Menettely : 2014/2228(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0175/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0175/2015

Keskustelut :

PV 07/07/2015 - 4
CRE 07/07/2015 - 4

Äänestykset :

PV 08/07/2015 - 4.1
CRE 08/07/2015 - 4.1

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0252

MIETINTÖ     
PDF 646kWORD 370k
1. kesäkuuta 2015
PE 549.135v02-00 A8-0175/2015

johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevista neuvotteluista

(2014/2228(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta

Esittelijä: Bernd Lange

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevista neuvotteluista

(2014/2228(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon neuvoston 14. kesäkuuta 2013 yksimielisesti antamat sekä 9. lokakuuta 2014 turvallisuusluokituksen piiristä poistamat ja julkistamat ohjeet transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden neuvottelemiseksi Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä(1),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 ja 191 artiklan ja erityisesti 191 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ennalta varautumisen periaatteen,

–       ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2014 pidetyssä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa annetun yhteisen lausuman(2),

–       ottaa huomioon 20. maaliskuuta annetun komission jäsenen Cecilia Malmströmin ja Yhdysvaltojen kauppaedustajan Michael Fromanin yhteisen lausuman julkisten palvelujen sulkemisesta EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimusten ulkopuolelle,

–       ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät TTIP:stä,

–       ottaa huomioon 21. marraskuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät TTIP:stä(3),

–       ottaa huomioon yhteisen julkilausuman, jonka Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri David Cameron, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti François Hollande, Italian pääministeri Matteo Renzi ja Espanjan pääministeri Mariano Rajoy antoivat 16. marraskuuta 2014 Australian Brisbanessa pidetyn G20-huippukokouksen yhteydessä(4),

–       ottaa huomioon 26. ja 27. kesäkuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät(5),

–       ottaa huomioon puheenjohtaja Junckerin 15. heinäkuuta 2014 seuraavalle komissiolle antamat poliittiset suuntaviivat ”Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma”(6),

–       ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon komission jäsenten kollegiolle (C(2014)9052), joka koskee TTIP-neuvottelujen avoimuutta(7), sekä 25. marraskuuta 2014 annetut komission päätökset komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan tiedon julkaisemisesta (C(2014)9051) ja komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan tiedon julkaisemisesta (C(2014)9048), Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot ja lausunnot oikeudesta tutustua toimielinten asiakirjoihin (C-350/12 P, 2/13 (2), 1/09 (3)) ja Euroopan oikeusasiamiehen komissiota koskevan oma-aloitteisen tutkinnan (OI/10/2014/RA) päättävän 6. tammikuuta 2015 päivätyn päätöksen, joka koskee tietopyyntöjen käsittelyä ja asiakirjoihin tutustumista (avoimuus),

–       ottaa huomioon 3. joulukuuta 2014 annetun EU–USA-energianeuvoston yhteisen julkilausuman(8),

–       ottaa huomioon vuonna 2004 laaditun asiakirjan, joka käsittelee EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa elintarviketurvallisuuteen (”maatilalta ruokapöytään”)(9),

–       ottaa huomioon 13. tammikuuta 2015 annetun komission kertomuksen (SWD(2015)0003), joka koskee verkossa toteutettavaa julkista kuulemista investointisuojasta ja sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisumekanismista TTIP:ssä,

–       ottaa huomioon unionin kirjalliset ehdotukset, joista keskustellaan Yhdysvaltojen kanssa TTIP-neuvottelukierroksilla, ja etenkin ehdotukset, joiden turvaluokitus on poistettu ja jotka komissio on julkistanut; toteaa, että niihin kuuluvat muun muassa unionin kannanotot, jotka koskevat TTIP:n sääntelykysymyksiä ja koneteollisuuden aloja(10) toiminnallisen vastaavuuden testaamista ja ehdotettua menetelmää autoteollisuuden sääntelyn vastaavuutta varten(11) ja kauppaan ja kestävään kehitykseen sekä työvoimaan ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä TTIP-määräyksissä(12), sekä kirjalliset ehdotukset, jotka koskevat kaupan teknisiä esteitä(13), terveys- ja kasvinsuojelutoimia(14), tullimenettelyjen ja kaupan helpottamista(15), pieniä ja keskikokoisia yrityksiä(16), mahdollisia kilpailumääräyksiä(17), mahdollisia määräyksiä valtionyrityksistä ja yrityksistä, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia taikka etuoikeuksia(18) , mahdollisia määräyksiä tuista(19) ja riidanratkaisusta(20) sekä alustavia määräyksiä sääntely-yhteistyöstä(21),

–       ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon ”Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP)” (ECOS-V-063), joka hyväksyttiin 110. täysistunnossa (11.–13. helmikuuta 2015), ja 4. kesäkuuta 2014 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Transatlanttiset kauppasuhteet ja ETSK:n kanta EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyön parantamiseen ja niiden väliseen mahdolliseen vapaakauppasopimukseen”,

–       ottaa huomioon Ecorys:n lopullisen alkuvaiheen raportin, jonka se antoi komissiolle 28. huhtikuuta 2014 ja jossa arvioitiin kaupan kestävyysvaikutuksia pohjustettaessa neuvotteluja Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisestä kattavasta kauppa- ja investointisopimuksesta(22),

–       ottaa huomioon komission kertomuksen ”Vuoden 2015 raportti kaupan ja investointien esteistä”(23),

–       ottaa huomioon Euroopan politiikan tutkimuskeskuksen (CEPS) huhtikuussa 2014 parlamenttia varten julkaiseman yksityiskohtaisen arvion komission teettämästä TTIP:n vaikutustenarvioinnista,

–       ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ja erityisesti 23. lokakuuta 2012 annetun päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Yhdysvaltoihin(24), 23. toukokuuta 2013 annetun päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointineuvotteluista(25) sekä 15. tammikuuta 2015 annetun päätöslauselman Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2013(26),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 4 kohdan ja 52 artiklan,

–       ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kehitystyövaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0175/2015),

A.     katsoo, että kaupan avulla saavutettava vienti ja investointien avulla saavutettava kasvu ovat työpaikkoja ja talouskasvua luovia keskeisiä tekijöitä, jotka eivät edellytä hallituksien investointeja;

B.     toteaa, että EU:n BKT on vahvasti riippuvainen kaupasta ja viennistä ja hyötyy sääntöperusteisesta kaupasta ja investoinnista ja että Yhdysvaltojen kanssa tehtävällä kunnianhimoisella ja tasapainoisella sopimuksella olisi tuettava unionin uudelleenteollistamista ja autettava saavuttamaan tavoite teollisuustuotantoon perustuvan BKT-osuuden kasvattamisesta 15 prosentista 20:een vuoteen 2020 mennessä siten, että vahvistetaan sekä tavaroilla että palveluilla käytävää transatlanttista kauppaa; toteaa, että sopimuksen myötä voidaan luoda tilaisuuksia erityisesti pk-yrityksille, komission suosituksessa 2003/361/EY määritellyille mikroyrityksille, yritysryppäille ja yritysverkoille, joihin tullien ulkopuolisten esteiden vaikutus kohdistuu kohtuuttoman paljon voimakkaampana kuin suurempiin yrityksiin, koska jälkimmäisillä on mittakaavaetuja, jotka mahdollistavat helpomman markkinoille pääsyn molemmin puolin Atlanttia; toteaa, että maailman kahden suurimman talousblokin välisen sopimuksen avulla voidaan myös luoda standardeja, normeja ja sääntöjä, joita otetaan käyttöön maailmanlaajuisesti, mikä olisi myös kolmansien maiden etujen mukaista ja mikä voisi estää maailmankaupan sirpaloituminen entisestään; toteaa, että jos sopimuksesta ei päästä neuvotteluratkaisuun, muut kolmannet maat, jotka noudattavat eri normeja ja arvoja, omaksuvat sen sijaan tämän roolin;

C.     ottaa huomioon, että yhdeksän Euroopan unionin jäsenvaltiota on jo allekirjoittanut kahdenvälisen sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, mikä antaa mahdollisuuden perustaa TTIP hyviin käytäntöihin ja torjua paremmin näihin jäsenvaltioihin kohdistuvia esteitä;

D.     ottaa huomioon, että viimeaikaiset kriisit EU:n rajoilla ja tapahtumat kaikkialla maailmassa osoittavat, että on tarpeen panostaa globaaliin hallintaan ja sääntöihin ja arvoihin perustuvaan järjestelmään;

E.     toteaa, että maailmanlaajuisten markkinoiden keskinäiset kytkökset lisääntyvät ja että jopa 40 prosenttia unionin teollisuustuotteista valmistetaan maahantuoduista tuotantoketjun alkupään tuotteista, joten on tärkeää, että poliittiset päättäjät muokkaavat tapaa, jolla markkinat ovat keskenään vuorovaikutuksessa, ja edistävät tätä vuorovaikutusta; toteaa, että teollisuustuotantoa harjoitetaan yhä suuremmassa määrin maailmanlaajuisissa lisäarvoa tuottavissa ketjuissa ja että asianmukaiset kauppasäännöt ja tarpeettomien esteiden poistaminen ovat perustavan tärkeitä lisäarvon luomiseksi samalla kun ylläpidetään ja kehitetään vahvaa, kilpailukykyistä ja monipuolista teollista perustaa Euroopassa;

F.     toteaa, että EU:n pyrkimykset torjua ilmastonmuutokseen, ympäristönsuojeluun ja kuluttajansuojaan liittyviä haasteita ovat johtaneet EU:n yrityksien kannalta korkeisiin sääntelykustannuksiin samoin kuin korkeisiin energiaraaka-aineiden ja sähkön hintoihin, jotka saattavat nopeuttaa yritystoiminnan siirtämistä muihin maihin, teollisuustoiminnan vähenemistä ja työpaikkojen katoamista, jollei niitä tarkastella TTIP:ssä; toteaa, että näin uhataan EU:n uudelleenteollistamista ja työllisyyttä koskevia tavoitteita, millä vesitetään juuri ne politiikkatavoitteet, jotka EU:n sääntelyllä pyritään saavuttamaan;

G.     toteaa, että hyvin suunnitellulla kauppasopimuksella voitaisiin edistää globalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä; katsoo, että vahvassa ja kunnianhimoisessa kauppasopimuksessa ei pitäisi keskittyä pelkästään tariffien ja muuta kuin kauppaa koskevien esteiden poistamiseen vaan sitä olisi käytettävä myös työntekijöiden, kuluttajien ja ympäristön suojelemiseen; katsoo, että vahva ja kunnianhimoinen kauppasopimus tarjoaa tilaisuuden sääntelykehyksen luomiseen vahvistamalla sääntelyä korkeimmalle tasolle yhteisten arvojemme mukaisella tavalla niin että voidaan torjua sosiaalista ja ympäristöön liittyvää polkumyyntiä ja varmistaa kuluttajansuojan korkea taso tasapuolisin toimintaedellytyksin käytävää avointa kilpailua koskevan yhteisen tavoitteen pohjalta;

H.     katsoo, että yhteiset tiukat normit ovat kuluttajien etujen mukaisia mutta lähentyminen olisi järkevää myös yritysten kannalta, koska tiukemmista normeista aiheutuvat korkeammat kustannukset voidaan saada paremmin kompensoitua mittakaavaetujen kasvaessa 850 miljoonan kuluttajan potentiaalisilla markkinoilla;

I.      toteaa, että aiemmat kauppasopimukset ovat tuottaneet merkittävää hyötyä unionin taloudelle; katsoo kuitenkin, että TTIP:n todellista vaikutusta on vaikea arvioida tai ennakoida niin EU:n kuin Yhdysvaltojen talouden osalta, kun neuvottelut ovat yhä käynnissä ja tutkimuksista ilmenee ristiriitaisia tuloksia; toteaa, että TTIP ei riitä yksinään ratkaisemaan unionin pitkäaikaisia rakenteellisia talousongelmia ja niiden taustalla olevia syitä vaan sitä olisi pidettävä yhtenä tekijänä laajemmassa unionin strategiassa, jolla luodaan työpaikkoja ja kasvua; katsoo, että TTIP:hen kohdistuvien odotusten olisi oltava suhteutettuja siihen, miten kunnianhimoiselle tasolle neuvotteluissa päästään;

J.      katsoo, että Venäjän tuontikielto on selvästi osoittanut, että maataloudella on edelleen geopoliittista merkitystä, että on tärkeää taata pääsy eri maatalousmarkkinoille ja että on luotava vahvoja ja strategisia kauppakumppanuuksia luotettavien kauppakumppanien kanssa;

K      katsoo, että maatalousalan kannalta on tärkeää turvata vastavuoroisesti edullinen kauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa, jotta edistetään Euroopan asemaa keskeisenä toimijana maailmanmarkkinoilla vaarantamatta eurooppalaisten maataloustuotteiden nykyisiä laatunormeja ja niiden parantamista tulevaisuudessa ja suojellen eurooppalaista maatalousmallia ja varmistaen sen taloudellinen ja sosiaalinen elinkelpoisuus;

L.     toteaa, että kauppa- ja investointivirrat eivät ole itsetarkoitus ja että kauppasopimuksen mittapuuna on käytettävä tavallisten kansalaisten, työntekijöiden ja kuluttajien hyvinvointia sekä kasvua ja työpaikkojen luomista edistäville yrityksille tarjoutuvia laajempia mahdollisuuksia; katsoo, että TTIP:tä olisi tarkasteltava nämä vaatimukset täyttävän hyvän kauppasopimuksen mallina, jotta se voi toimia esimerkkinä tulevissa muiden kauppakumppanien kanssa käytävissä neuvotteluissa;

M.    toteaa, että tietynasteinen luottamuksellisuus on välttämätöntä neuvotteluissa korkealaatuisen tuloksen aikaansaamiseksi, mutta katsoo, että tähänastisten neuvottelujen vähäinen avoimuus on heikentänyt neuvotteluprosessin demokraattista valvontaa;

N.     muistuttaa puheenjohtaja Junckerin todenneen poliittisissa suuntaviivoissaan selvästi, että hän haluaa tasapainoisen ja kohtuuden mukaisen kauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa ja että vaikka unioni ja Yhdysvallat pystyvät etenemään merkittävästi toistensa tuotestandardien tunnustamisessa ja kehittämään yhteisiä standardeja, unioni ei aio uhrata eurooppalaista (elintarvike)turvallisuutta, terveyttä, eläinten terveyttä, sosiaali- ja ympäristönormeja, tietosuojavaatimuksia tai kulttuurista monimuotoisuutta; toteaa hänen myös muistuttaneen, ettei unioni neuvottele eurooppalaisten syömän ruoan turvallisuudesta tai eurooppalaisten henkilötietojen suojelusta tai yleishyödyllisistä palveluista, ellei tavoitteena ole korkeampi suojelun taso;

O.     pitää tärkeänä varmistaa, että safe harbor -järjestelmää ja tietosuojaa käsittelevää puitesopimusta koskevat neuvottelut saatetaan tyydyttävään päätökseen,

P.     muistuttaa puheenjohtaja Junckerin todenneen poliittisissa suuntaviivoissaan selvästi myös sen, että hän ei voi hyväksyä, että jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimivaltaa rajoitetaan riitojenratkaisua koskevien erityisjärjestelyjen takia; toteaa, että nyt kun investointisuojaa ja sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisumekanismia TTIP:ssä koskevan julkisen kuulemisen tulokset ovat saatavilla, unionin kolme toimielintä harkitsevat parhaillaan ja esitetyt kannanotot huomioon ottaen kukin tahollaan ja keskenään sekä yhteydessä kansalaisyhteiskuntaan ja elinkeinoelämän edustajiin parasta tapaa investointisuojan ja investoijien yhdenvertaisen kohtelun sekä valtioiden sääntelyoikeuden toteuttamiseen;

Q.     tukee täysin sekä neuvoston päätöstä poistaa neuvotteluohjeiden turvallisuusluokitus että komission avoimuusaloitetta; toteaa, että vilkas julkinen keskustelu, jota TTIP:stä on käyty kaikkialla Euroopassa, on osoittanut, että TTIP-sopimusta koskevia neuvotteluja on käytävä avoimemmin ja osallistavammin ottaen huomioon unionin kansalaisten esittämät huolenaiheet ja tiedottaen neuvottelujen tuloksista yleisölle;

R.     toteaa, että Yhdysvallat ja EU ovat neuvotelleet asiasta heinäkuusta 2013 lähtien, mutta toistaiseksi ei ole sovittu mistään yhteisestä tekstistä;

S.     toteaa, että TTIP-sopimuksen odotetaan olevan sekasopimus, joka edellyttää Euroopan parlamentin ja kaikkien 28 jäsenvaltion ratifiointia;

1.      esittää meneillään olevien TTIP-neuvottelujen yhteydessä komissiolle seuraavat suositukset, jotka koskevat

a)      soveltamisalaa ja laajempaa asiayhteyttä:

i)            varmistetaan, että avoimissa TTIP-neuvotteluissa saadaan aikaan kunnianhimoinen, kattava ja tasapainoinen ja korkeiden vaatimusten mukainen kauppa- ja investointisopimus, jolla edistettäisiin kestävää kasvua ja tuotettaisiin yhteisiä hyötyjä kaikille jäsenvaltioille sekä molemminpuolisia ja vastavuoroisia hyötyjä sopimuspuolille, joka parantaisi kansainvälistä kilpailukykyä ja tarjoaisi uusia mahdollisuuksia unionin yrityksille ja etenkin pk-yrityksille ja jolla tuettaisiin laadukkaiden työpaikkojen luomista unionin kansalaisille ja joka hyödyttäisi suoraan eurooppalaisia kuluttajia; pidetään itse sopimuksen sisältöä ja täytäntöönpanoa tärkeämpänä kuin neuvotteluvauhtia; korostetaan, että TTIP on merkittävin viimeaikainen EU:n ja Yhdysvaltojen hanke ja että se antaa transatlanttiselle kumppanuudelle kaupallisia näkökohtia pidemmälle ulottuvaa uutta pontta; korostetaan, että sen onnistuneella toteutuksella on suuri geopoliittinen merkitys;

ii)           korostetaan, että vaikka TTIP-neuvotteluissa keskitytään kolmeen pääaiheeseen – markkinoille pääsyn kunnianhimoinen vastavuoroinen parantamiseen (tavaroiden, palvelujen, investointien sekä julkisten hankintojen yhteydessä kaikilla hallintotasoilla), tullien ulkopuolisten kaupanesteiden vähentämiseen ja sääntelyjärjestelmien yhteensopivuuden parantamiseen sekä yhteisten sääntöjen kehittämiseen yhteisiä kaupan maailmanlaajuisia haasteita ja mahdollisuuksia varten – niitä kaikkia on pidettävä yhtä merkittävinä ja ne on sisällytettävä kokonaispakettiin; todetaan, että TTIP:n olisi oltava kunnianhimoinen ja hallinnon kaikkia tasoja sitova Atlantin kummallakin puolella ja sopimuksen olisi johdettava pysyvään ja aitoon markkinoiden avoimuuteen vastavuoroisuuden hengessä sekä käytännön kaupankäynnin helpottumiseen; kiinnitetään erityistä huomiota rakenteellisiin toimenpiteisiin, joilla lisätään transatlanttista yhteistyötä samalla kun huolehditaan sääntelyn asianmukaisuudesta ja kuluttajansuojasta sekä estetään sosiaalinen, verotuksellinen ja ympäristöön liittyvä polkumyynti;

iii)          pidetään mielessä unionin ja Yhdysvaltojen taloussuhteiden ja etenkin TTIP:n strateginen merkitys, koska ne muun muassa tarjoavat tilaisuuden edistää unionin ja Yhdysvaltojen yhdessä vaalimia, sääntöperusteiseen toimintakehykseen kytkettyjä periaatteita ja arvoja ja suunnitella yhteistä lähestymistapaa maailmanlaajuiseen kauppaan, investointeihin ja tiukkojen standardien, normien ja säännösten kaltaisiin kauppaan liittyviin aiheisiin sekä niitä koskevaa visiota, jotta voidaan kehittää laajempi transatlanttinen visio ja yhteiset strategiset tavoitteet; pidetään mielessä, että transatlanttisten markkinoiden laajuuden vuoksi TTIP tarjoaa tilaisuuden muovata ja säännellä kansainvälistä kauppajärjestystä niin, että voidaan varmistaa molempien ryhmittymien menestyminen verkostoituneessa maailmassa;

iv)          varmistetaan Maailman kauppajärjestöön WTO:hon liittyvä viimeaikainen kehitys huomioon ottaen, että Yhdysvaltojen kanssa tehtävä sopimus on ponnahduslauta laajempiin kauppaneuvotteluihin eikä syrjäytä WTO-prosessia tai vaikuta sitä vastaan; kahden- ja monenvälisiä kauppasopimuksia olisi yleensä pidettävä vasta toiseksi parhaana vaihtoehtona eivätkä ne saa estää pyrkimyksiä saavuttaa monenvälisellä tasolla tehtäviä merkittäviä parannuksia; TTIP:ssä on varmistettava synergiaedut muiden nyt neuvoteltavien kauppasopimusten kanssa;

v)           pidetään mielessä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa unionin kauppapolitiikka määritellään erottamattomaksi osaksi unionin yleistä ulkoista toimintaa, ja arvioidaan sen vuoksi lopullisen sopimuksen vaikutuksia ottamalla huomioon mahdollisuudet, kuten helpompi pääsy markkinoille yhteisten transatlanttisten normien ansiosta, ja riskit, kuten kaupan ohjautuminen pois kehitysmaista tullietuuksien heikkenemisen vuoksi;

vi)          huolehditaan, että sopimuksessa varmistetaan EU:n perusoikeusnormien täysimääräinen noudattaminen niin, että EU:n kolmansien maiden kanssa tekemiin kauppasopimuksiin sisällytetään aina oikeudellisesti sitova ihmisoikeuslauseke, joka voi johtaa sopimuksen soveltamisen keskeyttämiseen;

b)     markkinoille pääsyä:

i)            varmistetaan, että eri alojen markkinoille pääsyä koskevat tarjoukset ovat vastavuoroisia, yhtä kunnianhimoisia ja vastaavat kummankin osapuolen odotuksia, ja korostetaan, että näitä aloja koskevien eri ehdotusten on oltava tasapainossa;

ii)           pyritään kaikkien tullimaksujen poistamiseen samalla kun otetaan huomioon, että kummallakin osapuolella on monia herkkiä maatalous- ja teollisuustuotteita, joita koskevista täydellisistä luetteloista on sovittava neuvotteluprosessin aikana; todetaan, että laaja-alainen talous- ja kauppasopimus voisi olla tässä hyvä lähtökohta, jolla huolehdittaisiin herkimpien tuotteiden asianmukaisista siirtymäajoista ja kiintiöistä ja muutamassa tapauksessa niiden jättämisestä järjestelmän ulkopuolelle;

iii)          pyritään kaikin tavoin – kuten neuvotteluvaltuutuksessa selkeästi esitetään – kirjaamaan sopimukseen suojalauseke, jota käytetään, jos tietyn tuotteen tuonnin lisääntyminen uhkaa vahingoittaa merkittävästi omaa elintarviketuotantoa;

iv)          pidetään mielessä, että koska unioni on maailmanlaajuisesti suurin kaupparyhmittymä, pitkälle erikoistuneiden palvelujen alaan liittyy unionin kannalta merkittäviä offensiivisia intressejä esimerkiksi tekniikan ja muiden asiantuntijapalvelujen, televiestintä-, rahoitus- tai liikennepalvelujen alalla;

v)           parannetaan palvelujen markkinoille pääsemistä ”hybridiluetteloon” perustuvan lähestymistavan mukaisesti, siten että sovelletaan markkinoille pääsyä koskevia positiivisia luetteloita mainitsemalla nimenomaisesti ulkomaisille yrityksille avattavat palvelut ja suljetaan ulkopuolelle uudet palvelut varmistaen samalla, että mahdollisia keskeyttämis- ja salpalausekkeita sovelletaan ainoastaan syrjinnän vastaisiin määräyksiin ja että mahdollistetaan riittävä joustavuus yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen palauttamiseksi julkiseen valvontaan sekä uusien ja innovatiivisten palvelujen syntymisen huomioon ottamiseksi, kun taas kansalliseen kohteluun sovelletaan negatiiviseen luetteloon perustuvaa lähestymistapaa;

vi)          korostetaan, että neuvotteluissa olisi merkityksellisellä tavalla käsiteltävä ja poistettava Yhdysvaltojen asettamia unionin yritysten nykyisiä meri- ja lentoliikkeenpalveluja koskevia rajoituksia, joita Yhdysvaltojen lainsäädäntö, kuten Jonesin laki (Jones Act), ulkomaisia ruoppaajia ja ruoppausyhtiöitä koskeva laki (Foreign Dredging Act), liittovaltion ilmailulaki (Federal Aviation Act) ja lentoliikenteen kabotaasilaki (Air Cabotage Law) sekä lentoyhtiöiden ulkomaista omistusta koskeviin pääomarajoituksiin liittyvät säännökset, aiheuttavat ja jotka haittaavat vakavasti unionin yritysten markkinoille pääsyä sekä innovointia Yhdysvalloissa;

vii)         käytetään pohjana yhteistä lausumaa, joka ilmentää neuvottelupuolien selkeää sitoutumista siihen, että TTIP:n soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan nykyiset ja tulevat yleistä etua koskevat palvelut sekä yleistä taloudellista etua koskevat palvelut (muun muassa vesi- ja terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät ja koulutus), jotta varmistetaan, että kansallisilla ja soveltuvin osin paikallisilla viranomaisilla on edelleen täysi toimivalta esittää, hyväksyä, ylläpitää tai kumota toimenpiteitä, jotka liittyvät julkisten palvelujen tilaamiseen, järjestämiseen, rahoittamiseen ja tuottamiseen perussopimusten ja unionin neuvotteluvaltuuksien mukaisesti; todetaan, että tätä ulkopuolelle sulkemista olisi sovellettava riippumatta siitä, millä tavalla kyseisiä palveluja tarjotaan ja rahoitetaan;

viii)        pyritään määrätietoisesti varmistamaan ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen, erityisesti luomalla lainsäädäntökehys niiden osavaltioiden kanssa, joilla on sääntelyvaltaa tällä alalla, jotta EU:n ja Yhdysvaltojen ammattilaiset voivat työskennellä Atlantin kummallakin puolella ja jotta sijoittajien, ammattilaisten, korkeasti koulutettujen työntekijöiden ja teknikkojen liikkuvuus EU:n ja Yhdysvaltojen välillä helpottuu TTIP-sopimuksen kattamilla aloilla;

ix)          pidetään mielessä, että eurooppalaisten palveluntarjoajien ja tavarantoimittajien viisuminsaannin helpottaminen on yksi keskeisistä tekijöistä hyödynnettäessä sopimusta, ja lisätään neuvotteluissa Yhdysvaltoihin kohdistuvaa poliittista painostusta sen varmistamiseksi, että viisumivaatimuksissa sovelletaan täydellistä vastavuoroisuutta ja että kaikkia EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti ja ilman syrjintää pääsyssä Yhdysvaltioihin;

x)           yhdistetään rahoituspalveluiden markkinoille pääsyä koskevat neuvottelut rahoitusalan sääntelyn lähentämiseen korkeimmalla tasolla, jotta tuetaan tarvittavan sääntelyn käyttöön ottamista ja yhteensopivuutta rahoitusvakauden vahvistamiseksi, varmistetaan rahoitustuotteiden ja -palvelujen kuluttajien riittävä suoja ja tuetaan käynnissä olevia yhteistyötoimia muilla kansainvälisillä foorumeilla, joihin kuuluu esimerkiksi Baselin pankkivalvontakomitea ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä; varmistetaan, että näillä yhteistyötoimilla ei rajoiteta EU:n ja jäsenvaltioiden sääntelyä ja valvontaa koskevaa itsemääräämisoikeutta, mukaan lukien niiden toimivalta kieltää tietyt rahoitustuotteet ja -toiminnot;

xi)          käynnistetään EU:n, jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen välinen tehostettu yhteistyö, johon kuuluvat myös tehokkaamman kansainvälisen yhteistyön mekanismit, jotta voidaan luoda maailmanlaajuiset tiukemmat normit talous- ja verorikollisuutta sekä korruptiota vastaan;

xii)         varmistetaan, että tietovirtojen vapauttaminen ei vaaranna unionin tietosuojasäännöstöä etenkään sähköisen kaupan ja rahoituspalvelujen alalla, ja tunnustetaan tietovirtojen merkitys transatlanttisen kaupan ja digitaalitalouden tukipilarina; sisällytetään sopimukseen keskeisenä kohtana kattava ja yksiselitteinen horisontaalinen ja erillinen, palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) XIV artiklaan pohjautuva määräys, jonka nojalla henkilötietojen suojaa koskeva EU:n nykyinen tai tuleva oikeudellinen kehys jätetään kokonaan sopimuksen ulkopuolelle ilman mitään sellaista ehtoa, että sen on oltava johdonmukainen suhteessa TTIP:n muihin osiin; neuvotellaan henkilötietojen siirtämistä koskevista määräyksistä vain, jos EU:n tietosuojasäännösten täysimääräinen soveltaminen taataan ja niitä noudatetaan Atlantin molemmilla puolilla; tehdään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa kolmansien maiden kannustamiseksi omaksumaan vastaavia korkean tason tietosuojastandardeja eri puolilla maailmaa;

xiii)        pidetään mielessä, että Euroopan parlamentin hyväksyntä lopulliselle TTIP-sopimukselle voi vaarantua niin kauan kuin Yhdysvaltojen kaikenkattavaa laajamittaista valvontaa ei ole lopetettu kokonaisuudessaan eikä asianmukaista ratkaisua EU:n kansalaisten tietosuojaoikeuksiin hallinnollisine ja oikeudellisine muutoksenhakukeinoineen ole löytynyt, kuten todetaan 12. maaliskuuta 2014 annetun parlamentin päätöslauselman 74 kohdassa;

xiv)        varmistetaan, että EU:n ja Yhdysvaltojen välinen luottamus, joka on heikentynyt laajamittaisen valvontatoiminnan aiheuttamien skandaalien vuoksi, palautetaan nopeasti ja täysimääräisesti;

xv)         lisätään kunnianhimoinen kilpailua koskeva luku, jolla varmistetaan, että unionin kilpailulainsäädäntöä noudatetaan asianmukaisesti etenkin digitaalisessa ympäristössä; varmistetaan, että yksityiset yritykset voivat kilpailla tasavertaisesti valtion omistamien tai valtion määräysvallassa olevien yritysten kanssa; varmistetaan, että yksityisten yritysten saamia valtiontukia säännellään ja että ne ovat avoimen valvontajärjestelmän alaisia;

xvi)         vaaditaan avointa kilpailua digitaalitaloudessa ja sellaisen digitaalitalouden kehittämistä, joka on perustaltaan globaalia mutta jonka tärkeimmät tukikohdat sijaitsevat EU:n ja USA:n alueilla; korostetaan neuvotteluissa, että digitaalitalouden on oltava keskiössä transatlanttisilla markkinoilla, koska se vauhdittaa globaalia taloutta ja edistää globaalien markkinoiden entistä suurempaa avautumista;

xvii)       pidetään mielessä tietoyhteiskunta- ja televiestintäpalvelujen suhteen, että TTIP:ssä on erityisen tärkeää varmistaa EU:n palveluyrityksille yhtäläiset toimintaedellytykset ja avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuva pääsy Yhdysvaltojen markkinoille ja velvoittaa amerikkalaiset palveluntarjoajat noudattamaan kaikkia alaan ja tuoteturvallisuuteen sekä kuluttajan oikeuksiin liittyviä normeja tarjotessaan palveluja Euroopassa ja eurooppalaisille asiakkaille;

xviii)       varmistetaan, että noudatetaan tinkimättä kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevaa Unescon yleissopimusta ja että sopimuspuolet varaavat oikeuden hyväksyä tai ylläpitää toimenpiteitä (erityisesti sääntely- ja/tai rahoitustoimia) kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden suojelemiseksi tai edistämiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen asiaa koskevien artiklojen mukaisesti sekä tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden suojelemiseksi tai edistämiseksi riippumatta käytetystä tekniikasta tai jakelualustasta ja pitäen mielessä, että audiovisuaalialan palvelut on nimenomaisesti jätetty jäsenvaltioiden komissiolle antaman valtuutuksen ulkopuolelle;

xix)        korostetaan, että mikään osa sopimuksesta ei vaikuta EU:n tai EU:n jäsenvaltioiden oikeuteen tukea tai antaa taloudellista avustusta kulttuuriteollisuudelle ja kulttuuri-, koulutus-, audiovisuaalisille ja lehdistöpalveluille;

xx)         vahvistetaan, että TTIP-sopimuksen mukaiset velvoitteet eivät vaikuta kirjojen määrähintajärjestelmään eivätkä sanomalehtien ja aikakauslehtien hinnoitteluun;

xxi)        otetaan huomioon unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, valtaisa kiinnostus päästä syrjimättömästi Yhdysvaltojen julkisten hankintojen markkinoille sekä liittovaltiotasolla että sitä alemmilla hallintotasoilla esimerkiksi rakennuspalvelujen, maa- ja vesirakennuksen, liikenne- ja energiainfrastruktuurin sekä tavaroiden ja palvelujen aloilla ja omaksutaan kunnianhimoinen lähestymistapa suhteessa julkisia hankintoja koskevaan lukuun, samalla kun huolehditaan siitä, että luku on unionin uusien julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevien direktiivien mukainen, jotta voidaan vastavuoroisuuden periaatteen mukaisesti korjata Atlantin eri puolella olevien julkisten hankintojen markkinoiden nykyiset suuret erot avoimuudessa avaamalla merkittävästi Yhdysvaltojen markkinoita (joihin edelleen sovelletaan vuoden 1933 Buy American -lakia) sekä liittovaltiotasolla että sitä alemmilla hallintotasoilla aloittaen julkisia hankintoja koskevan sopimuksen (GPA) yhteydessä annettujen sitoumusten noudattamisesta ja poistamalla ne rajoitukset, joita Yhdysvallat nykyisin soveltaa samalla tavalla sekä liittovaltio-, osavaltio- että paikallistasolla; perustetaan mekanismeja sen varmistamiseksi, että Yhdysvaltojen liittovaltiotason viranomaisten antamia sitoumuksia noudatetaan kaikilla politiikan ja hallinnon tasoilla;

xxii)       varmistetaan, että Yhdysvallat lisää avoimuutta sen alueella voimassa olevien tarjouskilpailumenettelyjen yhteydessä, jotta voidaan luoda avoimet, syrjimättömät ja ennakoitavat menettelyvaatimukset, joilla varmistetaan unionin ja Yhdysvaltojen yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, yhtäläinen pääsy julkisten hankintasopimusten tarjouskilpailuihin;

xxiii)       edistetään unionin ja Yhdysvaltojen yhteistyötä kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan edistää yhteisiä julkisten hankintojen kestävyysvaatimuksia kaikilla liittovaltion ja sitä alemmilla hallintotasoilla esimerkiksi huolehtimalla äskettäin tarkistetun julkisia hankintoja koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta, ja edistetään myös taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) monikansallisille yrityksille laatimiin toimintaohjeisiin perustuvien, yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien sääntöjen hyväksymistä ja noudattamista;

xxiv)      varmistetaan, että Yhdysvaltojen osavaltiot otetaan mukaan neuvotteluprosessiin, jotta saavutetaan merkityksellisiä tuloksia Yhdysvaltojen julkisten hankintasopimuksien avaamisessa EU:n yrityksille;

xxv)       otetaan huomioon julkisten hankintojen yhteydessä puolustus- ja turvallisuusalojen arkaluonteisuus ja valtioiden ja hallitusten päämiesten vuonna 2013 puolustusasioita käsittelevässä neuvostossa asettamat tavoitteet, joilla edistettiin Euroopan turvallisuus- ja puolustusmarkkinoiden ja Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan luomista;

xxvi)      varmistetaan, että alkuperäsääntöjä koskevissa neuvotteluissa pyritään sovittamaan unionin ja Yhdysvaltojen lähestymistavat yhteen ja luomaan tehokkaita alkuperäsääntöjä ja siten välttämään sitä, että alkuperäsääntöjä heikennetään muilla sopimuksilla; pidetään neuvotteluja mahdollisuutena siirtyä kohti tuotteiden pakollisia alkuperämerkintöjä koskevia yhteisiä vaatimuksia; todetaan, että kumulaation mahdollisuutta ja laajuutta on tarkasteltava ottaen huomioon unionin ja Kanadan välisestä laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA) käytävien neuvottelujen päätökseen saattaminen ja EU:n ja Meksikon välisen vapaakauppasopimuksen mahdollinen uusi status; pidetään kuitenkin mielessä, että TTIP:llä pyritään helpottamaan aidosti Yhdysvalloissa ja EU:ssa valmistettujen tuotteiden kauppaa eikä sallia maahantuontia kolmansista maista, joten tiettyjen tuotteiden ulkopuolelle sulkemista on harkittava tapauskohtaisesti ja herkät tuotteet olisi voitava jättää kaikenlaisen kumulaation ulkopuolelle;

xxvii)      varmistetaan, että TTIP on avoin sopimus, ja etsitään tapoja tiedottaa tilanteen kehittymisestä aktiivisemmin tärkeille kumppaneille, jotka ovat kiinnostuneita TTIP-neuvottelujen kulusta, koska niillä on tulliliittosopimus joko EU:n tai Yhdysvaltojen kanssa;

c) sääntely-yhteistyön ja sääntelyn yhdenmukaisuuden pilaria sekä tullien ulkopuolisia kaupanesteitä;

i)            varmistetaan, että sääntely-yhteistyötä koskevassa luvussa edistetään avointa, tehokasta ja kilpailulle suotuisaa talousympäristöä tunnistamalla ja estämällä mahdolliset tulevat tullien ulkopuoliset kaupanesteet, jotka vaikuttavat suhteettomasti pk-yrityksiin, ja helpottamalla kaupankäyntiä ja investointeja ja varmistamalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklassa vahvistetun ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti terveyden ja turvallisuuden suojelu sekä kuluttaja-, työ- ja ympäristölainsäädännön ja eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön ja kulttuurisen monimuotoisuuden nykyisen korkean tason säilyminen EU:ssa ja kehittämällä sitä; tuetaan, itsenäistä sääntelyvaltaa täysin kunnioittaen, sääntelyviranomaisten välisen jäsennellyn vuoropuhelun ja yhteistyön käynnistämistä mahdollisimman avoimella tavalla ja ottaen sidosryhmät mukaan; otetaan mukaan sääntelyn yhdenmukaisuutta ja avoimuutta tarkastelevia monitieteisiä opinaloja tavaroita ja palveluja koskevien tehokkaiden, kustannustehokkaiden ja yhteensopivampien määräysten kehittämiseksi; kummankin osapuolen neuvottelijoiden on eriteltävä hyvin selvästi useita vuosia kestäneistä ja eri foorumeilla, kuten transatlanttisessa talousneuvostossa ja korkean tason yhteistyöfoorumissa, järjestetyistä neuvotteluista saatujen kokemusten perusteella, mitkä tekniset menettelyt ja vaatimukset ovat niin perustavanlaatuisia, että niitä ei voi vaarantaa, ja mihin taas voidaan soveltaa yhteistä lähestymistapaa, ja millä aloilla on suotavaa päästä vastavuoroiseen tunnustamiseen, joka perustuu yhteisiin korkeisiin vaatimuksiin ja tehokkaaseen markkinavalvontajärjestelmään, ja millä aloilla voidaan ainoastaan parantaa tietojenvaihtoa; varmistetaan vastaavasti, että tämä ei vaikuta toistaiseksi vahvistamattomiin standardeihin aloilla, joilla Yhdysvaltain ja EU:n lainsäädäntö ja normit ovat hyvin erilaisia, kuten nykyisen (puite)lainsäädännön täytäntöönpanossa (esimerkiksi REACH) tai uusien säädösten hyväksymisessä (esimerkiksi kloonaus) tai suojelun tasoon vaikuttavissa tulevissa määritelmissä (esimerkiksi hormonaaliset haitta-aineet); varmistetaan, että millään transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden sääntely-yhteistyötä koskevilla määräyksillä ei aseteta menettelyllisiä vaatimuksia kumppanuutta koskevien unionin säädösten hyväksymiselle eikä luoda tätä koskevia täytäntöönpanokelpoisia oikeuksia;

ii)           käytetään terveys- ja kasvinsuojelutoimista (SPS) ja kaupan teknisistä esteistä (TBT) käytävien neuvottelujen perusteena monenvälisten SPS- ja TBT-sopimusten keskeisiä periaatteita ja suojellaan eurooppalaisia terveys- ja kasvinsuojelunormeja ja -menettelyjä; pyritään ensisijaisesti poistamaan liiallista rasitetta aiheuttavia terveys- ja kasvinsuojelutoimenpiteitä, kuten niihin liittyviä tuontimenettelyjä, tai vähentämään niitä merkittävästi; varmistetaan erityisesti, että ennakkohyväksyntää, pakollisia pöytäkirjoja tai esitullaustarkastuksia ei sovelleta pysyvinä tuontitoimenpiteinä; parannetaan avoimuutta, vastaavien standardien vastavuoroista tunnustamista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, vahvistetaan sääntelyviranomaisten ja sidosryhmien välistä vuoropuhelua sekä vahvistetaan yhteistyötä kansainvälisiä standardeja laativissa elimissä; varmistetaan SPS- ja TBT-toimenpiteitä koskevissa neuvotteluissa, että EU:ssa elintarviketurvallisuuden ja ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden turvaamiseksi käyttöönotettuja korkeita vaatimuksia ei vaaranneta millään tavalla;

iii)          kannustetaan Yhdysvaltoja poistamaan EU:n naudanlihalle asetettu tuontikielto;

iv)          edistetään monialaista sääntely-yhteistyötä koskevan luvun yhteydessä kahdenvälistä sääntely-yhteistyötä, jotta vältetään tarpeettomia eroavuuksia varsinkin uusien teknologioiden ja palvelujen osalta ja parannetaan kilpailukykyä ja kuluttajien valintamahdollisuuksia unionissa ja Yhdysvalloissa; pyritään tähän lisäämällä tietojenvaihtoa ja parantamalla kansainvälisten välineiden hyväksymistä ja täytäntöönpanoa toissijaisuusperiaatetta noudattaen ja käyttäen perustana onnistuneita ennakkotapauksia kuten ISO-standardit tai YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) ajoneuvoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista käsittelevä maailmanfoorumi (WP.29); muistetaan, että todennetusti samantasoiseen suojeluun perustuva vastaavuuden tunnustaminen mahdollisimman monissa ajoneuvojen turvallisuusmääräyksissä olisi yksi sopimuksen tärkeimpiä saavutuksia; varmistetaan, että etukäteen tehtävässä jokaisen sääntelytoimen vaikutusten arvioinnissa olisi kauppaan ja investointeihin kohdistuvien vaikutusten ohella arvioitava kuluttajiin ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia; edistetään sääntelyn yhteentoimivuutta vaarantamatta sääntelyn ja politiikan perusteltuja tavoitteita tai unionin ja Yhdysvaltojen lainsäätäjien toimivaltaa;

v)           pyritään siihen, että turvataan jatkossakin unionin tuoteturvallisuuden korkea taso ja vältetään samalla kuitenkin tarpeeton päällekkäinen testaustoiminta, jolla tuhlataan resursseja erityisesti matalan riskin tuotteiden tapauksessa;

vi)          käsitellään tullikysymyksiä, jotka menevät pidemmälle kuin kaupan helpottamista koskevaan WTO:n sopimukseen sisältyvät säännöt, ja korostetaan, että jotta hallinnollista rasitusta saataisiin todella kevennettyä, tulli- ja raja-asioita koskevissa politiikoissa ja käytännöissä on pyrittävä tiettyyn sääntelyn lähentämisen enimmäistasoon;

vii)         määritellään tulevan sääntely-yhteistyön yhteydessä selvästi, mitkä toimenpiteet koskevat teknisiä kaupan esteitä ja kaksinkertaista tai tarpeetonta hallinnollista rasitusta ja byrokratiaa ja mitkä taas kytkeytyvät perusluonteisiin standardeihin ja säännöksiin tai julkisen politiikan tavoitetta edistäviin menettelyihin;

viii)        noudatetaan täysipainoisesti Atlantin kummallakin puolella vakiintuneita sääntelyjärjestelmiä ja kunnioitetaan Euroopan parlamentin roolia unionin päätöksentekoprosessissa ja unionin sääntelyprosessien demokraattisessa valvonnassa, kun kehitetään tulevan yhteistyön järjestelmää, varmistaen samalla mahdollisimman suuri avoimuus ja huolehtien tarkasti, että sidosryhmät osallistuvat tasapainoisesti kuulemisiin sääntely-ehdotusta kehitettäessä ja että EU:n lainsäädäntömenettelyjä ei viivytetä; määritetään sääntely-yhteistyöelimen tehtävä, kokoonpano ja oikeudellinen asema ottaen huomioon, että sen antamien suositusten suora ja pakollinen soveltaminen rikkoisi perussopimuksissa vahvistettuja lainsäädäntömenettelyjä; valvotaan myös sitä, että kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset säilyttävät täysimääräisesti oikeutensa laatia lainsäädännöllä omaa politiikkaansa, erityisesti sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaa;

d)     määräyksiä:

i)            yhdistetään markkinoille pääsyä ja sääntely-yhteistyötä koskevat neuvottelut kunnianhimoisten sääntöjen ja periaatteiden käyttöön ottamiseen pitäen mielessä, että kuhunkin pilariin liittyy erityisiä herkkiä näkökohtia, jotka koskevat muun muassa kestävää kehitystä, energiaa, pk-yrityksiä, investointeja sekä valtionyhtiöitä;

ii)           varmistetaan, että kestävää kehitystä koskeva luku on sitova ja täytäntöönpanokelpoinen ja että siinä pyritään Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kahdeksan keskeisen sopimuksen ja niiden sisällön, ILOn ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman ja keskeisten kansainvälisten ympäristösopimusten täydelliseen ja tehokkaaseen ratifiointiin, täytäntöönpanoon ja voimaan saattamiseen; todetaan, että säännöksien tavoitteeksi on asetettava työ- ja ympäristönormien parantaminen edelleen; todetaan, että kunnianhimoiseen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun on myös sisällytettävä yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia määräyksiä, jotka perustuvat OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille, sekä selkeästi jäsenneltyä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa koskevia määräyksiä;

iii)          varmistetaan, että työ- ja ympäristönormien soveltamisalaa ei rajoiteta kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun, vaan ne olisi yhtäläisesti sisällytettävä muihin sopimusaloihin, kuten investoinnit, palvelukauppa, sääntelyyn liittyvä yhteistyö ja julkiset hankinnat;

iv)          varmistetaan, että työ- ja ympäristönormit voidaan saattaa voimaan hyödyntäen kaikkia kokemuksia, joita EU ja Yhdysvallat ovat saaneet nykyisistä vapaakauppasopimuksista ja kansallisesta lainsäädännöstä; varmistetaan, että työlainsäädännön säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista valvotaan tehokkaalla seurantaprosessilla, johon osallistuu työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, sekä koko sopimukseen sovellettavalla yleisellä riitojenratkaisujärjestelmällä;

v)           varmistetaan kansallista lainsäädäntöä täysipainoisesti noudattaen, että EU:n jäsenvaltion oikeuden mukaisesti rekisteröityjen transatlanttisten yritysten työntekijät saavat tietoja ja heitä kuullaan eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin mukaisesti;

vi)          varmistetaan, että TTIP-sopimuksen taloudellista, työllisyyttä koskevaa ja sosiaalista vaikutusta sekä ympäristövaikutusta tarkastellaan myös laatimalla perusteellinen ja objektiivinen kestävään kehitykseen kohdistuvien kaupan vaikutusten ennakkoarviointi (SIA) noudattaen kaikilta osin EU:n SIA-direktiiviä ja varmistaen kaikkien asianomaisten sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan, selvästi määritelty ja jäsennelty osallistuminen; pyydetään komissiota teettämään kutakin jäsenvaltiota varten perusteellisia vertailevia selvityksiä vaikutuksista sekä arvion EU:n eri alojen ja Yhdysvaltojen vastaavien alojen kilpailukyvystä, jotta kussakin jäsenvaltiossa voidaan laatia ennusteita työpaikkojen katoamisesta ja lisääntymisestä kyseisillä aloilla, joiden sopeutumiskustannuksista EU ja sen jäsenvaltiot voisivat kattaa osan;

vii)         säilytetään tavoite erillisestä energiaa ja siihen kuuluvia teollisuuden raaka-aineita koskevasta luvusta; varmistetaan, että kumpikin osapuoli kartoittaa neuvotteluissa tapoja helpottaa energian vientiä siten, että TTIP poistaisi kaikki jäljellä olevat polttoaineiden, mukaan lukien nesteytetyn maakaasun ja raakaöljyn, viennin rajoitukset ja esteet näiden kahden kauppakumppanin väliltä; pyritään tämän avulla luomaan kilpailukykyiset, avoimet ja syrjimättömät energiamarkkinat ja tuetaan siten energialähteiden monipuolistamista ja edistetään toimitusvarmuutta, mikä johtaa halvempiin energiahintoihin; korostetaan, että energiaa koskevassa luvussa on oltava selkeät takeet siitä, että EU:n ympäristönormeja ja ilmastotoimien tavoitteita ei vesitetä; kannustetaan EU:ta ja Yhdysvaltoja yhteistyöhön, jolla lopetetaan polttoaineveroa koskevat poikkeukset kaupallisessa lentotoiminnassa G20-sitoumuksen mukaisesti, jotta fossiilisten polttoaineiden tuesta voidaan asteittain luopua;

viii)        varmistetaan, että sopimuksin ei vaikuteta kummankaan osapuolen oikeuteen hallinnoida ja säännellä energialähteiden tutkimista, hyödyntämistä ja kehittämistä mutta syrjimättömyysperiaatetta sovelletaan, kun hyödyntämispäätös on tehty; pidetään ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti mielessä, että mikään sopimuksen kohta ei saa heikentää energiantuotantoa koskevia legitiimejä ja syrjimättömiä demokraattisesti tehtyjä päätöksiä; varmistetaan, että raaka-aineiden ja energian saanti olisi myös taattava syrjimättömältä pohjalta sekä EU:n että Yhdysvaltojen yrityksille ja että energiatuotteiden laatuvaatimuksia olisi noudatettava, mukaan luettuina energiatuotteiden hiilidioksidipäästöihin liittyviä vaikutuksia koskevat laatuvaatimukset, joita on kirjattu muun muassa polttoaineiden laatua koskevaan direktiiviin;

ix)          varmistetaan, että TTIP-ssä tuetaan ympäristöystävällisten tavaroiden ja palvelujen käyttöä ja edistämistä muun muassa helpottamalla niiden kehittämistä ja yksinkertaistetaan niiden vientiä ja tuontia ja hyödynnetään näin transatlanttisen talouden tarjoamaa merkittävää potentiaalia, joka liittyy ympäristöalalla ja taloudellisesti saavutettavaan hyötyyn, ja saatetaan päätökseen parhaillaan käynnissä olevat monenväliset neuvottelut ympäristöhyödykkeitä koskevasta sopimuksesta, jolla pyritään osaltaan torjumaan maailman lämpenemistä ja luomaan uusia ”vihreän talouden” työpaikkoja;

x)           varmistetaan, että TTIP toimii foorumina, jolla kehitetään energiatuotantoa ja energiatehokkuutta koskevia yhteisiä, kunnianhimoisia ja sitovia kestävän kehityksen normeja ottaen aina huomioon molempien osapuolien voimassa olevat normit, kuten EU:n energiamerkintöjä ja ekologista suunnittelua koskevat direktiivit, ja noudattaen niitä; kartoitetaan tapoja lisätä yhteistyötä energiaa koskevan tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin sekä vähähiilisen ja ympäristöystävällisen tekniikan edistämisen saralla;

xi)          varmistetaan, että TTIP:n avulla edistetään kalavarojen kestävää hoitoa, erityisesti laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) torjumista koskevassa osapuolten välisessä yhteistyössä;

xii)         varmistetaan, että TTIP:ssä on erillinen, kummankin neuvotteluosapuolen yhteiseen sitoumukseen perustuva pk-yrityksiä koskeva luku ja siinä pyritään luomaan vientiä harjoittavien pk-yritysten keräämien kokemusten perusteella Yhdysvaltoihin uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille pk-yrityksille (myös mikroyrityksille) esimerkiksi poistamalla kaksinkertaista sertifiointia koskevat vaatimukset, ottamalla käyttöön sääntelyjen eroja ja parhaita käytänteitä koskeva verkkopohjainen tietojärjestelmä, helpottamalla pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää tukijärjestelmiä, ottamalla rajoilla käyttöön nopeutettuja menettelyjä tai poistamalla tietyt enimmäistullit, joita sovelletaan edelleen; todetaan, että kummankin osapuolen olisi tehtävä yhteistyötä helpottaakseen pk-yritysten osallistumista transatlanttiseen kauppaan ja investointeihin erilaisilla mekanismeilla, esimerkiksi yhteisellä pk-yrityksiä palvelevalla yhteyspisteellä, jonka perustamisessa pk-yritysten sidosryhmillä olisi ratkaiseva rooli ja joka antaisi niille Yhdysvaltoja koskevaan vientiin, tuontiin ja investointeihin tarvittavia erityistietoja tullimaksuista, veroista, sääntelystä, tullimuodollisuuksista ja markkinamahdollisuuksista;

xiii)        varmistetaan, että TTIP:ssä on kattava investointia koskeva luku, jossa on määräyksiä sekä markkinoille pääsystä että investointisuojasta, koska pääoman saatavuus voi edistää työpaikkojen ja kasvun luomista; todetaan, että investointia koskevassa luvussa olisi pyrittävä varmistamaan eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten yritysten syrjimätön kohtelu niiden pyrkiessä sijoittautumaan toistensa alueelle, samalla kun otetaan huomioon eräiden tiettyjen alojen herkkä luonne; luvun määräyksissä olisi pyrittävä vahvistamaan Euroopan asemaa sijoituskohteena, parantamaan EU:n investointeja kohtaan tunnettua luottamusta Yhdysvalloissa sekä käsittelemään myös sijoittajien velvoitteita ja vastuukysymyksiä viittaamalla vertailukohtana muun muassa monikansallisia yrityksiä koskeviin OECD:n periaatteisiin sekä yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin YK:n periaatteisiin;

xiv)        varmistetaan, että investointisuojaa koskevat määräykset rajataan sijoittautumisen jälkeisiin määräyksiin ja niissä keskitytään kansalliseen kohteluun, suosituimpaan kansakuntaan, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen kohteluun sekä välittömältä ja välilliseltä pakkolunastukselta suojaamiseen, mukaan luettuna oikeus riittävän ja vaikuttavan korvauksen nopeaan saamiseen; suojaa koskevat normit ja investoijaa ja investointia koskevat määritelmät olisi laadittava oikeudellisesti täsmällisiksi siten, että suojellaan oikeutta sääntelyyn yleisen edun vuoksi, selvennetään epäsuoran pakkolunastuksen sisältöä ja ehkäistään perusteettomien tai turhien vaateiden esittäminen; todetaan, että vapaiden pääomasiirtojen olisi oltava unionin perussopimusten määräysten mukaisia ja niihin olisi liitettävä finanssikriisien tapauksessa vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskeva poikkeus, jonka voimassaoloaikaa ei rajoiteta;

xv)         varmistetaan kansainvälisten sopimusten sovellettavuus ja lopetetaan Yhdysvalloissa harjoitettu EU:n sijoittajien epätasa-arvoinen kohtelu, joka perustuu jäsenvaltioiden tekemiin voimassa oleviin sopimuksiin; varmistetaan, että ulkomaisia investoijia kohdellaan syrjimättömästi ja heille taataan oikeudenmukainen mahdollisuus hakea ja saada hyvitystä valituksensa johdosta antamatta heille kuitenkaan laajempia oikeuksia kuin kotimaisille investoijille;

–         tukeudutaan komission jäsenen Malmströmin kansainvälisen kaupan valiokunnalle 7. toukokuuta esittämään tausta-asiakirjaan ja kauppaministereiden neuvostossa käytäviin neuvotteluihin ja käytetään niitä perustana neuvoteltaessa uudesta ja tehokkaasta investointisuojajärjestelmästä, koska niissä on esitetty kipeästi kaivattuja uudistus- ja parannusehdotuksia;

–         otetaan huomioon EU:n ja Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmien kehittyneisyys ja luotetaan siihen, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen tuomioistuimet huolehtivat demokraattiseen legitiimiyteen perustuvan tehokkaan oikeudellisen suojan toteuttamisesta vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla;

–         ehdotetaan investoijien ja osavaltioiden väliseen riidanratkaisuun pysyvää ratkaisua, johon sovelletaan demokraattisia periaatteita ja valvontaa ja jossa julkisesti nimitetyt, riippumattomat ammattituomarit käsittelevät mahdollisia tapauksia avoimesti julkisissa kuulemisissa ja johon sisältyy muutoksenhakumekanismi ja jossa varmistetaan tehtyjen päätösten johdonmukaisuus sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden tuomioistuinten lainkäyttövallan kunnioittaminen;

–         todetaan, että keskipitkällä aikavälillä investointikiistojen ratkaisemiseen voisi soveltua parhaiten erillinen kansainvälinen investointituomioistuin;

xvi)        varmistetaan, että TTIP:hen sisällytetään kunnianhimoinen, tasapainoinen ja nykyaikainen immateriaalioikeuksia ja niiden tarkkaan määriteltyjä aloja koskeva luku, jossa käsitellään myös maantieteellisten merkintöjen tunnustamista ja tehostettua suojaa ja jossa otetaan huomioon suojelun oikeudenmukainen ja tehokas taso haittaamatta EU:ssa tarvittavaa tekijänoikeusjärjestelmän uudistamista ja varmistetaan immateriaalioikeuksien ja yleisen edun välinen oikea tasapaino ja etenkin tarve säilyttää kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuus jatkamalla TRIPS-sopimuksen suomien joustojen tukemista;

xvii)       pidetään erittäin tärkeänä sitä, että EU ja Yhdysvallat ovat jatkossakin sitoutuneita ja osallistuvat kansainvälisissä elimissä käytyihin keskusteluihin patenttien yhdenmukaistamisesta monenvälisesti ja maailmanlaajuisesti, ja varoittaa näin ollen yrittämästä sisällyttää TTIP-sopimukseen patenttilainsäädäntöön liittyviä määräyksiä esimerkiksi patentoitavuudesta tai armonajoista (grace periods);

xviii)       varmistetaan, että immateriaalioikeuksia koskevassa luvussa ei ole määräyksiä internetpalvelujen välittäjien vastuusta tai rikosoikeudellisista seuraamuksista voimaan saattamisen välineenä, koska parlamentti on torjunut aiemmin tämän ajatuksen ja ehdotetun väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen (ACTA);

xix)        varmistetaan EU:n maantieteellisten merkintöjen täysipainoinen tunnustaminen ja vahva oikeudellinen suoja sekä toimenpiteet, joita sovelletaan niiden epäasianmukaiseen käyttöön sekä harhaanjohtaviin tietoihin ja käytänteisiin; taataan tasapainoisen sopimuksen olennaisena osana kuluttajille näin suojattujen tuotteiden merkinnät, jäljitettävyys ja alkuperän aitous sekä tuottajien taitotiedon suojeleminen;

e)      avoimuutta, kansalaisyhteiskunnan osallisuutta, kansalaisille suunnattua ja poliittista tiedottamista:

i)       jatketaan pyrkimyksiä parantaa neuvottelujen avoimuutta saattamalla useampia neuvotteluehdotuksia yleisesti saataville Euroopan oikeusasiamiehen suositusten ja etenkin kansalaisten oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevien suositusten täytäntöön panemiseksi;

ii)           varmistetaan, että avoimuuspyrkimykset johtavat tarkoituksenmukaisiin käytännön tuloksiin muun muassa toteuttamalla Yhdysvaltojen kanssa tarkoituksenmukaisia järjestelyjä avoimuuden parantamiseksi, mukaan luettuina kaikkien neuvotteluasiakirjojen, myös konsolidoitujen tekstien, asettaminen Euroopan parlamentin jäsenten saataville huolehtien samalla asianmukaisesta luottamuksellisuudesta, jotta parlamentin jäsenet ja jäsenvaltiot voivat käydä rakentavia keskusteluja sidosryhmien ja kansalaisten kanssa; varmistamaan, että kummankin neuvotteluosapuolen olisi aina perusteltava kieltäytymisensä neuvotteluehdotuksen julkistamisesta;

iii)          edistetään entistä tiiviimpää jäsenvaltioiden – jotka ovat vastuussa neuvotteluvaltuuksista, joiden pohjalta komissio käynnisti neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa – osallistumista, pyrkien edistämään niiden aktiivista toimintaa, jotta ne parantavat unionin kansalaisille suunnattua viestintää sopimuksen soveltamisalasta ja mahdollisista hyödyistä 20. maaliskuuta 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä tehdyn sitoumuksen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että Euroopassa käydään TTIP:stä laajaa ja tosiasioihin perustuvaa julkista keskustelua, jossa kartoitetaan sopimukseen liittyviä aitoja huolenaiheita;

iv)          tehostetaan useiden sidosryhmien jatkuvaa ja avointa osallistumista koko neuvotteluprosessiin; kannustetaan kaikkia sidosryhmiä osallistumaan aktiivisesti neuvotteluihin, esittämään niitä koskevia aloitteita ja jakamaan niitä koskevaa tietoa;

v)           kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan kansalliset parlamentit mukaan perustuslaillisten velvoitteiden mukaisesti ja annetaan jäsenvaltioille kaikki tarvittava tuki tämän tehtävän hoitamiseen ja pyritään vahvemmin tavoittamaan kansalliset parlamentit, jotta ne olisivat asianmukaisesti perillä käynnissä olevista neuvotteluista;

vi)          kehitetään Euroopan parlamentin tiivistä osallistumista ja pyritään entistä tiiviimpään jäsenneltyyn vuoropuheluun, jolla jatketaan neuvotteluprosessin tiivistä seuraamista ja ylläpidetään yhteyksiä komissioon, jäsenvaltioihin, Yhdysvaltain kongressiin ja hallitukseen sekä sidosryhmiin Atlantin kummallakin puolella, jotta varmistetaan lopputulos, joka hyödyttää kansalaisia EU:ssa, Yhdysvalloissa ja muualla;

vii)         varmistetaan, että TTIP:tä ja sen tulevaa täytäntöönpanoa täydennetään syventämällä transatlanttista parlamentaarista yhteistyötä käyttäen perustana transatlanttista lainsäätäjien vuoropuhelua ja siitä saatuja kokemuksia, minkä olisi tulevaisuudessa johdettava laajempiin ja tehokkaampiin poliittisiin puitteisiin, joilla kehitetään yhteistä lähestymistapaa, lujitetaan strategista kumppanuutta ja parannetaan EU:n ja Yhdysvaltojen välistä maailmanlaajuista yhteistyötä;

2.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset, komissiolle ja tiedoksi neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Yhdysvaltojen hallitukselle ja kongressille.

(1)

         http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-11103-2013-DCL-1/fi/pdf

(2)

         http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_Data/docs/pressdata/en/ec/141920.pdf

(3)

         http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/EN/foraff/145906.pdf

(4)

         http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-14-1820_en.htm

(5)

         http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-79-2014-INIT/fi/pdf

(6)

         http://ec.europa.eu/priorities/docs/pg_fi.pdf

(7)

         http://ec.europa.eu/news/2014/docs/c_2014_9052_fi.pdf

(8)

         http://europa.eu/rapid/press-release_IP-14-2341_en.htm

(9)

          http://ec.europa.eu/dgs/health_consumer/information_sources/docs/from_farm_to_fork_2004_en.pdf

(10)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153022.pdf

(11)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153023.pdf

(12)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153024.pdf

(13)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153025.pdf

(14)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153026.pdf

(15)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153027.pdf

(16)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153028.pdf

(17)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153029.pdf

(18)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153030.pdf

(19)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153031.pdf

(20)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153032.pdf

(21)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/february/tradoc_153120.pdf

(22)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/may/tradoc_152512.pdf

(23)

        http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/march/tradoc_153259.pdf

(24)

        EUVL C 68 E, 7.3.2014, s. 53.

(25)

        Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0227.

(26)

        Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0009.


PERUSTELUT

EU:n neuvotellessa kansainvälisestä sopimuksesta, kuten TTIP-sopimuksesta, Euroopan parlamentilla on työjärjestyksen 108 artiklan 4 kohdan perusteella oikeus ilmaista kantansa sopimukseen kaikissa neuvotteluvaiheissa. Esittelijä haluaa hyödyntää tilaisuutta ja arvioida yli puolitoista vuotta kestäneiden neuvottelujen keskeisiä tuloksia sekä tuoda julki Euroopan parlamentin kannan mahdolliseen TTIP-sopimukseen liittyviin keskeisiin näkökohtiin. Euroopan parlamentin mietinnössä olisi annettava uutta vauhtia neuvotteluille, nyt kun uusi komissio on astunut virkaansa ja kun Yhdysvalloissa on toimitettu välivaalit.

Mietintö on jatkotoimi edellisellä vaalikaudella hyväksytyille päätöslauselmille, joissa tarkasteltiin Yhdysvaltojen kanssa lokakuussa 2012 ja toukokuussa 2013 käytyjä kauppa- ja investointineuvotteluja. Esittelijä pyrki olemaan mahdollisimman kattava ja tarjoamaan parlamentin eri valiokuntien jäsenille tilaisuuden harkittujen näkökantojen esittämiseen prosessia varten. Parlamentilla on viimeinen sana päätettäessä EU:n ja kolmansien valtioiden välisten kauppasopimuksien ratifioinnista. Sopimus voi tulla voimaan ainoastaan parlamentin hyväksynnällä. ACTA-sopimuksen (henkisen omaisuuden suojaaminen digitaalialalla) torjuminen on osoittanut, että Euroopan parlamentti suhtautuu hyvin vakavasti rooliinsa kauppapolitiikassa.

Kun otetaan huomioon unionin kansalaisten esittämä kritiikki ja neuvottelujen kohteena olevan sopimuksen saama nihkeä vastaanotto yleisessä mielipiteessä, parlamentti jatkaa toimiaan mahdollisimman korkeatasoisen avoimuuden saavuttamiseksi ja takaa, että ainoastaan hyvä sopimus hyväksytään – sopimus, jossa kunnioitetaan unionin arvoja, kannustetaan kestävää kasvua ja edistetään kaikkien kansalaisten hyvinvointia.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.4.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

(2014/2228(INI))

Valmistelija: Francisco José Millán Mon

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että EU ja USA ovat strategisia kumppaneita; korostaa, että transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) on merkittävin viimeaikainen EU:n ja Yhdysvaltojen hanke ja että se antaa transatlanttiselle kumppanuudelle kaupallisia näkökohtia pidemmälle ulottuvaa uutta pontta; korostaa, että sen onnistuneella toteutuksella on suuri geopoliittinen merkitys ajankohtana, jolloin Yhdysvallat on kääntymässä kohti Aasiaa ja toteuttamassa Tyynenmeren kumppanuuden; korostaa, että TTIP:llä ennakoidaan olevan myönteinen vaikutus työllisyyteen, kilpailukykyyn ja kasvuun näillä kahdella talousalueella, joista kumpikin on kärsinyt kriisistä; korostaa, että nämä neuvottelut olisi käytävä mahdollisimman avoimella ja seurattavalla tavalla;

2.  korostaa, että kauppapolitiikka on keskeinen osa EU:n ulkoista toimintaa ja sellaisena se on muotoiltava tavalla, joka on yhdenmukainen muun ulkopolitiikan ja muiden poliittisten välineiden kanssa; kannustaa siksi tiiviiseen vuorovaikutukseen asiaankuuluvien komission jäsenten, pääosastojen, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja jäsenvaltioiden välillä;

3.  panee merkille, että TTIP:llä on strategista merkitystä vahvistettaessa ja muotoiltaessa sääntöihin perustuvaa maailmanlaajuisen kaupan ja talouden ohjausta EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisten arvojen perusteella erityisesti yhä moninapaisemmassa maailmassa; toteaa, että sen vaikutukset ovat suuremmat kuin sen kahdenväliset seuraukset, sillä se tarjoaa mahdollisuuden laatia yhteisiä säännöksiä ja sääntöjä, jotka voitaisiin myöhemmin hyväksyä maailmanlaajuisella tasolla; korostaa tässä suhteessa sitä, että EU:n käymiä kahdenvälisiä neuvotteluja ei saa pitää korvikkeena kaupan vapauttamiselle edelleen WTO:n puitteissa vaan pikemminkin ponnahduslautana siihen;

4.  korostaa, että TTIP:llä ei saa alentaa normeja tärkeissä asioissa, kuten kuluttajansuoja, terveydenhuolto, työelämän oikeudet tai ympäristö, vaan siinä on pikemminkin otettava huomioon EU:n ja USA:n sääntelyjärjestelmien erot ja pyrittävä tiukempiin normeihin mallina muulle maailmalle, koska näin vahvistetaan EU:n maailmanlaajuista taloudellista asemaa ja edistetään sen arvoja; korostaa, että sijoitussuojaa koskevassa luvussa olevia määräyksiä ei pitäisi tulkita siten, että niillä heikennetään EU:n ja jäsenvaltioiden oikeutta hyväksyä ja panna täytäntöön toimivaltuuksiensa mukaisesti toimenpiteitä oikeutettujen julkisen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi;

5.  korostaa, että TTIP:n kummankin osapuolen on sitouduttava kannustamaan yrityksiä noudattamaan OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille; toteaa, että osapuolten olisi tehtävä yhteistyötä ammattiliittojen kanssa, kun valvotaan että monikansalliset yritykset noudattavat toimintaohjeita;

6.  pyytää komissiota ottamaan julkisten hankintojen yhteydessä huomioon puolustus- ja turvallisuusalojen arkaluonteisuuden ja ottamaan huomioon valtioiden ja hallitusten päämiesten vuonna 2013 puolustusasioita käsittelevässä neuvostossa asettamat tavoitteet, joilla edistettiin Euroopan turvallisuus- ja puolustusmarkkinoiden ja Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan luomista;

7.  korostaa, että TTIP:n toteuttaminen luo edellytykset laajalle talousalueelle, johon kuuluisi kolmansia maita, joiden kanssa EU:lla ja Yhdysvalloilla on läheiset kaupalliset ja taloudelliset suhteet; pyytää komissiota varmistamaan, että lopullista ratkaisua voitaisiin laajentaa, jotta läheistä yhteistyötä voitaisiin tehdä niiden maiden kanssa, joiden kanssa EU ja Yhdysvallat ovat tehneet vapaakauppasopimukset, ja kuulemaan prosessin aikana erityisesti niitä maita, joihin TTIP-sopimuksella on vaikutusta, kuten Meksikoa ja Kanadaa NAFTA-sopimuksen vuoksi, Turkkia EU:n tulliunionin vuoksi ja ETA-maita: toteaa tutkimusten osoittavan, että TTIP:llä olisi myönteinen vaikutus kolmansien maiden talouksiin ja että se tarjoaisi kehitysmaille uusia mahdollisuuksia;

8.  korostaa, että EU:n energiatoimitukset ovat peräisin suurimmaksi osaksi ulkomaisista lähteistä ja pyytää siksi komissiota varmistamaan, että TTIP-sopimukseen sisällytetään merkityksellinen energialuku; korostaa, että TTIP:n avulla voitaisiin monipuolistaa EU:n hiilivetytoimituksia ja edistää EU:n energiavarmuutta; kehottaa komissiota tutkimaan keinoja, joilla nämä mahdollisuudet voidaan hyödyntää noudattaen tiukkoja ympäristönormeja, siirtymistä vähäpäästöisiin talouksiin ja EU:n kunnianhimoisia ilmastonmuutostavoitteita; korostaa, ettei sopimuksella pitäisi olla vaikutusta muuttaa kunkin sopimusosapuolen oikeutta valvoa omien energialähteidensä etsintää ja hyödyntämistä;

9.  katsoo, että tätä sopimusta olisi tuettava syventämällä transatlanttista parlamentaarista yhteistyötä ja että TTIP:n avulla tapahtuvan kauppa- ja investointiyhteyksien vahvistamisen pitäisi tulevaisuudessa johtaa laajempiin ja tehokkaampiin poliittisiin puitteisiin, joilla lujitetaan strategista kumppanuutta ja parannetaan EU:n ja Yhdysvaltojen välistä maailmanlaajuista yhteistyötä; korostaa, että sääntely-yhteistyön vahvistamiseksi luodut välineet eivät saisi vaikuttaa EU:n ja Yhdysvaltojen lainsäädäntömenettelyihin ja että kaikki lainsäätäjät on aina otettava mukaan asiaankuuluvalla tavalla ja parlamentaaristen oikeuksiensa mukaisesti elimeen, joka voidaan luoda tulevan sääntely-yhteistyön edistämiseksi; korostaa myös, että kaikki asianomaiset sidosryhmät on otettava mukaan;

10. muistuttaa komissiota, että Yhdysvallat ei vielä ole poistanut viisumivaatimuksia viideltä EU:n jäsenvaltiolta;

11. panee merkille, että komissio on ryhtynyt toimenpiteisiin neuvottelujen avoimuuden lisäämiseksi; tunnustaa, että edistystä on jo saavutettu; pyytää komissiota jatkamaan myös Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa pyrkimyksiään tehdä neuvotteluista parlamentaarisesti avoimempia myös neuvotteluasiakirjoihin tutustumisen suhteen; korostaa, että asianmukainen viestintä kansalaisyhteiskunnan kanssa on oleellista sopimuksen onnistumisen varmistamiseksi, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ulkoista tiedottamistaan; toivoo, että komission avoimempaa lähestymistapaa sovelletaan myös muihin kauppaneuvotteluihin.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

31.3.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

20

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Francisco Assis, Amjad Bashir, Mario Borghezio, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Lorenzo Cesa, Aymeric Chauprade, Andi Cristea, Arnaud Danjean, Mark Demesmaeker, Knut Fleckenstein, Anna Elżbieta Fotyga, Eugen Freund, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Afzal Khan, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, David McAllister, Jean-Luc Mélenchon, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Vincent Peillon, Alojz Peterle, Kati Piri, Andrej Plenković, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Sofia Sakorafa, Jacek Saryusz-Wolski, Alyn Smith, Jaromír Štětina, Charles Tannock, Ivo Vajgl, Johannes Cornelis van Baalen, Geoffrey Van Orden, Hilde Vautmans

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Reinhard Bütikofer, Angel Dzhambazki, Neena Gill, Marek Jurek, Antonio López-Istúriz White, György Schöpflin, Igor Šoltes, Janusz Zemke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Dieter-Lebrecht Koch


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.2.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

(2014/2228(INI))

Valmistelija: Arne Lietz

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pyytää komissiota noudattamaan kauppasuhteissa Lissabonin sopimuksen 208 artiklaa ja sisällyttämään transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuuteen (TTIP) yksiselitteisen maininnan kehitysyhteistyöpolitiikasta yhtenä oikeutettuna julkisen politiikan tavoitteena sekä maininnan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteesta ja edellyttämään, että kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet otetaan huomioon toteutettaessa muita sellaisia politiikkoja, jotka todennäköisesti vaikuttavat kehitysmaihin;

2.  pyytää komissiota pitämään mielessä, että kun otetaan huomioon transatlanttisen talouden koko ja laajuus, TTIP:n vaikutukset ulottuvat paljon kahdenvälisiä suhteita laajemmalle ja kohdistuvat epäilemättä kehitysmaihin, koska tällainen suuren luokan kauppasopimus todennäköisesti muovaa maailmanlaajuisen kaupankäynnin sääntöjä ja luo uusia standardeja; pyytää komissiota teettämään, sitten kun TTIP:n määräykset ovat tarkemmin tiedossa, riippumattoman tutkimuksen TTIP:n vaikutuksista kehitysmaihin sekä tuleviin kestävää kehitystä koskeviin tavoitteisiin, sillä neuvotteluvaltuutuksen sanamuoto on niin yleinen, ettei mahdollisista heijastevaikutuksista kehitysmaihin ole vieläkään varmuutta;

3.  pyytää komissiota ottamaan huomioon, että TTIP:n vaikutukset kehitysmaihin vaihtelevat niiden taloudellisen rakenteen ja nykyisten kauppasuhteiden mukaan; pyytää komissiota ottamaan huomioon myös sen, että suurin osa kehitysmaista hyötyy jonkinasteisista EU:n ja Yhdysvaltojen myöntämistä tullietuuksista; kehottaa komissiota tehostamaan kehitysmaiden kanssa käytävää vuoropuhelua TTIP:n vaikutuksien arvioimiseksi sekä ottamaan huomioon todennäköisen riskin etuuksien menetyksestä ja siitä seuraavan kaupan uudelleen ohjautumisen joidenkin kehitysmaiden tapauksessa;

4.  kehottaa komissiota korostamaan kehitysmaiden kanssa käymässään vuoropuhelussa TTIP:n potentiaalia luoda uusia mahdollisuuksia kehitysmaille maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä lisääntyvän kasvun ja EU:ssa ja Yhdysvalloissa tapahtuvan vientituotteiden kysynnän lisääntymisen ansiosta sekä siksi, että kaupan kustannukset alenevat, mikä johtuu tarpeesta mukautua vain yksiä markkinoita koskeviin sääntöihin ja standardeihin molemmille markkinoille pääsemiseksi; suosittelee, että komissio supistaa velvoitteiden noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia (varsinkin pk-yritysten tapauksessa) ja tukee aloitteita, joilla edistetään kehitysmaiden sisällyttämistä maailmanlaajuisiin arvoketjuihin soveltuvien kehitysyhteistyövälineiden avulla;

5.  kehottaa komissiota tarjoamaan kehitysmaille poliittista tukea ja teknistä apua alueellisen integraation vahvistamisessa ja vahvempien alueellisten talousalueiden luomisessa sekä muuttamaan lähestymistapaansa oikeudenmukaisemmaksi sellaisia talouskumppanuussopimuksia koskevissa neuvotteluissaan, joiden tarkoituksena on luoda varmat puitteet EU:n ja AKT-maiden välisille kauppa- ja investointivirroille;

6.  kehottaa komissiota varmistamaan, ettei TTIP vähennä WTO:n merkitystä, että se osaltaan edistää oikeudenmukaisen ja kestävän maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän luomista ja että varotaan sysäämästä marginaaliin kehitysmaiden kannalta tärkeitä kysymyksiä, kuten elintarviketurva, maataloustuet ja ilmastonmuutoksen hillitseminen, ja kehottaa komissiota jouduttamaan ponnisteluja asian viemiseksi eteenpäin monenkeskisillä foorumeilla ja erityisesti WTO:ssa, EU:n etuoikeutena, jotta Dohan kierroksen monenväliset neuvottelut saadaan onnistuneesti päätökseen, sillä se on paras keino saada aikaan osallistava ja kaikkia hyödyttävä kauppajärjestelmä; pyytää komissiota myös varmistamaan, että TTIP:n kolmas pilari on sopusoinnussa niiden monenvälisien sääntöjen kanssa, joilla WTO määrää kehitysmaita koskevista poikkeuksista ja erityisesti niistä, jotka koskevat mahdollisuutta asettaa energia-alaan ja raaka-aineiden saatavuuteen liittyviä vientirajoituksia;

7.  pyytää komissiota edistämään neuvotteluissa ihmisoikeuksia, ILO:n normeja, ihmisarvoista työtä, ympäristönsuojelua, kaikille laadukkaita julkisia palveluja, sosiaaliturvaa, julkista ja yleistä sairauskulujen korvausjärjestelmää, yleistä lääkkeiden saatavuutta sekä elintarvikkeiden ja tuotteiden turvallisuutta koskevia maailmanlaajuisesti korkeatasoisimpia standardeja; kehottaa EU:ta nousemaan johtavaan asemaan kehitysmaiden etujen puolustajana;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään neuvottelujen avoimuutta ja demokraattisuutta tehostamalla kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa käytävää vuoropuhelua.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.2.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

7

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Nathan Gill, Enrique Guerrero Salom, Maria Heubuch, Hans Jansen, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Davor Ivo Stier, Bogdan Brunon Wenta, Rainer Wieland, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marina Albiol Guzmán, Juan Fernando López Aguilar, Judith Sargentini

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Kosma Złotowski


TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.3.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

(2014/2228(INI))

Valmistelija: Jeppe Kofod

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pyytää komissiota ottamaan huomioon seuraavat suositukset:

a.  varmistetaan, että neuvottelujen tuloksena on kattava ja pitkälle menevä TTIP-sopimus, jolla tehostetaan oikeudenmukaista kilpailua Atlantin molemmilla puolilla, ottamalla samalla huomioon Euroopan sosiaalisen markkinatalouden arvot ja varmistamalla kuluttajien, teollisuuden ja sijoittajien edut, tehostamalla laadukkaiden työpaikkojen luomista ja kasvua sekä varmistamalla, että sääntely-yhteistyö on sellaista, ettei demokraattista valvontaa heikennetä millään tavalla Atlantin kummallakaan puolella ja että pyritään siirtymään kestävämpään yhteiskuntaan;

b.  ryhdytään välittömiin toimiin sen varmistamiseksi, että rahoitusalan toimijoiden kauppa ja investoinnit Atlantin molemmilla puolilla sekä kaikkien palveluntarjoajien yhtäläinen markkinoille pääsy Yhdysvalloissa ja Euroopassa perustuvat mahdollisimman tiukkoihin sääntelyvaatimuksiin samalla kun pyritään tiukentamaan suojelutasoa etenkin työterveys ja -turvallisuus-, kuluttaja- sekä työlainsäädännön, sosiaalisia oikeuksia ja rahoituspalvelujen sääntelyä koskevan lainsäädännön ja ympäristölainsäädännön, elintarvikesääntelyn ja tietosuojan alalla; varmistetaan, että määräyksillä ei estetä kyseisten vaatimusten tiukentamista tulevaisuudessa siten, että ne joko asiallisesti estävät sen tai aiheuttavat sääntelyyn liittyviä haittoja; ja varmistetaan, että TTIP-sopimus sisältää erityisen pk-yrityksiä koskevan luvun;

c.  todetaan, että sääntelyvaatimuksia koskeva tarkka sopimus voi muodostaa maailmanlaajuisesti ennakkotapauksen tuleville kauppa- ja investointisopimuksille ja vähentää yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, aiheutuvia kustannuksia kaikkialla maailmassa;

d.  otetaan huomioon, että eniten TTIP-sopimuksesta voivat hyötyä pk-yritykset, sillä suuryrityksillä on mittakaavaetuja, jotka mahdollistavat niille helposti markkinoille pääsyn Atlantin molemmilla puolilla ja että pk-yrityksillä ei ole taloudellisia, oikeudellisia eikä muita resursseja, joilla ne voivat selvitä sääntelyeroista ja muista kaupan esteistä;

e.  varmistetaan valtion tukia koskevien sääntöjen ja valtion tukien jakamisen avoimuutta ja tietojenvaihtoa niistä samalla, kun varmistetaan yleisen taloudellisen edun mukaisten palvelujen tarjoaminen sekä tiiviimpi yhteistyö kilpailuviranomaisten kanssa fuusioiden, kartellien torjumisen, valtioenemmistöisten yhtiöiden ja tukien suhteen; ryhdytään välittömiin toimiin sen varmistamiseksi, että sopimukseen sisällytetään kilpailuasioita koskeva luku;

f.   ryhdytään välittömiin toimiin sen varmistamiseksi, että markkinoille pääsyä koskevat neuvottelut rahoituspalveluista yhdistetään vastavuoroiseen tunnustamiseen ja rahoitusalan sääntelyn yhtenäistämiseen tiukemmalle tasolle, mistä käy ilmi, että tiukempien vaatimusten ja yleisen edun edistäminen on ensisijainen tavoite; tuetaan yhä tiukempia kansainvälisiä normeja muissa kansainvälisissä yhteyksissä meneillään olevissa yhteistyötoimissa – kuten Basel III prosessissa – rajoittamatta EU:n ja sen jäsenvaltioiden viranomaisten kykyä säännellä ja valvoa finanssituotteita ja -käytäntöjä suorittaessaan sääntely- ja valvontatehtäviään;

g.  tekemään kaikkensa käyttääkseen täysimääräisesti hyödyksi TTIP-neuvottelujen tarjoaman mahdollisuuden siirtyä yhdessä eteenpäin rahoituspalvelujen alalla myönteisellä ja rakentavalla tavalla, samalla kun kiinnitetään huomiota siihen, mitä molemmilla puolilla on jo saavutettu tässä asiassa; todetaan, että keskustelunaiheita voisivat olla esimerkiksi kahdenväliset neuvottelut ennen uusia lakiesityksiä, avoimuus sidosryhmien suhteen, kun on kyse rahoituskysymyksiä koskevista kahdenvälisistä neuvotteluista ja vastuuvelvollisuuden lisääminen valittujen elinten suhteen;

h.  pidätytään antamasta lisäsitoumuksia markkinoille pääsystä rahoituspalvelujen alalla, koska keskinäiset kytkökset, monimutkaisuus ja liian suuret yksiköt synnyttävät ja levittävät järjestelmäriskejä ja ovat uhka rahoitusvakaudelle;

i.   antamaan direktiivin veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjuntaa koskevista toimista, jotta voidaan lopettaa sellaisten yritysten, erityisesti monikansallisten yritysten, haitallinen kilpailu, jotka järjestävät yleiset veroasiansa usein Atlantin toiselle puolelle siten, että ne voivat OECD:n toimet huomioon ottaen hyötyä siirtymisestä alhaisemman verotusjärjestelmän piiriin; varmistamaan, että off shore -rahastoja, joiden hoitajat toimivat Atlantin molemmilla puolilla, vaaditaan perustamaan pääkonttorinsa kotimaahan; todetaan, että välittömillä toimilla on varmistettava automaattinen tietojenvaihto ja maakohtainen raportointi veroasioista, pk-yrityksiä lukuun ottamatta; perustetaan unionin tasoinen määritelmä ja luettelo veroparatiiseista, jossa otetaan huomioon OECD:n tekemä työ;

j.   ryhdytään välittömiin toimiin, joilla sopimukseen sisällytetään oikeudellisia toimia, joilla torjutaan aggressiivista verosuunnittelua ja pääomien järjestelmällistä siirtämistä Atlantin yli ja joilla varmistetaan, että jälkimmäinen perustuu taloudelliseen toimintaan eikä sillä pyritä välttämään tuotantovaltion veroja; huolehditaan maksutasetilastojen avoimuuden ja yksityiskohtaisuuden lisäämisestä Atlantin toisella puolella;

k.  ryhtymään kiireellisiin toimiin, jotta eurooppalaisten yritysten, pk-yritykset mukaan luettuna, oikeudenmukainen kilpailukyky ja yhtäläinen oikeus Yhdysvaltojen julkisia sopimuksia ja julkisia hankintoja koskeville markkinoille pääsyyn varmistettaisiin ja taattaisiin, että niihin sisällytetään sosiaalisten, eettisten ja ympäristöä koskevien vaatimusten noudattaminen; tunnustetaan, että nykyinen epätasapaino Yhdysvaltojen julkisten hankintojen markkinoille pääsyssä verrattuna EU:n markkinoihin on epäoikeudenmukaista kilpailua; tunnustetaan, että 85 prosenttia EU:n julkisista tarjouskilpailuista on jo avoimia yhdysvaltalaisille toimittajille, kun taas ainoastaan 32 prosenttia Yhdysvaltojen tarjouskilpailuista on avoimia EU:n toimittajille; varmistetaan, että äskettäin hyväksyttyjä EU:n säännöksiä julkisista hankinnoista noudatetaan edelleen;

l.   varmistetaan, että hiljattain hyväksyttyjä julkisia hankintoja koskevia EU:n sääntöjä suojellaan ja tuetaan neuvotteluissa, erityisesti niitä, jotka koskevat pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintasopimuksiin, parhaaseen hinta-laatusuhteeseen perustuvia valintaperusteita halvimman hinnan sijasta, yhteisötalouden yrityksille varattuja markkinaosuuksia sekä hankintaviranomaisten mahdollisuutta edistää yhteisöjen välistä yhteistyötä ja säilyttää kynnysarvot, joiden perusteella tarjouskilpailuun ei sovelleta EU:n eikä kansainvälisiä sääntöjä; taataan, että EU:n yrityksiä ei syrjitä niiden osallistuessa julkiseen hankintaan Yhdysvalloissa ja että niillä on vastaavanlainen avoin pääsy tarjouskilpailuun kuin yhdysvaltalaisilla yrityksillä Euroopassa EU:n julkisia hankintoja koskevien sääntöjen seurauksena;

m. ryhdytään välittömästi ennakoiviin toimiin, joilla torjutaan protektionismia ja puututaan Yhdysvaltojen markkinoille pääsyä haittaavaan lainsäädäntöön;

n.  varmistetaan, että kaikkien TTIP-järjestelmän puitteissa sovellettavissa riitojenratkaisumekanismeissa noudatetaan täydellistä avoimuutta sekä demokratian periaatteita ja demokraattista valvontaa ja että ne eivät ole ristiriidassa hallitusten sääntelyoikeuden kanssa;

o.  ryhdytään välittömiin toimiin sen varmistamiseksi, että valitaan positiiviseen luetteloon perustuva lähestymistapa, jotta kaikki TTIP-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat julkiset palvelut nimenomaisesti sisällytetään sopimuksessa olevaan luetteloon, ja että sopimukseen ei sisälly keskeyttämis- ja salpalausekkeita;

p.  tunnustetaan ja korostetaan valtiojohtoisten yritysten sekä muiden merkittävien julkisten palvelujen ja yleisen edun mukaisten palvelujen julkisen omistuksen merkitystä ja kehotetaan jättämään ne sopimuksen ulkopuolelle; varmistetaan, että TTIP ei vaikuta julkisten palvelujen hoitoon, kuten jäsenvaltioiden komissiolle myöntämissä toimivaltuuksissa todetaan;

q.  tunnustetaan, että TTIP-sopimus hyödyttää enemmän pk-yrityksiä kuin suuryrityksiä ja että tariffien poistaminen, tullimenettelyjen yksinkertaistaminen ja tuotestandardien yhdenmukaistaminen helpottaa huomattavasti pk-yritysten osallistumista transatlanttiseen kauppaan ja että TTIP-sopimus on ensimmäinen vapaakauppasopimus, jossa on pk-yrityksille omistettu luku; työskennellään EU:n ja USA:n nykyisen pk-yrityksiä koskevan yhteistyön kiinteyttämiseksi; työskennellään sellaisten verkkosivustojen perustamiseksi, joista sekä eurooppalaiset että yhdysvaltalaiset pk-yritykset voisivat saada tietoja tariffeista, tullimenettelyistä ja kaikista tuotteisiin sovellettavista säännöksistä sekä Yhdysvaltojen liittovaltiotasolla ja paikallistasolla että EU:n unionitasolla ja jäsenvaltiotasolla;

r.   varmistetaan, että EU:n kilpailulainsäädäntöä noudatetaan asianmukaisesti kaikilla aloilla, erityisesti digitaalimarkkinoilla;

s.   varmistetaan, että sopimuksessa noudatetaan täysimääräisesti työntekijöiden oikeuksia ja suojaa eikä heikennetä niitä helpottamalla markkinoille pääsyä ja lisäämällä kilpailua;

t.   kiinnitetään huomiota siihen, että sopimuksella on poliittista ja taloudellista merkitystä, sillä se allekirjoitetaan Atlantin molemmilla puolilla, joille on yhteistä turvallisuus sekä vapauden, tasa-arvon, demokratian, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen markkinatalouden arvot;

u.  kiinnitetään huomiota epävarmuuksiin, joita TTIP-neuvotteluihin liittyy, ja niiden hälventämiseksi kehottaa komissiota tekemään neuvotteluista niin avoimia kuin mahdollista ja käynnistämään Euroopan laajuisen tiedotuskampanjan;

v.  ryhdytään lisätoimiin, joilla parannetaan neuvottelujen avoimuutta erityisesti suhteessa tietojen suoraan saatavuuteen alueellisella ja paikallisella tasolla;

w. varmistetaan neuvottelujen avoimuus koko prosessin ajan SEUT-sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisen komission velvoitteen mukaisesti, jossa parlamentti on pidettävä välittömästi täysin ajan tasalla neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja että EU:n tuomioistuin on tuoreessa päätöksessään todennut tämän velvoitteen pakolliseksi; pyrkimään Yhdysvaltojen hallinnon kanssa sopimukseen siitä, että kaikki parlamenttien jäsenet saavat tutustua konsolidoituihin neuvotteluteksteihin; varmistetaan, että kansalaiset saavat käyttöönsä kaikkien osapuolten asiaankuuluvat neuvotteluasiakirjat, lukuun ottamatta niitä, jotka on tapauskohtaisesti selkein perustein määriteltävä luottamuksellisiksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti;

x.  ehdotetaan pk-yrityksille aloitteita, jotka koskevat markkinoille pääsyä ja investointien aloittamista Atlantin toisella puolella;

y.  varmistetaan, että Euroopan parlamentilla on asianmukainen rooli sääntelyn lähentämistä koskevissa päätöksissä sopimuksen ratifioinnin jälkeen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.3.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

13

9

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerolf Annemans, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Esther de Lange, Fabio De Masi, Anneliese Dodds, Markus Ferber, Jonás Fernández, Elisa Ferreira, Sven Giegold, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Othmar Karas, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Werner Langen, Sander Loones, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Fulvio Martusciello, Marisa Matias, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Dariusz Rosati, Alfred Sant, Molly Scott Cato, Peter Simon, Renato Soru, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Paul Tang, Michael Theurer, Ramon Tremosa i Balcells, Ernest Urtasun, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Cora van Nieuwenhuizen, Jakob von Weizsäcker, Pablo Zalba Bidegain, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Matt Carthy, Philippe De Backer, Jeppe Kofod, Thomas Mann, Morten Messerschmidt, Siegfried Mureșan, Michel Reimon, Miguel Urbán Crespo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jussi Halla-aho


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.4.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

(2014/2228(INI))

Valmistelija: Marian Harkin

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–   ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 julkaistun komission vaikutustenarviointiraportin EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteiden tulevaisuudesta,

1.  esittää transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta meneillään olevien neuvottelujen yhteydessä neuvostolle seuraavat suositukset:

     i)          varmistetaan, että TTIP-sopimuksella turvataan olemassa olevat työpaikat ja myötävaikutetaan kouriintuntuvasti ja myönteisesti voimakkaan ja kestävän kasvun turvaamiseen ja aikaansaamiseen niin, että maksimoidaan mahdollisuudet luoda korkeamman pätevyystason työpaikkoja, jotka vastaavat työmarkkinoiden uusia tarpeita sekä auttavat paremmilla ja kestävimmillä työpaikoilla EU:ta saavuttamaan vuoden 2020 tavoitteen 75 prosentin työllisyydestä, kun otetaan huomioon, että kauppa ei ole päämäärä sinänsä vaan keino hyvinvoinnin lisäämiseen; noudatetaan yleisiä työmarkkinanormeja eikä heikennetä niitä; varmistetaan, että normeja, erityisesti sosiaalisia normeja, ympäristönormeja sekä työterveys- ja työturvallisuusnormeja ei heikennetä sääntelyllä ja että niitä voidaan parantaa;

     ii)         annetaan parlamentille ajantasaisia arvioita TTIP-sopimuksen vaikutuksista työllisyyteen ja kasvuun EU:ssa, erityisesti Keski- ja Kaakkois-Euroopassa sijaitsevissa jäsenvaltioissa;

     iii)         varmistetaan, että ryhdytään toimiin koulutusjärjestelmien uudistamiseksi niin, että kehitetään uusia taitoja ja pätevämpiä työntekijöitä, jolloin pääsy työmarkkinoille helpottuu;

     iv)        varmistetaan, että mahdollisen sopimuksen sosiaaliset ja ympäristövaikutukset arvioidaan perusteellisesti käymällä avointa keskustelua;

     v)         arvioidaan, voiko yhteisten sosiaalisten ja ympäristönsuojelunormien määritteleminen Yhdysvaltojen kanssa heikentää eurooppalaisia kollektiivisia etuuksia ja lisätä jäsenvaltioiden välisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroja;

     vi)        varmistetaan kaikissa TTIP-sopimuksen luvuissa, ettei sopimus saa missään tapauksessa johtaa jäsenvaltion ja unionin normien heikentymiseen, kiertämiseen tai mitätöimiseen seuraavilla aloilla: työntekijöiden oikeudet, työolot, sosiaaliturva, sosiaalinen osallisuus ja sosiaalinen suojelu, työterveys ja -turvallisuus, ammatillinen koulutus, ammatillinen pätevyys, työntekijöiden ja eläkeläisten vapaa liikkuvuus, työmarkkinavuoropuhelu, syrjimättömyys työpaikalla ja työmarkkinoilla; varmistetaan lisäksi, että TTIP-sopimus sisältää työlainsäädäntöä ja työvoimapolitiikkaa kaikilla hallinnon tasolla koskevia kattavia ja sitovia määräyksiä, jotka ovat ILO:n yleissopimusten ja ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman mukaisia; varmistetaan, ettei kauppaa tai investointeja edistetä työlainsäädäntöä heikentämällä; varmistetaan, että riitatapauksissa työoikeudellisiin säännöksiin sovelletaan riitojenratkaisumekanismia, mukaan lukien mahdollisuus määrätä kauppapakotteita; katsotaan, että tässä tapauksessa ILO:n valvontaelimet voivat olla näkyvässä roolissa;

     vii)        ilmoitetaan välittömästi parlamentin asiasta vastaavalle työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle, jos TTIP-sopimuksen lopulliset määräykset vaarantavat näiden alojen normit tai ovat esteenä niiden noudattamiselle, jotta asiasta voidaan keskustella ja tehdä päätöksiä;

     viii)       hylätään mahdollinen sopimus, joka saattaisi uhata EU:n työnormeja ja johtaa sosiaaliseen polkumyyntiin;

     ix)        varmistetaan, että työ- ja sosiaalilainsäädännön säännösten ulottuvuudet tunnustetaan, niitä puolustetaan ja ne sisällytetään kokonaisuudessaan sopimuksen kaikkiin asiaa koskeviin toiminnallisiin osiin, jotta varmistetaan kestävää kehitystä koskeva johdonmukainen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa kauppasopimuksessa;

     x)         varmistetaan molempia osapuolia hyödyttävän liikkuvuutta koskevan paketin aikaansaaminen TTIP-neuvottelujen puitteissa, kun pidetään mielessä, että eurooppalaisten palveluntarjoajien ja tavarantoimittajien viisuminsaannin helpottaminen ja ammattilaisten työnteon mahdollistaminen Yhdysvalloissa tunnustamalla heidän pätevyytensä on yksi keskeisistä tekijöistä hyödynnettäessä täysimääräisesti TTIP-sopimusta;

     xi)        varmistetaan, että kansalaisyhteiskunta voi osallistua mielekkäällä tavalla asiaankuuluvien TTIP-määräysten täytäntöönpanoon; tässä mielessä työmarkkinasäännösten täytäntöönpanon ja niiden noudattamisen olisi oltava osa seurantaprosessia, johon osallistuvat työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta osana työmarkkinavuoropuhelua neuvoa-antavien komiteoiden kanssa, samalla pitäen mielessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan laajemman ulottuvuuden; varmistetaan, että kansalaisyhteiskunta ja asiasta kiinnostuneet kansalaiset saavat tietoja ja voivat tutustua kaikkiin asiaankuuluviin neuvotteluteksteihin ja että parlamentti ja neuvosto saavat tutustua konsolidoituun neuvottelutekstiin välittömästi sen jälkeen kun tällaisista teksteistä on keskusteltu neuvottelukierroksilla;

     xii)        ryhdytään välittömiin toimiin, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden oikeus julkisia palveluja koskevien säädösten antamiseen, rahoittamiseen, järjestämiseen, niitä koskevien laatustandardien ja turvallisuusnormien määrittelyyn sekä kaikkien julkisten palvelujen hallinnointiin ja sääntelyyn, mukaan luettuna koulutus, sosiaalipalvelut, vesi-, jätevesi- ja jätehuolto, sosiaaliturva, rautatiet ja julkinen liikenne, energia, kulttuuri- ja audiovisuaalipalvelut jne; varmistetaan myös jäsenvaltioiden oikeus jättää julkiset palvelut (mukaan luettuna vesihuolto, terveyspalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät ja koulutus) sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle;

     xiii)       varmistetaan, että SEUT-sopimuksen 14 artiklassa tarkoitetut yleistä etua koskevat palvelut jätetään erityisesti pois TTIP-sopimuksen soveltamisalasta, jotta varmistetaan kansallisten ja paikallisten viranomaisten vapaus ottaa käyttöön, hyväksyä, ylläpitää tai kumota mikä tahansa toimenpide, joka liittyy tällaisten palvelujen tilaamiseen, järjestämiseen, rahoittamiseen ja tarjoamiseen SEUT-sopimuksen 168 artiklan (kansanterveys) ja siihen liitetyn pöytäkirjan 26 (yleistä etua koskevat palvelut) mukaisesti; katsotaan, että tätä pois jättämistä olisi sovellettava riippumatta siitä, onko kyseiset palvelut järjestetty monopolin tavoin, yksinoikeudella vai muuten ja onko ne rahoitettu ja/tai tarjottu julkisesti tai yksityisesti; tällaisia palveluja ovat muun muassa terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät, julkisesti rahoitettu koulutus, rautatiet ja julkinen liikenne, vesihuoltopalvelut ja kaasun ja sähkön toimituspalvelut;

     xiv)       varmistetaan, että salpalauseketta ja vallitsevan tilanteen säilyttämistä koskevaa lauseketta ei sovelleta julkisiin palveluihin eikä sosiaalipalveluihin; turvataan kaikki palvelujen uudelleen kansallistamista ja uudelleen kunnallistamista koskevat mahdollisuudet;

     xv)       varmistetaan, että pk-yritysten ja mikroyritysten erityishaasteet, kuten muut kuin tulleihin liittyvät kaupan esteet, byrokratia ja TTIP:n aiheuttama kaupan uudelleen ohjautuminen, otetaan täysimääräisesti huomioon; varmistetaan, että pk-yritykset hyötyvät täysimääräisesti avoimista markkinoista luomalla taloudellisen kehyksen, jossa kannustetaan vientiä sekä suotuisaa, kilpailukykyistä ja kestävää liiketoimintaympäristöä; varmistetaan, että vientiä harjoittamattomien ja kotimaisesta kysynnästä riippuvaisten pk-yritysten (87 prosenttia pk-yrityksistä) erityistarpeet otetaan täysimääräisesti huomioon;

     xvi)       yksinkertaistetaan menettelyjä ja harkitaan uusia mekanismeja, joilla pk-yritykset voivat hyötyä TTIP-sopimuksesta;

     xvii)      luodaan kannustimia ja edistetään yritysten yhteiskuntavastuuta, jonka on täydennettävä mutta ei missään tapauksessa korvattava työ- ja ympäristölainsäädäntöä;

     xviii)     varmistetaan, että sijoitussuojaa koskevia riidanratkaisumekanismeja koskevissa määräyksissä on otettava huomioon sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua koskevan julkisen kuulemisen tulokset, niiden on oltavat täysin avoimet ja demokraattisesti vastuulliset, niissä on ehdottomasti vahvistettava jäsenvaltioiden sääntelyoikeus eivätkä ne saa missään olosuhteissa rajoittaa tai estää lainsäätäjiä laatimasta ja toimeenpanemasta lakeja omien maidensa työvoima- ja sosiaalipolitiikan aloilla; todetaan, että EU:n ja Yhdysvaltojen valtioiden välinen riitojenratkaisujärjestelmä on toinen soveltuva väline investointikiistojen ratkaisemiseen, sillä molemmilla valtioilla on toimivat oikeusjärjestelmät ja riittävä investointisuoja oikeusvarmuuden takaamiseksi; yksityisten sovittelutuomioistuinten sisällyttäminen TTIP-sopimukseen on hylättävä;

     xix)       toteutetaan toimia, joilla sopimuksessa säilytetään palvelujen vapauttamisen kannalta sallittuja toimia palvelujen kauppaa ja kauppaa sijoittumista koskevassa luvussa siten, että ulkomaisille yrityksille avattavat palvelut mainitaan erityisesti;

     xx)       otetaan huomioon, että komissio on tunnustanut vaikutustenarviointia koskevassa raportissaan, että sopeutuksen kustannukset EU:n työmarkkinoille saattavat olla pitkäaikaisia ja huomattavia; varmistetaan, että kaikissa jäsenvaltioissa eri alojen työpaikkojen menetyksistä/lisäyksistä on realistiset tilastot ja että ennusteita päivitetään ja julkaistaan, jotta komissio voi toteuttaa oikea-aikaisia toimia asianomaisten alojen, alueiden tai jäsenvaltioiden tukemiseksi; otetaan huomioon ulkoiset vaikutukset ja varaudutaan kriisiskenaarioihin ennusteissa; tämä voidaan saavuttaa EU:n rahoituksella, esimerkiksi Euroopan globalisaatiorahaston mukautetuilla määrärahoilla ja riittävällä talousarviolla;

     xi)        varmistetaan, että vaihtojen olosuhteisiin sovelletaan tiukkaa vastavuoroisuutta, jotta voidaan vahvistaa EU:n teollista pohjaa, suojella pk-yrityksiä, luoda työpaikkoja ja estää kaikki epäoikeudenmukainen kilpailu etenkin sosiaalisten normien suhteen;

     xxii)      toteutetaan toimia, joilla varmistetaan, että sääntely-yhteistyö ei rajoita hallitusten ja Euroopan parlamentin oikeutta säätää lakeja yleisen edun vuoksi; tehdään päätöksiä, joilla varmistetaan ettei sääntely-yhteistyö johda työehtojen ja työterveys- ja työturvallisuusnormien heikentämiseen; varmistetaan, että työ- ja sosiaalinormeja ei käsitellä muina kuin tulleihin liittyvinä kaupan esteinä tai teknisinä kaupan esteinä; sisällytetään sidosryhmät ja myös työmarkkinaosapuolet sääntelyä-yhteistyön prosessiin tasapainoisen edustuksen muodossa;

     xxiii)     varmistetaan, että julkisia hankintoja koskevat uudet EU:n säännöt, jotka hyväksyttiin direktiivien uudelleentarkastelun yhteydessä ja otetaan mukaan meneillään oleviin neuvotteluihin, säilytetään entisellään etenkin seuraavista syistä: pk-yritysten markkinoille pääsy, sopimusten tekeminen parhaan eikä halvimman hinnan mukaan, sosiaalisen talouden toimijoiden markkinat, hankintaviranomaisten mahdollisuus tehdä yhteistyötä ja muodostaa kuntayhtymiä sekä alarajat, joiden alapuolella hankinnat eivät kuulu eurooppalaisten tai kansainvälisten sääntöjen piiriin;

     xxiv)     varmistetaan Euroopan sosiaalisen mallin selviäminen kilpailusta anglosaksisen amerikkalaisen kapitalismin kanssa sekä se, että yhteisesti rahoitettuja julkisia palveluja ja sosiaaliturvajärjestelmiä ei uhrata; varmistetaan, että TTIP-sopimuksella ei lisätä jäsenvaltioiden painetta leikata julkisia menoja helppona keinona saada taloudellista kilpailukykyä ja luoda sijoittajia miellyttävä liiketoiminta-ilmapiiri;

     xxv)      varmistetaan, että hallituksilla on mahdollisuus hyväksyä sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisia hankintamalleja; todetaan, että hankintasäännökset eivät saisi estää hallituksia puuttumasta yhteiskunnan ja ympäristön tarpeisiin ja että sopimus ei saa rajoittaa mahdollisuutta esittää sosiaalisia vaatimuksia, kuten julkisista hankinnoista annetussa EU:n uudessa direktiivissä todetaan; todetaan lisäksi, että julkisia hankintoja koskevien toimien olisi noudatettava ILO:n yleissopimusta nro 94 työlausekkeista välikirjoissa, joissa julkinen viranomainen on sopimuspuolena;

     xxvi)     toteutetaan viipymättä toimia, joilla varmistetaan, että aletaan säännellä aggressiivista verosuunnittelua, kuten yritysten pääkonttoreiden siirtämistä Atlantin toiselle puolelle, jotta ne voisivat hyödyntää edullisempia ehtoja. jotka vaikuttavat haitallisesti kilpailuun ja kielteisesti työllisyyteen;

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

1.4.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

18

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Brando Benifei, Enrique Calvet Chambon, Martina Dlabajová, Arne Gericke, Marian Harkin, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Zdzisław Krasnodębski, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Sofia Ribeiro, Maria João Rodrigues, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniela Aiuto, Georges Bach, Elmar Brok, Karima Delli, Sergio Gutiérrez Prieto, Miapetra Kumpula-Natri, Joachim Schuster, Neoklis Sylikiotis, Ivo Vajgl


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.4.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

(2014/2228(INI))

Valmistelija: Bart Staes

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–        ottaa huomioon Yhdysvaltojen presidentin Barack Obaman, komission puheenjohtajan José Manuel Barroson ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn 13. helmikuuta 2013 antaman yhteisen julkilausuman(1),

–        ottaa huomioon 23. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointineuvotteluista(2),

–        ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2013 hyväksytyt ohjeet transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden neuvottelemiseksi Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä(3),

–        ottaa huomioon Yhdysvaltojen kauppaneuvottelijan viraston raportit terveys- ja kasvinsuojelutoimista vuosilta 2013 ja 2014(4),

–        ottaa huomioon Yhdysvaltojen kauppaneuvottelijan viraston raportit kaupan teknisistä esteistä vuosilta 2013 ja 2014(5),

–        ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston tutkimukset aiheista ”EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kauppa- ja investointikumppanuuden sellaiset oikeudelliset vaikutukset unionin lainsäädäntöön ympäristön ja elintarviketurvallisuuden aloilla, joita voitaisiin käsitellä neuvotteluissa” (lokakuu 2013)(6) ja ”EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointineuvottelut ympäristön ja elintarviketurvallisuuden lainsäädännön aloilla” (marraskuu 2014)(7),

–        ottaa huomioon YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) kesäkuussa 2014 julkaiseman tiedonannon sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisusta Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa(8),

–        ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 ja 191 artiklan ja erityisesti 191 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ennalta varautumisen periaatteen,

–        ottaa huomioon vuonna 2004 laaditun asiakirjan, joka käsittelee EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa elintarviketurvallisuuteen (”maatilalta haarukkaan”)(9),

–        ottaa huomioon transatlanttisesta kauppa- ja investointisopimuksesta marraskuussa 2014 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen tulokset;

–        ottaa huomioon kansallisista päästörajoista annetun direktiivin 2001/81/EY osana ilmansaasteita koskevan teemakohtaisen strategian täytäntöönpanoa sekä tiettyjä lähdeluokkia koskevan lainsäädännön, kuten Euro 5/6- ja EURO VI -päästölainsäädännön, jolla pyritään vähentämään 400 000 ennenaikaista kuolemaa Euroopassa aiheuttavaa ilman pilaantumista;

A.      ottaa huomioon, että kauppa on lisännyt kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia sukupolvien ajan Euroopassa; toteaa, että kauppa ja investoinnit eivät kuitenkaan ole tavoitteita sinänsä, vaan niiden olisi oltava keinoja nostaa elintasoa, parantaa hyvinvointia, suojella ja edistää kansanterveyttä ja auttaa varmistamaan täystyöllisyys ja maailman luonnonvarojen kestävä käyttö kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti pyrkien sekä suojelemaan ympäristöä että säilyttämään se;

B.       toteaa, että marraskuussa 2014 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 25:ssä EU:n 28 jäsenvaltiosta suurin osa kansalaisista kannattaa transatlanttista kauppa- ja investointisopimusta;

C.      toteaa, että Eurooppa, jolle on tyypillistä ikääntyvä väestö, raaka-aineiden niukkuus, alhainen syntyvyys sekä sosiaalinen malli, joka perustuu BKT-osuutena mitattuna suuriin sosiaalimenoihin, joutuu yhä enemmän tukeutumaan EU:n ulkopuoliseen kasvuun auttaakseen tuottamaan kotimaista kasvua sosiaaliturvajärjestelmiensä tukemiseksi, koska niihin kohdistuu ankaraa painetta lähinnä elinajanodotteen kasvun sekä työikäisen väestön vähenemisen seurauksena;

D.      ottaa huomioon, että neuvoston TTIP-neuvotteluja varten antamien ohjeiden(10) mukaan sopimuksen tavoitteena on lisätä kauppaa ja investointeja EU:n ja Yhdysvaltojen välillä, jotta voidaan luoda uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja synnyttää työpaikkoja ja lisätä kasvua parantamalla markkinoille pääsyä ja yhteensovittamalla sääntelyä, poistamalla tarpeettomia kaupan sääntelyesteitä ja asettamalla maailmanlaajuisia normeja, samalla kun tunnustetaan, että osapuolten yleistavoitteena on kestävä kehitys, ja että osapuolet eivät edistä kauppaa tai ulkomaisia suoria investointeja heikentämällä kotimaista ympäristö-. terveys- ja turvallisuuslainsäädäntöä tai -normeja; toteaa, että komissio(11) ja presidentti Obama(12) ovat useaan otteeseen julkisesti todenneet, että normien tasoa ei alenneta Atlantin kummallakaan puolella;

E.       toteaa, että Yhdysvallat on jo tehnyt useita muita kauppa- ja investointikumppanuutta koskevia sopimuksia muiden maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa;

F.       toteaa, että TTIP-neuvottelut sisältävät kolme pääpilaria, jotka kattavat a) markkinoille pääsyn, b) sääntelykysymykset ja muut kuin tulleihin liittyvät kaupan esteet ja c) säännöt;

G.      ottaa huomioon, että TTIP tarjoaa mahdollisuuden valmistella korkeampia normeja tietyillä aloilla kansanterveyden, eläinten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi maailmanlaajuisesti;

H.      ottaa huomioon, että huolenaiheena on kuitenkin se, että TTIP:n tavoite nykyisten, muiden kuin tulleihin liittyvien kaupan esteiden vähentämiseksi ja poistamiseksi(13) voi johtaa sopimukseen, joka saattaa vaarantaa kansanterveyden suojelun, mukaan luettuina elintarviketurvallisuus, eläinten terveys ja ympäristö, tason EU:ssa;

I.        toteaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen sääntelyjärjestelmissä on eroja myös kansanterveyden ja ympäristön suojelun osalta, mukaan luettuina elintarviketurvallisuus, kuluttajavalistus ja eläinten terveys, mikä johtuu erilaisista oikeudellisista ja poliittisista kulttuureista, jotka heijastavat erilaisia huolenaiheita ja lähestymistapoja, kuten erilaisia periaatteita (esim. ennalta varautumisen periaate), arvoasetelmia, poliittisia tavoitteita ja riskianalyysimenetelmiä;

J.        toteaa, että EU ja Yhdysvallat katsovat, että näiden alojen tietyt normit ovat kaupan esteitä(14);

K.      panee merkille huolestumisen siitä, että aikomus hyväksyä TTIP ja sen kaltaisia kauppasopimuksia on jo vaikuttanut komission ehdotuksiin ja toimiin, jotka koskevat esimerkiksi elintarviketurvallisuutta ja ilmastonsuojelua (esimerkiksi patogeeneja vähentävä lihan käsittely, kloonatuista eläimistä ja niiden jälkeläisistä peräisin olevan lihan merkinnät ja polttoaineiden laatua koskevan direktiivin täytäntöönpano);

L.       toteaa huolestumisen siitä, että sääntely-yhteistyötä koskeviin säädöksiin ehdotetuilla seuraavilla määräyksillä on tai saattaa todennäköisesti olla merkittävä vaikutus kauppaan ja investointeihin EU:n ja Yhdysvaltojen välillä: 

           –         myönnetään Yhdysvalloille muodollisia oikeuksia SEUT-sopimuksen 291 artiklan nojalla hyväksyttävien täytäntöönpanosäädösten osalta, kun taas Euroopan parlamentilla ei ole niihin minkäänlaista valvontaoikeutta

           –         myönnetään Yhdysvalloille oikeus käynnistää lakisääteinen tietojenvaihto jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön hyväksymisestä, mukaan lukien sääntelyn yhteensopivuuden mahdollisten edistämiskeinojen yhteinen tarkastelu

           –         saatetaan tosiasiallisesti vaikeuttaa sitä, että EU menee kansainvälisten asiakirjojen pienintä yhteistä nimittäjää pidemmälle niiden sitoumusten vuoksi, joita EU on tehnyt kansainvälisestä sääntely-yhteistyöstä ja kansainvälisten asiakirjojen täytäntöönpanosta;

M.      toteaa, että edellytyksenä sille, että voidaan parantaa sääntelyn yhteensovittamista vaarantamatta EU:n nykyisiä ja tulevia terveyttä ja ympäristöä koskevia normeja on, että erotetaan toisistaan alat, joilla tavoitteet ja suojelun taso ovat samanlaiset, ja alat, joilla ne ovat erilaisia; ottaa huomioon, että aloilla, joilla suojelun tavoitteet ja tasot ovat samanlaisia, voidaan pyrkiä yhteisiin lähestymistapoihin tai keskinäiseen tunnustamiseen; toteaa, että aloilla, joilla suojelun tasot ovat selvästi erilaiset, yhteistyön olisi keskityttävä tiedon vaihtamiseen tai yhdenmukaistamiseen korkeimman tason mukaan;

N.      ottaa huomioon, että EU:n ja Yhdysvaltojen lainsäätäjät ovat soveltaneet hyvin erilaisia lähestymistapoja elintarviketurvallisuutta ja rehujen turvallisuutta koskevaan sääntelyyn erityisesti muuntogeenisiä organismeja koskevien lupien, merkintöjen ja valvonnan, lihan jäljitettävyyden, patogeenien käsittelyn ja torjunta-aineiden sekä kloonattujen eläinten osalta elintarvike- ja rehuketjussa; ottaa huomioon, että EU:n ympäristö- ja elintarviketurvallisuussäännökset perustuvat ennalta varautumisen periaatteeseen ja maatilalta haarukkaan -lähestymistapaan, joilla on vahvistettu tiukemmat EU-säännöt, jotka olisi siten säilytettävä;

O.      toteaa, että tulevan TTIP:n vaikutus ympäristön, terveyden ja elintarvikkeiden suojelua koskevaan EU:n säännöstöön riippuu pitkälti sopimuksessa annettavista tarkoista määräyksistä; toteaa, että mikään kauppasopimus ei voi missään tapauksessa muuttaa sopimusvaltioiden voimassa olevaa lainsäädäntöä; ottaa huomioon, että nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanon sekä tulevan lainsäädännön antamisen on oltava jatkossakin demokraattisesti valittujen elinten käsissä ja niissä on noudatettava vakiintuneita menettelyjä;

P.       toteaa, että EU:n pääsy Yhdysvaltojen merenkulkualan markkinoille on tällä hetkellä rajoitettua; toteaa, että asianmukaisesti toteutettuna TTIP voisi lisätä yhteystyötä ja lähentymistä ja tuottaa eurooppalaisille yrityksille taloudellista hyötyä;

Q.      toteaa, että toisin kuin 150 valtiota ympäri maailman, Yhdysvallat ei ole ratifioinut tärkeimpiä kansainvälisiä kemiallisia aineita koskevia yleissopimuksia (esimerkiksi pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva Tukholman yleissopimus, Rotterdamin yleissopimus tiettyjen vaarallisten kemikaalien kaupasta), mikä osoittaa, että Yhdysvallat on eristynyt kansainvälisestä kemikaalipolitiikasta; toteaa lisäksi, että Yhdysvallat kieltäytyy panemasta täytäntöön YK:n maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmän ympäristöosaa, mistä käy ilmi, että kemikaalien osalta Yhdysvaltojen ja EU:n välillä vallitsee perustavanlaatuinen erimielisyys;

R.       toteaa, että Yhdysvaltojen vuonna 2014 julkaiseman kaupan teknisiä esteitä koskevan raportin mukaan Yhdysvallat on tuonut esiin REACH-järjestelmään liittyviä ongelmia Maailman kauppajärjestön kaupan teknisten esteiden komitean jokaisessa kokouksessa vuodesta 2003 lähtien ja esittänyt puheenvuoroissaan huolestuneisuutensa siitä, että tietyt REACH-järjestelmän näkökohdat ovat syrjiviä, että niillä ei ole legitiimiä perustaa ja että ne muodostavat tarpeettomia kaupan esteitä, mikä osoittaa, että Yhdysvallat vastustaa REACH-järjestelmää varsin kategorisesti;

S.       toteaa olevan yleisesti tiedossa, että Yhdysvaltojen vuonna 1976 annettu myrkyllisten aineiden valvontaa koskeva laki on luonteeltaan perustavanlaatuisesti erilainen kuin vuonna 2006 hyväksytty REACH-asetus; toteaa, että tästä syystä TTIP-neuvotteluissa ei ole tarkoitus yhdenmukaistaa näitä kahta järjestelmää; toteaa, että neuvottelut koskevat kuitenkin tulevaa yhteistyötä REACH-asetuksen täytäntöönpanemiseksi; toteaa, että kemikaalien riskinhallintaa koskevien hyvin erilaisten näkemysten sekä Yhdysvaltojen perustavanlaatuisen ja jatkuvan REACH-järjestelmän vastustuksen vuoksi näiden erilaisten säännösten täytäntöönpanemiseksi tehtävästä yhteistyöstä ei ole hyötyä, varsinkin kun täytäntöönpano on kaikkea muuta kuin vain tekninen tai kiistaton toimenpide;

T.       toteaa, että Yhdysvaltojen ja EU:n kasvinsuojeluaineita koskevien sääntelyjärjestelmien välillä on merkittäviä eroja:

–         82 tehoainetta on kielletty EU:ssa, mutta sallittu Yhdysvalloissa

–         EU hyväksyi tietoisesti asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 vaarallisuuteen perustuvia rajauskriteereitä sellaisista tehoaineista luopumiseksi, jotka ovat syöpää aiheuttavia, sukusolujen perimää vaurioittavia, lisääntymiselle vaarallisia, hitaasti hajoavia ja myrkyllisiä ja eläviin kudoksiin kertyviä tai hormonitoimintaa häiritseviä, kun taas Yhdysvallat korostaa riskiperusteista lähestymistapaa, joka perustuu lukuisiin oletuksiin ja ekstrapolointeihin ja sallii siten tällaisten hyvin huolestuttavien aineiden käytön

–         Yhdysvaltoihin verrattuna EU:ssa sallitaan yleisesti ottaen vähemmän torjunta-ainejäämiä elintarvikkeissa;

U.      toteaa, että 29. syyskuuta–3. lokakuuta 2014 käytyä neuvottelukierrosta varten esitetyssä EU:n neuvottelutekstiluonnoksessa terveys- ja kasvinsuojelutoimista ehdotetaan, että osapuolet velvoitetaan soveltamaan Codex Alimentarius -komission asettamia jäämien enimmäismääriä 12 kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä, ellei tuova osapuoli ole esittänyt varaumaa Codex Alimentarius -komissiossa; toteaa, että Codex Alimentarius -komissioon verrattuna EU:ssa sallitaan yleisesti ottaen vähemmän torjunta-ainejäämiä elintarvikkeissa; toteaa, että neljän viime vuoden aikana Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on esittänyt varauman 31–57 prosentissa kaikista tapauksista, mikä korostaa sitä, että EFSA on pitkälti eri mieltä Codex Alimentarius -komission normeista; toteaa, että EFSA ilmaisee varaumansa tällä hetkellä vapaasti mahdollisuuksien rajoissa; toteaa, että kun transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus on hyväksytty, on kuitenkin hyvin kyseenalaista, sallitaanko EFSA:n poliittisesti jatkaa tätä, koska luonnostekstissä on tarkoitus sitouttaa EU ja Yhdysvallat tekemään yhteistyötä kansainvälisiä standardeja laativissa elimissä molempia tyydyttävien tulosten saavuttamiseksi, mikä saattaa estää EFSA:ta esittämästä tulevaisuudessa varaumia Codex Alimentarius -komissiossa ja siten heikentää EU:n normeja;

V.      katsoo, että mikrobeja tuhoavilla natriumhypokloriittipesuilla käsitellyn siipikarjanlihan tuonti olisi kiellettävä;

W.      toteaa, että lähes ratifioitu laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA) on jo osoittanut, että naudanlihan kaltaisilla maatalouden kannalta herkillä aloilla on kauppamahdollisuuksia, vaikka noudatetaan tiukasti terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevia eurooppalaisia normeja ja menetelmiä(15);

X.      toteaa, että Yhdysvaltojen kaupan teknisiä esteitä koskevassa raportissa vuodelta 2014 viitataan Yhdysvaltojen kemikaali- ja kasvinsuojeluaineteollisuuden huoliin hormonitoimintaa häiritseville aineille laadittavista vaarallisuuteen perustuvista rajauskriteereistä ja todetaan, että Yhdysvallat ilmaisi huolestuneisuutensa ympäristöasioiden pääosaston ehdotuksesta kahdenvälisesti sekä WTO:n kaupan teknisiä esteitä ja terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevien komiteoiden kokouksissa; toteaa, että komissio päätti heinäkuussa 2013 aloittaa vaikutustenarvioinnin vaarallisuuteen perustuvien rajauskriteerien laatimisesta hormonitoimintaa häiritseville aineille; toteaa, että tämä päätös on tärkein syy siihen, että komissio ei onnistunut hyväksymään kriteereitä joulukuussa 2013 päättyneessä nelivuotisessa määräajassa; toteaa, että vaikka Yhdysvallat suhtautui myönteisesti komission päätökseen, sekä neuvosto että parlamentti päättivät tukea Ruotsin kannetta, jolla se riitautti komission laiminlyönnin, mikä kuvaa ratkaisevasti erilaisia näkemyksiä EU:n lainsäädännön säännösten luonteesta;

Y.      toteaa, että epäterveellisten elintarvikkeiden ja ruokavalioon liittyvien ei-tarttuvien tautien välillä on yhteyksiä; toteaa, että oikeutta nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä käsittelevän YK:n erityisraportoijan mukaan maailmanlaajuinen kauppa, ulkomaisten suorien investointien lisääntyminen elintarvikealalla sekä epäterveellisten elintarvikkeiden läpitunkeva markkinointi ovat lisänneet epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta(16); toteaa, että erityisraportoija esitti raporttinsa lopussa joukon valtioille ja elintarviketeollisuudelle suunnattuja suosituksia, jotta nämä toteuttaisivat konkreettisia toimia epäterveellisten elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen vähentämiseksi ja terveellisempien vaihtoehtojen saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden lisäämiseksi;

Z.       toteaa, että Maailman terveysjärjestön (WHO) ei-tarttuvien tautien ehkäisyä ja valvontaa koskevan maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman 2013–2020(17) mukaan neljän yleisimmän ei-tarttuvan taudin sekä mielenterveyden häiriöiden yhdessä aiheuttaman kumulatiivisen tuotoksen menetyksen arvoksi arvioidaan 47 biljoonaa Yhdysvaltojen dollaria; toteaa, että WHO:n mukaan tämä menetys on 75 prosenttia koko maailman BKT:stä vuonna 2010 (63 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria); toteaa, että WHO:n mukaan vanhan mallin jatkaminen ei-tarttuvien tautien suhteen johtaa tuottavuuden laskuun ja terveydenhuoltokustannusten jyrkkään nousuun kaikissa valtioissa;

AA.     toteaa, että WHO:n pääjohtaja totesi 8. maailmanlaajuisessa terveyden edistämistä käsittelevässä konferenssissa kesäkuussa 2013, että toimet ei-tarttuvien tautien ehkäisemiseksi ovat ristiriidassa voimakkaiden talouden toimijoiden liiketoiminnallisten etujen kanssa(18);

AB.     toteaa, että TTIP, samaan tapaan kuin Tyynenmeren kumppanuussopimus, voi rajoittaa EU:n ja jäsenvaltioiden kykyä suojella ravitsemuspolitiikkaansa yksittäisiä etuja ajavien ryhmien vaikutukselta, vähentää vähemmän terveellisten elintarvikkeiden kulutuksen aktiiviseksi vähentämiseksi (ja terveellisten elintarvikkeiden edistämiseksi) käytettävissä olevien toimien valikoimaa, julkiset hankinnat mukaan lukien, sekä rajoittaa EU:n ja jäsenvaltioiden kykyä panna nämä toimenpiteet täytäntöön(19);

AC.     toteaa, että eläinten hyvinvointia koskeva Yhdysvaltojen liittovaltion lainsäädäntö jää tasoltaan selvästi EU:n sääntelyn alapuolelle eikä esimerkiksi tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista normeista ennen teurastusta ole lainsäädäntöä; toteaa, että komissio ei valitettavasti pidä eläinten hyvinvointia kauppaan liittyvänä näkökohtana samalla tavoin kuin elintarviketurvallisuutta tai tuontiedellytyksiin liittyvää eläinten terveyttä;

AD.     toteaa, että EU:lla ja Yhdysvalloilla on hyvin erilaiset sääntelyperiaatteet, päästöjä koskeva keskimääräinen lähtökohta ja tavoitetaso kevyiden hyötyajoneuvojen keskimääräisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen suhteen; toteaa, että tähän alaan ei tästä syystä pitäisi soveltaa vastavuoroista tunnustamista;

AE.     toteaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen lainsäätäjät ovat soveltaneet hyvin erilaisia lähestymistapoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan; toteaa, että ilmastonmuutoksen aiheuttamiin merkittäviin uhkiin vastaamisen ja hyväksytyn ilmastopolitiikan eheyden säilyttämisen olisi oltava etusijalla kaupan edistämiseen nähden;

AF.     toteaa, että on tärkeää, että transatlanttisella kauppa- ja investointikumppanuudella lentoliikenteen, merenkulun ja maanteiden tavaraliikenteen ulkoiset ilmastoon, terveyteen ja ympäristöön liittyvät kustannukset sisällytetään hintoihin tavaroiden globaalin kaupan kestävyyden varmistamiseksi; toteaa, että näiden kustannusten hintoihin sisällyttämiseen pyrkivien tehokkaiden kansainvälisten toimien puuttuessa EU:n olisi otettava käyttöön ja toteutettava alueellisia syrjimättömiä toimenpiteitä, joilla puututaan tällaisiin ulkoisiin kustannuksiin;

AG.     toteaa, että transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden kestävää kehitystä koskevilla määräyksillä olisi pyrittävä varmistamaan, että kauppa- ja ympäristötoimet tukevat toisiaan, edistämään resurssien optimaalista käyttöä kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti sekä vahvistamaan yhteistyötä ympäristöalalla;

AH.     toteaa, että monilla aloilla, kuten ilmasto- ja päästörajoituspolitiikassa, Yhdysvaltojen sääntelynormien taso on matalampi kuin EU:ssa, mikä johtaa siihen, että tuotantokustannukset ja sääntelyn noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat EU:ssa korkeammat kuin Yhdysvalloissa, ja lisää siten hiili- ja päästövuodon riskiä;

AI.      toteaa, että sellaisten energian kannalta herkkien tuotteiden tullien alentaminen, joiden osalta EU:n sääntely-, ympäristö- ja ilmastonormien noudattamisesta johtuvat kustannukset ovat suuremmat kuin Yhdysvalloissa, saattaa johtaa EU:n tuotannon kilpailukyvyn heikkenemiseen verrattuna Yhdysvalloista tulevaan tuontiin, johon ei sisälly tällaisia kustannuksia;

AJ.      toteaa, että kaikkien käytettävissä olevat terveydenhuoltojärjestelmät ovat osa eurooppalaista sosiaalista mallia ja että terveydenhuoltopalvelujen ja sairaanhoidon hallinta ja järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan;

AK.    toteaa, että ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 536/2014 vaaditaan, että kaikista kliinisistä lääketutkimuksista on julkaistava tulosten tiivistelmä julkisessa tietokannassa vuoden kuluessa tutkimuksen päättymisestä, sekä täydellinen kliininen tutkimusraportti, kun lupamenettely on saatettu päätökseen tai myyntiluvan hakija on peruuttanut hakemuksen; toteaa, että Yhdysvaltojen lainsäädännössä ei edellytetä samantasoista avoimuutta;

AL.     toteaa, että arvioiden mukaan lääkekustannukset muodostavat 1,5 prosenttia Euroopan BKT:stä ja tästä syystä transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden mahdollisesti aiheuttama teollis- ja tekijänoikeuksien suojan vahvistuminen saattaa vaikuttaa kielteisesti terveydenhuoltokustannuksiin;

AM.    toteaa, että UNCTADin mukaan ympäristö- ja terveystoimet ovat esimerkkejä niistä hallituksen toimista, joita on eniten käsiteltävänä sijoittajan ja valtion välisessä riitojenratkaisussa;

AN.    ottaa huomioon, että 25. marraskuuta 2014 komissio ilmoitti lisäävänsä TTIP-neuvottelujen avoimuutta(20); pitää tätä päätöstä myönteisenä; toteaa, että Euroopan oikeusasiamies ilmaisi 7. tammikuuta 2015 suhtautuvansa myönteisesti komission saavuttamaan edistykseen TTIP-neuvottelujen avoimuuden lisäämisessä, mutta esitti myös useita suosituksia lisäparannuksiksi(21); toteaa, että Yhdysvaltojen tekstiehdotusten saatavuus lisäisi avoimuutta;

1.       kehottaa komissiota noudattamaan neuvoston TTIP-neuvotteluja varten antamien ohjeiden yleisiä periaatteita ja tavoitteita;

2.       kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n toimintalinjoja ja periaatteita ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemisesta ja parantamisesta puolustetaan neuvotteluissa ja että ne otetaan täysimittaisesti huomioon lopullisessa TTIP-sopimuksessa;

3.       kehottaa komissiota takaamaan, että TTIP ei vaikuta EU:n ja jäsenvaltioiden oikeuteen ja kykyyn antaa, toteuttaa ja panna täytäntöön oman toimivaltansa mukaisesti nykyisiä ja tulevia toimia, joilla pyritään syrjimättömästi oikeutettuihin poliittisiin tavoitteisiin, kuten kansanterveyttä, eläinten terveyttä ja ympäristönsuojelua koskeviin tavoitteisiin, sekä niitä koskeviin lainsäädäntömenettelyihin;

4.       kehottaa komissiota huolehtimaan, että mikään sopimus, riippumatta siitä, tehdäänkö se sääntely-yhteistyötä koskevan monialaisen luvun tai jonkin alakohtaisen säännöksen perusteella, ei johda nykyisten ympäristöä, terveyttä tai elintarvikkeita koskevien turvallisuusnormien heikentymiseen, ja varmistamaan samalla tavalla, että sopimus ei vaikuta normeihin, jotka on vielä asetettava sellaisilla aloilla, joilla Yhdysvaltojen lainsäädäntö tai normit eroavat voimakkaasti EU:n vastaavista, kuten nykyisen (puite)lainsäädännön täytäntöönpano (esim. REACH) tai uusien lakien säätäminen (esim. kloonaus), tai tulevien määritelmien antaminen, jotka vaikuttavat suojelun tasoon (esim. hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit);

5.       kehottaa komissiota rajoittamaan sääntely-yhteistyön koskemaan selvästi määriteltyjä aloja, joilla Yhdysvalloilla ja EU:lla on samanlainen suojelun taso, tai aloja, joilla suojelun tason eroista huolimatta voidaan aiheellisesti uskoa, että yhdenmukaistaminen korkeimman tason mukaan voidaan saavuttaa tai ainakin sitä voidaan yrittää; kehottaa komissiota varmistamaan, että millään transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden sääntely-yhteistyötä koskevilla määräyksillä ei aseteta menettelyllisiä vaatimuksia kumppanuutta koskevien unionin säädösten hyväksymiselle eikä luoda tätä koskevia täytäntöönpanokelpoisia oikeuksia;

6.       kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki sääntely-yhteistyön piiriin kuuluvat lainsäätäjät ja sidosryhmät, joita sääntely-yhteistyö koskee, osallistuvat elimeen, joka mahdollisesti perustetaan tutkimaan tulevaa sääntely-yhteistyötä;

7.       kehottaa komissiota varmistamaan, ettei taloudellisten tavoitteiden ja ihmisten terveyden, elintarviketurvallisuuden, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön välillä tehdä kompromisseja(22); kehottaa komissiota tunnustamaan, että jos joillakin aloilla, kuten julkisissa terveydenhoitopalveluissa, muuntogeenisissä organismeissa, hormonien käytössä naudanliha-alalla, REACH-järjestelmässä ja sen täytäntöönpanossa tai eläinten kloonaamisessa karjankasvatusta varten EU:n ja Yhdysvaltojen säännökset ovat hyvin erilaisia, sopimusta ei tehdä eikä komissio siten neuvottele näistä kysymyksistä;

8.       kehottaa komissiota pitämään seuraavia sääntelytoimenpiteitä tai normeja periaatekysymyksinä, joista ei saa tehdä kompromisseja:

           –         hyväksynnän kieltäminen tehoaineilta ja EU:n enimmäisrajat torjunta-aineiden jäämille

           –         hormonitoimintaa häiritsevien aineiden sääntelytoimenpiteet

           –         organisatorinen itsehallinto vesihuollon ja puhtaanapidon alalla

           –         EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa elintarviketurvallisuuteen, mukaan luettuna eläinten hyvinvointia koskevat määräykset

           –         kuluttajille annettavaa elintarviketietoa koskevan EU:n lainsäädännön soveltaminen

           –         ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU N:o 536/2014 täytäntöönpano sekä erityisesti vaatimus, että kaikista kliinisistä lääketutkimuksista on julkaistava täydellinen kliininen tutkimusraportti julkisessa tietokannassa, kun lupamenettely on saatettu päätökseen

           –         terveydenhuoltojärjestelmien organisointia koskeva jäsenvaltioiden toimivalta, mukaan luettuina lääkkeiden hinnoittelu ja korvaaminen sekä lääkkeiden saatavuus

           –         kosmetiikkatuotteiden koostumusta koskevat rajoitukset ja eläinkokeiden kieltäminen kosmeettisten aineiden ja lopputuotteiden testaamisessa

           –         uusiutuvia energialähteitä ja vihreää teknologiaa koskevat EU:n toimintalinjat sekä EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen

           –         toimenpiteet, joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja EU:n omat ja/tai kansainväliset prosessit, jotka johtavat liikenteen hiilestä irtautumiseen

           –         ekologisen suunnittelun vaatimukset energiaa käyttäville tuotteille;

9.       kehottaa komissiota jättämään julkiset palvelut ja sosiaalipalvelut sopimuksen kaikkien määräysten ulkopuolelle; vaatii lisäksi, että sopimuksen määräyksissä ei saa olla negatiivisia luetteloita, niin sanottuja hybridejä lähestymistapoja eikä ”ratchet-lausekkeita”:

10.      kehottaa komissiota varmistamaan, että tilanteen mukaan saavutetaan yhteinen lähestymistapa, sääntely-yhteistyö tai keskinäinen tunnustaminen seuraavilla aloilla, edellyttäen, että EU-normien tasoa ei heikennetä:

           –         kaikkien eurooppalaisten suojeltujen alkuperänimitysten ja suojeltujen maantieteellisten alkuperänimitysten tunnustaminen ja suojelu; maantieteellisten merkintöjen harhaanjohtavan käytön lopettaminen Yhdysvalloissa

           –         integroitu tuholaisten torjunta eläin- ja kasvituholaisten välttämiseksi

           –         antibioottien käytön vähentäminen karjanhoidossa, millä varmistetaan antibioottien tehokkuus sekä ihmisille että eläimille

           –         eläinten tunnistamisjärjestelmät ja yhteensopivat jäljitettävyysmääräykset sen varmistamiseksi, että eläintuotteita sisältävät jalostetut ja jalostamattomat elintarvikkeet voidaan jäljittää tehokkaasti koko elintarvikeketjussa

           –         vaihtoehtoiset menetelmät eläinkokeille

           –         lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden valmistamiseen liittyvät tarkastukset

           –         toimenpiteet erityisesti lasten lihavuuden ehkäisemiseksi

           –         ympäristöä säästävät julkiset hankinnat

           –         vuoden 1958 UNECE-sopimuksen yhdenmukainen täytäntöönpano yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisen ja vuoden 1998 YK:n maailmanlaajuisia teknisiä sääntöjä koskevan sopimuksen osalta

           –         UNCDEn kehittämiin kevyiden ajoneuvojen maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettuihin testausmenetelmiin perustuvan parannetun tekstisyklin käyttöönotto EU:ssa ja Yhdysvalloissa, markkinavalvonta, tuotantosertifikaattien vaatimustenmukaisuus ja käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta koskeva testi ja tulosten avoimuus

           –         maailmanlaajuisen kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen luokitusjärjestelmän käyttöönotto

           –         syanidin korvaaminen kaivosteollisuudessa;

11.      kehottaa komissiota edistämään EU:n ja Yhdysvaltojen elintarvikealan nykyisten ennakkovaroitusjärjestelmien integrointia sekä transatlanttiseen markkinointiketjuun kuuluvien tuotteiden jäljitettävyyden parantamista, jotta elintarvikeskandaalin yhteydessä voidaan nopeammin ryhtyä toimenpiteisiin terveydensuojelua varten;

12.      kehottaa komissiota varmistamaan, että TTIP-sopimuksen kaupan teknisiä esteitä koskevalla luvulla ei rajoiteta EU:n ja sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia hyväksyä toimia, joilla pyritään vähentämään tiettyjen tuotteiden, kuten tupakan, rasvaisten elintarvikkeiden, suolan ja sokerin käyttöä sekä haitallista alkoholin käyttöä;

13.      kehottaa komissiota kannustamaan Yhdysvaltoja poistamaan EU:n naudanlihalle asetetun tuontikiellon;

14.      kehottaa komissiota käynnistämään virallisen vuoropuhelun eläinten hyvinvoinnista Yhdysvaltojen sääntelyviranomaisten kanssa; kehottaa komissiota puolustamaan eläinten hyvinvointia koskevia säännöksiä, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri yhdenmukaisuus ja tukemaan sitä tarpeellisella noudattamisen valvonnalla;

15.      kehottaa komissiota kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun yhteydessä vaatimaan, että Yhdysvallat noudattaa täysimääräisesti monenvälisiä ympäristösopimuksia, kuten Montrealin pöytäkirjaa (otsoni), Baselin sopimusta (vaarallisten jätteiden rajatylittävät kuljetukset), Tukholman yleissopimusta (pysyvät orgaaniset yhdisteet), Rotterdamin yleissopimusta (vaarallisten kemikaalien ja torjunta-aineiden kauppa), villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevaa yleissopimusta, biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta ja Kioton pöytäkirjaa, ennen kuin sovitaan näitä asioita koskevasta sääntely-yhteistyöstä;

16.      kehottaa komissiota välttämään tulkinnanvaraisuuksia, jotta vältytään välimiesoikeuksien laajoilta tulkinnoilta, varmistamalla, että sopimuksessa käytetyt oleelliset termit on määritelty selvästi;

17.      kehottaa komissiota vastustamaan sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun sisällyttämistä TTIP:hen, koska kyseinen mekanismi voisi vakavasti heikentää EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallishallintojen täysivaltaisia oikeuksia antaa säännöksiä kansanterveydestä, elintarviketurvallisuudesta ja ympäristöstä ja koska toisaalta demokraattiseen legitiimiyteen perustuvan oikeussuojan tarjoamisen olisi kuuluttava EU:n ja/tai jäsenvaltioiden tuomioistuimille, jotka ratkaisevat kaikki odotettavissa olevat riidat pätevästi, tehokkaasti ja kustannuksia säästäen;

18.      kehottaa komissiota lopettamaan TTIP-neuvottelujen yhteydessä polttoaineveroa koskevat poikkeukset kaupallisessa lentotoiminnassa G20-sitoumuksen mukaisesti, jotta fossiilisten polttoaineiden tuesta voidaan asteittain luopua;

19.      kehottaa komissiota varmistamaan, että parlamentille tiedotetaan täysimääräisesti neuvotteluprosessista;

20.      kehottaa komissiota jatkamaan avoimuuden lisäämistä neuvotteluissa Euroopan oikeusasiamiehen 7. tammikuuta 2015 antamien suositusten mukaisesti;

21.      kehottaa komissiota vaatimaan, että Yhdysvallat lisää avoimuutta samalla tavalla kuin EU;

22.      kehottaa komissiota varmistamaan, että TTIP-sopimuksesta tehtävä kaupan kestävyyttä koskeva vaikutustenarviointi on kattava, että sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta selvästi osallistuvat sen laatimiseen ja että sitä päivitetään heti, kun teksti on konsolidoitu ja ennen kuin se saatetaan lopulliseen muotoonsa; katsoo, että kaupan kestävyyttä koskevassa vaikutustenarvioinnissa olisi tutkittava ja arvioitava perusteellisesti kaikkia ehdotettuja säännöksiä, jotta nähdään niiden mahdollinen vaikutus säännöstöön ja EU:n vapauteen pyrkiä oikeutettuihin yhteiskuntapolitiikan tavoitteisiin tulevaisuudessa ja voidaanko asetettu tavoite saavuttaa yhtä hyvin muilla keinoilla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

14.4.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

59

8

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Biljana Borzan, Nessa Childers, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Ian Duncan, Stefan Eck, Eleonora Evi, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Iratxe García Pérez, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Martin Häusling, Anneli Jäätteenmäki, Benedek Jávor, Josu Juaristi Abaunz, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Gilles Pargneaux, Marit Paulsen, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Dubravka Šuica, Tibor Szanyi, Nils Torvalds, Glenis Willmott, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Paul Brannen, Renata Briano, Nicola Caputo, Mark Demesmaeker, Herbert Dorfmann, Eleonora Forenza, Esther Herranz García, Peter Jahr, Joëlle Mélin, József Nagy, Younous Omarjee, Sirpa Pietikäinen, Gabriele Preuß, Christel Schaldemose, Bart Staes, Kay Swinburne, Tom Vandenkendelaere

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Ignazio Corrao

(1)

     http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-13-94_en.htm

(2)

            Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0227.

(3)

            http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-11103-2013-DCL-1/fi/pdf

(4)

            http://www.ustr.gov/sites/default/files/2013%20SPS.pdf

http://www.ustr.gov/sites/default/files/FINAL-2014-SPS-Report-Compiled_0.pdf

(5)

            http://www.ustr.gov/sites/default/files/2013%20TBT.pdf

http://www.ustr.gov/sites/default/files/2014%20TBT%20Report.pdf

(6)

            http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/etudes/join/2013/507492/IPOL-ENVI_ET(2013)507492_EN.pdf

(7)

            http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2014/536293/IPOL_STU(2014)536293_EN.pdf

(8)

            http://unctad.org/en/PublicationsLibrary/webdiaepcb2014d4_en.pdf

(9)

            http://ec.europa.eu/dgs/health_consumer/information_sources/docs/from_farm_to_fork_2004_en.pdf

(10)

            http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-11103-2013-DCL-1/fi/pdf

(11)

            http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-14-12_en.htm

(12)

            http://www.whitehouse.gov/the-press-office/2014/03/26/press-conference-president-obama-european-council-president-van-rompuy-a

(13)

            Yhdysvaltain kauppaneuvottelijan viraston raportti kaupan teknisistä esteistä vuodelta 2014, s. 45.

(14)

            Katso Yhdysvaltojen osalta Yhdysvaltain kauppaneuvottelijan viraston raportit kaupan teknisistä esteistä vuosilta 2013 ja 2014.

(15)

             http://www.globalmeatnews.com/Industry-Markets/Canada-to-develop-hormone-free-beef-for-EU

(16)

            http://www.unscn.org/files/Announcements/Other_announcements/A-HRC-26-31_en.pdf

(17)

            http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/94384/1/9789241506236_eng.pdf?ua=1

(18)

            http://www.who.int/dg/speeches/2013/health_promotion_20130610/en/

(19)

            http://www.healthpolicyjrnl.com/article/S0168-8510(14)00203-6/abstract

(20)

             C(2014)9052 final.

(21)

            http://www.ombudsman.europa.eu/en/cases/correspondence.faces/en/58643/html.bookmark

(22)

            Kauppapolitiikasta vastaavan komission jäsenen Cecilia Malmströmin puhe 11. joulukuuta 2014.


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.3.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

(2014/2228(INI))

Valmistelija: Jerzy Buzek

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa transatlanttisten markkinoiden merkitystä EU:n ja USA:n kansalaisille ja teollisuudelle; korostaa, että neuvottelujen tärkeimpänä tuloksena olisi saatava aikaan syvällinen, kattava, kunnianhimoinen ja korkealuokkainen vapaakauppa- ja investointisopimus, jossa kunnioitetaan ja edistetään eurooppalaisia arvoja, elvytetään kestävää kasvua, tieteellistä yhteistyötä, innovointia ja korkealuokkaisten työpaikkojen luomista sekä myötävaikutetaan Euroopan kansalaisten hyvinvointiin asettamalla heidän etunsa TTIP-sopimuksen keskiöön; huomauttaa, että transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden tavoitteena on tariffien, tullien ja kiintiöiden poistaminen, mutta myös sääntelyalan yhteistyö ja korkeiden yhteisten standardien asettaminen globaaleille markkinoille; toteaa, että tariffien poistamista ja sääntelyn yhdenmukaistamista on tasapainotettava; kehottaa komissiota lujittamaan kansalaisten ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien osallistamisprosessia siten, että heidän mielipiteensä neuvottelujen mahdollisimman suuresta avoimuudesta otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ja kaikki mahdolliset neuvottelutekstit ja asiakirjat julkaistaan, mukaan luettuna asiakirjat, jotka liittyvät mahdollisiin energialukuihin ja pk-yrityksiä koskeviin lukuihin, sillä tämä tarjoaa suurimman mahdollisen avoimuuden Euroopan kansalaisille;

2.  kehottaa komissiota säilyttämään tavoitteensa erityisen energiaa ja siihen kuuluvia teollisuuden raaka-aineita koskevan luvun sisällyttämisestä TTIP-sopimukseen siten, että tuloksena olisivat kilpailukykyiset, avoimet ja syrjimättömät markkinat, mikä lisäisi merkittävästi EU:n energiavarmuutta, monipuolistaisi energialähteitä sekä johtaisi edullisempiin energian hintoihin; korostaa tässä yhteydessä uusiutuvien energialähteiden merkitystä ja energiatehokkuutta energiavarmuuden lisäämisessä; korostaa, että tähän erityislukuun olisi sisällytettävä selkeät takuut siitä, että EU:n ympäristönormeja ja ilmastotavoitteita ei saa heikentää ja että EU:n on säilytettävä vapaus toimia itsenäisesti määritellessään tulevia standardeja ja tavoitteita;

3.  muistuttaa, että Euroopan parlamentin on annettava TTIP-sopimukselle hyväksyntänsä, jota ilman se ei voi tulla voimaan;

4.  korostaa, että EU:n on saatava käyttöön monipuolisia ja luotettavia energiantoimituslähteitä; pyytää komissiota varmistamaan, että nesteytetyn maakaasun ja raakaöljyn kaltaisten polttoaineiden kauppa on vapaata, sekä edistämään niihin tehtäviä investointeja, kunhan EU saa säilyttää oikeuden luokitella polttoaineet niiden elinkaaren mittaisten hiilidioksidivaikutusten perusteella ja pitäen mielessä EU:n omat ilmastotavoitteet;

5.  kehottaa komissiota katsomaan vientirajoituksia pidemmälle ja toimimaan tarvittaessa eri energialähteiden julkista tukea koskevien periaatteiden määrittelyyn tarvittavien korkeiden yhteisten normien ja säädösten yhtenäistämiseksi ja lähentämiseksi Atlantin molemmilla puolilla niin, että kilpailun vääristymisen riski voidaan hallita, kuten esimerkiksi biomassalla tuotetun yhteistuotannon määrittelyn tapauksessa; kannustaa komissiota tutkimaan tapoja parantaa energia-alan yhteistyötä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin suhteen sekä puhtaamman teknologian edistämisen alalla;

6.  toteaa, että energian hintojen ja raaka-aineiden käyttömahdollisuuksien lisäksi USA:n ja EU:n välillä on nykyisin eroja henkeä kohti lasketuissa hiilidioksidipäästöissä, mikä aiheuttaa epätasaiset lähtökohdat kilpailun ja ympäristönsuojelun kannalta; kehottaa siksi komissiota sisällyttämään sopimukseen kahdenvälisen suojalausekkeen, jolla toteutetaan kemian-, raaka-aine- ja terästeollisuuden kaltaisia EU:n energiaintensiivisiä ja hiilivuodosta kärsiviä aloja varten asiaankuuluvia toimia, joilla säilytetään nykyiset tullimaksut kiinteän ja riittävän pitkän siirtymäkauden ajan TTIP-sopimuksen voimaantulon jälkeen kuitenkin niin, että mukana on pakollinen tarkastuslauseke; katsoo, että sekä USA:n että EU:n yrityksiä olisi kannustettava lisäämään resurssi- ja energiatehokkuuttaan; kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon, että tehdasteollisuuden tarpeita on edistettävä Euroopan uudelleenteollistamisen kantavana voimana;

7.  kehottaa komissiota sisällyttämään transatlanttisiin neuvotteluihin niin sanottuja ”vihreitä palveluja”, kuten rakennusalan, asennukset, korjaukset ja ympäristöhyödykkeiden hallinnon; toteaa, että Euroopan unioni on johtoasemassa maailmassa vihreiden hyödykkeiden ja palvelujen tuojana ja viejänä, mutta Euroopan vihreät palveluntarjoajat kohtaavat vielä paljon esteitä; toteaa, että tällä alalla on paljon taloudellista potentiaalia Euroopan unionin kannalta;

8.  korostaa EU:n energiamerkintä- ja eko-design-direktiivien mukaisia prosesseja ja normeja, joista ei pidä tinkiä;

9.  korostaa, että TTIP-sopimuksella on merkittäviä potentiaalisia hyötyjä pk-yrityksille; kehottaa komissiota varmistamaan, että pk-yritysten painopisteet ja huolenaiheet otetaan täysimääräisesti huomioon TTIP-neuvotteluissa ”pienet ensin” -periaatteen mukaisesti esimerkiksi kokonaisvaltaisten vaikutustenarviointien, kohdennettujen julkisten kuulemisten ja pk-yritysten eurooppalaisten edustajien osallistumisen avulla; suosittaa, että komissio pyrkisi perustamaan täyden palvelun tietojärjestelmän pk-yrityksille ja käyttäisi niihin kokonaisen luvun, jossa pohdittaisiin hallinnollisen rasitteen vähentämistä asiaankuuluvien sääntelykehysten puitteissa; kehottaa komissiota huolehtimaan, että pk-yrityksiä suosivaa politiikkaa ja tukijärjestelmiä suojellaan ja tehostetaan;

10. kehottaa komissiota varmistamaan käyttäjäystävälliset alkuperäsäännöt, joita voidaan soveltaa helposti EU:n vientiyrityksiin ja minimoida tarpeettomat kaupan esteet ja alkuperäsääntöjen etenkin pk-yrityksille aiheuttama byrokratia;

11. palauttaa mieleen, että verrattaessa USA:n julkisten hankintojen markkinoita EU:n vastaaviin, amerikkalaiset ovat äärimmäisen suljettuja ulkomaisille yrityksille; pyytää, että komissio helpottaisi Euroopan unionissa toimivien yhtiöiden, pk-yritykset mukaan luettuna, osallistumista Yhdysvaltojen julkisiin hankintoihin kaikilla hallinnon tasoilla vastavuoroisuuden periaatteella, sillä se voi osaltaan elvyttää yksityisen sektorin innovointia ja uusien nopeasti kasvavien ja innovatiivisten yritysten ja toimialojen kehittymistä; korostaa, että tämä mahdollisuus ei saa heikentää EU:n hallitusten kykyä ylläpitää julkisia palvelujaan;

12. toteaa, että erilaiset sääntelyperinteet Euroopan unionissa ja Yhdysvalloissa käyvät kalliiksi teollisuudelle molemmilla puolilla Atlanttia; toteaa, että on mahdollista saavuttaa huomattavia tehokkuusetuja yhteensovittamalla näitä perinteitä samalla, kun Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen viranomaisille sallitaan edelleen korkeatasoisten normien ylläpito ja kansalaistensa turvallisuudesta huolehtiminen;

13. odottaa komission käsittelevän neuvotteluissa kysymystä ”Buy American”, ”Jones” ja ”Domestic Content”-kampanjoita koskevasta laista, joka käytännössä vahingoittaa huomattavasti EU:n yrityksiä Yhdysvaltojen markkinoilla, etenkin ruoppauksessa ja teknisillä aloilla;

14. muistuttaa komissiota, että varotoimien, turvallisuuden, henkilötietojen suojan sekä internetin avoimuuden, neutraaliuden ja riippumattomuuden korkean tason säilyttäminen on tärkeää, vaikka pitääkin myönteisenä markkinoille pääsyn, sääntelyn lähentämisen ja vastavuoroisen tunnustamisen mahdollisia hyötyjä, kuten tietotekniikan alan normeja koskevien yhteisten periaatteiden ja teknisten määritelmien perustaminen;

15. vaatii avointa kilpailua ja digitaalisen talouden kehittämistä; toteaa, että se on perustaltaan globaalia, mutta sen tärkeimmät tukikohdat sijaitsevat EU:n ja USA:n alueilla; korostaa, että digitaalitalouden on oltava keskiössä transatlanttisilla markkinoilla ja haettava vaikutusvaltaa globaalin talouden puitteissa ja avattava globaaleja markkinoita edelleen;

16. muistuttaa tietoyhteiskuntapalveluja ja televiestintäpalveluja koskevassa asiassa komissiota siitä, että on erityisen tärkeää varmistaa TTIP-neuvotteluissa EU:n palveluyrityksille yhtäläiset ja avoimet vastavuoroisuuteen perustuvat toimintamahdollisuudet Yhdysvaltojen markkinoilla ja velvoittaa amerikkalaiset palveluntarjoajat noudattamaan kaikkia tarvittavia alaan ja tuotesuojaan sekä kuluttajan oikeuksiin liittyviä normeja Euroopassa toimiessaan ja tarjotessaan palveluja eurooppalaisille asiakkaille;

17. kehottaa komissiota toteuttamaan vertailevan analyysin EU:n tehdasteollisuuden ja sen amerikkalaisen vastaparin kilpailukyvystä tarkoituksenaan estää EU:n tehdasteollisuuden joukkomuutto pois Euroopasta ja jäsenvaltioiden massatyöttömyys;

18. pyytää, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa luvussa säädetään myös EU:n maantieteellisten merkintöjen lisäturvasta ja tunnustuksesta;

19. kehottaa komissiota takaamaan kaikkien maantieteellisten merkintöjen voimassaolon osana TTIP-sopimusta, muut kuin maataloustuotteet mukaan luettuna; muistuttaa komissiota taloudellisesti tärkeästä korkeammasta arvosta, jonka maantieteellisen merkinnän asema tuo mukanaan.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.3.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

49

14

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Bendt Bendtsen, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, Juan Carlos Girauta Vidal, Theresa Griffin, Marek Józef Gróbarczyk, András Gyürk, Roger Helmer, Eva Kaili, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Miapetra Kumpula-Natri, Janusz Lewandowski, Ernest Maragall, Edouard Martin, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Miroslav Poche, Miloslav Ransdorf, Michel Reimon, Herbert Reul, Paul Rübig, Algirdas Saudargas, Jean-Luc Schaffhauser, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Miguel Urbán Crespo, Vladimir Urutchev, Adina-Ioana Vălean, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Martina Werner, Hermann Winkler, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pervenche Berès, Simona Bonafè, Cornelia Ernst, Yannick Jadot, Werner Langen, Marian-Jean Marinescu, Morten Messerschmidt, Dominique Riquet, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Anne Sander, Paul Tang, Pavel Telička, Anneleen Van Bossuyt, Cora van Nieuwenhuizen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Isabella Adinolfi, Ignazio Corrao, Antanas Guoga


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.3.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

(2014/2228(INI))

Valmistelija: Dita Charanzová

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

esittää TTIP:stä meneillään olevien neuvottelujen yhteydessä komissiolle seuraavat suositukset:

(a) poliittiset painopisteet

i.   kehottaa varmistamaan, että neuvottelujen päätavoitteena on kunnianhimoinen ja kattava sopimus, jolla avataan merkittävästi uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia EU:n alueen yrityksille, etenkin pk-yrityksille, ja joka hyödyttää kansalaisia, kuluttajia ja työntekijöitä, muttei romuta Euroopan mallina toimivaa erittäin kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta;

ii.   kehottaa varmistamaan, että sopimuksella ei pelkästään poisteta esteitä vaan että sillä myös edistetään SEUT-sopimukseen kirjattua Euroopan korkeatasoista kuluttajansuojaa ja varmistetaan sen toteutuminen erityisesti tiedonsaannin osalta ja että pidetään mielessä, että useimmilla aloilla EU:n ja Yhdysvaltojen standardit ja sääntely-ympäristö antavat korkeatasoisen suojan; pyytää huomioimaan, että säännösten lähentämisen tarkoituksena on tuottaa laadukkaita standardeja ja lakeja, joista voisi tulla uusi maailmanlaajuinen kuluttajansuojan mittapuu ja jotka olisivat tosiasiallisesti kansainvälisiä standardeja;

iii.  kehottaa noudattamaan neuvotteluissa mahdollisimman suurta avoimuutta, mukaan luettuna neuvottelutekstien saatavuus, ja kuulemaan kansalaisyhteiskuntaa koko prosessin ajan;

(b) EU:n palveluntarjoajien täysimääräinen ja avoin markkinoille pääsy ja ammattihenkilöiden esteetön liikkuvuus

i.   kehottaa pitämään kiinni siitä, että samalla kun turvataan EU:n jäsenvaltioiden perussopimukseen perustuva vapaus tarjota, tilata ja rahoittaa julkisia palveluja, EU:n palveluntarjoajien on saatava täysimääräinen pääsy Yhdysvaltojen vapautetuille palvelumarkkinoille avoimin, vastavuoroisin ja oikeudenmukaisin säännöin niin liittovaltiotasolla kuin sitä alemmilla hallintotasoilla ja samoin ehdoin kuin paikalliset palveluntarjoajat;

ii.   kehottaa varmistamaan, että sopimuksella ei heikennetä EU:n julkisten palvelujen laatua ja että käytetään samoja turvatoimia ja määritelmiä kuin muissa vapaakauppasopimuksissa, kuten laaja-alaisessa talous- ja kauppasopimuksessa (CETA), jotta voidaan suojata näitä palveluja erityisesti seuraavilla aloilla: julkinen terveydenhuolto, koulutus, sosiaalipalvelut, veden tuotanto, jakelu ja puhdistus, paikallishallintojen toimet ja audiovisuaaliala;

iii.  kehottaa varmistamaan ammattipätevyyksien vastavuoroisen tunnustamisen osapuolten välillä luomalla oikeudellisen kehyksen niiden osavaltioiden kanssa, joilla on kyseisessä asiassa sääntelyvaltaa, ja edistämään Atlantin yli tapahtuvaa liikkumista helpottamalla kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ammattihenkilöiden viisumin saantia sopimuksen kattamilla aloilla;

iv.  kehottaa edistämään neuvotteluprosessin kuluessa sitä, että osapuolet aloittavat neuvottelut lisäsopimuksesta, jolla luovuttaisiin työlupavaatimuksista, jotta saataisiin aikaan ammattihenkilöiden mahdollisimman suuri liikkuvuus Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä;

(c) tasapuoliset ja avoimet hankintamenettelyt kaikilla tasoilla

i.   kehottaa suhtautumaan kunnianhimoisesti julkisia hankintoja koskevaan neuvottelulukuun ja varmistamaan, että Euroopan talouden toimijat ja erityisesti pk-yritykset kykenevät toimimaan Yhdysvaltojen markkinoilla kaikilla hallintotasoilla syrjimättömin ehdoin; kehottaa varmistamaan vastavuoroisen ja avoimen markkinoillepääsyn nykyisten epätasapainotilanteiden korjaamiseksi ja tarkastelemaan, voitaisiinko EU-alueen yrityksille myöntää poikkeuksia kansallisista ja paikallisista ostolausekkeista liittovaltion ja mahdollisesti osavaltioiden lainsäädännössä;

ii.   kehottaa varmistamaan, että neuvotteluissa toimitaan julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevien uusien direktiivien mukaisesti ja otetaan erityisesti huomioon julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön määritelmä, pois sulkemiset, pk-yritysten osallistuminen ja MEAT-perusteet;

iii.  kehottaa selventämään, että oikeus päättää palvelujen tuottamisen muoto säilyy muuttumattomana ja että palveluluvussa vahvistettua salpalauseketta ei siksi voida soveltaa palveluihin, jotka hankintaviranomainen antaa julkisen hankintasopimuksen myötä yksityisen kolmannen osapuolen suoritettavaksi ja jotka sopimuksen päättymisen jälkeen tuottaa kyseinen viranomainen omaan lukuunsa tai sisäisenä liiketoimintana;

iv.  kehottaa määrittelemään sopimuksen soveltamisalan ja säännöt julkisia hankintoja koskevan sopimuksen (GPA) pohjalta ja huolehtimaan siitä, että sillä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan menettelyjä sekä lisätään avoimuutta;

v.  kehottaa korostamaan, että julkisten hankintojen on sisällyttävä lopulliseen, kattavaan sopimukseen, koska julkiset hankinnat muodostavat merkittävän osan EU:n ja muiden kauppakumppanien taloudesta ja ovat siten EU:lle taloudellisesti tärkeitä;

(d) transatlanttiset standardit maailmanlaajuisina standardeina

i.   kehottaa korostamaan, että sopimuksella olisi säilytettävä EU:n standardeilla ja teknisillä säännöillä luodun suojan taso, ja lisäksi siinä olisi mentävä kaupan teknisiä esteitä koskevaa WTO-sopimusta pidemmälle esimerkiksi vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa sekä teknisissä vaatimuksissa ja standardeissa ja lisättävä avoimuutta teknisten sääntöjen ja standardien laatimisessa, hyväksymisessä ja soveltamisessa;

ii.   kehottaa varmistamaan, että eurooppalaiset yritykset voivat kääntyä Yhdysvalloissa keskitetyn tietopisteen puoleen saadakseen tietoa kaikkien alojen standardeista; vaatii puolustamaan tiukasti EU:n standardoinnin alalla tekemää työtä ja tekemään tunnetuksi sen periaatteita, joita ovat yhtenäisyys, läpinäkyvyys, avoimuus, yhteisymmärrys, soveltamisen vapaaehtoisuus, riippumattomuus erityisistä eduista ja tehokkuus;

iii.  kehottaa luomaan kunnianhimoisen, avoimen ja toimivan yhteistyö- ja vuoropuhelumekanismin, jonka tarkoituksena on luoda mahdollisuuksien mukaan yhteisiä standardeja, ja varmistamaan, että sopimuksen kattamien keskeisten alojen tulevissa standardeissa ei ole tahattomia eroavaisuuksia, sillä varsinkin innovatiivisten alojen standardeista olisi sovittava ja niitä olisi tehtävä tunnetuksi kaikilla kansainvälisillä foorumeilla; kehottaa ottamaan huomioon haasteet, joita syntyy, kun eri tavalla ja eri perusteella toimiva Yhdysvaltojen standardointijärjestelmä yritetään sovittaa yhteen eurooppalaisen järjestelmän kanssa;

iv.  kehottaa korostamaan, että sekä Yhdysvaltojen että EU:n olisi hyväksyttävä esimerkiksi elektroniikkalaitealan nykyiset ajantasaiset kansainvälisesti sovitut ISO- ja IEC-standardit;

(e) transatlanttisen kaupan teknisten esteiden poistaminen

i.   kehottaa pyrkimään siihen, että turvataan jatkossakin unionin tuoteturvallisuuden korkea taso ja vältetään samalla kuitenkin tarpeeton päällekkäinen testaustoiminta, jolla tuhlataan resursseja erityisesti matalan riskin tuotteiden tapauksessa; kehottaa varmistamaan, että Yhdysvallat tunnustaa tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta annetut tuottajien omat vakuutukset silloin, kun ne ovat unionin lainsäädännön mukaisesti hyväksyttäviä;

ii.   kehottaa antamaan tukea sille, että luodaan sopimuksen kattamilla aloilla sääntelyviranomaisten pakollinen rakentava vuoropuhelu ja keskinäinen yhteistyö, joissa kunnioitetaan täysin kyseisten viranomaisten itsenäistä sääntelyvaltaa; kehottaa korostamaan, että tähän olisi sisällytettävä varhaisvaroitusmekanismeja ja tietojenvaihto säännösten valmisteluvaiheessa; kehottaa kannustamaan osapuolia tehostamaan muiden alojen sääntely-yhteistyötä ja tekemään tunnetuksi EU:n markkinavalvontajärjestelmää, jolla varmistetaan korkeatasoiset kuluttajansuojanormit;

iii.  kehottaa varmistamaan, että sääntely-yhteistyö ei lisää hallinnollista rasitusta, ja pitämään mielessä, että eroavaisuudet sääntelyssä ovat keskeinen muu kuin tulleihin liittyvä kaupan este erityisesti teknisillä aloilla, joihin kuuluvat sähköiset ja mekaaniset koneet ja laitteet, ja että sääntelyviranomaisten olisi mietittävä, miten voitaisiin edistää yhteentoimivuutta ja sääntelyn symmetrisyyttä esimerkiksi vastavuoroisen tunnustamisen tai vaatimusten yhtenäistämisen tai yhteensovittamisen avulla;

iv.  kehottaa pitämään kiinni siitä, että sopimus ei saa vaikuttaa oikeuteen harjoittaa sääntelyä kunkin osapuolen asianmukaiseksi katsomalla tavalla, kun on kyse terveydestä, turvallisuudesta ja kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojelusta sekä kulttuurisesta monimuotoisuudesta; kehottaa korostamaan tässä yhteydessä SEUT-sopimuksen 191 artiklassa vahvistettua ennalta varautumisen periaatetta; kehottaa painottamaan, että sääntely-yhteistyön on oltava läpinäkyvää ja että Euroopan parlamentin olisi voitava osallistua tulevien elinten toimintaan;

v.  kehottaa pitämään mielessä, että sopimuksen yksi tärkeimmistä saavutuksista olisi se, että sen ansiosta olisi mahdollista tunnustaa vastaavuus mahdollisimman monissa ajoneuvojen turvallisuusmääräyksissä ja että tätä varten olisi varmistettava, että EU:ssa ja Yhdysvalloissa on samantasoiset turvallisuusmääräykset heikentämättä kuitenkaan suojan tasoa EU:ssa; kehottaa korostamaan, että olisi pyrittävä alan sääntelyn täysimääräiseen lähentymiseen; kehottaa kuitenkin korostamaan, että varsinkin ajoneuvojen turvallisuusasioissa on paljon eroja amerikkalais- ja eurooppalaistuotteiden välillä ja että on tehostettava EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyötä YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) puitteissa erityisesti uuden teknologian aloilla sekä muilla kansainvälisillä standardointifoorumeilla;

(f) tulli- ja kauppasääntöjen yksinkertaistaminen erityisesti pk-yritysten osalta

i.   kehottaa ottamaan huomioon, että muut kuin tulleihin liittyvät kaupan esteet vaikuttavat kohtuuttomasti pk-yritysten toimintaan, minkä vuoksi sopimuksella on pyrittävä vähentämään näitä esteitä tai poistamaan ne kokonaan; kehottaa vaatimaan, että luodaan yhtenäiset puitteet, mukaan lukien pk-yrityksiä koskevan luvun sisällyttäminen sopimukseen, jotta pk-yritykset voivat käsitellä muita kuin tulleihin liittyviä kaupan esteitä asianomaisten viranomaisten kanssa;

ii.   kehottaa varmistamaan, että sopimuksen ansiosta pk-yritysten on helpompi käydä transatlanttista kauppaa pienemmin kustannuksin, kun ajantasaistetaan, digitalisoidaan, yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan menettelyjä, luovutaan kaksinkertaisesta sertifioinnista ja korotetaan vähämerkityksisten tullien perimisen ja muun kuin satunnaisvalvonnan suorittamisen ylärajaa;

iii.  kehottaa tukemaan voimakkaasti ajatusta, että myös Yhdysvaltoihin perustettaisiin EU:ssa käytössä olevan kaltainen maksuton pk-yrityksille suunnattu internetissä toimiva tukipalvelu, josta pienet yritykset saavat kaiken tarvitsemansa tiedon Yhdysvaltoihin suuntautuvaa vientiä, sieltä tapahtuvaa tuontia ja sinne tehtäviä investointeja varten, esimerkiksi tietoa tulleista, veroista, säännöksistä, tullimenettelyistä ja markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista;

iv.  kehottaa käsittelemään tullikysymyksiä, jotka menevät pidemmälle kuin kaupan helpottamista koskevaan WTO-sopimukseen sisältyvät säännöt, ja korostamaan, että jotta hallinnollista rasitusta saataisiin todella kevennettyä, tulli- ja raja-asioita koskevissa politiikoissa ja käytännöissä on pyrittävä tiettyyn sääntelyn lähentämisen vähimmäistasoon;

(g) selkeät alkuperäsäännöt

i.   kehottaa varmistamaan, että laaditaan yhteiset säännöt tuotteiden alkuperän määrittämisestä, ja huolehtimaan siitä, että säännöt ovat selkeitä ja yritysten helposti sovellettavissa; kehottaa tarkastelemaan tuotannon nykytilannetta ja tulevaa kehitystä sekä mahdollista tulevaa kumuloitumista niiden maiden kanssa, joiden kanssa EU:lla ja Yhdysvalloilla on vapaakauppasopimus;

ii.   kehottaa varmistamaan, että sopimukseen sisällytetään määräyksiä, joilla estetään EU:n tuotenimikkeiden ja maantieteellisten merkintöjen luvaton käyttö kuluttajien harhauttamiseksi, ja että suojataan nämä järjestelmät, jotka ovat merkittävästi parantaneet kuluttajansuojaa ja selkeiden ja ytimekkäiden tietojen antamista tuotteiden alkuperästä; kehottaa pitämään neuvotteluja tilaisuutena lähentää toisiinsa tuotteiden pakollisiin alkuperämerkintöihin liittyviä yhteisiä tiukkoja vaatimuksia, jotta voidaan taata kunnollinen kuluttajansuoja ja luoda talouden toimijoille tasapuoliset edellytykset toimia toistensa markkinoilla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.3.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

18

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dita Charanzová, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Lara Comi, Daniel Dalton, Nicola Danti, Pascal Durand, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Antanas Guoga, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Antonio López-Istúriz White, Jiří Maštálka, Marlene Mizzi, Jiří Pospíšil, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Emma McClarkin, Roberta Metsola, Franz Obermayr, Adam Szejnfeld, Ulrike Trebesius, Sabine Verheyen, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jonathan Arnott, Philippe De Backer, Andrey Novakov


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.4.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

(2014/2228(INI))

Valmistelijat: Paolo De Castro, James Nicholson

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että EU:n maatalousala on erittäin herkkä ala, jolla on tärkeä asema TTIP-neuvotteluissa ja joka saa suurta etua uusista tai paremmista markkinoille pääsyn mahdollisuuksista;

B.  ottaa huomioon, että yhteisten normien puuttuminen tällä alalla on merkittävä este EU:n ja Yhdysvaltojen maataloustuotteiden kaupalle ja tekee tiettyjen tavaroiden kaupasta mahdotonta;

C. katsoo, että Venäjän tuontikielto on selvästi osoittanut, että maataloudella on edelleen geopoliittista merkitystä, että on tärkeää taata pääsy eri maatalousmarkkinoille ja että on luotava vahvoja ja strategisia kauppakumppanuuksia luotettavien kauppakumppanien kanssa;

D. ottaa huomioon, että kauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa tarjoavat hyvän tilaisuuden parantaa tiettyjen eurooppalaisten vientituotteiden, kuten hedelmien ja vihannesten, viinin ja tiettyjen suurta lisäarvoa tuottavien tuotteiden, pääsyä Yhdysvaltojen markkinoille;

E.  pitää TTIP-sopimusta mahdollisuutena keventää kauppaa vaikeuttavaa molemminpuolista sääntelytaakkaa tarjoamalla enemmän ja avoimemmin tietoa esimerkiksi yksityiskohtaisista merkintävaatimuksista, selkeyttää hallinnollisia ja tullimenettelyjä sekä sovittaa yhteen ja yksinkertaistaa sääntelyjärjestelmiä mahdollisuuksien mukaan;

F.  katsoo, että maatalousalan kannalta on tärkeää turvata vastavuoroisesti edullinen kauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa, jotta edistetään Euroopan asemaa keskeisenä toimijana maailmanmarkkinoilla vaarantamatta eurooppalaisten maataloustuotteiden nykyisiä laatunormeja ja niiden parantamista tulevaisuudessa ja suojellen eurooppalaista maatalousmallia ja varmistaen sen taloudellinen ja sosiaalinen elinkelpoisuus;

G. pitää transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta mahdollisuutena asettaa tiukkoja normeja maailmanlaajuisesti ja täydentää kummankin osapuolen normeja etenkin nyt, kun alaa valtaavat uudet taloudelliset toimijat, jotka eivät jaa EU:n tai Yhdysvaltojen sitoutumista sääntöihin perustuvaan kauppaan ja kuluttajansuojan, ympäristönormien ja eläinten hyvinvoinnin korkeaan tasoon;

H. toteaa, että komission on vakuuttanut, että eurooppalainen elintarvikkeiden turvallisuus, ihmisten, kasvien ja eläinten terveys, eläinten hyvinvointi ja ympäristöä ja kuluttajansuojaa koskevat normit ovat eurooppalaisen maatalouden kannalta tärkeitä neuvotteluperiaatteita, joista ei tehdä kompromisseja, ja katsoo, että niillä vahvistetaan ja lujitetaan EU:n normeja avoimessa, oikeudenmukaisessa, nykyaikaisessa ja maailmanlaajuisessa kauppapolitiikassa;

I.   ottaa huomioon, että EU:n ja Yhdysvaltojen välisen maatalous- ja elintarvikealan kaupan tärkeimmät esteet ovat niiden rajojen sisäpuolella sisäisessä sääntelyssä ja tullien ulkopuolisissa esteissä;

J.   ottaa huomioon, että TTIP-neuvotteluissa olisi asetettava etusijalle kuluttajien edut;

K. katsoo, että sääntöjen yhdenmukaistaminen EU:n ja Yhdysvaltojen kesken ei missään tapauksessa saa aiheuttaa vaaraa kuluttajien terveydelle eikä heikentää niitä laatustandardeja, joita Euroopassa markkinoille saatetuilta yhdysvaltalaisilta tuotteilta edellytetään;

L.  katsoo, että maantieteelliset merkinnät ovat erillisiä immateriaalioikeuksia eivätkä mitään tavaramerkkejä;

M. katsoo, että tutkimuksen edistymisen ansiosta on mahdollista tukea elintarvikkeiden vahingollisuutta koskevan ennalta tehtävän riskinarvioinnin kehittämistä hyödyntämällä kehittyneitä laskentamenetelmiä, jotka perustuvat suurien tietomäärien analysointiin sellaisilla suurtehotietokoneilla, jotka kykenevät parantamaan ennaltavarautumisen periaatteen soveltamista;

1.  kehottaa komissiota

a. varmistamaan, että mahdollisesti tehtävä sopimus on yleinen ja tasapainoinen ja kattaa kaikki TTIP:n piiriin kuuluvat alat, pitäen mielessä, että maataloutta ei saa käyttää joustovarana eikä välineenä neuvotteluissa, joissa tähdätään muiden alojen päästämiseen Yhdysvaltojen markkinoille, ja että maatalousala on hyvin strateginen poliittinen aihealue, jonka osalta vaakakupissa on elintarviketurva ja kaikkien eurooppalaisten elämäntapa;

b. asettamaan etusijalle neuvottelujen kunnianhimoisen ja tasapainoisen tuloksen maatalouden osalta, jonka keskeisiä osatekijöitä (markkinoille pääsy, maantieteelliset merkinnät ja terveys- ja kasvinsuojelutoimet) olisi käsiteltävä neuvottelujen varhaisessa vaiheessa kartoittamalla yksityiskohtaisesti kaikki esteet Yhdysvaltojen puolella ja rinnakkain neuvotteluprosessin kanssa – pitäen samalla kiinni elintarviketurvallisuuden normeista ja kuluttajansuojasta – jotta annetaan parlamentille riittävästi aikaa ymmärtää ja keskustella tästä luvusta ja arvioida sitä sidosryhmien, unionin kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten kanssa keskittyen erityisesti maanviljelijöihin ja pieniin perheviljelmiin;

c. luomaan TTIP:hen nykyaikaisen ja parannetun sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin (ISDS), jolla ei heikennetä EU:n, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten suvereeneja oikeuksia, vaan jolla tarjotaan ulkomaisille sijoittajille oikeudenmukainen mahdollisuus hakea ja saada hyvitystä valituksensa johdosta;

d. sitoutumaan elintarvikkeiden sekä ihmisten terveyttä, kasvien terveyttä, viljelykasvien ja ympäristön suojelua, kuluttajansuojaa ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien nykyisten ja tulevien normien tiukkaan säilyttämiseen EU:n lainsäädännössä määritellyllä tavalla; varmistamaan, että normien kehittämistä edelleen ei tulevaisuudessa haitata millään tavoin ja että EU:n perusarvoja, kuten ennaltavarautumisen periaatetta ja kestävää maanviljelyä, ei heikennetä ja että EU:n kansalaiset voivat jatkossakin luottaa tuotteiden jäljitettävyyteen ja merkintöihin EU:n markkinoilla, ja määrittämään erityisiä toimenpiteitä, joilla säilytetään ennaltavarautumisen periaate neuvotteluissa;

e. varmistamaan sen vuoksi, että toimivaltaiset EU:n viranomaiset osallistuvat EU:hun tuotavien yritysten, palvelujen ja tuotteiden valvontaan ja varmentamiseen Yhdysvalloissa sovellettavien terveys- ja kasvinsuojeluvaatimusten osalta, ja esittää huolensa komission Yhdysvalloille esittämästä, asiaa koskevasta tekstiehdotuksesta pitäen mielessä, että ennen EU:n kauppasopimuksia EU:lla oli mahdollisuus auditoida ja varmentaa muiden sopimuspuolten valvontaohjelmia, ja kehottaa komissiota säilyttämään tämän lähestymistavan;

f.  toimimaan sen puolesta, että maataloustuotteiden tuonti EU:hun sallitaan vain, mikäli siinä noudatetaan eurooppalaisia kuluttajansuoja-, eläinsuojelu- ja ympäristönsuojelunormeja sekä sosiaalisia vähimmäisnormeja;

g. muistamaan, että TTIP-neuvottelut eivät itsessään voi muuttaa lainsäädännön täytäntöönpanoa tai lainsäädäntöehdotuksia millään alalla, mukaan lukien elintarvikkeiden turvallisuus, terveys- ja kasvinsuojelutoimet, eläinten hyvinvointi ja ympäristötoimet;

h. varmistamaan maatalouden kannalta positiivisen ja kunnianhimoisen neuvottelutuloksen, joka on EU:n maatalousalan offensiivisten ja defensiivisten etujen mukainen tulliesteiden ja muiden esteiden poistamisen tai vähentämisen alalla, mukaan luettuina kasvien ja eläinten terveyttä koskevat normit ja menettelyt, ja turvaa laadukkaiden eurooppalaisten tuotteiden aseman, jotta EU:n tuottajat saavat todellista etua pääsystä Yhdysvaltojen markkinoille, ja määrittelemään, että toimenpiteitä kuluttajien ja heidän terveytensä suojelemiseksi tai elintarvikkeiden turvallisuuden ylläpitämiseksi ei voitaisi pitää tullien ulkopuolisina kaupan esteinä;

i.  edistämään elintarviketurvallisuutta ja elintarviketurvaa koskevan taitotiedon vaihtamista osapuolten välillä;

j.  neuvottelemaan Euroopan vientiä koskevasta kevyestä kasvintarkastusjärjestelmästä, joka noudattaa turvallisuusvaatimuksia vaarantamatta Euroopan vientiä Yhdysvaltojen markkinoille ja mahdollistaa siten tämän viennin kasvun;

k. turvaamaan yhtäläiset mahdollisuudet edistämällä elintarvikkeiden osalta oikeudenmukaista veropolitiikkaa ja kauppakäytäntöjä ja käsittelemään herkkinä kaikkia sellaisia tuotteita ja aloja, joihin kohdistuva suora tai epäsuora kilpailu aiheuttaisi EU:n maataloustuottajille, myös pienviljelijöille, koko EU:ssa tai tietyillä EU:n alueilla kohtuutonta painetta tai epäreilua kilpailua esimerkiksi tapauksissa, joissa tuotannon sääntelyolosuhteet ja niihin liittyvät kustannukset, kuten eläinsuojia koskevat vaatimukset, EU:ssa eroavat Yhdysvaltojen vastaavista, ja harkitsemaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja arkojen tuotteiden kohtelulle, mukaan lukien tullialennukset ja rajoitetut tariffikiintiöt;

l.  pyrkimään – kuten neuvotteluvaltuutuksessa selkeästi esitetään – kirjaamaan sopimukseen suojalauseke, jota käytetään siinä tapauksessa, että tietyn tuotteen tuonnin lisääntyminen uhkaa vahingoittaa merkittävästi omaa elintarviketuotantoa;

m. esittämään, kuten monet jäsenvaltiot ovat jo pyytäneet, tiedonannon jo tehtyjen ja valmisteilla olevien kauppasopimusten mukaisista myönnytyksistä, jotta saadaan kokonaiskuva kaikista myönnytyksistä tuotteittain, koska ilman tätä on mahdotonta neuvotella herkistä tuotteista;

n. tiedottamaan parlamentille ja kansalaisille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisesta herkkien tuotteiden luettelosta, jotta kaikki asianomaiset toimijat ehtivät tutkimaan ja arvioimaan ehdotuksia nopeasti ja ennen neuvottelujen päättymistä;

o. varmistamaan, että tasapainoisen sopimuksen oleellisina osatekijöinä ovat asianmukainen oikeussuoja EU:n maantieteellisille merkinnöille Yhdysvaltojen markkinoilla ja toimet, joilla käsitellään harhaanjohtavan tiedon tai käytäntöjen väärinkäyttöä, ja varmistamaan maataloustuotteiden merkintöjä, jäljitettävyyttä ja aitoa alkuperää koskeva suojelu;

p. sisällyttämään TTIP:hen sopimus luomutuotteista, jota laajennetaan tuotteisiin, joita sopimus ei vielä kata (viini);

q. sisällyttämään TTIP-sopimukseen EU:n ja Yhdysvaltojen välinen vuonna 2006 tehty sopimus viinistä siten, että poistetaan alakohtaiseen sopimukseen sisältyvät 17 lähes vakiintuneita yleisnimiä koskevaa nimitystä;

r.  ottamaan huomioon, että Yhdysvaltojen maatalouden tulotuki hintojen epävakauden aikana voisi asettaa EU:n viljelijät epäedulliseen kilpailuasemaan ja että EU:n kriisinhallintatoimenpiteitä olisi arvioitava uudelleen ja mukautettava muuttuviin markkinaolosuhteisiin;

s.  luomaan pysyviä maatalouden kauppaneuvotteluita varten kahdenvälisen yhteisen työryhmän, jotta voitaisiin ennakoida ja poistaa kaupan vaikeuksia varhaisvaroitusjärjestelmällä sääntelyn muuttuessa ja edistää sääntelyn lähentämistä;

t.  ottamaan neuvottelun kaikissa näkökohdissa täysin avoimella, oikein ajoitetulla ja kattavalla tavalla huomioon Euroopan parlamentin, kaikki kansalliset parlamentit ja maatalouden sidosryhmät sekä varmistamaan, että noudatetaan kokonaisuudessaan lainsäädäntöä, johon eurooppalainen sosiaalimallimme perustuu;

u. varmistamaan, että Yhdysvallat poistaa EU:n naudanlihalle asetetun tuontikiellon;

v. varmistamaan yhtäläiset mahdollisuudet ottamalla käyttöön merkintävaatimuksia tuontituotteille, joiden tuotantomenetelmät eivät vastaa eläinten hyvinvointia, elintarvikkeiden turvallisuutta sekä ihmisten ja eläinten terveyttä koskevia EU:n normeja;

w. esittämään mahdollisimman pian selkeän ja objektiivisen tutkimuksen TTIP-sopimuksen vaikutuksesta eurooppalaiseen maatalouteen alakohtaisesti, erityisesti sen vaikutuksista pieniin perheviljelmiin, ja tekemään oikea-aikaisesti ja avoimesti yhteistyötä sellaisten elintarviketurvallisuuteen sitoutuneiden julkisten ja yksityisten tutkimuslaitosten kanssa, jotka kykenevät syventämään neuvottelujen kaikkia näkökohtia.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

14.4.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

18

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Richard Ashworth, José Bové, Paul Brannen, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Diane Dodds, Herbert Dorfmann, Edouard Ferrand, Luke Ming Flanagan, Martin Häusling, Esther Herranz García, Jan Huitema, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Nuno Melo, Giulia Moi, James Nicholson, Maria Noichl, Marit Paulsen, Marijana Petir, Laurențiu Rebega, Jens Rohde, Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Janusz Wojciechowski, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bas Belder, Rosa D’Amato, Angélique Delahaye, Peter Eriksson, Fredrick Federley, Ivan Jakovčić, Manolis Kefalogiannis, Momchil Nekov, Stanislav Polčák, Sofia Ribeiro, Annie Schreijer-Pierik, Molly Scott Cato, Estefanía Torres Martínez


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (17.4.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

(2014/2228(INI))

Valmistelija: Helga Trüpel

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan,

–   ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2013 hyväksytyt EU:n ohjeet transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden neuvottelemiseksi Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä, jotka neuvosto julkaisi 9. lokakuuta 2014,

A. vahvistaa EU:n oikeudellisen sitoutumisen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevaan vuonna 2005 tehtyyn Unescon yleissopimukseen;

B.  muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 167 artiklan mukaisesti unioni ottaa kulttuurinäkökohdat huomioon perussopimusten muiden määräysten mukaisessa toiminnassaan kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittamiseksi ja edistämiseksi; muistuttaa, että näihin muihin määräyksiin kuuluu yhteinen kauppapolitiikka SEUT-sopimuksen 207 artiklan mukaisesti;

C.  palauttaa mieliin, että nykyiset ja tulevat kulttuurialan tukemista etenkin digitaalisessa ympäristössä koskevat määräykset ja toimenpiteet jätetään TTIP-neuvottelujen ulkopuolelle;

D.  tunnustaa yleishyödyllisten palvelujen erikoisluonteen erityisesti koulutuksessa, kuten SEUT-sopimuksen 14 artiklassa ja pöytäkirjassa nro 26 on määritelty;

E.  toteaa, että kulttuurinen moninaisuus on Euroopan unionin ominaispiirre Euroopan historian, sen runsaan perinteiden kirjon ja kulttuuriteollisuuden ja luovien toimialojen vahvuuden vuoksi ja että kulttuurisen moninaisuuden olisi pysyttävä perusperiaatteena, kuten se on ollut muissa EU:n kauppasopimuksissa;

F.  muistuttaa, että kulttuuriteollisuuden ja luovien toimialojen osuus EU:n bruttokansantuotteesta on noin 2,6 prosenttia, ja niiden kasvuvauhti on nopeampaa kuin talouden muilla aloilla; painottaa, että kulttuuriteollisuuden ja luovien toimialojen tuotteiden ja palveluiden kaupan kehityksellä on merkittävä asema talouskasvun ja työpaikkojen lisäämisen vauhdittamisessa Euroopassa;

G. muistuttaa, että erityisesti kulttuuri- ja koulutusalalle annettava tuki jätetään yleensä EU:n kauppasopimusten ulkopuolelle,

1.  suosittaa komissiolle, että

     a)  varmistetaan koko sopimukseen sovellettavalla oikeudellisesti sitovalla yleislausekkeella, että osapuolet varaavat oikeuden hyväksyä tai ylläpitää toimenpiteitä (erityisesti sääntely- ja/tai rahoitustoimia) kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden suojelemiseksi tai edistämiseksi GATS-sopimusta ja kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevaa Unescon yleissopimusta tinkimättä noudattaen ja jäsenvaltioiden käytäntöjä täysin kunnioittaen, ja säilyttää tai kehittää teknologisen neutraalisuuden periaatteen mukaisesti audiovisuaalisten palvelujen järjestelmää verkossa ja muissa välineissä demokraattisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaatimusten mukaisesti;

     b)  varmistetaan että audiovisuaalisia palveluja, myös verkkopalveluita koskeva poikkeus, on taattu myös tulevaisuudessa, eikä sitä aseteta kyseenalaiseksi millään tulevan sopimuksen määräyksellä, esimerkiksi investointeja koskevalla määräyksellä eikä sitä heikennetä tekniikan kehityksellä, esimerkiksi audiovisuaalisten, televiestinnän ja verkkokaupan palvelujen sulautumisella yhteen;

     c)  jatketaan tämänhetkistä työtä, jolla lisätään avoimuutta ja edistetään yhä tiiviimpää yhteistyötä parlamentin kanssa, sekä kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten täysimääräistä osallistumista, ottaen huomioon TTIP-sopimuksen vaikutukset EU:n kansalaisten elämään;

     d)  varmistetaan, että TTIP-sopimus ei vaikuta palveluihin, joissa kulttuurilla on merkittävä osuus, kuten kirjastoihin, arkistoihin tai museoihin, EU:n nykyisissä sopimuksissa olevia velvoitteita pidemmälle;

     e)  vahvistetaan, että TTIP-sopimuksen mukaiset velvoitteet eivät vaikuta kirjojen määrähintajärjestelmään eivätkä sanomalehtien ja aikakauslehtien hintojen määrittelyyn;

     f)   varmistetaan yleislausekkeella EU:n jäsenvaltioiden oikeus hyväksyä tai ylläpitää toimenpiteitä, jotka koskevat jonkinlaista julkista rahoitusta tai valtiontukea missä tahansa muodossa saavien ja voittoa tavoittelematta toimivien koulutus- ja kulttuuripalveluiden tarjoamista, ja huolehditaan, että yksityisesti rahoitetut ulkomaiset palveluntarjoajat täyttävät samat laatu- ja hyväksyntävaatimukset kuin kotimaiset palveluntarjoajat;

     g)  täsmennetään, että mikään osa sopimuksesta ei vaikuta EU:n tai EU:n jäsenvaltioiden oikeuteen tukea tai antaa taloudellista avustusta kulttuuriteollisuudelle ja kulttuuri-, koulutus-, audiovisuaalisille ja lehdistöpalveluille;

     h)  varmistetaan, että EU:n kuvataiteilijat saavat osuuden taideteosten myynnistä, kun ne jälleenmyydään taidemarkkinoiden ammattilaisen toimesta, jotta kannustetaan eurooppalaisia taiteilijoita markkinoimaan teoksiaan Yhdysvalloissa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

16.4.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

2

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Jill Evans, Giorgos Grammatikakis, Rikke Karlsson, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Fernando Maura Barandiarán, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Yana Toom, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sylvie Guillaume, Mary Honeyball, Marc Joulaud, Dietmar Köster, Ilhan Kyuchyuk, Michel Reimon, Hermann Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Remo Sernagiotto, Dario Tamburrano


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.5.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

(2014/2228(INI))

Valmistelija: Dietmar Köster

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. toteaa, että Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen toimivien oikeuslaitosten ansiosta sopimuksessa ei tarvita sijoittajan ja valtion välisiä yksityisiä sovittelumenettelyjä;

B.  toteaa, että Euroopan unionilla ja Yhdysvalloilla on omat tehokkaat oikeudelliset kehyksensä, joita ohjaa oikeusvaltioperiaate;

C. toteaa, että unionin toimielinten tekemissä kansainvälisissä kauppa- ja investointisopimuksissa on huomioitava unionin takaamat oikeudet ja kyseisten oikeuksien suojelun taustalla vaikuttavat periaatteet, kuten ympäristöä, terveydenhuoltoa ja kuluttajansuojaa koskeva ennalta varautumisen periaate;

D. panee merkille, että yhdeksän EU:n jäsenvaltiota on tehnyt Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisiä sijoitussuojasopimuksia, jotka antavat yhdysvaltalaisille yrityksille oikeuden haastaa nämä jäsenvaltiot oikeuteen, ja ottaa huomioon, että lukuisissa EU:n jäsenvaltioiden välisissä kahdenvälisissä sopimuksissa on sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua koskevia määräyksiä, kun taas asetuksen (EU) N:o 912/2014 mukaan voimassa olevat jäsenvaltioiden kahdenväliset investointisopimukset korvattaisiin transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuuteen sisällytettävällä investointia koskevalla luvulla – myös ilman sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua;

E.  toteaa, että käytävissä neuvotteluissa olisi saatava aikaan kunnianhimoinen sopimus, joka suojaa sosiaalisen markkinatalouden eurooppalaista mallia Euroopan unionin perussopimusten mukaisesti, joka tuo merkittävää parannusta kansalaisille, työntekijöille ja kuluttajille ja jolla avataan markkinoita Euroopan unionin alueen yrityksille, myös pk-yrityksille;

F.  toteaa, että kansainvälisiin sopimuksiin liittyy oikeusvarmuus ja ennustettavuus ja että tiedossa on monia tapauksia, joissa EU ja muut valtiot ovat WTO:n yhteydessä haastaneet Yhdysvallat oikeuteen sille kuuluvien kansainvälisten velvoitteiden laiminlyönnistä;

G. toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan mukaan "päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia"; toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaan "päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia"; toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille ”tiedotetaan välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa” neuvoteltaessa unionin ja kolmansien maiden välisistä sopimuksista tai tehtäessä sellaisia; toteaa, että Euroopan oikeusasiamies korosti oma-aloitteiseen tutkintaansa OI/10/2014/RA liittyvässä päätöksessä tarvetta varmistaa TTIP-sopimusta koskevien neuvottelujen avoimuus ja kansalaisten mahdollisuus tutustua TTIP-sopimusta koskeviin asiakirjoihin;

1.  esittää komissiolle seuraavat suositukset:

     a.  toteaa, että suuren yleisön huolenaiheet on otettava huomioon kauppa- ja investointisopimusta koskevissa neuvotteluissa;

     b.  toteaa, että laaja-alaisessa talous- ja kauppasopimuksessa esitetyt uudistukset valtioiden ja sijoittajien välisten riitojen ratkaisumekanismiin eivät salli koti- ja ulkomaisten sijoittajien tasavertaista kohtelua;

     c.  katsoo, että se, että ulkomaisia investoijia kohdellaan syrjimättömästi ja heille taataan oikeudenmukainen mahdollisuus hakea ja saada hyvitystä valituksensa johdosta, voidaan toteuttaa sisällyttämättä TTIP-sopimukseen sijoitussuojanormeja tai sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisumekanismia; on vakaasti sitä mieltä, että TTIP-sopimukseen ei saa sisältyä sijoitussuojanormeja tai sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisumekanismia, koska investointisuoja EU:ssa ja Yhdysvalloissa on täysin riittävä takaamaan oikeusvarmuuden;

     d.  pyytää komissiota julkistamaan lukujen luonnoksia koskevat konsolidoidut tekstit, jotka sisältävät sekä EU:n että Yhdysvaltojen kannat, ja varmistamaan siten kaikille sidosryhmille yhtäläiset mahdollisuudet tutustua tietoihin neuvotteluprosessin kaikissa vaiheissa;

     e.  toteaa, että jo olemassa olevissa riitojenratkaisumekanismeissa on vakavia menettelyllisiä ja sisällöllisiä puutteita;

     f.   kehottaa komissiota vastustamaan sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin sisällyttämistä TTIP-sopimukseen, koska EU:n ja Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmät ovat pitkälle kehittyneitä ja valtioiden välinen riitojenratkaisujärjestelmä ja kansallisten tuomioistuimien käyttö ovat asianmukaisimpia välineitä investointiriitojen ratkaisemista varten;

     g.  korostaa, että on välttämätöntä vahvistaa Euroopan unionin kauppapolitiikan demokraattista legitimiteettiä; kehottaa komissiota ottamaan huomioon järjestämässään julkisessa kuulemisessa saadut vastaukset ja erityisesti ne 97 prosenttia vastauksista, joissa vastustettiin sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua;

     h.  kehottaa komissiota varmistamaan, että ulkomaisia sijoittajia kohdellaan syrjimättömästi ja heille taataan oikeudenmukainen mahdollisuus hakea ja saada hyvitystä valituksensa johdosta antamatta heille kuitenkaan laajempia oikeuksia kuin kotimaisille sijoittajille; kehottaa komissiota vastustamaan sijoittajien ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin sisällyttämistä TTIP-sopimukseen, koska investointisuoja voidaan toteuttaa muillakin tavoilla, kuten kansallisia muutoksenhakukeinoja hyödyntämällä;

     i.   vaatii komissiolta, että jos transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuuteen liittyvä riitojenratkaisumenettely otetaan käyttöön, siinä varmistetaan, etteivät sen yhteydessä yksittäistapauksissa tehdyt päätökset korvaa tai tee tyhjäksi sopimuspuolten voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä ja etteivät tulevan lainsäädännön avulla tehtävät muutokset voi – elleivät ne ole takautuvia – olla tällaisen riitojenratkaisumenettelyn kohteena;

     j.   vaatii komissiota varmistamaan, että Atlantin kummallakin puolella vakiintuneita sääntelyjärjestelmiä noudatetaan täysipainoisesti ja Euroopan parlamentin roolia unionin päätöksentekoprosessissa ja unionin sääntelyprosessien demokraattisessa valvonnassa kunnioitetaan tulevan yhteistyön järjestelmää kehitettäessä;

     k.  kehottaa komissiota selvittämään neuvottelukumppanille, että ennalta varautumisen periaate on yksi Euroopan unionin ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojapolitiikan perusperiaatteista, jonka mukaan neuvotteluja käydään varhaisessa vaiheessa ja kaukonäköisesti, jotta vältettäisiin ihmisten ja eläinten terveyttä ja kasveja uhkaavat vaarat tai ympäristön kuormittuminen ja varmistettaisiin, etteivät neuvottelut johda EU:ssa voimassa olevan ennalta varautumisen periaatteen heikentämiseen erityisesti ympäristön- ja terveydensuojelun, elintarvikkeiden suojelun ja kuluttajansuojan alalla;

     l.   kehottaa komissiota varmistamaan, että maiden oma lainsäädäntö tulee jatkossakin yksinomaan EU:n legitiimeistä lakia säätävistä elimistä, ja edistämään mahdollisimman korkeatasoista kansalaisten suojelua esimerkiksi terveyden, turvallisuuden, ympäristön sekä kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksien suojelun ja yleishyödyllisten julkisten palveluiden alalla; katsoo, että on ehdottomasti säilytettävä jäsenvaltioiden oikeus jättää julkiset ja kollektiiviset palvelut, kuten vesihuolto, terveydenhuolto, koulutus, sosiaaliturva, kulttuuriala, tiedotusvälineet, tuotteiden laatu sekä kunnallisten ja paikallisten viranomaisten itsehallinto-oikeus, transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta koskevien neuvottelujen ulkopuolelle; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki sääntelyalan yhteistyötä koskevat menettelyt vastaavat kaikilta osin EU:n perussopimuksissa määrättyä Euroopan parlamentin ja neuvoston lainsäädäntövaltaa ja että ne eivät suoraan tai epäsuorasti viivytä EU:n lainsäädäntömenettelyjä;

     m. korostaa, että koska Euroopan unionin jäsenvaltiot ja Euroopan unioni eivät ole tehneet päätöstä teollis- ja tekijänoikeuksien kattavasta yhtenäistämisestä, tekijänoikeudet, tavaramerkit ja patentit mukaan luettuina, komission ei tulisi neuvotella näistä kysymyksistä laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tai transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden puitteissa;

     n.  pitää erittäin tärkeänä sitä, että EU ja Yhdysvallat ovat jatkossakin sitoutuneita ja osallistuvat kansainvälisissä elimissä käytyihin keskusteluihin patenttien yhdenmukaistamisesta monenvälisesti ja maailmanlaajuisesti, ja varoittaa näin ollen yrittämästä sisällyttää TTIP-sopimukseen patenttilainsäädäntöön liittyviä määräyksiä esimerkiksi patentoitavuudesta tai patenttien määräajoista;

     o.  kehottaa komissiota varmistamaan, että TTIP-neuvotteluissa käsitellään myös tarvetta parantaa tiettyjen sellaisten tuotteiden tunnustamista, joiden alkuperä on erittäin tärkeä, ja kehottaa säilyttämään tällaisten tuotteiden suojan; katsoo näin ollen, että EU:n maantieteellisten alkuperämerkintöjen soveltaminen on varmistettava asianmukaisesti, jotta kyseiset säännöt voidaan panna täytäntöön; kehottaa komissiota tässä yhteydessä varmistamaan, että kulttuuria koskeviin poikkeuksiin liittyvät säännöt jätetään edelleen neuvottelumandaatin ulkopuolelle;

     p.  kehottaa komissiota varmistamaan markkinoille pääsyn osalta, että herkät palvelut, kuten julkiset palvelut ja julkishyödykkeet (vesi, terveydenhuolto, sosiaaliturvajärjestelmät ja koulutus mukaan luettuina), jätetään asianmukaisesti sopimuksen ulkopuolelle, jotta kansallisille ja paikallisille viranomaisille jää riittävästi liikkumavaraa antaa yleisen edun mukaisia säädöksiä; katsoo, että sopimukseen on liitettävä näitä palveluja koskeva selkeä poikkeus, joka perustuu SEUT-sopimuksen 14 artiklaan yhdessä EU:n perussopimusten pöytäkirjan 26 kanssa ja joka on riippumaton siitä, kuka palvelut tarjoaa ja miten ne rahoitetaan; toteaa, että tässä yhteydessä olisi hyvin hyödyllistä antaa yhteinen lausuma, joka ilmentää neuvottelijoiden selkeää sitoutumista näiden alojen jättämiseen neuvottelujen ulkopuolelle;

     q.  kehottaa komissiota erityisesti huolehtimaan, että kulttuuria koskeviin poikkeuksiin liittyviin sääntöihin sisällytetään kaikki kysymykset, jotka hyödyttävät eurooppalaisia taiteilijoita ja tuottajia;

     r.   kehottaa komissiota antamaan takeet siitä, että kulttuuria koskeviin poikkeuksiin sisällytetään kustannusala;

     s.   huomauttaa, että julkisten hankintojen yhteydessä sopimusten sosiaalisia ja ympäristöä koskevia myöntämisperusteita ja niiden mahdollista laajentamista ei saa kyseenalaistaa;

     t.   kehottaa komissiota varmistamaan, että kumpikin sopimuspuoli sitoutuu noudattamaan ja soveltamaan ILO:n työelämän perusnormeja ja OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille; katsoo, että työ- ja sosiaalinormien noudattaminen on riitatapauksissa varmistettava tehokkaasti;

     u.  korostaa, että oikeutta yhteistoimintaan työpaikalla, yritysten perussuhteita sekä vapautta solmia työehtosopimuksia ja muita työntekijöiden, ympäristön ja kuluttajien suojaoikeuksia ei saa missään tapauksessa tulkita ”tullien ulkopuolisiksi kaupan esteiksi”;

     v.  huomauttaa lisäksi, että ”tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun” ja ”välillisen pakkolunastuksen” kaltaisten oikeudellisten käsitteiden epäselvät määritelmät laaja-alaisessa talous- ja kauppasopimuksessa ja transatlanttisessa kauppa- ja investointikumppanuudessa on torjuttava.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

16.4.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

12

11

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Therese Comodini Cachia, Mady Delvaux, Rosa Estaràs Ferragut, Laura Ferrara, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Sajjad Karim, Dietmar Köster, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Jiří Maštálka, Emil Radev, Julia Reda, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, Axel Voss, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Buda, Angel Dzhambazki, Jytte Guteland, Heidi Hautala, Constance Le Grip, Angelika Niebler, Virginie Rozière

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Inês Cristina Zuber


KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.4.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

(2014/2228(INI))

Valmistelija: Jan Philipp Albrecht

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–   ottaa huomioon neuvoston antamat Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen neuvotteluohjeet transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden luomiseksi,

–   ottaa huomioon EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointineuvotteluista 23. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman(1) ja erityisesti sen 13 kohdan;

–   ottaa huomioon Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston valvontaohjelmasta, eri jäsenvaltioiden valvontaelimistä ja niiden vaikutuksesta EU:n kansalaisten perusoikeuksiin ja transatlanttiseen yhteistyöhön oikeus- ja sisäasioissa 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman(2),

A. toteaa, että unionia sitoo Euroopan unionin perusoikeuskirja, mukaan luettuna sen 8 artikla, joka koskee oikeutta henkilötietojen suojaan, ja EU:n primaarilainsäädännön keskeisenä pilarina samaa perusoikeutta koskeva Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT), jota on noudatettava täysimääräisesti kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa;

B.  toteaa, että unionia sitoo Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla, joka koskee muun muassa kansanvaltaa ja oikeusvaltiota;

C. toteaa, että unionia sitovat perusoikeuskirjan 20 ja 21 artikla, jotka koskevat yhdenvertaisuutta lain edessä sekä syrjintäkieltoa koskevien periaatteiden noudattamista;

D. toteaa, että SEU-sopimuksen 1 artiklassa ja 10 artiklan 3 kohdassa määrätään molemmissa, että päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia; ottaa huomioon, että avoimuus ja kumppanien välinen avoin vuoropuhelu, myös kansalaisten kanssa, ovat ratkaisevan tärkeitä niin neuvottelujen aikana kuin sopimuksen täytäntöönpanossa; ottaa huomioon, että parlamentti tukee Euroopan oikeusasiamiehen kehotusta avoimuuden noudattamisesta;

E.  toteaa, että parhaillaan käytävät neuvottelut kansainvälisistä kauppasopimuksista, mukaan luettuina transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) sekä palvelukauppasopimus (TiSA), liittyvät myös kansainvälisiin tietovirtoihin, mutta niiden ulkopuolelle jäävät kokonaisuudessaan yksityisyyden suoja ja tietosuoja, joista keskustellaan samanaikaisesti Yhdysvaltojen ja EU:n välisen safe harbor -järjestelmää ja Yhdysvaltojen ja EU:n tietosuojaa käsittelevän puitesopimuksen yhteydessä;

F.  toteaa, että TTIP:n seitsemännellä neuvottelukierroksella Yhdysvaltojen neuvottelijat esittivät luonnoksen verkkokauppaa koskevaksi luvuksi; toteaa, että luonnos ei ole Euroopan parlamentin jäsenten käytettävissä; katsoo, että verkkokauppaa koskeva Yhdysvaltojen esitys TiSA-sopimusta varten heikentäisi henkilötietojen siirtoa kolmansiin maihin koskevia EU:n sääntöjä ja takeita; toteaa, että parlamentti varaa oikeuden esittää kantansa tutustuttuaan TTIP-sopimusta koskeviin mahdollisiin tuleviin tekstiehdotuksiin ja luonnoksiin;

G. toteaa, että sopimusosapuolten kansalaisilla on oltava pääsy tämän vapaakauppa-alueen kattamalle alueelle;

H. ottaa huomioon, että suurin osa EU:n jäsenvaltioista ja Yhdysvallat ovat ratifioineet OECD:n kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan yleissopimuksen; ottaa huomioon, että useat EU:n jäsenvaltiot ja Yhdysvallat ovat ratifioineet YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen; ottaa huomioon, että useat EU:n jäsenvaltiot ja Yhdysvallat ovat rahanpesunvastaisen toimintaryhmän jäseniä;

1.  suosittaa komissiolle, että se

     a)  huolehtii, että sopimuksessa varmistetaan EU:n perusoikeusnormien täysimääräinen noudattaminen niin, että EU:n kolmansien maiden kanssa tekemiin kauppasopimuksiin sisällytetään aina oikeudellisesti sitovat ihmisoikeuslauseke;

     b)  pitää mielessä, että Euroopan parlamentin hyväksyntä lopulliselle TTIP-sopimukselle voi vaarantua niin kauan kuin kaikenkattavaa laajamittaista valvontaa ei ole lopetettu kokonaisuudessaan eikä asianmukaista ratkaisua EU:n kansalaisten tietosuojaoikeuksiin hallinnollisine ja oikeudellisine muutoksenhakukeinoineen ole löytynyt, kuten parlamentin 12. maaliskuuta 2014 antaman edellä mainitun päätöslauselman 74 kohdassa todetaan,

     c)   toteuttaa välittömästi toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että edellä mainitun 12. maaliskuuta 2014 annetun parlamentin päätöslauselman suositukset tietoteknistä itsenäisyyttä lisäävän strategian kehittämistä sekä EU:n tietoverkkostrategiaa koskevat suositukset pannaan täytäntöön,

     d)  sisällyttää sopimukseen keskeisenä prioriteettina kattavan ja yksiselitteisen horisontaalisen sekä erillisen, palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) XIV artiklaan pohjautuvan määräyksen, jonka nojalla henkilötietojen suojaa koskeva EU:n nykyinen tai tuleva oikeudellinen kehys jätetään kokonaan sopimuksen ulkopuolelle ilman mitään ehtoja siitä, että sen on oltava johdonmukainen TTIP:n muiden osien kanssa, ja varmistaa, että sopimuksella ei estetä panemasta täytäntöön perusteltuja palvelujen tarjontaa koskevia poikkeuksia asiaa koskevien Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisesti (GATS-sopimuksen XIV ja XIV a artikla),

     e)  varmistaa, että henkilötietoja voidaan siirtää unionin ulkopuolelle vain, jos noudatetaan EU:n tietosuojalainsäädännön säännöksiä henkilötietojen siirtämisestä kolmansiin maihin ja neuvottelee henkilötietojen siirtämistä koskevista säännöksistä vain, jos taataan EU:n tietosuojasäännösten täysimääräinen soveltaminen ja noudatetaan niitä,

     f)   varmistaa, että Yhdysvaltojen neuvottelijoiden seitsemännellä TTIP-neuvottelukierroksella esittämää luonnosta verkkokauppaa koskevaksi luvuksi ei hyväksytä pohjaksi neuvotteluille, jos se sisältää samanlaisia ehtoja kuin Yhdysvaltojen TiSA-neuvotteluissa esittämä luonnos verkkokauppaa koskevaksi luvuksi; vastustaa Yhdysvaltojen esittämää luonnosta verkkokauppaa koskevaksi luvuksi henkilötietojen osalta; varmistaa safe harbor -järjestelmää ja tietosuojaa käsittelevää puitesopimusta koskevien neuvottelujen saattamisen tyydyttävään päätökseen,

     g)  pitää mielessä, että henkilötietojen siirtoa koskevilla EU:n säännöillä voidaan kieltää tällaisten tietojen käsittely kolmansissa maissa, jos nämä eivät täytä EU:n tietosuojanormeja; vaatii, että kaikki tietojenkäsittelylaitteistojen ja -laitosten sijoittamista koskevat vaatimukset ovat tietojen siirtoa koskevien EU-sääntöjen mukaiset; toimii yhteistyössä Yhdysvaltojen ja kolmansien maiden kanssa asianmukaisissa kokoonpanoissa, jotta voidaan hyväksyä asianmukaiset kattavat tietosuojanormit kaikkialla maailmassa, erityisesti safe harbor -järjestelmän ja tietosuojaa käsittelevän puitesopimuksen puitteissa,

     h)  varmistaa, että ainoastaan yleiset tuomioistuimet ratkaisevat perusoikeuksia koskevat oikeudelliset kiistat; huolehtii siitä, että sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua koskevat säännökset eivät estä oikeussuojan saantia ja heikennä demokratiaa,

     i)    ottaa täysimääräisesti huomioon, että neuvotteluissa tarvitaan avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koko prosessin ajan; täyttää SEUT-sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisen velvoitteensa, jonka unionin tuomioistuin hiljattain antamassaan tuomioissa katsoi luonteeltaan lakisääteiseksi(3); pitää parlamentin aina täysin ajan tasalla neuvottelujen kaikissa vaiheissa; varmistaa, että kansalaiset voivat tutustua kaikkien osapuolten asiaankuuluviin neuvotteluasiakirjoihin, lukuun ottamatta niitä, jotka on tapauskohtaisesti ja selvin perustein määriteltävä luottamuksellisiksi siten, että julkaistaan perustelut siitä, missä määrin luottamuksellisiksi luokiteltujen asiakirjan osien avoin saatavuus on omiaan erityisesti ja tosiasiallisesti vaarantamaan poikkeuksella suojatut edut, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001(4) mukaisesti; varmistaa, että sopimus ei rajoita millään tavalla EU:n tai jäsenvaltioiden säädöksiä yleisön oikeudesta tutustua virallisiin asiakirjoihin;

     j)   lisää neuvotteluissa Yhdysvaltioihin kohdistuvaa poliittista painostusta sen varmistamiseksi, että viisumivaatimuksissa sovelletaan täydellistä vastavuoroisuutta ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten yhtäläistä kohtelua ilman syrjintää pääsyssä Yhdysvaltioihin;

     k)  sisällyttää sopimukseen korruptiota, veronkiertoa ja rahanpesua koskevan lausekkeen, jotta voidaan käynnistää jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen välinen tehostettu yhteistyö, johon kuuluvat myös tehokkaamman kansainvälisen yhteistyön, vastavuoroisen oikeusavun, varojen takaisinperinnän, teknisen avun, tiedonvaihdon sekä kansainvälisten suositusten ja standardien täytäntöönpanon edellyttämät mekanismit.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

31.3.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

10

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Philipp Albrecht, Heinz K. Becker, Michał Boni, Caterina Chinnici, Rachida Dati, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Cornelia Ernst, Laura Ferrara, Monika Flašíková Beňová, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Jussi Halla-aho, Monika Hohlmeier, Filiz Hyusmenova, Sophia in ‘t Veld, Iliana Iotova, Eva Joly, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Barbara Kudrycka, Kashetu Kyenge, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Roberta Metsola, Louis Michel, Claude Moraes, Péter Niedermüller, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Branislav Škripek, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Marie-Christine Vergiat, Udo Voigt, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laura Agea, Carlos Coelho, Pál Csáky, Dennis de Jong, Edouard Ferrand, Marek Jurek, Jean Lambert, Luigi Morgano, Artis Pabriks, Barbara Spinelli, Kazimierz Michał Ujazdowski, Axel Voss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Dario Tamburrano, Janusz Wojciechowski

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0227.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0230.

(3)

Asia C-658/11, parlamentti v. neuvosto, tuomio 24. 6. 2014.

(4)

EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.


PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.4.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

(2014/2228(INI))

Valmistelija: Esteban González Pons

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–       ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja etenkin asian C-350/12(1) ja lausunnot 2/13(2) ja 1/09(3),

A.     ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella otettiin suorat ulkomaiset sijoitukset yhteisen kauppapolitiikan piiriin ja että sillä annettiin parlamentille merkittäviä uusia toimivaltuuksia kansainvälisten kauppasopimusten alalla vahvistamalla parlamentin oikeutta saada tietoa säännöllisesti ja lisäämällä parlamentin päätöksentekovaltaa edellyttämällä, että neuvottelutulos on hyväksytettävä parlamentilla , mikä tarkoittaa, että kansalaiset ovat suoraan edustettuina kansainvälisiä kauppasopimuksia hyväksyttäessä;

B.     ottaa huomioon, että lausunnossaan 2/13 unionin tuomioistuin totesi, että toimivaltaan, joka unionilla on kansainvälisissä suhteissa, ja sen kelpoisuuteen tehdä kansainvälisiä sopimuksia sisältyy pakostakin valta alistua ratkaisuihin, joita tällaisten sopimusten nojalla perustettu tai nimetty tuomioistuin antaa sopimusten määräysten tulkinnasta ja soveltamisesta; toteaa, että tuomioistuimen mukaan kansainvälinen sopimus voi kuitenkin vaikuttaa sen omaan toimivaltaan ainoastaan, jos tämän toimivallan luonteen säilyttämistä koskevat olennaiset edellytykset täyttyvät eikä unionin oikeusjärjestyksen itsenäisyyttä siis loukata;

1.      esittää meneillään olevien TTIP-neuvotteluiden yhteydessä komissiolle seuraavat suositukset:

d)     säännöistä:

i)       olisi arvioitava TTIP:n vaikutuksia politiikan johdonmukaisuuden varmistamiseksi, erityisesti mitä tulee EU:n ulkoisen toiminnan eri alojen väliseen sekä näiden ja unionin muiden politiikkojen väliseen johdonmukaisuuteen;

ii)      olisi määritettävä sääntely- ja yhteistyöneuvoston tehtävät ja valtuudet sekä sen työn tulosten oikeudellinen luonne ottaen huomioon, että sääntelyä koskevassa yhteistyössä olisi pysyttävä EU:n nykyisessä perustuslaillisessa ja institutionaalisessa kehyksessä ja otettava huomioon unionin, kansallisten ja paikallisten viranomaisten toimivalta määrittää omat toimintapolitiikkansa ja etenkin sosiaali- ja ympäristöpolitiikkansa, ja ottaen huomioon, että jos asianomaiset EU:n elimet soveltavat suoraan kyseisen neuvoston antamia suosituksia, ne rikkovat perussopimuksissa vahvistettuja lainsäädäntömenettelyjä ja heikentävät siten demokraattista prosessia ja vahingoittavat eurooppalaista yleistä etua;

iii)     olisi varmistettava, että unionin oikeudelliseen kehykseen sisältyviä vaatimuksia ei heikennetä;

iv)     olisi varmistettava, koska TTIP:n odotetaan olevan ”elävä sopimus”, johon voidaan tulevaisuudessa lisätä alakohtaisia liitteitä, että mekanismilla taataan mahdollisuus parlamentaariseen valvontaan, jotta Euroopan parlamentti ja Yhdysvaltojen kongressi pysyvät ajan tasalla ja voivat käynnistää TTIP:n mukaisen sääntelyä koskevan vuoropuhelun ja ohjailla ja valvoa sitä parlamentaariset lainsäädäntöoikeudet huomioon ottaen;

v)      olisi edellytettävä, että EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa voimassa olevia lakisääteisiä vaatimuksia, kuten tuoteturvallisuutta, terveyttä, sosiaalialaa, ympäristöä, ilmastoa, elintarvikkeita, eläinsuojelua sekä oikeutta kuluttajansuojaan ja tietosuojaan koskevia vaatimuksia, ei saa heikentää millään tavalla, koska pitää EU:ssa sovellettuja ja demokraattisesti sovittuja hyvin korkeatasoisia suojatoimia ja -normeja mitä suurimmassa määrin suojelun arvoisena;

vi)     olisi vastustettava sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumenettelyn sisällyttämistä TTIP-sopimukseen ottaen huomioon EU:n ja Yhdysvaltojen pitkälle kehittyneet oikeusjärjestelmät ja pitäen mielessä, että valtioiden väliset riitojenratkaisujärjestelmät ja kansallisten tuomioistuinten käyttäminen ovat tarkoituksenmukaisimmat keinot investointeihin liittyvien riitojen ratkaisemiseksi;

vii)    kun otetaan huomioon, että Yhdysvaltojen ja EU:n oikeudenkäyttöalueisiin ei kohdistu riskiä poliittisesta puuttumisesta oikeuslaitokseen toimintaan tai oikeuskeinojen kieltämisestä ulkomaisille sijoittajille, voi yksityiseen sovittelujärjestelyyn perustuva sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumenettely heikentää unionin sekä jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten oikeutta antaa yleisen edun mukaista sääntelyä erityisesti sosiaali- ja ympäristöpolitiikan alalla ja voi siten toimia EU:n perustuslaillisten puitteiden ulkopuolella; näin ollen olisi ehdotettava sijoittajien ja valtioiden välisten riitojen ratkaisemiseksi pysyvää ratkaisua, jonka mukaisesti ammattituomarit käsittelevät mahdolliset riitatapaukset avoimesti julkisissa oikeudenkäynneissä, joissa annetuista tuomioista voidaan valittaa ainakin yhteen muutoksenhakuelimeen;

e)      avoimuudesta, kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta ja kansalaisille tiedottamisesta:

iii)     huolimatta siitä, että tietynasteinen luottamuksellisuus on hyväksyttävää ja ymmärrettävää, kun neuvotellaan taloudellisesti ja poliittisesti näin merkittävästä kauppasopimuksesta, olisi jatkettava ja tehostettava ponnisteluja, jotta TTIP-neuvotteluja muutetaan avoimemmiksi ja niistä tiedotetaan aiempaa enemmän kansalaisille muun muassa julkistamalla kaikki neuvottelutekstit, jotka komissio on jo jakanut jäsenvaltioiden ja parlamentin kanssa, sillä unionin toimielinten olisi näytettävä esimerkkiä avoimuuden edistämisessä;

iv)     unionin tuomioistuimen asiassa C-358/11 antaman ratkaisun mukaisesti parlamentille olisi tiedotettava viipymättä ja täysimääräisesti menettelyn kaikista vaiheista; olisi taattava Euroopan parlamentin kaikille jäsenille kaikkien rajoitettujen asiakirjojen saatavuus ja sisällytettävä konsolidoidut tekstit Euroopan parlamentin jäsenten saatavilla olevien asiakirjojen luetteloon;

v)      olisi pantava täytäntöön Euroopan oikeusasiamiehen 6. tammikuuta 2015 antamat suositukset neuvotteluprosessin legitimiteetin ja avoimuuden lisäämiseksi entisestään noudattamalla ennakoivasti ja täysimääräisesti sääntöjä, jotka koskevat asiakirjojen julkista saatavuutta kaikilla EU:n virallisilla kielillä komission verkkosivustolla, ja varmistamalla jäsenvaltioiden parlamenttien tasapuolisen ja avoimen osallistumisen;

vi)     siksi olisi kehotettava komissiota tukemaan ja jatkamaan neuvotteluja neuvoston kanssa, jotta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 muuttamista koskeva lukkiutunut tilanne saadaan ratkaistuksi;

vii)    olisi selvitettävä sekamuotoisesta sopimuksesta aiheutuvat oikeudelliset seuraukset; olisi huolehdittava, että kansalliset parlamentit voivat osallistua täysipainoisesti TTIP:n yksityiskohtia koskevaan keskusteluun ja että ne saavat säännöllisesti tietoa neuvotteluiden eri vaiheista ja että niiden antama palaute otetaan huomioon, etenkin koska tästä sopimuksesta tulee hyvin todennäköisesti ”sekamuotoinen” sopimus ja se on siten ratifioitava kansallisella tasolla;

viii)   olisi luotava viipymättä pakollinen avoimuusrekisteri, jota kaikkien unionin toimielinten olisi käytettävä, jotta saadaan kattava yleiskäsitys TTIP-neuvotteluihin liittyvästä lobbaustoiminnasta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

16.4.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

13

9

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mercedes Bresso, Elmar Brok, Fabio Massimo Castaldo, Richard Corbett, Pascal Durand, Esteban González Pons, Danuta Maria Hübner, Ramón Jáuregui Atondo, Constance Le Grip, Jo Leinen, Petr Mach, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Barbara Spinelli, Claudia Tapardel, Kazimierz Michał Ujazdowski, Rainer Wieland

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Max Andersson, Gerolf Annemans, Marcus Pretzell, Helmut Scholz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Rosa Estaràs Ferragut, José Inácio Faria, Gabriel Mato, Ramón Luis Valcárcel Siso

(1)

Asia C-350/12, Euroopan unionin neuvosto vastaan Sophie in’t Veld.

(2)

Lausunto 2/13, Euroopan unionin liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen – Mainitun sopimusluonnoksen yhteensopivuus EU- ja EUT-sopimusten kanssa.

(3)

Lausunto 1/09, Sopimusluonnos – Yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustaminen – Eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuin – Sopimusluonnoksen yhteensopivuus perussopimusten kanssa.


VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.4.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

(2014/2228(INI))

Valmistelija: Jarosław Wałęsa

EHDOTUKSET

Vetoomusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–   ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2013 hyväksytyt ohjeet transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden neuvottelemiseksi Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206 ja 207 artiklan,

–   ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Yhdysvaltoihin(1), 23. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointineuvotteluista(2) ja 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston valvontaohjelmasta, eri jäsenvaltioiden valvontaelimistä ja niiden vaikutuksesta EU:n kansalaisten perusoikeuksiin ja transatlanttiseen yhteistyöhön oikeus- ja sisäasioissa(3),

–   ottaa huomioon 15. tammikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2013,

–   ottaa huomioon vetoomukset 1221-13, 1635-13, 1960-13, 2694-13, 2721-13, 2859-13, 0149-14, 0184-14, 0195-14, 0242-14, 0589-14, 0706-14, 0722-14, 0738-14, 0783-14, 0949-14, 0973-14,1032-14,1122-14,1336-14,1575-14, 1649-14, 2062-14, 2143-14, 2268-14, 2314-14, 2328-14, 2647-14 ja 0033-15,

–   ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen tutkimukset transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta koskevien neuvottelujen avoimuudesta ja yleisön osallistumisesta niihin (OI/10/2014/RA),

–   ottaa huomioon tulokset komission järjestämästä julkisesta kuulemisesta investointisuojasta ja valtioiden välisestä riitojenratkaisusta (ISDS) TTIP:ssä,

–   ottaa huomioon EU:n pääneuvottelijan Ignacio García-Berceron amerikkalaiselle vastapuolelleen Daniel Mullanylle 5. kesäkuuta 2014 lähettämän kirjeen, jossa todetaan, että ”kaikki neuvotteluihin liittyvät asiakirjat pidetään salaisina 30 vuoden ajan”,

A. ottaa huomioon, että komissio neuvottelee parhaillaan Euroopan unionin puolesta Yhdysvaltojen kanssa syvällisestä, kattavasta ja korkealaatuisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership – TTIP), jonka tarkoituksena on lujittaa ja helpottaa tavaroiden ja palvelujen kauppavaihtoa ja laajentaa investointeja muun muassa poistamalla kaupan esteitä; ottaa huomioon, että huomattavan moni unionin kansalainen on ilmaissut oikeutetun huolestumisensa siitä, että tämä sopimus vaarantaisi keskeisiä EU:n säädöksiä erityisesti työoikeuden, ympäristönsuojelun ja elintarvikkeiden turvallisuusnormien alalla;

B.  ottaa huomioon, että puheenjohtaja Juncker on kehottanut kutakin tulevan komission jäsentä julkistamaan kaikki kontaktit ja kokoukset, joita heillä on ammatillisten järjestöjen tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa mistä tahansa EU:n päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon liittyvästä asiasta, joka koskee Yhdysvaltojen kanssa tehtäviä laaja-alaista kauppa- ja investointikumppanuussopimusta, josta komissio parhaillaan neuvottelee EU:n puolesta; ottaa huomioon, että ainoa tehokas tapa välttää yleisön epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä on lisätä avoimuutta ja toteuttaa tehokkaampia toimia yleisölle tiedottamiseksi etukäteen;

C. toteaa, että TTIP-sopimuksen tavoitteena on lisätä kauppaa ja investointeja EU:n ja Yhdysvaltojen välillä tämän vaikuttamatta unionin säännöstössä vahvistettuihin periaatteisiin tai kestävään talouskasvuun, kunnollisten työpaikkojen luomiseen tai Euroopan sosiaalisen mallin edistämiseen;

D. ottaa huomioon, että neuvottelut ovat herättäneet ennennäkemätöntä yleisön kiinnostusta, mikä johtuu TTIP:n mahdollisista taloudellisista, sosiaalisista ja poliittisista vaikutuksista ja salailevasta tavasta, joilla neuvotteluja on käyty;

E.  ottaa huomioon, että komission entinen puheenjohtaja José Manuel Barroso kehotti kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan rakentavalla tavalla TTIP-neuvotteluihin;

F.  ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunta on esittänyt huolestumisensa TTIP:stä;

G. ottaa huomioon, että 10. syyskuuta 2014 komissio kieltäytyi rekisteröimästä eurooppalaista Stop TTIP -kansalaisaloitetta ja katsoi, että se ei kuulu toimivaltaan, joka komissiolla on unionin lainsäädännön esittämisessä perussopimusten täytäntöönpanemiseksi; ottaa huomioon, että Stop TTIP -aloite on sittemmin käynnistetty asetuksessa (EU) N:o 211/2011 säädetyn menettelyn ulkopuolella ja kerännyt yli miljoona allekirjoitusta; ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on vastaanottanut useita vetoomuksia, joissa ollaan huolissaan TTIP:stä; ottaa huomioon, että vetoomusten esittäjien pääasialliset huolenaiheet liittyvät tuontielintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen, datan siirtoon EU:sta Yhdysvaltoihin, erityisesti Yhdysvaltojen luonnollisista ja oikeushenkilöistä keräämien tietojen siirtoon (EU:n kansalaisten oikeus digitaaliseen itsemääräämisoikeuteen), neuvottelujen avoimuuden puutteeseen, TTIP:n mahdollisiin negatiivisiin talousvaikutuksiin erityisesti työllisyyden ja palkkojen osalta ja viranomaisten sääntelyoikeuksien siirtoon yrityksille ISDS-mekanismin kautta;

H. ottaa huomioon, että EU:n kansalaisten oikeus saada tutustua EU:n toimielimien hallussa oleviin asiakirjoihin on perusoikeus, jonka tarkoituksena on varmistaa, että kansalaiset voivat osallistua EU:n päätöksentekoon ja pitää EU:ta ja sen toimielimiä vastuullisina, ja siten vahvistaa unionin demokraattista luonnetta;

I.   ottaa huomioon, että kaikki EU:n kansalaisilta vastaanotetut vetoomukset ja tuhansien allekirjoitusten kerääminen kertovat kriittisestä asenteesta TTIP-neuvotteluja kohtaan ja varoittavat siitä, että tällainen sopimus uhkaa eurooppalaista elämäntapaa erityisesti sosiaalisen, taloudellisen, ympäristöllisen ja demokraattisen elämän aloilla;

J.   ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen heinäkuussa 2014 julkaisemassa tutkimuksessa TTIP:n avoimuudesta arvosteltiin keskeisten asiakirjojen salaamista ja kehotettiin antamaan tietyille sidosryhmille oikeus tutustua niihin; ottaa huomioon, että oikeusasiamies sai yli 6 000 sähköpostia vastauksena järjestämäänsä julkiseen kuulemiseen TTIP:stä;

K.  ottaa huomioon, että sosiaalialan osalta monissa vetoomuksissa esitetään syvää huolestumista sopimuksen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista kansanterveyteen, EU:n terveydenhuoltojärjestelmiin ja yleensä julkisiin palveluihin sekä eläkejärjestelmiin; ottaa huomioon, että työolojen pelätään heikentyvän, kun otetaan huomioon, että Yhdysvalloissa ei säännellä työmarkkinaosapuolten suhteita eikä siellä ole kollektiivisia työehtosopimuksia koskevaa kulttuuria;

L.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies esitti tutkimuksensa jälkeen olevansa huolissaan siitä, että TTIP-neuvottelut eivät ole avoimet ja siitä, että yleisö ei osallistu niihin;

M. ottaa huomioon, että useimmissa saaduissa vetoomuksissa vaaditaan nimenomaisesti, että komission on joko keskeytettävä neuvottelut tai että sopimus on viime kädessä hylättävä Euroopan parlamentissa;

1.  painottaa, että on tärkeää kehittää tasapainoiset kauppa- ja investointisuhteet Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välille ja huolehtia että niihin liittyy asianmukaisia suojalausekkeita, joilla varmistetaan korkeimmat mahdolliset työelämää, sosiaali- ja terveysasioita ja ympäristöä koskevat normit maailman tasolla, jotta voidaan edistää ja pyrkiä edistämään kasvua ja työllisyyttä, sekä luoda uusia talouden mahdollisuuksia ja säännellä globalisaatiota niin, että sosiaalinen ja ympäristöllinen polkumyynti tulee mahdottomaksi;

2.  pitää myönteisenä tavoitetta poistaa kaupan teknisiä esteitä ja vähentää EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä tarpeettomia, sääntelyyn liittyviä yhteensopimattomuuksia, joita ei voi perustella suojelua ja riskinhallintaa koskevilla erilaisilla lähestymistavoilla ja joita ovat muun muassa menettelyjen päällekkäisyys, epäjohdonmukaiset tuotevaatimukset ja kaksinkertainen testaaminen;

3.  kehottaa komissiota vastustamaan ISDS:n sisällyttämistä TTIP-sopimukseen, jos neuvottelut jatkuvat, sillä saatavana on muita vaihtoehtoja investointisuojan valvomiseksi, kuten kotimaiset oikeussuojakeinot;

4.  toteaa, että sääntelyn yhteensovittaminen ei saa vaikuttaa julkisiin palveluihin tai kaikenkattavaan oikeuteen harjoittaa ennaltavarautumisen periaatteen mukaista sääntelyä kunkin osapuolen viranomaisten asianmukaiseksi katsomalla tavalla, kun on kyse terveydenhuollosta, mahdollisuudesta saada lääkkeitä, tietosuojan varmuudesta, kuluttajien oikeuksista, ympäristönsuojelusta, eläinten hyvinvoinnista, ennaltavarautuvasta kuluttajansuojasta ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta;

5.  kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n ympäristönormit säilyvät nykyisellä tasolla;

6.  korostaa, että kulttuuripalveluja ja -tuotteita olisi tarkasteltava ja kohdeltava eri tavalla kuin muita kaupallisia palveluja ja tuotteita, kuten niin sanotussa kulttuurialaa koskevassa poikkeuksessa edellytetään;

7.  korostaa liikkuvuutta koskevan paketin ja vastavuoroisen viisumikohtelun käyttöönottamisen merkitystä kaikille EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille ja muistuttaa, että eurooppalaisten palvelun- ja tavarantoimittajien viisuminsaannin helpottaminen on yksi keskeisistä tekijöistä hyödynnettäessä täysimääräisesti TTIP-sopimuksen etuja;

8.  painottaa, että Yhdysvallat ei ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksia työelämän perusnormeista, jotka kattavat sellaiset oikeudet kuin kollektiiviset työehtosopimusneuvottelut, yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytymiseen;

9.  painottaa, että demokraattinen päätöksenteko työpaikalla voi joutua vaaraan, jos työntekijöiden oikeuksia pidetään kaupan esteenä;

10. panee merkille, että komissio on aidosti ponnistellut tehdäkseen TTIP-neuvotteluista avoimemmat erityisesti julkaisemalla TTIP-neuvotteluja koskevat unionin ohjeet (1103/13 CL 1); panee merkille, että unionin ohjeita koskeva asiakirja julkaistiin vasta 9. lokakuuta 2014, vaikka neuvottelut käynnistyivät kesäkuussa 2013; muistuttaa, että komissiolla on kaikissa olosuhteissa velvollisuus noudattaa asetuksessa (EU) N:o 1049/2001 säädettyjä asiakirjojen julkisuutta koskevia sääntöjä; pitää valitettavana, että Euroopan parlamentin jäsenten mahdollisuudet tutustua TTIP-neuvottelujen asiakirjoihin ovat vieläkin hyvin vähäiset; korostaa, että Euroopan parlamentin valvotussa lukusalissa saatavana olevat asiakirjat eivät sisällä konsolidoitua aineistoa eivätkä mitään Yhdysvaltojen esittämiä tekstejä; korostaa, että avoimuus on varmistettava suoralla ja avoimella vuoropuhelulla julkisissa kuulemistilaisuuksissa kaikkien sidosryhmien kanssa;

11. pitää myönteisenä Euroopan oikeusasiamiehen tekemää selvitystä siitä, olisiko asiakirjat julkistettava aikaisemmin; kehottaa komissiota panemaan nopeasti täytäntöön oikeusasiamiehen suositukset konsolidoitujen neuvotteluasiakirjojen julkisuudesta, TTIP-asiakirjojen julkistamisesta aikaisemmin ja suuremmasta avoimuudesta, joka koskee komission TTIP:stä järjestämiä kokouksia liike-elämän järjestöjen, edunvalvontaryhmien ja kansalaisjärjestöjen kanssa; katsoo, että komission ennakoivampi lähestymistapa avoimuuteen tekisi neuvotteluprosessista demokraattisemman ja legitiimimmän kansalaisten silmissä; kehottaa siksi komissiota julkaisemaan kaikki neuvotteluasiakirjat, myös Yhdysvaltojen tarjoukset EU:lle, samaan tapaan kuin on tehty kaikissa Maailman kauppajärjestön puitteissa käydyissä kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa, ja edistämään eri sidosryhmien, erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja kuluttajajärjestöjen, kattavampaa osallistumista ja mukanaoloa neuvotteluissa;

12. kehottaa komissiota varmistamaan, että sen erityisellä kauppapolitiikkaa käsittelevällä verkkosivustolla oleva luettelo TTIP-asiakirjoista on saatavilla, kattava, tyhjentävä ja perusteellinen, ja helpottamaan tämän tiedon saatavuutta pitämällä säännöllisiä kokouksia ammattijärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa: painottaa, että useimpien tärkeiden asiakirjojen, erityisesti EU:n neuvottelukantojen, olisi oltava saatavina kaikilla EU:n virallisilla kielillä, jotta voidaan varmistaa, että kaikilla EU:n kansalaisilla on todellinen mahdollisuus tutustua asiakirjoihin ja täysin ymmärtää ne;

13. kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille välittömästi ja täysimääräisesti kaikista menettelyssä toteutetuista toimista unionin tuomioistuimen tuomion C-358/11 mukaisesti; pyytää lisäksi varmistamaan, että kaikki Euroopan parlamentin jäsenet voivat tutustua kaikkiin luottamuksellisiin asiakirjoihin ja että konsolidoidut tekstit sisällytetään jäsenten tutustuttavissa olevien asiakirjojen luetteloon;

14. pitää valitettavana, että komissio ei luokitellut yli puolentoista miljoonan eurooppalaisen esittämää vetoomusta "eurooppalaiseksi kansalaisaloitteeksi, mikä johtui kansalaisaloitetta koskevan lainsäädäntökehyksen rajoituksista; pitää valitettavana, että itse asiassa nämä rajoitukset merkitsevät sitä, että kauppaa koskeva eurooppalainen kansalaisaloite voidaan hyväksyä käsiteltäväksi ainoastaan sen jälkeen, kun kauppasopimus on voimassa, ja että kansalaisaloitteita, joilla pyritään vaikuttamaan meneillään oleviin kauppaneuvotteluihin, ei nykyisessä kehyksessä oteta käsiteltäviksi;

15. katsoo, että on yleisen edun mukaista, että tietosuojaa ei käytettäisi TTIP:n yhteydessä automaattisena estämään edunvalvontatoiminnan julkista valvontaa, että tietosuojaseikat voidaan ratkaista ilmoittamalla kokousten osanottajille kokouskutsun yhteydessä aikomuksesta julkaista heidän nimensä ja tekemällä selväksi, että TTIP ei saa heikentää EU-kansalaisten oikeutta digitaaliseen itsemääräämisoikeuteen eikä unionin tietosuojalainsäädännön noudattamista ja että on erityisesti otettava huomioon unionin tuomioistuimen tuomio (C-132/12) oikeudesta tulla unohdetuksi sekä yleistä tietosuoja-asetusta koskeva ehdotus; kehottaa komissiota varmistamaan, että tietosuojaa ei sisällytetä neuvotteluihin, jotta voidaan noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan määräyksiä;

16. korostaa, että eräät neuvottelualueet, joissa kompromisseja ei voida hyväksyä, ovat herkkiä, kuten maatalous, jossa Yhdysvaltojen ja EU:n käsitykset muuntogeenisistä organismeista, tuotemerkintöjä koskevista vaatimuksista, kloonaamisesta, ympäristövaatimuksista ja kaikista muista kuluttajien ja eläinten terveyttä koskevista normeista eroavat toisistaan; kehottaa komissiota omaksumaan tässä yhteydessä ns. positiiviseen luetteloon perustuvan lähestymistavan, joka on edellytyksenä sille, että asia voidaan selventää kaikille sidosryhmille; kehottaa siksi jättämään nämä alat sääntely-yhteistyön ja mahdollisten eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien muiden normien tai kaupan teknisten esteiden soveltamisen ulkopuolelle; kehottaa luomaan aloilla, joilla jo käydään kauppaa herkkien alojen tuotteilla, kuten GMO-alalla, selkeät tuotemerkintää koskevat säännöt, joilla parannetaan kuluttajien valinnanmahdollisuuksia;

17. painottaa, että vetoomusten ansiosta sopimus on saanut osakseen runsaasti julkista valvontaa, jossa on esitetty voimakasta huolestumista neuvottelujen avoimuudesta ja kielteisistä vaikutuksista työntekijöiden oikeuksiin ja julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin, koulutukseen sekä vesi- ja puhtaanapitopalveluihin;

18. kehottaa komissiota sitoutumaan voimakkaasti elintarvikkeiden turvallisuutta, ihmisten ja eläinten terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevien normien ehdottomaan säilyttämiseen sellaisina kuin ne on määritelty unionin lainsäädännössä, ja varmistamaan, että ei heikennetä vaan vahvistetaan unionin perusarvoja sellaisina kuin ne on kirjattu SEUT-sopimuksen 13 artiklaan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan;

19. kehottaa komissiota estämään sellaisten tuotteiden pääsyn EU:n markkinoille, joita ei ole valmistettu elintarvikkeiden turvallisuutta, ihmisten ja eläinten terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevien EU:n normien mukaisesti;

20. kehottaa komissiota varmistamaan, että sellaiset tuotteet kuten muuntogeeniset organismit tai tuotteet, jotka ovat peräisin kloonatuista elämisistä ja niiden jälkeläisistä, ja joissa on EU:ssa kiellettyjä aineita, eivät pääse EU:n markkinoille tai päädy EU:n elintarvikeketjuun;

21. painottaa, että kuluttajansuojan ja elintarvikkeita ja tuotteita koskevien korkeampien eurooppalaisten laatu- ja turvallisuusnormien sekä erittäin korkeiden ympäristönsuojelunormien noudattamisen ja EU:n ja Yhdysvaltojen teollisuuden päästöjä koskevan tiukan valvonnan sekä tietosuojaa koskevien asianmukaisten suojatoimien olisi oltava TTIP-neuvottelujen ytimessä ja johdettava seuraaviin:

–  lääkkeiden kliinisistä tutkimuksista saatujen kliinisten tietojen olisi oltava täysin avoimia ja yleisöllä mahdollisuus tutustua niihin

–  lääketieteellisten laitteiden kliinisistä tutkimuksista saatujen kliinisten tietojen olisi oltava täysin avoimia ja yleisöllä mahdollisuus tutustua niihin

–  ihmisten, eläinten ja kasvien elämän suojelu ja terveys kunnioittaen ja vaalien kummankin osapuolen erityisen tärkeinä pitämiä seikkoja ja perusarvoja, kuten EU:n ennaltavarautumisen periaatetta,

ja painottaa, että neuvottelijat eivät saa TTIP:n yhteydessä käsitellä minkäänlaisia sitoumuksia tietosuojasta ennen kuin saadaan tulokset meneillään olevasta lainsäädäntötyöstä tällä alalla EU:ssa ja Yhdysvalloissa;

22. painottaa, että kunkin valtion itsemääräämisoikeuden ja itse Euroopan unionin lainsäädäntää ja talouden säätelyä koskevan itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen on oltava TTIP-neuvottelujen ytimessä;

23. kehottaa komissiota ilmoittamaan, miten ja milloin se aikoo panna täytäntöön kunkin ehdotetuista toimenpiteistä ja mitä toimia se aikoo toteuttaa edellä mainittujen vetoomusten johdosta; katsoo, että koska neuvottelut ovat meneillään, olisi hyvä, jos komissio voisi toteuttaa toimet kahden kuukauden kuluessa, siis 31. toukokuuta 2015 mennessä;

24. panee merkille, että komissio sai yhteensä lähes 150 000 vastausta julkisessa kuulemisessa investointisuojasta ja valtioiden välisestä riitojenratkaisusta (ISDS) transatlanttisessa kauppa- ja investointikumppanuussopimuksessa; toteaa, että 97 prosentissa vastauksesta ISDS:n sisällyttäminen TTIP-sopimukseen torjuttiin; painottaa, että vastaajat ovat laajalti huolissaan mahdollisen ISDS:n ja EU:n oikeusjärjestelmän yhteensopivuudesta ja erityiseksi siitä, kunnioitetaanko unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja hallitusten sääntelyoikeutta; panee merkille, että on epätavallista, että monet vastukset tulivat yksityisiltä vastaajilta, mikä tuo painokkaasti esiin yleisön TTIP-kiinnostuksen laajuuden, ja että vastaajat, kuten ammattiliitot ja suuret kansalaisyhteiskunnan järjestöt, edustavat hyvin monia yksittäisiä jäseniä, joiden lukumäärä ylittää verrattomasti komission saamien vastausten kokonaismäärän; korostaa, että investointisuojaa koskevilla säännöksillä olisi varmistettava valtioiden mahdollisuus sääntelyyn ja katsoo, että tässä yhteydessä unionin tuomioistuimen olisi säilytettävä Euroopan unionin oikeuden lopullista tulkintaa koskeva yksinomainen oikeudenkäyttövaltansa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

16.4.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

2

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marina Albiol Guzmán, Margrete Auken, Beatriz Becerra Basterrechea, Heinz K. Becker, Soledad Cabezón Ruiz, Andrea Cozzolino, Pál Csáky, Miriam Dalli, Rosa Estaràs Ferragut, Eleonora Evi, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sylvie Goddyn, Peter Jahr, Rikke Karlsson, Jude Kirton-Darling, Svetoslav Hristov Malinov, Notis Marias, Edouard Martin, Roberta Metsola, Julia Pitera, Gabriele Preuß, Laurențiu Rebega, Sofia Sakorafa, Jarosław Wałęsa, Cecilia Wikström, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Michela Giuffrida, Jérôme Lavrilleux, Josep-Maria Terricabras, Ángela Vallina, Rainer Wieland

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Isabella Adinolfi, José Blanco López, Paul Brannen

(1)

EUVL C 68 E, 7.3.2014, s. 53.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0227.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0230.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

28.5.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

13

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

William (The Earl of) Dartmouth, Tiziana Beghin, David Borrelli, Daniel Caspary, Marielle de Sarnez, Christofer Fjellner, Eleonora Forenza, Yannick Jadot, Ska Keller, Jude Kirton-Darling, Bernd Lange, Jörg Leichtfried, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Alessia Maria Mosca, Franz Obermayr, Artis Pabriks, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Matteo Salvini, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Goffredo Maria Bettini, Dita Charanzová, Georgios Epitideios, Seán Kelly, Sander Loones, Gabriel Mato, Adina-Ioana Vălean, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Theresa Griffin, Evžen Tošenovský, Cecilia Wikström

Päivitetty viimeksi: 7. heinäkuuta 2015Oikeudellinen huomautus