MIETINTÖ Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen
25.2.2013 - (2012/2309(INI))
Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta
Esittelijät: Roberto Gualtieri ja Rafał Trzaskowski
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan N:o 36,
– ottaa huomioon sopimuksen Kroatian tasavallan liittymisestä Euroopan unioniin,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 41 ja 48 artiklan sekä 74 f artiklan,
– ottaa huomioon 11. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin kokoonpanosta[1],
– ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0041/2013),
A. ottaa huomioon, että pöytäkirjan N:o 36 2 artiklan 1 ja 2 kohdan voimassaolo päättyy vaalikauden 2009–2014 lopussa;
B. ottaa huomioon, että Kroatian tasavallan odotetaan liittyvän unioniin ennen keväällä 2014 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja ja että Kroatian tasavallan liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen koskevan asiakirjan 19 artiklan 1 kohdan määräysten voimassaolo päättyy vaalikauden 2009–2014 päättyessä;
C. katsoo, että edellisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tapahtuneet väestönmuutokset olisi otettava huomioon;
D. katsoo, että Euroopan parlamentin paikkajakoa koskevan kestävän järjestelmän perustamista olisi tarkasteltava neuvoston äänestysjärjestelmän uudistamisen yhteydessä osana unionin toimielinten yleistä uudistamista, joka määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti koolle kutsutussa valmistelukunnassa; katsoo, että tällaisen uudistamisen yhteydessä olisi pidettävä mielessä, että perussopimusten mukaan unionin demokratian perustana on sekä kansalaisten että jäsenvaltioiden edustus;
E. katsoo, että seuraavan vaalikauden paikkajakoa ei saisi toteuttaa mielivaltaisesti vaan sen olisi perustuttava objektiivisiin kriteereihin, joita on sovellettava pragmaattisella tavalla, ja katsoo, että tällaisella paikkajaolla paikkojen lukumäärän lisäys olisi korvattava paikkojen menettämisellä siten, että menetykset rajoitetaan enintään yhteen paikkaan jäsenvaltiota kohti;
1. jättää Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi liitteenä olevan ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätökseksi Euroopan parlamentin kokoonpanosta vaalikaudella 2014–2019 sille Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdassa annetun aloiteoikeuden perusteella;
2. korostaa, että tämä parlamentin hyväksyntää edellyttävä päätös on tehtävä kiireellisesti heti kun sopimus Kroatian tasavallan liittymisestä Euroopan unioniin tulee voimaan, jotta jäsenvaltiot voivat antaa hyvissä ajoin tarvittavat kansalliset säädökset Euroopan parlamentin vaalien järjestämiseksi vaalikaudeksi 2014–2019;
3. sitoutuu tekemään lähiaikoina ehdotuksen, jolla pyritään parantamaan käytännön järjestelyjä vaalien pitämiseksi vuonna 2014;
4. sitoutuu esittämään ennen vuoden 2015 loppua uuden ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätökseksi, jonka tarkoituksena on perustaa hyvissä ajoin ennen vaalikauden 2019–2024 alkua kestävä ja avoin järjestelmä, joka mahdollistaa tulevaisuudessa, että ennen uusia Euroopan parlamentin vaaleja paikat jaetaan jäsenvaltioiden kesken liitteenä olevan päätösehdotuksen 1 artiklassa määritellyn alenevan suhteellisuuden periaatteen perusteella objektiivisesti siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden määrän mahdollinen kasvu ja väestönkehityksen muutokset, jotka on asianmukaisesti todettu, sulkematta pois mahdollisuutta varata tietty määrä paikkoja ylikansallisilta listoilta valituille ehdokkaille;
5. katsoo, että Euroopan parlamentin paikkajakoa koskeva uusi järjestelmä olisi laadittava yhdessä neuvoston äänestysjärjestelmän uudistamisen kanssa osana perussopimusten välttämätöntä tarkistamista; päättää esittää tätä koskevia ehdotuksia seuraavassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti koolle kutsuttavassa valmistelukunnassa;
6. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja liitteenä olevan ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätökseksi sekä edellä mainitun perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön Eurooppa-neuvostolle ja Kroatian tasavallan hallitukselle ja parlamentille sekä tiedoksi komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] EUVL C 227 E, 4.9.2008, s. 132 (mietintö Lamassoure/Severin).
LIITE EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEEN
Ehdotus Eurooppa-neuvoston päätökseksi Euroopan parlamentin kokoonpanosta
EUROOPPA-NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan N:o 36 2 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin aloitteen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) Siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan N:o 36 2 artiklan 1 ja 2 kohdan voimassaolo päättyy vaalikauden 2009–2014 lopussa.
(2) Kroatian tasavallan liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen koskevan asiakirjan 19 artiklan 1 kohdan voimassaolo päättyy vaalikauden 2009–2014 lopussa.
(3) Pöytäkirjan N:o 36 2 artiklan 3 kohdan määräyksiä on noudatettava viipymättä ja siksi on tehtävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukainen päätös, jotta jäsenvaltiot voivat toteuttaa hyvissä ajoin tarvittavat kansalliset toimenpiteet Euroopan parlamentin vaalien järjestämiseksi vaalikaudeksi 2014–2019.
(4) Tässä päätöksessä noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määriteltyjä periaatteita, joiden mukaan unionin kansalaisten edustajien kokonaismäärä on puhemiehen lisäksi enintään seitsemänsataaviisikymmentä jäsentä ja edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismäärä on kuusi jäsentä jäsenvaltiota kohden ja jäsenvaltio voi saada enintään yhdeksänkymmentäkuusi paikkaa,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määritellyn alenevan suhteellisuuden periaatteen mukaisesti sovelletaan seuraavia periaatteita:
– Euroopan parlamentin paikkajaossa on käytettävä täysimääräisesti perussopimuksessa määrättyjä vähimmäis- ja enimmäismääriä, jotta paikkajako eroaa mahdollisimman vähän jäsenvaltioiden väestömäärien jakautumisesta;
– kunkin jäsenvaltion väkiluvun ja paikkojen määrän suhteen on ennen pyöristämistä kokonaislukuun vaihdeltava niiden väkiluvun perusteella siten, että väkiluvultaan suuremman jäsenvaltion jokainen Euroopan parlamentin jäsen edustaa useampia kansalaisia kuin väkiluvultaan pienemmän jäsenvaltion jokainen parlamentin jäsen ja päinvastoin ja vastaavasti että mitä suurempi jäsenvaltion väkiluku on, sitä suurempi oikeus sillä on suureen paikkamäärään;
2 artikla
Jäsenvaltioiden väkiluvun laskemisen suorittaa komissio (Eurostat) jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa vahvistetun menetelmän mukaisesti.
3 artikla
Jäsenvaltioissa valittujen Euroopan parlamentin edustajien määrät ovat 1 artiklan mukaisesti vaalikauden 2014–2019 alusta lähtien seuraavat:
Belgia |
21 |
|
Bulgaria |
17 |
|
Tšekin tasavalta |
21 |
|
Tanska |
13 |
|
Saksa |
96 |
|
Viro |
6 |
|
Irlanti |
11 |
|
Kreikka |
21 |
|
Espanja |
54 |
|
Ranska |
74 |
|
Kroatia |
11 |
|
Italia |
73 |
|
Kypros |
6 |
|
Latvia |
8 |
|
Liettua |
11 |
|
Luxemburg |
6 |
|
Unkari |
21 |
|
Malta |
6 |
|
Alankomaat |
26 |
|
Itävalta |
18 |
|
Puola |
51 |
|
Portugali |
21 |
|
Romania |
32 |
|
Slovenia |
8 |
|
Slovakia |
13 |
|
Suomi |
13 |
|
Ruotsi |
20 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
73 |
|
4 artikla
Tätä päätöstä tarkistetaan hyvissä ajoin ennen vaalikauden 2019–2024 alkua sellaisen järjestelmän vahvistamiseksi, joka mahdollistaa tulevaisuudessa, että ennen uusia Euroopan parlamentin vaaleja paikat jaetaan jäsenvaltioiden kesken 1 artiklassa määritellyn alenevan suhteellisuuden periaatteen perusteella objektiivisesti, tasapuolisesti, kestävästi ja avoimesti siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden määrän ja väestönkehityksen muutokset, jotka on asianmukaisesti todettu, sekä neuvoston äänestysjärjestelmä.
5 artikla
Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty ...ssa/ssä ... päivänä …kuuta …
Eurooppa-neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
PERUSTELUT
Kun seuraava vaalikausi alkaa vuonna 2014, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohtaan tehdyn poikkeuksen voimassaolo päättyy ja Euroopan parlamentin kokoonpanoksi tulee 751 jäsentä (750 ja puhemies). Nykyinen paikkamäärä on 754, joista 736 kuuluu jäsenille, joiden valinta perustuu Nizzan sopimukseen, joka oli voimassa vuoden 2009 vaalien aikana. Lisäksi 18 jäsentä on nimitetty Lissabonin sopimuksen mukaisesti muuttamalla siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan N:o 36 2 artiklaa, jossa säädetään tilapäisestä poikkeuksesta, joka koskee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohtaa (jossa säädetään, että jäsenvaltiolle ei voida antaa enemmän kuin 96 paikkaa), jotta vuoteen 2014 saakka voidaan säilyttää Nizzan sopimuksen mukaisesti Saksalle annetut 99 paikkaa.
Kun Kroatian liittymissopimus tulee voimaan, sille annetaan 12 parlamenttipaikkaa (sillä on tällä hetkellä 12 tarkkailijaa) liittymisasiakirjan 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jolla muutetaan myös pöytäkirjan N:o 36 2 artiklaa, minkä seurauksena paikkojen kokonaismäärä on tilapäisesti 766.
Paikkojen kokonaismäärää on tämän vuoksi vähennettävä 15:llä, jotta se saadaan vastaamaan perustamissopimuksen mukaista lukumäärää (751). Kolme näistä 15:stä on pakko ottaa Saksan kiintiöstä, joka laskee 99:stä perussopimuksen mukaiseen 96 paikan enimmäismäärään. Muut 12 on löydettävä siten, että 24 jäsenvaltion joukosta (Kroatia mukaan lukien) jopa 12 sellaiselta jäsenvaltiolta otetaan yksi tai useampi paikka, joilla on enemmän kuin perussopimuksen mukainen kuuden paikan vähimmäismäärä (tällä hetkellä kuuden paikan jäsenvaltioita ovat Malta, Luxemburg, Kypros ja Viro). Euroopan parlamentin uudesta kokoonpanosta tehtävällä päätöksellä paikat on myös jaettava ehkä laajemminkin uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset muutokset jäsenvaltioiden asukasluvuissa ja/tai parantaa perussopimukseen kirjatun alenevan suhteellisuuden periaatteen tulkintaa ja toteutumista.
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto tekee yksimielisesti Euroopan parlamentin aloitteesta ja sen hyväksynnän saatuaan päätöksen, jolla määritellään Euroopan parlamentin kokoonpano. Parlamentti vastaa näin ollen Eurooppa-neuvostolle tehtävästä ehdotuksesta.
Esittelijöiden tekemä ehdotus perustuu seuraaviin seikkoihin:
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaan kansalaisten edustuksen EP:ssä on oltava alenevasti suhteellinen. Lamassouren ja Severinin mietinnön mukaan alenevasti suhteellinen edustus merkitsee seuraavaa: 1) sopimuksessa määrättyjä vähimmäis- ja enimmäismääriä on käytettävä täysimääräisesti, jotta Euroopan parlamentin paikkajako eroaa mahdollisimman vähän jäsenvaltioiden väestömäärien jakautumisesta, 2) mitä suurempi maan väkiluku on, sitä suurempi oikeus sillä on suureen paikkamäärään ja 3) mitä suurempi maan väkiluku on, sitä suurempi on niiden asukkaiden määrä, joita sen jokainen Euroopan parlamentin jäsen edustaa. Määritelmässä vahvistetaan yleinen periaate, ei matemaattista kriteeriä. Sitä ei voida noudattaa tarkasti toisen periaatteen osalta (joka tarkoittaisi kirjaimellisesti, että kahdella jäsenvaltiolla, joilla on eri asukasluku, ei voisi olla samaa paikkamäärää). Se voidaan kuitenkin toteuttaa eri tavoilla eikä se johda yhteen ja samaan tulokseen. Joka tapauksessa nykyinen paikkajakojärjestely ei noudata joidenkin jäsenvaltioiden osalta kolmatta periaatetta, mikä on nähtävissä liitteen I taulukossa 1. Siksi ensimmäisen kriteerin pitäisikin olla alenevasti suhteellisen edustuksen mahdollisimman tarkka noudattaminen. Siihen on monta tapaa, mutta mikä niistä olisi valittava?
Aiempien paikkojen uudelleenjakojen yhteydessä paikkajaon aleneva suhteellisuus venytettiin äärimmilleen ja paikkaa kohti tarvittava asukasluku isoissa jäsenvaltioissa kasvoi huomattavasti verrattuna keskisuuriin (ks. liite II), mikä viittaa siihen, että tämän suuntauksen tasapainottaminen on tarpeen. Lisäksi Lamassouren ja Severinin mietinnön ensimmäinen periaate (perussopimuksessa esitettyjen rajojen täysimääräinen hyödyntäminen) tekee mahdottomaksi sen, että estää Saksan paikkoja vähennetään entisestään 96 paikan enimmäismäärää pienemmäksi. Sillä olisi tavoitteisiin nähden kielteisiä poliittisia vaikutuksia koko Euroopan parlamentille Saksan perustuslakituomioistuimen alenevasti suhteelliseen edustukseen ottaman kriittisen kannan takia. Tämä estää automaattisesti suurten jäsenvaltioiden paikkojen määrän vähentämisen, ja se johtaisi loogisesti siihen, että paikkamäärä kasvaa ainakin joillakin niistä.
Edellisessä valmistelukunnassa Euroopan parlamentti ehdotti ns. fix-prop-menetelmää, jota on kehitetty viime aikoina Cambridgen kompromissin nimellä. Siinä jaetaan kuusi paikkaa kaikille jäsenvaltioille ja loput jaetaan suhteellisuuden mukaisesti (ks. liite I, taulukko 4.). Kaikkein "suhteellisimpana" tapana fix-prop-menetelmä noudattaa alenevasti suhteellista edustusta ja se vähentäisi huomattavasti Saksan perustuslakituomioistuimen alenevasti suhteelliseen edustukseen kohdistamaa kriittisyyttä (erityisesti, jos se yhdistettäisiin 96 edustajan ylärajan poistavaan perussopimuksen uudistukseen). Sen täytäntöönpano laukaisisi kuitenkin traumaattisen paikkojen uudelleenjaon, jossa keskisuuret ja pienet jäsenvaltiot kokisivat raskaita tappioita ja suuret jäsenvaltiot voittaisivat valtavasti. Lisäksi 96 paikan ylärajan poistamatta jättäminen syrjisi Saksaa suurten jäsenvaltioiden joukossa ja lisäisi huomattavasti paikkaa kohti tarvittavan väestömäärän eroa Ranskan ja Saksan välillä.
Alenevan suhteellisuuden periaatteen[1] soveltamiseen mahdollisesti käytettävien matemaattisten kaavojen joukossa parabolinen menetelmä on kaikkein degressiivisin (ks. liite I, taulukko 3). Sitä voitaisiin käyttää pitkällä aikavälillä vertailuarvona, jos perussopimusta ei muuteta, mutta tämän mallin mukainen uudelleenjako olisi liian raju ollakseen yhdellä kertaa toteutettuna poliittisesti kestävä.
Esittelijät ehdottavat sen vuoksi eri kriteereihin perustuvaa käytännöllistä ratkaisua, jolla minimoidaan jäsenvaltioiden menettämien paikkojen määrä ja samalla noudatetaan mahdollisimman tarkasti alenevan suhteellisuuden periaatetta sekä periaatetta, että yksikään maa ei voita eikä yksikään häviä enempää kuin yhden paikan (ks. liite I, taulukko 1). Tämä käytännön ratkaisu voidaan toteuttaa kaksivaiheista lähestymistapaa noudattaen. Ensimmäisessä vaiheessa (ks. liite I, taulukko 2) paikat jaetaan uudelleen täysin alenevan suhteellisuuden kolmea periaatetta noudattaen ja samalla tehdään paikkajakoon mahdollisimman vähän muutoksia. Tällä tavalla 13 jäsenvaltiota menettää paikkoja. Kaksi niistä menettää 3 paikkaa (Unkari ja Liettua), kuusi jäsenvaltiota (Romania, Kreikka, Belgia, Portugali, Tšekin tasavalta ja Latvia) menettää kaksi paikkaa ja viisi jäsenvaltiota (Ruotsi, Bulgaria, Irlanti, Kroatia ja Slovenia) yhden paikan. Toisaalta Ranska saisi neljä paikkaa lisää, Yhdistynyt kuningaskunta ja Espanja kolme ja Italia yhden lisäpaikan. Toisessa vaiheessa korvattaisiin poliittisesti lisäpaikat (11 paikkaa) ja enemmän kuin yhden paikan menetykset (10 paikkaa). Ylimääräinen säästynyt paikka annettaisiin Slovenialle (joka pitäisi kahdeksan paikkaansa) pienimpänä paikkoja ensimmäisessä vaiheessa menettäneenä maana. Tuloksena olisi edellä mainittu menetysten minimointi, jolloin vain 12 jäsenvaltiota menettäisi yhden paikan eikä yksikään jäsenvaltio saisi lisää paikkoja. Tietenkin lisäpaikkojen poistaminen tarkoittaisi sitä, että alenevan suhteellisuuden periaatteen kolmatta periaatetta ei noudateta täysin, mutta tämä ratkaisu perustuu selkeään poliittiseen logiikkaan. Se on myös paljon lähempänä alenevan suhteellisuuden periaatteen noudattamista kuin yksikään muista siihen periaatteeseen perustuvista malleista, että mikään maa ei voita eikä häviä enempää kuin yhden paikan (esimerkiksi malli, jossa vähennetään 12 paikkaa, yksi jokaiselta edellisessä uudelleenjaossa lisäpaikkoja saaneelta maalta).
Esittelijät katsovat, että nykyisissä olosuhteissa ja tähän kysymykseen nykyisin sovellettavan päätöksentekomenettelyn perusteella ehdotettu ratkaisu saa todennäköisimmin puolelleen parlamentin enemmistön ja yksimielisyyden neuvostossa ja samalla se noudattaa alenevan suhteellisuuden periaatetta mahdollisimman tarkasti.
Uusi yritys kaikkien asianosaisten kannalta hyväksyttäviin objektiivisiin kriteereihin perustuvan pysyvämmän järjestelmän luomiseksi voitaisiin tehdä uudella parlamentin aloitteella hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja vuonna 2019. Tässä yhteydessä voitaisiin myös säätää jäsenvaltion äänestäjäkunnan koon laskemista koskevasta entistä sopivammasta menetelmästä erillisellä asetuksella, joka annettaisiin tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.
Liitteet:
I. Taulukot eri laskentamenetelmien vaikutuksista
II. Historiallinen tausta
- [1] Useita matemaattisia kaavoja on analysoitu ja kuvattu Mathematic social sciences -julkaisun erikoisnumerossa 63 (2012) sivuilla 65–191, erityisesti taulukossa 2 sivulla 100.
LIITE I
TAULUKKO 1: KÄYTÄNNÖLLINEN RATKAISU |
|
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
|
|
|
Jäsenvaltiot |
Väkiluku* |
Paikkoja (nykyinen jakaantuma) |
Asukkaita/paikka |
Paikkoja (uusi jakaantuma) |
Erotus |
Asukkaita/paikka (uusi jakaantuma)
|
|
Saksa |
81 843 743 |
99 |
826 704 |
96 |
- 3 |
852 539 |
|
Ranska |
65 397 912 |
74 |
883 756 |
74 |
|
883 756 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
62 989 550 |
73 |
862 871 |
73 |
|
862 871 |
|
Italia |
60 820 764 |
73 |
833 161 |
73 |
|
833 161 |
|
Espanja |
46 196 276 |
54 |
855 487 |
54 |
|
855 487 |
|
Puola |
38 538 447 |
51 |
755 656 |
51 |
|
755 656 |
|
Romania |
21 355 849 |
33 |
647 147 |
32 |
- 1 |
667 370 |
|
Alankomaat |
16 730 348 |
26 |
643 475 |
26 |
|
643 475 |
|
Kreikka |
11 290 935 |
22 |
513 224 |
21 |
- 1 |
537 664 |
|
Belgia |
11 041 266 |
22 |
501 876 |
21 |
- 1 |
525 775 |
|
Portugali |
10 541 840 |
22 |
479 175 |
21 |
- 1 |
501 992 |
|
Tšekin tasavalta |
10 505 445 |
22 |
477 520 |
21 |
- 1 |
500 259 |
|
Unkari |
9 957 731 |
22 |
452 624 |
21 |
- 1 |
474 178 |
|
Ruotsi |
9 482 855 |
20 |
474 143 |
19 |
- 1 |
499 098 |
|
Itävalta |
8 443 018 |
19 |
444 369 |
19 |
|
444 369 |
|
Bulgaria |
7 32 7224 |
18 |
407 068 |
17 |
- 1 |
431 013 |
|
Tanska |
5 580 516 |
13 |
429 270 |
13 |
|
429 270 |
|
Slovakia |
5 404 322 |
13 |
415 717 |
13 |
|
415 717 |
|
Suomi |
5 401 267 |
13 |
415 482 |
13 |
|
415 482 |
|
Irlanti |
4 582 769 |
12 |
381 897 |
11 |
- 1 |
416 615 |
|
Kroatia |
4 398 150 |
12 |
366 513 |
11 |
- 1 |
399 832 |
|
Liettua |
3 007 758 |
12 |
250 647 |
11 |
- 1 |
273 433 |
|
Slovenia |
2 055 496 |
8 |
256 937 |
8 |
|
256 937 |
|
Latvia |
2 041 763 |
9 |
226 863 |
8 |
- 1 |
255 220 |
|
Viro |
1 339 662 |
6 |
223 277 |
6 |
|
223 277 |
|
Kypros |
862 011 |
6 |
143 669 |
6 |
|
143 669 |
|
Luxemburg |
524 853 |
6 |
87 476 |
6 |
|
87 476 |
|
Malta |
416 110 |
6 |
69 352 |
6 |
|
69 352 |
|
YHTEENSÄ |
|
766 |
|
751 |
|
|
|
* 1. tammikuuta 2012 alkaen.
TAULUKKO 2: KÄYTÄNNÖLLINEN RATKAISU – kaksi vaihetta |
||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jäsenvaltiot |
Väkiluku* |
Paikkoja (vaihe 1) |
Erotus |
Asukkaita/paikka (vaihe 1)
|
Paikkoja (vaihe 2) |
Erotus |
Asukkaita/paikka (vaihe 2)
|
|
Saksa |
81 843 743 |
96 |
- 3 |
852 539 |
96 |
- 3 |
852 539 |
|
Ranska |
65 397 912 |
78 |
+ 4 |
838 435 |
74 |
|
883 756 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
62 989 550 |
76 |
+ 3 |
828 810 |
73 |
|
862 871 |
|
Italia |
60 820 764 |
74 |
+ 1 |
821 902 |
73 |
|
833 161 |
|
Espanja |
46 196 276 |
57 |
+ 3 |
810 461 |
54 |
|
855 487 |
|
Puola |
38 538 447 |
51 |
|
755 656 |
51 |
|
755 656 |
|
Romania |
21 355 849 |
31 |
- 2 |
688 898 |
32 |
- 1 |
667 370 |
|
Alankomaat |
16 730 348 |
26 |
|
643 475 |
26 |
|
643 475 |
|
Kreikka |
11 290 935 |
20 |
- 2 |
564 547 |
21 |
- 1 |
537 664 |
|
Belgia |
11 041 266 |
20 |
- 2 |
552 063 |
21 |
- 1 |
525 775 |
|
Portugali |
10 54 1840 |
20 |
- 2 |
527 092 |
21 |
- 1 |
501 992 |
|
Tšekin tasavalta |
10 505 445 |
20 |
- 2 |
525 272 |
21 |
- 1 |
500 259 |
|
Unkari |
9 957 731 |
19 |
- 3 |
524 091 |
21 |
- 1 |
474 178 |
|
Ruotsi |
9 482 855 |
19 |
- 1 |
499 098 |
19 |
- 1 |
499 098 |
|
Itävalta |
8 443 018 |
19 |
|
444 369 |
19 |
|
444 369 |
|
Bulgaria |
7 327 224 |
17 |
- 1 |
431 013 |
17 |
- 1 |
431 013 |
|
Tanska |
5 5805 16 |
13 |
|
429 270 |
13 |
|
429 270 |
|
Slovakia |
5 404 322 |
13 |
|
415 717 |
13 |
|
415 717 |
|
Suomi |
5 401 267 |
13 |
|
415 482 |
13 |
|
415 482 |
|
Irlanti |
4 582 769 |
11 |
- 1 |
416 615 |
11 |
- 1 |
416 615 |
|
Kroatia |
4 398 150 |
11 |
- 1 |
399 832 |
11 |
- 1 |
399 832 |
|
Liettua |
3 007 758 |
9 |
- 3 |
334 195 |
11 |
- 1 |
273 433 |
|
Slovenia |
2 055 496 |
7 |
- 1 |
293 642 |
8 |
|
256 937 |
|
Latvia |
2 041 763 |
7 |
- 2 |
291 680 |
8 |
- 1 |
255 220 |
|
Viro |
1 339 662 |
6 |
|
223 277 |
6 |
|
223 277 |
|
Kypros |
862 011 |
6 |
|
143 669 |
6 |
|
143 669 |
|
Luxemburg |
524 853 |
6 |
|
87 476 |
6 |
|
87 476 |
|
Malta |
416 110 |
6 |
|
69 352 |
6 |
|
69 352 |
|
YHTEENSÄ |
|
751 |
|
|
751 |
|
|
|
* 1. tammikuuta 2012 alkaen.
TAULUKKO 3: PARABOLINEN KAAVA |
|
|
|||
|
|
|
|
|
|
Jäsenvaltiot |
Väkiluku* |
Paikat |
Erotus |
Asukkaita/paikka |
|
Saksa |
81 843 743 |
96 |
- 3 |
852 539 |
|
Ranska |
65 397 912 |
80 |
+ 6 |
817 474 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
62 989 550 |
78 |
+ 5 |
807 558 |
|
Italia |
60 820 764 |
75 |
+ 2 |
810 944 |
|
Espanja |
46 196 276 |
60 |
+ 6 |
769 938 |
|
Puola |
38 538 447 |
51 |
|
755 656 |
|
Romania |
21 35 5849 |
32 |
- 1 |
667 370 |
|
Alankomaat |
16 730 348 |
26 |
|
643 475 |
|
Kreikka |
11 290 935 |
20 |
- 2 |
564 547 |
|
Belgia |
11 041 266 |
19 |
- 3 |
581 119 |
|
Portugali |
10 5418 40 |
19 |
- 3 |
554 834 |
|
Tšekin tasavalta |
10 505 445 |
19 |
- 3 |
552 918 |
|
Unkari |
9 957 731 |
18 |
- 4 |
553 207 |
|
Ruotsi |
9 482 855 |
17 |
- 3 |
557 815 |
|
Itävalta |
8 443 018 |
16 |
- 3 |
527 689 |
|
Bulgaria |
7 327 224 |
15 |
- 3 |
488 482 |
|
Tanska |
5 580 516 |
13 |
|
429 270 |
|
Slovakia |
5 404 322 |
12 |
- 1 |
450 360 |
|
Suomi |
5 40 1267 |
12 |
- 1 |
450 106 |
|
Irlanti |
4 582 769 |
11 |
- 1 |
416 615 |
|
Kroatia |
4 398 150 |
11 |
- 1 |
399 832 |
|
Liettua |
3 007 758 |
9 |
- 3 |
334 195 |
|
Slovenia |
2 055 496 |
8 |
|
256 937 |
|
Latvia |
2 041 763 |
8 |
- 1 |
255 220 |
|
Viro |
1 339 662 |
7 |
+ 1 |
191 380 |
|
Kypros |
862 011 |
7 |
+ 1 |
123 144 |
|
Luxemburg |
524 853 |
6 |
|
87 476 |
|
Malta |
416 110 |
6 |
|
69 352 |
|
YHTEENSÄ |
|
751 |
|
|
|
* tammikuuta 2012 alkaen.
TAULUKKO 4: FIX-PROP – CAMBRIDGEN KOMPROMISSI |
|
||||
|
|
|
|
|
|
Jäsenvaltiot |
Väkiluku* |
Paikat |
Erotus |
Asukkaita/paikka |
|
Saksa |
81 751 602 |
96 |
- 3 |
851 579 |
|
Ranska |
65 048 412 |
83 |
+ 9 |
783 716 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
62 435 709 |
80 |
+ 7 |
780 446 |
|
Italia |
60 626 442 |
78 |
+ 5 |
777 262 |
|
Espanja |
46 152 926 |
61 |
+ 7 |
756 605 |
|
Puola |
38 200 037 |
51 |
|
749 020 |
|
Romania |
21 413 815 |
31 |
- 2 |
690 768 |
|
Alankomaat |
16 655 799 |
25 |
- 1 |
666 232 |
|
Kreikka |
11 309 885 |
19 |
- 3 |
595 257 |
|
Belgia |
10 951 665 |
18 |
- 4 |
608 426 |
|
Portugali |
10 636 979 |
18 |
- 4 |
590 943 |
|
Tšekin tasavalta |
10 532 770 |
18 |
- 4 |
585 154 |
|
Unkari |
9 985 722 |
17 |
- 5 |
587 395 |
|
Ruotsi |
9 415 570 |
17 |
- 3 |
553 857 |
|
Itävalta |
8 404 252 |
16 |
- 3 |
525 266 |
|
Bulgaria |
7 504 868 |
15 |
- 3 |
500 325 |
|
Tanska |
5 560 628 |
12 |
- 1 |
463 386 |
|
Slovakia |
5 435 273 |
12 |
- 1 |
452 939 |
|
Suomi |
5 375 276 |
12 |
- 1 |
447 940 |
|
Irlanti |
4 480 858 |
11 |
- 1 |
407 351 |
|
Kroatia |
4 412 137 |
11 |
- 1 |
401 103 |
|
Liettua |
3 244 601 |
9 |
- 3 |
360 511 |
|
Slovenia |
2 229 641 |
8 |
- 1 |
278 705 |
|
Latvia |
2 050 189 |
8 |
|
256 274 |
|
Viro |
1 340 194 |
7 |
+ 1 |
191 456 |
|
Kypros |
804 435 |
6 |
|
134 073 |
|
Luxemburg |
511 840 |
6 |
|
85 307 |
|
Malta |
417 617 |
6 |
|
69 603 |
|
YHTEENSÄ |
|
751 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
* luvut perustuvat vuoden 2011 väestötietoihin |
|||||
LIITE II
TAULUKKO 1: 1979 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jäsenvaltiot |
Väkiluku |
Paikat |
Asukkaita/paikka |
|
Saksa |
61 321 663 |
81 |
757 058 |
|
Ranska |
53 481 073 |
81 |
660 260 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
56 209 039 |
81 |
693 939 |
|
Italia |
56 247 017 |
81 |
694 408 |
|
Alankomaat |
13 985 526 |
25 |
559 421 |
|
Belgia |
9 841 654 |
24 |
410 069 |
|
Tanska |
5 111 537 |
16 |
319 471 |
|
Irlanti |
3 354 700 |
15 |
223 647 |
|
Luxemburg |
362 261 |
6 |
60 377 |
|
YHTEENSÄ |
|
410 |
|
|
TAULUKKO 2: 1986 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jäsenvaltiot |
Väkiluku |
Paikat |
Asukkaita/paikka |
|
Saksa |
61 020 474 |
81 |
753 339 |
|
Ranska |
55 411 238 |
81 |
684 089 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
56 618 895 |
81 |
698 999 |
|
Italia |
56 597 823 |
81 |
698 739 |
|
Espanja |
38 484 642 |
60 |
641 411 |
|
Alankomaat |
14 529 430 |
25 |
581 177 |
|
Portugali |
10 030 621 |
24 |
417 943 |
|
Kreikka |
9 949 100 |
24 |
414 546 |
|
Belgia |
9 858 895 |
24 |
410 787 |
|
Tanska |
5 116 273 |
16 |
319 767 |
|
Irlanti |
3 534 117 |
15 |
235 608 |
|
Luxemburg |
367 210 |
6 |
61 202 |
|
YHTEENSÄ |
|
518 |
|
|
TAULUKKO 3: 1995 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jäsenvaltiot |
Väkiluku |
Paikat |
Asukkaita/paikka |
|
Saksa |
81 538 603 |
99 |
823 622 |
|
Ranska |
59 315 139 |
87 |
681 783 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
57 943 472 |
87 |
666 017 |
|
Italia |
56 844 408 |
87 |
653 384 |
|
Espanja |
39 343 100 |
64 |
614 736 |
|
Alankomaat |
15 424 122 |
31 |
497 552 |
|
Kreikka |
10 595 074 |
25 |
423 803 |
|
Belgia |
10 130 574 |
25 |
405 223 |
|
Portugali |
10 017 571 |
25 |
400 703 |
|
Ruotsi |
8 816 381 |
22 |
400 745 |
|
Itävalta |
7 943 489 |
21 |
378 261 |
|
Tanska |
5 215 718 |
16 |
325 982 |
|
Suomi |
5 098 754 |
16 |
318 672 |
|
Irlanti |
3 597 617 |
15 |
239 841 |
|
Luxemburg |
405 650 |
6 |
67 608 |
|
YHTEENSÄ |
|
626 |
|
|
TAULUKKO 4: 2004 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jäsenvaltiot |
Väkiluku |
Paikat |
Asukkaita/paikka |
|
Saksa |
81 751 602 |
99 |
825 774 |
|
Ranska |
65 048 412 |
78 |
833 954 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
62 435 709 |
78 |
800 458 |
|
Italia |
60 626 442 |
78 |
777 262 |
|
Espanja |
46 152 926 |
54 |
854 684 |
|
Puola |
38 200 037 |
54 |
707 408 |
|
Alankomaat |
16 655 799 |
27 |
616 881 |
|
Kreikka |
11 309 885 |
24 |
471 245 |
|
Belgia |
10 951 665 |
24 |
456 319 |
|
Portugali |
10 636 979 |
24 |
443 207 |
|
Tšekin tasavalta |
10 532 770 |
24 |
438 865 |
|
Unkari |
9 985 722 |
24 |
416 072 |
|
Ruotsi |
9 415 570 |
19 |
495 556 |
|
Itävalta |
8 404 252 |
18 |
466 903 |
|
Tanska |
5 560 628 |
14 |
397 188 |
|
Slovakia |
5 435 273 |
14 |
388 234 |
|
Suomi |
5 375 276 |
14 |
383 948 |
|
Irlanti |
4 480 858 |
13 |
344 681 |
|
Liettua |
3 244 601 |
13 |
249 585 |
|
Latvia |
2 229 641 |
9 |
247 738 |
|
Slovenia |
2 050 189 |
7 |
292 884 |
|
Viro |
1 340 194 |
6 |
223 366 |
|
Kypros |
804 435 |
6 |
134 073 |
|
Luxemburg |
51 1840 |
6 |
85 307 |
|
Malta |
41 7617 |
5 |
83 523 |
|
YHTEENSÄ |
|
732 |
|
|
TAULUKKO 5: 2009 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jäsenvaltiot |
Väkiluku |
Paikat |
Asukkaita/paikka |
|
Saksa |
82 002 356 |
99 |
828 307 |
|
Ranska |
64 350 226 |
72 |
893 753 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
60 045 068 |
72 |
833 959 |
|
Italia |
61 59 5091 |
72 |
855 487 |
|
Espanja |
45 82 8172 |
50 |
916 563 |
|
Puola |
38 135 876 |
50 |
762 718 |
|
Romania |
21 49 8616 |
33 |
651 473 |
|
Alankomaat |
16 485 787 |
25 |
659 431 |
|
Kreikka |
10 753 080 |
22 |
488 776 |
|
Belgia |
11 260 402 |
22 |
511 836 |
|
Portugali |
10 627 250 |
22 |
483 057 |
|
Tšekin tasavalta |
10 467 542 |
22 |
475 797 |
|
Unkari |
10 030 975 |
22 |
455 953 |
|
Ruotsi |
9 256 347 |
18 |
514 242 |
|
Itävalta |
8 355 260 |
17 |
491 486 |
|
Bulgaria |
7 606 551 |
17 |
447 444 |
|
Tanska |
5 511 451 |
13 |
423 958 |
|
Slovakia |
5 326 314 |
13 |
409 716 |
|
Suomi |
5 412 254 |
13 |
416 327 |
|
Irlanti |
4 450 030 |
12 |
370 836 |
|
Liettua |
3 349 872 |
12 |
279 156 |
|
Latvia |
2 261 294 |
8 |
282 662 |
|
Slovenia |
2 032 362 |
7 |
290 337 |
|
Viro |
493 500 |
6 |
82 250 |
|
Kypros |
1 340 415 |
6 |
223 403 |
|
Luxemburg |
796 875 |
6 |
132 813 |
|
Malta |
413 609 |
5 |
82 722 |
|
YHTEENSÄ |
|
736 |
|
|
TAULUKKO 6: 2009 + 18 YLIMÄÄRÄISTÄ JÄSENTÄ |
|
|
|
|||||
|
|
|
|
|
||||
Jäsenvaltiot |
Väkiluku |
Paikat |
Erotus |
Asukkaita/paikka |
||||
Saksa |
82 002 356 |
99 |
|
828 307 |
||||
Ranska |
64 350 226 |
74 |
+ 2 |
869 598 |
||||
Yhdistynyt kuningaskunta |
60 045 068 |
73 |
+ 1 |
822 535 |
||||
Italia |
61 595 091 |
73 |
+ 1 |
843 768 |
||||
Espanja |
45 828 172 |
54 |
+ 4 |
848 670 |
||||
Puola |
38 135 876 |
51 |
+ 1 |
747 762 |
||||
Romania |
21 498 616 |
33 |
|
651 473 |
||||
Alankomaat |
16 485 787 |
26 |
|
634 069 |
||||
Kreikka |
10 753 080 |
22 |
+ 1 |
488 776 |
||||
Belgia |
11 260 402 |
22 |
|
511 836 |
||||
Portugali |
106 27 250 |
22 |
|
483 057 |
||||
Tšekin tasavalta |
10 467 542 |
22 |
|
475 797 |
||||
Unkari |
10 030 975 |
22 |
|
455 953 |
||||
Ruotsi |
9 256 347 |
20 |
+ 2 |
462 817 |
||||
Itävalta |
8 355 260 |
19 |
+ 2 |
439 751 |
||||
Bulgaria |
7 606 551 |
18 |
+ 1 |
422 586 |
||||
Tanska |
5 51 1451 |
13 |
|
423 958 |
||||
Slovakia |
5 326 314 |
13 |
|
409 716 |
||||
Suomi |
5 412 254 |
13 |
|
416 327 |
||||
Irlanti |
4 450 030 |
12 |
|
370 836 |
||||
Liettua |
3 349 872 |
12 |
|
279 156 |
||||
Latvia |
2 261 294 |
9 |
+ 1 |
251 255 |
||||
Slovenia |
2 032 362 |
8 |
+ 1 |
254 045 |
||||
Viro |
493 500 |
6 |
|
82 250 |
||||
Kypros |
1 340 415 |
6 |
|
223 403 |
||||
Luxemburg |
796 875 |
6 |
|
132 813 |
||||
Malta |
413 609 |
6 |
+ 1 |
68 935 |
||||
YHTEENSÄ |
|
754 |
|
|
||||
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
19.2.2013 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
21 0 1 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alfredo Antoniozzi, Andrew Henry William Brons, Carlo Casini, Andrew Duff, Ashley Fox, Roberto Gualtieri, Enrique Guerrero Salom, Zita Gurmai, Gerald Häfner, Constance Le Grip, Morten Messerschmidt, Paulo Rangel, Algirdas Saudargas, Indrek Tarand, Rafał Trzaskowski, Luis Yáñez-Barnuevo García |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Elmar Brok, Zuzana Brzobohatá, Andrea Češková, Sylvie Guillaume, Anneli Jäätteenmäki, Vital Moreira, Evelyn Regner, Helmut Scholz, György Schöpflin, Alexandra Thein |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Csaba Őry |
||||