkuvuus silloin, kun ne on määrännyt tuomioistuin, joka on toimivaltainen käsittelemään pääasian. Väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia, jotka tällainen tuomioistuin on määrännyt kutsumatta vastaajaa oikeudenkäyntiin, ei kuitenkaan pitäisi tunnustaa ja panna täytäntöön tämän asetuksen nojalla, paitsi jos toimenpiteen sisältävä tuomio on annettu vastaajalle tiedoksi ennen täytäntöönpanoa. Tämä ei saisi sulkea pois tällaisten toimenpiteiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa kansallisen lain mukaisesti. Jos väliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet on ▌määrännyt jäsenvaltion tuomioistuin, joka ei ole toimivaltainen käsittelemään pääasiaa, toimenpiteiden vaikutus olisi tämän asetuksen nojalla rajattava koskemaan vain kyseisen jäsenvaltion aluetta. ▌

(26)       Olisi varmistettava jatkuvuus vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksen, asetuksen (EY) N:o 44/2001 ja tämän asetuksen välillä, minkä vuoksi olisi säädettävä siirtymäsäännöksistä. Saman jatkuvuuden olisi koskettava myös Euroopan unionin tuomioistuimen tulkintaa vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksesta ja sen korvaavista asetuksista.

(26 a)  Jotta jäsenvaltioiden tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia kunnioitettaisiin, tämä asetus ei saisi vaikuttaa erityisiä oikeudenaloja koskeviin yleissopimuksiin, joiden osapuolia jäsenvaltiot ovat. (entinen johdanto-osan 32 kappale)

(26 b)    Tämä asetus ei saisi vaikuttaa sellaisten kahdenvälisten yleissopimusten ja sopimusten soveltamiseen, jotka kolmas valtio ja jäsenvaltio ovat tehneet ennen asetuksen (EY) N:o 44/2001 voimaantuloa ja jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten mukaisia jäsenvaltioiden velvoitteita.

(26 c)    Jotta voidaan varmistaa, että tämän artiklan mukaisen tuomioiden, virallisten asiakirjojen ja tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen tunnustamisen tai täytäntöönpanon yhteydessä käytettävät todistukset pidetään ajan tasalla, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteisiin I ja II tehtäviä muutoksia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(27)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita ja erityisesti sen 47 artiklassa taattua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja ▌puolueettomaan tuomioistuimeen ▌. ▌

(27 a)    Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(28)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja silloiseen Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta ▌tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuivat asetuksen (EY) N:o 44/2001 hyväksymiseen ja soveltamiseen. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen ▌.

(29)       Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Tanskan mahdollisuutta soveltaa asetukseen (EY) N:o 44/2001 tehtyjen muutosten sisältöä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 19 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välisen sopimuksen[17] 3 artiklan mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKUSOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

1.          Tätä asetusta sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, riippumatta siitä, millaisessa tuomioistuimessa niitä käsitellään. Sitä ei erityisesti sovelleta vero- tai tulliasioihin eikä hallinto-oikeudellisiin asioihin eikä valtion vastuuseen teoista ja laiminlyönneistä, jotka on tehty julkista valtaa käytettäessä ("acta iure imperii").

2.          Tätä asetusta ei sovelleta

a)      luonnollisten henkilöiden asemaan, oikeuskelpoisuuteen tai oikeustoimikelpoisuuteen eikä myöskään aviovarallisuussuhteisiin tai sellaisiin suhteisiin liittyviin varallisuussuhteisiin, joilla niihin sovellettavan lain mukaan katsotaan olevan avioliittoon verrattavia vaikutuksia;

b)     konkurssiin, akordiin tai muihin niihin rinnastettaviin menettelyihin;

c)  sosiaaliturvaan;

d)     välimiesmenettelyyn ▌;

e)      elatusvelvoitteisiin, jotka johtuvat perhe-, sukulaisuus-, avio- tai lankoussuhteesta;

f)      perintöön ja testamenttiin, kuolemasta johtuvat elatusvelvoitteet mukaan lukien.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)          'tuomiolla' jokaista jäsenvaltion tuomioistuimen ratkaisua riippumatta siitä, kutsutaanko sitä tuomioksi, päätökseksi, täytäntöönpanomääräykseksi vai joksikin muuksi, samoin kuin oikeudenkäyntikuluja koskevaa tuomioistuimen virkamiehen päätöstä.

III lukua sovellettaessa 'tuomiolla' tarkoitetaan myös väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia, jotka on määrännyt sellainen tuomioistuin, joka on tämän asetuksen nojalla toimivaltainen käsittelemään pääasian. Sillä ei tarkoiteta väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia, jotka on määrätty kutsumatta vastaajaa oikeudenkäyntiin, paitsi jos kyseinen tuomio on annettu vastaajalle tiedoksi ennen täytäntöönpanoa;

d)          'tuomioistuimessa tehdyllä sovinnolla' jäsenvaltion tuomioistuimen hyväksymää tai menettelyn kuluessa jäsenvaltion tuomioistuimessa tehtyä sovintoa;

e)          'virallisella asiakirjalla' asiakirjaa, joka on laadittu virallisesti tai rekisteröity virallisena asiakirjana alkuperäjäsenvaltiossa ja jonka

i)       virallisuus liittyy asiakirjan allekirjoitukseen ja sisältöön ja

ii)      virallisuuden on vahvistanut viranomainen tai muu tähän tarkoitukseen valtuutettu taho;

f)  'alkuperäjäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, jossa tapauksen mukaan tuomio on annettu, tuomioistuimessa tehty sovinto on hyväksytty tai tehty tai virallinen asiakirja on virallisesti laadittu tai rekisteröity;

g)          'vastaanottavalla jäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, jossa tuomion tunnustamista pyydetään tai tapauksen mukaan tuomion, tuomioistuimessa tehdyn sovinnon tai virallisen asiakirjan täytäntöönpanoa haetaan;

h)          'tuomion antaneella tuomioistuimella' tuomioistuinta, joka on antanut tuomion, jonka tunnustamista pyydetään ja/tai jonka täytäntöönpanoa haetaan.

2 a artikla

Tässä asetuksessa 'tuomioistuimella' tarkoitetaan myös seuraavia viranomaisia siltä osin kuin ne ovat toimivaltaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa:

a)          Unkarissa közjegyző (notaari) maksamismääräyksiä (fizetési meghagyásos eljárás) koskevissa yksinkertaistetuissa menettelyissä,

b)          Ruotsissa kronofogdemyndigheten (kruununvoudin virasto) maksamismääräyksiä (betalningsföreläggande) ja virka-apumenettelyä (handräckning) koskevissa yksinkertaistetuissa menettelyissä.

II LUKUTOIMIVALTA

1 jaksoYleiset säännökset

3 artikla

1.          Kanne sellaista henkilöä vastaan, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa, nostetaan hänen kansalaisuudestaan riippumatta tuon jäsenvaltion tuomioistuimessa, jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu.

2.          Henkilöön, joka ei ole sen jäsenvaltion kansalainen, jossa hänellä on kotipaikka, sovelletaan samoja tuomioistuimen toimivaltaa koskevia sääntöjä kuin tuon valtion omiin kansalaisiin.

4 artikla

1.          Sellaista henkilöä vastaan, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa, voidaan nostaa kanne toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa ainoastaan tämän luvun 2–7 jakson säännösten nojalla.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua henkilöä vastaan ei erityisesti voida soveltaa tuomioistuimen toimivaltaa koskevia kansallisia sääntöjä, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle 88 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

4 a artikla

1.          Jos vastaajalla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa, kunkin jäsenvaltion tuomioistuinten toimivalta määräytyy kyseisen jäsenvaltion lain mukaisesti, jollei 16 artiklan 1 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan sekä 22 ja 23 artiklan säännöksistä muuta johdu.

2.          Tällaista vastaajaa vastaan voi kansalaisuudestaan riippumatta jokainen, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa, samalla tavoin kuin tuon jäsenvaltion omat kansalaiset, vedota siinä jäsenvaltiossa voimassa oleviin tuomioistuimen toimivaltaa koskeviin kansallisiin sääntöihin sekä erityisesti niihin sääntöihin, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle 88 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

2 jaksoErityinen toimivalta

5 artikla

Sellaista henkilöä vastaan, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa, voidaan nostaa kanne toisessa jäsenvaltiossa

1.          a)      sopimusta koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kanteen perusteena oleva velvoite on täytetty tai täytettävä,

b)     jollei toisin ole sovittu, tätä säännöstä sovellettaessa kanteen perusteena olevan velvoitteen täytäntöönpanopaikka on

 irtaimen kaupassa se paikkakunta jäsenvaltiossa, missä tavarat sopimuksen mukaan toimitettiin tai oli toimitettava,

 palvelujen osalta se paikkakunta jäsenvaltiossa, missä palvelut sopimuksen mukaan suoritettiin tai oli suoritettava,

c)      jollei sovelleta b alakohtaa, sovelletaan a alakohtaa;

2.  sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä vahinko sattui tai saattaa sattua;

4.          rikokseen perustuvaa yksityisoikeudellista korvaus- tai hyvitysvaatimusta koskevassa asiassa siinä tuomioistuimessa, jossa rikosasia on vireillä, jos tuomioistuin oman maansa lain mukaan on toimivaltainen tutkimaan yksityisoikeudellisia vaatimuksia;

4 a.       siviilikanteessa, joka koskee direktiivin 93/7/ETY 1 artiklan 1 alakohdassa määritellyn kulttuuriesineen takaisinsaantia omistuksen perusteella ja jonka on nostanut henkilö, joka vaatii itselleen oikeutta saada takaisin tällainen esine, sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kulttuuriesine sijaitsee asiaa vireille pantaessa;

5.          sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan toimintaa koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa sivuliike, agentuuri tai muu toimipaikka sijaitsee;

6.  ▌joko lain perusteella taikka kirjallisella tai kirjallisesti vahvistetulla suullisella oikeustoimella muodostetun trustin perustajana, toimitsijana tai edunsaajana toimivaa henkilöä vastaan nostetussa asiassa sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jonka alueella trustilla on kotipaikka;

7.          laivalastin tai rahdin pelastamisesta aiheutuvan pelastuspalkkion maksamista koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kyseessä oleva lasti tai rahti

a)      on asetettu takavarikkoon kyseisen palkkion maksamisen turvaamiseksi tai

b)     olisi voitu asettaa takavarikkoon, mutta takuu tai muu vakuus on asetettu.

▌Tätä säännöstä sovelletaan vain, jos vaatimus koskee sitä, että vastaajalla on jokin oikeus lastiin tai rahtiin taikka oli sellainen oikeus silloin, kun pelastustoimenpide tapahtui.

6 artikla

Sellaista henkilöä vastaan, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa, voidaan nostaa kanne myös

1.  jos ▌asiassa on useampia vastaajia, sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä jollakin vastaajista on kotipaikka, edellyttäen, että kanteiden välillä on niin läheinen liittymä, että niiden käsitteleminen ja ratkaiseminen yhdessä on toivottavaa, jotta kanteiden käsitteleminen eri oikeudenkäynneissä ei johtaisi ristiriitaisiin tuomioihin;

2.          jos kanne koskee takaus- tai takautumisvaatimusta tai sivullisvaatimusta, siinä tuomioistuimessa, jossa alkuperäinen kanne on vireillä, jollei alkuperäistä kannetta ole nostettu ainoastaan sen vuoksi, että kanne häntä vastaan saataisiin tutkituksi muussa tuomioistuimessa kuin siinä, joka muutoin olisi ollut toimivaltainen tutkimaan häntä vastaan nostetun kanteen;

3.          jos kysymyksessä on vastakanne, joka perustuu samaan sopimukseen tai seikkaan kuin pääkanne, siinä tuomioistuimessa, jossa pääkanne on vireillä;

4.          jos asia koskee sopimusta ja kanne voidaan yhdistää samaa vastaajaa vastaan nostettuun kanteeseen, joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen, sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa kiinteistö sijaitsee.

7 artikla

Jäsenvaltion tuomioistuin, joka tämän asetuksen mukaan on toimivaltainen tutkimaan aluksen käyttämisestä tai liikennöimisestä aiheutuvaa vastuuta koskevan asian, on samoin kuin muu sen jäsenvaltion tuomioistuin, joka tuon valtion lain mukaan on asiassa toimivaltainen sanotun tuomioistuimen asemesta, myös toimivaltainen tutkimaan tällaisen vastuun rajoittamista koskevan vaatimuksen.

3 jaksoToimivalta vakuutussopimusta koskevissa asioissa

8 artikla

Vakuutussopimusta koskevissa asioissa tuomioistuimen toimivalta määräytyy tämän jakson säännösten mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 a artiklan ja 5 artiklan 5 alakohdan säännösten soveltamista.

9 artikla

1.          Kanne sellaista vakuutuksenantajaa vastaan, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa, voidaan nostaa

a)      sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa hänellä on kotipaikka, tai

b)     muussa jäsenvaltiossa vakuutuksenottajan, vakuutetun tai edunsaajan nostamien kanteiden osalta sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa kantajalla on kotipaikka, tai

c)      jos on kysymys rinnakkaisvakuutuksen antajasta, sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa kanne on nostettu johtavaa vakuutuksenantajaa vastaan.

2.          Vakuutuksenantajalla, jolla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa mutta jolla on jossakin jäsenvaltiossa sivuliike, agentuuri tai muu toimipaikka, katsotaan sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan toimintaa koskevissa riita-asioissa olevan kotipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa.

10 artikla

Asiassa, joka koskee vastuuvakuutusta tai kiinteää omaisuutta koskevaa vakuutusta, kanne vakuutuksenantajaa vastaan voidaan lisäksi nostaa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä vahinko sattui. Sama koskee tapauksia, joissa samalla vakuutussopimuksella on vakuutettu sekä irtainta että kiinteää omaisuutta ja sama tapahtuma on aiheuttanut vahinkoa kummallekin.

11 artikla

1.          Vastuuvakuutusta koskevassa asiassa kannetta vakuutuksenantajaa vastaan voidaan ajaa myös siinä tuomioistuimessa, jossa vahingon kärsinyt on nostanut kanteen vakuutettua vastaan, jos tuomioistuimen valtion laki sen sallii.

2.          Vahingon kärsineen suoraan vakuutuksenantajaa vastaan nostamaan kanteeseen sovelletaan 8, 9 ja 10 artiklan säännöksiä, jos tällainen suora kanne on luvallinen.

3.          Jos tällaiseen suoraan kanteeseen sovellettavan lain mukaan on sallittua ajaa kannetta myös vakuutuksenottajaa tai vakuutettua vastaan, sama tuomioistuin on toimivaltainen heidänkin osaltaan.

12 artikla

1.          Vakuutuksenantaja voi nostaa kanteen ainoastaan sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa vastaajalla on kotipaikka, riippumatta siitä, onko vastaaja vakuutuksenottaja, vakuutettu vai edunsaaja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan 3 kohdan säännösten soveltamista.

2.          Tämän jakson säännökset eivät vaikuta oikeuteen nostaa vastakanne siinä tuomioistuimessa, jossa pääkanne on tämän jakson mukaisesti vireillä.

13 artikla

Tämän jakson säännöksistä voidaan poiketa ainoastaan sopimuksella,

1.          joka tehdään riidan syntymisen jälkeen tai

2.          joka antaa vakuutuksenottajalle, vakuutetulle tai edunsaajalle mahdollisuuden nostaa kanne muissa kuin tässä jaksossa tarkoitetuissa tuomioistuimissa tai

3.  jonka tekevät vakuutuksenottaja ja vakuutuksenantaja, joista kummallakin on kotipaikka tai asuinpaikka sopimusta tehtäessä samassa jäsenvaltiossa, ja jossa annetaan tuon jäsenvaltion tuomioistuimille toimivalta myös sen tapauksen varalta, että vahinko sattuu ulkomailla, edellyttäen, että tällainen sopimus ei ole tuon jäsenvaltion lain vastainen, tai

4.          joka tehdään sellaisen vakuutuksenottajan kanssa, jolla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa, paitsi jos vakuutus on pakollinen tai koskee jäsenvaltiossa olevaa kiinteää omaisuutta, tai

5.          joka koskee vakuutussopimusta, joka koskee yhtä tai useampaa 14 artiklassa tarkoitettua riskiä.

14 artikla

Edellä 13 artiklan 5 alakohdassa tarkoitetut riskit ovat seuraavat:

1.          menetys tai vahinko, joka aiheutuu

a)      merialuksille, rannikon ulkopuolella tai aavalla merellä oleville rakenteille tai ilma-aluksille niiden käyttämisestä kaupalliseen tarkoitukseen,

b)  kuljetettavalle tavaralle, ei kuitenkaan matkustajien matkatavaroille, kun kuljetus tapahtuu yksinomaan tai osaksi sellaisilla aluksilla tai ilma-aluksilla;

2.          vastuu, ei kuitenkaan matkustajien henkilövahingoista tai heidän matkatavaroilleen aiheutuneesta vahingosta tai menetyksestä,

a)      joka aiheutuu 1 alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen alusten, rakenteiden tai ilma-alusten käyttämisestä tai liikennöimisestä, jolleivät tuomioistuimen toimivaltaa koskevat sopimukset ole tällaisen riskin vakuuttamista koskevissa asioissa kiellettyjä ilma-aluksen rekisteröineen jäsenvaltion lain mukaan, tai

b)     menetyksestä tai vahingosta, jonka tavara on 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun kuljetuksen aikana aiheuttanut;

3.          taloudellinen menetys, joka liittyy 1 alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen alusten, rakenteiden tai ilma-alusten käyttämiseen tai liikennöimiseen, erityisesti rahdin tai alusvuokran menetys;

4.          riski, joka liittyy johonkin 1, 2 tai 3 alakohdassa mainittuun riskiin;

5.          sen estämättä, mitä 1–4 alakohdassa säädetään, kaikki vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) 25 päivänä marraskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/138/EY[18] määritellyt 'suuret riskit'.

4 jaksoToimivalta kuluttajasopimusta koskevissa asioissa

15 artikla

1.          Kun asia koskee henkilön, jäljempänä 'kuluttaja', sellaista tarkoitusta varten tekemää sopimusta, jota ei voida pitää hänen ammattiinsa tai elinkeinotoimintaansa liittyvänä, tuomioistuimen toimivalta määräytyy tämän jakson säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 a artiklan ja 5 artiklan 5 alakohdan säännösten soveltamista,

a)      jos sopimus koskee irtaimen kauppaa ja hinta on suoritettava maksuerissä tai

b)     jos sopimus koskee lainaa, joka on maksettava takaisin erissä, tai muuta luottoa, joka on tarkoitettu irtaimen kaupan rahoittamiseen, tai

c)      kaikissa muissa tapauksissa, jos sopimus on tehty sellaisen henkilön kanssa, joka harjoittaa kaupallista tai elinkeinotoimintaa siinä jäsenvaltiossa, jossa kuluttajalla on kotipaikka, tai joka millä keinoin tahansa suuntaa tällaista toimintaa kyseiseen jäsenvaltioon tai useisiin valtioihin kyseinen jäsenvaltio mukaan lukien, ja sopimus kuuluu kyseisen toiminnan piiriin.

2.  Kun kuluttaja tekee sopimuksen sellaisen sopimuspuolen kanssa, jolla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa mutta jolla on jossakin jäsenvaltiossa sivuliike, agentuuri tai muu toimipaikka, sopimuspuolella katsotaan sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan toimintaa koskevissa riita-asioissa olevan kotipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa.

3.          Tämän jakson säännöksiä ei sovelleta kuljetussopimuksiin, yhteishintaan tarjottavia kuljetus- ja majoituspalvelujen yhdistelmiä lukuun ottamatta.

16 artikla

1.          Kuluttaja voi nostaa kanteen toista sopimuspuolta vastaan joko sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa sopimuspuolella on kotipaikka, tai toisen sopimuspuolen kotipaikasta riippumatta sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kuluttajalla on kotipaikka.

2.          Toinen sopimuspuoli voi nostaa kanteen kuluttajaa vastaan ainoastaan sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa kuluttajalla on kotipaikka.

3.  Tämän artiklan säännökset eivät vaikuta oikeuteen nostaa vastakanne siinä tuomioistuimessa, jossa pääkanne on tämän jakson säännösten mukaisesti vireillä.

17 artikla

Tämän jakson säännöksistä voidaan poiketa ainoastaan sopimuksella,

1.          joka tehdään riidan syntymisen jälkeen tai

2.          joka antaa kuluttajalle mahdollisuuden nostaa kanne muissa kuin tässä jaksossa tarkoitetuissa tuomioistuimissa tai

3.          jonka tekevät kuluttaja ja toinen sopimuspuoli, joista kummallakin on kotipaikka tai asuinpaikka sopimusta tehtäessä samassa jäsenvaltiossa, ja jossa annetaan toimivalta tuon jäsenvaltion tuomioistuimille, edellyttäen, että tällainen sopimus ei ole tuon jäsenvaltion lain vastainen.

5 jaksoToimivalta työsopimusta koskevissa asioissa

18 artikla

1.          Työsopimusta koskevassa asiassa tuomioistuimen toimivalta määräytyy tämän jakson säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 a artiklan, 5 artiklan 5 alakohdan ja, kun on kyse työnantajaa vastaan nostetusta kanteesta, 6 artiklan 1 alakohdan säännösten soveltamista.

2.          Kun työntekijä tekee työsopimuksen sellaisen työnantajan kanssa, jolla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa mutta jolla on jossakin jäsenvaltiossa sivuliike, agentuuri tai muu toimipaikka, työnantajalla katsotaan sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan toimintaa koskevissa riita-asioissa olevan kotipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa.

19 artikla

1.        Sellaista työnantajaa vastaan, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa, voidaan nostaa kanne

a)     sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa tällä on kotipaikka, tai

b)  toisessa jäsenvaltiossa

i)      sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä työntekijä tavallisesti työskentelee tai mistä hän käy työssä, tai sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä hän viimeksi työskenteli tai mistä hän kävi työssä, tai

ii)     jos työntekijä ei tavallisesti työskentele tai työskennellyt missään tietyssä maassa, sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä työntekijän palvelukseen ottanut toimipaikka sijaitsee tai sijaitsi.

2.          Sellaista työnantajaa vastaan, jolla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa, voidaan nostaa kanne jäsenvaltion tuomioistuimessa 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

20 artikla

1.          Työnantaja voi nostaa kanteen ainoastaan sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jossa työntekijällä on kotipaikka.

2.          Tämän jakson säännökset eivät vaikuta oikeuteen nostaa vastakanne siinä tuomioistuimessa, jossa pääkanne on tämän jakson mukaisesti vireillä.

21 artikla

Tämän jakson säännöksistä voidaan poiketa ainoastaan sopimuksella,

1.          joka tehdään riidan syntymisen jälkeen tai

2.          joka antaa työntekijälle mahdollisuuden nostaa kanne muissa kuin tässä jaksossa tarkoitetuissa tuomioistuimissa.

6 jaksoYksinomainen toimivalta

22 artikla

Seuraavilla jäsenvaltion tuomioistuimilla on asianosaisten kotipaikasta riippumatta yksinomainen toimivalta:

1.          asiassa, joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen tai kiinteän omaisuuden vuokrasopimusta, sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa kiinteistö sijaitsee. ▌

Kuitenkin asiassa, joka koskee kiinteän omaisuuden vuokraamista tilapäiseen yksityiskäyttöön enintään kuudeksi peräkkäiseksi kuukaudeksi, toimivalta on myös sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa vastaajalla on kotipaikka, edellyttäen, että vuokralainen on luonnollinen henkilö ja että vuokranantajalla ja vuokralaisella on kotipaikka samassa jäsenvaltiossa ▌;

2.          asiassa, joka koskee yhtiön tai muun oikeushenkilön taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden yhteenliittymän perustamisen pätevyyttä, mitättömyyttä tai purkamista taikka sen toimielinten päätösten pätevyyttä, sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa yhtiöllä, oikeushenkilöllä tai yhteenliittymällä on kotipaikka. Kyseisen kotipaikan määrittämiseksi tuomioistuin soveltaa kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiään;

3.          asiassa, joka koskee julkiseen rekisteriin tehtyjen merkintöjen pätevyyttä, sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa rekisteriä pidetään;

4.  asiassa, joka koskee patentin, tavaramerkin, mallin tai muiden senkaltaisten tallettamista tai rekisteröintiä edellyttävien oikeuksien rekisteröintiä tai pätevyyttä, riitautettiinpa kyseinen rekisteröinti tai pätevyys kanteella tai oikeudenkäyntiväitteellä, sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa tallettamista tai rekisteröintiä on haettu tai tallettaminen tai rekisteröinti on tapahtunut tai jossa se unionin säädöksen tai kansainvälisen yleissopimuksen määräysten mukaan katsotaan tapahtuneeksi.

Rajoittamatta eurooppapatenttien myöntämisestä Münchenissä 5 päivänä lokakuuta 1973 allekirjoitetun yleissopimuksen mukaista Euroopan patenttiviraston toimivaltaa jokaisen jäsenvaltion tuomioistuimet ovat ▌yksinomaisesti toimivaltaisia tutkimaan kaikki kyseisen jäsenvaltion osalta myönnettyjen eurooppapatenttien rekisteröintiä tai pätevyyttä koskevat asiat;

5.          asiassa, joka koskee tuomioiden täytäntöönpanoa, sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa tuomio on pantu tai on määrä panna täytäntöön.

7 jaksoTuomioistuimen toimivaltaa koskeva sopimus

23 artikla

1.          Jos asianosaiset kotipaikasta riippumatta ovat sopineet, että jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava tietystä oikeussuhteesta syntyneet tai mahdollisesti syntyvät riidat, kyseisellä tuomioistuimella tai kyseisillä tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista asia, paitsi jos sopimus sen aineellisen pätevyyden suhteen on tuon jäsenvaltion lain nojalla mitätön. Toimivalta on yksinomainen, jos asianosaiset eivät toisin ole sopineet. ▌Toimivaltaa koskeva sopimus on tehtävä

a)      kirjallisesti tai, jos se on tehty suullisesti, se on vahvistettava kirjallisesti tai

b)     sellaisessa muodossa, joka vastaa asianosaisten välille muodostunutta käytäntöä, tai

c)  kansainvälisessä kaupassa sellaisessa muodossa, joka vastaa kauppatapaa, jonka asianosaiset tuntevat tai joka heidän olisi pitänyt tuntea ja joka on kyseisen tyyppisten sopimusten osapuolten kyseisellä kaupan alalla laajalti tuntema ja säännöllisesti noudattama.

2.          Kirjallisena pidetään myös kaikkea sähköisin keinoin tapahtunutta viestintää, josta jää pysyvä tallenne sopimuksesta.

3.          Jäsenvaltion tuomioistuimella tai tuomioistuimilla, jonka tai joiden toimivallasta on sovittu trustin perustamista koskevassa asiakirjassa, on yksinomainen toimivalta tutkia kanne, joka on nostettu trustin perustajaa, toimitsijaa tai edunsaajaa vastaan, jos asia koskee kyseisten henkilöiden välisiä suhteita taikka heidän oikeuksiaan tai velvoitteitaan trustin nojalla.

4.          Tuomioistuimen toimivaltaa koskevat sopimukset ja määräykset trustin perustamista koskevassa asiakirjassa ovat vailla oikeusvaikutusta, jos ne ovat ristiriidassa 13, 17 tai 21 artiklan säännösten kanssa tai jos tuomioistuimet, joiden toimivalta on sopimuksella poissuljettu, ovat 22 artiklan mukaan yksinomaisesti toimivaltaisia.

4 a.  Tuomioistuimen toimivaltaa koskevaa sopimusta, joka muodostaa sopimuksen osan, pidetään varsinaisen sopimuksen muista ehdoista riippumattomana sopimuksena.

Tuomioistuimen toimivaltaa koskevan sopimuksen pätevyyttä ei voida riitauttaa vain sillä perusteella, että varsinainen sopimus ei ole pätevä.

24 artikla

1.          Sen toimivallan lisäksi, joka jäsenvaltion tuomioistuimella on tämän asetuksen muiden säännösten nojalla, tuomioistuin on toimivaltainen, jos vastaaja vastaa kyseisessä tuomioistuimessa. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos vastaaja on vastannut kiistääkseen toimivallan tai jos toinen tuomioistuin on 22 artiklan mukaan yksinomaisesti toimivaltainen.

2.          Edellä 3, 4 ja 5 jaksossa tarkoitetussa asiassa, jossa vastaajana on vakuutuksenottaja, vakuutettu, vakuutussopimuksen edunsaaja tai vahingon kärsinyt, kuluttaja tai työntekijä, tuomioistuimen on, ennen kuin se toteaa olevansa toimivaltainen 1 kohdan nojalla, varmistettava, että ▌vastaajalle ilmoitetaan hänen oikeudestaan kiistää tuomioistuimen toimivalta sekä haasteeseen vastaamisen tai vastaamatta jättämisen seurauksista.

9 jaksoTuomioistuimen toimivallan ja menettelyn edellytysten tutkiminen

27 artikla

Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa nostettu kanne koskee pääasiallisesti asiaa, jonka toisen jäsenvaltion tuomioistuimet ovat 22 artiklan mukaan yksinomaisesti toimivaltaisia tutkimaan, tuomioistuimen on omasta aloitteestaan jätettävä asia tutkimatta.

28 artikla

1.          Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa nostetaan kanne sellaista vastaajaa vastaan, jolla on kotipaikka toisessa jäsenvaltiossa, ja jos vastaaja ei vastaa, tuomioistuimen on omasta aloitteestaan jätettävä asia tutkimatta, jollei se ole toimivaltainen tämän asetuksen säännösten perusteella.

1 a.  Tuomioistuimen on keskeytettävä asian käsittely, kunnes on selvitetty, että vastaajalla on ollut mahdollisuus saada haastehakemus tai vastaava asiakirja niin hyvissä ajoin, että hänellä on ollut mahdollisuus valmistautua vastaamaan asiassa, tai että kaikkiin tätä varten tarpeellisiin toimenpiteisiin on ryhdytty.

2.          Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007[19] 19 artiklaa sovelletaan tämän artiklan 1 a kohdan sijasta, jos haastehakemus tai vastaava asiakirja oli annettava tiedoksi jäsenvaltiosta toiseen kyseisen asetuksen mukaisesti.

3.          Jos asetusta (EY) N:o 1393/2007 ▌ei voida soveltaa, on sovellettava oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa Haagissa 15 päivänä marraskuuta 1965 tehdyn yleissopimuksen 15 artiklaa, jos haastehakemus tai vastaava asiakirja oli annettava tiedoksi ulkomailla kyseisen yleissopimuksen mukaisesti.

10 jaksoVireilläolo ja toisiinsa liittyvät kanteet

29 artikla

1.          Jos eri jäsenvaltioiden tuomioistuimissa nostetaan samojen asianosaisten välillä samaa asiaa koskevia kanteita, muiden tuomioistuinten kuin sen, jossa kanne on ensin nostettu, on omasta aloitteestaan keskeytettävä asian käsittely, kunnes on todettu, että tuomioistuin, jossa kanne on ensin nostettu, on toimivaltainen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 32 artiklan 2 kohdan säännösten soveltamista.

2.          Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tuomioistuimen, jossa kanne on ▌nostettu, ▌on sellaisen toisen tuomioistuimen pyynnöstä, jossa kanne on myös nostettu, viipymättä ilmoitettava kyseiselle tuomioistuimelle päivämäärä, jolloin kanne on 33 artiklan mukaisesti nostettu ensiksi mainitussa tuomioistuimessa.

3.          Kun on todettu, että tuomioistuin, jossa kanne on ensin nostettu, on toimivaltainen, muiden tuomioistuinten on jätettävä asia tutkimatta.

30 artikla

1.          Jos eri jäsenvaltioiden tuomioistuimissa vireillä olevat kanteet liittyvät toisiinsa, muu tuomioistuin kuin se, jossa kanne on ensin nostettu, voi keskeyttää asian käsittelyn.

2.          Jos tuomioistuimessa, jossa kanne on ensin nostettu, nostettu kanne on vireillä alimmassa oikeusasteessa, mikä tahansa muu tuomioistuin voi asianosaisen hakemuksesta myös jättää asian tutkimatta, jos tuomioistuin, jossa kanne on ensin nostettu, on toimivaltainen tutkimaan kyseiset kanteet ja niiden yhdistäminen on tämän tuomioistuimen valtion lain mukaan sallittua.

3.          Tätä artiklaa sovellettaessa kanteiden katsotaan liittyvän toisiinsa silloin, kun niiden välillä on niin läheinen liittymä, että niiden käsitteleminen ja ratkaiseminen yhdessä on toivottavaa, jotta kanteiden käsitteleminen eri oikeudenkäynneissä ei johtaisi ristiriitaisiin tuomioihin.

32 artikla

1.          Jos useampi tuomioistuin on yksinomaisesti toimivaltainen, muiden tuomioistuinten kuin sen, jossa kanne on ensin nostettu, on jätettävä asia tutkimatta.

2.          Jos kanne nostetaan jäsenvaltion tuomioistuimessa, jolle 23 artiklassa tarkoitetussa sopimuksessa annetaan yksinomainen toimivalta ▌, toisen jäsenvaltion tuomioistuimen on keskeytettävä asian käsittely, kunnes tuomioistuin, jossa kanne on sopimuksen perusteella nostettu, toteaa, että se ei ole toimivaltainen sopimuksen nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24 artiklan säännösten soveltamista.

2 a.       Jos sopimuksessa nimetty tuomioistuin on todennut olevansa toimivaltainen sopimuksen mukaisesti, toisen jäsenvaltion tuomioistuimen on jätettävä asia tutkimatta.

2 b.       Edellä olevia 2 ja 2 a kohtaa ei sovelleta 3, 4 ja 5 jaksossa tarkoitettuihin asioihin, kun kantajana on vakuutuksenottaja, vakuutettu, vakuutussopimuksen edunsaaja tai vahingon kärsinyt, kuluttaja tai työntekijä eikä sopimus ole pätevä kyseisten jaksojen nojalla.

33 artikla

1.          Tätä jaksoa sovellettaessa asian katsotaan olevan vireillä tuomioistuimessa

a)      ajankohtana, jona haastehakemus tai vastaava asiakirja jätetään tuomioistuimeen, edellyttäen, että kantaja ei ole sen jälkeen jättänyt ryhtymättä häneltä edellytettyihin toimiin haasteen antamiseksi tiedoksi vastaajalle, tai

b)     jos asiakirja on annettava tiedoksi ennen sen jättämistä tuomioistuimeen, ajankohtana, jona tiedoksiannosta vastaava viranomainen ottaa sen vastaan, edellyttäen, että kantaja ei ole sen jälkeen jättänyt ryhtymättä häneltä edellytettyihin toimiin asiakirjan jättämiseksi tuomioistuimeen.

Tiedoksi annettavat asiakirjat on toimitettava ensimmäiseksi b alakohdassa tarkoitetulle tiedoksiannosta vastaavalle viranomaiselle.

2.          Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tiedoksiannosta vastaavien tuomioistuinten tai viranomaisten on merkittävä muistiin päivämäärä ▌, jolloin haastehakemus tai vastaava asiakirja on jätetty tai tiedoksi annettavat asiakirjat on otettu vastaan.

34 artikla

1.          Jos toimivallan perusteena on 3, 5, 6 tai 7 artikla ja kolmannen valtion tuomioistuimessa on vireillä kanne ajankohtana, jona jäsenvaltion tuomioistuimessa nostetaan samojen asianosaisten välillä samaa asiaa koskeva kanne, jäsenvaltion tuomioistuin voi keskeyttää asian käsittelyn, jos

b)     on odotettavissa, että kolmannen valtion tuomioistuin antaa ▌tuomion, joka voidaan tunnustaa ja tarvittaessa panna täytäntöön kyseisessä jäsenvaltiossa, ja

c)      tuomioistuin katsoo, että keskeyttäminen on tarpeen moitteettoman oikeudenkäytön toteutumiseksi.

3.          Jäsenvaltion tuomioistuin voi jatkaa asian käsittelyä milloin tahansa ▌, jos ▌

a)  asian käsittely kolmannen valtion tuomioistuimessa keskeytetään tai lopetetaan tai

b)     jäsenvaltion tuomioistuin katsoo, että asiaa ei todennäköisesti voida käsitellä kolmannen valtion tuomioistuimessa kohtuullisessa ajassa, tai

c)      asian käsittelyn jatkaminen on tarpeen moitteettoman oikeudenkäytön toteutumiseksi.

4.          Jäsenvaltion tuomioistuimen on lopetettava asian käsittely ▌, jos käsittely kolmannen valtion tuomioistuimessa on saatu päätökseen ja sen tuloksena on annettu tuomio, ▌joka voidaan tunnustaa ja tarvittaessa panna täytäntöön jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimessa asia on pantu vireille.

4 a.       Jäsenvaltion tuomioistuimen, jossa asia on pantu vireille, on sovellettava tätä artiklaa jommankumman asianosaisen hakemuksesta tai, jos tämä on kansallisen lain mukaan mahdollista, omasta aloitteestaan.

34 a artikla

1.          Jos toimivallan perusteena on 3, 5, 6 tai 7 artikla ja kolmannen valtion tuomioistuimessa on vireillä kanne ajankohtana, jona jäsenvaltion tuomioistuimessa nostetaan kolmannessa valtiossa nostettuun kanteeseen liittyvä kanne, jäsenvaltion tuomioistuin voi keskeyttää asian käsittelyn, jos

a)     toisiinsa liittyvien kanteiden käsitteleminen ja ratkaiseminen yhdessä on toivottavaa, jotta niiden käsitteleminen eri oikeudenkäynneissä ei johtaisi ristiriitaisiin tuomioihin,

b)     on odotettavissa, että kolmannen valtion tuomioistuin antaa tuomion, joka voidaan tunnustaa ja tarvittaessa panna täytäntöön kyseisessä jäsenvaltiossa, ja

c)      tuomioistuin katsoo, että keskeyttäminen on tarpeen moitteettoman oikeudenkäytön toteutumiseksi.

2.          Jäsenvaltion tuomioistuin voi jatkaa asian käsittelyä milloin tahansa, jos

a)     tuomioistuin katsoo, että ristiriitaisten tuomioiden vaaraa ei enää ole, tai

b)  asian käsittely kolmannen valtion tuomioistuimessa keskeytetään tai lopetetaan tai

c)      tuomioistuin katsoo, että asiaa ei todennäköisesti voida käsitellä kolmannen valtion tuomioistuimessa kohtuullisessa ajassa, tai

d)     asian käsittelyn jatkaminen on tarpeen moitteettoman oikeudenkäytön toteutumiseksi.

3.          Jäsenvaltion tuomioistuin voi lopettaa asian käsittelyn, jos käsittely kolmannen valtion tuomioistuimessa on saatu päätökseen ja sen tuloksena on annettu tuomio, joka voidaan tunnustaa ja tarvittaessa panna täytäntöön jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimessa asia on pantu vireille.

4.          Jäsenvaltion tuomioistuimen, jossa asia on pantu vireille, on sovellettava tätä artiklaa jommankumman asianosaisen hakemuksesta tai, jos tämä on kansallisen lain mukaan mahdollista, omasta aloitteestaan.

11 jaksoVäliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet

36 artikla

Jäsenvaltion lain mukaisia väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia voidaan hakea kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimilta myös silloin, kun toisen jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia käsittelemään pääasian.

III LUKUTUNNUSTAMINEN ▌ JA TÄYTÄNTÖÖNPANO

1 jaksoTunnustaminen

38 a artikla

1.          Jäsenvaltiossa annettu tuomio tunnustetaan muissa jäsenvaltioissa ilman eri menettelyä.

2.          Asiaan osallinen voi 2 a jakson 2 alajaksossa säädettyä menettelyä noudattaen hakea päätöstä siitä, että 48 artiklassa tarkoitetulle tunnustamisesta kieltäytymiselle ei ole perusteita.

3.          Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa vireillä olevan asian ratkaisu riippuu tunnustamisesta kieltäytymistä koskevan erillisen kysymyksen ratkaisemisesta, kyseinen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan tämän kysymyksen.

39 artikla

1.  Asianosaisen, joka haluaa jäsenvaltiossa vedota toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustamiseen, on esitettävä

a)  tuomion jäljennös, joka täyttää sen aitouden toteamiseksi vaadittavat edellytykset, ja

b)     64 a artiklan mukaisesti annettu todistus.

2.          Tuomioistuin tai viranomainen, jossa toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustamiseen vedotaan, voi tarvittaessa vaatia asianomaista osapuolta ▌toimittamaan 69 artiklan mukaisesti 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen sisällön käännöksen tai translitteroinnin. Tuomioistuin tai viranomainen voi vaatia asianosaista toimittamaan tuomion käännöksen todistuksen sisällön käännöksen sijasta, jos se ei voi tehdä päätöstä ilman itse tuomion käännöstä.

39 a artikla

Tuomioistuin tai viranomainen, jossa toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustamiseen vedotaan, voi keskeyttää asian käsittelyn kokonaan tai osittain,

a)  jos tuomio on riitautettu alkuperäjäsenvaltiossa tai

b)          jos on haettu päätöstä siitä, että 48 artiklassa tarkoitetulle tunnustamisesta kieltäytymiselle ei ole perusteita, tai päätöstä siitä, että tunnustamisesta on kieltäydyttävä kyseisin perustein.

2 jakso

Täytäntöönpano

39 b artikla

Jäsenvaltiossa annettu tuomio, joka on täytäntöönpanokelpoinen kyseisessä jäsenvaltiossa, on täytäntöönpanokelpoinen myös muissa jäsenvaltioissa ilman, että sitä on tarpeen julistaa täytäntöönpanokelpoiseksi.

40 artikla

Täytäntöönpanokelpoinen tuomio oikeuttaa ilman eri toimenpiteitä ryhtymään kaikkiin vastaanottavan jäsenvaltion lain mukaisiin turvaamistoimiin.

41 artikla

1.          Toisessa jäsenvaltiossa annettujen tuomioiden täytäntöönpanomenettelyyn sovelletaan vastaanottavan jäsenvaltion lakia, jollei tämän jakson säännöksistä muuta johdu. Jäsenvaltiossa annettu tuomio, joka on täytäntöönpanokelpoinen vastaanottavassa jäsenvaltiossa, pannaan siellä täytäntöön samoin edellytyksin kuin vastaanottavassa jäsenvaltiossa annettu tuomio.

2.          Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, vastaanottavan jäsenvaltion lain mukaisia täytäntöönpanosta kieltäytymistä tai sen keskeyttämistä koskevia perusteita sovelletaan siltä osin kuin ne eivät ole yhteensopimattomia 48 artiklassa tarkoitettujen perusteiden kanssa.

2 a.  Toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion täytäntöönpanoa hakevalla asianosaisella ei tarvitse olla postiosoitetta vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Kyseisellä asianosaisella ei tarvitse olla myöskään valtuutettua edustajaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa, paitsi jos tällainen edustaja on pakollinen asianosaisten kansalaisuudesta tai kotipaikasta riippumatta.

42 artikla

1.          Jäsenvaltiossa annetun tuomion panemiseksi täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa hakijan on toimitettava toimivaltaisille täytäntöönpanoviranomaisille

a)      tuomion jäljennös, joka täyttää sen aitouden toteamiseksi vaadittavat edellytykset, ja

b)     64 a artiklan mukaisesti annettu todistus, jossa vahvistetaan, että tuomio on täytäntöönpanokelpoinen, ja ilmoitetaan tarvittaessa, millaisin edellytyksin, ja johon sisältyy ▌ote tuomiosta sekä tarvittaessa tiedot takaisin perittävistä oikeudenkäyntikuluista ja korkolaskelma.

2.  Väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia koskevan jäsenvaltiossa annetun tuomion panemiseksi täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa hakijan on toimitettava toimivaltaisille täytäntöönpanoviranomaisille

a)      tuomion jäljennös, joka täyttää sen aitouden toteamiseksi vaadittavat edellytykset, ja

b)     64 a artiklan mukaisesti annettu todistus, jossa kuvataan toimenpide ja vahvistetaan, että

i)      tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään pääasian, ▌

ii)      tuomio on täytäntöönpanokelpoinen alkuperäjäsenvaltiossa, ja ilmoitetaan tarvittaessa, millaisin edellytyksin, ja

c)      jos toimenpide on määrätty kutsumatta vastaajaa oikeudenkäyntiin, todiste tuomion tiedoksi antamisesta.

3.  Toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen voi tarvittaessa vaatia hakijaa toimittamaan 69 artiklan mukaisesti käännöksen tai translitteroinnin 1 ja 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun todistuksen sisällöstä ▌.

4.          Toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen voi vaatia hakijaa toimittamaan tuomion käännöksen 69 artiklan mukaisesti vain, jos se ei voi jatkaa menettelyä ilman itse tuomion käännöstä. ▌

42 a artikla

1.          Kun haetaan toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion täytäntöönpanoa, 64 a artiklan mukaisesti annettu todistus on annettava tiedoksi henkilölle, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, ennen ensimmäistä täytäntöönpanotoimenpidettä. Todistuksen liitteenä on toimitettava tuomio, jos sitä ei ole vielä annettu tiedoksi kyseiselle henkilölle.

2.  Kun henkilöllä, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, on kotipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin alkuperäjäsenvaltiossa, hän voi pyytää tuomion käännöstä riitauttaakseen täytäntöönpanon, jos tuomiota ei ole laadittu tai sen liitteenä ei ole toimitettu käännöstä jollakin seuraavista kielistä:

a)     kieli, jota hän ymmärtää, tai

b)     sen jäsenvaltion virallinen kieli, jossa hänellä on kotipaikka, tai, jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useita virallisia kieliä, sen paikkakunnan virallinen kieli tai jokin virallisista kielistä, missä hänellä on kotipaikka.

Kun tuomion käännöstä pyydetään ensimmäisen alakohdan nojalla, muita täytäntöönpanotoimenpiteitä kuin turvaamistoimia ei saa toteuttaa, ennen kuin käännös on toimitettu henkilölle, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan.

Tätä kohtaa ei sovelleta, jos tuomio on jo annettu tiedoksi henkilölle, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, jollakin ensimmäisessä alakohdassa mainituista kielistä tai siten, että sen liitteenä on jollekin näistä kielistä tehty käännös.

3.  Tätä artiklaa ei sovelleta tuomiossa olevan turvaamistoimen täytäntöönpanoon tai silloin, kun hakija ryhtyy turvaamistoimiin 40 artiklan mukaisesti.

44 artikla

1.          Jos tuomion täytäntöönpanosta kieltäytymistä haetaan 2 a jakson 2 alajakson nojalla, vastaanottavan jäsenvaltion tuomioistuin voi sen henkilön hakemuksesta, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan,

a)     rajoittaa täytäntöönpanomenettelyn turvaamistoimiin tai

b)     asettaa täytäntöönpanon ehdoksi sen määrittämän vakuuden asettamisen tai

c)      keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn joko kokonaan tai osittain.

2.          Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on sen henkilön hakemuksesta, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, keskeytettävä täytäntöönpanomenettely, jos tuomion täytäntöönpanokelpoisuus keskeytyy alkuperäjäsenvaltiossa.

2 a jakso

Tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta kieltäytyminen

1 alajaksoTunnustamisesta kieltäytyminen

48 artikla

1.          Tuomion tunnustamisesta kieltäydytään asiaan osallisen hakemuksesta, jos

a)     tunnustaminen on selvästi vastoin vastaanottavan jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public) ▌;

b)     tuomio on annettu vastaajan poissa ollessa eikä haastehakemusta tai vastaavaa asiakirjaa ole annettu tiedoksi vastaajalle niin hyvissä ajoin ja siten, että hänellä on ollut mahdollisuus valmistautua vastaamaan asiassa, paitsi jos vastaaja ei ole riitauttanut tuomiota silloin, kun hän olisi voinut niin tehdä;

c)  tuomio on ristiriidassa vastaanottavassa jäsenvaltiossa samojen asianosaisten välillä annetun tuomion kanssa ▌;

d)     tuomio on ristiriidassa toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa valtiossa samaa asiaa koskevan ja samojen asianosaisten välillä aikaisemmin annetun tuomion kanssa, jos aikaisempi tuomio täyttää edellytykset, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

e)      tuomio on ristiriidassa

i)      II luvun 3, 4 ja 5 jakson kanssa, koska vastaajana on vakuutuksenottaja, vakuutettu, vakuutussopimuksen edunsaaja tai vahingon kärsinyt, kuluttaja tai työntekijä, tai

ii)     II luvun 6 jakson kanssa.

2.          Tuomioistuin, johon hakemus on toimitettu, on 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja toimivaltaperusteita tutkiessaan sidottu niihin tosiseikkoihin, joihin tuomion antanut tuomioistuin perusti toimivaltansa.

3.  Tuomion antaneen tuomioistuimen toimivaltaa ei saa tutkia uudelleen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan e alakohdan soveltamista. Tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt eivät kuulu 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin oikeusjärjestyksen perusteisiin.

4.          Tunnustamisesta kieltäytymistä koskeva hakemus on tehtävä 2 alajaksossa ja tarvittaessa 4 jaksossa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

2 alajaksoTäytäntöönpanosta kieltäytyminen

50 a artikla

Tuomion täytäntöönpanosta kieltäydytään jonkin 48 artiklassa tarkoitetun perusteen nojalla sen henkilön hakemuksesta, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan.

51 artikla

1.          Täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskeva hakemus toimitetaan vastaanottavan jäsenvaltion tuomioistuimelle ▌, jonka kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 87 artiklan d alakohdan mukaisesti.

2.          Täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevaan menettelyyn sovelletaan vastaanottavan jäsenvaltion lakia siltä osin kuin se ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

2 a.       Hakijan on toimitettava tuomioistuimelle tuomion jäljennös ja tarvittaessa tuomion käännös tai translitterointi.

             Tuomioistuin voi antaa vapautuksen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen toimittamisvelvollisuudesta, jos ne ovat jo sen hallussa tai jos se pitää niiden toimittamisen vaatimista hakijalta kohtuuttomana. Jälkimmäisessä tapauksessa tuomioistuin voi vaatia toista asianosaista toimittamaan kyseiset asiakirjat.

2 b.  Toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion täytäntöönpanosta kieltäytymistä hakevalla asianosaisella ei tarvitse olla postiosoitetta vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Kyseisellä asianosaisella ei tarvitse olla myöskään valtuutettua edustajaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa, paitsi jos tällainen edustaja on pakollinen asianosaisten kansalaisuudesta tai kotipaikasta riippumatta.

54 artikla

Tuomioistuin antaa viipymättä päätöksen täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta.

56 artikla

1.          Kumpikin asianosainen voi hakea muutosta täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettuun päätökseen.

2.          Muutosta on haettava siltä vastaanottavan jäsenvaltion tuomioistuimelta, jonka kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 87 artiklan e alakohdan mukaisesti.

57 artikla

Muutoksenhaun johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta ainoastaan, jos asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle tuomioistuimen, jossa jatkomuutoksenhaku on pantu vireille, 87 artiklan f alakohdan mukaisesti.

59 artikla

1.          Tuomioistuin, jolle täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskeva hakemus on toimitettu tai joka käsittelee 56 tai 57 artiklan mukaisesti tehdyn muutoksenhaun, voi keskeyttää asian käsittelyn, jos tuomioon on haettu muutosta varsinaista muutoksenhakukeinoa käyttäen alkuperäjäsenvaltiossa tai jos tällaisen muutoksenhakukeinon käyttämiselle säädetty aika ei ole vielä kulunut umpeen. Jälkimmäisessä tapauksessa tuomioistuin voi asettaa määräajan, jonka kuluessa muutosta on haettava.

2.          Jos tuomio on annettu Irlannissa, Kyproksessa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mitä tahansa alkuperäjäsenvaltiossa käytettävissä olevaa muutoksenhakukeinoa pidetään 1 kohdassa tarkoitettuna varsinaisena muutoksenhakukeinona.

3 jaksoYhteiset säännökset

64 artikla

Jäsenvaltiossa annetun tuomion asiasisältöä ei saa missään tapauksessa tutkia uudelleen vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

64 a artikla

Tuomion antaneen tuomioistuimen on asiaan osallisen pyynnöstä annettava todistus liitteen I mukaista lomaketta käyttäen.

66 artikla

1.          Jos tuomio sisältää toimenpiteen tai määräyksen, jota vastaanottavan jäsenvaltion laissa ei tunneta, kyseinen toimenpide tai määräys on mahdollisuuksien mukaan mukautettava tuon jäsenvaltion lain mukaiseksi toimenpiteeksi tai määräykseksi, jolla on vastaava vaikutus ja samanlainen tarkoitus ja tavoite.

Mukautuksen vaikutukset eivät saa ulottua alkuperäjäsenvaltion laissa säädettyjä vaikutuksia pidemmälle.

1 a.       Asianosainen voi riitauttaa tuomioistuimessa toimenpiteen tai määräyksen mukautuksen.

1 b.       Tunnustamista pyytävää tai täytäntöönpanoa hakevaa asianosaista voidaan tarvittaessa vaatia toimittamaan tuomion käännös tai translitterointi.

67 artikla

Jäsenvaltiossa annettu tuomio, jolla on määrätty uhkasakko, on täytäntöönpanokelpoinen vastaanottavassa jäsenvaltiossa ainoastaan, jos tuomion antanut tuomioistuin on lopullisesti vahvistanut uhkasakon määrän ▌.

68 artikla

Asianosaiselta, joka jäsenvaltiossa hakee toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion täytäntöönpanoa, ei saa vaatia vakuutta, takuuta, talletusta tai muuta senkaltaista suoritusta sillä perusteella, että hän on ulkomaalainen tai että hänellä ei ole kotipaikkaa tai asuinpaikkaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

69 artikla

1.          Kun tämän asetuksen nojalla vaaditaan käännös tai translitterointi ▌, tällainen käännös tai translitterointi on laadittava asianomaisen jäsenvaltion virallisella kielellä tai, jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useita virallisia kieliä, sen paikkakunnan tuomioistuinmenettelyissä käytettävällä virallisella kielellä tai jollakin niistä, missä toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustamiseen vedotaan tai hakemus tehdään, kyseisen jäsenvaltion lain mukaisesti.

2.          Käännökset tai translitteroinnit ▌voidaan 64 a ja 71 a artiklassa tarkoitettuja lomakkeita varten laatia myös jollakin muulla unionin toimielinten virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, jonka tai jotka asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut hyväksyvänsä.

3.          Tämän asetuksen mukaisen käännöksen on oltava sellaisen henkilön laatima, jolla on siihen kelpoisuus jossakin jäsenvaltiossa.

IV LUKUVIRALLISET ASIAKIRJAT JA TUOMIOISTUIMESSA TEHDYT SOVINNOT

70 artikla

1.          Virallinen asiakirja, joka on täytäntöönpanokelpoinen alkuperäjäsenvaltiossa, on pantava täytäntöön muissa jäsenvaltioissa ▌. Virallisen asiakirjan täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä ainoastaan, jos tällainen täytäntöönpano on selvästi vastoin vastaanottavan jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public).

Virallisiin asiakirjoihin sovelletaan tapauksen mukaan III luvun 2 jakson, 2 a jakson 2 alajakson ja 3 jakson säännöksiä.

2.          Täytäntöönpanopyynnön yhteydessä toimitetun virallisen asiakirjan on täytettävä edellytykset, jotka vaaditaan sen virallisuuden toteamiseksi alkuperäjäsenvaltiossa.

71 artikla

Tuomioistuimessa tehty sovinto, joka on täytäntöönpanokelpoinen alkuperäjäsenvaltiossa, on pantava täytäntöön muissa jäsenvaltioissa samoin edellytyksin kuin viralliset asiakirjat.

71 a artikla

Alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on asiaan osallisen pyynnöstä annettava liitteen II mukaista lomaketta käyttäen todistus, jossa on yhteenveto viralliseen asiakirjaan sisältyvästä täytäntöönpanokelpoisesta velvoitteesta tai tuomioistuimessa tehtyyn sovintoon sisältyvästä asianosaisten välisestä sopimuksesta.

V LUKUYLEISET SÄÄNNÖKSET

72 artikla

Tämän asetuksen yhteydessä jäsenvaltiossa annetuilta asiakirjoilta ei vaadita laillistamista eikä muuta vastaavaa muodollisuutta.

73 artikla

1.          Tuomioistuimen on sovellettava kansallista lakiaan ratkaistessaan, onko asianosaisella kotipaikka jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimessa asia on vireillä.

2.          Jos asianosaisella ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimessa asia on vireillä, tuomioistuimen on sovellettava toisen jäsenvaltion lakia ratkaistessaan, onko asianosaisella kotipaikka tuossa jäsenvaltiossa.

74 artikla

1.          Tätä asetusta sovellettaessa yhtiön tai muun oikeushenkilön taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden yhteenliittymän kotipaikka on paikkakunta, missä sillä on

a)      sääntömääräinen kotipaikka tai

b)     keskushallinto tai

c)      pääasiallinen toimipaikka.

2.  Irlannin, Kyproksen ja Yhdistyneen kuningaskunnan ▌osalta sääntömääräistä kotipaikkaa vastaa rekisteröity kotipaikka ("registered office") tai, jos sellaista ei ole, perustamispaikka tai, jos sellaista ei ole, paikka, jonka lain mukaisesti muodostaminen tapahtui.

3.          Tuomioistuimen on sovellettava valtionsa kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiä ratkaistessaan, onko trustilla kotipaikka jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimessa asia on vireillä.

75 artikla

Henkilö, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa ja jota syytetään toisen jäsenvaltion, jonka kansalainen hän ei ole, rikostuomioistuimessa tuottamuksellisesti tehdystä rikoksesta, voi käyttää puolustajanaan tähän tehtävään oikeutettua henkilöä siinäkin tapauksessa, että hän ei saavu tuomioistuimeen henkilökohtaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen lain edullisempien säännösten soveltamista. Asiaa käsittelevä tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että vastaajan on saavuttava tuomioistuimeen henkilökohtaisesti. Jos vastaaja ei ole saapunut paikalle, siviilikannetta koskevaa tuomiota, joka on annettu ilman, että hänellä on ollut mahdollisuus valmistautua vastaamaan asiassa, ei tarvitse tunnustaa eikä panna täytäntöön muissa jäsenvaltioissa.

76 artikla

1.          Takuu- tai takausvaatimusta tai sivullisvaatimusta koskevan kanteen yhteydessä voidaan vedota 6 artiklan 2 alakohdassa ja 11 artiklassa tarkoitettuun toimivaltaan komission 88 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatimassa luettelossa mainituissa jäsenvaltioissa ainoastaan siltä osin kuin se on mahdollista niiden kansallisen lain nojalla. Henkilö, jolla on kotipaikka toisessa jäsenvaltiossa, voidaan kutsua osallistumaan oikeudenkäyntiin näiden jäsenvaltioiden tuomioistuimissa edellä mainitussa luettelossa esitettyjen, oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevien sääntöjen nojalla ▌.

2.          Jäsenvaltiossa 6 artiklan 2 alakohdan ja 11 artiklan nojalla annetut tuomiot on tunnustettava ja pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa III luvun säännösten mukaisesti. Oikeusvaikutukset, jotka 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa mainituissa jäsenvaltioissa annetuilla tuomioilla näiden jäsenvaltioiden lain mukaisesti voi olla kolmanteen nähden 1 kohtaa sovellettaessa, on tunnustettava kaikissa jäsenvaltioissa.

2 a.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa mainittujen jäsenvaltioiden on annettava neuvoston päätöksellä 2001/470/EY[20] perustetussa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisessa verkostossa, jäljempänä 'Euroopan oikeudellinen verkosto', tietoa siitä, miten 2 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään niiden kansallisen lain mukaisesti.

VI LUKUSIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

77 artikla

1.          Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan sellaisiin oikeudenkäynteihin, jotka on pantu vireille, ▌sellaisiin asiakirjoihin, jotka on laadittu virallisesti tai rekisteröity virallisina asiakirjoina, ja sellaisiin tuomioistuimessa tehtyihin sovintoihin, jotka on hyväksytty tai tehty tämän asetuksen soveltamispäivänä tai sen jälkeen.

2.          Sen estämättä, mitä 92 artiklassa säädetään, asetusta (EY) N:o 44/2001 sovelletaan edelleen sellaisiin oikeudenkäynteihin, jotka on pantu vireille, sellaisiin asiakirjoihin, jotka on laadittu virallisesti tai rekisteröity virallisina asiakirjoina, ja sellaisiin tuomioistuimessa tehtyihin sovintoihin, jotka on hyväksytty tai tehty ennen tämän asetuksen soveltamispäivää ja jotka kuuluvat kyseisen asetuksen soveltamisalaan.

VII LUKUSUHDE MUIHIN SÄÄDÖKSIIN

78 artikla

Tämä asetus ei vaikuta sellaisten säännösten soveltamiseen, joilla säännellään tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista tai täytäntöönpanoa erityisillä oikeudenaloilla ja jotka sisältyvät unionin säädöksiin tai tällaisten säädösten nojalla yhdenmukaistettuun kansalliseen lainsäädäntöön.

79 artikla

1.          Tämä asetus korvaa vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksen jäsenvaltioiden välillä lukuun ottamatta niitä jäsenvaltioiden alueita, jotka kuuluvat kyseisen yleissopimuksen alueelliseen soveltamisalaan ja joihin tätä asetusta ei sovelleta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 355 artiklan nojalla.

2.          Siltä osin kuin tämä asetus korvaa jäsenvaltioiden välillä vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksen määräykset, viittauksia yleissopimukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

80 artikla

Jollei 81 ja 82 artiklasta muuta johdu, tämä asetus korvaa jäsenvaltioiden välillä yleissopimukset, jotka koskevat samoja asioita kuin ne, joihin tätä asetusta sovelletaan. Tämä asetus korvaa erityisesti komission 88 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatimassa luettelossa mainitut yleissopimukset.

81 artikla

1.          Edellä 80 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset ovat edelleen voimassa asioissa, joihin tätä asetusta ei sovelleta.

2.          Ne ovat edelleen voimassa myös sellaisten tuomioiden osalta, jotka on annettu, ▌sellaisten virallisten asiakirjojen osalta, jotka on virallisesti laadittu tai rekisteröity, ja sellaisten tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen osalta, jotka on hyväksytty tai tehty ennen asetuksen (EY) N:o 44/2001 voimaantulopäivää.

82 artikla

1.          Tämä asetus ei vaikuta tuomioistuimen toimivaltaa tai tuomioiden tunnustamista tai täytäntöönpanoa erityisillä oikeudenaloilla säänteleviin yleissopimuksiin, joiden osapuolia jäsenvaltiot ovat.

2.          Yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi 1 kohtaa sovelletaan seuraavasti:

a)      Tämä asetus ei estä erityistä oikeudenalaa koskevan yleissopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion tuomioistuinta käyttämästä toimivaltaa kyseisen yleissopimuksen mukaisesti silloinkin, kun vastaajalla on kotipaikka sellaisessa toisessa jäsenvaltiossa, joka ei ole kyseisen yleissopimuksen osapuoli. Kannetta käsittelevän tuomioistuimen on kuitenkin sovellettava tämän asetuksen 28 artiklaa.

b)     Tuomiot, jotka tuomioistuin on antanut jäsenvaltiossa erityistä oikeudenalaa koskevan yleissopimuksen mukaista toimivaltaa käyttäen, on tunnustettava ja pantava täytäntöön muissa jäsenvaltioissa tämän asetuksen mukaisesti.

Jos erityistä oikeudenalaa koskeva yleissopimus, jonka osapuolia ovat sekä alkuperäjäsenvaltio että vastaanottava jäsenvaltio, sisältää tuomioiden tunnustamista tai täytäntöönpanoa koskevia ehtoja, niitä on noudatettava. Kuitenkin voidaan aina soveltaa tämän asetuksen säännöksiä, jotka koskevat tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa.

83 artikla

Tämä asetus ei vaikuta sopimuksiin, joilla jäsenvaltiot ennen ▌asetuksen (EY) N:o 44/2001 voimaantuloa ovat vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksen 59 artiklan mukaisesti sitoutuneet olemaan tunnustamatta tuomiota, joka on annettu toisessa mainitun yleissopimuksen sopimusvaltiossa sellaista vastaajaa vastaan, jolla on kotipaikka tai asuinpaikka kolmannessa valtiossa, jos tuomion antaneen tuomioistuimen toimivalta kyseisen yleissopimuksen 4 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa on voinut perustua ainoastaan johonkin saman yleissopimuksen 3 artiklan toisessa kohdassa määrättyyn toimivaltaperusteeseen.

84 artikla

1.          Tämä asetus ei vaikuta vuoden 2007 Luganon yleissopimuksen soveltamiseen.

1 a.       Tämä asetus ei vaikuta vuoden 1958 New Yorkin yleissopimuksen soveltamiseen.

1 b.       Tämä asetus ei vaikuta sellaisten kahdenvälisten yleissopimusten ja sopimusten soveltamiseen, jotka kolmas valtio ja jäsenvaltio ovat tehneet ennen asetuksen (EY) N:o 44/2001 voimaantulopäivää ja jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita.

VIII LUKULOPPUSÄÄNNÖKSET

86 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava ▌Euroopan oikeudellisen verkoston ▌puitteissa kuvaus kansallisista täytäntöönpanosäännöistä ja -menettelyistä, muun muassa toimivaltaisista täytäntöönpanoviranomaisista, sekä tiedot mahdollisista täytäntöönpanoa koskevista rajoituksista, erityisesti velallisen suojaa koskevista säännöistä sekä määräajoista tai vanhentumisajoista, kyseisten tietojen asettamiseksi yleisön saataville.

Jäsenvaltioiden on pidettävä nämä tiedot jatkuvasti ajan tasalla.

87 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ...[21]*

d)  tuomioistuimet, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskeva hakemus on toimitettava 51 artiklan 1 kohdan nojalla;

e)          tuomioistuimet, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 56 artiklan 2 kohdan nojalla;

f)           tuomioistuimet, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 57 artiklan nojalla;

g)          kielet, jotka on hyväksytty 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lomakkeiden käännöksiä varten.

Komissio saattaa nämä tiedot yleisön saataville asianmukaisilla tavoilla, erityisesti Euroopan oikeudellisen verkoston kautta.

88 artikla

1.          Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle

a)     4 artiklan 2 kohdassa ja 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat kansalliset säännöt,

b)  76 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt ja

c)      80 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset.

2.          Komissio laatii jäsenvaltioiden ilmoitusten perusteella asiaa koskevat luettelot.

3.          Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mahdollisista myöhemmistä muutoksista näihin luetteloihin. Komissio mukauttaa vastaavasti kyseisiä luetteloita.

4.          Komissio julkaisee luettelot ja mahdolliset myöhemmät muutokset Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5.          Komissio saattaa kaikki 1 ja 3 kohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot yleisön saataville muilla asianmukaisilla tavoilla, erityisesti Euroopan oikeudellisen verkoston kautta.

89 artikla

Siirretään komissiolle valta antaa liitteiden I ja II muuttamisesta delegoituja säädöksiä 90 artiklan mukaisesti.

90 artikla

-1.         Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

-1 a.      Siirretään 89 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi ... päivästä ...kuuta ...[22]*.

1.          Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 89 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

1 a.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

1 b.       Edellä olevan 89 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

91 a artikla

Komissio antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ...[23]* Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomukseen on sisällyttävä arvio mahdollisesta tarpeesta ulottaa tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt koskemaan vastaajia, joilla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa, ottaen huomioon tämän asetuksen toimivuuden ja mahdollisen kehityksen kansainvälisellä tasolla. Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotuksia asetuksen muuttamiseksi.

92 artikla

           Tällä asetuksella kumotaan asetus (EY) N:o 44/2001. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

93 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ...[24]* lukuun ottamatta 87 ja 88 artiklaa, joita sovelletaan ... päivästä ...kuuta ...[25]**.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan ▌jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta ….

Euroopan parlamentin puolesta                   Neuvoston puolesta

Puhemies                                                     Puheenjohtaja

LIITE I

TODISTUS, JOKA LIITETÄÄN ▌SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDELLISISSA ASIOISSA ANNETTUUN TUOMIOON ▌

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ____ 64 a artikla

 

1.          Tuomion antanut tuomioistuin

1.1.       Nimi:

1.2        Osoite:

1.2.1.    Katuosoite/Postilokero-osoite:

1.2.2.    Postinumero ja postitoimipaikka:

1.2.3.    Jäsenvaltio:

Belgia □ Bulgaria □ Tšekki □ Saksa □ Viro □ Irlanti □ Kreikka □ Espanja □   

Ranska □ Italia □ Kypros □ Latvia □ Liettua □ Luxemburg □ Unkari □ Malta □ Alankomaat □ Itävalta □ Puola □ Portugali □ Romania □ Slovenia □ Slovakia □ Suomi □ Ruotsi □ Yhdistynyt kuningaskunta □

1.3.  Puhelin ▌:

1.4.       Faksi:

1.5.       Sähköpostiosoite (jos käytettävissä):

2.          Kantaja(t)[26]

2.1.       Sukunimi, etunimi (etunimet) / Yrityksen tai yhteisön nimi:

2.2.       Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos käytettävissä):

2.3.       Syntymäaika (pp/kk/vvvv) ja -paikka tai, jos kyseessä on oikeushenkilö, perustamis-, muodostamis- tai rekisteröintiaika ja -paikka (soveltuvin osin ja jos käytettävissä):

2.4.       Osoite:

2.4.1.    Katuosoite/Postilokero-osoite:

2.4.2.    Postinumero ja postitoimipaikka:

2.4.3.  Maa:

Belgia □ Bulgaria □ Tšekki □ Saksa □ Viro □ Irlanti □ Kreikka □ Espanja □  

Ranska □ Italia □ Kypros □ Latvia □ Liettua □ Luxemburg □ Unkari □ Malta □ Alankomaat □ Itävalta □ Puola □ Portugali □ Romania □ Slovenia □ Slovakia □ Suomi □ Ruotsi □ Yhdistynyt kuningaskunta □ Muu (mainitaan ISO-koodi) □

2.5.       Sähköpostiosoite (jos käytettävissä):

3.          Vastaaja(t)[27]

3.1.       Sukunimi, etunimi (etunimet) / Yrityksen tai yhteisön nimi:

3.2.       Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos käytettävissä):

3.3.       Syntymäaika (pp/kk/vvvv) ja -paikka tai, jos kyseessä on oikeushenkilö, perustamis-, muodostamis- tai rekisteröintiaika ja -paikka (soveltuvin osin ja jos käytettävissä):

3.4.       Osoite:

3.4.1.  Katuosoite/Postilokero-osoite:

3.4.2.    Postinumero ja postitoimipaikka:

3.4.3.    Maa:

Belgia □ Bulgaria □ Tšekki □ Saksa □ Viro □ Irlanti □ Kreikka □ Espanja □  

Ranska □ Italia □ Kypros □ Latvia □ Liettua □ Luxemburg □ Unkari □ Malta □ Alankomaat □ Itävalta □ Puola □ Portugali □ Romania □ Slovenia □ Slovakia □ Suomi □ Ruotsi □ Yhdistynyt kuningaskunta □ Muu (mainitaan ISO-koodi) □

3.5.       Sähköpostiosoite (jos käytettävissä):

4.          Tuomio

4.1.       Tuomion päivämäärä (pp/kk/vvvv):

4.2.       Tuomion viitenumero:

4.3.  Tuomio on annettu vastaajan poissa ollessa:

4.3.1. □ Ei

4.3.2. □ Kyllä (mainitaan päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin haastehakemus tai vastaava asiakirja on annettu tiedoksi vastaajalle):

4.4.       Tuomio on täytäntöönpanokelpoinen alkuperäjäsenvaltiossa ilman lisäehtoja:

4.4.1.    □ Kyllä (mainitaan soveltuvin osin päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin tuomio on julistettu täytäntöönpanokelpoiseksi):

4.4.2.    □ Kyllä mutta vain seuraavia henkilöitä vastaan (täsmennetään):

4.4.3.  □ Kyllä mutta vain rajoitetuilta osin (täsmennetään):

4.4.4.    □ Tuomio ei sisällä täytäntöönpanokelpoista velvoitetta

4.5.       Tuomio on todistuksen antamispäivänä annettu tiedoksi vastaajalle (vastaajille):

4.5.1.    □ Kyllä (mainitaan tiedoksiantopäivä (pp/kk/vvvv), jos tiedossa):

4.5.1.1. Tuomio on annettu tiedoksi seuraavalla kielellä (seuraavilla kielillä):

Bulgaria □ Espanja □ Tšekki □ Saksa □ Viro □ Kreikka □ Englanti □ Ranska □ Iiri □ Italia □ Latvia □ Liettua □ Unkari □ Malta □ Hollanti □ Puola □ Portugali □ Romania □ Slovakki □ Sloveeni □ Suomi □ Ruotsi □ Muu (mainitaan ISO-koodi) □

4.5.2.    □ Ei tuomioistuimen tiedossa[28]

4.6.       Tuomion sisältö ja korko:

4.6.1.    Rahavaadetta koskeva tuomio[29]

4.6.1.1. Lyhyt kuvaus pääasiasta:

4.6.1.2. Tuomioistuin on määrännyt, että

………………. (sukunimi, etunimi (etunimet) / yrityksen tai yhteisön nimi)[30]

suorittaa maksun, jonka saajana on

………….. (sukunimi, etunimi (etunimet) / yrityksen tai yhteisön nimi)

4.6.1.2.1.    Jos useamman kuin yhden henkilön on katsottu olevan vastuussa samasta saatavasta, koko määrä voidaan periä kummalta tahansa:

4.6.1.2.1.1. □ Kyllä

4.6.1.2.1.2. □ Ei

4.6.1.3. Rahayksikkö:

□ Euro (EUR) □ Bulgarian lev (BGN) □ Tšekin koruna (CZK) □ Unkarin forintti (HUF) □ Liettuan liti (LTL) □ Latvian lati (LVL) □ Puolan zloty (PLN) □ Yhdistyneen kuningaskunnan punta (GBP) □ Romanian leu (RON) □ Ruotsin kruunu (SEK) □ Muu (mainitaan ISO-koodi):

4.6.1.4. Pääoman määrä:

4.6.1.4.1.    □ Maksetaan kerralla

4.6.1.4.2.         □ Maksetaan erissä[31]

Eräpäivä (pp/kk/vvvv)

Määrä

 

 

 

 

4.6.1.4.3.    □ Maksetaan määräajoin

4.6.1.4.3.1.           □ Kerran päivässä

4.6.1.4.3.2.           □ Kerran viikossa

4.6.1.4.3.3.           □ Muutoin (aikaväli):

4.6.1.4.3.4.           Alkaen (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma):

4.6.1.4.3.5.           Soveltuvin osin päättyen (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma):

4.6.1.5. Mahdollinen korko

4.6.1.5.1.  Korko:

4.6.1.5.1.1.           □ Ei määritetty tuomiossa

4.6.1.5.1.2.           □ Määritetty tuomiossa seuraavasti:

4.6.1.5.1.2.1.     Määrä:

tai

4.6.1.5.1.2.2.     Korkoprosentti … %

4.6.1.5.1.2.3.     Korko alkaen … (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma) ja päättyen … (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma)[32]

4.6.1.5.2.    □ Lakisääteinen korko (soveltuvin osin), jonka laskentaperusteena on (peruste täsmennettävä):

4.6.1.5.2.1.        Korko alkaen … (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma) ja päättyen … (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma)1

4.6.1.5.3.  □ Pääomitettu korko (soveltuvin osin, täsmennettävä):

4.6.2.    Tuomio, jossa määrätään väliaikainen toimenpide tai turvaamistoimi:

4.6.2.1. Lyhyt kuvaus pääasiasta ja määrätystä toimenpiteestä:

4.6.2.2. Toimenpiteen on määrännyt tuomioistuin, joka on toimivaltainen käsittelemään pääasian

4.6.2.2.1.    □ Kyllä

4.6.3.    Muu tuomio:

4.6.3.1. Lyhyt kuvaus pääasiasta ja tuomioistuimen ratkaisusta:

4.7.       Kulut[33]

4.7.1.    Rahayksikkö:

□ Euro (EUR) □ Bulgarian lev (BGN) □ Tšekin koruna (CZK) □ Unkarin forintti (HUF) □ Liettuan liti (LTL) □ Latvian lati (LVL) □ Puolan zloty (PLN) □ Yhdistyneen kuningaskunnan punta (GBP) □ Romanian leu (RON) □ Ruotsin kruunu (SEK) □ Muu (mainitaan ISO-koodi):

4.7.2.    Seuraava(t) henkilö(t), jo(i)ta vastaan täytäntöönpanoa haetaan, on määrätty maksamaan kulut:

4.7.2.1. Sukunimi, etunimi (etunimet) / Yrityksen tai yhteisön nimi:[34] 

4.7.2.2. Jos useampi kuin yksi henkilö on määrätty maksamaan kulut, koko määrä voidaan periä kummalta tahansa:

4.7.2.2.1.    □ Kyllä

4.7.2.2.2.    □ Ei

4.7.3.    Perittäviksi haetaan seuraavia kuluja:[35]

4.7.3.1.  □ Kulut on määritetty tuomiossa kokonaismääränä (täsmennettävä määrä):

4.7.3.2. □ Kulut on määritetty tuomiossa prosenttiosuutena kokonaiskuluista (täsmennettävä prosenttiosuus):

4.7.3.3. □ Vastuu kuluista on määritetty tuomiossa, ja täsmälliset määrät ovat seuraavat:

4.7.3.3.1.    □ Oikeudenkäyntimaksut:

4.7.3.3.2.    □ Asianajajan palkkiot:

4.7.3.3.3.    □ Asiakirjojen tiedoksiantokulut:

4.7.3.3.4.    □ Muut:

4.7.3.4. □ Muu (täsmennettävä):

4.7.4.  Kuluista maksettava korko:

4.7.4.1. □ Ei sovelleta

4.7.4.2. □ Korko määritetty tuomiossa

4.7.4.2.1.    □ Määrä:

tai

4.7.4.2.2.    □ Korkoprosentti … %

4.7.4.2.2.1.    Korko alkaen … (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma) ja päättyen … (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma)[36]

4.7.4.3. □ Lakisääteinen korko (soveltuvin osin), jonka laskentaperusteena on (peruste täsmennettävä):

4.7.4.3.1.  Korko alkaen … (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma) ja päättyen … (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma)[37]

4.7.4.4. □ Pääomitettu korko (soveltuvin osin, täsmennettävä):

Paikka: …

Tuomion antaneen tuomioistuimen allekirjoitus ja/tai leima:

LIITE II

TODISTUS, JOKA LIITETÄÄN ▌SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDELLISISSA ASIOISSA ANNETTUIHIN VIRALLISIIN ASIAKIRJOIHIN / TUOMIOISTUIMESSA TEHTYIHIN SOVINTOIHIN[38]

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ____ 71 a artikla

1.          Todistuksen antava tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen

1.1.       Nimi:

1.2.       Osoite:

1.2.1.    Katuosoite/Postilokero-osoite:

1.2.2.    Postinumero ja postitoimipaikka:

1.2.3.    Jäsenvaltio:

Belgia □ Bulgaria □ Tšekki □ Saksa □ Viro □ Irlanti □ Kreikka □ Espanja □  

Ranska □ Italia □ Kypros □ Latvia □ Liettua □ Luxemburg □ Unkari □ Malta □ Alankomaat □ Itävalta □ Puola □ Portugali □ Romania □ Slovenia □ Slovakia □ Suomi □ Ruotsi □ Yhdistynyt kuningaskunta □

1.3.       Puhelin ▌:

1.4.       Faksi:

1.5.       Sähköpostiosoite (jos käytettävissä):

2.          Virallinen asiakirja ▌

2.1.       Virallisen asiakirjan laatinut viranomainen (jos eri kuin todistuksen antava viranomainen)

2.1.1.      Viranomaisen nimi ja asema:

2.1.2.      Osoite:

2.2.       Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin kohdassa 2.1 tarkoitettu viranomainen on laatinut virallisen asiakirjan:

2.3.       Virallisen asiakirjan viitenumero (soveltuvin osin):

2.4.       Päivämäärä (pp/kk/vvvv), jolloin virallinen asiakirja on rekisteröity alkuperäjäsenvaltiossa (täytettävä vain, jos rekisteröintipäivä määrittää asiakirjan oikeusvaikutukset ja kyseinen päivämäärä on eri kuin kohdassa 2.2 mainittu päivämäärä):

2.4.1.    Viitenumero rekisterissä (soveltuvin osin):

3.          Tuomioistuimessa tehty sovinto

3.1.       Tuomioistuin, joka on hyväksynyt sovinnon tai jossa sovinto on tehty (jos eri kuin todistuksen antava viranomainen)

3.1.1.    Tuomioistuimen nimi:

3.1.2.    Osoite:

3.2.  Tuomioistuimessa tehdyn sovinnon päivämäärä (pp/kk/vvvv):

3.3.       Tuomioistuimessa tehdyn sovinnon viitenumero:

4.          Virallisen asiakirjan / Tuomioistuimessa tehdyn sovinnon asianosaiset:

4.1.       Velkojan/Velkojien nimi/nimet (sukunimi, etunimi (etunimet) / yrityksen tai yhteisön nimi)[39]:

4.1.1.    Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos käytettävissä):

4.1.2.    Syntymäaika (pp/kk/vvvv) ja -paikka tai, jos kyseessä on oikeushenkilö, perustamis-, muodostamis- tai rekisteröintiaika ja -paikka (soveltuvin osin ja jos käytettävissä):

4.2.       Velallisen/Velallisten nimi/nimet (sukunimi, etunimi (etunimet) / yrityksen tai yhteisön nimi)[40]:

4.2.1.    Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos käytettävissä):

4.2.2.  Syntymäaika (pp/kk/vvvv) ja -paikka tai, jos kyseessä on oikeushenkilö, perustamis-, muodostamis- tai rekisteröintiaika ja -paikka (soveltuvin osin ja jos käytettävissä):

4.3.       Mahdollisten muiden asianosaisten nimi (sukunimi, etunimi (etunimet) / yrityksen tai yhteisön nimi)[41]

4.3.1.    Tunnistenumero (soveltuvin osin ja jos käytettävissä):

4.3.2.    Syntymäaika (pp/kk/vvvv) ja -paikka tai, jos kyseessä on oikeushenkilö, perustamis-, muodostamis- tai rekisteröintiaika ja -paikka (soveltuvin osin ja jos käytettävissä):

5.          Virallisen asiakirjan / Tuomioistuimessa tehdyn sovinnon täytäntöönpanokelpoisuus alkuperäjäsenvaltiossa

5.1.       Virallinen asiakirja / Tuomioistuimessa tehty sovinto on täytäntöönpanokelpoinen alkuperäjäsenvaltiossa

5.1.1.    □ Kyllä

5.2.  Virallisen asiakirjan / Tuomioistuimessa tehdyn sovinnon sisältö ja korko:

5.2.1.  Rahavaadetta koskeva virallinen asiakirja / tuomioistuimessa tehty sovinto

5.2.1.1. Lyhyt kuvaus pääasiasta:

5.2.1.2. Virallisen asiakirjan / Tuomioistuimessa tehdyn sovinnon mukaan

………………. (sukunimi, etunimi (etunimet) / yrityksen tai yhteisön nimi)[42]

             suorittaa maksun, jonka saajana on

             ………….. (sukunimi, etunimi (etunimet) / yrityksen tai yhteisön nimi)

5.2.1.2.1.    Jos useamman kuin yhden henkilön on katsottu olevan vastuussa samasta saatavasta, koko määrä voidaan periä kummalta tahansa:

5.2.1.2.1.1. □ Kyllä

5.2.1.2.1.2. □ Ei

5.2.1.3.  Rahayksikkö:

□ Euro (EUR) □ Bulgarian lev (BGN) □ Tšekin koruna (CZK) □ Unkarin forintti (HUF) □ Liettuan liti (LTL) □ Latvian lati (LVL) □ Puolan zloty (PLN) □ Yhdistyneen kuningaskunnan punta (GBP) □ Romanian leu (RON) □ Ruotsin kruunu (SEK) □ Muu (mainitaan ISO-koodi):

5.2.1.4. Pääoman määrä:

5.2.1.4.1.    □ Maksetaan kerralla

5.2.1.4.2.    □ Maksetaan erissä[43]

Eräpäivä (pp/kk/vvvv)

Määrä

 

 

 

 

5.2.1.4.3.  □ Maksetaan määräajoin

5.2.1.4.3.1.           □ Kerran päivässä

5.2.1.4.3.2.           □ Kerran viikossa

5.2.1.4.3.3.           □ Muutoin (aikaväli):

5.2.1.4.3.4.           Alkaen (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma):

5.2.1.4.3.5.           Soveltuvin osin päättyen (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma):

5.2.1.5. Mahdollinen korko

5.2.1.5.1.    Korko:

5.2.1.5.1.1.  □ Ei määritetty virallisessa asiakirjassa / tuomioistuimessa tehdyssä sovinnossa

5.2.1.5.1.2.  □ Määritetty virallisessa asiakirjassa / tuomioistuimessa tehdyssä sovinnossa seuraavasti:

5.2.1.5.1.2.1. Määrä:

tai

5.2.1.5.1.2.2. Korkoprosentti … %

5.2.1.5.1.2.3.        Korko alkaen … (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma) ja päättyen … (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma)[44]

5.2.1.5.2.    □ Lakisääteinen korko (soveltuvin osin), jonka laskentaperusteena on (peruste täsmennettävä):

5.2.1.5.2.1.  Korko alkaen … (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma) ja päättyen … (päivämäärä (pp/kk/vvvv) tai tapahtuma)1

5.2.1.5.3.    □ Pääomitettu korko (soveltuvin osin, täsmennettävä):

5.2.2.  Muuta kuin rahavaateeseen liittyvää täytäntöönpanokelpoista velvoitetta koskeva virallinen asiakirja / tuomioistuimessa tehty sovinto:

5.2.2.1. Lyhyt kuvaus täytäntöönpanokelpoisesta velvoitteesta:

5.2.2.2. Kohdassa 5.2.2.1 tarkoitettu velvoite on täytäntöönpanokelpoinen seuraavaa henkilöä (seuraavia henkilöitä)[45] vastaan (sukunimi, etunimi (etunimet) / yrityksen tai yhteisön nimi):

Paikka: …

Todistuksen antavan tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen allekirjoitus ja/tai leima:

LIITE III

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 44/2001

Tämä asetus

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 2 kohdan johdantolause

1 artiklan 2 kohdan johdantolause

1 artiklan 2 kohdan a–d alakohta

1 artiklan 2 kohdan a–d alakohta

________

1 artiklan 2 kohdan e alakohta

________

1 artiklan 2 kohdan f alakohta

1 artiklan 3 kohta

▌ ________

________

2 artikla

2 artikla

3 artikla

3 artikla

4 artikla

4 artikla

4 a artikla

________

5 artiklan johdantolause

5 artiklan johdantolause

5 artiklan 1 kohta

5 artiklan 1 kohta

5 artiklan 2 kohta

________

5 artiklan 3 ja 4 kohta

5 artiklan 3 ja 4 kohta

________

5 artiklan 4 a kohta

5 artiklan 5, 6 ja 7 kohta

5 artiklan 5, 6 ja 7 kohta

6 artikla

6 artikla

7 artikla

7 artikla

8 artikla

8 artikla

9 artikla

9 artikla

10 artikla

10 artikla

11 artikla

11 artikla

12 artikla

12 artikla

13 artikla

13 artikla

14 artikla

14 artikla

15 artikla

15 artikla

16 artikla

16 artikla

17 artikla

17 artikla

18 artikla

18 artikla

19 artiklan 1 ja 2 kohta

19 artiklan 1 kohta

________

19 artiklan 2 kohta

20 artikla

20 artikla

21 artikla

21 artikla

22 artikla

22 artikla

23 artiklan 1 ja 2 kohta

23 artiklan 1 ja 2 kohta

________

23 artiklan 3 kohta

________

23 artiklan 4 ja 5 kohta

23 artiklan 3 ja 4 kohta

▌ ________

23 artiklan 5 kohta

24 artikla

24 artiklan 1 kohta

________

24 artiklan 2 kohta

________

25 artikla

27 artikla

26 artikla

28 artikla

27 artiklan 1 kohta

29 artiklan 1 kohta

________

29 artiklan 2 kohta

27 artiklan 2 kohta

29 artiklan 3 kohta

________

28 artikla

30 artikla

________

29 artikla

32 artiklan 1 kohta

________

32 artiklan 2 kohta

________

32 artiklan 2 a kohta

________

32 artiklan 2 b kohta

30 artikla

33 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta

________

33 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

________

33 artiklan 2 kohta

________

34 artikla

________

34 a artikla

31 artikla

36 artikla

32 artikla

2 artiklan a alakohta

33 artikla

38 a artikla

________

________

39 artikla

________

39 b artikla

________

40 artikla

________

41 artikla

________

42 artikla

________

42 a artikla

________

44 artikla

34 artikla

48 artiklan 1 kohdan a–d alakohta

35 artiklan 1 kohta

48 artiklan 1 kohdan e alakohta

35 artiklan 2 kohta

48 artiklan 2 kohta

35 artiklan 3 kohta

48 artiklan 3 kohta

48 artiklan 4 kohta

36 artikla

64 artikla

37 artiklan 1 kohta

39 a artiklan a alakohta

38 artikla

________

39 artikla

▌________

40 artikla

________

41 artikla

▌________

42 artikla

▌________

43 artikla

▌________

44 artikla

▌________

45 artikla

▌________

46 artikla

▌________

47 artikla

▌________

48 artikla

▌________

▌________

50 a artikla

▌________

51 artikla

________

54 artikla

▌________

56 artikla

▌________

57 artikla

▌________

59 artikla

▌________

66 artikla

49 artikla

67 artikla

50 artikla

▌________

51 artikla

68 artikla

52 artikla

▌________

53 artikla

▌________

54 artikla

64 a artikla

55 artiklan 1 kohta

▌________

55 artiklan 2 kohta

39 artiklan 2 kohta, 51 artiklan 2 a kohta ja 69 artikla

▌________

▌________

56 artikla

72 artikla

57 artiklan 1 kohta

70 artiklan 1 kohta

57 artiklan 2 kohta

________

57 artiklan 3 kohta

70 artiklan 2 kohta

57 artiklan 4 kohta

70 artiklan 3 kohta ja 71 a artikla

58 artikla

71 artikla ja 71 a artikla

59 artikla

73 artikla

▌________

_______

60 artikla

74 artikla

61 artikla

75 artikla

62 artikla

2 a artikla

63 artikla

_______

64 artikla

_______

65 artikla

76 artiklan 1 ja 2 kohta

_______

76 artiklan 2 a kohta

▌________

▌________

66 artikla

77 artikla

67 artikla

78 artikla

68 artikla

79 artikla

69 artikla

80 artikla

70 artikla

81 artikla

71 artikla

82 artikla

72 artikla

83 artikla

_______

84 artikla

73 artikla

91 a artikla

74 artiklan 1 kohta

87 artiklan ensimmäisen kohdan d, e ja f alakohta ja 88 artiklan 1 kohdan a alakohta

74 artiklan 2 kohta

89 artikla

_______

▌________

▌________

▌________

▌________

▌________

_______

▌________

_______

90 artikla

_______

▌________

_______

92 artikla

75 artikla

_______

76 artikla

93 artikla

Liite V

Liite I ja liite II

Liite VI

Liite II

_______

Liite III

▌________

▌________

▌________

▌________

▌________

▌________

Or. en

  • [1]             EUVL C 218, 23.7.2011, s. 78.
  • [2]             EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.
  • [3] *            Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.
  • [4]             EUVL C 218, 23.7.2011, s. 78.
  • [5]             Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu … [(EUVL…)][(ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä)], ja neuvoston päätös, tehty … .
  • [6]             Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 soveltamisesta, COM(2009)0174.
  • [7]             EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1.
  • [8]             EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.
  • [9]             EYVL L 299, 31.12.1972, s. 32, EYVL L 304, 30.10.1978, s. 1, EYVL L 388, 31.12.1982, s. 1, EYVL L 285, 3.10.1989, s. 1, EYVL C 15, 15.1.1997, s. 1. Konsolidoitu toisinto, ks. EYVL C 27, 26.1.1998, s. 1.
  • [10]             EYVL L 319, 25.11.1988, s. 9.
  • [11]            EUVL L 120, 5.5.2006, s. 22.
  • [12]            EUVL L 147, 10.6.2009, s. 5.
  • [13]            EUVL L 7, 10.1.2009, s. 1.
  • [14]            EYVL L 74, 27.3.1993, s. 74.
  • [15]            EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45.
  • [16]            EYVL L 174, 27.6.2001, s. 1.
  • [17]            EUVL L 299, 16.11.2005, s. 62.
  • [18]            EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.
  • [19]            EUVL L 324, 10.12.2007, s. 79.
  • [20]            EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25.
  • [21] *            Virallinen lehti: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta ennen tämän asetuksen soveltamispäivää.
  • [22] *            Virallinen lehti: lisätään päivämäärä, joka on tämän asetuksen voimaantulopäivä.
  • [23] *            Virallinen lehti: lisätään päivämäärä, joka on seitsemän vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä.
  • [24] *            Virallinen lehti: lisätään päivämäärä, joka on 24 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.
  • [25] **           Virallinen lehti: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta ennen tämän asetuksen soveltamispäivää.
  • [26]            Lisätään kantajien lukumäärä, jos tuomio koskee useampia kantajia.
  • [27]            Lisätään vastaajien lukumäärä, jos tuomio koskee useampia vastaajia.
  • [28]            Jos tuomiota ei ole annettu tiedoksi henkilö(i)lle, jo(i)ta vastaan täytäntöönpanoa haetaan, todistuksen antamispäivän ja sen päivän välisenä aikana, jolloin täytäntöönpanomenettely on pantu vireille vastaanottavassa jäsenvaltiossa, tuomio on liitettävä todistukseen, kun viimeksi mainittu annetaan 42 a artiklan mukaisesti tiedoksi henkilö(i)lle, jo(i)ta vastaan täytäntöönpanoa haetaan.
  • [29]            Jos tuomio koskee ainoastaan sellaiseen vaateeseen liittyviä kuluja, joka on ratkaistu aikaisemmassa tuomiossa, jätetään kohta 4.6.1 tyhjäksi ja siirrytään kohtaan 4.7.
  • [30]            Jos useampi kuin yksi henkilö on määrätty suorittamaan maksu, lisätään henkilöiden lukumäärä.
  • [31]            Lisätään erien lukumäärä.
  • [32]            Lisätään kausien lukumäärä, jos kausia on useampia.
  • [33]            Tämä kohta kattaa myös tilanteet, joissa kulut määritetään erillisessä tuomiossa.
  • [34]            Lisätään henkilöiden lukumäärä.
  • [35]            Jos kulut voidaan periä usealta henkilöltä, lisätään kulueritelmä kustakin henkilöstä erikseen.
  • [36]            Lisätään kausien lukumäärä, jos kausia on useampia.
  • [37]            Lisätään kausien lukumäärä, jos kausia on useampia.
  • [38]            Tarpeeton viivataan yli koko todistuksessa.
  • [39]            Lisätään velkojien lukumäärä.
  • [40]            Lisätään velallisten lukumäärä.
  • [41]            Lisätään mahdollisten muiden asianosaisten lukumäärä.
  • [42]            Jos useampi kuin yksi henkilö on määrätty suorittamaan maksu, lisätään henkilöiden lukumäärä.
  • [43]            Lisätään erien lukumäärä.
  • [44]            Lisätään kausien lukumäärä, jos kausia on useampia.
  • [45]            Lisätään henkilöiden lukumäärä, jos henkilöitä on useampia.

PERUSTELUT

Asetus (EY) N:o 44/2001 yhdessä edeltäjänsä Brysselin yleissopimuksen kanssa on EU:n lainsäädännön onnistuneimpia osia: sillä luotiin perusta Euroopan oikeudenkäyttöalueelle, se on palvellut kansalaisia ja yrityksiä hyvin edistämällä oikeusvarmuutta ja päätösten ennakoitavuutta, ja sitä käytetään vertailukohtana ja välineenä muissa säädöksissä. Tämän asetuksen uudelleenlaatimisella on sen vuoksi suuri merkitys. Esittelijä on tyytyväinen, että toisen lainsäätäjän kanssa on päästy yhteisymmärrykseen seuraavista seikoista.

1. Eksekvatuurista luopuminen

Komissio ehdottaa eksekvatuurin sijasta, että alkuperäjäsenvaltiossa täytäntöönpanokelpoisen tuomion on oltava täytäntöönpanokelpoinen ja se on myös pantava täytäntöön muualla EU:ssa ilman mitään välivaiheen menettelyjä, kun tuomiosta esitetään aito jäljennös ja todistus tuomion antaneen tuomioistuimen määräämässä muodossa. Sen jälkeen täytäntöönpanon on edettävä aivan kuin tuomion olisi antanut täytäntöönpanojäsenvaltion tuomioistuin.

Jos asianosainen, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, ei vastaa tuomioon johtavassa menettelyssä, hän voi pyytää alkuperäjäsenvaltion tuomioistuimia tarkastelemaan tuomiota uudelleen joko sillä perusteella, että a) hänelle ei ole annettu haastehakemusta tiedoksi niin hyvissä ajoin ja siten, että hänellä on ollut mahdollisuus valmistautua vastaamaan asiassa, tai sillä perusteella, että b) hän ei ole voinut kiistää vaadetta ylivoimaisen esteen tai hänestä riippumattomien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, paitsi jos hän ei ole vastustanut tuomiota vaikka olisi voinut niin tehdä.

Tämän lisäksi asianosainen, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, voi hakea täytäntöönpanojäsenvaltion tuomioistuimilta täytäntöönpanosta kieltäytymistä, jos täytäntöönpano ei olisi mahdollinen oikeutta puolueettomaan tuomioistuimeen koskevan perusperiaatteen nojalla.

Komissio ehdottaa, että poistetaan nykyinen oikeus riitauttaa jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustaminen tai täytäntöönpano sillä perusteella, että tunnustaminen tai täytäntöönpano on selvästi vastoin täytäntöönpanevan tai tunnustavan jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita, ja korvataan se rajoitetulla "puolueetonta tuomioistuinta" koskevalla perusteella. Tämän lisäksi ei yhtä hyvin suppeaa poikkeusta lukuun ottamatta sallittaisi tuomion antaneen tuomioistuimen toimivallan uudelleentutkimista edes Bryssel I ‑asetuksen nykyisissä rajatuissa olosuhteissa (kuluttaja- tai vakuutussopimuksia tai yksinomaista toimivaltaa koskevien vaatimusten noudattamatta jättäminen).

Valiokunta katsoo, että aineellisia tai prosessuaalisia oikeusjärjestyksen perusteita koskevia poikkeuksia tarvitaan edelleen. Jäsenvaltioiden kansainväliset velvoitteet saattaisivat edellyttää tällaisia poikkeuksia, ja sekä Rooma I- että Rooma II -asetuksissa on oikeusjärjestyksen perusteita koskevia poikkeuksia ja pakottavia säännöksiä. Jäsenvaltiolla, jossa kanne nostetaan, on oikeus säilyttää perusarvonsa, joten saman pitäisi päteä jäsenvaltioon, jossa tuomion täytäntöönpanoa haetaan.

Komissio ehdottaa kuitenkin, että kahdessa tuomiotyypissä täytäntöönpanoa hakevan asianosaisen olisi yhä haettava tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi ja asia olisi annettava tiedoksi toiselle asianosaiselle, jolla on muutoksenhakuoikeus rajoitetuilla perusteilla, jotka vastaavat nykyisen Bryssel I -asetuksen 34 artiklaan sisältyviä perusteita. Kyseessä ovat tuomiot, jotka koskevat sopimukseen perustumattomia velvoitteita, jotka johtuvat yksityisyyden tai henkilöllisyyteen liittyvien oikeuksien loukkauksesta, esimerkiksi kunnianloukkauksesta, ja tietyin edellytyksin tuomiot, jotka on annettu laittomien liiketapojen aiheuttamien vahinkojen korvaamista koskevissa ryhmäkannemenettelyissä.

Oikeudellisten asioiden valiokunta katsoo, että oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä olisi parempi, ettei poikkeuksia ole. Tämä kanta sai kannatusta myös neuvostossa.

2.        Tuomioistuimen toimivaltaa koskevien sääntöjen ulottaminen riita-asioihin, joissa vastaajalla on kotipaikka EU:n ulkopuolella

Komissio ehdottaa, että tuomioistuimen toimivaltaa koskevia asetuksen sääntöjä sovellettaisiin pakollisina kolmansien maiden vastaajiin, joten niillä korvattaisiin jäsenvaltioiden olemassa olevat toimivaltaperusteet tällaisissa tapauksissa. Kompensoidakseen tästä syystä heikentynyttä oikeussuojaa monissa jäsenvaltioissa ja kotipaikkaan perustuvan yleisen toimivaltaperusteen puuttumista komissio ehdottaa myös, että toimivalta olisi vastaajalle kuuluvan irtaimen omaisuuden sijaintipaikan jäsenvaltion tuomioistuimilla, edellyttäen, että 1) minkään muun jäsenvaltion tuomioistuimella ei ole toimivaltaa asetuksen aiempien säännösten nojalla, 2) omaisuuden arvo ei ole suhteeton vaateen arvoon nähden ja 3) riita-asialla on riittävä liittymä siihen jäsenvaltioon, jonka tuomioistuimessa asia pannaan vireille.

Poikkeuksellisesti ehdotetaan, että tarvitaan varatoimivalta (forum necessitatis) eli oikeus nostaa kanne sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, johon riita-asialla on riittävä liittymä, jos oikeus puolueettomaan tuomioistuimeen tai oikeussuojan saatavuus sitä edellyttävät ja jos minkään muun jäsenvaltion tuomioistuimella ei ole toimivaltaa asetuksen aiempien sääntöjen nojalla. Erityisesti kanne voidaan nostaa tällaisin edellytyksin, a) jos oikeudenkäyntimenettelyä ei kohtuudella voida aloittaa tai käydä tai se olisi mahdoton sellaisessa kolmannessa valtiossa, johon riita-asialla on läheinen liittymä, tai b) jos vaateesta kolmannessa valtiossa annettua tuomiota ei voitaisi tunnustaa ja panna täytäntöön siinä jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimessa asia on pantu vireille, ja tällainen tunnustaminen ja täytäntöönpano ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että vastaajan oikeuksia on noudatettu.

Valiokunta pitää kiinni parlamentin vihreästä kirjasta antamassaan päätöslauselmassa esittämästä kannasta, jonka mukaan kysymys siitä, olisiko asetuksen sääntöjä laajennettava tällä tavoin, edellyttää laaja-alaista kuulemista ja poliittista keskustelua. Tässä vaiheessa ehdotetaankin, että asetukseen sisällytettävillä säännöillä olisi vain osittainen vaikutus vakuutus-, kuluttaja- ja työsopimusten alan riita-asioihin, jotta näissä olosuhteissa voitaisiin suojella heikompaa osapuolta.

3.        Oikeuspaikkasopimukset

Tuntuu järkevältä ratkaisulta, että oikeuspaikkasopimusten tehokkuutta lisätään säätämällä, että tuomioistuimen, jonka asianosaiset ovat valinneet ratkaisemaan riita-asiansa, olisi aina oltava ensisijainen riippumatta siitä, onko kanne pantu vireille ensin kyseisessä tuomioistuimessa. Asetuksen 32 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos 23 artiklassa tarkoitetussa sopimuksessa annetaan yksinomainen toimivalta jäsenvaltion yhdelle tai useammalle tuomioistuimelle, toisen jäsenvaltion tuomioistuimet eivät ole toimivaltaisia käsittelemään riita-asiaa, ennen kuin sopimuksessa nimetty yksi tai useampi tuomioistuin toteaa, että se ei ole toimivaltainen. Vireilläoloa koskeva ehdotetun asetuksen 29 artiklan säännös ei myöskään vaikuta 32 artiklan 2 kohdan soveltamiseen. Johdanto-osan 19 kappaleessa todetaan, että oikeuspaikkasopimusten tehokkuutta on lisättävä, jotta voidaan välttää vilpillinen taktikointi riita-asioissa, ja että sopimuksessa nimetyn tuomioistuimen olisi voitava asetuksen nojalla ensisijaisesti päättää toimivallastaan riippumatta siitä, onko kanne pantu vireillä siellä ensin. Lisäksi 23 artiklan 1 kohdan mukaan toimivalta siirretään valitulle tuomioistuimelle, paitsi jos sopimus sen aineellisen pätevyyden suhteen on tuon jäsenvaltion lain nojalla mitätön.

4.        Välityssopimukset

Komissio katsoo, että välityssopimusten tehokkuutta olisi parannettava, jotta osapuolten tahdonilmaus voidaan ottaa täysimääräisesti huomioon. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa sovitun tai nimetyn välimiestuomioistuimen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa. Komissio suosittelee erityisiä sääntöjä, joiden avulla voidaan välttää rinnakkaiset menettelyt ja vilpillinen taktikointi riita-asioissa tällaisessa tilanteessa.

Tältä osin valiokunta pitää kiinni parlamentin vihreästä kirjasta antamassaan päätöslauselmassa esittämästä kannasta, jonka mukaan välimiesmenettelyä on käsitelty tyydyttävästi vuoden 1958 New Yorkin yleissopimuksessa ja kansainvälisestä kauppaoikeuden alalla sovellettavasta sovittelusta vuonna 1961 tehdyssä Geneven yleissopimuksessa. Kaikki jäsenvaltiot ovat kyseisten yleissopimusten osapuolia. Siksi välimiesmenettely pitäisi jättää tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tätä täsmennetään johdanto-osan 11 kappaleessa ja edellä.

5.        Muita kysymyksiä

Valiokunta toteaa, että ensimmäisiin toimenpiteisiin on saatu aikaan parannuksia.

Valiokunta voi tukea ehdotusta, joka antaa jäsenvaltion tuomioistuimille mahdollisuuden keskeyttää asian käsittely vireilläolotilanteessa, jossa kolmannen maan tuomioistuimessa on pantu ensin vireille samojen asianosaisten välillä samaa asiaa koskeva kanne.

6.        Päätelmä

Oikeudellisten asioiden valiokunta on tyytyväinen neuvoston kanssa saavutettuun kompromissiin, sillä se vastaa kaikilta keskeisiltä osiltaan parlamentin kantaa. Uudelleenlaaditussa asetuksessa on ratkaistu joitakin viime vuosikymmenen aikana tällä alalla havaittuja vaikeuksia, ja eksekvatuurista luopuminen kaikissa siviili- ja kauppaoikeuden alan tuomioissa on merkittävä edistysaskel kansalaisten ja yritysten oikeussuojan kannalta.

LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON JA KOMISSION OIKEUDELLISISTA YKSIKÖISTÄ KOOSTUVAN NEUVOA-ANTAVAN RYHMÄN LAUSUNTO

 

 

 

 

OIKEUDELLISTEN YKSIKÖIDEN

NEUVOA-ANTAVA RYHMÄ

Bryssel, 8. maaliskuuta 2011

LAUSUNTO

                                                              EUROOPAN PARLAMENTILLE

                                                              NEUVOSTOLLE

                                                              KOMISSIOLLE

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (uudelleenlaadittu toisinto)

COM(2010)0748, 14.12.2010 – 2010/0383(COD)

Säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja erityisesti sen 9 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä kokoontui 13. tammikuuta ja 11. helmikuuta 2011 käsittelemään muun muassa edellä mainittua komission esittämää ehdotusta.

Neuvoa-antava ryhmä tarkasteli[1] ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla laaditaan uudelleen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22. joulukuuta 2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001, ja totesi yksimielisesti seuraavaa:

1) Jotta ehdotus täyttäisi toimielinten välisen sopimuksen asiaankuuluvat vaatimukset, sen perusteluissa olisi pitänyt yksilöidä tarkasti, mitkä aikaisemman säädöksen säännökset säilyvät muuttumattomina, kuten sopimuksen 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa määrätään.

2) Seuraavat uudelleenlaaditun tekstin osat olisi pitänyt merkitä harmaalla taustavärillä, jota yleensä käytetään sisällön muutosten merkitsemiseen:

–  johdanto-osan ensimmäisen viitteen sanat "ja e"

–  johdanto-osan 10 kappaleen toinen virke

–  47 artiklan 1 kohdan ilmaus ", joka koskee 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja asioita,".

3) 28 artiklan 2 kohdan ilmaus "2 kohdan" olisi muutettava muotoon "1 kohdan".

4) 47 artiklan 2 kohdan sanat "50–63 artiklassa" olisi muutettava muotoon "50–65, 67, 68 ja 72 artiklassa".

5) 64 artiklan sanat "Jäsenvaltiossa annetun" ja sanat "jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista, täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista tai täytäntöönpanoa pyydetään" olisi pitänyt merkitä mukautusnuolillla.

Tarkastelun perusteella neuvoa-antava ryhmä saattoi todeta yksimielisesti, että ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä tai tässä lausunnossa on sellaisiksi yksilöity. Neuvoa-antava ryhmä totesi myös, että ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset näiden muutosten kanssa säännösten asiasisältöä muuttamatta.

C. PENNERA                                  H. LEGAL                            L. ROMERO REQUENA

Pääjohtaja                                        Pääjohtaja                             Pääjohtaja

Parlamentin lakimies                           Neuvoston lakimies

  • [1]            Neuvoa-antavalla ryhmällä oli käytössään ehdotuksen englannin-, ranskan- ja saksankieliset versiot. Ryhmän työ perustui englanninkieliseen versioon, koska se oli käsiteltävänä olevan tekstin alkukieli.

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.11.2011)

oikeudellisten asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (uudelleenlaadittu toisinto)
(KOM(2010)0748 – C7‑0433/2010 – 2010/0383(COD))

Valmistelija: Evelyn Regner

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija pyytää, että asetukseen sisällytettäisiin vaatimus uudesta jaksosta, jossa säädetään työtaistelutoimenpiteitä koskevasta toimivallasta. Euroopan unionin tuomioistuimessa käsitellyissä tapauksissa (erityisesti Viking Linea koskenut tapaus) on aiemmin käynyt ilmi, että tuomioistuimen toimivallan perusteella on mahdollista etsiä edullisin oikeuspaikka (forum shopping). Koska työtaistelutoimenpiteitä koskevaa toimivaltaa ei ollut määritelty, Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuin nimettiin päättämään Suomessa käydystä työtaistelusta. Sellaisten jäsenvaltioiden tuomioistuimet, joilla ei ole mitään yhteyttä työtaisteluun, tekevät päätökset siviilioikeudessa, mikä on tämän asetuksen hengen ja tavoitteiden vastaista. Tällaisissa tapauksissa päätöstä koskevan toimivallan olisi kuuluttava työtaistelutoimenpiteeseen lähimmässä yhteydessä olevien jäsenvaltioiden tuomioistuimille — tällä tarkoitetaan luonnollisesti sitä jäsenvaltiota, jossa työtaistelutoimenpide toteutetaan tai toteutettiin.

Valmistelija kehottaa lakkauttamaan eksekvatuurimenettelyä koskevan vaatimuksen mutta katsoo, että ensin on varmistettava, että eksekvatuurimenettelyn lakkauttamista tasapainotetaan tiukoilla varotoimilla, joilla pystytään riittävästi suojelemaan velallisen oikeuksia ja varmistetaan, että perusoikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti.

Valmistelija katsoo, että yksinomaista toimivaltaa koskevat yhteisön säännöt voitaisiin ulottaa koskemaan kolmannessa maassa nostettuja kanteita, kun kyse on esineoikeuksista kiinteään omaisuuteen tai kiinteän omaisuuden vuokraamisesta. Kuluttajia ja työntekijöitä koskevien toimivaltasääntöjen on myös oltava sovellettavissa kolmannen valtion yrityksiin.

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 a) Asetus (EY) N:o 44/2001 tuli voimaan maaliskuussa 2002. Komissio on nyt kahdeksan vuotta myöhemmin tarkastellut asetuksen toimivuutta käytännössä ja pohtinut, millä tavoin sitä olisi tarpeen muuttaa. Tämä uudelleenlaadittu toisinto parantaa oikeuden saatavuutta muun muassa antamalla työntekijöille mahdollisuuden nostaa kanne useita vastaajia vastaan työmarkkina-alueella asetuksen 6 artiklan 1 kohdan nojalla. Tämä mahdollisuus oli jo olemassa vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksen nojalla. Sen sisällyttämisestä uudelleen asetukseen on hyötyä työntekijöille, jotka haluavat nostaa kanteen useita eri jäsenvaltioihin asettautuneita työnantajia vastaan.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 b) Tässä asetuksessa säädetään ensimmäistä kertaa toimivallasta työtaisteluasioissa, jotta vältetään edullisimman oikeuspaikan etsiminen (forum shopping) ja varmistetaan, että asetus on yhdenmukainen sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma II) 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 864/20071 kanssa. Toimivaltaisen tuomioistuimen olisi oltava sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa työtaistelu käydään.

 

_______________

 

1 EYVL L 199, 31.7.2007, s. 40.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a) asiassa, joka koskee jossakin tietyssä jäsenvaltiossa toteutettuja työtaistelutoimia, toimivalta on tämän jäsenvaltion tuomioistuimilla;

Perustelu

Rooma II -asetuksen johdanto-osan 7 kappaleen mukaan näiden sovellettavaa lakia ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevien unionin säännösten olisi oltava johdonmukaisia. Bryssel I -asetukseen olisi lisättävä Rooma II -asetuksen 9 artiklaa vastaava toimivalta, jotta vältetään edullisimman oikeuspaikan etsiminen (forum shopping). Jos vastaajia on useita (työtaistelutoimenpiteet), yritys voi silti valita sellaisen toimivaltaisen tuomioistuimen, joka vaikuttaa sen etuihin sopivimmalta, mikä ei vastaa Bryssel I -asetuksen tavoitteita.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla (uudelleenlaadittu toisinto)

Viiteasiakirjat

COM(2010)0748 – C7-0433/2010 – 2010/0383(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

18.1.2011

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

15.9.2011

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Evelyn Regner

7.7.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

12.9.2011

5.10.2011

7.11.2011

 

Hyväksytty (pvä)

7.11.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

15

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Edit Bauer, Jean-Luc Bennahmias, Pervenche Berès, Philippe Boulland, Milan Cabrnoch, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Frédéric Daerden, Karima Delli, Frank Engel, Richard Falbr, Marian Harkin, Roger Helmer, Liisa Jaakonsaari, Ádám Kósa, Veronica Lope Fontagné, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Siiri Oviir, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Elisabeth Schroedter, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu, Andrea Zanoni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Raffaele Baldassarre, Edite Estrela, Julie Girling, Richard Howitt, Ria Oomen-Ruijten, Antigoni Papadopoulou, Emilie Turunen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Catherine Bearder

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla (uudelleenlaadittu toisinto)

Viiteasiakirjat

COM(2010)0748 – C7-0433/2010 – 2010/0383(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

14.12.2010

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

18.1.2011

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

15.9.2011

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Tadeusz Zwiefka

28.2.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

24.5.2011

11.7.2011

22.11.2011

 

Hyväksytty (pvä)

11.10.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Giuseppe Gargani, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Gerald Häfner, Sajjad Karim, Klaus-Heiner Lehne, Antonio Masip Hidalgo, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Rebecca Taylor, Alexandra Thein, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Piotr Borys, Eva Lichtenberger, Axel Voss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Sylvie Guillaume, Salvatore Tatarella

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

15.10.2012