MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta: EIT:n toimet innovatiivisen Euroopan edistämiseksi

16.1.2013 - (COM(2011)0822 – C7‑0462/2011 – 2011/0387(COD)) - ***I

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Marisa Matias
Valmistelija (*): Chrysoula Paliadeli, kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta: EIT:n toimet innovatiivisen Euroopan edistämiseksi

(COM(2011)0822 – C7‑0426/2011 – 2011/0387(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0822),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0426/2011),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 28. maaliskuuta 2012 antaman lausunnon[1],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7‑0422/2012),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi määriteltävä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, jäljempänä 'EIT', pitkän aikavälin prioriteettialat, ja siihen olisi sisällyttävä arvio sen taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista saada innovaatiosta parasta lisäarvoa. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi otettava huomioon EIT:n seurannan ja arvioinnin tulokset.	(2) Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi määriteltävä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, jäljempänä 'EIT', pitkän aikavälin prioriteettialat, joilla edistetään huippuosaamista ja laajaa osallistumista koko EU:ssa, ja siihen olisi sisällyttävä arvio sen taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista saada innovaatiosta parasta lisäarvoa. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi otettava huomioon EIT:n seurannan ja arvioinnin tulokset.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 a) Korkea-asteen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioon liittyvää huippuosaamista kyllä esiintyy eri puolilla EU:ta, mutta liian usein se on pirstoutunutta. Euroopassa on löydettävä ratkaisut tämän strategisen yhteistyön puutteeseen maiden, toimialojen ja tieteenalojen välillä, jotta voidaan saavuttaa riittävä kriittinen massa osaamiskolmiossa ja jotta myötävaikutetaan Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttamiseen siten, että koulutuksesta, tutkimuksesta ja innovoinnista tehdään niiden osien summaa suurempi.
	EIT varmistaa osaamiskolmion osatekijöiden tehostetun integroinnin, vahvistaa opetusjärjestelmien, tutkimuksen ja liikemaailman välistä yhteistyötä, kehittää uusia opetusohjelmia ja tohtoriohjelmia sekä osallistaa kaikki asianomaiset toimijat globalisaation ja talouden digitalisoinnin yhteydessä ja vauhdittaa siten osaltaan koulutusta, tutkimusta ja innovointia keskeisinä välineinä kestävän ja kilpailukykyisen talousmallin luomiseksi sekä työpaikkojen luomiseksi ja säilyttämiseksi tulevaisuudessa.
	EIT käyttää joustavaa innovoinnin käsitettä, jota ohjaavat yleinen etu ja "Yhteiskunnalliset haasteet" – ja jossa keskitytään koulutukseen, tekniseen ja tuotteisiin keskittyvään innovointiin sekä sen sosiaalisiin vaikutuksiin – , yksityisen sektorin investointeihin kannustaminen ja yksityisen sektorin investointien lisääminen sekä hedelmällinen yhteistyö koulutus- ja tutkimuslaitosten – myös tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden – yritysten, hallitusten ja kansalaisten välillä, ja siten EIT auttaa perustamaan uusia yhteistyöfoorumeja ja välineitä kuten avoimet verkostot, avoimet standardit, klusterit sekä tietämyksen ja ideoiden jakaminen yliopistojen tasolla.
	EIT on asianmukainen unionin elin käsittelemään uusia esiin tulevia tarpeita, löytämään innovatiivisia ratkaisuja ja tehostamaan niiden vaikutusta yhteiskuntaan. EIT laajentaa osallistumispohjaa, jotta voitaisiin levittää huippuosaamista eri puolille Eurooppaa, edistää vahvaa synergiaa sekä täydentävyyttä rakennerahastojen kanssa, tukee joustavuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä sitoutuu avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja ulkopuolisiin kontakteihin, ja siten EIT voi myös tukea aktiivisesti uusien innovaatioiden käyttöönottoa ja omaksumista kaikkialla yhteiskunnassa.
Tarkistus  3 Ehdotus päätökseksi 1 artikla
Komission teksti	Tarkistus
	Kohde
Hyväksytään liitteessä esitetty Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin strateginen innovaatio-ohjelma.	Tällä päätöksellä vahvistetaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strateginen innovaatio-ohjelma kaudeksi 2014–2020.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi 1 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a artikla
	Strategisen innovaatio-ohjelman tavoitteet
	1. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa esitetään EIT:n prioriteetit kaudeksi 2014–2020 sekä sen toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Se on näin ollen keskeinen linjaus, jonka avulla viitoitetaan EIT:n strateginen suunta antaen sille kuitenkin huomattavat valtuudet määritellä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sovellettavat toimintatavat ja keinot. EIT:ssä on keskeisessä asemassa innovointi, jota ohjaavat "Yhteiskunnalliset haasteet" ja jossa keskitytään koulutukseen, tekniseen ja tuotteisiin keskittyvään innovointiin sekä joustavuuteen.
	2. Strategisella innovaatio-ohjelmalla helpotetaan toimintalinjojen ja niiden eri välineiden koordinointia ja luodaan innovaatiopolitiikkaa koskevia synergioita noudattamalla aidosti kokonaisvaltaista menettelytapaa, jossa keskitytään tärkeimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja saadaan EIT toimimaan innovoinnin liikkeelle panevana voimana, joka auttaa luomaan avoimia ja osallistavia innovaatiomalleja Eurooppaan ja joka kehittää itsestään kansainvälisesti tunnustetun ja maailman huippuluokkaa olevan arvostetun innovaatioinstituutin.
	3. EIT on tämän vuoksi asianmukainen unionin elin käsittelemään uusia esiin tulevia tarpeita, löytämään innovatiivisia ratkaisuja ja tehostamaan niiden vaikutusta yhteiskuntaan. Tukemalla joustavuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä sitoutumalla avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja ulkopuolisiin kontakteihin strategisen innovaatio-ohjelmansa mukaisesti EIT voi edistää aktiivisesti uusien innovaatioiden käyttöönottoa ja omaksumista kaikkialla yhteiskunnassa ja luoda kestäviä ratkaisuja, joiden avulla uusia teknologioita voidaan levittää ja loppukuluttajat, kansalaiset ja laajemmin yhteiskunta voivat ottaa niitä käyttöön, ja samalla huolehtia erityisesti, että uuden tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannusteet mukautuvat eri yritysalojen tarpeisiin.
	4. Strateginen innovaatio-ohjelma on EIT:n keskeinen innovaatiopolitiikan, työpaikkojen luomisen ja kestävän kehityksen sekä huippuosaamisen kannustamiseksi eri puolilla Eurooppaa tapahtuvan osallistumispohjan laajentamisen väline, ja siihen sisältyy myös edellytyksiä luoda vastavalmistuneille nuorille työpaikkoja strategisen innovaatio-ohjelman hankkeissa.
	5. Strategisen innovaatio-ohjelman tarkoituksena on edistää EIT:n mahdollisuuksia kehittää uusia rahoitusmalleja, esimerkiksi innovaatiopalkintoja, joiden ansiosta voidaan maksimoida tutkimuksen rahoittamisen julkinen tuotto ja varmistaa, että innovointi paitsi vastaa yhteiskunnan kaikkein kiireellisimpiin tarpeisiin voi myös hyödyttää nopeasti Euroopan kansalaisia tuottamalla nopeasti tarkkoja tieteellisiä ja teknisiä ratkaisuja.
	6. Strateginen innovaatio-ohjelma on avainasemassa etsittäessä vastauksia kriisiaikoina, koska se on keskeisen tärkeä houkuteltaessa nuoria uudentyyppisiin töihin ja varmistettaessa, että uusilla ja nykyisillä koulutusohjelmilla edistetään nuorten pääsyä työmarkkinoille.
	7. Strateginen innovaatio-ohjelma on pantava täytäntöön asetuksen (EY) N:o 294/2008 mukaisesti.
Tarkistus  5 Ehdotus päätökseksi 1 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a artikla
	EIT:n päätoimipaikka
	EIT:n päätoimipaikka sijaitsee Budapestissä Unkarissa.
Perustelu
EIT ja Unkarin hallitus allekirjoittivat sopimuksen vuonna 2010, asiakirjan viitenumero: 2010/CLXVI. Sopimuksen nojalla isäntävaltio Unkari kattaa osan hallintomenoista antamalla veloituksetta käyttöön toimistotilaa vuoden 2030 loppuun ja osoittamalla henkilöstökustannuksia varten 1,5 miljoonan euron vuotuisen rahoitusosuuden vuoden 2015 loppuun.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi 1 b artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 b artikla
	Yleiset painopistealueet
	1. EIT:llä on oma vaikutuksensa "tieteellisen huippuosaamisen" luomiseen, sillä se edistää tieteenalojen, toimialojen ja maiden väliset rajat ylittävää liikkuvuutta omaksumalla uusia periaatteita ja käytäntöjä, jotka perustuvat erityisesti avoimeen ja osallistavaan tutkimukseen, jolla varmistetaan, että tutkimustyö kohdistuu ensisijaisesti ja tehokkaasti suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja juurruttamalla yrittäjähenkeä ja riskinottokykyä innovatiiviseen tutkinnonjälkeiseen jatkokoulutukseen. Huippuosaamisen olisi oltava EIT:n tärkein tekijä. Huippuosaamisen kannustamiseksi eri puolilla Eurooppaa edistetään osallistumispohjan laajentamista, myös huippuosaamisen asteikkoa, jonka avulla pystytään luomaan edellytykset pienten tutkimusryhmien ja erittäin innovatiivisten uusyritysten kaltaisten alkuvaiheessa olevien pienten huippuosaamisyksiköiden osallistumiselle.
	2. EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat osaamiskolmion toteuttamisen mallina EU:ssa, ja niiden olisi mahdollisesti kehityttävä palveluntarjoajiksi, jotka tarjoavat innovaatiokapasiteetin kehittämistä eri puolilla Eurooppaa suunnitellen ja pannen täytäntöön innovaatiopolitiikkaa ja älykkään erikoistumisen strategioita. EIT:n strategisena tavoitteena on olla enemmän kuin vain osiensa summa, minkä vuoksi EIT:n olisi huolehdittava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskinäisestä koordinoinnista ja yhteistyöstä, jotta voitaisiin varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt sekä EIT:n lukuisat kumppanit luovat synergiavaikutuksia ja lisäarvoa EIT:n toiminnallisessa kokonaisuudessa.
	3. Vähentämällä toiminnan pirstoutuneisuutta integroitujen pitkäkestoisten kumppanuuksien avulla ja lisäämällä maiden, alojen ja tieteenalojen välistä strategista yhteistyötä, jotta voidaan saavuttaa riittävä kriittinen massa osaamiskolmiossa, sekä saavuttamalla tämän kriittisen massan laajan ja maantieteellisesti tasapainoisen EU:n laajuisen toiminnan kautta EIT toimii liikkeelle panevana voimana, joka voi joustavasti testata uusia innovaatiomalleja, tukea lahjakkuuksia yli rajojen ja luoda kansainvälisesti tunnustetun huippuosaamisen merkin. Soveltamalla älykästä henkilöstöstrategiaa, johon kuuluu sisäisen ja ulkoisen asiantuntemuksen järjestelmällinen käyttö, sekä sisäisiä johtamismenettelyjä EIT kehittyy innovatiivisen hallinnon esikuvaksi ja luo tarvittaessa uusia rahoitusvälineitä.
	4. EIT vakiinnuttaa ja kehittää rooliaan "investoijana", joka kehittää ja kokoaa yhteen nykyisiä tutkimuksen, yritystoiminnan ja korkea-asteen koulutuksen alan huippuosaamiskeskuksia kaikilla tasoilla Euroopassa ja tukee niiden pitkäjänteistä järjestelmällistä yhteistyötä. EIT kannustaa perustamaan kestäviä innovatiivisia uusyrityksiä ja spin-off-yrityksiä sekä lisäämään jatkotutkintoa suorittavien opiskelijoiden määrää, jotta voitaisiin parantaa sen toiminnan vaikutusta. EIT pyrkii edistämään teknologian siirtoa ja kaupallistamista sekä kehittämään olemassa olevien yritysten keskuudessa uusia hankkeita tai luomaan uutta innovatiivista liiketoimintaa.
	5. EIT perustaa tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa alueellisen innovaatiojärjestelmän, jolla otetaan mukaan nk. liitännäisjäseninä yhteistoimintakeskittymät maissa, joissa ei ole yhtään yhteistoimintakeskusta. Näiden pääasiallisena tehtävänä on tukea osaamis- ja innovaatioyhteisöjen innovointitoimia, sillä niillä on suuret innovointimahdollisuudet ja yhteydet osaamis- ja innovaatioyhteisöjen mahdollistamien teknologioiden ensimmäisiin asiakkaisiin ja loppukäyttäjiin muun muassa demonstraatio- ja testauslaitosten kautta siten kuin liitteessä olevan 2 osan 2.2. kohdassa on kuvattu.
	6. EIT:n on joustavuuttaan hyödyntäen edistettävä vastuuntuntoisesti ja vastuullisesti toteutettua yksinkertaistamista, jotta taataan tulosten vaikuttavuus, vauhditetaan läpimurtoja innovaatiotoiminnassa ja edistetään yrityssektorin osallistumista.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 1 c artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 c artikla
	Osaamis- ja innovaatioyhteisöt
	1. EIT antaa strategiset suuntaviivat osaamis- ja innovaatioyhteisöille, koordinoi ja valvoo niitä kunnioittaen täysimääräisesti niiden itsenäisyyttä sekä antaa mahdollisuuden alhaalta ylöspäin suuntautuville aloitteille ja varmistaa samalla avoimuutta ja vastuullisuutta koskevat menettelyt. EIT:n on varmistettava, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat avoimesti ja ottavat huomioon kaikkien jo mukana olevien ja myös uusien osallistujien edut. Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä varten myönnetään varoja kilpailuun perustuen ja ottaen huomioon hankkeiden laatu ja niiden tarjoamat mahdollisuudet.
	2. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat EIT:n tärkeimpiä välineitä. Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä EIT kehittää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen käsitettä, jotta voidaan tukea eurooppalaista innovaatiokulttuuria kaikissa jäsenvaltioissa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla EIT luo osaltaan monitieteistä ja tieteidenvälistä ympäristöä, jossa avoimilla ja osallistavilla innovaatiomalleilla on paremmat mahdollisuudet menestyä Vaikka aina noudatetaankin samaa osaamiskolmion täysimääräisen integraation toteuttamista koskevaa periaatetta Horisontti 2020 ‑ohjelman toisen ja kolmannen pilarin mukaisesti, eri osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja niiden rahoitustarpeet edellyttävät kaikki omaa lähestymistapaansa, sillä joistakin osaamis- ja innovaatioyhteisöistä tulee erittäin suuria ja niillä on suuret rahoitustarpeet, kun taas toiset jäävät pienemmiksi ja vaativat vähemmän rahoitusta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat olla kestoltaan erilaisia olosuhteista ja käsiteltävistä asioista riippuen.
	3. Kriittinen massa on olennainen EIT:n kannalta, jotta sen täysiä mahdollisuuksia johtavana innovaatioinstituuttina voidaan kehittää. Tämän on kuvastuttava siinä, miten EIT on onnistunut tukemaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, sen kontaktien intensiivisyydellä ja kattavuudella, sen valmiuksilla kehittää ja edistää kansainvälisiä toimia ja sen kykyä kehittää yksinkertaistettuja menettelyjä. EIT:n olisi huolehdittava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskinäisestä koordinoinnista ja yhteistyöstä, jotta kehitetään strategia hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi ja laaditaan parhaita toimintatapoja koskeva opas, jonka avulla jaetaan olemassa olevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hyviä toimintatapoja ja kokemuksia uusille osaamis- ja innovaatioyhteisöille, vauhditetaan innovointia, yhdistetään alakohtainen ja monialainen innovointi, varmistetaan, että EIT:n lukuisat kumppanit luovat synergiavaikutuksia ja lisäarvoa ja että ideat leviävät EIT:n sisällä, kannustetaan yhteistoimintakeskittymät ylittävään työhön kussakin osaamis- ja innovaatioyhteisössä ja rohkaistaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjä kehittämään monialaisiin kysymyksiin liittyviä yhteisiä toimia.
	4. Tätä nykyä EIT on maantieteellisesti keskittynyt, kun tarkastellaan siihen kuuluvia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä sekä yhteistoimintakeskittymiä. Tämä olisi otettava huomioon tulevaisuudessa, kun käynnistetään uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä ja EIT:n toimia laajennetaan. EU:n jäsenvaltioissa huomattavan monet huippuosaamiskeskukset eivät yksinään useinkaan pysty saavuttamaan globaalin kilpailun edellyttämää kriittistä massaa. Sama voi koskea pieniä osaamis- ja innovaatioyhteisöjä. Niiden sisällyttäminen EIT:hen tarjoaa niille menestymiseen tarvittavaa tukea, taustaa ja kriittistä massaa ja auttaa niitä saavuttamaan niin suuren koon, että ne voivat olla maailmanluokan toimijoita ja pystyvät muuttamaan innovaationäkymiä EU:ssa sekä myötävaikuttamaan merkittävästi yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen omalla alallaan. Pk-yritysten osallistuminen sekä pienten tutkimusorganisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen mukana oleminen on varmistettava ja jo nykyäänkin huippuosaamista symboloivien paikallisyhteisöjen vahvuudet on hyödynnettävä samalla kun pidetään mielessä eri alueiden erilaiset ominaispiirteet ja vaatimukset ja helpotetaan kulttuuripiirien perustamista ja kehittämistä yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa.
	5. EIT valitsee ensimmäisessä vaiheessa enintään neljä ensimmäistä osaamis- ja innovaatioyhteisöä viideltä aihealueelta ja noudattaa seuraavaa tärkeysjärjestystä:
	1) raaka-aineet ja biotalous – kestävä etsintä, talteenotto, jalostus, kierrätys, materiaalikehitys ja materiaalien korvaaminen;
	2) tervettä elämää ja aktiivisena ikääntymistä tukeva innovaatiotoiminta;
	3) kaupunkiliikenne, älykäs ja kestävä kehitys;
	4) tulevaisuuden ruokahuolto (Food4future) – kestävä toimitusketju resurssitasolta kuluttajiin;
	5) lisäarvoa tuova valmistusteollisuus.
	EIT voi poiketa edellä esitetystä tärkeysjärjestyksestä asianmukaisesti perustellulla päätöksellä, ja se antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle tiedon tällaisesta päätöksestään.
	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ensimmäinen vaihe käynnistetään vuonna 2014. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toinen vaihe seuraa vuonna 22018. Tässä toisessa vaiheessa edellä ehdotetut aihealueet, joita ei otettu huomioon ensimmäisessä vaiheessa, asetetaan etusijalle. Jos EIT:llä on riittävästi resursseja uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen luomiseen, EIT:n hallintoneuvosto voi itsenäisesti ehdottaa, valita ja asteittain ottaa käyttöön uusia aihealueita, edellyttäen että ne sijoittuvat yhteiskunnallisten haasteiden piiriin, että ne täyttävät asetuksessa (EY) N:o 294/2008 vahvistetut perustamista koskevat vähimmäisehdot ja että ne ovat olleet laajan kuulemismenettelyn kohteina, johon on osallistunut suuri joukko erilaisia sidosryhmiä siten, että osaamiskolmion kaikki kolme osaa ovat olleet edustettuina.
	Tiettyjä komission ehdottamia suuntaa-antavia aihealueita ja eri foorumeita voidaan harkita, esimerkiksi seuraavia: älykäs turvallinen yhteiskunta, meriala – merten kestävä käyttö, vesi, metsät, biomimetiikka, kestävä rakentaminen ja passiivitalot, terveydenhuollon innovaatiot sekä ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Luettelo on kuitenkin puhtaasti suuntaa-antava niiden aihealueiden osalta, jotka lopulta valitaan, kun otetaan huomioon uudet ja odottamattomat haasteet, joita voi syntyä tulevaisuudessa.
	EIT voi itsenäisesti järjestää uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevan valintamenettelyn näiden aiheiden pohjalta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevien tulevien valintamenettelyjen onnistuminen riippuu paljolti siitä, onko odotukset ja vaatimukset ilmoitettu selvästi ja onko aikataulu sellainen, että hakijat pystyvät muodostamaan oikeudellisen ja rahoituksellisen rakenteen ennen ehdotuksen esittämistä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt valitaan käyttämällä EIT:tä koskevassa asetuksessa määriteltyjä perusteita, joissa johtavina periaatteina ovat huippuosaaminen ja merkityksellisyys innovaation kannalta. Jokaisen valitun osaamis- ja innovaatioyhteisön on havainnollistettava, miten se tuottaa mahdollisimman suuret vaikutukset asianomaisella alueella, ja osoitettava strategiansa toteuttamiskelpoisuus.
	Valinta perustuu ehdotusten laatuun, elinkelpoisuuteen ja mahdollisuuksiin, samalla kun tutkimuspotentiaalin kehitystä ja mahdollisesti syntyvää uutta innovointidynamiikkaa koskeva arvio pitäisi ottaa säännöllisesti huomioon tulevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamista harkittaessa.
	Tämä tehdään kuulemalla sidosryhmiä ja suorittamalla kilpailuun perustuva ja avoin valinta uusien aihealueiden ja vastaavien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kohdalla siten, että noudatetaan tarkkaa, avointa ja kilpailuun perustuvaa prosessia, jossa otetaan huomioon alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa ja muuttuvat yhteiskunnalliset haasteet EU:ssa ja joka on kuitenkin samalla selkeä ja ennustettavissa oleva mahdollisille osallistujille.
	6. Osaamis- ja innovaatioyhteisöistä laaditaan väliarviointi, jossa otetaan huomioon osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuottama eurooppalainen lisäarvo, ja jos suorituskyvyssä ilmenee puutteita, toteutetaan tarvittavat toimenpiteet. Jos osaamis- ja innovaatioyhteisö ei noudata osaamis- ja innovaatioyhteisöille asetettuja kriteereitä, EIT voi keskeyttää sen määrärahojen maksamisen tietyn ajanjakson jälkeen, josta on sovittu osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa.
	7. EIT on osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppani, kunnes se katsoo osaamis- ja innovaatioyhteisöjen pärjäävän omillaan 7–15 vuoden pituisen ohjeellisen ajanjakson jälkeen. Tämän jakson päättyessä ja jos osaamis- ja innovaatioyhteisö päättää jatkaa ilman EIT:n rahoitusta tai muuttua yhdeksi tai useaksi yritykseksi, jotka kehittävät entisen osaamis- ja innovaatioyhteisön harjoittamaa liiketoimintaa, EIT voi päättää ryhtyä uuden yksikön täysimääräiseksi liikekumppaniksi.
	8. Osaamis- ja innovaatioyhteisöihin tehtyjen EIT:n investointien tuotot mitataan kaiken kaikkiaan Euroopan taloudelle ja yhteiskunnalle koituneina konkreettisina hyötyinä, joita ovat esimerkiksi uusien yritysten, tuotteiden ja palvelujen syntyminen nykyisille ja tuleville markkinoille, osaavammat yrittäjät, uudet ja houkuttelevammat työllistymismahdollisuudet sekä osaajien houkutteleminen kaikkialta unionista sekä ulkomailta ja heidän täällä pitämisensä varmistaminen.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 1 d artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 d artikla
	Koulutusohjelmat ja -toimet
	1. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti on Horisontti 2020 -puiteohjelmassa nimenomaan se väline, jossa painotetaan vahvasti koulutusta. EIT:stä olisi kehityttävä maailman huippuluokkaa oleva jatkokoulutuksen tarjoaja, sillä siinä yhdistyy laadukas koulutus, liikkuvuus, yrittäjäkokemukset siellä, missä todellinen innovointi tapahtuu, ja siinä otetaan käyttöön korkea-asteen koulutuksen toiminta-ajatus. Strategisen innovaatio-ohjelman keskeinen osa on EIT:n koulutustehtävän edistäminen ja toteuttaminen. Tavoitteena on kouluttaa osaavia ihmisiä, joilla on globaalissa yhteiskunnassa ja osaamistaloudessa tarvittavat taidot, tiedot ja ajattelutapa. Tässä mielessä Marie Skłodowska-Curie ‑stipendiohjelmia on kehitettävä osana EIT:n toimia.
	2. EIT auttaa kehittämään tarvittavat henkilöstöresurssit innovaatioyhteiskuntaa varten ja järjestää keskeisille toimijoille, kuten opiskelijoille, tutkijoille ja yrittäjille, suunnattua koulutusta ja määrittää yleiset edellytykset ja parhaat toimintatavat asianomaiseen alaan liittyvissä periaatteita, sääntelyä ja standardointia koskevissa kysymyksissä. EIT panee täytäntöön eritasoisia koulutusohjelmia maailmanluokkaa edustaville uuden sukupolven opiskelijoille – maisterinkoulutusohjelmat, tohtorinkoulutusohjelmat, kesäkurssit, erityiset koulutusohjelmat – ja tarjoaa siten kestävien muutosten aikaansaamiseksi korkea-asteen koulutuksen alalla tarvittavan pitkän aikavälin sitoutumisen erityisesti kyseisten uusien, tieteenalojen rajat ylittävien ja monitieteellisten EIT:n tutkintojen avulla. EIT:n on pyrittävä saamaan kansallinen ja kansainvälinen tunnustus kyseisille EIT:n tutkinnoille vertaisarvioinnin avulla. EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä on kannustettava kehittämään koulutusta koskevia synergioita EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkojen kanssa, jotta voidaan tukea tarvittavan inhimillisen pääoman saatavuutta tulevaisuudessa, mikä on ratkaisevan tärkeää sen kannalta, että Eurooppa saavuttaa johtoaseman tieteen, teknologian ja innovoinnin alalla. EIT voi toteuttaa – itsenäisesti tai yhteistyössä toisten eurooppalaisten tai kolmansien maiden yliopistojen tai tutkimuslaitosten kanssa – ohjelmia tai kursseja perustavaa laatua olevat ja tärkeät innovaatiot mahdollistavista tieteenaloista.
	3. Tässä yhteydessä ja kyvykkyyspohjan laajentamiseksi EU:ssa sekä sen varmistamiseksi, että innovaatioiden tekijöiksi on saatavilla riittävä määrä yksilöitä, EIT:n olisi osallistuttava toimiin, joilla pyritään parantamaan luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan koulutuksen houkuttavuutta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voisivat kehittää valmennusohjelmia nuorille eurooppalaisille järjestämällä harjoittelujaksoja ja kouluvierailuja, myöntämällä korkeakoulujen huippuopiskelijoille sekä luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä ja matematiikkaa yliopistossa opiskeleville apurahoja tai rahoittamalla liikkeenjohtoa ja/tai yrittäjyyttä käsitteleviä kursseja tieteen huippuopiskelijoille kesän aikana. EIT sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat myös tarjota useita innovatiivisia ammatillisen kehittämisen toimia, kuten johtohenkilöiden koulutus, räätälöity koulutus sekä perustutkintoa suorittaville opiskelijoille tai kouluopetukseen tarkoitetut paketit, ja laajentaa koulutustoimensa entistä useampiin opiskelumuotoihin, millä tehostetaan koulutustoimien vaikutusta ja saatetaan ne entistä laajemman yleisön ulottuville. Tutkimuksen tekemistä Euroopassa voitaisiin tehdä houkuttelevammaksi tarjoamalla tutkimusapurahoja huippuopiskelijoille sillä edellytyksellä, että he sitoutuvat johonkin tutkimus- ja kehittämishankkeeseen Euroopassa tai perustavat innovatiivisen uusyrityksen Euroopassa.
	4. Edellä mainitut ohjelmat voidaan liittää täysin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan, ne voivat olla tuloksena eri osaamis- ja innovaatioyhteisöjen erilaisesta yhteistyöstä tai EIT voi järjestää niitä itse tai yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa. EIT tarjoaa kannustimia, jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöt työskentelisivät keskenään suuret synergiamahdollisuudet tarjoavilla osa-alueilla esimerkiksi järjestämällä yhteistä ammatillista jatkokoulutusta, toteuttamalla yhteisiä tutkimustoimia ja järjestämällä maisterin- ja tohtorintutkintotason koulutustoimintaa tai osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välistä liikkuvuutta koskevia vaihtoehtoja tiedeyhteisön ja yritysten välillä.
	5. EIT ottaa käyttöön erityisen henkilöresurssisuunnitelman – alueellisen innovaatiojärjestelmän –, jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sekä yhteistoimintakeskittymien ulkopuolelta saataisiin lahjakkaita ihmisiä, kuten opiskelijoita, tutkijoita, opetushenkilöstöä ja yrittäjiä kaikki uravaiheet huomioon ottaen, osallistumaan EIT:hen. Tällaisen resurssisuunnitelman avulla annetaan huippulahjakkuuksille tilaisuus hyötyä yhteistoimintakeskittymien puitteissa kehitetystä innovaatioympäristöstä, minkä lisäksi heitä kannustetaan kaikilta osin hyödyntämään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolisilta aloilta hankittua tietämystä ja taitotietoa. EIT:n säätiö voisi olla merkittävä toimija tässä yhteydessä. Koska innovaation todelliset toteuttajat ovat ihmisiä, olisi tarvittaessa varmistettava säännöksin, että EIT:n koulutusohjelmiin osallistuu riittävästi EU:n syrjäisiltä alueilta tulevia opiskelijoita (esimerkiksi myöntämällä apurahoja, jotka rahoitetaan jäsenvaltioiden ja alueellisen innovaatiojärjestelmän yhteisvoimin). EIT:n on tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa, jotta voidaan varmistaa, että EIT:n tutkinnon suorittaneet saavat tarvitsemansa mahdollisuudet ja tuen osoittaakseen innovaatio- ja yrittäjäpotentiaalinsa EU:ssa.
	6. EIT:n hallintoneuvosto järjestää säännöllisesti eurooppalaisia tai kansainvälisiä konferensseja tärkeistä aiheista omien toimiensa puitteissa ja tekee EIT:stä todellisen eurooppalaisen kohtaamispaikan kaikkialta Euroopasta ja sen ulkopuolelta tuleville tutkijoille, opetusalan ammattilaisille, opettajille ja opiskelijoille. Se myös ottaa käyttöön verkkofoorumin, jonka avulla voidaan jakaa tietämystä ja verkottua EIT:n puitteissa ja jonka kautta opiskelijat, opettajat ja tutkijat, jotka eivät ole mukana nykyisissä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä, saavat helposti tietoa meneillään olevista tutkimuksista ja toteutettujen tutkimusten tuloksista. EIT perustaa lisäksi kaikille avoimen opetusmateriaalia sisältävän tietokannan, joka pohjautuu EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutustoimiin.
	7. EIT kannustaa perustamaan EIT:n entisten opiskelijoiden verkoston, joka edistää näin tietämyksen jakamista, mentorointia ja verkostoitumista.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi 1 g artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 g artikla
	Unionin laajuinen ja kansainvälinen yhteistyö
	1. EIT toimii kaikkien osaamiskolmion välisten sidosryhmien unionin laajuisena välineenä yhteistyössä ja täydentävyyden pohjalta ilman kilpailua jäsenvaltioiden tutkimus- ja koulutuslaitosten ja erityisesti yliopistojen yhdistysten, liikeyritysten, klustereiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. EIT avustaa yhteistyössä komission kanssa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä yhteyksien muodostumisessa alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin, sillä niillä on tärkeä rooli yritysten, erityisesti pk-yritysten, tiedelaitosten ja julkisten viranomaisten yhteen saattamisessa ja ne toimivat välittäjinä kyseisten toimijoiden, jäsenvaltioiden ja unionin välillä.
	2. Alueille ja jäsenvaltioille, joiden alueella toimii yhteistoimintakeskittymiä, tarjoutuu mahdollisuuksia saada hyötyä toiminnan keskittymisen ja myönteisten ulkoisvaikutusten ansiosta. Nämä mahdollisuudet paranevat, jos alueilla sijaitsevat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppanit sekä komission ehdotuksen COM(2011)0615, 2011/0276 (COD), C7-0335/11 liitteessä IV kuvattujen älykkääseen erikoistumiseen tähtäävien strategioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat viranomaiset ja organisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä. Näiden toimien ulkopuolelle jätetyille alueille saattaa sitä vastoin aiheutua kumulatiivisia kielteisiä vaikutuksia. Tämä voisi lisätä vallitsevaa eriarvoisuutta, kun innovaatiokapasiteetiltaan jo ennestään vahvoille alueille tarjoutuisi myönteisiä vaikutuksia ja niille, joilla tässä on heikkouksia, aiheutuisi kielteisiä vaikutuksia. Näitä mahdollisuuksia edistetään myös alueellisten innovaatiojärjestelmien kautta.
	3. EIT:n on tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa kehitettävä vahva kansainvälinen strategia, kartoitettava relevantteja vastapuolia ja mahdollisia kumppaneita ja luotava niihin yhteydet unionissa ja sen ulkopuolella. EIT:n on ajanoloon muokattava selkeä identiteetti ja maailmanlaajuinen brändi Euroopan innovaatio- ja yritystoiminnan liikkeellepanevana voimana ja maailman huippuluokkaa olevana koulutuksen tarjoajana tällä alalla. Solmimalla strategisia suhteita keskeisiin kumppaneihin maailmanlaajuisesti EIT voi olla jo sinänsä hyvin houkutteleva ja se voi panoksellaan täydentää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jäsenten vetovoimaa. EIT voi kehittyä unionin innovaatio-ohjelman ilmentymäksi samaan tapaan kuin Yhteinen tutkimuskeskus ilmentää eurooppalaista huippuosaamista ja maailmanlaajuista johtoasemaa tieteen alalla. Vahvan maailmanlaajuisen EIT-brändin kehittämiseen voi kuulua toimia, jotka koskevat lujan henkilö- ja yritysverkoston kehittämistä EIT-yhteisössä (opiskelijat, entiset opiskelijat, opetushenkilöstö, yrittäjät, asiantuntijat jne.) sekä identiteetin ja näkyvyyden parantamista. Toimiin voi kuulua esimerkiksi tiede- ja innovointikonferenssien, vuotuisten tapahtumien, kilpailujen ja palkintojenjakotilaisuuksien, valmistumisjuhlien jne. järjestäminen.
	4. EIT perustaa EIT:n sidosryhmäfoorumin edistämään vuorovaikutusta ja vastavuoroista oppimista laajemman innovaatioyhteisön kanssa ja koko osaamiskolmion osalta, mukaan lukien maiden keskus- ja alueviranomaiset.
	5. EIT käyttää olemassa olevia yliopistojen, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden järjestöjä ja klusteriorganisaatioita järjestelmällisesti tietämyksen vaihtoon ja tulosten levittämiseen.
	6. EIT ottaa käyttöön EIT:n, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja unionin muiden aloitteiden välistä synergiaa edistävän järjestelyn, kuten EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sekä asianomaisten komission yksiköiden väliset vuotuiset kokoukset.
	7. EIT:tä käytetään tärkeänä Euroopan unionin globaalin yhteistyön välineenä teknologian ja innovoinnin alalla.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi 1 h artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 h artikla
	EIT ja unionin muut välineet
	1. Ainoina osaamiskolmiota täydentävinä EU:n välineinä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on hyödynnettävä täysimittaisesti nykyisiä alan aloitteita kuten EU:n tutkimus-, koulutus- ja nuoriso-ohjelmia ja tarjottava lisämahdollisuuksia innovoinnin, yrittäjyyden ja teollisen ympäristön alalla Marie Skłodowska-Curie -tutkijoille ja Yhteinen Erasmus -ohjelman opiskelijoille sekä muiden liikkuvuutta koskevien aloitteiden osallistujille eurooppalaisella tutkimusalueella.
	2. Ominaispiirteidensä vuoksi EIT:n on oltava yleiseurooppalaisen innovaatiopolitiikan kulmakiviä. Muun muassa osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat tämän politiikan olennainen ja ainutlaatuinen tekijä. Yhteisiä teknologia-aloitteita, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, yhteistä ohjelmasuunnittelua, eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia sekä vastaavia (tulevia) keinoja, joilla edistetään laaja-mittaista teollisuuslähtöistä tutkimusta, kannustetaan koordinoimaan toimensa EIT:n kanssa vastaavasti ja liittymään halutessaan yhteisiin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin yhteistyökumppaneina tai vielä tätäkin syvemmälle menevin tavoin. Yhteyksiä voidaan luoda myös yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) innovointitoimiin. Tämän laajamittaisen tutkimuksen moninkertaisen yhteistyöfoorumin olisi kestävän, uudelleen jakavan ja kilpailukykyisen kasvun edistämisen suhteen perustuttava samoille periaatteille kuin strategisten innovaatio-ohjelmien.
	3. EIT:n on vahvistettava vuorovaikutusta unionin koheesiopolitiikan kanssa edistämällä vahvaa synergiaa ja täydentävyyttä rakennerahastojen kanssa sekä ottamalla huomioon innovoinnin paikallisten ja globaalien näkökohtien väliset yhteydet. Yhteistoimintakeskittymien on annettava mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön, ja ne pystyvät hyödyntämään useita omien alueidensa rahoitusjärjestelmiä. Yhteistoimintakeskittymillä on oltava merkittävä rooli, kun globaalin tason ja paikallistason välisiä yhteyksiä vahvistetaan.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi Liite – 1 osa – otsikko 1.1
Komission teksti	Tarkistus
Nopeasti muuttuvassa maailmassa Euroopan tulevaisuus riippuu siitä, pystyykö se saamaan aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Jotta tämä päämäärä saavutettaisiin ja pysyttäisiin kilpailukykyisenä globaalissa osaamistaloudessa, ensiarvoiseen asemaan on nostettu niin sanottu osaamiskolmio (tutkimus, koulutus ja innovaatio) ja sen kolmen sivun väliset yhteydet. Euroopan unioni on määrittänyt nämä osa-alueet poliittisiksi prioriteeteiksi Eurooppa 2020 ‑strategiassaan. Prioriteettien toteutusta varten on perustettu "Innovaatiounioni"- ja "Nuoret liikkeellä" -lippulaivahankkeet, jotka muodostavat laajan poliittisen toimintakehyksen EU:n toimille näillä osa-alueilla. Niitä täydentävät "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka"- sekä "Resurssitehokas Eurooppa" ‑lippulaivahankkeet. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti tukee näiden lippulaivahankkeiden tavoitteiden saavuttamista kaikilta osin.	Nopeasti muuttuvassa maailmassa Euroopan tulevaisuus riippuu siitä, pystyykö se saamaan aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Jotta tämä päämäärä saavutettaisiin ja pysyttäisiin kilpailukykyisenä globaalissa osaamistaloudessa ja -yhteiskunnassa, ensiarvoiseen asemaan on nostettu niin sanottu osaamiskolmio (tutkimus, koulutus ja innovaatio) ja sen kolmen sivun väliset yhteydet. Euroopan unioni on määrittänyt nämä osa-alueet poliittisiksi prioriteeteiksi Eurooppa 2020 -strategiassaan. Prioriteettien toteutusta varten on perustettu "Innovaatiounioni"- ja "Nuoret liikkeellä" -lippulaivahankkeet, jotka muodostavat laajan poliittisen toimintakehyksen EU:n toimille näillä osa-alueilla. Niitä täydentävät "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka"- sekä "Resurssitehokas Eurooppa" ‑lippulaivahankkeet. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti tukee näiden lippulaivahankkeiden tavoitteiden saavuttamista kaikilta osin.
Tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin nostaminen keskeiseen asemaan on helposti perusteltavissa. Globaali kilpailu kiristyy koko ajan ja väestökehitys asettaa EU:ssa omat haasteensa, ja siksi EU:n tuleva talouskasvu ja työllisyys määräytyvät entistä selvemmin sen mukaan, saavutetaanko innovaatiotoiminnassa tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja koskevia läpimurtoja ja onnistutaanko EU:ssa tukemaan ja houkuttelemaan lahjakkaita ihmisiä ja varmistamaan heidän pysyvyytensä. Eri puolilla Eurooppaa saavutetuista yksittäisistä huipputuloksista huolimatta EU:n jäsenvaltiot ovat keskimäärin selviytyneet heikommin kuin maailman innovaatiojohtajat. Lisäksi kilpailu huippuosaajista kiristyy, ja EU:n kilpakumppaneina ovat voimakkaasti kasvavien talouksien uudet huippuosaamiskeskukset.	Tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin nostaminen keskeiseen asemaan on helposti perusteltavissa. Talous perustuu osaamiseen, globaali kilpailu kiristyy koko ajan ja väestökehitys asettaa EU:ssa omat haasteensa, ja siksi EU:n tuleva talouskasvu ja työllisyys määräytyvät entistä selvemmin sen mukaan, saavutetaanko innovaatiotoiminnassa tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja koskevia läpimurtoja ja onnistutaanko EU:ssa tukemaan ja houkuttelemaan lahjakkaita ihmisiä ja varmistamaan heidän pysyvyytensä, kun samalla annetaan Euroopan kansalaisille sekä mahdollisuus hyötyä näistä innovaatioista että edistää omalla panoksellaan erityisesti uusien teknologioiden keinoin niiden syntymistä. Eri puolilla Eurooppaa saavutetuista yksittäisistä huipputuloksista huolimatta EU:n jäsenvaltiot ovat keskimäärin selviytyneet heikommin kuin maailman innovaatiojohtajat. Lisäksi kilpailu huippuosaajista kiristyy, ja EU:n kilpakumppaneina ovat voimakkaasti kasvavien talouksien uudet huippuosaamiskeskukset, ja aivovuoto on EU:ssa merkittävä ongelma.
Innovaatiojärjestelmiämme ja ‑mallejamme on näin ollen muutettava konkreettisesti. Korkea-asteen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioon liittyvää huippuosaamista kyllä esiintyy eri puolilla EU:ta, mutta liian usein se on pirstoutunutta. Euroopassa on löydettävä ratkaisut tämän strategisen yhteistyön puutteeseen maiden, toimialojen ja tieteenalojen välillä. Lisäksi Euroopassa on omaksuttava todellinen yrittäjähenkinen kulttuuri; se on olennaista, kun hyödynnetään tutkimus- ja innovaatiotoiminnan arvoa, perustetaan uusia yrityksiä ja saatetaan innovaatioita varsinaisesti markkinoille potentiaalisilla voimakkaan kasvun aloilla. Euroopassa on tuettava korkea-asteen oppilaitosten roolia innovaatiomoottoreina, sillä lahjakkaiden ihmisten on saatava oikeat taidot ja tiedot ja omaksuttava oikea asenne innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi.	EU:n innovaatiojärjestelmiä ja ‑malleja on näin ollen muutettava konkreettisesti omaksumalla uusia periaatteita ja käytäntöjä, jotka perustuvat avoimeen ja osallistavaan tutkimukseen. Korkea-asteen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioon liittyvää huippuosaamista kyllä esiintyy eri puolilla EU:ta, mutta liian usein se on pirstoutunutta. Euroopassa on löydettävä ratkaisut tämän strategisen yhteistyön puutteeseen maiden, toimialojen ja tieteenalojen välillä. Lisäksi Euroopassa vallitsee vahva, avoin ja todellinen yrittäjähenkinen kulttuuri, mihin sisältyy paljon erilaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä; tämä on olennaista, kun tuetaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistämistä ja sen arvon hyödyntämistä, perustetaan uusia yrityksiä ja saatetaan innovaatioita varsinaisesti markkinoille potentiaalisilla voimakkaan kasvun aloilla. Euroopassa on tuettava korkea-asteen oppilaitosten roolia innovaatiomoottoreina, sillä lahjakkaiden ihmisten on saatava oikeat taidot ja tiedot ja omaksuttava oikea asenne innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi.
EIT perustettiin juuri tätä tarkoitusta varten: sen on määrä edistää kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla unionin ja sen jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteettia. Korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation muodostaman osaamiskolmion täysimääräisen integroinnin avulla EIT tukee vahvasti yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja tuottaa systeemisiä muutoksia eurooppalaisten innovaatiotoimijoiden yhteistyötapoihin.	EIT perustettiin juuri tätä tarkoitusta varten: sen on määrä edistää kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla ja vauhdittamalla unionin ja sen jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteettia. Korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation muodostaman osaamiskolmion täysimääräisen integroinnin avulla EIT tukee vahvasti merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista ja tuottaa systeemisiä muutoksia eurooppalaisten innovaatiotoimijoiden yhteistyötapoihin avoimien ja osallistavien innovaatiomallien edistämiseksi ja torjuu näin Euroopan paradoksia.
	Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti on Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa nimenomaan se väline, jossa painotetaan vahvasti koulutusta. EIT:stä olisi kehityttävä maailman huippuluokkaa oleva jatkokoulutuksen tarjoaja, sillä siinä yhdistyy laadukas koulutus, liikkuvuus, yrittäjäkokemukset siellä, missä todellinen innovointi tapahtuu, ja siinä otetaan käyttöön uraauurtava korkea-asteen koulutuksen toiminta-ajatus.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EIT:ssä liitetään yhteen EIT:n tason strateginen linjaus sekä EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen alhaalta ylöspäin ‑lähestymistapa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat erittäin integroituja yhteistyöryhmiä, joissa on mukana huipputason korkeakouluja, tutkimuskeskuksia, pieniä ja suuria yrityksiä ja muita innovaatiotoimijoita etsimässä pitkäjänteisesti ratkaisuja erityisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kukin osaamis- ja innovaatioyhteisö on järjestetty harvalukuisten yhteenliitettyjen yhteistoimintakeskittymien ympärille; niissä kumppaniorganisaatiot tekevät päivittäin tiivistä yhteistyötä saavuttaakseen yhteiset strategiset tavoitteet, joihin ne ovat sitoutuneet ennennäkemättömän vahvasti. Yhteistoimintakeskittymät perustuvat olemassa oleviin huippuosaamiskeskuksiin ja kehittävät niistä paikallisia innovaatioekosysteemejä ja yhdistävät ne suuremmaksi innovaatiosolmujen verkostoksi Euroopan laajuisesti. Yksittäiset osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat EIT:n puitteissa määrittää sisäisen organisaationsa, kokoonpanonsa, toimintasuunnitelmansa ja omat työmenetelmänsä hyvin itsenäisesti, eli ne voivat valita tavoitteidensa saavuttamisen kannalta sopivimman toimintamallin. Strategisella tasolla EIT huolehtii osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valinnasta, koordinoi niitä joustavasti ja levittää niissä kehitettyjä parhaita hallintotapoja ja rahoitusmalleja.	Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EIT:ssä liitetään yhteen EIT:n tason strateginen linjaus sekä EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen alhaalta ylöspäin ‑lähestymistapa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat erittäin integroituja yhteistyöryhmiä, joissa on mukana huipputason korkeakouluja, tutkimuskeskuksia, pieniä ja suuria yrityksiä ja muita innovaatiotoimijoita etsimässä ratkaisuja erityisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kukin osaamis- ja innovaatioyhteisö on järjestetty harvalukuisten yhteenliitettyjen yhteistoimintakeskittymien ympärille; niissä kumppaniorganisaatiot tekevät päivittäin tiivistä yhteistyötä saavuttaakseen yhteiset strategiset tavoitteet, joihin ne ovat sitoutuneet ennennäkemättömän vahvasti. Yhteistoimintakeskittymät perustuvat olemassa oleviin huippuosaamiskeskuksiin ja kehittävät niistä paikallisia innovaatioekosysteemejä ja yhdistävät ne suuremmaksi innovaatiosolmujen verkostoksi Euroopan laajuisesti. Yksittäiset osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat EIT:n puitteissa määrittää sisäisen organisaationsa, kokoonpanonsa, toimintasuunnitelmansa ja omat työmenetelmänsä hyvin itsenäisesti, eli ne voivat valita tavoitteidensa saavuttamisen kannalta sopivimman toimintamallin. Strategisella tasolla EIT huolehtii osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valinnasta, koordinoi niitä joustavasti, tukee ja neuvoo niitä hallinnollisissa asioissa, kannustaa niiden välistä yhteistyötä ja levittää niissä kehitettyjä parhaita hallintotapoja ja rahoitusmalleja. EIT:n olisi huolehdittava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskinäisestä koordinoinnista ja yhteistyöstä, jotta voitaisiin varmistaa, että EIT:n lukuisat kumppanit luovat synergiavaikutuksia ja lisäarvoa ja että ideat leviävät EIT:n sisällä.
Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla EIT luo osaltaan ympäristöä, jossa innovoinnilla on paremmat mahdollisuudet menestyä ja johtaa suuriin edistysaskeliin korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten yhteistyötavassa. Tällaisen lähestymistavan ansiosta on helpompi vastata Horisontti 2020 -puiteohjelmassa määritettyihin entistä monitahoisempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kokonaisvaltaisesti, kun haasteita ratkaisemaan kokoontuu toimialaltaan, taustaltaan ja tieteenalaltaan erilaisia huippuosaajia, jotka muutoin eivät välttämättä kohtaisi.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla EIT pyrkii vauhdittamaan innovointia ja luomaan osaltaan monitieteistä ja tieteidenvälistä ympäristöä, jossa innovoinnilla on paremmat mahdollisuudet menestyä ja johtaa suuriin edistysaskeliin korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten yhteistyötavassa. Tällaisen lähestymistavan ansiosta on helpompi vastata Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa määritettyihin entistä monitahoisempiin ja toisiinsa kytkeytyviin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kun yhdistetään alakohtainen ja monialainen innovointi, ja haasteita ratkaisemaan kokoontuu taustaltaan ja tieteenalaltaan erilaisia huippuosaajia, jotka muutoin eivät välttämättä kohtaisi.
Tulokset	Tulokset
EIT on saattanut päätökseen aloitusvaiheensa, jonka aikana käynnistettiin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta toteutettava toiminta ja perustettiin EIT:n päätöksenteko- ja toimeenpanoelimet – hallintoneuvosto ja päätoimipaikka. EIT on myös onnistunut saavuttamaan päätavoitteensa – koko innovaatioketjun täysimääräisen integroinnin – kokoamalla korkea-asteen oppilaitoksia, tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä kolmeen ensimmäiseen osaamis- ja innovaatioyhteisöön, jotka perustettiin vuonna 2010 aloille, jotka neuvosto ja parlamentti ovat määrittäneet Euroopan kehittymisen kannalta keskeisiksi. Ne ovat kestävä energia (KIC InnoEnergy), ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen (Climate KIC) ja tulevaisuuden tieto- ja viestintäyhteiskunta (EIT ICTLabs).	EIT on saattanut päätökseen aloitusvaiheensa, jonka aikana käynnistettiin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta toteutettava toiminta ja perustettiin EIT:n päätöksenteko- ja toimeenpanoelimet – hallintoneuvosto ja päätoimipaikka. EIT on myös onnistunut saavuttamaan päätavoitteensa – koko innovaatioketjun täysimääräisen integroinnin – kokoamalla korkea-asteen oppilaitoksia, tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä kolmeen ensimmäiseen osaamis- ja innovaatioyhteisöön, jotka perustettiin vuonna 2010 aloille, jotka neuvosto ja parlamentti ovat määrittäneet Euroopan kehittymisen kannalta keskeisiksi. Ne ovat kestävä energia (KIC InnoEnergy), ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen (Climate KIC) ja tulevaisuuden tieto- ja viestintäyhteiskunta (EIT ICTLabs).
EIT on Budapestissä sijaitsevan päätoimipaikkansa koordinoimana vakiinnuttamassa asemaansa innovaatioinstituuttina. Se on myös perustanut EIT:n säätiön: säätiö on oikeudellisesti riippumaton organisaatio, jonka tavoitteena on edistää ja tukea EIT:n toimia ja parantaa EIT:n yhteiskunnallisia vaikutuksia.	EIT on Budapestissä sijaitsevan päätoimipaikkansa koordinoimana vakiinnuttamassa asemaansa innovaatioinstituuttina. Se on myös perustanut EIT:n säätiön: säätiö on oikeudellisesti riippumaton organisaatio, jonka tavoitteena on edistää ja tukea EIT:n toimia ja parantaa EIT:n yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kehittyminen maailmanluokan integroiduiksi kumppanuuksiksi	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kehittyminen maailmanluokan integroiduiksi kumppanuuksiksi
Nykyiset kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä ovat onnistuneet saavuttamaan kriittisen massan omilla aihealueillaan, ja osaamiskolmion eri osat ovat niissä tasapuolisesti edustettuina. Kun otetaan huomioon osaamis- ja innovointiyhteisöön kuuluvien kumppaneiden lukumäärä sekä niiden painoarvo kyseisellä alalla, syntyy vahvuustekijä, jonka ansiosta osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on potentiaalia kehittyä maailmanluokan toimijoiksi.	Nykyiset kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä ovat onnistuneet saavuttamaan kriittisen massan omilla aihealueillaan, ja osaamiskolmion eri osat ovat niissä tasapuolisesti edustettuina. Kun otetaan huomioon osaamis- ja innovointiyhteisöön kuuluvien kumppaneiden lukumäärä sekä niiden painoarvo kyseisellä alalla, syntyy vahvuustekijä, jonka ansiosta osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on potentiaalia kehittyä maailmanluokan toimijoiksi.
Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat käyttäneet strategiansa ja hallintorakenteensa kehittämisessä erilaisia lähestymistapoja, kyseisen aihealueen mukaan. Yksi perustetuista osaamis- ja innovaatioyhteisöistä on muodoltaan yritys, kun taas kaksi muuta ovat voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Kaikissa on noin 30 pääkumppania ja 5–6 yhteistoimintakeskittymää, joiden yhteydessä on yleensä vielä vaihteleva määrä muita toimintaan liittyviä osapuolia, muun muassa pk-yrityksiä.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat käyttäneet strategiansa ja hallintorakenteensa kehittämisessä erilaisia lähestymistapoja, kyseisen aihealueen mukaan. Yksi perustetuista osaamis- ja innovaatioyhteisöistä on muodoltaan yritys, kun taas kaksi muuta ovat voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Kaikissa on noin 30 pääkumppania ja 5–6 yhteistoimintakeskittymää, joiden yhteydessä on yleensä vielä vaihteleva määrä muita toimintaan liittyviä osapuolia, muun muassa pk-yrityksiä.
Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rakenne poikkeaa selvästi perinteisestä monen edunsaajan mallista, sillä yhteisöt ovat yksittäisiä oikeussubjekteja, joita johtaa toimitusjohtaja. Lisäksi kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat liikeyrityksen tavoin, kun ne tekevät strategisen suunnittelunsa, ja kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat ottaneet käyttöön yhteistoimintakeskittymiin perustuvan mallin: siinä kootaan erilaisia tiimejä yhteen fyysiseen paikkaan, toimitaan "selvitysyhteisönä" useille osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimille ja yhdistetään eri erikoistumisaloilla kehitettyjä tietoja ja taitoja yleiseurooppalaisella tasolla.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rakenne poikkeaa selvästi perinteisestä monen edunsaajan mallista, sillä yhteisöt ovat yksittäisiä oikeussubjekteja, joita johtaa toimitusjohtaja. Lisäksi kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat liikeyrityksen tavoin, kun ne tekevät strategisen suunnittelunsa, ja kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat ottaneet käyttöön yhteistoimintakeskittymiin perustuvan mallin: siinä kootaan erilaisia tiimejä yhteen fyysiseen paikkaan, toimitaan "selvitysyhteisönä" useille osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimille ja yhdistetään eri erikoistumisaloilla kehitettyjä tietoja ja taitoja yleiseurooppalaisella tasolla. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi saatava yksityinen, julkinen ja kolmas sektori investoimaan ja sitoutumaan pitkällä aikavälillä.
Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta kattaa koko innovaatioketjun, ja siihen kuuluu muun muassa EIT:n maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmien perustaminen; niissä yhdistetään korkeatasoinen tiede yrittäjäkoulutukseen, yrityksen perustamista tukeviin palveluihin ja liikkuvuusjärjestelyihin. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ensimmäiset toimet keskittyivät osaamiseen ja ihmisiin, joten ensimmäiset saavutetut tulokset koskevat koulutusta ja yrittäjyyttä, mukaan lukien maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmien perustaminen. Kaksi osaamisyhteisöä on yhdistänyt voimansa ja tekee yhteistyötä älykkäitä energiaverkkoja käsittelevässä yhteisessä maisterinkoulutusohjelmassa.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta kattaa koko innovaatioketjun, ja siihen kuuluu muun muassa EIT:n maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmien perustaminen; niissä yhdistetään korkeatasoinen tiede yrittäjäkoulutukseen, yrityksen perustamista tukeviin palveluihin ja liikkuvuusjärjestelyihin. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ensimmäiset toimet keskittyivät osaamiseen ja ihmisiin, joten ensimmäiset saavutetut tulokset koskevat koulutusta ja yrittäjyyttä, mukaan lukien maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmien perustaminen. Kaksi osaamisyhteisöä on yhdistänyt voimansa ja tekee yhteistyötä älykkäitä energiaverkkoja käsittelevässä yhteisessä maisterinkoulutusohjelmassa.
	Tätä nykyä EIT on maantieteellisesti keskittynyt, kun tarkastellaan siihen kuuluvia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä sekä yhteistoimintakeskittymiä. Tämä olisi otettava huomioon tulevaisuudessa, kun käynnistetään uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä ja EIT:n toimia laajennetaan.
Tarkistus  12 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 osa – otsikko 1.2 – 1 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Integroidut pitkäkestoiset kumppanuudet vähentävät toiminnan pirstoutuneisuutta, ja EU:n laajuinen toiminta auttaa saavuttamaan kriittisen massan: Nykyisistä yhteistyöhankkeista kertyneiden kokemusten pohjalta EIT lisää osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi valittujen yhteistyöryhmien pysyvyyttä ja strategista merkitystä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöissä maailmanluokan kumppanit voivat muodostaa uudenlaisia yhteistyöryhmiä, optimoida olemassa olevia resursseja ja saada uusia liiketoimintamahdollisuuksia uusien arvoketjujen ansiosta, jotka mahdollistavat vastaamisen riskeiltään ja mittakaavaltaan suurempiin haasteisiin. EU:n jäsenvaltioissa on huomattavan paljon huippuosaamiskeskuksia, mutta ne eivät yksinään useinkaan pysty saavuttamaan globaalin kilpailun edellyttämää kriittistä massaa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymät avaavat vahvoille paikallisille toimijoille mahdollisuuksia solmia tiiviit suhteet muihin huipputason kumppaneihin yli rajojen ja tulla sitä kautta maailmanlaajuisesti tunnetuiksi toimijoiksi.	– Integroidut pitkäkestoiset kumppanuudet vähentävät toiminnan pirstoutuneisuutta, ja EU:n laajuinen toiminta auttaa saavuttamaan kriittisen massan: Nykyisistä yhteistyöhankkeista kertyneiden kokemusten pohjalta EIT lisää osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi valittujen yhteistyöryhmien pysyvyyttä ja strategista merkitystä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöissä maailmanluokan kumppanit voivat muodostaa uudenlaisia yhteistyöryhmiä, optimoida olemassa olevia resursseja, kehittää avoimia ja osallistavia innovaatiomalleja ja saada uusia liiketoimintamahdollisuuksia uusien arvoketjujen ansiosta, jotka mahdollistavat vastaamisen riskeiltään ja mittakaavaltaan suurempiin haasteisiin. EU:n jäsenvaltioissa on huomattavan paljon huippuosaamiskeskuksia, mutta ne eivät yksinään useinkaan pysty saavuttamaan globaalin kilpailun edellyttämää kriittistä massaa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymät avaavat vahvoille paikallisille toimijoille mahdollisuuksia solmia tiiviit suhteet muihin huipputason kumppaneihin yli rajojen ja tulla sitä kautta maailmanlaajuisesti tunnetuiksi toimijoiksi.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi Liite – 1 osa – otsikko 1.2 – 1 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– EIT:n toimintamallin ansiosta voidaan parantaa koulutukseen ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tehtävien investointien vaikutuksia ja testata uusia innovaatiohallinnon tapoja: EIT on liikkeelle paneva voima: se tuo lisäarvoa olemassa olevaan tutkimusperustaan vauhdittamalla teknologian ja tutkimustulosten käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Innovaatiotoimet puolestaan poikivat lisää tutkimusinvestointeja ja kannustavat ottamaan yritysten tarpeet paremmin huomioon koulutuksessa. EIT voikin varsin joustavasti testata uusia innovaatiomalleja, minkä ansiosta on mahdollista todella eriyttää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinto- ja rahoitusmallit ja mukauttaa toimintaa nopeasti, jotta uusiin tilaisuuksiin voidaan tarttua paremmin.	– EIT:n toimintamallin ansiosta voidaan parantaa koulutukseen ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tehtävien investointien vaikutuksia ja testata uusia innovaatiohallinnon tapoja: EIT on innovointia liikkeelle paneva voima: se tuo lisäarvoa olemassa olevaan tutkimusperustaan vauhdittamalla teknologian ja tutkimustulosten käyttöönottoa ja hyödyntämistä ja siirtämällä tutkimustulokset kaikille koulutuksen tasoille. Innovaatiotoimet puolestaan poikivat lisää tutkimusinvestointeja ja kannustavat ottamaan yritysten tarpeet paremmin huomioon koulutuksessa. EIT voikin varsin joustavasti testata uusia innovaatiomalleja, minkä ansiosta on mahdollista todella eriyttää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinto- ja rahoitusmallit ja mukauttaa toimintaa nopeasti, jotta uusiin tilaisuuksiin voidaan tarttua paremmin. EIT:llä on myös mahdollisuudet kehittää uusia rahoitusmalleja, esimerkiksi innovaatiopalkintoja, joiden ansiosta voidaan maksimoida tutkimuksen rahoittamisen julkinen tuotto ja varmistaa, että innovointi paitsi vastaa yhteiskunnan kaikkein kiireellisimpiin tarpeisiin voi myös hyödyttää nopeasti Euroopan kansalaisia.
Tarkistus  14 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 osa – otsikko 1.2 – 1 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
Lahjakkuuksia tuetaan yli valtionrajojen ja yrittäjyyttä edistetään osaamiskolmion integroinnin avulla: EIT edistää ihmislähtöistä innovointia ja pitää opiskelijoita, tutkijoita ja yrittäjiä toimintansa kulmakivinä. Se tarjoaa uusia urapolkuja tiedeyhteisön ja yksityisen sektorin välille sekä uudenlaisia järjestelmiä ammatillista kehittämistä varten. EIT:n nimen käyttäminen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen innovatiivisten maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmien yhteydessä luo osaltaan kansainvälistä tunnettuutta ja laatuleimaa, mikä auttaa houkuttelemaan osaajia Euroopasta ja muualta maailmasta. Yrittäjyyden edistäjinä ovat maailmanluokkaa edustavat uuden sukupolven opiskelijat, joilla on tietoa ja asennetta muuttaa ideat uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi.	Lahjakkuuksia tuetaan yli valtionrajojen ja yrittäjyyttä edistetään osaamiskolmion integroinnin avulla: EIT edistää ihmislähtöistä innovointia ja pitää opiskelijoita, tutkijoita ja yrittäjiä toimintansa kulmakivinä. Se tarjoaa uusia urapolkuja ja liikkuvuutta koskevia vaihtoehtoja tiedeyhteisön ja yksityisen sektorin välille sekä uudenlaisia järjestelmiä ammatillista kehittämistä varten. EIT:n nimen käyttäminen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen innovatiivisten maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmien yhteydessä luo osaltaan kansainvälistä tunnettuutta ja laatuleimaa, mikä auttaa houkuttelemaan osaajia Euroopasta ja muualta maailmasta, kun pidetään mielessä eri alueiden erilaiset ominaispiirteet ja vaatimukset ja helpotetaan kulttuuripiirien perustamista ja kehittämistä yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Yrittäjyyden edistäjinä ovat maailmanluokkaa edustavat uuden sukupolven opiskelijat, joilla on tietoa ja asennetta muuttaa ideat uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi.
Tarkistus  15 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 osa – otsikko 1.2 – 1 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Vipuvaikutusta hyödyntävä älykäs rahoitus yhdistyy tulossuuntautuneeseen ja yrityslähtöiseen lähestymistapaan: EIT antaa enintään 25 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokonaisrahoituksesta ja toimii moottorina, jonka ansiosta hankitaan loput 75 prosenttia erilaisilta julkisen ja yksityisen sektorin osapuolilta; EIT luo merkittävän vipuvaikutuksen kokoamalla mittavia investointeja ja saa yhteisesti sovittujen strategioiden taakse erilaisia julkisen ja yksityisen sektorin rahoituslähteitä. Lisäksi EIT soveltaa tulossuuntautunutta lähestymistapaa, sillä se tähtää sekä yhteiskunnallisiin että markkinavaikutuksiin. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat liikeyrityksen tavoin, vuotuisten liiketoimintasuunnitelmien pohjalta; niiden haasteellinen toimikokonaisuus ulottuu koulutuksesta yrityksen perustamiseen, ja niillä on selvät tavoitteet ja tulokset, joiden saavuttamista mitataan keskeisten suoritusindikaattoreiden avulla.	– Vipuvaikutusta hyödyntävä älykäs rahoitus yhdistyy tulossuuntautuneeseen ja yrityslähtöiseen lähestymistapaan: EIT antaa enintään 25 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokonaisrahoituksesta ja toimii moottorina, jonka ansiosta hankitaan loput 75 prosenttia erilaisilta julkisen ja yksityisen sektorin osapuolilta; EIT luo merkittävän vipuvaikutuksen kokoamalla mittavia investointeja ja saa yhteisesti sovittujen strategioiden taakse erilaisia julkisen ja yksityisen sektorin rahoituslähteitä. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kokonaismäärärahoista 3,3 prosenttia on kohdennettu EIT:hen, ja kun vipuvaikutus on merkittävä yhden suhde kolmeen, niillä onnistutaan vivuttamaan lisävaroja yli 10 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahoista julkisista ja yksityisistä varoista EU:n tutkimus- ja innovaatiosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi EIT soveltaa tulossuuntautunutta lähestymistapaa, sillä se tähtää sekä yhteiskunnallisiin että markkinavaikutuksiin. EIT:n olisi toimittava yrittäjän kaltaisena investoijana, ja sen tekemien investointien olisi saatava aikaan vipuvaikutus, jolla saadaan muita yksityisiä ja julkisia tahoja mukaan toiminnan rahoittamiseen. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat liikeyrityksen tavoin, vuotuisten liiketoimintasuunnitelmien pohjalta; niiden haasteellinen toimikokonaisuus ulottuu koulutuksesta yrityksen perustamiseen, ja niillä on selvät tavoitteet ja tulokset, joiden saavuttamista mitataan keskeisten suoritusindikaattoreiden avulla.
Tarkistus  16 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 osa – otsikko 1.3 – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen väliset yhteydet ovat entistä näkyvämmin esillä EU:n aloitteissa ja ohjelmissa. Mahdollisuudet toisiaan vahvistaviin toimiin ovat suuret eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla. EU:n tasolla voidaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman "Horisontti 2020" (2014–2020) tarjoaman strategiakehyksen avulla varmistaa, että synergiaa hyödynnetään täysimääräisesti.	Tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen väliset yhteydet ovat entistä näkyvämmin esillä EU:n aloitteissa ja ohjelmissa. Mahdollisuudet toisiaan vahvistaviin toimiin ovat suuret eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla. EU:n tasolla voidaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman "Horisontti 2020" (2014–2020) tarjoaman strategiakehyksen avulla varmistaa, että synergiaa hyödynnetään täysimääräisesti. EIT:n ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on täydennettävä kaikkea EU:n tutkimus- ja innovointirahoitusta, eivätkä ne saisi olla päällekkäisiä tämän kanssa.
Tarkistus 17 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 osa – otsikko 1.3 – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT edistää voimakkaasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sillä se täydentää toiminnallaan muita kyseisten alojen aloitteita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa EIT kuuluu "yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen" -tavoitteeseen, mutta tavoitteiden välisen saumattoman vuorovaikutuksen vuoksi EIT edistää myös "teollisuuden johtoaseman ja kilpailukyvyn puitteiden luominen" -tavoitetta vauhdittamalla tulossuuntautunutta tutkimusta ja tukemalla nopeasti kasvavien innovatiivisten pk-yritysten perustamista. EIT:llä on oma vaikutuksensa myös "tieteellisen huippuosaamisen" luomiseen, sillä se edistää tieteenalojen, toimialojen ja maiden väliset rajat ylittävää liikkuvuutta ja juurruttaa yrittäjähenkeä ja riskinottokykyä innovatiiviseen tutkinnonjälkeiseen jatkokoulutukseen. EIT edistää tuolloin merkittävällä tavalla toimintapuitteita, joita EU:n tutkimustoiminnan innovaatiopotentiaalin käyttöön saaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen (ERAn) toteuttaminen edellyttävät.	EIT edistää voimakkaasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sillä se täydentää toiminnallaan muita kyseisten alojen aloitteita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa EIT kuuluu "yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen" -tavoitteeseen, mutta tavoitteiden välisen saumattoman vuorovaikutuksen vuoksi EIT edistää myös "teollisuuden johtoaseman ja kilpailukyvyn puitteiden luominen" -tavoitetta vauhdittamalla tulossuuntautunutta tutkimusta ja tukemalla avoimien ja osallistavien innovaatiomallien perustamista nopeasti kasvavissa innovatiivisissa pk-yrityksissä. EIT:llä on oma vaikutuksensa myös "tieteellisen huippuosaamisen" luomiseen, sillä se edistää tieteenalojen, toimialojen ja maiden väliset rajat ylittävää liikkuvuutta ja juurruttaa yrittäjähenkeä ja riskinottokykyä innovatiiviseen tutkinnonjälkeiseen jatkokoulutukseen. EIT:n pitäisi tukea rajat ylittävää ja alojen välistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä ja liikkuvuutta tiede- ja tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. EIT muodostaa yhteisen innovaatioiden ja tietämyksen vaihdon foorumin, mikä auttaa tukemaan alueita, jotka eivät välittömästi ole mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä, ja pidemmällä tähtäimellä saavuttamaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelman prioriteetit. Olisi määritettävä erillinen prioriteetti EIT:n tarkan toiminta-alueen rajaamiseksi kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä tutkimuksen ja innovaation alalla, edesauttaen yhteisön hyvien toimintatapojen leviämistä. EIT edistää tuolloin merkittävällä tavalla toimintapuitteita, joita EU:n tutkimustoiminnan innovaatiopotentiaalin käyttöön saaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen (ERAn) toteuttaminen edellyttävät. Euroopan komissio ehdottaa EIT:tä kuultuaan EIT:n ja muiden Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan sisältyvien toimien välille koordinaatiomekanismia, jonka EIT toteuttaa.
Tarkistus  18 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 osa – otsikko 1.3 – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Lisäksi EIT tuo täysimittaisen koulutusnäkökulman EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Uudenlaisen yrittäjäkoulutuksen ansiosta se on tärkeä side tutkimuksen ja innovoinnin yleisten puitteiden ja koulutuspolitiikkojen ja -ohjelmien välillä, ja se tuo pitkäjänteistä sitoutumista, jota tarvitaan, jotta korkea-asteen koulutukseen saadaan kestäviä muutoksia. Etenkin uudet, tieteenalojen rajat ylittävät ja monitieteelliset EIT:n tutkinnot ovat osoitus siitä, että EIT on edelläkävijä innovointisuuntautuneen koulutuksen yhteisessä kehittämisessä; sen toiminnan heijastusvaikutukset ulottuvat laajalle, Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelmaan, mikä puolestaan edistää eurooppalaista korkeakoulutusaluetta.	Lisäksi EIT tuo täysimittaisen koulutusnäkökulman EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan myös varmistamalla, että tutkimusjulkaisut ovat avoimesti saatavilla. Uudenlaisen yrittäjäkoulutuksen ansiosta se on tärkeä side tutkimuksen ja innovoinnin yleisten puitteiden ja koulutuspolitiikkojen ja -ohjelmien välillä, ja se tuo pitkäjänteistä sitoutumista, jota tarvitaan, jotta korkea-asteen koulutukseen saadaan kestäviä muutoksia. Etenkin uudet, tieteenalojen rajat ylittävät ja monitieteelliset EIT:n tutkinnot ovat osoitus siitä, että EIT on edelläkävijä innovointisuuntautuneen koulutuksen yhteisessä kehittämisessä; sen toiminnan heijastusvaikutukset ulottuvat laajalle, Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelmaan, mikä puolestaan edistää eurooppalaista korkeakoulutusaluetta.
Tarkistus  19 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 osa – otsikko 1.3 – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Lisäksi tarjoutuu tilaisuuksia toisiaan vahvistavaan vuorovaikutukseen unionin koheesiopolitiikan kanssa, kun otetaan huomioon innovoinnin paikallisten ja globaalien näkökohtien väliset yhteydet. Yhteistoimintakeskittymät antavat mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön ja pystyvät hyödyntämään useita omien alueidensa rahoitusjärjestelmiä. Yhteistoimintakeskittymät lisäävät merkittävällä tavalla osaamis- ja innovaatioyhteisön kykyä luoda kaiken kaikkiaan yhteyksiä paikallistason ja globaalin tason välille: yhtenä keinona on tiivis yhteistyö alueviranomaisten kanssa, varsinkin niiden viranomaisten, jotka ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa älykkääseen erikoistumiseen tähtääviä alueellisia innovointistrategioita. Lisäksi voitaisiin tiivistää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja paikallisten klusteriorganisaatioiden välisiä yhteyksiä, jotta pk-yritykset osallistuisivat enemmän osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimiin. Synergiamahdollisuudet vaihtelevat osaamis- ja innovaatioyhteisön aihealueen mukaan, mutta useat EU:n tason aloitteet ja ohjelmat ovat omiaan luomaan yhteistyöhön ja koordinointiin perustuvia hyötyjä. EIT:n ja – niin nykyisten kuin tulevienkin – osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ydintehtävänä on tuoda lisäarvoa eurooppalaiseen huippuosaamiseen, ja siksi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi luonnollisesti hyödynnettävä synergiaa mahdollisimman paljon. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt tuovat lisäarvoa asiaankuuluvilla alueilla mahdollisesti oleviin aloitteisiin, joista voidaan mainita esimerkiksi yhteiset ohjelma-aloitteet, eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet.	Lisäksi tarjoutuu tilaisuuksia toisiaan vahvistavaan vuorovaikutukseen unionin koheesiopolitiikan kanssa, kun otetaan huomioon innovoinnin paikallisten ja globaalien näkökohtien väliset yhteydet. Yhteistoimintakeskittymät antavat mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön ja pystyvät hyödyntämään useita omien alueidensa rahoitusjärjestelmiä. Yhteistoimintakeskittymät lisäävät merkittävällä tavalla osaamis- ja innovaatioyhteisön kykyä luoda kaiken kaikkiaan yhteyksiä paikallistason ja globaalin tason välille: yhtenä keinona on tiivis yhteistyö alueviranomaisten kanssa, varsinkin niiden viranomaisten, jotka ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa älykkääseen erikoistumiseen tähtääviä alueellisia innovointistrategioita.
	Alueille ja jäsenvaltioille, joiden alueella toimii yhteistoimintakeskittymiä, tarjoutuu mahdollisuuksia saada hyötyä toiminnan keskittymisen ja myönteisten ulkoisvaikutusten ansiosta. Nämä mahdollisuudet paranevat, jos alueilla sijaitsevat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppanit sekä komission ehdotuksen COM(2011) 615, 2011/0276 (COD), C7-0335/11 liitteessä IV kuvattujen älykkääseen erikoistumiseen tähtäävien strategioiden (RIS3) suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat viranomaiset ja organisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä. Näiden toimien ulkopuolelle jätetyille alueille saattaa sitä vastoin aiheutua kumulatiivisia kielteisiä vaikutuksia. Tämä voisi lisätä vallitsevaa eriarvoisuutta, kun innovaatiokapasiteetiltaan jo ennestään vahvoille alueille tarjoutuisi myönteisiä vaikutuksia ja niille, joilla tässä on heikkouksia, aiheutuisi kielteisiä vaikutuksia. Nämä vaarat voitaisiin välttää alueellisella innovaatiojärjestelmällä, ja jos alueet, joilla ei toimi yhteistoimintakeskittymiä, ryhtyvät älykkääseen erikoistumiseen (RIS3), johon kuuluu kumppanuus sellaisten alueiden kanssa, joilla toimii ja voisi toimia yhteistoimintakeskuksia, kuten alueellisia innovaatio- ja toteutusyhteisöjä.
	Lisäksi voitaisiin tiivistää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen, pk-yritysten ja paikallisten klusteriorganisaatioiden, kuten ilmastoa koskevan osaamis- ja innovaatioyhteisön alueellisten innovaatio- ja toteutusyhteisöjen, välisiä yhteyksiä, jotta nämä osallistuisivat enemmän osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimiin. Synergiamahdollisuudet vaihtelevat osaamis- ja innovaatioyhteisön aihealueen mukaan, mutta useat EU:n tason aloitteet ja ohjelmat ovat omiaan luomaan yhteistyöhön ja koordinointiin perustuvia hyötyjä. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ydintehtävänä on tuoda lisäarvoa eurooppalaiseen huippuosaamiseen, ja siksi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sekä alueellisten innovaatio- ja toteutusyhteisöjen olisi luonnollisesti hyödynnettävä synergiaa mahdollisimman paljon. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt tuovat lisäarvoa asiaankuuluvilla alueilla mahdollisesti oleviin aloitteisiin, joista voidaan mainita esimerkiksi yhteiset ohjelma-aloitteet, eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet. On luotava takeet päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi (75 prosenttia rahoituksesta on peräisin yksityisistä, julkisista ja alueellisista lähteistä, myös muista unionin ohjelmista ja koheesiopolitiikasta). Olisi vältettävä rahoituksen vähentämistä muista koulutukseen liittyvistä ohjelmista.
Tarkistus 20 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 osa – otsikko 1.3 – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Yhteisten ohjelma-aloitteiden olisi oltava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yleiseurooppalaisen tutkimusperustan kulmakiviä, sillä ne ovat tärkeä keino vähentää tutkimustoiminnan pirstoutuneisuutta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat puolestaan vauhdittaa ja edistää julkisen huippututkimuksen hyödyntämistä yhteisten ohjelma-aloitteiden puitteissa ja vähentää siten innovaatiotoiminnan pirstoutuneisuutta. Yhteiset teknologia-aloitteet (JTI) ja hiljattain perustetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat keinoja edistää laaja-mittaista teollisuuslähtöistä tutkimusta ja keskeisten teknologioiden kehittämistä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat myötävaikuttaa siihen, että saadaan aikaan näitä merkittäviä tutkimusinvestointeja, joiden avulla tuetaan teknologian siirtoa ja kaupallistamista ja kehitetään olemassa olevien yritysten keskuudessa uusia hankkeita yritystoiminnan osaajien avulla. Osaamiskolmioon perustuvan lähestymistapansa ansiosta EIT täydentää Euroopan tutkimusneuvoston investointeja tieteen eturintamassa tehtävään maailmanluokan tutkimustoimintaan, sillä EIT:n toiminta kattaa koko innovaatioketjun ideoista sovelluksiin ja käyttöön. Lisäksi EIT tarjoaa uusia tilaisuuksia innovointiin ja yrittäjyyskokemuksiin Marie Curie ‑tutkijoille ja Yhteinen Erasmus ‑ohjelman opiskelijoille.	Yhteisten ohjelma-aloitteiden olisi oltava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yleiseurooppalaisen tutkimusperustan kulmakiviä, sillä ne ovat tärkeä keino vähentää tutkimustoiminnan pirstoutuneisuutta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat puolestaan vauhdittaa ja edistää julkisen huippututkimuksen hyödyntämistä yhteisten ohjelma-aloitteiden puitteissa ja vähentää siten innovaatiotoiminnan pirstoutuneisuutta. Yhteiset teknologia-aloitteet (JTI) ja hiljattain perustetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat keinoja edistää laaja-mittaista teollisuuslähtöistä tutkimusta ja keskeisten teknologioiden kehittämistä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat myötävaikuttaa siihen, että saadaan aikaan näitä merkittäviä tutkimusinvestointeja, joiden avulla tuetaan teknologian siirtoa ja kaupallistamista ja kehitetään olemassa olevien yritysten keskuudessa uusia hankkeita yritystoiminnan osaajien avulla. Osaamiskolmioon perustuvan lähestymistapansa ansiosta EIT täydentää Euroopan tutkimusneuvoston investointeja tieteen eturintamassa tehtävään maailmanluokan tutkimustoimintaan, sillä EIT:n toiminta kattaa koko innovaatioketjun ideoista sovelluksiin ja käyttöön. Lisäksi EIT takaa eurooppalaisen tutkimusalueen kehityksen luoden uusia tilaisuuksia tutkijoille Maria Skłodowska-Curie ‑toimien puitteissa. Se voi hyödyntää Euroopan henkistä pääomaa uusien taitojen hankkimiseksi innovoinnissa ja yrittäjyyskokemuksissa, koska se on kytköksissä Yhteinen Erasmus ‑ohjelmaan.
Tarkistus  21 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 osa – otsikko 1.3 – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tulevat eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet antavat laajat puitteet yhdenmukaistuksen ja synergian edistämiseen kysyntään ja tarjontaan perustuvissa tutkimustoimissa, innovaatiovälineissä ja -politiikoissa. Maantieteellisesti hajautetun rakenteensa ja käytännön kokemustensa ansiosta osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat tukea eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia varsinkin siten, että ne kehittävät tarvittavaa inhimillistä pääomaa, järjestävät keskeisille toimijoille, kuten yrittäjille ja tutkijoille, suunnattua koulutusta ja määrittävät yleiset edellytykset ja parhaat toimintatavat asianomaiseen alaan liittyvissä periaatteita, sääntelyä ja standardointia koskevissa kysymyksissä.	Tulevat eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet antavat laajat puitteet yhdenmukaistuksen ja synergian edistämiseen kysyntään ja tarjontaan perustuvissa tutkimustoimissa, innovaatiovälineissä ja -politiikoissa. Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet voivat olla yhteys yhteiskunnallisten haasteiden ja EIT:n välillä, ja niiden tehtävänä voi olla toimia asialistan laatijana ja selvittää osaamis- ja innovaatioyhteisön perustamisen tarvetta tietyllä alalla. Maantieteellisesti hajautetun rakenteensa ja käytännön kokemustensa ansiosta osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat tukea eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia varsinkin siten, että ne kehittävät tarvittavaa inhimillistä pääomaa, järjestävät keskeisille toimijoille, kuten yrittäjille ja tutkijoille, suunnattua koulutusta ja määrittävät yleiset edellytykset ja parhaat toimintatavat asianomaiseen alaan liittyvissä periaatteita, sääntelyä ja standardointia koskevissa kysymyksissä.
Tarkistus  22 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 osa – otsikko 1.3 – 7 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Käytännössä synergiamahdollisuudet ilmenevät eri tavoin, osaamis- ja innovaatioyhteisön ja haasteen mukaan. Nykyisin osaamis- ja innovaatioyhteisöissä luodaan yhteyksiä muihin aloitteisiin kunkin yhteisön erityispiirteiden ja aihealueen mukaan.	Käytännössä synergiamahdollisuudet ilmenevät eri tavoin, osaamis- ja innovaatioyhteisön ja haasteen mukaan. Nykyisin osaamis- ja innovaatioyhteisöissä luodaan yhteyksiä muihin aloitteisiin kunkin yhteisön erityispiirteiden ja aihealueen mukaan. Lisäksi EIT:n olisi edistettävä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen synergiaa ja vuorovaikutusta Horisontti 2020 ‑puiteohjelman eri pilareiden välillä ja muiden aloitteiden kanssa ja otettava päällekkäisyyksien riski asianmukaisesti huomioon.
Tarkistus  23 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustaminen on huomattavassa määrin vaatinut tekemällä oppimista. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat uudenlaisia toimintamalleja, ja on käynyt ilmi, että kaikki prosessiin osallistuneet osapuolet aliarvioivat sen, kuinka haasteellista on muodostaa osaamis- ja innovaatioyhteisön oikeudellinen rakenne ja solmia sopimussuhteita osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja niiden kumppaneiden kanssa. Perustamista vaikeutti jo sekin, että ei ollut tiedossa, minkä muotoiset oikeussubjektit olisivat sopivia. Koska jatkossakin on tarkoitus soveltaa alhaalta ylöspäin ‑lähestymistapaa, joka antaa kullekin osaamis- ja innovaatioyhteisölle melkoisesti liikkumavaraa järjestää yhteistyöryhmänsä, olisi annettava lisää ohjeita eri oikeudellisten muotojen sopivuudesta. Ei myöskään pitäisi aliarvioida sitä, miten haasteellista on koota erilaisia tiede- ja yrityskulttuureja yhteen oikeussubjektiin; siksi on tärkeää sitoutua yhteisiin arvoihin sekä osaamis- ja innovaatioyhteisön että EIT:n tasolla. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat myös mittavia institutionaalisia innovaatioita, eikä ole kahta samanlaista osaamis- ja innovaatioyhteisöä. Innovaatiomallit ovat siis varsin vaihtelevia, mikä puolestaan tekee osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yleisestä koordinoinnista ja seurannasta entistä haasteellisemman.	EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustaminen on huomattavassa määrin vaatinut tekemällä oppimista. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat uudenlaisia toimintamalleja, ja on käynyt ilmi, että kaikki prosessiin osallistuneet osapuolet aliarvioivat sen, kuinka haasteellista on muodostaa osaamis- ja innovaatioyhteisön oikeudellinen rakenne ja solmia sopimussuhteita osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja niiden kumppaneiden kanssa. Perustamista vaikeutti jo sekin, että ei ollut tiedossa, minkä muotoiset oikeussubjektit olisivat sopivia. Koska jatkossakin on tarkoitus soveltaa alhaalta ylöspäin ‑lähestymistapaa, joka antaa kullekin osaamis- ja innovaatioyhteisölle melkoisesti liikkumavaraa järjestää yhteistyöryhmänsä, olisi annettava lisää ohjeita eri oikeudellisten muotojen sopivuudesta. Ei myöskään pitäisi aliarvioida sitä, miten haasteellista on koota erilaisia tiede- ja yrityskulttuureja yhteen oikeussubjektiin; siksi on tärkeää sitoutua yhteisiin arvoihin sekä osaamis- ja innovaatioyhteisön että EIT:n tasolla. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat myös mittavia institutionaalisia innovaatioita, eikä ole kahta samanlaista osaamis- ja innovaatioyhteisöä. Innovaatiomallit ovat siis varsin vaihtelevia, mikä puolestaan tekee osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yleisestä koordinoinnista ja seurannasta entistä haasteellisemman. Tämän vuoksi kaikki eri osaamis- ja innovaatioyhteisöt edellyttävät omaa lähestymistapaansa.
Tarkistus  24 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tulevaisuudessa olisi annettava selvempiä ohjeita jo varhaisessa vaiheessa, valintamenettelystä alkaen, jotta kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt olisivat olennaisilta strategisilta ominaisuuksiltaan samanlaisia mutta voisivat käyttää erilaisia lähestymistapoja organisaatioonsa, toimintaansa ja rahoitukseensa. Nykyiset yhteensä kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä eivät vielä luo EIT:lle kriittistä massaa, jotta sillä olisi täysi potentiaali toimia johtavana innovaatioinstituuttina. Koska osaamis- ja innovaatioyhteisöjä on vain kolme, tarjoutuu vain vähän mahdollisuuksia saada vierekkäisiin innovaatiomahdollisuuksiin perustuvia etuja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kesken tai saada mittakaavaetuja hallinnon ja tulosten levittämisen alalla. Yhtenä seurauksena on myös se, että EIT ei riittämättömän suuruusluokkansa vuoksi pysty toimimaan todellisena eurooppalaisena organisaationa. Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä tarvitaan, jotta EIT saavuttaisi kriittisen massan ja olisi siis enemmän kuin vain osiensa summa. Jos EIT:n halutaan tutkivan innovaatiohallinnon ja -johtamisen uusia malleja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla, on perustettava joitakin uusia yhteistyöryhmiä, jotta EIT:n tulokset perustuisivat laajempaan otokseen.	Tulevaisuudessa olisi annettava selvempiä ohjeita jo varhaisessa vaiheessa, valintamenettelystä alkaen, jotta kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt olisivat olennaisilta strategisilta ominaisuuksiltaan samanlaisia mutta voisivat käyttää erilaisia lähestymistapoja organisaatioonsa, toimintaansa ja rahoitukseensa. EIT:n on neuvottava ja tuettava osaamis- ja innovaatioyhteisöjä aktiivisemmin hallinnollisissa asioissa. Tätä varten sen on kehitettävä strategia hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi ja parhaita toimintatapoja koskevan oppaan laatimiseksi, jotta voidaan jakaa olemassa olevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hyviä toimintatapoja ja kokemuksia uusille osaamis- ja innovaatioyhteisöille. Nykyiset yhteensä kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä eivät vielä luo EIT:lle kriittistä massaa, jotta sillä olisi täysi potentiaali toimia johtavana innovaatioinstituuttina. Koska osaamis- ja innovaatioyhteisöjä on vain kolme, tarjoutuu vain vähän mahdollisuuksia saada vierekkäisiin innovaatiomahdollisuuksiin perustuvia etuja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kesken tai saada mittakaavaetuja hallinnon ja tulosten levittämisen alalla. Yhtenä seurauksena on myös se, että EIT ei riittämättömän suuruusluokkansa vuoksi pysty vielä toimimaan todellisena eurooppalaisena organisaationa.
	EIT todellisena laitoksena
	EIT:n on oltava enemmän kuin vain niiden osiensa summa, joita osaamis- ja innovaatioyhteisöt nykyään ovat. EU tarvitsee innovointia koskevan osaamisen tuotemerkin, joka on kansainvälisesti tunnistettavissa, ja tämä voidaan saavuttaa antamalla EIT:lle laaja ja osallistava toiminta-ala.
	Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä tarvitaan, jotta EIT saavuttaisi kriittisen massan. Jos EIT:n halutaan tutkivan innovaatiohallinnon ja -johtamisen uusia malleja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla, on perustettava joitakin uusia yhteistyöryhmiä, jotta EIT:n tulokset perustuisivat laajempaan otokseen.
	EIT pyrkii myös vakiinnuttamaan ja edelleen kehittämään rooliaan "investoijana", joka edistää ja kokoaa yhteen nykyisiä tutkimuksen, yritystoiminnan ja korkea-asteen koulutuksen alan huippuosaamiskeskuksia Euroopassa ja tukee niiden pitkäjänteistä järjestelmällistä yhteistyötä.
	EU:lla ei kuitenkaan ole varaa menettää tai tuhlata tietämystä. Tässä mielessä EIT:n on otettava mukaan sellaisia yliopistojen verkostoja, jotka eivät kuulu osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, sekä innovointia koskevat Marie Curie ‑avustukset, ja sen on tehtävä tiivistä yhteistyötä yhteisten teknologia-aloitteiden sekä alueellisten innovaatio- ja toteutusyhteisöjen kanssa sekä otettava käyttöön muut innovatiiviset tavat tehdä tai edistää mahdollisuuksia tarjoavaa tutkimusta, pienet osaamis- ja innovaatioyhteisöt mukaan luettuina. Vaikka tutkimuskohde ei ole nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskeistä aluetta, EIT:n on edistettävä monitieteellistä lähestymistapaa innovointiin ja tuettava ei-teknologisten ratkaisujen, organisaation, järjestelmien innovoinnin ja julkisen sektorin innovaatioiden kehittämistä välttämättömänä nykyisen sekä mahdollisen tulevan innovaatiotoiminnan täydentäjänä.
Tarkistus  25 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	EIT:n on ajanoloon muokattava selkeä identiteetti ja maailmanlaajuinen brändi Euroopan innovaatio- ja yritystoiminnan liikkeellepanevana voimana ja maailman huippuluokkaa olevana koulutuksen tarjoajana tällä alalla. EIT voi kehittyä unionin innovaatio-ohjelman ilmentymäksi samaan tapaan kuin Yhteinen tutkimuskeskus ilmentää eurooppalaista huippuosaamista ja maailmanlaajuista johtoasemaa tieteen alalla. Vahvan EIT-brändin kehittämiseen voi kuulua toimia, jotka koskevat lujan henkilö- ja yritysverkoston kehittämistä EIT-yhteisössä (opiskelijat, entiset opiskelijat, opetushenkilöstö, yrittäjät, asiantuntijat jne.) sekä identiteetin ja näkyvyyden parantamista. Toimiin voi kuulua esimerkiksi tiede- ja innovointikonferenssien, vuotuisten tapahtumien, kilpailujen ja palkintojenjakotilaisuuksien, valmistumisjuhlien jne. järjestäminen.
Tarkistus  26 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tähänastisten kokemustensa pohjalta EIT pyrkii vakiinnuttamaan ja kehittämään rooliaan "investoijana", joka edistää ja kokoaa yhteen nykyisiä tutkimuksen, yritystoiminnan ja korkea-asteen koulutuksen alan huippuosaamiskeskuksia Euroopassa ja tukee niiden pitkäjänteistä järjestelmällistä yhteistyötä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla.	Tähänastisten kokemustensa pohjalta EIT pyrkii vakiinnuttamaan asemansa ja kehittymään siinä, että se edistää ja kokoaa yhteen nykyisiä tutkimuksen, yritystoiminnan ja korkea-asteen koulutuksen alan huippuosaamiskeskuksia Euroopassa ja tukee niiden pitkäjänteistä järjestelmällistä yhteistyötä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla. Tämän vuoksi on käynnistettävä tiedotuskampanjoita, joissa hyödynnetään kaikkia asiaankuuluvia viestinnän keinoja ja lähestymistapoja sen varmistamiseksi, että sekä korkeakouluilla että opiskelijoilla on saatavilla riittävästi tietoa EIT:n sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnasta ja toiminta-alasta.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
"EIT investoijana" ‑lähestymistapa tarkoittaa sitä, että etusijalle asetetaan parhaiden strategisten mahdollisuuksien kartoittaminen ja tiettyjen maailmanluokan yhteistyöryhmien – osaamis- ja innovaatioyhteisöjen – valitseminen mahdollisuuksien toteuttamista varten. Tämän lähestymistavan yhteydessä EIT myöntää osaamis- ja innovaatioyhteisöille vuotuisia avustuksia, jotka perustuvat niiden aiempiin tuloksiin sekä niiden liiketoimintasuunnitelmassa esitettyihin toimiin. Ulkopuoliset riippumattomat asiantuntijat ovat mukana liiketoimintasuunnitelmien arvioinnissa. Näin ollen ei riitä, että EIT määrittää vain laajat suuntaviivat ja suunnitelmat, vaan sen on myös annettava osaamis- ja innovaatioyhteisöille asianmukaista tukea ja seurattava niiden suorituksia. Samanaikaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöille annetaan melkoisesti liikkumavaraa määritellä sisäiset strategiansa ja organisaationsa, toteuttaa toimintaansa ja hankkia tarvittava osaaminen ja resurssit.	"EIT investoijana" ‑lähestymistapa tarkoittaa sitä, että etusijalle asetetaan parhaiden strategisten mahdollisuuksien kartoittaminen ja tiettyjen maailmanluokan yhteistyöryhmien – osaamis- ja innovaatioyhteisöjen – valitseminen mahdollisuuksien toteuttamista varten. Tämän lähestymistavan yhteydessä EIT myöntää osaamis- ja innovaatioyhteisöille vuotuisia avustuksia, jotka perustuvat niiden aiempiin tuloksiin sekä niiden liiketoimintasuunnitelmassa esitettyihin toimiin, selkeää, julkista ja avointa menettelyä noudattaen. Ulkopuoliset riippumattomat asiantuntijat ovat mukana liiketoimintasuunnitelmien arvioinnissa. Näin ollen ei riitä, että EIT määrittää vain laajat suuntaviivat ja suunnitelmat, vaan sen on myös annettava osaamis- ja innovaatioyhteisöille asianmukaista tukea ja seurattava niiden suorituksia. Samanaikaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöille annetaan melkoisesti liikkumavaraa määritellä ohjelmansa, sisäiset strategiansa ja organisaationsa, toteuttaa toimintaansa ja hankkia tarvittava osaaminen ja resurssit.
Tarkistus  28 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöihin tehtyjen EIT:n investointien tuotot mitataan kaiken kaikkiaan Euroopan taloudelle ja yhteiskunnalle koituneina konkreettisina hyötyinä, joita ovat esimerkiksi uusien yritysten, tuotteiden ja palvelujen syntyminen nykyisille ja tuleville markkinoille, osaavammat yrittäjät, uudet ja houkuttelevammat työllistymismahdollisuudet sekä osaajien houkutteleminen kaikkialta EU:sta sekä ulkomailta ja heidän pysyvyytensä varmistaminen.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöihin tehtyjen EIT:n investointien tuotot mitataan kaiken kaikkiaan Euroopan taloudelle ja yhteiskunnalle koituneina konkreettisina hyötyinä, joita ovat esimerkiksi uusien yritysten, tuotteiden ja palvelujen syntyminen nykyisille ja tuleville markkinoille, osaavammat yrittäjät, uudet ja houkuttelevammat työllistymismahdollisuudet samoin kuin jo nykyäänkin huippuosaamista symboloivien paikallisyhteisöjen vahvuuksien hyödyntäminen sekä osaajien houkutteleminen kaikkialta EU:sta sekä ulkomailta ja heidän pysyvyytensä varmistaminen. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen arviointia varten vahvistetaan kuitenkin myös laadullisia suorituskykyindikaattoreita.
Tarkistus  29 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – 7 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tässä yhteydessä on myös tärkeää kehittää yhdessä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa todellinen EIT:n "yrityskuva" tiettyjen yhteisten arvojen ympärille. Osaamis- ja innovaatioyhteisöillä ja niiden yksittäisillä jäsenillä on omat yrityskuvansa ja arvonsa, mutta toisaalta ne kaikki allekirjoittavat EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä yhdistävät arvot. Aihealueet ovat seuraavat: koko osaamiskolmion kattava huippuosaaminen, osaavat ja yrittäjähenkiset ihmiset, pitkäjänteinen yhteistyö yli valtionrajojen sekä tieteenalojen ja toimialojen välillä sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten tähdentäminen. Tällaisen yrityskuvan avulla parannetaan myös EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkoista näkyvyyttä ja mainetta.	Tässä yhteydessä on myös tärkeää kehittää yhdessä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa todellinen EIT:n "yrityskuva" tiettyjen yhteisten arvojen ympärille. Osaamis- ja innovaatioyhteisöillä ja niiden yksittäisillä jäsenillä on omat yrityskuvansa ja arvonsa, mutta toisaalta ne kaikki allekirjoittavat EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä yhdistävät arvot. Aihealueet ovat seuraavat: koko osaamiskolmion kattava huippuosaaminen, kaikkien jäsenvaltioiden osallistumismahdollisuudet, erittäin osaavat ja yrittäjähenkiset ihmiset, pitkäjänteinen yhteistyö yli valtionrajojen sekä tieteenalojen ja toimialojen välillä sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten tähdentäminen. Tällaisen yrityskuvan avulla parannetaan myös EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkoista näkyvyyttä ja mainetta.
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – alaotsikko 2.1.1 – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT tukee kolmea ensimmäistä osaamis- ja innovaatioyhteisöä aktiivisesti, jotta niiden potentiaali ja vaikutukset paranisivat ja jotta ne tukisivat paremmin Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista. Ajan mittaan osaamis- ja innovaatioyhteisöt laajentavat alkuperäisiä toimiaan voidakseen käyttää hyväksi uusia yhteiskunnallisia ja markkinamahdollisuuksia. EIT tukee näitä toimenpiteitä antamalla neuvoja ja määrittämällä tiiviissä yhteistyössä kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa räätälöityjä osarahoitusstrategioita, jotka samalla lujittavat strategisia toimia EIT:n näkökulmasta.	EIT tukee kolmea ensimmäistä osaamis- ja innovaatioyhteisöä aktiivisesti, jotta niiden potentiaali ja vaikutukset paranisivat ja jotta ne tukisivat paremmin Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista. Ajan mittaan osaamis- ja innovaatioyhteisöt laajentavat alkuperäisiä toimiaan voidakseen käyttää hyväksi uusia yhteiskunnallisia ja markkinamahdollisuuksia ja mukautuakseen muuttuvaan globaaliin toimintaympäristöön. EIT tukee näitä toimenpiteitä antamalla neuvoja ja määrittämällä – selkeästi, avoimesti ja julkisen vastuuvelvollisuuden alaisuudessa – tiiviissä yhteistyössä kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa räätälöityjä osarahoitusstrategioita, jotka samalla lujittavat strategisia toimia EIT:n näkökulmasta.
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – alaotsikko 2.1.1 – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Rahoitus
	EU:n rahoitus tutkimukselle ja innovaatiolle on ensiarvoisen tärkeää, ja sitä olisi käytettävä vipuvoimana. Vipuvaikutus on yksi tärkeimmistä unionin varojen käyttöön liittyvistä EIT:n tavoitteista, ja se houkuttelee yksityistä ja julkista lisärahoitusta, edistää useita rahastoja käsittävää lähestymistapaa ja lujittaa kytköksiä, jotka liittävät EIT:n rakennerahastoihin. EIT sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöt pyrkivät synergiavaikutuksiin unionin olennaisten aloitteiden kanssa sekä mahdollisten ja tulevien osaamiskeskusten, yhteisöjen tai innovatiivisten alueiden kanssa vähemmän innovointia tekevien jäsenvaltioiden alueilla.
Tarkistus  32 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – alaotsikko 2.1.1 – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Koska innovaatioiden todelliset toteuttajat ovat ihmisiä, olisi tarvittaessa varmistettava säädöksin, että EIT:n koulutusohjelmiin osallistuu riittävästi EU:n syrjäisiltä alueilta tulevia opiskelijoita (esimerkiksi myöntämällä apurahoja, jotka rahoitetaan jäsenvaltioiden ja apurahaohjelman yhteisvoimin). EIT:n olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa, jotta voidaan varmistaa, että EIT:n tutkinnon suorittaneet saavat tarvitsemansa mahdollisuudet ja tuen osoittaakseen innovaatio- ja yrittäjäpotentiaalinsa EU:ssa.
Tarkistus  33 Ehdotus asetukseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – alaotsikko 2.1.1 – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöt eivät pelkästään tukeudu kumppaniorganisaatioidensa olemassa olevaan erinomaiseen tutkimusperustaan, vaan ne ovat myös edelläkävijöitä EIT:n koulutustehtävän edistämisessä ja toteuttamisessa. Tavoitteena on kouluttaa osaavia ihmisiä, joilla on globaalissa osaamistaloudessa tarvittavat taidot, tiedot ja ajattelutavat. Tätä varten EIT muun muassa edistää aktiivisesti EIT:n tutkintoja seuraamalla niiden laatua ja toteuttamisen yhdenmukaisuutta kaikissa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. Tässä yhteydessä käytetään paljon vertais- ja asiantuntija-arviointeja ja käydään vuoropuhelua kansallisten ja laadunvarmistuselinten kanssa. Tällä tavoin edistetään EIT:n tutkintojen kansallista ja kansainvälistä tunnustamista ja lisätään niiden vetovoimaa maailmanlaajuisesti, ja samalla luodaan kansainvälisen tason yhteistyöfoorumi. Jatkossa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä kannustetaan laajentamaan koulutustoimiaan ja tarjoamaan enemmän erilaisia opiskelumuotoja siten, että tutkinnonjälkeisen jatkokoulutuksen lisäksi huomioon otettaisiin useita innovatiivisia ammatillisen kehittämisen toimia, kuten johtohenkilöiden koulutus, räätälöity koulutus ja kesäkurssit. Jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutustoimet tuottaisivat enemmän vaikutuksia ja saavuttaisivat suuremman kohdeyleisön, osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat esimerkiksi kokeiluluontoisesti suunnitella opintokokonaisuuksia perustutkintoa suorittaville opiskelijoille tai kouluopetukseen tarkoitettuja paketteja.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöt eivät pelkästään tukeudu kumppaniorganisaatioidensa olemassa olevaan erinomaiseen tutkimusperustaan, vaan ne ovat myös edelläkävijöitä EIT:n koulutustehtävän edistämisessä ja toteuttamisessa. Tavoitteena on kouluttaa osaavia ihmisiä, joilla on globaalissa osaamistaloudessa ja -yhteiskunnassa tarvittavat taidot, tiedot ja ajattelutavat. Tätä varten EIT muun muassa edistää aktiivisesti EIT:n tutkintoja seuraamalla niiden laatua ja toteuttamisen yhdenmukaisuutta kaikissa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. Tässä yhteydessä osaamis- ja innovaatioyhteisöt soveltavat EIT:n tutkintoihin laatukriteereitä, jotta voidaan varmistaa korkeiden akateemisten standardien ja eurooppalaisten korkeakoulujen maineen säilyminen. Lisäksi käytetään paljon vertais- ja asiantuntija-arviointeja ja käydään vuoropuhelua kansallisten ja laadunvarmistuselinten kanssa. Tällä tavoin edistetään EIT:n tutkintojen kansallista ja kansainvälistä tunnustamista ja mainetta ja lisätään niiden vetovoimaa maailmanlaajuisesti, ja samalla luodaan kansainvälisen tason yhteistyöfoorumi. Jatkossa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä kannustetaan laajentamaan koulutustoimiaan ja tarjoamaan enemmän erilaisia opiskelumuotoja siten, että tutkinnonjälkeisen jatkokoulutuksen lisäksi huomioon otettaisiin useita innovatiivisia ammatillisen kehittämisen toimia, kuten johtohenkilöiden koulutus, räätälöity koulutus (ammatillisen koulutuksen kurssit mukaan luettuina) ja kesäkurssit sekä harjoittelujaksot osaamis- ja innovaatioyhteisöissä ja niiden kumppanilaitoksissa. Jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutustoimet tuottaisivat enemmän vaikutuksia ja saavuttaisivat suuremman kohdeyleisön, osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat esimerkiksi kokeiluluontoisesti suunnitella opintokokonaisuuksia ja tutkintoja etäopiskelijoille ja verkko-opiskelijoille sekä opintokokonaisuuksia perustutkintoa suorittaville opiskelijoille tai kouluopetukseen tarkoitettuja paketteja.
Tarkistus  34 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – alaotsikko 2.1.1 – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Kyvykkyyspohjan laajentamiseksi EU:ssa sekä sen varmistamiseksi, että innovaatioiden tekijöiksi on saatavilla riittävä määrä osaavia yksilöitä, EIT:n olisi osallistuttava toimiin, joilla pyritään parantamaan luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan koulutuksen houkuttavuutta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voisivat kehittää valmennusohjelmia nuorille eurooppalaisille järjestämällä harjoittelujaksoja ja kouluvierailuja, myöntämällä korkeakoulujen huippuopiskelijoille sekä luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä ja matematiikkaa yliopistossa opiskeleville apurahoja tai rahoittamalla liikkeenjohtoa ja/tai yrittäjyyttä käsitteleviä kursseja tieteen huippuopiskelijoille kesän aikana.
Tarkistus  35 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – alaotsikko 2.1.1 – 5 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
· kannustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä kehittämään monialaisiin kysymyksiin liittyviä yhteisiä toimia	· kannustaa yhteistoimintakeskittymät ylittävään työhön kussakin osaamis- ja innovaatioyhteisössä ja rohkaisee osaamis- ja innovaatioyhteisöjä kehittämään monialaisiin kysymyksiin liittyviä yhteisiä toimia
Tarkistus 36 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – alaotsikko 2.1.1 – 5 kohta – 2 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– vahvistaa kriteerit EIT:n tutkinnoille niiden akateemisen pätevyyden ja korkeiden standardien takaamiseksi
Tarkistus  37 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – alaotsikko 2.1.1 – 5 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– perustaa EIT:n tutkintoja koskevan vertaisarviointijärjestelmän ja aloittaa vuoropuhelun kansallisten ja kansainvälisten laadunvarmistuselinten kanssa	– varmistaa aktiivisesti johdonmukaisuus ja vastaavuus EIT:ssä perustamalla EIT:n tutkintoja koskeva vertaisarviointijärjestelmä ja aloittaa vuoropuhelun kansallisten ja kansainvälisten laadunvarmistuselinten kanssa
Tarkistus 38 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – alaotsikko 2.1.1 – 5 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– kannustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä monipuolistamaan koulutustoimia.	– kannustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä monipuolistamaan koulutustoimia, erityisesti toimia, joilla on määrä tarjota osaamis- ja innovaatioyhteisöille mahdollisuus jakaa osaamistaan sellaisten instituutioiden kanssa, jotka saattavat olla kiinnostuneita osallistumaan tuleviin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, ja lisätä tietoisuutta näiden koulutusohjelmien olemassaolosta
Tarkistus 39 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – alaotsikko 2.1.1 – 5 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– kehottaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä tarjoamaan opiskelijoille tarvittavat tiedot toisessa jäsenvaltiossa hankittujen tutkintojen tunnustamisesta
Tarkistus 40 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – alaotsikko 2.1.1 – 5 kohta – 4 b luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– määrittää yhteiset tutkintojen ja tutkintotodistusten hyväksyntämenettelyt Euroopan tasolla.
Tarkistus  41 Ehdotus asetukseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.1 – alaotsikko 2.1.2
Komission teksti	Tarkistus
EIT laajentaa asteittain osaamis- ja innovaatioyhteisöjen joukkoa, jotta tuotettaisiin entistä enemmän vaikutuksia ja kannustettaisiin innovaatioihin uusilla yhteiskunnallisten haasteiden lohkoilla. Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamista koskevaa asteittaista etenemissuunnitelmaa noudattamalla EIT varmistaa, että aiemmilta kierroksilta saadut kokemukset otetaan asianmukaisesti huomioon ja että osaamis- ja innovaatioyhteisöjä perustetaan vain sellaisille aihealueille, joilla toiminnan lähtökohdat ovat selvän innovaatiopotentiaalin ja huippuluokan osaamisen ansiosta hyvät. Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä perustetaankin vuosina 2014–2020 kahdessa vaiheessa: kolme vuonna 2014 ja kolme vuonna 2018, joten vuosina 2014–2020 osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokonaismäärä nousee yhdeksään (toisin sanoen yhteistoimintakeskittymiä perustetaan 40–50 eri puolille EU:ta). Mahdollinen uusi osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskeva valintamenettely järjestetään vuonna 2018, ja sen tärkeinä lähtökohtina ovat EIT:tä ja olemassa olevia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä käsittelevän perusteellisen ulkoisen arvioinnin tulokset, mukaan lukien arviointi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä EIT:n panoksesta EU:n ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin edistämiseen, sekä Horisontti 2020 -ohjelmaa koskevien arviointien tulokset.	EIT laajentaa asteittain osaamis- ja innovaatioyhteisöjen joukkoa, jotta tuotettaisiin entistä enemmän vaikutuksia ja kannustettaisiin innovaatioihin uusilla yhteiskunnallisten haasteiden lohkoilla siten kuin 1 c artiklassa on säädetty avoimen tarjouskilpailumenettelyn avulla "yhteiskunnallisia haasteita" ja "johtoasemaa teollisuusteknologioiden alalla" koskevien painopisteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamista koskevaa asteittaista etenemissuunnitelmaa noudattamalla EIT varmistaa, että aiemmilta kierroksilta saadut kokemukset otetaan asianmukaisesti huomioon ja että osaamis- ja innovaatioyhteisöjä perustetaan vain sellaisille aihealueille, joilla toiminnan lähtökohdat ovat selvän innovaatiopotentiaalin ja huippuluokan osaamisen ansiosta hyvät. Vaatimukset täyttävät ehdotukset valitaan aloitettavaksi vuonna 2014, ja Horisontti 2020 -ohjelman, EIT:n sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen arvioinnin jälkeen järjestetään avoin tarjouskilpailu uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valitsemiseksi aloitettavaksi vuonna 2018. Mahdollinen uusi osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskeva valintamenettely järjestetään vuonna 2018, ja sen tärkeinä lähtökohtina ovat EIT:tä ja olemassa olevia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä käsittelevän perusteellisen ulkoisen arvioinnin tulokset, mukaan lukien arviointi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä EIT:n panoksesta EU:n ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin edistämiseen, sekä Horisontti 2020 -ohjelmaa koskevien arviointien tulokset.
Uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt perustetaan suurten yhteiskunnallisten haasteiden lohkoille, joilla on todellista innovaatiopotentiaalia. EIT tukee yleensä EU:n poliittisella asialistalla olevien tavoitteiden ja erityisesti Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista, sillä puiteohjelmassa määritetään useita yhteiskunnallisia haasteita sekä mahdollistavia teknologioita ja teollisuusteknologioita. Tavoitteena on perustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä sellaisille aihealueille, joita voidaan niiden suuruusluokan ja monimutkaisuuden vuoksi käsitellä vain poikkitieteellisellä, rajatylittävällä ja monialaisella tavalla. Aihealueiden valintaa varten olisikin analysoitava tarkoin, pystyykö osaamis- ja innovaatioyhteisö tuomaan todellista lisäarvoa ja vaikuttamaan myönteisesti talouteen ja yhteiskuntaan.	Uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt perustetaan suurten yhteiskunnallisten haasteiden lohkoille, joilla on todellista innovaatiopotentiaalia. EIT tukee yleensä EU:n poliittisella asialistalla olevien tavoitteiden ja erityisesti Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista, sillä puiteohjelmassa määritetään useita yhteiskunnallisia haasteita sekä mahdollistavia teknologioita ja teollisuusteknologioita. Tavoitteena on perustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä sellaisille aihealueille, joita voidaan niiden suuruusluokan ja monimutkaisuuden vuoksi käsitellä vain poikkitieteellisellä, rajatylittävällä ja monialaisella tavalla. Aihealueiden valintaa varten olisikin analysoitava tarkoin, pystyykö osaamis- ja innovaatioyhteisö tuomaan todellista lisäarvoa ja vaikuttamaan myönteisesti talouteen ja yhteiskuntaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös humanististen tieteiden asemaan korkea-asteen koulutuksessa, sillä niillä on merkittävä vaikutus niin talouselämään kuin Euroopan kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen. Tämän vuoksi humanistisia tieteitä ei pidä sivuuttaa tai unohtaa valittaessa aihealueita tuleville osaamis- ja innovaatioyhteisöille.
	Uusille osaamis- ja innovaatioyhteisöille myönnetään varoja kilpailullisin perustein ja hankkeiden laatu ja potentiaali huomioiden, samalla kun taataan jokaiselle osaamis- ja innovaatioyhteisölle riittävä rahoitus todellisten innovaatioiden luomiseen.
Euroopan komissio on suorittanut tällaisen analyysin käyttämällä menettelyä, joka on tarkoitettu uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen aihealueiden potentiaalin objektiivista arviointia varten. Yhtenä lähtökohtana oli strategisen innovaatio-ohjelman luonnos, jonka EIT:n hallintoneuvosto toimitti komissiolle kesäkuussa 2011. Lisäksi laadittiin joukko selkeitä perusteita, joiden avulla on mahdollista arvioida objektiivisesti kunkin uuden aihealueen innovaatiopotentiaali. Näiden perusteiden pätevyys varmistettiin järjestämällä avoin julkinen kuulemismenettely, jossa pyydettiin kannanottoja laajemmalta innovaatioyhteisöltä, kaikista osaamiskolmion osista. Menettelyn päätteeksi laadittiin seuraava luettelo perusteista:	Euroopan komissio on suorittanut tällaisen analyysin käyttämällä menettelyä, joka on tarkoitettu uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen aihealueiden potentiaalin objektiivista arviointia varten. Yhtenä lähtökohtana oli strategisen innovaatio-ohjelman luonnos, jonka EIT:n hallintoneuvosto toimitti komissiolle kesäkuussa 2011. Lisäksi laadittiin joukko selkeitä perusteita, joiden avulla on mahdollista arvioida objektiivisesti kunkin uuden aihealueen innovaatiopotentiaali. Näiden perusteiden pätevyys varmistettiin järjestämällä avoin julkinen kuulemismenettely, jossa pyydettiin kannanottoja laajemmalta innovaatioyhteisöltä, kaikista osaamiskolmion osista. Menettelyn päätteeksi laadittiin seuraava luettelo perusteista:
– Euroopan suuriin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ja Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisen edistäminen	– Euroopan suuriin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ja Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisen edistäminen
– yhteensopivuus ja koordinointi asianomaiseen EU:n politiikkaan nähden sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Yhteinen Erasmus -ohjelman olemassa oleviin aloitteisiin nähden	– yhteensopivuus ja koordinointi asianomaiseen EU:n politiikkaan nähden sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Yhteinen Erasmus -ohjelman olemassa oleviin aloitteisiin nähden
– kyky vauhdittaa yrityssektorin investointeja ja pitkäaikaista sitoutumista; jo olemassa olevat markkinat omille tuotteille tai kyky luoda uusia markkinoita	– kyky vauhdittaa yrityssektorin investointeja ja pitkäaikaista sitoutumista; jo olemassa olevat markkinat omille tuotteille tai kyky luoda uusia markkinoita
– kestävien ja systeemisten vaikutusten tuottaminen, mitattuna uusina koulutettuina potentiaalisina yrittäjinä, uusina teknologioina ja uusina yrityksinä	– kestävien ja systeemisten vaikutusten tuottaminen, mitattuna uusina koulutettuina potentiaalisina yrittäjinä, uusina teknologioina ja uusina yrityksinä sekä korkeaa ammattitaitoa vaativina työpaikkoina
– kriittisen massan saavuttaminen kokoamalla yhteen tutkimuksen, koulutuksen ja innovaation alan maailmanluokan sidosryhmiä, jotka eivät muuten ryhmittyisi yhteen	– kriittisen massan saavuttaminen kokoamalla yhteen tutkimuksen, koulutuksen ja innovaation alan maailmanluokan sidosryhmiä, jotka eivät muuten ryhmittyisi yhteen
– tieteenalojen rajat ylittävien lähestymistapojen edellyttäminen ja uusien koulutustyyppien kehittäminen yli tieteenalojen rajojen	– tieteenalojen rajat ylittävien lähestymistapojen edellyttäminen ja korkeakoulujen rohkaiseminen kehittämään uusia koulutustyyppejä yli tieteenalojen rajojen
– suurimpien innovaatiopuutteiden käsitteleminen; tällaisiin kuuluu esimerkiksi niin sanottu Euroopan paradoksi eli aihealueet, joilla Euroopalla on vahva tutkimusperusta mutta innovointi on vähäistä.	– suurimpien innovaatiopuutteiden käsitteleminen; tällaisiin kuuluu esimerkiksi niin sanottu Euroopan paradoksi eli aihealueet, joilla Euroopalla on vahva tutkimusperusta mutta innovointi on vähäistä.
EIT:n ehdotukseen sisältyneiden sekä laajemman sidosryhmien yhteisön esittämien aihealueiden arviointi osoitti selvästi, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen potentiaalisissa vaikutuksissa on eroja. Siksi osa aihealueista hylättiin kokonaan, ja jotkin aihealueet määriteltiin uudelleen, jotta ne vastaisivat paremmin tämän alan erityisiä näkökohtia Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.	EIT:n ehdotukseen sisältyneiden sekä laajemman sidosryhmien yhteisön esittämien aihealueiden arviointi osoitti selvästi, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen potentiaalisissa vaikutuksissa on eroja. Siksi osa aihealueista hylättiin kokonaan, ja jotkin aihealueet määriteltiin uudelleen, jotta ne vastaisivat paremmin tämän alan erityisiä näkökohtia Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.
Arvioinnissa todettiin, että seuraaville aihealueille perustettavilla uusilla osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on eniten mahdollisuuksia tuoda lisäarvoa olemassa oleviin toimiin ja vauhdittaa innovointia todella tuntuvasti:
– Lisäarvoa tuova valmistusteollisuus
– Tulevaisuuden ruokahuolto (Food4future) – kestävä toimitusketju resurssitasolta kuluttajiin
– Tervettä elämää ja aktiivisena ikääntymistä tukeva innovaatiotoiminta
– Raaka-aineet – kestävä etsintä, talteenotto, jalostus ja kierrätys
– Älykäs turvallinen yhteiskunta
– Kaupunkiliikenne
Tämän asiakirjan lopussa olevissa selosteissa on tarkempia tietoja yksittäisistä aiheista.
EIT voi itsenäisesti järjestää uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevan valintamenettelyn näiden aiheiden pohjalta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevien tulevien valintamenettelyjen onnistuminen riippuu paljolti siitä, onko odotukset ja vaatimukset ilmoitettu selvästi ja onko aikataulu sellainen, että hakijat pystyvät muodostamaan vankan oikeudellisen ja rahoituksellisen rakenteen ennen ehdotuksen esittämistä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt valitaan käyttämällä EIT:tä koskevassa asetuksessa määriteltyjä perusteita, joissa johtavina periaatteina ovat huippuosaaminen ja merkityksellisyys innovaation kannalta. Jokaisen valitun osaamis- ja innovaatioyhteisön on havainnollistettava, miten se tuottaa mahdollisimman suuret vaikutukset asianomaisella alueella, ja osoitettava strategiansa toteuttamiskelpoisuus.
Osaamis- ja innovaatioyhteisöt on määrä valita kahdella valintakierroksella vuosina 2014 ja 2018, ja ensimmäistä valintakierrosta varten on valittu kolme aihealuetta. Koska uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt perustetaan asteittain, kolmen ensimmäisen aihealueen valinnassa on käytetty lähtökohtina alan kypsyysastetta, potentiaalisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä mahdollista synergiaa muiden aloitteiden kanssa. Aihealueet ovat seuraavat:
– Tervettä elämää ja aktiivisena ikääntymistä tukeva innovaatiotoiminta
– Raaka-aineet – kestävä etsintä, talteenotto, jalostus ja kierrätys
– Tulevaisuuden ruokahuolto (Food4future) – kestävä toimitusketju resurssitasolta kuluttajiin
Vuonna 2018 järjestettävällä toisella valintakierroksella tarkastellaan jäljelle jääviä aiheita (kaupunkiliikenne, lisäarvoa tuova valmistusteollisuus ja älykäs turvallinen yhteiskunta) ja toisaalta otetaan huomioon uusia ja odottamattomia haasteita, joita voi syntyä tulevaisuudessa.
	Tutkimuspotentiaalin kehitystä ja mahdollisesti syntyvää uutta innovointidynamiikkaa pitäisi arvioida säännöllisesti tulevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamiseksi aloille, joilla niitä ei vielä ole mutta jotka täyttävät vaaditut kriteerit.
EIT	EIT
– valmistelee oikea-aikaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toista aaltoa koskevan valintamenettelyn vuonna 2014 ja – kun on suoritettu Horisontti 2020 -puiteohjelman arviointi, joka kattaa sen erityisohjelman sekä EIT:n – kolmatta aaltoa koskevan valintamenettelyn vuonna 2018	– valmistelee oikea-aikaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toista aaltoa koskevan valintamenettelyn vuonna 2014 ja – kun on suoritettu Horisontti 2020 -puiteohjelman arviointi, joka kattaa sen erityisohjelman sekä EIT:n – kolmatta aaltoa koskevan valintamenettelyn vuonna 2018
	– kuulee kaikkia asianomaisia sidosryhmiä, korkeakoulujen, yritysten, yrittäjien ja tutkimuskeskusten lisäksi myös kansalaisyhteiskuntaa, paikallishallintoa ja alan kansalaisjärjestöjä, ennen päätöksen tekemistä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuoden 2018 kolmannen valintakierroksen kattamista aihealueista
	– varmistaa kaikin tavoin, että mahdollisimman monet mahdollisesti kiinnostuneet osapuolet ovat tietoisia tulevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintamenettelyistä; mahdollisesti kiinnostuneille osapuolille esitetään kaikki tarvittavat tiedot, jotta ne voivat asianmukaisesti arvioida mahdollista panostaan; tässä yhteydessä huomiota voidaan kiinnittää alueisiin, joilta ei vielä ole yhtään osanottajaa nykyisissä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä
	– varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöissä sosiaalinen näkökulma on erittäin tärkeä kriteeri, joka on yhä näkyvämpi yhteiskunnallisissa haasteissa
– optimoi osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevien uusien valintamenettelyjen tulokset asettamalla niille asianmukaiset reunaehdot muun muassa ilmoittamalla vaatimukset ja menettelyvaiheet selvästi ja antamalla hakijoille riittävästi aikaa muodostaa yhteistyöryhmä.	– optimoi osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevien uusien valintamenettelyjen tulokset asettamalla niille asianmukaiset reunaehdot muun muassa ilmoittamalla vaatimukset ja menettelyvaiheet selvästi ja antamalla hakijoille riittävästi aikaa muodostaa yhteistyöryhmä.
Tarkistus  42 Ehdotus asetukseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.2
Komission teksti	Tarkistus
2.2. EIT:n vaikutusten lisääminen	2.2. EIT:n vaikutusten lisääminen
Innovoinnin edistäminen kaikkialla unionissa	Innovoinnin edistäminen kaikkialla unionissa
Aloitusvaiheessa EIT:n toiminta on keskittynyt lähinnä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamiseen. EIT:n tavoitteena on luonnollisesti lujittaa olemassa olevia huippuosaamiskeskuksia, mutta toisaalta EIT:n on myös tuotettava hyötyä niille unionin alueille, jotka eivät ole suoraan mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. Yhtenä EIT:n tärkeänä tehtävänä onkin edistää aktiivisesti hyvien toimintatapojen levittämistä osaamiskolmion integroimiseksi, jotta saataisiin aikaan yhteinen innovaatiokulttuuri ja tietämyksen jakamisen kulttuuri.	Aloitusvaiheessa EIT:n toiminta on keskittynyt lähinnä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamiseen. EIT:n tavoitteena on luonnollisesti lujittaa olemassa olevia huippuosaamiskeskuksia – tai rohkaista uusien perustamiseen – siten, että jäsenvaltiot osallistuvat laajasti, mutta toisaalta EIT:n on myös tuotettava hyötyä niille unionin alueille, jotka eivät ole suoraan mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. Yhtenä EIT:n tärkeänä tehtävänä onkin edistää aktiivisesti hyvien toimintatapojen levittämistä osaamiskolmion integroimiseksi, jotta saataisiin aikaan yhteinen innovaatiokulttuuri ja tietämyksen jakamisen kulttuuri.
	EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat osaamiskolmion toteuttamisen mallina EU:ssa, ja niiden olisi mahdollisesti kehityttävä palveluntarjoajiksi, jotka tarjoavat innovaatiokapasiteetin kehittämistä eri puolilla Eurooppaa suunnitellen ja pannen täytäntöön innovaatiopolitiikkaa ja älykkään erikoistumisen strategioita.
Vastaisuudessa EIT:n toiminnassa on saatettava osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset ymmärrettävään ja uudestaan hyödynnettävään muotoon ja nivottava ne kulttuuriin, joka voi toimia esikuvana Euroopassa ja muuallakin. EIT kartoittaa, analysoi ja jakaa hyviä toimintatapoja sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä tuotettuja uusia hallinto- ja rahoitusmalleja ja pyrkii siten varmistamaan EIT:ssä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöissä kehitetyn tietämyksen levittämisen ja hyödyntämisen, mistä on hyötyä ihmisille ja laitoksille, myös niille, jotka eivät ole suoraan mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä.	Vastaisuudessa EIT:n toiminnassa on saatettava osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset ymmärrettävään ja uudestaan hyödynnettävään muotoon ja nivottava ne kulttuuriin, joka voi toimia esikuvana Euroopassa ja muuallakin. Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä EIT kehittää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen käsitettä, jotta voidaan tukea eurooppalaista innovaatiokulttuuria kaikissa jäsenvaltioissa. EIT kartoittaa, analysoi ja jakaa hyviä toimintatapoja sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä tuotettuja uusia hallinto- ja rahoitusmalleja ja pyrkii siten varmistamaan EIT:ssä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöissä kehitetyn tietämyksen levittämisen ja hyödyntämisen, mistä on hyötyä kansalaisille – suurelle yleisölle, yksityisille yhteisöille ja laitoksille, myös niille, jotka eivät ole suoraan mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. Lisäksi on tärkeää, että EIT lisää näkyvyyttään jäsenvaltioissa, jotka eivät vielä osallistu osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, ja erityisesti niissä, joilla on vähemmän kokemusta tällaisista yhteisistä hankkeista. Huippuosaamisen perustetta sekä toissijaisuusperiaatetta on sovellettava aina.
EIT voi tuoda merkittävän panoksen, kun se kokoaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen soveltamat erilaiset toimintamallit ja mahdollistaa niiden siirtämisen innovaatiokapasiteetiltaan heikoille alueille, jotka eivät muuten pystyisi hyödyntämään EIT:n saamia kokemuksia. Tällaisten siirtojen avulla varmistetaan, että EIT:n kokemuksiin perustuvat hyödyt edistävät innovaatiokapasiteetin kehittämistä näillä alueilla. Tämän toiminnan ansiosta on mahdollista saada tuntuvia tuottoja, kun perustana on osaamis- ja innovaatioyhteisöjen työ.	EIT voi tuoda merkittävän panoksen, kun se kokoaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen soveltamat erilaiset toimintamallit ja mahdollistaa niiden siirtämisen innovaatiokapasiteetiltaan heikoille aihealueille, jotka eivät muuten pystyisi hyödyntämään EIT:n saamia kokemuksia. Tällaisten siirtojen avulla varmistetaan, että EIT:n kokemuksiin perustuvat hyödyt edistävät innovaatiokapasiteetin kehittämistä näillä alueilla. Tämän toiminnan ansiosta on mahdollista saada tuntuvia tuottoja, kun perustana on osaamis- ja innovaatioyhteisöjen työ. (Tämän osalta on hyvin tärkeää, että innovaation käsitettä sovelletaan myös akateemisilla aloilla, jotka voivat tuottaa ajatuksia ja käsitteitä tai uutta aineellista näyttöä Euroopan kulttuurin menneisyydestä tai nykytilasta.)
	Tätä prosessia tukevana toimena EIT kehittää alueellisen innovaatiojärjestelmän. Alueelliseen innovaatiojärjestelmään osallistujilla olisi oltava tavoitteena tulla osaamis- ja innovaatioyhteisön täysjäseniksi ja kehittyä yhteistoimintakeskittymien tärkeimpiä piirteitä kuvastaviksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, ja niillä olisi oltava tähän mahdollisuudet. Alueelliseen innovaatiojärjestelmään osallistujien olisi oltava liikeyritysten ja koulutus- ja tutkimuslaitosten jäsenneltyjä kumppanuuksia ja niiden aihealueiden olisi oltava selvästi nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja alueellisten innovaatiosuunnitelmien kuten älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisia. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt kannustavat alueelliseen innovaatiojärjestelmään osallistujia hankkimaan asiantuntemusta ja edistämään vuorovaikutusta osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa, jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat käyttää tulevien osaamiskeskusten hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Soveltuvat ehdokkaat olisi valittava avoimilla ja läpinäkyvillä, yksittäisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen EIT:n avustuksella järjestämillä ehdotuspyyntömenettelyillä. Osaamis- ja innovaatioyhteisö valitsee ehdokkaat niiden esittämien ehdotusten ja suurten innovointimahdollisuuksien perusteella, joita ne voivat toteuttaa demonstraatiolaitosten, testauslaitosten, teknologiapuistojen, yrityshautomoiden jne. välityksellä. EIT:n tulosten levittämis- ja julkisuustoimien määrärahoja voitaisiin käyttää sen edistämiseen, että osallistuja menee mukaan erityishankkeisiin, oppii parhaita käytäntöjä tai tulee osaamis- ja innovaatioyhteisöjen mahdollistamien teknologioiden ensimmäiseksi asiakkaaksi, joka helpottaa niiden saatavuutta loppukäyttäjille. Tällä tavalla ne voivat myös houkutella perustamaan riskipääomainvestointina uusyrityksiä osaamis- ja innovaatioyhteisöistä. Kaksi vuotta kestävän alkuvaiheen jälkeen alueelliseen innovaatiojärjestelmään osallistujia voidaan rahoittaa alueiden ja jäsenvaltioiden rahoituslähteistä sekä rakennerahastoista, esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Tämän liitännäisjärjestelmän kautta EIT lisää yleiseurooppalaista vaikutustaan ja merkitystään, ja tavoitteena on, että EIT kehittää vuosina 2014–2020 vähintään kaksi alueelliseen innovaatiojärjestelmään osallistujaa. EIT raportoi Euroopan parlamentille säännöllisesti alueellisen innovaatiojärjestelmän tuloksista vuosittaisessa toimintakertomuksessaan.
Suurimmat oppimissysäykset voivat syntyä seuraavista EIT:hen liittyvistä tekijöistä: uusien yritysten perustamiseen ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen tähtäävä innovaatiovetoinen tutkimus, teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointi, teollis- ja tekijänoikeuksien jakamista koskevat uudet toimintamallit, yrittäjyys ja monitieteellisen koulutuksen uudet integroidut muodot sekä uudet hallinnon ja rahoituksen mallit, jotka perustuvat avoimen innovoinnin käsitteeseen tai viranomaisten osallistumiseen. Tämä antaa EIT:lle osaltaan mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä ja "pelinrakentajana" eurooppalaisella innovaatiokentällä ja tulla kansainvälisesti tunnustetuksi innovaatioinstituutiksi.	Suurimmat oppimissysäykset voivat syntyä seuraavista EIT:hen liittyvistä tekijöistä: uusien yritysten perustamiseen ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen tähtäävä innovaatiovetoinen tutkimus, mukaan lukien pk-yritysten ja julkisten elinten mahdollisuus osallistua aktiivisemmin innovointiin, yrittäjyyteen ja monitieteellisen koulutuksen uusiin integroituihin muotoihin; uudet hallinnon ja rahoituksen mallit, jotka perustuvat avoimen innovoinnin käsitteeseen tai viranomaisten osallistumiseen, erityisesti tutkimuksen kohdistaminen yhteiskunnan ensisijaisiin tarpeisiin. Tämä antaa EIT:lle osaltaan mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä ja "pelinrakentajana" eurooppalaisella innovaatiokentällä ja tulla kansainvälisesti tunnustetuksi ja maailman huippuluokkaa olevaksi arvostetuksi innovaatioinstituutiksi.
Lahjakkaiden ihmisten tukeminen ja houkutteleminen	Lahjakkaiden ihmisten tukeminen ja houkutteleminen
Lahjakkaat ihmiset ovat ehdoton edellytys tuloksekkaalle innovoinnille. Yhtenä EIT:n keskeisenä tehtävänä on tarjota lahjakkaille ihmisille tilaisuus käyttää potentiaaliaan rajoituksitta ja luoda heille otollinen ympäristö. EIT kehittää sellaista ympäristöä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla, mutta lisäksi tarvitaan strategioita, joilla huippulahjakkuuksia on mahdollista houkutella ja saada mukaan toimintaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolelta.	Lahjakkaat ihmiset ovat asianmukaista koulutusta saatuaan ja päästessään inspiroivaan työhön ehdoton edellytys tuloksekkaalle tutkimukselle ja avoimia innovoinnille. Yhtenä EIT:n keskeisenä tehtävänä on tarjota lahjakkaille ihmisille tilaisuus käyttää potentiaaliaan rajoituksitta ja luoda heille otollinen ympäristö. EIT kehittää sellaista ympäristöä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla, mutta lisäksi tarvitaan strategioita, joilla huippulahjakkuuksia on mahdollista houkutella ja saada mukaan toimintaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolelta.
Edellä mainituista syistä EIT ottaa käyttöön erityisen henkilöresurssisuunnitelman, jotta yhteistoimintakeskittymien ulkopuolelta saataisiin lahjakkaita ihmisiä – opiskelijoita, tutkijoita, opetushenkilöstöä ja yrittäjiä kaikki uravaiheet huomioon ottaen – osallistumaan aloitteiseen täysimääräisesti. Tällaisen resurssisuunnitelman avulla annetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolisille huippulahjakkuuksille tilaisuus hyötyä yhteistoimintakeskittymien puitteissa kehitetystä innovaatioympäristöstä, minkä lisäksi heitä kannustetaan kaikilta osin hyödyntämään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolisilta aloilta hankittua tietämystä ja taitotietoa. EIT:n säätiö voisi olla merkittävä toimija tässä yhteydessä.	Edellä mainituista syistä EIT ottaa alueellisen innovaatiojärjestelmän avulla käyttöön suunnitelman, jotta yhteistoimintakeskittymien ulkopuolelta saataisiin lahjakkaita ihmisiä – opiskelijoita, tutkijoita, opetushenkilöstöä ja yrittäjiä kaikki uravaiheet huomioon ottaen – osallistumaan aloitteiseen täysimääräisesti. Tällaisen resurssisuunnitelman avulla annetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolisille huippulahjakkuuksille tilaisuus hyötyä yhteistoimintakeskittymien puitteissa kehitetystä innovaatioympäristöstä, minkä lisäksi heitä kannustetaan kaikilta osin hyödyntämään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolisilta aloilta hankittua tietämystä ja taitotietoa. EIT:n säätiö voisi olla merkittävä toimija tässä yhteydessä.
EIT:llä on myös selvä rooli houkuteltaessa lahjakkaita ihmisiä EU:n ulkopuolelta. EIT voi panoksellaan täydentää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jäsenten vetovoimaa luomalla vahvan tuotemerkin ja solmimalla strategisia suhteita keskeisiin kumppaneihin maailmanlaajuisesti. EIT:n olisi tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa kehitettävä lyömätön kansainvälinen strategia, kartoitettava asiaankuuluvia toimijoita ja mahdollisia kumppaneita ja luotava niihin yhteydet. Tässä yhteydessä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi täysimittaisesti hyödynnettävä nykyisiä EU:n aloitteita, kuten Yhteinen Erasmus ‑ohjelmaa ja Marie Curie ‑toimia. EIT voi myös edistää tietämyksen jakamista, mentorointia ja verkostoitumista tukemalla EIT:n entisten opiskelijoiden verkoston perustamista.	EIT:llä on myös selvä rooli kansainvälisessä yhteistyössä tietämyksen ja innovoinnin alalla, sillä se voi panoksellaan täydentää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jäsenten tai minkä tahansa sen muiden toimien tai toiminnan alojen vetovoimaa luomalla vahvan tuotemerkin ja solmimalla strategisia suhteita keskeisiin kumppaneihin maailmanlaajuisesti EIT:n olisi tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa kehitettävä lyömätön kansainvälinen strategia, kartoitettava asiaankuuluvia toimijoita ja mahdollisia kumppaneita ja luotava niihin yhteydet. Tässä yhteydessä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi täysimittaisesti hyödynnettävä nykyisiä EU:n aloitteita, kuten EU:n tutkimus-, koulutus- ja nuoriso-ohjelmia, muun muassa Yhteinen Erasmus ‑ohjelmaa ja Marie Skłodowska-Curie ‑toimia sekä muita liikkuvuutta koskevia aloitteita eurooppalaisella tutkimusalueella. EIT voi myös edistää tietämyksen jakamista, mentorointia ja verkostoitumista tukemalla muun muassa EIT:n entisten opiskelijoiden verkoston perustamista.
	EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä kannustetaan kehittämään koulutusta koskevia synergioita EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkojen kanssa, jotta voidaan tukea tarvittavan inhimillisen pääoman saatavuutta tulevaisuudessa, mikä on ratkaisevan tärkeää sen kannalta, että Eurooppa saavuttaa johtoaseman tieteen, teknologian ja innovoinnin alalla. Tätä varten olisi edistettävä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan koulutusta ja tarjottava yrittäjävalmennusta, harjoittelujaksoja sekä apurahoja eurooppalaisille nuorille sekä lukioiden ja yliopistojen huippuopiskelijoille.
	Jotta voitaisiin parantaa EIT:n tuotosten aikaansaamista, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnalla olisi oltava mitattavissa oleva vaikutus kestävien innovatiivisten uusyritysten ja spin-off-yritysten perustamiseen, eritoten sitä kautta, että tuetaan EIT:n tutkintojen ja harjoittelujaksojen suorittaneiden verkottumista ja yritystoimintaa.
Lahjakkaiden ihmisten ja loistavien ideoiden tukemiseen EIT käyttää myös muita toimenpiteitä: se muun muassa järjestää ideakilpailuja ja myöntää palkintoja joko oma-aloitteisesti tai yhteistyössä johtavien maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa.	Lahjakkaiden ihmisten ja loistavien ideoiden tukemiseen EIT käyttää myös muita toimenpiteitä: se muun muassa järjestää ideakilpailuja ja myöntää palkintoja joko oma-aloitteisesti tai yhteistyössä johtavien maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa.
	EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt voisivat käyttää maisteri- tai tohtoritutkimuksissa tai niiden yhteydessä saatuja tieteellisiä tuloksia ja niiden sovelluksia, ja ne voitaisiin julkaista asianmukaisesti, jotta osallistutaan kansainväliseen akateemiseen vuoropuheluun.
EIT	EIT
– perustaa tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa järjestelmän ("EIT-stipendiaatit"), jonka avulla huippulahjakkaat ihmiset EU:sta ja sen ulkopuolelta voivat osallistua osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymien toimintaan tietyn ajan, mistä koituu keskinäistä hyötyä sekä osallistujille että osaamis- ja innovaatioyhteisölle	– perustaa tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa alueellisen innovaatiojärjestelmän, jonka avulla opiskelijoiden, tutkijoiden, akateemikkojen, opetushenkilöstön ja yrittäjien kaikkia unionin tutkimusaloja ja yritystoimintaa edustava monialainen ryhmä, joka ei vielä osallistu nykyisiin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, ja huippulahjakkaat ihmiset EU:sta ja sen ulkopuolelta voivat osallistua osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymien toimintaan jonkin aikaa, mistä koituu keskinäistä hyötyä sekä osallistujille että osaamis- ja innovaatioyhteisölle ja mikä auttaa lisäämään tietoisuutta osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnasta sekä yleisesti EIT:n näkyvyyttä
	- perustaa tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa järjestelmän, jolla otetaan mukaan nk. liitännäisjäseninä yhteistoimintakeskittymät maissa, joissa ei ole yhtään yhteistoimintakeskusta; näiden pääasiallisena tehtävänä on tukea osaamis- ja innovaatioyhteisöjen innovointitoimia, sillä niillä on suuret innovointimahdollisuudet ja yhteydet osaamis- ja innovaatioyhteisöjen mahdollistamien teknologioiden ensimmäisiin asiakkaisiin ja loppukäyttäjiin demonstraatiolaitosten, testauslaitosten jne. kautta
	– luo foorumin huippuosaamisen, yhteistyön ja yhteisten hankkeiden edistämiseksi korkeakouluissa koko unionin alueella
– ottaa käyttöön verkkofoorumin, jonka avulla voidaan jakaa tietämystä ja verkottua EIT:n puitteissa	– ottaa käyttöön verkkofoorumin, jonka avulla voidaan jakaa tietämystä ja verkottua EIT:n puitteissa ja antaa meneillään olevia tutkimuksia ja toteutettujen tutkimusten tuloksia koskevat tiedot helposti saataville; tätä välinettä käytetään niiden opiskelijoiden, tutkijoiden, akateemikkojen, opetushenkilöstön ja yrittäjien rohkaisemiseen, jotka eivät vielä osallistu nykyisiin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, jotta nämä ottaisivat selvää nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnasta sekä näitä yhteisöjä koskevien tulevien valintakierrosten suunnitelmista
– rakentaa EIT:n tai osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutustoimissa tutkinnon suorittaneiden muodostaman vahvan ja toimivan verkoston (EIT:n entisten opiskelijoiden verkoston) ja tukee sitä	– rakentaa EIT:n tai osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutustoimissa tutkinnon suorittaneiden muodostaman vahvan ja toimivan verkoston (EIT:n entisten opiskelijoiden verkoston) ja tukee sitä
– asettaa osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset ja hyvät tulokset järjestelmällisesti EU:n laajemman innovaatioyhteisön ja muidenkin saataville; tuolloin voidaan kehittää avointa opetusmateriaalia sisältävä tietokanta, joka pohjautuu EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutustoimiin.	– asettaa osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset ja hyvät tulokset järjestelmällisesti EU:n laajemman innovaatioyhteisön ja muidenkin saataville; tuolloin voidaan kehittää avointa opetusmateriaalia sisältävä tietokanta, joka pohjautuu EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutustoimiin ja joka asetetaan kaikkien, ja erityisesti unionin korkea-asteen koulutuslaitosten, saataville
	– varmistaa yksityissektorin ja etenkin pk-yritysten vahvan osallistumisen osaamiskolmioon.
Tarkistus  43 Ehdotus asetukseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.3 – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat erinomainen foorumi, jossa voidaan testata uusia innovaatiorahoituksen ja -hallinnon lähestymistapoja. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokeilujen ja kokemusten avulla EIT toteuttaa yksinkertaistamissuunnitelmaa keskeisillä osa-alueilla, joihin kuuluvat esimerkiksi sopimukset, yksinkertaistettu raportointi, kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat erinomainen foorumi, jossa voidaan testata uusia innovaatiorahoituksen ja -hallinnon lähestymistapoja. Tiettyihin lisenssijärjestelyihin kytkeytyvien innovaatiopalkintojen perustaminen voi vauhdittaa tutkimusta aloilla, jotka ovat yhteiskunnallisesti ratkaisevan tärkeitä tarkkojen tieteellisten ja teknisten vastausten saamiseksi nopeasti. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokeilujen ja kokemusten avulla EIT toteuttaa yksinkertaistamissuunnitelmaa keskeisillä osa-alueilla, joihin kuuluvat esimerkiksi sopimukset, yksinkertaistettu raportointi, kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus, jotta voidaan vähentää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnollista rasitetta.
Tarkistus  44 Ehdotus asetukseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.3 – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio on lisännyt toimiaan, joiden tarkoituksena on tukea EIT:tä moitteettoman ja toimivan tuloshakuisen seurantajärjestelmän käyttöön ottamisessa. Seurantajärjestelmän avulla varmistetaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täysi vastuullisuus, tulosten laatu ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueiden tukeminen ja toisaalta huolehditaan siitä, että osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on riittävässä määrin toimintadynamiikan edellyttämää joustavuutta. Järjestelmän avulla EIT pystyy kehittämään hyvät valmiudet koota ja analysoida osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuottamaa panosta, minkä lisäksi se pystyy mittaamaan EIT:n suoritusta sen omiin tavoitteisiin nähden sekä vertaamaan EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin parhaisiin käytäntöihin. Järjestelmä suunnitellaan joustavasti, ja tarvittaessa sitä muutetaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien kehittymisen ja lisääntymisen edellyttämällä tavalla. Riippumattomassa ulkoisessa arvioinnissa esitettyjen suositusten pohjalta ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan sisältyvien yleisten seurantasäännösten mukaisesti komissio on yhdessä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa ehdottanut, että EIT:tä varten otetaan käyttöön tuloshakuinen suorituskyvyn seurantajärjestelmä, joka kattaa seuraavat toimintatasot:	Komissio on lisännyt toimiaan, joiden tarkoituksena on tukea EIT:tä moitteettoman ja toimivan tuloshakuisen seurantajärjestelmän käyttöön ottamisessa. Seurantajärjestelmän avulla varmistetaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täysi vastuullisuus, tulosten laatu ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueiden tukeminen ja toisaalta huolehditaan siitä, että osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on riittävässä määrin tutkimus- ja toimintadynamiikan edellyttämää joustavuutta ja avoimuutta uusia ideoita ja kumppaneita kohtaan. Järjestelmän avulla EIT pystyy kehittämään hyvät valmiudet koota ja analysoida osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuottamaa panosta, minkä lisäksi se pystyy mittaamaan EIT:n suoritusta sen omiin tavoitteisiin nähden sekä vertaamaan EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin parhaisiin käytäntöihin. Järjestelmä suunnitellaan joustavasti, ja tarvittaessa sitä muutetaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien kehittymisen ja lisääntymisen edellyttämällä tavalla. Riippumattomassa ulkoisessa arvioinnissa esitettyjen suositusten pohjalta ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan sisältyvien yleisten seurantasäännösten mukaisesti komissio on yhdessä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa ehdottanut, että EIT:tä varten otetaan käyttöön tuloshakuinen suorituskyvyn seurantajärjestelmä, joka kattaa seuraavat toimintatasot:
– Horisontti 2020 -puiteohjelman taso: Seurataan säännöllisesti, miten EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt tukevat Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista.	– Horisontti 2020 -puiteohjelman taso: Seurataan säännöllisesti, miten EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt tukevat Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista.
– EIT:n taso: Arvioidaan EIT:n suorituskykyä ottaen huomioon EU:n elimille asetetut tehokkuus- ja vaikuttavuusvaatimukset. Tällöin arvioidaan, miten EIT on onnistunut tukemaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, ja mitataan tulosten levittämistä koskevien toimien sekä julkisuustoimien ja kansainvälisten toimien määrä ja peitto sekä arvioidaan EIT:n kykyä kehittää yksinkertaistettuja menettelyjä.	– EIT:n taso: Arvioidaan EIT:n suorituskykyä ottaen huomioon EU:n elimille asetetut tehokkuus- ja vaikuttavuusvaatimukset. Tällöin arvioidaan, miten EIT on onnistunut tukemaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, ja mitataan tulosten levittämistä koskevien toimien sekä julkisuustoimien ja kansainvälisten toimien määrä ja peitto sekä arvioidaan EIT:n kykyä kehittää yksinkertaistettuja menettelyjä sekä rohkaista osaamiskeskusten perustamiseen keinona laajentaa tutkimusta ja innovaatiota kaikkialla unionissa.
– Osaamis- ja innovaatioyhteisöt käsittävä taso: Seurataan, miten kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt tukevat EIT:n tulostaulussa tai muussa vastaavassa asiakirjassa määritettyjen EIT:n strategisten tavoitteiden saavuttamista.	– Osaamis- ja innovaatioyhteisöt käsittävä taso: Seurataan, miten kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt tukevat EIT:n tulostaulussa tai muussa vastaavassa asiakirjassa määritettyjen EIT:n strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä rohkaistaan eri tieteenalojen väliseen tutkimukseen keinona vahvistaa ja tukea uusien tutkimus- ja innovaatioalojen luomista.
– Yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön taso: Seurataan yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön suorituskykyä asianomaisen yhteisön liiketoimintasuunnitelmassa määritettyjen yksittäisten tavoitteiden ja keskeisten suoritusindikaattoreiden perusteella. Osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on erilaiset liiketoimintamallit ja markkinat, ja näin ollen eroavuuksia on myös niiden suoritusindikaattoreissa, jotka ovat keskeisiä yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön tuloksekkaan johtamisen kannalta.	– Yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön taso: Seurataan yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön suorituskykyä asianomaisen yhteisön liiketoimintasuunnitelmassa määritettyjen yksittäisten tavoitteiden ja keskeisten suoritusindikaattoreiden perusteella. Osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on erilaiset liiketoimintamallit ja markkinat, ja näin ollen eroavuuksia on myös niiden suoritusindikaattoreissa, jotka ovat keskeisiä yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön tuloksekkaan johtamisen kannalta. Lisäksi rohkaistaan perustamaan yhteistoimintakeskittymiä keinona laajentaa toimintaa ja edistää yhteistyöajatusta paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla EIT:n toiminnan tukemiseksi.
Tarkistus  45 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 osa – otsikko 2.3 – 6 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– perustaa yhteistyössä komission ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa kattavan järjestelmän, jonka avulla seurataan EIT:n panosta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan, EIT:n omista toimista sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimista johtuvia EIT:n vaikutuksia ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksia. EIT raportoi kaikista seurantatoimistaan vuosikertomuksessa.	– perustaa yhteistyössä komission ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa kattavan järjestelmän, jonka avulla seurataan EIT:n panosta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan, EIT:n omista toimista sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimista johtuvia EIT:n vaikutuksia ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksia. EIT raportoi kaikista seurantatoimistaan vuosikertomuksessaan, joka on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Tarkistus  46 Ehdotus päätökseksi Liite – 3 osa – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT:n hallintomalli on todettu kaiken kaikkiaan toimivaksi. Toisaalta aloitusvaiheessa saadut kokemukset osoittavat, että EIT:n päätöksenteon ja toteutusmekanismien vaikuttavuutta voidaan vielä parantaa. Strategisista päätöksistä vastaavan EIT:n hallintoneuvoston ja toteutuksesta vastaavan EIT:n päätoimipaikan välinen suhde on määriteltävä selvemmin ja rationalisoitava. EIT:n päätoimipaikan tasolla on määriteltävä, millä tärkeillä aloilla EIT:n olisi annettava tukea osaamis- ja innovaatioyhteisöille, ja varmistettava tuolloin asianmukainen tasapaino tuki- ja seurantatoimintojen välillä. Hallintoneuvoston on puolestaan varmistettava, että strategisen päätöksenteon tukena on asianmukaiset tiedot osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja yleensä innovaatiotoimijoiden saamista kokemuksista.	EIT:n hallintomalli on todettu kaiken kaikkiaan toimivaksi. Toisaalta aloitusvaiheessa saadut kokemukset osoittavat, että EIT:n päätöksenteon ja toteutusmekanismien vaikuttavuutta voidaan vielä parantaa. Strategisista päätöksistä vastaavan EIT:n hallintoneuvoston ja toteutuksesta vastaavan EIT:n päätoimipaikan välinen suhde on määriteltävä selvemmin ja rationalisoitava. EIT:n päätoimipaikan tasolla on määriteltävä, millä tärkeillä aloilla EIT:n olisi annettava tukea osaamis- ja innovaatioyhteisöille, ja varmistettava tuolloin asianmukainen tasapaino tuki- ja seurantatoimintojen välillä. Hallintoneuvoston on puolestaan varmistettava, että strategisen päätöksenteon tukena on asianmukaiset tiedot osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja yleensä innovaatiotoimijoiden saamista kokemuksista. EIT:n strategisena tavoitteena on olla enemmän kuin vain osiensa summa, minkä vuoksi EIT:n olisi huolehdittava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskinäisestä koordinoinnista ja yhteistyöstä, jotta voitaisiin varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja lukuisat kumppanit luovat synergiavaikutuksia ja lisäarvoa EIT:n toiminnallisessa kokonaisuudessa.
Tarkistus  47 Ehdotus asetukseksi Liite – 3 osa – otsikko 3.1 – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Hallintoneuvoston koko, kokoonpano ja menettelyt ovat ratkaisevia osatekijöitä. Itsenäisten jäsenten periaate yhdistettynä osaamis- ja innovaatioyhteisöjä edustavien valittujen jäsenten rajoitettuun määrään on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, jonka avulla on mahdollista koota asiantuntemusta kaikista osaamiskolmion osista. Alkuperäisessä mallissa – 18 valittua jäsentä ja hiljattain lisätyt neljä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen edustajaa – on kuitenkin havaittu puutteita. Pienemmän hallintoneuvoston myötä voidaan tehostaa päätöksentekoa ja vähentää hallinnollisia yleiskuluja. Tehokkuutta voidaan parantaa myös keskittämällä EIT:n hallintoneuvoston toiminta uudelleen sen ydintehtävänä olevaan strategiseen ohjaukseen. Lisäksi johdonmukaisuutta suhteessa EU:n muihin aloitteisiin parannetaan lisäämällä neuvonpitoa Euroopan komission kanssa EIT:n kolmivuotisen työohjelman puitteissa. EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevat tiedot EIT:n kolmivuotisen työohjelman pohjalta antavat mahdollisuuden arvioida ja varmistaa täydentävyys Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muihin osiin sekä unionin muihin politiikkoihin ja välineisiin nähden. Kaikki nämä muutokset sisältyvät EIT:tä koskevan asetuksen muuttamista koskevaan ehdotukseen, joka esitetään samanaikaisesti kuin strateginen innovaatio-ohjelma.	Hallintoneuvoston koko, kokoonpano ja menettelyt ovat ratkaisevia osatekijöitä. Itsenäisten jäsenten periaate yhdistettynä osaamis- ja innovaatioyhteisöjä edustavien valittujen jäsenten rajoitettuun määrään on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, jonka avulla on mahdollista koota asiantuntemusta kaikista osaamiskolmion osista. Hallintoneuvostossa olisi oltava tasapuolisesti innovointiprosessissa, liiketoiminnassa, hallinnossa ja tieteessä mukana olevien sidosryhmien jäseniä. Alkuperäisessä mallissa – 18 valittua jäsentä ja hiljattain lisätyt neljä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen edustajaa – on kuitenkin havaittu puutteita. Pienemmän hallintoneuvoston myötä voidaan tehostaa päätöksentekoa ja vähentää hallinnollisia yleiskuluja. Tehokkuutta voidaan parantaa myös keskittämällä EIT:n hallintoneuvoston toiminta uudelleen sen ydintehtävänä olevaan strategiseen ohjaukseen. Lisäksi johdonmukaisuutta suhteessa EU:n muihin aloitteisiin parannetaan lisäämällä neuvonpitoa Euroopan komission kanssa EIT:n kolmivuotisen työohjelman puitteissa. Tämän osalta arvokasta tukea ja neuvontaa hallintoneuvostolle tarjoava akateemisten asiantuntijoiden komitea olisi enemmän kuin hyödyllinen lähinnä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen akateemisiin strategioihin ja opetuskäytäntöihin liittyvissä asioissa. Sen tehtävänä on valvoa ohjelmien sisältöä, niiden laatukriteerejä sekä niiden sosiaalisia ja kulttuurisia näkökohtia. EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevat tiedot EIT:n kolmivuotisen työohjelman pohjalta antavat mahdollisuuden arvioida ja varmistaa täydentävyys Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muihin osiin sekä unionin muihin politiikkoihin ja välineisiin nähden. Kaikki nämä muutokset sisältyvät EIT:tä koskevan asetuksen muuttamista koskevaan ehdotukseen, joka esitetään samanaikaisesti kuin strateginen innovaatio-ohjelma.
Tarkistus  48 Ehdotus päätökseksi Liite – 3 osa – otsikko 3.1 – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT:n hallintoneuvoston päätökset panee täytäntöön EIT:n päätoimipaikka EIT:n johtajan johdolla; EIT:n johtaja on vastuuvelvollinen EIT:n toimista. Päätoimipaikka heijastaa näin ollen EIT:n ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulossuuntautunutta luonnetta ja toimii menettelyjen yksinkertaistamisen veturina. Samanaikaisesti EIT:n päätoimipaikka kehittää valmiuttaan omaksua ja käsitellä järjestelmällisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saatuja kokemuksia ja asettaa tulokset laajemman innovaatioyhteisön käyttöön. Ajan mittaan EIT:n päätoimipaikasta tulee hyviä toimintatapoja koskeva monipuolinen tietolähde ja todellinen tietämystä edistävä kumppani päätöksentekijöille.	EIT:n hallintoneuvoston päätökset panee täytäntöön EIT:n päätoimipaikka EIT:n johtajan johdolla; EIT:n johtaja on vastuuvelvollinen komissiolle, parlamentille ja neuvostolle EIT:n toimista. Päätoimipaikka heijastaa näin ollen EIT:n ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulossuuntautunutta luonnetta ja toimii menettelyjen yksinkertaistamisen veturina. Samanaikaisesti EIT:n päätoimipaikka kehittää valmiuttaan omaksua ja käsitellä järjestelmällisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saatuja kokemuksia ja asettaa tulokset laajemman innovaatioyhteisön käyttöön. Ajan mittaan EIT:n päätoimipaikasta tulee hyviä toimintatapoja koskeva monipuolinen tietolähde ja todellinen tietämystä edistävä kumppani päätöksentekijöille.
Tarkistus  49 Ehdotus päätökseksi Liite – 3 osa – otsikko 3.2 – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välinen vuorovaikutus luo puitteet osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksekkaalle toiminnalle ja on olennainen tekijä vastavuoroisessa oppimisessa, minkä ansiosta EIT voi toimia uusien innovaatiomallien testikohteena. Jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöillä olisi asianmukaiset toimintaedellytykset, EIT:n on annettava niille kaikissa toimintavaiheissa ohjeistusta selvästi ja johdonmukaisesti mutta liikaa ohjaamista välttäen. EIT:n päätoimipaikan ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuorovaikutuksen on oltava järjestelmällistä ja perustuttava luottamukseen, jotta sen tehokkuus muodostuisi mahdollisimman hyväksi. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimusten sekä EIT:n päätoimipaikan organisaatiojärjestelyjen olisi tuettava näitä tavoitteita.	EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välinen vuorovaikutus luo puitteet osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksekkaalle toiminnalle ja on olennainen tekijä vastavuoroisessa oppimisessa, minkä ansiosta EIT voi toimia uusien innovaatiomallien testikohteena. Jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöillä olisi asianmukaiset toimintaedellytykset, EIT:n on annettava niille kaikissa toimintavaiheissa ohjeistusta selvästi ja johdonmukaisesti mutta liikaa ohjaamista välttäen. Ohjeistus voisi koskea erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnointia ja yhteistyötä niiden kumppanien kanssa. EIT:n päätoimipaikan ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuorovaikutuksen on oltava järjestelmällistä ja säännöllistä sekä selkeää ja avointa, ja sen on perustuttava luottamukseen, jotta sen tehokkuus muodostuisi mahdollisimman hyväksi. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimusten sekä EIT:n päätoimipaikan organisaatiojärjestelyjen olisi tuettava näitä tavoitteita.
Tarkistus  50 Ehdotus päätökseksi Liite – 3 osa – otsikko 3.2 – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Siirtymällä pois pelkän hallinnoijan roolista EIT:n päätoimipaikka optimoi operatiiviset toimintonsa ohjatakseen osaamis- ja innovaatioyhteisöt maksimisuorituksiin ja asettaakseen hyvät tulokset laajalti tarjolle. Tehokkuusedut ovat mahdollisia, kun tiettyjä palveluja ja toimintoja suoritetaan keskitetysti eikä yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön tasolla. Kaikilla osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on omat aihealueensa, mutta toisaalta niissä on useita yhdistäviä tekijöitä, ja juuri niiden kohdalla EIT voi tuoda konkreettista lisäarvoa. Tällaisten tietämyksen tarjoamista koskevien toimintojen myötä on mahdollista, että EIT:n päätoimipaikasta tulee informaation välittäjä ja monipuolinen yhteistyökumppani: se voi esimerkiksi tukea osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskinäistä vaihtoa ja oppimista, edistää suhteita EU:n toimielimiin ja muihin keskeisiin organisaatioihin, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön OECD:hen, ja käsitellä erityisiä monialaisia kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvää neuvontaa, teknologian ja tietämyksen siirtoa, esikuva-analyysiä parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin nähden tai ennakoivien tutkimusten tekemistä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulevaa linjausta varten. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi päätettävä yhdessä, missä nämä tehtävät voidaan suorittaa tehokkaimmin. On näin ollen ensisijaisen tärkeää, että EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt kehittävät näiden monialaisten kysymysten käsittelemistä varten toimivia yhteistyöjärjestelyjä.	Siirtymällä pois pelkän hallinnoijan roolista EIT:n päätoimipaikka optimoi operatiiviset toimintonsa ohjatakseen osaamis- ja innovaatioyhteisöt maksimisuorituksiin ja asettaakseen hyvät tulokset laajalti tarjolle. Tehokkuusedut ovat mahdollisia, kun tiettyjä palveluja ja toimintoja suoritetaan keskitetysti eikä yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön tasolla. Kaikilla osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on omat aihealueensa, mutta toisaalta niissä on useita yhdistäviä tekijöitä ja haasteita, ja juuri niiden kohdalla EIT voi tuoda konkreettista lisäarvoa. Tällaisten tietämyksen tarjoamista koskevien toimintojen myötä on mahdollista, että EIT:n päätoimipaikasta tulee informaation välittäjä ja monipuolinen yhteistyökumppani: se voi esimerkiksi tukea yhteistoimintakeskusten keskinäistä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskinäistä vaihtoa ja oppimista, edistää tietojen vaihtoa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen, yliopistoverkostojen, alueellisten innovaatio- ja toteutusyhteisöjen, pienten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen muiden EIT:n rahoituksella toteutettujen tutkimustoimien välillä, edistää suhteita EU:n toimielimiin ja muihin keskeisiin organisaatioihin, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön OECD:hen, ja käsitellä erityisiä monialaisia kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvää neuvontaa, teknologian ja tietämyksen siirtoa, esikuva-analyysiä parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin nähden tai ennakoivien tutkimusten tekemistä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulevaa linjausta varten. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi päätettävä yhdessä, missä nämä tehtävät voidaan suorittaa tehokkaimmin. On näin ollen ensisijaisen tärkeää, että EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt kehittävät näiden monialaisten kysymysten käsittelemistä varten toimivia yhteistyöjärjestelyjä.
Tarkistus  51 Ehdotus päätökseksi Liite – 3 osa – otsikko 3.2 – 3 kohta – 2 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– antaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnointia ja niiden kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä koskevaa ohjeistusta.
Tarkistus  52 Ehdotus päätökseksi Liite – 3 osa – otsikko 3.3 – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Lisäksi EIT kehittää yliopistoille, paikallisviranomaisille ja kansallisille parlamenteille suunnattuja tiedotuskampanjoita, jotta voidaan antaa innovaatioketjussa mukana oleville sidosryhmille parhaat mahdolliset tiedot, mikä on kaikkien osapuolten edun mukaista. Tiedotuskampanjassa korostetaan toimia, jotka Euroopan unioni toteuttaa EIT:n kautta.
Tarkistus  53 Ehdotus päätökseksi Liite – 3 osa – otsikko 3.3 – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Aktiivinen neuvonpito EU:n muiden toimielinten ja erityisesti komission asiaankuuluvien yksiköiden kanssa prosessin alusta lähtien auttaa osaltaan maksimoimaan synergiavaikutuksia ja vastavuoroista oppimista EU:n muiden aloitteiden kanssa.	Aktiivinen neuvonpito EU:n muiden toimielinten kanssa prosessin alusta lähtien auttaa osaltaan maksimoimaan synergiavaikutuksia ja vastavuoroista oppimista EU:n muiden aloitteiden kanssa. EIT käy säännöllistä vuoropuhelua Euroopan parlamentin ja komission asiaankuuluvien yksiköiden kanssa.
Tarkistus  54 Ehdotus päätökseksi Liite – 4 osa – otsikko 4.1 – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT suunnitteli täysin uudenlaisen rahoitusmallin: se perustuu olemassa olevien erinomaisten organisaatioiden yhdistettyihin vahvuuksiin ja resursseihin, ja siinä EIT:n rahoitus toimii moottorina, jonka ansiosta saadaan hankituksi ja kootuksi lisää rahoitusvaroja monilta julkisen ja yksityisen sektorin osapuolilta. Näin ollen EIT antaa keskimäärin enintään 25 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisön kokonaisrahoituksesta, ja loput vähintään 75 prosenttia on katettava muista lähteistä. Niihin kuuluvat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaniorganisaatioiden omat tulot ja varat sekä kansallinen, alueellinen ja EU:n tason julkinen rahoitus, etenkin – nykyiset ja tulevat – rakennerahastot ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma. Viimeksi mainitussa tapauksessa osaamis- ja innovaatioyhteisöt (tai jotkin niiden kumppaniorganisaatiot) hakevat rahoitusta ohjelmissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ja tasavertaiselta pohjalta muihin hakijoihin nähden. Osaamis- ja innovaatioyhteisön jäsenten rahoitusosuus ei ole perinteinen avustusten yhteydessä vaadittu osarahoitus vaan on edellytys olemassa olevien organisaatioiden vähimmäisosallistumiselle ja osoitus niiden taloudellisesta sitoutumisesta osaamis- ja innovaatioyhteisöön. Tämä alhaalta ylöspäin -lähestymistapa takaa osaamis- ja innovaatioyhteisön jäsenten vahvan sitoutumisen, saa liikkeelle investointeja ja vauhdittaa rakenne- ja organisaatiomuutoksia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jäsenten keskuudessa ja muualla. Ensimmäisistä osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset osoittavat, että teollisuus on sitoutunut taloudellisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen liiketoimintasuunnitelmien toteuttamiseen ja että teollisuuden rahoittama osuus on 20–30 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuotuisen talousarvion kokonaissummasta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat myös onnistuneet järjestämään ja kokoamaan lisää kansallisia rahoitusvirtoja, joita ei muutoin olisi ollut saatavilla (esimerkiksi Saksan liittohallitus on päättänyt on antaa "Software Campus" -koulutusaloitteen hallinnoinnin ICT Labsille; aloitteen talousarvio on 50 miljoonaa euroa viideksi vuodeksi, ja sille osoitetaan sekä julkista että yksityistä rahoitusta).	EIT suunnitteli täysin uudenlaisen rahoitusmallin: se perustuu olemassa olevien erinomaisten organisaatioiden yhdistettyihin vahvuuksiin ja resursseihin, ja siinä EIT:n rahoitus toimii moottorina, jonka ansiosta saadaan hankituksi ja kootuksi lisää rahoitusvaroja monilta julkisen ja yksityisen sektorin osapuolilta. Näin ollen EIT antaa keskimäärin enintään 25 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisön kokonaisrahoituksesta, ja loput vähintään 75 prosenttia on katettava muista lähteistä. Niihin kuuluvat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaniorganisaatioiden omat tulot ja varat sekä kansallinen, alueellinen ja EU:n tason julkinen rahoitus, etenkin – nykyiset ja tulevat – rakennerahastot ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma. Viimeksi mainitussa tapauksessa osaamis- ja innovaatioyhteisöt (tai jotkin niiden kumppaniorganisaatiot) hakevat rahoitusta ohjelmissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ja tasavertaiselta pohjalta muihin hakijoihin nähden. Osaamis- ja innovaatioyhteisön jäsenten rahoitusosuus ei ole perinteinen avustusten yhteydessä vaadittu osarahoitus vaan on edellytys olemassa olevien organisaatioiden vähimmäisosallistumiselle ja osoitus niiden taloudellisesta sitoutumisesta osaamis- ja innovaatioyhteisöön. Tämä alhaalta ylöspäin -lähestymistapa takaa osaamis- ja innovaatioyhteisön jäsenten vahvan sitoutumisen, saa liikkeelle investointeja ja vauhdittaa rakenne- ja organisaatiomuutoksia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jäsenten keskuudessa ja muualla. Ylhäältä alas suuntautuvia rakenteita ei kuitenkaan pitäisi sulkea pois, varsinkaan sellaisten tutkimusaloitteiden yhteydessä, jotka jo perustuvat tällaiseen rakenteeseen. Ensimmäisistä osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset osoittavat, että teollisuus on sitoutunut taloudellisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen liiketoimintasuunnitelmien toteuttamiseen ja että teollisuuden rahoittama osuus on 20–30 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuotuisen talousarvion kokonaissummasta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat myös onnistuneet järjestämään ja kokoamaan lisää kansallisia rahoitusvirtoja, joita ei muutoin olisi ollut saatavilla (esimerkiksi Saksan liittohallitus on päättänyt on antaa "Software Campus" -koulutusaloitteen hallinnoinnin ICT Labsille; aloitteen talousarvio on 50 miljoonaa euroa viideksi vuodeksi, ja sille osoitetaan sekä julkista että yksityistä rahoitusta).
Perustelu
Strategisia ylhäältä alaspäin suuntautuvia rakenteita ei pitäisi sulkea pois, jos kyse on tutkimusaloitteista, joita yhdistää tavoite kehittää 2000-luvun testausmenetelmiä, jotka eivät perustu eläinkokeisiin, ja varsinkaan sellaisten tutkimusaloitteiden yhteydessä, jotka jo perustuvat tällaiseen rakenteeseen.
Tarkistus  55 Ehdotus päätökseksi Liite – 4 osa – otsikko 4.1 – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöt käyvät läpi eri kehitysvaiheet, jotka ovat ominaisuuksiltaan erilaisia, kun tarkastellaan yhteisöjen kokonaisbudjettien kehittymistä täyden toiminnan vaiheeseen asti. Varojenkäyttökyky on osaamis- ja innovaatioyhteisöissä alussa suhteellisen vähäinen mutta kehittyy huomattavasti seuraavina vuosina.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöt käyvät läpi eri kehitysvaiheet, jotka ovat ominaisuuksiltaan erilaisia, kun tarkastellaan yhteisöjen kokonaisbudjettien kehittymistä täyden toiminnan vaiheeseen asti. Varojenkäyttökyky on osaamis- ja innovaatioyhteisöissä alussa suhteellisen vähäinen mutta kehittyy huomattavasti seuraavina vuosina. Liiketoiminta-alat voivat kuitenkin olla hyvin erilaisia keskenään ja edellyttää erilaista lähestymistapaa. Joistakin osaamis- ja innovaatioyhteisöistä tulee erittäin suuria ja ne tarvitsevat paljon rahaa, kun taas toiset jäävät pieniksi ja vaativat vähemmän rahaa. Tästä syystä EIT:n olisi suhtauduttava osaamis- ja innovaatioyhteisöihin ja niiden yksilöllisiin rahoitustarpeisiin yksilöllisesti.
Tarkistus  56 Ehdotus päätökseksi Liite – 4 osa – otsikko 4.2 – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT:n määrärahatarpeet ovat vuosina 2014–2020 yhteensä 3,1 miljardia euroa, ja ne voidaan jakaa seuraaviin kolmeen pääosaan: tarpeelliset menot, jotka koskevat i) kolmen olemassa olevan osaamis- ja innovaatioyhteisön vakiinnuttamista, ii) uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen asteittaista käyttöönottamista vuosina 2014 ja 2018 sekä iii) tulosten levittämistä koskevia toimia ja julkisuustoimia ja hallintomenoja.	EIT:n määrärahat ovat vuosina 2014–2020 yhteensä 3,1 miljardia euroa, ja ne voidaan jakaa seuraaviin kolmeen pääosaan: tarpeelliset menot, jotka koskevat i) kolmen olemassa olevan osaamis- ja innovaatioyhteisön vakiinnuttamista, ii) uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen asteittaista käyttöönottamista vuosina 2014 ja 2018 sekä iii) tulosten levittämistä koskevia toimia ja julkisuustoimia ja hallintomenoja.
Tarkistus  57 Ehdotus päätökseksi Liite – 4 osa – otsikko 4.2 – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT:n alustava talousarvio on osaamis- ja innovaatioyhteisöjen osalta 2,9 miljardia euroa vuosina 2014–2020 (93,13 prosenttia EIT:n kauden 2014–2020 kokonaistalousarviosta). EIT:n vahvan vipuvaikutuksen myötä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen odotetaan saavan lisäksi 8,890 miljardia euroa muista julkisista ja yksityisistä lähteistä.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
(Ks. tarkistus 31; PE489.613v01-00.)
Tarkistus  58 Ehdotus päätökseksi Liite – 4 osa – otsikko 4.2 – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT toteuttaa myös useita julkisuustoimia ja tietojen levittämistä koskevia toimia, jotka lisäävät huomattavasti sen toiminnan vaikutuksia kaikkialla Euroopassa; tällaisiin toimiin kuuluu muun muassa EIT:n stipendiaattiohjelma. Lisäksi useat horisontaaliset tuki- ja seurantapalvelut tuovat lisäarvoa ja tehokkuusetuja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimiin. Näitä toimia toteuttaessaan ja kehittäessään EIT:n on noudatettava suuren hyötysuhteen periaatetta eli pyrittävä kevyellä rakenteella mahdollisimman suuriin vaikutuksiin. Näiden toimien toteutukseen tarvitaan EIT:n talousarviosta noin 141,76 miljoonaa euroa (4,4 prosenttia).	EIT toteuttaa myös useita julkisuustoimia ja tietojen levittämistä koskevia toimia, jotka lisäävät huomattavasti sen toiminnan vaikutuksia kaikkialla Euroopassa; tällaisiin toimiin kuuluu muun muassa EIT:n stipendiaattiohjelma. Lisäksi useat horisontaaliset tuki- ja seurantapalvelut tuovat lisäarvoa ja tehokkuusetuja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimiin. Näitä toimia toteuttaessaan ja kehittäessään EIT:n on noudatettava suuren hyötysuhteen periaatetta eli pyrittävä kevyellä rakenteella mahdollisimman suuriin vaikutuksiin. Näiden toimien toteutukseen tarvitaan EIT:n talousarviosta 141,76 miljoonaa euroa (4,4 prosenttia).
(Ks. tarkistus 32; PE489.613v01-00.)
Perustelu
EIT:n ydintoimintojen määrärahat eivät riittäisi, jos liian suuri osa EIT:n määrärahoista osoitettaisiin tulosten levittämiseen, julkisuustoimiin ja hallintomenoihin.
Tarkistus  59 Ehdotus päätökseksi Liite – 4 osa – otsikko 4.2 – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos EIT:n halutaan testaavan uusia avoimen innovoinnin malleja ja yksinkertaistettuja menettelyjä, sen hallinnon olisi oltava samansuuntainen. EIT:n päätoimipaikan on oltava organisaatioltaan kevyt ja joustava: sen periaatteena on oltava, että asiantuntemusta hyödynnetään tarvittaessa mutta vältetään luomasta liian raskaita ja pysyviä rakenteita. Hallintomenojen osuus EIT:n talousarviosta on pitkällä aikavälillä korkeintaan 2,4 prosenttia. Ne kattavat tarvittavasta henkilöstöstä sekä hallinnosta, infrastruktuurista ja toiminnasta aiheutuvat kulut. Isäntävaltio Unkari kattaa osan hallintomenoista antamalla veloituksetta käyttöön toimistotilaa vuoden 2030 loppuun ja osoittamalla henkilöstökustannuksia varten 1,5 miljoonan euron vuotuisen rahoitusosuuden vuoden 2015 loppuun. Hallintomenot ovat näin ollen noin 77 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020.	EIT testaa uusia avoimen innovoinnin malleja ja yksinkertaistettuja menettelyjä. Sen hallinnon olisi oltava samansuuntainen. EIT:n päätoimipaikan on oltava organisaatioltaan kevyt ja joustava: sen periaatteena on oltava, että asiantuntemusta hyödynnetään tarvittaessa mutta vältetään luomasta liian raskaita ja pysyviä rakenteita. Hallintomenojen osuus EIT:n talousarviosta on pitkällä aikavälillä korkeintaan 2,4 prosenttia. Ne kattavat tarvittavasta henkilöstöstä sekä hallinnosta, infrastruktuurista ja toiminnasta aiheutuvat kulut. Isäntävaltio Unkari kattaa osan hallintomenoista antamalla veloituksetta käyttöön toimistotilaa vuoden 2030 loppuun ja osoittamalla henkilöstökustannuksia varten 1,5 miljoonan euron vuotuisen rahoitusosuuden vuoden 2015 loppuun. Hallintomenot ovat näin ollen noin 77 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020.
(Ks. tarkistus 33; PE489.613v01-00.)
Perustelu
EIT ja Unkarin hallitus allekirjoittivat sopimuksen vuonna 2010, asiakirjan viitenumero: 2010/CLXVI. Sopimuksen nojalla isäntävaltio Unkari kattaa osan hallintomenoista antamalla veloituksetta käyttöön toimistotilaa vuoden 2030 loppuun ja osoittamalla henkilöstökustannuksia varten 1,5 miljoonan euron vuotuisen rahoitusosuuden vuoden 2015 loppuun.
Tarkistus  60 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 1 – 2 osa – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Lisäarvoteollisuuden osaamis- ja innovaatioyhteisö tukee Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopisteitä pitkälle kehittyneen valmistuksen ja prosessoinnin osalta sekä puiteohjelman erityistavoitteen osalta, joka koskee "nykyisten teollisuuden tuotantomuotojen muuntamista osaamisintensiivisemmiksi, kestävämmiksi, vähähiilisemmiksi ja monialaisiksi valmistus- ja prosessointiteknologioiksi, jotka johtavat innovatiivisiin tuotteisiin, prosesseihin ja palveluihin".	Lisäarvoteollisuuden osaamis- ja innovaatioyhteisö tukee Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopisteitä pitkälle kehittyneen valmistuksen ja prosessoinnin osalta sekä puiteohjelman erityistavoitteen osalta, joka koskee "nykyisten teollisuuden tuotantomuotojen muuntamista osaamisintensiivisemmiksi, kestävämmiksi, vähäpäästöisemmiksi ja monialaisiksi valmistus- ja prosessointiteknologioiksi, jotka johtavat innovatiivisiin tuotteisiin, prosesseihin ja palveluihin".
(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.)
Perustelu
Vähäpäästöisyys tarkoittaa kaikkien eri aloilta peräisin olevien ilmaa saastuttavien aineiden vähentämistä, eikä se viittaa pelkästään hiilidioksidiin tai metaaniin. Siksi on täysin perusteltua muuttaa vähähiilinen vähäpäästöiseksi, mikä on asiakirjassa ehdotetun toiminnan todellinen päämäärä. Tutkimuksella olisi etsittävä keinoja kaikkien kasvihuonekaasujen ja muiden saasteiden estämiseksi.
Tarkistus  61 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 1 – 2 osa – 2 kohta – -1 luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ekosuunnittelu;
Tarkistus  62 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 2 – 3 osa – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EU on hyvin aktiivinen tällä alalla. Osaamis- ja innovaatioyhteisö osallistuisi Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvän yhteiskunnallisen haasteen "Elintarviketurva, kestävä maatalous ja biotalous" ratkaisemiseen. Se tekisi yhteistyötä etenkin ehdotetun eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden kanssa, jonka aiheena on "Maatalouden tuottavuus ja kestävyys". Kyseisessä kumppanuudessa painotetaan yhteyksien luomista huippututkimuksen ja käytännön innovaatioiden välille, kun taas osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi kuvaa kouluttamalla avaintoimijoita, kuten yrittäjiä ja kuluttajia. Koordinointia tarvitaan myös yhteisen ohjelma-aloitteen "Maatalous, elintarviketurva ja ilmastonmuutos" kanssa, jossa kootaan yhteen kansallinen tutkimustoiminta, jotta sopeutumis- ja hillitsemistoimet sekä elintarviketurva voidaan integroida maa- ja metsätalouden ja maankäytön aloille. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto edistää ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää kehitystä kalataloudessa ja vesiviljelyssä ja korostaa siten tarvetta uusiin teknisiin ratkaisuihin yhdistettyinä alan uusiin yrittäjätaitoihin kuluttajakäyttäytymisen kehityksen mukaan, mikä tuo mahdollisuuksia synergioiden luomiseen. Samoin on mahdollista koordinoida toiminta hiljattain käynnistettyjen yhteisten ohjelma-aloitteiden "Tervettä elämää terveellisestä ravinnosta" ja "Yhdentyvä Euroopan laajuinen ilmastotutkimus" kanssa sekä vastaavien aihealueiden eurooppalaisten teknologiayhteisöjen (etenkin Food for Life) tai seitsemännen puiteohjelman lukuisten hankkeiden kanssa. Lisäksi sillä olisi yhteys kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman (CIP) ekoinnovointialan markkinareplikointihankkeisiin, joissa elintarvikkeet ja juomat kuuluvat ensisijaisiin aihealueisiin. Tällaisia kokemuksia on jatkossa luvassa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa liittyen etenkin ilmastoa ja resurssitehokkuutta koskevaan yhteiskunnalliseen haasteeseen.	EU on hyvin aktiivinen tällä alalla. Osaamis- ja innovaatioyhteisö osallistuisi Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvän yhteiskunnallisen haasteen "Elintarviketurva, kestävä maatalous, tuottavat meret ja valtameret ja biotalous" ratkaisemiseen. Se tekisi yhteistyötä etenkin ehdotetun eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden kanssa, jonka aiheena on "Maatalouden tuottavuus ja kestävyys". Kyseisessä kumppanuudessa painotetaan yhteyksien luomista huippututkimuksen ja käytännön innovaatioiden välille, kun taas osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi kuvaa kouluttamalla avaintoimijoita, kuten yrittäjiä ja kuluttajia. Koordinointia tarvitaan myös yhteisen ohjelma-aloitteen "Maatalous, elintarviketurva ja ilmastonmuutos" kanssa, jossa kootaan yhteen kansallinen tutkimustoiminta, jotta sopeutumis- ja hillitsemistoimet sekä elintarviketurva voidaan integroida maa- ja metsätalouden ja maankäytön aloille. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto edistää ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää kehitystä kalataloudessa ja vesiviljelyssä ja korostaa siten tarvetta uusiin teknisiin ratkaisuihin yhdistettyinä alan uusiin yrittäjätaitoihin kuluttajakäyttäytymisen kehityksen mukaan, mikä tuo mahdollisuuksia synergioiden luomiseen. Samoin on mahdollista koordinoida toiminta hiljattain käynnistettyjen yhteisten ohjelma-aloitteiden "Tervettä elämää terveellisestä ravinnosta" ja "Yhdentyvä Euroopan laajuinen ilmastotutkimus" kanssa sekä vastaavien aihealueiden eurooppalaisten teknologiayhteisöjen (etenkin Food for Life) tai seitsemännen puiteohjelman lukuisten hankkeiden kanssa. Lisäksi sillä olisi yhteys kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman (CIP) ekoinnovointialan markkinareplikointihankkeisiin, joissa elintarvikkeet ja juomat kuuluvat ensisijaisiin aihealueisiin. Tällaisia kokemuksia on jatkossa luvassa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa liittyen etenkin ilmastoa ja resurssitehokkuutta koskevaan yhteiskunnalliseen haasteeseen.
Tarkistus 63 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 2 – 4 osa – 1 kohta – 7 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Se edistää kansainvälistä kehitysyhteistyötä, jolla parannetaan elintarvikkeiden tuotantoa sekä elintarvike- ja ravitsemusalan tasoa ja laatua.
Tarkistus  64 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 3 – 1 osa – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Näihin haasteisiin vastaaminen on määritelty Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa siten, että tavoitteena on tarjota kaikille parempi terveys, elämänlaatu ja yleinen hyvinvointi tukemalla alan tutkimus- ja innovaatiotoimia. Toimissa keskitytään terveyden säilyttämiseen ja edistämiseen koko elämän ajan, sairauksien ehkäisemiseen, sairauksien ja vammojen parannus-, hoito- ja hallintamahdollisuuksien parantamiseen, aktiivisena ikääntymisen tukemiseen sekä siihen, että pyritään kohti kestävää ja tehokasta hoiva-alaa.	Näihin haasteisiin vastaaminen on määritelty Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa siten, että tavoitteena on tarjota kaikille parempi terveys, elämänlaatu ja yleinen hyvinvointi tukemalla alan tutkimus- ja innovaatiotoimia. Toimissa keskitytään terveyden säilyttämiseen ja edistämiseen koko elämän ajan, sairauksien ehkäisemiseen, sairauksien ja vammojen parannus-, hoito- ja hallintamahdollisuuksien parantamiseen, aktiivisena ikääntymisen tukemiseen sekä siihen, että pyritään kohti kestävää ja tehokasta hoiva-alaa. Lisäksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota paikallisiin palveluihin ja siihen, miten kaupungit ja niiden palvelut sopeutetaan ikääntyvään väestöön.
Tarkistus  65 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 3 – 2 osa – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Monien hankkeiden ja toimintalinjojen tavoitteena olisi oltava ikääntyvä väestö, ja olisi esimerkiksi pyrittävä kehittämään ja parantamaan paikallisia palveluja sekä kaupunkien sopeuttamista.
Tarkistus  66 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 4 – 1 osa – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Moderni yhteiskunta on täysin riippuvainen raaka-aineiden saatavuudesta. Kohtuuhintaiset raaka-aineet ovat EU:n talouden tehokkaan toiminnan kannalta elintärkeitä. Planeettamme raaka-aine- ja luonnonvaroihin aiheuttaa kuitenkin yhä kasvavia paineita ongelmakolmikko, johon kuuluvat uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen, väestömäärän jatkuva lisääntyminen ja kulutuksen nopea kasvu kehitysmaissa. Muun muassa nämä tekijät aiheuttavat ennustetun luonnonvarojen kulutuksen kasvun tulevina vuosikymmeninä.	Moderni yhteiskunta on täysin riippuvainen raaka-aineiden saatavuudesta. Raaka-aineet ovat EU:n talouden tehokkaan toiminnan kannalta elintärkeitä. Planeettamme raaka-aine- ja luonnonvaroihin aiheuttaa kuitenkin yhä kasvavia paineita ongelmakolmikko, johon kuuluvat uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen, väestömäärän jatkuva lisääntyminen ja kulutuksen nopea kasvu kehitysmaissa. Muun muassa nämä tekijät aiheuttavat ennustetun luonnonvarojen kulutuksen kasvun tulevina vuosikymmeninä.
Tarkistus  67 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 4 – 1 osa – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kuten resurssitehokkuutta koskevassa etenemissuunnitelmassa ja Horisontti 2020 -puiteohjelmassa korostetaan, meidän olisi pyrittävä varmistamaan Euroopan talouden ja hyvinvoinnin edellyttämien raaka-aineiden saatavuus ja käytettävyys ja samalla saatava aikaan resurssitehokas talous, joka täyttää kasvavan väestön tarpeet äärellisen planeettamme ekologisissa rajoissa.	Kuten resurssitehokkuutta koskevassa etenemissuunnitelmassa ja Horisontti 2020 -puiteohjelmassa korostetaan, meidän olisi pyrittävä varmistamaan Euroopan talouden ja hyvinvoinnin edellyttämien raaka-aineiden saatavuus, käytettävyys ja kestävä käyttö ja samalla saatava aikaan resurssitehokas talous, joka täyttää kasvavan väestön tarpeet äärellisen planeettamme ekologisissa rajoissa.
Tarkistus  68 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 4 – 2 osa – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Alan osaamis- ja innovaatioyhteisö toimisi samansuuntaisesti muiden EU-toimien kanssa, ja sen pitäisi keskittyä edistämään tietämys- ja huippuosaamiskeskusta, joka perehtyy kestävän avolouhoksilla, kaivoksissa ja avomerellä tapahtuvan kaivostoiminnan, raaka-aineiden hallinnan, kierrätysteknologian, materiaalien korvaamisen ja raaka-aineiden geopoliittisen kaupan akateemiseen, tekniseen ja käytännön koulutukseen ja tutkimukseen. Keskus toimisi välittäjänä ja selvitysyhteisönä näihin aloihin liittyville Euroopan osaamiskeskuksille ja hallinnoisi EU:n teollisuuden kannalta strategisen tärkeää tutkimusohjelmaa. Tästä syystä ja jotta toimilla olisi mahdollisimman suuri vaikutus ja vältettäisiin päällekkäisyydet muihin EU-toimiin, kuten raaka-aineita koskevaan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuteen nähden, osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentää tarpeellisella tavalla toimintaa inhimillisen pääoman (ts. koulutuksen) osalta innovatiivisen teknologian pilottitoimissa (esim. demonstraatiolaitoksissa), jotka liittyvät maalla ja merellä tapahtuvaan etsintään, talteenottoon, jalostukseen, keruuseen ja kierrätykseen. Samalla se voisi pyrkiä tavoitteisiin, jotka liittyvät teknologisena edelläkävijänä toimimiseen, kehittämällä innovatiivisten prosessien ja ratkaisujen pilotti- ja demonstrointihankkeita, joihin sisältyy esimerkiksi sellaisten edullisten ja kestävää kehitystä edustavien vaihtoehtoisten raaka-aineiden käyttöä, jotka ovat EU:lle strategisen tärkeitä. Siksi se voi myös saada olemassa olevat markkinat laajentumaan ja luoda uusia markkinoita etenkin kestävän talteenoton ja jalostuksen, raaka-aineiden hallinnan, kierrätysteknologioiden ja materiaalien korvaamisen aloilla. On tarpeen arvioida vaikutuksia ja kehittää innovatiivisia kustannustehokkaita sopeutumis- ja riskinhallintatoimenpiteitä erityisen haavoittuvia luontotyyppejä kuten pohjoisnapa-aluetta varten.	Alan osaamis- ja innovaatioyhteisö toimisi samansuuntaisesti muiden EU-toimien kanssa, ja sen pitäisi keskittyä edistämään tietämys- ja huippuosaamiskeskusta, joka perehtyy kestävän avolouhoksilla, kaivoksissa ja avomerellä tapahtuvan sekä urbaanin kaivostoiminnan ja kaatopaikkalouhinnan, raaka-aineiden hallinnan, kierrätysteknologian, materiaalien korvaamisen ja avoimen kaupan sekä raaka-aineiden globaalin hallinnan akateemiseen, tekniseen ja käytännön koulutukseen ja tutkimukseen. Keskus toimisi välittäjänä ja selvitysyhteisönä näihin aloihin liittyville Euroopan osaamiskeskuksille ja hallinnoisi EU:n teollisuuden kannalta strategisen tärkeää tutkimusohjelmaa. Tästä syystä ja jotta toimilla olisi mahdollisimman suuri vaikutus ja vältettäisiin päällekkäisyydet muihin EU-toimiin, kuten raaka-aineita koskevaan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuteen nähden, osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentää tarpeellisella tavalla toimintaa inhimillisen pääoman (ts. koulutuksen) osalta innovatiivisen teknologian pilottitoimissa (esim. demonstraatiolaitoksissa), jotka liittyvät maalla ja merellä tapahtuvaan etsintään, talteenottoon, jalostukseen, resurssitehokkaaseen käyttöön, keruuseen, kierrätykseen ja korvaamiseen. Samalla se voisi pyrkiä tavoitteisiin, jotka liittyvät teknologisena edelläkävijänä toimimiseen, kehittämällä innovatiivisten prosessien ja ratkaisujen pilotti- ja demonstrointihankkeita, joihin sisältyy esimerkiksi sellaisten edullisten ja kestävää kehitystä edustavien vaihtoehtoisten raaka-aineiden käyttöä, jotka ovat EU:lle strategisen tärkeitä. Siksi se voi myös saada olemassa olevat markkinat laajentumaan ja luoda uusia markkinoita etenkin kestävän talteenoton ja jalostuksen, resurssitehokkaan raaka-aineiden hallinnan, kierrätysteknologioiden ja materiaalien korvaamisen aloilla. On tarpeen arvioida vaikutuksia ja kehittää innovatiivisia kustannustehokkaita sopeutumis- ja riskinhallintatoimenpiteitä erityisen haavoittuvia luontotyyppejä kuten pohjoisnapa-aluetta varten.
Tarkistus  69 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 4 – 3 osa – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EU on todennut tämän painotusalueen yhdeksi suurista haasteista. Osaamis- ja innovaatioyhteisö edistäisi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteita, etenkin raaka-aineiden saatavuuteen ja resurssitehokkuuteen liittyvän yhteiskunnallisen haasteen osalta. Se tukisi myös ehdotettua raaka-aineita koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. Kyseinen innovaatiokumppanuus antaa laajat puitteet yhdenmukaistuksen ja synergian edistämiseen nykyisissä kysyntään ja tarjontaan perustuvissa tutkimustoimissa, innovaatiovälineissä ja ‑politiikoissa. Tähän sisältyy teknologiakeskeisten toimien lisäksi myös sellaisiin poliittisiin ja sääntely- ja standardointikysymyksiin liittyvien reunaehtojen ja parhaiden toimintatapojen määrittäminen, jotka vaikuttavat tiettyä alaa tai haastetta koskevaan innovointiin. Tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi kuvaa kouluttamalla avaintoimijoita ja tarjoamalla lisäksi ainutlaatuisen, jäsennellyn toimijoiden verkoston. Se tarjoaisi vankan pohjan muiden sellaisten innovointiin liittyvien toimien tukemiselle, joita toteutetaan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa ja joiden onnistumisen kannalta inhimillinen pääoma on ehdoton edellytys. Sillä on myös hyvät edellytykset tukea eurooppalaista innovaatiokumppanuutta yksilöitäessä alaan vaikuttaviin poliittisiin ja sääntely- ja standardointikysymyksiin liittyvät reunaehdot ja parhaat toimintatavat. Lisäksi osaamis- ja innovaatioyhteisö perustaisi toimintansa tuloksiin, joita on saatu lukuisissa seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluvissa tämän aihealueen tutkimushankkeissa, ja hyödyntäisi niitä. Tämä koskisi erityisesti hankkeita, joita rahoitetaan nanotieteiden, nanoteknologian, materiaalien ja uusien tuotantoteknologioiden ja ympäristöaiheiden puitteissa.	EU on todennut tämän painotusalueen yhdeksi suurista haasteista. Osaamis- ja innovaatioyhteisö edistäisi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteita, etenkin raaka-aineiden kestävään saatavuuteen ja resurssitehokkuuteen liittyvän yhteiskunnallisen haasteen osalta. Se tukisi myös ehdotettua raaka-aineita koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. Kyseinen innovaatiokumppanuus antaa laajat puitteet yhdenmukaistuksen ja synergian edistämiseen nykyisissä kysyntään ja tarjontaan perustuvissa tutkimustoimissa, innovaatiovälineissä ja ‑politiikoissa. Tähän sisältyy teknologiakeskeisten toimien lisäksi myös sellaisiin poliittisiin ja sääntely- ja standardointikysymyksiin liittyvien reunaehtojen ja parhaiden toimintatapojen määrittäminen, jotka vaikuttavat tiettyä alaa tai haastetta koskevaan innovointiin. Tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi kuvaa kouluttamalla avaintoimijoita ja tarjoamalla lisäksi ainutlaatuisen, jäsennellyn toimijoiden verkoston. Se tarjoaisi vankan pohjan muiden sellaisten innovointiin liittyvien toimien tukemiselle, joita toteutetaan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa ja joiden onnistumisen kannalta inhimillinen pääoma on ehdoton edellytys. Sillä on myös hyvät edellytykset tukea eurooppalaista innovaatiokumppanuutta yksilöitäessä alaan vaikuttaviin poliittisiin ja sääntely- ja standardointikysymyksiin liittyvät reunaehdot ja parhaat toimintatavat. Lisäksi osaamis- ja innovaatioyhteisö perustaisi toimintansa tuloksiin, joita on saatu lukuisissa seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluvissa tämän aihealueen tutkimushankkeissa, ja hyödyntäisi niitä. Tämä koskisi erityisesti hankkeita, joita rahoitetaan nanotieteiden, nanoteknologian, materiaalien ja uusien tuotantoteknologioiden ja ympäristöaiheiden puitteissa.
Tarkistus 70 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 4 – 3 osa – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Lisäksi sillä olisi yhteys kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman (CIP) ekoinnovointialan markkinareplikointihankkeisiin, joissa materiaalien kierrätys kuuluu ensisijaisiin aihealueisiin. Tällaisia kokemuksia on jatkossa luvassa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa liittyen etenkin ilmastotoimiin, resurssitehokkuuteen ja raaka-aineiden kestävään saatavuuteen liittyviin yhteiskunnallisiin haasteisiin.	Lisäksi sillä olisi yhteys kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman (CIP) ekoinnovointialan markkinareplikointihankkeisiin, joissa materiaalien kierrätys kuuluu ensisijaisiin aihealueisiin. Tällaisia kokemuksia on jatkossa luvassa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa liittyen etenkin ilmastotoimiin, resurssitehokkuuteen ja raaka-aineiden kestävään saatavuuteen – edistämällä sellaisten materiaalien käyttöä, jotka kestävät parhaiten ajan vaikutukset kulttuuriperintöön – liittyviin yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Tarkistus  71 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 4 – 3 osa – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Lisäksi on pyrittävä löytämään synergioita kriittisiä raaka-aineita varten perustetun eurooppalaisen harvinaisten maametallien asiantuntemusverkoston kanssa. Raaka-aineiden alalla tehtävä kansainvälinen yhteistyö, esimerkiksi EU:n, Japanin ja Yhdysvaltojen kolmenvälinen kriittisiä raaka-aineita koskeva tutkimus- ja kehitystoiminta, on myös erittäin tärkeää, samoin kuin luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin työ, ja sitä olisi harkittava tämän osaamis- ja innovaatioyhteisön yhteydessä.
Tarkistus  72 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 4 – 3 osa – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi tällaisia toimia, koska siinä keskityttäisiin osaamiskolmioon sisältyviin monitieteisiin toimiin, keskittyen selkeästi innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä yrittäjyyskoulutukseen.	Tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisöllä pyrittäisiin täydentävyyteen ja synergiavaikutuksiin kyseisten toimien kanssa, ja siinä olisi keskityttävä osaamiskolmioon sisältyviin monitieteisiin toimiin, keskittyen selkeästi innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä yrittäjyyskoulutukseen.
Tarkistus  73 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 4 – 4 osa – 1 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
· Se vastaa Euroopan suureen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen haasteeseen (tarpeeseen kehittää innovatiivisia ratkaisuja kustannustehokkaaseen, vähähiiliseen ja ympäristöystävälliseen raaka-aineiden etsintään, talteenottoon, jalostukseen ja kierrätykseen) ja tukee Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamista ja sen ilmasto-, energia-, työllisyys-, innovaatio- ja koulutustavoitteiden saavuttamista.	· Se vastaa Euroopan suureen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen haasteeseen (tarpeeseen kehittää innovatiivisia ratkaisuja kustannustehokkaaseen, vähähiiliseen ja ympäristöystävälliseen raaka-aineiden etsintään, talteenottoon, jalostukseen, käyttöön, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen) ja tukee Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamista ja sen ilmasto-, energia-, työllisyys-, innovaatio- ja koulutustavoitteiden saavuttamista.
Tarkistus  74 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 4 – 4 osa – 1 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
· Sen avulla on mahdollista saada elinkeinoelämä investoimaan ja sitoutumaan pitkällä aikavälillä, ja se tarjoaa tilaisuuden uusille tuotteille ja palveluille etenkin kestävän talteenoton ja jalostuksen, raaka-aineiden hallinnan, kierrätysteknologioiden ja materiaalien korvaamisen aloilla.	· Sen avulla on mahdollista saada elinkeinoelämä investoimaan ja sitoutumaan pitkällä aikavälillä, ja se tarjoaa tilaisuuden uusille tuotteille ja palveluille etenkin kestävän talteenoton ja jalostuksen, raaka-aineiden hallinnan, kierrätysteknologioiden, urbaanin kaivostoiminnan ja materiaalien korvaamisen aloilla.
Tarkistus  75 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 6 – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Kaupunkiliikenne	Kaupunkiliikenne, älykäs ja kestävä kehitys
Tarkistus  76 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 6 – 1 osa – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne on osoitettu yhdeksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista haasteista, joihin vastataan Horisontti 2020 ‑puiteohjelman yhteydessä. Vuonna 2011 annetussa liikenteen valkoisessa kirjassa korostetaan edelleen sitä, kuinka tärkeää on toteuttaa tämän alan toimia seuraavan vuosikymmenen aikana. Kaupunkiliikenne on erityisen haastava kohde. Se kattaa monia aloja, kuten liikenne (mukaan luettuna liikkuvuuden uudet konseptit, liikenteen organisointi, logistiikka, liikennejärjestelmien turvallisuus ja toimintavarmuus), ympäristökysymykset (kasvihuonekaasujen, ilmansaasteiden ja melun vähentäminen), kaupunkisuunnittelu (työn ja asumisen tuominen lähemmäs toisiaan), ja sillä on suuri vaikutus sekä taloudellisella että sosiaalisella tasolla (uusien yritysten luominen, työllisyys, sosiaalinen osallisuus, asuminen ja sijaintistrategiat). Yleistavoitteena on parantaa kansalaisten elämänlaatua Euroopassa – yhä useammat asuvat suurissa kaupunkikeskittymissä, joihin suuri osa Euroopan taloudellisesta toiminnasta keskittyy13.	Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne on osoitettu yhdeksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista haasteista, joihin vastataan Horisontti 2020 ‑puiteohjelman yhteydessä. Vuonna 2011 annetussa liikenteen valkoisessa kirjassa korostetaan edelleen sitä, kuinka tärkeää on toteuttaa tämän alan toimia seuraavan vuosikymmenen aikana. Kaupunkiliikenne on erityisen haastava kohde. Sitä olisi käsiteltävä omaksumalla aidosti integroitu ja kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota vuorovaikutukseen aluesuunnittelun muiden osa-alueiden kanssa. Se kattaa monia aloja, kuten liikenne (mukaan luettuna liikkuvuuden uudet konseptit, liikenteen organisointi, logistiikka, liikennejärjestelmien turvallisuus ja toimintavarmuus), ympäristökysymykset (kasvihuonekaasujen, ilmansaasteiden ja melun vähentäminen), kaupunkisuunnittelu, kaupunkien ja maaseudun maisema (työn ja asumisen tuominen lähemmäs toisiaan), kulttuuriperintö, ja sillä on suuri vaikutus sekä taloudellisella että sosiaalisella tasolla (uusien yritysten luominen, työllisyys, sosiaalinen osallisuus, asuminen ja sijaintistrategiat). Yleistavoitteena on parantaa kansalaisten elämänlaatua Euroopassa – yhä useammat asuvat suurissa kaupunkikeskittymissä, joihin suuri osa Euroopan taloudellisesta toiminnasta keskittyy13.
Tarkistus  77 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 6 – 1 osa – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Koska kaupungit ja kaupunkiliikenne ovat osa monisyistä järjestelmää, johon kuuluu monia muuttujia, tähän osaamis- ja innovaatioyhteisöön on liitettävä alueellinen ulottuvuus, väestörakenne, sosiaalinen osallisuus, taloudelliset tekijät, kauppa sekä rakennusten ja historiallisten resurssien sopeuttaminen, palauttaminen ja säilyttäminen. Osaamiskolmio on johdonmukainen vain, jos toimitaan tämän mukaisesti.
Tarkistus  78 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 6 – 2 osa – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kaupunkiliikenteen osaamis- ja innovaatioyhteisön tärkein tavoite on varmistaa vihreämpi, osallistavampi, turvallisempi ja älykkäämpi kaupunkiliikennejärjestelmä.	Kaupunkiliikenteen sekä älykkään ja kestävän kehityksen osaamis- ja innovaatioyhteisön tärkein tavoite on varmistaa vihreämpi, osallistavampi, turvallisempi ja älykkäämpi kaupunkiliikennejärjestelmä.
Tarkistus  79 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 6 – 2 osa – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kuten edellä on todettu, tämä aihealue on yhteiskunnan ja yleisen järjestyksen kannalta hyvin tärkeä. Se on hyvin merkityksellinen myös sosioekonomisesti, sillä se kattaa BKT:n ja työllisyyden kannalta tärkeitä toimialoja, kuten autoteollisuuden ja rakennusalan. Lisäksi kaupunkiliikenne on yhteydessä ympäristönsuojelustrategioihin, ja se on selkeä osa sosiaalista kuuluvuutta, sijoittumista, asumista ja kaupunkisuunnittelua koskevia politiikanaloja.	Kuten edellä on todettu, tämä aihealue on yhteiskunnan ja yleisen järjestyksen kannalta hyvin tärkeä. Se on hyvin merkityksellinen myös sosioekonomisesti, sillä se kattaa BKT:n ja työllisyyden kannalta tärkeitä toimialoja, kuten autoteollisuuden ja rakennusalan. Lisäksi kaupunkiliikenne on yhteydessä ympäristönsuojelustrategioihin, ja se on selkeä osa sosiaalista kuuluvuutta, sijoittumista, asumista, kaupunkisuunnittelua ja historiallisten keskustojen elvyttämistä koskevia politiikanaloja.
Tarkistus  80 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 6 – 2 osa – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kaupunkiliikenteen osaamis- ja innovaatioyhteisö noudattaa sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopisteitä että Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteita, jotka koskevat älykkäämpää, kestävämpää, vähähiilisempää ja osallistavampaa kaupunkikehitystä. Tämän aihealueen osaamis- ja innovaatioyhteisö voisi tukea kutakin Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitetta esimerkiksi edistämällä ekotehokkaita ratkaisuja, älykkäitä tieto- ja viestintäteknisiä liikenteenhallintajärjestelmiä ja tarjoamalla tehokkaampia ja kohtuuhintaisempia liikennepalveluja.	Kaupunkiliikenteen sekä älykkään ja kestävän kehityksen osaamis- ja innovaatioyhteisö noudattaa sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopisteitä että Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteita, jotka koskevat älykkäämpää, kestävämpää, vähähiilisempää ja osallistavampaa kaupunkikehitystä. Tämän aihealueen osaamis- ja innovaatioyhteisö voisi tukea kutakin Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitetta esimerkiksi edistämällä ekotehokkaita ratkaisuja, älykkäitä tieto- ja viestintäteknisiä liikenteenhallintajärjestelmiä ja tarjoamalla tehokkaampia ja kohtuuhintaisempia liikennepalveluja.
Tarkistus  81 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 6 – 2 osa – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Koska kaupunkiliikenne on luonteeltaan systeemistä, tämän aihealueen osaamis- ja innovaatioyhteisö voisi tarjota lukuisia innovointimahdollisuuksia innovaatioprosessin eri vaiheissa – esimerkiksi multimodaaliset liikennejärjestelmät sekä älykkäämmät ja kestävämmät liikenneratkaisut.	Kaupunkiliikenne ja esteettömyys ovat luonteeltaan systeemisiä. Kaupunkien monimutkaisuus, osaamiskolmion johdonmukaisuus ja hankkeiden toteuttaminen paikan päällä edellyttävät yhtenäistä lähestymistapaa. Tämän laajan aihealueen osaamis- ja innovaatioyhteisö voisi tarjota lukuisia innovointimahdollisuuksia innovaatioprosessin eri vaiheissa – esimerkiksi multimodaaliset liikennejärjestelmät sekä älykkäämmät ja kestävämmät liikenneratkaisut.
Tarkistus  82 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 6 – 2 osa – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kaupunkiliikenteen osaamis- ja innovaatioyhteisö perustuu vakaalle teknologiselle ja teollisuusperustalle ja tarjoaa mahdollisuuksia uusille tuotteille ja palveluille etenkin kestävän suunnittelun ja ympäristöteollisuuden aloilla.	Kaupunkiliikenteen sekä älykkään ja kestävän kehityksen osaamis- ja innovaatioyhteisö perustuu vakaalle teknologiselle ja teollisuusperustalle ja tarjoaa mahdollisuuksia uusille tuotteille ja palveluille etenkin kestävän suunnittelun ja ympäristöteollisuuden aloilla.
Tarkistus  83 Ehdotus päätökseksi Liite – Seloste 6 – 2 osa – 8 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kaupunkiliikenteen osaamis- ja innovaatioyhteisö keskittyy niihin innovaatiokolmion toimiin, joissa voidaan hyödyntää etenkin EIT:n kautta kanavoitavaa EU:n lisätukea. Todellisuudessa tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisön suurin lisäarvo piilee siinä, että se integroi osaamiskolmion kolme osa-aluetta ja tuo systeemisiä muutoksia innovaatiotoimijoiden yhteistyötapoihin. Samoin osaamis- ja innovaatioyhteisö keskittyy ihmislähtöiseen innovointiin, minkä vuoksi opiskelijat, tutkijat ja yrittäjät ovat sen toiminnan keskiössä, ja tämä on olennaisen tärkeää vastattaessa edellä kuvailtuihin haasteisiin. Näistä syistä painotetaan vahvasti yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, yrittäjyyttä ja tutkimustulosten käyttämistä, toisin sanoen kehitetään paikallis- ja aluehallinnossa toimivien kaupunkiliikenteen ammattilaisten tietoja ja taitoja (elinikäinen oppiminen, henkilöstön vaihto-ohjelmat, ammatillinen jatkokoulutus), ehdotetaan erityisiä kaupunkiliikennettä koskevia korkea-asteen koulutusohjelmia (kesäkurssit, vaihto-ohjelmat) ja viedään innovatiivisia liikennekonsepteja onnistuneesti markkinoille (korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tuki spin-off-yritysten ja uusien yritysten perustamiseen jne.). Lisäksi yhteistoimintakeskittymiin perustuvaa toimintamallia voitaisiin vahvistaa tähän aiheeseen keskittyvän osaamis- ja innovaatioyhteisön puitteissa, koska tällä aiheella on selkeä paikallinen ja alueellinen ulottuvuus.	Kaupunkiliikenteen sekä älykkään ja kestävän kehityksen osaamis- ja innovaatioyhteisö keskittyy niihin innovaatiokolmion toimiin, joissa voidaan hyödyntää etenkin EIT:n kautta kanavoitavaa EU:n lisätukea.
	Kaikissa esteettömyyttä ja liikkuvuutta koskevissa hankkeissa on otettava huomioon alueen tilallinen ulottuvuus, taloudelliset tekijät, vaikutus väestökehitykseen ja väestöön, kaupunkien maiseman säilyttäminen ja kyky houkutella taloudellisia resursseja ja kulttuurivaroja.
	Todellisuudessa tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisön suurin lisäarvo piilee siinä, että se integroi osaamiskolmion kolme osa-aluetta ja tuo systeemisiä muutoksia innovaatiotoimijoiden yhteistyötapoihin. Samoin osaamis- ja innovaatioyhteisö keskittyy ihmislähtöiseen innovointiin, minkä vuoksi opiskelijat, tutkijat ja yrittäjät ovat sen toiminnan keskiössä, ja tämä on olennaisen tärkeää vastattaessa edellä kuvailtuihin haasteisiin. Näistä syistä painotetaan vahvasti yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, yrittäjyyttä ja tutkimustulosten käyttämistä, toisin sanoen kehitetään paikallis- ja aluehallinnossa toimivien kaupunkiliikenteen ammattilaisten tietoja ja taitoja (elinikäinen oppiminen, henkilöstön vaihto-ohjelmat, ammatillinen jatkokoulutus), ehdotetaan erityisiä kaupunkiliikennettä koskevia korkea-asteen koulutusohjelmia (kesäkurssit, vaihto-ohjelmat) ja viedään innovatiivisia liikennekonsepteja onnistuneesti markkinoille (korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tuki spin-off-yritysten ja uusien yritysten perustamiseen jne.). Lisäksi yhteistoimintakeskittymiin perustuvaa toimintamallia voitaisiin vahvistaa tähän aiheeseen keskittyvän osaamis- ja innovaatioyhteisön puitteissa, koska tällä aiheella on selkeä paikallinen ja alueellinen ulottuvuus.

• [1]  EUVL C 181, 21.6.2012, s. 122.

PERUSTELUT

Laaja yksimielisyys vallitsee EIT:n merkityksestä EU:n innovaatiopolitiikan keskeisenä välineenä sekä sen strategiasta ja toiminnasta. Tämän vuoksi esittelijä voi näissä lyhyissä perusteluissa sivuuttaa kaikki asiat, joita ei tarvitse muuttaa olennaisesti komission ehdotuksesta, ja keskittymään seikkoihin, joita esittelijän mielestä olisi jossain määrin muutettava, jotta EIT:n tärkeät tavoitteet saavutettaisiin paremmin.

EIT eurooppalaisena laitoksena ja globaalina huippuosaamisen tuotemerkkinä

EIT ei ole ohjelma, EIT ei ole verkosto, vaan EIT on laitos. Se toimii epäilemättä ohjelman puitteissa ja perustuu teknologia- ja innovaatioverkostoihin, joissa on useita eri kumppaneita, mutta se on laitos, jolla on hoidettavanaan tärkeä rooli, joka ei ole pelkästään sen osaamis- ja innovaatioyhteisön hallinnoijan, koordinaattorin tai välittäjän rooli. Laitoksena sitä olisi käsiteltävä hyvin erityisellä tavalla, muista Horisontti 2020 -ohjelman osista poikkeavasti. Koska EIT ei ole ainoastaan suora innovoinnin väline, vaan myös koulutusväline, se tuo täysimääräisen koulutusulottuvuuden EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Tämä on yksi EIT:n erityispiirteistä EU:n poliittisen kehyksen kokonaisuudessa: se on vain väline, joka täyttää osaamiskolmion.

Tarkoituksena on tehdä EIT:stä innovaatiokumppani Euroopassa ja sen ulkopuolella, mutta myös tärkeä tieteen sekä teknologiatutkimuksen ja -vaihdon, hyvien käytäntöjen ja tietojen vaihtoon perustuvan kulttuurin keskus.

EIT voi vahvistaa rooliaan tällä alalla isännöimällä ja järjestämällä (tai järjestämällä yhdessä osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä kanssa) suuria konferensseja, seminaareja, teknologianäyttelyitä sekä erityisiä koulutustilaisuuksia, keskiasteen kursseja tai kouluopetukseen tarkoitettua opetusta, kesäkursseja, EIT:n stipendiaattiohjelmia, jotka ovat lisänä EIT:n maisterinkoulutus- ja tohtorinkoulutusohjelmille, jotka ovat jo toiminnassa ja joita olisi kehitettävä edelleen.

Vaikka EIT on koulutukseen, teknologiaan ja innovointiin erikoistunut laitos, sitä ei voi pitää (tai se ei voi toimia) unionin yksityisten tai valtiollisten yliopistojen ja tutkimuskeskusten kilpailijana, vaan tärkeänä välineenä, joka niillä kaikilla on, jotta ne voivat kehittää entistä tehokkaampaa yhteistyötä, jatkuvaa näkemysten ja kokemusten vaihtoa sekä toteuttaa erilaisia yhteisiä hankkeita, joita ovat yhteiset tutkimushankkeet ja yhteiset koulutushankkeet. Tässä mielessä EIT auttaa EU:ta entistä paremmin kohtaamaan komission ehdotuksessa mainitut ongelmat: "Korkea-asteen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioon liittyvää huippuosaamista kyllä esiintyy eri puolilla EU:ta, mutta liian usein se on pirstoutunutta."

On myös todettava, että EIT:ltä puuttuu näkyvyyttä ja arvonantoa Euroopassa ja vielä enemmän maailmanlaajuisesti. Uudessa strategisessa ohjelmassa olisi käsiteltävä tätä ongelmaa ja pyrittävä luomaan kansainvälisesti tunnettu huippuosaamisen tuotemerkki, joka auttaa vetämään puoleensa kykyjä Euroopasta ja ulkomailta ja kehittämään strategisia suhteita tärkeiden kumppaneiden kanssa kaikkialla maailmassa.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan eri asioita. Edellä mainittuja toimia koskeva kunnianhimoinen ohjelma auttaa varmasti ratkaisemaan ongelman. Tarvitaan myös asianmukaista ja tehokasta tiedonvälitystä, mutta merkittävä askel eteenpäin laitoksen tulevien tilojen suhteen on tärkein asia tässä strategisessa ohjelmassa.

EIT:n uusi päätoimipaikka

Liikemaailmassa on kiistatonta, että yrityksen päätoimipaikka on äärimmäisen tärkeä väline institutionaalisen viestinnän ja tuotemerkin luomisen kannalta. Mielestäni on aika kohdata tämä kysymys EIT:n osalta, jos siitä halutaan tehdä maailmanlaajuinen huippuosaamisen merkki, mikä vaikuttaa olevan yhteinen tavoite.

Jotta EIT:tä pidetään maailmassa globaalina oman alansa toimijana, joka on ehdottomasti sitoutunut huippuosaamiseen, sillä on oltava itsellään asianmukaiset toimitilat. Tämä kuvastaa merkitystä, jonka EU antaa kokonaisuutena sen teknologia- ja innovaatiopolitiikalleen.

Esittelijän mielestä EP:n rakennukset Strasbourgissa ovat täysin sopivia EIT:n toimipaikaksi. Esittelijä katsoo, että EIT:n päätoimipaikan siirtäminen parlamentin rakennuksiin Strasbourgiin on myönteinen muutos EIT:n lisäksi myös parlamentin ja EU:n kannalta sekä poliittisesti että taloudellisesti. Se olisi myös hyvin myönteinen ratkaisu Strasbourgin kaupungin kannalta. Katsotaanpa minkä takia.

EIT:n sijoittaminen EP:n rakennuksiin Strasbourgiin lisäisi välittömästi Euroopan ja maailman mielenkiintoa ja saattaisi EIT:n hankkeet median kiinnostuksen kohteeksi. Euroopan kansalaiset, yritykset ja kumppanit maailmanlaajuisesti näkisivät sen tärkeänä symbolina uudelle visiolle, joka EU:lla on seuraavan seitsemän vuoden pituisen kauden aikana ja joka vahvistaisi sen keskittymistä ja sitoutumista entistä tehokkaampaan innovaatiopolitiikkaan.

Poliittiselta kannalta katsottuna se vastaisi parlamentin jäsenten enemmistön kantaa, joka on äskettäin vahvistettu kahdessa äänestyksessä yhden toimipaikan aikaansaamiseksi. Mutta se antaisi myös vastauksen useiden parlamentin jäsenten toiveen mukaisesti, että heidän päätöksensä jälkeen ei jää mustaa aukkoa.

EU:ta ja sen toimielimiä koskevien yleisen mielipiteen mukaisten tuntemusten näkökulmasta pääasiassa näinä kriisin ja julkisten menojen leikkausten aikana tämä päätös herättää pelkästään sympatiaa.

Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna ja ottaen huomioon EU: n yleisen talousarvion luvut, kuten on tehtävä, tämä ratkaisu vain vähentäisi kokonaiskustannuksia. Ylimääräistä rahaa ei tarvita tämän ratkaisun tekemiseksi, vaan täysin päinvastoin.

Strasbourgin kaupungin kannalta tämä olisi hyvin myönteinen ratkaisu. Kaupungin arvostus ei vähene, vaan se jopa lisääntyy, koska kaupungista tulisi Euroopan tietämyksen ja innovoinnin pääkaupunki eikä pelkästään EIT:n takia vaan siksi, että rakennusten ominaispiirteiden takia EU voisi myös sijaita samoissa toimitiloissa kuin muut eurooppalaiset akateemiset tai tutkimukseen liittyvät hankkeet ja instituutiot. Sujuvan kaupunkielämän vuoksi on paljon parempi, että kaupungissa on pysyvästi ihmisiä, jotka asuvat ja työskentelevät siellä, kuin että kolme päivää kuukaudessa huippuna ovat tuhannet työmatkalaiset. Joka tapauksessa useita suuria tapahtumia, joissa on paljon osanottajia, järjestettäisiin EIT:n toimesta säännöllisesti Strasbourgissa.

EIT:n ja sen nykytilanteen kannalta, mutta pääasiassa sen tulevan tilanteen kannalta Strasbourgin toimitilat vaikuttavat aivan ihanteellisilta. Niillä on täydet mahdollisuudet olla halpa, helppo ja nopea ratkaisu EIT:n päätoimipaikan sijoittamisen kannalta, mutta myös siksi, että EIT voi isännöidä suuria konferensseja, seminaareja, koulutustoimia ja kursseja sekä teknologia- tai tiedenäyttelyjä, koska käytössä on paljon suuria ja pieniä kokoushuoneita (tai luokkahuoneita), toimistoja, baareja ja ravintoloita, jopa useita satoja huoneita, joissa täydet kylpymahdollisuudet ja joihin tilaisuuksien osanottajat, jotka tulevat kaikkialta maailmasta, voitaisiin majoittaa ilmaiseksi.

Strasbourgin rakennus olisi myös EIT:n säätiön, EIT:n sidosryhmien foorumin, EIT:n entisten opiskelijoiden yhdistyksen ja muiden aloitteiden, perustettavien yritysten ja yliopistojen verkostojen toimipaikka.

Jotkut uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskukset voitaisiin sijoittaa myös sinne, jolloin osanottajilla olisi loistavat olosuhteet työskennellä tiiviisti yhdessä päivittäin (tämän ei pitäisi olla haitaksi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jakamista koskevan tärkeimmän toimintaohjeen kannalta, joka auttaa vahvistamaan paikallisen tason ja globaalin tason yhdistämistä ja yhteistyötä eri kansallisten ja alueellisten ja viranomaisten ja yliopistojen, paikallisten klustereiden ja pk-yritysten kanssa).

Tiedetään, että EP ei voi itse päättää tästä muutoksesta. Mutta se voi esittää kantansa ja pyytää komissiota tekemään toteutettavuustutkimuksen. Esittelijä ehdottaa tätä.

Resurssien jakaminen

Jotta voidaan toteuttaa tarvittavat tehtävät, joiden avulla EIT:stä tehdään maailmanlaajuinen huippuosaamisen tuotemerkki, EIT tarvitsee todellisen talousarvion, joka ylittää pelkän osaamis- ja innovaatioyhteisöjen talousarvion. Komission ehdotuksessa on varattu 4,4 prosenttia tulosten levittämistä koskeville toimille ja 2 prosenttia hallintomenoille. Tällainen resurssien jakaminen on johdonmukainen "ainoastaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjä" (tai melkein yksinomaan "osaamis- ja innovaatioyhteisöjä") koskevan EIT:n näkemyksen kanssa Mutta visio EIT:stä pelkkänä "osaamis- ja innovaatioyhteisön" hankkeena ei ole riittävä EIT:n EU:ssa harjoittaman tärkeän tehtävän ja roolin kannalta, kuten edellä on kuvattu ja kuten komission ehdotuksessa on esitetty.

Kuitenkin jos EIT rakennetaan erilaisen ja entistä kunnianhimoisemman vision pohjalta, oikeastaan lisää rahaa EIT:lle ei tarvita. Komission kaavailema yksinkertainen muutos resurssien jakamisessa saattaa riittää. Mahdollinen ratkaisu on jakaa 10–15 prosenttia kokonaistalousarviosta EIT:n omiin toimiin, säilyttää 2 prosenttia hallintomenoja varten ja jakaa loput osaamis- ja innovaatioyhteisöille, ottaen huomioon, mitä seuraa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen määrästä ja koosta.

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen määrästä ja koosta

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen malli ja koko, joita on käytetty kolmen alkuperäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön perustamisprosessissa ja jotka edellyttävät niiltä kriittistä massaa jo perustamishetkestä alkaen, on ollut mahdollisesti asianmukainen tapa käynnistää hanke. Teknologia- ja innovaatiomaailmassa kyky saavuttaa kriittinen massa on todella kriittistä.

Vastaavat vaatimukset voidaan säilyttää joillekin uusille osaamis- ja innovaatioyhteisöille. Mutta nyt voidaan ehkä soveltaa hieman erilaista lähestymistapaa: jos EIT on olemassa sellaisenaan ja jos sillä on hyvä ulottuvuus, eikö sitä voida pitää itsenäisenä ja liittää sitä nykyisen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen verkostoon milloin tahansa kriittisen massan tarjoajana tai kriittisen massan taustana, jolla tuetaan pienten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamista tai muita EIT:n alueellisia yhteistyöhankkeita? Joissakin tapauksissa tiettyjen haasteiden kohtaamiseksi pienet osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat osoittautua paremmaksi ratkaisuksi. Tässä tapauksessa dogmaattisen lähestymistavan ottaminen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokoon (yksi koko sopii kaikille -lähestymistapa) voisi toimia esteenä parhaimman ratkaisun löytämiselle.

Meidän olisi toimittava sen mukaisesti, mitä joskus tapahtuu liikemaailmassa, jossa pienen tytäryrityksen perustaminen suurelle konsernille voi ratkaisuna toteutua pienten organisaatioiden yksinkertaisuutena ja joustavuutena sekä suuren konsernin arvostuksena, vakautena ja markkinatakuina hyödyllisenä ja dialektisenä yhdistelmänä.

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjä on nyt kehitettävä määrän suhteen temaattisesti muunnellen ja alueellisesti kattavina. Olisi korostettava, että pienten tai suurten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi aina oltava hyvin integroituja kumppanuuksia, jotka tuovat yliopistot, tutkimuskeskukset, yritykset, pk-yritykset mukaan luettuina, ja muut innovoinnin toimijat erityisten yhteiskunnallisten haasteiden pariin.

Kaudeksi 2014–2020 komission on jo määritellyt kuusi seuraavaa temaattista aluetta, joilla uuden osaamis- ja innovaatioyhteisön perustamisella voi olla suuret mahdollisuudet lisätä nykyisten toimien arvoa ja tehostaa innovointia todellisesti:

–    Lisäarvoa tuova valmistusteollisuus

–    Tulevaisuuden ruokahuolto (Food4future) – kestävä toimitusketju resurssitasolta kuluttajiin

–    Tervettä elämää ja aktiivisena ikääntymistä tukeva innovaatiotoiminta

–    Raaka-aineet – kestävä etsintä, talteenotto, jalostus ja kierrätys

–    Älykäs turvallinen yhteiskunta

–    Kaupunkiliikenne

Esittelijä katsoo, että on aivan liian aikaista hyväksyä ja sulkea tämä luettelo ja että olisi edelleen kehitettävä alhaalta ylös suuntautuvaa lähestymistapaa, jonka puitteissa muista aloista, kuten merten kestävästä käytöstä sekä vesien ja merten osaamis- ja innovaatioyhteisöstä, voitaisiin tehdä myös harkintakelpoisia hakemuksia. Kyseistä luetteloa ei ole vielä suljettu, eikä päätöstä uusien käynnistettävien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen lukumäärästä, koosta ja aikataulusta ole tehty. EIT:llä on itsellään mahdollisuus järjestää asetuksen mukaisesti tuleva osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintaprosessi avoimella, läpinäkyvällä ja kilpailuun perustuvalla tavalla ottaen huomioon Horisontti 2020 ‑ohjelmassa määritellyt painopistealueet.

EIT:n hallintoneuvoston olisi voitava järjestää julkisesti ja avoimesti EIT-asetuksessa määritellyn prosessin mukaisesti tulevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintaprosessi, joka perustuu yleisiin, suurin yhteiskunnallisiin haasteisiin soveltuviin teemoihin. Hakemuspyynnön olisi oltava avoimempi kuin se, että asetetaan etukäteen kolme toiminta-alaa kussakin vaiheessa, kuten komissio on ehdottanut. Vaiheita voisi olla enemmän tai vähemmän.

Entistä joustavampi lähestymistapa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koon (ja rahoitustarpeiden suhteen) voi johtaa ratkaisuun, jossa yli kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä voidaan ottaa huomioon toisen ja/tai kolmannen vaiheen aikana.

Joka tapauksessa hallintoneuvosto pitää EU:n toimielimet ja erityisesti parlamentin täysin ajan tasalla tästä prosessista ja ottaa huomioon niiden mielipiteet asiasta.

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen pitkän aikavälin taloudelliset suhteet

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ensimmäisessä elinvaiheessa EIT myöntää jopa 25 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen talousarviosta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöihin tehtyjen EIT:n investointien tuotot voidaan mitata yhteiskunnalle ja taloudelle koituneina hyötyinä kuten paremman koulutusmahdollisuudet, uusien yritysten ja työpaikkojen sekä uusien tuotteiden ja palvelujen luominen.

Ajan myötä, kun markkinoiden ja yhteiskunnan mahdollisuuksia hyödynnetään, osaamis- ja innovaatioyhteisöistä voi tulla riippumattomia EIT:n rahoituksesta alkuperäisen hankkeen saavuttaessa luonnollisen päätepisteensä. Mutta tämä ei ehkä tarkoita sitä, että EIT:n olisi päätettävä taloudellinen suhteensa kyseiseen osaamis- ja innovaatioyhteisöön tai laitokseen tai yritykseen, joksi se tulee, kun 7–15 vuotta kestävä ohjelma päättyy. EIT:tä olisi pidettävä pitkän aikavälin liikekumppanina hankkeessa, jota se on auttanut luomaan, ja myös edunsaajana mitä tulee hankkeen aikaan saamiin tuottoihin eikä pelkästään niihin, jotka ovat peräisin teollisoikeuksien suorasta tai epäsuorasta hyödyntämisestä.

Tämän kumppanuuden säilyttämisellä voi olla teknologisesta ja myös taloudellisesta näkökulmasta katsottuna strategista merkitystä. Näiden tulojen avulla EIT:n olisi helpompi rahoittaa talousarviostaan uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä tai kehittää muita koulutushankkeita.

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.9.2012)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta: EIT:n toimet innovatiivisen Euroopan edistämiseksi
(COM(2011)0822 – C7-0462/2011 – 2011/0387(COD))

Valmistelija (*): Chrysoula Paliadeli

(*)       Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotus Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta on poliittinen asiakirja, jossa hahmotellaan EIT:n painopistealat vuosiksi 2014–2020.

Valmistelija on tyytyväinen ehdotukseen ja kannattaa sitoutumista korkea-asteen koulutuslaitosten vahvaan osallistumiseen EIT:n kehittämiseen.

Valmistelija korostaa seuraavaa:

•   Maisterinkoulutusohjelman täytäntöönpanon yhden vuoden aikataulu kolmessa aktiivisessa osaamis- ja innovaatioyhteisössä on liian lyhyt ajanjakso asianmukaisen arvioinnin toteuttamiseen ja jättää näin ollen liian vähän sijaa objektiiviselle tarkastelulle.

•   Strategisessa innovaatio-ohjelmassa vaikuttaa siltä, että kolmen perustavaa laatua olevan näkökohdan, osaamisen, tutkimuksen ja innovoinnin, ohella korkea-asteen koulutus on jäänyt jokseenkin jälkeen. Kuitenkin usein mainitussa osaamiskolmiossa se todennäköisesti on kolmion kanta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjä rohkaistaan tämän vuoksi varmistamaan, että niiden maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmia rahoitetaan asianmukaisesti.

•   Strategisessa innovaatio-ohjelmassa yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden osuutta ei painoteta niiden todellisen lisäarvon mukaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että niiden nykyistä ja tulevaa asemaa tutkimuksessa ja koulutuksessa painotetaan asianmukaisesti ja että niiden osuus monitieteellisiin käsitteisiin perustuvien innovatiivisten tutkimusalojen luomisessa tunnustetaan.

Valmistelija haluaa varmistaa, että:

1.  Korkeakouluille tiedotetaan enemmän EIT:n olemassaolosta ja tehtävästä, jotta yhä useammat niistä voisivat hakea osallisiksi osaamis- ja innovaatioyhteisöihin.

2.  Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jatkokoulutusohjelmat houkuttelevat enemmän huippuopiskelijoita. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti tehdään opiskelijoille näkyvämmäksi. EIT:n olisi toimittava tärkeimpänä reservinä lahjakkaille nuorille, jotka auttavat varmistamaan Euroopan tulevan älykkään, kestävän ja osallistavan talouskasvun. Tämän vuoksi on käynnistettävä tiedotuskampanjoita, joissa hyödynnetään kaikkia viestinnän keinoja ja tasoja, sen varmistamiseksi että niin korkeakoulut kuin opiskelijatkin saavat riittävästi tietoa EIT:stä sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöistä.

3.  Luodaan takeet päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi (75 prosenttia rahoituksesta peräisin yksityisestä, julkisesta ja alueellisesta rahoituksesta, myös muista unionin ohjelmista ja koheesiopolitiikasta). On vältettävä rahoituksen vähentämistä muista koulutukseen liittyvistä ohjelmista.

4.  On varmistettava EIT:n ja muiden koulutus- ja tutkimusohjelmien välinen täydentävyys.

5.  EIT:n nimellä myönnettyjen tutkintojen ja tutkintotodistusten pätevyys on taattava. EIT:n nimen olisi oltava merkki korkeasta laadusta, ja tämän vuoksi kaikkiin EIT:n tutkintoihin on sovellettava korkeita laatukriteerejä (toisin sanoen noudatettava Bolognan prosessia ja yrittäjyyttä sekä sallittava korkeakoulujen ja teollisuuden välinen voimakas liikkuvuus) eurooppalaisten korkeakoulujen ja EIT:n maailmanlaajuisen maineen suojelemiseksi.

6.  Edistetään parhaiden käytäntöjen levittämistä EIT:n kautta valtioihin, jotka eivät vielä kuulu osaamis- ja innovaatioyhteisöihin.

7.  Jäsenvaltioilla, jotka eivät vielä kuulu osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua niihin, soveltaen aina huippuosaamisen perustetta sekä toissijaisuusperiaatetta.

8.  EIT:n hallintoneuvostoa avustaa akateemisten asiantuntijoiden komitea, jonka tehtävänä on valvoa ohjelmien sisältöä, niiden laatukriteerejä sekä niiden sosiaalisia ja kulttuurisia näkökohtia.

9.  Komission vuosien 2014 ja 2018 valintakierroksille ehdottamia kahta uutta aihealuetta – jotka valitettavasti osoittavat yksipuolista tulevaisuuden käsitystä tutkimuksesta ja innovoinnista – olisi tarkasteltava uudelleen.

10. Osaamis- ja innovaatioyhteisöissä sosiaalinen näkökulma on erittäin tärkeä kriteeri, joka on yhä näkyvämpi yhteiskunnallisissa haasteissa.

11. EIT määrittää tutkintojen ja tutkintotodistusten yhteiset hyväksyntämenettelyt Euroopan tasolla.

Valmistelijat päätelmät

1. Huipputason korkeakouluopiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa yliopistollisia jatko-opintoja ja harjoittaa tutkimustyötä useammassa kuin yhdessä osaamis- ja innovaatioyhteisön korkeakoulussa. He hyötyvät näin korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja yritysten välisestä yhteistyöstä.

2.  Osaamis- ja innovaatioyhteisöihin osallistuvia korkeakouluja rohkaistaan kehittämään opinto-ohjelmia, jotka osaamisen, tutkimuksen ja yrittäjyyden lisäksi tarjoavat korkealaatuista harjoittelua keinona saada aikaan innovaatioita.

3.  Korkeakouluilla säilyy akateeminen vapaus osaamisen ja tutkimuksen osalta, ja ne suojelevat omia opetusohjelmiaan pyrkiessään etsimään synergiaa liike-elämän etujen kanssa.

4.  Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös humanististen tieteiden asemaan korkea-asteen koulutuksessa, sillä niillä on merkittävä vaikutus niin talouselämään kuin Euroopan kulttuuriperinnön edistämiseen. Tämän vuoksi humanistisia tieteitä ei pidä sivuuttaa valittaessa aihealueita tuleville osaamis- ja innovaatioyhteisöille.

EIT tarjoaa ajatusmallin muutosta osaamiskolmiossa niin korkeakouluissa kuin teollisuudessa, johtajuudessa, opettajan ja elinikäisen oppijan kannalta, ja se voi olla merkittävä osatekijä edettäessä kohti korkeasti koulutetun eurooppalaisen työvoiman kehittämistä tulevaisuutta varten.

TARKISTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin nostaminen keskeiseen asemaan on helposti perusteltavissa. Globaali kilpailu kiristyy koko ajan ja väestökehitys asettaa EU:ssa omat haasteensa, ja siksi EU:n tuleva talouskasvu ja työllisyys määräytyvät entistä selvemmin sen mukaan, saavutetaanko innovaatiotoiminnassa tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja koskevia läpimurtoja ja onnistutaanko EU:ssa tukemaan ja houkuttelemaan lahjakkaita ihmisiä ja varmistamaan heidän pysyvyytensä. Eri puolilla Eurooppaa saavutetuista yksittäisistä huipputuloksista huolimatta EU:n jäsenvaltiot ovat keskimäärin selviytyneet heikommin kuin maailman innovaatiojohtajat. Lisäksi kilpailu huippuosaajista kiristyy, ja EU:n kilpakumppaneina ovat voimakkaasti kasvavien talouksien uudet huippuosaamiskeskukset.	Tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin nostaminen keskeiseen asemaan on helposti perusteltavissa. Globaalissa osaamistaloudessa kilpailu kiristyy koko ajan ja väestökehitys asettaa EU:ssa omat haasteensa, ja siksi EU:n tuleva talouskasvu ja työllisyys määräytyvät entistä selvemmin sen mukaan, saavutetaanko innovaatiotoiminnassa tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja koskevia läpimurtoja ja onnistutaanko EU:ssa tukemaan ja houkuttelemaan lahjakkaita ihmisiä ja varmistamaan heidän pysyvyytensä. Samalla EU:n kansalaisten tulisi voida paitsi hyötyä näistä innovaatioista myös osallistua niiden synnyttämiseen erityisesti uusien teknologioiden avulla. Eri puolilla Eurooppaa saavutetuista yksittäisistä huipputuloksista huolimatta jäsenvaltiot ovat keskimäärin selviytyneet heikommin kuin maailman innovaatiojohtajat. Lisäksi kilpailu huippuosaajista kiristyy, ja unionin kilpakumppaneina ovat voimakkaasti kasvavien talouksien uudet huippuosaamiskeskukset.
Tarkistus 2 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Innovaatiojärjestelmiämme ja -mallejamme on näin ollen muutettava konkreettisesti. Korkea-asteen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioon liittyvää huippuosaamista kyllä esiintyy eri puolilla EU:ta, mutta liian usein se on pirstoutunutta. Euroopassa on löydettävä ratkaisut tämän strategisen yhteistyön puutteeseen maiden, toimialojen ja tieteenalojen välillä. Lisäksi Euroopassa on omaksuttava todellinen yrittäjähenkinen kulttuuri; se on olennaista, kun hyödynnetään tutkimus- ja innovaatiotoiminnan arvoa, perustetaan uusia yrityksiä ja saatetaan innovaatioita varsinaisesti markkinoille potentiaalisilla voimakkaan kasvun aloilla. Euroopassa on tuettava korkea-asteen oppilaitosten roolia innovaatiomoottoreina, sillä lahjakkaiden ihmisten on saatava oikeat taidot ja tiedot ja omaksuttava oikea asenne innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi.	Innovaatiojärjestelmiämme ja -mallejamme on näin ollen muutettava konkreettisesti omaksumalla uusia periaatteita ja käytäntöjä, jotka perustuvat avoimeen ja osallistavaan tutkimukseen, avoimuutta ja tiedonvaihtoa edistävien teollis- ja tekijänoikeuksien hallintavälineiden käyttöönottoon sekä uusien rahoitusvälineiden kehittämiseen. Jälkimmäisten tehtävänä on varmistaa, että tutkimustyö kohdistuu ensisijaisesti ja tehokkaasti suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Korkea-asteen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioon liittyvää huippuosaamista kyllä esiintyy eri puolilla EU:ta, mutta liian usein se on pirstoutunutta. Euroopassa on löydettävä ratkaisut tämän strategisen yhteistyön puutteeseen maiden, toimialojen ja tieteenalojen välillä. Lisäksi Euroopassa on omaksuttava todellinen yrittäjähenkinen kulttuuri; se on olennaista, kun hyödynnetään tutkimus- ja innovaatiotoiminnan arvoa, perustetaan uusia yrityksiä ja saatetaan innovaatioita varsinaisesti markkinoille potentiaalisilla voimakkaan kasvun aloilla. Euroopassa on tuettava korkea-asteen oppilaitosten roolia innovaatiomoottoreina, sillä lahjakkaiden ihmisten on saatava oikeat taidot ja tiedot ja omaksuttava oikea asenne innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi.
Tarkistus 3 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.1 kohta – 6 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla EIT luo osaltaan ympäristöä, jossa innovoinnilla on paremmat mahdollisuudet menestyä ja johtaa suuriin edistysaskeliin korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten yhteistyötavassa. Tällaisen lähestymistavan ansiosta on helpompi vastata Horisontti 2020 -puiteohjelmassa määritettyihin entistä monitahoisempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kokonaisvaltaisesti, kun haasteita ratkaisemaan kokoontuu toimialaltaan, taustaltaan ja tieteenalaltaan erilaisia huippuosaajia, jotka muutoin eivät välttämättä kohtaisi.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla EIT luo osaltaan ympäristöä, jossa innovoinnilla on paremmat mahdollisuudet menestyä ja johtaa suuriin edistysaskeliin korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten yhteistyötavassa. EIT edistää myös nuorten työllisyyttä. Tällaisen lähestymistavan ansiosta on helpompi vastata Horisontti 2020 -puiteohjelmassa määritettyihin entistä monitahoisempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kokonaisvaltaisesti, kun haasteita ratkaisemaan kokoontuu toimialaltaan, taustaltaan ja tieteenalaltaan erilaisia huippuosaajia, jotka muutoin eivät välttämättä kohtaisi.
Tarkistus 4 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.2 kohta – 1 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ÿ EIT:n toimintamallin ansiosta voidaan parantaa koulutukseen ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tehtävien investointien vaikutuksia ja testata uusia innovaatiohallinnon tapoja: EIT on liikkeelle paneva voima: se tuo lisäarvoa olemassa olevaan tutkimusperustaan vauhdittamalla teknologian ja tutkimustulosten käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Innovaatiotoimet puolestaan poikivat lisää tutkimusinvestointeja ja kannustavat ottamaan yritysten tarpeet paremmin huomioon koulutuksessa. EIT voikin varsin joustavasti testata uusia innovaatiomalleja, minkä ansiosta on mahdollista todella eriyttää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinto- ja rahoitusmallit ja mukauttaa toimintaa nopeasti, jotta uusiin tilaisuuksiin voidaan tarttua paremmin.	Ÿ EIT:n toimintamallin ansiosta voidaan parantaa koulutukseen ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tehtävien investointien vaikutuksia ja testata uusia innovaatiohallinnon tapoja: EIT on liikkeelle paneva voima: se tuo lisäarvoa olemassa olevaan tutkimusperustaan vauhdittamalla teknologian ja tutkimustulosten käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Innovaatiotoimet puolestaan poikivat lisää tutkimusinvestointeja ja kannustavat ottamaan yritysten tarpeet paremmin huomioon koulutuksessa. EIT voikin varsin joustavasti testata uusia innovaatiomalleja, minkä ansiosta on mahdollista todella eriyttää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinto- ja rahoitusmallit ja mukauttaa toimintaa nopeasti, jotta uusiin tilaisuuksiin voidaan tarttua paremmin. EIT:llä on myös potentiaalia kehittää uusia rahoitusmalleja, kuten innovointipalkintoja, joiden avulla mahdollistetaan tutkimuksen rahoituksesta saatavien julkisten tuottojen maksimointi ja varmistetaan, että innovointi paitsi vastaa yhteiskunnan kiireellisimpiin tarpeisiin myös hyödyttää nopeasti EU:n kansalaisia.
Tarkistus 5 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT edistää voimakkaasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sillä se täydentää toiminnallaan muita kyseisten alojen aloitteita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa EIT kuuluu "yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen" -tavoitteeseen, mutta tavoitteiden välisen saumattoman vuorovaikutuksen vuoksi EIT edistää myös "teollisuuden johtoaseman ja kilpailukyvyn puitteiden luominen" -tavoitetta vauhdittamalla tulossuuntautunutta tutkimusta ja tukemalla nopeasti kasvavien innovatiivisten pk-yritysten perustamista. EIT:llä on oma vaikutuksensa myös "tieteellisen huippuosaamisen" luomiseen, sillä se edistää tieteenalojen, toimialojen ja maiden väliset rajat ylittävää liikkuvuutta ja juurruttaa yrittäjähenkeä ja riskinottokykyä innovatiiviseen tutkinnonjälkeiseen jatkokoulutukseen. EIT edistää tuolloin merkittävällä tavalla toimintapuitteita, joita EU:n tutkimustoiminnan innovaatiopotentiaalin käyttöön saaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen (ERAn) toteuttaminen edellyttävät.	EIT edistää voimakkaasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sillä se täydentää toiminnallaan muita kyseisten alojen aloitteita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa EIT kuuluu "yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen" -tavoitteeseen, mutta tavoitteiden välisen saumattoman vuorovaikutuksen vuoksi EIT edistää myös "teollisuuden johtoaseman ja kilpailukyvyn puitteiden luominen" -tavoitetta vauhdittamalla tulossuuntautunutta tutkimusta ja tukemalla nopeasti kasvavien innovatiivisten pk-yritysten perustamista. EIT:llä on oma vaikutuksensa myös "tieteellisen huippuosaamisen" luomiseen, sillä se edistää tieteenalojen, toimialojen ja maiden väliset rajat ylittävää liikkuvuutta ja juurruttaa yrittäjähenkeä ja riskinottokykyä innovatiiviseen tutkinnonjälkeiseen jatkokoulutukseen. EIT:n pitäisi tukea rajat ylittävää ja alojen välistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä ja liikkuvuutta tiede- ja tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. EIT muodostaa yhteisen innovaatioiden ja tietämyksen vaihdon foorumin, mikä auttaa tukemaan alueita, jotka eivät välittömästi ole mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä ja pidemmällä tähtäimellä saavuttamaan Horisontti 2020 -puiteohjelman prioriteetit. Olisi määritettävä erillinen prioriteetti EIT:n tarkan toiminta-alueen rajaamiseksi kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä tutkimuksen ja innovaation alalla, edesauttaen yhteisön hyvien toimintatapojen leviämistä. EIT edistää tuolloin merkittävällä tavalla toimintapuitteita, joita EU:n tutkimustoiminnan innovaatiopotentiaalin käyttöön saaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen (ERAn) toteuttaminen edellyttävät.
Tarkistus 6 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.3 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Lisäksi EIT tuo täysimittaisen koulutusnäkökulman EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Uudenlaisen yrittäjäkoulutuksen ansiosta se on tärkeä side tutkimuksen ja innovoinnin yleisten puitteiden ja koulutuspolitiikkojen ja ‑ohjelmien välillä, ja se tuo pitkäjänteistä sitoutumista, jota tarvitaan, jotta korkea-asteen koulutukseen saadaan kestäviä muutoksia. Etenkin uudet, tieteenalojen rajat ylittävät ja monitieteelliset EIT:n tutkinnot ovat osoitus siitä, että EIT on edelläkävijä innovointisuuntautuneen koulutuksen yhteisessä kehittämisessä; sen toiminnan heijastusvaikutukset ulottuvat laajalle, Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelmaan, mikä puolestaan edistää eurooppalaista korkeakoulutusaluetta.	Lisäksi EIT tuo täysimittaisen koulutuskomponentin EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ainoana tekijänä, jossa korostetaan voimakkaasti koulutuksellisia näkökohtia, muun muassa asettamalla tutkimusjulkaisut avoimesti saataville. EIT:n olisi tämän vuoksi varmistettava, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmia rahoitetaan asianmukaisesti. Uudenlaisen yrittäjäkoulutuksen ansiosta se on tärkeä side tutkimuksen ja innovoinnin yleisten puitteiden ja koulutuspolitiikkojen ja ‑ohjelmien välillä, ja se tuo pitkäjänteistä sitoutumista, jota tarvitaan, jotta voidaan tarjota uusia keinoja mukauttaa korkea-asteen koulutusta yhteiskuntien uusiin vaatimuksiin. On kiinnitettävä erityistä huomiota yliopistojen ja muiden korkeakoulutason oppilaitosten asianmukaiseen rahoitukseen. Se takaa yhtäläiset mahdollisuudet laitoksille, jotka vasta pyrkivät korkeimmalle eurooppalaiselle tasolle. Samalla tuetaan tutkimus- ja koulutuslaitoksia, jotka ovat jo huippuosaamiskeskuksia. Etenkin uudet, tieteenalojen rajat ylittävät ja monitieteelliset EIT:n tutkinnot ovat osoitus siitä, että EIT on edelläkävijä innovointisuuntautuneen koulutuksen yhteisessä kehittämisessä; sen toiminnan heijastusvaikutukset ulottuvat laajalle, Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelmaan samalla kun tuetaan eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen humanistista perinnettä, mikä puolestaan edistää eurooppalaista korkeakoulutusaluetta.
Tarkistus 7 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.3 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Lisäksi tarjoutuu tilaisuuksia toisiaan vahvistavaan vuorovaikutukseen unionin koheesiopolitiikan kanssa, kun otetaan huomioon innovoinnin paikallisten ja globaalien näkökohtien väliset yhteydet. Yhteistoimintakeskittymät antavat mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön ja pystyvät hyödyntämään useita omien alueidensa rahoitusjärjestelmiä. Yhteistoimintakeskittymät lisäävät merkittävällä tavalla osaamis- ja innovaatioyhteisön kykyä luoda kaiken kaikkiaan yhteyksiä paikallistason ja globaalin tason välille: yhtenä keinona on tiivis yhteistyö alueviranomaisten kanssa, varsinkin niiden viranomaisten, jotka ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa älykkääseen erikoistumiseen tähtääviä alueellisia innovointistrategioita. Lisäksi voitaisiin tiivistää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja paikallisten klusteriorganisaatioiden välisiä yhteyksiä, jotta pk-yritykset osallistuisivat enemmän osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimiin. Synergiamahdollisuudet vaihtelevat osaamis- ja innovaatioyhteisön aihealueen mukaan, mutta useat EU:n tason aloitteet ja ohjelmat ovat omiaan luomaan yhteistyöhön ja koordinointiin perustuvia hyötyjä. EIT:n ja – niin nykyisten kuin tulevienkin – osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ydintehtävänä on tuoda lisäarvoa eurooppalaiseen huippuosaamiseen, ja siksi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi luonnollisesti hyödynnettävä synergiaa mahdollisimman paljon. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt tuovat lisäarvoa asiaankuuluvilla alueilla mahdollisesti oleviin aloitteisiin, joista voidaan mainita esimerkiksi yhteiset ohjelma-aloitteet, eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet.	Lisäksi tarjoutuu tilaisuuksia toisiaan vahvistavaan vuorovaikutukseen unionin koheesiopolitiikan kanssa, kun otetaan huomioon innovoinnin paikallisten ja globaalien näkökohtien väliset yhteydet. Yhteistoimintakeskittymät antavat mahdollisuudet alueiden väliseen ja rajat ylittävään yhteistyöhön ja pystyvät hyödyntämään useita omien alueidensa rahoitusjärjestelmiä. Yhteistoimintakeskittymät lisäävät merkittävällä tavalla osaamis- ja innovaatioyhteisön kykyä luoda kaiken kaikkiaan yhteyksiä paikallistason ja globaalin tason välille: yhtenä keinona on tiivis yhteistyö alueviranomaisten kanssa, varsinkin niiden viranomaisten, jotka ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa älykkääseen erikoistumiseen tähtääviä alueellisia innovointistrategioita. Lisäksi voitaisiin tiivistää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja paikallisten klusteriorganisaatioiden välisiä yhteyksiä, jotta pk-yritykset osallistuisivat enemmän osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimiin. Synergiamahdollisuudet vaihtelevat osaamis- ja innovaatioyhteisön aihealueen mukaan, mutta useat EU:n tason aloitteet ja ohjelmat ovat omiaan luomaan yhteistyöhön ja koordinointiin perustuvia hyötyjä. EIT:n ja – niin nykyisten kuin tulevienkin – osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ydintehtävänä on tuoda lisäarvoa eurooppalaiseen huippuosaamiseen, ja siksi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi luonnollisesti hyödynnettävä synergiaa mahdollisimman paljon. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt tuovat lisäarvoa asiaankuuluvilla alueilla mahdollisesti oleviin aloitteisiin, joista voidaan mainita esimerkiksi yhteiset ohjelma-aloitteet, eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet. On luotava takeet päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi (75 prosenttia rahoituksesta on peräisin yksityisestä, julkisesta ja alueellisesta rahoituksesta, myös muista unionin ohjelmista ja koheesiopolitiikasta). Olisi vältettävä rahoituksen vähentämistä muista koulutukseen liittyvistä ohjelmista.
Tarkistus 8 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.3 kohta – 5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Yhteisten ohjelma-aloitteiden olisi oltava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yleiseurooppalaisen tutkimusperustan kulmakiviä, sillä ne ovat tärkeä keino vähentää tutkimustoiminnan pirstoutuneisuutta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat puolestaan vauhdittaa ja edistää julkisen huippututkimuksen hyödyntämistä yhteisten ohjelma-aloitteiden puitteissa ja vähentää siten innovaatiotoiminnan pirstoutuneisuutta. Yhteiset teknologia-aloitteet (JTI) ja hiljattain perustetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat keinoja edistää laaja-mittaista teollisuuslähtöistä tutkimusta ja keskeisten teknologioiden kehittämistä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat myötävaikuttaa siihen, että saadaan aikaan näitä merkittäviä tutkimusinvestointeja, joiden avulla tuetaan teknologian siirtoa ja kaupallistamista ja kehitetään olemassa olevien yritysten keskuudessa uusia hankkeita yritystoiminnan osaajien avulla. Osaamiskolmioon perustuvan lähestymistapansa ansiosta EIT täydentää Euroopan tutkimusneuvoston investointeja tieteen eturintamassa tehtävään maailmanluokan tutkimustoimintaan, sillä EIT:n toiminta kattaa koko innovaatioketjun ideoista sovelluksiin ja käyttöön. Lisäksi EIT tarjoaa uusia tilaisuuksia innovointiin ja yrittäjyyskokemuksiin Marie Curie ‑tutkijoille ja Yhteinen Erasmus -ohjelman opiskelijoille.	Yhteisten ohjelma-aloitteiden olisi oltava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yleiseurooppalaisen tutkimusperustan kulmakiviä, sillä ne ovat tärkeä keino vähentää tutkimustoiminnan pirstoutuneisuutta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat puolestaan vauhdittaa ja edistää julkisen huippututkimuksen hyödyntämistä yhteisten ohjelma-aloitteiden puitteissa ja vähentää siten innovaatiotoiminnan pirstoutuneisuutta. Yhteiset teknologia-aloitteet (JTI) ja hiljattain perustetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat keinoja edistää laaja-mittaista teollisuuslähtöistä tutkimusta ja keskeisten teknologioiden kehittämistä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat myötävaikuttaa siihen, että saadaan aikaan näitä merkittäviä tutkimusinvestointeja, joiden avulla tuetaan teknologian siirtoa ja kaupallistamista ja kehitetään olemassa olevien yritysten keskuudessa uusia hankkeita yritystoiminnan osaajien avulla. Osaamiskolmioon perustuvan lähestymistapansa ansiosta EIT täydentää Euroopan tutkimusneuvoston investointeja tieteen eturintamassa tehtävään maailmanluokan tutkimustoimintaan, sillä EIT:n toiminta kattaa koko innovaatioketjun ideoista sovelluksiin ja käyttöön. Lisäksi EIT takaa eurooppalaisen tutkimusalueen kasvun, luoden uusia tilaisuuksia tutkijoille Maria Skłodowska-Curie -toimien puitteissa. EIT itse asiassa hyödyntää Euroopan henkistä pääomaa uusien taitojen saavuttamiseksi innovoinnissa ja yrittäjyyskokemuksissa Yhteinen Erasmus -ohjelman yhteydessä.
Tarkistus 9 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tähänastisten kokemustensa pohjalta EIT pyrkii vakiinnuttamaan ja kehittämään rooliaan "investoijana", joka edistää ja kokoaa yhteen nykyisiä tutkimuksen, yritystoiminnan ja korkea-asteen koulutuksen alan huippuosaamiskeskuksia Euroopassa ja tukee niiden pitkäjänteistä järjestelmällistä yhteistyötä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla.	Tähänastisten kokemustensa pohjalta EIT pyrkii vakiinnuttamaan ja kehittämään rooliaan "investoijana", joka edistää ja kokoaa yhteen nykyisiä tutkimuksen, yritystoiminnan ja korkea-asteen koulutuksen alan huippuosaamiskeskuksia Euroopassa ja tukee niiden pitkäjänteistä järjestelmällistä yhteistyötä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla. Tämän vuoksi on käynnistettävä tiedotuskampanjoita, joissa hyödynnetään kaikkia asiaankuuluvia viestinnän keinoja ja lähestymistapoja sen varmistamiseksi, että sekä korkeakouluilla että opiskelijoilla on saatavilla riittävästi tietoa EIT:n sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnasta ja ulottuvuudesta.
Tarkistus  10 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.1 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöt eivät pelkästään tukeudu kumppaniorganisaatioidensa olemassa olevaan erinomaiseen tutkimusperustaan, vaan ne ovat myös edelläkävijöitä EIT:n koulutustehtävän edistämisessä ja toteuttamisessa. Tavoitteena on kouluttaa osaavia ihmisiä, joilla on globaalissa osaamistaloudessa tarvittavat taidot, tiedot ja ajattelutavat. Tätä varten EIT muun muassa edistää aktiivisesti EIT:n tutkintoja seuraamalla niiden laatua ja toteuttamisen yhdenmukaisuutta kaikissa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. Tässä yhteydessä käytetään paljon vertais- ja asiantuntija-arviointeja ja käydään vuoropuhelua kansallisten ja laadunvarmistuselinten kanssa. Tällä tavoin edistetään EIT:n tutkintojen kansallista ja kansainvälistä tunnustamista ja lisätään niiden vetovoimaa maailmanlaajuisesti, ja samalla luodaan kansainvälisen tason yhteistyöfoorumi. Jatkossa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä kannustetaan laajentamaan koulutustoimiaan ja tarjoamaan enemmän erilaisia opiskelumuotoja siten, että tutkinnonjälkeisen jatkokoulutuksen lisäksi huomioon otettaisiin useita innovatiivisia ammatillisen kehittämisen toimia, kuten johtohenkilöiden koulutus, räätälöity koulutus ja kesäkurssit. Jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutustoimet tuottaisivat enemmän vaikutuksia ja saavuttaisivat suuremman kohdeyleisön, osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat esimerkiksi kokeiluluontoisesti suunnitella opintokokonaisuuksia perustutkintoa suorittaville opiskelijoille tai kouluopetukseen tarkoitettuja paketteja.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöt eivät pelkästään tukeudu kumppaniorganisaatioidensa olemassa olevaan erinomaiseen tutkimusperustaan, vaan ne ovat myös edelläkävijöitä EIT:n koulutustehtävän edistämisessä ja toteuttamisessa. Tavoitteena on kouluttaa osaavia ihmisiä, joilla on globaalissa osaamistaloudessa tarvittavat taidot, tiedot ja ajattelutavat. Tätä varten EIT muun muassa edistää aktiivisesti EIT:n tutkintoja seuraamalla niiden laatua ja toteuttamisen yhdenmukaisuutta kaikissa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. Tätä varten osaamis- ja innovaatioyhteisöt soveltavat EIT:n tutkintoihin laatukriteerejä (toisin sanoen Bolognan prosessin noudattamista, yrittäjyyttä, korkeakoulujen ja teollisuuden välistä voimakasta liikkuvuutta), jotta pidetään yllä korkeita akateemisia standardeja ja varmistetaan viime kädessä eurooppalaisten korkeakoulujen maine ja arvostus. Lisäksi käytetään paljon vertais- ja asiantuntija-arviointeja ja käydään vuoropuhelua kansallisten ja laadunvarmistuselinten kanssa. Tällä tavoin edistetään EIT:n tutkintojen kansallista ja kansainvälistä tunnustamista ja lisätään niiden vetovoimaa maailmanlaajuisesti, ja samalla luodaan kansainvälisen tason yhteistyöfoorumi. Jatkossa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä kannustetaan laajentamaan koulutustoimiaan ja tarjoamaan enemmän erilaisia opiskelumuotoja siten, että tutkinnonjälkeisen jatkokoulutuksen lisäksi huomioon otettaisiin useita innovatiivisia ammatillisen kehittämisen toimia, kuten johtohenkilöiden koulutus, räätälöity koulutus ja kesäkurssit. Korkeakouluilla säilyy akateeminen vapaus osaamisen ja tutkimuksen osalta, ja ne suojelevat omia opetusohjelmiaan pyrkiessään etsimään synergiaa liike-elämän etujen kanssa.
Tarkistus 11 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.1 kohta – 5 kohta – 2 a luetelmakohta (uusi) (kehyksen sisällä)
Komission teksti	Tarkistus
	Ÿ vahvistaa kriteerit EIT:n tutkinnoille niiden akateemisen pätevyyden ja korkeiden standardien takaamiseksi.
Tarkistus  12 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.1 kohta – 5 kohta – 3 luetelmakohta (kehyksen sisällä)
Komission teksti	Tarkistus
Ÿ perustaa EIT:n tutkintoja koskevan vertaisarviointijärjestelmän ja aloittaa vuoropuhelun kansallisten ja kansainvälisten laadunvarmistuselinten kanssa	Ÿ varmistaa aktiivisesti johdonmukaisuus ja vastaavuus EIT:ssä perustamalla EIT:n tutkintoja koskeva vertaisarviointijärjestelmä ja aloittaa vuoropuhelun kansallisten ja kansainvälisten laadunvarmistuselinten kanssa
Tarkistus 13 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.1 kohta – 5 kohta – 4 luetelmakohta (kehyksen sisällä)
Komission teksti	Tarkistus
Ÿ kannustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä monipuolistamaan koulutustoimia.	Ÿ kannustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä monipuolistamaan koulutustoimia, erityisesti toimia, joilla on määrä tarjota osaamis- ja innovaatioyhteisöille mahdollisuus jakaa osaamistaan sellaisten instituutioiden kanssa, jotka saattavat olla kiinnostuneita osallistumaan tuleviin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, ja lisätä tietoisuutta näiden koulutusohjelmien olemassaolosta.
Tarkistus 14 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.1 kohta – 5 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi) (kehyksen sisällä)
Komission teksti	Tarkistus
	Ÿ kehottaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä tarjoamaan opiskelijoille tarvittavat tiedot toisessa jäsenvaltiossa hankittujen tutkintojen tunnustamisesta.
Tarkistus 15 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.1 kohta – 5 kohta – 4 b luetelmakohta (uusi) (kehyksen sisällä)
Komission teksti	Tarkistus
	Ÿ määrittää yhteiset tutkintojen ja tutkintotodistusten hyväksyntämenettelyt Euroopan tasolla.
Tarkistus 16 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT laajentaa asteittain osaamis- ja innovaatioyhteisöjen joukkoa, jotta tuotettaisiin entistä enemmän vaikutuksia ja kannustettaisiin innovaatioihin uusilla yhteiskunnallisten haasteiden lohkoilla. Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamista koskevaa asteittaista etenemissuunnitelmaa noudattamalla EIT varmistaa, että aiemmilta kierroksilta saadut kokemukset otetaan asianmukaisesti huomioon ja että osaamis- ja innovaatioyhteisöjä perustetaan vain sellaisille aihealueille, joilla toiminnan lähtökohdat ovat selvän innovaatiopotentiaalin ja huippuluokan osaamisen ansiosta hyvät. Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä perustetaankin vuosina 2014–2020 kahdessa vaiheessa: kolme vuonna 2014 ja kolme vuonna 2018, joten vuosina 2014–2020 osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokonaismäärä nousee yhdeksään (toisin sanoen yhteistoimintakeskittymiä perustetaan 40–50 eri puolille EU:ta). Mahdollinen uusi osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskeva valintamenettely järjestetään vuonna 2018, ja sen tärkeinä lähtökohtina ovat EIT:tä ja olemassa olevia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä käsittelevän perusteellisen ulkoisen arvioinnin tulokset, mukaan lukien arviointi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä EIT:n panoksesta EU:n ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin edistämiseen, sekä Horisontti 2020 -ohjelmaa koskevien arviointien tulokset.	EIT laajentaa asteittain osaamis- ja innovaatioyhteisöjen joukkoa, jotta tuotettaisiin entistä enemmän vaikutuksia ja kannustettaisiin innovaatioihin uusilla yhteiskunnallisten haasteiden lohkoilla. Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamista koskevaa asteittaista etenemissuunnitelmaa noudattamalla EIT varmistaa, että aiemmilta kierroksilta saadut kokemukset otetaan asianmukaisesti huomioon ja että osaamis- ja innovaatioyhteisöjä perustetaan vain sellaisille aihealueille, joilla on selvä innovaatiopotentiaali ja huomattava sosiaalinen vaikutus ja joilla lähtökohdat ovat huippuluokan osaamisen ansiosta hyvät. Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä perustetaankin vuosina 2014–2020 kahdessa vaiheessa: kolme vuonna 2014 ja kolme vuonna 2018, joten vuosina 2014–2020 osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokonaismäärä nousee yhdeksään (toisin sanoen yhteistoimintakeskittymiä perustetaan 40–50 eri puolille EU:ta). Mahdollinen uusi osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskeva valintamenettely järjestetään vuonna 2018, ja sen tärkeinä lähtökohtina ovat EIT:tä ja olemassa olevia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä käsittelevän perusteellisen ulkoisen arvioinnin tulokset, mukaan lukien arviointi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä EIT:n panoksesta EU:n ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin edistämiseen, sekä Horisontti 2020 -ohjelmaa koskevien arviointien tulokset.
Tarkistus 17 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt perustetaan suurten yhteiskunnallisten haasteiden lohkoille, joilla on todellista innovaatiopotentiaalia. EIT tukee yleensä EU:n poliittisella asialistalla olevien tavoitteiden ja erityisesti Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista, sillä puiteohjelmassa määritetään useita yhteiskunnallisia haasteita sekä mahdollistavia teknologioita ja teollisuusteknologioita. Tavoitteena on perustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä sellaisille aihealueille, joita voidaan niiden suuruusluokan ja monimutkaisuuden vuoksi käsitellä vain poikkitieteellisellä, rajatylittävällä ja monialaisella tavalla. Aihealueiden valintaa varten olisikin analysoitava tarkoin, pystyykö osaamis- ja innovaatioyhteisö tuomaan todellista lisäarvoa ja vaikuttamaan myönteisesti talouteen ja yhteiskuntaan.	Uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt perustetaan suurten yhteiskunnallisten haasteiden temaattisille lohkoille, joilla on todellista innovaatiopotentiaalia. EIT tukee yleensä EU:n poliittisella asialistalla olevien tavoitteiden ja erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista, sillä puiteohjelmassa määritetään useita yhteiskunnallisia haasteita. Tavoitteena on perustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä sellaisille aihealueille, joita voidaan niiden suuruusluokan ja monimutkaisuuden vuoksi käsitellä vain poikkitieteellisellä, rajatylittävällä ja monialaisella tavalla. Aihealueiden valintaa varten olisikin analysoitava tarkoin, pystyykö osaamis- ja innovaatioyhteisö tuomaan todellista lisäarvoa ja vaikuttamaan myönteisesti talouteen ja yhteiskuntaan. Uusille osaamis- ja innovaatioyhteisöille on myönnettävä varoja kilpailullisin perustein ja hankkeiden laatu ja potentiaali huomioiden, samalla kun taataan jokaiselle osaamis- ja innovaatioyhteisölle riittävä rahoitus todellisten innovaatioiden luomiseen.
Tarkistus 18 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.2 kohta – 3 alakohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ÿ tieteenalojen rajat ylittävien lähestymistapojen edellyttäminen ja uusien koulutustyyppien kehittäminen yli tieteenalojen rajojen	Ÿ tieteenalojen rajat ylittävien lähestymistapojen edellyttäminen ja korkeakoulujen rohkaiseminen kehittämään uusia koulutustyyppejä yli tieteenalojen rajojen
Tarkistus 19 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.2 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT:n ehdotukseen sisältyneiden sekä laajemman sidosryhmien yhteisön esittämien aihealueiden arviointi osoitti selvästi, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen potentiaalisissa vaikutuksissa on eroja. Siksi osa aihealueista hylättiin kokonaan, ja jotkin aihealueet määriteltiin uudelleen, jotta ne vastaisivat paremmin tämän alan erityisiä näkökohtia Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.	EIT:n ehdotukseen sisältyneiden sekä laajemman sidosryhmien yhteisön esittämien aihealueiden arviointi osoitti selvästi, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen potentiaalisissa vaikutuksissa on eroja. Siksi osa aihealueista hylättiin kokonaan, ja jotkin aihealueet määriteltiin uudelleen, jotta ne vastaisivat paremmin tämän alan erityisiä näkökohtia Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Tutkimuspotentiaalin kehitystä ja mahdollisesti syntyvää uutta innovointidynamiikkaa pitäisi arvioida säännöllisesti tulevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamiseksi aloille, joilla niitä ei vielä ole mutta jotka täyttävät vaaditut kriteerit (esimerkiksi merenkulkuala).
Tarkistus 20 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.2 kohta – 5 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Arvioinnissa todettiin, että seuraaville aihealueille perustettavilla uusilla osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on eniten mahdollisuuksia tuoda lisäarvoa olemassa oleviin toimiin ja vauhdittaa innovointia todella tuntuvasti:	Arvioinnissa todettiin, että seuraaville aihealueille perustettavilla uusilla osaamis- ja innovaatioyhteisöillä voidaan tuoda lisäarvoa olemassa oleviin toimiin ja vauhdittaa innovointia todella tuntuvasti. Luettelo on kuitenkin puhtaasti suuntaa-antava niiden aihealueiden osalta, jotka lopulta valitaan tuleville osaamis- ja innovaatioyhteisöille:
Tarkistus 21 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.2 kohta – 9 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vuonna 2018 järjestettävällä toisella valintakierroksella tarkastellaan jäljelle jääviä aiheita (kaupunkiliikenne, lisäarvoa tuova valmistusteollisuus ja älykäs turvallinen yhteiskunta) ja toisaalta otetaan huomioon uusia ja odottamattomia haasteita, joita voi syntyä tulevaisuudessa.	Vuonna 2018 järjestettävällä toisella valintakierroksella voidaan tarkastella edellä mainitusta luettelosta jäljelle jääviä aiheita (kaupunkiliikenne, lisäarvoa tuova valmistusteollisuus ja älykäs turvallinen yhteiskunta) sekä muita aiheita, joissa otetaan huomioon uusia ja odottamattomia haasteita, joita voi syntyä tulevaisuudessa.
Tarkistus 22 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.2 kohta – 9 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös humanististen tieteiden asemaan korkea-asteen koulutuksessa, sillä niillä on merkittävä vaikutus niin talouselämään kuin Euroopan kulttuuriperinnön edistämiseen. Tämän vuoksi humanistisia tieteitä ei pidä sivuuttaa tai unohtaa valittaessa aihealueita tuleville osaamis- ja innovaatioyhteisöille.
Tarkistus 23 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.2 kohta – 10 kohta – 1 a luetelmakohta (uusi) (kehyksen sisällä)
Komission teksti	Tarkistus
	Ÿ Kaikkia asianomaisia sidosryhmiä, korkeakoulujen, yritysten, yrittäjien ja tutkimuskeskusten lisäksi myös kansalaisyhteiskuntaa, paikallishallintoa ja alan kansalaisjärjestöjä on kuultava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuoden 2018 kolmannen valintakierroksen kattamista aihealueista.
Tarkistus 24 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.2 kohta – 10 kohta – 1 b luetelmakohta (uusi) (kehyksen sisällä)
Komission teksti	Tarkistus
	Ÿ On varmistettava kaikin tavoin, että mahdollisimman monet mahdollisesti kiinnostuneet osapuolet ovat tietoisia tulevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintamenettelyistä. Mahdollisesti kiinnostuneille osapuolille esitetään kaikki tarvittavat tiedot, jotta ne voivat asianmukaisesti arvioida mahdollista panostaan. Tässä yhteydessä erityistä huomiota kiinnitetään alueisiin, joilta ei vielä ole yhtään osanottajaa nykyisissä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä.
Tarkistus 25 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.2 kohta – 10 kohta – 2 a luetelmakohta (uusi) (kehyksen sisällä)
Komission teksti	Tarkistus
	Ÿ Varmistetaan, että osaamis- ja innovaatioyhteisöissä sosiaalinen näkökulma on erittäin tärkeä kriteeri, joka on yhä näkyvämpi yhteiskunnallisissa haasteissa.
Tarkistus 26 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Aloitusvaiheessa EIT:n toiminta on keskittynyt lähinnä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamiseen. EIT:n tavoitteena on luonnollisesti lujittaa olemassa olevia huippuosaamiskeskuksia, mutta toisaalta EIT:n on myös tuotettava hyötyä niille unionin alueille, jotka eivät ole suoraan mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. Yhtenä EIT:n tärkeänä tehtävänä onkin edistää aktiivisesti hyvien toimintatapojen levittämistä osaamiskolmion integroimiseksi, jotta saataisiin aikaan yhteinen innovaatiokulttuuri ja tietämyksen jakamisen kulttuuri.	Aloitusvaiheessa EIT:n toiminta keskittyi lähinnä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamiseen. EIT:n tavoitteena on luonnollisesti lujittaa olemassa olevia huippuosaamiskeskuksia – tai rohkaista uusien perustamiseen – mutta toisaalta EIT:n on myös tuotettava hyötyä niille unionin alueille, jotka eivät ole suoraan mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. Lisäksi on tärkeää, että EIT lisää näkyvyyttään jäsenvaltioissa, jotka eivät vielä osallistu osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, ja erityisesti niissä, joilla on vähemmän kokemusta tällaisista yhteisistä hankkeista. Huippuosaamisen perustetta sekä toissijaisuusperiaatetta on sovellettava aina. Yhtenä EIT:n tärkeänä tehtävänä onkin edistää aktiivisesti hyvien toimintatapojen levittämistä, kuten tutkimustulosten avointa julkaisemista ja avointa tutkimusta, osaamiskolmion integroimiseksi, jotta saataisiin aikaan yhteinen innovaatiokulttuuri ja tietämyksen jakamisen kulttuuri.
Tarkistus 27 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vastaisuudessa EIT:n toiminnassa on saatettava osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset ymmärrettävään ja uudestaan hyödynnettävään muotoon ja nivottava ne kulttuuriin, joka voi toimia esikuvana Euroopassa ja muuallakin. EIT kartoittaa, analysoi ja jakaa hyviä toimintatapoja sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä tuotettuja uusia hallinto- ja rahoitusmalleja ja pyrkii siten varmistamaan EIT:ssä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöissä kehitetyn tietämyksen levittämisen ja hyödyntämisen, mistä on hyötyä ihmisille ja laitoksille, myös niille, jotka eivät ole suoraan mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä.	Vastaisuudessa EIT:n toiminnassa on saatettava osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset ymmärrettävään ja uudestaan hyödynnettävään muotoon ja nivottava ne kulttuuriin, joka voi toimia esikuvana Euroopassa ja muuallakin. EIT kartoittaa, analysoi ja jakaa hyviä toimintatapoja sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä tuotettuja uusia hallinto- ja rahoitusmalleja ja pyrkii siten varmistamaan EIT:ssä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöissä kehitetyn tietämyksen levittämisen ja hyödyntämisen, mistä on hyötyä kansalaisille, yksityisille yhteisöille ja laitoksille, myös niille, jotka eivät ole suoraan mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä.
Tarkistus 28 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT voi tuoda merkittävän panoksen, kun se kokoaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen soveltamat erilaiset toimintamallit ja mahdollistaa niiden siirtämisen innovaatiokapasiteetiltaan heikoille alueille, jotka eivät muuten pystyisi hyödyntämään EIT:n saamia kokemuksia. Tällaisten siirtojen avulla varmistetaan, että EIT:n kokemuksiin perustuvat hyödyt edistävät innovaatiokapasiteetin kehittämistä näillä alueilla. Tämän toiminnan ansiosta on mahdollista saada tuntuvia tuottoja, kun perustana on osaamis- ja innovaatioyhteisöjen työ.	EIT voi tuoda merkittävän panoksen, kun se kokoaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen soveltamat erilaiset toimintamallit ja mahdollistaa niiden siirtämisen innovaatiokapasiteetiltaan heikoille aihealueille, jotka eivät muuten pystyisi hyödyntämään EIT:n saamia kokemuksia. Tällaisten siirtojen avulla varmistetaan, että EIT:n kokemuksiin perustuvat hyödyt edistävät innovaatiokapasiteetin kehittämistä näillä alueilla. Tämän toiminnan ansiosta on mahdollista saada tuntuvia tuottoja, kun perustana on osaamis- ja innovaatioyhteisöjen työ. Tämän osalta on hyvin tärkeää, että innovaation käsitettä sovelletaan myös akateemisilla aloilla, jotka voivat tuottaa ajatuksia ja käsitteitä tai uutta aineellista näyttöä Euroopan kulttuurin menneisyydestä tai nykytilasta.
Tarkistus 29 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2 kohta – 5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Lahjakkaat ihmiset ovat ehdoton edellytys tuloksekkaalle innovoinnille. Yhtenä EIT:n keskeisenä tehtävänä on tarjota lahjakkaille ihmisille tilaisuus käyttää potentiaaliaan rajoituksitta ja luoda heille otollinen ympäristö. EIT kehittää sellaista ympäristöä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla, mutta lisäksi tarvitaan strategioita, joilla huippulahjakkuuksia on mahdollista houkutella ja saada mukaan toimintaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolelta.	Lahjakkaat ihmiset ovat asianmukaista koulutusta saatuaan ja päästessään inspiroivaan työhön ehdoton edellytys tuloksekkaalle tutkimukselle ja avoimia innovoinnille. Yhtenä EIT:n keskeisenä tehtävänä on tarjota lahjakkaille ihmisille tilaisuus käyttää potentiaaliaan rajoituksitta ja luoda heille otollinen ympäristö. EIT kehittää sellaista ympäristöä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla, mutta lisäksi tarvitaan strategioita, joilla huippulahjakkuuksia on mahdollista houkutella ja saada mukaan toimintaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolelta.
Tarkistus 30 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2 kohta – 7 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT:llä on myös selvä rooli houkuteltaessa lahjakkaita ihmisiä EU:n ulkopuolelta. EIT voi panoksellaan täydentää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jäsenten vetovoimaa luomalla vahvan tuotemerkin ja solmimalla strategisia suhteita keskeisiin kumppaneihin maailmanlaajuisesti. EIT:n olisi tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa kehitettävä lyömätön kansainvälinen strategia, kartoitettava asiaankuuluvia toimijoita ja mahdollisia kumppaneita ja luotava niihin yhteydet. Tässä yhteydessä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi täysimittaisesti hyödynnettävä nykyisiä EU:n aloitteita, kuten Yhteinen Erasmus ‑ohjelmaa ja Marie Curie -toimia. EIT voi myös edistää tietämyksen jakamista, mentorointia ja verkostoitumista tukemalla EIT:n entisten opiskelijoiden verkoston perustamista.	EIT:llä on myös selvä rooli houkuteltaessa lahjakkaita ihmisiä EU:n ulkopuolelta. EIT voi panoksellaan täydentää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jäsenten vetovoimaa luomalla vahvan tuotemerkin ja solmimalla strategisia suhteita keskeisiin kumppaneihin maailmanlaajuisesti. EIT:n olisi tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa kehitettävä lyömätön kansainvälinen strategia, kartoitettava asiaankuuluvia toimijoita ja mahdollisia kumppaneita ja luotava niihin yhteydet. Tässä yhteydessä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi täysimittaisesti hyödynnettävä nykyisiä EU:n aloitteita, kuten Yhteinen Erasmus ‑ohjelmaa ja Marie Curie -toimia. On varmistettava EIT:n täydentävyys kaikkien muiden nykyisten koulutus- ja tutkimusohjelmien (Euroopan tutkimusneuvosto, yhteiset tutkimuskeskukset, eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet, osaamisyhteenliittymät jne.) kanssa. EIT voi myös edistää tietämyksen jakamista, mentorointia ja verkostoitumista tukemalla EIT:n entisten opiskelijoiden verkoston perustamista. Se voi myös edistää tätä tukemalla tutkimusaloja, jotka liittyvät eurooppalaiseen kulttuuriin, joka on aina herättänyt kiinnostusta maailmassa.
Tarkistus 31 Ehdotus päätökseksi Liite I – 2.2 kohta – 8 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on varmistettava, että maisteri- tai tohtoritutkimuksissa tai niiden yhteydessä saatuja tieteellisiä tuloksia ja niiden sovelluksia julkaistaan asianmukaisesti kansainväliseen akateemiseen vuoropuheluun osallistumiseksi.
Tarkistus 32 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2. kohta – 9 kohta – 1 luetelmakohta (kehyksen sisällä)
Komission teksti	Tarkistus
Ÿ perustaa tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa järjestelmän ("EIT-stipendiaatit"), jonka avulla huippulahjakkaat ihmiset EU:sta ja sen ulkopuolelta voivat osallistua osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymien toimintaan tietyn ajan, mistä koituu keskinäistä hyötyä sekä osallistujille että osaamis- ja innovaatioyhteisölle	Ÿ perustaa tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa järjestelmän ("EIT-stipendiaatit"), jonka avulla opiskelijoiden, tutkijoiden, akateemikkojen, opetushenkilöstön ja yrittäjien kaikkia unionin tutkimusaloja ja yritystoimintaa edustava monialainen ryhmä, joka ei vielä osallistu nykyisiin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, ja huippulahjakkaat ihmiset unionista ja sen ulkopuolelta voivat osallistua osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymien toimintaan tietyn ajan, mistä koituu keskinäistä hyötyä sekä osallistujille että osaamis- ja innovaatioyhteisölle ja mikä auttaa lisäämään tietoisuutta osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnasta sekä yleisesti EIT:n näkyvyyttä
Tarkistus 33 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2. kohta – 9 kohta – 1 a luetelmakohta (uusi) (kehyksen sisällä)
Komission teksti	Tarkistus
	Ÿ luoda foorumin huippuosaamisen, yhteistyön ja yhteisten hankkeiden edistämiseksi korkeakouluissa koko unionin alueella
Tarkistus 34 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2. kohta – 9 kohta – 2 luetelmakohta (kehyksen sisällä)
Komission teksti	Tarkistus
Ÿ ottaa käyttöön verkkofoorumin, jonka avulla voidaan jakaa tietämystä ja verkottua EIT:n puitteissa	Ÿ ottaa käyttöön verkkofoorumin, jonka avulla voidaan jakaa tietämystä ja verkottua EIT:n puitteissa Tätä välinettä käytetään niiden opiskelijoiden, tutkijoiden, akateemikkojen, opetushenkilöstön ja yrittäjien rohkaisemiseen, jotka eivät vielä osallistu nykyisiin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, jotta nämä ottaisivat selvää nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnasta sekä tulevien valintakierrosten suunnitelmista.
Tarkistus 35 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2. kohta – 9 kohta – 2 a luetelmakohta (uusi) (kehyksen sisällä)
Komission teksti	Tarkistus
	Ÿ ottaa käyttöön työkaluja, joilla helpotetaan sellaisten teollis- ja tekijänoikeuksien tunnistamista, jotka syntyvät jollakin tutkimusalalla tai tutkimuksen yhteydessä, sekä niiden saamista, luovuttamista ja siirtämistä, tilanteesta ja toimijoiden tarpeista riippuen
Tarkistus 36 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2. kohta – 9 kohta – 4 luetelmakohta (kehyksen sisällä)
Komission teksti	Tarkistus
Ÿ asettaa osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset ja hyvät tulokset järjestelmällisesti EU:n laajemman innovaatioyhteisön ja muidenkin saataville; tuolloin voidaan kehittää avointa opetusmateriaalia sisältävä tietokanta, joka pohjautuu EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutustoimiin.	Ÿ asettaa osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset ja hyvät tulokset järjestelmällisesti EU:n laajemman innovaatioyhteisön ja muidenkin saataville; tuolloin kehitetään avointa opetusmateriaalia sisältävä tietokanta, joka pohjautuu EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutustoimiin ja joka annetaan kaikkien unionin korkea-asteen koulutuslaitosten saataville.
Tarkistus 37 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.3. kohta – 5 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Komissio on lisännyt toimiaan, joiden tarkoituksena on tukea EIT:tä moitteettoman ja toimivan tuloshakuisen seurantajärjestelmän käyttöön ottamisessa. Seurantajärjestelmän avulla varmistetaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täysi vastuullisuus, tulosten laatu ja Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden tukeminen ja toisaalta huolehditaan siitä, että osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on riittävässä määrin toimintadynamiikan edellyttämää joustavuutta. Järjestelmän avulla EIT pystyy kehittämään hyvät valmiudet koota ja analysoida osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuottamaa panosta, minkä lisäksi se pystyy mittaamaan EIT:n suoritusta sen omiin tavoitteisiin nähden sekä vertaamaan EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin parhaisiin käytäntöihin. Järjestelmä suunnitellaan joustavasti, ja tarvittaessa sitä muutetaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien kehittymisen ja lisääntymisen edellyttämällä tavalla. Riippumattomassa ulkoisessa arvioinnissa esitettyjen suositusten pohjalta ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan sisältyvien yleisten seurantasäännösten mukaisesti komissio on yhdessä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa ehdottanut, että EIT:tä varten otetaan käyttöön tuloshakuinen suorituskyvyn seurantajärjestelmä, joka kattaa seuraavat toimintatasot:	Komissio on lisännyt toimiaan, joiden tarkoituksena on tukea EIT:tä moitteettoman ja toimivan tuloshakuisen seurantajärjestelmän käyttöön ottamisessa. Seurantajärjestelmän avulla varmistetaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täysi vastuullisuus, tulosten laatu ja Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden tukeminen ja toisaalta huolehditaan siitä, että osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on riittävässä määrin tutkimus- ja toimintadynamiikan edellyttämää joustavuutta. Järjestelmän avulla EIT pystyy kehittämään hyvät valmiudet koota ja analysoida osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuottamaa panosta, minkä lisäksi se pystyy mittaamaan EIT:n suoritusta sen omiin tavoitteisiin nähden sekä vertaamaan EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin parhaisiin käytäntöihin. Järjestelmä suunnitellaan joustavasti, ja tarvittaessa sitä muutetaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien kehittymisen ja lisääntymisen edellyttämällä tavalla. Riippumattomassa ulkoisessa arvioinnissa esitettyjen suositusten pohjalta ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan sisältyvien yleisten seurantasäännösten mukaisesti komissio on yhdessä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa ehdottanut, että EIT:tä varten otetaan käyttöön tuloshakuinen suorituskyvyn seurantajärjestelmä, joka kattaa seuraavat toimintatasot:
Tarkistus 38 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.3 kohta – 5 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ÿ EIT:n taso: Arvioidaan EIT:n suorituskykyä ottaen huomioon EU:n elimille asetetut tehokkuus- ja vaikuttavuusvaatimukset. Tällöin arvioidaan, miten EIT on onnistunut tukemaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, ja mitataan tulosten levittämistä koskevien toimien sekä julkisuustoimien ja kansainvälisten toimien määrä ja peitto sekä arvioidaan EIT:n kykyä kehittää yksinkertaistettuja menettelyjä.	Ÿ EIT:n taso: Arvioidaan EIT:n suorituskykyä ottaen huomioon EU:n elimille asetetut tehokkuus- ja vaikuttavuusvaatimukset. Tällöin arvioidaan, miten EIT on onnistunut tukemaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, ja mitataan tulosten levittämistä koskevien toimien sekä julkisuustoimien ja kansainvälisten toimien määrä ja peitto sekä arvioidaan EIT:n kykyä kehittää yksinkertaistettuja menettelyjä sekä rohkaista osaamiskeskusten perustamiseen keinona laajentaa tutkimusta ja innovaatiota kaikkialla unionissa.
Tarkistus 39 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.3 kohta – 5 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ÿ Osaamis- ja innovaatioyhteisöt käsittävä taso: Seurataan, miten kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt tukevat EIT:n tulostaulussa tai muussa vastaavassa asiakirjassa määritettyjen EIT:n strategisten tavoitteiden saavuttamista.	Ÿ Osaamis- ja innovaatioyhteisöt käsittävä taso: Seurataan, miten kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt tukevat EIT:n tulostaulussa tai muussa vastaavassa asiakirjassa määritettyjen EIT:n strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä rohkaistaan eri tieteenalojen väliseen tutkimukseen keinona vahvistaa ja tukea uusien tutkimus- ja innovaatioalojen luomista.
Tarkistus 40 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.3 kohta – 5 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ÿ Yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön taso: Seurataan yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön suorituskykyä asianomaisen yhteisön liiketoimintasuunnitelmassa määritettyjen yksittäisten tavoitteiden ja keskeisten suoritusindikaattoreiden perusteella. Osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on erilaiset liiketoimintamallit ja markkinat, ja näin ollen eroavuuksia on myös niiden suoritusindikaattoreissa, jotka ovat keskeisiä yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön tuloksekkaan johtamisen kannalta.	Ÿ Yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön taso: Seurataan yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön suorituskykyä asianomaisen yhteisön liiketoimintasuunnitelmassa määritettyjen yksittäisten tavoitteiden ja keskeisten suoritusindikaattoreiden perusteella. Osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on erilaiset liiketoimintamallit ja markkinat, ja näin ollen eroavuuksia on myös niiden suoritusindikaattoreissa, jotka ovat keskeisiä yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön tuloksekkaan johtamisen kannalta. Lisäksi rohkaistaan perustamaan rinnakkaissijoituskeskuksia keinona laajentaa toimintaa ja edistää yhteistyöajatusta paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla EIT:n toiminnan tukemiseksi.
Tarkistus 41 Ehdotus päätökseksi Liite – 3.1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hallintoneuvoston koko, kokoonpano ja menettelyt ovat ratkaisevia osatekijöitä. Itsenäisten jäsenten periaate yhdistettynä osaamis- ja innovaatioyhteisöjä edustavien valittujen jäsenten rajoitettuun määrään on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, jonka avulla on mahdollista koota asiantuntemusta kaikista osaamiskolmion osista. Alkuperäisessä mallissa – 18 valittua jäsentä ja hiljattain lisätyt neljä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen edustajaa – on kuitenkin havaittu puutteita. Pienemmän hallintoneuvoston myötä voidaan tehostaa päätöksentekoa ja vähentää hallinnollisia yleiskuluja. Tehokkuutta voidaan parantaa myös keskittämällä EIT:n hallintoneuvoston toiminta uudelleen sen ydintehtävänä olevaan strategiseen ohjaukseen. Lisäksi johdonmukaisuutta EU:n muiden aloitteiden kanssa vahvistetaan edelleen siten, että kuullaan Euroopan komissiota aikaisempaa enemmän EIT:n kolmivuotisesta työohjelmasta. EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevat tiedot EIT:n kolmivuotisen työohjelman pohjalta antavat mahdollisuuden arvioida ja varmistaa täydentävyys Horisontti 2020 -puiteohjelman muihin osiin sekä unionin muihin politiikkoihin ja välineisiin nähden. Kaikki nämä muutokset sisältyvät EIT:tä koskevan asetuksen muuttamista koskevaan ehdotukseen, joka esitetään samanaikaisesti kuin strateginen innovaatio-ohjelma.	Hallintoneuvoston koko, kokoonpano ja menettelyt ovat ratkaisevia osatekijöitä. Itsenäisten jäsenten periaate yhdistettynä osaamis- ja innovaatioyhteisöjä edustavien valittujen jäsenten rajoitettuun määrään on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, jonka avulla on mahdollista koota asiantuntemusta kaikista osaamiskolmion osista. Alkuperäisessä mallissa – 18 valittua jäsentä ja hiljattain lisätyt neljä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen edustajaa – on kuitenkin havaittu puutteita. Pienemmän hallintoneuvoston myötä voidaan tehostaa päätöksentekoa ja vähentää hallinnollisia yleiskuluja. Tehokkuutta voidaan parantaa myös keskittämällä EIT:n hallintoneuvoston toiminta uudelleen sen ydintehtävänä olevaan strategiseen ohjaukseen. Tämän osalta arvokasta tukea ja neuvontaa hallintoneuvostolle tarjoava akateemisten asiantuntijoiden komitea olisi enemmän kuin hyödyllinen lähinnä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen akateemisiin strategioihin ja opetuskäytäntöihin liittyvissä asioissa. Sen tehtävänä on valvoa ohjelmien sisältöä, niiden laatukriteerejä sekä niiden sosiaalisia ja kulttuurisia näkökohtia. Lisäksi johdonmukaisuutta EU:n muiden aloitteiden kanssa vahvistetaan edelleen siten, että kuullaan Euroopan komissiota aikaisempaa enemmän EIT:n kolmivuotisesta työohjelmasta. EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevat tiedot EIT:n kolmivuotisen työohjelman pohjalta antavat mahdollisuuden arvioida ja varmistaa täydentävyys Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muihin osiin sekä unionin muihin politiikkoihin ja välineisiin nähden. Kaikki nämä muutokset sisältyvät EIT:tä koskevan asetuksen muuttamista koskevaan ehdotukseen, joka esitetään samanaikaisesti kuin strateginen innovaatio-ohjelma.
Tarkistus 42 Ehdotus päätökseksi Liite – 3.2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Siirtymällä pois pelkän hallinnoijan roolista EIT:n päätoimipaikka optimoi operatiiviset toimintonsa ohjatakseen osaamis- ja innovaatioyhteisöt maksimisuorituksiin ja asettaakseen hyvät tulokset laajalti tarjolle. Tehokkuusedut ovat mahdollisia, kun tiettyjä palveluja ja toimintoja suoritetaan keskitetysti eikä yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön tasolla. Kaikilla osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on omat aihealueensa, mutta toisaalta niissä on useita yhdistäviä tekijöitä, ja juuri niiden kohdalla EIT voi tuoda konkreettista lisäarvoa. Tällaisten tietämyksen tarjoamista koskevien toimintojen myötä on mahdollista, että EIT:n päätoimipaikasta tulee informaation välittäjä ja monipuolinen yhteistyökumppani: se voi esimerkiksi tukea osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskinäistä vaihtoa ja oppimista, edistää suhteita EU:n toimielimiin ja muihin keskeisiin organisaatioihin, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön OECD:hen, ja käsitellä erityisiä monialaisia kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvää neuvontaa, teknologian ja tietämyksen siirtoa, esikuva-analyysiä parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin nähden tai ennakoivien tutkimusten tekemistä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulevaa linjausta varten. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi päätettävä yhdessä, missä nämä tehtävät voidaan suorittaa tehokkaimmin. On näin ollen ensisijaisen tärkeää, että EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt kehittävät näiden monialaisten kysymysten käsittelemistä varten toimivia yhteistyöjärjestelyjä.	Siirtymällä pois pelkän hallinnoijan roolista EIT:n päätoimipaikka optimoi operatiiviset toimintonsa ohjatakseen osaamis- ja innovaatioyhteisöt maksimisuorituksiin ja asettaakseen hyvät tulokset laajalti tarjolle. Tehokkuusedut ovat mahdollisia, kun tiettyjä palveluja ja toimintoja suoritetaan keskitetysti eikä yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön tasolla. Kaikilla osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on omat aihealueensa, mutta toisaalta niissä on useita yhdistäviä tekijöitä, ja juuri niiden kohdalla EIT voi tuoda konkreettista lisäarvoa. Tällaisten tietämyksen tarjoamista koskevien toimintojen myötä on mahdollista, että EIT:n päätoimipaikasta tulee informaation välittäjä ja monipuolinen yhteistyökumppani: se voi esimerkiksi tukea osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskinäistä vaihtoa, avoimuutta, tietojen saatavuutta (erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksien alalla) ja kehittää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskinäistä oppimista, edistää suhteita EU:n toimielimiin ja muihin keskeisiin organisaatioihin, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön OECD:hen. Se voi käsitellä erityisiä monialaisia kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi avoimeen tutkimukseen, tutkimusyhteistyöhön, teollis- ja tekijänoikeuksiin ja kilpailulainsäädäntöön liittyvää neuvontaa, teknologian ja tietämyksen siirtoa, esikuva-analyysiä parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin nähden tai ennakoivien tutkimusten tekemistä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulevaa linjausta varten. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi päätettävä yhdessä, missä nämä tehtävät voidaan suorittaa tehokkaimmin. On näin ollen ensisijaisen tärkeää, että EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt kehittävät näiden monialaisten kysymysten käsittelemistä varten toimivia yhteistyöjärjestelyjä.
Tarkistus 43 Ehdotus päätökseksi Liite – seloste 2 – 4 kohta – 1 kohta – 7 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Ÿ Se edistää kansainvälistä kehitysyhteistyötä, jolla parannetaan elintarvikkeiden tuotantoa sekä elintarvike- ja ravitsemusalan tasoa ja laatua.
Tarkistus 44 Ehdotus päätökseksi Liite – seloste 4 – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Lisäksi sillä olisi yhteys kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman (CIP) ekoinnovointialan markkinareplikointihankkeisiin, joissa materiaalien kierrätys kuuluu ensisijaisiin aihealueisiin. Tällaisia kokemuksia on jatkossa luvassa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa liittyen etenkin ilmastotoimiin, resurssitehokkuuteen ja raaka-aineiden kestävään saatavuuteen liittyviin yhteiskunnallisiin haasteisiin.	Lisäksi sillä olisi yhteys kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman (CIP) ekoinnovointialan markkinareplikointihankkeisiin, joissa materiaalien kierrätys kuuluu ensisijaisiin aihealueisiin. Tällaisia kokemuksia on jatkossa luvassa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa liittyen etenkin ilmastotoimiin, resurssitehokkuuteen ja raaka-aineiden kestävään saatavuuteen – edistämällä sellaisten materiaalien käyttöä, jotka kestävät parhaiten ajan vaikutukset kulttuuriperintöön – liittyviin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strateginen innovaatio-ohjelma: EIT:n toimet innovatiivisen Euroopan edistämiseksi
Viiteasiakirjat	COM(2011)0822 – C7-0462/2011 – 2011/0387(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 13.12.2011
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CULT 13.12.2011
Valiokuntien yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä)	20.4.2012
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Chrysoula Paliadeli 2.2.2012
Valiokuntakäsittely	25.4.2012	19.6.2012
Hyväksytty (pvä)	19.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zoltán Bagó, Malika Benarab-Attou, Lothar Bisky, Piotr Borys, Jean-Marie Cavada, Silvia Costa, Cătălin Sorin Ivan, Petra Kammerevert, Morten Løkkegaard, Emilio Menéndez del Valle, Marek Henryk Migalski, Katarína Neveďalová, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marietje Schaake, Marco Scurria, Emil Stoyanov, Hannu Takkula, László Tőkés, Marie-Christine Vergiat
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	François Alfonsi, Heinz K. Becker, Nadja Hirsch, Iosif Matula, Mitro Repo, Kay Swinburne

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (13.7.2012)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta: EIT:n toimet innovatiivisen Euroopan edistämiseksi
(COM(2011)0822 – C7‑0462/2011 – 2011/0387(COD))

Valmistelija: Alajos Mészáros

LYHYT PERUSTELU

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) perustettiin asetuksella (EY) N:o 294/2008, ja sen tavoitteena on tehostaa Euroopan innovaatiokapasiteettia. Se on EU:n ensimmäinen yritys integroida korkea-asteen koulutus, tutkimus ja innovointi niin kutsutuksi "osaamiskolmioksi". Tämä integroiminen tapahtuu ensisijaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla, joissa eri organisaatiot etsivät pitkäjänteisesti ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. EIT aloitti toimintansa vuonna 2010, ja sen päätoimipaikka on Budapestissa.

Yleistä poliittista tahtoa edistää EIT:n toimintaa edelleen on olemassa, ja tästä syystä lausunnon laatija on erittäin tyytyväinen ehdotukseen strategiseksi innovaatio-ohjelmaksi.

EU:n aloitteiden väliset koordinointimekanismit

Heti alusta lähtien on kuitenkin korostettava, että olisi otettava käyttöön koordinointimekanismi EIT:n ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muiden toimien välille. EIT:n olisi edistettävä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuorovaikutusta Horisontti 2020 ‑puiteohjelman eri pilareiden välillä ja muiden aloitteiden kanssa ja otettava päällekkäisyyksien riski asianmukaisesti huomioon.

Strategisen innovaatio-ohjelman prioriteettien laajentaminen

Lausunnon laatija suhtautuu myönteisesti strategisen innovaatio-ohjelman aihealueisiin, mutta ehdottaa, että niiden sisältämää prioriteettiluetteloa voitaisiin laajentaa vielä resurssitasolta kuluttajiin kulkevaa kestävää toimitusketjua, tervettä elämää ja aktiivisena ikääntymistä tukevaa innovaatiotoimintaa, raaka-aineiden kestävää etsintää, talteenottoa, jalostusta, kierrätystä ja korvaamista, älykästä turvallista yhteiskuntaa ja kaupunkiliikennettä pidemmälle. Yksilöitäessä uusia ensisijaisia aihealueita EIT:n olisi käytävä säännöllistä vuoropuhelua EU:n toimielinten kanssa.

Osallistumisen laajentaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja EIT:n rakenteiden välisen synergian luominen etenkin pk-yritysten hyväksi

Koska EIT on eliittilaitos, jolla on uusi toimintamalli tutkimuksen, korkeakoulutuksen ja liiketoiminnan järjestämiseen, sen on vahvistettava yksityissektorin ja erityisesti pk-yritysten osallistumista osaamiskolmioon. Näin edistetään tutkimustulosten muuntamista nykyistä paremmin uusiksi innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi tuettava alueita "älykkään erikoistumisen" ja "huippuosaamisen portaikon" prosessien toimissa, jotka tarjoavat mahdollisuuden saada mukaan toimijoita kaikilta Euroopan alueilta.

Teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointi

Lausunnon laatija toivoo, että EIT kehittää uusia innovatiivisia teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia toimintalinjoja ja käytäntöjä, joilla voidaan vastata asianomaisten sidosryhmien, varsinkin pk-yritysten, tarpeisiin ja etuihin kaikkialla Euroopassa.

TARKISTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat tarkistukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Tarkistus  1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi määriteltävä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, jäljempänä 'EIT', pitkän aikavälin prioriteettialat, ja siihen olisi sisällyttävä arvio sen taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista saada innovaatiosta parasta lisäarvoa. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi otettava huomioon EIT:n seurannan ja arvioinnin tulokset.	Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi määriteltävä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, jäljempänä 'EIT', pitkän aikavälin prioriteettialat, joilla edistetään huippuosaamista ja laajaa osallistumista koko EU:ssa, ja siihen olisi sisällyttävä arvio sen taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista saada innovaatiosta parasta lisäarvoa. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi otettava huomioon EIT:n seurannan ja arvioinnin tulokset.
Tarkistus  2 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Nopeasti muuttuvassa maailmassa Euroopan tulevaisuus riippuu siitä, pystyykö se saamaan aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Jotta tämä päämäärä saavutettaisiin ja pysyttäisiin kilpailukykyisenä globaalissa osaamistaloudessa, ensiarvoiseen asemaan on nostettu niin sanottu osaamiskolmio (tutkimus, koulutus ja innovaatio) ja sen kolmen sivun väliset yhteydet. Euroopan unioni on määrittänyt nämä osa-alueet poliittisiksi prioriteeteiksi Eurooppa 2020 ‑strategiassaan. Prioriteettien toteutusta varten on perustettu "Innovaatiounioni"- ja "Nuoret liikkeellä" -lippulaivahankkeet, jotka muodostavat laajan poliittisen toimintakehyksen EU:n toimille näillä osa-alueilla. Niitä täydentävät "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka-"- sekä "Resurssitehokas Eurooppa" ‑lippulaivahankkeet. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti tukee näiden lippulaivahankkeiden tavoitteiden saavuttamista kaikilta osin.	Nopeasti muuttuvassa maailmassa Euroopan tulevaisuus riippuu siitä, pystyykö se saamaan aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Jotta tämä päämäärä saavutettaisiin ja pysyttäisiin kilpailukykyisenä globaalissa osaamistaloudessa, ensiarvoiseen asemaan on nostettu niin sanottu osaamiskolmio (tutkimus, koulutus ja innovaatio) ja sen kolmen sivun väliset yhteydet. Euroopan unioni on määrittänyt nämä osa-alueet poliittisiksi prioriteeteiksi Eurooppa 2020 ‑strategiassaan. Prioriteettien toteutusta varten on perustettu "Innovaatiounioni"- ja "Nuoret liikkeellä" ‑lippulaivahankkeet, jotka muodostavat laajan poliittisen toimintakehyksen EU:n toimille näillä osa-alueilla. Niitä täydentävät "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka"-, "Euroopan digitaalistrategia"-, "Resurssitehokas Eurooppa"- sekä "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma" -lippulaivahankkeet. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti tukee näiden lippulaivahankkeiden tavoitteiden saavuttamista kaikilta osin.
Tarkistus  3 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.1 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT perustettiin juuri tätä tarkoitusta varten: sen on määrä edistää kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla unionin ja sen jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteettia. Korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation muodostaman osaamiskolmion täysimääräisen integroinnin avulla EIT tukee vahvasti yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa ja tuottaa systeemisiä muutoksia eurooppalaisten innovaatiotoimijoiden yhteistyötapoihin.	EIT perustettiin juuri tätä tarkoitusta varten: sen on määrä edistää kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla unionin ja sen jäsenvaltioiden innovaatio- ja yrittäjyyskapasiteettia sekä lisätä niiden mahdollisuuksia muuntaa tutkimuksen ja innovoinnin tuottamat tulokset arvokkaiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation muodostaman osaamiskolmion täysimääräisen integroinnin avulla EIT tukee vahvasti yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa ja tuottaa systeemisiä muutoksia eurooppalaisten toimijoiden yhteistyötapoihin avoimissa ja osallistavissa innovaatiomalleissa.
Tarkistus  4 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.1 kohta – 5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EIT:ssä liitetään yhteen EIT:n tason strateginen linjaus sekä EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen alhaalta ylöspäin ‑lähestymistapa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat erittäin integroituja yhteistyöryhmiä, joissa on mukana huipputason korkeakouluja, tutkimuskeskuksia, pieniä ja suuria yrityksiä ja muita innovaatiotoimijoita etsimässä pitkäjänteisesti ratkaisuja erityisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kukin osaamis- ja innovaatioyhteisö on järjestetty harvalukuisten yhteenliitettyjen yhteistoimintakeskittymien ympärille; niissä kumppaniorganisaatiot tekevät päivittäin tiivistä yhteistyötä saavuttaakseen yhteiset strategiset tavoitteet, joihin ne ovat sitoutuneet ennennäkemättömän vahvasti. Yhteistoimintakeskittymät perustuvat olemassa oleviin huippuosaamiskeskuksiin ja kehittävät niistä paikallisia innovaatioekosysteemejä ja yhdistävät ne suuremmaksi innovaatiosolmujen verkostoksi Euroopan laajuisesti. Yksittäiset osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat EIT:n puitteissa määrittää sisäisen organisaationsa, kokoonpanonsa, toimintasuunnitelmansa ja omat työmenetelmänsä hyvin itsenäisesti, eli ne voivat valita tavoitteidensa saavuttamisen kannalta sopivimman toimintamallin. Strategisella tasolla EIT huolehtii osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valinnasta, koordinoi niitä joustavasti ja levittää niissä kehitettyjä parhaita hallintotapoja ja rahoitusmalleja.	Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EIT:ssä liitetään yhteen EIT:n tason strateginen linjaus sekä EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen alhaalta ylöspäin ‑lähestymistapa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat erittäin integroituja Euroopan laajuisia yhteistyöryhmiä, joissa on mukana huipputason korkeakouluja, tutkimuskeskuksia, pieniä ja suuria yrityksiä ja muita innovaatiotoimijoita etsimässä pitkäjänteisesti ratkaisuja erityisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kukin osaamis- ja innovaatioyhteisö on järjestetty harvalukuisten yhteenliitettyjen yhteistoimintakeskittymien ympärille; niissä kumppaniorganisaatiot tekevät päivittäin tiivistä yhteistyötä saavuttaakseen yhteiset strategiset tavoitteet, joihin ne ovat sitoutuneet ennennäkemättömän vahvasti. Yhteistoimintakeskittymät perustuvat olemassa oleviin huippuosaamiskeskuksiin ja kehittävät niistä paikallisia innovaatioekosysteemejä ja yhdistävät ne suuremmaksi innovaatiosolmujen verkostoksi Euroopan laajuisesti. Yksittäiset osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat EIT:n puitteissa määrittää sisäisen organisaationsa, kokoonpanonsa, toimintasuunnitelmansa ja omat työmenetelmänsä hyvin itsenäisesti, eli ne voivat valita tavoitteidensa saavuttamisen kannalta sopivimman toimintamallin. EIT:n olisi toimittava tehokkaan ja kevyen hallinnon esikuvana koko Euroopassa. Strategisella tasolla EIT huolehtii osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valinnasta Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien aihealueiden mukaisesti, koordinoi niitä joustavasti ja levittää niissä kehitettyjä parhaita hallintotapoja ja rahoitusmalleja.
Tarkistus  5 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.1 kohta – 11 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rakenne poikkeaa selvästi perinteisestä monen edunsaajan mallista, sillä yhteisöt ovat yksittäisiä oikeussubjekteja, joita johtaa toimitusjohtaja. Lisäksi kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat liikeyrityksen tavoin, kun ne tekevät strategisen suunnittelunsa, ja kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat ottaneet käyttöön yhteistoimintakeskittymiin perustuvan mallin: siinä kootaan erilaisia tiimejä yhteen fyysiseen paikkaan, toimitaan "selvitysyhteisönä" useille osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimille ja yhdistetään eri erikoistumisaloilla kehitettyjä tietoja ja taitoja yleiseurooppalaisella tasolla.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rakenne poikkeaa selvästi perinteisestä monen edunsaajan mallista, sillä yhteisöt ovat yksittäisiä oikeussubjekteja, joita johtaa toimitusjohtaja. Lisäksi kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat liikeyrityksen tavoin, kun ne tekevät strategisen suunnittelunsa, ja kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat ottaneet käyttöön yhteistoimintakeskittymiin perustuvan mallin: siinä kootaan erilaisia tiimejä yhteen fyysiseen paikkaan, toimitaan "selvitysyhteisönä" useille osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimille ja yhdistetään eri erikoistumisaloilla kehitettyjä tietoja ja taitoja yleiseurooppalaisella tasolla. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi pystyttävä vauhdittamaan yrityssektorin investointeja ja pitkäaikaista sitoutumista.
Tarkistus  6 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT edistää voimakkaasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sillä se täydentää toiminnallaan muita kyseisten alojen aloitteita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa EIT kuuluu "yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen" -tavoitteeseen, mutta tavoitteiden välisen saumattoman vuorovaikutuksen vuoksi EIT edistää myös "teollisuuden johtoaseman ja kilpailukyvyn puitteiden luominen" -tavoitetta vauhdittamalla tulossuuntautunutta tutkimusta ja tukemalla nopeasti kasvavien innovatiivisten pk-yritysten perustamista. EIT:llä on oma vaikutuksensa myös "tieteellisen huippuosaamisen" luomiseen, sillä se edistää tieteenalojen, toimialojen ja maiden väliset rajat ylittävää liikkuvuutta ja juurruttaa yrittäjähenkeä ja riskinottokykyä innovatiiviseen tutkinnonjälkeiseen jatkokoulutukseen. EIT edistää tuolloin merkittävällä tavalla toimintapuitteita, joita EU:n tutkimustoiminnan innovaatiopotentiaalin käyttöön saaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen (ERAn) toteuttaminen edellyttävät.	EIT edistää voimakkaasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sillä se täydentää toiminnallaan muita kyseisten alojen aloitteita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa EIT kuuluu "yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen" ‑tavoitteeseen, mutta tavoitteiden välisen saumattoman vuorovaikutuksen vuoksi EIT edistää myös "teollisuuden johtoaseman ja kilpailukyvyn puitteiden luominen" ‑tavoitetta vauhdittamalla tulossuuntautunutta tutkimusta ja tukemalla avoimien ja osallistavien innovaatiomallien perustamista nopeasti kasvavissa innovatiivisissa pk-yrityksissä. EIT:llä on oma vaikutuksensa myös "tieteellisen huippuosaamisen" luomiseen, sillä se edistää tieteenalojen, toimialojen ja maiden väliset rajat ylittävää liikkuvuutta ja juurruttaa yrittäjähenkeä ja riskinottokykyä innovatiiviseen tutkinnonjälkeiseen jatkokoulutukseen. EIT edistää tuolloin merkittävällä tavalla toimintapuitteita, joita EU:n tutkimustoiminnan innovaatiopotentiaalin käyttöön saaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen (ERAn) toteuttaminen edellyttävät. Euroopan komissio ehdottaa EIT:tä kuultuaan EIT:n ja muiden Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan sisältyvien toimien välille koordinaatiomekanismia, jonka EIT toteuttaa.
Tarkistus  7 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.3 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Lisäksi tarjoutuu tilaisuuksia toisiaan vahvistavaan vuorovaikutukseen unionin koheesiopolitiikan kanssa, kun otetaan huomioon innovoinnin paikallisten ja globaalien näkökohtien väliset yhteydet. Yhteistoimintakeskittymät antavat mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön ja pystyvät hyödyntämään useita omien alueidensa rahoitusjärjestelmiä. Yhteistoimintakeskittymät lisäävät merkittävällä tavalla osaamis- ja innovaatioyhteisön kykyä luoda kaiken kaikkiaan yhteyksiä paikallistason ja globaalin tason välille: yhtenä keinona on tiivis yhteistyö alueviranomaisten kanssa, varsinkin niiden viranomaisten, jotka ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa älykkääseen erikoistumiseen tähtääviä alueellisia innovointistrategioita. Lisäksi voitaisiin tiivistää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja paikallisten klusteriorganisaatioiden välisiä yhteyksiä, jotta pk-yritykset osallistuisivat enemmän osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimiin. Synergiamahdollisuudet vaihtelevat osaamis- ja innovaatioyhteisön aihealueen mukaan, mutta useat EU:n tason aloitteet ja ohjelmat ovat omiaan luomaan yhteistyöhön ja koordinointiin perustuvia hyötyjä. EIT:n ja – niin nykyisten kuin tulevienkin – osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ydintehtävänä on tuoda lisäarvoa eurooppalaiseen huippuosaamiseen, ja siksi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi luonnollisesti hyödynnettävä synergiaa mahdollisimman paljon. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt tuovat lisäarvoa asiaankuuluvilla alueilla mahdollisesti oleviin aloitteisiin, joista voidaan mainita esimerkiksi yhteiset ohjelma-aloitteet, eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet.	Lisäksi tarjoutuu tilaisuuksia toisiaan vahvistavaan vuorovaikutukseen unionin koheesiopolitiikan kanssa, kun otetaan huomioon innovoinnin paikallisten ja globaalien näkökohtien väliset yhteydet. Yksi EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskeisistä tehtävistä on tukea alueita "älykkään erikoistumisen" ja "huippuosaamisen portaikon" prosessien toimissa, jotka tarjoavat mahdollisuuden saada mukaan toimijoita kaikilta Euroopan alueilta hyötymään EIT:stä ja osallistumaan siihen. Yhteistoimintakeskittymät antavat mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön ja pystyvät hyödyntämään useita omien alueidensa rahoitusjärjestelmiä. Yhteistoimintakeskittymät lisäävät merkittävällä tavalla osaamis- ja innovaatioyhteisön kykyä luoda kaiken kaikkiaan yhteyksiä paikallistason ja globaalin tason välille: yhtenä keinona on tiivis yhteistyö alueviranomaisten kanssa, varsinkin niiden viranomaisten, jotka ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa älykkääseen erikoistumiseen tähtääviä alueellisia innovointistrategioita. Lisäksi voitaisiin tiivistää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja paikallisten klusteriorganisaatioiden välisiä yhteyksiä, jotta pk-yritykset osallistuisivat enemmän osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimiin. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen uudet alueellisten innovaatio- ja toteutusyhteisöjen toimintamallit tarjoavat mallin, joka voi edistää tehokkaasti yhteyksiä koheesiopolitiikkaan ja sen rahoitusvälineisiin. Synergiamahdollisuudet vaihtelevat osaamis- ja innovaatioyhteisön aihealueen mukaan, mutta useat EU:n tason aloitteet ja ohjelmat ovat omiaan luomaan yhteistyöhön ja koordinointiin perustuvia hyötyjä. EIT:n ja – niin nykyisten kuin tulevienkin – osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ydintehtävänä on tuoda lisäarvoa eurooppalaiseen huippuosaamiseen, ja siksi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi luonnollisesti hyödynnettävä synergiaa mahdollisimman paljon. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt tuovat lisäarvoa asiaankuuluvilla alueilla mahdollisesti oleviin aloitteisiin, joista voidaan mainita esimerkiksi yhteiset ohjelma-aloitteet, eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet.
Tarkistus  8 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.3 kohta – 7 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Käytännössä synergiamahdollisuudet ilmenevät eri tavoin, osaamis- ja innovaatioyhteisön ja haasteen mukaan. Nykyisin osaamis- ja innovaatioyhteisöissä luodaan yhteyksiä muihin aloitteisiin kunkin yhteisön erityispiirteiden ja aihealueen mukaan.	Käytännössä synergiamahdollisuudet ilmenevät eri tavoin, osaamis- ja innovaatioyhteisön ja haasteen mukaan. Nykyisin osaamis- ja innovaatioyhteisöissä luodaan yhteyksiä muihin aloitteisiin kunkin yhteisön erityispiirteiden ja aihealueen mukaan. Lisäksi EIT:n olisi edistettävä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen synergiaa ja vuorovaikutusta Horisontti 2020 ‑puiteohjelman eri pilareiden välillä ja muiden aloitteiden kanssa ja otettava päällekkäisyyksien riski asianmukaisesti huomioon.
Tarkistus  9 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
"EIT investoijana" -lähestymistapa tarkoittaa sitä, että etusijalle asetetaan parhaiden strategisten mahdollisuuksien kartoittaminen ja tiettyjen maailmanluokan yhteistyöryhmien – osaamis- ja innovaatioyhteisöjen – valitseminen mahdollisuuksien toteuttamista varten. Tämän lähestymistavan yhteydessä EIT myöntää osaamis- ja innovaatioyhteisöille vuotuisia avustuksia, jotka perustuvat niiden aiempiin tuloksiin sekä niiden liiketoimintasuunnitelmassa esitettyihin toimiin. Ulkopuoliset riippumattomat asiantuntijat ovat mukana liiketoimintasuunnitelmien arvioinnissa. Näin ollen ei riitä, että EIT määrittää vain laajat suuntaviivat ja suunnitelmat, vaan sen on myös annettava osaamis- ja innovaatioyhteisöille asianmukaista tukea ja seurattava niiden suorituksia. Samanaikaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöille annetaan melkoisesti liikkumavaraa määritellä sisäiset strategiansa ja organisaationsa, toteuttaa toimintaansa ja hankkia tarvittava osaaminen ja resurssit.	"EIT investoijana" ‑lähestymistapa tarkoittaa sitä, että etusijalle asetetaan parhaiden strategisten mahdollisuuksien kartoittaminen ja tiettyjen maailmanluokan yhteistyöryhmien – osaamis- ja innovaatioyhteisöjen – valitseminen mahdollisuuksien toteuttamista varten. Tämän lähestymistavan yhteydessä EIT myöntää osaamis- ja innovaatioyhteisöille vuotuisia avustuksia, jotka perustuvat niiden aiempiin tuloksiin sekä niiden liiketoimintasuunnitelmassa esitettyihin toimiin selkeän ja läpinäkyvän menettelyn mukaisesti. Ulkopuoliset riippumattomat asiantuntijat ovat mukana liiketoimintasuunnitelmien arvioinnissa. Näin ollen ei riitä, että EIT määrittää vain laajat suuntaviivat ja suunnitelmat, vaan sen on myös annettava osaamis- ja innovaatioyhteisöille asianmukaista tukea ja seurattava niiden suorituksia ja raportoitava niistä olematta liian yksityiskohtiin meneviä ja aiheuttamatta ylimääräistä hallintorasitusta. Samanaikaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöille annetaan melkoisesti liikkumavaraa määritellä sisäiset strategiansa ja organisaationsa, toteuttaa toimintaansa ja hankkia tarvittava osaaminen ja resurssit.
Tarkistus  10 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1 kohta – 7 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tässä yhteydessä on myös tärkeää kehittää yhdessä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa todellinen EIT:n "yrityskuva" tiettyjen yhteisten arvojen ympärille. Osaamis- ja innovaatioyhteisöillä ja niiden yksittäisillä jäsenillä on omat yrityskuvansa ja arvonsa, mutta toisaalta ne kaikki allekirjoittavat EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä yhdistävät arvot. Aihealueet ovat seuraavat: koko osaamiskolmion kattava huippuosaaminen, osaavat ja yrittäjähenkiset ihmiset, pitkäjänteinen yhteistyö yli valtionrajojen sekä tieteenalojen ja toimialojen välillä sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten tähdentäminen. Tällaisen yrityskuvan avulla parannetaan myös EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkoista näkyvyyttä ja mainetta.	Tässä yhteydessä on myös tärkeää kehittää yhdessä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa todellinen EIT:n "yrityskuva" tiettyjen yhteisten arvojen ympärille. Osaamis- ja innovaatioyhteisöillä ja niiden yksittäisillä jäsenillä on omat yrityskuvansa ja arvonsa, mutta toisaalta ne kaikki allekirjoittavat EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä yhdistävät arvot. Aihealueet ovat seuraavat: koko osaamiskolmion kattava huippuosaaminen, kaikkien jäsenvaltioiden osallistumismahdollisuudet, osaavat ja yrittäjähenkiset ihmiset, pitkäjänteinen yhteistyö yli valtiorajojen sekä tieteenalojen ja toimialojen välillä sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten tähdentäminen. Tällaisen yrityskuvan avulla parannetaan myös EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkoista näkyvyyttä ja mainetta.
Tarkistus  11 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.1 kohta – 5 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
kannustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä monipuolistamaan koulutustoimia.	kannustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä monipuolistamaan koulutustoimia ja tarjoaa niitä koskevaa neuvontaa kaikkialla EU:ssa.
Tarkistus  12 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.1.2 kohta – 5 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Arvioinnissa todettiin, että seuraaville aihealueille perustettavilla uusilla osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on eniten mahdollisuuksia tuoda lisäarvoa olemassa oleviin toimiin ja vauhdittaa innovointia todella tuntuvasti:	Arvioinnissa todettiin, että seuraaville suuntaa-antaville aihealueille perustettavilla uusilla osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on eniten mahdollisuuksia tuoda lisäarvoa olemassa oleviin toimiin ja vauhdittaa innovointia todella tuntuvasti:
Tarkistus  13 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Aloitusvaiheessa EIT:n toiminta on keskittynyt lähinnä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamiseen. EIT:n tavoitteena on luonnollisesti lujittaa olemassa olevia huippuosaamiskeskuksia, mutta toisaalta EIT:n on myös tuotettava hyötyä niille unionin alueille, jotka eivät ole suoraan mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. Yhtenä EIT:n tärkeänä tehtävänä onkin edistää aktiivisesti hyvien toimintatapojen levittämistä osaamiskolmion integroimiseksi, jotta saataisiin aikaan yhteinen innovaatiokulttuuri ja tietämyksen jakamisen kulttuuri.	Aloitusvaiheessa EIT:n toiminta on keskittynyt lähinnä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamiseen. EIT:n tavoitteena on luonnollisesti oltava olemassa olevien huippuosaamiskeskuksien lujittaminen kannustamalla jäsenvaltioita osallistumaan laajalti. EIT:n on varmistettava, että se tuottaa myös hyötyä niille unionin alueille, jotka eivät ole suoraan mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. Yhtenä EIT:n tärkeänä tehtävänä onkin edistää aktiivisesti hyvien toimintatapojen levittämistä osaamiskolmion integroimiseksi, jotta saataisiin aikaan yhteinen innovaatiokulttuuri ja tietämyksen jakamisen kulttuuri.
Tarkistus  14 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	EIT tukee innovatiivisten teollis- ja tekijänoikeuspolitiikkojen ja -käytäntöjen kehittämistä, jotta voidaan huolehtia asiaa koskevien eurooppalaisten sidosryhmien, erityisesti pk-yritysten, tarpeista ja eduista. Näin edistetään tutkimustulosten muuntamista nykyistä paremmin uusiksi innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi.
Tarkistus  15 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2 kohta – 9 alakohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	on johtavassa asemassa kehitettäessä innovatiivisia teollis- ja tekijänoikeuspolitiikkoja ja ‑käytäntöjä, joilla voidaan vastata asianomaisten sidosryhmien, varsinkin pk-yritysten, tarpeisiin ja etuihin, kaikkialla Euroopassa.
Tarkistus  16 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2 kohta – 9 alakohta – 4 b luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	varmistaa yksityissektorin ja etenkin pk-yritysten vahvan osallistumisen osaamiskolmioon.
Tarkistus  17 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.3 kohta – 5 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Komissio on lisännyt toimiaan, joiden tarkoituksena on tukea EIT:tä moitteettoman ja toimivan tuloshakuisen seurantajärjestelmän käyttöön ottamisessa. Seurantajärjestelmän avulla varmistetaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täysi vastuullisuus, tulosten laatu ja Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden tukeminen ja toisaalta huolehditaan siitä, että osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on riittävässä määrin toimintadynamiikan edellyttämää joustavuutta. Järjestelmän avulla EIT pystyy kehittämään hyvät valmiudet koota ja analysoida osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuottamaa panosta, minkä lisäksi se pystyy mittaamaan EIT:n suoritusta sen omiin tavoitteisiin nähden sekä vertaamaan EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin parhaisiin käytäntöihin. Järjestelmä suunnitellaan joustavasti, ja tarvittaessa sitä muutetaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien kehittymisen ja lisääntymisen edellyttämällä tavalla. Riippumattomassa ulkoisessa arvioinnissa esitettyjen suositusten pohjalta ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan sisältyvien yleisten seurantasäännösten mukaisesti komissio on yhdessä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa ehdottanut, että EIT:tä varten otetaan käyttöön tuloshakuinen suorituskyvyn seurantajärjestelmä, joka kattaa seuraavat toimintatasot:	Komissio on lisännyt toimiaan, joiden tarkoituksena on tukea EIT:tä moitteettoman ja toimivan tuloshakuisen seurantajärjestelmän käyttöön ottamisessa. Seurantajärjestelmän avulla varmistetaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täysi vastuullisuus, tulosten laatu ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueiden tukeminen ja toisaalta huolehditaan siitä, että osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on riittävässä määrin toimintadynamiikan edellyttämää joustavuutta ja avoimuutta uusia ideoita ja kumppaneita kohtaan. Järjestelmän avulla EIT pystyy kehittämään hyvät valmiudet koota ja analysoida osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuottamaa panosta, minkä lisäksi se pystyy mittaamaan EIT:n suoritusta sen omiin tavoitteisiin nähden sekä vertaamaan EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin parhaisiin käytäntöihin. Järjestelmä suunnitellaan joustavasti, ja tarvittaessa sitä muutetaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien kehittymisen ja lisääntymisen edellyttämällä tavalla. Riippumattomassa ulkoisessa arvioinnissa esitettyjen suositusten pohjalta ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan sisältyvien yleisten seurantasäännösten mukaisesti komissio on yhdessä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa ehdottanut, että EIT:tä varten otetaan käyttöön tuloshakuinen suorituskyvyn seurantajärjestelmä, joka kattaa seuraavat toimintatasot:
Tarkistus  18 Ehdotus päätökseksi Liite – 3.2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välinen vuorovaikutus luo puitteet osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksekkaalle toiminnalle ja on olennainen tekijä vastavuoroisessa oppimisessa, minkä ansiosta EIT voi toimia uusien innovaatiomallien testikohteena. Jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöillä olisi asianmukaiset toimintaedellytykset, EIT:n on annettava niille kaikissa toimintavaiheissa ohjeistusta selvästi ja johdonmukaisesti mutta liikaa ohjaamista välttäen. EIT:n päätoimipaikan ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuorovaikutuksen on oltava järjestelmällistä ja perustuttava luottamukseen, jotta sen tehokkuus muodostuisi mahdollisimman hyväksi. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimusten sekä EIT:n päätoimipaikan organisaatiojärjestelyjen olisi tuettava näitä tavoitteita.	EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välinen vuorovaikutus luo puitteet osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksekkaalle toiminnalle ja on olennainen tekijä vastavuoroisessa oppimisessa, minkä ansiosta EIT voi toimia uusien innovaatiomallien testikohteena. Jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöillä olisi asianmukaiset toimintaedellytykset, EIT:n on annettava niille kaikissa toimintavaiheissa ohjeistusta selvästi ja johdonmukaisesti mutta liikaa ohjaamista välttäen. Ohjeistus voisi koskea erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnointia ja yhteistyötä niiden kumppanien kanssa. EIT:n päätoimipaikan ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuorovaikutuksen on oltava järjestelmällistä ja säännöllistä sekä selkeää ja avointa, ja sen on perustuttava luottamukseen, jotta sen tehokkuus muodostuisi mahdollisimman hyväksi. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimusten sekä EIT:n päätoimipaikan organisaatiojärjestelyjen olisi tuettava näitä tavoitteita.
Tarkistus  19 Ehdotus päätökseksi Liite – 3.2 kohta – 3 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	antaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnointia ja niiden kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä koskevaa ohjeistusta.
Tarkistus  20 Ehdotus päätökseksi Liite – 3.3 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Aktiivinen neuvonpito EU:n muiden toimielinten ja erityisesti komission asiaankuuluvien yksiköiden kanssa prosessin alusta lähtien auttaa osaltaan maksimoimaan synergiavaikutuksia ja vastavuoroista oppimista EU:n muiden aloitteiden kanssa.	Aktiivinen neuvonpito EU:n muiden toimielinten kanssa prosessin alusta lähtien auttaa osaltaan maksimoimaan synergiavaikutuksia ja vastavuoroista oppimista EU:n muiden aloitteiden kanssa. EIT käy säännöllistä vuoropuhelua Euroopan parlamentin ja komission asiaankuuluvien yksiköiden kanssa.
Tarkistus  21 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin nostaminen keskeiseen asemaan on helposti perusteltavissa. Globaali kilpailu kiristyy koko ajan ja väestökehitys asettaa EU:ssa omat haasteensa, ja siksi EU:n tuleva talouskasvu ja työllisyys määräytyvät entistä selvemmin sen mukaan, saavutetaanko innovaatiotoiminnassa tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja koskevia läpimurtoja ja onnistutaanko EU:ssa tukemaan ja houkuttelemaan lahjakkaita ihmisiä ja varmistamaan heidän pysyvyytensä. Eri puolilla Eurooppaa saavutetuista yksittäisistä huipputuloksista huolimatta EU:n jäsenvaltiot ovat keskimäärin selviytyneet heikommin kuin maailman innovaatiojohtajat. Lisäksi kilpailu huippuosaajista kiristyy, ja EU:n kilpakumppaneina ovat voimakkaasti kasvavien talouksien uudet huippuosaamiskeskukset.	Tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin nostaminen keskeiseen asemaan on helposti perusteltavissa. Globaali kilpailu kiristyy koko ajan ja väestökehitys asettaa EU:ssa omat haasteensa, ja siksi EU:n tuleva talouskasvu ja työllisyys määräytyvät entistä selvemmin sen mukaan, saavutetaanko innovaatiotoiminnassa tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja koskevia läpimurtoja, onnistutaanko EU:ssa tukemaan ja houkuttelemaan lahjakkaita ihmisiä ja varmistamaan heidän pysyvyytensä ja kykenevätkö kansalaiset käyttämään, hyväksymään ja soveltamaan näitä innovaatioita. Eri puolilla Eurooppaa saavutetuista yksittäisistä huipputuloksista huolimatta EU:n jäsenvaltiot ovat keskimäärin selviytyneet heikommin kuin maailman innovaatiojohtajat. Lisäksi kilpailu huippuosaajista kiristyy, ja EU:n kilpakumppaneina ovat voimakkaasti kasvavien talouksien uudet huippuosaamiskeskukset.
Tarkistus  22 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Innovaatiojärjestelmiämme ja -mallejamme on näin ollen muutettava konkreettisesti. Korkea-asteen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioon liittyvää huippuosaamista kyllä esiintyy eri puolilla EU:ta, mutta liian usein se on pirstoutunutta. Euroopassa on löydettävä ratkaisut tämän strategisen yhteistyön puutteeseen maiden, toimialojen ja tieteenalojen välillä. Lisäksi Euroopassa on omaksuttava todellinen yrittäjähenkinen kulttuuri; se on olennaista, kun hyödynnetään tutkimus- ja innovaatiotoiminnan arvoa, perustetaan uusia yrityksiä ja saatetaan innovaatioita varsinaisesti markkinoille potentiaalisilla voimakkaan kasvun aloilla. Euroopassa on tuettava korkea-asteen oppilaitosten roolia innovaatiomoottoreina, sillä lahjakkaiden ihmisten on saatava oikeat taidot ja tiedot ja omaksuttava oikea asenne innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi.	Innovaatiojärjestelmiämme ja -mallejamme on näin ollen muutettava konkreettisesti. Korkea-asteen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioon liittyvää huippuosaamista kyllä esiintyy eri puolilla EU:ta, mutta liian usein se on pirstoutunutta. Euroopassa on löydettävä ratkaisut tämän strategisen yhteistyön puutteeseen maiden, toimialojen ja tieteenalojen välillä. Lisäksi Euroopassa vallitsee vahva, avoin ja todellinen yrittäjähenkinen kulttuuri, jossa toimii monipuolinen joukko pieniä ja keskisuuria yrityksiä; tämä on olennaista, kun tuetaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja hyödynnetään sen arvoa, perustetaan uusia yrityksiä ja saatetaan innovaatioita varsinaisesti markkinoille potentiaalisilla voimakkaan kasvun aloilla. Euroopassa on tuettava korkea-asteen oppilaitosten roolia innovaatiomoottoreina, sillä lahjakkaiden ihmisten on saatava oikeat taidot ja tiedot ja omaksuttava oikea asenne innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi.
Tarkistus  23 Ehdotus päätökseksi Liite – 1.1 kohta – 11 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rakenne poikkeaa selvästi perinteisestä monen edunsaajan mallista, sillä yhteisöt ovat yksittäisiä oikeussubjekteja, joita johtaa toimitusjohtaja. Lisäksi kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat liikeyrityksen tavoin, kun ne tekevät strategisen suunnittelunsa, ja kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat ottaneet käyttöön yhteistoimintakeskittymiin perustuvan mallin: siinä kootaan erilaisia tiimejä yhteen fyysiseen paikkaan, toimitaan "selvitysyhteisönä" useille osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimille ja yhdistetään eri erikoistumisaloilla kehitettyjä tietoja ja taitoja yleiseurooppalaisella tasolla.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rakenne poikkeaa selvästi perinteisestä monen edunsaajan mallista, sillä yhteisöt ovat yksittäisiä oikeussubjekteja, joita johtaa toimitusjohtaja. Lisäksi kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat liikeyrityksen tavoin, kun ne tekevät strategisen suunnittelunsa, ja kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat ottaneet käyttöön yhteistoimintakeskittymiin perustuvan mallin: siinä kootaan erilaisia tiimejä yhteen fyysiseen paikkaan, toimitaan "selvitysyhteisönä" useille osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimille ja yhdistetään eri erikoistumisaloilla kehitettyjä tietoja ja taitoja yleiseurooppalaisella tasolla. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi saatava yksityinen, julkinen ja kolmas sektori investoimaan ja sitoutumaan pitkällä aikavälillä.
Tarkistus  24 Ehdotus päätökseksi Liite – 2.2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vastaisuudessa EIT:n toiminnassa on saatettava osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset ymmärrettävään ja uudestaan hyödynnettävään muotoon ja nivottava ne kulttuuriin, joka voi toimia esikuvana Euroopassa ja muuallakin. EIT kartoittaa, analysoi ja jakaa hyviä toimintatapoja sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä tuotettuja uusia hallinto- ja rahoitusmalleja ja pyrkii siten varmistamaan EIT:ssä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöissä kehitetyn tietämyksen levittämisen ja hyödyntämisen, mistä on hyötyä ihmisille ja laitoksille, myös niille, jotka eivät ole suoraan mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä.	Vastaisuudessa EIT:n toiminnassa on saatettava osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset ymmärrettävään ja uudestaan hyödynnettävään muotoon ja nivottava ne kulttuuriin, joka voi toimia esikuvana Euroopassa ja muuallakin. EIT kartoittaa, analysoi ja jakaa hyviä toimintatapoja sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä tuotettuja uusia hallinto- ja rahoitusmalleja ja pyrkii siten varmistamaan EIT:ssä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöissä kehitetyn tietämyksen levittämisen ja hyödyntämisen, mistä on hyötyä suurelle yleisölle, yksityisille yhteisöille ja laitoksille, myös niille, jotka eivät ole suoraan mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strateginen innovaatio-ohjelma: EIT:n toimet innovatiivisen Euroopan edistämiseksi
Viiteasiakirjat	COM(2011)0822 – C7-0462/2011 – 2011/0387(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 13.12.2011
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 13.12.2011
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Alajos Mészáros 19.12.2011
Valiokuntakäsittely	30.5.2012	19.6.2012
Hyväksytty (pvä)	10.7.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Françoise Castex, Christian Engström, Marielle Gallo, Giuseppe Gargani, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sajjad Karim, Klaus-Heiner Lehne, Antonio López-Istúriz White, Antonio Masip Hidalgo, Jiří Maštálka, Alajos Mészáros, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Rebecca Taylor, Alexandra Thein, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Piotr Borys, Luis de Grandes Pascual, Eva Lichtenberger, Dagmar Roth-Behrendt, József Szájer, Axel Voss

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strateginen innovaatio-ohjelma: EIT:n toimet innovatiivisen Euroopan edistämiseksi
Viiteasiakirjat	COM(2011)0822 – C7-0462/2011 – 2011/0387(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	30.11.2011
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 13.12.2011
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 13.12.2011	EMPL 13.12.2011	ENVI 13.12.2011	AGRI 13.12.2011
	CULT 13.12.2011	JURI 13.12.2011
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	BUDG 28.8.2012	EMPL 16.2.2012	ENVI 20.12.2011	AGRI 20.12.2011
Valiokuntien yhteistyö        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CULT 20.4.2012
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Marisa Matias 20.1.2012
Valiokuntakäsittely	23.1.2012	18.6.2012	17.9.2012	8.10.2012
Hyväksytty (pvä)	28.11.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	46 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Amelia Andersdotter, Zigmantas Balčytis, Ivo Belet, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Dimitrios Droutsas, Christian Ehler, Vicky Ford, Gaston Franco, Adam Gierek, Norbert Glante, András Gyürk, Fiona Hall, Kent Johansson, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Philippe Lamberts, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Jens Rohde, Paul Rübig, Amalia Sartori, Salvador Sedó i Alabart, Konrad Szymański, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Catherine Trautmann, Ioannis A. Tsoukalas, Marita Ulvskog, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Yves Cochet, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Seán Kelly, Vladimír Remek, Peter Skinner, Silvia-Adriana Ţicău
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	12.12.2012