MIETINTÖ Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen

25.2.2013 - (2012/2309(INI))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta
Esittelijät: Roberto Gualtieri ja Rafał Trzaskowski

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen

(2012/2309(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan N:o 36,

–   ottaa huomioon sopimuksen Kroatian tasavallan liittymisestä Euroopan unioniin,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 41 ja 48 artiklan sekä 74 f artiklan,

–   ottaa huomioon 11. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin kokoonpanosta[1],

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0041/2013),

A. ottaa huomioon, että pöytäkirjan N:o 36 2 artiklan 1 ja 2 kohdan voimassaolo päättyy vaalikauden 2009–2014 lopussa;

B.  ottaa huomioon, että Kroatian tasavallan odotetaan liittyvän unioniin ennen keväällä 2014 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja ja että Kroatian tasavallan liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen koskevan asiakirjan 19 artiklan 1 kohdan määräysten voimassaolo päättyy vaalikauden 2009–2014 päättyessä;

C. katsoo, että edellisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tapahtuneet väestönmuutokset olisi otettava huomioon;

D. katsoo, että Euroopan parlamentin paikkajakoa koskevan kestävän järjestelmän perustamista olisi tarkasteltava neuvoston äänestysjärjestelmän uudistamisen yhteydessä osana unionin toimielinten yleistä uudistamista, joka määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti koolle kutsutussa valmistelukunnassa; katsoo, että tällaisen uudistamisen yhteydessä olisi pidettävä mielessä, että perussopimusten mukaan unionin demokratian perustana on sekä kansalaisten että jäsenvaltioiden edustus;

E.  katsoo, että seuraavan vaalikauden paikkajakoa ei saisi toteuttaa mielivaltaisesti vaan sen olisi perustuttava objektiivisiin kriteereihin, joita on sovellettava pragmaattisella tavalla, ja katsoo, että tällaisella paikkajaolla paikkojen lukumäärän lisäys olisi korvattava paikkojen menettämisellä siten, että menetykset rajoitetaan enintään yhteen paikkaan jäsenvaltiota kohti;

1.  jättää Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi liitteenä olevan ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätökseksi Euroopan parlamentin kokoonpanosta vaalikaudella 2014–2019 sille Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdassa annetun aloiteoikeuden perusteella;

2.  korostaa, että tämä parlamentin hyväksyntää edellyttävä päätös on tehtävä kiireellisesti heti kun sopimus Kroatian tasavallan liittymisestä Euroopan unioniin tulee voimaan, jotta jäsenvaltiot voivat antaa hyvissä ajoin tarvittavat kansalliset säädökset Euroopan parlamentin vaalien järjestämiseksi vaalikaudeksi 2014–2019;

3.  sitoutuu tekemään lähiaikoina ehdotuksen, jolla pyritään parantamaan käytännön järjestelyjä vaalien pitämiseksi vuonna 2014;

4.  sitoutuu esittämään ennen vuoden 2015 loppua uuden ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätökseksi, jonka tarkoituksena on perustaa hyvissä ajoin ennen vaalikauden 2019–2024 alkua kestävä ja avoin järjestelmä, joka mahdollistaa tulevaisuudessa, että ennen uusia Euroopan parlamentin vaaleja paikat jaetaan jäsenvaltioiden kesken liitteenä olevan päätösehdotuksen 1 artiklassa määritellyn alenevan suhteellisuuden periaatteen perusteella objektiivisesti siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden määrän mahdollinen kasvu ja väestönkehityksen muutokset, jotka on asianmukaisesti todettu, sulkematta pois mahdollisuutta varata tietty määrä paikkoja ylikansallisilta listoilta valituille ehdokkaille;

5.  katsoo, että Euroopan parlamentin paikkajakoa koskeva uusi järjestelmä olisi laadittava yhdessä neuvoston äänestysjärjestelmän uudistamisen kanssa osana perussopimusten välttämätöntä tarkistamista; päättää esittää tätä koskevia ehdotuksia seuraavassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti koolle kutsuttavassa valmistelukunnassa;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja liitteenä olevan ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätökseksi sekä edellä mainitun perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön Eurooppa-neuvostolle ja Kroatian tasavallan hallitukselle ja parlamentille sekä tiedoksi komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

• [1]  EUVL C 227 E, 4.9.2008, s. 132 (mietintö Lamassoure/Severin).

LIITE EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEEN

Ehdotus Eurooppa-neuvoston päätökseksi Euroopan parlamentin kokoonpanosta

EUROOPPA-NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan N:o 36 2 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin aloitteen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan N:o 36 2 artiklan 1 ja 2 kohdan voimassaolo päättyy vaalikauden 2009–2014 lopussa.

(2) Kroatian tasavallan liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen koskevan asiakirjan 19 artiklan 1 kohdan voimassaolo päättyy vaalikauden 2009–2014 lopussa.

(3) Pöytäkirjan N:o 36 2 artiklan 3 kohdan määräyksiä on noudatettava viipymättä ja siksi on tehtävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukainen päätös, jotta jäsenvaltiot voivat toteuttaa hyvissä ajoin tarvittavat kansalliset toimenpiteet Euroopan parlamentin vaalien järjestämiseksi vaalikaudeksi 2014–2019.

(4) Tässä päätöksessä noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määriteltyjä periaatteita, joiden mukaan unionin kansalaisten edustajien kokonaismäärä on puhemiehen lisäksi enintään seitsemänsataaviisikymmentä jäsentä ja edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismäärä on kuusi jäsentä jäsenvaltiota kohden ja jäsenvaltio voi saada enintään yhdeksänkymmentäkuusi paikkaa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määritellyn alenevan suhteellisuuden periaatteen mukaisesti sovelletaan seuraavia periaatteita:

–    Euroopan parlamentin paikkajaossa on käytettävä täysimääräisesti perussopimuksessa määrättyjä vähimmäis- ja enimmäismääriä, jotta paikkajako eroaa mahdollisimman vähän jäsenvaltioiden väestömäärien jakautumisesta;

–   kunkin jäsenvaltion väkiluvun ja paikkojen määrän suhteen on ennen pyöristämistä kokonaislukuun vaihdeltava niiden väkiluvun perusteella siten, että väkiluvultaan suuremman jäsenvaltion jokainen Euroopan parlamentin jäsen edustaa useampia kansalaisia kuin väkiluvultaan pienemmän jäsenvaltion jokainen parlamentin jäsen ja päinvastoin ja vastaavasti että mitä suurempi jäsenvaltion väkiluku on, sitä suurempi oikeus sillä on suureen paikkamäärään;

2 artikla

      Jäsenvaltioiden väkiluvun laskemisen suorittaa komissio (Eurostat) jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa vahvistetun menetelmän mukaisesti.

3 artikla

Jäsenvaltioissa valittujen Euroopan parlamentin edustajien määrät ovat 1 artiklan mukaisesti vaalikauden 2014–2019 alusta lähtien seuraavat:

Belgia	21
Bulgaria	17
Tšekin tasavalta	21
Tanska	13
Saksa	96
Viro	6
Irlanti	11
Kreikka	21
Espanja	54
Ranska	74
Kroatia	11
Italia	73
Kypros	6
Latvia	8
Liettua	11
Luxemburg	6
Unkari	21
Malta	6
Alankomaat	26
Itävalta	18
Puola	51
Portugali	21
Romania	32
Slovenia	8
Slovakia	13
Suomi	13
Ruotsi	20
Yhdistynyt kuningaskunta	73

4 artikla

Tätä päätöstä tarkistetaan hyvissä ajoin ennen vaalikauden 2019–2024 alkua sellaisen järjestelmän vahvistamiseksi, joka mahdollistaa tulevaisuudessa, että ennen uusia Euroopan parlamentin vaaleja paikat jaetaan jäsenvaltioiden kesken 1 artiklassa määritellyn alenevan suhteellisuuden periaatteen perusteella objektiivisesti, tasapuolisesti, kestävästi ja avoimesti siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden määrän ja väestönkehityksen muutokset, jotka on asianmukaisesti todettu, sekä neuvoston äänestysjärjestelmä.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty ...ssa/ssä ... päivänä …kuuta …

Eurooppa-neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

PERUSTELUT

Kun seuraava vaalikausi alkaa vuonna 2014, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohtaan tehdyn poikkeuksen voimassaolo päättyy ja Euroopan parlamentin kokoonpanoksi tulee 751 jäsentä (750 ja puhemies). Nykyinen paikkamäärä on 754, joista 736 kuuluu jäsenille, joiden valinta perustuu Nizzan sopimukseen, joka oli voimassa vuoden 2009 vaalien aikana. Lisäksi 18 jäsentä on nimitetty Lissabonin sopimuksen mukaisesti muuttamalla siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan N:o 36 2 artiklaa, jossa säädetään tilapäisestä poikkeuksesta, joka koskee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohtaa (jossa säädetään, että jäsenvaltiolle ei voida antaa enemmän kuin 96 paikkaa), jotta vuoteen 2014 saakka voidaan säilyttää Nizzan sopimuksen mukaisesti Saksalle annetut 99 paikkaa.

Kun Kroatian liittymissopimus tulee voimaan, sille annetaan 12 parlamenttipaikkaa (sillä on tällä hetkellä 12 tarkkailijaa) liittymisasiakirjan 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jolla muutetaan myös pöytäkirjan N:o 36 2 artiklaa, minkä seurauksena paikkojen kokonaismäärä on tilapäisesti 766.

Paikkojen kokonaismäärää on tämän vuoksi vähennettävä 15:llä, jotta se saadaan vastaamaan perustamissopimuksen mukaista lukumäärää (751). Kolme näistä 15:stä on pakko ottaa Saksan kiintiöstä, joka laskee 99:stä perussopimuksen mukaiseen 96 paikan enimmäismäärään. Muut 12 on löydettävä siten, että 24 jäsenvaltion joukosta (Kroatia mukaan lukien) jopa 12 sellaiselta jäsenvaltiolta otetaan yksi tai useampi paikka, joilla on enemmän kuin perussopimuksen mukainen kuuden paikan vähimmäismäärä (tällä hetkellä kuuden paikan jäsenvaltioita ovat Malta, Luxemburg, Kypros ja Viro). Euroopan parlamentin uudesta kokoonpanosta tehtävällä päätöksellä paikat on myös jaettava ehkä laajemminkin uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset muutokset jäsenvaltioiden asukasluvuissa ja/tai parantaa perussopimukseen kirjatun alenevan suhteellisuuden periaatteen tulkintaa ja toteutumista.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto tekee yksimielisesti Euroopan parlamentin aloitteesta ja sen hyväksynnän saatuaan päätöksen, jolla määritellään Euroopan parlamentin kokoonpano. Parlamentti vastaa näin ollen Eurooppa-neuvostolle tehtävästä ehdotuksesta.

Esittelijöiden tekemä ehdotus perustuu seuraaviin seikkoihin:

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaan kansalaisten edustuksen EP:ssä on oltava alenevasti suhteellinen. Lamassouren ja Severinin mietinnön mukaan alenevasti suhteellinen edustus merkitsee seuraavaa: 1) sopimuksessa määrättyjä vähimmäis- ja enimmäismääriä on käytettävä täysimääräisesti, jotta Euroopan parlamentin paikkajako eroaa mahdollisimman vähän jäsenvaltioiden väestömäärien jakautumisesta, 2) mitä suurempi maan väkiluku on, sitä suurempi oikeus sillä on suureen paikkamäärään ja 3) mitä suurempi maan väkiluku on, sitä suurempi on niiden asukkaiden määrä, joita sen jokainen Euroopan parlamentin jäsen edustaa. Määritelmässä vahvistetaan yleinen periaate, ei matemaattista kriteeriä. Sitä ei voida noudattaa tarkasti toisen periaatteen osalta (joka tarkoittaisi kirjaimellisesti, että kahdella jäsenvaltiolla, joilla on eri asukasluku, ei voisi olla samaa paikkamäärää). Se voidaan kuitenkin toteuttaa eri tavoilla eikä se johda yhteen ja samaan tulokseen. Joka tapauksessa nykyinen paikkajakojärjestely ei noudata joidenkin jäsenvaltioiden osalta kolmatta periaatetta, mikä on nähtävissä liitteen I taulukossa 1. Siksi ensimmäisen kriteerin pitäisikin olla alenevasti suhteellisen edustuksen mahdollisimman tarkka noudattaminen. Siihen on monta tapaa, mutta mikä niistä olisi valittava?

Aiempien paikkojen uudelleenjakojen yhteydessä paikkajaon aleneva suhteellisuus venytettiin äärimmilleen ja paikkaa kohti tarvittava asukasluku isoissa jäsenvaltioissa kasvoi huomattavasti verrattuna keskisuuriin (ks. liite II), mikä viittaa siihen, että tämän suuntauksen tasapainottaminen on tarpeen. Lisäksi Lamassouren ja Severinin mietinnön ensimmäinen periaate (perussopimuksessa esitettyjen rajojen täysimääräinen hyödyntäminen) tekee mahdottomaksi sen, että estää Saksan paikkoja vähennetään entisestään 96 paikan enimmäismäärää pienemmäksi. Sillä olisi tavoitteisiin nähden kielteisiä poliittisia vaikutuksia koko Euroopan parlamentille Saksan perustuslakituomioistuimen alenevasti suhteelliseen edustukseen ottaman kriittisen kannan takia. Tämä estää automaattisesti suurten jäsenvaltioiden paikkojen määrän vähentämisen, ja se johtaisi loogisesti siihen, että paikkamäärä kasvaa ainakin joillakin niistä.

Edellisessä valmistelukunnassa Euroopan parlamentti ehdotti ns. fix-prop-menetelmää, jota on kehitetty viime aikoina Cambridgen kompromissin nimellä. Siinä jaetaan kuusi paikkaa kaikille jäsenvaltioille ja loput jaetaan suhteellisuuden mukaisesti (ks. liite I, taulukko 4.). Kaikkein "suhteellisimpana" tapana fix-prop-menetelmä noudattaa alenevasti suhteellista edustusta ja se vähentäisi huomattavasti Saksan perustuslakituomioistuimen alenevasti suhteelliseen edustukseen kohdistamaa kriittisyyttä (erityisesti, jos se yhdistettäisiin 96 edustajan ylärajan poistavaan perussopimuksen uudistukseen). Sen täytäntöönpano laukaisisi kuitenkin traumaattisen paikkojen uudelleenjaon, jossa keskisuuret ja pienet jäsenvaltiot kokisivat raskaita tappioita ja suuret jäsenvaltiot voittaisivat valtavasti. Lisäksi 96 paikan ylärajan poistamatta jättäminen syrjisi Saksaa suurten jäsenvaltioiden joukossa ja lisäisi huomattavasti paikkaa kohti tarvittavan väestömäärän eroa Ranskan ja Saksan välillä.

Alenevan suhteellisuuden periaatteen[1] soveltamiseen mahdollisesti käytettävien matemaattisten kaavojen joukossa parabolinen menetelmä on kaikkein degressiivisin (ks. liite I, taulukko 3). Sitä voitaisiin käyttää pitkällä aikavälillä vertailuarvona, jos perussopimusta ei muuteta, mutta tämän mallin mukainen uudelleenjako olisi liian raju ollakseen yhdellä kertaa toteutettuna poliittisesti kestävä.

Esittelijät ehdottavat sen vuoksi eri kriteereihin perustuvaa käytännöllistä ratkaisua, jolla minimoidaan jäsenvaltioiden menettämien paikkojen määrä ja samalla noudatetaan mahdollisimman tarkasti alenevan suhteellisuuden periaatetta sekä periaatetta, että yksikään maa ei voita eikä yksikään häviä enempää kuin yhden paikan (ks. liite I, taulukko 1). Tämä käytännön ratkaisu voidaan toteuttaa kaksivaiheista lähestymistapaa noudattaen. Ensimmäisessä vaiheessa (ks. liite I, taulukko 2) paikat jaetaan uudelleen täysin alenevan suhteellisuuden kolmea periaatetta noudattaen ja samalla tehdään paikkajakoon mahdollisimman vähän muutoksia. Tällä tavalla 13 jäsenvaltiota menettää paikkoja. Kaksi niistä menettää 3 paikkaa (Unkari ja Liettua), kuusi jäsenvaltiota (Romania, Kreikka, Belgia, Portugali, Tšekin tasavalta ja Latvia) menettää kaksi paikkaa ja viisi jäsenvaltiota (Ruotsi, Bulgaria, Irlanti, Kroatia ja Slovenia) yhden paikan. Toisaalta Ranska saisi neljä paikkaa lisää, Yhdistynyt kuningaskunta ja Espanja kolme ja Italia yhden lisäpaikan. Toisessa vaiheessa korvattaisiin poliittisesti lisäpaikat (11 paikkaa) ja enemmän kuin yhden paikan menetykset (10 paikkaa). Ylimääräinen säästynyt paikka annettaisiin Slovenialle (joka pitäisi kahdeksan paikkaansa) pienimpänä paikkoja ensimmäisessä vaiheessa menettäneenä maana. Tuloksena olisi edellä mainittu menetysten minimointi, jolloin vain 12 jäsenvaltiota menettäisi yhden paikan eikä yksikään jäsenvaltio saisi lisää paikkoja. Tietenkin lisäpaikkojen poistaminen tarkoittaisi sitä, että alenevan suhteellisuuden periaatteen kolmatta periaatetta ei noudateta täysin, mutta tämä ratkaisu perustuu selkeään poliittiseen logiikkaan. Se on myös paljon lähempänä alenevan suhteellisuuden periaatteen noudattamista kuin yksikään muista siihen periaatteeseen perustuvista malleista, että mikään maa ei voita eikä häviä enempää kuin yhden paikan (esimerkiksi malli, jossa vähennetään 12 paikkaa, yksi jokaiselta edellisessä uudelleenjaossa lisäpaikkoja saaneelta maalta).

Esittelijät katsovat, että nykyisissä olosuhteissa ja tähän kysymykseen nykyisin sovellettavan päätöksentekomenettelyn perusteella ehdotettu ratkaisu saa todennäköisimmin puolelleen parlamentin enemmistön ja yksimielisyyden neuvostossa ja samalla se noudattaa alenevan suhteellisuuden periaatetta mahdollisimman tarkasti.

Uusi yritys kaikkien asianosaisten kannalta hyväksyttäviin objektiivisiin kriteereihin perustuvan pysyvämmän järjestelmän luomiseksi voitaisiin tehdä uudella parlamentin aloitteella hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja vuonna 2019. Tässä yhteydessä voitaisiin myös säätää jäsenvaltion äänestäjäkunnan koon laskemista koskevasta entistä sopivammasta menetelmästä erillisellä asetuksella, joka annettaisiin tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

Liitteet:

I.    Taulukot eri laskentamenetelmien vaikutuksista

II.   Historiallinen tausta

• [1]  Useita matemaattisia kaavoja on analysoitu ja kuvattu Mathematic social sciences -julkaisun erikoisnumerossa 63 (2012) sivuilla 65–191, erityisesti taulukossa 2 sivulla 100.

LIITE I

TAULUKKO 1: KÄYTÄNNÖLLINEN RATKAISU
Jäsenvaltiot	Väkiluku*	Paikkoja (nykyinen jakaantuma)	Asukkaita/paikka	Paikkoja (uusi jakaantuma)	Erotus	Asukkaita/paikka (uusi jakaantuma)
Saksa	81 843 743	99	826 704	96	- 3	852 539
Ranska	65 397 912	74	883 756	74		883 756
Yhdistynyt kuningaskunta	62 989 550	73	862 871	73		862 871
Italia	60 820 764	73	833 161	73		833 161
Espanja	46 196 276	54	855 487	54		855 487
Puola	38 538 447	51	755 656	51		755 656
Romania	21 355 849	33	647 147	32	- 1	667 370
Alankomaat	16 730 348	26	643 475	26		643 475
Kreikka	11 290 935	22	513 224	21	- 1	537 664
Belgia	11 041 266	22	501 876	21	- 1	525 775
Portugali	10 541 840	22	479 175	21	- 1	501 992
Tšekin tasavalta	10 505 445	22	477 520	21	- 1	500 259
Unkari	9 957 731	22	452 624	21	- 1	474 178
Ruotsi	9 482 855	20	474 143	19	- 1	499 098
Itävalta	8 443 018	19	444 369	19		444 369
Bulgaria	7 32 7224	18	407 068	17	- 1	431 013
Tanska	5 580 516	13	429 270	13		429 270
Slovakia	5 404 322	13	415 717	13		415 717
Suomi	5 401 267	13	415 482	13		415 482
Irlanti	4 582 769	12	381 897	11	- 1	416 615
Kroatia	4 398 150	12	366 513	11	- 1	399 832
Liettua	3 007 758	12	250 647	11	- 1	273 433
Slovenia	2 055 496	8	256 937	8		256 937
Latvia	2 041 763	9	226 863	8	- 1	255 220
Viro	1 339 662	6	223 277	6		223 277
Kypros	862 011	6	143 669	6		143 669
Luxemburg	524 853	6	87 476	6		87 476
Malta	416 110	6	69 352	6		69 352
YHTEENSÄ		766		751

* 1. tammikuuta 2012 alkaen.

TAULUKKO 2: KÄYTÄNNÖLLINEN RATKAISU – kaksi vaihetta
Jäsenvaltiot	Väkiluku*	Paikkoja (vaihe 1)	Erotus	Asukkaita/paikka (vaihe 1)	Paikkoja (vaihe 2)	Erotus	Asukkaita/paikka (vaihe 2)
Saksa	81 843 743	96	- 3	852 539	96	- 3	852 539
Ranska	65 397 912	78	+ 4	838 435	74		883 756
Yhdistynyt kuningaskunta	62 989 550	76	+ 3	828 810	73		862 871
Italia	60 820 764	74	+ 1	821 902	73		833 161
Espanja	46 196 276	57	+ 3	810 461	54		855 487
Puola	38 538 447	51		755 656	51		755 656
Romania	21 355 849	31	- 2	688 898	32	- 1	667 370
Alankomaat	16 730 348	26		643 475	26		643 475
Kreikka	11 290 935	20	- 2	564 547	21	- 1	537 664
Belgia	11 041 266	20	- 2	552 063	21	- 1	525 775
Portugali	10 54 1840	20	- 2	527 092	21	- 1	501 992
Tšekin tasavalta	10 505 445	20	- 2	525 272	21	- 1	500 259
Unkari	9 957 731	19	- 3	524 091	21	- 1	474 178
Ruotsi	9 482 855	19	- 1	499 098	19	- 1	499 098
Itävalta	8 443 018	19		444 369	19		444 369
Bulgaria	7 327 224	17	- 1	431 013	17	- 1	431 013
Tanska	5 5805 16	13		429 270	13		429 270
Slovakia	5 404 322	13		415 717	13		415 717
Suomi	5 401 267	13		415 482	13		415 482
Irlanti	4 582 769	11	- 1	416 615	11	- 1	416 615
Kroatia	4 398 150	11	- 1	399 832	11	- 1	399 832
Liettua	3 007 758	9	- 3	334 195	11	- 1	273 433
Slovenia	2 055 496	7	- 1	293 642	8		256 937
Latvia	2 041 763	7	- 2	291 680	8	- 1	255 220
Viro	1 339 662	6		223 277	6		223 277
Kypros	862 011	6		143 669	6		143 669
Luxemburg	524 853	6		87 476	6		87 476
Malta	416 110	6		69 352	6		69 352
YHTEENSÄ		751			751

* 1. tammikuuta 2012 alkaen.

TAULUKKO 3: PARABOLINEN KAAVA
Jäsenvaltiot	Väkiluku*	Paikat	Erotus	Asukkaita/paikka
Saksa	81 843 743	96	- 3	852 539
Ranska	65 397 912	80	+ 6	817 474
Yhdistynyt kuningaskunta	62 989 550	78	+ 5	807 558
Italia	60 820 764	75	+ 2	810 944
Espanja	46 196 276	60	+ 6	769 938
Puola	38 538 447	51		755 656
Romania	21 35 5849	32	- 1	667 370
Alankomaat	16 730 348	26		643 475
Kreikka	11 290 935	20	- 2	564 547
Belgia	11 041 266	19	- 3	581 119
Portugali	10 5418 40	19	- 3	554 834
Tšekin tasavalta	10 505 445	19	- 3	552 918
Unkari	9 957 731	18	- 4	553 207
Ruotsi	9 482 855	17	- 3	557 815
Itävalta	8 443 018	16	- 3	527 689
Bulgaria	7 327 224	15	- 3	488 482
Tanska	5 580 516	13		429 270
Slovakia	5 404 322	12	- 1	450 360
Suomi	5 40 1267	12	- 1	450 106
Irlanti	4 582 769	11	- 1	416 615
Kroatia	4 398 150	11	- 1	399 832
Liettua	3 007 758	9	- 3	334 195
Slovenia	2 055 496	8		256 937
Latvia	2 041 763	8	- 1	255 220
Viro	1 339 662	7	+ 1	191 380
Kypros	862 011	7	+ 1	123 144
Luxemburg	524 853	6		87 476
Malta	416 110	6		69 352
YHTEENSÄ		751

* tammikuuta 2012 alkaen.

TAULUKKO 4: FIX-PROP – CAMBRIDGEN KOMPROMISSI
Jäsenvaltiot	Väkiluku*	Paikat	Erotus	Asukkaita/paikka
Saksa	81 751 602	96	- 3	851 579
Ranska	65 048 412	83	+ 9	783 716
Yhdistynyt kuningaskunta	62 435 709	80	+ 7	780 446
Italia	60 626 442	78	+ 5	777 262
Espanja	46 152 926	61	+ 7	756 605
Puola	38 200 037	51		749 020
Romania	21 413 815	31	- 2	690 768
Alankomaat	16 655 799	25	- 1	666 232
Kreikka	11 309 885	19	- 3	595 257
Belgia	10 951 665	18	- 4	608 426
Portugali	10 636 979	18	- 4	590 943
Tšekin tasavalta	10 532 770	18	- 4	585 154
Unkari	9 985 722	17	- 5	587 395
Ruotsi	9 415 570	17	- 3	553 857
Itävalta	8 404 252	16	- 3	525 266
Bulgaria	7 504 868	15	- 3	500 325
Tanska	5 560 628	12	- 1	463 386
Slovakia	5 435 273	12	- 1	452 939
Suomi	5 375 276	12	- 1	447 940
Irlanti	4 480 858	11	- 1	407 351
Kroatia	4 412 137	11	- 1	401 103
Liettua	3 244 601	9	- 3	360 511
Slovenia	2 229 641	8	- 1	278 705
Latvia	2 050 189	8		256 274
Viro	1 340 194	7	+ 1	191 456
Kypros	804 435	6		134 073
Luxemburg	511 840	6		85 307
Malta	417 617	6		69 603
YHTEENSÄ		751
* luvut perustuvat vuoden 2011 väestötietoihin

LIITE II

TAULUKKO 1: 1979
Jäsenvaltiot	Väkiluku	Paikat	Asukkaita/paikka
Saksa	61 321 663	81	757 058
Ranska	53 481 073	81	660 260
Yhdistynyt kuningaskunta	56 209 039	81	693 939
Italia	56 247 017	81	694 408
Alankomaat	13 985 526	25	559 421
Belgia	9 841 654	24	410 069
Tanska	5 111 537	16	319 471
Irlanti	3 354 700	15	223 647
Luxemburg	362 261	6	60 377
YHTEENSÄ		410

TAULUKKO 2: 1986
Jäsenvaltiot	Väkiluku	Paikat	Asukkaita/paikka
Saksa	61 020 474	81	753 339
Ranska	55 411 238	81	684 089
Yhdistynyt kuningaskunta	56 618 895	81	698 999
Italia	56 597 823	81	698 739
Espanja	38 484 642	60	641 411
Alankomaat	14 529 430	25	581 177
Portugali	10 030 621	24	417 943
Kreikka	9 949 100	24	414 546
Belgia	9 858 895	24	410 787
Tanska	5 116 273	16	319 767
Irlanti	3 534 117	15	235 608
Luxemburg	367 210	6	61 202
YHTEENSÄ		518

TAULUKKO 3: 1995
Jäsenvaltiot	Väkiluku	Paikat	Asukkaita/paikka
Saksa	81 538 603	99	823 622
Ranska	59 315 139	87	681 783
Yhdistynyt kuningaskunta	57 943 472	87	666 017
Italia	56 844 408	87	653 384
Espanja	39 343 100	64	614 736
Alankomaat	15 424 122	31	497 552
Kreikka	10 595 074	25	423 803
Belgia	10 130 574	25	405 223
Portugali	10 017 571	25	400 703
Ruotsi	8 816 381	22	400 745
Itävalta	7 943 489	21	378 261
Tanska	5 215 718	16	325 982
Suomi	5 098 754	16	318 672
Irlanti	3 597 617	15	239 841
Luxemburg	405 650	6	67 608
YHTEENSÄ		626

TAULUKKO 4: 2004
Jäsenvaltiot	Väkiluku	Paikat	Asukkaita/paikka
Saksa	81 751 602	99	825 774
Ranska	65 048 412	78	833 954
Yhdistynyt kuningaskunta	62 435 709	78	800 458
Italia	60 626 442	78	777 262
Espanja	46 152 926	54	854 684
Puola	38 200 037	54	707 408
Alankomaat	16 655 799	27	616 881
Kreikka	11 309 885	24	471 245
Belgia	10 951 665	24	456 319
Portugali	10 636 979	24	443 207
Tšekin tasavalta	10 532 770	24	438 865
Unkari	9 985 722	24	416 072
Ruotsi	9 415 570	19	495 556
Itävalta	8 404 252	18	466 903
Tanska	5 560 628	14	397 188
Slovakia	5 435 273	14	388 234
Suomi	5 375 276	14	383 948
Irlanti	4 480 858	13	344 681
Liettua	3 244 601	13	249 585
Latvia	2 229 641	9	247 738
Slovenia	2 050 189	7	292 884
Viro	1 340 194	6	223 366
Kypros	804 435	6	134 073
Luxemburg	51 1840	6	85 307
Malta	41 7617	5	83 523
YHTEENSÄ		732

TAULUKKO 5: 2009
Jäsenvaltiot	Väkiluku	Paikat	Asukkaita/paikka
Saksa	82 002 356	99	828 307
Ranska	64 350 226	72	893 753
Yhdistynyt kuningaskunta	60 045 068	72	833 959
Italia	61 59 5091	72	855 487
Espanja	45 82 8172	50	916 563
Puola	38 135 876	50	762 718
Romania	21 49 8616	33	651 473
Alankomaat	16 485 787	25	659 431
Kreikka	10 753 080	22	488 776
Belgia	11 260 402	22	511 836
Portugali	10 627 250	22	483 057
Tšekin tasavalta	10 467 542	22	475 797
Unkari	10 030 975	22	455 953
Ruotsi	9 256 347	18	514 242
Itävalta	8 355 260	17	491 486
Bulgaria	7 606 551	17	447 444
Tanska	5 511 451	13	423 958
Slovakia	5 326 314	13	409 716
Suomi	5 412 254	13	416 327
Irlanti	4 450 030	12	370 836
Liettua	3 349 872	12	279 156
Latvia	2 261 294	8	282 662
Slovenia	2 032 362	7	290 337
Viro	493 500	6	82 250
Kypros	1 340 415	6	223 403
Luxemburg	796 875	6	132 813
Malta	413 609	5	82 722
YHTEENSÄ		736

TAULUKKO 6: 2009 + 18 YLIMÄÄRÄISTÄ JÄSENTÄ
Jäsenvaltiot	Väkiluku	Paikat			Erotus		Asukkaita/paikka
Saksa	82 002 356	99					828 307
Ranska	64 350 226	74			+ 2		869 598
Yhdistynyt kuningaskunta	60 045 068	73			+ 1		822 535
Italia	61 595 091	73			+ 1		843 768
Espanja	45 828 172	54			+ 4		848 670
Puola	38 135 876	51			+ 1		747 762
Romania	21 498 616	33					651 473
Alankomaat	16 485 787	26					634 069
Kreikka	10 753 080	22			+ 1		488 776
Belgia	11 260 402	22					511 836
Portugali	106 27 250	22					483 057
Tšekin tasavalta	10 467 542	22					475 797
Unkari	10 030 975	22					455 953
Ruotsi	9 256 347	20			+ 2		462 817
Itävalta	8 355 260	19			+ 2		439 751
Bulgaria	7 606 551	18			+ 1		422 586
Tanska	5 51 1451	13					423 958
Slovakia	5 326 314	13					409 716
Suomi	5 412 254	13					416 327
Irlanti	4 450 030	12					370 836
Liettua	3 349 872	12					279 156
Latvia	2 261 294	9			+ 1		251 255
Slovenia	2 032 362	8			+ 1		254 045
Viro	493 500	6					82 250
Kypros	1 340 415	6					223 403
Luxemburg	796 875	6					132 813
Malta	413 609	6			+ 1		68 935
YHTEENSÄ		754

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	19.2.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alfredo Antoniozzi, Andrew Henry William Brons, Carlo Casini, Andrew Duff, Ashley Fox, Roberto Gualtieri, Enrique Guerrero Salom, Zita Gurmai, Gerald Häfner, Constance Le Grip, Morten Messerschmidt, Paulo Rangel, Algirdas Saudargas, Indrek Tarand, Rafał Trzaskowski, Luis Yáñez-Barnuevo García
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Elmar Brok, Zuzana Brzobohatá, Andrea Češková, Sylvie Guillaume, Anneli Jäätteenmäki, Vital Moreira, Evelyn Regner, Helmut Scholz, György Schöpflin, Alexandra Thein
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Csaba Őry