MIETINTÖ vuosikertomuksesta Euroopan investointipankin rahoitustoiminnan valvonnasta 2015

5.4.2017 - (2016/2098(INI))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Nedzhmi Ali

Menettely : 2016/2098(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A8-0161/2017
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A8-0161/2017
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vuosikertomuksesta EIP:n rahoitustoiminnan valvonnasta 2015

(2016/2098(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin toimintakertomuksen 2015,

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin tilinpäätöskertomuksen vuodelta 2015 ja tilastokertomuksen vuodelta 2015,

–  ottaa huomioon vuoden 2015 kestävyyskertomuksen, vuoden 2015 kertomuksen Euroopan investointipankin EU:ssa toteuttamien toimien kolmeen pilariin perustuvasta arvioinnista sekä vuoden 2015 kertomuksen Euroopan investointipankin EU:n ulkopuolella toteuttamien toimien tuloksista,

–  ottaa huomioon tarkastuskomitean vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2015,

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankkiryhmän vuosikertomuksen 2015 petostentorjunnasta,

–  ottaa huomioon kertomuksen EIP:n avoimuuspolitiikan täytäntöönpanosta vuonna 2015 ja hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan raportin vuodelta 2015,

–  ottaa huomioon säännösten noudattamista valvovan EIP:n toimiston toimintakertomuksen 2015,

–  ottaa huomioon EIP-ryhmän toimintasuunnitelmat vuosiksi 2014–2016, 2015–2017 ja 2016–2018 ja EIP:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2014–2016,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15, 126, 174, 175, 208, 209, 271, 308 ja 309 artiklan, siihen liitetyn pöytäkirjan N:o 5 Euroopan investointipankin perussäännöstä sekä siihen liitetyn pöytäkirjan N:o 28 taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin työjärjestyksen,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankista (EIP) – vuosikertomus 2012[1], 30. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2013[2] ja 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankista (EIP) – vuosikertomus 2014[3],

–   ottaa huomioon EIP:n ulkoisista valtuuksista vuosiksi 2007–2013 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1080/2011/EU[4] sekä EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU[5],

–  ottaa huomioon kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta 11. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 670/2012[6] (Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheesta),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto – 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017[7],

–  ottaa huomioon 22. heinäkuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Työtä ja kasvua Euroopan tulevaisuuden hyväksi: kansallisten keskuspankkien rooli Euroopan investointiohjelman tukemisessa” (COM(2015)0361),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopassa investoidaan taas – Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimet” (COM(2016)0359),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2014 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) voimassaoloajan pidentämisestä sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemisestä (COM(2016)0597, SWD(2016)0297 ja SWD(2016)0298),

–  ottaa huomioon syyskuussa 2016 julkaistun EIP:n raportin Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) toiminnan arvioinnista,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 2/2016 ehdotuksesta asetukseksi ESIR-rahaston vahvistamisesta ja laajentamisesta,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 19/2016 ”EU:n talousarvion toteuttaminen rahoitusvälineiden avulla – ohjelmakaudelta 2007–2013 saatujen kokemusten hyödyntäminen”,

–  ottaa huomioon Ernst & Young -tilintarkastusyrityksen 8. marraskuuta 2016 tekemän asetuksen (EU) 2015/1017 (ESIR-asetus) soveltamista koskevan kertaluonteisen tarkastuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan komission, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan investointipankin syyskuussa 2016 tekemän kolmikantasopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen 22. heinäkuuta 2016 Euroopan investointipankin pääjohtajalle lähettämän kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0161/2017),

A.  ottaa huomioon, että EIP on perussopimuksen nojalla sitoutunut edistämään unionin yhdentymistä, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aluekehitystä tarkoitukseen kehitetyin investointivälinein, joita ovat lainat, pääomasijoitukset, vakuudet, riskinjakovälineet ja neuvontapalvelut;

B.  ottaa huomioon, että EIP on maailman suurin julkinen luotonantaja ja se toimii kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja tarjoaa asiakkailleen kilpailukykyisin ja edullisin ehdoin lainoja päämääränään tukea unionin politiikkoja ja hankkeita;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan investointirahaston (EIR) ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) olisi täydennettävä keskeisesti EIP:n toimia unionin erityisvälineenä, joka tarjoaa riskipääomaa ja vakuuksia ennen kaikkea pk-yritysten, unionin yhdentymisen ja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tueksi;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti laatii kolmenlaisia raportteja EIP:n toiminnasta: kertomus EIP:n rahoitustoiminnasta (jonka laativat talous- ja raha-asioiden valiokunta ja budjettivaliokunta), kertomus EIP:n rahoitustoiminnan valvonnasta (jonka laatii talousarvion valvontavaliokunta) ja kertomus ESIR-rahaston täytäntöönpanosta (jonka laativat talous- ja raha-asioiden valiokunta ja budjettivaliokunta);

Ε.  ottaa huomioon, että EIP:n sopimuslausekkeisiin ja myös EIP-ryhmän ja sen kumppaneiden keskinäisiin sopimuksiin sisältyy suojatoimia petosten, myös veropetosten ja rahanpesun, ja terrorismiriskien rahoituksen varalle; ottaa huomioon, että EIP:n on vaadittava, että sen kumppanit noudattavat kaikkea sovellettavaa lainsäädäntöä; ottaa huomioon, että EIP voi vaatia due diligence -prosessin tulosten perusteella, että olisi otettava käyttöön sopimuksia täydentäviä, erityisiä avoimuutta ja eheyttä koskevia määräyksiä;

F.  ottaa huomioon, että EIP osallistuu Eurooppa 2020 -strategian ja lippulaiva-aloitteiden täytäntöönpanoon varmistaen, että julkisia investointeja käytetään rahoitusmarkkinoiden puutteiden korvaamiseen tai korjaamiseen, ja ottamalla käyttöön uusia unionin talouskasvun ja työpaikkojen luomisen vetureita;

G.  ottaa huomioon, että EIP:n varainhankinnan katalysoiva vaikutus on keskeisellä sijalla, kun määritetään unionin tason lisäarvoa ja varmistetaan, että unioni säilyttää globaalin johtoasemansa ja asemansa maailmanluokan talousvaltana kilpailukyvyn, innovoinnin, infrastruktuurin ja houkuttelevuuden suhteen;

H.  ottaa huomioon, että EIP:n investoinneista syntyy taloudellinen kannustinpaketti, jonka ansiosta unionilla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet säilyttää houkuttelevuutensa ja varautua globaalin talouskilpailun haasteisiin;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan investointiohjelma on osa laajempaa strategiaa, jonka avulla on tarkoitus kääntää julkisten ja yksityisten investointien kielteinen suuntaus siten, että käyttöön otetaan uutta ja yksityistä reaalitalouteen kohdistettavaa rahoituslikviditeettiä, jolla vahvistetaan koko unionissa pitkän aikavälin strategisia ja kestäviä investointeja;

J.  ottaa huomioon, että EIP:n perustamien ja edistämien rahoitusvälineiden määrä kasvaa ja niiden kirjo ulottuu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista arvopaperistamiseen; ottaa huomioon, että näihin välineisiin sisältyy riski siitä, että tappiot sosialisoidaan ja voitot yksityistetään;

K.  ottaa huomioon, että unionin ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin kohdennettavan EIP:n rahoituksen ensisijainen tehtävä on tukea unionin ulkoisia tavoitteita samalla, kun lisätään unionin näkyvyyttä ja edistetään sen arvoja sekä kolmansien maiden vakauden säilymistä;

L.  toteaa, että jatkuvaa huomiota olisi kiinnitettävä EIP:n toimintapolitiikkaan ja hallintoon liittyvien parhaiden käytäntöjen kehittämiseen sekä hyvään hallintoon ja avoimuuteen;

M.  katsoo, että EIP:n olisi säilytettävä AAA-luottoluokitus, josta on erittäin paljon hyötyä sen liiketoimintamallille, ja vakaalla pohjalla oleva sijoitussalkku, joka perustuu kestäviin investointihankkeisiin, joihin ESIR-rahaston varoja käytetään;

N.  toteaa, että EIP ei ole vielä ryhtynyt kaikkiin tarvittaviin toimiin vastatakseen parlamentin suosituksiin ja kehotuksiin, joita tämä on esittänyt päätöslauselmissaan EIP:n vuosikertomuksista aikaisemmilta vuosilta;

EIP:n investointipolitiikan kestävyyden vahvistaminen

1.  panee merkille, että vuonna 2015 allekirjoitettujen, toimia koskevien sopimusten arvo oli 77,5 miljardia euroa (77 miljardia euroa vuonna 2014), josta 69,7 miljardia euroa kohdennettiin jäsenvaltioissa toteutettaviin toimiin ja 7,8 miljardia euroa unionin ulkopuolella toteutettaviin toimiin;

2.  panee tyytyväisenä merkille EIP:n vuosikertomukset vuodelta 2015 ja niissä esitetyt EIP:n saavutukset sekä pyrkimykset parantaa raportointia EIP:n osuuksista (tai täydentävyydestä) ja sen tuloksista;

3.  palauttaa mieliin parlamentin pyynnön kattavammasta ja yhdenmukaistetummasta vuosikertomuksesta, jotta EIP:n toimista yleisesti ja lainanantoprioriteeteista saataisiin laadultaan parempi yleiskuva ja jotta sitä voitaisiin arvioida paremmin; kehottaa EIP:tä kehittämään edelleen ja tarjoamaan tietoja toimiensa todellisista ja saavutetuista taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista ja lisäarvosta jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolella;

4.  tähdentää, että kaikessa EIP:n rahoitustoiminnassa on seurattava ja vakaasti noudatettava unionin yleistä strategiaa ja poliittisia painopistealueita, jotka on määritelty Eurooppa 2020 -strategiassa, kasvu- ja työllisyyssopimuksen rahoitusvälineessä ja kasvu- ja työllisyyssopimuksessa, ja toteaa, että hankkeiden valinnassa on noudatettava taloudellista, sosiaalista ja rahoituksen vaikuttavuutta sekä ympäristövaikutusta koskevia kriteerejä, jotta varmistetaan EU:n politiikan johdonmukainen toteuttaminen;

5.  korostaa, että on tärkeää esitellä konkreettisia ja ytimekkäitä tuloksia siitä, miten EIP:n ulkoiset investoinnit ovat edistäneet EU:n painopisteiden saavuttamista ja valmiuksien kehittämistä alueilla;

6.  kannustaa voimakkaasti EIP:tä jatkamaan pyrkimyksiään korjata investointeihin ja markkinoihin liittyvät ja alakohtaiset puutteet ja investoida hankkeisiin ja toimiin, joilla on todellista lisäarvoa unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisäämisen, investointiympäristön vahvistamisen, työllisyyden parantamisen ja koko unionin kestävän kasvun näkökulmasta;

7.  palauttaa mieliin, että talouden elpymisen, kestävän kasvun ja yhteenkuuluvuuden vahvistamisen tukeminen on ensisijainen tavoite ja että EIP:n olisi ennakoitava paremmin rakennemuutoksia, etenkin niitä, jotka liittyvät Euroopan uudelleenteollistamiseen ja tietopohjaiseen ja digitaaliseen talouteen, jotta luotaisiin uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja innovointia, edistettäisiin kiertotaloutta ja käytettäisiin uusiutuvia energialähteitä paremmin ympäristöön, ilmastoon ja energiapolitiikkaan liittyvien tavoitteiden mukaisesti; korostaa, että uudelleenteollistamisprosessi on toteutettava pitämällä mielessä tarve luoda laadukkaita työpaikkoja ja toisaalta myös Euroopan talouden erilaiset tilanteet, ottaen kuitenkin aina huomioon ympäristöasiat sekä työntekijöiden ja kansalaisten terveyden suojelu;

8.  on sitä mieltä, että EIP:n olisi kiinnitettävä systemaattisesti huomiota keskipitkän ja pitkän aikavälin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin, erityisesti valtioidenvälisiä näkökohtia ajatellen, arvioidessaan investointitoimia ja rahoituspäätöksiään; pitää välttämättömänä, että EIP investoi alue- tai unionitasolla lisäarvoa luoviin sekä suurempiin että pienempiin kestäviin hankkeisiin, joilla on merkitystä järjestelmän kannalta;

9.  katsoo myös, että rahoitettujen hankkeiden moitteettomuutta ei pitäisi arvioida ainoastaan taloudellisesta näkökulmasta vaan myös ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden kannalta sekä ajatellen kyseisten hankkeiden poliittista, valtioidenvälistä tai alueellista merkitystä; palauttaa mieliin, että keskeisenä periaatteena on pidettävä edelleen EIP:n lainanannon priorisointia hankkeisiin, jotka ovat selkeästi ja kestävällä tavalla toteutettavissa ja joilla on selvä ja kestävä vaikutus kasvuun ja työllisyyteen;

10.  toteaa, että EIP on keskeinen toimija, jota tarvitaan, kun elvytetään unionin taloutta sekä jäsenvaltioiden työllisyyttä ja kasvua sekä optimoidaan käytettävissä olevien rahoitusresurssien vaikuttavuutta ja lisäarvoa uusiutuvien välineiden avulla, etenkin takuurahastojen kerrannaisvaikutuksen ja vipuvaikutuksen kautta;

11.  katsoo, että unioni tarvitsee sopeutumiskykyistä, kestävää ja vakaata rahoitusstrategiaa, jolla nopeutetaan talouskasvua, lisätään työllistymismahdollisuuksia ja autetaan tiettyjä talouden sektoreita ja heikommin kehittyneitä alueita saamaan toisten etumatka kiinni; palauttaa mieliin, että erityisesti pitkällä aikavälillä on tarpeen keskittyä muutoshakuisiin, tuottaviin investointeihin ja vahvistaa alkutuotantoa, tutkimusta, infrastruktuuria ja työllisyyttä; katsoo, että hankkeet olisi valittava niiden omien ansioiden perusteella ja sen perusteella, millaista lisäarvoa ne tuovat koko EU:lle, ja vaikuttavan lisäarvon perusteella, vaikka niiden riskiprofiili olisi korkeampi;

12.  muistuttaa tässä mielessä, että olisi julkistettava lisätietoja EIP:n lainoillaan suoraan tai välillisesti rahoittamien yksittäisten hankkeiden nimenomaisesta luonteesta ja erityisesti niiden tuottamasta lisäarvosta sekä odotetuista vaikutuksista kunkin jäsenvaltion talouteen;

13.  muistuttaa, että parlamentti toivoisi, että määritellään tasapainoinen strategia, jossa hankkeet ja investoinnit jakautuisivat maantieteellisesti dynaamisesti, oikeudenmukaisesti ja avoimesti jäsenvaltioiden kesken, ottaen huomioon, että vähemmän kehittyneisiin maihin ja alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota; toteaa, että 73 prosenttia EIP:n lainoista vuonna 2015 (51 miljardia euroa) keskittyy kuuteen jäsenvaltioon, mikä osoittaa, että investointimahdollisuuksia ei pystytä hyödyntämään yhtäläisesti kaikissa jäsenvaltioissa eikä kaikilla alueilla;

14.  tukee EIP:n aloitteita, joilla tarjotaan käytännön tasolla yhteistä teknistä tukea hallintoviranomaisille ja rahoituksen välittäjille, myös kohdennetun fi‑compass‑koulutuksen kautta;

15.  kehottaa EIP:tä tiedottamaan tehokkaammin käytettävissä olevista rahoituslähteistä ja ‑välineistä mahdollisille sidosryhmille ja yksityisille sijoittajille sekä saavutetuista tuloksista kansalaisille;

16.  kehottaa EIP:tä ja komissiota parantamaan tiedotusta rahoitusmahdollisuuksistaan ja tehostamaan tuki- ja neuvontatoimintaansa, jotta voidaan lisätä paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja pk-yritysten hankkeiden rahoittamista sekä yksinkertaistaa mahdollisuutta saada EIP:n rahoitusta ja yhdistää tuki lainoihin ja rahoitusvälineisiin; kehottaa komissiota tukemaan mahdollisille edunsaajille tarkoitettujen koulutusohjelmien kehittämistä antamalla hallintoviranomaisille merkittävämmän roolin lopullisten edunsaajien informoinnissa, opastuksessa ja neuvonnassa;

17.  pitää välttämättömänä, että EIP säilyttää AAA-luokituksensa, jotta se saisi kansainvälisten pääomamarkkinoiden rahoitusta parhain mahdollisin lainaehdoin ja voisi siirtää hyödyn eteenpäin investointistrategiassaan ja lainaehdoissaan; kehottaa EIP:tä kehittämään riskikulttuuriaan, jotta se parantaisi vaikuttavuuttaan ja toimiensa ja unionin eri politiikkojen täydentävyyttä ja yhteisvaikutusta;

18.  on hyvin huolestunut yleisesti korkeammista kustannuksista ja maksuista, jotka liittyvät EIP:n ja EIR:n hallinnoimien varojen täytäntöönpanoon tarkoitettuihin yhteistyössä hallinnoituihin rahoitusvälineisiin; toteaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin toi nämä tiedot julki erityiskertomuksessa nro 19/2016: ”EU:n talousarvion toteuttaminen rahoitusvälineiden avulla – ohjelmakaudelta 2007–2013 saatujen kokemusten hyödyntäminen”; kehottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta toteuttamaan vastaavanlaisen tarkastuksen nykyiseltä kaudelta;

Miten valvotaan EIP:n vaikutusta keskeisten yhteiskuntapoliittisten kysymysten alalla

19.  korostaa EIP:n unionissa vuonna 2015 toteuttamien toimien tuloksista ja vaikutuksesta annettua kertomusta, jossa perustana on käytetty kolmen pilarin arviointimenetelmää: siinä arvioidaan odotettuja tuloksia, seurataan nykyisten tulosten toteutusta ja mitataan neljän tärkeimmän julkisen politiikan tavoitteiden vaikutusta: innovointi ja taidot (22,7 prosenttia EIP:n allekirjoittamista sopimuksista vuonna 2015, yhteensä 15,8 miljardia euroa), pk-yritysten ja mid cap -yritysten rahoitus (28,5 prosenttia allekirjoitetuista sopimuksista, 19,8 miljardia euroa), infrastruktuuri (24,5 prosenttia, 17,1 miljardia euroa) ja ympäristö (24,3 prosenttia, 16,9 miljardia euroa); panee merkille, että kertomukseen on sisällytetty joitakin allekirjoitettuihin sopimuksiin perustuvien uusien toimien tuotoksia ja tuloksia, jotta on voitu kuvata odotettuja tuloksia; toteaa kuitenkin, että kertomus ei sisällä lainkaan tietoa seurattavista nykyisistä tuloksista eikä saavutetuista vaikutuksista;

20.  pitää valitettavana, että vuoden 2015 vuosikertomuksessa EIP:n unionin sisäisistä toimista ei ole minkäänlaista tietoa pankkioperaatioiden odotetuista ja saavutetuista tuloksista ja siitä, miten kaksi monialaista toimintapoliittista tavoitetta on saavutettu; on huolestunut siitä, että vuonna 2015 EIP ei saavuttanut odotettua 30 prosentin tasoa yhteenkuuluvuuteen tehdyissä investoinneissa (EU:n sisäisissä toimissa saavutettiin 25,2 prosenttia) ja että ennustettu taso vuodeksi 2016 (27 prosenttia) on alle 30 prosentin tavoitteen; kehottaa voimakkaasti EIP:tä palauttamaan taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus ensisijaiseksi julkisen politiikan tavoitteeksi ja aloittamaan yksitulkintainen raportointi sen täytäntöönpanosta;

21.  pitää valitettavana myös sitä, että kolmen pilarin menettelyn päivittäminen vastaamaan ESIR-asetuksen vaatimuksia ei ole johtanut siihen, että EIP:n raportointia EU:n sisäisistä toimista olisi yhdenmukaistettu EU:n ulkopuolisia toimia koskevan raportoinnin kanssa, eikä siihen, että EU:n sisäisistä saavutetuista konkreettisista tuloksista olisi annettu analyyttisiä ja kattavia tietoja; pyytää tuomaan julki lisää hankekohtaista tietoa mahdollistamalla julkinen pääsy kolmeen pilariin perustuvaa arviointia ja tulosmittauskehystä koskeviin hankkeiden arviointiasiakirjoihin;

22.  korostaa, että kunnianhimoista investointistrategiaa on tuettava selkein valvonta- ja raportointivälinein, joiden avulla voidaan varmistaa tuloksellisuuden hallinta;

23.  kehottaa EIP:tä panemaan jatkuvasti painoarvoa tuloksellisuuden valvonnalle tuloksellisuusarviointien ja vaikutusten todistamisen muodossa; kannustaa EIP:tä jatkamaan seurantaindikaattoreidensa määrittelyä, etenkin täydentävyyttä koskevien indikaattoreiden määrittelyä, arvioidakseen vaikutusta hankesuunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja antaakseen hallintoneuvostolle riittävästi tietoa odotetusta vaikutuksesta, etenkin unionin politiikkojen toteutumisen suhteen;

24.  myöntää, että kasvavan salkun ja erilaisen hankevalikoiman valvonta on monimutkaista, samoin kuin indikaattoreiden yleinen hallinnointi; kehottaa EIP:tä pyrkimään entistä voimakkaammin varmistamaan asianmukainen valvonta;

25.  kannustaa EIP:tä olemaan ennakoivampi jäsenvaltioita kohtaan, jotta laajojen investointihankkeiden valmistelussa voitaisiin tarjota palveluja valmiuksien parantamiseksi ja neuvontapalveluja suoraan todellisille edunsaajille kehittämällä yhteistyötä mukana olevien kansallisten tai hajautettujen viranomaisten tai kansallisten kehityspankkien kanssa;

Pk-yritysten rahoitusmallit

26.  huomauttaa, että EIP on maailmanlaajuisesti vastuussa unionin globaalista houkuttelevuudesta ja sen on edistettävä vastuita suotuisamman investointi-ilmapiirin luomiseksi liike-elämän toimijoille ja yrityksille;

27.  toteaa, että pk-yritykset ja mid cap -yritykset ovat keskeisessä asemassa unionin ja yksittäisten jäsenvaltioiden taloudessa työllisyyden ja kasvun edistämisessä; tukee EIP:n toimia sen tehostaessa tukeaan kaikenlaisille pk-yrityksille (aloittavat yritykset, nuoret yritykset, mikroyritykset, keskisuuret yritykset, yritysryppäät) kohdentaen huomiota uusiin liiketoimintamalleihin, joilla on suuri potentiaali työpaikkojen luomisessa nuorille; kehottaa tässä yhteydessä ryhtymään tarvittaviin toimiin, joilla kyetään takaamaan pk-yrityksiä koskevan aloitteen täysimääräinen täytäntöönpano;

28.  panee merkille, että EIP:n tuki pk-yrityksille oli noin 36,6 prosenttia sen rahoituksesta vuonna 2015 ja se johti 39,7 miljardin euron vipuvaikutukseen pk-yritysten rahoituksessa ja tuki 5:tä miljoonaa työpaikkaa;

29.  suhtautuu myönteisesti EIR:n pyrkimyksiin saada pk-yrityksiä koskeva aloite toimimaan nykyisissä kuudessa maassa (Espanja, Italia, Bulgaria, Suomi, Romania, Malta), joiden odotetaan hyötyvän noin 8,5 miljardin euron uusista lainoista, jotka myönnetään pk‑yrityksille suotuisin ehdoin; kehottaa jäsenvaltioita toimeenpanemaan pk-yrityksiä koskevan aloitteen laajemmassa mittakaavassa, kun otetaan huomioon, että sen avulla voidaan pienentää rahoituksen välittäjiin kohdistuvaa riskiä; suhtautuu sen vuoksi myönteisesti komission ehdotukseen pidentää pk-yrityksiä koskevaa aloitetta vuoteen 2020 saakka; korostaa kuitenkin, että pk-yrityksiä koskevalla aloitteella olisi oltava keskeisempi asema, koska pk-yritysten rahoittaminen on olennaista kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi unionissa erityisesti talous- ja finanssikriisin jälkeisenä aikana; kehottaa EIP:tä valvomaan ja parantamaan arvopaperistamisvälineiden käyttöä; kehottaa lisäksi parantamaan EIP:n viestintäkäytäntöjä ja pk-yrityksiä koskevan aloitteen hallinnollisia ehtoja; kehottaa EIR:ää julkaisemaan kertomuksen, jossa selvitetään ohjelman tulokset ja puutteet;

30.  panee tyytyväisenä merkille uudet EIP:n ja komission välillä sovitut välineet, joihin kuuluu energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline (PF4EE), pk-yrityksiä koskeva aloite ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevat rahoitusvälineet ja joiden odotetaan tukevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista; panee merkille EIR:n toiminnan ja etenkin COSMEa (yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelma) koskevat rahoitusvälineet ja InnovFinin yhteydessä toteutetut toimet, joille myönnettiin ESIR-rahoitusta vuonna 2015, kun EIR:n takaamien lainojen määrä kaksinkertaistettiin;

31.  kehottaa EIP:tä korottamaan toimiensa riskiprofiilia etenkin, kun se tukee riskejä ottavia tai taloudellisesti epäedullisessa asemassa tai epävakailla alueilla toimivia pk-yrityksiä; katsoo myös, että pk-yritykset ja rahoituksen saanti on jatkuva ja pitkäaikainen tavoite, johon pitää pyrkiä ja jota pitää tehostaa entisestään;

Innovointi

32.  tukee kaikkia markkinalähtöisen innovoinnin, sosiaalisen kehityksen ja ympäristönsuojelun kannustimia, joilla ylläpidetään näin talouskasvua ja resurssien järkevää käyttöä; tukee kannustimia, jotka edistävät unionin pyrkimyksiä tulla tietoon perustuvaksi, digitaaliseksi kiertotaloudeksi ja säilyttää kilpailukykynsä;

33.  panee merkille, että EIP rahoittaa jo nyt unionin turvallisuusyritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja, joissa on kyse siviilialan teknologiasta ja kaksikäyttöteknologiasta; katsoo, että kaksikäyttöteknologian osalta EIP:n olisi ensisijaisesti tuettava kyseisiä investointeja, joiden perustana on niiden myyminen siviilikäyttöön tarkoitetuissa sovelluksissa – tällaisia EIP:n hankkeita sisältyy jo tutkimus- ja kehitysinvestointeihin, joita tehdään ilma-alusten ja avaruuskaluston alalla, tutkajärjestelmien alalla, kyberturvallisuuden ja pilvipalvelujen turvallisuuden alalla ja mikroelektroniikan ja rokotusten alalla;

34. toteaa, että innovaatiohankkeille myönnetyt lainat ylsivät vuonna 2015 ennätykselliseen 18,7 miljardiin euroon, ja pitää tervetulleena sitä, että EIP antaa enemmän painoarvoa innovaatioihin tehtäville sijoituksille;

35.  panee merkille, että jatkamalla tukeaan siviilialan teknologialle ja kaksikäyttöteknologialle EIP voisi tukea enemmän unionin turvallisuussektoria sen vahvistetun oikeuskehyksen perusteella; toteaa tähän sisältyvän toimia, joille on myönnetty ESIR-tukea;

Infrastruktuuri

36.  kehottaa EIP:tä tukemaan edelleen infrastruktuuriagendaa, joka perustuu tehokkaisiin yhteisen edun hankkeisiin liikenne- ja energia-aloilla, omilla varoillaan ja panemalla täytäntöön velkarahoitusvälineet Verkkojen Eurooppa -välineen kautta, ottaen samalla huomioon niiden yhteensopivuuden ympäristö- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden ja aluekehitystavoitteiden kanssa; kehottaa EIP:tä kehittämään uusia rahoitusvälineitä infrastruktuurien ja hankkeiden toteuttamiseksi makroalueellisten strategioiden puitteissa;

37.  on tyytyväinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota koskevien tavoitteiden rahoitustasoon (17 634 miljardia euroa) sekä maaseudun ja kaupunkien elpymistä koskevien tavoitteiden rahoitustasoon (5 467 miljardia euroa) ja suosittelee niiden säilyttämistä; pitää tätä rahoitusta koheesiopolitiikan sekä rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) olennaisena täydentäjänä; korostaa, että hallintoviranomaisten kanssa on käytävä säännöllistä vuoropuhelua, jotta välineiden välille luodaan synergiaa ja täydentävyyttä;

38.  kehottaa EIP:tä, komissiota ja kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia yhdessä kansallisten kehityspankkien ja -laitosten kanssa vahvistamaan yhteistyötään luodakseen enemmän synergioita ERI-rahastojen sekä EIP:n rahoitusvälineiden ja lainojen välillä ja vähentämään hallinnollista rasitusta, yksinkertaistamaan menettelyjä, lisäämään hallinnollisia valmiuksia, vauhdittamaan alueellista kehitystä ja koheesiota ja parantamaan tietoisuutta ERI- ja EIP-rahoituksesta; katsoo, että saatavilla on vain vähän tietoa EIP:n rahoituksen yhdistävästä toiminnasta koheesiopolitiikan hankkeissa ja ohjelmissa; pyytää EIP:tä toimimaan tavalla, jota sen asema julkisena laitoksena edellyttää, ja pyrkimään kaikin tavoin vastuuvelvollisuuteen, avoimuuteen ja näkyvyyteen moniselitteisyyden välttämiseksi; kehottaa EIP:tä kehittämään viestintätoimia, jotka koskevat sen toimintamuotoja, myös neuvontatoimintaa, jotta kaikilla hallintoelimillä ja kaikilla edunsaajilla on mahdollisuus hyötyä ohjelmista;

39.  korostaa, että rahoitusvälineiden käytön lisääminen koheesiopolitiikassa edellyttää, että Euroopan parlamentti valvoo entistä tiukemmin EIP:n toimintaa ja voi siten myös paremmin arvioida EIP:n aseman vaikutuksia ja seurauksia;

40.  pyytää jäsenvaltioita hyödyntämään täysin niille osoitettuja ERI-rahastoja ja täydentävää rahoitusta täydentäen näin EIP:n lainoja ja rahoitusvälineitä; pyytää lisäksi yhdistämään tukia enemmän ja paremmin EIP:n rahoituksen kanssa, jotta voidaan hyödyntää paremmin ERI-rahastojen vipuvaikutusta; kehottaa EIP:tä johtamaan tätä prosessia, sillä EIP:llä on asiantuntemus ja vastuu suhteessa osakkaisiin, mikä auttaa sitä varmistamaan tuoton investoinneilleen;

41.  kehottaa EIP:tä lisäämään taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon sekä kaupunkihankkeisiin suunnattua rahoitustaan samalla kun jatketaan perinteisten ja innovatiivisten alojen tukemista unionissa; vaatii lisäksi kehittämään erityisiä rahoitusvälineitä makroalueellisia strategioita koskevien hankkeiden toteuttamisen tukemiseksi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa;

Investoinnit ympäristöön ja ilmastoon

42.  kannustaa EIP:tä keskittämään ilmastotoimensa monialaisten hankkeiden kestävyyteen ottaen huomioon COP21-kokouksessa asetetut tavoitteet sekä tukemaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä ja resurssitehokkuutta; panee merkille, että uusiutuvia energialähteitä rahoitettiin 3,4 miljardilla eurolla;

43.  kehottaa EIP:tä arvioimaan uudelleen kaasuinfrastruktuurihankkeille osoittamaansa erityishuomiota, erityisesti siksi, että kaasun kysyntä vähenee Euroopassa ja samalla suunnitellaan laajoja hankkeita uusien putkistojen ja LNG-terminaalien rakentamiseksi; on huolestunut siitä, että EIP:n investoinnit kaasuinfrastruktuuriin voivat johtaa hukkainvestointeihin;

44.  pitää välttämättömänä jatkaa kestävien vihreiden hankkeiden markkinoiden kehittämistä edistämällä ennen kaikkea kiertotalouden luontia ja etenkin vihreiden joukkovelkakirjalainamarkkinoiden kehittämistä;

EIP:n osallistuminen yleisten asioiden hallintaan

45.  panee merkille, että ulkoisten valtuuksien määrä kasvoi 10 miljardista eurosta 27 miljardiin euroon (lisättynä valinnaisella 3 miljardin euron määrällä); pitää tärkeänä pitää johdonmukaisesti kiinni siitä, että nämä valtuudet sopivat yhteen unionin ulkoisten toimien kanssa, erityisesti kansalaisoikeuksien kunnioittamisen näkökulmasta rahoitusta vastaanottavissa maissa; toistaa pyynnön, jonka se esitti tilintarkastustuomioistuimelle ja jossa se pyysi laatimaan erityiskertomuksen unionin toimien ja EIP:n ulkoisen lainatoimien ja niiden tulosten yhteensopivuudesta;

46.  on tyytyväinen siihen, että EIP on mukautunut nopeasti kansainvälisiin haasteisiin; kehottaa EIP:tä tukemaan edelleen unionin ulkoista toimintaa ja hätäapua, kun on kyse globaaleista muuttoliikehaasteista, ja ottamaan tässä huomioon kehitysnäkökohdat ja edistämään talouden sietokykyä;

ESIR-rahaston lisäarvon ja täydentävyyden seuranta

47.  panee merkille, että ESIRillä pyritään ottamaan EIP:n kautta käyttöön vuoteen 2018 mennessä yhteensä 315 miljardia euroa lisäinvestointien ja uusien hankkeiden toteuttamiseksi reaalitaloudessa; toteaa, että on hyväksytty 97 infrastruktuuri- ja innovointihanketta ja 192 pk-yritysten rahoitussopimusta, joihin odotetaan yhteensä 115,7 miljardin euron investointeja;

48.  myöntää, että ESIR-rahaston käyttöönotto on aiheuttanut nopeita muutoksia EIP:n profiiliin ja liiketoimintamalliin prosessien sekä allekirjoitusten ja sopimusten valvonnan osalta;

49.  panee merkille, että hyödyntääkseen täysin lisääntynyttä riskinkantokykyä EIP-ryhmä kehittää paraikaa erilaisia uusia tuotteita, jotka mahdollistavat suurempien riskien ottamisen (etuoikeudeltaan huonommat velat, oman pääoman muotoinen rahoitus, riskinjako pankkien kanssa), ja se on tarkistanut luottoriskipolitiikkaansa ja tukikelpoisuuksia lisätäkseen joustavuutta; toteaa, että ESIR-rahaston tuen ansiosta EIP:n tuki innovatiivisille yrityksille tai infrastruktuurihankkeille lisääntyy; katsoo, että EIP voi tukea useampia tällaisia riskihankkeita vaarantamatta moitteettoman hallinnon periaatteita;

50.  toteaa, että muihin EIP:n nykyisiin rahoitusvälineisiin verrattuna ESIR-rahaston tavoite on määritellä erityiset, todella innovatiiviset ja riskipitoisemmat hankeprofiilit uusien yksityisen sektorin kumppaneiden kanssa, ja toteaa, että samalla valittujen hankkeiden täytäntöönpanosta saadaan huomattavaa rajat ylittävää eurooppalaista lisäarvoa ja sillä edistetään tehokkaasti unionin tämänhetkisiä yhteisiä poliittisia tavoitteita;

51.  toteaa, että ESIR-rahasto on markkinaperusteinen väline; muistuttaa kuitenkin, että kaikkien jäsenvaltioiden on kehitettävä tarkoituksenmukaiset valmiudet sen käyttämiseen;

52.  katsoo, että ESIR-hankkeiden täytäntöönpanossa on sovellettava mahdollisimman laajaa maantieteellistä toiminta-aluetta, jotta edistettäisiin yhteenkuuluvuuden ja kestävyyden tavoitteita; kehottaa EIP:tä korjaamaan ESIR-rahaston salkun nykyisen maantieteellisen epätasapainon, joka voidaan panna merkille unionissa, ja alueellisen keskittymisen nk. infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunassa ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevassa osiossa (SMEW) siten, että se lisää neuvontapalvelujaan hankkeita kehittäville jäsenvaltioille ja teknistä tukeaan Euroopan investointineuvontakeskuksen kautta ja tutkii, voidaanko ESIR-rahaston kautta tukea saavien alojen määrää laajentaa tai hankkeiden lajia ja kokoa mukauttaa paremmin jäsenvaltioiden markkinoiden tarpeita vastaavaksi;

53.  pyytää EIP:tä tarkastelemaan valintamenettelyissä huolellisesti hankkeiden todellista lisäarvoa ja uutta dynamiikkaa sekä niiden kerrannaisvaikutusta, joka saattaa olla hankkeissa eri tasolla, etenkin aloilla, jolla EIP tai EIR eivät ole aiemmin sitoutuneet, kun on kyse markkinahäiriöistä tai epätyydyttävistä investointitilanteista;

54.  panee merkille, että velkarahoitus vaihtelee hankkeissa ennen kaikkea niiden mittakaavan, monimutkaisuuden ja sen mukaan, miten tärkeät alakohtaiset haasteet korreloivat lopullisten edunsaajien odotusten kanssa, kun julkisista varoista on pulaa; katsoo, että keskimääräisen vipuvaikutuksen olettamaa x 15 voidaan mitata ainoastaan investointikierroksen päättyessä ottaen huomioon alan erityispiirteet; katsoo myös, että toimien vaikuttavuutta on arvioitava sekä mahdollisten rahoitusvälineiden suhteen että mitattavissa olevien tulosten suhteen;

55.  kehottaa EIP:tä kiinnittämään erityistä huomiota täydentävyysperiaatteeseen ja toimittamaan asiaankuuluvaa kvalitatiivista hallintotietoa ESIR-rahaston ilmoitettujen tavoitteiden toteutumisesta niin, että osoitetaan niiden tosiasiallinen täydentävyys ja vaikutus viitearvoihin nähden, mutta myös siten, että otetaan huomioon ESIR-rahaston keston jatkaminen vuoden 2017 jälkeen;

56.  pitää yksityisen pääoman käyttöönoton kannalta tärkeänä sitä, että EIP poistaa sijoittajilta joitakin mahdollisten hankkeiden riskeistä; kehottaa lisäksi EIP:tä sekä vahvistamaan ESIR-rahaston houkuttelevuutta ja näkyvyyttä investointisuuntaviivoissa että rahoittamaan hankkeita kehittämällä tehokkaampia toimia, joilla lisätään tietoisuutta mahdollisten yksityisten sijoittajien keskuudessa;

57.  panee merkille, että ESIR on (pk-yrityksiä koskevan osion kautta) tärkeä pk-yritysten lisärahoitusväline, sillä ESIR-rahaston kolmen vuoden aikana aktivoimasta kokonaisrahoituksesta 75 miljardia euroa kohdennetaan pk-yrityksille EIP:n ja EIR:n luotonantovalmiuksien ohella;

58.  kehottaa komissiota perustamaan ESIR-rahaston yhteyteen pysyvän eurooppalaisen takuuohjelman helpottamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja parantamaan eurooppalaisiin takuujärjestelmiin perustuvien takuiden ja luottotuotteiden kehittämistä;

59.  kehottaa EIP:tä hyödyntämään ESIR-rahaston tarjoamaa tilaisuutta ja lisäämään rahoitusta pienimuotoisiin, verkon ulkopuolisiin hajautettuihin uusiutuvan energian hankkeisiin, joihin voivat osallistua kansalaiset ja yhteisöt, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta muista lähteistä;

60.  panee myös merkille, että EIP:n erityiset toimet ovat lisääntyneet määrällisesti ESIR‑rahaston ensimmäisen käyttöönottovuoden jälkeen, mikä ilmentää EIP:n varovaisessa riskikulttuurissa ja luotonantopolitiikassa tapahtunutta kehitystä;

61.  kehottaa painokkaasti kehittämään vastuullisuuden edistämiseksi investointeja, joilla pyritään tuloksiin ja joita investointikomitea arvioi säännöllisesti indikaattoreiden tulostaulun avulla määritelläkseen hankkeet, jotka on kohdennettu hyvin ottaen huomioon kasvun ja työllisyyden tavoitteet, ja saadakseen puolueettoman kuvan hankkeiden täydentävyydestä, lisäarvosta ja johdonmukaisuudesta unionin ja EIP:n perinteisten toimien kanssa; kehottaa EIP:tä tuomaan julki tietoja siitä, miten ESIR-rahaston takuusta hyötyneet hankkeet ovat menestyneet, kun niitä mitataan ESIR-rahaston indikaattoreiden tulostaulun perusteella;

62.  panee merkille, että tulevaisuudessa EIP keskustelee edelleen avoimesti parlamentin yksikköjen kanssa lisäjärjestelyistä, joita voitaisiin suunnitella, jotta vuoropuhelu parlamentin ja EIP:n välillä olisi paremmin jäsenneltyä ja vähemmän hajanaista; toteaa, että EIP ja parlamentti pyrkivät paraikaa tekemään nopeasti ESIR-rahastoa koskevan muodollisen sopimuksen, jossa määrätään kaikesta ESIR-rahastoon liittyvästä tiedonvaihdosta, myös neuvostolle ja parlamentille toimitettavasta ESIR-rahastoa koskevasta vuosikertomuksesta;

EIP:n avoimuuden, vastuuvelvollisuuden, eheyden ja sisäisen valvonnan vahvistaminen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien parantamisen ennakkoedellytyksenä

63.  katsoo, että EIP:n taloudellisen roolin vahvistaminen, sen lisääntyneet investointivalmiudet ja unionin talousarvion käyttö EIP:n toimien takauksessa on yhdistettävä suurempaan avoimuuteen ja lisääntyneeseen vastuuvelvollisuuteen, jotta taattaisiin sen toimintojen, hankkeiden valinnan ja rahoitusprioriteettien todellinen julkinen valvonta;

64.  kehottaa EIP:tä päivittämään säännöllisesti toiminnan riskikartoituksensa ja mukauttamaan riskikulttuuriaan nykyisiin liiketoimintamalleihinsa sekä lisäämään salkussaan ESIR-rahastoon liittyvien uusien välineiden, muiden välineiden, investointijärjestelyjen ja riskinjakovälineiden toteuttamiseen liittyviä osuuksia; kehottaa lisäksi EIP:tä tässä yhteydessä sisällyttämään riskikartoitukseensa myös muut kuin rahoitukseen liittyvät ulottuvuudet, kuten sosiaalinen ja/tai ympäristöllinen lisäarvo; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että EIP:n noudattaa varovaisen riskinottohalun politiikkaa voidakseen valvoa riskejä ja niiden alkuperää, aiheuttajia ja hallintaa paremmin; palauttaa mieliin, että on kehitettävä yksi yhtenäinen valvontakehys;

65.  pitää myönteisenä EIP:n lainasalkun laadukkuutta ja toteaa, että sen riskilainojen osuus on 0,3 prosenttia koko lainasalkusta, mikä vahvistaa sen, että EIP harjoittaa jatkuvasti varovaista riskienhallintapolitiikkaa ja pitää yllä vakaata luottokelpoisuutta kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla;

66.  panee tyytyväisenä merkille, että EIP:n avoimuuspolitiikka perustuu julkistamisolettamaan ja että EIP:n asiakirjat ja sitä koskevat tiedot ovat kaikkien käytettävissä; palauttaa mieliin suosituksensa, että EIP:n verkkosivustolla julkaistaan muita kuin luottamuksellisia asiakirjoja, kuten toimintasuunnitelmat aikaisemmilta vuosilta, toimielinten väliset sopimukset ja muistiot; kehottaa EIP:tä olemaan pysähtymättä tähän, vaan etsimään edelleen ja jatkuvasti uusia tapoja parantaa toimintaa;

67.  pitää tervetulleena kertomusta EIP-ryhmän avoimuuspolitiikan täytäntöönpanosta vuonna 2015 ja tulevaa katsausta EIP:n epäkohtien paljastamista koskeviin toimiin;

68.  palauttaa mieliin, että unionin politiikkojen avoimuus ensinnäkin vahvistaa EIP:n yleistä yritysvastuuta ja uskottavuutta, kun rahoituksen välittäjistä ja lopullisista edunsaajista annetaan selkeää tietoa, mutta lisäksi se edistää rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuuden ja kestävyyden vahvistamista, kun petoksiin ja korruptioon sovelletaan nollatoleranssia; kehottaa EIP:tä sopeuttamaan toimensa Euroopan komission suunnittelemaan uuteen nopeaan hälytys- ja poissulkemisjärjestelmään;

69.  panee huolestuneena merkille, että vaikka EIP on myöntänyt rahoitusta kolme kertaa niin paljon kuin Maailmanpankki, se on asettanut mustalle listalle ainoastaan kolme toimijaa, kun taas Maailmanpankin listalla on 820 toimijaa; kehottaa EIP:tä tämän tilanteen korjaamiseksi liittymään muiden mustia listoja laativien julkisen pankkien verkostoon; toteaa, että tähän verkostoon kuuluvat Maailmanpankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD);

70.  palauttaa mieleen pyyntönsä lisätä EIP:n toimien avoimuutta, kun käytetään rahoituspalveluja tarjoavia välittäjiä ja edunsaajia, jotta vältettäisiin huonossa maineessa ja mustalla listalla olevat kumppanit tai kumppanit, joilla saattaa olla yhteyksiä yhteistyöhaluttomiin oikeudenkäyttöalueisiin tai jotka osallistuvat offshore-toimintaan tai joilla on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen; katsoo, että rahoituspalveluja tarjoavien välittäjien valinnassa käytettävien valintaperusteiden soveltaminen ja ajan tasalle saatetut tiedot yrityksen todellisista omistajista ja edunsaajista, trustit, säätiöt ja veroparatiisit mukaan luettuina, ovat parhaita käytäntöjä, joita on seurattava jatkuvasti; kehottaa EIP:tä vahvistamaan edelleen sopimusehtojaan sisällyttämällä niihin lauseke tai viittaus hyvään hallintotapaan, jotta lievitettäisiin eheyteen ja maineeseen liittyviä riskejä;

71.  ehdottaa, että Maailmanpankkiryhmän Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) tavoin EIP:n olisi nyt alettava julkistaa tietoja riskialttiista alahankkeista, joita se rahoittaa liikepankkien kautta (pääasialliset rahoituksen välittäjät/rahoitusvälineet, joita EIP käyttää pk-yritysten rahoittamiseen);

72.  panee tyytyväisenä merkille säännölliset kokoontumiset kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa ja julkiset kuulemiset EIP:n politiikkojen kehittämisestä;

73.  pyytää, että EIP:n hallintoelinten toimintaa koskevien tietojen julkistamisessa noudatettaisiin yhä suurempaa avoimuutta ja että etenkin julkistettaisiin EIP:n ja Euroopan investointirahaston hallintoneuvoston tai ESIR-investointikomitean kokouspöytäkirjat sekä tiedot yleisen edun mukaisista hankkeista, joihin on myönnetty unionin budjettitakuu ja jotka vaikuttavat unionin alueisiin ja kansalaisiin; pitää hyvänä käytäntönä indikaattorien tulostaulun julkistamista kaikissa toiminnoissa ja kaikissa ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinneissa hanketasolla tai niitä alemmalla tasolla;

74.  muistuttaa pyynnöstään saattaa julkiseksi ja helposti saataville tiedot hankinta- ja alihankintajärjestelmistä ja taata joka tapauksessa parlamentille asiaa koskevien taloustietojen ja -asiakirjojen saatavuus;

75.  suhtautuu myönteisesti Euroopan oikeusasiamiehen ennakoivaan lähestymistapaan, kun se harjoittaa EIP:tä kohtaan julkista valvontaa; on hyvin huolestunut havaituista heikkouksista EIP:n mekanismeissa, joiden tarkoituksena on estää mahdolliset eturistiriidat sen hallintoelimissä; kehottaa EIP:tä tässä mielessä ottamaan huomioon oikeusasiamiehen suositukset ja tarkistamaan käytännesääntönsä mahdollisimman pian, jotta se voisi pyrkiä ehkäisemään eturistiriidat paremmin hallintoelimissään ja estämään mahdolliset pyöröovi-ilmiöt;

76.  katsoo, että EIP:n varapääjohtajien ei pitäisi enää olla vastuussa kotimaidensa hankkeista, kun otetaan huomioon, että on olemassa selkeä eturistiriita ja että vain harvalla jäsenvaltiolla on oma varapääjohtaja;

77.  pitää tervetulleena valitusmekanismista vastaavan toimiston sääntöjen tarkistamista sekä Euroopan oikeusasiamiehen ja EIP:n välillä tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan uusimista; pyytää EIP:ltä selvitystä viivästyksestä sen valitusmekanismia koskevien toimintatapojen ja menettelyjen tarkistamista koskevan julkisen kuulemisen järjestämisessä; huomauttaa, että tällainen tarkistusprosessi tarjoaa tilaisuuden parantaa entisestään EIP:n valitusmekanismin riippumattomuutta ja tehokkuutta, kun yhtenä tavoitteena on perustaa mekanismi, jonka kautta tiedonkulku toimisi systemaattisesti valitusmekanismista vastaavan toimiston ja johtajien välillä; katsoo, että EIP:n johtoportaan olisi vuosittain raportoitava oikeusasiamiehelle ja parlamentille siitä, miten sen valitusmekanismista annetut suositukset on otettu huomioon pankin toimintatavoissa ja menettelyissä; tähdentää, että lisäksi toimiston johtajan olisi esitettävä Euroopan parlamentille kerran vuodessa toimintakertomuksensa ja arvionsa siitä, miten pankki onnistuu toteuttamaan toimiston antamat suositukset;

78.  kehottaa EIP:tä tekemään kaikkensa kyetäkseen torjumaan veron välttelyä, veropetoksia ja veron kiertämistä, laittomuuksia ja rahanpesua läpinäkymättömiä ja yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan politiikkansa sekä rahanpesun ja terrorismirahoituksen vastaisen kehyksen (AML-CFT) avulla;

79.  kehottaa EIP:tä myös tekemään edelleen säännöllistä yhteistyötä muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa vaihtamalla tietoja yritystoimintaan tai verotukseen liittyvien due diligence -prosessien tai selonottovelvollisuutta koskevan katsauksen tuloksista ja raportoimaan vuosittain Euroopan parlamentille ja kansalaisille siitä, miten se toteuttaa yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan toimintapolitiikkansa;

80.  katsoo, että EIP:n ulkoiseen vakavaraisuusvalvontaan on kiinnitettävä tarkasti huomiota, kuten parlamentti on jo huomauttanut aiemmissa päätöslauselmissaan;

81.  panee merkille EIP:n, komission ja tilintarkastustuomioistuimen välisen syyskuussa 2016 päivitetyn kolmikantasopimuksen ja kehottaa tuomioistuinta suorittamaan EIP:tä koskevia toiminnantarkastuksia eri aloilla silloin, kun ne liittyvät EU:n talousarvion varojen käyttöön tehokkuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta;

82.  kehottaa komissiota esittämään vuodesta 2018 lähtien vuosittain joka vuoden kesäkuuhun mennessä kertomuksen nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen toteuttamisesta sen alusta asti ja tilannekatsauksesta ja sisällyttämään siihen saavutetut tulokset kaikista EIP‑ryhmän hallinnoimista ja täytäntöönpanemista ja EU:n talousarvion varojen kautta toimivista rahoitusvälineistä, jotta sitä voidaan käyttää vastuuvapausmenettelyn yhteydessä;

83.  kehottaa Euroopan petostentorjuntavirastoa (OLAF) sisällyttämään vuosikertomukseensa tiedot EIP:tä koskevista tapauksista;

Parlamentin suositusten seuranta

84.  pyytää EIP:tä ilmoittamaan parlamentin vuotuisissa päätöslauselmissa antamien aiempien suositusten tilanteesta ja toteutusvaiheesta, erityisesti lainanantotoiminnan vaikutuksista;

85.  kehottaa EIP:tä tarkistamaan toimintamenettelyä kielletyn toiminnan torjumisesta ja estämisestä EIP:n toiminnassa, jotta vahvistetaan tarve korostaa, että EIP:n olisi lopetettava rahoittamasta ja/tai myöntämästä lisää lainaa hankkeisiin, joista on aloitettu kansalliset tai OLAFin korruption- ja petoksenvastaiset tutkimukset;

o

o o

86.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.2.2017)

talousarvion valvontavaliokunnalle

vuosittaisesta kertomuksesta EIP:n rahoitustoiminnan valvonnasta 2015
(2016/2098(INI))

Valmistelija: Ivan Jakovčić

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.    panee merkille Euroopan investointipankin (EIP) vuonna 2015 hyväksymät 77,5 miljardia euroa (joista 69,7 miljardia euroa on osoitettu unionin sisäisiin ja 7,8 miljardia euroa unionin ulkopuolisiin) uusiin toimiin innovoinnin, pk-yritysten, infrastruktuurin ja ympäristön aloilla sekä pakolaisten asumisen tukemiseen ja investointeihin pakolaiskriisistä kärsivillä alueilla; panee myös merkille, että vuonna 2015 Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) rahoitti 126 hanketta 7,5 miljardilla eurolla ja sai liikkeelle 50 miljardin euron investoinnit;

2.    panee merkille EIP:n investointien tärkeän roolin perinteisiin luottojärjestelmiin vakavasti vaikuttavan merkittävän talous- ja finanssikriisin aikana;

3.    pyytää EIP:tä ja komissiota tarjoamaan enemmän teknistä tukea auttaakseen edelleen hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä ja hankkeiden hallinnassa, jotta voidaan yksinkertaistaa rahoituksen saatavuutta ja helpottaa investointien toteutusta Euroopan unionin eri alueilla; toteaa, että jäsenvaltioilla, jotka kuuluvat EIP:n suurimpiin osakkeenomistajiin, on tärkeä asema, mutta kehottaa tukemaan erityisesti neuvonta- ja analyysipalvelujen alalla, projektihallinnossa ja valmiuksien rakentamisessa myös niitä jäsenvaltioita, joiden osuus EIP:n rahoituksesta on alhainen, jotta voidaan taata rahoituksen maantieteellisesti tasapainoinen kohdentaminen, jotta estetään alueiden välisten kuilujen leveneminen ja säilytetään samalla hakemusten käsittelyn ansioperusteisuus;

4.    on tyytyväinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota koskevien tavoitteiden rahoitustasoon (17 634 miljardia euroa) sekä maaseudun ja kaupunkien elpymistä koskevien tavoitteiden rahoitustasoon (5 467 miljardia euroa) ja suosittelee niiden säilyttämistä; pitää tätä rahoitusta koheesiopolitiikan sekä rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) olennaisena täydentäjänä; korostaa, että hallintoviranomaisten kanssa on käytävä säännöllistä vuoropuhelua, jotta välineiden välille luodaan synergiaa ja täydentävyyttä;

5.    toteaa, että lainasalkun laatu on yhä korkea varovaisen riskienhallintapolitiikan harjoittamisen ansiosta; pyytää EIP:tä kuitenkin lisäämään riskinottohaluaan, jolloin varmistetaan laajempi ja syvällisempi taloudellinen vaikutus, ja säilyttämään samalla lainasalkun korkealla tasolla myös harjoittamalla entistä tiiviimpää koordinointia sellaisten kansallisten elinten kanssa, jotka takaavat edullisia lainoja EIP:n edistämien kehitystavoitteiden mukaisille investointiohjelmille; huomauttaa, että avustuksia ei pidä korvata rahoitusvälineillä, ei myöskään lainoilla;

6.    kehottaa EIP:tä, komissiota ja kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia yhdessä kansallisten kehityspankkien ja -laitosten kanssa vahvistamaan yhteistyötään luodakseen enemmän synergioita ERI-rahastojen sekä EIP:n rahoitusvälineiden ja lainojen välillä ja vähentämään hallinnollista rasitusta, yksinkertaistamaan menettelyjä, lisäämään hallinnollisia valmiuksia, vauhdittamaan alueellista kehitystä ja koheesiota ja parantamaan tietoisuutta ERI- ja EIP-rahoituksesta; katsoo, että saatavilla on vain vähän tietoa EIP:n rahoituksen yhdistävästä toiminnasta koheesiopolitiikan hankkeissa ja ohjelmissa; pyytää EIP:tä kunnioittamaan asemaansa julkisena laitoksena ja pyrkimään kaikin tavoin vastuuvelvollisuuteen, avoimuuteen ja näkyvyyteen moniselitteisyyden välttämiseksi; kehottaa EIP:tä kehittämään viestintätoimia, jotka koskevat sen toimintamuotoja, myös neuvontatoimintaa, jotta kaikilla hallintoelimillä ja kaikilla edunsaajilla on mahdollisuus tutustua sen ohjelmia koskeviin tietoihin;

7.    korostaa, että rahoitusvälineiden käytön lisääminen koheesiopolitiikassa edellyttää, että Euroopan parlamentti valvoo entistä tiukemmin EIP:n toimintaa ja voi siten myös paremmin arvioida EIP:n aseman vaikutuksia ja seurauksia;

8.    suhtautuu myönteisesti EIR:n pyrkimyksiin saada pk-yrityksiä koskeva aloite toimimaan nykyisissä kuudessa maassa (Espanja, Italia, Bulgaria, Suomi, Romania, Malta), joiden odotetaan hyötyvän noin 8,5 miljardin euron uusista lainoista, jotka myönnetään pk-yrityksille suotuisin ehdoin; kehottaa jäsenvaltioita toimeenpanemaan pk-yrityksiä koskevan aloitteen laajemmassa mittakaavassa, kun otetaan huomioon, että sen avulla voidaan pienentää rahoituksen välittäjiin kohdistuvaa riskiä; suhtautuu sen vuoksi myönteisesti komission ehdotukseen pidentää pk-yrityksiä koskevaa aloitetta vuoteen 2020 saakka; korostaa kuitenkin, että pk-yrityksiä koskevalla aloitteella olisi oltava keskeisempi asema, koska pk-yritysten rahoittaminen on olennaista kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi unionissa erityisesti talous- ja finanssikriisin jälkeisenä aikana; kehottaa EIP:tä valvomaan ja parantamaan arvopaperistamisvälineiden käyttöä; kehottaa lisäksi parantamaan EIP:n viestintäkäytäntöjä ja pk-yrityksiä koskevan aloitteen hallinnollisia ehtoja; kehottaa EIR:ää julkaisemaan kertomuksen, jossa selvitetään ohjelman tulokset ja puutteet;

9.    pyytää jäsenvaltioita hyödyntämään täysin niille osoitettuja ERI-rahastoja ja täydentävää rahoitusta täydentäen näin EIP:n lainoja ja rahoitusvälineitä; pyytää lisäksi yhdistämään tukia enemmän ja paremmin EIP:n rahoituksen kanssa, jotta voidaan hyödyntää paremmin ERI-rahastojen vipuvaikutusta; kehottaa EIP:tä johtamaan tätä prosessia, sillä EIP:llä on asiantuntemus ja vastuu suhteessa osakkeenomistajiin, mikä auttaa sitä varmistamaan tuoton investoinneilleen;

10.    kehottaa komissiota perustamaan ESIR-rahaston yhteyteen pysyvän eurooppalaisen takuuohjelman helpottamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja parantamaan eurooppalaisiin takuujärjestelmiin perustuvien takuiden ja luottotuotteiden kehittämistä;

11.    kehottaa EIP:tä lisäämään taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon sekä kaupunkihankkeisiin suunnattua rahoitustaan samalla kun jatketaan perinteisten ja innovatiivisten alojen tukemista unionissa; vaatii lisäksi kehittämään erityisiä rahoitusvälineitä makroalueellisia strategioita koskevien hankkeiden toteuttamisen tukemiseksi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa;

12.    kehottaa EIP:tä ja komissiota parantamaan tiedotusta rahoitusmahdollisuuksistaan ja tehostamaan tuki- ja neuvontatoimintaansa, jotta voidaan lisätä paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja pk-yritysten hankkeiden rahoittamista sekä yksinkertaistaa mahdollisuutta saada EIP:n rahoitusta ja yhdistää tuki lainoihin ja rahoitusvälineisiin; kehottaa komissiota tukemaan mahdollisille edunsaajille tarkoitettujen koulutusohjelmien kehittämistä antamalla hallintoviranomaisille merkittävämmän roolin lopullisten edunsaajien informoinnissa, opastuksessa ja neuvonnassa;

13.    pitää valitettavana, että arvoltaan alentuneiden lainasopimusten määrä kasvoi vuosina 2014–2015 siten, että niihin käytetyn rahoituksen kokonaismäärä lisääntyi 455 miljoonalla eurolla 1,41 miljardiin euroon; kehottaa komissiota tarkistamaan riskienhallintaa ja hankkeiden asianmukaista huolellisuutta koskevia menettelyjään sen varmistamiseksi, että niillä torjutaan tehokkaasti tätä pahenevaa ongelmaa, ja kehottaa pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla asian edistymisestä vuonna 2017.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

6.2.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

1

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Rosa D’Amato, Michela Giuffrida, Krzysztof Hetman, Constanze Krehl, Jens Nilsson, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Monika Smolková, Maria Spyraki, Ramón Luis Valcárcel Siso, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Petras Auštrevičius, Andor Deli, Maurice Ponga, Bronis Ropė, Branislav Škripek, Hannu Takkula, Julie Ward

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Sofia Ribeiro

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

27.3.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Martina Dlabajová, Ingeborg Gräßle, Cătălin Sorin Ivan, Gilles Pargneaux, Georgi Pirinski, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Claudia Schmidt, Bart Staes, Marco Valli, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Benedek Jávor, Marian-Jean Marinescu, Julia Pitera

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Arndt Kohn, Barbara Kudrycka, Lieve Wierinck

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

16

+

ALDE

PPE

S&D

Greens

Nedzhmi Ali, Martina Dlabajová, Lieve Wierinck

Ingeborg Gräßle, Barbara Kudrycka, Marian-Jean Marinescu, Julia Pitera, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Claudia Schmidt, Joachim Zeller

Cătălin Sorin Ivan, Arndt Kohn, Gilles Pargneaux, Georgi Pirinski

Benedek Jávor, Bart Staes

1

-

EFDD

Marco Valli

0

0

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää