Menettely : 2014/2235(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0222/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0222/2015

Keskustelut :

PV 09/09/2015 - 17
CRE 09/09/2015 - 17

Äänestykset :

PV 10/09/2015 - 8.8

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0321

MIETINTÖ     
PDF 299kWORD 161k
1. heinäkuuta 2015
PE 551.790v02-00 A8-0222/2015

kilpailukykyisten unionin työmarkkinoiden luomisesta 2000-lukua varten: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen kysyntään ja työmahdollisuuksiin keinona toipua kriisistä

(2014/2235(INI))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Esittelijä: Martina Dlabajová

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 LAUSUNTO kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kilpailukykyisten unionin työmarkkinoiden luomisesta 2000-lukua varten: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen kysyntään ja työmahdollisuuksiin keinona toipua kriisistä

(2014/2235(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

–       ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano”(1),

–       ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Miten Euroopan unioni voi luoda yrityksille, liiketoiminnalle ja uusyrityksille otollisen ympäristön työpaikkojen luomiseksi?”(2),

–       ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013 muuttamisesta siltä osin kuin se koskee nuorisotyöllisyysaloitteesta tuettaviin toimenpideohjelmiin maksettavan ensimmäisen ennakkomaksun korottamista(3),

–       ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2014 antamansa päätöslauselman nuorten työllisyydestä(4),

–       ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman vapaata liikkuvuutta koskevan perusoikeuden kunnioittamisesta EU:ssa(5),

–       ottaa huomioon, että 26.–27. kesäkuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä yhdeksi prioriteetiksi asetettiin, että autetaan kaikkia kehittämään osaamistaan ja käyttämään kykyjään ja mahdollisuuksiaan elämässä edistämällä modernin talouden ja elinikäisen oppimisen kannalta oikeanlaista osaamista,

–       ottaa huomioon 17. tammikuuta 2014 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta, liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä,

–       ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (2012/C 398/01),

–       ottaa huomioon suosituksensa ja neuvoston 18. joulukuuta 2006 antaman suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–       ottaa huomioon työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8-0222/2015),

A.     panee merkille, että sellaisten ammattiryhmien määrä, joissa avoimia työpaikkoja ei voida pätevien työntekijöiden puutteen vuoksi täyttää, vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen;

B.     ottaa huomioon, että komission mukaan jopa 12,4 miljoonaa henkilöä on ollut työttömänä yli vuoden ja heidän joukostaan yli kuusi miljoonaa on ollut työttömänä yli kaksi vuotta(6); katsoo, että pitkäaikaistyöttömyys heikentää kasvua ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä ja siitä voi muodostua rakenteellinen ongelma;

C.     toteaa, että työmarkkinoiden joustamattomuus ja sisäisen kysynnän ja investointien puute haittaa työpaikkojen luomista, kun taas nämä kolme tekijää huomioon ottavat, kilpailukykyiset EU:n työmarkkinat voivat edistää Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteiden ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevien tavoitteiden saavuttamista;

D.     toteaa, että vähän koulutettujen työntekijöiden kysyntä vähenee, kun taas korkeasti koulutettujen työntekijöiden kysyntä lisääntyy huomattavasti; katsoo, että tämä eurooppalaisten työmarkkinoiden kehitys edellyttää työntekijöiden ammattitaitoa sekä perus- ja jatkokoulutusta koskevia toimenpiteitä;

E.     toteaa, että vuonna 2012 joka kolmas eurooppalainen työntekijä oli yli- tai alikoulutettu työhönsä(7); ottaa huomioon, että nuoret työntekijät ovat tavallisesti todennäköisemmin koulutukseltaan ylipäteviä ja työskentelevät ikääntyneempiä työntekijöitä todennäköisemmin työssä, joka ei vastaa heidän taitojaan;

F.     ottaa huomioon, että joidenkin tutkimusten mukaan merkittävä osa nykyisistä työpaikoista häviää tai niiden määrä vähenee suuresti automatisoinnin vuoksi;

G.     toteaa, että tähtääminen korkeaan ammattitaitoon perustuvaan talouteen merkitsee, että seuraavien viiden vuoden kuluessa monien yritysten odotetaan lisäävän johtamiseen, hallintoon ja korkeaan taitotasoon liittyviä työtehtäviä;

H.     katsoo, että eurooppalaisten työntekijöiden liikkuvuus lisää heidän työllistettävyyttään ja mahdollistaa EU:n työmarkkinoiden kilpailukyvyn parantamisen;

Talouskriisi ja sen jälkimainingit

1.      panee merkille, että Euroopan talous- ja rahoituskriisin vaikutuksesta ja sen johdosta hiipuneen talouskasvun vuoksi monia jäsenvaltioita piinaavat korkea työttömyysaste (28 jäsenvaltion EU:ssa 9,9 prosenttia), julkinen velka, heikko kasvu sekä riittämättömät investoinnit; panee merkille julkisten menojen leikkaukset; on myös huolissaan siitä, että monissa jäsenvaltioissa nuorten työttömyysaste on paljon korkeampi (28 jäsenvaltion EU:ssa 20,9 prosenttia) ja että tapaukset, joissa tilanne on kohentunut ja työttömyysasteet ovat alentuneet, ovat harvinaisia;

2.      katsoo, että älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun vahvistamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi tarvitaan kunnianhimoista talous- ja sosiaalipolitiikkaa ja työmarkkinauudistuksia, jotka johtavat laadukkaiden ja pysyvien työpaikkojen syntymiseen; painottaa lisäksi, että on luotava kestäviä sosiaaliturvajärjestelmiä, joihin sisältyy toimia työttömien henkilöiden taitojen kohentamiseksi, niiden henkilöiden työllistymisen edistämiseksi, joilla on hyvin matala koulutustausta tai ei lainkaan koulutusta, sekä työhön kannustamiseksi ja työmahdollisuuksien luomiseksi;

EU:n työmarkkinoiden tilanne

3.      toteaa, että vaikka työvoiman tarjonta riittää kattamaan työvoiman kysynnän, laadullista työvoimapulaa voi silti ilmetä, koska työnhakijat eivät välttämättä sovellu tiettyyn avoimeen tehtävään, kun alakohtaiset, ammattikohtaiset tai ammattitaitoa koskevat vaatimukset eivät vastaa toisiaan;

4.      on huolissaan EU:n yhä suhteellisen korkeasta työttömyydestä (maaliskuussa 2015 28 jäsenvaltion EU:ssa 9,8 prosenttia) ja siitä, että vain muutamien maiden kohdalla on todettu huomattavaa kehitystä, ja kiinnittää huomiota jäsenvaltioiden välisiin huomattaviin eroihin työttömyysasteissa, jotka ulottuvat Saksan ja Itävallan noin 5 prosentista Kreikan ja Espanjan 26 ja 23 prosenttiin(8); toteaa, että nämä valtavat erot lisäävät työmarkkinoiden pirstoutumisen vaaraa sekä jäsenvaltioissa että niiden välillä, mikä saattaa heikentää EU:n taloudellista vakautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

5.      korostaa, että naisten keskimääräinen työllisyysaste on EU:ssa yli 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin miesten, ja painottaa, että Eurooppa 2020 -strategiassa esitetty tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta edellyttää naisten työllisyysasteen nostamista sellaisen politiikan avulla, jolla pyritään helpottamaan erityisesti työn ja kodin asettamien velvoitteiden yhteensovittamista;

6.      toteaa, että nuorisotyöttömyys vaihtelee huomattavasti EU:ssa ja että 16–25-vuotiaiden nuorten työttömyysaste on tietyissä jäsenvaltioissa yli 50 prosenttia; korostaa, että korkea nuorisotyöttömyys vaikuttaa koko sukupolveen ja vaarantaa lisäksi sukupolvien välisen tasapainon;

7.      korostaa, että vammaisten henkilöiden työllisyysaste poikkeaa edelleen 26 prosenttia EU:n keskimääräisestä työllisyysasteesta ja että vammaisten henkilöiden työllisyysaste on alle 50 prosenttia;

8.      on erittäin huolestunut nuorisotyöttömyyden määrästä Euroopassa; painottaa siksi, että ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmä on tärkeä tapa yhdistää toisiinsa nuorten taidot ja työmarkkinoiden tarpeet; kehottaa tämän vuoksi laatimaan harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutusmallin eurooppalaiset vertailuarvot, joilla osoitetaan selkeästi koulutusmallin ja nuorten työllistymisen välinen yhteys; katsoo, että vertailuarvotiedot voitaisiin kerätä vuosittain työvoimatutkimuksen yhteydessä ja että niiden olisi sisällettävä vähintään: koulutuksen aikana yrityksessä (oppisopimus) vietetty aika/prosentuaalinen osuus; työllistymistä edeltävien kuukausien määrä valmistumisen jälkeen;

9.      painottaa, että ammattitaitoisen työvoiman, innovointivalmiuksien, lisääntyneen ostovoiman sekä vakaan sosioekonomisen ja poliittisen ympäristön kaltaiset tekijät ovat välttämättömiä hyvän investointi-ilmaston aikaansaamiseksi;

10.    panee merkille pitkäaikaistyöttömien korkean määrän ja korostaa tarvetta torjua pitkäaikaistyöttömyyttä välittömästi, kun otetaan huomioon tällaisen työttömyyden sitkeys;

11.    toteaa, että unionin työmarkkinoilla on edessään monia merkittäviä haasteita, joita ovat muun muassa globalisaatio, väestön ikääntyminen, tekniikan nopea kehitys, esimerkiksi digitalisointi ja robotisointi, ammattitaitojen ja työpaikkojen kohtaamattomuus sekä korkeasti koulutetun työvoiman lisääntyvä kysyntä ja heikosti koulutettujen työntekijöiden ylitarjonta, mistä seuraa palkkaeroja;

12.    panee kuitenkin merkille Cedefopin esiin tuomat riskit, jotka koskevat ammattitaidon ja työmarkkinoiden vaatimusten välistä epäsuhtaa sekä ammattitaidon vanhenemista, koska matala kysyntä pitää yllä korkeaa työttömyyttä;

13.    korostaa merkittäviä eroja uusien työpaikkojen määrissä jäsenvaltioiden kesken ja painottaa, että uudet työpaikat ovat ratkaiseva osatekijä sellaisilla dynaamisilla työmarkkinoilla, jotka yhdistävät ammattitaidon ja työpaikat ja luovat mahdollisuuksia yrityksille ja työntekijöille, ja on hyvin huolestunut muuttumattomasta tilanteesta tiettyjen jäsenvaltioiden työmarkkinoilla; kehottaa tämän vuoksi kehittämään uusia työpaikkoja jäsenvaltioissa koskevat eurooppalaiset vertailuarvot; katsoo, että vertailuarvotiedot voitaisiin kerätä vuosittain työvoimatutkimuksen yhteydessä ja että niiden olisi sisällettävä vähintään: uusien työpaikkojen määrä jäsenvaltiossa; työttömyysajanjakson keskimääräinen pituus;

14.    painottaa, että Euroopassa on yhtäältä 24 miljoonaa työtöntä, joista 7,5 miljoonaa sekä työelämän että koulutuksen ulkopuolella, ja toisaalta kaksi miljoonaa avointa työpaikkaa, ja huomauttaa, että eurooppalaiset yritykset kärsivät valtavasta ammattitaitoisten työntekijöiden ja siirrettäviä taitoja omaavien työntekijöiden pulasta;

15.    huomauttaa, että muun muassa nykyisten esteiden vuoksi EU:n sisäinen työvoiman liikkuvuus on kansainvälisesti tarkasteltuna yhä vähäistä (27 jäsenvaltion EU:ssa 0,29 prosenttia) ja lähes kymmenen kertaa vähäisempää kuin Yhdysvalloissa ja viisi kertaa vähäisempää kuin Australiassa, vaikka joissain jäsenvaltioissa on paljon työttömiä ja toisissa on avoimia työpaikkoja; kiinnittää huomiota siihen, että seitsemän miljoonaa Euroopan kansalaista asui tai työskenteli vuonna 2013 toisessa jäsenvaltioissa kuin siinä, jonka kansalainen oli; palauttaa mieliin, että EU:ssa on tätä nykyä kaksi miljoonaa avointa työpaikkaa; korostaa siksi, että työvoiman liikkuvuuden on oltava oikeudenmukaista unionissa tämän vajeen paikkaamiseksi;

16.    toteaa, että EU:n työmarkkinat voivat tarjota mahdollisuuden tuoda takaisin työmarkkinoille suuret joukot työttömiä ihmisiä EU:n eri alueilta;

17.    katsoo, että EU:n työmarkkinat on sovitettava yhteen EU:n eri alueiden kulttuurien, tuotantomallien ja yritysrakenteiden kanssa ja näiden väliset erot on otettava huomioon työmarkkinoiden joustavuutta parantavia toimenpiteitä hyväksyttäessä;

18.    muistuttaa, että talouden taantumassa ihmisten on vaikeampi löytää työpaikkoja ja he joutuvat hyväksymään työpaikkoja, joiden koulutusvaatimukset ovat alhaisemmat kuin heidän aikaisemmissa työpaikoissaan; korostaa, että tämän vuoksi korkeaa ammattitaitoa vaativien työpaikkojen luomisen kautta saavutettava kasvu sekä ponnistukset, joilla edistetään työpaikkojen luomista helpottamalla investointeja uusiin aloihin, ovat merkityksellisiä keinoja, joilla voidaan vähentää unionin talouksissa esiintyvää työntekijöiden ylikoulutusta;

EU:n työmarkkinoiden kilpailukyvyn parantaminen

19.    katsoo, että kilpailukykyisten EU:n työmarkkinoiden luominen edellyttää kunnianhimoisia uudistuksia, joilla lisätään osallisuutta, älykästä joustavuutta, innovointia ja liikkuvuutta, vahvistetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun asemaa, kannustetaan luomaan uusia työpaikkoja laadukkaaseen ja kestävään työllisyyteen pääsemiseksi, parannetaan tuottavuutta ja kehitetään inhimillistä pääomaa, ottaen huomioon, että työmarkkinat ja tuotantotavat muuttuvat jatkuvasti;

20.    korostaa, että on jatkettava ponnisteluja koulutuksen ja työmarkkinoiden tuomiseksi lähemmäs toisiaan, ja katsoo, että älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi Euroopassa olisi sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jolla otetaan huomioon työmarkkinoiden tarpeet ja tuetaan heikossa asemassa olevia ryhmiä parantamalla työoloja ja tarjoamalla kannustimia;

21.    painottaa, että julkisilla työvoimapalveluilla on tärkeä tehtävä varmistaa, että uusien työpaikkojen luominen ei tapahdu vähän koulutusta vaativien työpaikkojen kustannuksella;

22.    korostaa, että on tärkeää tehdä työlainsäädännöstä aiempaa ymmärrettävämpää työntekijöille ja työnantajille, poistaa työn esteet ja edistää sekä yritysten että työntekijöiden oikeusturvaa;

23.    korostaa, että nuorilla on usein entistä enemmän vaikeuksia siirtyä koulutuksesta työelämään, minkä vuoksi nuoret ovat yleensä muita alttiimpia työttömyydelle ja he päätyvät muita todennäköisemmin heikkolaatuisiin ja epävarmoihin työpaikkoihin;

24.    korostaa taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalaisen luokituksen (ESCO) merkitystä ja toteaa, että aloitteen yhteydessä yksilöidään ja luokitellaan EU:n työmarkkinoiden ja koulutuksen kannalta merkityksellisiä taitoja, osaamista, pätevyyksiä ja ammatteja unionin 25 kielellä;

25.    painottaa työssä kehittymisen, uran joustavuuden ja henkilökohtaisen vastuuntunnon merkitystä; muistuttaa, että ammatillinen liikkuvuus on perustavanlaatuinen tekijä ja että työttömien työllistyvyyden aktiivinen tukeminen ja ammattitaidon rapistumisen ehkäiseminen edellyttää mittavia investointeja;

26.    painottaa sosiaalisten investointien merkitystä, kun niillä pyritään saamaan aikaan aktivoiva valtio, joka tarjoaa työntekijöille välineet mukautua helposti muuttuviin sosiaalisiin ja taloudellisiin oloihin sekä työmarkkinoiden vaatimuksiin;

27.    katsoo, että kansainvälisesti kilpailukykyinen osaamispohja antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tavoittaa globaalien markkinoiden arvokkaammat markkinasegmentit;

28.    painottaa, että kiertotaloudella on mahdollista luoda miljoonia työpaikkoja kaikkialla EU:ssa ja saada aikaan kestävää ja osallistavaa kasvua;

29.    muistuttaa, että työntekijöiden mahdollisuus liikkua eri maantieteellisten alueiden ja eri alojen välillä on tärkeää työmarkkinoiden kilpailukyvyn kannalta, ja painottaa tarvetta vähentää hallinnollisia ja kielellisiä esteitä, jotka saattavat rajoittaa liikkuvuutta, sekä kehittää edelleen liikkuvuutta helpottavia välineitä, joita ovat esimerkiksi virallisen ja epävirallisen oppimisen sekä arkioppimisen nopea tunnustaminen jäsenvaltioiden välillä, eurooppalainen tutkintojen viitekehys, eurooppalainen ansioluettelo ja eurooppalainen osaamispassi, ja tarjota alakohtaisia kielikursseja ja kulttuurien välistä viestintää koskevaa koulutusta; kannustaa lisäämään tietoisuutta EU:n laajuisesta avoimia työpaikkoja koskevasta EURES-portaalista ja kehittämään sitä edelleen ja takaamaan erityisesti, että riittävä määrä EURES-neuvojia koulutetaan ja asetetaan saataville yhdenvertaisesti koko alueelle, jotta EURESista saadaan eurooppalaisille työmarkkinoille keskeinen työkalu; korostaa kansallisten työvoimapalvelujen vahvistetun yhteistyön ja yksityisten työvoimapalvelujen sekä muiden sidosryhmien tulevan EURES-verkostoon sisällyttämisen merkitystä; korostaa niiden unionin aloitteiden tärkeyttä, joilla pyritään kannustamaan liikkuvuutta ja luomaan mahdollisuuksia, ja toteaa, että tällaisia aloitteita ovat muun muassa

eurooppalainen tutkintojen viitekehys, Europass-ansioluettelo, eurooppalainen osaamispassi, Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaali (EURES), osaamisyhteenliittymät ja eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä; kehottaa edistämään näitä aloitteita entistä tehokkaammin, jotta Euroopan työmarkkinoita voidaan parantaa;

30.    muistuttaa, että Euroopassa on hyödynnettävä naisten suurta taloudellista potentiaalia ja että on luotava asianmukaiset edellytykset sille, että naiset voivat edetä urallaan ja tavoitella yrityksissä korkeampaa asemaa tai perustaa omia yrityksiä; korostaa tarvetta sulkea kuilu naisten koulutustason ja naisten työmarkkinoille pääsyn sekä sijoittumisen välillä; muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvo, myös sukupuolten välisen palkkaeron poistaminen ja naisten työllisyysasteen nostaminen sekä yksityis- ja työelämän tasapainoa edistävien toimien vahvistaminen, on tärkeää Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi;

31.    on tyytyväinen ammatillisen liikkuvuuden ”Eka Eures-työpaikka” -pilottijärjestelmän myönteisiin tuloksiin, koska se on onnistunut tosiasiallisesti tavoittamaan nuoria ja kehittämään räätälöityjä palveluja sekä työnhakijoille että työnantajille; korostaa ”Eka Eures-työpaikka” -järjestelmän ja Eures-verkoston välisiä myönteisiä heijastusvaikutuksia;

32.    korostaa siksi aktiivisen työmarkkinapolitiikan, elinikäisen oppimisen ja teknologisiin muutoksiin sopeutumista koskevien valmiuksien merkitystä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään aktiivisten työmarkkinatoimien kattavuutta ja tehokkuutta;

33.    katsoo, että työmarkkinoiden häiriönsietokykyä voidaan parantaa johdonmukaisella ja kattavalla strategialla, jonka avulla kehitetään tehokkaampia ja molempia osapuolia hyödyttäviä työn organisoinnin muotoja hyödyntämällä täysimääräisesti työntekijöiden osaamista ja parantamalla heidän työpaikkojensa laatua; katsoo, että voitaisiin kehittää osallistavampia ja enemmän vaikutusmahdollisuuksia tarjoavia työn organisoinnin muotoja, jotta voidaan lisätä työntekijöiden osallistumista innovointiin sekä tukea työntekijöiden osallistumisen ja taitojen hyödyntämisen kehittämistä ja parantaa tällä tavoin yritysten suorituskykyä;

34.    painottaa, että on investoitava nykynuorten koulutukseen, sillä työmarkkinoiden ennustetaan muuttuvan nopeasti; painottaa, että osaamisen edistämispolitiikkaa ei pidä suunnata pelkästään työmarkkinoiden tarpeiden täyttämiseen vaan on myös varustettava ihmisiä tarvittavilla monialaisilla taidoilla aktiivisten ja vastuullisten kansalaisten kehittämiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan, että koulutus ei ole pelkästään työmarkkinoita koskeva väline eikä sitä ole tarkoitettu pelkästään tulevien työntekijöiden kouluttamiseen, vaan ensisijaisesti on kyse perusoikeudesta, joka on sellaisenaan arvokas;

Tulevien osaamistarpeiden ennakointi

35.    uskoo, että tulevien osaamistarpeiden ennakoimiseksi työmarkkinoiden sidosryhmien, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä koulutuksen järjestäjät mukaan luettuina, on oltava joka tasolla vahvasti mukana etenkin suunniteltaessa, pantaessa täytäntöön ja arvioitaessa ammatillisen pätevöitymisen ohjelmia, joilla tarjotaan tehokas siirtymä virallisesta koulutuksesta työssä oppimiseen;

36.    kehottaa ottamaan paremmin selvää nykyisistä ja tulevista osaamistarpeista ja kehottaa kehittämään nykyistä EU:n osaamispanoraamaa, jotta voidaan tunnistaa paremmin osaamisvaje ja osaamisessa olevat puutteet tietyillä aloilla, tietyissä ammateissa ja tietyillä alueilla ja varmistaa se, että tietoa osaamistarpeiden kehityksestä kerätään ja tieto käsitellään ja sitä levitetään päätöksentekijöiden ja julkisten viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja työnantajien keskuudessa, jotta tulevat suuntaukset voidaan ennakoida tehokkaammin;

37.    katsoo, että koulutuksella on ratkaiseva asema tutkimuksen ja innovaatiotuotoksen edistämisessä ja se lisää näin mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen korkeasti koulutettua työvoimaa vaativilla aloilla ja tätä kautta Euroopan talouden kilpailukykyä;

38.    painottaa oppilaitosten, korkeakoulujen, yritysten ja asiaan liittyvien viranomaisten aiempaa integroituneempien kumppanuuksien ja luottamuksen tärkeyttä pyrittäessä arvioimaan tulevia työvoimatarpeita, tarkistamaan ja panemaan täytäntöön uusia ammattikoulutusohjelmia ja lisäämään jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten välistä yhteistyötä ja hyviä käytäntöjä koskevaa tietojenvaihtoa, myös seuraamalla työmarkkinoiden epätasapainoa alueellisella ja paikallisella tasolla; muistuttaa, että samalla kaikkien sidosryhmien on osoitettava yhteiskunnallista vastuuta sekä osallistuttava seurannan ja ennusteiden välineiden edelleen kehittämiseen;

39.    katsoo, että jäsenvaltioilla on merkittävä tehtävä sen varmistamisessa, että luonnontieteiden ja matematiikan opettajia on tarpeeksi, jotta nuoret saavat tietoa ja innostuvat STEM-aineista;

40.    korostaa, että on tärkeää huomioida lasten tarpeet koulussa hyvin nuoresta iästä alkaen; suosittaa, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön innovatiivisia toimenpiteitä ja sisällyttävät ne oppimisprosesseihin koulussa ja sen ulkopuolella ja uudistavat ja nykyaikaistavat kouluympäristöjä, opetusmenetelmiä ja opettajien osaamista; kehottaa mukauttamaan opetussuunnitelmia jäsenvaltioissa niin, että niihin sisältyy muihin maihin kouluvuoden aikana tehtäviä luokkaretkiä, niin että koulutus viedään luokkahuoneen ulkopuolelle jo hyvin varhaisessa vaiheessa;

Kaikkien työmarkkinoiden toimijoiden jatkuvan koulutuksen tärkeys

41.    muistuttaa, että oikeus koulutukseen on perusoikeus, ja painottaa tarvetta pyrkiä soveltamaan joustavampaa ja yksilöllisempää lähestymistapaa urakehitykseen ja elinikäiseen oppimiseen läpi henkilökohtaisen työuran, ja toteaa, että niin julkisilla kuin yksityisilläkin toimijoilla on tärkeä tehtävä tällaisen lähestymistavan tarjoamisessa; uskoo, että yksilöllisiin tarpeisiin suuntautuvan ohjauksen ja neuvonnan, joissa keskitytään yksilöllisten taitojen arviointiin ja laajentamiseen, on oltava keskeisiä tekijöitä yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sen alkuvaiheista alkaen;

42.    tunnustaa työhön pohjautuvan oppisopimusoppimisen vaihtoehtoisena reittinä työllistymiseen;

43.    toteaa, että elinikäistä ohjausta koskevalla unionin politiikalla on ollut merkittävä vaikutus ohjausta koskeviin kansallisiin politiikkoihin ja että tehokas elinikäinen ohjaus edellyttää monialaisen näkökulman säilyttämistä ohjelmissa kaikilla tasoilla;

44.    panee merkille, että nuorille on oltava tarjolla erilaisia urapolkuja ja että tällaisten urapolkujen (harjoittelupaikat) määritelmät poikkeavat toisistaan eri puolilla EU:ta;

45.    katsoo, että työttömille ja etenkin pitkäaikaistyöttömille tarkoitettuja koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmia sekä taitojen arviointiohjelmia olisi tarjottava ihmisille heidän mahdollisuuksiensa parantamiseksi työmarkkinoilla ja ne olisi suunniteltava ja pantava täytäntöön tiiviissä yhteistyössä työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen, työttömiä edustavien järjestöjen sekä yksityisten ja julkisten työnvälityspalvelujen kanssa, jotta työntekijöiden uudet taidot vastaisivat paremmin työmarkkinoiden tulevia tarpeita; korostaa, että on kehitettävä ja toteutettava erityisohjelmia, joilla voidaan tukea pitkäaikaistyöttömien paluuta työmarkkinoille;

46.    painottaa, että komission on vahvistettava nuorisotakuuta koskevien kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien ja niiden tehokkaan toteutuksen seurantaa paikan päällä; kehottaa komissiota tämän osalta laatimaan jäsenvaltioille selkeät ja yksiselitteiset maakohtaiset suositukset nuorisotakuun täytäntöönpanosta ja työllisyyden laadun seurannasta;

47.    painottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportissaan ”Nuoret työttömät Euroopassa: EU:n nuorisotakuulla on esteitä edessä” esittämiä huolia erityisesti järjestelmän kokonaisrahoituksen riittämättömyydestä, tehtyjen työtarjousten ”laadukkuuden” määritelmästä sekä tavasta, jolla komissio seuraa tuloksia ja raportoi niistä;

48.    muistuttaa, että on äärimmäisen tärkeää antaa työnhakijoille räätälöityä opastusta ja neuvontaa siitä, miten haetaan työpaikkaa ja mitä lisäkoulutusta on hankittava, jotta varmistetaan, että heidän osaamisensa ja taitonsa ovat siirrettävissä ja että ne tunnustetaan ja vahvistetaan Europassin kaltaisella ”osaamispassilla”, josta käyvät ilmi sekä virallisen että epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kautta hankitut taidot ja pätevyydet; katsoo, että työnhakijoiden ohjauksella on erityisesti pyrittävä optimoimaan heidän työllistymismahdollisuuksiaan;

49.    painottaa tarvetta lisätä työvoiman mukautumiskykyä tulevien vajeiden ehkäisemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tähän tarkoitukseen rakennerahastoja, erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa;

50.    painottaa, että oikeus koulutukseen on erityisen tärkeä pitkäaikaistyöttömille; muistuttaa, että standarditoimenpiteiden sijaan pitkäaikaistyöttömät hyötyvät eniten oikeuksiin perustuvasta lähestymistavasta, joka vastaa heidän erityistarpeitaan; painottaa, että pitkäaikaistyöttömien on saatava tietää oikeudestaan koulutukseen, että heitä koskevissa toimenpiteissä on otettava huomioon käyttöönoton vaihtoehdot ja että koulutuksen on oltava kohtuuhintaista ja ihmisarvoista sekä vastattava heidän todellisia tarpeitaan; muistuttaa, että näiden edellytysten täyttyessä pitkäaikaistyöttömät voivat hyödyntää mahdollisuuksia parantaa ammattitaitoaan ja tätä kautta työ- ja elinolojaan;

51.    painottaa nuorisotakuun merkitystä välineenä, jolla autetaan nuoria siirtymisessä koulutuksesta työelämään ja tarvittavan koulutuksen, taitojen ja kokemuksen hankkimisessa laadukkaan työpaikan löytämiseksi oppisopimuksen, työharjoittelun ja jatko-opintojen avulla;

52.    painottaa, että on tärkeää varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet ja koulutukseen pääsy erityisesti muita heikommassa asemassa oleville ryhmille sekä tarjota tehokasta tukea sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa ja työhön pääsyn helpottamisessa;

Koulutuksen ja työelämän yhteyksien lujittaminen

53.    korostaa, että toimia, joilla pyritään Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti laskemaan koulutuksen keskeyttämisaste alle 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, on vahvistettava ja toimet on kohdennettava paremmin, ja katsoo, että samalla on otettava huomioon, että koulutuksen keskeyttäminen on unionissa pitkään jatkunut ongelma, joka vaikuttaa haitallisesti asianomaisten nuorten työllistyvyyteen ja sosiaaliseen integraatioon;

54.   katsoo, että harjoitteluun perustuvaa oppisopimuskoulutusta ja vastaavaa työperäistä oppimista yhdisteleviä koulutusmalleja olisi tutkittava tarkemmin ja niissä olisi keskityttävä laatuun ilman akateemisia ennakkoluuloja, sillä ne helpottavat työmarkkinoille pääsyä ja sujuvampaa siirtymistä koulutuksesta työelämään ja ovat osoittautuneet tehokkaiksi tavoiksi edistää nuorten työllisyyttä;

55.    katsoo, että nykyiset ammatillisen koulutuksen järjestelmät ovat tulosta tietyistä historiallisista ja kulttuurisista voimista ja että niitä ovat muovanneet vallitsevat oikeudelliset normit, perinteet, pedagogiset periaatteet ja institutionaaliset rakenteet;

56.    korostaa hyvin huolestuttavia tietoja, joiden mukaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus ylittää useimmissa jäsenvaltioissa kymmenen prosenttia; korostaa, että korkea nuorisotyöttömyys ja korkea koulutuksen keskeyttämisaste ovat suoraan yhteydessä toisiinsa; painottaa, että ilman nopeita ja määrätietoisia toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla kokonainen nuorten eurooppalaisten sukupolvi on vaarassa jäädä vaille riittävää koulutusta ja tämän vuoksi työmarkkinoiden ulkopuolelle ja että tällä on dramaattisia vaikutuksia yhteiskuntarakenteeseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen sekä eurooppalaisen talousmallin kestävyyteen kokonaisuudessaan;

57.    painottaa, että kukin kansallinen ammatillisen koulutuksen järjestelmä on väline tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja että nämä tavoitteet voivat vaihdella valtiosta toiseen, joten järjestelmiä voidaan arvostella vain näiden tavoitteiden saavuttamisen osalta; painottaa, että ammatillisen koulutuksen järjestelmän vieminen valtiosta toiseen on mahdollista vain, jos olosuhteet kyseisissä valtioissa vastaavat toisiaan tai niitä voidaan mukauttaa vastaaviksi;

58.    muistuttaa ammatillisen koulutuksen merkityksestä sille, että voidaan parantaa nuorten työllistettävyyttä ja ammatillista pätevöitymistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lujittamaan ammatillisen koulutuksen kykyä vastata työmarkkinoiden tarpeisiin siten, että ammatillisesta koulutuksesta tehdään olennainen osa koulutusjärjestelmää, ja takaamaan korkeat pätevyysvaatimukset ja laadunvarmistuksen tässä yhteydessä;

59.    toteaa, että vaikka EU:ssa on kaksi miljoonaa avointa työpaikkaa, on paljon ylikoulutettuja nuoria työttömiä, joiden taidot eivät vastaa työmarkkinoiden tarpeita; painottaa siksi, että koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden synergiaa on tehostettava, muun muassa lisäämällä mahdollisuuksia tutustua työelämään, harjoittelupaikkoja ja yhteistyötä yritysten kanssa työllisyyden edistämiseksi ja lisäämiseksi merkittävästi sekä innovaatioklustereiden luomiseksi; korostaa, että yrityksillä voi olla merkittävä vaikutus, jos ne osallistuvat koulutusjärjestelmiin jäsenvaltioissa; painottaa, että tarvitaan kattava pitkän aikavälin strategia, johon yhdistetään välittömät toimenpiteet, jotta koulutusjärjestelmiä kaikilla tasoilla, myös ammattikoulutusta, voidaan mukauttaa työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin;

60.    on tyytyväinen Euroopan komission eurooppalaista oppisopimusyhteenliittymää koskevaan aloitteeseen, jossa on tarkoitus saattaa yhteen viranomaisia, yrityksiä, työmarkkinaosapuolia, ammatillisen koulutuksen tarjoajia, nuorten edustajia ja muita keskeisiä toimijoita oppisopimusjärjestelmien ja -aloitteiden edistämiseksi kaikkialla Euroopassa;

61.    korostaa teoriaopinnot ja käytännön harjoittelun yhdistävän oppisopimuskoulutuksen merkitystä ja toteaa, että oppisopimuskoulutus on keskeinen tekijä työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavien taitojen ja pätevyyksien kehittämisessä, ja kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään tällaisia ohjelmia opetussuunnitelmiinsa, jotta voidaan tarjota sellaista käytännön kokemusta, jota tarvitaan sujuvan koulutuksesta työelämään siirtymisen varmistamiseksi;

62.   korostaa arviointiin sekä pätevien työllistymisneuvojien ja vertaisneuvojien antamaan, yksilölliseen osaamiseen ja yksilöllisiin tarpeisiin keskittyvään uraneuvontaan pohjautuvan uranvalintaohjauksen ja työkokemuksen merkitystä sen varmistamisessa, että nuoret saavat oikeat tiedot, neuvoja ja ohjausta tehdäkseen järkeviä uravalintoja;

63.    korostaa sitä tärkeää tehtävää, joka oppilaitoksilla on opiskelijoiden taitojen ja pätevyyksien kehittämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään korkealaatuista ja kohdennettua uraohjausta koko kouluajalle, jotta voidaan auttaa nuoria tekemään oikeat päätökset koulutus- ja uravalinnoissaan;

64.    huomauttaa, että työelämään siirtymisen onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, kehittää aloitekykyä ja lisätä motivoitumista ja itsetuntemusta sekä tarjota samalla myös tähän liittyvää asianmukaista tukea; painottaa laadukkaiden siirtymien merkitystä, mukaan luettuina siirtymiset koulutuksesta työelämään, työstä toiseen sekä työelämän ja työurien katkosten välillä;

65.    muistuttaa, että koulutukseen investoiminen ja työmarkkinoiden ja yhteiskunnan tarpeisiin vastaavien taitojen kehittäminen on olennaista sekä kasvun ja kilpailukyvyn että eurooppalaisen tietoisuuden, itsensä kehittämisen ja itseluottamuksen kannalta; huomauttaa, että yrittäjyys edellyttää monialaisten taitojen kehittämistä, ja toteaa, että näitä taitoja ovat esimerkiksi luovuus, kriittinen ajattelu, ryhmätyötaidot ja aloitekyky, ja että nämä myötävaikuttavat nuorten henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehitykseen ja helpottavat heidän pääsyään työmarkkinoille aikaisemmin; korostaa, että tällaisia investointeja olisi tuettava luomalla voimakkaampia synergiavaikutuksia eurooppalaisten ja kansallisten aloitteiden välillä, ottamalla mukaan eri koulutusalat ja muut asian kannalta merkitykselliset alat, kuten työllisyys, sosiaalipolitiikka, nuorisopolitiikka ja kulttuuri, ja tiivistämällä yhteistyötä sidosryhmien, kuten työmarkkinaosapuolten ja yritysten, välillä, jotta voidaan varmistaa, että opetussuunnitelmat vastaavat työmarkkinoiden tarpeita;

66.    muistuttaa jäsenvaltioiden sitoumuksesta investoida korkea-asteen koulutukseen ja kehottaa tämän vuoksi parantamaan asteittain koulutusvaatimuksia kaikissa eurooppalaisissa koulutusjärjestelmissä; kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan, että koulutus on välttämätön investointi, ja investoimaan vähintään 2 prosenttia bkt:stään koulutukseen ja säästämään tämän alan menoleikkauksilta; kehottaa komissiota lujittamaan edelleen koulutuksen asemaa Eurooppa 2020 -strategiassa siten, että eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) yleistavoitteet liitetään Eurooppa 2020 -strategian tarkistamiseen;

67.    korostaa, että elinikäinen investoiminen inhimilliseen pääomaan ja osaamiseen ja erityisesti nykyisen työvoiman ja kouluttamattomien työntekijöiden osaamisen täydentäminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan torjua pitkäaikaistyöttömyyttä ja tarjota korkealaatuisia työpaikkoja; kehottaa EU:ta asettamaan selkeitä tavoitteita elinikäisen oppimisen menetelmille puuttuvien taitojen hankkimiseksi ja ulottamaan viestintä-, kieli- ja digitaalisten taitojen koulutuksen ikääntyviin työntekijöihin ja erityisesti yli 30-vuotiaisiin alhaisen osaamistason työntekijöihin ja koulunkäynnin keskeyttäneisiin;

68.    korostaa, että jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten ja yksittäisten työnantajien on riittävästi rahoitettava ja otettava käyttöön laadukasta harjoittelua ja oppisopimuskoulutusta sekä kouluopetusta; palauttaa mieliin, että näiden ohjelmien olisi täytettävä sosiaaliturvaa koskevat vähimmäisvaatimukset;

69.    pitää tarpeellisena viranomaisten, työnantajien ja työntekijöiden edustajien, myös julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen, sekä koulutuslaitosten tiivistä ja järjestelmällistä kumppanuutta paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, jotta voidaan laatia pitkän aikavälin strategioita asianomaisia kansallisia työmarkkinoita varten sekä löytää parhaat keinot poistaa osaamisen kohtaanto-ongelma sen eri muodoissa, ja kehottaa jäsenvaltioita edistämään tällaista yhteistyötä;

70.    katsoo, että nuorisotakuu on ensiaskel kohti sellaista lähestymistapaa nuorten työelämää koskeviin tarpeisiin, joka perustuu oikeuksiin; muistuttaa työnantajien velvoitteesta osallistua prosessiin, jossa nuorille tarjotaan ammatillisen koulutuksen ohjelmia ja laadukkaita harjoittelupaikkoja; painottaa, että nuorille tarkoitetun ihmisarvoisen työn laadullinen näkökohta ei saa vaarantua ja että keskeisten työelämän perusnormien ja muiden työn laatuun liittyvien normien, kuten työajan, vähimmäispalkan, sosiaaliturvan sekä työterveyden ja -turvallisuuden, on oltava keskeisessä asemassa näissä pyrkimyksissä;

Työvoiman liikkuvuuden lisääminen

71.    palauttaa mieliin, että EU:ssa on tätä nykyä kaksi miljoonaa avointa työpaikkaa; korostaa, että unionin työvoima on saatava liikkeelle tämän vajeen paikkaamiseksi, ja muistuttaa, että Erasmus+-ohjelma ja EURES-portaali ovat tässä tärkeässä asemassa;

72.    korostaa, että on tärkeää edistää rajatyöntekijöiden liikkuvuutta tiedottamalla heille entistä paremmin rajat ylittävistä EURES-yhteistyökumppanuuksista, joiden tehtävänä on kannustaa rajatylittäviä työntekijöitä ja poistaa heidän liikkuvuuttaan koskevat esteet antamalla heille tietoa ja neuvontaa työmahdollisuuksista ja elin- ja työoloista molemmilla puolilla rajaa; katsoo siksi, että EURES-raja-aluekumppanuus on tärkeä työkalu, jolla voidaan seurata entistä paremmin rajatylittäviä työpaikkoja ja pyrkiä luomaan entistä paremmin integroidut eurooppalaiset työmarkkinat;

73.    muistuttaa, että kolmansien maiden ammattitaitoisten työntekijöiden liikkuvuus on yksi mahdollinen keino vastata väestörakenteen muutokseen, työvoimapulaan ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan, ja että aivovuodon vaikutukset on minimoitava;

74.   panee merkille, että EU:n perustana on työvoiman vapaan liikkuvuuden periaate; kehottaa kannustamaan vieraiden kielten opiskelua ja käyttämistä liikkuvuuden edistämiseksi; huomauttaa, että kieltenopiskelusta ja varsinkin eurooppalaisten kielten opiskelusta on tärkeää tehdä osa elinikäistä oppimista, ja katsoo, että kieltenoppimista olisi kannustettava, sillä se helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta ja laajentaa työnäkymiä;

Parhaiden käytäntöjen vaihto ja validointi EU:ssa

75.    korostaa, että jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten on vaihdettava parhaita käytäntöjä ja vahvistettava ne sekä vertailtava ja mitattava parhaiden käytäntöjen vaikuttavuutta etenkin oppisopimuskoulutuksen, harjoittelijajärjestelmien, opintosuunnitelmien, virallisen että epävirallisen oppimisen tulosten sekä elinikäistä oppimista koskevien strategioiden osalta ottaen samalla huomioon eri maiden työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmien erityispiirteet; huomauttaa, että EuroApprenticeship-foorumi on avainväline eurooppalaisten kumppanuuksien kehittämisessä sekä harjoittelijajärjestelmiä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamisessa;

76.    korostaa epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen, vapaaehtoistoiminnan ja elinikäisen oppimisen tärkeää roolia taitojen ja pätevyyksien kehittämisessä, erityisesti sellaisten monialaisten taitojen kehittämisessä, jotka ovat sovellettavissa monissa yhteyksissä, ja toteaa, että tällaisia taitoja ovat esimerkiksi yrittäjätaidot, tietotekniset taidot, henkilökohtaiset taidot ja kielitaito; kehottaa unionia parantamaan pääsyä aikuisoppimiseen ja toisen mahdollisuuden tarjoavaan koulutukseen; kehottaa työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä validoimaan ja tunnustamaan epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen;

77.    huomauttaa, että on tärkeää elvyttää uudelleen Bolognan prosessi tarttumalla toukokuussa 2015 Jerevanissa järjestetyn ministerikokouksen tarjoamaan tilaisuuteen siirtyä uusiin ja kehittyneempiin yhteistyömuotoihin, joita olisi ryhdyttävä toteuttamaan viipymättä;

78.    katsoo, että komission olisi varmistettava, että Erasmus+ -ohjelma kaikkine siihen kuuluvine toimineen, ohjelman urheilutoiminnot mukaan luettuina, pannaan asianmukaisesti täytäntöön; katsoo, että on tärkeää yksinkertaistaa ohjelmaan osallistumista koskevia järjestelyjä, jotta se saavuttaisi mahdollisimman monia ihmisiä ja järjestöjä;

Kansalaisten yrittäjähengen vaaliminen: Pk-yritykset ja mikroyritykset

79.    uskoo, että on parannettava johtajuutta ja varainhoitoa, edistettävä jo nuorella iällä annettavaa yrittäjyyskoulutusta sekä otettava käyttöön heikossa asemassa oleville perheille tarkoitettuja kannustavia, laajamittaisia ja laadukkaita esikoulujärjestelmiä nuorten potentiaalin realisoimiseksi, jotta näistä voi tulla työntekijöiden lisäksi myös työnantajia ja jotta nämä voivat perustaa uusia yrityksiä ja hyödyntää uusia markkinoita;

80.    suhtautuu myönteisesti Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman kaltaisiin järjestelmiin, joiden tarkoituksena on auttaa uusia yrittäjiä hankkimaan yrityksen johtamiseen tarvittavat taidot, ja katsoo, että tällaisia ohjelmia olisi edistettävä entistä enemmän, jotta voidaan auttaa uusia nuoria yrittäjiä vakiinnuttamaan asemansa ja menestymään; katsoo, että olisi otettava käyttöön erityisiä tukitoimenpiteitä nuorille yrittäjille näiden tiedonsaannin ja rahoituksen helpottamiseksi, myös nykyisissä tukea yrityksille tarjoavissa elimissä toimivia keskitettyjä asiointipalveluja, jotka tarjoavat tietoa ja tukea erityisesti nuorille;

81.    katsoo, että erityisesti nuorisojärjestöjen kehittämä epävirallinen koulutus vaalii luovuutta, aloitekykyä ja vastuullisuutta ja voi parantaa nuorten mahdollisuuksia työmarkkinoilla;

82.    korostaa, että koulutukseen kaikilla tasoilla olisi sisällytettävä yrittäjäkoulutusta, sillä yrittäjähengen herättäminen nuorten keskuudessa varhaisessa vaiheessa on tehokas tapa torjua työttömyyttä ja erityisesti nuorisotyöttömyyttä; kehottaa tässä yhteydessä yliopisto- ja yritysmaailmaa aktiiviseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön, jotta voidaan kehittää koulutusohjelmia, jotka varmistavat nuorille tarvittavat taidot ja pätevyyden;

83.    kehottaa laatimaan ennakoivan ja tulossuuntautuneen eurooppalaisen osaamisstrategian kansallisten osaamisstrategioiden ohjenuoraksi ja sisällyttämään strategiat kansallisiin työllisyyssuunnitelmiin siten, että samalla varmistetaan kokonaisvaltainen kehys työllisyyspaketissa ehdotetuille alakohtaisille toimintasuunnitelmille;

84.    korostaa tarvetta ottaa käyttöön uusille yrityksille, pk-yrityksille, mikroyrityksille ja yhteisötalouden toimijoille tarkoitettuja tuki- ja kannustintoimia, jotta voidaan helpottaa yritysten perustamista ja toimintaa, sekä tarvetta juurruttaa ja noudattaa paremman sääntelyn periaatetta ja helpottaa pätevän työvoiman palkkaamista ja työntekijöiden kouluttamista; painottaa siksi, että verorasitus olisi siirrettävä työstä muihin verotuslähteisiin, jotka eivät ole niin haitallisia työllisyyden ja kasvun kannalta, mutta samalla olisi suojattava riittävä sosiaaliturva;

85.    kehottaa jäsenvaltioita keventämään työn verotusta ja kompensoimaan sitä nostamalla epäsuoria veroja, kiinteistöveroja ja varallisuusveroja kasvuystävällisemmän ja neutraalin finanssipolitiikan kehittämiseksi;

86.    muistuttaa, että 99 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä on pk-yrityksiä ja että ne ovat ratkaisevan tärkeä liikkeellepaneva voima kilpailukykyisten työmarkkinoiden luomiseksi EU:ssa; korostaa näin ollen, että on tärkeää ottaa eurooppalaisen lainsäädännön perustaksi ”pienet ensin” -periaate, jotta pk-yritysten kohtaamat esteet voidaan poistaa ja antaa niille mahdollisuus hyödyntää koko työpaikkojen luomispotentiaalinsa;

87.   katsoo, että yrittäjien olisi panostettava työntekijöidensä koulutukseen sekä harjoittelupaikkoihin ja että tätä varten olisi otettava käyttöön kannustimia ja kehitettävä niitä tarvittaessa edelleen, koska tämä auttaa yrityksiä laajenemaan ja luomaan uusia työpaikkoja; uskoo, että työnantajaverkostojen kehittäminen voi auttaa pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä saamaan niiden tarvitsemaa koulutusta ja tukea;

Innovointi ja digitalisointi: uudet taidot ja työpaikat

88.    painottaa innovoinnin ja digitalisoinnin tärkeyttä kasvun, tuottavuuden ja oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja osallistavamman yhteiskunnan kannalta ja tähdentää tässä yhteydessä tarvetta huolehtia tietojen, luovuuden ja osaamisen saatavuudesta sekä työntekijöiden ja työnhakijoiden ja työnantajien motivaatiosta ja päättäväisyydestä, jotta voidaan luoda innovoivia, luovia ja digitaalisia tuotteita ja palveluja; korostaa, että digitaalinen kuilu on luotava umpeen ja on kehitettävä digitaalista osaamista osana elinikäistä oppimista, sekä sisällytettävä verkkomediat ja uudet teknologiat opetussuunnitelmiin; korostaa lisäksi, että on kehitettävä innovatiivisia oppimistapoja ja laajennettava verkko- ja etäopintojen saatavuutta avointen oppimisresurssien avulla, ja toteaa, että nämä edistävät kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada koulutusta;

89.    painottaa tarvetta määrittää laaja joukko kehittyviä toimialoja ja keskeisiä kasvualoja, joiden osalta jäsenvaltioiden olisi keskityttävä kehittämään taitopohjaansa;

90.    korostaa työllistämismahdollisuuksia, joita digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattaminen, energiaunionin kehittäminen, työpaikkojen luominen tutkimukseen ja kehittämiseen ja innovointiin tehtävillä investoinneilla, sosiaalisen yrittäjyyden ja yhteisötalouden edistäminen, terveydenhoito- ja sosiaalialan työntekijöiden osaamisen täydentäminen sekä liikenneverkkojen kehittäminen tarjoavat;

91.    huomauttaa, että viime aikoina yritykset ovat palauttaneet tuotantoa ja palveluja Eurooppaan, mikä on tarjonnut mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen erityisesti nuorille; katsoo, että EU:n kansantalouksilla on ainutlaatuinen mahdollisuus kiihdyttää tätä työpaikkojen palauttamisen suuntausta varmistamalla, että työvoiman taidot vastaavat yritysten tarpeita;

92.    painottaa STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) suurta merkitystä ja sitä, että ne mahdollistavat Euroopalle merkittävän aseman tekniikan kehittämisen edistämisessä globaalilla näyttämöllä;

93.    kannattaa komission yhteistyössä puheenjohtajakolmikon kanssa esittämää aloitetta edistää yrittäjähenkisyyttä Euroopassa ja kehittää siirrettäviä taitoja elämää varten;

94.    ottaa esille sen tosiasian, että unionissa on osaamisvaje luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineiden) aloilla, kun taas yhteiskuntatieteen alan tutkinnon suorittaneista on ylitarjontaa; on sitä mieltä, että unionin ja jäsenvaltioiden tasolla tarvitaan uusia aloitteita, jotta voidaan torjua pullonkauloja STEM-aineisiin liittyvissä työpaikoissa ja opinnoissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla lisätään STEM-aineiden houkuttavuutta ja arvostusta sekä kannustetaan nuoria, myös naisia, opiskelemaan STEM-aineita;

95.    huomauttaa, että vielä 2000-luvullakin on tilaa perinteiselle taitotiedolle, joka synnyttää pysyviä työpaikkoja, joita ei voi siirtää muualle, ja toteaa, että Euroopassa on huippuosaamista monella tällaisella alalla; kehottaa tukemaan näiden perinteisten taitojen säilyttämistä ja siirtämistä tuleville sukupolville koulutuksen kautta ja mahdollisuuksien mukaan niin, että perinteiset taidot yhdistetään uudenlaiseen taitotietoon, myös digitaalisiin taitoihin, jotta voidaan maksimoida niiden potentiaali;

Nuoria, ikääntyneitä ja vammaisia työntekijöitä koskevat toimet

96.   korostaa erityistoimien ja työnantajien ja etenkin pk-yritysten tukemisen tarvetta ja tärkeyttä, jotta yritykset voivat luoda uusia laadukkaita ja pysyviä työpaikkoja, varmistaa työperäiset koulutusmahdollisuudet ja tarjota urakehitysmahdollisuuksia nuorten, ikääntyneiden, naisten, maahanmuuttajien, vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien kaltaisille työmarkkinoilla epäsuotuisassa asemassa oleville ryhmille; tunnustaa sekä julkisten että yksityisten työvoimapalvelujen tehtävän kilpailukykyisten työmarkkinoiden edistämisessä ja tukee sitä; muistuttaa työnantajien ja koulutuslaitosten sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta kaikkia työntekijöitään ja koko yhteiskuntaa kohtaan; katsoo, että sosiaalista vastuuta olisi vaadittava myös koulutus- ja oppilaitoksilta;

97.    ottaa huomioon haasteet, joita nuoret kohtaavat tullessaan työmarkkinoille, ja muistuttaa, että on tärkeää, että nuoret hankkivat ensimmäiset työkokemuksensa opintojen aikana työllistyvyyden edellytyksenä olevien taitojen kehittämiseksi ja jotta siirtyminen koulusta työelämään olisi tehokkaampi ja vaikuttavampi; panee merkille nuorten yrittäjyyteen liittyvät mahdollisuudet ja vetoaa siksi työnantajien ja jäsenvaltioiden vastuuseen tarjota nuorille mahdollisuus saada asiaan liittyvää kokemusta sekä tukea nuoria vaadittujen taitojen hankkimisessa; korostaa lisäksi koulujen ja työnantajien välisen yhteistyön merkitystä tässä asiassa ja kehottaa näin ollen EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita ryhtymään yrittäjämyönteisemmiksi ja tukemaan nuoria ideoidensa muuttamisessa menestyksekkäiksi liiketoimintasuunnitelmiksi;

Toimintaehdotukset ja suositukset

98.    kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia investoimaan innovoiviin ja lupaaviin uusiin talouden aloihin investointien vauhdittamiseksi unionissa, jotta voidaan saada aikaan kasvua ja luoda uusia laadukkaita ja pysyviä työpaikkoja ja pyrkiä siten entistä oikeudenmukaisempaan, kestävämpään ja osallistavampaan yhteiskuntaan; painottaa myös, että jäsenvaltioiden on tärkeää toteuttaa taloudellisia ja rahoitusta koskevia toimenpiteitä sekä työmarkkinauudistuksia, jotka perustuvat selkeisiin, tietoon perustuviin ja mitattaviin indikaattoreihin, joiden tehokkuus voidaan todistaa;

99.    kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työmarkkinauudistusten tarkoituksena on laadukkaiden työpaikkojen luomisen lisäksi vähentää eriytymistä, lisätä haavoittuvien ryhmien osallistamista työmarkkinoille, edistää sukupuolten tasa-arvoa, vähentää työssäkäyvien köyhyyttä ja taata riittävä sosiaaliturva kaikille työntekijöille, itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan luettuina;

100.  kehottaa jäsenvaltioita investoimaan varhaislapsuuden koulutukseen ja vieraiden kielten sekä tieto- ja viestintätekniikoiden varhaiseen opettamiseen perusopetuksessa;

101.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan täysimääräisesti huomioon automatisoinnin merkityksen suuntauksena, joka voi heikentää monien työtehtävien määrällistä painoarvoa, ja suuntaamaan työttömien koulutusohjelmansa muissa kuin rutiininomaisissa tehtävissä tarvittavien taitojen oppimiseen;

102.  kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia hyödyntämään parhaista käytännöistä saatuja oppeja ja siirtymään käytännöistä poliittisiin toimiin, joilla nostetaan työllisyysastetta sekä vähennetään köyhyyttä ja eriarvoisuutta, ja toteuttamaan entistä kunnianhimoisempia uudistuksia kyseisten käytäntöjen pohjalta; kehottaa jäsenvaltioita myös vertaamaan ja mittaamaan näiden käytäntöjen tehokkuutta ja varmistamaan oikean tasapainon työntekijöiden ja yritysten mukautuvuuden ja turvallisuuden välillä sekä ottamaan huomioon jäsenvaltioiden työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmien erityispiirteet;

103.  kehottaa kaupunkeja ja alueita keskittymään laadukkaaseen koulutukseen sekä torjumaan koulutuksen keskeyttämistä ja nuorisotyöttömyyttä, koska nuoret tarvitsevat pikaisesti uusia mahdollisuuksia ja heitä olisi pyrittävä tukemaan kaikin mahdollisin tavoin;

104.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään yhteisiä lähestymistapoja, kuten työnantajaverkostoja, jotta voidaan edistää sellaisten esteiden poistamista, jotka estävät työnantajia toteuttamasta kunnianhimoisempia suunnitelmia työvoiman kehittämiseksi;

105.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sellaisten sosiaalisten yritysten perustamista, jotka kantavat vastuunsa ympäristöstä, kuluttajista ja työntekijöistä, ja tukemaan niitä;

106.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita esittelemään palkkaepätasa-arvon vähentämiseksi vähimmäispalkkoja koskevan EU:n kehyksen, joka perustuu kunkin jäsenvaltion osalta määriteltyihin raja-arvoihin, joiden avulla taataan ihmisarvoinen palkka joko lainsäädännön tai sopimuksen avulla ja kunnioittamalla kansallisia käytäntöjä;

107.  kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään koulutusohjelmiinsa ja elinikäistä oppimista koskeviin strategioihinsa johtajuuden, esimies- ja yrittäjätaidot, talousvalistuksen, yrityksen perustamista koskevan ohjauksen ja viestintäteknologiat, sekä asettamaan etusijalle ammatillisen koulutuksen ohjelmien edelleen kehittämisen, eurooppalaisten käsityötaitojen kohentaminen mukaan luettuna, ottaen huomioon jäsenvaltioiden väliset erot työmarkkinoissa ja koulutusjärjestelmissä ja välttäen saman ratkaisun tarjoamista kaikkiin tilanteisiin;

108.  pyytää komissiota kehittämään eurooppalaisen järjestelmän tiettyihin toimintoihin ja ammatteihin liittyvien yhteisten pätevyyksien tunnustamiseksi ja hyväksymiseksi siten, että järjestelmässä tunnustetaan myös vapaaehtoistyössä hankittu pätevyys;

109.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön vuonna 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista keinona tunnustaa epävirallisen oppimisen, erityisesti vapaaehtoistyön ja nuorisotyön osalta hankitun pätevyyden ja tukemaan elinikäisen oppimisen politiikan täytäntöönpanoa;

110.  pyytää jäsenvaltioita tukemaan työmarkkinoiden sidosryhmien, muun muassa työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen, koulutuslaitosten sekä julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen, tiivistä ja järjestelmällistä osallistumista paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, myös helpottamalla niiden välistä viestintää ja tiedonjakoa, jotta voidaan lujittaa koulumaailman ja työelämän välisiä yhteyksiä, saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan toisensa paremmin ja ennakoida ja suunnitella työmarkkinoiden tulevia osaamis- ja pätevyystarpeita;

111.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia tarjoamaan sellaiset rahoitus- ja talousrakenteet, jotka tukevat osallistumista jatkuvaan koulutukseen, jotta voidaan turvata ammattitaitoisen työvoiman saatavuus tulevaisuudessa; suosittaa, että tällaiset kannustimet olisi toteutettava sellaisten mitattavien ja tietoon perustuvien indikaattorien pohjalta, joiden vaikuttavuus voidaan todistaa;

112.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan asianmukaista koulutusta ja varmistamaan opettajien ja koulutuksen johtajien jatkuvan ammatillisen kehittymisen auttaakseen heitä hyödyntämään kaikkein tarkoituksenmukaisimpia opetusmenetelmiä ja mahdollistamaan eurooppalaisten nuorten 2000-luvulla tarvittavien taitojen ja valmiuksien kehittämisen; tähdentää lisäksi, että on tärkeää tarjota opettajille kokemukseen perustuvaa taitotietoa, jossa käytäntö yhdistyy teoriaan, erityisesti uuden tekniikan ja digitalisoinnin osalta, jotta he voivat välittää tietonsa opiskelijoille;

113.  kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta ryhtymään pikaisiin toimiin pannakseen täytäntöön ammatillisen pätevyyden ja korkeakoulututkintojen vastavuoroista tunnustamista koskevan politiikan ja lainsäädännön kaikkialla EU:ssa keinona edistää työvoiman oikeudenmukaista liikkuvuutta EU:n sisällä ja puuttua avoimien työpaikkojen ongelmaan;

114.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan työmarkkinoiden muuttumista koskevia ennusteita, joissa tarkastellaan erityisesti globalisaation aiheuttamia haasteita, sekä jäsenvaltiokohtaisia ja alakohtaisia ennusteita työpaikkojen ja taitojen kehityksestä;

115.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0038.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0394.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0110.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0010.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0037.

(6)

Euroopan komission työllisyyttä ja sosiaalipoliittista tilannetta koskeva neljännesvuosikatsaus, maaliskuu 2015.

(7)

Työllisyyttä ja yhteiskunnallista kehitystä käsittelevä Euroopan komission katsaus (2013).

(8)

Euroopan komission työllisyyttä ja sosiaalipoliittista tilannetta koskeva neljännesvuosikatsaus, 13. huhtikuuta 2015.


PERUSTELUT

Työttömyys kuuluu edelleen EU:n ensisijaisiin haasteisiin, sillä työttömyysaste oli 9,9 prosenttia joulukuussa 2014, ja se vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen (Saksassa 4,8 prosenttia mutta Espanjassa 23,7 prosenttia). Nuorisotyöttömyys on yli kaksi kertaa korkeammalla tasolla: se on EU:ssa 21,4 prosenttia. Toisaalta unionissa on noin 2 miljoonaa avointa työpaikkaa, joita ei voida täyttää, koska työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa ja työvoiman liikkuvuus on riittämätöntä (27 jäsenvaltion EU:ssa 0,29 prosenttia).

Talous- ja rahoituskriisin vaikutukset tuntuvat yhä. Vaikka talouden elpymisestä on nähtävissä merkkejä, työmarkkinat ovat viime vuosina supistuneet ja uusien työpaikkojen luominen on yhä hidasta.

Siksi älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun vahvistamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi tarvitaan kunnianhimoista talouspolitiikkaa ja työmarkkinauudistuksia, joiden avulla EU:n työmarkkinoiden vääristymät saadaan poistettua.

Euroopan työmarkkinoilla on erityispiirteensä ja omat haasteensa, joihin kuuluvat työmarkkinoiden voimakas lohkoutuminen, osaamisen kohtaanto-ongelma, pitkäaikaistyöttömien osuuden kasvaminen ja työvoiman vähäinen liikkuvuus. Työmarkkinoihin vaikuttaa myös yhteiskunnan ikääntyminen, joka edellyttää työvoiman tehokasta hyödyntämistä ja uudistettua maahanmuuttopolitiikkaa, ja tekniikan nopea kehitys, jonka vuoksi korkean osaamistason työntekijöiden kysyntä kasvaa. Ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus olisi pyrittävä korjaamaan nopeasti, koska rakenteellinen kohtaanto-ongelma voi haitata talouden elpymistä ja kasvua.

Mietinnössä korostetaan, että työmarkkinoiden kilpailukyvyn parantamiseksi on tehtävä uudistuksia, joilla lisätään työmarkkinoiden ja työuran joustavuutta, saatetaan taidot ja työpaikat kohtaamaan toisensa paremmin ja tehostetaan koulutusjärjestelmien ja yritysten synergiaa. Samoin vaaditaan helpottamaan nuorten, naisten, ikääntyneiden työntekijöiden ja ammattitaitoisten maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille. Mietinnössä painotetaan, että on tärkeää käyttää investointeja työpaikkojen luomisen ja työllistymisen aktiiviseen tukemiseen ja työttömien ammattitaidon rapistumisen ehkäisemiseen. Siinä esitetään, että yksilön urakehitykseen olisi suhtauduttava joustavasti, jotta työntekijät voisivat mukautua muutoksiin ja olisivat valmiita elinikäiseen oppimiseen ja hankkimaan uusia taitoja, joita tarvitaan, koska työmarkkinat ja tuotantotavat muuttuvat jatkuvasti. Mietinnössä muistutetaan välttämättömistä uudistuksista, joilla ihmisiä kannustettaisiin palaamaan työelämään sen sijaan, että he tyytyisivät sosiaaliavustuksiin. Siinä korostetaan työtekijöiden liikkuvuuden merkitystä, kehotetaan tiedottamaan laajemmin EU:ssa avoimista työpaikoista etenkin kehittämällä EURES-portaalia ja kannustetaan kieliopintoihin ja hyödyntämään Erasmus+-ohjelmaa.

Erityistä huomiota kiinnitetään jatkuvan koulutuksen tärkeyteen EU:n työmarkkinoiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja sitä kautta kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi. Mietinnössä painotetaan sellaisten rahoitus- ja talousrakenteiden tarvetta, jotka tukevat osallistumista jatkuvaan koulutukseen, jotta voidaan varmistaa, että tulevaisuudessa on saatavilla korkean osaamistason työvoimaa.

Mietinnössä analysoidaan eri tekijöitä, jotka voisivat lujittaa koulutuksen ja työmarkkinoiden siteitä ja parantaa elinikäistä ohjausta ja uranhallintataitoja. Tulevien osaamistarpeiden ennakoiminen on keskeinen edellytys, kun työntekijöitä ja -hakijoita ohjataan hankkimaan tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, ja työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen olisi oltava paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla vahvasti mukana etenkin suunniteltaessa ja pantaessa täytäntöön ammatillisen pätevöitymisen ohjelmia. Yliopistojen, yritysten ja viranomaisten kumppanuuksia olisi lujitettava, jotta osataan arvioida tulevia työvoimatarpeita.

Hallitusten sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajien lujien kumppanuuksien muodostaminen on erittäin tärkeää, jotta voidaan löytää parhaat keinot poistaa osaamisen kohtaanto-ongelma sen eri muodoissa.

Mietinnössä korostetaan myös, että jäsenvaltioiden on vaihdettava ja hyödynnettävä etenkin työssäoppimiseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyviä parhaita käytäntöjä, samalla kun tunnustetaan eri maiden työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmien erityispiirteet.

Erityishuomiota kiinnitetään sellaisten aloitteiden tukemiseen, joilla edistetään itsenäistä ammatinharjoittamista ja yrittäjyyttä. Tässä kannattaa panostaa pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin, sillä ne ovat EU:n työmarkkinoiden tukiranka, sekä toimiin, joilla tuetaan pätevän työvoiman löytämistä ja tulevien työntekijöiden kouluttamista. Lisäksi olisi luotava kannustimia yrityksille, jotka panostavat koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen, jotta pk-yrityksiä voitaisiin rohkaista osallistumaan koulutuksen kustannuksiin. Lisäksi mietinnössä kehotetaan lisäämään johtajuuteen ja yrittäjyyteen opettamista jo nuorella iällä.

Jotta EU:n talouden ja työmarkkinoiden kilpailukyky parantuisi, on keskitettävä runsaasti voimavaroja innovointiin ja digitalisointiin ja varmistettava riittävä tieto- ja taitotaso sekä työtekijöiden motivaatio ja päättäväisyys, jotta voidaan luoda innovoivia tuotteita ja palveluja. Mietinnössä korostetaan työllistämismahdollisuuksia, joita digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattaminen, energiaunionin kehittäminen sekä työpaikkojen luominen investoinneilla tutkimukseen ja kehittämiseen, innovaatioihin ja liikenneverkkoihin tarjoavat.

Erityishuomiota kiinnitetään erityistoimiin, joita tarvitaan nuorten työntekijöiden palkkaamiseksi ja joihin voi kuulua työnantajien ja eritoten pk-yritysten tukeminen, kun ne toteuttavat yrityksen sisäistä koulutusta tai auttavat ikääntyneitä työntekijöitä palaamaan työelämään esimerkiksi perustamalla uudelleenkoulutusjärjestelyjä, joiden ansiosta he voivat ajantasaistaa osaamisensa ja valmentautua uusien työtehtävien haasteisiin.

Mietinnössä korostetaan työttömille suunnattujen koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmien suurta merkitystä ja sitä, että ohjelmat olisi suunniteltava ja pantava täytäntöön tiiviissä yhteistyössä työnantajajärjestöjen kanssa, jotta työntekijöiden uudet taidot vastaisivat paremmin työnantajien tarpeita.

Lopuksi mietinnössä ehdotetaan, että työntekijöiden, työnantajien sekä koulutus- ja oppilaitosten olisi paremmin kannettava sosiaalinen vastuunsa Euroopan työmarkkinoita ja etenkin eurooppalaisten uutta sukupolvea kohtaan.


LAUSUNTO kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta (7.5.2015)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Kilpailukykyisten unionin työmarkkinoiden luominen 2000-lukua varten: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen kysyntään ja työmahdollisuuksiin keinona toipua kriisistä

(2014/2235(INI))

Esittelijä: Ilhan Kyuchyuk

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että työmarkkinoiden tarpeet, kuten myös taidot, tekniikat ja työt, muuttuvat nopeasti; katsoo, että yhtenä syynä EU:n korkeaan työttömyysasteeseen on se, että ammattitaidon tarjonta ja kysyntä eivät nykyään kohtaa: vuonna 2014 useita miljoonia työpaikkoja jäi täyttämättä, koska niihin ei löydetty päteviä työntekijöitä; painottaa, että tarvitaan kattava pitkän aikavälin strategia, johon yhdistetään välittömät toimenpiteet, jotta koulutusjärjestelmiä kaikilla tasoilla, myös ammattikoulutusta, voidaan mukauttaa työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin; kannustaa tässä yhteydessä liike-elämän ja oppilaitosten tiiviimpää yhteistyötä, jotta työntekijät voidaan ottaa mukaan opinto-ohjelmien kehittämiseen ja arviointiin sen varmistamiseksi, että kehitetään tehokkaasti niitä taitoja, joille on kysyntää työmarkkinoilla;

2.  on sitä mieltä, että investoiminen ammattitaidon sovittamiseen vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita ja työmahdollisuuksien luominen tätä kautta eivät riitä elvyttämään taloutta kriisistä; korostaa työpaikkojen puutteen johtuvan yleensä siitä, että Euroopan talous ei kasva, ja toteaa, että ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus ei vielä ole korkeiden työttömyyslukujen pääsyy; on kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa talouden vähitellen elpyessä ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus on kasvava ongelma, minkä vuoksi kaikilla tasoilla olisi vahvistettava toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tuoda koulutus ja työmarkkinat lähemmäs toisiaan; katsoo, että älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi Euroopassa tarvitaan selkeään taloudelliseen ja sosiaaliseen näkemykseen perustuva kokonaisvaltainen lähestymistapa, jota tuetaan vahvalla, älykkäällä ja ammattitaitoisella työvoimalla, jonka tarkoituksena on vastata työmarkkinoiden tarpeisiin;

3.  korostaa niiden unionin aloitteiden merkitystä, joilla pyritään lisäämään työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmien avoimuutta, kannustamaan liikkuvuutta ja luomaan mahdollisuuksia, ja toteaa, että tällaisia aloitteita ovat muun muassa eurooppalainen tutkintojen viitekehys, Europass-ansioluettelo, eurooppalainen osaamispassi, Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaali (EURES), osaamisyhteenliittymät ja eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä; kehottaa edistämään näitä aloitteita voimakkaammin, jotta voidaan saada aikaan parannuksia Euroopan työmarkkinoilla;

4.  katsoo, että nuorisotyöttömyyden torjuntaan tähtääviä nuorisotakuuta, nuorisotyöllisyysaloitetta ja EU:n osaamispanoraamaa olisi jatkettava ja kehitettävä niin, että jatketaan niiden kestoa ja lisätään niistä myönnettäviä varoja; korostaa, että EU:n osaamispanoraama toimii keskitettynä yhteyspisteenä, josta saa tietoa osaamistarpeesta eri ammateissa ja eri aloilla Euroopassa; painottaa, että EU:n osaamispanoraaman verkkosivustolla saatavilla oleva tieto voi auttaa poliittisia päätöksentekijöitä ja kaikkia mukanaolevia toimijoita tekemään tietoisempia päätöksiä, jotta voidaan integroida nuoret pysyvästi työmarkkinoille ja helpottaa siirtymistä koulutuksesta työelämään;

5.  korostaa, että nuorilla on usein entistä enemmän vaikeuksia siirtyä koulutuksesta työelämään, minkä vuoksi nuoret ovat yleensä muita alttiimpia työttömyydelle ja he päätyvät muita todennäköisemmin heikkolaatuisiin ja epävarmoihin työpaikkoihin;

6.  korostaa taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalaisen luokituksen (ESCO) merkitystä ja toteaa, että aloitteen yhteydessä yksilöidään ja luokitellaan EU:n työmarkkinoiden ja koulutuksen kannalta merkityksellisiä taitoja, osaamista, pätevyyksiä ja ammatteja unionin 25 kielellä;

7.  korostaa, että koulutukseen kaikilla tasoilla olisi sisällytettävä yrittäjäkoulutusta, sillä yrittäjähengen herättäminen nuorten keskuudessa varhaisessa vaiheessa on tehokas tapa torjua työttömyyttä ja erityisesti nuorisotyöttömyyttä; kehottaa tässä yhteydessä yliopisto- ja yritysmaailmaa aktiiviseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön kehittämään koulutusohjelmia, jotka varmistavat nuorille tarvittavat taidot ja pätevyyden;

8.  kehottaa ottamaan paremmin selvää nykyisistä ja tulevista osaamistarpeista ja kehottaa kehittämään nykyistä EU:n osaamispanoraamaa, jotta voidaan tunnistaa paremmin osaamisvaje ja osaamisessa olevat puutteet tietyillä aloilla, tietyissä ammateissa ja tietyillä alueilla ja varmistaa se, että tietoa osaamistarpeista kerätään ja tieto käsitellään ja sitä levitetään päätöksentekijöiden ja julkisten viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja työnantajien keskuudessa, jotta tulevat kehityssuuntaukset voidaan ennakoida paremmin;

9.  muistuttaa ammatillisen koulutuksen merkityksestä sille, että voidaan parantaa nuorten työllistettävyyttä ja ammatillista pätevöitymistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lujittamaan ammatillisen koulutuksen kykyä vastata työmarkkinoiden tarpeisiin siten, että ammatillisesta koulutuksesta tehdään olennainen osa koulutusjärjestelmää, ja takaamaan korkeat pätevyysvaatimukset ja laadunvarmistuksen tässä yhteydessä;

10. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään sellaisia laadukkaita oppisopimus- ja harjoittelujärjestelmiä, jotka antavat nuorille mahdollisuuden työskennellä innovatiivisten hankkeiden parissa uusien tuotteiden, teknologioiden tai markkinoiden kehittämisessä ja jotka liittyvät selkeästi olemassa oleviin koulutusohjelmiin, jotta voidaan lisätä nuorten mahdollisuuksia luoda yhteyksiä työmarkkinoihin ja hankkia hyödyllisiä työhön liittyviä taitoja;

11. korostaa sitä tärkeää tehtävää, joka oppilaitoksilla on opiskelijoiden taitojen ja pätevyyksien kehittämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään korkealaatuista ja kohdennettua uraohjausta koko kouluajalle, jotta voidaan auttaa nuoria tekemään oikeat päätökset koulutus- ja uravalinnoissaan;

12. korostaa teoriaopinnot ja käytännön harjoittelun yhdistävän oppisopimuskoulutuksen merkitystä ja toteaa, että oppisopimuskoulutus on keskeinen tekijä työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavien taitojen ja pätevyyksien kehittämisessä, ja kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään tällaisia ohjelmia opetussuunnitelmiinsa, jotta voidaan tarjota sellaista käytännön kokemusta, jota tarvitaan sujuvan koulutuksesta työelämään siirtymisen varmistamiseksi;

13. korostaa, että toimia, joilla pyritään Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti laskemaan koulutuksen keskeyttämisaste alle 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, on vahvistettava ja toimet on kohdennettava paremmin, ja katsoo, että samalla on otettava huomioon, että koulutuksen keskeyttäminen on unionissa pitkään jatkunut ongelma, joka vaikuttaa haitallisesti asianomaisten nuorten työllistyvyyteen ja sosiaaliseen integraatioon;

14. muistuttaa, että koulutukseen investoiminen ja työmarkkinoiden kysyntään ja yhteiskunnan tarpeisiin vastaavien taitojen kehittäminen on olennaista sekä kasvun ja kilpailukyvyn että eurooppalaisen tietoisuuden, itsensä kehittämisen ja itseluottamuksen kannalta; huomauttaa, että yrittäjyys edellyttää monialaisten taitojen kehittämistä, ja toteaa, että tällaisia taitoja ovat esimerkiksi luovuus, kriittinen ajattelu, ryhmätyötaidot ja aloitekyky ja että nämä myötävaikuttavat nuorten henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehitykseen ja helpottavat heidän pääsyään työmarkkinoille varhaisemmassa vaiheessa; korostaa, että tällaisia investointeja olisi tuettava luomalla voimakkaampia synergiavaikutuksia eurooppalaisten ja kansallisten aloitteiden välillä, siten että otetaan mukaan eri koulutusalat, ja muut asian kannalta merkitykselliset alat, kuten työllisyys, sosiaalipolitiikka, nuorisopolitiikka ja kulttuuri, ja tiivistetään yhteistyötä sidosryhmien, kuten työmarkkinaosapuolten ja yritysten, välillä, jotta voidaan varmistaa, että opetussuunnitelmat vastaavat työmarkkinoiden tarpeita;

15. muistuttaa jäsenvaltioiden sitoumuksesta investoida korkea-asteen koulutukseen ja kehottaa tämän vuoksi parantamaan asteittain koulutusvaatimuksia kaikissa eurooppalaisissa koulutusjärjestelmissä; kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan, että koulutus on välttämätön investointi, ja investoimaan vähintään 2 prosenttia bkt:stään koulutukseen ja säästämään tämän alan määrärahojen vähennyksiltä; kehottaa komissiota lujittamaan edelleen koulutuksen asemaa Eurooppa 2020 -strategiassa siten, että eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) yleistavoitteet liitetään Eurooppa 2020 -strategian tarkistamiseen;

16. korostaa, että elinikäinen investoiminen inhimilliseen pääomaan ja osaamiseen ja erityisesti nykyisen työvoiman ja kouluttamattomien työntekijöiden osaamisen täydentäminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan torjua pitkäaikaistyöttömyyttä ja tarjota korkealaatuisia työpaikkoja; kehottaa EU:ta asettamaan selkeitä tavoitteita elinikäisen oppimisen menetelmille puuttuvien taitojen hankkimiseksi ja ulottamaan viestintä-, kieli- ja digitaalitaitojen koulutuksen ikääntyviin työntekijöihin ja erityisesti yli 30-vuotiaisiin alhaisen osaamistason työntekijöihin ja koulupudokkaisiin;

17. katsoo, että koulutuksella on ratkaiseva asema tutkimuksen ja innovaatiotuotoksen edistämisessä ja se lisää näin mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen korkeasti koulutettua työvoimaa vaativilla aloilla ja Euroopan talouden kilpailukykyä;

18. painottaa, että on tärkeää varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet ja koulutukseen pääsy erityisesti muita heikommassa asemassa oleville ryhmille sekä tarjota tehokasta tukea sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa ja työhön pääsyn helpottamisessa;

19. korostaa epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen, vapaaehtoistoiminnan ja elinikäisen oppimisen tärkeää roolia taitojen ja pätevyyksien kehittämisessä, erityisesti sellaisten monialaisten taitojen kehittämisessä, jotka ovat sovellettavissa monissa yhteyksissä, ja toteaa, että tällaisia taitoja ovat esimerkiksi yrittäjätaidot, tietotekniset taidot, henkilökohtaiset taidot ja kielitaito; kehottaa unionia parantamaan pääsyä aikuisoppimiseen ja toisen mahdollisuuden tarjoavaan koulutukseen; kehottaa työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä validoimaan ja tunnustamaan epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen;

20. korostaa, että on tärkeää kehittää digitaalista osaamista osana elinikäistä oppimista, sisällyttää verkkomedia ja uudet teknologiat opetussuunnitelmiin ja kehittää digitaalista lukutaitoa ja medialukutaitoa ensimmäisiltä koululuokilta lähtien ja jatkuen koko kouluajan; korostaa, että on kehitettävä innovatiivisia oppimistapoja ja laajennettava verkko- ja etäopintojen saatavuutta avointen oppimisresurssien avulla, ja toteaa, että nämä edistävät kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada koulutusta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksia kaikissa oppilaitoksissa; katsoo, että opettajille on annettava koulutusta, joka keskittyy näihin taitoihin sekä tehokkaisiin tapoihin välittää ne nuorille;

21. korostaa opettajien ja kasvattajien ratkaisevaa roolia opiskelijoidensa jatkokehitykselle; tukee lukuisia aloitteita, joilla pyritään korjaamaan pätevien opettajien ja kouluttajien puute jäsenvaltioissa, ja suosittaa lisätoimenpiteitä opettajien ja kouluttajien houkuttelemiseksi, palvelukseen ottamiseksi ja kouluttamiseksi, ja toteaa, että tähän kuuluu myös opetussuunnitelmien nykyaikaistaminen ja henkilöstökoulutus; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan opettajien ja kouluttajien pätevyyttä ja antamaan heille mahdollisuuden jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen ja tarjoamaan tukea ja edellytykset, jotta he voivat maksimoida opetustaitonsa, erityisesti ammattikoulutuksen, monialaisten taitojen ja aikuisoppimisen aloilla;

22. muistuttaa, että talouden taantumassa ihmisten on vaikeampi löytää työpaikkoja ja he joutuvat hyväksymään työpaikkoja, joiden koulutusvaatimukset ovat alhaisemmat kuin heidän aikaisemmissa työpaikoissaan; korostaa, että tämän vuoksi korkeaa ammattitaitoa vaativien työpaikkojen luomisen kautta saavutettava kasvu sekä ponnistukset, joilla edistetään työpaikkojen luomista helpottamalla investointeja uusiin aloihin, ovat merkityksellisiä keinoja, joilla voidaan vähentää unionin talouksissa esiintyvää työntekijöiden ylikoulutusta;

23. painottaa, että on varmistettava joustavat koulutusväylät korkea-asteen koulutuksen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen, keskiasteen jälkeisen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä virallisen ja epävirallisen oppimisen sekä arkioppimisen välillä; painottaa sitä suurta merkitystä, joka opintosuoritusten siirrolla ja akateemisten tutkintojen ja vastaavien ammattipätevyyksien tunnustamisella sekä kansainvälisillä opintojaksoilla on erityisesti silloin, kun nämä on hankittu muissa kuin kotiyliopistoissa, esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman yhteydessä; tähdentää, että tehokas ja riippumaton laadunvarmennus on ennakkoehto pätevyyksien paremmalle tunnustamiselle;

24. ottaa esille sen tosiasian, että unionissa on osaamisvaje luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineiden) aloilla, kun taas yhteiskuntatieteen alan tutkinnon suorittaneista on ylitarjontaa; on sitä mieltä, että unionin ja jäsenvaltioiden tasolla tarvitaan uusia aloitteita, jotta voidaan torjua pullonkauloja STEM-aineisiin liittyvissä työpaikoissa ja opinnoissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla lisätään STEM-aineiden houkuttavuutta ja arvostusta sekä kannustetaan nuoria, myös naisia, opiskelemaan STEM-aineita;

25. korostaa, että on tärkeää huomioida lasten tarpeet koulussa hyvin nuoresta iästä alkaen; suosittaa, että jäsenvaltiot hyväksyvät innovatiivisia toimenpiteitä ja sisällyttävät ne oppimisprosesseihin koulussa ja sen ulkopuolella ja uudistavat ja nykyaikaistavat kouluympäristöjä, opetusmenetelmiä ja opettajien osaamista; kehottaa mukauttamaan opetussuunnitelmia jäsenvaltioissa niin, että niihin sisältyy muihin maihin kouluvuoden aikana tehtäviä luokkaretkiä, niin että koulutus viedään luokkahuoneen ulkopuolelle jo hyvin varhaisessa vaiheessa;

26. huomauttaa, että vielä 2000-luvullakin on tilaa perinteiselle taitotiedolle, joka synnyttää pysyviä työpaikkoja, joita ei voi siirtää muualle, ja toteaa, että Euroopassa on huippuosaamista monella tällaisella alalla; kehottaa tukemaan näiden perinteisten taitojen säilyttämistä ja siirtämistä tuleville sukupolville koulutuksen kautta ja mahdollisuuksien mukaan niin, että perinteiset taidot yhdistetään uudenlaiseen taitotietoon, myös digitaalisiin taitoihin, jotta voidaan maksimoida niiden potentiaali;

27. panee merkille, että EU:n perustana on henkilöiden vapaa liikkuvuus, ja huomauttaa, että tämä koskee erityisesti työntekijöitä; huomauttaa, että kieltenopiskelusta ja varsinkin eurooppalaisten kielten opiskelusta on tärkeää tehdä osa elinikäistä oppimista, ja katsoo, että kieltenoppimista olisi kannustettava, sillä se helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta ja laajentaa työnäkymiä;

28. kehottaa laatimaan ennakoivan ja tulossuuntautuneen eurooppalaisen osaamisstrategian kansallisten osaamisstrategioiden ohjenuoraksi ja sisällyttämään strategiat kansallisiin työllisyyssuunnitelmiin siten, että samalla varmistetaan kokonaisvaltainen kehys työllisyyspaketissa ehdotetuille alakohtaisille toimintasuunnitelmille;

29. huomauttaa, että on tärkeää elvyttää uudelleen Bolognan prosessi tarttumalla toukokuussa 2015 Jerevanissa järjestetyn ministerikokouksen tarjoamaan tilaisuuteen siirtyä uusiin ja kehittyneempiin yhteistyömuotoihin, joita olisi ryhdyttävä toteuttamaan viipymättä;

30. katsoo, että komission olisi varmistettava, että Erasmus+ -ohjelma kaikkine siihen kuuluvine toimineen, ohjelman urheilutoiminnot mukaan luettuina, pannaan asianmukaisesti täytäntöön; katsoo, että on tärkeää yksinkertaistaa ohjelmaan osallistumista koskevia järjestelyjä, jotta se saavuttaisi mahdollisimman monia ihmisiä ja järjestöjä;

31. katsoo, että urheilun luomia synergiavaikutuksia olisi käytettävä eurooppalaisten nuorten työllistyvyyden parantamiseen, sillä urheilu on yksi Euroopan talouden moottoreita.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.5.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Damian Drăghici, Angel Dzhambazki, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Fernando Maura Barandiarán, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Yana Toom, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Therese Comodini Cachia, Marc Joulaud, Kashetu Kyenge, Ilhan Kyuchyuk, Ernest Maragall, Emma McClarkin, Algirdas Saudargas, Hermann Winkler


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ

27

+

ALDE

Martina Dlabajova, Marian Harkin, Antonio Marinho e Pinto, Yana Toom, Ulla Tornaes, Renate Weber

ECR

Anthea McIntyre, Branislav Skripek, HelgaStevens, Jana Zitnanska

EFDD

Laura Agea, Tiziana Beghin

PPE

Georges Bach, Heinz K. Becker, David Casa, Agnieszka Kozlowska-Rajewicz, Adam Kosa, Jerome Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Thomas Mann, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Anne Sander, Sven Schulze, Michaela Sojdrova, Csaba Sogor, Tom Vendenkendelaere

13

-

EFDD

Tim Aker

ENF

Mara Bizzotto, Dominique Martin, Joëlle Mélin

GUE/NGL

Rina Ronja Kari, Kostadinka Kuneva, Patrick Le Hyaric, Paloma López Bermejo, Inés Cristina Zuber

NI

Lampros Fountoulis

VERTS/ALE

Jean Lambert, Tamas Meszerics, Terry Reintke

14

0

S&D

Maria Arena, Guillaume Ballas, Brando Benifei, Vilija Blinkeviciute, Ole Christensen, Jan Keller, Miapetra Kumpula-Natri, Javi López, Edouard Martin, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Marita Ulvskog

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

23.6.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

13

14

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Maria Arena, Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Mara Bizzotto, Vilija Blinkevičiūtė, David Casa, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Marian Harkin, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Miapetra Kumpula-Natri, Kostadinka Kuneva, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Javi López, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Yana Toom, Ulla Tørnæs, Marita Ulvskog, Renate Weber, Jana Žitňanská, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Tim Aker, Maria Arena, Georges Bach, Heinz K. l

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Branislav Škripek

Päivitetty viimeksi: 5. elokuuta 2015Oikeudellinen huomautus