Menettely : 2012/2066(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0027/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0027/2013

Keskustelut :

PV 12/03/2013 - 19
CRE 12/03/2013 - 19

Äänestykset :

PV 14/03/2013 - 8.4

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0091

MIETINTÖ     
PDF 194kWORD 103k
30. tammikuuta 2013
PE 496.297v04-00 A7-0027/2013

hormonaalisten haitta-aineiden kansanterveysvaikutuksista

(2012/2066(INI))

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Åsa Westlund

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

hormonaalisten haitta-aineiden kansanterveysvaikutuksista

(2012/2066(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006(1) ("REACH-asetus"),

–   ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008(2),

–   ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009(3),

–   ottaa huomioon biosidivalmisteiden markkinoille saattamisesta ja niiden käytöstä 22. toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012(4),

–   ottaa huomioon yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(5) ("vesipolitiikan puitedirektiivi"),

–   ottaa huomioon yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY(6),

–   ottaa huomioon kosmeettisista valmisteista 30. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009(7),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2000/60/EY ja 2008/105/EY muuttamisesta vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden osalta,

–   ottaa huomioon hormonaalisten haitta-aineiden testausta ja arviointia koskevan OECD:n teoreettisen viitekehyksen,

–   ottaa huomioon ohjeasiakirjaluonnoksen "Draft guidance document on standardised test guidelines for evaluating chemicals for endocrine disruptions" (2011),

–   ottaa huomioon hormonaalisia haitta-aineita koskevan yksityiskohtaisen katsauksen luonnoksen "State of the sciences on novel in vitro and in vivo screening and testing methods and endpoints for evaluating endocrine disruptors",

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen "Suunnitelma Euroopan vesivarojen turvaamiseksi",

–   ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan hormonaalisia haitta-aineita (aineet, joiden epäillään häiritsevän ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten sisäeritysjärjestelmän toimintaa) koskevan yhteisön strategian (COM(1999)0706) täytäntöönpanosta (COM(2001)0262 ja SEC(2004)1372),

–   ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2011)1001), jonka aiheena on neljäs kertomus hormonaalisia haitta-aineita (aineet, joiden epäillään häiritsevän ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten sisäeritysjärjestelmän toimintaa) koskevan yhteisön strategian (COM(1999)0706) täytäntöönpanosta,

–   ottaa huomioon Euroopan ympäristöterveysstrategian ja Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelman (2004–2010), joissa muun muassa tunnustetaan tarve ottaa riskinarvioinneissa huomioon yhteisaltistuminen kemikaaleille,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ennalta varautumisen periaatteesta (COM(2000)0001),

–   ottaa huomioon hormonaalisten haitta-aineiden vaikutuksia koskevan Euroopan ympäristökeskuksen teknisen raportin nro 2/2012 "The impacts of endocrine disrupters on wildlife, people and their environments",

–   ottaa huomioon 20. lokakuuta 1998 hyväksymänsä mietinnön endokriinisia häiriöitä aiheuttavista kemiallisista aineista(8),

–   ottaa huomioon 6. toukokuuta 2010 hyväksymänsä mietinnön komission tiedonannosta "Syöväntorjunta: eurooppalainen kumppanuusohjelma"(9),

–   ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman "Kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tarkistaminen ja seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman painopisteiden asettaminen – parempi ympäristö, parempi elämä"(10),

–   ottaa huomioon 12 aineen tieteellistä arviointia koskevan selvityksen "Study on the scientific evaluation of 12 substances in the context of the endocrine disruptor priority list of actions",

–   ottaa huomioon hormonaalisten haitta-aineiden prioriteettiluettelon laatimista koskevan DHI Water and Environment -yrityksen tutkimuksen "Study enhancing the endocrine disrupter priority list with a focus on low-production-volume chemicals",

–   ottaa huomioon hormonaalisten haitta-aineiden arviointia uusimmilla menetelmillä koskevan tutkimuksen "State-of-the-art assessment of endocrine disrupters", jonka hankesopimusnumero on 070307/2009/550687/SER/D3,

–   ottaa huomioon hormonaalisten haitta-aineiden vaikutuksia luonnonvaraisiin eläimiin, ihmisiin ja elinympäristöihin koskevan Weybridge+15:n (1996–2011) raportin "The impacts of endocrine disrupters on wildlife, people and their environments" (ISSN 1725-2237),

–   ottaa huomioon 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/63/EU tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta,

–   ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisen kemikaaliturvallisuusohjelman (IPCS) laatiman hormonaalisesti haitallisten kemikaalien määritelmän(11),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan;

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A7-0027/2013);

A. ottaa huomioon, että ihmisen hormonitoiminnan häiriöt ja hormoneihin liittyvät sairaudet ovat yleistyneet kahdenkymmenen viime vuoden aikana, mistä esimerkkinä on sperman laadun huononeminen, murrosiän aikaistuminen ja sukupuolielinten epämuodostumien sekä tiettyjen syöpien ja aineenvaihdunnan sairauksien ilmaantuvuuden lisääntyminen; toteaa, että tietyt neurologiset häiriöt, hermostoa rappeuttavat sairaudet ja vaikutukset hermoston kehitykseen, immuunijärjestelmään ja epigenetiikkaan saattavat olla yhteydessä hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille altistumiseen; katsoo, että tarvitaan lisätutkimusta, jotta voidaan ymmärtää paremmin näiden sairauksien syitä;

B.  ottaa huomioon, että hormonaalisina haitta-aineina toimivilla kemikaaleilla voi olla estrogeenisia tai antiestrogeenisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat naisten lisääntymistoimintoihin ja muuttavat hormonipitoisuuksia ja naisten kuukautiskiertoa sekä heidän hedelmällisyyttään samalla kun ne edistävät kohdun lihaskasvainten, endometrioosin ja muiden kohdun sairauksien kehittymistä ja vaikuttavat rintojen kasvuun ja maidon eritykseen; toteaa myös, että hormonaaliset haitta-aineet on todettu riskitekijöiksi, jotka aiheuttavat tyttöjen murrosiän aikaistumista, rintasyöpää, keskenmenoja ja hedelmällisyyden heikentymistä tai hedelmättömyyttä;

C. toteaa, että yhä useampien tieteellisten tutkimusten mukaan hormonaalisesti haitalliset kemikaalit edistävät erityisesti yhteisvaikutuksessa toistensa kanssa kroonisten sairauksien, kuten hormoneihin liittyvien syöpien, liikalihavuuden, diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien, puhkeamista ja pahentavat lisääntymiskyvyn ongelmia;

D. toteaa, että on saatu merkittävää tieteellistä näyttöä siitä, että luonnonvaraisilla eläimillä havaitut hormonitoiminnan häiriöt, kuten lisääntymishäiriöt, kotiloiden maskulinisaatio, kalojen feminisaatio tai monien nilviäispopulaatioiden pieneneminen eri puolilla maailmaa, liittyvät hormonaalisesti haitallisten kemikaalien vaikutukseen;

E.  ottaa huomioon, että ihmisen hormonitoiminnan häiriöiden yleistymiseen on monia mahdollisia syitä ja että on saatu merkittävää tieteellistä näyttöä siitä, että häiriöt johtuvat osaksi hormonaalisesti haitallisten kemikaalien vaikutuksesta;

F.  toteaa, että yksittäisille kemikaaleille altistumisen sekä terveyteen haitallisesti vaikuttavan hormonitasapainon häiriintymisen välistä syy-yhteyttä on hyvin vaikeaa näyttää toteen;

G. toteaa, että hormonaalisesti haitallisten kemikaalien ja häiriöiden välisen syy-yhteyden osoittamista vaikeuttavat esimerkiksi seuraavat syyt:

–   altistumisesta epigeneettisten vaikutuksien ilmenemiseen voi kulua hyvin pitkä aika ja hormonaaliset haitta-aineet saattavat vaikuttaa haitallisesti useisiin tuleviin sukupolviin

–   haittavaikutusten riskin suuruus riippuu kehitysvaiheesta ja esimerkiksi sikiön kehityksen kriittiset ajankohdat voivat olla hyvin lyhyitä

–   ihmiset altistuvat elämänsä aikana suurelle määrälle eri kemikaaleja, jotka esiintyvät monimutkaisina seoksina

–   hormonaalisilla haitta-aineilla voi olla yhteisvaikutuksia toistensa ja kehon oman hormonijärjestelmän kanssa

–   hormonaaliset haitta-aineet voivat vaikuttaa äärimmäisen pieninä pitoisuuksina ja aiheuttaa siten haittavaikutuksia jo pieninä annoksina; ennustaminen vaikeutuu entisestään silloin kun annos-vastesuhde on epämonotoninen

–   tietomme ihmisten ja eläinten hormonitoiminnasta on edelleen rajallista;

H. huomauttaa, että EU:n lainsäädäntö sisältää hormonaalisia haitta-aineita koskevia oikeudellisia säännöksiä mutta siitä puuttuvat kriteerit, joiden perusteella voidaan ratkaista, onko jollakin aineella hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia, mikä vaikeuttaa säännöksien asianmukaista soveltamista; katsoo, että olisi määriteltävä aikataulu, jotta voidaan varmistaa tulevien kriteerien nopea soveltaminen;

I.   toteaa, että EU:lla ei ole koordinoituja tai yhdistettyjä ohjelmia, joilla voitaisiin valvoa erityisesti hormonaalisia haitta-aineita;

J.   huomauttaa, että tietojen keräämistä, hallintaa, arviointia ja raportointia eri valvontaohjelmissa koordinoidaan vain hyvin vähän tai ei ollenkaan;

K. toteaa, ettei nykyisellään ole juridisesti mahdollista ottaa huomioon eri lainsäädäntöjen mukaisesti säännellyistä tuotteista ja tavaroista vapautuvien hormonaalisten haitta-aineiden yhteisvaikutuksia;

L.  katsoo, että EU:n kemikaalilainsäädännön perustietovaatimukset ovat riittämättömiä hormonaalisesti haitallisten ominaisuuksien asianmukaiseksi määrittämiseksi;

M. toteaa, että useiden EU:n säädösten tarkoituksena on suojata kansalaisia haitallisille kemikaaleille altistumiselta mutta sen voimassa olevassa lainsäädännössä arvioidaan yksitellen jokaista altistumista eikä siinä määrätä kumulatiivisten vaikutusten kattavasta ja yhtenäisestä arvioinnista, jossa otettaisiin huomioon eri altistumisreitit ja tuotetyypit;

1.  katsoo nykytietojen kokonaisarvioinnin perusteella, että komission ja lainsäätäjien on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 2 kohdan mukaisesti noudatettava ennalta varautumisen periaatetta ja toteutettava toimenpiteitä, joilla tarvittaessa vähennetään ihmisten pitkä- ja lyhytaikaista altistumista hormonaalisille haitta-aineille, samalla kun lisätään huomattavasti alan tutkimusta, jotta voidaan parantaa tieteellistä tietämystä hormonaalisten haitta-aineiden vaikutuksesta ihmisten terveyteen;

2.  muistuttaa, että ennalta varautumisen periaatetta sovelletaan, kun asiasta ei ole varmaa tieteellistä tietoa ja riskien arvioimiseen on saatavilla vain puutteellista tietoa, joka ei ole lopullista eikä kiistatonta, mutta kun kuitenkin on toimittava, jotta vältetään aiheuttamasta ihmisten terveydelle ja/tai ympäristölle seurauksia, jotka saattavat olla vakavia tai peruuttamattomia, tai lievennetään niitä;

3.  katsoo, että on toteutettava toimia ihmisten terveyden suojelemiseksi, jos hormonaalisilla haitta-aineilla voidaan kohtuudella olettaa olevan haitallisia vaikutuksia; korostaa myös, että hormonaalisten haitta-aineiden mahdollisten haitallisten tai peruuttamattomien vaikutusten vuoksi tarkkojen tietojen ja syy-yhteyksiä koskevan lopullisen näytön puuttuminen ei saisi estää terveyden suojelua ennalta varautumisen periaatteen ja myös suhteellisuusperiaatteen mukaisesti;

4.  katsoo, että on erittäin tärkeää suojella naisia vaikutuksilta, joita hormonaaliset haitta-aineet mahdollisesti aiheuttavat heidän lisääntymisterveydelleen; kehottaa tästä syystä komissiota asettamaan etusijalle rahoituksen, jota myönnetään hormonaalisten haitta-aineiden naisille aiheuttamia terveysvaikutuksia koskevalle tutkimukselle, ja tukemaan pitkän aikavälin tutkimuksia, joissa seurataan naisten terveyttä heidän elämänsä mittaan, mahdollistaen siten hormonaalisille haitta-aineille altistumisen pitkäaikaisten ja monia sukupolvia kattavien vaikutusten tieteelliseen tietoon perustuvan arvioinnin;

5.  kehottaa siksi komissiota esittämään pikimmiten ehdotuksia kaupallisiin kemikaaleihin sovellettavista yleisistä kriteereistä Maailman terveysjärjestön kansainvälisen kemikaaliturvallisuusohjelman (WHO/IPCS) puitteissa esitetyn hormonaalisten haitta-aineiden määritelmän mukaisesti ja myös kaupallisten kemikaalien testaus- ja tiedotusvaatimuksista sekä selventämään EU:n lainsäädännössä, mitä aineita on pidettävä hormonaalisina haitta-aineina; katsoo, että on harkittava "hormonaalinen haitta-aine" -luokan ottamista yhdeksi sääntelyluokaksi siten, että eri luokat perustuvat näytön vahvuuteen;

6.  korostaa, että on tärkeää perustaa hormonaalisten haitta-aineiden ominaisuuksien määrittelykriteerit vaaran kattavaan arviointiin, joka suoritetaan viimeisimmän tieteellisen tiedon perusteella, ja ottaa huomioon mahdolliset yhteisvaikutukset, pitkän aikavälin vaikutukset ja vaikutukset kriittisten kehitysvaiheiden aikana; toteaa, että vaaran arviointia olisi sitten hyödynnettävä alan lainsäädännön mukaisessa riskinarvioinnissa ja -hallinnassa;

7.  kehottaa komissiota toteuttamaan lisätoimenpiteitä kemiallisia aineita koskevan politiikan alalla ja nopeuttamaan tutkimusta, jossa sekä arvioidaan yksittäisten kemikaalien kykyä häiritä hormonitoimintaa että tarkastellaan mahdollisuutta arvioida määriteltyjen aineyhdistelmien kumulatiivista vaikutusta hormonijärjestelmään;

8.  katsoo, että hormonaalisten haitta-aineiden määrittelykriteerien on perustuttava haittavaikutuksen ja hormonaalisen vaikutusmekanismin määrittelykriteereihin ja että WHO:n kansainvälisen kemikaaliturvallisuusohjelman määritelmä sopii tähän tarkoitukseen; katsoo, että "haittavaikutusta" ja "hormonaalista vaikutusmekanismia" on tarkasteltava rinnakkain kattavassa arvioinnissa; katsoo, että havaitut vaikutukset on katsottava haitallisiksi, jos asiasta on saatu tieteellistä näyttöä; korostaa, että on otettava huomioon mahdolliset yhteisvaikutukset, kuten seoksien tai useiden aineiden yhdistelmien vaikutukset;

9.  korostaa, että hormonaalisten haitta-aineiden määrittelykriteerien on perustuttava tieteelliseen tietoon ja niiden on oltava monialaisia; katsoo, että olisi sovellettava todistusnäytön periaatetta ja mitään yksittäistä kriteeriä ei saisi pitää määräävänä tai ratkaisevana hormonaalisen haitta-aineen määrittelyssä; katsoo, että tämän jälkeen on suoritettava sosioekonominen arviointi sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;

10. korostaa olevansa eri mieltä pyrkimyksistä käyttää vaikutuksen voimakkuutta määräävänä tekijänä hormonaalisten haitta-aineiden määrittelyssä, koska näin kavennettaisiin perusteettomasti hormonaalisten haitta-aineiden määritelmää ja tehtäisiin siitä tieteellisesti puutteellinen ja epäjohdonmukainen näytön vahvuuteen perustuvaan syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien ja lisääntymiselle vaarallisten aineiden (CMR) luokitteluun nähden;

11. katsoo, että kaikki vertaisarvioidut tieteelliset tiedot, kuten tieteelliset kirjallisuuskatsaukset ja tutkimukset, jotka eivät ole hyvän laboratoriokäytännön (GLP) periaatteiden mukaisia, on otettava huomioon ja perehdyttävä niiden ansioihin ja puutteisiin arvioitaessa, onko jollakin aineella hormonaalisesti haitallisia ominaisuuksia; pitää myös tärkeänä, että nykyaikaiset menetelmät ja viimeisin tutkimus otetaan huomioon;

12. kehottaa komissiota sisällyttämään kaikkeen keskeiseen EU:n lainsäädäntöön asianmukaiset testausvaatimukset hormonaalisten haitta-aineiden määrittämiseksi; katsoo, että on otettava käyttöön uusimmat validoidut ja kansainvälisesti tunnustetut testausmenetelmät, joita ovat kehittäneet muun muassa OECD, vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä edistävä Euroopan unionin vertailulaboratorio (EURL ECVAM) tai Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston (EPA) Endocrine Disruptor Screening -ohjelma; panee merkille, että OECD:n testausmenetelmäohjelma käsittää sukupuoli- ja kilpirauhashormonit sekä steroidigeneesin mutta siihen ei sisälly testejä, jotka soveltuisivat hormonijärjestelmän monien muiden hormonien, kuten insuliinin ja kasvuhormonien, määrittämiseen; katsoo, että on kehitettävä testausmenetelmiä ja ohjausasiakirjoja, jotta hormonaaliset haitta-aineet, mahdolliset pienen annoksen vaikutukset, yhteisvaikutukset ja epämonotoniset annos-vastesuhteet voidaan ottaa paremmin huomioon erityisesti altistumiselle erityisen herkkien kehitysvaiheiden aikana;

13. katsoo, että eläinkokeita korvaavien testimenetelmien kehittämistä olisi edistettävä, jotta saadaan tietoa aineiden turvallisuudesta ihmiselle ja jotta niillä voidaan korvata nykyiset eläinkokeet;

14. katsoo, että eläinkokeita korvaavien testimenetelmien ja muiden riskinarviointistrategioiden käyttöä olisi edistettävä ja että eläinkokeita olisi käytettävä mahdollisimman vähän ja selkärankaisten käyttöön koe-eläiminä turvauduttava vain, jos muita vaihtoehtoja ei ole; muistuttaa, että direktiivin 2010/63/EU mukaisesti on pyrittävä selkärankaisilla tehtävien eläinkokeiden korvaamiseen, vähentämiseen tai parantamiseen; kehottaa komissiota määrittelemään säännöt, joiden avulla voidaan välttää testien päällekkäisyyttä, ja varmistamaan, että selkärankaisilla tehtävien kokeiden ja tutkimusten päällekkäisyys kielletään;

15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan lisääntymisterveyteen liittyviä häiriöitä koskevia rekistereitä, jotta täytetään EU:ssa olemassa oleva tietoaukko;

16. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tuottamaan luotettavaa tietoa hormonitoiminnan häiriöiden ja hormonaalisten sairauksien aiheuttamista sosioekonomisista vaikutuksista;

17. katsoo, että päätöksentekoelinten olisi voitava käsitellä vaikutusmekanismiltaan ja ominaisuuksiltaan samankaltaisia aineita ryhmittäin silloin, kun tietoa on riittävästi saatavilla, kun taas tiedon ollessa puutteellista voi olla hyödyllistä ryhmitellä aineet niiden rakenteellisen samankaltaisuuden perusteella esimerkiksi lisätutkimuksen prioriteettien asettamiseksi, jotta ihmisiä voidaan suojella mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti hormonaalisten haitta-aineiden vaikutuksilta ja vähentää eläinkokeiden määrää; katsoo, että kemikaaleja olisi ryhmiteltävä rakenteellisen samankaltaisuuden perusteella silloin kun valmistaja tai maahantuoja ei pysty osoittamaan kemikaalin turvallisuutta kulloisiakin päätöksentekoelimiä tyydyttävällä tavalla; toteaa, että päätöksentekoelimet voivat tällöin käyttää tietoja, jotka koskevat rakenteeltaan samankaltaisia kemikaaleja, täydentääkseen käsiteltävänään olevaa kemikaalia koskevia tietoja ja päättääkseen, miten asiassa olisi edettävä;

18. kehottaa komissiota tarkistamaan hormonaalisia haitta-aineita koskevaa EU:n strategiaa ihmisten terveyden suojaamiseksi tehokkaasti siten, että korostetaan entistä enemmän ennalta varautumisen periaatetta ja noudatetaan myös suhteellisuusperiaatetta, jotta tarvittaessa voidaan vähentää ihmisten altistumista hormonaalisille haitta-aineille;

19.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan paremmin huomioon sen, että kuluttajien on saatava luotettavaa tietoa – joka esitetään tarkoituksenmukaisessa muodossa ja ymmärrettävällä kielellä – hormonaalisten haitta-aineiden vaaroista, vaikutuksista sekä mahdollisista keinoista, joilla he voivat näiltä suojautua;

20. kehottaa komissiota esittämään asiaa koskevassa lainsäädännössä konkreettisen aikataulun hormonaalisia haitta-aineita koskevien tulevien kriteerien ja tarkistettujen testausvaatimuksien soveltamiselle, tarkastelemaan uudelleen kasvinsuojeluaineissa ja biosideissa käytettyjen vaikuttavien aineiden hyväksyntöjä ja laatimaan etenemissuunnitelman erityisine toimenpiteineen ja tavoitteineen, joilla vähennetään altistumista hormonaalisille haitta-aineille;

21. korostaa, että nykyisen strategian pohjalta kehitettyä tietokantaa hormonaalisesti vaikuttavista aineista on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla;

22. kehottaa komissiota tarkistamaan järjestelmällisesti osana käynnissä olevaa hormonaalisia haitta-aineita koskevan yhteisön strategian (1999) tarkistamista kaiken voimassa olevan keskeisen lainsäädännön ja tarvittaessa 1. kesäkuuta 2015 mennessä muuttamaan lainsäädäntöä tai antamaan uusia säädösehdotuksia vaaran- ja riskinarviointeineen vähentääkseen erityisesti sellaisten haavoittuvien väestöryhmien kuin raskaana olevien naisten, vauvojen, lasten ja teini-ikäisten altistumista hormonaalisille haitta-aineille;

23. kehottaa komissiota vahvistamaan hormonaalisia haitta-aineita koskevan unionin strategian tarkistamisen yhteydessä tarkan aikataulun välivaiheineen, joka koskee

–   mahdollisten hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien tunnistamisen mahdollistavien tulevien määrittelykriteerien soveltamista

–   22 kohdassa tarkoitetun asiaa koskevan lainsäädännön tarkistamista

–   ensisijaisia hormonaalisia haitta-aineita koskevan säännöllisesti ajan tasalle saatettavan luettelon julkaisemista (ensimmäinen versio pitäisi julkaista 20. joulukuuta 2014 mennessä)

–   kaikkien sellaisten toimien toteuttamista, joilla vähennetään EU:n kansalaisten ja ympäristön altistumista hormonaalisille haitta-aineille;

24. katsoo, että hormonaalisia haitta-aineita on pidettävä REACH-asetuksen mukaisesti erityistä huolta aiheuttavina aineina tai ne on luokiteltava muun lainsäädännön nojalla vastaavasti;

25. korostaa, että nykyinen tieteellinen tieto ei anna riittäviä perusteita asettaa raja-arvoa, jonka alapuolella haittavaikutuksia ei ilmene, ja toteaa, että hormonaalisia haitta-aineita on pidettävä aineina, joille ei voida asettaa raja-arvoa, ja että altistumiseen niille voi aina liittyä riski, jollei valmistaja pysty osoittamaan tieteellisesti, että kynnysarvo voidaan määrittää, kun otetaan huomioon altistumisen kannalta kriittiset kehitysvaiheet ja seosten vaikutukset;

26. kehottaa komissiota tukemaan hormonijärjestelmään mahdollisesti vaikuttaviin aineisiin liittyvää kohdennettua tutkimusta ja painottamaan pienten pitoisuuksien tai yhteisaltistumisen haittavaikutuksia sekä kehittämään uusia testaus- ja analysointimenetelmiä ja tukemaan paradigman muutosta, joka perustuu myrkyllisyyden vaikutusreitteihin ja haittavaikutusten syntytapoihin; kehottaa komissiota sisällyttämään hormonaalisiin haitta-aineisiin ja yhteisvaikutuksiin liittyvät aiheet ja muut vastaavat aiheet tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman painopistealoihin;

27. kehottaa komissiota kehittämään in vitro- ja in silico -menetelmiä, jotta vähennetään mahdollisimman paljon eläinkokeiden määrää hormonaalisten haitta-aineiden seulonnassa;

28. kehottaa komissiota vaatimaan, että kaikkien kolmansista maista tuotavien tuotteiden on täytettävä kaikki hormonaalisia haitta-aineita koskevan unionin lainsäädännön nykyiset ja tulevat säännökset;

29. kehottaa komissiota ottamaan kaikki sidosryhmät mukaan suunnittelemaan lakimuutoksia, joita tarvitaan, jotta ihmisten terveyttä voidaan suojella tehokkaammin hormonitoimintaa häiritseviltä kemikaaleilta, sekä suunnittelemaan tiedotuskampanjoita;

30. kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta perustaa hormonaalisten haitta-aineiden tutkimuskeskus, jossa tutkittaisiin hormonaalisia haitta-aineita ja koordinoitaisiin niitä koskevaa tietoa unionissa;

31. kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikessa voimassa olevassa ja tulevassa lainsäädännössä sovelletaan horisontaalisesti tunnettujen, todennäköisten ja mahdollisten hormonaalisten haitta-aineiden määrittelykriteerejä, jotta saavutetaan korkea suojelun taso;

32.  korostaa, että vaikka tässä päätöslauselmassa tarkastellaan ainoastaan ihmisten terveyden suojelemista hormonaalisilta haitta-aineilta, on yhtä tärkeää toteuttaa määrätietoisia toimia luonnonvaraisten eläinten ja ympäristön suojelemiseksi niiltä;

33. kehottaa komissiota edistämään ja rahoittamaan julkisia tiedotusohjelmia hormonaalisten haitta-aineiden terveysriskeistä, jotta kuluttajat voivat asiaan täysin perehtyneinä muuttaa käyttäytymistään ja elintapojaan; katsoo, että tiedotusohjelmat on kohdistettava erityisesti haavoittuviin ryhmiin (raskaana oleviin naisiin ja lapsiin), jotta varotoimiin voidaan ryhtyä ajoissa;

34. kehottaa jäsenvaltioita parantamaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta tällä alalla;

35. on tyytyväinen siihen, että hormonaaliset haitta-aineet on sisällytetty kansainvälisen kemikaalistrategian (SAICM) toimintakehykseen uutena ajankohtaisena kysymyksenä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan näitä SAICM-strategian toimia ja edistämään aktiivista toimintaa, jolla vähennetään ihmisten ja ympäristön altistumista hormonaalisille haitta-aineille kaikilla alan kansainvälisillä foorumeilla, kuten Maailman terveysjärjestössä ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) yhteydessä;

36. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 36, 5.2.2009, s. 84.

(2)

EUVL L 353, 31.12.2008, s.1.

(3)

EUVL L 309, 24.11.2009, s.1.

(4)

EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.

(5)

EYVL L 327, 22.12.2000, s.1.

(6)

EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71.

(7)

EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P4_TA(1998)0608.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0152.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0147.

(11)

WHO:n ja IPCS:n raportissa (2002) esitetyn määritelmän mukaan hormonaalisesti haitallinen kemikaali on eksogeeninen aine tai aineseos, joka muuttaa hormonijärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa siksi haittavaikutuksia terveessä organismissa, sen jälkeläisissä tai (ala)populaatioissa. Mahdollinen hormonaalisesti haitallinen kemikaali on eksogeeninen aine tai aineseos, jolla on ominaisuuksia, joiden voidaan odottaa johtavan hormonitoiminnan häiriöihin terveessä organismissa, sen jälkeläisissä tai (ala)populaatioissa. (http://www.who.int/ipcs/publications/en/ch1.pdf)


PERUSTELUT

Ihmisten hormonihäiriöiden ja hormonaalisten sairauksien ilmaantuvuuden lisääntyminen on syytä ottaa erittäin vakavasti. Hormonijärjestelmä säätelee suurta osaa kehon toiminnoista, kuten lisääntymistä, aineenvaihduntaa, kasvua, suola- ja nestetasapainoa ja sydämen toimintaa. Kehitys on huolestuttavaa erityisesti ihmisen lisääntymiskyvyn kannalta, johon hormonaalisten haitta-aineiden oletetaan osaksi vaikuttavan.

Ennalta varautumisen periaate on – ja sen täytyy olla – EU:n kemikaalipolitiikan peruspilari. Passiivisuutta ei saa perustella kattavien tietojen puuttumisella. Ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien peruttamattomien vahinkojen vaara on yksinkertaisesti liian suuri.

Tällä hetkellä saatavana on noin 27 000 tutkimusraporttia, joissa käsitellään hormonaalisia haitta-aineita ja niiden vaikutusta ihmisiin ja eläimiin. Suuntaukset ovat huolestuttavia.

Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on saatu entistä vankempia todisteita siitä, että ihmisten hormonitoiminnan häiriöt yleistyvät. Monien sairauksien diagnoosit ja ilmaantuvuus ovat lisääntyneet voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Erityisen merkittävää on mahdollisten lisääntymistoimintojen häiriöiden yleistyminen. Näitä ovat esimerkiksi sperman laadun heikkeneminen, kivessyöpä, murrosiän aikaistuminen ja sukuelinten epämuodostumat, kuten kryptorkismi, jossa kivekset eivät ole laskeutuneet kivespussiin sikiön kehittymisen aikana, ja hypospadia, jossa virtsaputken suu on peniksen alapinnalla. Lisäksi synnynnäiset epämuodostumat, syövät ja diabetes lisääntyvät. Sama koskee neurologisia kehityshäiriöitä, kuten autismia ja ADHD:tä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa rintasyöpädiagnoosin saaneiden naisten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Nykyään arviolta yksi yhdeksästä naisesta saa elämänsä aikana rintasyövän. Vain ympäristötekijät voivat selittää näin nopean muutoksen.

Geenimme eivät ole muuttuneet näin paljon näin lyhyessä ajassa. Siksi terveysongelmien kasvun täytyy johtua ulkoisista tekijöistä. Ulkoisia vaikutuksia on monen tyyppisiä. Niitä ovat elintavat, ruoka ja ravitsemus, tartunnanaiheuttajat, lääkkeet, huumeet, taloudelliset tekijät ja sosiaaliset syyt, kuten stressi. Kattavat tutkimukset osoittavat myös, että kemikaaleille altistuminen on myötävaikuttava tekijä. Kaikki nämä tekijät voivat myös vaikuttaa toisiinsa, esimerkiksi ravitsemus ja stressi voivat vaikuttaa siihen, miten altis keho on muille tekijöille.

Ihmisten terveyden suojelu on tärkeä osa EU:n politiikkaa (perussopimuksen 35 artikla). Tätä varten on tärkeää soveltaa asianmukaisesti ennalta varautumisen periaatetta (perussopimuksen 191 artikla).

Ihmisten ympäristössä olevat hormonaaliset haitta-aineet ovat siis yksi huolestuttavaan kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Siitä, miten jokin hormonaalinen haitta-aine tarkalleen aiheuttaa tietyn taudin, on kuitenkin lähes mahdotonta hankkia täydellistä tietoa. Tämä johtuu useista seikoista:

–    Altistumisen ja vaikutuksen välinen aika voi olla hyvin pitkä, mahdollisesti useita vuosikymmeniä ja sukupolvia.

–    Haittavaikutusten riskin suuruus riippuu kehitysvaiheesta. Esimerkiksi sikiön kehityksen aikana kriittiset ajankohdat voivat olla hyvin lyhyitä.

–    Ihmiset altistuvat elämänsä aikana suurelle määrälle eri kemikaaleja, jotka esiintyvät monimutkaisina seoksina.

–    Hormonaaliset haitta-aineet voivat vaikuttaa yhdessä ja kehon omien hormonien kanssa.

–    Hormonaaliset haitta-aineet voivat vaikuttaa äärimmäisen pieninä pitoisuuksina ja niiden vaikutus voi lisääntyä annoksen kasvaessa. Ennustaminen vaikeutuu entisestään, kun annos-vastesuhde on epämonotoninen.

–    Tietomme ihmisten ja eläinten hormonitoiminnasta on edelleen rajallista.

Hormonaalisia haitta-aineita on kaikkialla ympärillämme arkielämässä. Niitä on ruokapakkauksissa, ihonhoitotuotteissa, kosmetiikassa, rakennusmateriaaleissa, elektroniikkatuotteissa, huonekaluissa ja lattiapinnoitteissa. Monissa kotonamme ja työpaikoillamme olevissa muovituotteissa on yhtä tai useampaa kemikaalia, jolla epäillään olevan hormonaalisia haittavaikutuksia. Yksittäisen kuluttajan on mahdotonta tietää, mitä aineita missäkin tuotteessa on, varsinkin jos tuotteessa ei ole tuoteselostetta.

Hormonaalisia haitta-aineita vapautuu materiaaleista ja tuotteista ja kerääntyy muun muassa kotiemme huonepölyyn. Siksi pienet lapset, jotka ryömivät lattialla ja panevat tavaroita suuhunsa, altistuvat niille erityisesti. Tämä on hyvin huolestuttavaa, koska lapset ovat muutenkin niiden vaikutuksille erityisen alttiita.

Hormonaalisesti haitallisiksi epäiltyjen aineiden määrä on suuri, ja ne ovat hyvin yleisiä, ja siksi yksittäisen kuluttajan on mahdotonta suojautua niiltä. Aineiden määrän ja yleisyyden vuoksi on myös mahdotonta suojella erityisen haavoittuvia ryhmiä – sikiöitä ja eri-ikäisiä lapsia aina aikuisikään asti. Lapsissa, nuorissa ja synnytysikäisissä naisissa tapahtuu nopeaa kehitystä, jonka kannalta oikea hormonitasapaino on ratkaisevan tärkeä. Siksi heitä on suojeltava erityisesti hormonaalisille haitta-aineille altistumiselta. Yhteiskunnan on oltava riittävän turvallinen myös haavoittuvimmille jäsenilleen.

Haavoittuvien ryhmien suojelun parantamiseksi voidaan toteuttaa nopeasti toimenpiteitä. Kyse on ennen kaikkea hormonaalisten haitta-aineiden käytön rajoittamisesta tietyille kohderyhmille suunnatuissa tuotteissa: esimerkiksi tietynlaisiin käyttötarkoituksiin tarkoitetuissa ihonhoitotuotteissa, tekstiileissä ja leluissa. Lisäksi on mahdollista soveltaa tiukempia turvallisuusvaatimuksia esimerkiksi rakennettaessa ja kalustettaessa kouluja, esikouluja ja muita tiloja, joissa lapset viettävät runsaasti aikaa. Koska lapset, nuoret ja varsinkin synnytysikäiset naiset ovat olennainen ja suuri osa väestöä, koko väestöä on suojeltava.

Hormonaalisten haitta-aineiden havaitsemiseen sopivat testit on tärkeää sisällyttää voimassa olevaan EU:n lainsäädäntöön, erityisesti aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annettuun asetukseen (CPL), REACH-asetukseen, kasvinsuojelutuotteita koskeviin asetuksiin, biosididirektiiviin ja kosmetiikkadirektiiviin.

On laadittava kriteerit, joiden perusteella näiden testien tulkinta ja muu olennainen tutkimus muutetaan konkreettisiksi lainsäädäntötoimenpiteiksi. Koska hormonaalisten haitta-aineiden otaksutaan vaikuttavan ihmisiin ja ympäristöön hyvin pieninä pitoisuuksina eikä turvallista altistumistasoa voida vahvistaa, niitä on käsiteltävä REACH-asetuksen pohjalta ensisijaisesti siten, että niiden käyttöä rajoitetaan tai ne hyväksytään sosioekonomisen harkinnan perusteella ja laaditaan suunnitelma niiden korvaamiseksi. Ennalta varautumisen periaatteen on ohjattava kriteerien ja testausvaatimusten laadintaa. On tärkeää, että kriteerit ja menetelmät, joiden perusteella ratkaistaan, katsotaanko aineen olevan hormonaalisesti haitallinen, ovat mahdollisimman avoimia.

Komission on myös tehtävä aloite kaiken keskeisen lainsäädännön tarkistamisesta ja kehittämisestä niin, että hormonaalisten haitta-aineiden riskit otetaan paremmin huomioon. Eri lakeja on tarkasteltava uudelleen laajemmin kuin mitä on jo ilmoitettu tai eri lakien mukaan on pakko.

Suuri osa hormonaalisista haitta-aineista käytävästä keskustelusta koskee kosmetiikassa, huonekaluissa, elektroniikkatuotteissa, rakennustuotteissa, leluissa, tekstiileissä ja elintarvikkeissa – myös niiden pakkauksissa ja materiaaleissa – olevia tuotteita ja aineita. Siksi komission on tärkeää tarkistaa nykyistä lainsäädäntöä ja esittää tälle alalle uutta lainsäädäntöä ihmisten suojelemiseksi hormonaalisilta haitta-aineilta.

Erityisen tärkeää on asettaa kemikaaleja koskevat vaatimukset tuoteryhmille, joiden kanssa lapset ovat kosketuksissa. Yhden tällaisen ryhmän muodostavat tekstiilit, joita koskevat erityisvaatimukset puuttuvat, vaikka pienet lapset panevat usein tekstiilejä suuhunsa ja tekstiilejä käytetään ihoa vasten. Siksi tässä mietinnössä ehdotetaan erityisen tekstiilejä koskevan kemikaalilainsäädännön laatimista.

Tämä mietintö perustuu eri lähteistä saatuihin tietoihin. Komissio järjesti Brysselissä kesäkuussa 2012 hormonaalisia haitta-aineita käsittelevän konferenssin, jossa pidettiin useita mietinnön kannalta arvokkaita esityksiä. Puhujina toimivat muun muassa Linda Birnbaum (U.S. National Institute of Environmental Health Sciences), Kalifornian yliopiston professori Tracey J. Woodruff sekä Laurence Musset (OECD). Syyskuussa 2012 Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta järjesti työpajan, jonka aiheena oli "Endocrine disruptors and impact on health". Työpajaan osallistui komission, tiedeyhteisön, etujärjestöjen ja kemianteollisuuden edustajia, ja he kaikki antoivat tärkeää tietoa tätä mietintöä varten. Lisäksi tärkeitä tietoja ja näkökulmia on saatu monista yksittäisistä tapaamisista tutkijoiden, teollisuuden edustajien, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Tietolähteenä on käytetty myös komission verkkosivustoa, jolla käsitellään hormonaalisia haitta-aineita: http://ec.europa.eu/environment/endocrine/index_en.htm

Seuraavat raportit ovat olleet tärkeää viitemateriaalia:

•   Kortenkamp et al. State of the art assessment of endocrine disrupters, Project Contract Number 070307/2009/550687/SER/D3

•   The impacts of endocrine disrupters on wildlife, people and their environments. The Weybridge+15 (1996–2011) report. ISSN 1725-2237

•   Diamanti-Kandarakis E et al. 2009 Endocrine-Disrupting Chemicals: An Endocrine Society Scientific Statement. Endocrine Reviews 30(4):293-342

•   Linda Birnbaum. Environmental Chemicals: Evaluating Low-Dose Effects. doi:10.1289/ehp.1205179

•   Richard Sharpe. Male Reproductive Health Disorders and the Potential Role of Exposure to Environmental Chemicals. Commissioned by CHEM Trust.

•   Breast cancer and exposure to hormonally active chemicals: An appraisal of the scientific evidence. A background briefing paper by Professor Andreas Kortenkamp, Head of the Centre for Toxicology, The School of Pharmacy, University of London April 2008

•   Survey and Health Assessment of the exposure of 2 year-olds to chemical substances in Consumer Products. Kathe Tønning, Eva Jacobsen and Eva Pedersen. Danish Technological Institute. Marianne Strange and Pia Brunn Poulsen. Force Technology. Lise Møller and Helle Buchardt Boyd, DHI group. Survey of Chemical Substances in Consumer Products, No. 102 2009

•   Vandenberg et al: Hormones and endocrine-disrupting chemicals: Low dose effects and nonmonotonic dose responses, Endocrine Reviews, online March 2012, in print June 2012.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

23.1.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

55

6

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Kriton Arsenis, Sophie Auconie, Paolo Bartolozzi, Sandrine Bélier, Milan Cabrnoch, Martin Callanan, Nessa Childers, Yves Cochet, Esther de Lange, Anne Delvaux, Bas Eickhout, Jill Evans, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Jolanta Emilia Hibner, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Jo Leinen, Corinne Lepage, Kartika Tamara Liotard, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Miroslav Ouzký, Gilles Pargneaux, Antonyia Parvanova, Pavel Poc, Frédérique Ries, Dagmar Roth-Behrendt, Kārlis Šadurskis, Carl Schlyter, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Salvatore Tatarella, Thomas Ulmer, Åsa Westlund, Glenis Willmott, Sabine Wils, Marina Yannakoudakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Margrete Auken, Minodora Cliveti, José Manuel Fernandes, Vicky Ford, Gaston Franco, Judith A. Merkies, Miroslav Mikolášik, Vittorio Prodi, Christel Schaldemose, Birgit Schnieber-Jastram, Renate Sommer, Alda Sousa, Rebecca Taylor, Vladimir Urutchev, Anna Záborská, Andrea Zanoni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Olle Ludvigsson

Päivitetty viimeksi: 28. helmikuuta 2013Oikeudellinen huomautus