Menettely : 2012/2116(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0401/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0401/2012

Keskustelut :

PV 11/03/2013 - 19
CRE 11/03/2013 - 19

Äänestykset :

PV 12/03/2013 - 10.7
CRE 12/03/2013 - 10.7

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0074

MIETINTÖ     
PDF 213kWORD 108k
6. joulukuuta 2012
PE 491.091v02-00 A7-0401/2012

sukupuolistereotypioiden poistamisesta EU:ssa

(2012/2116(INI))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Valmistelija: Kartika Tamara Liotard

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

sukupuolistereotypioiden poistamisesta EU:ssa

(2012/2116(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neljännen naisten maailmankonferenssin 15. syyskuuta 1995 hyväksymän Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä 18. toukokuuta 2000 antamansa päätöslauselman Pekingin toimintaohjelman seurannasta(1), 10. maaliskuuta 2005 antamansa päätöslauselman YK:n neljännessä naisten maailmankonferenssissa hyväksytyn toimintaohjelman seurannasta (Peking +10)(2) ja 25. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman Pekingin toimintaohjelman seurannasta (Peking +15)(3),

–   ottaa huomioon vuonna 1979 hyväksytyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan, jossa korostetaan jäsenvaltioiden yhteisiä arvoja kuten moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 19 artiklan, jossa mainitaan sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuminen,

–   ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (uudelleenlaadittu toisinto)(4) ja miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY(5),

–   ottaa huomioon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta 23. syyskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/73/EY(6),

–   ottaa huomioon 2. joulukuuta 1998 annetut neuvoston päätelmät, joissa vahvistetaan, että Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon vuosiarviointiin sisällytetään määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita ja viitearvoja,

–   ottaa huomioon Pekingin toimintaohjelman 10-vuotistarkistuksen yhteydessä 4. helmikuuta 2005 annetun sukupuolten tasa-arvoasioista vastaavien EU-ministerien yhteisen julkilausuman, jossa he muun muassa vahvistavat uudelleen tukensa ja sitoutumisensa Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman täysimittaiseen ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon,

–   ottaa huomioon 2.–3. kesäkuuta 2005 annetut neuvoston päätelmät, joissa jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan vahvistamaan sukupuolten tasa-arvoa edistäviä institutionaalisia mekanismeja ja luomaan puitteet Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon arvioinnille, jotta edistymistä voitaisiin seurata entistä johdonmukaisemmin ja järjestelmällisemmin,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2011 hyväksymän eurooppalaisen tasa-arvosopimuksen (2011–2020)(7),

–   ottaa huomioon komission 21. syyskuuta 2010 esittelemän naisten ja miesten tasa-arvostrategian vuosiksi 2010–2015 sekä sen liitteenä olevan valmisteluasiakirjan strategian täytäntöönpanotoimenpiteistä (COM(2010)0491, SEC(2010)1080),

–   ottaa huomioon 3. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvoon vaikuttavasta markkinoinnista ja mainonnasta(8),

–   ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa(9),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A7-0401/2012),

A. toteaa, että SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaan unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa;

B.  toteaa, että vaikka useissa jäsenvaltioissa on tapahtunut jonkin verran edistystä, monet naiset kantavat edelleen suhteettoman suuren vastuun lasten kasvatuksesta ja muista huollettavista; toteaa, että tiukkaan juurtuneet stereotypiat estävät perheeseen ja kotiin liittyvien velvollisuuksien jakautumisen tasapuolisemmin naisten ja miesten kesken ja vaikeuttavat tasa-arvon toteutumista työmarkkinoilla;

C. toteaa, että kaikilla yhteiskuntatasoilla ja kaikissa ikäryhmissä elää yhä stereotypioita, jotka vaikuttavat suhtautumiseemme kanssaihmisiimme ja perustuvat yksinkertaistettuihin sosiaalisesti konstruoituihin normeihin, käytäntöihin ja uskomuksiin, jotka ovat usein kulttuurin ja uskonnon luomia ja ylläpitämiä ja kuvastavat ja vahvistavat vallitsevia voimasuhteita;

D. katsoo, että on poistettava kaikenlainen niin suora kuin välillinen sukupuoleen perustuva syrjintä, jotta voidaan turvata naisten oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja muuttaa kulttuurisidonnainen käsitys, että naiset olisivat monin tavoin passiivisia tai vähempiarvoisia kuin miehet;

E.  toteaa, että perinteiset sukupuoliroolit ja sukupuolistereotypiat vaikuttavat edelleen vahvasti naisten ja miesten roolijakoon kotona, työpaikalla ja yleisesti yhteiskunnassa ja että naiset esitetään kodista ja lapsista vastuussa olevina henkilöinä, kun taas miehet esitetään perheen elättäjinä ja perhettä suojelevina henkilöinä; toteaa, että sukupuolistereotypiat näyttävät pitävän yllä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa olevia esteitä ja rajoittavan naisten työllistymisvaihtoehtoja ja henkilökohtaisen kehittymisen mahdollisuuksia, mikä estää naisia käyttämästä koko potentiaaliaan yksilöinä ja taloudellisina toimijoina; katsoo siksi, että tällaiset stereotypiat ovat suuri este naisten ja miesten tasa-arvon toteutumiselle;

F.  toteaa, että sukupuoliroolien muotoutumiseen ja määräytymiseen vaikuttavat monet eri sosiaaliset tekijät, eritoten tiedotusvälineet ja koulutus, ja että ne muodostuvat lapsuus- ja nuoruusajan sosiaalistumisvaiheissa ja vaikuttavat näin ollen ihmisiin koko heidän elämänsä ajan;

G. toteaa, että maaseutualueiden naiset kärsivät kaupunkilaisnaisia enemmän syrjinnästä ja sukupuolistereotypioista ja että maaseudulla asuvien naisten työllisyysaste on huomattavasti alhaisempi kuin kaupunkialueilla asuvien naisten;

H. toteaa, että sukupuolistereotypiat ovat usein sidoksissa muihin stereotypioihin, kuten ikään, maahanmuuttaja-asemaan, seksuaaliseen suuntautumiseen ja vammaisuuteen liittyvään syrjintään, ja vaikuttavat näin enemmän useita stereotyyppisiä piirteitä omaaviin naisiin;

I.   katsoo, että naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, joka vaikuttaa kaikkeen yhteiskunta-, kulttuuri- ja talouselämään;

Tiedotusvälineet ja kulttuuri

J.   toteaa, että sukupuoleen perustuva syrjintä on yhä yleistä tiedotusvälineissä, viestinnässä ja mainonnassa ja edistää sukupuolistereotypioiden lisääntymistä varsinkin sitä kautta, että naiset esitetään myynninedistämisessä usein seksiobjekteina; toteaa, että esimerkiksi mainonnassa naisten osuus mainoksissa esitettävistä työntekijöistä tai ammattilaisista on 27 prosenttia, kun taas 60 prosenttia mainosten naisista esitetään tekemässä kotitöitä tai hoitamassa lapsia; katsoo, että mainonta ja tiedotusvälineet voivat kuitenkin edistää tehokkaasti sukupuolistereotypioiden ja sukupuoleen liittyvien ennakkoluulojen torjuntaa;

K. katsoo, että alkoholiteollisuus ja sen suuret investoinnit tuotteidensa markkinointiin vaikuttavat suuresti sukupuolistereotypioiden säilymiseen sekä tyttöjen ja naisten seksualisointiin;

L.  toteaa, että jo pienet lapset törmäävät sukupuolistereotypioihin erilaisten roolimallien kautta, joita välittyy televisio-ohjelmista, keskusteluista, peleistä ja videopeleistä, mainoksista, oppimateriaaleista ja opetusohjelmista sekä kouluissa, kodeissa ja yhteiskunnassa ilmenevistä asenteista, jotka kaikki muovaavat lasten käsitystä siitä, miten miesten ja naisten odotetaan toimivan, ja vaikuttavat koko heidän loppuelämäänsä ja tulevaisuuden toiveisiinsa;

M. katsoo, että tapa, jolla tytöt esitetään julkisuudessa, vähentää heidän arvostustaan yhteiskunnassa ja edistää tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa; toteaa, että vaikka tiedotusvälineillä voi olla myönteinen pedagoginen rooli, tyttölapsiin liittyvät stereotypiat tiedotusvälineissä, mainoksissa ja lastenohjelmissa ovat hyvin yleisiä ja vahvistavat usein perinteisiä asenteita ja käyttäytymistapoja;

N. toteaa, että televisio-ohjelmissa, tietokonepeleissä ja musiikkivideoissa on yhä selkeämmin havaittavissa osittain kaupallinen suuntaus esittää naiset provokatiivisesti pukeutuneina ja seksistisissä asennoissa, mikä ruokkii sukupuolistereotypioita entisestään; toteaa, että nuorille suunnattujen laulujen sanoituksissa on seksuaalisesti ehdottelevaa sisältöä, joka usein ruokkii naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa;

O. toteaa, että pornografian uusi kulttuurinen asema vaikuttaa eniten nuoriin naisiin ja miehiin; panee merkille, että "pornografian valtavirtaistuminen" eli pornografian hivuttautuminen ihmisten jokapäiväiseen elämään on yleisesti yhä hyväksytympi ja usein idealisoitu kulttuurinen ulottuvuus ja näkyy erityisen selvästi nuorisokulttuurissa, niin teini-ikäisille suunnatuissa televisio-ohjelmissa ja lifestyle-lehdissä kuin musiikkivideoissa ja nuorille suunnatussa mainonnassa;

Koulutus

P.  toteaa, että seksistiset stereotypiat välittyvät sekä (tietoisesti tai tiedostamatta) opettajien kautta että opettajien jakaman opetusmateriaalin kautta;

Q. katsoo, että mahdollisuus viralliseen ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen koulutukseen sekä tytöille ja pojille annettavan opetuksen sisältö vaikuttavat suuresti sukupuolten välisiin eroihin ja sitä kautta valintoihin ja oikeuksien käyttöön; katsoo, että vaikka tyttöjen ja poikien mahdollisuudet käydä koulua ovatkin EU:ssa yleisesti paremmat kuin muualla maailmassa, on kuitenkin syytä korostaa, että tytöt ja pojat eivät ole samanarvoisessa asemassa koulutusjärjestelmien ja -mahdollisuuksien hyödyntämisessä; toteaa, että erityisesti vähemmistöihin, kuten romanit, maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat, pakolaiset ja vammaiset, kuuluvien tyttöjen tilanne on joissakin maissa edelleen hyvin vaikea;

R.  toteaa, että tasa-arvon käsite voidaan iskostaa jo pieniin lapsiin ja että tasa-arvotietoinen kasvatus voi opettaa heitä torjumaan sukupuolistereotypioita;

S.  katsoo, että naisten koulutuksellisiin ja ammatillisiin vaihtoehtoihin edelleen liittyvät perinteiset stereotypiat auttavat pitämään yllä eriarvoisuutta; toteaa, että koulutus välittää edelleen sukupuolistereotypioita, sillä naiset ja miehet valitsevat usein perinteisiä koulutusaloja, millä on vakavia vaikutuksia työmarkkinoihin ja mikä rajoittaa työurien monipuolistumista ja johtaa usein siihen, että naiset sijoittuvat vähemmän arvostetuille matalapalkka-aloille;

T.  toteaa, että poikia ja tyttöjä ei edelleenkään rohkaista kiinnostumaan yhtä lailla kaikista oppiaineista, varsinkaan tieteellisistä ja teknisistä aineista;

U. toteaa, että vaikka monissa Euroopan maissa on sukupuoliulottuvuuden huomioon ottavaa opinto-ohjausta, se on yleensä suunnattu tytöille, joita kannustetaan valitsemaan teknisiä ja tieteellisiä ammatteja, kun taas poikia ei kannusteta lainkaan suuntautumaan terveydenhuollon, opetusalan ja humanististen alojen ammatteihin;

Työmarkkinat

V. toteaa, että sukupuolistereotypioiden vaikutus koulutukseen heijastuu merkittävällä tavalla työmarkkinoihin, joilla naisiin kohdistuu edelleen sekä horisontaalista että vertikaalista eriytymistä, ja että tämän vuoksi tiettyjä aloja pidetään edelleen miesten aloina (yli 85 prosenttia miehiä), joilla palkkataso on korkeampi kuin naisten aloiksi katsotuilla aloilla (yli 70 prosenttia naisia); toteaa lisäksi, että naiset työskentelevät miehiä useammin sosiaalisesti ja taloudellisesti aliarvostetuissa ammateissa, mikä osaltaan nakertaa heidän luottamustaan ja omanarvontuntoaan;

W. toteaa, että työmarkkinoilla vallitsevat sukupuolistereotypiat rajoittavat edelleen naisten pääsyä tietyille aloille, kuten insinööriammatit, palo- ja pelastustoimi, valmistusteollisuus, rakennusala, puusepäntyö, mekaaniset työt, tieteen ja tekniikan ammatit ja uuden teknologian ala, samoin kuin miesten pääsyä lastenhoitoaloille (kätilöt, lastenhoitajat jne.);

X. katsoo, että parempi tietämys työmarkkinoilla tarjolla olevista työpaikoista edistäisi hakeutumista erilaisiin ammatillisiin koulutuksiin;

Y. katsoo, että sukupuolistereotypiat ovat kielteinen asia ja vaikuttavat työmarkkinoiden jakautumiseen sukupuolen mukaan eri ammatteihin, mikä kasvattaa sukupuolten välistä palkkakuilua;

Z.  toteaa, että vuonna 2010 naiset ansaitsivat EU:n alueella samasta työstä keskimäärin noin 16,4 prosenttia miehiä vähemmän ja että palkkaerot vaihtelevat jäsenvaltioittain niin, että joissakin jäsenvaltioissa palkkaero vuonna 2011 oli keskimäärin 22 prosenttia; katsoo, että vaikka palkkaerojen syyt ovat moninaiset ja monitahoiset, erot johtuvat usein sukupuolistereotypioista ja perinteiseen roolijakoon pohjautuvasta naiskäsityksestä;

AA.toteaa työn ja yksityiselämän tasapainottamisen osalta, että naisten osuus ns. joustavassa työssä ja osa-aikatyössä on yleensä suhteettoman suuri, mikä viittaa siihen, että edelleen on vallalla perinteinen käsitys naisesta kodinhoidon päävastuunkantajana, mikä pakottaa naiset tekemään osa-aikaista, joustavaa tai määräaikaista työtä rajoittaen heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla ja urakehityksessä;

AB.toteaa, että äitiyslomasta tai hoitovapaasta johtuvat katkot naisten työurissa kasvattavat naisten ja miesten palkka- ja eläketuloeroja;

Taloudellinen ja poliittinen päätöksenteko

AC.toteaa komission vuonna 2011 toteuttaman tutkimuksen osoittavan, että vuonna 2012 EU:n suurimpien pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä 14 prosenttia oli naisia, mikä tukee käsitystä naisten johtotehtäviin pääsyä ja tasa-arvoista uralla etenemistä vaikeuttavasta lasikatosta;

AD.toteaa, että vaikka viime vuosina on tapahtunut jonkin verran kehitystä, naiset ovat edelleen aliedustettuina poliittisessa päätöksenteossa niin paikallisella, kansallisella kuin unionin tasolla; toteaa, että naisten osuus kansallisissa hallituksissa ja parlamenteissa kasvoi vuosien 2004 ja 2009 välisenä aikana 21 prosentista 23 prosenttiin ja Euroopan parlamentissa 30 prosentista 35 prosenttiin;

AE.toteaa, että niin politiikan kuin talouselämän päätöksentekoelimissä esiintyy edelleen sukupuolistereotypioita ja seksismiä, seksistisiä kommentteja ja häirintää, mukaan lukien jonkinasteista seksuaalista häirintää ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa;

AF.katsoo, että sukupuolistereotypioista on päästävä erityisesti yritysmaailmassa, jossa suurin osa johtopaikoilla olevista on miehiä, sillä ne rajoittavat osaltaan nuorten naisten toiveita ja vähentävät naisten halukkuutta hakeutua ylimpiin johtotehtäviin niin julkisen kuin yksityisen sektorin rahoitus- ja talousalan päätöksenteossa sekä poliittisessa päätöksenteossa;

EU:n toiminta

1.  huomauttaa, että sekä EU:n että monen maan hallitusten Pekingin toimintaohjelman yhteydessä tekemien sitoumusten noudattaminen on valitettavan puutteellista; korostaa, että sukupuolistereotypioiden kitkemiseksi tarvitaan uusia unionin tason indikaattoreita ja arviointiraportteja ja kehottaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia paneutumaan näihin kysymyksiin;

2.  toteaa, että huolimatta EU:n sitoutuneisuudesta sukupuolten tasa-arvon edistämiseen naisten syrjimättömyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevassa lainsäädännössä on yhä puutteita sosiaaliturvaa, koulutusta ja tiedotusvälineitä sekä työllisyyttä ja palkkoja koskevissa kysymyksissä; korostaa tarvetta tehostaa näiden alojen nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoa ja antaa uusia säädöksiä; kehottaa komissiota valtavirtaistamaan sukupuolten tasa-arvon kaikilla politiikan aloilla, sillä näin voidaan lisätä Euroopan työvoiman kasvupotentiaalia;

3.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään Euroopan sosiaalirahaston varoja pitkän aikavälin strategioissa, joilla autetaan tekemään sellaisista työmarkkinoiden aloista, joilla naiset ovat sukupuolistereotypioiden takia aliedustettuina, naisille tutumpia ja houkuttelevampia; katsoo, että strategioihin olisi sisällytettävä positiivisia toimia ja elinikäisen oppimisen ohjelmia ja että niillä olisi kannustettava tyttöjä opiskelemaan perinteisesti miesten aloiksi katsottuja aloja, kuten tietotekniikka ja mekaniikka, sekä tuettava niin miesten kuin naisten työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista;

4.  pyytää komissiota tukemaan jäsenvaltioiden toimia, joilla poistetaan stereotypioita ja edistetään kaikkien tasavertaista pääsyä koulutukseen ja työelämään;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan merkittävää ja kestävää tukea Daphne-ohjelman korvaavalle perusoikeus- ja kansalaisuusohjelmalle, jonka tavoitteena on torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kitkeä sukupuolistereotypioita;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan strategioita, joilla puututaan stereotypioina ja sukupuolten epätasa-arvona ilmenevän naisiin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan perimmäisiin syihin, ja aloittamaan työn sukupuolistereotypioiden purkamisella;

7.  kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan kiireellisen tarpeen harkita uutta lainsäädäntökehystä, jossa kielletään alkoholiteollisuuden tapa esittää tytöt ja naiset seksiobjekteina;

Tiedotusvälineet ja kulttuuri

8.  huomauttaa, että television lastenohjelmien yhteydessä esitettävien mainosten sekä itse ohjelmien sukupuolistereotypiat ovat erityinen ongelma, sillä ne voivat vaikuttaa lasten sukupuolisosialisaatioon ja sitä kautta lasten käsitykseen omasta itsestään, perheenjäsenistään ja ulkomaailmasta; korostaa, että lasten altistumista sukupuolistereotypioille on vähennettävä esimerkiksi antamalla kouluissa kriittistä mediakasvatusta;

9.  pitää tärkeänä, että sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisessa huomioidaan myös pojat, ja kehottaa näin ollen antamaan tähän tarkoitukseen suunniteltua opetusta, jolla lisätään poikien tietoisuutta stereotypioista;

10. korostaa, että mainonnassa välitetään usein erilaisiin sukupuolistereotypioihin perustuvia syrjiviä tai halventavia viestejä, jotka haittaavat sukupuolten tasa-arvoon pyrkiviä strategioita; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kansalaisyhteiskuntaa sekä mainonnan alan itsesääntelyelimiä tekemään tiivistä yhteistyötä tällaisten käytäntöjen torjumiseksi eritoten käyttämällä tehokkaita välineitä, joilla varmistetaan, että markkinoinnissa ja mainonnassa kunnioitetaan ihmisarvoa ja toimitaan nuhteettomasti;

11. katsoo, että mainonta voi olla tehokas väline stereotypioiden haastamisessa ja niiden vastustamisessa ja nykyajan monikulttuurisissa yhteiskunnissa tärkeä väline rasismin, seksismin ja syrjinnän torjunnassa; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja mainonnan ammattilaisia tehostamaan valistus- ja koulutustoimia, jotta voitaisiin päästä eroon stereotypioista, torjua syrjintää ja edistää sukupuolten tasa-arvoa erityisesti nuorten keskuudessa; kehottaa jäsenvaltioita erityisesti luomaan tiiviit yhteistyösuhteet markkinoinnin, viestinnän ja mainonnan alan oppilaitoksiin, jotta alan tuleva työvoima saisi asianmukaista koulutusta;

12. pitää tärkeänä, että kansallisille mainonnan valvontaelimille ja itsesääntely- ja sääntelyelimille annetaan erityiskoulutusta tiedotusvälineissä esiintyvistä sukupuolistereotypioista, jotta voidaan lisätä tietoisuutta televisiossa, internetissä ja markkinointi- ja mainoskampanjoissa esitettävien sukupuolisesti syrjivien kuvien kielteisestä vaikutuksesta;

13. kehottaa EU:ta laatimaan koko unionin laajuisia valistuskampanjoita, joissa tuomitaan kaikenlaiset sukupuoleen perustuvat loukkaukset ja naisten ja tyttöjen halventaminen tiedotusvälineissä;

14. korostaa, että tiedotusvälineissä esiintyvien stereotypioiden poistamiseen tähtäävää politiikkaa toteutettaessa on toimittava myös digitaalisessa ympäristössä; katsoo, että unionin tasolla on tarpeen käynnistää koordinoituja toimia todellisen tasa-arvon kulttuurin luomiseksi internetissä; kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien kanssa sopimuksen, johon pyydetään mukaan kaikki internet-operaattorit;

15. kehottaa unionia ja jäsenvaltioita toteuttamaan yhdessä media-alan ammattilaisten kanssa koulutus- ja valistustoimia, jotka koskevat sukupuolistereotypioiden haitallisia vaikutuksia ja media-alan hyviä käytänteitä;

16. pitää tärkeänä, että edistetään naisten ihmisarvoa kunnioittavaa naiskuvaa ja että torjutaan syvään juurtuneita stereotypioita, etenkin vallitsevia arvoa alentavia mielikuvia, kunnioittaen kuitenkin kaikilta osin sananvapautta ja lehdistönvapautta;

17. kehottaa unionia ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon parlamentin 16. syyskuuta 1997 antaman päätöslauselman, jossa vaaditaan pornografian kaikkien muotojen kieltämistä viestintävälineissä sekä seksimatkailun mainostamiskieltoa(10) ja toteuttamaan konkreettisia toimia vaatimusten täytäntöönpanemiseksi;

18. kehottaa unionia tutkimaan lapsipornografian ja aikuispornografian välisiä yhteyksiä ja niiden vaikutuksia tyttöihin, naisiin, poikiin ja miehiin sekä pornografian ja seksuaalisen väkivallan välistä suhdetta;

19. kehottaa jäsenvaltioita perustamaan riippumattomia sääntelyelimiä, joiden tarkoituksena on valvoa viestimiä ja mainosalaa ja joilla on valtuudet määrätä tehokkaita seuraamuksia yrityksille ja henkilöille, jotka syyllistyvät tyttöjen seksualisointiin;

20. kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita tyttöjen seksualisoinnin torjunnassa sekä keräämällä tarvittavaa tietoa, edistämällä hyviä käytänteitä ja järjestämällä tiedotuskampanjoita että rahoittamalla jäsenvaltioiden toimenpiteitä ja erityisesti naisjärjestöjä, jotka pyrkivät torjumaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa seksualisointia ja väkivaltaa;

21. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan positiivisia toimia ja varmistamaan näin, että entistä useampi nainen voi päästä johtotehtäviin media-alalla, mukaan lukien ylin yritysjohto;

22. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tutkimustoimintaa ja keräämään vertailukelpoista tietoa naisista ja tiedotusvälineistä, myös siitä, miten tiettyihin ryhmiin kuuluvat naiset, esimerkiksi vammaiset naiset tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset, esitetään tiedotusvälineissä;

Koulutus

23. korostaa, että peruskoulussa sekä keskiasteen ja korkeamman asteen oppilaitoksissa on tarjottava erityisiä opintojenohjauskursseja, joiden tarkoituksena on tiedottaa nuorille sukupuolistereotypioiden kielteisistä vaikutuksista ja kannustaa heitä opiskelemaan ja työskentelemään aloille, joita on aiemmin pidetty ns. miesten tai naisten aloina; kehottaa tukemaan toimia, joilla pyritään vähentämään sukupuolistereotypioita lasten parissa;

24. korostaa, että on tärkeää valistaa sukupuolten tasa-arvosta varhaisiästä alkaen, jotta voidaan torjua tehokkaasti sukupuolistereotypioita, syrjintää ja väkivaltaa, esimerkiksi käsittelemällä kouluopetuksessa ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja Euroopan ihmisoikeussopimusta;

25. korostaa sukupuolten tasa-arvoon, toisten ihmisten kunnioittamiseen, nuorten keskinäiseen kunnioittavaan kanssakäymiseen, vastuulliseen seksuaalikäyttäytymiseen ja kaikenlaisen väkivallan torjumiseen keskittyvien opetusohjelmien tarpeellisuutta sekä opettajille näistä asioista annettavan koulutuksen merkitystä;

26. korostaa tarvetta sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamiseen kouluissa ja kannustaa näin ollen kouluja suunnittelemaan ja toteuttamaan valistustoimintaa ja käytännön harjoituksia, jotka on tarkoitettu edistämään sukupuolten tasa-arvoa akateemisessa opetuksessa;

27. korostaa tarvetta valmistella ja toteuttaa opettajille, valvojille, rehtoreille ja kaikille lasten opetusohjelmiin osallistuville suunnattua koulutusta, jotta heillä olisi käytössään kaikki tarvittavat pedagogiset välineet sukupuolistereotypioiden torjumiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi;

28. toteaa, että vaikka useimmat unionin jäsenvaltiot toteuttavat sukupuolten tasa-arvoa edistäviä toimia korkeakoulutuksessa, lähes kaikissa toimissa ja hankkeissa keskitytään nuoriin naisiin; kehottaa siksi jäsenvaltioita laatimaan korkeakoulutuksen alalla nuorille miehille suunnattuja yleisiä kansallisia strategioita ja aloitteita sukupuolistereotypioiden torjumiseksi;

29. kehottaa valmistamaan niin virallisessa kuin epävirallisessa opetuksessa toimivia opettajia ja kouluttajia naisten/tyttöjen ja miesten/poikien tasa-arvoa käsittelevällä asianmukaisella koulutuksella havaitsemaan tähän liittyviä väärinkäytöksiä ja seksuaalista väkivaltaa sekä reagoimaan niihin;

30. korostaa, että tarvitaan toimintalinjoja, joissa keskitytään sukupuolistereotypioiden purkamiseen mahdollisimman varhaisesta iästä lähtien ja opettajien ja oppilaiden valistamiseen ja joilla edistetään ja tuetaan niin nuorten naisten kuin miesten työurien monipuolistamista;

31. kehottaa unionia ja jäsenvaltioita varmistamaan aktiivisen politiikan avulla, että vähemmistöryhmiin ja maahanmuuttajayhteisöihin kuuluvilla tytöillä on mahdollisuus käydä koulua ja opiskella;

32. kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan opetussuunnitelmia ja oppikirjojen sisältöä sekä toteuttamaan uudistuksia, joiden myötä tasa-arvokysymykset saataisiin sisällytettyä olennaisena osana kaikkeen opetusmateriaaliin jo peruskouluissa, jotta voidaan poistaa sukupuolistereotypiat ja tuoda vahvemmin esiin naisten panos ja rooli esimerkiksi historiassa, kirjallisuudessa ja taiteessa;

33. kehottaa unionia edistämään koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta esimerkiksi varmistamalla sukupuolten tasa-arvoon opetusvälineenä liittyvien hyvien käytäntöjen levittämisen sekä keräämällä sukupuolisensitiivistä tilastotietoa kaikista koulutukseen liittyvistä näkökohdista niin jäsenvaltioiden kuin unionin tasolla;

34. kehottaa unionia sisällyttämään määrällisiä ja laadullisia tasa-arvoindikaattoreita kaikkiin arviointiohjelmiin, joiden avulla arvioidaan Euroopan koulujen opetuksen laatua;

Työmarkkinat

35. kiinnittää huomiota kasvavaan huoleen sukupuolistereotypioiden kielteisestä vaikutuksesta sukupuolten väliseen palkkaeroon, joka on nykyisin 16,4 prosenttia, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan tämän huomioon uusia toimintalinjoja laadittaessa;

36. korostaa käytettävissä olevien tietojen osoittavan, että naisille maksetaan pätevyydestä ja kokemuksesta vähemmän kuin miehille, mikä johtuu osittain siitä, että naisten työtä on perinteisesti pidetty vain perheen tuloja täydentävänä lähteenä; toteaa, että tämä on ollut merkittävä miesten ja naisten välisiä palkkaeroja synnyttävä ja ylläpitävä tekijä;

37. korostaa tarvetta toteuttaa tiedotustoimia, joilla työnantajia ja työntekijöitä valistetaan sukupuolistereotypioiden ja sukupuolten palkkaeron välisestä yhteydestä, joilla yhteiskunnan muita sidosryhmiä valistetaan siitä, että sukupuolistereotypiat rajoittavat naisten mahdollisuuksia sekä työmarkkinoilla että yksityiselämässä, joilla julkisia ja yksityisiä yrityksiä ja elimiä kannustetaan lisäämään avoimuutta ja joilla varmistetaan, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka;

38. kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan uudelleen naisvaltaisten ammattien ja alojen palkkarakenteita, jotta voidaan poistaa palkkaero-ongelman taustalla olevat sukupuolistereotypiat; kehottaa jäsenvaltioita, työnantajia ja ammattijärjestöjä laatimaan ja panemaan täytäntöön toteuttavissa olevia ja konkreettisia työnarviointivälineitä, joiden avulla voidaan määritellä, mitkä ovat samanarvoisia töitä, jotta voidaan varmistaa naisten ja miesten samapalkkaisuus;

39. kehottaa jäsenvaltioita laatimaan toimintalinjoja työssäkäyvien vanhempien käytettävissä olevien laadukkaiden ja edullisten lastenhoitopalvelujen lisäämiseksi kaikkialla Euroopassa ja auttamaan luomaan rakenteita, joiden avulla yksityissektorin yrityksissä työskentelevät vanhemmat voivat sovittaa yhteen perhe- ja työelämän, ja tukemaan erityisesti yritysten perustamia lastenhoitopalveluja; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään muiden huollettavien ryhmien (vanhukset, vammaiset, avun tarpeessa olevat ihmiset) hoitopaikkojen tarjontaa ja kannustamaan näin naisten aktiivista osallistumista työelämään työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista helpottamalla;

40. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan joustavia työmahdollisuuksia ja sopivia vanhempainvapaan muotoja sekä miehille että naisille;

41. korostaa, että sukupuolistereotypioilla on taipumus olla itseään toteuttavia ja että jos naisille ei anneta mahdollisuutta osoittaa kykyjään, he eivät onnistu koskaan purkamaan etenemisensä tiellä olevia esteitä; kannustaa siksi jäsenvaltioita torjumaan tahdonvastaista osa-aikatyötä tekemällä siihen turvautumisen hankalammaksi, esimerkiksi vaatimalla työnantajaa esittämään asianmukaiset perustelut kaikkien osa-aikaisten työsuhteiden solmimiselle;

42. kehottaa komissiota edistämään sukupuolikiintiöitä ns. perinteisesti miesten tai naisten ammateissa, sillä stereotypioita synnyttää myös naisten tai miesten vähäinen määrä tietyissä tehtävissä; huomauttaa, että naisten määrän lisääntyminen perinteisissä miesten ammateissa vähentää näin ollen sukupuolistereotypioita ja että tasapainoinen osuus naisia ja miehiä työelämässä lisäisi tuottavuutta; kehottaa siksi tukemaan aloitteita ja kampanjoita, joiden avulla murretaan stereotypioita naispuolisten työntekijöiden alhaisesta tehokkuudesta ja johtamiskyvyn puutteesta; kehottaa tukemaan naisia heidän urakehityksessään ja pyrkimyksissään päästä johtaviin asemiin;

43. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan naisten yrittäjyyttä ja itsensä työllistämisen järjestelmiä järjestämällä asianmukaista koulutusta, rahoitusta ja tukea;

44. muistuttaa komissiota siitä, että sukupuolten palkkaero vaikuttaa erityisesti ikääntyneisiin naisiin ja myös eläkkeisiin, mikä lisää eläkeikäisten naisten äärimmäisen ja pysyvän köyhyyden riskiä;

45. huomauttaa, että ikääntyneiden naisten köyhyysriski eläkkeelle jäätäessä kasvaa EU:n uusien eläkesääntöjen myötä; pitää näin ollen tärkeänä, että ei anneta tukea valkoiseen kirjaan ehdotetuille muutoksille, jotka kasvattaisivat miesten ja naisten eläkkeiden eroa;

46. kehottaa komissiota arvioimaan työelämässä esiintyvän seksuaalisen häirinnän torjunnasta annetun EU-direktiivin täytäntöönpanoa sekä laatimaan kertomuksen puutteista ja haasteista, jotta voidaan vahvistaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja toimenpiteitä;

Taloudellinen ja poliittinen päätöksenteko

47. panee merkille, että naisten osuus kansallisissa hallituksissa oli 23 prosenttia vuonna 2009, ja kannustaa ottamaan käyttöön sitovia kiintiöitä, joilla lisättäisiin naisten määrää kansallisissa hallituksissa ja parlamenteissa sekä alue- ja kuntatason elimissä ja unionin toimielimissä; kehottaa luomaan myös tiedotus- ja kannustuskampanjoita, joilla rohkaistaan naisia olemaan poliittisesti aktiivisempia ja asettumaan ehdolle paikallisissa ja kansallisissa vaaleissa;

48. muistuttaa, että Euroopan parlamentin vuoden 2014 vaalit ja niitä seuraavat uuden komission valinta ja EU:n huippuvirkojen täyttäminen ovat mahdollisuus siirtyä kohti tasa-arvoista demokratiaa EU:ssa ja antavat unionille tilaisuuden toimia esikuvana näissä asioissa;

49. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tasa-arvoa ja nimeämään komissaariehdokkaakseen sekä naisen että miehen; kehottaa nimitettyä komission puheenjohtajaa pyrkimään komission muodostamisessa naisten ja miesten yhtäläiseen edustukseen; kehottaa nykyistä komissiota ilmaisemaan julkisesti kannatuksensa tällaiselle menettelylle;

50. muistuttaa, että vuonna 2010 vain 12 prosenttia Euroopan yritysten hallitusten jäsenistä oli naisia; kannattaa komission pyrkimystä luoda suurten pörssiyhtiöiden johtotehtäviä varten sitovia naiskiintiöitä;

51. korostaa, että tällaisten kiintiöiden on oltava sitovia, sillä se on ainoa keino varmistaa niiden tehokkuus; ehdottaa, että luodaan tasa-arvorahasto, johon maksettaisiin kiintiösääntöjen rikkomisesta määrätyt sakot ja josta rahoitettaisiin toimia naisten aseman edistämiseksi ja naisten suojelemiseksi;

Muut toimet

52. kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan uudelleen toimensa, joita ne soveltavat miehiin ja naisiin työmarkkinoilla sekä mekanismeihin, joiden avulla työntekijät voivat sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämänsä, sillä stereotypiat voivat lisätä ammatillista eriytymistä ja sukupuolten palkkaeroja;

53. kehottaa jäsenvaltioita asettamaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisen kriminaalipolitiikan painopistealueeksi; kannustaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisten oikeus- ja poliisiviranomaistensa yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

54. pitää tärkeänä, että torjutaan kaikenlaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan yhteisiä toimia, joihin sisältyy valistus- ja tiedotuskampanjoita sukupuoleen perustuvasta väkivallasta sekä strategioita, joilla pyritään muuttamaan naisia koskevia yhteiskunnallisia stereotypioita valistuksen ja tiedotusvälineiden avulla ja joilla edistetään hyvien käytäntöjen vaihtoa; muistuttaa, että uhrien lisäksi on työskenneltävä myös väkivallantekijöiden kanssa ja pyrittävä lisäämään jälkimmäisten vastuullisuutta sekä purkamaan stereotypioita ja yhteiskuntaan juurtuneita asenteita, jotka osaltaan ovat syynä tällaisen väkivallan edellytysten säilymiseen ja väkivallan hyväksymiseen;

55. kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä esimerkiksi tiedotuskampanjoin, joilla tuodaan esiin naisten roolia ja osallisuutta poliittisessa päätöksenteossa, talouselämässä, yhteiskunnassa, urheilussa, terveydenhoidossa, taiteissa, tieteissä ja kaikilla muillakin yhteiskunnan aloilla;

56. katsoo, että sekä kansallisella että unionin tasolla tarvitaan lainsäädäntötoimia ja muita toimia stereotypioiden ja palkkaerojen poistamiseksi, naisten osuuden kasvattamiseksi miesvaltaisilla aloilla, naisten työpaikoillaan osoittamastaan kyvykkyydestä ja taloudellisesta tuloksesta saaman tunnustuksen lisäämiseksi, työmarkkinoiden horisontaalisen ja vertikaalisen sukupuoleen perustuvan eriytymisen poistamiseksi sekä naisten edustuksen lisäämiseksi poliittisissa ja yritysten päätöksentekoelimissä;

57. kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota ryhtymään toteuttamaan päättäväistä toimintapolitiikkaa, jolla voidaan kitkeä sukupuolistereotypioita ja rohkaista miehiä jakamaan lasten- ja kodinhoitoon liittyvät vastuut tasapuolisesti naisten kanssa, ja luomaan erityisiä kannustimia, joilla voidaan lisätä miesten jäämistä vanhempain- ja isyysvapaalle, mikä vahvistaa heidän oikeuksiaan vanhempina, lisää naisten ja miesten tasa-arvoa, varmistaa tarkoituksenmukaisemman vastuunjaon perheestä ja kodinhoidosta sekä parantaa naisten mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti työelämään; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan työnantajia toteuttamaan perhe- ja työelämän yhteensovittamista tukevia toimenpiteitä;

58. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioiden hallituksia lisäämään sukupuolistereotypioita koskevaa tutkimusta ja keräämään lisää tilastotietoa sukupuolistereotypioista luomalla asianmukaisia indikaattoreita stereotypioiden havaitsemiseksi;

59. muistuttaa komissiota, että sukupuolten tasa-arvo on kirjattu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklaan;

60. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan miesten ja naisten työllistymismahdollisuuksia eri ammateissa, jotta varmistetaan, että työmarkkinoiden tarpeet täyttyvät ja molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet;

61. kehottaa komissiota torjumaan kaikenlaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, syrjintää ja stereotyypitystä, jotta naiset voivat nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksistaan;

62. kehottaa komissiota vaatimaan jäsenvaltioita kunnioittamaan Euroopan tasa-arvosopimukseen sisältyviä sitoumuksia;

63. kannustaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia ja kansallisia sukupuolten tasa-arvosta vastaavia elimiä edistämään tutkimusta sukupuolistereotypioiden alkusyistä ja stereotypioiden vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon; pitää tärkeänä, että vaihdetaan ajatuksia ja tutkimustuloksia parhaista käytännöistä jäsenvaltioissa ja unionin toimielimissä vallitsevien sukupuolistereotypioiden poistamiseksi;

64. muistuttaa komissiota 3. syyskuuta 2008 antamastaan päätöslauselmasta, joka koski markkinoinnin ja mainonnan vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon, ja kehottaa komissiota panemaan päätöslauselmassa esitetyt suositukset täytäntöön;

65. kehottaa unionia ja jäsenvaltioita toteuttamaan valistus- ja koulutuskampanjoita, joilla pyritään torjumaan syrjiviä kulttuurinormeja ja käsittelemään vallitsevia seksistisiä stereotypioita ja sosiaalista leimautumista, joilla perustellaan ja lisätään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sekä varmistamaan, ettei väkivaltaa voida perustella tapojen, perinteiden tai uskonnollisten katsomusten pohjalta;

66. kehottaa unionia ja jäsenvaltioita edistämään hyvien käytäntöjen levittämistä, helpottamaan vertaisoppimista jäsenvaltioiden keskuudessa sekä luomaan unionin tason rahoitusmahdollisuuksia ja kansallisia kampanjoita sukupuolistereotypioiden poistamiseksi;

67. kehottaa unionia yhdenmukaistamaan rotusyrjintää ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää koskevat unionin säädökset sekä ehdottamaan uutta lainsäädäntöä, jolla varmistetaan sukupuolten tasa-arvo koulutuksessa ja tiedotusvälineissä;

68. kehottaa unionia ja jäsenvaltioita luomaan järjestelyt (esimerkiksi oikeusasiamiehet tai tiedotusvälineitä valvovat viranomaiset, jotka tuntevat sukupuolten tasa-arvokysymykset), joilla taataan, että eri alojen sitovat käytännesäännöt sisältävät tasa-arvonäkökulman ja että on tarvittaessa mahdollisuus tehdä valituksia;

69. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EYVL C 59, 23.2.2001, s. 258.

(2)

EUVL C 320E, 15.12.2005, s. 247.

(3)

EUVL C 348E, 21.12.2010, s. 11.

(4)

EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.

(5)

EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.

(6)

EYVL L 269, 5.10.2002, s. 15.

(7)

7. maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien liite.

(8)

EUVL C 295E, 4.12.2009, s. 43.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0069.

(10)

EYVL C 304, 6.10.1997, s. 60.


PERUSTELUT

Pekingissä järjestettiin 15. syyskuuta 1995 neljäs naisten maailmankonferenssi, jonka yhteydessä hyväksyttiin Pekingin julistus ja toimintaohjelma. Konferenssin tavoitteena oli poistaa kaikki esteet naisten aktiiviselta osallistumiselta kaikilla julkisen ja yksityisen elämän alueilla takaamalla heille täysi ja yhdenvertainen asema taloudellisessa, yhteiskunnallisessa, kulttuurisessa ja poliittisessa päätöksenteossa. Tässä sukupuolten tasa-arvon kansainvälisen edistämisen kannalta keskeisessä asiakirjassa tuodaan esiin, että sukupuolten tasa-arvo on paitsi ihmisoikeus, myös yhdenvertaisuuden, kehityksen ja rauhan edellytys. Euroopan unioni arvioi vuonna 1995 asetettujen tavoitteiden toteutumista vuosittain.

Toimintaohjelmassa asetetaan työohjelma seuraavia kahtatoista aluetta varten: köyhyys, koulutus, terveys, väkivalta, aseelliset selkkaukset, talous, valta ja päätöksenteko, institutionaaliset mekanismit, ihmisoikeudet, tiedotusvälineet, ympäristö ja tyttölapset. Ongelman rajaamiseksi tässä mietinnössä keskitytään sukupuolistereotypioiden syihin koulutuksessa, tiedotusvälineissä, mainonnassa, työmarkkinoilla ja päätöksenteossa.

Euroopan parlamentti on konferenssin seurauksena hyväksynyt kolme päätöslauselmaa naisten oikeuksista vuoden 1995 jälkeen. Vuonna 2000 se hyväksyi päätöslauselman Pekingin toimintaohjelman seurannasta(1), vuonna 2005 päätöslauselman Peking+10-seurannasta(2) ja vuonna 2010 päätöslauselman Peking+15-seurannasta(3). Lisäksi komissio hyväksyi 3. syyskuuta 2008 päätöslauselman siitä, miten markkinointi ja mainonta vaikuttaa naisten ja miesten tasa-arvoon(4).

On lisäksi syytä muistaa, että sukupuolten tasa-arvo on perusihmisoikeus. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaan unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

Viisitoista vuotta konferenssin jälkeen sukupuolistereotypiat ja sukupuolten eriarvoisuus ovat kuitenkin yhä yleisiä ongelmia Euroopan unionissa. Työmarkkinoilla vallitsevat stereotyyppiset oletukset naisista aiheuttavat ammatillista eriytymistä ja sukupuolten palkkaeroa. Vuonna 2010 mitattu 16,4 prosentin palkkaero sukupuolten välillä on osoitus tämän ongelman vakavuudesta. Lisäksi naiset ovat usein aliedustettuina tai täysin näkymättömiä tiedotusvälineissä tai esiintyvät tiedotusvälineissä perinteisesti "naisellisiksi" mielletyissä tehtävissä, mikä lisää sukupuolista syrjintää entisestään yhteiskunnan eri alueilla ja eri ikäryhmissä.

Yhteiskunnallisiin uskomuksiin ja asenteisiin perustuvien kielteisten sukupuolistereotypioiden yleisyys vaikuttaa naisiin ja rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan ja valintojaan yhteiskunnan, talouden ja politiikan aloilla. Jotta naisten lukumäärää talouden ja politiikan ylimmän tason päätöksenteossa voidaan lisätä, itsepintaisiin sukupuolistereotypioihin on puututtava yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

Tämän mietinnön tavoitteena on siis vähentää EU:ssa kielteisiä sukupuolistereotypioita, jotka rajoittavat miesten ja ennen kaikkea naisten mahdollisuuksia. EU:n on laadittava uusia politiikkoja ja lainsäädäntöä sukupuolistereotypioiden kitkemiseksi koulutuksessa, tiedotusvälineissä ja mainonnassa, työmarkkinoilla sekä taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa.

Naisten osallisuutta työmarkkinoilla sekä taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa on pyrittävä lisäämään puuttumalla seuraaviin ongelmiin:

· Sukupuolistereotypiat peruskoulussa ja keskiasteen opetuksessa vaikuttavat lasten ja nuorten käsityksiin siitä, miten miesten ja naisten odotetaan käyttäytyvän. Tästä syystä on laadittava erityisiä opetusohjelmia ja opetusmateriaaleja, joissa miehiä ja naisia ei enää esitetä "perinteisissä rooleissa": miestä perheen elättäjänä ja naista lasten kasvattajana.

· Tiedotusvälineiden ja mainonnan osalta on huomattava, että yhä useammat pienet lapset ja nuoret katselevat televisiota ilman aikuisen seuraa. Kielteiset sukupuolistereotypiat voivat näin ollen vaikuttaa huomattavasti nuorten ja erityisesti teini-ikäisten naisten itseluottamukseen ja itsetuntoon, mikä rajoittaa heidän pyrkimyksiään, valintojaan ja mahdollisuuksiaan myöhemmällä työuralla. Koska tiedotusvälineillä on merkittävä vaikutus ihmisten näkemyksiin sukupuolten tasa-arvosta, on laadittava erityisiä tiedotuskursseja, joilla lisätään kansallisten mainonnan valvontaelinten ja itsesääntelyelinten tietoisuutta tiedotusvälineissä ilmenevän sukupuolisen syrjinnän stereotypioiden kielteisistä vaikutuksista.

· Naisten suuri osuus osa-aikatöissä ja sukupuolten palkkaero osoittavat selvästi, että sukupuolistereotypiat johtavat sukupuoliseen syrjintään työmarkkinoilla. Tästä syystä tarvitaan valistuskampanjoita, joilla työntekijöille, työnantajille ja sidosryhmille kerrotaan sukupuolistereotypioiden ja sukupuolten palkkaeron välisestä yhteydestä sekä osa-aikatöiden ja tulevan eläkkeen todennäköisen pienuuden välisestä yhteydestä.

· Sukupuolistereotypiat ovat vahvasti yhteydessä myös naisten pieneen osuuteen poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla niin jäsenvaltioiden kansallisissa parlamenteissa ja hallituksissa kuin EU:n toimielimissäkin. Tämä kertoo paitsi naisten kohtaamasta "lasikatosta", myös siitä, että stereotypiat rajoittavat naisen urapyrkimyksiä.

16,4 prosentin palkkaero ei vaikuta naisiin vain heidän ollessaan työmarkkinoilla, vaan se heikentää huomattavasti myös heidän eläkeoikeuksiaan. Sekä naiset että miehet altistuvat sukupuolistereotypioille kaikissa elämänvaiheissa: peruskoulussa ja keskiasteen opetuksessa pojat ja tytöt saavat kuulla, miten heidän odotetaan käyttäytyvän, myöhemmin uravalinnan vaiheessa heihin kohdistuu tietynlaisia odotuksia ja työmarkkinoilla heitä odottaa tietynlainen sukupuolijakauma. Naisten suuri osuus joustavissa ja osa-aikaisissa töissä kertoo, että perinteinen käsitys, jonka mukaan vastuu lasten hoitamisesta on äidillä, on yhä voimissaan ja rajoittaa naisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. EU:n aikeet keventää menettelyitä ja rajoituksia, jotka koskevat työsopimusten irtisanomista ja päättämistä, tulevat entisestään heikentämään naisten asemaa ja lisäämään naisten turvattomuutta.

Tämän lisäksi sukupuolistereotypioiden kielteiset vaikutukset kasvavat huippuunsa naisten tullessa eläkeikään. Joustavien työaikojen aiheuttama epävarmuus yhdessä sukupuolten palkkaeron kanssa lisää naisten riskiä ajautua pitkäaikaiseen ja äärimmäiseen köyhyyteen saavutettuaan eläkeiän. Sukupuolistereotypioista johtuva miesten ja naisten eriarvoisuus on siis kumulatiivista: mitä enemmän naiset altistuvat stereotypioille, sitä suurempi riski heillä on ajautua myöhemmin köyhyyteen. Tätä vaikutusta korostavat EU:n uudet suunnitelmat säästää valtion eläkkeissä ja asettaa lisäsääntöjä toisen pilarin eläkerahastoille. Pääpainon siirtäminen valtion eläkkeistä toisen pilarin eläkkeisiin kasvattamalla toisen pilarin eläkkeitä sen sijaan, että valtion eläkkeitä muutettaisiin, ei ainoastaan lisää naisten riskiä ajautua köyhyyteen, vaan johtaa myös ikääntyneiden miesten ja naisten tuloeron kasvamiseen entisestään.

(1)

EYVL C 59, 23.2.2001, s. 258.

(2)

EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 247.

(3)

EUVL C 348 E, 21.12.2010, s. 11.

(4)

EUVL C 295 E, 4.12.2009, s. 43.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

6.11.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Emine Bozkurt, Marije Cornelissen, Mikael Gustafsson, Mary Honeyball, Sophia in ‘t Veld, Constance Le Grip, Astrid Lulling, Krisztina Morvai, Norica Nicolai, Siiri Oviir, Joanna Senyszyn, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Marc Tarabella, Britta Thomsen, Anna Záborská, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Minodora Cliveti, Silvia Costa, Mariya Gabriel, Kartika Tamara Liotard

Päivitetty viimeksi: 28. helmikuuta 2013Oikeudellinen huomautus