MIETINTÖ meriosaaminen 2020 -aloitteesta: merenpohjan kartoitus kestävän kalastuksen edistämiseksi

23.9.2013 - (2013/2101(INI))

Kalatalousvaliokunta
Esittelijä: Maria do Céu Patrão Neves

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

meriosaaminen 2020 -aloitteesta: merenpohjan kartoitus kestävän kalastuksen edistämiseksi

(2013/2101(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 29. elokuuta 2012 annetun komission vihreän kirjan ”Meriosaaminen 2020: merenpohjan kartoituksesta meriennusteisiin”(COM(2012)0473),

–   ottaa huomioon 8. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Meriosaaminen 2020: meritiedolla ja seurannalla älykkääseen ja kestävään kasvuun” (COM(2010)0461),

–   ottaa huomioon kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta 25. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008,

–   ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20. marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009,

–   ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 annetun komission ehdotuksen direktiiviksi merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista (COM(2013)0133),

–   ottaa huomioon 13. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Sininen kasvu: Meritalouden ja merenkulkualan kestävän kasvun mahdollisuudet” (COM(2012)0494),

–   ottaa huomioon yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17. kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (meristrategiadirektiivi),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (Inspire) perustamisesta 14. maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY ,

–   ottaa huomioon julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 17. marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY,

–   ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Kohti tieteellisen tiedon parempaa saatavuutta – enemmän hyötyä julkisista tutkimusinvestoinneista” (COM(2012)0401),

–   ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2012 annetun komission suosituksen tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä (2012/417/EU),

–   ottaa huomioon rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta Euroopassa 30. toukokuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2002/413/EY,

–   ottaa huomioon 11. syyskuuta 2012 annetun komission kertomuksen ”EU:n yhdennetyn meripolitiikan edistyminen” (COM(2012)0491),

–   ottaa huomioon 29. elokuuta 2012 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan Euroopan meripoliittista seurantakeskusta ja tietoverkkoa koskevasta väliarviosta (SWD(2012)0250),

–   ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2012 annetun komission asiakirjan toimintasuunnitelmasta Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon perustamiseksi (”Roadmap for a European marine observation and data network”) (Ares(2012)275043),

–   ottaa huomioon 8. syyskuuta 2010 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon vaikutusten arvioinnista (”European Marine Observation and Data Network: Impact assessment”) (SEC(2010)0998),

–   ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–   ottaa huomioon 22. tammikuuta 2010 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan merenkulkualan tietoinfrastruktuurista ja julkisen kuulemisen tuloksista (”Marine Data Infrastructure, Outcome of Public Consultation”), (SEC(2010)0073),

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 2973. kokouksessa 16. marraskuuta 2009 annetut päätelmät yhdennetystä meripolitiikasta,

–   ottaa huomioon 15. lokakuuta 2009 annetun komission kertomuksen Euroopan unionin yhdennetyn meripolitiikan kehityksestä (COM(2009)0540),

–   ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2009 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan meriasioihin liittyvän osaamisen eurooppalaisen infrastruktuurin kehittämisestä ja toimintasuunnitelmaa Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon perustamiseksi (”Building a European marine knowledge infrastructure: Roadmap for a European marine observation and data network”),

–   ottaa huomioon 3. syyskuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia merien ja merenkulkualan tutkimusta varten: johdonmukaiset puitteet eurooppalaisella tutkimusalueella harjoitettavalle tutkimukselle merien kestävän käytön tukemiseksi” ja 19. helmikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman soveltavasta tutkimuksesta yhteisen kalastuspolitiikan alalla[1],

–   ottaa huomioon 10. lokakuuta 2007 annetun komission tiedonannon Eurooopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta (COM(2007)0575),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A7-0295/2013),

A. katsoo, että meriosaaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää, kehittää ja laajentaa sinistä taloutta, joka on Eurooppa 2020 -strategian merellinen ulottuvuus ja joka yhdistää osaamisen ja teknologisen innovoinnin, luonnonvarojen kestävän käytön, kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua varten;

B.  katsoo, että meriosaaminen on välttämätöntä, jotta voidaan lisätä ja parantaa tietoa ekosysteemeistä ja ihmisten toiminnan vaikutuksista meriympäristöön ja mahdollistaa asianmukainen ympäristönsuojelu, ekologisesti kestävä ja järkevä resurssien hyödyntäminen pitkällä aikavälillä sekä ihmisten harjoittaman valtamerten käytön ja toiminnan tasapainoinen ja kestävä kasvu;

C. toteaa, että meriympäristöstä saatavilla olevat tiedot ovat nykyään hyvin hajanaisesti ja pirstaleisesti useiden elinten hallussa; katsoo, että on tärkeää varmistaa Euroopan meriympäristöä koskevan suuren tietomäärän saatavuus ja helppous tutustua tietoihin, jotta voidaan maksimoida resursseja ja edistää kehitystä, innovointia ja työpaikkojen luomista meri- ja merenkulkualoilla;

D. toteaa, että kalastus on yksi ihmisen päätoiminnoista merellä, että se myötävaikuttaa elintarviketoimitusten saatavuuteen ja että sillä on huomattava merkitys etenkin tietyille rannikkoyhteisöille, minkä vuoksi se on oleellinen osa yhdennettyä meripolitiikkaa; katsoo, että olisi palautettava mieliin, että kalastustoiminnalla on usein huomattavia haitallisia vaikutuksia meren ekosysteemeihin hyödynnettävien kalakantojen monipuolisuuden ja määrän vuoksi; katsoo, että kalastus on myöskin ala, johon vaikuttaa eniten meriympäristössä tapahtuva hyödyntäminen ja toiminta, muun muassa meriliikenne ja matkailu, kaupunki- ja rannikkorakentaminen, meren pilaantuminen, kaivosteollisuus ja uusiutuvat energiat, joiden vaikutukset voivat olla kumulatiivisia kalastustoiminnan vaikutuksiin yhdistettyinä;

E.  toteaa, että eurooppalaiset meret ovat hyvin moninaisia ja eri jäsenvaltioiden kalastuslaivastot ja niiden harjoittamat kalastustyypit poikkeavat toisistaan; katsoo, että tämän moninaisuuden ja erityisominaisuuksien tunnustaminen ja arvostus ovat vahvasti riippuvaisia kalastustoimintaa koskevien tietojen saatavuudesta;

F.  toteaa, että kalastusalaan liittyvän tietotekniikan, joka on lisännyt tietojen saatavuutta ja avoimuutta, käytön lisäksi suuntaus tietojen keräys- ja siirtojärjestelmien tietokoneistamiseen kansallisissa ja alueellisissa hallinnoissa sekä tuottajaorganisaatioissa on lisääntynyt; katsoo siksi, että kalastustoimintaa koskevien tietojen parempi saatavuus voi epäilemättä edistää kestävämpien kalastuskäytäntöjen käyttöönottoa paitsi ekologisesti myös taloudellisesti ja sosiaalisesti;

G. katsoo, että biomaantieteellisesti herkät alueet on tunnistettava ja määritettävä sekä perustettava kalakantojen elvyttämisalueita ja suojeltuja merialueita, jotta voidaan varmistaa tehokas haavoittuvien meriekosysteemien suojelu ja säilyttäminen kalastuskäytännöiltä, joiden vaikutus on huomattava; muistuttaa, että mitä enemmän ja paremmin meriympäristöä ja kalastustoimintaa koskevat tiedot ovat saatavilla, sitä paremmin ekosysteemien suojelua, kalastuksenhoitoa ja merten aluesuunnittelua koskevat toimenpiteet ymmärretään, hyväksytään ja sitä enemmän niitä toteutetaan;

H. toteaa, että meriosaaminen 2020 -aloite avasi keskustelun tähän aiheeseen liittyvistä ideoista ja käynnisti julkisen kuulemisen mielipiteiden saamiseksi mahdollisuuksista ja haasteista, joita Euroopan merialueita koskevien seurantatietojen saatavuus tarjoaa; panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen julkaista vihreä kirja ”Meriosaaminen 2020: merenpohjan kartoituksesta meriennusteisiin”;

I.   katsoo, että lukuisten julkisten ja yksityisten elinten Euroopan tasolla keräämän ja tallentaman meriympäristöä koskevan valtavan tietomäärän potentiaali on tuotava ilmi vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ja asetettava nämä tiedot mahdollisten käyttäjien saataville ja käyttöön; painottaa, että on välttämätöntä muuttaa tietojen keruun ja käytön mallia korvaamalla nykyinen järjestelmä, jossa tietoja kerätään erityisiä ja yksittäisiä käyttökohteita varten, tietojen keräämisen ja saataville asettamisen useita tarkoituksia varten mahdollistavalla mallilla;

J.   katsoo, että tietojen parempi saatavuus ja niihin tutustumisen helppous edistävät niiden käyttöä monitieteellisissä tutkimuksissa ja alojen välisten kumppanuuksien muodostamista etenkin julkisen ja yksityisen sektorin välillä, ja täten tarjolla on tietomassa, jonka kapasiteetti ja hyödyllisyys on paljon suurempi kuin sen osien summa;

K. toteaa, että tämä aloite pohjautuu tieteidenväliseen strategiaan, jossa yhdistetään ja liitetään toisiinsa kaikki EU:ssa parhaillaan toteutettavat meriseurantatoimet; korostaa hyödyllisyyttä ja etuja, joita meriympäristöä koskevaa tietoa tarjoavan keskitetyn digitaalisen foorumin kautta saatavasta monimuotoisesta tiedosta saadaan;

L.  katsoo, että kalastusalan huomattava merkitys ja moninaisuus ikivanhana ja perinteisenä meritoimintona oikeuttaa täysin kalastuksenhoitoa ja kalavarojen hyödyntämistä koskevien tietojen sisällyttämisen kartoitukseen ja tietojen asettamisen saataville meriosaaminen 2020 -aloitteen yhteydessä;

M. toteaa, että EU on rahoittanut vuodesta 2001 lähtien yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) hallinnointia rahoittamalla jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten toteuttamaa kalastusalaa koskevan tiedon keräämistä ja levittämistä; muistuttaa, että EU:n kalastusta hoidetaan yhä enemmän monivuotisten suunnitelmien kautta ja ennalta varautuvan lähestymistavan ja ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti siten, että tavoitteena on vähentää kalastustoiminnan vaikutusta meriekosysteemeihin; katsoo, että tämä hoitostrategia käsittää monitieteellisen tutkimuksen, joka edellyttää lukemattomien tieteellisten tietojen keräämistä kalakannoista;

N. toteaa, että YKP:n parhaillaan käynnissä oleva uudistus lisää jäsenvaltioiden velvoitteita kerätä ekologisia, biologisia, teknisiä ja sosioekonomisia tietoja kalastustoiminnasta kalataloustietojen keruuta koskevien puitteiden yhteydessä, ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) osoittaa siihen lisävaroja vuosina 2014–2020;

Tietolähteet ja tietotyypit

1.  korostaa, että on olemassa lukuisia julkisia ja yksityisiä elimiä, jotka tallentavat EU:n kalastustoimintaa koskevia tietoja, jotka olisi yhdistettävä julkisesti saatavilla olevaan monitasoiseen digitaaliseen merenpohjakarttaan;

2.  painottaa, että täyttääkseen kalataloustietojen keruuta koskevien puitteiden mukaiset EU-velvoitteensa jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava tietoja, jotka ovat erinomainen tiedonlähde kalastustoiminnasta, ja että yhteinen tutkimuskeskus (JRC) kokoaa yhteen tämä valtavan tietomäärän ja tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) työryhmien asiantuntijat arvioivat tiedot; korostaa, että jäsenvaltioiden kalastustietojen keruuta koskevien puitteiden mukaisesti keräämiä tietoja käytetään kansainvälisessä meritutkimusneuvostossa (ICES) tieteellisten tietojen antamiseksi kalavaroista ja neuvojen antamiseksi kalastuksenhoidosta;

3.  korostaa valtavaa tietomäärää, jonka ovat tuottaneet alusten satelliittiseurantajärjestelmillä (VMS) varustetut kalastuslaivastot ja jonka käyttö olisi erittäin hyödyllistä kalastustoiminnan kartoittamisessa; muistuttaa VMS-tietojen tärkeydestä sekakalastuksessa; korostaa, että on toivottavaa yhdistää ja kartoittaa lisätiedot, erityisesti sähköisten ja kirjallisten kalastuspäiväkirjojen kirjatut tiedot, laivojen kalastuksentarkkailijoiden kirjaukset ja tiedot, joita on kerätty kalavarojen seurantakampanjoiden aikana;

4.  muistuttaa, että jotkut tuottajaorganisaatiot etenkin teollisen kalastuksen alalla keräävät kalastustoiminnasta tietoja, joiden olisi täydennettävä tällä hetkellä saatavissa olevia tietoja; korostaa, että pienimuotoisessa kalastuksessa, josta tiedot ovat melko rajalliset, olisi edistettävä laivastojen omaa tietojenkeruuta käyttämällä aluksia tietojenkeruun ja kalastuksenseurannan tietoalustoina asentamalla mahdollisuuksien mukaan aluksiin yksinkertaisia reaaliaikaisia seurantalaitteita, joissa on GPS/GPRS-järjestelmä; toteaa lisäksi, että merkittävä määrä kalastustietoa saadaan tutkimushankkeista;

5.  korostaa kalastuslaivastojen, pyyntiponnistuksen, saaliiden koostumuksen ja määrän alueellisen jaon kartoituksen saataville asettamisen hyödyllisyyttä, koska se antaisi mahdollisten käyttäjien saataville tietoja alueista, joilla kalastustoiminta on intensiivisempää, kalastettavista lajeista ja tiettyjen alueiden saalismääristä muiden tietojen lisäksi; tähdentää erityisesti, että tämäntyyppisen kartoituksen kokonaistietoihin olisi sisällytettävä kalastuksesta tietoja, jotka koskevat laivastotyyppiä (esimerkiksi kansallisuus, satama, ikä, pituus ja vetoisuus, teho, miehistö), pyyntiponnistusta (esimerkiksi kalastusmatkojen tai -päivien lukumäärä, pyydysten lukumäärä ja ominaisuudet), saaliit (esimerkiksi kohdelajit, toissijaiset lajit, poisheitot, paino, arvo); korostaa lisäksi, että VMS-tietojen käytettävyys mahdollistaisi laivastojen alueellisen jaon tunnistuksen, ja että näiden tietojen yhdistäminen kalastuspäiväkirjojen tietoihin mahdollistaisi saaliiden alueellisen jaon arvioinnin;

6.  toteaa, että kartoitus, jossa eritellään tiedot kalastustoiminnan tyypin perusteella (pienimuotoinen kalastus ja teollinen kalastus), mahdollistaa todenmukaisemman kuvan kalastuksen moninaisuudesta; korostaa edelleen, että kalastukseen liittyvien sosioekonomisten indikaattorien saatavuus (esimerkiksi miehistön jäsenten ikä ja koulutus) saataisi auttaa saamaan yksityiskohtaisemman kuvan alasta;

Tietojen hankkimisen ja saatavuuden edistämistavat

7.  ottaa huomioon, että lukuisilla tahoilla on oikeutettuja etuja kalastustoimintoihin ja resurssien säilyttämiseen ja tutkimukseen liittyvien tietojen käytöstä; suosittaa siksi sellaisten mekanismien luomista, joilla tarjotaan kalastusta koskevien relevanttien tietojen helppo saatavuus vahvistettavien edellytysten mukaisesti ja eri saatavuustasoilla ja joilla varmistetaan tietojen luottamuksellisuuden ja taloudellisten etujen asianmukainen taso;

8.  muistuttaa, että tiedonkeruuta ja kalavarojen hoitoa rahoittavat EU ja jäsenvaltiot ja että siksi mahdollisten käyttäjien ja yleisön on voitava tutustua kerättyihin tietoihin; toteaa, että muiden tietojen, jotka on saatu julkisen rahoituksen tai yhteisrahoituksen kautta (EU:lta tai jäsenvaltioilta), on oltava myös julkisesti saatavilla, kun taas yksityisen rahoituksen kautta saatuihin kalastustietoihin, jotka eivät ole kaupallisesti arkaluonteisia, olisi saatava lupa organisaatioilta, joiden hallussa tiedot ovat;

9.  korostaa, että yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun asetuksen kalastustietoja koskevaan jaksoon sisältyy artikloja, jotka on tarkoitettu erityisesti henkilötietojen suojelemiseksi ja ammatti- ja kauppasalaisuuksien luottamuksellisuuden varmistamiseksi; korostaa lisäksi, että edellä mainitussa asetuksessa todetaan yksiselitteisesti, että yksityisyydensuojan, henkilökohtaisen koskemattomuuden, henkilön tai ryhmittymän kaupalliset edut tai henkisen omaisuuden vaarantavaan kalastustietojen keruuseen, vaihtoon ja jakamiseen sovelletaan luottamuksellisuudesta ja ammatti- ja kauppasalaisuuksista annettuja säännöksiä;

10. toteaa, että kanta tutkimushankkeista saatuihin kalastustietoihin on sama, eli oletuksena on, että julkisen rahoituksen tai yhteisrahoituksen kautta (EU:lta tai jäsenvaltioilta) tieteellisistä hankkeista saatujen tietojen olisi oltava mahdollisten käyttäjien ja yleisön saatavilla ja käytettävissä, kun erityisesti hanketietoihin sovellettavia ehtoja noudatetaan; korostaa, että jotkut kalastustietotyypit ovat peräisin erityisesti mallien, prototyyppien tai kokeellisten laitteiden suunnittelusta ja käytöstä, ja näiden tietojen levittäminen on siksi erityisen arkaluonteista;

11. korostaa, että komissio on antanut tieteellisten tietojen saatavuudesta, levittämisestä ja säilyttämisestä tiedonantoja ja suosituksia, joissa on todettu, että tutkimustietojen julkaisemisessa on noudatettava EU:n ja kansallisen tason tietosuojamääräyksiä; huomauttaa lisäksi, että näissä asiakirjoissa todetaan, että tietojen julkaisemista koskevat ehdot sekä henkilötietoja, yksityisyyttä, kauppasalaisuutta, legitiimejä kaupallisia etuja ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien sääntöjen noudattamiseksi tarvittavat rajoitukset on turvattava;

12. katsoo, että riippumatta siitä, onko tieto julkisten tai yksityisten elinten hallussa vai onko se saatu julkisen tai yksityisen rahoituksen kautta, on aina mainittava elin, joka on vastuussa tiedon keruusta, käsittelystä ja julkaisemisesta; toteaa, että kun tiedon julkaisemisella voi olla vaikutusta kilpailukykyyn ja kilpailuun ja tietoa hallussaan pitävien organisaatioiden tuloihin, vain tietotuotteiden olisi oltava julkisesti saatavilla, ei käsittelemättömien eikä käsiteltyjen tietojen; katsoo näissä tapauksissa, että jos tietolähteeseen olisi tehtävä viittaus, sidosryhmät voisivat ottaa yhteyttä alkuperäisen tiedon haltijoihin ja pyytää mahdollisuutta tutustua yksityiskohtaisempiin tietoihin tai jopa käsittelemättömiin tietoihin;

13. korostaa, että kun kalastuslaivaston liikkeistä ja operaatioista tehdään kartoitus ja tiedot, erityisesti VMS-raporteista kalastuspäiväkirjoista ja aluksella olevien tarkkailijoiden kirjauksista saadut tiedot, asetetaan saataville, on toteutettava toimenpiteitä luottamuksellisuuden turvaamiseksi ja taloudellisten etujen suojelemiseksi asiassa sovellettavien säännösten mukaisesti; korostaa, että tämä voidaan saavuttaa jättämällä pois yksittäiset tiedot, kuten alusten nimet ja rekisterinumerot, ja antamalla saataville yhdistettyjä tietoja, jotka on ryhmitelty mahdollisesti alueittain, alussegmenteittäin ja pyydystyypeittäin, ja säilyttämällä aikaväli tietojenkeruun ja kalastustoimintaa koskevan kartan saataville asettamisen välillä; muistuttaa kuitenkin, että liiallinen tulosten yhdistäminen ja liian suuret alueelliset ja ajalliset välit heikentävät tietojen yksityiskohtia ja tarkkuutta;

14. katsoo, että kun tieto on jäsenvaltioiden viranomaisten hallussa, komission olisi laadittava kattavat vakio-ohjeet, jotka koskevat tietojen kiertoa, keruuaikataulua, käsittelyä ja julkaisemista tietyssä määräajassa, ja edistettävä tietojen asettamista saataville, jotta mahdolliset käyttäjät voivat tutustua niihin; katsoo, että pakollista julkaisua varten on laadittava vähimmäisohjeet ja että samanlaiset tiedot olisi julkaistava ja jaettava, jotta kaikilla jäsenvaltioilla on käytössään samanlaiset tiedot kalastustoiminnasta;

15. katsoo, että kun kalastustoimintaa koskevat tiedot on saatu tutkimushankkeista, jotka EU tai jäsenvaltiot ovat rahoittaneet tai ne ovat olleet yhteisrahoitettuja, olisi vahvistettava vaatimus, että tiedot on julkaistava hankkeen päätyttyä ennalta määritetyn aikataulun mukaisesti;

16. katsoo, että kun kalastustoimintaa koskevat tiedot on saatu tutkimushankkeista, asianomaisille tutkijoille on annettava kohtuullisesti aikaa tutkimustensa julkaisemiseen; katsoo, että Horisontti 2020 aloitteen lähestymistavan mukaisesti tämä este voidaan ylittää lykkäämällä julkaisuaikaa; katsoo lisäksi, että tietojen julkaisun tulee tapahtua mahdollisimman nopeasti, jolloin lykkäys on korkeintaan kolme vuotta, jotta estetään tietojen vanheneminen ja maksimoidaan tietojen levittämisestä saatava hyöty;

Tietojen tehokas kokoamis- ja yhdistämistapa

17. korostaa, että vakaiden ja luotettavien tietojen edellytyksenä on niiden laadun standardointi, todentaminen ja tarkistaminen riippumatta siitä, ovatko tiedot peräisin jäsenvaltioiden tietokannoista vai kalastuksen tutkimushankkeista;

18. pitää välttämättömänä yhdenmukaistettujen ja näytteenottostrategioilla testattujen yhteisten protokollien tai mallien sekä tietojen keruu- ja käsittelymenettelyjen ja tiedon julkaisumuodon vahvistamista, sillä ne ovat välttämättömiä kalastustietojen verrattavuuden ja yhteentoimivuuden takaamiseksi; huomauttaa, että kalataloustietojen keruuta koskevissa puitteissa määritettyä mallia voitaisiin käyttää tähän tarkoitukseen;

19. toteaa, että kalastustietojen julkaisumuoto voi vaihdella niiden monitahoisuuden vuoksi ja että on välttämätöntä määrittää tiedot, jotka voidaan asettaa saataville käsittelemättöminä, käsiteltyinä tai tietotuotteina; katsoo, että yksinkertaisimmat tiedot tai perusparametrit voidaan antaa käsittelemättömien tietojen muodossa, kun taas monimutkaisemmat tai eritellymmät parametrit, jotka vaativat analyysia ja erityistä tulkintaa, olisi annettava käsiteltyinä tietoina tai tietotuotteina; varoittaa, että mahdollisten käyttäjien saataville annettujen kalastustietojen tyyppi on määriteltävä niin, että tehdään ero käsittelemättömien ja käsiteltyjen tietojen sekä tietotuotteiden välillä sekä niiden parametrien välillä, jotka on saatu mittausten tuloksena tai malleista;

20. korostaa, että tietyissä tapauksissa, jos tiedot ovat hyvin yksityiskohtaisia ja kartoituksen taso liian korkea, pyyntiponnistus voi keskittyä ei-toivotussa määrin tiettyihin kalavaroihin ja haavoittuviin merielinympäristöihin; katsoo siksi, että kun tiedot julkaistaan, on myös toteutettava asianomaisten kalavarojen ja elinympäristöjen suojelu- ja seurantatoimia; katsoo lisäksi, että harvinaisten tai uhanalaisten meriympäristön lajien suojelemiseksi arkaluonteisia tietoja niiden alueellisesta levinneisyydestä ei tule asettaa saataville;

21. toteaa, että tietojen tehokas kokoaminen ja julkaiseminen edellyttää, että komissio koordinoi sitä asianmukaisesti ja jäsenvaltiot pyrkivät yhdessä organisoimaan toimintaansa ja työskentelyään; korostaa, että komission harjoittama koordinointi on oleellista ensisijaisten tavoitteiden määrittämiseksi, kustannustehokkaan tietojen keruun, käsittelyn ja julkaisemisen parantamiseksi sekä jäsenvaltioiden välisen synergian kehittämiseksi;

22. katsoo, että tietojenkeruujärjestelmien moninaisuuden vuoksi ja useiden kalastustietoja hallussaan pitävien julkisten ja yksityisten elinten keräämien kalastustietojen määrän ja tyypin vuoksi jäsenvaltioiden on koordinoitava yhdessä toimintaansa ja työskentelyään, jotta tietojen valikoiman, määrän, laadun ja muodon yhdenmukaistaminen on mahdollista; korostaa, että yhteyksien ja yhteistyön tehokkuuden jäsenvaltioiden välillä on oltava komission säännöllisen arvioinnin kohteena;

23. suosittaa, että jäsenvaltiot nimittävät kansallisen viranomaisen, joka on vastuussa tietojen keruusta, kokoamisesta, käsittelystä, laadunhallinnasta, yhdistämisestä ja siirtämisestä yhteiseen kalastustietoja koskevaan portaaliin; korostaa, että yksi mahdollisuus voisi olla tätä varten jäsenvaltioiden tasolla perustettava erityiselin, jota komissio rahoittaisi ja koordinoisi;

Tietojen käsittelyn ja tulkinnan hyödyntämistavat

24. toteaa, että tämän aloitteen hyötyjen maksimointi edellyttää hallintotapa- ja toimintamallia, joka takaa riittävän kalastustietojen keruun, käsittelyn, tulkinnan ja julkaisun ja jolla varmistetaan jäsenvaltioiden, tutkimusyhteisöjen ja paikallisten yhteisöjen todellinen osallistuminen;

25. katsoo, että hallinnon ja toiminnan osalta Euroopan meripoliittiselle seurantakeskukselle ja tietoverkolle (EMODnet) olisi myönnettävä pysyvä asema; korostaa, että kun kalastustiedot sisällytetään tähän portaaliin ja asetetaan siinä saataville, olisi toivottavaa hyödyntää EMODnet-käsitteen kehittymisen myötä hankittuja kokemuksia perustamalla erilaisia temaattisia ryhmiä ja luomalla kunkin meriympäristöön liittyvä (hydrografia, geologia, fysiikka, kemia, biologia, elinympäristöt ja ihmisen toiminta) aihekohtainen portaali;

26. toteaa, että tämän alan tärkeys EU:ssa on perusteena sille, että kalastustietojen olisi mieluummin muodostettava uusi aihekohtainen ja erityinen ryhmä EMODnet-portaalissa, tai vaihtoehtoisesti sille, että tiedot ovat integroituina vasta perustettuun aihekohtaiseen portaaliin, jossa keskitytään ihmisen toimintaan ja jossa julkaistaan yleisluonteista ja laaja-alaista sisältöä;

27. korostaa, että EMODnet-portaalia olisi koordinoitava Euroopan maanseurantaohjelman (GMES) meripalveluiden kanssa, jotta tarjotaan mahdollisimman paljon tietoja ja mahdollistetaan kalastustietojen ja ympäristöparametreihin keskittyvän GMES-satelliittiseurantatietojen kytkeminen toisiinsa;

28. katsoo, että niin kunnianhimoinen aloite kuin meriosaaminen 2020, jonka ala on valtavan laaja ja joka perustuu monitieteelliseen lähestymistapaan ja jota toivottavasti vahvistetaan kalastustiedoilla, edellyttää erityistä toimintasuunnitelmaa ja tavoitteiden asettamista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisenä ponnistuksena;

29. korostaa, että tämäntyyppisten hankkeiden täytäntöönpano ja menestys ovat riippuvaisia vankasta rahoituksesta, joka takaa jatkuvuuden ja ennustettavuuden pitkällä aikavälillä; kehottaa EU:ta antamaan tarvittavaa kannustusta ja tukea sellaisten kalastustietojen tarjoamiseksi, jotka sopivat sisällytettäviksi monitasoiseen digitaaliseen merenpohjakarttaan; muistuttaa erityisesti, että kalastustietojen tuottamiseksi kaikki EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla saatavilla oleva rahoitus on yhdistettävä, ja toteaa, että EMKR kattaa täysin tuen, jota tarvitaan teknisiin välineisiin EMODnetin perustamiseksi ja toimimiseksi;

30. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, alueiden komitealle, neuvoa-antavalle kalatalous- ja vesiviljelykomitealle, alueellisille neuvoa-antaville toimikunnille ja tieteellis-teknis-taloudelliselle kalastuskomitealle.

• [1]  EUVL C 76 E, 25.3.2010, s. 38.

PERUSTELUT

Komissio esitteli elokuussa 2012 vihreän kirjan ”Meriosaaminen 2020: merenpohjan kartoituksesta meriennusteisiin” osana edistää, kehittää ja laajentaa sinistä taloutta. Sinisen talouden pyrkimyksenä on saavuttaa ne Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, jotka koskevat merta, osaamisen ja teknologisen innovoinnin yhdistämistä, resurssien kestävää käyttöä, kilpailukykyä sekä työpaikkojen luomista järkevää, kestävää ja osallistavaa kasvua varten.

Tavoitteiden saavuttamiseksi on tarkoitus laatia Euroopan merenpohjista saumaton monitasoinen digitaalinen kartta vuoteen 2020 mennessä. Kyse on kunnianhimoisesta, laajasta ja monialaisesta hankkeesta, jonka tavoitteena on saattaa eri sidosryhmien saataville valtameriä koskevat tiedot riippumatta siitä, edustavatko ne julkisia elimiä, teollisuutta, opetusalaa, tutkimusta tai kansalaisyhteiskuntaa. Digitaalinen kartta käsittää eri alueita ja sisältää tietoa merenpohjan topografiasta, geologiasta, elinympäristöistä ja ekosysteemeistä sekä ihmisen toiminnasta. Tietoja annetaan vesialueen fyysisistä, kemiallisista ja biologisista parametreistä, ja sen avulla tehdään meritieteellisiä ennusteita.

Aliarvioimatta valtameriä koskevan kokonaisvaltaisen näkemyksen tärkeyttä tässä mietinnössä ei ole mahdollista käsitellä kaikkia vihreän kirjan teemoja niiden laajuuden ja monitieteellisyyden vuoksi. Sen sijaan tässä mietinnössä analysoidaan, kuinka kalastusala voidaan sovittaa tähän uuteen kontekstiin, eli kuinka se voi edistää meriosaaminen 2020 -aloitetta ja hyötyä siitä.

Näin ollen mietinnössä keskitytään kalastusalan tietojen yhdistämisen, kartoituksen ja jakamisen merkitykseen ja käyttökelpoisuuteen meriosaaminen 2020 -aloitteen puitteissa. Etusijalle asetetaan seuraavat keskeiset olevat näkökohdat:

–    tietolähteet ja tietotyypit

–    tietojen hankkimisen ja saatavuuden edistämiskeinot

–    tietojen tehokkaat keruu- ja yhdistämiskeinot

–    tietojen käsittelyn ja tulkinnan hyödyntämiskeinot.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	18.9.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	22 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	John Stuart Agnew, Kriton Arsenis, Alain Cadec, Carmen Fraga Estévez, Dolores García-Hierro Caraballo, Marek Józef Gróbarczyk, Ian Hudghton, Iliana Malinova Iotova, Werner Kuhn, Isabella Lövin, Gabriel Mato Adrover, Guido Milana, Maria do Céu Patrão Neves, Ulrike Rodust, Struan Stevenson, Isabelle Thomas, Nils Torvalds, Jarosław Leszek Wałęsa
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jean-Paul Besset, Izaskun Bilbao Barandica, Gesine Meissner, Jens Nilsson, Antolín Sánchez Presedo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Esther Herranz García, Juan Andrés Naranjo Escobar