MIETINTÖ lehdistön ja tiedotusvälineiden vapaudesta maailmassa

20.5.2013 - (2011/2081(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Marietje Schaake

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

lehdistön ja tiedotusvälineiden vapaudesta maailmassa

(2011/2081(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artiklan, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 19 artiklan ja Unescon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n lasten oikeuksista tehdyn yleissopimuksen 13 artiklan, jolla tunnustetaan lasten sananvapaus,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 28. maaliskuuta 2008 antaman päätöslauselman (7/36), jolla laajennetaan mielipiteen- ja ilmaisunvapauden suojelemisesta vastaavan erityisedustajan tehtävää[1],

–  ottaa huomioon YK:n erityisraportoijan Frank La Ruen ilmaisunvapauden edistämistä ja suojelua koskevat raportit[2], joissa korostetaan myös kansainvälisten mielipiteen- ja ilmaisunvapautta koskevien ihmisoikeusnormien sovellettavuutta internetiin viestintävälineenä,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 5. heinäkuuta 2012 antaman päätöslauselman "The promotion, protection and enjoyment of human rights on the Internet"[3], jossa tunnustetaan ihmisoikeuksien suojelun ja verkossa tapahtuvan tiedonkulun vapauden merkitys,

–  ottaa huomioon YK:n erityisedustajan John Ruggien 21. maaliskuuta 2011 antaman raportin ihmisoikeuksista ja ylikansallisista yhtiöistä ja muista liikeyrityksistä "Guiding Principles on Business and Human Rights: Implementing the United Nations “Protect, Respect and Remedy” Framework”[4],

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 23. joulukuuta 2006 antaman päätöslauselman S/RES/1738 hyökkäyksistä journalisteja, tiedotusvälineiden ammattilaisia ja muuta henkilöstöä vastaan aseellisissa konflikteissa[5],

–  ottaa huomioon 12. elokuuta 1949 tehdyn Geneven sopimuksen[6] ja erityisesti sen I lisäpöytäkirjan 79 artiklan, joka koskee vaarallisissa työtehtävissä olevien journalistien suojelua alueilla, joissa on käynnissä aseellinen konflikti,

–  ottaa huomioon journalistien suojelua ja rankaisemattomuusongelmaa koskevan YK:n toimintasuunnitelman, jolle YK:n korkean tason koordinaatioelin antoi tukensa 12. huhtikuuta 2012[7],

–  ottaa huomioon 24. tammikuuta 2013 annetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1920(2013) lehdistönvapauden nykytilanteesta Euroopassa,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) tekemän tiedotusvälineiden vapautta koskevan työn ja erityisesti Etyjin tiedotusvälineiden vapautta koskevista asioista vastaavan edustajan raportit,

–  ottaa huomioon kansalaisjärjestöjen tiedotusvälineitä koskevat raportit, kuten Toimittajat ilman rajoja -järjestön Press Freedom Index -vertailut ja Freedom House -järjestön lehdistönvapautta käsittelevät Freedom of the Press -raportit sekä kansainvälisen lehdistöinstituutin Death Watch -raportit ja vuotuiset IPI World Press Freedom Review -raportit,

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta: yhteiskunnan etujen sekä kestävän ja osallistavan elpymisen edistäminen[8],

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta: tilivelvollinen, avoin ja vastuullinen yritystoiminta sekä kestävä kasvu[9],

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista 2011 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla[10],

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) kansainvälisen televiestinnän tulevasta maailmankonferenssista (WCIT-2012) ja kansainvälisen televiestintäsäännöstön (ITR) soveltamisalan mahdollisesta laajentamisesta[11],

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman digitaalisen vapauden strategiasta EU:n ulkopolitiikassa[12],

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman (11855/2012), jonka neuvosto hyväksyi 25. kesäkuuta 2012,

–  ottaa huomioon neuvostolle 13. kesäkuuta 2012 antamansa suosituksen ihmisoikeuksista vastaavasta Euroopan unionin erikoisedustajasta[13],

–  ottaa huomioon korkean edustajan / varapuheenjohtajan Catherine Ashtonin kansainvälisenä lehdistönvapauden päivänä Euroopan unionin puolesta antamat julkilausumat[14],

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle 12. joulukuuta 2011 antaman yhteisen tiedonannon aiheesta "Ihmisoikeudet ja demokratia keskeisenä osana EU:n ulkoisia toimia – kohti tehokkaampaa lähestymistapaa" (COM(2011)0886)),

–  ottaa huomioon digitaalisesta agendasta vastaavan komission jäsenen 12. joulukuuta 2011 antaman tiedonannon "No disconnect" -strategiasta[15],

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta "Yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva uudistettu EU:n strategia vuosiksi 2011–2014" (COM(2011)0681),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman demokratiakehitystä edistävästä EU:n ulkopolitiikasta[16],

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission 25. toukokuuta 2011 antaman yhteisen tiedonannon "Uusi strategia muutostilassa olevia naapurimaita varten" (COM(2011)0303),

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman medialukutaidosta digitaalisessa maailmassa[17],

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006 demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, EIDHR)[18] ja kaikki muut EU:n ulkoiset rahoitusvälineet,

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa[19],

–  ottaa huomioon antamansa päätöslauselmat ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksista, mukaan luettuina maakohtaiset päästölauselmat, jotka ovat syntyneet lehdistön ja tiedotusvälineiden vapautta koskevasta huolesta ja erityisesti journalistien ja verkkopäiväkirjan pitäjien vangitsemisesta aiheutuneesta huolesta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan ja erityisesti siinä olevan määräyksen, jonka mukaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta on kunnioitettava,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 ja 21 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeusyleissopimuksen ja meneillään olevat neuvottelut EU:n liittymisestä siihen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A7-0176/2013);

Lehdistön ja tiedotusvälineiden periaatteet ja rooli

A.  ottaa huomioon, että ilmaisunvapaus on yleismaailmallinen ihmisoikeus, joka on demokratian perusta ja oleellisen tärkeä muiden oikeuksien toteutumiselle, joita ihmiset kaikkialla maailmassa pyrkivät saavuttamaan ja joihin kuuluvat oikeus kehittyä, saada ihmisarvo ja kokea täyttymystä;

B.  ottaa huomioon, että ilmaisunvapauden rajoittamisella on vakavia vaikutuksia, että sen rajoittamisen olisi oltava hyvin rajallista ja että se on perusteltua ainoastaan tarkoin rajatuin edellytyksin, joista säädetään kansainvälisessä oikeudessa laillisiksi katsotuissa laeissa; ottaa huomioon, että ilmaisunvapaus on perusoikeus ja liittyy hyvin läheisesti lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen; ottaa huomioon, että kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen allekirjoittaneet valtiot on velvoitettu varmistamaan, että lehdistön ja tiedotusvälineiden riippumattomuus, vapaus ja moniarvoisuus voidaan taata;

C.  katsoo, että media-alustat ovat oleellisen tärkeitä ilmaisunvapauden käyttämisen kannalta; toteaa, että riippumaton lehdistö ilmaisunvapauden kollektiivisena ilmentymänä on yksi mediaympäristön keskeisistä toimijoista, jonka tehtävänä on valvoa demokratiaa;

D.  toteaa, että lehdistöä, tiedotusvälineitä, digitaalialaa ja journalismia pidetään julkishyödykkeinä;

E.  ottaa huomioon, että (digitaaliset) media-alustat ovat luonteeltaan yhä globaalimpia ja että niiden käyttäjämäärä kasvaa koko ajan;

F.  ottaa huomioon, että internet ja tiedotusvälineet ovat ihmisoikeuksien puolustajien käyttämiä välineitä;

G.  ottaa huomioon, että verkon neutraalisuus on oleellinen periaate avoimen internetin kannalta, vahvistaa viestintää turvaamalla kilpailun ja avoimuuden ja on hyödyksi myös liiketoimintamahdollisuuksille sekä edistää innovointia, työpaikkojen luomista ja kasvua;

H.  ottaa huomioon, että sanan- ja ilmaisunvapaus sekä tiedotusvälineiden vapaus ja journalistien vapaus ovat kaikkialla maailmassa uhattuina ja että journalistit ovat usein myös ihmisoikeuksien puolustajia sekä yhdistymisvapauden, mielipiteen-, uskonnon- ja omantunnonvapauden edistäjiä; ottaa huomioon, että journalisteja usein kuitenkin vainotaan ja vangitaan;

I.  ottaa huomioon, että uudet digitaaliset ja verkossa olevat media-alustat ovat osaltaan lisänneet monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta;

J.  ottaa huomioon, että EU:n pyrkimyksiä ja ohjelmia lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi kaikkialla maailmassa olisi tehostettava kansalaisyhteiskunnan ja journalistijärjestöjen arvokkaan työn pohjalta;

K.  toteaa, että EU voi olla uskottava maailmanlaajuisilla foorumeilla ainoastaan, jos lehdistön ja median vapaudet on turvattu ja kun niitä kunnioitetaan myös itse unionissa;

Viimeaikainen kehitys

1.  toteaa, että etenkin hallitukset ovat vastuussa lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden takaamisesta ja suojelemisesta; panee merkille, että hallitukset myös syyllistyvät eniten lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden rajoittamiseen ja pahimmissa tapauksissa ne turvautuvat yhä useammin oikeudelliseen painostukseen tämän vapauden rajoittamiseksi käyttämällä väärin terrorismin ja ääriliikkeiden vastaista lainsäädäntöä ja valtion turvallisuutta, maanpetoksia tai kumouksellista toimintaa koskevia lakeja; panee merkille, että valtion turvallisuutta koskevien kysymysten ja tiedonvapauden välillä on saavutettava tasapaino, jotta voidaan välttää väärinkäytökset ja taata lehdistön ja tiedotusvälineiden riippumattomuus; toteaa, että poliitikkojen omistamat mediaimperiumit on joskus valtuutettu toteuttamaan harhaanjohtavia tiedotuskampanjoita; pitää oleellisen tärkeänä, että lehdistö ja tiedotusvälineet voivat toimia riippumattomasti ja vapaina poliittisesta ja taloudellisesta painostuksesta; on huolissaan siitä, että viimeisimpien vuosittaisten vertailujen ja analyysiraporttien mukaan lehdistön ja tiedotusvälineiden vapautta koskevat arviot heikkenevät jatkuvasti sekä EU:ssa että sen ulkopuolisissa maissa (ks. liitteessä oleva luettelo tämän mietinnön lopussa);

2.  korostaa, että vapaa, riippumaton ja moniarvoinen verkossa oleva ja perinteinen media on yksi demokratian ja moniarvoisuuden kulmakivistä; tunnustaa tietolähteiden merkityksen todellisen vapauden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden kannalta; huomauttaa, että tiedotusvälineiden vapauden ja riippumattomuuden säilyttäminen maailmassa on yhteinen etu; toteaa, että vapailla ja riippumattomilla tiedotusvälineillä ja vapaalla tietojenvaihdolla on äärimmäisen tärkeä rooli epädemokraattisissa hallinnoissa tapahtuvissa demokratiaa edistävissä muutoksissa;

3.  pitää valitettavana, että monia journalisteja on haavoitettu, murhattu tai pahoinpidelty vakavasti eri puolilla maailmaa ja että syylliset ovat usein jääneet rankaisematta; korostaa siksi, että on tärkeää torjua rankaisemattomuutta; painottaa, että viranomaiset eivät voi käsitellä journalisteihin kohdistettuja uhkauksia ja väkivaltaisuuksia tai varmistaa heidän turvallisuuttaan ilman, että poliittiset viranomaiset sekä oikeus- ja poliisiviranomaiset ryhtyvät päättäväisiin toimenpiteisiin niitä vastaan, jotka hyökkäävät journalisteja ja heidän työtään vastaan; panee merkille, että rankaisemattomuus ei vaikuta ainoastaan lehdistön vapauteen vaan myös journalistien jokapäiväiseen työhön, sillä se luo pelon ja itsesensuurin ilmapiiriä; katsoo, että EU:n olisi suhtauduttava ankarammin niihin maihin, jotka sallivat jatkuvasti tällaisten tekojen rankaisemattomuuden ja kehottaa kaikkia valtioita takaamaan journalistien turvallisuuden;

4.  korostaa, että lait, säännökset, pelottelu, sakot ja tiedotusvälineiden omistuksen voimakas keskittyminen poliitikkojen tai sellaisten muiden henkilöiden käsiin, joilla on eturistiriitoja, ovat tekijöitä, jotka voivat rajoittaa tiedonhankinnan tai -saamisen vapautta ja johtaa ilmaisunvapauden joutumiseen uhatuksi;

5.  korostaa, että hallitukset saattavat harjoittaa lehdistön ja tiedotusvälineiden epäsuoraa painostusta; katsoo, että monessa maassa tiedotusvälineet ovat hyvin riippuvaisia hallituksen mainonnasta, josta voi tulla väline tiedotusvälineiden painostamiseen, ja että myös sakkoja voidaan käyttää kriittisten tiedotusvälineiden toiminnan rajoittamiseen;

6.  pitää valitettavana, että ilmaisun kriminalisointi on lisääntymässä; muistuttaa, että monia journalisteja on vangittu eri puolilla maailmaa heidän tekemänsä työn tähden; on tietoinen siitä, että kunnianloukkausta, jumalanpilkkaa, herjausta, ”valtion ulkoisen kuvan heikentämistä” ja ”homoseksuaalista propagandaa” koskevia lakeja käytetään journalistien vangitsemiseen ja ilmaisunvapauden estämiseen; pitää valitettavana, että sensuuri lisää itsesensuuria; vaatii lopettamaan journalistien häirinnän, sillä heidän on voitava tehdä työtään riippumattomasti ilman väkivallan ja syytösten pelkoa, sekä vapauttamaan välittömästi kaikki työnsä vuoksi vangitut journalistit ja verkkopäiväkirjanpitäjät;

7.  tuomitsee jyrkästi sen, että monilla journalisteilla ei ole mahdollisuutta saada oikeusapua, samalla kun heidän ammattinsa on yhä useammin ihmisoikeuksia koskevan kamppailun etulinjassa joko verkossa tai sen ulkopuolella;

8.  katsoo, että tiedotusvälineiden omistuksen keskittyminen laajoille konglomeraateille uhkaa tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta erityisesti kun samalla tapahtuu digitointia; korostaa, että on tärkeää, että taustalla oleva mediainfrastruktuuri on avoin ja mahdollisuuksia antava ja että on olemassa riippumattomia sääntelyelimiä;

9.  tunnustaa yksityisten säätiöiden ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet tukea laadukasta journalismia ja olla innovoinnin edistäjiä;

10.  korostaa, että vaikka yrityksillä on uusia tehtäviä globaalisti ja digitaalisesti yhteenliitetyssä maailmassa, niillä on myös uusia haasteita alueilla, jotka ovat perinteisesti kuuluneet viranomaisten vastuulle; on tietoinen, että hallitusten määräämät verkkosisältöä ja -palveluja koskevat kiellot ovat aiheuttaneet painetta palvelujen toimituksellista riippumattomuutta ja jatkuvuutta kohtaan;

11.  on tietoinen, että liian usein mediaa käytetään perinteisenä propagandavälineenä ja/tai se osallistuu tähän propagandaan, ja katsoo, että erityisesti julkisen palvelun tiedotusvälineiden taloudellinen ja poliittinen riippumattomuus ja moniarvoisuus ovat oleellisen tärkeitä; korostaa, että vapailla ja riippumattomilla julkisilla tiedotusvälineillä on ratkaiseva rooli demokratian syventämisessä, kansalaisyhteiskunnan julkiseen keskusteluun ja julkisiin asioihin osallistumisen maksimoinnissa ja kansalaisten päätösvallan lisäämisessä siirryttäessä kohti demokratiaa;

12.  kannustaa laatimaan eettiset säännöt journalisteille ja tiedotusvälineiden johtoon kuuluville, jotta voidaan varmistaa journalistien ja tiedotusvälineiden täydellinen riippumattomuus; toteaa, että on tärkeää valvoa näiden sääntöjen noudattamista perustamalla riippumattomia valvontaelimiä;

Digitointi

13.  panee merkille, että nykyaikaisilla tiedotusvälineillä, jotka on yhä useammin digitoitu, on suuret mahdollisuudet vaikuttaa yksilöihin ja voimaannuttaa yksilöitä lisäämällä tiedon tasoa ja kriittistä ajattelua, ja tiedostaa, että tämä kehitys aiheuttaa levottomuutta erityisesti autoritaarisissa hallinnoissa;

14.  toteaa, että digitaaliset ja verkossa olevat media-alustat ovat olleet erittäin tärkeässä asemassa viime vuosien kansannousuissa diktatuurihallintoja vastaan;

15.  korostaa, että mahdollisuus saada tietoa sekä verkosta että sen ulkopuolelta on välttämätön mielipiteiden ja ilmaisun kehittymiselle sekä ilmaisulle ja sisällön välittämiselle media-alustojen kautta, koska ne ovat olennaisen tärkeä väline vallankäytön valvontaan;

16.  panee merkille, että tiedotusvälineiden ja tiedon digitointi on lisännyt niiden mahdollisuuksia saavuttaa ja vaikuttaa mutta myös sumentanut tiedon ja mielipiteiden välistä hienoa eroa; panee merkille käyttäjien luoman sisällön ja kansalaisjournalismin merkittävän lisääntymisen;

17.  katsoo, että lehdistön ja tiedotusvälineiden digitointi lisää uusia tasoja mediaympäristöön ja samalla herättää kysymyksiä tiedon saatavuudesta, laadusta ja objektiivisuudesta sekä tiedon suojaamisesta;

18.  korostaa, että digitointi auttaa ihmisiä saamaan tietoa, valvomaan virkamiehiä, varmistamaan, että dataa ja asiakirjoja jaetaan ja levitetään ja että epäoikeudenmukaisuudet ja korruptio tuodaan päivänvaloon;

19.  korostaa, että tietotekniikkainfrastruktuurien täyden potentiaalin vapauttamiseksi tarvitaan maailmanlaajuista yhteentoimivuutta ja asianmukaista sääntelyä ja että tieto- ja viestintätekniset elementit olisi sisällytettävä sekä olemassa olevaan että kehittyvään mediaympäristöön samoin kuin riippumattomuuden, moniarvoisuuden ja monimuotoisuuden perusedellytykset;

20.  pitää valitettavana kaikkia yrityksiä ”suljetun internetin” luomiseksi, sillä ne loukkaavat vakavalla tavalla oikeutta saada tietoja; kehottaa kaikkia viranomaisia olemaan ryhtymättä tällaisiin toimenpiteisiin;

21.  on huolissaan laajamittaisesta valvonnasta ja sensuurista sekä kieltojen ja suodattamisen lisääntymisestä, jotka paitsi vaikuttavat kielteisesti tiedotusvälineisiin sekä journalistien ja verkkopäiväkirjanpitäjien työhön myös haittaavat kansalaisyhteiskunnan työtä tärkeiden poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten muutosten edistäjinä; tuomitsee jyrkästi kaikki pidätykset ja yritykset pidättää verkkopäiväkirjanpitäjiä ja pitää niitä hyökkäyksinä sanan‑ ja mielipiteenvapautta vastaan;

22.  pitää valitettavana, että monet tekniikat ja palvelut, joita käytetään kolmansissa maissa ihmisoikeuksien loukkaamiseen sensuroimalla tietoa, sekä kansalaisten ja heidän toimintansa laajamittaiseen valvontaan, seurantaan ja jäljittämiseen (matka)puhelinverkoissa ja internetissä, ovat peräisin EU:sta; kehottaa komissiota ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tällaisen "digitaalisten aseiden kaupan" pysäyttämiseksi;

23.  painottaa, että olisi paremmin ymmärrettävä välittäjien roolia ja vastuuta; katsoo, että markkinasääntelyviranomaiset voivat auttaa säilyttämään kilpailun, mutta katsoo, että on myös tarpeen tutkia uusia tapoja yksityisten toimijoiden ottamiseksi mukaan niin, että voidaan säilyttää tiedon julkinen arvo; panee merkille, että itsesäätelyyn voi sisältyä erityisiä riskejä, jos (demokraattinen) valvonta on puutteellista;

24.  korostaa, että digitaaliset ja (tietokone)datavetoiset alustat tai palvelut, kuten hakukoneet, ovat yksityisessä omistuksessa, ja että niiden on oltava avoimia, jotta voidaan säilyttää tiedon julkinen arvo ja estää tiedonsaannin ja ilmaisuvapauden rajoitukset;

25.  korostaa, että tarvitaan ilmiantajien suojaa ja lähdesuojaa ja että unionin on toteutettava niitä koskevia toimia maailmanlaajuisesti;

26.  tuomitsee jyrkästi kaikki yritykset käyttää internetiä tai muita verkossa olevia media-alustoja terroristitoiminnan tukemiseen ja edistämiseen; kehottaa viranomaisia omaksumaan päättäväisen kannan tähän kysymykseen;

EU:n politiikka ja ulkoiset toimet

27.  korostaa, että on oleellisen tärkeää, että EU edistää ja suojelee maailman lehdistön ja tiedotusvälineiden vapautta, jotta sitä voidaan pitää arvojen yhteisönä; korostaa, että EU:n olisi osoitettava maksimaalista poliittista johtajuutta varmistaakseen, että journalisteja suojellaan maailmanlaajuisesti;

28.  katsoo, että unionin olisi ensimmäisenä oltava varmistamassa, että tiedotusvälineet säilyvät riippumattomina, moniarvoisina ja monimuotoisina, ja puolustamassa journalistien ja verkkopäiväkirjojen pitäjien asemaa, vapautta ja turvallisuutta; korostaa, että tämän saavuttamiseksi unioni ei saisi puuttua sisältöön, vaan sen olisi tuettava mahdollisuuksia antavaa ympäristöä ja ilmaisunvapauden rajoitusten poistamista kaikkialla maailmassa;

29.  panee huolestuneena merkille, että viime vuosina eräät tiedotusvälineet erityisesti unionissa ovat epäeettisen ja oletetun laittoman toimintansa takia joutuneet silmälläpidon alaisiksi; katsoo, että unioni voi johtaa esimerkillä vain, jos se pyrkii ratkaisemaan omat sisäiset ongelmansa;

30.  kannustaa komissiota seuraamaan jatkossakin tiiviisti lehdistön ja median riippumattomuutta jäsenvaltioissa;

31.  katsoo, että vaikka unioni käsittelee lehdistön ja tiedotusvälineiden vapautta useiden toimintalinjojen ja ohjelmien avulla, se ei ole erityisesti ja yleisesti keskittynyt tähän kysymykseen, eikä sillä ole johdonmukaista ja tehokasta suunnitelmaa ja vertailukohtia;

32.  katsoo, että kattavan strategian puuttuminen johtaa hajanaisuuteen ja voi aiheuttaa sen, että tärkeistä poliittisista avoimuuden ja vastuullisuuden periaatteista joudutaan luopumaan;

Strategia

33.  kehottaa komissiota ja erityisesti kehitys- ja yhteistyöpääosastoa sekä Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) parantamaan yhteistyötään ja ohjelmoinnin koordinointia lisäämällä erityisesti poliittisen ja diplomaattisen työn synergioita ja käyttämällä yhteistä rahoitusta sekä toteuttamalla yhteisiä hankkeita, joissa myös seuranta ja arviointi tehdään yhdessä; kehottaa komissiota parantamaan menneiden, nykyisten ja tulevien ohjelmien analysointia ja arviointia ja julkaisemaan niiden tulokset;

34.  kehottaa siirtymään hankkeiden ad hoc -rahoituksesta kestävämpään rahoitukseen ja ottamaan mukaan myös yksityisiä lahjoittajia ja keskustelukumppaneita; panee merkille, että ohjelmoinnissa tarvitaan räätälöityä lähestymistapaa sekä kansallisella että alueellisella tasolla;

35.  kehottaa unionia omaksumaan merkittävämmän roolin varsinkin ehdokasmaissa sekä eteläisessä ja itäisessä lähinaapurustossaan ja kauppa- ja assosiaationeuvottelujen yhteydessä; kehottaa unionia hyväksymään strategian, jolla varmistetaan, että se seuraa tiiviisti lainsäädännön muutoksia, joilla rajoitetaan lehdistön moniarvoisuutta ja vapautta kolmansissa maissa, ja myös reagoi näihin muutoksiin;

36.  painottaa, että olemassa olevia rahoitusvälineitä, kuten EIDHR:ää ja maantieteellisiä välineitä, olisi käytettävä joustavasti, jotta voidaan auttaa vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa; korostaa, että paikallinen omistus ja valmiuksien kehittäminen ovat oleellisia kestävän kehityksen ja edistyksen varmistamiseksi;

37.  korostaa, että unionin olisi tuettava päätöksentekijöiden, sääntelyviranomaisten ja tiedotusvälineiden koulutusta ja valmennusta yhtäläisesti kolmansissa maissa, pyrkien vahvistamaan lehdistön ja tiedotusvälineiden vapautta ja asianmukaisia ja teknologisesti neutraaleja markkinasääntelyn muotoja, ja muistettava erityisesti, että siirtymäaikoina vapauksia usein rajoitetaan vakauden ja turvallisuuden nimissä;

38.  korostaa, että tiedotusvälineiden kehittymisen ja ilmaisunvapauden mahdollistamisen olisi oltava tärkeä osa unionin maakohtaisia keskusteluja; korostaa, että unionin kauppa-, kumppanuus-, yhteistyö- ja assosiaatiosopimuksissa kolmansien maiden kanssa sekä tukiohjelmissa olisi noudatettava selkeitä vertailukohtia ja ehtoja SEU:n 21 artiklan mukaisesti; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja komissiota kunnioittamaan ja noudattamaan tällaisten sopimusten neuvotteluja koskevia parlamentin mietintöjä ja suosituksia; muistuttaa, että parlamentin, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission välinen yhtenäisyys, johdonmukaisuus, koordinointi ja avoimuus näiden perustavien ihmisoikeuksien täytäntöönpanossa ja seurannassa vaikuttavat ratkaisevalla tavalla EU:n uskottavuuteen ja tehokkuuteen sen suhteissa kolmansiin maihin ja näiden maiden kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen;

39.  kehottaa komissiota tekemään rankaisemattomuuden torjumisesta yhden painopistealueista ilmaisunvapautta ja tiedotusvälineitä koskevissa ohjelmissaan muun muassa tarjoamalla tukea journalisteihin kohdistuneiden rikosten tutkinnassa, luomalla oikeusapurahastoja ja tarjoamalla asiantuntemusta;

40.  katsoo, että unionin rahoitusta ei pitäisi rajata erikoistuneisiin kansainvälisiin järjestöihin (välittäjiin), vaan myös paikallisten järjestöjen olisi voitava saada rahoitusta;

41.  kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen luottamuksellisuuslausekkeita ihmisoikeusrahoituksessaan lehdistön ja tiedotusvälineiden tapauksessa, sillä lausekkeet antavat mahdollisuuden hyökätä journalistien, tiedotusvälineiden tai kansalaisjärjestöjen mainetta vastaan, ja siten vahingoittaa unionin ihmisoikeustoimien, jotka itse ovat avoimia ja seurattavia, uskottavuutta;

42.  korostaa, että lehdistöä ja tiedotusvälineitä koskevien ohjelmien olisi keskityttävä myös (valtiollisten ja oikeudellisten) rakenteiden parantamiseen ja paikallisten mediayhtiöiden ja -yritysten tukemiseen, jotta voidaan parantaa niiden seurattavuutta, riippumattomuutta, kykyä olla kestäviä, ammattimaisuutta ja avoimuutta; korostaa, että EU:n tiedotusvälinepolitiikassa olisi pyrittävä myös maksimoimaan moniarvoisuus ja erilaisuus tukemalla riippumattomia tiedotusvälineitä ja aloittelevia yrityksiä;

43.  palauttaa mieliin, että ilmaisunvapaus ja median moniarvoisuus myös internetissä ovat Euroopan unionin ydinarvoja; korostaa lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden perustavanlaatuista merkitystä unionin laajentumispolitiikassa, ja tässä yhteydessä digitaalisten vapauksien merkitystä, ja pitää näitä vapauksia ihmisoikeuksina ja sen vuoksi osana Kööpenhaminan poliittisia kriteereitä;

44.  katsoo, että unionin olisi sisällytettävä lehdistön ja tiedotusvälineiden tukea koskevia osia antamaansa vaaliapuun esimerkiksi lujittamalla yhteistyötä kolmansien maiden vaalihallintoelinten ja lehdistön välillä, jotta voidaan parantaa vaaliprosessien ja -tulosten seurattavuutta ja legitimiteettiä;

45.  katsoo, että siirtymävaiheessa olevien maiden sovittelu- ja jälleenrakennusprosessien yhteydessä EU:n on keskityttävä lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauteen;

46.  suhtautuu myönteisesti monen kansainvälisen (journalisti)järjestön tärkeään työhön, joka liittyy lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauteen, ja korostaa, että EU:n olisi annettava näille organisaatioille täysi tukensa, kun otetaan huomioon organisaatioiden tärkeä työ yhteydenpidossa;

47.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi unionin osallistumista lehdistöön, tiedotusvälineisiin ja digitaalisiin vapauksiin keskittyviin monenvälisiin foorumeihin, joita ovat muun muassa Euroopan neuvosto, Etyj sekä YK-järjestelmä;

48.  kehottaa komissiota, neuvostoa ja Euroopan ulkosuhdehallintoa hyväksymään mahdollisimman nopeasti EU:n ulkopolitiikan puitteissa lehdistön ja tiedotusvälineiden vapautta koskevan strategian ja sisällyttämään tässä mietinnössä esitetyt suositukset tuleviin ilmaisunvapautta verkossa ja sen ulkopuolella koskeviin suuntaviivoihin;

49.  kehottaa lukemaan ja tarkastelemaan tätä mietintöä läheisessä yhteydessä parlamentin digitaalisen vapauden strategiasta EU:n ulkopolitiikassa aiemmin antaman päätöslauselman kanssa;

50.  pyytää puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle / komission varapuheenjohtajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle, Unescolle, Euroopan neuvostolle sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle.

• [1]  http://ap.ohchr.org/documents/E/HRC/resolutions/A_HRC_RES_7_36.pdf.
• [2]  Erityisesti 16. toukokuuta 2011 (A/HRC/17/27), 10. elokuuta 2011 (A/66/290), 4. kesäkuuta 2012 (A/HRC/20/17) ja 7. syyskuuta 2012 (A/67/357) julkaistut raportit, joihin voi tutustua seuraavassa osoitteessa:
  http://www.ohchr.org/EN/Issues/FreedomOpinion/Pages/Annual.aspx.
• [3]  http://daccess-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/LTD/G12/147/10/PDF/G1214710.pdf?OpenElement.
• [4]  A/HRC/17/31, saatavana osoitteessa: http://www.ohchr.org/Documents/Issues/Business/A-HRC-17-31_AEV.pdf.
• [5]  http://daccess-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/N06/681/60/PDF/N0668160.pdf?OpenElement.
• [6]  http://www.un-documents.net/gc-p1.htm.
• [7]  http://www.unesco.org/new/fileadmin/MULTIMEDIA/HQ/CI/CI/pdf/official_documents/un_plan_action_safety_en.pdf.
• [8]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0050.
• [9]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0049.
• [10]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0503.
• [11]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0451.
• [12]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0470.
• [13]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0250.
• [14]  http://eeas.europa.eu/top_stories/2012/20120503_world_press_freedom_day_en.htm.
  http://europa.eu/rapid/press-release_PRES-13-181_en.htm.
• [15]  http://blogs.ec.europa.eu/neelie-kroes/ict-human-rights-guidance.
• [16]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0334.
• [17]  EUVL C 45 E, 23.2.2010, s. 9.
• [18]  EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1.
• [19]  EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 107.

LIITTEET

asiantuntevien riippumattomien järjestöjen laatima maiden luokitus lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden alalla

Toimittajat ilman rajoja

2013 World Press Freedom Index[1]

Asema	Maa	arvosana	ero
1	Suomi	6,38	0 (1)
2	Alankomaat	6,48	+1 (3)
3	Norja	6,52	-2 (1)
4	Luxemburg	6,68	+2 (6)
5	Andorra	6,82	-
6	Tanska	7,08	+4 (10)
7	Liechtenstein	7,35	-
8	Uusi-Seelanti	8,38	+5 (13)
9	Islanti	8,49	-3 (6)
10	Ruotsi	9,23	+2 (12)
11	Viro	9,26	-8 (3)
12	Itävalta	9,40	-7 (5)
13	Jamaika	9,88	+3 (16)
14	Sveitsi	9,94	-6 (8)
15	Irlanti	10,06	0 (15)
16	Tšekin tasavalta	10,17	-2 (14)
17	Saksa	10,24	-1 (16)
18	Costa Rica	12,08	+1 (19)
19	Namibia	12,50	+1 (20)
20	Kanada	12,69	-10 (10)
21	Belgia	12,94	-1 (20)
22	Puola	13,11	+2 (24)
23	Slovakia	13,25	+2 (25)
24	Kypros	13,83	-8 (16)
25	Kap Verde	14,33	-16 (9)
26	Australia	15,24	+4 (30)
27	Uruguay	15,92	+5 (32)
28	Portugali	16,75	+5 (33)
29	Yhdistynyt kuningaskunta	16,89	-1 (28)
30	Ghana	17,27	+11 (41)
31	Surinam	18,19	-9 (22)
32	Yhdysvallat	18,22	+15 (47)
33	Liettua	18,24	-3 (30)
34	OECS	19,72	-9 (25)
35	Slovenia	20,49	+1 (36)
36	Espanja	20,50	+3 (39)
37	Ranska	21,60	+1 (38)
38	El Salvador	22,86	-1 (37)
39	Latvia	22,89	+11 (50)
40	Botswana	22,91	+2 (42)
41	Papua-Uusi-Guinea	22,97	-6 (35)
42	Romania	23,05	+5 (47)
43	Niger	23,08	-14 (29)
44	Trinidad ja Tobago	23,12	+6 (50)
45	Malta	23,30	+13 (58)
46	Burkina Faso	23,70	+22 (68)
47	Taiwan	23,82	-2 (45)
48	Samoa	23,84	+6 (54)
49	Haiti	24,09	+3 (52)
50	Etelä-Korea	24,48	-6 (44)
51	Komorit	24,52	-6 (45)
52	Etelä-Afrikka	24,56	-10 (42)
53	Japani	25,17	-31 (22)
54	Argentiina	25,67	-7 (47)
55	Moldova	26,01	-2 (53)
56	Unkari	26,09	-16 (40)
57	Italia	26,11	+4 (61)
58	Hongkong	26,16	-4 (54)
59	Senegal	26,19	+16 (75)
60	Chile	26,24	+20 (80)
61	Sierra Leone	26,35	+2 (63)
62	Mauritius	26,47	-8 (54)
63	Serbia	26,59	+17 (80)
64	Kroatia	26,61	+4 (68)
65	Keski-Afrikan tasavalta	26,61	-3 (62)
66	Tonga	26,70	-3 (63)
67	Mauritania	26,76	0 (67)
68	Bosnia ja Hertsegovina	26,86	-10 (58)
69	Guayana	27,08	-11 (58)
70	Tansania	27,34	-36 (34)
71	Kenia	27,80	+13 (84)
72	Sambia	27,93	+14 (86)
73	Mosambik	28,01	-7 (66)
74	Armenia	28,04	+3 (77)
75	Malawi	28,18	+71 (146)
76	Kongon tasavalta	28,20	+14 (90)
77	Kuwait	28,28	+1 (78)
78	Nicaragua	28,31	-6 (72)
79	Benin	28,33	+12 (91)
80	Dominikaaninen tasavalta	28,34	+15 (95)
81	Lesotho	28,36	-18 (63)
82	Bhutan	28,42	-12 (70)
83	Togo	28,45	-4 (79)
84	Kreikka	28,46	-14 (70)
85	Kosovo	28,47	+1 (86)
86	Guinea	28,49	0 (86)
87	Bulgaria	28,58	-7 (80)
88	Madagaskar	28,62	-4 (84)
89	Gabon	28,69	+12 (101)
90	Itä-Timor	28,72	-4 (86)
91	Paraguay	28,78	-11 (80)
92	Guinea-Bissau	28,94	-17 (75)
93	Seychellit	29,19	-20 (73)
94	"Pohjois-Kypros"	29,34	+8 (102)
95	Guatemala	29,39	+2 (97)
96	Norsunluurannikko	29,77	+63 (159)
97	Liberia	29,89	+13 (110)
98	Mongolia	29,93	+2 (100)
99	Mali	30,03	-74 (25)
100	Georgia	30,09	+4 (104)
101	Libanon	30,15	-8 (93)
102	Albania	30,88	-6 (96)
103	Malediivit	31,10	-30 (73)
104	Uganda	31,69	+35 (139)
105	Peru	31,87	+10 (115)
106	Kirgisia	32,20	+2 (108)
107	Fidżi	32,69	+10 (117)
108	Brasilia	32,75	-9 (99)
109	Bolivia	32,80	-1 (108)
110	Qatar	32,86	+4 (114)
111	Panama	32,95	+2 (113)
112	Israel	32,97	-20 (92)
113	Montenegro	32,97	-6 (107)
114	Yhdistyneet arabiemiirikunnat	33,49	-2 (112)
115	Nigeria	34,11	+11 (126)
116	Entinen jugoslavian tasavalta makedonia	34,27	-22 (94)
117	Venezuela	34,44	0 (117)
118	Nepal	34,61	-12 (106)
119	Ecuador	34,69	-15 (104)
120	Kamerun	34,78	-23 (97)
121	Tšad	34,87	-18 (103)
122	Brunei	35,45	+3 (125)
123	Tadžikistan	35,71	-1 (122)
124	Etelä-Sudan	36,20	-13 (111)
125	Algeria	36,54	-3 (122)
126	Ukraina	36,79	-10 (116)
127	Honduras	36,92	+8 (135)
128	Afganistan	37,36	+22 (150)
129	Kolumbia	37,48	+14 (143)
130	Angola	37,80	+2 (132)
131	Libya	37,86	+23 (154)
132	Burundi	38,02	-2 (130)
133	Zimbabwe	38,12	-16 (117)
134	Jordania	38,47	-6 (128)
135	Thaimaa	38,60	+2 (137)
136	Marokko	39,04	+2 (138)
137	Etiopia	39,57	-10 (127)
138	Tunisia	39,93	-4 (134)
139	Indonesia	41,05	+7 (146)
140	Intia	41,22	-9 (131)
141	Oman	41,51	-24 (117)
142	Kongon demokraattinen tasavalta	41,66	+3 (145)
143	Kambodža	41,81	-26 (117)
144	Bangladesh	42,01	-15 (129)
145	Malesia	42,73	-23 (122)
146	Palestiina	43,09	+7 (153)
147	Filippiinit	43,11	-7 (140)
148	Venäjä	43,42	-6 (142)
149	Singapore	43,43	-14 (135)
150	Irak	44,67	+2 (152)
151	Burma	44,71	+18 (169)
152	Gambia	45,09	-11 (141)
153	Meksiko	45,30	-4 (149)
154	Turkki	46,56	-6 (148)
155	Swazimaa	46,76	-11 (144)
156	Azerbaidžan	47,73	+6 (162)
157	Valko-Venäjä	48,35	+11 (168)
158	Egypti	48,66	+8 (166)
159	Pakistan	51,31	-8 (151)
160	Kazakstan	55,08	-6 (154)
161	Ruanda	55,46	-5 (156)
162	Sri Lanka	56,59	+1 (163)
163	Saudi-Arabia	56,88	-5 (158)
164	Uzbekistan	60,39	-7 (157)
165	Bahrain	62,75	+8 (173)
166	Päiväntasaajan Guinea	67,20	-5 (161)
167	Djibouti	67,40	-8 (159)
168	Laos	67,99	-3 (165)
169	Jemen	69,22	+2 (171)
170	Sudan	70,06	0 (170)
171	Kuuba	71,64	-4 (167)
172	Vietnam	71,78	0 (172)
173	Kiina	73,07	+1 (174)
174	Iran	73,40	+1 (175)
175	Somalia	73,59	-11 (164)
176	Syyria	78,53	0 (176)
177	Turkmenistan	79,14	0 (177)
178	Pohjois-Korea	83,90	0 (178)
179	Eritrea	84,83	0 (179)

Toimittajien suojelukomitea

2012 Impunity Index, Statistical Table[2]

Selvittämättömät journalistien murhat miljoonaa asukasta kohti vuosina 2002–2011. Mukana vain maat, joissa on vähintään viisi selvittämätöntä tapausta. Tapaus katsotaan selvittämättömäksi, kun tuomioita ei ole annettu.

Sija	Maa	Selvittämät-tömät	Väestö (miljoonaa)	Laskenta	Arvo
1	Irak	93	32	93/32	2.906
2	Somalia	11	9.3	11/9.3	1.183
3	Filippiinit	55	93.3	55/93.3	0.589
4	Sri Lanka	9	20.9	9/20.9	0.431
5	Kolumbia	8	46.3	8/46.3	0.173
6	Nepal	5	30	5/30	0.167
7	Afganistan	5	34.4	5/34.4	0.145
8	Meksiko	15	113.4	15/113.4	0.132
9	Venäjä	16	141.8	16/141.8	0.113
10	Pakistan	19	173.6	19/173.6	0.109
11	Brasilia	5	194.9	5/194.9	0.026
12	Intia	6	1,170.9	6/1170.9	0.005

Väestötietojen lähde: World Development Indicators, Maailmanpankki 2010.

FREEDOM HOUSE

FREEDOM IN THE WORLD 2013: DEMOCRATIC BREAKTHROUGHS IN THE BALANCE[3]

Itsenäiset maat

Maa	Vapausstatus	PR	CL	Kehityssuunta
Afganistan	Ei vapaa	6	6
Albania*	Osittain vapaa	3	3
Algeria	Ei vapaa	6	5
Andorra*	Vapaa	1	1
Angola	Ei vapaa	6	5
Antigua ja Barbuda*	Vapaa	2 ▲	2
Argentiina*	Vapaa	2	2
Armenia	Osittain vapaa	5 ▲	4
Australia*	Vapaaa	1	1
Itävälta*	Vapaaa	1	1
Azerbaidžan	Ei vapaa	6	5
Bahama*	Vapaaa	1	1
Bahrain	Ei vapaa	6	6
Bangladesh*	Osittain vapaa	3	4
Barbados*	Vapaaa	1	1
Valko-Venäjä	Ei vapaa	7	6
Belgia*	Vapaaa	1	1
Belize*	Vapaaa	1	2
Benin*	Vapaaa	2	2
Bhutan*	Osittain vapaa	4	5	
Bolivia*	Osittain vapaa	3	3
Bosnia ja Hertsegovina*	Osittain vapaa	3 ▲	3
Botswana*	Vapaaa	3	2
Brasilia*	Vapaaa	2	2
Brunei	Ei vapaa	6	5
Bulgaria*	Vapaaa	2	2
Burkina Faso	Osittain vapaa	5	3
Burma	Ei vapaa	6 ▲	5 ▲
Burundi	Osittain vapaa	5	5
Kambodža	Ei vapaa	6	5
Kamerun	Ei vapaa	6	6
Kanada*	Vapaa	1	1
Kap Verde*	Vapaa	1	1
Keski-Afrikan tasavalta African Republic	Osittain vapaa	5	5	
Tšad	Ei vapaa	7	6
Chile*	Vapaa	1	1
Kiina	Ei vapaa	7	6
Kolumbia*	Osittain vapaa	3	4
Komorit*	Osittain vapaa	3	4
Kongo (Brazzaville)	Ei vapaa	6	5
Kongo (Kinshasa)	Ei vapaa	6	6
Costa Rica*	Vapaaa	1	1
Norsunluurannikko	Osittain vapaa▲	5 ▲	5 ▲
Kroatia*	Vapaaa	1	2
Kuuba	Ei vapaa	7	6
Kypros*	Vapaa	1	1
Tšekin tasavalta*	Vapaa	1	1
Tanska*	Vapaa	1	1
Djibouti	Ei vapaa	6	5
Dominica*	Vapaa	1	1
Dominikaaninen tasavalta*	Vapaa	2	2
Itä-Timor*	Osittain vapaa	3	4
Ecuador*	Osittain vapaa	3	3	
Egypti	Osittain vapaa▲	5 ▲	5
El Salvador*	Vapaa	2	3
Päiväntasaajan Guinea	Ei vapaa	7	7
Eritrea	Ei vapaa	7	7
Viro*	Vapaa	1	1
Etiopia	Ei vapaa	6	6
Fidži	Osittain vapaa	6	4
Suomi*	Vapaa	1	1
Ranska*	Vapaa	1	1
Gabon	Ei vapaa	6	5
Gambia	Ei vapaa	6	6 ▼
Georgia*	Osittain vapaa	3 ▲	3
Saksa*	Vapaa	1	1
Ghana*	Vapaa	1	2
Kreikka*	Vapaa	2	2	
Grenada*	Vapaa	1	2
Guatemala*	Osittain vapaa	3	4
Guinea	Osittain vapaa	5	5	
Guinea-Bissau	Ei vapaa▼	6 ▼	5 ▼
Guyana*	Vapaa	2	3
Haiti	Osittain vapaa	4	5
Honduras	Osittain vapaa	4	4
Unkari*	Vapaa	1	2
Islanti*	Vapaa	1	1
Intia*	Vapaa	2	3
Indonesia*	Vapaa	2	3
Iran	Ei vapaa	6	6
Irak	Ei vapaa	6 ▼	6
Irlanti*	Vapaa	1	1
Israel*	Vapaa	1	2
Italia*	Vapaa	2 ▼	1
Jamaika*	Vapaa	2	3
Japani*	Vapaa	1	2
Jordania	Ei vapaa	6	5	
Kazakstan	Ei vapaa	6	5	
Kenia	Osittain vapaa	4	4 ▼
Kiribati*	Vapaa	1	1
Kosovo	Osittain vapaa	5	4
Kuwait	Osittain vapaa	5 ▼	5
Kirgisia	Osittain vapaa	5	5
Laos	Ei vapaa	7	6
Latvia*	Vapaa	2	2
Libanon	Osittain vapaa	5	4	
Lesotho*	Vapaa▲	2 ▲	3
Liberia*	Osittain vapaa	3	4
Libya*	Osittain vapaa▲	4 ▲	5 ▲
Liechtenstein*	Vapaa	1	1
Liettua*	Vapaa	1	1
Luxemburg*	Vapaa	1	1
Makedonia*	Osittain vapaa	3	3
Madagaskar	Osittain vapaa	6	4	
Malawi*	Osittain vapaa	3	4	
Malesia	Osittain vapaa	4	4
Malediivit	Osittain vapaa	5 ▼	4
Mali	Ei vapaa▼	7 ▼	5 ▼
Malta*	Vapaa	1	1
Marshallinsaaret*	Vapaa	1	1
Mauritania	Ei vapaa	6	5
Mauritius*	Vapaa	1	2
Meksiko*	Osittain vapaa	3	3
Mikronesia*	Vapaa	1	1
Moldova*	Osittain vapaa	3	3
Monaco*	Vapaa	2	1
Mongolia*	Vapaa	1 ▲	2
Montenegro*	Vapaa	3	2
Marokko	Osittain vapaa	5	4
Mosambik	Osittain vapaa	4	3
Namibia*	Vapaa	2	2
Nauru*	Vapaa	1	1
Nepal	Osittain vapaa	4	4
Alankomaat*	Vapaa	1	1
Uusi-Seelanti*	Vapaa	1	1
Nicaragua	Osittain vapaa	5	4
Niger*	Osittain vapaa	3	4
Nigeria	Osittain vapaa	4	4	
Pohjois-Korea	Ei vapaa	7	7
Norja*	Vapaa	1	1
Oman	Ei vapaa	6	5	
Pakistan	Osittain vapaa	4	5
Palau*	Vapaa	1	1
Panama*	Vapaa	1	2
Papua-Uusi-Guinea*	Osittain vapaa	4	3
Paraguay*	Osittain vapaa	3	3	
Peru*	Vapaa	2	3
Filippiinit*	Osittain vapaa	3	3
Puola*	Vapaa	1	1
Portugali*	Vapaa	1	1
Qatar	Ei vapaa	6	5
Romania*	Vapaa	2	2
Venäjä	Ei vapaa	6	5	
Ruanda	Ei vapaa	6	6 ▼
Saint Kitts ja Nevis*	Vapaa	1	1
Saint Lucia*	Vapaa	1	1
Saint Vincent ja Grenadiinit*	Vapaa	1	1
Samoa*	Vapaa	2	2
San Marino*	Vapaa	1	1
São Tomé ja Príncipe*	Vapaa	2	2
Saudi-Arabia	Ei vapaa	7	7
Senegal*	Vapaa▲	2 ▲	3
Serbia*	Vapaa	2	2
Seychellit*	Osittain vapaa	3	3
Sierra Leone*	Vapaa▲	2 ▲	3
Singapore	Osittain vapaa	4	4
Slovakia*	Vapaa	1	1
Slovenia*	Vapaa	1	1
Salomonsaaret	Osittain vapaa	4	3
Somalia	Ei vapaa	7	7
Etelä-Afrikka*	Vapaa	2	2
Etelä-Korea*	Vapaa	1	2
Etelä-Sudan	Ei vapaa	6	5
Espanja*	Vapaa	1	1
Sri Lanka	Osittain vapaa	5	4	
Sudan	Ei vapaa	7	7
Surinam*	Vapaa	2	2	
Swazimaa	Ei vapaa	7	5
Ruotsi*	Vapaa	1	1
Sveitsi*	Vapaa	1	1
Syyria	Ei vapaa	7	7	
Taiwan*	Vapaa	1	2
Tadžikistan	Ei vapaa	6	6 ▼
Tansania*	Osittain vapaa	3	3
Thaimaa*	Osittain vapaa	4	4
Togo	Osittain vapaa	5	4
Tonga*	Vapaa▲	3	2 ▲
Trinidad ja Tobago*	Vapaa	2	2
Tunisia*	Osittain vapaa	3	4
Turkki*	Osittain vapaa	3	4 ▼
Turkmenistan	Ei vapaa	7	7
Tuvalu*	Vapaa	1	1
Uganda	Osittain vapaa	5	4	
Ukraina*	Osittain vapaa	4	3	
Arabiemiirikunnat	Ei vapaa	6	6	
Yhdistynyt kuningaskunta kuningaskuntahdysvalKingdom*	Vapaa	1	1
Yhdysvallat*	Vapaa	1	1
Uruguay*	Vapaa	1	1
Uzbekistan	Ei vapaa	7	7
Vanuatu*	Vapaa	2	2
Venezuela	Osittain vapaa	5	5
Vietnam	Ei vapaa	7	5
Jemen	Ei vapaa	6	6
Sambia*	Osittain vapaa	3	4
Zimbabwe	Ei vapaa	6	6

* osoittaa, että maassa on kansanvaltaiset vaalit.

Liitännäisalueet

Alue

Vapausstatus Status

PR

CL

Kehityssuunta

Hongkong

Osittain vapaa

5

2

Puerto Rico

Vapaaa

1

2

Kiistellyt alueet

	Alue			Vapausstatus			PR			CL			Kehityssuunta
Abhasia			Osittain vapaa			4 ▲			5
Gaza			Ei vapaa			6			6
Intian Kashmir			Osittain vapaa			4			4			
Vuoristo-Karabah			Osittain vapaa ▲			5 ▲			5
Pohjois-Kypros			Vapaa			2			2
Pakistanin Kashmir			Ei vapaa			6			5
Somalimaa			Osittain vapaa			4			5
Etelä-Ossetia			Ei vapaa			7			6
Tiibet			Ei vapaa			7			7
Transnistria			Ei vapaa			6			6
Länsiranta			Ei vapaa			6			5
Länsi-Sahara			Ei vapaa			7			7

PR ja CL tarkoittavat poliittisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia. Numero 1 tarkoittaa suurinta vapautta ja 7 pienintä vapautta.

▲ ▼ ylös ja alas tarkoittavat arvon tai sijoituksen parantumista tai heikentymistä edellisestä selvityksestä.

  ylös ja alas tarkoittavat positiivista tai negatiivista muutosta, joka ei kuitenkaan ollut riittävä muuttamaan poliittisia tai kansalaisoikeuksia koskevaa sijoitusta.

* osoittaa, että maassa on kansanvaltaiset vaalit.

HUOM: Sijoitukset heijastavat globaaleja tapahtumia 1. tammikuuta 2012 – 31. joulukuuta 2012.

Freedom House

Internetin vapaus[4]

Internetin vapaus -indeksi on Freedom Housen uusin indeksi, jolla arvioidaan internetin ja digitaalisen median vapauden astetta kaikkialla maailmassa. Muutamassa vuodessa Internetin vapaus -indeksistä on tullut tämän ihmisoikeuksien nousevan ja yhä tärkeämmän ulottuvuuden johtavista mittareista poliittisille päättäjille, journalisteille ja aktivisteille.

Vuoden 2012 raportti

Freedom House julkaisi 24. syyskuuta 2012 uusimman raporttinsa internetin vapaudesta. Uuteen raporttiin sisältyy yksityiskohtaisia maaraportteja ja ainutlaatuinen numeerinen indeksi, joka kattaa 47 maata ja kuusi maantieteellistä aluetta. Tämän lisäksi keskeisiä tuloksia ja kasvavia uhkia globaalien digitaalisten tiedotusvälineiden vapaudelle esitetään analyyttisessa yleiskatsauksessa ja siihen liittyvissä piirroksissa.

 

Tietoja selvityksestä

Kuluneen kymmenen vuoden aikana internetin merkitys on kasvanut voimakkaasti tiedon levittämisessä ja olemassa olevan mediakontrollin haastamisessa. Kuten tapahtumat Lähi-idässä vuonna 2011 ovat osoittaneet, internetistä on tullut myös ratkaisevan tärkeä väline, jota kansalaiset voivat käyttää poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten uudistusten edistämiseen. Pelätessään uusien teknologioiden voimaa autoritaariset valtiot ovat laatineet enemmän tai vähemmän hienovaraisia keinoja suodattaa, valvoa ja muuten estää tai manipuloida internetin avoimuutta.

Jopa eräät demokraattiset valtiot ovat harkinneet tai panneet täytäntöön erilaisia rajoituksia vastauksena uusien tiedotusvälineiden synnyttämiin mahdollisiin oikeudellisiin, taloudellisiin tai turvallisuuteen liittyviin haasteisiin.

Freedom House on kehittänyt ensimmäisen kattavan, vertailevan ja lukuihin perustuvan kokoelman osoittimia, joilla seurataan ja analysoidaan internetin vapautta. Tällä tavalla Freedom House tuo esiin nousevia uhkia ja tunnistaa mahdollisuuksia internetin vapaudelle. Kuultuaan johtavia asiantuntijoita Freedom House on kehittänyt ainutlaatuisen, järjestelmällisen ja innovatiivisen tavan arvioida internetin vapautta hyvin erilaisissa maissa. Menetelmä testattiin ensin 15 maassa Freedom Housen Freedom on the Net ‑pilottihankkeessa, josta julkaistiin raportti vuonna 2009. Toinen raportti julkaistiin vuonna 2011 ja kolmas on määrä julkaista syyskuussa 2012.

Kunkin maan arviointiin sisältyy yksityiskohtainen kuvaileva raportti ja numeerinen arvostelu, joka perustuu Freedom Housen ainutlaatuiseen menetelmään.

Menetelmässä sovelletaan kolmea erilaista lähestymistapaa, jotta voidaan saada selville internetin ja tieto- ja viestintätekniikan vapauden aste:

  käytön esteet – mukaan luettuina infrastruktuurin liittyvät ja taloudelliset käytön esteet, internetin palveluntarjoajien oikeudellinen ja omistajuuteen liittyvä valvonta sekä riippumattomat sääntelyelimet,

  sisältörajoitukset – mukaan luettuina sisältöä koskevat oikeudelliset säännökset, tekninen suodatus ja verkkosivujen estäminen, itsesensuuri, uutismedian elinvoimaisuus ja monipuolisuus verkossa ja tieto- ja viestintätekniikan käyttö kansalaisliikehdinnässä,

  käyttäjien oikeuksien loukkaaminen – mukaan luettuina valvonta, yksityisyys ja verkkotoiminnan seuraukset, kuten vangitseminen, laiton häirintä ja verkkohyökkäykset.

• [1]  Saatavilla osoitteessa http://en.rsf.org/press-freedom-index-2013,1054.html.
• [2]  Saatavilla osoitteessa http://www.cpj.org/reports/2012/04/impunity-index-2012.php.
• [3]  Saatavilla osoitteessa http://www.freedomhouse.org/report/freedom-world/freedom-world-2013.
• [4]  Saatavilla osoitteessa http://www.freedomhouse.org/report-types/freedom-net.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	7.5.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	54 1 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pino Arlacchi, Bastiaan Belder, Elmar Brok, Jerzy Buzek, Susy De Martini, Mark Demesmaeker, Marietta Giannakou, Andrzej Grzyb, Richard Howitt, Anna Ibrisagic, Liisa Jaakonsaari, Jelko Kacin, Nicole Kiil-Nielsen, Evgeni Kirilov, Eduard Kukan, Krzysztof Lisek, Sabine Lösing, Willy Meyer, Francisco José Millán Mon, María Muñiz De Urquiza, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Kristiina Ojuland, Ria Oomen-Ruijten, Pier Antonio Panzeri, Alojz Peterle, Mirosław Piotrowski, Hans-Gert Pöttering, Cristian Dan Preda, Fiorello Provera, Libor Rouček, Tokia Saïfi, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Marek Siwiec, Sophocles Sophocleous, Charles Tannock, Eleni Theocharous, Inese Vaidere, Geoffrey Van Orden, Boris Zala
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Charalampos Angourakis, Elena Băsescu, Emine Bozkurt, Knut Fleckenstein, Elisabeth Jeggle, Emilio Menéndez del Valle, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Indrek Tarand, Traian Ungureanu, Ivo Vajgl
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	José Manuel Fernandes, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Juan Andrés Naranjo Escobar, Pablo Zalba Bidegain