MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta

31.1.2014 - (COM(2013)0522 – C7‑0231/2013 – 2013/0248(COD)) - ***I

Aluekehitysvaliokunta
Esittelijä: Rosa Estaràs Ferragut

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta

(COM(2013)0522 – C7‑0231/2013 – 2013/0248(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0522),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 175 artiklan kolmannen alakohdan ja 212 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0231/2013),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A7-0078/2014),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 a) Vaikka rahaston toiminta rajoittuu oleelliselta osaltaan luonnonkatastrofeihin, on tärkeää, että se on vahva ja joustava unionin väline, jonka avulla unioni voi antaa selvän poliittisen viestin vakavaan hätätilanteeseen joutuneille kansalaisille.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 b) Luonnonkatastrofien lukumäärä, vakavuus ja voimakkuus ovat kasvaneet unionissa huomattavasti rahaston perustamisen jälkeen. Tämä on seurausta ilmastonmuutoksesta. Sen vuoksi ja ottaen huomioon unionin ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutokseen mukautumista koskevat tavoitteet rahaston toimintaa on tarpeen parantaa.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Asetuksen (EY) N:o 2012/2002 mukainen luonnonmullistus olisi määriteltävä katastrofiksi, joka on aiheuttanut välitöntä vahinkoa, joka ylittää rahoitustermein ilmaistuna tietyn kynnysarvon, ilmaistuna viitevuoden hintoina tai prosenttiosuutena kyseisen valtion bruttokansantulosta (BKTL).	(8) Luonnonmullistus olisi määriteltävä katastrofiksi, joka aiheuttaa vakavaa vahinkoa ja/tai merkitsee tavanomaisten elinolojen vakavaa muutosta maantieteellisesti rajatulla alueella, oli sitten syynä luonnonilmiö tai ihmisen toiminnasta tapaturmaisesti aiheutuvat laajamittaiset vaikutukset, ja joka edellyttää erityistä huomiota viranomaisilta ja muilta toimijoilta, jotka antavat humanitaarista apua tai tarjoavat sosiaalipalveluja.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 a) Rahaston tuki olisi otettava käyttöön, kun suuri luonnonkatastrofi on aiheuttanut välitöntä vahinkoa, joka ylittää tietyn kynnysarvon, joka ilmaistaan rahoitustermien ja viitevuoden hintoina tai prosenttiosuutena kyseisen valtion bruttokansantulosta (BKTL).
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Jotta voitaisiin ottaa paremmin huomioon niiden katastrofien erityisluonne, jotka – vaikka ovatkin merkittäviä – eivät saavuta vaadittua vähimmäistasoa rahastosta maksettavan tuen saamiseksi, olisi määritettävä alueellisia katastrofeja koskevat kriteerit niiden vahinkojen perusteella, jotka voidaan laskea suhteessa alueelliseen bruttokansantuotteeseen (BKT). Tällaiset kriteerit olisi määritettävä selvästi ja yksinkertaisesti, jotta voidaan vähentää mahdollisuuksien mukaan sellaisten hakemusten jättämistä, jotka eivät täytä asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 asetettuja vaatimuksia.	(9) Jotta voitaisiin ottaa paremmin huomioon niiden katastrofien erityisluonne, jotka – vaikka niillä on vakavia seurauksia kyseisten alueiden taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle – eivät saavuta vaadittua vähimmäistasoa rahastosta maksettavan tuen saamiseksi, olisi määritettävä alueellisia katastrofeja koskevat kriteerit niiden vahinkojen perusteella, jotka voidaan laskea suhteessa alueelliseen bruttokansantuotteeseen (BKT). Tällaiset kriteerit olisi määritettävä selvästi ja yksinkertaisesti, jotta voidaan vähentää mahdollisuuksien mukaan sellaisten hakemusten jättämistä, jotka eivät täytä asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 asetettuja vaatimuksia.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Rahaston tuella olisi osallistuttava infrastruktuurin toimintakuntoon palauttamiseen, katastrofin kohteena olevien alueiden siivoukseen sekä pelastuspalvelujen ja väestön tilapäisten majoitusjärjestelyjen kustannuksiin koko täytäntöönpanokauden ajan. Ajanjakso, jonka aikana katastrofin kodittomaksi jättämien ihmisten majoitusta voidaan pitää tilapäisenä, olisi myös määritettävä.	(11) Rahaston tuella olisi osallistuttava infrastruktuurin palauttamiseen toimintakuntoon tai kuntoon, jossa se voi paremmin kestää luonnonkatastrofeja, mukaan luettuna uudelleen sijoittaminen, katastrofin kohteena olevien alueiden siivoukseen sekä pelastuspalvelujen ja väestön tilapäisten majoitusjärjestelyjen kustannuksiin koko täytäntöönpanokauden ajan ja tarvittaessa tekniseen apuun. Ajanjakso, jonka aikana katastrofin kodittomaksi jättämien ihmisten majoitusta voidaan pitää tilapäisenä, olisi myös määritettävä ottaen huomioon katastrofin luonne ja laajuus sekä kunkin jäsenvaltion tai alueen toipumiskyky.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Olisi myös täsmennettävä, että tukikelpoiset toimet eivät saa sisältää tekniseen apuun liittyviä kustannuksia.	(13) Olisi myös täsmennettävä, että tukikelpoisten toimien olisi voitava sisältää myös tekniseen apuun liittyviä kustannuksia.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Tietyntyyppiset luonnonkatastrofit, kuten kuivuus, kehittyvät pidemmän ajanjakson kuluessa ennen kuin niiden tuhoisat vaikutukset tuntuvat. Olisi annettava säännöksiä, joiden perusteella rahastoa voidaan käyttää myös tällaisissa tapauksissa.	(15) Tietyntyyppisiä luonnonkatastrofeja varten, jotka kehittyvät pidemmän ajanjakson kuluessa ennen kuin niiden tuhoisat vaikutukset muuttuvat laajamittaisiksi, olisi voitava saada tukea rahastosta. Säännösten olisi annettava mahdollisuus riittävään joustavuuteen luonnonkatastrofien määrittelyssä.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) On tärkeää varmistaa, että tukikelpoiset valtiot toteuttavat vaaditut toimet katastrofien ehkäisemiseksi ja niiden vaikutusten lieventämiseksi, mukaan luettuna katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano sekä käytettävissä olevan unionin rahoituksen hyödyntäminen asiaan liittyviin investointeihin. Sen vuoksi olisi säädettävä, että jos jäsenvaltio ei noudata katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevaa unionin lainsäädäntöä saatuaan rahastolta tukea aiempaa luonnonkatastrofia varten, sen samantyyppistä katastrofia koskeva uusi hakemus voidaan hylätä tai tuen määrää voidaan pienentää.	(16) On tärkeää varmistaa, että tukikelpoiset valtiot toteuttavat vaaditut toimet katastrofien ehkäisemiseksi ja niiden vaikutusten lieventämiseksi, mukaan luettuna katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano sekä käytettävissä olevan unionin rahoituksen hyödyntäminen asiaan liittyviin investointeihin. Sen vuoksi olisi säädettävä, että jos jäsenvaltio ei noudata katastrofien kestävää riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevaa unionin lainsäädäntöä saatuaan rahastolta tukea aiempaa luonnonkatastrofia varten, sen samantyyppistä katastrofia koskeva uusi hakemus voidaan hylätä tai tuen määrää voidaan pienentää.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Tuen maksamiseen johtavien hallinnollisten menettelyjen pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaisia ja aikaa säästäviä. Sen vuoksi rahaston tuen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännökset jäsenvaltioiden osalta olisi sisällytettävä tuen myöntämistä koskeviin täytäntöönpanopäätöksiin. Niiden tuensaajamaiden osalta, jotka eivät ole vielä unionin jäsenvaltioita, olisi kuitenkin säilytettävä erilliset täytäntöönpanosopimukset oikeudellisista syistä.	(18) Tuen maksamiseen johtavien hallinnollisten menettelyjen pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaisia ja aikaa säästäviä. Sen vuoksi rahaston tuen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännökset jäsenvaltioiden osalta olisi sisällytettävä tuen myöntämistä koskeviin päätöksiin. Niiden tuensaajamaiden osalta, jotka eivät ole vielä unionin jäsenvaltioita, olisi kuitenkin säilytettävä erilliset täytäntöönpanosopimukset oikeudellisista syistä.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 2 artikla
Komission teksti Tarkistus 1. Rahaston tuki voidaan ottaa käyttöön jäsenvaltion tai Euroopan unionin jäsenyydestä parhaillaan neuvottelevan valtion, jäljempänä ’tukikelpoinen valtio’, pyynnöstä silloin, kun kyseisen valtion, sen viereisen jäsenvaltion tai sen viereisen unioniin liittymisestä neuvottelevan valtion alueella tapahtuu sellainen suuri tai alueellinen luonnonkatastrofi, jolla on vakavia vaikutuksia kyseisen valtion yhden tai useamman alueen elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään. Ihmisten aiheuttamien katastrofien, jotka ovat suoraa seurausta luonnonkatastrofista, välittömiä vahinkoja on pidettävä kyseisen luonnonkatastrofin aiheuttamina välittöminä vahinkoina. 1. Rahaston tuki voidaan ottaa käyttöön jäsenvaltion tai Euroopan unionin jäsenyydestä parhaillaan neuvottelevan valtion, jäljempänä ’tukikelpoinen valtio’, pyynnöstä silloin, kun kyseisen valtion, sen viereisen jäsenvaltion tai sen viereisen unioniin liittymisestä neuvottelevan valtion alueella tapahtuu sellainen suuri tai alueellinen luonnonkatastrofi, jolla on vakavia vaikutuksia kyseisen valtion yhden tai useamman alueen elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään. Ihmisten aiheuttamien katastrofien, jotka ovat suoraa seurausta luonnonkatastrofista, välittömiä vahinkoja on pidettävä kyseisen luonnonkatastrofin aiheuttamina välittöminä vahinkoina. 2. Tässä asetuksessa ’suurella luonnonkatastrofilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena jäsenvaltiossa tai unioniin liittymisestä neuvottelevassa valtiossa syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat arviolta joko yli 3 000 000 000 euroa (vuoden 2011 hintoina) tai yli 0,6 prosenttia sen bruttokansantulosta (BKTL). 2. Tässä asetuksessa ’suurella luonnonkatastrofilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena jäsenvaltiossa tai unioniin liittymisestä neuvottelevassa valtiossa syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat arviolta joko yli 3 000 000 000 euroa (vuoden 2011 hintoina) tai yli 0,6 prosenttia sen bruttokansantulosta (BKTL). 3. Tässä asetuksessa ’alueellisella luonnonkatastrofilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena jäsenvaltion tai unioniin liittymisestä neuvottelevan valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat arviolta yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Jos katastrofi koskee useampia NUTS 2 -tason alueita, kynnysarvoa sovelletaan näiden alueiden keskimääräiseen painotettuun BKT:hen. 3. Tässä asetuksessa alueellisella luonnonkatastrofilla tarkoitetaan luonnonkatastrofia, jonka seurauksena jäsenvaltion tai unioniin liittymisestä neuvottelevan valtion NUTS 2 -tason alueella tai useilla siihen rajoittuvilla NUTS 3 -tason alueilla, jotka yhdessä muodostavat alueen, joka vastaa NUTS 2 -tason alueelle asetettuja vähimmäisvaatimuksia, syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat enemmän kuin 1 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Jos katastrofi koskee useita alueita, jotka voivat hakea tukea rahastosta NUTS 2 tai NUTS 3 -tasolla, kun ne muodostavat alueen, joka vastaa NUTS 2 -tason yksikköä, kynnystarvoa sovelletaan näiden alueiden keskimääräiseen painotettuun BKT:hen.     Arvioitaessa vahinkoja tämän kohdan mukaisesti on otettava huomioon myös erityistilanne sellaisilla syrjäisillä ja eristyneillä alueilla, kuten saarialueilla ja syrjäisimmillä alueilla, joissa katastrofi on suoraan vaikuttanut kokonaiseen elinkeinoalaan tai infrastruktuuriluokkaan. 4. Rahaston tuki voidaan ottaa käyttöön myös, kun kyseessä on missä tahansa tukikelpoisessa valtiossa tapahtunut luonnonkatastrofi, joka on suuri luonnonkatastrofi viereisessä jäsenvaltiossa tai viereisessä unioniin liittymisestä neuvottelevassa valtiossa. 4. Rahaston tuki voidaan ottaa käyttöön myös, kun kyseessä on missä tahansa tukikelpoisessa valtiossa tapahtunut luonnonkatastrofi, joka on suuri luonnonkatastrofi tai alueellinen luonnonkatastrofi viereisessä jäsenvaltiossa tai viereisessä unioniin liittymisestä neuvottelevassa valtiossa. 5. Tätä artiklaa sovellettaessa käytetään Eurostatin tuottamia yhdenmukaistettuja tilastotietoja.” 5. Tätä artiklaa sovellettaessa käytetään Eurostatin tuottamia tuoreimpia käytettävissä olevia yhdenmukaistettuja tilastotietoja.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 3 artikla
Komission teksti Tarkistus 1. Avustus maksetaan rahastosta myönnettävänä tukena. Tuki myönnetään tukikelpoiselle valtiolle kertaluonteisena kunkin luonnonkatastrofin osalta erikseen. 1. Avustus maksetaan rahastosta myönnettävänä tukena. Tuki myönnetään tukikelpoiselle valtiolle kertaluonteisena kunkin luonnonkatastrofin osalta erikseen. 2. Rahaston tavoitteena on täydentää tukikelpoisten valtioiden toimia ja kattaa osa niiden julkisista menoista, jotta voidaan auttaa asianomaisia maita toteuttamaan katastrofin luonteen mukaan seuraavia ensisijaisia hätä- ja pelastustoimia: 2. Rahaston tavoitteena on täydentää tukikelpoisten valtioiden toimia ja kattaa osa niiden julkisista menoista, jotta voidaan auttaa asianomaisia maita toteuttamaan katastrofin luonteen mukaan seuraavia ensisijaisia hätä- ja pelastustoimia: (a) infrastruktuurin ja palvelujen toiminnan uudelleenkäynnistäminen energia-, vesi- ja jätevesihuollon, televiestinnän, liikenteen, terveydenhuollon ja opetuksen alalla; (a) infrastruktuurin ja palvelujen toiminnan uudelleenkäynnistäminen energia-, vesi- ja jätevesihuollon, televiestinnän ja liikennepalvelujen sekä terveydenhuollon ja opetuksen alalla; (b) väestön tarvitsemista tilapäisistä majoitusjärjestelyistä ja pelastuspalveluiden rahoituksesta huolehtiminen; (b) väestön tarvitsemista tilapäisistä majoitusjärjestelyistä ja pelastuspalveluiden rahoituksesta huolehtiminen; (c) varojärjestelmän infrastruktuureiden turvallisuuden varmistaminen ja kulttuuriperinnön suojelutoimenpiteet; (c) varojärjestelmän infrastruktuureiden turvallisuuden varmistaminen ja kulttuuriperinnön suojelutoimenpiteet; (d) tuhoja kärsineiden alueiden, luontoalueet mukaan lukien, puhdistaminen. (d) tuhoja kärsineiden alueiden, luontoalueet mukaan lukien, puhdistaminen käyttäen ekosysteemiin perustuvia lähestymistapoja.   ’Toiminnan uudelleenkäynnistämisellä’ tarkoitetaan a alakohdassa palauttamista alkuperäiseen tilaan, jos se on mahdollista, tai uudelleenkäynnistämistä sellaisessa muodossa, jolla voidaan parantaa valmiutta kestää tulevia luonnonkatastrofeja, mukaan lukien sellaisten infrastruktuurihankkeiden uudelleensijoittaminen, jotka ovat selvästi paikassa, joissa luonnonkatastrofi saattaa uusiutua. Sovellettaessa b alakohtaa ’tilapäisellä majoitusjärjestelyllä’ tarkoitetaan majoitusta, jota tarjotaan siihen asti, kun kyseinen väestö pystyy palaamaan alkuperäisiin koteihinsa niiden korjauksen tai uudelleenrakennuksen jälkeen. Sovellettaessa b alakohtaa ’tilapäisellä majoitusjärjestelyllä’ tarkoitetaan majoitusta, jota tarjotaan siihen asti, kun kyseinen väestö pystyy palaamaan alkuperäisiin koteihinsa niiden korjauksen tai uudelleenrakennuksen jälkeen. 3. Rahastosta maksetaan tukea ainoastaan sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla korvataan vahinkoja, jotka eivät ole vakuutuskelpoisia, ja se peritään takaisin 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jos jokin kolmas osapuoli korvaa vahingon korjaamisesta aiheutuvat kulut myöhemmin”. 3. Rahastosta maksetaan tukea ainoastaan sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla korvataan vahinkoja, jotka eivät ole vakuutuskelpoisia, ja se peritään takaisin 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jos jokin kolmas osapuoli korvaa vahingon korjaamisesta aiheutuvat kulut myöhemmin”. 4. Arvonlisävero (alv) ei ole toiminnan tukikelpoinen meno, lukuun ottamatta tapauksia, joissa se kansallisen alv-lainsäädännön mukaan ei ole palautukseen oikeutettu. 4. Arvonlisävero (alv) ei ole toiminnan tukikelpoinen meno, lukuun ottamatta tapauksia, joissa se kansallisen alv-lainsäädännön mukaan ei ole palautukseen oikeutettu. 5. Tekniseen apuun, mukaan luettuna hallinto, seuranta, tiedotus ja viestintä, valitusten käsittely sekä valvonta ja tarkastus, ei voida myöntää tukea rahastosta. 5. Tekniseen apuun, mukaan luettuina hallinto, seuranta, tiedotus ja viestintä, valitusten käsittely sekä valvonta ja tarkastus, voidaan myöntää tukea rahastosta edellyttäen, että tuki osoittautuu välttämättömäksi ennalleen palauttamista koskevien toimien toteuttamisen kannalta eikä ylitä 2:a prosenttia tuen kokonaismäärästä. 6. Rahastosta myönnettävästä kokonaistuesta ei saa syntyä tuloa, joka ylittää hätä- ja pelastustoimista valtiolle aiheutuneet kokonaiskustannukset. Tuensaajavaltion on sisällytettävä tätä koskeva selvitys 8 artiklan 3 kohdan nojalla tehtävään rahaston tuen täytäntöönpanoa koskevaan kertomukseen. 6. Rahastosta myönnettävästä kokonaistuesta ei saa syntyä tuloa, joka ylittää hätä- ja pelastustoimista valtiolle aiheutuneet kokonaiskustannukset. Tuensaajavaltion on sisällytettävä tätä koskeva selvitys 8 artiklan 3 kohdan nojalla tehtävään rahaston tuen täytäntöönpanoa koskevaan kertomukseen. 7. Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta voitaisiin kattaa loppuvuotenakin syntyvät tarpeet. 7. Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta voitaisiin kattaa loppuvuotenakin syntyvät tarpeet.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta – a alakohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 3 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   (c a) turvallisten olosuhteiden palauttaminen lentokentillä ja satamapalveluissa, turvasatamissa ja venesatamissa sekä toimenpiteet rannikkoperinnön suojelemiseksi ja turvallisten olosuhteiden luominen rannikkoalueilla;
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta – a, b ja c alakohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 4 artikla – 1, 1 a ja 2 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Valtio voi toimittaa komissiolle mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen viikon kuluessa luonnonkatastrofista seuranneen vahingon ensimmäisestä esiintymispäivästä rahastosta maksettavaa tukea koskevan hakemuksen, jossa annetaan kaikki käytettävissä olevat tiedot ainakin seuraavista seikoista: 1. Valtio voi toimittaa komissiolle mahdollisimman pian ja viimeistään 15 viikon kuluessa luonnonkatastrofista seuranneen vahingon ensimmäisestä esiintymispäivästä rahastosta maksettavaa tukea koskevan hakemuksen, jossa annetaan kaikki käytettävissä olevat tiedot ainakin seuraavista seikoista: (a) katastrofin aiheuttamat välittömät vahingot yhteensä ja niiden vaikutus asianomaiseen väestöön, talouteen ja ympäristöön; (a) katastrofin aiheuttamat välittömät vahingot yhteensä ja niiden vaikutus asianomaiseen väestöön, talouteen ja ympäristöön; (b) arvio 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimien kustannuksista; (b) arvio 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimien kustannuksista; (c) muut unionin rahoituslähteet; (c) muut unionin rahoituslähteet; (d) muut mahdolliset kansalliset tai kansainväliset rahoituslähteet, mukaan luettuna julkinen ja yksityinen vakuutusturva, jota voidaan käyttää vahingon korjaamisesta aiheutuvien menojen korvaamiseen; (d) muut mahdolliset kansalliset tai kansainväliset rahoituslähteet, mukaan luettuna julkinen ja yksityinen vakuutusturva, jota voidaan käyttää vahingon korjaamisesta aiheutuvien menojen korvaamiseen; (e) katastrofin luonteeseen liittyvän katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpano; (e) lyhyt arviointi katastrofin luonteeseen liittyvän katastrofien riskinehkäisyä ja ‑hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta; (f) kaikki muut asiaa koskevat tiedot toteutetuista ehkäisevistä ja lieventävistä toimenpiteistä, jotka liittyvät katastrofin luonteeseen. (f) kaikki muut asiaa koskevat tiedot toteutetuista ehkäisevistä ja lieventävistä toimenpiteistä, jotka liittyvät katastrofin luonteeseen. 1 a. Kun kyseessä on asteittain etenevä luonnonkatastrofi, 1 kohdassa tarkoitettu hakemuksia koskeva 10 viikon määräaika alkaa päivästä, jona tukikelpoisen valtion viranomaiset toteuttavat ensimmäisen kerran virallisia toimia katastrofin vaikutuksia vastaan. 1 a. Kun kyseessä on asteittain etenevä luonnonkatastrofi, 1 kohdassa tarkoitettu hakemuksia koskeva 15 viikon määräaika alkaa päivästä, jona tukikelpoisen valtion viranomaiset toteuttavat ensimmäisen kerran virallisia toimia katastrofin vaikutuksia vastaan. 2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen sekä tukikelpoisen valtion toimittamien tarkennusten perusteella komissio arvioi, täyttyvätkö rahaston tuen käyttöönoton edellytykset, ja määrittää käytettävissä olevien rahoitusvarojen puitteissa mahdollisimman nopeasti rahastosta mahdollisesti maksettavan tuen määrän. 2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen sekä tukikelpoisen valtion toimittamien tarkennusten perusteella komissio arvioi, täyttyvätkö rahaston tuen käyttöönoton edellytykset, ja määrittää käytettävissä olevien rahoitusvarojen puitteissa mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kuuden viikon kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, laskettuna täydellisen hakemuksen vastaanottamispäivästä ottamatta huomioon kääntämiseen tarvittavaa aikaa, rahastosta mahdollisesti maksettavan tuen määrän. Jos komissio on myöntänyt rahastosta tukea [dd//mm/yyyy] jälkeen saadun hakemuksen perusteella tietyn luonteisesta katastrofista, se voi hylätä uuden hakemuksen, joka liittyy saman luonteiseen katastrofiin, tai vähentää myönnettävää summaa, jos tukikelpoinen jäsenvaltio on rikkomusmenettelyn kohteena ja sille on toimitettu perusteltu lausunto, koska se ei ole pannut täytäntöön katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, jonka aihe vastaa tapahtuneen katastrofin luonnetta. Jos komissio on myöntänyt rahastosta tukea [dd//mm/yyyy] jälkeen saadun hakemuksen perusteella tietyn luonteisesta katastrofista, se voi hylätä uuden hakemuksen, joka liittyy saman luonteiseen katastrofiin, tai vähentää myönnettävää summaa, jos tukikelpoinen jäsenvaltio on rikkomusmenettelyn kohteena ja sille on toimitettu perusteltu lausunto, koska se ei ole pannut täytäntöön katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, jonka aihe vastaa tapahtuneen katastrofin luonnetta. Komissio käsittelee kaikkia rahastosta myönnettävää tukea koskevia hakemuksia tasapuolisesti. Komissio käsittelee kaikkia rahastosta myönnettävää tukea koskevia hakemuksia tasapuolisesti.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 4 kohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 4 a artikla
Komission teksti Tarkistus 1. Toimittaessaan rahastosta myönnettävää tukea koskevan hakemuksen komissiolle jäsenvaltio voi pyytää ennakkomaksua. 1. Toimittaessaan rahastosta myönnettävää tukea koskevan hakemuksen komissiolle jäsenvaltio voi pyytää ennakkomaksua. Komissio arvioi alustavasti, täyttääkö hakemus 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, ja varmentaa, onko budjettivaroja käytettävissä. Jos nämä edellytykset täyttyvät ja varoja on käytettävissä riittävästi, komissio voi hyväksyä päätöksen ennakkomaksun myöntämisestä ja maksaa sen viipymättä ennen kuin 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty. Ennakkomaksun maksaminen ei vaikuta rahaston tuen käyttöönottoa koskevan lopullisen päätöksen tekemiseen. Komissio arvioi alustavasti, täyttääkö hakemus 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, ja varmentaa, onko budjettivaroja käytettävissä. Jos nämä edellytykset täyttyvät ja varoja on käytettävissä riittävästi, komissio voi hyväksyä päätöksen ennakkomaksun myöntämisestä ja maksaa sen viipymättä ennen kuin 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty. Ennakkomaksun maksaminen ei vaikuta rahaston tuen käyttöönottoa koskevan lopullisen päätöksen tekemiseen. 2. Ennakkomaksun määrä saa olla enintään 10 prosenttia odotetun tuen määrästä eikä saa missään tapauksessa olla yli 30 000 000 euroa. Kun tuen lopullinen määrä on määritetty, komissio ottaa huomioon ennalta maksetun määrän ennen tuen loppuosan maksamista. Komissio perii takaisin perusteetta maksetut ennakot. 2. Ennakkomaksun määrä saa olla enintään 15 prosenttia odotetun tuen määrästä eikä saa missään tapauksessa olla yli 40 000 000 euroa. Kun tuen lopullinen määrä on määritetty, komissio ottaa huomioon ennalta maksetun määrän ennen tuen loppuosan maksamista. Komissio perii takaisin perusteetta maksetut ennakot. 3. Jotta voidaan varmistaa käytettävissä olevat budjettivarat hyvissä ajoin, rahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta maksetut määrät, jotka on peritty takaisin jäsenvaltioilta, on asetettava 50 000 000 euron enimmäismäärään asti rahastoon käytettäväksi sisäiseen käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina. Ennakkomaksuihin käytetyt tai budjettiin vapautetut määrät on korvattava heti, kun jäsenvaltioilta peritään uusia määriä. 3. Jotta voidaan varmistaa käytettävissä olevat budjettivarat hyvissä ajoin, rahastosta maksetut määrät, jotka on peritty takaisin jäsenvaltioilta, on asetettava 50 000 000 euron enimmäismäärään asti rahastoon käytettäväksi sisäiseen käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina. Myös Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta maksetut määrät, jotka on asetuksen (EU) N:o 1303/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1083/2006 mukaisesti peritty takaisin jäsenvaltioilta, voidaan asettaa käytettäviksi sisäiseen käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina, jos Euroopan unionin solidaarisuusrahaston takaisinperimät määrät eivät riitä. Ennakkomaksuihin käytetyt tai budjettiin vapautetut määrät on korvattava heti, kun jäsenvaltioilta peritään uusia määriä.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 7 kohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 7 artikla
Komission teksti Tarkistus Rahaston rahoitusta saavien toimien on oltava perussopimuksen määräysten ja sen nojalla hyväksyttyjen välineiden, unionin politiikan ja toimenpiteiden – etenkin kun on kyse varainhoidosta ja julkisista hankinnoista – sekä liittymistä edeltävien tukivälineiden mukaisia. Näillä toimilla on mahdollisuuksien mukaan edistettävä ympäristönsuojelua, katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa sekä ilmastonmuutokseen mukautumista koskevan unionin politiikan tavoitteita. Rahaston rahoitusta saavien toimien on oltava perussopimuksen määräysten ja sen nojalla hyväksyttyjen välineiden, unionin politiikan ja toimenpiteiden – etenkin kun on kyse varainhoidosta ja julkisista hankinnoista – sekä liittymistä edeltävien tukivälineiden mukaisia. Näillä toimilla on soveltuvissa tapauksissa edistettävä ympäristönsuojelua, katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa sekä ilmastonmuutokseen mukautumista koskevan unionin politiikan tavoitteita, mukaan luettuina ekosysteemiin perustuvat lähestymistavat.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 8 kohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 8 artikla
Komission teksti Tarkistus 1. Rahastosta maksettu tuki on käytettävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona komissio on maksanut avustuksen täyden määrän. Komissio perii tuensaajavaltiolta takaisin sen osan tuesta, jota ei ole käytetty kyseisen määräajan kuluessa tai joka on käytetty tukikelvottomiin toimiin. 1. Rahastosta maksettu tuki on käytettävä 18 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona komissio on maksanut avustuksen täyden määrän. Komissio perii tuensaajavaltiolta takaisin sen osan tuesta, jota ei ole käytetty kyseisen määräajan kuluessa tai joka on käytetty tukikelvottomiin toimiin. 2. Tuensaajavaltioiden on haettava kaikki mahdolliset korvaukset kolmansilta osapuolilta. 2. Tuensaajavaltioiden on haettava kaikki laillisesti sallitut korvaukset kolmansilta osapuolilta. 3. Tuensaajavaltion on toimitettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 1 kohdassa tarkoitetun yhden vuoden määräajan päättymisestä kertomus rahastosta maksetun tuen täytäntöönpanosta ja liitettävä mukaan selvitys menoista sekä kaikista muista kyseisten toimien rahoituslähteistä, mukaan lukien vakuutuskorvaukset ja kolmansilta osapuolilta saadut vahingonkorvaukset. 3. Tuensaajavaltion on toimitettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 1 kohdassa tarkoitetun 18 kuukauden määräajan päättymisestä kertomus rahastosta maksetun tuen täytäntöönpanosta ja liitettävä mukaan selvitys menoista sekä kaikista muista kyseisten toimien rahoituslähteistä, mukaan lukien vakuutuskorvaukset ja kolmansilta osapuolilta saadut vahingonkorvaukset. Täytäntöönpanokertomuksessa on esitettävä yksityiskohtaisesti tuensaajavaltion käyttöön ottamat tai ehdottamat ehkäisytoimenpiteet tulevien vahinkojen rajoittamiseksi ja samanlaisten katastrofien välttämiseksi mahdollisuuksien mukaan, mukaan luettuna unionin rakenne- ja investointirahastojen käyttö tähän tarkoitukseen, sekä katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon tilanne. Siinä on raportoitava myös katastrofista saadut kokemukset sekä toteutetut tai ehdotetut toimenpiteet ilmastonmuutokseen ja katastrofeihin liittyvän selviytymis- ja palautumiskyvyn varmistamiseksi. Täytäntöönpanokertomuksessa on esitettävä yksityiskohtaisesti tuensaajavaltion toteuttamat tai ehdottamat ehkäisytoimenpiteet tulevien vahinkojen rajoittamiseksi ja samanlaisten katastrofien välttämiseksi mahdollisuuksien mukaan, mukaan luettuna unionin rakenne- ja investointirahastojen käyttö tähän tarkoitukseen, sekä katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon tilanne. Siinä on raportoitava myös katastrofista saadut kokemukset sekä toteutetut tai ehdotetut toimenpiteet ympäristönsuojelun sekä ilmastonmuutokseen ja katastrofeihin liittyvän selviytymis- ja palautumiskyvyn varmistamiseksi. Täytäntöönpanokertomukseen on liitettävä riippumattoman tarkastuselimen lausunto, joka on laadittu kansainvälisesti hyväksyttyjen auditointistandardien mukaisesti ja jossa vahvistetaan, että menoja koskevassa selvityksessä annetaan oikea ja riittävä kuva ja että rahastosta maksettu tuki on laillinen ja asianmukainen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 artiklan 5 kohdan ja 60 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Täytäntöönpanokertomukseen on liitettävä riippumattoman tarkastuselimen lausunto, joka on laadittu kansainvälisesti hyväksyttyjen auditointistandardien mukaisesti ja jossa vahvistetaan, että menoja koskevassa selvityksessä annetaan oikea ja riittävä kuva ja että rahastosta maksettu tuki on laillinen ja asianmukainen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 artiklan 5 kohdan ja 60 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun menettelyn jälkeen komissio päättää rahaston tukitoimenpiteen. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun menettelyn jälkeen komissio päättää rahaston tukitoimenpiteen. 4. Siinä tapauksessa, että kolmas osapuoli korvaa myöhemmin vahingon korjaamisesta aiheutuneet kustannukset, komissio päättää vastaavasta määrästä, joka tuensaajavaltion on maksettava takaisin sille rahastosta myönnetystä tuesta. 4. Siinä tapauksessa, että kolmas osapuoli korvaa myöhemmin vahingon korjaamisesta aiheutuneet kustannukset, komissio päättää vastaavasta määrästä, joka tuensaajavaltion on maksettava takaisin sille rahastosta myönnetystä tuesta.

PERUSTELUT

TAUSTAA

EU:n solidaarisuusrahasto (EUSR) perustettiin vastaamaan luonnonkatastrofeihin ja osoittamaan unionin solidaarisuutta niistä kärsimään joutuneille alueille Euroopassa. Rahasto perustettiin useiden Keski-Euroopassa kesällä 2002 sattuneiden tulvien jälkeen. Rahastosta tuetaan luonnonkatastrofeista kärsimään joutuneita jäsenvaltioita ja ehdokasvaltioita.

Tähän mennessä välineen tärkeimpinä piirteinä ovat olleet seuraavat:

•       Luonnonkatastrofin sattuessa tukikelpoisuudelle on vain yksi ehto: vahinko, joka ylittää kullekin maalle määritellyn tietyn kynnysarvon.

•       Rahaston tuki voidaan ottaa käyttöön myös pienissä onnettomuuksissa, joita kutsutaan alueellisiksi katastrofeiksi, joissa suurin osa alueen väestöstä kärsii vahingosta, ja jos katsotaan, että katastrofilla on vakavia ja pysyviä vaikutuksia alueen talouden vakauteen ja elinoloihin.

•       Rahoitus perustuu kertamaksuihin. Maksujen aikataulusuunnitelmaa ei ole eikä tarvetta yhteisrahoitukseen.

•       Koska lisäresurssit tulevat EU:n talousarvion ulkopuolelta, komissio ei voi päättää rahoitusavusta yksin. Jos komissio katsoo, että pyyntö täyttää edellytykset, se ehdottaa rahaston tuen käyttöönottamista budjettivallan käyttäjälle (neuvostolle ja Euroopan parlamentille).

EUSR merkitsee jäsenvaltioiden julkisten menojen lisäystä, jolla rahoitetaan viranomaisten toteuttamat ensisijaiset hätätoimet kuten

•       oleellisten infrastruktuurien, esimerkiksi energia-, vesi-, liikenne-, televiestintä-, terveydenhuolto- ja koulutusinfrastruktuurien, toimintakuntoon palauttaminen,

•       tilapäismajoitus ja kustannukset hätäpalveluista, joilla vastataan väestön välittömiin tarpeisiin,

•       varojärjestelmän infrastruktuurien, kuten patojen ja vallien, turvallisuuden varmistaminen,

•       kulttuuriperinnön suojelutoimenpiteet,

•       puhdistusoperaatiot.

Yksityisten vahinkojen, kuten yksityisomaisuudelle aiheutuneiden vahinkojen, tai esimerkiksi maatalouden tulomenetysten katsotaan olevan vakuutuskelpoisia, joten niitä ei kateta.

Kärsimään joutuneiden maiden viranomaiset voivat esittää hakemuksen komissiolle 10 viikon kuluessa ensimmäisten vahinkojen ilmaantumisesta. Sen jälkeen komissio arvioi hakemuksen ja päättää, otetaanko rahaston tuki käyttöön, määrittelee tuen asianmukaiseksi katsottavan määrän ja ehdottaa budjettivallan käyttäjälle määrän maksamista. Tuki maksetaan kertamaksuna sen jälkeen, kun edunsaajavaltion kanssa on allekirjoitettu täytäntöönpanosopimus.

Vuodesta 2002 rahaston tukea on annettu 52 erilaisessa katastrofissa, joita ovat muun muassa tulvat, metsäpalot, maanjäristykset, myrskyt ja kuivuus. Tukea on saanut 23 Euroopan maata 3,2 miljardin euron edestä.

PERUSTELU VOIMASSAOLEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTAMISELLE

Lainsäädännön antamisesta lähtien on ollut selvää, että sitä on muutettava, jotta voidaan vastata katastrofeista kärsimään joutuneiden ja tukea odottavien maiden ja alueiden tarpeisiin. Yleisesti väline täyttää tavoitteensa. Sen toimia ei kuitenkaan pidetä kovin tehokkaina, mikä johtuu esimerkiksi siitä, että tietyt perusteet edellytykset tuen käyttöönottamiselle ovat liian monimutkaisia. Perusteet eivät myöskään ole tarpeeksi selviä.

Tuen myöntämismenettely on hyvin pitkä, sillä yleisesti tukimaksu suoritetaan noin vuoden kuluttua katastrofin jälkeen.

Väline on toiminut hyvin luonnonmullistuksissa. Kaksi kolmasosaa vastaanotetuista anomuksista koskee kuitenkin niin sanottuja alueellisia katastrofeja, joiden vahingot eivät ylitä kynnysarvoa. Suuri osa anomuksista ei täytä edellytyksiä ja ne on siksi hylättävä, jolloin menetetään aikaa, resursseja ja petetään odotukset.

Jotta solidaarisuusrahasto olisi järkevämpi ja näkyvämpi, sen menettelyjä on parannettava ja yksinkertaistettava. On otettava käyttöön etumaksut ja selvennettävä tiettyjä määräyksiä, jotta tuki voidaan maksaa nykyistä nopeammin.

KOMISSION UUSI LAINSÄÄDÄNTÖEHDOTUS

Komission ehdottamat tärkeimmät muutokset ovat tiivistettyinä seuraavat:

–    määritellään selvästi solidaarisuusrahaston soveltamisala niin, että rajoitetaan se koskemaan luonnonkatastrofeja ja sisällytetään soveltamisalaan kuivuus,

–    otetaan käyttöön selkeämmät säännöt alueellisten katastrofien tukikelpoisuudelle asettamalla yhtenäinen kynnysarvo vahingoille, jotka voivat saada tukea; kynnysarvo vastaa 1,5 prosenttia alueellisesta BKT:stä,

–    mahdollisuus käyttää ensimmäistä kertaa ennakkomaksua, joka voi olla 10 prosenttia odotetusta määrästä ja enintään 30 miljoonaa euroa,

–    nopeampi hallinnollinen menettely tukimaksuille yhdistämällä hyväksynnän ja täytäntöönpanon kaksi vaihetta yhdeksi sopimukseksi,

–    otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla edistetään katastrofin ennaltaehkäisyä koskevia strategioita: raportointia ja tuen mahdollisia ehtoja koskevat vaatimukset.

Soveltamisala rajoitetaan jatkossakin luonnonkatastrofeihin jäsenvaltioissa ja unioniin liittymisestä neuvottelevissa valtioissa. Valtioiden on esitettävä hakemuksensa kymmenen viikon kuluessa katastrofin ensimmäisestä päivästä. Vahinkokynnysarvo rahaston tuen käyttöönottamiselle säilyy samana (0,6 prosenttia alueellisesta BKT:stä tai 3 miljardia euroa) samoin kuin tukikelpoisten operaatioiden tyyppi. Tuen täytäntöönpanosta, mukaan luettuina hankkeiden valinta, auditointi ja valvonta, vastaa edunsaaja. Muutokset eivät vaikuta odotettuun menotasoon.

EUSR:n rahoitus tulee EU:n talousarvion ulkopuolelta lisätalousarviosta. Tästä määrätään toimielinten välisessä sopimuksessa. Jokainen tukimaksu myönnetään erikseen komission ehdotuksesta, jonka jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti hyväksyvät. Lisätalousarvioiden hyväksynnässä on noudatettava oikeudellisesti määrättyä vähimmäisaikaa (vähintään 8–10 viikkoa).

ESITTELIJÄN PÄÄTELMÄT

EUSR on selvä osoitus solidaarisuudesta, jolla tuetaan apua eniten tarvitsevia Euroopan alueita ja maita. Komission ehdotukseen on otettu monia Euroopan parlamentin joulukuussa 2012 antamassa mietinnössä esitettyjä ehdotuksia, joiden ansiosta solidaarisuusrahastosta tulee nopeampi, selkeämpi ja helppokäyttöisempi. Lisäksi ehdotuksessa kannustetaan valtioita tehostamaan ponnistuksiaan onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi.

Uudella lainsäädäntöehdotuksella yksinkertaistetaan nykyisiä määräyksiä, jotta tuki voitaisiin maksaa nopeammin. Suunnitelmissa esitetään myös mahdollisuutta käyttää ensimmäistä kertaa ennakkomaksua. Suunnitelmissa selvennetään, kuka ja mikä taho voi olla tukikelpoinen erityisesti alueellisten katastrofien tapauksessa. Tämän lisäksi uudistuksella kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan ohjelmaansa riskinhallintastrategioita ja katastrofien ehkäisemistä koskevia strategioita. Rahaston periaatteet pysyvät muuttumattomina, samoin kuin sen rahoitus EU:n talousarvion ulkopuolelta.

On muistettava, että tämä unionin väline on yksi unionin kansalaisia parhaiten tyydyttävistä ja että sen olemassaolon oikeutuksesta sinänsä ei ole koskaan keskusteltu, mutta sen kankeuteen ja hitauteen aiotaan puuttua.

Lisäksi on tunnustettava ja hyväksyttävä se, mikä tuli esiin monivuotisesta talousarviosta 2014–2020 käydyissä neuvotteluissa, että kriisi on suuresti vaikeuttanut kustannusten lisäämistä sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla. Näin ollen voidaan ymmärtää, että talousarviomenojen lisäämiseksi on välttämätöntä, että lisätään solidaarisuusrahaston resursseja ja laajennetaan myös sen soveltamisalaa. On kuitenkin vaikea hyväksyä resurssien supistumista 50 prosentilla (1 000 miljoonasta vuodessa nykyisellä jaksolla 2007–2013 500 miljoonaan vuodessa vuodesta 2014), kun valitettavasti luonnonkatastrofien lukumäärä on viime vuosina selvästi lisääntynyt ja vakavuus kasvanut. Ilmastonmuutoksen johdosta voidaan odottaa, että katastrofien lukumäärä ei ainakaan vähene. Ehkäisytoimet ja -vaatimukset eivät nekään tuo suurta muutosta.

Uudessa sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta todetaan, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vastuussa luonnonkatastrofien ja terroritekojen seurausten korjaamisesta EU:n alueella ja että EU:lla on oltava riittävät välineet kansalaistensa auttamiseksi, mikäli näitä katastrofeja ja terroritekoja tapahtuu.

EU:n on oltava ja se haluaa olla enemmän kun vain yhteismarkkina-alue, sillä EU:lla on yhteinen kohtalo ja sen on kyettävä olemaan yhtenäinen vaikeammillakin hetkillä. Solidaarisuusrahaston ei pitäisi rajoittua hallinnollisten ja byrokraattisten määräysten soveltamiseen vaan sen olisi kyettävä sopeutumaan ja tultava joustavammaksi niin, että rahasto voi tehdä näkyvämmäksi unionin toimintaa kansalaisten hyväksi ja parantaa reagointikykyä erityisesti silloin, kun sattuu katastrofi, joka vaikuttaa suoraan ihmisiin. Paradoksaalisesti unioni on näkyvämpi ja sillä on paremmat taloudelliset resurssit käsitellä katastrofeja tai humanitaarisia kriisejä unionin ulkopuolella kuin omalla alueellaan; unioni on suurin humanitaarisen avun ja kehitysavun antaja ja siksi kansalaisten on toisinaan vaikeaa ymmärtää, että unioni ei kykene reagoimaan tragedioihin, vaikka ne olisivat paljon pienempiä kuin kolmannessa maassa tapahtuneet. ja vaikka ne vaikuttavat suoraan unionin alueella asuviin.

Tästä huolimatta ja vaikka olisimme jossakin määrin pettyneitä uudistuksen vaatimattomuuteen, emme voi väheksyä esitettyjen muutosten merkitystä, koska niillä pyritään parantamaan ja nopeuttamaan nykyisen välineen toimintaa, joka varmasti tehostuu ja vaikuttaa enemmän.

Äskettäin hyväksytyssä EU:n talousarviossa resurssit seuraaville seitsemälle vuodelle ovat tosiasiallisesti supistuneet. Uskon, että kukaan ei odottanut, että EUSR:a uudistettaisiin tällä uudistuksella, josta komissio ilmoitti tiedonannossaan jo viime vuonna. On pantava merkille, että vuonna 2005 menetettiin loistava mahdollisuus muuttaa rahasto välineeksi, joka voi olla näkyvämpi, päättäväisempi ja merkityksellisempi ilmaus eurooppalaisesta solidaarisuudesta vaikeuksissa olevia kansalaisia kohtaan.

Komission uudistusehdotukseen sisällytetyt kriteerit yksinkertaistavat ja helpottavat jäsenvaltioiden rahastolle tekemien tukihakemusten laatimista ja varmasti myös yksinkertaistavat merkittävästi hakemusten seurantaa komissiossa, kun hakemusten lukumäärä selvästi vähenee. Kaikkein vaikein asia esittelijälle on ymmärtää ja hyväksyä komission varmuutta siitä, että samalla kun tukihakemusten lukumäärä vähenee, vähentyy myös pettymysten tai pettyneiksi itsensä tuntevien lukumäärä siksi, että heidän ei tarvitse saada hylkäävää tukipäätöstä. Tämä johtuu kuitenkin vain siitä, että hakemuksia ei ole voitu esittää. Jos hakemuksia on vähemmän, on myös vähemmän hylkääviä päätöksiä ja myös vähemmän tukea.

Uusi asetusehdotus ei vieläkään pysty vastaamaan kaikkien vaikeuksissa olevien tarpeisiin, vaikka unionin kansalaisina he odottavat saavansa apua katastrofin uhreiksi joutuessaan. Emme voi parantaa välineen taloudellisia ehtoja, mutta ehdotetut muutokset on silti hyväksyttävä, koska ne parantavat solidaarisuusvälineen toimintaa ja siten myös sen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (22.1.2014)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta
(COM(2013)0522 – C7‑0231/2013 – 2013/0248(COD))

Valmistelija: Georgios Stavrakakis

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa nykyistä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 2012/2002[1] rahaston toiminnan selkeyttämiseksi ja sen näkyvyyden parantamiseksi kansalaisten keskuudessa tekemällä rajallinen määrä teknisiä mukautuksia asetukseen. Välineen periaatteet, sen rahoittamiseksi monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella sovellettu menetelmä sekä sen todennäköinen menokehys pysyvät muuttumattomina.

Ehdotuksen pääkohtia ovat selkeä määritelmä EUSR:n soveltamisalasta, joka rajoittuu pelkästään luonnonkatastrofeihin; uusi ja yksinkertainen kriteeri solidaarisuusrahaston tuen poikkeuksellista käyttöönottoa varten niin kutsuttujen poikkeuksellisten alueellisten katastrofien tapauksessa BKT:hen liittyvän kynnysarvon perusteella; mahdollisuuden suorittaa nopeita ennakkomaksuja katastrofin kohteena olevan jäsenvaltion pyynnöstä käyttöönotto; asetukseen lisätty erityissäännös, joka koskee hitaasti kehittyviä katastrofeja, kuten kuivuutta; tiettyjen tehokkaampaan katastrofien ennaltaehkäisyyn kannustavien säännösten käyttöönotto, ja tuen myöntämispäätöksen ja täytäntöönpanosopimuken yhdistäminen yhdeksi asiakirjaksi.

Talousarvion näkökulmasta katsoen EUSR pysyy edelleen vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen ulkopuolella, mikä tarkoittaa, että talousavun myöntämiseen tarvittavat määrärahat osoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääristä riippumatta budjettivallan käyttäjän päätöksellä 500 miljoonan euron vuotuisen enimmäismäärän puitteissa (vuoden 2011 hinnoissa). Tosiasialliset menot riippuvat tukikelpoisten valtioiden toimittamista tukihakemuksista luonnonkatastrofin tapahtumisen jälkeen ja rahaston käytettävissä olevan vuotuisen määrärahan enimmäismäärästä, josta päätetään toimielinten välisessä sopimuksessa.

Päätös ilmaista rahaston vuotuiset enimmäismäärärahat vuoden 2011 hintoina (eikä nykyhintoina) tulee esiin ehdotuksessa siten, että siinä sovelletaan samaa perustaa 3 miljardin euron summaan, joka on toinen vahinkokynnysarvoista ”suurkatastrofin” määrittämiseksi. Toiseen kynnysarvoon, joka on määritetty 0,6 prosenttiin BKT:stä, ei puututa.

Valmistelija kannattaa päätöstä olla muuttamatta EUSR:n yleisiä periaatteita ja rahoitusta, mutta hän katsoo, että EUSR:n nykysäännöt eivät ole riittävän reagointikykyisiä ja näkyviä ja että tietyt sen käyttöönottoa koskevat kriteerit ovat liian monimutkaisia ja epäselviä. Valmistelija tukee siksi voimakkaasti ehdotuksen tavoitetta parantaa välineen toimintaa parantamalla sen reagointinopeutta ja näkyvyyttä kansalaisten kannalta, yksinkertaistamalla sen käyttöä ja selkeyttämällä sen säännöksiä. Valmistelija ehdottaa näin ollen muutamia tarkistuksia, joilla pyritään nopeuttamaan arviointiprosessia komission yksiköissä.

Valmistelija kannattaa myös luonnonkatastrofien määritelmän täsmentämistä sisällyttämällä siihen erityissäännös, joka koskee hitaasti kehittyviä katastrofeja, kuten kuivuutta, ja jonka avulla voidaan poistaa nykyiset soveltamisalaa koskevat oikeudelliset epävarmuudet ja ehkäistä siten sellaiset hakemukset, jotka eivät täytä ehtoja.

Valmistelija pitää myönteisenä uutta ja yksinkertaista kriteeriä solidaarisuusrahaston tuen poikkeuksellista käyttöönottoa varten niin kutsuttujen poikkeuksellisten alueellisten katastrofien tapauksessa BKT:hen liittyvän kynnysarvon perusteella, sillä se selkeyttää menettelyä ja sillä myötävaikutetaan merkittävästi päätöksenteon ja avustusten maksamisen vauhdittamiseen. Valmistelija ehdottaa kuitenkin alueen bruttokansantuotteen kynnysarvon laskemista 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin, jolloin on mahdollista, että tukikelpoisten tapausten määrä kasvaa ja useammat Euroopan kansalaiset saavat apua poikkeuksellisissa alueellisissa katastrofeissa.

Valmistelija kannattaa myös sitä, että otetaan käyttöön mahdollisuus suorittaa nopeita ennakkomaksuja katastrofin kohteena olevan jäsenvaltion pyynnöstä, mutta katsoo, että ennakkomaksun rajoittaminen 10 prosenttiin rahoitustuen odotetusta määrästä ja enintään 30 miljoonaan euroon on riittämätön, jotta voidaan ottaa huomioon katastrofin kohteena olevien valtioiden tarpeet katastrofin ensivaiheessa. Valmistelija pitää näin ollen kohtuullisempana asettaa ko. rajat 15 prosenttiin ja 40 miljoonaan euroon.

Valmistelija esittää, että myös tekniselle avulle olisi voitava osoittaa tukea rahastosta, edellyttäen, että sen osuus on enintään 2 prosenttia tuen kokonaismäärästä.

Valmistelija suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ottanut huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen Italialle L’Aquilan maanjäristyksen vuoksi maksetusta taloudellisesta tuesta laatimassa toiminnantarkastuskertomuksessaan[2] esittämät suositukset sisällyttämällä siihen selkeämmän määritelmän termeistä ”tilapäiset majoitusjärjestelyt” ja ”välittömät hätätoimet” ja säännöksen tulojen hankkimisesta.

Valmistelija on vakuuttunut siitä, että tarvitaan tiettyä joustavuutta, jotta rahoitusapua voidaan myöntää mahdollisimman nopeasti merkittävän katastrofin tapahduttua, muun muassa poikkeamalla tietyistä varainhoitoasetuksen säännöksistä, etenkin siltä osin kuin on kyse täytäntöönpanoviranomaisten nimeämistä, myös auditointia ja valvontaa varten, koskevasta aikaavievästä prosessista ja vuosiraportoinnin aikataulusta. Tällainen joustavuus ei kuitenkaan saisi vaarantaa rahaston myöntämän rahoitusosuuden moitteetonta varainhoitoa.

Valmistelija on sitä mieltä, että katastrofien ennaltaehkäiseminen ja niihin valmistautuminen on tärkeää, sillä sekä keski-pitkällä että pitkällä aikavälillä on kustannustehokkaampaa valmistautua katastrofeihin ja ehkäistä niitä kuin reagoida niihin. Valmistelija korostaa tältä osin, että Euroopan unionin solidaarisuusrahaston on täydennettävä muita rahoitusvälineitä, kuten rakennerahastoja, luonnonkatastrofien seurausten hoitamisessa ja pyrittävä luomaan yhteisvaikutuksia näiden mekanismien ja muiden asiaa koskevien ohjelmien kanssa.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Olisi myös täsmennettävä, että tukikelpoiset toimet eivät saa sisältää tekniseen apuun liittyviä kustannuksia.	Poistetaan.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 2 artikla – 3 kohta
Komission teksti Tarkistus 3. Tässä asetuksessa ’alueellisella luonnonkatastrofilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena jäsenvaltion tai unioniin liittymisestä neuvottelevan valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat arviolta yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Jos katastrofi koskee useampia NUTS 2 -tason alueita, kynnysarvoa sovelletaan näiden alueiden keskimääräiseen painotettuun BKT:hen. 3. Tässä asetuksessa ’alueellisella luonnonkatastrofilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena jäsenvaltion tai unioniin liittymisestä neuvottelevan valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat arviolta yli 1 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Jos katastrofi koskee useampia NUTS 2 -tason alueita, kynnysarvoa sovelletaan näiden alueiden keskimääräiseen painotettuun BKT:hen.   Silloinkin, kun ensimmäisessä alakohdassa säädetyt määriä koskevat arviointiperusteet eivät täyty, voidaan kuitenkin poikkeuksellisissa tilanteissa myöntää rahastosta tukea alueelle, kun aluetta on koetellut sellainen poikkeuksellinen katastrofi, pääasiassa luonnonkatastrofi, jolla on vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia huomattavan väestönosan elinoloille ja alueen talouden vakaudelle. Tämän alakohdan nojalla myönnettävän tuen vuosittainen määrä ei saa ylittää 7,5:tä prosenttia rahaston käytössä olevien varojen vuosittaisesta määrästä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa määriteltyihin syrjäisiin ja eristyneisiin alueisiin, saarialueisiin ja syrjäisimpiin alueisiin. Komissio tutkii erittäin tarkasti sille tämän alakohdan nojalla esitetyt pyynnöt.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 2 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   3 a. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin, jotka ovat alttiita äärimmäisille sääilmiöille.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 2 artikla – 5 kohta
Komission teksti Tarkistus 5. Tätä artiklaa sovellettaessa käytetään Eurostatin tuottamia yhdenmukaistettuja tilastotietoja.” 5. Tätä artiklaa sovellettaessa käytetään Eurostatin tuottamia tuoreimpia käytettävissä olevia yhdenmukaistettuja tilastotietoja.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 3 artikla – 5 kohta
Komission teksti Tarkistus 5. Tekniseen apuun, mukaan luettuna hallinto, seuranta, tiedotus ja viestintä, valitusten käsittely sekä valvonta ja tarkastus, ei voida myöntää tukea rahastosta. 5. Tekniseen apuun, mukaan luettuna hallinto, seuranta, tiedotus ja viestintä, valitusten käsittely sekä valvonta ja tarkastus, voidaan myöntää tukea rahastosta, mutta kyseisen tuen osuus saa olla enintään kaksi prosenttia tuen kokonaismäärästä.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 4 artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus 2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen sekä tukikelpoisen valtion toimittamien tarkennusten perusteella komissio arvioi, täyttyvätkö rahaston tuen käyttöönoton edellytykset, ja määrittää käytettävissä olevien rahoitusvarojen puitteissa mahdollisimman nopeasti rahastosta mahdollisesti maksettavan tuen määrän. 2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen sekä tukikelpoisen valtion toimittamien tarkennusten perusteella komissio arvioi, täyttyvätkö rahaston tuen käyttöönoton edellytykset, ja määrittää käytettävissä olevien rahoitusvarojen puitteissa mahdollisimman nopeasti ja viimeistään viiden viikon kuluttua hakemuksen vastaanottamisesta rahastosta mahdollisesti maksettavan tuen määrän.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 1 a artikla – 2 kohta – 4 alakohta
Komission teksti Tarkistus Komissio arvioi alustavasti, täyttääkö hakemus 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, ja varmentaa, onko budjettivaroja käytettävissä. Jos nämä edellytykset täyttyvät ja varoja on käytettävissä riittävästi, komissio voi hyväksyä päätöksen ennakkomaksun myöntämisestä ja maksaa sen viipymättä ennen kuin 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty. Ennakkomaksun maksaminen ei vaikuta rahaston tuen käyttöönottoa koskevan lopullisen päätöksen tekemiseen. Komissio arvioi viipymättä alustavasti, täyttääkö hakemus 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, ja varmentaa, onko budjettivaroja käytettävissä. Jos nämä edellytykset täyttyvät ja varoja on käytettävissä riittävästi, komissio voi hyväksyä päätöksen ennakkomaksun myöntämisestä ja maksaa sen viipymättä ennen kuin 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty. Ennakkomaksun maksaminen ei vaikuta rahaston tuen käyttöönottoa koskevan lopullisen päätöksen tekemiseen.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 4 a artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus 2. Ennakkomaksun määrä saa olla enintään 10 prosenttia odotetun tuen määrästä eikä saa missään tapauksessa olla yli 30 000 000 euroa. Kun tuen lopullinen määrä on määritetty, komissio ottaa huomioon ennalta maksetun määrän ennen tuen loppuosan maksamista. Komissio perii takaisin perusteetta maksetut ennakot. 2. Ennakkomaksun määrä saa olla enintään 15 prosenttia odotetun tuen määrästä eikä saa missään tapauksessa olla yli 40 000 000 euroa. Kun tuen lopullinen määrä on määritetty, komissio ottaa huomioon ennalta maksetun määrän ennen tuen loppuosan maksamista. Komissio perii takaisin perusteetta maksetut ennakot.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 4 a artikla – 3 kohta
Komission teksti Tarkistus 3. Jotta voidaan varmistaa käytettävissä olevat budjettivarat hyvissä ajoin, rahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta maksetut määrät, jotka on peritty takaisin jäsenvaltioilta, on asetettava 50 000 000 euron enimmäismäärään asti rahastoon käytettäväksi sisäiseen käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina. Ennakkomaksuihin käytetyt tai budjettiin vapautetut määrät on korvattava heti, kun jäsenvaltioilta peritään uusia määriä.”; 3. Jotta voidaan varmistaa käytettävissä olevat budjettivarat hyvissä ajoin, rahastosta maksetut määrät, jotka on peritty takaisin jäsenvaltioilta, on asetettava 50 000 000 euron enimmäismäärään asti rahastoon käytettäväksi sisäiseen käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina. Myös Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta maksetut määrät, jotka on peritty takaisin jäsenvaltioilta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 ja asetuksen (EY) N:o 1083/2006 nojalla, voidaan asettaa käytettäväksi sisäiseen käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina, mikäli Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta maksettuja määriä ei ole voitu periä takaisin riittävästi. Ennakkomaksuihin käytetyt tai budjettiin vapautetut määrät on korvattava heti, kun jäsenvaltioilta peritään uusia määriä.”;
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta Asetus (EY) N:o 2012/2002 8 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Rahastosta maksettu tuki on käytettävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona komissio on maksanut avustuksen täyden määrän. Komissio perii tuensaajavaltiolta takaisin sen osan tuesta, jota ei ole käytetty kyseisen määräajan kuluessa tai joka on käytetty tukikelvottomiin toimiin. 1. Rahastosta maksettu tuki on käytettävä 18 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona komissio on maksanut avustuksen täyden määrän. Komissio perii tuensaajavaltiolta takaisin sen osan tuesta, jota ei ole käytetty kyseisen määräajan kuluessa tai joka on käytetty tukikelvottomiin toimiin.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto
Viiteasiakirjat	COM(2013)0522 – C7-0231/2013 – 2013/0248(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 10.9.2013
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 10.9.2013
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Georgios Stavrakakis 5.9.2013
Hyväksytty (pvä)	22.1.2014
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	27 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Richard Ashworth, Zuzana Brzobohatá, Jean-Luc Dehaene, Isabelle Durant, José Manuel Fernandes, Věra Flasarová, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Ivars Godmanis, Lucas Hartong, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Ivailo Kalfin, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, George Lyon, Jan Mulder, Juan Andrés Naranjo Escobar, Andrej Plenković, Dominique Riquet, László Surján, Helga Trüpel, Oleg Valjalo, Derek Vaughan, Angelika Werthmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Maria Da Graça Carvalho, Peter Šťastný, Georgios Stavrakakis

• [1]  Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3).
• [2]  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 24/2012: "Euroopan unionin solidaarisuusrahaston toiminta Abruzzossa vuonna 2009 tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen: Toiminnan hyödyllisyys ja kulut”.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto
Viiteasiakirjat	COM(2013)0522 – C7-0231/2013 – 2013/0248(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	24.7.2013
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 10.9.2013
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 10.9.2013
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Rosa Estaràs Ferragut 24.9.2013
Hyväksytty (pvä)	22.1.2014
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	36 0 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Charalampos Angourakis, Francesca Barracciu, Catherine Bearder, Victor Boştinaru, Nikos Chrysogelos, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Iñaki Irazabalbeitia Fernández, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Constanze Angela Krehl, Vladimír Maňka, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Miroslav Mikolášik, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Younous Omarjee, Markus Pieper, Ovidiu Ioan Silaghi, Monika Smolková, Georgios Stavrakakis, Lambert van Nistelrooij, Justina Vitkauskaite Bernard, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Maurice Ponga, Vilja Savisaar-Toomast, Elisabeth Schroedter, Richard Seeber, Evžen Tošenovský, Derek Vaughan
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	31.1.2014