MIETINTÖ parhaasta tavasta hyödyntää pk-yritysten mahdollisuudet työpaikkojen luontiin

25.7.2016 - (2015/2320(INI))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
Esittelijä: Zdzisław Krasnodębski

Tarkistukset

Menettely : 2015/2320(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A8-0248/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0248/2016

Keskustelut :

PV 14/09/2016 - 19
CRE 14/09/2016 - 19

Äänestykset :

PV 15/09/2016 - 11.12
CRE 15/09/2016 - 11.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0359

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

parhaasta tavasta hyödyntää pk-yritysten mahdollisuudet työpaikkojen luontiin

(2015/2320(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 173 ja 49 artiklan,

– ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

– ottaa huomioon pk-yrityksiä tukevan aloitteen (COM(2008)0394),

– ottaa huomioon komission tiedonannon EU:n sääntelyn toimivuudesta (COM(2013)0685),

– ottaa huomioon komission Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelman,

– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi” (COM(2011)0870),

– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” (COM(2012)0173),

– ottaa huomioon Euroopan investointiohjelman,

– ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman työllistävää elpymistä koskevasta tavoitteesta[1],

– ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta[2],

– ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Miten Euroopan unioni voi luoda yrityksille, liiketoiminnalle ja uusyrityksille otollisen ympäristön työpaikkojen luomiseksi?”[3],

– ottaa huomioon maksuviivästyksiä koskevan direktiivin 2011/7/EU,

– ottaa huomioon työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelman (EaSI-ohjelma),

– ottaa huomioon EU:n tutkimus- ja innovointiohjelman ”Horisontti 2020”,

– ottaa huomioon yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan EU:n ohjelman (COSME),

– ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Top 10” -kuulemisesta ja pk-yrityksiin kohdistuvan EU:n sääntelytaakan keventämisestä[4],

– ottaa huomioon komission kertomuksen ”Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin” (COM(2011)0803),

– ottaa huomioon eurooppalaisia pk-yrityksiä koskevan komission vuosikertomuksen 2013/2014 – ”A Partial and Fragile Recovery”,

– ottaa huomioon tammikuussa 2013 julkaistun Eurofoundin raportin työpaikkojen luomispotentiaalista uusissa kansainvälisissä yrityksissä (Born global: The potential of job creation in new international businesses),

– ottaa huomioon vuonna 2013 julkaistun Eurofoundin raportin pk-yritysten rakenneuudistuksesta (Public policy and support for restructuring in SMEs),

– ottaa huomioon vuonna 2016 julkaistun Eurofoundin raportin vuoden 2015 ERM-kertomuksesta ja työpaikkojen luomisesta pk-yrityksissä (ERM annual report 2015: Job creation in SMEs),

– ottaa huomioon vuonna 2012 julkaistun Eurofoundin raportin julkisista toimenpiteistä itsensä työllistämisen tukemiseksi ja työpaikkojen luomisen auttamiseksi yhden henkilön yrityksissä ja mikroyrityksissä (Public measures to support self-employment and job creation in one-person and micro enterprises),

– ottaa huomioon vuonna 2011 julkaistun Eurofoundin raportin pk-yritysten kriisistä ja työllisyydestä, työmarkkinasuhteista ja paikallisista kumppanuuksista (SMEs in the crisis: Employment, industrial relations and local partnership),

– ottaa huomioon vuonna 2011 julkaistun Eurofoundin raportin työntekijöiden edustamisesta toimipaikan tasolla Euroopassa (Employee representation at establishment level in Europe),

– ottaa huomioon vuonna 2014 julkaistun Eurofoundin raportin työmarkkinavuoropuhelusta mikroyrityksissä ja pienissä yrityksissä (Social dialogue in micro and small companies),

– ottaa huomioon yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksista joulukuussa 2015 tehdyn komission tutkimuksen (SAFE),

– ottaa huomioon eurooppalaisia pk-yrityksiä koskevan komission vuosikertomuksen 2014/2015 – ”SMEs start hiring again”,

– ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman kilpailukykyisten unionin työmarkkinoiden luomisesta 2000-lukua varten: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen kysyntään ja työmahdollisuuksiin keinona toipua kriisistä[5],

– ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman vihreän työllisyyden aloitteesta: vihreän talouden työllistämismahdollisuuksien hyödyntäminen[6],

– ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset): kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet[7],

– ottaa huomioon EU:n suosituksen 2003/361 mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä,

– ottaa huomioon pk-yritysten kansainvälistymistä koskevan vuoden 2015 Eurobarometri-tutkimuksen,

– ottaa huomioon OECD:n vuonna 2015 tekemän tutkimuksen pk-yritysten ja yrittäjien rahoituksesta vuonna 2015 (Financing SMEs and Entrepreneurs 2015 – An OECD Scoreboard),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasiain valiokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0248/2016),

A. toteaa, että pk-yritykset (joita oli 28 jäsenvaltion unionissa vuonna 2014 kaikkiaan 22,3 miljoonaa[8]) luovat enemmän työpaikkoja kuin muut yksityisen sektorin yritykset ja ne luovat noin kaksi kolmannesta kaikista yksityissektorin työpaikoista EU:ssa, sekä ottaa huomioon, että pk-yritykset vaikuttavat merkittävästi ja myönteisesti EU:n sosiaalis-taloudelliseen kasvuun ja kehitykseen; muistuttaa, että pk-yritysten tukeminen auttaa torjumaan unionin työttömyyttä (tällä hetkellä 8,9 prosenttia) ja nuorisotyöttömyyttä (tällä hetkellä 19,4 prosenttia)[9]; toteaa, että työttömiä on nyt ennätyksellisen paljon: noin 23 miljoonaa vuonna 2015;

B. toteaa, että vuonna 2014 pk-yritykset edistivät työllisyyden kasvua huomattavasti ja että niiden osuus muilla kuin rahoitukseen liittyvillä talouden aloilla tapahtuneesta kasvusta oli jopa 71 prosenttia;

C. ottaa huomioon, että työpaikkojen luomiseen pk-yrityksissä vaikuttavat useat sisäiset ja ulkoiset tekijät ja että ulkoisten tekijöiden osalta välttämättömiä edellytyksiä ovat hallittavissa oleva kilpailu (myös monikansallisten yritysten ja harmaan talouden kanssa), hallinnollinen taakka ja tuotannon kokonaiskustannukset sekä rahoituksen ja osaavien työntekijöiden saatavuus;

D. toteaa, että äskettäisestä Eurofoundin tutkimuksesta käy ilmi, että työpaikkoja luovat pk-yritykset ovat usein nuoria, innovatiivisia, kansainvälisesti aktiivisia, kaupunkialueilla sijaitsevia ja osaavien johtajien johtamia ja että niillä on kattavat kasvu- ja investointistrategiat;

E. toteaa, että pk-yrityksillä on tärkeä rooli taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa ja että pk-yritykset osaltaan edistävät älykkäämpää, kestävää ja osallistavaa kasvua; toteaa, että pk-yrityksillä on tärkeä merkitys alueilla ja etenkin maaseudulla;

F. ottaa huomioon, että huolimatta siitä, että 90 prosenttia maailmanlaajuisesta talouskasvusta tapahtuu EU:n ulkopuolella, vain 13 prosenttia pk-yrityksistä on harjoittanut kansainvälistä toimintaa EU:n ulkopuolella;

G. ottaa huomioon, että pk-yritykset ovat erilaisia eri puolilla unionia, eli niiden mittasuhteet ja vaikutus kansalliseen talouteen vaihtelevat; toteaa, että nämä erot juontuvat menneisyydestä;

H. ottaa huomioon pulan pätevistä työntekijöistä ja tähän liittyvät erot eri puolilla EU:ta sekä pääasiassa vuonna 2004 EU:hun liittyneistä jäsenvaltioista ja euroalueen kriisimaista muihin jäsenvaltioihin kohdistuneen pätevien työntekijöiden muuttovirran, minkä seurauksena on syntynyt syrjäisiä alueita, joilla on aivovuodon takia pulaa osaavista työntekijöistä;

I. toteaa, että sisämarkkinasäännöistä huolimatta pk-yritysten sääntelykehykset ovat Euroopan unionissa edelleen huomattavan erilaisia, mikä koskee erityisesti varmuutta tulevasta sääntelystä ja yleisesti sääntelyn oikeudellista laatua;

J. ottaa huomioon, että pk-yritysten edustajat mainitsevat korkeat työvoimakustannukset yhdeksi merkittävimmistä työpaikkojen luomista rajoittavista tekijöistä ja odottavat näiden kustannusten vähentämistä, sillä työvoimakustannusten on havaittu olevan suurimmat ylisäännellyissä ja -byrokraattisissa järjestelmissä;

K. toteaa, että pk-yrityksillä ei ole pienemmän kokonsa vuoksi samoja mahdollisuuksia sääntelyvaatimusten noudattamiseen kuin suuryrityksillä;

L. toteaa, että työntekijöiden edustus ja työmarkkinavuoropuhelu eivät ole yhtä yleisiä pk-yrityksissä kuin suuremmissa yrityksissä ja että joidenkin maiden ammattiyhdistykset ovat asettaneet painopisteekseen työntekijöiden edustuksen lisäämisen pk-yrityksissä esimerkiksi kannustamalla pk-yrityksiä perustamaan työpaikkaneuvostoja[10];

M. ottaa huomioon, että yhteisötalous ja solidaarinen talous työllistävät yli 14 miljoonaa ihmistä, eli noin 6,5 prosenttia EU:n työntekijöistä; ottaa huomioon, että EU:ssa on 2 miljoonaa yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritystä, joiden osuus EU:n yrityksistä on 10 prosenttia; ottaa huomioon, että yhteisötalouden yritykset ovat osoittautuneet kestäviksi talouskriisin aikana;

N. ottaa huomioon, että pk-yritykset kestävät paremmin talouskriisiä työpaikkojen menettämisen kannalta ja että erityisesti teollisuuden ja palvelualojen osuuskunnat ovat kestäneet vuonna 2008 alkanutta kriisiä paremmin kuin muut samoilla aloilla toimivat yritykset;

O. ottaa huomioon, että yritysten siirtäminen työntekijöille osuuskuntamuodossa on osoittautunut korkean selviytymisasteensa perusteella hyvin toimivaksi yritysten siirtämisen tyypiksi[11];

P. toteaa, että liian monet työpaikat jäävät täyttämättä työntekijöiden vähäisen liikkuvuuden takia ja siksi, että eräät koulutusjärjestelmät eivät vastaa nykyisten työmarkkinoiden todellisuutta;

Q. ottaa huomioon, että vihreä sektori oli taantuman aikana nettomääräisesti yksi tärkeimmistä työpaikkojen luojista Euroopassa ja että pitkän aikavälin suunnitelman pohjalta vihreällä sektorilla toimivat pk-yritykset luovat työpaikkoja, jotka kestävät paremmin globalisoituneen talouden nykyisiä ulkoisvaikutuksia[12];

R. ottaa huomioon, että pk-yritysten sopimusjärjestelyistä ja työn organisoinnista on yleisesti ottaen vaikea löytää tietoja;

S. ottaa huomioon, että Eurofoundin mukaan työolot ja myös työajat on järjestelty monissa maissa joustavammin ja epävirallisemmin pk-yrityksissä kuin suurissa yrityksissä; ottaa huomioon, että kriisin alustavana vaikutuksena näyttää olleen ”sisäisten” joustavuuksien lisääntyminen, kun organisaatiot yrittävät selviytyä ulkoisten olosuhteiden ja kysynnän muutoksista;

T. ottaa huomioon, että joillakin pk-yrityksillä on tapana ”ohittaa” sääntelyjärjestelmät verojen kiertämisen ja sosiaaliturvamaksujen välttelemisen, näennäisyrittäjyyden, epävarmojen työolosuhteiden ja harmaaseen talouteen liittyvien toimien avulla, mikä heikentää sekä työntekijöiden että työnantajien etua, kun jäljempänä mainitut eivät kykene houkuttelemaan päteviä työntekijöitä; ottaa huomioon, että näillä seikoilla on pk-yrityssektorille monia kielteisiä vaikutuksia, kuten epäreilu kilpailu markkinoilla ja korkeammat vero- ja sosiaaliturvamaksut;

U. ottaa huomioon, että EKP:n mukaan valtionvelkakriisi lisäsi pankkien rahoituskustannuksia euroalueen kriisimaissa ja että nämä kustannukset siirrettiin pk-yritysten kannettaviksi korkeampien lainakorkojen tai pienempien lainojen muodossa;

V. katsoo, että EU:n talousarvion avulla olisi edistettävä pitkäaikaisten, laadukkaiden ja pätevyyttä vaativien työpaikkojen luomista ja pk-yritysten mahdollisuuksia luoda ihmisarvoisia ja kestäviä työpaikkoja;

W. toteaa, että rahoituksen saannin vaikeus on edelleen merkittävimpiä pk-yritysten perustamisen ja kasvun esteitä, erityisesti kun on kyse yhteisötalouden yrityksistä; toteaa, että tämä johtuu muun muassa siitä, että koko unionissa ei ole tarjolla riittävän monipuolista oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden valikoimaa ja riskipääomaa, joita tarvitaan yrityksen kasvu-uralla;

X. ottaa huomioon, että yrittäjiin suhtaudutaan joissakin yhteiskunnissa historiallisista syistä melko kielteisesti, mikä heijastuu joissakin tapauksissa myös siinä, että hallitukset kohtelevat pk-sektoria syrjivästi verrattuna esimerkiksi näissä maissa ulkomaisille investoinneille ja erityisesti monikansallisille yrityksille luotuun suotuisaan ympäristöön;

Y. ottaa huomioon, että monikansallisten yritysten ja pk-yritysten epätasapuoliset toimintaedellytykset ovat seurausta myös voittojen siirtämisestä veroparatiiseina pidettyihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin;

Z. ottaa huomioon, että komission tutkimuksissa ei ole esitetty yksityiskohtaista arviointia tulevan transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP) mahdollisista vaikutuksista pk-yrityksiin eri jäsenvaltioissa;

Mahdollisuudet työpaikkojen luomiseen ja ammattitaitoinen työvoima

1. palauttaa mieliin, että lähes 99 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä on pk-yrityksiä, minkä vuoksi ne muodostavat EU:n talouden selkärangan;

2. katsoo, että jotta voidaan parantaa edellytyksiä luoda laadukkaita työpaikkoja pk-sektorilla, jäsenvaltioiden ja komission on käsiteltävä seuraavia ongelmia, joita esiintyy epätasaisesti eri jäsenvaltioissa ja eri alueilla: pätevyysvajaus, tulevien osaamistarpeiden riittämätön arviointi, ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus, aivovuoto, tarpeeton sääntelyrasitus ja sääntelyyn liittyvä epävarmuus kaikilla aloilla, työmarkkinoiden sidosryhmien riittämätön vuoropuhelu, rahoituksen ja julkisten hankintojen rajattu saatavuus, vähäinen innovointikapasiteetti ja huono uusien teknologioiden saatavuus, pk-yritysten riittämätön tukeminen julkisessa investointipolitiikassa, harmaa talous ja petokset sekä monikansallisten yritysten etulyöntiasema;

3. katsoo, että edellä mainittujen rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen johtaisi muun muassa entistä reilumpaan kilpailuun ja sosiaaliturvamaksu- ja veropohjan laajentamiseen entistä suurempaan määrään taloudellisia toimijoita, mikä tarjoaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden rahoittaa työpaikkojen luomista erityisesti pk-yrityksissä suosivia politiikkoja ja varmistaa jäsenvaltioiden välinen reilu kilpailu ja oikeudenmukaisemmat markkinaolosuhteet;

4. korostaa tarvetta luoda sääntelykehys, jolla kannustetaan kestävää kasvua ja laadukkaita työpaikkoja edistäviä investointeja;

5. toteaa, että muun muassa työvoimakustannukset vaikuttavat liiketoiminnan osana pk-yritysten mahdollisuuteen luoda työpaikkoja ja voivat vaikuttaa niiden kilpailukykyyn; painottaa siksi, että verorasitus olisi siirrettävä työstä muihin verotuslähteisiin, jotka eivät ole niin haitallisia työllisyyden ja kasvun kannalta, mutta samalla olisi taattava riittävä sosiaaliturva;

6. korostaa, että työntekijöiden suojelu on saatava korkeatasoiseksi ja että työttömyyttä ei pitäisi pyrkiä vähentämään siten, että työvoimakustannuksia alennetaan työntekijöiden suojelusta tinkimällä; varoittaa lisäksi, että työntekijöiden palkkojen ja oikeuksien karsiminen saattaa johtaa ammattitaitoisten työntekijöiden siirtymiseen muualle ja vaarantaa työpaikkojen turvaamisen, mikä uhkaa johtaa pätevien työntekijöiden puutteeseen pk-yrityksissä ja aiheuttaa työtä koskevaa epävarmuutta Euroopassa; katsoo, että työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen ei saisi johtaa työntekijöiden suojelun heikentämiseen, koska tämä ei lisää pk-yrityksen mahdollisuuksia luoda työpaikkoja;

7. katsoo, että eräiden ammattien tarpeeton muuttaminen akateemisiksi ei ratkaise ongelmaa, joka koskee ammattitaitoisten työntekijöiden pulaa pk-yrityksissä; katsoo, että olisi lisättävä tukea ammatilliselle koulutukselle ja etenkin harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistäville järjestelmille, joita toteutetaan yhdessä pk-yritysten kanssa; korostaa, että ammatillinen koulutus on tärkeä väline nuorisotyöttömyyden vähentämisessä, ja kehottaa tukemaan pk-yrityksiä kouluttamaan nuorista päteviä työntekijöitä ja auttamaan siten osaltaan nuorisoa osallistumaan työmarkkinoille ja yhteiskuntaan; huomauttaa, että yhdessä jäsenvaltiossa käytettyä harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevää koulutusmallia ei voida kopioida sellaisenaan toiseen jäsenvaltioon;

8. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään vahvaa yrittämisen kulttuuria sisällyttämällä siihen liittyvien taitojen opettamisen koulutukseen;

9. katsoo, että pk-yrityksissä toteutettavan harjoittelun malleja olisi edistettävä jäsenvaltioissa myös verotuksellisin ja taloudellisin kannustimin ja laatujärjestelmillä, mukaan lukien asianmukainen työsuojelu; palauttaa mieliin, että pk-yrityksillä on hyvin erityiset ammattitaitotarpeet; korostaa, että tähän liittyen on lisäksi edistettävä harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusohjelmia sekä koulutus- ja harjoittelumahdollisuuksien yhdistämistä;

10. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään yhteistyömuotoja, joissa ovat mukana niiden hallinnon kaikki tasot, yritykset, mukaan lukien yhteistalouteen liittyvät yritykset, ammattiliitot, koulutuslaitokset ja muut sidosryhmät, jotta jäsenvaltiot voivat mukauttaa koulutusjärjestelmiään ammattitaidon/pätevyyden ja työmarkkinoiden ja erityisesti pk-yritysten tarpeiden välisen kuilun torjumiseksi; kehottaa kannustamaan epävirallisen koulutuksen lisäämistä, kuten työssäoppimista ja tietojen jakamista henkilöstön kesken;

11. korostaa, että yritykset ja myös pk-yritykset ja mikroyritykset ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa, kun koulutusjärjestelmiä ja ammatillisia koulutusohjelmia muutetaan sekä opetusmenetelmien että opetusohjelmien suunnittelun osalta yhteistyössä päätöksentekijöiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta voidaan keskittyä voimakkaammin 2000-luvulla tarvittavaan ammattitaitoon ja erityisesti digitaalisiin taitoihin, kriittiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja tiimityöhön; painottaa tässä yhteydessä käytännön ja todellisen kokemuksen merkitystä;

12. korostaa, että on tärkeää poistaa innovatiivisia pk-yrityksiä haittaava osaamisvaje; pitää tarpeellisena, että komissio edistää ennen kaikkea asiaa koskevaa koulutusta, joka voi olla avuksi innovatiivisille pk-yrityksille tärkeään tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän osaamisvajeen poistamisessa;

13. katsoo, että jotta työn kysyntä ja tarjonta voivat kohdata, jäsenvaltioiden on tehtävä koulujärjestelmien uudistuksia, joissa otetaan huomioon muuttunut sosiaalinen ympäristö, ja painotettava yhden tai useamman kielen ja teknisten innovaatioiden opetusta ja oppimista;

14. kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan riittävää koulutusta ja varmistamaan opettajien jatkuvan kehittymisen ajan tasalla olevien opetusmenetelmien edistämiseksi ja 2000-luvulla tarvittavien taitojen ja valmiuksien kehittämiseksi;

15. kehottaa myös toteuttamaan lisätoimenpiteitä, joilla edistetään yli 50-vuotiaiden pääsyä työmarkkinoille, yritystoimintaan ja koulutukseen ja joiden tavoitteena on torjua pitkäaikaistyöttömyyttä sekä tähän ryhmään kuuluvien työntekijöiden ja heidän perheidensä sosiaalisen syrjäytymisen vaaraa;

16. katsoo, että pk-yrityksillä on tärkeä tehtävä vihreiden työpaikkojen luomisessa; kannustaa lisäinvestointeihin, jotta voidaan hyödyntää pk-yritysten mahdollisuuksia muuntaa ekologiset haasteet liiketoimintamahdollisuuksiksi;

17. panee merkille innovoinnin ja yrittäjyyden edistämisen kannalta ratkaisevan tärkeiden itsenäisten ammatinharjoittajien ja mikroyritysten kasvavan merkityksen; on kuitenkin huolissaan koko EU:ssa yhä yleisemmästä näennäisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta, jota ei tulisi pitää myönteisenä ”mikroyritysten määrän lisääntymisenä”, vaan se pikemminkin aiheuttaa työhön liittyvää epävarmuutta, johtaa epäsuotuisiin työoloihin ja sosiaaliturvan huononemiseen tai lakkaamiseen ja heikentää myös kuvaa yrittäjyydestä ja asettaa monet ihmiset haavoittuvaiseen asemaan, mikä luo uusia ratkaistavia sosiaalisia ongelmia;

18. korostaa, että sääntelyn hallinnollinen taakka on suhteettomasti suurempi itsenäisille ammatinharjoittajille ja mikroyrityksille kuin suuremmille yrityksille; katsoo siksi, että kaikkien näennäisyrittäjyyttä koskevien toimenpiteiden on oltava selvästi kohdennettuja, eikä niillä saa aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista taakkaa yksittäisille henkilöille;

19. on huolissaan lukuisien itsenäisten ammatinharjoittajien epävarmoista työolosuhteista ja lisääntyvästä köyhyydestä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään mikro- ja pienyritysten yhteistyöverkostoja osuuskuntamuodossa (kuten yksittäisten tuottajien osuuskunnat, free lance -työntekijöiden osuuskunnat, pk-yritysten osuuskunnat, toiminta- ja työllisyysosuuskunnat), sillä tällaiset verkostot vahvistavat huomattavasti ne muodostavien yksiköiden kestävyyttä ja työllistämismahdollisuuksia;

20. panee merkille Euroopan investointiohjelman, jonka avulla on tarkoitus luoda uusia työpaikkoja ja edistää innovointia ja kilpailukykyä; toivoo, että Euroopan investointihankeportaali, joka on avoin EU:n investointikelpoisten hankkeiden valmisteluun liittyvä väline, auttaa suuntaamaan sijoittajat olemassa oleviin mahdollisuuksiin ja rahoittamaan pk-yritysten ja uusyritysten kehittämistä merkittävänä ja kestävänä keinona vähentää työttömyyttä sekä edistää laadukasta pitkäaikaistyöllistymistä; kehottaa siksi sisällyttämään Euroopan investointihankeportaaliin eri luokkia, joilla on omat kynnysarvonsa, jotta pk-yritykset ja startup-yritykset voivat hyötyä täysimääräisesti tämän välineen toiminnasta;

21. muistuttaa, että unioni on sitoutunut vahvistamaan teollista pohjaansa ja asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä teollisuustuotannon osuus BKT:stä on vähintään 20 prosenttia ja että sitä olisi kasvatettava 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä; katsoo, että tämä on oleellinen edellytys työllisyystilanteen parantamiselle Euroopassa;

22. korostaa ennakoivan lainsäädännön merkitystä ja prosessien helpottamista tietointensiivisen ja erittäin innovatiivisen pk-sektorin (yhteisötalouden yritykset ja osuustoiminnallinen yrittäjyys mukaan luettuna) nopean kehityksen yhteydessä, ja painottaa sen roolia älykkään erikoistumisen yhteydessä pitäen mielessä kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman, ja kohdistaa odotuksia tulevaan Amsterdamin sopimukseen sekä verkostoitumisen ja eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden kaltaisten rakenteiden rooliin;

23. toteaa, että sellaisten jäsenvaltioiden pk-yritykset, joissa ei ole julkisia investointipankkeja, voivat olla epäedullisessa asemassa verrattuna yrityksiin maissa, joissa toimii julkisomisteisia investointipankkeja, sillä yleisen edun arviointi ei ole yksityisten pankkilaitosten ensisijainen tavoite;

24. kehottaa jäsenvaltioita valvomaan pk-yritysten yhdenvertaista pääsyä julkisille hankintamarkkinoille koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa;

25. kehottaa jäsenvaltioita edistämään osuustoiminnallisten yritysten perustamista ja kehittämistä, sillä ne ovat osoittautuneet kestävämmiksi kriisin aikana ja vähemmän alttiiksi työpaikkojen menettämiselle kuin keskivertoyritykset sekä kykeneviksi luomaan työpaikkoja, joita ei siirretä muualle; kehottaa EIP:tä ja komissiota ilmoittamaan parlamentille tähän mennessä toteutetut käytännön toimenpiteet, joilla parannetaan osuuskuntien ja yhteisötalouden yritysten rahoituksen saatavuutta;

26. katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden politiikoissa ei pitäisi keskittyä ainoastaan startup-pk-yrityksiin ja uusien työpaikkojen luomiseen pk-yrityksissä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan jatkossakin yritysten siirtämistä työpaikkojen säilyttämisen välineenä pk-yrityksissä, joita uhkaa toiminnan päättyminen; kehottaa edistämään yritysten siirtämistä työntekijöille osuuskuntina, koska se on menestyksekäs yritysten siirtämisen muoto;

27. kehottaa komissiota ottamaan entistä tehokkaammin mukaan jäsenvaltiot sekä alue- ja paikallisviranomaiset, korkea-asteen koulutuslaitokset, kansalaisyhteiskuntaa edustavat yhdistykset, yritykset, ammattiliitot ja rahoituslaitokset, jotta EU:n rahoituslähteitä (esim. ESIR, ESR, EAKR, COSME, Horisontti 2020 ja Erasmus+) voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti ja jotta voidaan helpottaa tietojen, neuvojen ja rahoituksen saantia, sillä saannin vaikeus on edelleen yksi merkittävimmistä pk-yritysten kasvun ja työpaikkojen luomista koskevan potentiaalin esteistä; korostaa myös eurooppalaisen EUREKA-tutkimusaloitteen puitteissa pk-yrityksille suunnattujen rajatylittävien tukiohjelmien merkitystä pk-yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön helpottamisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita koordinoimaan paremmin pk-yrityksille tarkoitettuja eri rahoitusvälineitä;

28. korostaa tässä yhteydessä, että tähän mennessä näitä mahdollisuuksia koskeva koulutus ja tiedotus on ollut erittäin vähäistä verrattuna todellisiin tarpeisiin ja moniin mahdollisuuksiin, joita nämä varat voivat tarjota;

29. kehottaa komissiota laatimaan yhdessä kansallisten yhteyspisteiden kanssa ainoastaan pk-yrityksille kohdistettuja vakuuttavia ja tehokkaita tiedotuskampanjoita Horisontti 2020 -ohjelman nopeutettua innovointia koskevasta välineestä;

30. kehottaa pk-yrityksiä (myös mikroyrityksiä) sekä paikallis- ja alueviranomaisia hyödyntämään täysimääräisesti olemassa olevia mahdollisuuksia yhdistää rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) sekä ESIR-rahasto, koska ne ovat toisiaan täydentäviä välineitä; suosittaa, että alakohtaisissa ja monen valtion investointijärjestelyissä yhdistellään ERI- ja ESIR-rahastoja, ja kehottaa komissiota ja EIP-ryhmää tehostamaan toimiaan näiden järjestelyjen vakiinnuttamiseksi, jotta edistetään Euroopan investointipankkiryhmän rahoitustuotteita ja parannetaan pk-yritysten rahoituksensaantia;

31. korostaa, että on lisättävä investointeja tutkimukseen, innovointiin, korkeatasoiseen koulutukseen ja kehittämiseen, jotta voidaan edistää laadukasta kasvua ja eurooppalaisten pk-yritysten työpaikkojen luomisen mahdollisuuksia; painottaa, että ESIR-rahaston pk-yrityksiä koskevasta osasta on osoitettu 75 miljardia euroa pk-yritysten tukemiseen; pitää myönteisenä, että ESIR-rahaston pk-yrityksille tarkoitetun rahoituksen täytäntöönpano on onnistunut hyvin tähän mennessä hyväksytyissä hankkeissa;

32. pyytää komissiota löytämään monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 tarkistamisen yhteydessä keinon korvata täysimääräisesti Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoista Euroopan strategisten investointien rahaston hyväksi tehdyt leikkaukset, koska rahaston merkitystä pidettiin tärkeänä talouskehitykselle ja työpaikkojen luonnille erityisesti pk-yrityksissä;

33. pitää myönteisenä sitä, että pk-yritysten tukemisessa siirrytään rahoitusvälineiden käyttöön, mutta katsoo, että avustusrahoitus olisi säilytettävä, kun sillä on ratkaiseva ja tarpeellinen rooli edistettäessä innovaatioita, kehittämistä ja tutkimusta, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä työpaikkojen luomiseksi ja Euroopan tulevan taloudellisen menestyksen turvaamiseksi;

34. kannustaa sekä jäsenvaltioita että komissiota pyrkimään kokonaisvaltaisen pk-yrityksille annettavan tuen puitteissa edelleen merkittävästi yksinkertaistamaan EU-rahoituksen hakemista vuoteen 2017 mennessä; kannustaa myös yksinkertaistamaan hankkeita koskevia hakumenettelyjä sekä hallinnointia ja seurantaa tai valvontaa erityisesti ottamalla käyttöön yhtenäisen EU:n laajuisen sähköisen julkisia hankintoja koskevan menettelyn, täydellisen sähköisen koheesion ja riskiin perustuvan yhtenäisen tarkastuksen sekä vähentämään tietovaatimuksia ja optimoimaan sääntelyä laajasti ylisääntelyn poistamiseksi; korostaa kuitenkin tarvetta varmistaa asianmukainen tasapaino yksinkertaistamisen sekä sääntöjenvastaisuuksien ja petosten havaitsemisen ja ehkäisemisen välillä; pyytää komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksia koheesiopolitiikkaa koskevien asetusten muuttamiseksi väliarvioinnin/tarkistuksen yhteydessä, jotta voidaan helpottaa pk-yritysten ja erityisesti laajentumaan pyrkivien uusyritysten rahoituksen saantia; palauttaa mieliin, että komission laskelmien mukaan EU:n sähköiset hankintamenettelyt, avoimuus ja hallintomenojen vähentäminen voisivat auttaa säästämään jopa 50 miljardia euroa vuodessa;

35. pyytää, että ennen kuin komissio käynnistää kattavan keskustelun parlamentin kanssa tulevasta rahoituskehyksestä ja koheesiopolitiikasta vuoden 2020 jälkeen, se suorittaa tarvittavat määrälliset tutkimukset pk-yritysten tukitoimien ja -välineiden vaikutusten mittaamiseksi, koska siten olisi mahdollista tehdä valmisteluja seuraamalla tuloksia ja arvioimalla niiden vaikuttavuutta verrattuna sellaisiin tukimuotoihin, joita ei ole suunnattu tiettyä kokoa pienemmille yrityksille;

36. korostaa EU:n tukirahoitustoimien ja sähköisten julkisten palvelujen saatavuuden merkitystä pienemmillä kaupunkialueilla ja maaseudulla sijaitseville pk-yrityksille, sillä nämä toimet ja palvelut parantavat pk-yritysten työllistämismahdollisuuksia ja edistävät väestökadon vaarassa olevien alueiden talouden kehittämistä;

37. kehottaa pk-yrityksiä kaventamaan sukupuolten välisiä eroja työmarkkinoilla muun muassa työllisyyden ja palkkojen osalta tarjoamalla tai tukemalla lastenhoitopalveluja, hoitovapaita ja huoltajien joustavia työaikoja ja varmistamalla, että samanarvoisesta työstä maksetaan miehille ja naisille sama palkka;

38. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan paikallisen lastenhoitoinfrastruktuurin tarjoamisen, jotta voidaan helpottaa vanhempien pääsyä osaksi työvoimaa;

39. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tieto- ja viestintätekniikan sekä STEM-tieteiden (science – luonnontieteet, technology – teknologia, engineering – insinööritieteet ja math – matematiikka) opetusta, jotta sekä nykyinen että tuleva työvoima saavat tarvittavia digitaalisia taitoja; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ohjelmia, kuten verkossa tarjottavia avoimia kursseja, joiden avulla nuoret työttömät voivat hankkia digitaalisia taitoja, ja kannustaa samaan myös yli 50‑vuotiaiden ja aktiivisten ikääntyneiden kohdalla;

40. korostaa, että startup-yrityksille, pk-yrityksille ja mikroyrityksille on luotava kohdennettuja kannustimia, joilla helpotetaan näiden yritysten perustamista ja toimintaa, ja että pätevän työvoiman palkkaamista ja työntekijöiden kouluttamista on helpotettava;

41. katsoo, että oppimiseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvää eurooppalaista liikkuvuutta on tehostettava;

42. kehottaa jäsenvaltioita, aluehallintoja, koulutuslaitoksia ja työmarkkinaosapuolia luomaan nuorille mahdollisuuksia yrittäjätaitojen hankkimiseen ja tunnustamaan ja vahvistamaan paremmin epävirallisen koulutuksen ja osaamisen; korostaa myös yritysten mentoroinnin merkitystä nuorille yrittäjille ja toimintaansa aloitteleville pk-yrityksille, jotta onnistumisastetta sekä yritysten ja työpaikkojen pysyvyyttä voidaan kohentaa;

43. on vakuuttunut siitä, että mestarintodistus on säilytettävä;

44. pitää myönteisenä nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelmaa, joka auttaa nuoria yrittäjiä saamaan tietämystä ja hyödyllisiä taitoja, joita yritysten käynnistäminen ja/tai menestyksekäs johtaminen edellyttävät; katsoo, että jäsenvaltioiden ja komission olisi jatkettava tällaisten ohjelmien tukemista, jotta kohderyhmät tuntisivat ne paremmin ja jotta useampia nuoria voitaisiin auttaa yritysten kehittämisessä ja menestymisessä;

45. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään suotuisia lainsäädäntökehyksiä, jotta edistetään ja tuetaan nuorten työllistymistä pk-yrityksissä tai kannustetaan heitä oman yrityksen perustamiseen, mihin käytettäviä keinoja ovat tiedonsaannin parantaminen, täsmäneuvonta, luoton ja rahoitusjärjestelyjen saatavuuden parantaminen sekä keskitettyjen asiointipisteiden käyttöön ottaminen; katsoo, että tällaisiin kehyksiin olisi kuuluttava myös opiskelijoiden työharjoitteluohjelmien edistäminen, jotta he voivat saada ensimmäiset käytännön kokemuksensa pk-yrityksessä, samalla kun taataan asianmukainen sosiaaliturva;

46. huomauttaa, että on toteutettava toimenpiteitä, jotka mahdollistavat paremmin tutkintojen ja tutkintotodistusten – esimerkiksi verkossa avoimista massakursseista myönnettävien tutkintotodistusten ja sähköisten todistusten – tunnustamisen Euroopassa, sekä epävirallisen oppimisen validoinnin, jotta ammattitaitoiset työntekijät voivat hyödyntää tietojaan ja osaamistaan kaikkialla Euroopassa;

47. suhtautuu myönteisesti yrityksen maksukyvyttömyyttä koskevaan komission lainsäädäntöehdotukseen, joka sisältää varhaisen vaiheen uudelleenjärjestelyn ja uuden mahdollisuuden antamisen, jotta voidaan torjua epäonnistumisen pelkoa ja varmistaa, että yrittäjät saavat uuden mahdollisuuden;

48. korostaa, että yritysten yhteiskuntavastuu on pitkä eurooppalainen perinne ja että yhteiskunnallisesti vastuulliset yritykset toimivat yhä kaikille esimerkkeinä; korostaa, että pk-yrityksillä voi olla merkittävä asema ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta kestävän kasvun varmistamisessa;

Suotuisa ja vakaa sääntelykehys

49. kehottaa jäsenvaltioita välttämään liiallista sääntelyä, joka jähmettää yritysten kilpailukyvyn ja mahdollisuuden luoda uusia työpaikkoja; katsoo, että sääntelyyn ja hallintoon liittyvän tarpeettoman taakan poistaminen, johon yhdistetään järkevän ja kestävän sääntelyn käyttö, mukaan lukien pk-yritystestin järjestelmällinen käyttö, ja sen tehokas kansallinen täytäntöönpano, on oikea tapa vähentää pk-yritysten kustannuksia ja parantaa näiden yritysten mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja; korostaa, että tämä ei saa vaarantaa työntekijöiden suojelemista;

50. katsoo, että suotuisa ja vakaa sääntelykehys sekä määräysten luontainen selkeys ovat keskeisiä edellytyksiä laadultaan kestävien työpaikkojen luomiselle pk-yrityksissä; katsoo, että tämän sääntelyvarmuuden pitää käsittää esimerkiksi sopimusoikeus ja vero- ja sosiaalilainsäädäntö, työntekijöiden suojeleminen sekä verotussäännökset ja oikeusvarmuus ja menettelyjen tehokkuus; katsoo, että vakaa sääntelykehys saavutetaan parhaiten ottamalla työmarkkinaosapuolet jatkuvalta pohjalta mukaan päätöksentekoprosesseihin;

51. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että jos pk-yritykset pitävät hallinnollisten vaatimusten vaikutuksia kohtuuttomina, olisi harkittava järjestelmällisesti taakan ja esteiden minimointia koskevia toimenpiteitä, samalla kun varmistetaan, että työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suoja on riittävä; korostaa tässä yhteydessä, että erityisiä esteitä varten tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja, kun otetaan huomioon pk-yritysten laaja kirjo;

52. pitää tärkeänä pk-yrityksiin myönteisesti suhtautuvaa, tehokasta, joustavaa ja herkästi reagoivaa jäsenvaltioiden julkishallintoa, jotta voidaan edistää yrittäjyyteen liittyviä arvoja, mahdollistaa pk-yritysten kasvu ja antaa näille yrityksille mahdollisuus käyttää niiden koko potentiaali luoda laadukkaita työpaikkoja;

53. kehottaa komissiota edistämään tehokasta jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa, joka koskee niiden erilaisia pk-yritysten sääntelyn malleja; pitää tässä suhteessa myönteisenä pk-yritysedustajien verkostoa, jonka tehtävänä on parantaa kuulemismenettelyä kansallisten pk-yritysten kanssa ja yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden välillä; kehottaa myös pk-yritysten ja paikallisviranomaisten sekä koulutusalan väliseen yhteistyöhön, joka voi myös hyödyttää yritysryppäiden ja -hautomoiden luomista ja näin parantaa niiden mahdollisuuksia luoda työpaikkoja; kannustaa pk-yrityksiä liittymään niitä edustavien järjestöjen jäseniksi, jotta pk-yritysten ääni kuuluu kansallisella ja Euroopan tasolla, kuten on asian laita useimmiten monikansallisten yritysten osalta; kannustaa lisäksi pk-yrityksiä edustavia järjestöjä tukemaan paremmin pk-yrityksiä ja ottamaan vahvemman roolin luotettavana työmarkkinaosapuolena;

54. kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan pk-yrityksiin vaikuttavia sääntöjä ja soveltamaan täysipainoisesti ”pienet ensin” -periaatetta, jotta voidaan karsia pk-yritysten aiheetonta taakkaa ja saavuttaa työpaikkojen vakauden ja laadun edellytyksenä oleva korkean tason sääntely- ja verokohteluvarmuus;

55. pitää tärkeänä, että eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaan aloitteeseen liittyvät ennakkoehdot täyttyvät, jotta parannetaan toimintaympäristöä ja hallintomenettelyjä liiketoiminnan kehittämisen ja yrittäjyyden osalta sekä pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien käyttöä;

56. katsoo, että pk-yritysten on voitava saada suotuisaa verokohtelua kahdesta erityisestä syystä: ensinnäkin on tehtävä loppu pk-yritysten ja monikansallisten yritysten välisestä luontaisesta eriarvoisuudesta, ja toiseksi on mahdollistettava muiden resurssien käyttö yhdessä julkisten investointien kanssa työpaikkojen luomiseksi;

57. kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan verotuksen avulla talouskasvua ja enkelisijoittajien, innovaatiorahastojen ja varhaisen vaiheen markkinatoimijoiden alojen nousua;

58. kiinnittää huomiota alueellisiin eroihin ja epätasapainoon pk-yritysten mahdollisuuksissa saada rahoitusta kansallisilta kehityspankeilta, EU:n rahoittamista ohjelmista sekä muista yksityisistä ja julkisista rahoituslaitoksista; kehottaa luomaan kaikille pk-yrityksille tasapuoliset edellytykset ja kiinnittämään erityistä huomiota vähemmän kehittyneisiin ja köyhempiin alueisiin sekä kaukaisiin ja syrjäisiin alueisiin, jotka kärsivät vakavista väestönkatoon ja/tai haja-asutukseen liittyvistä ongelmista, ja maihin, joiden rahoituksellinen ja taloudellinen tilanne on ollut vaikea;

59. katsoo, että pk-yrityksille voidaan luoda vakaa rahoitustilanne vain helpottamalla rahoituksen saantia pk-yritysten korjauskertoimen avulla, millä mahdollistetaan kasvu ja säilytetään siten työpaikat;

60. korostaa, että mikrolainat, jotka on suunnattu pääasiassa mikroyrittäjille ja epäsuotuisassa asemassa oleville itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi pyrkiville ihmisille, ovat välttämättömiä perinteisten pankkipalvelujen käytön esteiden ylittämiseksi; pitäisi suotavina älykkäitä yksinkertaistamisaloitteita, joilla pyritään parantamaan mikroluototusta tarvitsevien hankkeiden arviointia; pitäisi toivottavina myös rahoituksen välittäjiin kohdistettuja vastuuvelvollisuustoimenpiteitä, joista ei aiheutuisi liiallista taakkaa tai jotka eivät lisäisi kohtuuttomasti kustannuksia;

61. kiinnittää huomiota maksuviivästyksistä kärsivien pk-yritysten riskeihin joutua maksukyvyttömiksi tai konkurssiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan maksuviivästysten torjumisesta annetun direktiivin täytäntöönpanon valvontaa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ottamaan huomioon riittävät rahoitukselliset mekanismit, kuten pankkitakeet;

62. kehottaa komissiota laatimaan EU:n puiteasetuksen, jolla edistetään Euroopan laajuisten joukkorahoitus- ja joukkoinvestointimarkkinoiden luomista;

63. kehottaa komissiota helpottamaan mikroyritysten ja pk-yritysten lainojen arvopaperistamista niiden saatavilla olevan luoton määrän lisäämiseksi;

64. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan yhteisötalouden yritysten sääntelykehystä;

65. toteaa, että on tärkeää ottaa huomioon mikroyritysten ja pienten yritysten tilanne, erityistarpeet ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvät vaikeudet yritystasolla; korostaa, että tietoisuuden lisääminen, hyvien käytänteiden vaihtaminen, konsultointi, käyttäjäystävälliset ohjeet ja verkkofoorumit ovat erittäin tarkoituksenmukaisia ja tärkeitä keinoja auttaa pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä noudattamaan tehokkaammin työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaa sääntelykehystä; kehottaa komissiota, EU-OSHAa ja jäsenvaltioita edelleen kehittämään käytännön välineitä ja suuntaviivoja, jotka tukevat, helpottavat ja parantavat työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien vaatimusten noudattamista mikroyrityksissä ja pk-yrityksissä;

66. pitää myönteisenä, että jäsenvaltioissa on otettu käyttöön EU-OSHAn vuorovaikutteinen riskinarvioinnin verkkotyökalu (OiRA) ja muita sähköisiä välineitä, joilla helpotetaan riskinarviointia ja pyritään edistämään sääntöjen noudattamista ja ennalta ehkäisemisen kulttuuria erityisesti mikroyrityksissä ja pienissä yrityksissä; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään unionilta saatavan rahoituksen yleisiin työterveys- ja työturvallisuustoimiin ja erityisesti sähköisten välineiden kehittämiseen pk-yritysten tukemiseksi;

67. kehottaa komissiota ottamaan edelleen huomioon pk-yritysten ja mikroyritysten erityisluonteen ja -tilanteen strategista kehystä tarkistettaessa, jotta autetaan näitä yrityksiä saavuttamaan työterveyden ja -turvallisuuden alalla asetetut tavoitteet;

68. kehottaa komissiota omaksumaan tarvittaessa ja Euroopan talouden ohjausjakson maakohtaisten suositusten yhteydessä eriytetyn toimintamallin pk-yritysten toimintaympäristön parantamiseksi ottaen huomioon maakohtaiset olosuhteet ja EU:n aluekohtaiset rakenteelliset erot, jotta voidaan tehostaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta; kehottaa lisäksi komissiota keskittymään pk-yrityksiin ja erityisesti mikroyrityksiin;

69. panee merkille, että temaattinen tavoite 3 ”pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen” on johtanut siihen, että jäsenvaltiot ovat korostaneet toimenpideohjelmissaan pk-yritysten mahdollisuuksia luoda kasvua ja työpaikkoja; painottaa, etteivät tulevat odottamattomat unioninlaajuiset kriisit eivätkä tärkeät aloitteet saisi vähentää niitä maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja, jotka liittyvät temaattiseen tavoitteeseen nro 3 ja unionin yleisen talousarvion otsakkeen 1 b alle kuuluviin asiaan liittyviin tukivälineisiin; toteaa, että pk-yritysten pääomapositio on heikko, ja korostaa siksi, että viivästykset koheesiopolitiikan laskujen maksussa olisi minimoitava maksukyvyttömyysriskien vähentämiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan sen vuoksi edelleen maksujen maksamista pk-yrityksille;

70. huomauttaa, että pk-yrityksiä koskevasta vuosikertomuksesta 2014/2015 ja vuotuisesta kasvuselvityksestä 2016 käy ilmi pk-yritysympäristöön liittyviä alueellisia eroja ja muita epäsuhtia, joihin jäsenvaltioiden olisi puututtava tehokkaasti ennen ohjelmakauden loppua; toteaa, että tämän lisäksi niiden olisi toteutettava toimia pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi poistamalla tullien ulkopuoliset esteet;

71. kehottaa jäsenvaltioita, joissa EU:n rahoituksen hallinnointia on hajautettu vain rajoitetusti, siirtämään teknistä tukea ja pk-yritysten (myös mikroyritysten) paikallisia ja alueellisia tukijärjestelmiä koskevien hallinnollisten valmiuksien painopistettä paikallisviranomaisille, koska siten varmistetaan alueellisesti paremmin tasapainotetut tulokset ja käyttöasteet erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla;

72. painottaa, että yritysten kehittäjät ja yrityshautomot on saatettava yhteen, jotta aloittelevista yrityksistä voidaan tehdä merkittävä väline pitkäkestoisten työpaikkojen luomiseksi ja jotta yritysten potentiaali voidaan säilyttää siten, että hyviä ideoita ei myydä pelkästään voiton vuoksi;

73. korostaa, että sisämarkkinoille pääsemistä on helpotettava poistamalla jäljellä olevat aiheettomat esteet ja torjumalla vilpillistä kilpailua, markkinoiden vääristymistä, näennäisyrittäjyyttä sekä postilaatikkoyrityksiä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että pk-yrityksillä on oikeudenmukaiset kansallisille markkinoille pääsemistä koskevat ehdot etenkin palveluja yli rajojen tarjottaessa; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että vuoden 2015 sisämarkkinastrategiassa on keskitytty vahvasti pk-yrityksiin, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita täydentämään myönteisiä aloitteita pk-yritysten kannalta konkreettisilla erityistoimilla;

74. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään yritysten perustamiselle suotuisia lainsäädäntökehyksiä yhtenä keinona reagoida harmaaseen talouteen, joka haittaa erityisesti pk-yrityksiä, ja hyödyntämään täysipainoisesti äskettäin käyttöön otettua foorumia, jolla käsitellään pimeää työtä, toteaa, että talouden taantuma ja monissa jäsenvaltioissa toteutetut toimenpiteet ovat myötävaikuttaneet harmaan talouden kasvuun;

75. on erittäin vakuuttunut siitä, että pakolaisten työmarkkinoille integroituminen on mahdotonta ilman EU:ssa toimivien mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarjoamaa aktiivista ja vahvaa tukea;

76. korostaa, että pakolaisten monipuolinen kielikoulutus on erittäin tärkeää; katsoo, että se olisi aloitettava mahdollisimman varhain ja että ammatillinen kielitaito on yrityksiin sopeutumisen kannalta välttämätöntä;

77. korostaa, että tarvitaan lisää toimia ja aloitteita, joilla kannustetaan haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia henkilöitä pk-yritysten, myös sosiaalisten yritysten ja mikroyritysten, perustamiseen ja joilla helpotetaan sitä sekä torjutaan siinä ilmenevää syrjintää; painottaa, että elinikäinen taitojen kehittäminen ja opastus ovat tärkeitä keinoja yhdenvertaisten mahdollisuuksien varmistamiseen; katsoo, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarjottava pk-yrityksille tukea ja neuvontaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien työmarkkinoille integroitumisen yhteydessä;

78. vaatii, ettei mikroyrityksiltä eikä pk-yrityksiltä edellytettäisi millään tavoin niiden vapaaehtoiseen sosiaaliseen toimintaan liittyvien muiden kuin taloudellisten tietojen esittämistä; painottaa, että siitä olisi seurauksena kohtuuttomat hallintokustannukset ja että se vaarantaisi yritysten sosiaalisen sitoutumisen sen sijaan, että edistäisi sitä;

79. korostaa, että Euroopan parlamentti itse asiassa toteaa 6. helmikuuta 2013 antamassaan yritysten yhteiskuntavastuuta koskevassa päätöslauselmassa[13], ettei hyväntekeväisyydestä saa vapaassa yhteiskunnassa tehdä yritysten yhteiskuntavastuun nimissä velvollisuutta; on vakuuttunut siitä, että yritysten velvoittaminen yhteiskuntavastuuseen johtaisi ihmisten hyväntekeväisyysvalmiuden vähenemiseen;

80. korostaa, että tilapäiset työt ovat pk-yrityksille erittäin merkittäviä ja niitä on tarkasteltava eriytetysti erityisesti työehtosopimusjärjestelmien osalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kaikkia tilapäisen työllistämisen muotoja, ja etenkin niitä muotoja, jotka johtavat pysyviin työsuhteisiin;

Yhtäläiset toimintaedellytykset

81. panee merkille, että joissakin tapauksissa EU:n kilpailupolitiikka voi johtaa siihen, että eniten hyötyvät suuret markkinatoimijat, joille ovat ominaisia pk-yrityksiä suuremmat mittakaavaedut; tähdentää tässä yhteydessä, että unionin kilpailumääräyksillä on taattava yhtäläiset toimintaedellytykset pk-yrityksille ja suuryrityksille, jotta voidaan kompensoida pk-yritysten mittakaavaetujen puute ja mahdollistaa siten niiden kansainvälistyminen ja työpaikkojen luomista koskevan potentiaalin tehostaminen erityisesti uusia kauppasopimuksia tehtäessä;

82. kehottaa jäsenvaltioiden julkisia elimiä rajaamaan toimintansa virallisesti lakisääteisiin tehtäviinsä palvelujen tarjoamisen yhteydessä, jotta näiden elinten verotuksellinen erityisasema ei haittaisi pk-yrityksiä kilpailun vääristymisen myötä;

83. huomauttaa, että eurooppalaisille pk-yrityksille on ominaista liiketoimintamallien ja oikeudellisten muotojen moninaisuus ja että kaikille pk-yrityksille ja myös yhteisötalouden yrityksille olisi taattava yhdenvertaiset toimintaedellytykset;

84. katsoo, että pk-yritysten erot markkinoille pääsyssä sekä tietojen, neuvonnan, julkisten palvelujen, ammattitaitoisen työvoiman ja rahoituksen saannissa unionissa johtuvat useista rakenteellisista eroista, jotka liittyvät yritysten kokoon ja toimintaan ja heikentävät niiden mahdollisuuksia luoda työpaikkoja; katsoo siksi, että nämä erot olisi otettava huomioon arvioitaessa EU:n kilpailupolitiikkaa ja sisämarkkinoiden toimintaa;

85. katsoo, että hyviin työehtoihin ja -oloihin perustuva kuva pk-yrityksistä houkuttelevina työnantajina on tärkeä kilpailuetu pätevän henkilökunnan palkkaamisessa;

86. katsoo, että sääntely palvelee yleistä etua ja että sääntelyllä on useita tavoitteita, kuten kilpailuun perustuvien ja tasapuolisten markkinoiden luominen, työntekijöiden suojelu, terveyden ja turvallisuuden suojelu, innovoinnin edistäminen tai luonnonympäristön säilyttäminen; korostaa näin ollen tarvetta luoda selkeä ja tehokas sääntelykehys, josta ei aiheudu pk-yrityksille tarpeetonta hallinnollista taakkaa, mikä edistää sääntelyn soveltamista;

87. toteaa, että alueilla, joilla talouskehitys keskittyy suorien ulkomaisten investointien houkutteluun, monikansallisia yrityksiä voidaan kohdella joissakin tapauksissa edullisemmin lainsäädäntöasioissa; katsoo, että monikansallisten yritysten etuuskohtelua olisi tarkasteltava siten, että pyritään vähentämään sen kielteisiä vaikutuksia pk-yrityksiin, taataan pk-yrityksille yhtäläiset toimintaedellytykset ja tehostetaan niiden mahdollisuuksia luoda työpaikkoja; toteaa myös, että monet pk-yritykset perustetaan tukemaan monikansallisia yrityksiä ja niiden työntekijöitä tarjoamalla tuotantoketjuun kuuluvia tuotteita ja palveluja; korostaa, että työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista on valvottava tällaisissa tapauksissa tiiviisti ja suhtautuu myönteisesti OECD:n pyrkimykseen parantaa kansainvälisen verojärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kehottaa panemaan BEPS-toimenpiteet nopeasti täytäntöön;

88. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään periaatteen, jonka mukaan tuloveroa maksetaan siellä, missä tulot on saatu, ja muut toimenpiteet monikansallisten yritysten voittojen siirtämistä koskevien käytäntöjen torjumiseksi, jotta voidaan varmistaa yhdenvertaiset toimintaedellytykset pk-yrityksille ja parantaa tällä tavoin niiden mahdollisuuksia luoda työpaikkoja;

89. toteaa, että parannettu oikeudellinen kehys ja tehokkaampi lain täytäntöönpanon valvonta voivat auttaa käsittelemään harmaan talouden ja veronkierron kaltaisia ongelmia;

90. katsoo, että kolmansien maiden kanssa tehtävien kauppasopimusten yhteydessä olisi otettava huomioon EU:n alueiden erityiset rakenteelliset erot koko unionin pk-yritysalalla ja arvioitava niiden vaikutusta tuleviin työllistämismahdollisuuksiin sekä työntekijöiden oikeuksiin ja pk-yritysten työntekijöiden palkkoihin;

91. kehottaa komissiota arvioimaan ehdotetun TTIP-sopimuksen ja Kiinalle myönnettävän markkinatalousaseman vaikutuksia pk-sektorin työpaikkojen määrään ja laatuun kaikissa jäsenvaltioissa; korostaa, että tällaisessa arvioinnissa olisi analysoitava yksityiskohtaisesti kaikki pk-yritystyypit ja alat, joihin sopimuksella voi olla vaikutusta;

92. panee merkille digitaalisten sisämarkkinoiden mahdollisuudet; korostaa kuitenkin, että tarvitaan arviota pk-yrityksille aiheutuvista mahdollisista eduista ja haasteista niiden kasvun ja työpaikkojen luomista koskevien mahdollisuuksien osalta eri jäsenvaltioissa sekä vaikutuksista työntekijöihin ja sosiaaliturvajärjestelmiin; suosittaa, että komissiota luo tarvittavat olosuhteet, jotta pk-yritykset voivat asteittain siirtyä ja mukautua digitaalisille sisämarkkinoille;

93. katsoo, että digitalisoinnin edistäminen julkisella sektorilla (sähköinen hallinto) ja laajakaistan saatavuuden parantaminen syrjäisillä alueilla vähentäisivät pk-yritysten perustamis- ja toimintakustannuksia ja tarjoaisivat niille mahdollisuuden luoda lisää työpaikkoja;

94. kannustaa pk-yrityksiä edistämään etätyöskentelyä ja älykästä työskentelyä ja tehokkaita välineitä, jotta voidaan torjua yritysten materiaalikustannuksia ja tarjota samalla työntekijöille mahdollisuus parempaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen;

95. pitää myönteisenä erityisesti pk-yrityksille suunnattuja tiedotussivustoja, kuten Sinun Eurooppasi -portaalin rahoituksen saantia käsittelevä osa, ja kehottaa komissiota parantamaan edelleen niiden toimintaa ja saatavuutta ja tekemään niistä interaktiivisempia välineitä; pitää erityisen tärkeänä, että sisämarkkinastrategiassa ilmoitettu uusi yksi kaikenkattava portaali toteutetaan tehokkaalla tavalla ja että sen avulla tarjotaan mahdollisuus saada verkosta kaikki sisämarkkinoihin liittyvät tiedot ja palvelut;

96. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

[1] EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 18.
[2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0036.
[3] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0394.
[4] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0459.
[5] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0321.
[6] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0264.
[7] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0387.
[8] Vuosien 2014/2015 eurooppalaisia pk-yrityksiä koskeva vuosikertomus (http://ec.europa.eu/growth/smes/business-friendly-environment/performance-review/index_en.htm).
[9] Tiedot ovat peräisin helmikuulta 2016 (http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/7225076/3-04042016-BP-EN.pdf/e04dadf1-8c8b-4d9b-af51-bfc2d5ab8c4a).
[10] Vuonna 2011 julkaistu Eurofoundin raportti työntekijöiden edustamisesta toimipaikan tasolla Euroopassa (Employee representation at establishment level in Europe).
[11] CECOP:n julkaisu vuodelta 2013, yritysten siirtäminen työntekijöille osuuskunnan muodossa Euroopassa (Business Transfers to Employees under the Form of a Cooperative in Europe).
[12] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0264.
[13] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0049.

PERUSTELUT

Työttömyys jaa maahantulijoiden virrat ovat tällä hetkellä Euroopan suurimpia ongelmia, joilla on myös lukuisia tulevaisuuteen liittyviä vaikutuksia. Korkea työttömyys uhkaa demografisia näkymiä, kun monet työttömät nuoret lykkäävät perheen perustamista. Pidemmällä aikavälillä tällainen tilanne luo painetta sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmille ja uhkaa nykysukupolven tulevaisuutta. Etelä- ja Itä-Euroopan korkea työttömyys johtaa siihen, että valtavasti nuoria siirtyy syrjäisiltä alueilta keskuksiin. Tämä luo sosiaalisia jännitteitä vastaanottavissa maissa, kuten tapahtuu Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Työttömien määrä EU:ssa on edelleen historiallisen korkealla tasolla. Luku oli 23 miljoonaa vuonna 2015, ja 4,5 miljoonaa alle 25-vuotiasta nuorta miestä ja naista oli ilman työtä ja koulutusta. Satojen tuhansien maahantulijoiden saapuminen äskettäin aiheuttaa jälleen yhden valtavan sosiaalisen haasteen, koska tarvitaan jatkuvasti yhä enemmän työpaikkoja Eurooppaan asettuvien ihmisten integroimiseksi.

Nämä haasteet huomioon ottaen keskeiseksi kysymykseksi on tullut uusien työpaikkojen luomisen ehtojen parantaminen EU:n kaikissa jäsenvaltioissa, niin syrjäisemmissä kuin keskeisemmissäkin. Euroopan taloudellinen rakenne perustuu pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin uusien työpaikkojen luojina ja Euroopan talouden moottorina. Kuluneen vuosikymmenen aikana pk-yritykset ovat luoneet 85 prosenttia unionin yrityksistä. Vuonna 2015 pienet yritykset vastasivat jopa 71 prosentista työllisyyden kasvusta muilla kuin rahoitukseen liittyvillä talouden aloilla. Siksi pk-yritysten olisi oltava keskeisellä sijalla Euroopan unionin yrityspolitiikan muotoilussa, ja olisi toteutettava kaikki tarvittavat askeleet, jotta voidaan vahvistaa tämän alan mahdollisuuksia luoda työpaikkoja. Tämä on mahdollista vain, jos analysoidaan perin pohjin nykyisiä esteitä. Tässä mietinnössä ongelmaa on arvioitu tällä tavoin.

Pk-yritykset ovat heterogeeninen ryhmä, ja unionissa on paljon erilaisia pk-yritysten malleja. Suurimmat erot on havaittu yritysten koossa ja niiden taloudellisessa vaikutuksessa. Esimerkiksi Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopan suurimmat pk-yritykset ovat Länsi-Euroopan yrityksiin verrattuna pienyrityksiä. Sisämarkkinasäännöistä huolimatta Euroopan unionissa on samanaikaisesti edelleen merkittäviä eroja pk-yritysten sääntelykehyksissä, mikä koskee erityisesti yritysten vakautta ja varmuuden tasoa.

Mietinnössä korostetaan, että asianmukaisen yrityskehitysympäristön saavuttaminen ja sen työpaikkapotentiaalin edistäminen edellyttävät, että kansallisessa ja unionin tason politiikassa käsitellään ensisijaisesti pätevyyteen liittyviä kysymyksiä (puute, kohtaanto-ongelmat, aivovuoto), sääntelyyn liittyvää epävarmuutta ja hallinnollisia rasitteita sekä pimeän työn ongelmaa ja monikansallisten yritysten käytännössä etuoikeutettua asemaa.

Kun vakaissa talouksissa kasvu syntyy pk-yritysten ja suurten yritysten välisestä tehokkaasta yhteistoiminnasta, monissa Etelä- ja Itä-Euroopan maissa vaikea taloustilanne haittaa pk-yritysten asianmukaista kehittämistä. Lisäksi talouksissa, joissa keskitytään ulkomaisten sijoitusten houkuttelemiseen, yritysmaailman edustajat ovat kertoneet julkisten viranomaisten syrjivästä suhtautumisesta mikroyrityksiin ja pieniin yrityksiin etenkin finanssipolitiikan ja lainsäädännön tasolla. Pk-yrityksiä edustavat järjestöt ja verkostot ovat yleensä heikommin kehittyneitä uusissa jäsenvaltioissa, ja niiden asema kansallisiin hallinnon ja rahoituksen rakenteisiin nähden on heikko. Tällä alalla pk-yrityksillä on myös alhaisen pääoma-asteen ongelma, joka johtaa huonompaan markkina-asemaan ja estää vilpittömän kilpailun.

Makrotaloudellisen vakauden sekä ennustettavan ja avoimen sääntelyn puute johtavat siihen, että pienyritykset monissa vuoden 2004 laajentumisen jälkeisissä jäsenmaissa ja euroalueeseen kuuluvissa kriisimaissa kärsivät epäsuotuisista kehityksen ehdoista.

Siksi EU:n sääntelykehystä muotoiltaessa olisi poliittisen vaikutustenarvioinnin yhteydessä erotettava toisistaan monikansalliset yritykset ja pk-yritykset. Samalla olisi otettava entistä paremmin huomioon jäsenvaltioiden väliset alueelliset erot, kun arvioidaan ja mitataan EU:n politiikan tuloksia. Koska työpaikkojen luomisella on erilaisia esteitä, ”yhden koon” periaate on osoittautunut pk-sektoria syrjiväksi.

Mietinnössä korostetaan vakaan sääntelykehyksen sekä sääntelyn ja sen täytäntöönpanon valvonnan parantamisen merkitystä oikeana tapana vähentää pk-yritysten rasitetta ja työvoimakustannuksia. Tämä on keskeinen edellytys työpaikkojen pysyvyydelle ja pk-yritysten mahdollisuuksille luoda korkealaatuisia työpaikkoja.

Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota etenkin tarvittaviin erityistoimiin, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada ammattitaitoisia työntekijöitä. Mietinnössä suhtaudutaan erityisen myönteisesti siihen, että kehitetään ammatillista koulutusta, joka mahdollistaa työssä oppimisen ja harjoittelun.

Mietinnössä korostaan lopuksi myös tarvetta turvata pk-yrityksille tasapuoliset kilpailuedellytykset suuryrityksiin verrattuna. Pienet ja paikalliset yritykset ovat erityisen huonossa asemassa ylisäännellyissä ja byrokraattisissa hallintojärjestelmissä, koska ne aiheuttavat yrityksille enemmän kiinteitä kuluja. Joissakin tapauksissa juuri EU:n kilpailupolitiikka suosii suuria toimijoita, joiden taloudellinen tehokkuus on pk-yrityksiä parempi. Tältä osin mietinnössä korostetaan, että tarvitaan pk-yrityksiä koskevia erityistoimia, joiden avulla voidaan rajoittaa niiden mittakaavahaittoja markkinoilla, mahdollistaa niiden kansainvälistyminen ja tehostaa niiden mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen.

Mietinnössä korostetaan myös ”työmarkkinaparadoksia” eli tilannetta, jossa noin kahta miljoonaa työpaikkaa on vaikea täyttää, koska kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan Euroopan työmarkkinoilla. Joitakin pk-yritysten työpaikkoja voitaisiin pelastaa, jos yrittäjät voisivat välttää yritystensä lakkauttamisen etenkin silloin, kun se johtuu alhaisesta pääoma-asteesta, sopimuspuolten maksuviivästyksistä, sukupolvenvaihdosmenettelyjen ja yrityssiirtojen monimutkaisuudesta, harmaan talouden aiheuttamasta vilpillisestä kilpailusta sekä joistakin monikansallisten yritysten vahingollisista käytännöistä.

Jäsenvaltioiden olisi ennen kaikkea sovellettava ”pienet ensin” -periaatetta ja tarjottava uusille pk-yrityksille suotuisa oikeudellinen kehys.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.5.2016)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

parhaasta tavasta hyödyntää pk-yritysten mahdollisuudet työpaikkojen luontiin
(2015/2320(INI))

Valmistelija: Liadh Ní Riada

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. katsoo, että EU:n talousarvion avulla olisi edistettävä pitkäaikaisten, laadukkaiden ja pätevyyttä vaativien työpaikkojen luomista ja pk-yritysten mahdollisuuksia luoda ihmisarvoisia ja kestäviä työpaikkoja;

B. toteaa, että rahoituksen saannin vaikeus on edelleen merkittävimpiä pk-yritysten perustamisen ja kasvun esteitä, erityisesti kun on kyse yhteisötalouden yrityksistä; toteaa, että tämä johtuu muun muassa siitä, että koko unionissa ei ole tarjolla riittävän monipuolista oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden valikoimaa ja riskipääomaa, joita tarvitaan yrityksen kasvu-uralla;

C. toteaa, että pk-yrityksillä on tärkeä rooli taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa ja että pk-yritykset osaltaan edistävät älykkäämpää, kestävämpää ja osallistavampaa kasvua;

D. ottaa huomioon, että vaikka 90 prosenttia maailman talouskasvusta tapahtuu EU:n ulkopuolella, vain 13 prosentilla pk-yrityksistä on ollut kansainvälistä toimintaa unionin ulkopuolella;

1. korostaa, että on lisättävä investointeja tutkimukseen, innovointiin, korkeatasoiseen koulutukseen ja kehittämiseen, jotta voidaan edistää laadukasta kasvua ja eurooppalaisten pk-yritysten työpaikkojen luomisen mahdollisuuksia; painottaa, että Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) pk-yrityksiä koskevasta osasta on osoitettu 75 miljardia euroa pk-yritysten tukemiseen; pitää myönteisenä, että ESIR-rahaston pk-yrityksille tarkoitetun rahoituksen täytäntöönpano on onnistunut hyvin tähän mennessä hyväksytyissä hankkeissa;

2. pitää myönteisenä sitä, että pk-yritysten tukemisessa siirrytään rahoitusvälineiden käyttöön, mutta katsoo, että avustusrahoitus olisi säilytettävä, kun sillä on ratkaiseva ja tarpeellinen rooli innovaatioiden, kehittämisen ja tutkimuksen edistämisessä, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä työpaikkojen luomiseksi ja Euroopan tulevan taloudellisen menestyksen turvaamiseksi;

3. muistuttaa, että unioni on sitoutunut vahvistamaan teollista pohjaansa ja asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä teollisuustuotannon osuus BKT:stä on vähintään 20 prosenttia ja että sitä olisi kasvatettava 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä; katsoo, että tämä on oleellinen edellytys työllisyystilanteen parantamiselle Euroopassa;

4. toteaa, että sellaisten jäsenvaltioiden pk-yritykset, joissa ei ole julkisia investointipankkeja, voivat olla epäedullisessa asemassa verrattuna yrityksiin maissa, joissa toimii julkisomisteisia investointipankkeja, sillä yleisen edun arviointi ei ole yksityisten pankkilaitosten ensisijainen tavoite;

5. pitäisi toivottavina älykkäitä yksinkertaistamisaloitteita, joilla pyritään parantamaan hakumenettelyjä ja hankkeiden etukäteisarviointia etenkin mikrorahoituksen tapauksessa; pitäisi toivottavina myös rahoituksen välittäjiin kohdistettuja vastuuvelvollisuustoimenpiteitä, jotka eivät rasittaisi liiaksi pk-yrityksiä tai lisäisi kohtuuttomasti kustannuksia;

6. vaatii, että olisi vahvistettava nuorille suunnattua julkista ja yksityistä tukea, jolla kanavoidaan investointeja koulutukseen ja osaamiseen, autetaan nuoria hankkimaan yrittäjyys- ja taloustaitoja ja vastataan pk-yritysten ammattitaitoisen työvoiman kysyntään; korostaa, että tätä tukea olisi annettava sekä yrityksen perustamiseen että jo perustettujen yritysten liiketoiminnan harjoittamiseen ja johtamiseen myös yrityksissä, jotka harjoittavat tai aikovat harjoittaa liiketoimintaa unionin rajojen ulkopuolella; toteaa myös, että naisyrittäjät kohtaavat usein lisäesteitä, ja korostaa, että olisi tehtävä enemmän heidän työpaikkojen luomista ja talouskasvun vauhdittamista koskevien voimavarojensa vapauttamiseksi; painottaa, että komission olisi pidettävä tätä Euroopan parlamentille toimittamissaan raporteissa onnistumisen tai epäonnistumisen mittarina, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan lisätukea naisten yritystoiminnalle, koska naiset kohtaavat yhä huomattavia sukupuoleen liittyviä esteitä yrityksen perustamisessa ja yritystoiminnan laajentamisessa;

7. painottaa, että muuttoliike- ja turvapaikanhakijakriisin ratkaisemiseksi olisi lisättävä etenkin naisille ja maahanmuuttajille tarkoitettuja yrittäjyyttä koskevia toimia ja kannustimia, joiden avulla voidaan edistää työpaikkojen luomista; katsoo erityisesti, että osana erityistoimia, joita toteutetaan jäsenvaltioiden auttamiseksi niiden pyrkiessä parantamaan maahanmuuttajayhteisöjen asettautumista ja integroitumista, olisi lisättävä ja helpotettava kansainvälistä suojelua saavien muuttajien mahdollisuuksia perustaa mikroyrityksiä, yhteisötalouden yrityksiä ja pk-yrityksiä sen lisäksi, että heille annetaan mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille; katsoo, että siten edistettäisiin paikallista, alueellista ja kansallista integraatiota sekä alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamista;

8. katsoo, että digitaaliset sisämarkkinat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen ja että EU:n politiikkatoimilla olisi vastattava työmarkkinoiden uusiin vaatimuksiin, joita teollisuuden digitalisoituminen on lisännyt;

9. kiinnittää huomiota alueellisiin eroihin ja epätasapainoon pk-yritysten mahdollisuuksissa saada kansallisten kehityspankkien, EU:n rahoittamien ohjelmien ja muiden yksityisten ja julkisten rahoituslaitosten tarjoamaa rahoitusta; kehottaa luomaan kaikille pk-yrityksille tasapuoliset edellytykset ja kiinnittämään erityistä huomiota vähemmän kehittyneisiin ja köyhempiin alueisiin sekä kaukaisiin ja syrjäisiin alueisiin, jotka kärsivät vakavista väestönkatoon ja/tai haja-asutukseen liittyvistä ongelmista, ja maihin, joiden rahoituksellinen ja taloudellinen tilanne on ollut vaikea;

10. pyytää, että ennen kuin komissio käynnistää kattavan keskustelun parlamentin kanssa tulevasta rahoituskehyksestä ja koheesiopolitiikasta vuoden 2020 jälkeen, se suorittaa tarvittavat määrälliset tutkimukset pk-yritysten tukitoimien ja -välineiden vaikutusten mittaamiseksi, koska siten olisi mahdollista tehdä valmisteluja seuraamalla tuloksia ja arvioimalla niiden vaikuttavuutta verrattuna sellaisiin tukimuotoihin, joita ei ole suunnattu tiettyä kokoa pienemmille yrityksille;

11. kehottaa EIP:tä ja komissiota ilmoittamaan parlamentille tähän mennessä toteutetut käytännön toimenpiteet, joilla parannetaan osuuskuntien ja yhteisötalouden yritysten rahoituksen saatavuutta, ja toteaa, että osuuskunnilla ja yhteisötalouden yrityksillä voi yhdessä pk-yritysten kanssa olla tärkeä rooli uusien kestävien, ihmisarvoisten ja laadukkaiden työpaikkojen luomisessa;

12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan pienyrityksille ja -yrittäjille suunnattuja tiedotus- ja koulutuskanavia erilaisista mahdollisuuksista saada unionin rahoitusta, jotta ne saavat tietoa kaikista käytettävissään olevista unionin talousarviosta rahoitettavista rahoitusvälineistä; kehottaa lisäksi mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistamaan asiakirjoja ja menettelyjä niin, että näiden rahoitusvälineiden saatavuus helpottuu ja niiden käyttö tulee joustavammaksi.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	23.5.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	22 2 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean Arthuis, Lefteris Christoforou, Jean-Paul Denanot, José Manuel Fernandes, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Ernest Maragall, Sophie Montel, Liadh Ní Riada, Jan Olbrycht, Younous Omarjee, Urmas Paet, Paul Rübig, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Paul Tang, Daniele Viotti
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Georgios Kyrtsos, Andrej Plenković, Ivan Štefanec, Nils Torvalds, Auke Zijlstra
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Laura Agea, Rainer Wieland

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.5.2016)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

aiheesta ”Miten voidaan parhaiten valjastaa käyttöön mahdollisuudet pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä), joiden panos kasvuun ja työllisyyteen EU:ssa on merkittävä?”
(2015/2320(INI))

Valmistelija: Andrey Novakov

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. kehottaa jäsenvaltioita keskittymään sen varmistamiseen, että pk-yrityksille (myös erityisesti itsenäisille ammatinharjoittajille) on tarjolla sopivia EU-rahoitusyhdistelmiä, kuten avustuksia, lainoja, takauksia sekä pääomaa ja mikrorahoitusta riippuen sijainnista, alasta ja elinkaaren vaiheesta, koska erilaisten rahoitusvälineiden ja niiden yhteisvaikutuksen merkitys kasvaa koko ajan; palauttaa mieliin, että näitä välineitä ovat unionin talousarviosta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta rahoitettavat välineet ja suoraan hallinnoitavat ohjelmat, kuten Horisontti 2020 ja erityisesti siihen kuuluva pk-yrityksille suunnattu väline, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma (PSCI), yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME), ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma (LIFE) ja Erasmus+-ohjelma; toteaa, että on tärkeää analysoida keinoja panna nämä ohjelmat paremmin täytäntöön; ehdottaa, että rahoitusvälineille, joita käytetään taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden mukaisesti, voisi olla hyötyä siitä, että niiden vaikutuksesta saataisiin ne saisivat enemmän tietoa ja empiiristä näyttöä; pyytää komissiota antamaan selkeitä ohjeita, joissa määritellään tilanteet, joissa avustuksia, lainoja tai takauksia olisi käytettävä; kehottaa komissiota arvioimaan pk-yrityksille suunnatun välineen käyttöä jäsenvaltioissa ja ilmoittamaan syyt, joiden vuoksi jäsenvaltiot käyttävät tai eivät käytä välinettä;

2. kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita keskittymään alueisiin, joilla rahoitusvälineiden, mukaan lukien toiminnan laajentamiseen suunnattu rahoitus, jolla autetaan aloittelevia yrityksiä kasvamaan pk-yrityksiksi, käyttö on vähäistä; muistuttaa, että tämä on tärkeää, koska rahoitustuotteilla on merkittävä asema toimenpideohjelmissa, Euroopan strategisten investointien rahastossa ja Euroopan investointipankkiryhmän toimissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan pk-yrityksille kannustimia alueilla, jotka kärsivät taantumasta, pitkäaikaistyöttömyydestä tai pakolaiskriisistä;

3. kehottaa pk-yrityksiä (myös mikroyrityksiä) sekä paikallis- ja alueviranomaisia hyödyntämään täysimääräisesti olemassa olevia mahdollisuuksia yhdistää rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) sekä ESIR-rahasto, koska ne ovat toisiaan täydentäviä välineitä; suosittaa, että alakohtaisissa ja monen valtion investointijärjestelyissä yhdistellään ERI- ja ESIR-rahastoja, ja kehottaa komissiota ja EIP-ryhmää tehostamaan toimiaan näiden järjestelyjen vakiinnuttamiseksi, jotta edistetään Euroopan investointipankkiryhmän rahoitustuotteita ja parannetaan pk-yritysten rahoituksensaantia;

4. kannustaa sekä jäsenvaltioita että komissiota pyrkimään kokonaisvaltaisen pk-yrityksille annettavan tuen puitteissa edelleen merkittävästi yksinkertaistamaan EU-rahoituksen hakemista vuoteen 2017 mennessä; kannustaa myös yksinkertaistamaan hankkeita koskevia hakumenettelyjä sekä hallinnointia ja seurantaa tai valvontaa erityisesti ottamalla käyttöön yhtenäisen EU:n laajuisen sähköisen julkisia hankintoja koskevan menettelyn, täydellisen sähköisen koheesion ja riskiin perustuvan yhtenäisen tarkastuksen sekä vähentämään tietovaatimuksia ja optimoimaan sääntelyä laajasti ylisääntelyn poistamiseksi; korostaa kuitenkin tarvetta varmistaa asianmukainen tasapaino yksinkertaistamisen sekä sääntöjenvastaisuuksien ja petosten havaitsemisen ja ehkäisemisen välillä; pyytää komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksia koheesiopolitiikkaa koskevien asetusten muuttamiseksi väliarvioinnin/tarkistuksen yhteydessä, jotta voidaan helpottaa pk-yritysten ja erityisesti laajentumaan pyrkivien uusyritysten rahoituksen saantia; palauttaa mieliin, että komission laskelmien mukaan EU:n sähköiset hankintamenettelyt, avoimuus ja hallintomenojen vähentäminen voisivat auttaa säästämään jopa 50 miljardia euroa vuodessa;

5. pitää tärkeänä, että eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaan aloitteeseen liittyvät ennakkoehdot täyttyvät, jotta parannetaan toimintaympäristöä ja hallintomenettelyjä liiketoiminnan kehittämisen ja yrittäjyyden osalta sekä pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien käyttöä;

6. korostaa, että mikrolainat, jotka on suunnattu pääasiassa mikroyrittäjille ja epäsuotuisassa asemassa oleville yksityisyrittäjiksi pyrkiville ihmisille, ovat välttämättömiä perinteisten pankkipalvelujen käytön esteiden ylittämiseksi;

7. korostaa ennakoivan lainsäädännön merkitystä ja prosessien helpottamista, koska tietämysintensiivinen ja erittäin innovatiivinen pk-yrityssektori, yhteisötalouden yritykset ja osuuskunnat mukaan luettuina, kehittyy nopeasti; korostaa myös sen merkitystä älykkäälle erikoistumiselle ja muistuttaa kaupunkeja koskevasta EU:n toimintaohjelmasta tulevaa Amsterdamin sopimusta sekä verkostoitumista, kattojärjestöjä ja eurooppalaista innovaatiokumppanuutta ajatellen;

8. tähdentää, että triple helix -malliin perustuvan lähestymistavan edistäminen voi vauhdittaa pk-yritysten kasvua ja työpaikkojen luomista;

9. korostaa, että on tärkeää poistaa innovatiivisia pk-yrityksiä haittaava osaamisvaje; pitää tarpeellisena, että komissio korostaa sellaisen asiaa koskevan koulutuksen edistämistä, joka voi olla avuksi innovatiivisille pk-yrityksille tärkeään tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän osaamisvajeen poistamisessa;

10. pitää tärkeänä kannustaa ja tukea yksityisen sektorin järjestöjä ja yrityksiä, jotka kykenevät tarjoamaan tietoa markkinoista ja normeista, antamaan strategioita koskevia neuvoja ja asettamaan saataville tekniikkaa ja innovaatioita, ja korostaa näihin liittyviä asianmukaisia rahoituspaketteja, joilla edistetään arvoketjuanalyysin kaltaisia välineitä, joiden avulla yrittäjät voivat nähdä, mihin ongelmiin ja haasteisiin heidän on puututtava rajojensa sisä- ja ulkopuolella ja minkälaisia kumppaneita he tarvitsevat avukseen;

11. panee merkille, että temaattinen tavoite 3 ”pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen” on johtanut siihen, että jäsenvaltiot ovat korostaneet toimenpideohjelmissaan pk-yritysten mahdollisuuksia luoda kasvua ja työpaikkoja; painottaa, etteivät tulevat odottamattomat unioninlaajuiset kriisit eivätkä tärkeät aloitteet saisi johtaa niiden maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen vähentämiseen, jotka liittyvät temaattiseen tavoitteeseen nro 3 ja unionin yleisen talousarvion alaotsakkeen 1b alle kuuluviin asiaan liittyviin tukivälineisiin; toteaa, että pk-yritysten pääomapositio on heikko, ja korostaa siksi, että viivästykset koheesiopolitiikan laskujen maksussa olisi minimoitava maksukyvyttömyysriskien vähentämiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan sen vuoksi edelleen maksujen maksamista pk-yrityksille;

12. pyytää komissiota ja neuvostoa tukemaan vuoden 2020 jälkeisellä kaudella COSME-, Horisontti 2020- ja Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmia monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin ja tarkistamisen yhteydessä, koska kyseiset ohjelmat ovat keskeisiä pk-yrityksille paikallisesti ja alueellisesti ja niillä on merkittävä vaikutus innovointiin ja klusteroitumiseen;

13. katsoo, että rahoitukseen ja yrittäjyyteen liittyvää koulutusta (joka olisi sisällytettävä myös koulujen opetusohjelmiin) olisi pidettävä kiinteästi toisiinsa liittyvinä, kun on kyse tulojen lisäämisestä sekä uusien ja parempien työpaikkojen, kuten vihreiden työpaikkojen, luomisesta myös kiertotalouspaketin periaatteiden yhteydessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan lisätukea sekä naisyrittäjille että nuorille yrittäjille; korostaa pk-yritysten keskeistä roolia maaseutualueilla ja erityisesti alueilla, joilla nuorisotyöttömyys on korkea tai joita koettelee väestökato;

14. kannustaa lisäinvestointeihin, jotta voidaan hyödyntää pk-yritysten mahdollisuuksia muuntaa ekologiset haasteet liiketoimintamahdollisuuksiksi (kuten pk-yritysten vihreä toimintasuunnitelma) ja edistää vihreään talouteen siirtymistä; kannattaa liiketoimintamahdollisuuksien luomista integroimalla vihreitä liiketoimintamalleja ja vihreää teknologiaa sekä käyttämällä vihreitä julkisia hankintoja kaikilla hallinnon tasoilla;

15. pyytää komissiota esittämään aikataulun parlamentin kanssa koheesiopolitiikan tulevaisuudesta jo vuonna 2016 käynnistettävälle kattavalle keskustelulle ja sisällyttämään siihen vuoden 2020 jälkeiseen aikaan liittyvät skenaariot ja valmistelut, jotta alueilla ja pk-yrityksillä on tarpeeksi aikaa valmistautua;

16. kehottaa komissiota varmistamaan pk-yritysten ja pk-yritysjärjestöjen laajemman ja aktiivisemman osallistumisen kaikilla tasoilla ERI-rahastoja koskevan strategian laatimiseen vuoden 2020 jälkeiseksi ajaksi; kehottaa näin ollen komissiota edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä erilaisista pk-yritysten sääntelyn malleista;

17. kehottaa yritystoimintaympäristöön ja EU:n alueiden pk-yritysulottuvuuteen liittyvien maakohtaisten suositusten ja kansallisten uudistusohjelmien nopeampaan ja yhtenäiseen täytäntöönpanoon, jotta paikallisia ongelmia ei pidettäisi tavanomaisina ja EU:n talousarvion investoinnit eivät olisi alueiden kannalta epätyydyttäviä;

18. huomauttaa, että pk-yrityksiä koskevasta vuosikertomuksesta 2014/2015 ja vuotuisesta kasvuselvityksestä 2016 käy ilmi pk-yritysympäristöön liittyviä alueellisia eroja ja epätasa-arvoisuuksia, joihin jäsenvaltioiden olisi puututtava tehokkaasti ennen ohjelmakauden loppua; toteaa, että tämän lisäksi niiden olisi toteutettava toimia pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi poistamalla tullien ulkopuoliset esteet;

19. kehottaa jäsenvaltioita, joissa EU:n rahoituksen hallinnointia on hajautettu vain rajoitetusti, siirtämään teknistä tukea ja pk-yritysten (myös mikroyritysten) paikallisia ja alueellisia tukijärjestelmiä koskevien hallinnollisten valmiuksien painopistettä paikallisviranomaisille, koska siten varmistetaan alueellisesti paremmin tasapainotetut tulokset ja käyttöasteet erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	24.5.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 3 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pascal Arimont, Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Steeve Briois, Rosa D’Amato, Iratxe García Pérez, Michela Giuffrida, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Sławomir Kłosowski, Andrew Lewer, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Jens Nilsson, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Stanislav Polčák, Julia Reid, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Ruža Tomašić, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Joachim Zeller
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Ivana Maletić, Miroslav Mikolášik, Sophie Montel, Dimitrios Papadimoulis, Tonino Picula, Maurice Ponga, Branislav Škripek, Davor Škrlec, Hannu Takkula, Damiano Zoffoli, Milan Zver

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	13.7.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	46 6 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Laura Agea, Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Mara Bizzotto, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Marian Harkin, Czesław Hoc, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Jan Keller, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Kostadinka Kuneva, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Javi López, Thomas Mann, Anthea McIntyre, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Daniela Aiuto, Deirdre Clune, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Zdzisław Krasnodębski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Csaba Sógor, Neoklis Sylikiotis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Isabella De Monte

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

ALDE

ECR

EFDD

ENF

PPE

S&D

Verts/ALE

Enrique Calvet Chambon, Martina Dlabajová, Marian Harkin, Yana Toom, Renate Weber

Arne Gericke, Czesław Hoc, Zdzisław Krasnodębski, Anthea McIntyre, Ulrike Trebesius

Laura Agea, Daniela Aiuto, Tiziana Beghin

Mara Bizzotto

David Casa, Deirdre Clune, Danuta Jazłowiecka, Dieter-Lebrecht Koch, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jérôme Lavrilleux, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Csaba Sógor, Romana Tomc

Guillaume Balas, Brando Benifei, Ole Christensen, Isabella De Monte, Elena Gentile, Agnes Jongerius, Jan Keller, Javi López, Edouard Martin, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Marita Ulvskog

Jean Lambert, Terry Reintke, Tatjana Zdanoka

GUE/NGL

Tania González Peñas, Kostadinka Kuneva, Patrick Le Hyaric, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis

Lampros Fountoulis

0	0

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö