MIETINTÖ ehdotuksesta nimittää Danièle Lamarque tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

4.12.2013 - (C7‑0311/2013 – 2013/0809(NLE))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Inés Ayala Sender

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

ehdotuksesta nimittää Danièle Lamarque tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C7‑0311/2013 – 2013/0809(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7‑0311/2013),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0437/2013),

A. ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli 7. marraskuuta 2013 pidetyssä kokouksessaan neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Danièle Lamarque tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.

LIITE 1: DANIÈLE LAMARQUEN ANSIOLUETTELO

Europass- ansioluettelo

Henkilötiedot:

Suku- ja etunimet

LAMARQUE Danièle   Johtava neuvonantaja Ranskan tilintarkastustuomioistuimessa Provence-Alpes-Côte d’Azurin alueellisen tilintarkastuskamarin johtaja

Kansalaisuus

Ranskan

Syntymäaika

22/01/1953

Sukupuoli

N

Asiantuntemus               Työkokemus Päivämäärät Toimi tai tehtävä Keskeiset tehtävät ja vastuualueet

Kansainväliset suhteet, Eurooppa-asiat Julkishallinnon tilintarkastus Tilintarkastuselimen johtaminen           Heinäkuu 2011– : Provence-Alpes-Côte d’Azurin alueellisen tilintarkastuskamarin johtaja (Marseille) –     Tilintarkastuskamarin tarkastustoiminnan johtaminen: tarkastusten suunnittelu ja seuranta, kamarin jäsenten neuvottelujen johtaminen ja päätelmien julkaiseminen –     Tilintarkastuskamarin strategisten suuntaviivojen määrittely ja täytäntöönpano: sääntöjenmukaisuuden sekä oikeudellisten tai rikosoikeudellisten seurausten valvonta; tehokkuuden ja vaikuttavuuden seuranta: tarkastussuunnitelmien ja tutkintamenetelmien määrittely, tarkastusryhmien tukeminen, päätelmien ja suositusten laatiminen, suhteet lehdistöön –     Tilintarkastuskamarin toiminnan luotsaaminen ja johtaminen: voimavarojen hallinnointi, henkilöstön arviointi –     Suhteet ulkoisiin kumppaneihin: paikallisvaltuutettuihin, tuomioistuimiin, valtion laitoksiin, tilintarkastajiin, yliopistoihin ja tiedotusvälineisiin –     Suhteet tilintarkastustuomioistuimeen: yhteisen ohjelmasuunnittelun laatiminen, kaupunkiliikennettä koskevan kamarien välisen tutkimuksen johtaminen, finanssioikeuteen liittyviä asioita käsittelevien tuomioistuinten ammatillisista vaatimuksista vastaavan työryhmän yhteisjohtaminen –     Tietojen vaihto vastaavien eurooppalaisten elinten kanssa

Päivämäärät Toimi tai tehtävä Keskeiset tehtävät ja vastuualueet

2005–2011: Ranskan tilintarkastustuomioistuin Kansainvälisistä suhteista, Eurooppa-asioista ja ranskankielisyyteen liittyvistä asioista vastaava johtaja –     Toimiminen suhteista Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen vastaavana yhteyshenkilönä sekä Euroopan unionin ylimpien tarkastuselinten johtajien vuosittaisen yhteyskomitean valmistelu; osallistuminen komitean työryhmiin (komitean hallinto ja viestintä, yhteisten tilintarkastusten järjestäminen, EU:n varojen hallinnointia koskevat ylimpien tarkastuselinten kertomukset, tarkastusvaatimukset); unionin varojen hallinnoinnin seuranta Ranskassa ja muissa EU:n jäsenvaltioissa sekä osallistuminen varojen valvonnan parantamiseen; Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen levittäminen ja hyödyntäminen Ranskassa –     Tilintarkastustuomioistuimen kansainvälisen strategian täytäntöönpano: tilintarkastustuomioistuimen edustaminen ylimpien tarkastuselinten kansainvälisissä ammatillisissa elimissä INTOSAIssa ja EUROSAIssa; komiteoiden ja työryhmien johtaminen (ohjelman arviointi, EUROSAI‑koulutuskomitea, avoimuuden ja vastuullisuuden periaatteet, tarkastusvaatimukset); tapaamiset vastaavien ulkomaalaisten elinten edustajien kanssa yhdessä pääjohtajan kanssa sekä valtuuskuntien vastaanotto; suhteet suurlähetystöihin ja muihin ulkoisiin kumppaneihin (Maailmanpankki, Euroopan unioni, YK) –     43 ranskankielisestä ylimmästä tarkastuselimestä koostuvan verkoston luotsaaminen: koulutustilaisuuksien ja harjoittelujen järjestäminen Ranskan tuomioistuimissa; voimavarojen kehittämishankkeiden johtaminen; seminaarien ja asiantuntijatehtävien järjestäminen hakijamaissa –     Konferenssien ja seminaarien järjestäminen: EUROSAI-ARABOSAI, Pariisi, maaliskuu 2009; AISCCUF (ranskankielisten ylinten tarkastuselinten järjestö), Monaco, lokakuu 2010, Ouagadougou, helmikuu 2011 –     EU:n ja Tunisian tilintarkastustuomioistuimen välisen kumppanuustoiminnan (2012–2014) luominen hankejohtajan tehtävässä: Tunisian tilintarkistustuomioistuimen institutionaalisten valmiuksien vahvistaminen: tietokoneavusteisten tilintarkastustekniikoiden, toiminnantarkastuksen ja tilintarkastustuomioistuimen lainkäyttöön liittyvien tehtävien kehittäminen

1998–2005 : Haute-Normandien alueellisen tilintarkastuskamarin johtaja (Rouen) –     Tilintarkastuskamarin tarkastustoiminnan johtaminen, tilintarkastuskamarin johtaminen ja hallinnointi, ulkosuhteet –     Koulutusten järjestäminen tarkastusryhmille seuraavista aiheista: EU :n varojen valvonta, tilintarkastus- ja otantatekniikat, julkisten toimintalinjojen arviointi –     Kansainvälisten seminaarien järjestäminen EURORAIssa (eurooppalaisten alueellisten tilintarkastuselinten järjestö) seuraavista aiheista: tarkastusmenetelmät; sairaaloiden tilintarkastus (vertailussa Ranska–Yhdistynyt Kuningaskunta–Saksa)

1984–1998 : Ranskan tilintarkastustuomioistuin Tilintarkastaja, sittemmin (1988) julkinen neuvonantaja Ranskan tilintarkastustuomioistuimessa Tilintarkastukset rahoitus- ja maatalousalalla: valtion talousarvion toteutus, valtiovarainministeriön eri yksiköt, maatalousosastojen hallinnoimat EU:n varat   Esittelijä rahoitusta ja budjettikuria valvovassa tuomioistuimessa

Julkishallinnon virkamiesten vastuuseen saattamiseen johtavien asiakirjojen käsittely   Julkisten palvelujen tarjontaa ja kustannuksia tutkivan keskustutkintakomitean pääsihteeri (1989–1994)   Julkishallintojen toimintaa koskevien tutkimusten järjestäminen (henkilöstöhallinto, kiinteistöt, hallintomenettelyistä aiheutuvat kustannukset, taloudelliset toimet jne.) Julkisten toimintalinjojen arvioinnin kehittäminen ja johtaminen (koskien valtion sosiaalipalveluja ja työllisyyteen liittyviä julkisia toimia)

Työnantajan nimi ja osoite

Cour des comptes, 13 rue Cambon, 75100 Paris cedex 01

Toiminnan tyyppi tai toimiala

Julkistalouden ylin tarkastus, ulkoinen tilintarkastus, oikeudelliset tehtävät, julkisen politiikan arviointi, kansainvälisten järjestöjen ulkoinen tilintarkastus

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

Päivämäärät Tutkinnon nimi Tärkeimmät oppiaineet / ammattitaito

1982–1984: opinnot Ranskan hallintokorkeakoulussa (Ecole nationale d’administration, ENA) Julkisoikeus, talous, kirjanpito, julkishallinto. Työharjoitteluja lääninhallituksessa (Loire) ja paikallishallinnossa (Val d’Oisen departementti)   1973–1977: Ecole normale supérieure -korkeakoulu Klassillisen filologian agrégation-tutkinto (1976)

Henkilökohtaiset tiedot ja taidot

–     Johtaminen, tilintarkastus, Eurooppa-asiat

Äidinkieli tai -kielet

Ranska

Muut kielet

Englanti

Itsearviointi

Ymmärtäminen

Puhuminen

Kirjoittaminen

Eurooppalainen taitotaso (*)

Kuullun ymmärtäminen

Luetun ymmärtäminen

Suullinen vuorovaikutus

Suullinen tuottaminen

Englanti

C1

C2

C2

C2

C2

(*) Kieliä koskeva yhteinen eurooppalainen viitekehys

Lisätietoja                                         Kunniamerkit

–     Opetus ja julkaisut –     Opetustoiminta (Paris Ouest La Défense -yliopisto 2007–2011, Ranskan hallintokorkeakoulu Ecole Nationale d’Administration, ENA, Pariisin politiikan tutkimuksen instituutti, IEP): hallintotiede ja laskentatoimi, julkisen politiikan arviointi, riskianalyysi ja korruption torjunta –     Julkisten laitosten tilintarkastajan yliopistotasoisen tutkinnon määrittäminen ja käyttöön ottaminen (2010) taloudellisia asioita käsittelevien tuomioistuinten tarkastushenkilöstölle sekä yleisiä tarkastuksia tekeville elimille (yhteistyössä Paris Ouest La Défense -yliopiston kanssa) –     Useita tilintarkastusta, arviointia sekä julkisia saavutuksia käsitteleviä julkaisuja –     Julkaisujen Politiques et management public, Gestion et finances publiques sekä Revue française des finances publiques julkaisukomiteoiden ja/tai tieteellisten komiteoiden jäsen –     Teokset: L’évaluation des politiques publiques locales, LGDJ, 2004; L’argent public en Europe : L’argent public en Europe: quel contrôle? (toim.), Fondation Robert Schuman, 2007.   –     Muut vastuutehtävät –     Firenzen yliopistollisen Eurooppa-instituutin ulkoinen tilintarkastaja (vuodesta 2011 alkaen) –     Osallistuminen (vuodesta 2003 alkaen) IFACI-instituutin (ranskalainen sisäisen tarkastuksen ja valvonnan instituutti) toimintaan – Julkista politiikkaa arvioivan tieteellisen komitean jäsen (1993–1998) sekä tieteellisen arviointikomitean jäsen (1999–2002) –     Rennesin kansallisen terveysalan korkeakoulun (Ecole nationale supérieure de la santé de Rennes) johtaja (2000–2005)     Kunnialegioonan ritari Ranskan ansioritarikunnan upseeri

LIITE 2: DANIÈLE LAMARQUEN VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN

Työkokemus

1.   Mistä koostuu tärkein ammattikokemuksenne julkisen varainhoidon tai hallinnon alalla tai hallinnon tilintarkastuksessa?

Aloin työskennellä Ranskan tilintarkastustuomioistuimessa vuonna 1984. Koko urani ajan olen toiminut julkishallinnon valvontatehtävissä ensin tilintarkastajana ja sittemmin paikallishallinnon valvonnasta vastaavan tuomioistuimen päällikkönä. Olen myös hankkinut akateemista asiantuntemusta moninaisten korkeakoulumaailmassa solmimieni suhteiden kautta ja pyrkinyt urallani tehtäviin, joihin liittyy eurooppalainen ja kansainvälinen ulottuvuus.

I-      Ranskan tilintarkastustuomioistuimessa olen toiminut moninaisissa tehtävissä ja siirtynyt tehtävästä toiseen, minkä johdosta olen perehtynyt kaikkiin julkishallinnon aloihin: valtion talousarvioon, sosiaalipalvelujen talousarvioihin, paikalliseen julkishallintoon, unionin varoihin sekä kaikkiin sellaisiin yksityisiin tahoihin, jotka saavat julkista rahoitustukea (julkisia palveluja tarjoavat valtuutetut elimet, yhdistykset ja paikalliset julkisyhteisöt).

Olen määrätietoisesti pyrkinyt hankkimaan valmiudet, joilla pystyn kattamaan kaikki tilintarkastuksen osa-alueet, jotka ulottuvat sääntöjenmukaisuuden ja sääntöjen noudattamisen valvonnasta julkisten toimintalinjojen arviointiin.

1-     Julkishallinnon sääntöjenmukaisuuden valvonnalla ja sen yhdenmukaisuudella oikeudellisten normien ja tilinpäätösnormien kanssa on tärkeä merkitys ranskalaisessa finanssioikeudessa. Se voi antaa aihetta erilaisiin oikeudellisiin ja rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

2-     Tilintarkastustuomioistuimen pääasiallinen tehtävä on kuitenkin pyrkiä löytämään parempia keinoja julkisten varojen hallinnointiin toiminnantarkastusta koskevien toimenpiteiden avulla. Toiminnantarkastuksen avulla virkamiehille voidaan tarjota välineitä, joiden avulla he voivat paremmin ohjata julkisten varojen käyttöä ja tiedottaa siitä kansalaisille. Olen itse osallistunut moniin tilintarkastustuomioistuimen ja alueellisten tilintarkastuskamareiden yhteisiin tutkimuksiin moninaisista julkisen politiikan aloista: jätehuolto, taloudelliset toimet, kaupunkiliikenne, päivähoito, pelastustoimi ja liikkuvan väestön vastaanotto. Kaikilla näillä kansalaisten elämään suoraan vaikuttavilla aloilla on tärkeää varmistaa, että julkisia varoja on käytetty taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

3-     Olen jo 1990-luvulta erikoistunut julkisen politiikan arviointiin niin Ranskassa (kahden ministeriöiden välisen politiikan arvioinnista vastaavan kansallisen komitean jäsenenä) kuin kansainvälisesti (osallistumalla ohjelmien arvioinnista vastaavan INTOSAI-työryhmän toimintaan). Olen valottanut näitä asioita erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja julkaisuissa, ja asiantuntemukseni vuoksi olen saanut olla vuodesta 2008 alkaen mukana suunnittelemassa tilintarkastustuomioistuimen perustuslaillista arviointitehtävää ja toteuttamassa arviointimenetelmiä käytännössä johtamieni tarkastusten yhteydessä.

4-     Olen aina pyrkinyt siihen, että ammatillisessa toiminnassamme noudatetaan nykyaikaisia menetelmiä ja normeja. Näitä ovat esimerkiksi riskianalyysi, sisäisen valvonnan arviointi sekä hallinnon kustannusten ja valvonnan analysointitekniikat. IFACI-instituutin (ranskalainen sisäisen tarkastuksen ja valvonnan instituutti) työryhmän jäsenenä olen ollut mukana laatimassa useita julkaisuja riskikartoituksesta ja sisäisestä tarkastuksesta.

5-     Olen toteuttanut näitä toimintatapoja tilintarkastajana samoin kuin tuomioistuimen johtajana, sillä johdin kahdeksan vuoden ajan Haute-Normandien alueellista tilintarkastuskamaria Rouenissa ja kaksi viime vuotta Provence-Alpes-Côte d’Azurin alueellista tilintarkastuskamaria Marseillessa (vastuussa 26,5 miljardin euron julkisesta budjetista). Näissä tehtävissä olen määritellyt tuomioistuinvalvonnan ja toiminnantarkastuksen strategian, kehittänyt riskianalyysiin perustuvaa suunnittelua ja omalta osaltani lujittanut tarkastusryhmien pätevyyttä antamalla koulutusta ja kehittämällä menetelmiä. Tehtävissäni olen toiminut aktiivisesti viestinnän parissa, sillä kaikki raporttimme ovat julkisia ja niitä on käsitelty laajasti eri tiedotusvälineissä. Lisäksi olen ylläpitänyt yhteyksiä ulkopuolisiin kumppaneihimme, kuten paikallisvaltuutettuihin, valtionhallintoon ja oikeuslaitokseen.

II-     Olen kaikessa toiminnassani pyrkinyt aina solmimaan kansainvälisiä yhteyksiä. Siten on mahdollista levittää hyviä käytäntöjä ja edistää julkishallinnon riippumatonta valvontaa kaikkialla maailmassa. Olen vastannut viiden vuoden ajan Ranskan tilintarkastustuomioistuimen kansainvälisistä suhteista, olen toiminut yhteyshenkilönä Ranskan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan unionin ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitean välillä ja olen ollut aktiivisesti mukana INTOSAIn ja EUROSAIn toiminnassa, joka on liittynyt ammatillisten normien määrittämiseen (International standards of supreme audit institutions, ISSAI), koulutukseen ja ohjelman arviointiin. Yhteyskomiteassa olen ollut mukana useissa työryhmissä. Lisäksi olin mukana valmistelemassa joulukuussa 2010 pidettyä kokousta, jonka puheenjohtajana toimi Ranskan tilintarkastustuomioistuimen pääjohtaja Didier Migaud ja jonka yhteydessä järjestettiin kansallisten parlamenttien asemaa Lissabonin sopimuksen jälkeen käsitellyt seminaari. Kansainvälinen kokemus on lisännyt muiden maiden tarkastusjärjestelmien tuntemustani ja auttanut ymmärtämään niiden erityispiirteitä ja vahvuuksia. Kansainväliset yhteyteni ovat antaneet mahdollisuuden erittäin hedelmälliseen yhteistyöhön muiden maiden edustajien kanssa.

III-   Ammatillista kokemustani ovat rikastuttaneet myös lukuisat yhteydet korkeakoulumaailmaan. Niihin on tarjoutunut tilaisuus opetustyöni (hallintotieteet ja julkisen politiikan arviointi) sekä julkishallinnon ja sen valvonnan ongelmia käsitelleiden lukuisten julkaisujen yhteydessä. Teoriapohjan syventäminen on mielestäni aina ollut välttämätöntä ammatillisen toimintani rikastuttamiseksi ja sen näkökulman laajentamiseksi.

2.   Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joissa olette ollut osallisena ammattiuranne aikana?

Haluan mainita kolme eri yhteyttä, joissa olen saanut aikaan myönteisiä muutoksia julkisten varojen hoitoon ja valvontaan.

1-     Käynnistin vuonna 2010 julkista tilintarkastusta koskevan tutkintoon johtavan yliopistokoulutuksen taloudellisia asioita käsittelevien tuomioistuinten tuomareille ja valtion tarkastusyksiköiden jäsenille. Ajatus syntyi siitä, että EUROSAIn koulutuskomiteassa, jonka yhtenä puheenjohtajana toimin, olimme tutkineet, minkälaisia julkisen tilintarkastuksen koulutusmuotoja ja minkälaisia pätevyysvaatimuksia Euroopan unionin ylimmät tarkastuselimet sovelsivat jäseniinsä. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen samoin kuin Yhdistyneen kuningaskunnan, Tanskan ja Itävallan käytännöt vaikuttivat kiinnostavilta ja halusin luoda jotain vastaavaa Ranskaan lisätäkseni valvontakäytäntöjemme ammattimaisuutta. Korkeakouluopettajien ja alan ammatti-ihmisten antaman tutkintoon johtavan yksivuotisen koulutuksen, jonka päätteeksi laaditaan tutkielma, on todettu täydentävän hyvin pääasiassa Ranskan hallintokorkeakoulusta saapuneiden osallistujien pohjakoulutusta, ja se on saavuttanut suuren suosion. Neljäs vuosikurssi käynnistyy lukuvuonna 2013.

2-     Minut nimettiin heinäkuussa 2011 Marseillessa toimivan Provence-Alpes-Côte d’Azurin alueellisen tilintarkastuskamarin johtoon. Tuolloin useita kyseisen alueen paikallisvaltuutettuja kohtaan oli aloitettu rikostutkinta lahjontaepäilyjen vuoksi. Nimitykseni jälkeen otin käyttöön valvontastrategian ja käynnistin muita toimia (koulutus, johtaminen, normien määrittely), joiden tarkoituksena oli edistää sääntöjenvastaisuuksien ja petosten havaitsemista ja niistä rankaisemista. Organisoin tuomiovallan käyttöä uudelleen. Kirjanpitoviranomaisille huomautettiin puutteellisesta valvonnasta, ja he kielsivät sääntöjenvastaiset maksut (esimerkiksi laittomat palkkiot) ja velvoittivat tulojen ja menojen hyväksyjät lopettamaan niiden maksamisen. Korruption torjumiseksi ohjasin tarkastuksia epärehellisen toiminnan paljastamiseen, kehitin suhteita syyttäjäviranomaisiin, hyödynsin tehtyjä ilmoituksia ja perustin työryhmiä. Tilintarkastuskamari ei moniin vuosiin ollut saattanut yhtään tapausta tuomioistuinkäsittelyyn. Minä puolestani saatoin kahden vuoden aikana 12 epäilyä julkisiin hankintoihin liittyneestä suosinnasta, julkisten varojen kavaltamisesta ja virka-aseman väärinkäytöstä rikostuomioistuimen käsiteltäväksi (yksi tapaus neljästä).

3-     Ranskan tilintarkastustuomioistuimen pääjohtaja perusti vuonna 2013 työryhmän, jonka tarkoituksena oli määritellä tilintarkastustuomioistuimen ja alueellisten tilintarkastuskamarien ammatilliset normit, ja olin yksi sen puheenjohtajista. Joulukuussa 2011 oli säädetty laki, jonka mukaan tällaiset normit ovat pakolliset. Ranskan tilintarkastustuomioistuin soveltaa jo varmentamistehtävissään kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja (ISA). Sen sijaan oli syytä määrittää toiminnantarkastukseen ja tuomioistuinvalvontaan sovellettavat normit ja määrittää täsmällisesti laadunvalvontakäytännöt. Halusimme tukeutua ISSAI-normeihin ja saimme hyväksytyksi yleiset periaatteet, joiden jälkeen annetaan tarkemmat, erityyppisiin tarkastuksiin sovellettavat normit. Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä Ranskan tilintarkastustuomioistuimen ja tilintarkastuskamarien tuomareiden kanssa, jotta he ottaisivat hankkeen omakseen ja jotta voitaisiin ottaa huomioon kaikki heidän ammattinsa harjoittamiseen liittyvät näkökohdat.

Riippumattomuus

3.   Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina. Miten noudattaisitte tätä vaatimusta tulevien tehtävienne hoidossa?

Ranskan tilintarkastustuomioistuimen tuomarina minulla on suojattu asema (erottamattomuus) ja minua sitovat velvoitteet, jotka takaavat riippumattomuuteni ja jotka vastaavat kaikilta osin SEUT-sopimuksen 286 artiklassa määrättyjä velvoitteita ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen eettisiä sääntöjä. Soveltaisin siis edelleen nykyisessä asemassani sovellettavia ammattietiikan sääntöjä ja noudattaisin ammattini harjoittamista ohjaavia periaatteita pyrkimyksenäni hoitaa tehtävääni ehdottoman kurinalaisesti, objektiivisesti, tasapuolisesti ja puolueettomasti. Riippumattomuus on välttämätöntä tilintarkastajien työn laadun ja tarkastuslaitoksen uskottavuuden varmistamiseksi.

Pidättäytyisin ottamasta julkisesti kantaa, jos sen voitaisiin katsoa vaikuttavan objektiivisuuteeni. Hoitaisin tehtäviäni tutustuen tarkasti niihin liittyviin ominaispiirteisiin ja haasteisiin sekä täysin tietoisena paineista ja kannoista, joita voi ilmetä, jotta toimintani olisi aina puhtaasti tietoon perustuvaa ja objektiivista. Ylläpitäisin tietojani parhaalla mahdollisella tasolla kaikin aiheellisin tavoin. Jos kävisi ilmi, että jonkin asian käsittelyssä on olemassa eturistiriidan uhka aiemmin hoitamieni tehtävien tai perhe- tai muiden siteiden vuoksi, jääväisin itseni.

Koska tehtäväni olisivat kansainvälisiä, toimisin ehdottoman riippumattomasti oman maani instituutioihin nähden enkä antaisi ranskalaisten toimijoiden esittämien kantojen tai edustamien etujen vaikuttaa toimintaani, olipa kyse julkisista tai yksityisistä tahoista.

Haluaisin lopuksi vielä korostaa, että ulkoisen tilintarkastajan riippumattomuus merkitsee sekä velvoitteita että oikeuksia, joista voidaan mainita etenkin mahdollisimman laaja oikeus tiedonsaantiin ja vapaus suunnitella työnsä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja sen jäsenet pystyvät käsitykseni mukaan erinomaisesti käyttämään näitä oikeuksia.

4.        Onko Teille myönnetty vastuuvapaus aikaisemmissa johtotehtävissänne, mikäli vastuuvapausmenettely on ollut sovellettavissa?

Tällaista menettelyä ei sovellettu tehtävääni alueellisen tilintarkastuskamarin toissijaisena tulojen ja menojen hyväksyjänä.

5.        Onko Teillä liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista sidonnaisuuksistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne? Mikäli olette osallisena vireillä olevissa oikeusmenettelyissä, voisitteko kertoa niistä?

Kaikki liiketoiminta on kiellettyä asemassani virkamiehenä ja tuomarina sekä kaikissa tehtävissäni. Minulla ei ole rahoitusosuuksia eikä mitään sitoumuksia, jotka voisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa, enkä ole osallisena minkäänlaisissa vireillä olevissa oikeusmenettelyissä.

Olen valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista sidonnaisuuksistani ja muista sitoumuksistani tilintarkastustuomioistuimen presidentille, joka voi julkistaa ne.

6.        Oletteko valmis eroamaan kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu vaaleilla, ja luopumaan kaikista poliittisen puolueen vastuutehtävistä, jos Teidät valitaan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?

Kyllä. Asemani tuomarina ja tehtäväni mitä tahansa puoluetta edustavien valtuutettujen johtamien yhteisöjen ulkoisesta tarkastuksesta vastaavana henkilönä edellyttävät, että toimin ehdottoman puolueettomasti tässä suhteessa. En osallistu minkään poliittisen puolueen toimintaan missään ominaisuudessa enkä ole missään vaalilla täytettävässä tehtävässä.

7.        Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena kotijäsenvaltionne henkilöitä?

Toimisin täysin samalla tavalla kuin minkä tahansa muun jäsenvaltion tapauksessa. Noudattaisin tarkasti sääntöjä, jotka määrittävät tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin välisiä suhteita. Tällaisessa arkaluonteisessa tapauksessa varmistaisin kuitenkin erityisen huolellisesti, että menettelyjä noudatetaan ehdottoman tarkasti. Toimisin tarkasti luottamuksellisuuden periaatetta noudattaen, myös silloin kun on kyse oman maani instansseista.

Tämä linja on aivan niiden ammatillisten käytäntöjen mukainen, joita olen noudattanut koko urani ajan ja joista olen esittänyt edellä esimerkkejä kuvatessani viimeaikaista työkokemustani Marseillessa. Se vastaa eettisiä periaatteitani.

Tehtävien hoitaminen

8.        Mitkä seikat ovat tärkeimpiä julkisen palvelun moitteettoman varainhoidon kulttuurissa?

Perussopimuksessa (317 artikla) määrätään, että unionin varainhallintoa hoidetaan ”moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti”, ja tämä vaatimus on kirjattu myös varainhoitoasetukseen. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (SEUT 248 artikla) tehtävänä on tarkastaa, että varainhoito on ollut moitteetonta.

Moitteettoman varainhoidon ominaispiirteet on määritetty kansainvälisissä, erityisesti ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön INTOSAIn normeissa. Niitä ovat

–         tilinpäätösraportoinnin laatu

–         toimien sääntöjenmukaisuus

–         varainhoidon tehokkuus

–         sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen toteuttaminen

–         riippumaton ulkoinen valvonta

–         vastuullisuus ja avoimuus.

Tilinpäätösraportoinnin laatu

Ennen kuin puhutaan tehokkuudesta on syytä muistuttaa, että varainhoito voi olla moitteetonta vain, jos tilinpäätöstiedot ovat paikkansapitäviä. Julkisen talouden tilinpidon on oltava sääntöjenmukaista ja totuudenmukaista, ja sen on annettava oikea kuva kyseessä olevan yksikön taloudellisesta asemasta, varallisuudesta ja varainhoidon tuloksesta.

Varainhoidon sääntöjenmukaisuus

Varainhoidon on oltava siihen liittyviin toimiin sovellettavien normien mukaista, olipa kyse päivittäisestä hallinnosta (hankinnat, henkilöstöhallinto, sopimukset, virkamatkat) tai mistä tahansa muusta toiminta-alasta.

Sääntöjenmukaisuutta koskevasta periaatteesta ei saa lipsua, mutta se ei enää yksin riitä määrittämään moitteetonta varainhoitoa. Kansalaiset haluavat saada mahdollisimman edullisesti tuotettuja laadukkaita palveluja. Varainhoidon on siis oltava sekä sääntöjenmukaista että tehokasta.

Tehokkuus

Julkiset palvelut on tuotettava taloudessa yleisesti tunnustettuja kolmea periaatetta noudattaen. Nämä periaatteet ovat taloudellisuus (resurssit myönnetään oikea-aikaisesti ja siten, että ne ovat määrältään, laadultaan ja kustannuksiltaan asianmukaiset), tehokkuus (resurssit ja tulokset ovat oikeassa suhteessa) ja vaikuttavuus (tavoitteet ja tulokset ovat oikeassa suhteessa). Tämä edellyttää, että varainhoidosta vastuussa olevat käyttävät asianmukaisia menetelmiä. Toiminnan tavoitteet on määriteltävä ja mielellään kirjattava monivuotiseen strategiasuunnitelmaan, ja niille on laadittava indikaattorit, jotka mahdollistavat niiden seurannan toimintaa (output) ja tuloksia (outcome) mittaamalla. Tavoitteet on asetettava tärkeysjärjestykseen. Resursseja on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti, ja on pyrittävä löytämään resursseja vähiten kuluttavat hankinta-, organisaatio- ja hallintoratkaisut.

Unionin varainhoidossa on noudatettava samaa logiikkaa, ja unionin talousarvion on perustuttava tavoitteisiin.

Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus

Kansainvälisissä normeissa määritetään yksityiskohtaisesti sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet ja säännöt. Niiden mukaan julkishallinnon virkamiesten on otettava käyttöön menettelyt, joilla varmistutaan siitä, että toimet toteutetaan sääntöjenmukaisesti ja tavoitteita noudattaen. Tämän on perustuttava eri hallintomenettelyihin liittyvien riskien arviointiin. Riippumattoman sisäisen tarkastuksen avulla voidaan tarkastaa, toimivatko sisäisen valvonnan menettelyt asianmukaisesti, ja esittää tarvittavia toimenpiteitä sisäisen valvonnan parantamiseksi toimintasuunnitelmassa, jonka täytäntöönpanoa sisäinen tarkastus valvoo.

Unionissa ongelmia ja riskejä aiheutuu siitä, miten unionin tason asiat ja jäsenvaltiotason asiat nivotaan toisiinsa, kun otetaan huomioon, että menoista 85 prosenttia on jäsenvaltioiden hallinnoimia. Sen vuoksi on tärkeää, että sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti.

Ulkoinen valvonta

On välttämätöntä huolehtia julkisen varainhoidon tarkasta, riippumattomasta ulkoisesta valvonnasta, jolla varmistetaan sisäisen valvonnan vaikuttavuus, tarkastetaan toimien sääntöjenmukaisuus, arvioidaan varainhoidon tehokkuus ja annetaan suosituksia sen parantamiseksi. Tämä on tilintarkastustuomioistuimen tehtävä. INTOSAI on jo vuonna 1977 Liman julistuksessa määrittänyt tätä koskevat tarkat ja vaativat puitteet, jotka on myöhemmin sisällytetty ammatillisiin ISSAI-normeihin.

Vastuullisuus ja avoimuus

Julkishallinnon virkamiesten on tehtävä, mieluiten julkisesti, selkoa toiminnastaan ja hallintotehtävistään. Heidät on saatettava vastuuseen toiminnastaan asianmukaisen seuraamusjärjestelmän avulla.

Vuonna 2007 voimaan tulleessa toimielinten sopimuksessa näihin periaatteisiin lisättiin vielä kaksi moitteetonta varainhoitoa koskevaa periaatetta: hallintomenojen oikeasuhteisuus ja menettelyjen helppokäyttöisyys. Näitä kahta periaatetta ei pidä unohtaa, kun on kyse alasta, jota usein kritisoidaan vaikeaselkoiseksi. Unionin varoja on hallinnoitava ja valvottava helposti ymmärrettävin menettelytavoin, jotka soveltuvat hyvin käyttötarkoitukseensa.

9.        Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvan talousarvion toteuttamista koskevan valvontavallan hoitamisessa. Miten kuvailisitte velvollisuuttanne raportoida Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle?

Osallistuisin kaikilta osin perussopimuksessa tilintarkastustuomioistuimelle määrättyjen tehtävien suorittamiseen. Perussopimuksen 248 artiklassa määrätään, että tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa. Tämä koskee sekä tilintarkastustuomioistuimen kertomuksia (vuosikertomus ja erityiskertomukset) että lausuntoja samoin kuin sen hallintoa.

–       Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen ensimmäinen tehtävä on johtaa tarkastusryhmiä omalla vastuualueellaan siten, että niiden työssä noudatetaan ammatillisia normeja ja laatustandardeja, jotka takaavat, että menetelmät ovat tarkkoja, käytetyt tiedot paikkansapitäviä ja tarkastettujen yksiköiden yksityiskohtaisen kuulemisen päätteeksi esitetyt johtopäätökset päteviä. Varmistaisin henkilökohtaisesti, että parlamentille annettavat kertomukset ovat asianmukaisia ja selkeitä. Parlamentille ja erityisesti talousarvion valvontavaliokunnalle annettavien tietojen on oltava luotettavia, tarkkoja ja käyttökelpoisia. Tämä koskee sekä vuosikertomuksia että erityiskertomuksia.

–       Lisäksi on tärkeää etenkin erityiskertomusten suunnittelemiseksi, että tilintarkastustuomioistuin on valmis ottamaan huomioon parlamentin odotukset. Pyrkisin sen vuoksi omalta osaltani huolehtimaan siitä, että tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin välillä tehdään tiivistä yhteistyötä aina, kun se on tarpeen, jotta työmme on kulloistenkin huolenaiheiden tasalla, jotta pystymme vastaamaan parlamentin tiedonsaanti- ja asiantuntijatarpeisiin ja jotta pystymme helpommin tekemään konkreettisia parannuksia.

Olen Ranskassa havainnut, että tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin välisestä tiiviistä suhteesta on etua. Vaikka tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin väliset yhteydet ovat etäisemmät kuin mallissa, jossa parlamentaarisia järjestelmiä tarkastavat yleiset tilintarkastajat, suhde on kehittynyt ja syventynyt jatkuvasti, mikä puolestaan on parantanut huomattavasti tilintarkastustuomioistuimen tehokkuutta, lisännyt parlamentin asiantuntemusta ja virittänyt julkista keskustelua.

–       Osallistuisin tilintarkastustuomioistuimen kollegiaaliseen päätöksentekoon hyväksyttäessä vuosikertomuksia tai tilintarkastustuomioistuimen julkisia kantoja sekä kaikkeen tilintarkastustuomioistuimen hallintoon liittyvään toimintaan.

10.      Mitä lisäarvoa toiminnantarkastukset mielestänne tuovat ja miten niiden tulokset olisi otettava huomioon hallintomenettelyissä?

Toiminnantarkastuksilla voidaan tarkastella muutakin kuin pelkkää vaatimustenmukaisuutta ja arvioida, onko julkishallinto taloudellista, tehokasta ja vaikuttavaa eli onko asetetut tavoitteet saavutettu parhaalla mahdollisella tavalla. Näitä tarkastuksia voivat tehdä joko komissio itse tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Molemmat toimintatavat ovat hyödyllisiä ja täydentävät toisiaan.

–       Jonkin osaston aloitteesta toteutettu toiminnantarkastus on osa sisäistä tarkastusta. Sen avulla voidaan kerätä tietoja jonkin ohjelman toteutuksesta ja korjata mahdollisesti havaittuja puutteita. Nämä tiedot ovat välttämättömiä tulevia ohjelmia suunniteltaessa. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on arvioida tässä yhteydessä pätevyyttä ja vaikuttavuutta, kuten se teki lausunnossaan nro 4/2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 318 artiklan nojalla esitetystä komission kertomuksesta saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista.

–       Tilintarkastustuomioistuimen toteuttama toiminnantarkastus kuuluu puolestaan ulkoiseen tarkastukseen. Sitä tehdään erityiskertomusten yhteydessä, joiden määrä on kaksinkertaistunut viiden viime vuoden aikana. Vuonna 2008 niitä laadittiin 12 ja vuonna 2012 jo 25.

Mielestäni on välttämätöntä, että talousarvion toteuttamista koskevan vuosikertomuksensa ohella tilintarkastustuomioistuin tarkastelee erityiskertomuksissaan perusteellisemmin tiettyjä unionin varojen hallinnointiin liittyviä aloja.

Tämä toimintatapa vastaa kehityskulkua, jota julkishallinnon tilintarkastuksen kansainvälinen kehitys on noudattanut ja jota INTOSAI on kannattanut. Se on myös sopusoinnussa tavoitteita ja tuloksia korostavan unionin politiikan kanssa. Unionilla on liikenteen, työllisyyden ja ympäristön alalla tavoitteita, jotka merkitsevät edistystä kansalaisten kannalta. On siis voitava tutkia saavutettuja tuloksia ja miettiä, mitkä syyt ovat taustalla, jos tulokset ovat riittämättömiä.

Tilintarkastustuomioistuimen toteuttamista toiminnantarkastuksista ja erityisesti sen erityiskertomuksista on siis monenlaista etua:

–       niiden avulla on mahdollista arvioida syvällisemmin erityisiä varainkäyttöön liittyviä aloja tai hallintoon liittyviä ongelmia, mikä ei ole samassa muodossa mahdollista vuosikertomuksen yhteydessä, sillä määräajat ja tarkastuslausumaan liittyvä erityismenettely asettavat sille rajansa;

–       näiden selvitysten yhteydessä on mahdollista valita kaikki tarkastuksen tavoitteen kannalta tärkeät näkökohdat ja tarkastella erityisesti tehokkuutta; niiden etuna on siis toiminnantarkastuksiin liittyvä joustavuus ja näkökulmien moninaisuus; lisäksi niiden toteuttajana on riippumaton taho, joka määrittää itse oman ohjelmansa asianmukaisia kriteerejä noudattaen (taloudelliset tai sosioekonomiset tekijät, riskit, todetut puutteet, ensisijaiset tavoitteet, sääntelykehyksen odotettu kehitys, poliittiset intressit ja suuren yleisön intressit);

–       erityiskertomuksista Euroopan parlamentti saa tietoa yksittäisistä aloista, ja ne tarjoavat vastauksia kysymyksiin, jotka askarruttavat parlamentin jäseniä; tilintarkastustuomioistuin tarjoaa siis täten Euroopan parlamentille asiantuntijatietoa kulloisistakin ongelmista;

–       erityiskertomukset, jotka ovat julkisia, antavat Euroopan kansalaisille tietoa unionin toiminnasta ja unionin varojen käytöstä; tämä avoimuus on välttämätöntä, jotta kansalaiset tuntisivat unionin paremmin omakseen ja ymmärtäisivät sitä paremmin.

Vuosikertomuksen tavoin näissä erityiskertomuksissa ehdotetaan parannuksia, joista parlamentti voi antaa suosituksia, joiden noudattamista tilintarkastustuomioistuin seuraa. Tämä seuranta, josta annettiin erityiskertomus vuonna 2012, antaa mahdollisuuden sekä mitata tilintarkastustuomioistuimen työn relevanssia ja vaikuttavuutta (tämä on tavanomainen tarkastuslaitosten tulosindikaattori) että varmistua siitä, että asianomaiset toimijat (komissio, jäsenvaltiot ja virastot) tekevät hallintoonsa unionin moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia parannuksia. Parlamentilla on tietysti tärkeä asema suositusten täytäntöönpanon varmistamisessa ja aiheellisten toimenpiteiden esittämisessä.

11.      Miten voitaisiin parantaa tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä Euroopan unionin talousarvion valvonnassa?

1-     Huomauttaisin ensinnäkin, että SEUT-sopimuksen 287 artiklan mukaan ”tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen”. Tämä riippumattomuus takaa valvonnan puolueettomuuden, ja se johtaa roolijakoon, jonka yksityiskohdista Euroopan tilintarkastustuomioistuin muistutti vuonna 2007 antamassaan lausunnossa.

Tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tilintarkastuselinten yhteistyötä voidaan parantaa monin tavoin.

–       Yhteyskomitea, jossa kokoontuvat kansallisten tilintarkastuselinten johtajat ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti, on foorumi, jonka eri työryhmien yhteydessä on mahdollisuus levittää hyviä käytäntöjä ja luoda niitä. Se voi edistää useiden eri kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhteisesti toteuttamien tarkastusten kehittämistä. Se toimi tehokkaasti, kun Euroopan vakausmekanismin tarkastusvaliokunnan kokoonpanoa määritettiin.

–       Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet voivat myös kehittää kokemustenvaihtoa tilintarkastuksen alalla.

–       On myös suotavaa, että kansallisiin tarkastusohjelmiin sisällytetään unionia koskevia teemoja. Unionin varainhoidon erityispiirteiden huomioon ottamista voitaisiin vahvistaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toimittaessa jäsenvaltioissa tarkastuksia SEUT‑sopimuksen mukaisesti ”yhdessä kansallisten tilintarkastuselinten kanssa”; yhteyskomitean piirissä tehdyt kyselyt ovat kuitenkin osoittaneet, että kyseinen yhteistyö on vähäistä. Kansalliset tilintarkastuselimet olisi siis mielellään otettava tiiviimmin mukaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kyseisessä maassa toimittamiin tarkastuksiin, mikä puolestaan auttaisi kehittämään yhteisiä työtapoja.

–       Lisäksi tiiviimpi yhteistyö Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden parlamenttien välillä auttaisi jälkimmäisiä kiinnittämään tarkempaa huomiota unionin varojen valvontaan liittyviin ongelmiin, joiden vuoksi kansalliselle tarkastuselimelle saatetaan esittää tarkastuspyyntöjä. Ranskan tilintarkastustuomioistuin esimerkiksi arvioi parhaillaan Ranskan senaatin pyynnöstä valtion ja alueiden välisiä hankesopimuksia, joihin unionin rakennerahastojen käyttö nojautuu.

Näitä toimia on ehdottomasti edistettävä ja kehitettävä, mutta ne toteutetaan kuitenkin toisella aikataululla ja toisin menetelmin kuin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma. Niistä on siis enemmän hyötyä monivuotisella perspektiivillä toteutettavien toiminnantarkastusten kannalta. Ne voivat kuitenkin osaltaan auttaa valaisemaan tiettyjä aloja, joilla sääntöjenvastaisuuksien riski on muita suurempi, ja olla Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle hyödyksi sen laatiessa tarkastusohjelmaansa.

2-     Tässä samassa hengessä on syytä parantaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin, etenkin sen talousarvion valvontavaliokunnan, välistä yhteistyötä.

–       Tähän yhteistyöhön kuuluu suhteiden ylläpitäminen ja se, että tilintarkastustuomioistuin kuuntelee tarkasti parlamentin toiveita. Siitä huolimatta, että tilintarkastustuomioistuin suunnittelee toimintansa riippumattomasti, se voi ottaa työohjelmaansa entistä enemmän tarkastuksia, joissa on otettu huomioon parlamentin ensisijaisiksi katsomat asiat.

–       On varmasti mahdollista lyhentää erityiskertomusten antamiseen kuluvaa aikaa. Jotta taas vuosikertomuksen antamisaikaa voitaisiin lyhentää, olisi koko tilien laatimis- ja tarkastusprosessia tarkasteltava perinpohjaisesti uudelleen.

Muita kysymyksiä

Vetäytyisittekö ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi olisi kielteinen?

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja sen yksittäisten jäsenten työn kannalta on tärkeää, että suhteet parlamenttiin ja erityisesti talousarvion valvontavaliokuntaan ovat luottamukselliset ja että yhteistyö niiden välillä on tiivistä. Jos parlamentin kanta on kielteinen, se tarkoittaa heikkoa luottamusta, mikä on omiaan heikentämään suhteita.

Perussopimuksessa viitataan nimenomaisesti tilintarkastustuomioistuimen jäsenten riippumattomuuteen ja ammattitaitoon. Jos parlamentti epäilisi riippumattomuuttani ja ammattitaitoani ja omaksuisi sen perusteella kielteisen kannan nimittämiseeni tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi, en pitäisi kiinni ehdokkuudestani.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	2.12.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	19 2 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marta Andreasen, Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Zuzana Brzobohatá, Tamás Deutsch, Jens Geier, Gerben-Jan Gerbrandy, Ingeborg Gräßle, Monica Luisa Macovei, Jan Mulder, Eva Ortiz Vilella, Bart Staes, Georgios Stavrakakis, Michael Theurer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Chris Davies, Cornelis de Jong, Monika Hohlmeier, Karin Kadenbach, Ivailo Kalfin, Markus Pieper
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Zita Gurmai, Janusz Władysław Zemke