Menettely : 2016/2243(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0176/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0176/2017

Keskustelut :

PV 16/05/2017 - 16
CRE 16/05/2017 - 16

Äänestykset :

PV 17/05/2017 - 10.3

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0211

MIETINTÖ     
PDF 455kWORD 72k
28. huhtikuuta 2017
PE 597.523v02-00 A8-0176/2017

aiheesta ”FinTech: teknologian vaikutus rahoitusalan tulevaisuuteen”

(2016/2243(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Cora van Nieuwenhuizen

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

aiheesta ”FinTech: teknologian vaikutus rahoitusalan tulevaisuuteen”

(2016/2243(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman virtuaalivaluutoista(1),

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saatavuudesta ja pk-yritysten rahoituksen monimuotoisuuden lisäämisestä pääomamarkkinaunionissa(2),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman komission vihreästä kirjasta vähittäisrahoituspalveluista(3),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Pääomamarkkinaunioni – Vauhtia uudistuksiin” (COM(2016)0601),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden 3. toukokuuta 2016 esittämän valmisteluasiakirjan ”Crowdfunding in the EU Capital Markets Union” (SWD(2016)0154),

–  ottaa huomioon 10. tammikuuta 2017 esitetyn komission julkisen kuulemisasiakirjan ”Euroopan datavetoisen talouden rakentaminen” (COM(2017)0009),

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisten 16. joulukuuta 2016 esittämän raportin rahoitusalan neuvonnan automatisoinnista,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisten 19. joulukuuta 2016 esittämän keskusteluasiakirjan massadatan käytöstä rahoituslaitoksissa (JC 2016 86),

–  ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen 26. helmikuuta 2015 antaman lausunnon lainanantoon perustuvasta joukkorahoituksesta (EBA/Op/2015/03),

–  ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen 4. toukokuuta 2016 esittämän keskusteluasiakirjan kuluttajatietojen innovoivasta käytöstä rahoituslaitoksissa (EBA/DP/2016/01),

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen 18. joulukuuta 2014 antaman lausunnon investointeihin perustuvasta joukkorahoituksesta (ESMA/2014/1378),

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen 7. tammikuuta 2017 esittämän raportin arvopaperimarkkinoihin sovellettavasta hajautetun tilikirjan teknologiasta,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean 7. syyskuuta 2016 esittämän raportin EU:n rahoitusjärjestelmän riskeistä ja heikkouksista,

–  ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen riskikojelaudan, joka perustuu vuoden 2016 kolmannen neljänneksen tietoihin,

–  ottaa huomioon Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen maaliskuussa 2016 esittämän riskikojelaudan,

–  ottaa huomioon Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen 16. joulukuuta 2016 esittämän viidennen kulutussuuntauskatsauksen (EIOPA-BoS-16-239),

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen riskikojelaudan, joka perustuu vuoden 2016 neljännen neljänneksen tietoihin,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin Occasional Papers -julkaisusarjassa huhtikuussa 2016 julkaistun asiakirjan nro 172 ”Distributed ledger technologies in securities post-trading: Revolution or evolution?”,

–  ottaa huomioon maksujärjestelmä- ja markkinainfrastruktuurikomitean helmikuussa 2017 julkaiseman asiakirjan ”Distributed ledger technology in payment, clearing and settlement: An analytical framework”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A8-0176/2017),

A.  katsoo, että finanssiteknologia (FinTech) olisi määriteltävä uuden teknologian mahdollistamiksi tai sen avulla tarjottaviksi rahoituspalveluiksi, ja se vaikuttaa koko rahoitusalaan ja kaikkiin sen osiin pankkitoiminnasta vakuutuksiin, eläkerahastoihin, sijoitusneuvontaan, maksupalveluihin ja markkinainfrastruktuuriin;

B.  ottaa huomioon, että rahoituspalvelut ovat aina olleet riippuvaisia teknologiasta ja että ne ovat kehittyneet teknologisten innovaatioiden myötä;

C.  toteaa, että mikä tahansa toimija voi olla FinTech riippumatta siitä, millainen oikeushenkilö on kyseessä; panee merkille, että rahoituspalveluiden arvoketjuun kuuluu entistä enemmän vaihtoehtoisia toimijoita, kuten uusyrityksiä ja teknologiajättejä; katsoo, että tämä käsite sisältää siten laajan valikoiman yrityksiä ja palveluita, jotka eroavat suuresti toisistaan, luovat erilaisia haasteita sekä edellyttävät erilaista sääntelykohtelua;

D.  toteaa, että monenlaista FinTechiin liittyvää kehitystä tuetaan uudella teknologialla, kuten hajautetun tilikirjan teknologiaan liittyvillä sovelluksilla, innovoivilla maksuilla, robottien antamalla neuvonnalla, massadatalla, pilvipalveluiden käytöllä, asiakassuhteen aloittamista ja asiakkaiden tunnistamista koskevilla innovatiivisilla ratkaisuilla, joukkorahoitusalustoilla ja monilla muilla sovelluksilla;

E.  ottaa huomioon, että investoinnit FinTech-sovelluksiin ovat miljardeja euroja ja että ne kasvavat edelleen joka vuosi;

F.  toteaa, että tekniset sovellukset kehittyvät erilaiseen tahtiin ja että niiden kehityksen laajuus ja vaikutus on edelleen epäselvä; toteaa, että ne voivat kuitenkin muuttaa rahoitusalaa hyvin merkittävällä tavalla; toteaa, että joistakin FinTech-sovelluksista voi tulla nopeasti järjestelmään olennaisesti kuuluvia;

G.  toteaa, että FinTechin kehityksen olisi edistettävä Euroopan rahoitusjärjestelmän ja talouden kehitystä ja kilpailukykyä sekä unionin kansalaisten hyvinvointia ja samanaikaisesti parannettava rahoitusvakautta, ja samalla olisi ylläpidettävä korkeinta kuluttajansuojan tasoa;

H.  toteaa, että FinTech voi tuoda huomattavia etuja, kuten entistä nopeammat, halvemmat, paremmin räätälöidyt, osallistavammat, entistä sietokykyisemmät, entistä avoimemmat ja paremmat rahoituspalvelut kuluttajille ja yrityksille, ja se voi avata eurooppalaisille yrittäjille monia uusia liiketoimintamahdollisuuksia; toteaa, että vähittäisrahoituspalveluiden alalla kuluttajakokemus on markkinaosapuolten liikkeellepaneva voima; toteaa, että rahoitusalan kehitys ja innovointi eivät saa estää käteisen käyttöä maksuvälineenä;

I.  toteaa, että uusien rahoituspalveluiden kehittäminen ja nykyisten palveluiden digitalisoituminen muuttavat rahoituspalvelualan markkinadynamiikkaa, kun syntyy uusia kilpailun, innovoinnin ja kumppanuuksien muotoja ja uudenlaista toimijoiden harjoittamaa ja toimijoiden välistä ulkoistamista;

J.  toteaa, että reilun kilpailun edistäminen, mahdollisten ylisuurten tuottojen poistaminen ja rahoitusalan yhtäläisten toimintaedellytysten luominen ovat edellytyksenä FinTechin edistämiselle unionissa sekä kaikkien toimijoiden väliselle yhteistyölle;

K.  toteaa taloudellisen tutkimuksen osoittaneen, että rahoitusjärjestelmän kustannustehokkuus voi tuoda kuluttajille rahoitustuotteiden ja -palveluiden halvemmat vähittäishinnat; toteaa, että FinTech voi edistää tätä hintojen laskua;

L.  toteaa, että FinTech-sovellukset voivat parantaa pääoman saantia etenkin pk-yritysten kannalta, kun käytetään rajatylittäviä rahoituspalveluita sekä vaihtoehtoisia lainananto- ja investointikanavia, kuten joukkorahoitusta ja vertaislainoja, mikä vahvistaa pääomamarkkinaunionia;

M.  toteaa, että FinTechin kehitys voi myös edistää rajatylittäviä rahavirtoja sekä Euroopan pääomamarkkinoiden integroitumista, mikä edistää rajatylittävää liiketoimintaa ja mahdollistaa näin pääomamarkkinaunionin loppuunsaattamisen;

N.  ottaa huomioon, että FinTechin kehitys etenkin kotimaan sekä rajatylittävien maksuratkaisujen yhteydessä voi myös tukea tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinoiden jatkuvaa kehitystä ja edistää G20:n ja G8:n ”5x5”-tavoitteiden saavuttamista eli rahalähetysten kulujen pienentämistä;

O.  toteaa, että FinTech voi olla tehokas taloudellista osallisuutta edistävä väline, joka mahdollistaa räätälöityjen rahoituspalveluiden käytön niille, jotka eivät ole aiemmin voineet käyttää niitä, mikä tekee kasvusta entistä osallistavampaa; toteaa, että unionin kansalaisten rahoitusalan koulutukseen ja digitaaliseen koulutukseen liittyviä ongelmia on käsiteltävä, jotta FinTechin avulla saataisiin aikaan todellinen taloudellinen osallisuus;

P.  toteaa, että lainsäädäntö, sääntely ja valvonta on mukautettava innovointiin ja niiden yhteydessä on saatava aikaan asianmukainen tasapaino sellaisten kannustimien välillä, joilla edistetään innovoivaa kuluttajansuojaa ja sijoittajien suojaa sekä rahoitusvakautta; toteaa, että FinTech edellyttää entistä tasapainoisempaa menettelyä laitosten sääntelyn ja toiminnan sääntelyn välillä; toteaa, että FinTechin ja nykyisen sääntelyn välinen monimutkainen vuorovaikutus voi johtaa epätasapainoon niin, että yrityksiä ja palveluntarjoajia säännellään eri tavoin silloinkin, kun ne suorittavat olennaisilta osiltaan samanlaisia toimia, ja toiminnan määritelmä ja/tai laajuus nykyisessä sääntelyssä eivät kata asianmukaisesti joitakin toimia; toteaa, ettei EU:n nykyisessä rahoituspalveluiden kuluttajansuojaa ja sijoittajien suojaa koskevassa kehyksessä käsitellä asianmukaisesti kaikkia FinTech-innovaatioita;

Q.  toteaa, että Euroopan valvontaviranomaiset ovat alkaneet määrittää innovoivan rahoitusalan teknologian mahdollisia riskejä ja hyötyjä; ottaa huomioon, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset seuraavat tätä teknistä kehitystä ja ovat omaksuneet erilaisia lähestymistapoja; ottaa huomioon, että tähän asti FinTech-ekosysteemin kehittymistä Euroopassa ovat haitanneet jäsenvaltioiden toisistaan poikkeava sääntely ja yhteistyön puute markkinoilla; katsoo, että määrätietoinen EU:n toiminta, jonka tarkoituksena on edistää yhteistä lähestymistapaa FinTechiin, on tärkeää vahvan FinTech-ekosysteemin kehittämiseksi Euroopassa;

R.  ottaa huomioon, että FinTech voi edistää rahoitusjärjestelmän riskien vähentämistä hajauttamalla ja levittämällä riskejä, nopeuttamalla käteismaksujen ja arvopaperikauppojen selvittämistä ja maksamista ja parantamalla vakuuksien hoitoa ja pääoman optimointia;

S.  ottaa huomioon, että FinTechin kehityksen voidaan odottaa vaikuttavan huomattavimmin kaupankäynnin jälkeiseen arvoketjuun, joka sisältää selvityksen, maksamisen, varojen säilytyksen ja sääntelyraportoinnin kaltaisia palveluita, joissa hajautetun tilikirjan teknologian kaltaisilla teknologioilla voitaisiin muokata uudelleen koko alaa; katsoo, että tässä arvoketjussa jotkin välittäjät, kuten säilytysyhteisöt, keskusvastapuolet ja arvopaperikeskukset, voisivat pitkällä aikavälillä käydä tarpeettomiksi, kun taas riippumattomien säänneltyjen tahojen on oltava edelleen vastuussa tiettyjen muiden toimintojen suorittamisesta;

T.  toteaa, että RegTech voi tuoda huomattavia etuja rahoituslaitoksille ja valvojille, kun se mahdollistaa uuden teknologian käytön sääntelyyn ja sääntöjen noudattamiseen liittyvien vaatimusten entistä avoimempaan ja tehokkaampaan käsittelyyn tosiaikaisesti;

U.  toteaa, että InsurTech viittaa uuden teknologian mahdollistamiin tai sen avulla tarjottaviin vakuutuspalveluihin, joissa käytetään esimerkiksi automaattista neuvontaa, riskinarviointia ja massadataa mutta myös kyberhyökkäysten kaltaisten uusien riskien varalta vakuuttamista;

V.  toteaa, että FinTech-tuotteita ja -palveluita tarjoavien yritysten rahoituksensaantia sekä näiden tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseen tarvittavaa teknologista materiaalia palveluntarjoajille toimittavien innovatiivisten liikekumppaneiden rahoituksensaantia on parannettava nopeasti, jotta voidaan edistää unionin rahoitusalan innovointia erityisesti uusyritysten kasvun mahdollistamiseksi; toteaa, että tässä yhteydessä riskipääoman saanti rahoituslähteenä ja vahvan teknologiasektorin olemassaolo ovat keskeisiä tekijöitä dynaamisen FinTech-ekosysteemin edistämisessä unionissa;

W.  toteaa, että kyberhyökkäykset ovat yhä suurempi uhka kaikelle digitaaliselle infrastruktuurille ja näin myös rahoitusalan infrastruktuurille; toteaa, että rahoitusalalla hyökkäysten riski on kolme kertaa suurempi kuin muilla aloilla; toteaa, että alaa kohtaan tunnetun julkisen luottamuksen takaaminen edellyttää alan palveluiden turvallisuutta, luotettavuutta ja jatkuvuutta; toteaa, että vähittäisasiakkaat ovat myös hyvin haavoittuvia samanlaisille hyökkäyksille ja identiteettivarkauksille;

X.  ottaa huomioon, että liitetyt laitteet ovat olennainen osa FinTech-palveluita; ottaa huomioon, että esineiden internet on erityisen altis kyberhyökkäyksille ja on siten erityinen haaste kyberturvallisuudelle; ottaa huomioon, että liitetty järjestelmä on vain niin turvallinen kuin sen heikoin osa;

Y.  toteaa, että FinTechin kehittyessä kuluttajien ja sijoittajien on voitava edelleenkin luottaa kuluttajansuojan ja sijoittajien suojan, tietosuojan, yksityisyyden suojan sekä oikeudellisen vastuun korkeaan tasoon rahoituspalveluiden tarjoajien puolelta;

Z.  katsoo, että FinTechin edistämiseksi on tärkeää luoda yhtenäinen ja tukea antava sääntelykehys sekä kilpailua tukeva ympäristö, joka voi mahdollistaa FinTechin kehittämisen ja erilaisten innovoivien välineiden käytön turvallisessa salauksessa ja verkkotunnistuksessa ja -varmennuksessa yksinkertaisen käyttöliittymän kautta;

AA.  toteaa, että rahoitusalan kuten muidenkin alojen automatisointi voi häiritä nykyisiä työllisyysmalleja; katsoo, että osaamista parantavan ja kehittävän koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen on oltava kaikkien eurooppalaisten FinTech-strategioiden ytimessä;

BB.  toteaa, että monella digitaalitalouden alalla markkinoiden rakenne on verkostovaikutusten takia muuttumassa siihen suuntaan, että jäljelle jää vain muutamia markkinaosapuolia, mikä asettaa kilpailuoikeuteen ja kartellilainsäädäntöön liittyviä haasteita;

EU:n FinTech-kehyksen määrittäminen

1.  pitää myönteisenä FinTechin uusinta kehitystä ja kehottaa komissiota laatimaan pääomamarkkinaunionia sekä digitaalisia sisämarkkinoita koskevien strategioiden puitteissa kattavan FinTech-toimintasuunnitelman, joka voi edistää yleisesti tehokkaan, kilpailukykyisen sekä entistä syvemmän, integroidumman ja vakaamman sekä kestävän eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän aikaansaamista ja tuoda pitkän aikavälin hyötyä reaalitaloudelle ja jonka avulla voidaan käsitellään kuluttajansuojaan ja sijoittajien suojaan sekä sääntelyvarmuuteen liittyviä tarpeita;

2.  pitää myönteisenä äskettäin perustettua FinTech-työryhmää, jonka tehtävänä on arvioida alan innovointia ja samalla laatia strategioita FinTechin aiheuttamien mahdollisten haasteiden kohtaamista varten ja käynnistää FinTechiä koskeva komission julkinen kuuleminen; kehottaa komissiota ottamaan parlamentin mukaan FinTech-työryhmään; pitää komission viimeaikaisia aloitteita perustavina askelina kohti komission kehittämää kattavaa FinTech-strategiaa sekä FinTechiin liittyvän sääntelyllisen epävarmuuden vähentämistä;

3.  katsoo, että FinTech voi auttaa pääomamarkkinaunionin aloitteita menestymään esimerkiksi monipuolistamalla EU:ssa käytettävissä olevia rahoitusmahdollisuuksia; kannustaa komissiota hyödyntämään FinTechin etuja pääomamarkkinaunionia koskevan hankkeen edistämisessä;

4.  kehottaa komissiota noudattamaan FinTechiä koskevassa työssään suhteellista, monialaista ja kokonaisvaltaista toimintatapaa, hyödyntämään muiden lainkäyttöalueiden toimista saatuja kokemuksia ja mukautumaan toimijoiden sekä käytettävien liiketoimintamallien monimuotoisuuteen; kehottaa komissiota tekemään tarvittaessa ensimmäisen siirron suotuisan toimintaympäristön luomiseksi Euroopan FinTech-keskittymille ja yritysten toiminnan laajentamiselle;

5.  korostaa, että rahoituspalveluita koskevaa lainsäädäntöä sekä EU:ssa että kansallisella tasolla olisi tarkistettava tarvittaessa, ja sen olisi tuettava innovointia riittävässä määrin niin, että toimijoiden kesken voidaan saavuttaa yhtäläiset toimintaedellytykset ja ylläpitää niitä; suosittelee erityisesti, että ”innovointiperiaatteen” mukaisesti lainsäädännön mahdollisia innovointiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan asianmukaisesti osana vaikutustenarviointia niin, että tällaisen kehityksen avulla voidaan saavuttaa täysimääräisesti merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja;

6.  korostaa, että yhtäläisten toimintaedellytysten mahdollistamiseksi niin, että samalla helpotetaan uusien tulokkaiden pääsyä markkinoille ja estetään sääntelyeroilla keinottelu jäsenvaltioiden kesken ja oikeudellisen aseman suhteen, FinTechiä koskevan lainsäädännön ja valvonnan olisi perustuttava seuraaville periaatteille:

a.  samat palvelut ja sama riski: olisi sovellettava samoja sääntöjä riippumatta asianomaisen oikeushenkilön tyypistä tai sen sijainnista unionissa

b.  teknologianeutraalius

c.  riskiperusteinen toimintatapa, jossa otetaan huomioon lainsäädännöllisten ja valvontaan liittyvien toimien suhteellisuus riskeihin ja riskien olennaisuuteen nähden;

7.  suosittelee, että toimivaltaiset viranomaiset sallisivat uuden teknologian valvotun kokeilun sekä uusille tulokkaille että markkinoilla jo oleville toimijoille ja edistäisivät sitä; toteaa, että tällainen valvottu kokeiluympäristö voi olla eräänlainen sellaisten FinTech-palveluiden sääntelyllinen ”hiekkalaatikko”, jotka voivat tuoda etuja yhteiskunnalle, joiden avulla voidaan koota yhteen hyvin erilaisia markkinaosapuolia ja joista on jo saatu hyviä kokemuksia monissa jäsenvaltioissa; korostaa, että viranomaisten aktiivinen ja tulevaisuuteen suuntautuva osallistuminen sekä markkinaosapuolten ja kaikkien muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu ovat tarpeen, ja näin voidaan auttaa valvojia ja sääntelijöitä kehittämään teknistä asiantuntemusta; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia harkitsemaan Euroopan järjestelmäriskikomitean työtä täydentävää rahoituksellisten ja/tai toiminnallisten stressitestivälineiden kehittämistä FinTech-sovelluksille, kun on olemassa järjestelmäriskien mahdollisuus;

8.  korostaa, että jotkin keskuspankit kokeilevat jo keskuspankin digitaalivaluuttaa (CBDC) sekä muuta uutta teknologiaa; kehottaa unionin toimivaltaisia viranomaisia arvioimaan keskuspankin digitaalivaluutan hajautettuun tilikirjaan perustuvan version mahdollisten riskien ja hyötyjen vaikutusta sekä niihin liittyviä tarvittavia vaatimuksia, jotka koskevat kuluttajansuojaa ja avoimuutta; kehottaa viranomaisia myös suorittamaan kokeita markkinakehityksen tasalla pysymiseksi;

9.  pitää tärkeänä, että sääntelijät ja valvojat kehittävät riittävän teknisen asiantuntemuksen, jotta ne voivat seurata asianmukaisesti yhä monimutkaisemmiksi käyviä FinTech-palveluita; korostaa, että jatkuvan valvonnan ansioista sääntelijät voivat havaita ja ennakoida eri tekniikoille ominaisia riskejä ja toimia tarvittaessa välittömästi ja selvää suunnitelmaa noudattaen;

10.  pitää siksi hyvin tärkeänä sääntely- ja valvontaviranomaisten alaisuudessa toimivaa FinTech-palveluntarjoajien ja -käyttäjien keskitettyä palvelupistettä; tunnustaa tarpeen purkaa eri alojen väliset valvontarajat ja suosittelee rahoitusalan valvojien tiivistä yhteistyötä muiden sellaisten relevanttien kansallisten sekä unionin tason elinten kanssa, joilla on vaadittava tekninen asiantuntemus;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan ja tukemaan entistä useampia FinTechiin liittyviä tutkimushankkeita;

12.  korostaa rahoitusalan innovoinnin vauhdittamisen merkitystä Euroopassa; kehottaa helpottamaan rahoituksen saatavuutta innovatiivisille rahoituspalveluiden tarjoajille ja niille näiden palveluiden tarjoamiseen tarvittavia materiaaleja toimittaville innovatiivisille yrityksille;

13.  korostaa, että FinTech-yritykset edistävät rahoitusvälityksen kehittämistä mutta ne myös luovat uusia rahoitusvakauteen liittyviä riskejä; panee merkille, että sääntely- ja valvontaviranomaiset saavat vakiintuneiden rahoituslaitosten taseista paljon tietoa, joka liittyy monien sääntelypuitteiden täytäntöönpanoon, kuten pääomavaatimuksiin, velkaantuneisuusasteeseen ja maksuvalmiusasteeseen ja muihin seikkoihin, kun taas muussa kuin pankkien lainaustoiminnassa, kuten joukkorahoituksessa ja vertaisrahoituksessa, taseista on vaikeaa saada riittävää tietoa rahoitusvälitystoimista; kehottaa siksi sääntely- ja valvontaviranomaisia miettimään, miten ne voisivat saada asianmukaisia valvontatietoja rahoitusvakauden säilyttämiseksi, ja tarvittaessa määräämään sääntelyrajoituksia taseille, jotta rahoitusvakaus voidaan saada aikaan ja säilyttää;

14.  korostaa, että RegTech voi parantaa sääntöjen noudattamiseen liittyviä menettelyjä ja etenkin valvontaa koskevien tietojen laatua ja oikea-aikaisuutta tekemällä niistä selkeämpiä ja kustannustehokkaampia; kehottaa viranomaisia selventämään oikeudellisia ehtoja, joiden mukaisesti sääntöjen noudattamiseen liittyvien toimien ulkoistaminen kolmansille osapuolille sallitaan niiden valvomissa yksiköissä, ja varmistamaan, että käytössä ovat asianmukaiset kolmansia osapuolia koskevat valvontamenettelyt ja että oikeudellinen vastuu sääntöjen noudattamisesta jää edelleen valvotulle yksikölle; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia ja etenkin komissiota osana sen kaupan jälkeisten toimien eurooppalaista foorumia koskevaa työtä soveltamaan aktiivista toimintatapaa pyrittäessä ymmärtämään uusien FinTech- ja RegTech-ratkaisujen käytön esteitä kauppaa edeltävissä ja kaupan jälkeisissä prosesseissa, jotka kuuluvat rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin, Euroopan markkinainfrastruktuuriasetuksen ja arvopaperikeskusasetuksen soveltamisalaan; kehottaa, mikäli esteitä ei ole, selventämään toimijoiden oikeutta käyttää tällaisia ratkaisuja täyttääkseen edellä mainitun lainsäädännön mukaiset velvoitteensa;

15.  muistuttaa, että innovoivien rahoituspalveluiden olisi oltava saatavissa koko EU:ssa, eikä rajat ylittävää palveluiden tarjoamista unionissa saisi sen vuoksi estää tarpeettomasti; kehottaa komissiota ja Euroopan valvontaviranomaisia seuraamaan ja välttämään päällekkäistä sääntelyä, markkinoille tulon uusia esteitä ja kyseisten palveluiden kansallisia esteitä; kehottaa komissiota estämään kansallisten järjestelmien epäjohdonmukaisuuksista johtuvia esteitä jäsenvaltioiden välillä ja edistämään parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden sääntelymenettelyissä; kehottaa lisäksi komissiota ja Euroopan valvontaviranomaisia hakemaan tarvittaessa koko unionin käsittävää toimilupaa uusien koko unionissa tarjottavien rahoituspalveluiden tarjoajille; tukee komission pyrkimyksiä käsitellä sitä, miten EU voi auttaa parantamaan vähittäisrahoituspalveluiden valikoimaa, avoimuutta ja kilpailukykyä eurooppalaisten kuluttajien eduksi, ja korostaa, että tämän tavoitteen pitäisi täydentää rahoitusjärjestelmän tehokkuuden edistämistä koskevaa tavoitetta;

16.  pitää myönteisinä eri puolille EU:ta syntyneitä elinvoimaisia FinTech-yhteisöjä; kehottaa komissiota ja asiaankuuluvia EU:n talouden ohjauksesta vastaavia viranomaisia tekemään tiivistä yhteistyötä FinTech-keskittymien kanssa ja lisäämään näiden yhteisöjen ja niiden toimenpiteiden älykästä yrittäjyyttä kannustamalla ja rahoittamalla innovointia ja suhtautumalla niihin EU:n rahoitusalan tulevan kilpailuedun lähteenä;

17.  panee merkille, että FinTech-uusyritykset ovat erityisen alttiita patenttien väärinkäyttäjille eli tahoille, jotka ostavat patentteja aikomuksenaan käyttää niitä teknologiaoikeuksia jo käyttäviä yrityksiä vastaan uhkaamalla patenttirikkomusta koskevilla syytteillä; kehottaa komissiota analysoimaan tätä tilannetta ja ehdottamaan toimenpiteitä, joilla voidaan vastustaa patenttien väärinkäyttäjiä FinTech-alalla;

18.  korostaa FinTechin mahdollista merkitystä julkisten palveluiden digitalisoinnissa, kun ne parantavat tehokkuutta esimerkiksi verojen keräämisen ja veropetosten torjunnan yhteydessä;

19.  korostaa, että monella digitaalitalouden alalla markkinoiden rakenne on verkostovaikutusten takia muuttumassa siihen suuntaan, että jäljelle jää vain muutamia markkinaosapuolia, mikä asettaa kilpailuoikeuteen ja kartellilainsäädäntöön liittyviä haasteita; kehottaa komissiota tutkimaan kilpailuoikeudellisen kehyksen soveltuvuutta digitaalitalouden haasteisiin yleensä ja erityisesti rahoitusteknologian alalla;

20.  korostaa, että rajatylittäviin maksuihin sovellettavissa maksutavoissa on edelleen parantamisen varaa; tukee tällaisten maksutapojen kehittämistä Euroopassa ja pitää valitettavana unionin verkkopankkimarkkinoiden suurta pirstaleisuutta ja EU:n laajuisen, eurooppalaisomisteisen luotto- tai pankkikorttijärjestelmän puuttumista; katsoo, että eurooppalaista sähköistä kaupankäyntiä ja rahoituspalveluiden rajatylittävää kilpailua edistävä sähköinen maksujärjestelmä on keskeisen tärkeä asianmukaisesti toimivalle pääomamarkkinaunionille ja ratkaisevan tärkeä osa digitaalisia sisämarkkinoita; kehottaa komissiota yksilöimään toimet, joiden avulla luodaan soveltuva toimintaympäristö tällaisen järjestelmän kehittämiselle; tiedostaa, että tällainen järjestelmä tarvitaan muiden innovatiivisten maksuratkaisujen rinnalle, ja tarvittaessa sen pitäisi olla niiden kanssa yhteentoimiva kilpailun edun nimissä;

21.  korostaa, että kuluttajat ovat FinTechin nousua edistävä voima; painottaa, että tulevien lainsäädäntömuutosten päämääränä olisi oltava kuluttajien tukeminen tässä muutoksessa;

Tiedot

22.  muistuttaa, että tietojen kerääminen ja analysointi on keskeisellä sijalla FinTechissä, ja korostaa siksi, että nykyistä tietolainsäädäntöä on sovellettava yhdenmukaisesti ja teknologianeutraalisti, mikä koskee esimerkiksi yleistä tietosuoja-asetusta, tarkistettua maksupalveludirektiiviä, sähköisiä tunnistus- ja todentamispalveluita koskevaa asetusta, neljättä rahanpesun vastaista asetusta sekä verkko- ja tietoturvadirektiiviä; korostaa, että innovoivan rahoituksen lisääminen Euroopassa edellyttää tiedon vapaata kulkua unionissa; kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että rahoituspalveluiden tarjonnan yhteydessä käytetään vain puolueettomia ja asiaankuuluvia tietoalkioita; pitää myönteisenä komission 10. tammikuuta 2017 järjestämää julkista kuulemistilaisuutta ”Euroopan datavetoisen talouden rakentamisesta” (COM(2017)0009), jolla pyritään saamaan näyttöä asiasta ja määrittämään, onko unionissa tiedon vapaan kulun esteitä;

23.  korostaa, että tiedon omistamiselle, saatavuudelle ja siirrolle tarvitaan entistä selkeämpiä sääntöjä; painottaa, että kehittyviin teknologioihin, kuten koneoppimiseen, perustuvat koneet tai prosessit tuottavat jatkuvasti enemmän tietoa; tähdentää, että yleinen tietosuoja-asetus tarjoaa selkeän oikeudellisen kehyksen henkilötiedoille mutta muita tietoluokkia varten tarvitaan enemmän oikeusvarmuutta; katsoo tämän osalta, että käsittelemättömien tietojen ja lisäkäsittelystä saatavien tietojen välille on tehtävä selkeä ero;

24.  korostaa, että avoin pankkitoiminta ja tiedonjako auttavat varmistamaan, että kaikki FinTech-liiketoimintamallit voivat kasvaa samanaikaisesti, mikä hyödyttää kuluttajia; korostaa tässä suhteessa tarkistetun maksupalveludirektiivin avulla aikaansaatua viimeaikaista kehitystä maksujen käynnistämisessä ja tilitietoihin pääsyssä;

25.  korostaa etuja, joita pilvipalveluilla voi olla kuluttajille ja rahoituspalveluiden tarjoajille kustannustehokkuuden, markkinoille pääsyyn kuluvan ajan vähenemisen ja TVT-resurssien käytön paranemisen kannalta; toteaa, ettei ole olemassa selkeitä ja kattavia unionin sääntöjä tai suuntaviivoja rahoitusalan tietojen ulkoistamisesta pilvipalveluihin; korostaa tarvetta kehittää tällaiset suuntaviivat ja yhteinen pilvipalveluiden käyttöä koskeva toimintatapa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kesken; painottaa, että kyseisiä sääntöjä tai suuntaviivoja tarvitaan joustavoittamaan ja nopeuttamaan pilvipalveluiden omaksumista; tähdentää, että tietosuojan ja kuluttajansuojan korkean tason olisi oltava osa näitä suuntaviivoja; kehottaa komissiota ja Euroopan valvontaviranomaisia tutkimaan tässä suhteessa erilaisia mahdollisuuksia, kuten etukäteen hyväksyttyjä sopimuksia pilvipalveluiden tarjoajien ja rahoituslaitosten välillä;

26.  huomauttaa, että kuluttajia on valistettava enemmän heidän henkilötietojensa arvosta; toteaa, että kuluttajat voivat tehdä sopimuksia digitaalisen sisällön jakamisesta maksua vastaan; korostaa, että tämä voi tuoda taloudellista hyötyä, mutta sitä voidaan myös käyttää syrjivästi; kehottaa komissiota selvittämään mahdollisuutta eurooppalaiseen tietojen jakamista koskevaan strategiaan, jonka tavoitteena on saada kuluttajat valvomaan omia tietojaan; katsoo, että selkeä ja kuluttajaan keskittyvä toimintamalli lisää luottamusta pilvipohjaisiin palveluihin ja vauhdittaa erilaisten toimijoiden rahoitusalan arvoketjussa tarjoamia uusia innovatiivisia palveluita, esimerkiksi käyttämällä sovellusrajapintoja tai helpottamalla tietojen suoraa saatavuutta sähköisiä maksupalveluita varten; pyytää komissiota selvittämään henkilötietojen hallintajärjestelmän (PIMS) tulevia mahdollisuuksia kuluttajien teknisinä työkaluina henkilötietojen hallinnassa;

27.  palauttaa mieliin tilanteessa, jossa rahoituslaitokset käyttävät yhä enemmän asiakastietoja ja massadataa, yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 71 kappaleen, jonka mukaan rekisteröidyllä on oikeus saada selvitys automaattisen tietojenkäsittelyn perusteella tehdystä päätöksestä ja riitauttaa päätös; korostaa tarvetta varmistaa, että vääriä tietoja voidaan muuttaa ja että käytetään vain todennettavia ja relevantteja tietoja; kehottaa kaikkia sidosryhmiä lisäämään ponnistuksiaan näiden oikeuksien toteutumisen takaamiseksi; katsoo, että henkilötietojen käyttöön annetun suostumuksen on oltava dynaaminen ja että rekisteröidyn on voitava muuttaa ja muokata suostumustaan;

28.  toteaa, että asiakastietojen ja massadatan käytön lisääntyminen rahoituslaitoksissa voi tuoda asiakkaille etuja, kuten entistä räätälöidympiä, segmentoidumpia ja halvempia tarjouksia, jotka perustuvat riskin ja pääoman entistä tehokkaampaan jakamiseen; panee toisaalta merkille dynaamisen hinnoittelun kehittymisen ja sen mahdollisuuden johtaa vastakkaiseen tulokseen, mikä voi haitata tarjousten vertailukelpoisuutta ja tehokasta kilpailua sekä riskien keskittämistä ja jakamista esimerkiksi vakuutusalalla;

29.  panee merkille yhä tavallisemman henkilötietojen yhdistämisen algoritmeihin esimerkiksi robottien antaman neuvonnan kaltaisten palveluiden tarjoamiseksi; korostaa robottien antaman neuvonnan mahdollista tehokkuutta ja sen mahdollisia myönteisiä vaikutuksia taloudelliseen osallisuuteen; korostaa, että algoritmien sekä perustana olevien tietojen virheet ja painotukset voivat mahdollisesti aiheuttaa järjestelmäriskejä ja vahingoittaa kuluttajia esimerkiksi lisäämällä syrjäytymistä; kehottaa komissiota ja Euroopan valvontaviranomaisia seuraamaan näitä riskejä sen varmistamiseksi, että rahoitusneuvonnan automatisaation avulla voidaan toteuttaa parempaa, avoimempaa, saatavissa olevaa ja kustannustehokasta neuvontaa; kehottaa käsittelemään tilannetta, jossa on yhä vaikeampaa jäljittää tällaisten riskien vastuuta tietojen käyttöä koskevan tämän hetkisen oikeudellisen vastuun kehyksessä; korostaa, että robottien antamaan neuvontaan olisi sovellettava samoja kuluttajansuojaa koskevia vaatimuksia kuin henkilökohtaiseen asiakasneuvontaan;

Kyberturvallisuuteen ja tietotekniikkaan liittyvät riskit

30.  korostaa tarvetta toteuttaa aukoton turvallisuus rahoituspalveluiden koko arvoketjussa; viittaa kyberhyökkäysten aiheuttamiin suuriin ja monimuotoisiin riskeihin, kun hyökkäykset kohdistuvat rahoitusmarkkinoidemme infrastruktuuriin, esineiden internetiin, valuuttoihin ja tietoihin; kehottaa komissiota tekemään kyberturvallisuudesta FinTech-toimintasuunnitelman tärkeimmän prioriteetin ja kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia ja EKP:tä sen pankkivalvontaa koskevan tehtävän yhteydessä tekemään siitä sääntely- ja valvontaohjelmiensa keskeisen tekijän;

31.  kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia yhteistyössä kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa tarkastelemaan säännöllisesti rahoituslaitosten tietotekniikkariskejä koskevia nykyisiä toiminnallisia standardeja; kehottaa lisäksi laatimaan näiden riskien valvontaa koskevat Euroopan valvontaviranomaisten suuntaviivat, koska eri jäsenvaltioiden kyberturvallisuusstrategiat tarjoavat eritasoisen suojan; korostaa Euroopan valvontaviranomaisten teknisen taitotiedon merkitystä sille, miten ne hoitavat tehtäviään; kehottaa lisäämään alaa koskevaa tutkimusta;

32.  korostaa tarvetta vaihtaa tietoa ja parhaita käytäntöjä valvojien sekä sääntelijöiden ja hallitusten ja markkinaosapuolten välillä vastaavilla tasoilla että tutkijoiden ja markkinaosapuolten kesken samoin kuin markkinaosapuolten kesken; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, markkinaosapuolia sekä Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastoa tutkimaan avoimuuden ja tiedon jakamisen käyttökelpoisuutta kyberhyökkäysten vastaisina välineinä; ehdottaa, että tutkittaisiin mahdollisia etuja, joita saataisiin tätä kysymystä koskevalla markkinaosapuolten yhdellä yhteyspisteellä, ja että harkittaisiin entistä koordinoidumpaa lähestymistapaa kyberrikollisuuden tutkintaan rahoituspalveluiden alalla niiden jatkuvasti vahvistuvan rajatylittävän luonteen vuoksi;

33.  korostaa, että rahoituspalveluinfrastruktuurin tarjoamista koskevassa asetuksessa on säädettävä asianmukaisista kannustinrakenteista palveluntarjoajille, jotta kyberturvallisuuteen investoidaan riittävästi;

34.  kehottaa jäsenvaltioita saattamaan verkko- ja tietoturvadirektiivin nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöään; pitää myönteisenä komission äskettäin käynnistämää uutta verkkoturvallisuuden alan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, johon rahoitusala osallistuu; pyytää komissiota kehittämään uusia ja konkreettisia aloitteita, joilla vahvistetaan alan FinTech-yritysten ja erityisesti pk-yritysten ja uusyritysten kestävyyttä verkkohyökkäyksiä vastaan;

35.  toteaa, että tätä tekniikkaa koskeva julkinen luottamus on elintärkeää FinTechin tulevan kasvun kannalta ja että on parannettava koulutusta ja tietämystä FinTechin myönteisestä vaikutuksesta jokapäiväiseen toimintaan mutta myös kansalaisten ja yritysten ja etenkin pk-yritysten verkko- ja tietoturvariskeihin;

36.  suhtautuu myönteisesti jatkuviin standardoinnin alan pyrkimyksiin, jotka lisäävät liitettyjen laitteiden turvallisuutta; korostaa kuitenkin, että turvallisuus on taattava standardoinnin vähimmäistasoa paremmin, erityisesti siksi, että yhtenäiset standardoidut turvallisuuteen liittyvät varotoimet lisäävät suurempien turvallisuusrikkomusten riskiä mahdollisen dominovaikutuksen vuoksi; kannustaa voimakkaasti yrityksiä kehittämään muista poikkeavia omia ratkaisuja laitteidensa ja toimiensa suojaksi;

Lohkoketjut

37.  korostaa lohkoketjusovellusten mahdollisuuksia käteisen ja arvopapereiden siirrossa sekä sellaisia ”älykkäitä sopimuksia” edistävinä tekijöinä, jotka avaavat hyvin monenlaisia mahdollisuuksia rahoitussopimusten molemmille osapuolille; katsoo, että tämä koskee erityisesti kaupan rahoituksen ja yrityslainojen järjestelyjä, jotka voivat yksinkertaistaa monimutkaisia kaupallisia ja rahoitukseen liittyviä sopimussuhteita sekä yritysten välillä että yritysten ja kuluttajien välillä; korostaa, että lohkoketjualustat soveltuvat myös yritysten välisten sekä yritysten ja kuluttajien välisten monimutkaisten transaktioiden yksinkertaistamiseen;

38.  muistuttaa luvattomien lohkoketjusovellusten eduista ja riskeistä; kehottaa komissiota järjestämään asiaa käsittelevän vuotuisen ja eri sidosryhmät käsittävän konferenssin; on huolissaan luvattomien lohkoketjusovellusten yhä yleisemmästä käytöstä rikolliseen toimintaan, veronkiertoon, verojen välttämiseen sekä rahanpesuun; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti näitä kysymyksiä samoin kuin ”miksereiden” ja ”sekoittajien” osuutta menettelyssä ja kehottaa käsittelemään niitä kertomuksessa;

Yhteentoimivuus

39.  pitää sovellusrajapintoja kuluttajan mahdollisesti käyttämiä muita työkaluja täydentävänä tärkeänä tekijänä, joka mahdollistaa uusille toimijoille pääsyn rahoitusinfrastruktuuriin; suosittelee, että luodaan joukko standardoituja avoimia sovellusrajapintoja, joita toimittajat voivat käyttää esimerkiksi avoimessa pankkitoiminnassa, sen ohella, että kyseiset toimittajat voivat suunnitella itse omat ohjelmistonsa;

40.  katsoo, että FinTech-palveluiden yhteentoimivuus sekä Euroopassa että toimittaessa kolmansien maiden oikeudenkäyttöalueilla ja muilla taloudenaloilla on keskeinen edellytys eurooppalaisen FinTech-alan tulevalle kehitykselle sekä sen luomien mahdollisuuksien täysimittaiselle toteuttamiselle; kehottaa helpottamaan tätä standardoimalla tietomuotoja mahdollisuuksien mukaan tarkistetun maksupalveludirektiivin mukaisesti;

41.  kehottaa komissiota koordinoimaan jäsenvaltioiden ja markkinaosapuolten työtä, jotta voidaan varmistaa erilaisten kansallisten sähköisten tunnistusjärjestelmien yhteentoimivuus; korostaa, että tällaisten järjestelmien käytön olisi oltava avointa yksityissektorille; katsoo, että etätunnistuskeinot, joista ei säädetä eIDAS-asetuksessa, pitäisi myös voida hyväksyä, kunhan niiden turvallisuustaso vastaa eIDAS-asetuksessa tarkoitettua olennaista varmuustasoa ja ne ovat siten sekä turvallisia että yhteentoimivia;

42.  korostaa perinteisten ja uusien maksuratkaisujen yhteentoimivuuden merkitystä yhdennettyjen ja innovatiivisten eurooppalaisten maksumarkkinoiden saavuttamisessa;

43.  pyytää Euroopan valvontaviranomaisia määrittämään, missä tapauksissa kohdennettu tai riskipohjainen tunnistaminen voi olla vaihtoehto vahvalle tunnistamiselle; pyytää lisäksi komissiota selvittämään, voivatko myös muut tahot kuin pankit suorittaa vahvan tunnistamisen prosesseja;

44.  kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa kehittämään asiakkaiden yksityisyyttä kunnioittavia teknologianeutraaleja standardeja ja lisenssejä asiakkaiden tunnistukseen käytettävälle tekniikalle esimerkiksi biometrisia vaatimuksia soveltaen;

Rahoitusvakaus sekä kuluttajansuoja ja sijoittajien suoja

45.  kehottaa komissiota kiinnittämään FinTech-toimintasuunnitelman laadinnassa erityistä huomiota vähittäissijoittajien tarpeisiin ja riskeihin, joille nämä saattavat olla alttiita, kun otetaan huomioon FinTech-palveluiden jatkuva laajeneminen ei-ammattimaisiin asiakkaisiin esimerkiksi joukkorahoituksessa ja vertaislainoissa; korostaa, että FinTech-palveluita koskevat samat kuluttajansuojanormit kuin muitakin rahoituspalveluita riippumatta jakelukanavasta tai asiakkaan sijaintipaikasta;

46.  kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia jatkamaan ja nopeuttamaan jo käynnissä olevaa työtään teknisen kehityksen seuraamiseksi ja sen etujen ja mahdollisten riskien arvioimiseksi etenkin kuluttajansuojan ja sijoittajien suojan sekä taloudellisen osallisuuden kannalta;

47.  kehottaa komissiota tutkimaan, missä määrin FinTech voi auttaa antamaan kuluttajille aiempaa laadukkaampaa rahoitusneuvontaa ja riittääkö neuvontaa käsittelevä EU:n hajanainen sääntelykehys tämän toteuttamiseen;

48.  katsoo, että InsurTechiin liittyy edelleen huomattavasti sääntelyn epävarmuutta, ja korostaa, että siihen on puututtava turvallisuuden, yksityisyydensuojan, oikeudenmukaisen kilpailun ja rahoitusvakauden varmistamiseksi; korostaa, että oikeusvarmuuden parantaminen auttaa varmistamaan, että heikosti säänneltyjen InsurTech-yritysten kuluttajat eivät joudu tappioiden tai väärin perustein suoritetun myynnin uhreiksi, ja se auttaa sekä yrityksiä että kuluttajia hyödyntämään paremmin InsurTech-ratkaisuja;

49.  korostaa, että on varmistettava rahoitusvakauden edistäminen FinTech-ratkaisujen kehittämisen ohella; kannustaa tutkimaan avoimen lähdekoodin vertaisarvioitua teknologiaa keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia muodostamaan kumppanuuksia yksityisen sektorin toimijoiden kanssa sellaisten innovatiivisten teknologioiden kehittämiseksi ja arvioimiseksi, joilla voidaan taata rahoitusvakaus ja lisätä kuluttajansuojaa, esimerkiksi lieventämällä painotuksia algoritmeissa tai lisäämällä kuluttajien tietoisuutta kyberuhista;

50.  panee merkille, että markkinatoimijoiden moninaisuus ja kilpailu ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä rahoitusvakauden edistämisessä; kehottaa sääntelijöitä ja valvojia seuraamaan digitoinnin vaikutusta kilpailutilanteeseen kaikissa rahoitusalan asiaankuuluvissa osissa ja suunnittelemaan ja ottamaan käyttöön välineitä, joilla voidaan estää tai korjata kilpailunvastainen käytös tai kilpailun vääristymät;

Talousvalistus ja tietotekniset taidot

51.  korostaa, että sekä rahoitusalan lukutaito että digitaalinen lukutaito ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä FinTechin tehokkaassa käytössä ja FinTech-ympäristön riskien vähentämisessä;

52.  korostaa, että vähittäiskuluttajien ja sijoittajien asianmukainen rahoitusalan koulutus on tarpeen, jotta FinTechistä voisi tulla taloudellisen osallisuuden väline ja jotta kuluttajat ja sijoittajat, joille osoitetaan yhä suoremmin välittömästi saatavissa olevia räätälöityjä rahoitusalan sijoitustuotteita ja -palveluita, voisivat tehdä näistä tarjouksista asianmukaisia taloudellisia päätöksiä itsenäisesti ja jotta he ymmärtäisivät kaikki tämän innovoivan tekniikan käytöstä seuraavat riskit; kehottaa komissiota ja Euroopan valvontaviranomaisia lisäämään tukeaan rahoitusalan koulutusta parantaville aloitteille; korostaa, että ammattikoulutuksen sekä kuluttajien ja sijoittajien oikeuksia koskevien tietojen olisi oltava helposti saatavissa;

53.  palauttaa mieliin komission ennusteen, jonka mukaan Euroopassa voi vuoteen 2020 mennessä olla jopa 825 000 TVT-ammattilaisen vaje; katsoo, että tarvitaan lisää tietotekniikan asiantuntijoita, ja kannustaa jäsenvaltioita valmistautumaan työmarkkinoiden muutoksiin, jotka voivat tapahtua nopeammin kuin tällä hetkellä osataan odottaa;

54.  korostaa tarvetta parantaa digitaalisia taitoja rahoitusalalla, sääntelyelimissä ja koko yhteiskunnassa, ammattikoulutus mukaan lukien; kehottaa komissiota esittämään parhaita käytäntöjä digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävän koalition yhteydessä;

°

°  °

55.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0228.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0358.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0434.


PERUSTELUT

Johdanto

Uusi teknologia muuttaa rahoitusinfrastruktuuria nopeasti koko maailmassa. Tämä tarjoaa Euroopalle valtavia mahdollisuuksia. Poliitikkojen on nyt tehtävä oikeita valintoja ja luotava ympäristö, jossa unioni voi saada tästä täyden hyödyn.

Termiä ”FinTech” käytetään usein viitattaessa tietynlaisiin uusyrityksiin, jotka aiheuttavat rahoitusalalla disruption innovoinnilla. Tätä määritelmää ei käytetä tässä mietintöluonnoksessa, koska sen ulkopuolelle jäisi paljon merkittäviä toimijoita. Sen sijaan FinTech voidaan määritellä uuden teknologian tukemaksi rahoitustoiminnaksi, joka kattaa kaikki rahoituspalvelut, -tuotteet ja -infrastruktuurin. Siihen kuuluvat myös InsurTech, uuden teknologian käyttö vakuutusalalla sekä RegTech, uuden teknologian soveltaminen sääntelyn noudattamisen seurantaan.

Ennen FinTechin tämänhetkistä nousua saavutettiin useita erilaisia teknologisia edistysaskeleita lyhyessä ajassa, mistä esimerkkeinä ovat tekoäly, pilvipalvelut ja hajautetun tilikirjan teknologia. Ne voivat tarjota uusia disruptioiden mahdollisuuksia, kuten mobiilimaksuja, avointa pankkitoimintaa, joukkorahoitusta, virtuaalivaluuttoja ja robottien antamaa neuvontaa.

FinTech voi tuoda merkittävää etua, kuten kustannussäästöjä, tehokkuuden parantamista ja avoimuuden lisääntymistä. Se voi olla tehokas taloudellista osallisuutta edistävä väline, joka avaa korkeatasoisia palveluita niille, joilla ei ole aiemmin ole ollut varaa käyttää niitä. Lisäksi FinTech voi mahdollistaa rajatylittävät rahavirrat ja infrastruktuurin vaihtoehtoisten lainananto- ja investointikanavien kautta.

Meneillään oleva FinTech-vallankumous koskee koko maailmaa. Viime vuosina globaalit FinTech-investoinnit ovat kasvaneet voimakkaasti. Suurin osa näistä investoinneista on tehty Yhdysvalloissa, ja merkittävänä tekijänä tässä on ollut Piilaakso. Myös Aasia ja Israel ovat tehostaneet toimiaan asiassa. Yli puolet kymmenestä suurimmasta FinTech-yrityksestä sijaitsee Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Israelissa. Jos unionin halutaan säilyttävän kilpailukykynsä, tarvitaan jatkuvaa ja nopeaa innovointia. Tämä on tärkeää paitsi unionin rahoitusinfrastruktuurin myös reaalitalouden kannalta, kun kuluttajat ja yritykset voivat hyötyä entistä paremmista rahoituspalveluista.

Kaikista eduista huolimatta FinTechin mukana esiin nousee eräitä merkittäviä sääntelyyn ja yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä. Kuluttajansuoja ja rahoitusjärjestelmän vakaus olisi asetettava tässä suhteessa etusijalle. Yhdessä unionin talouden kilpailukyvyn kanssa ne muodostavat kolme tämän mietintöluonnoksen keskeistä prioriteettia.

Tässä mietintöluonnoksessa ei ole tarkoitus esittää teknisiä ratkaisuja. Siinä pyritään kuitenkin esittämään oikeat kysymykset. Tämä olisi ensi askel kohti rahoitusalan teknologiaa koskevan eteenpäin katsovan eurooppalaisen politiikan luomista.

EU:n FinTech-kehyksen määrittäminen

FinTech on nykyaikaisen digitaalisen yhteiskunnan rakennuskivi, jota tarvitsemme voidaksemme kohdata muun maailman kilpailun. Siksi komission olisi esitettävä kattava toimintasuunnitelma FinTechin vauhdittamiseksi Euroopassa.

Mitä tulee EU:n tämänhetkisiin toimiin, FinTech kuuluu pääomamarkkinaunionia ja digitaalisia sisämarkkinoita koskevien strategioiden piiriin. Nykyinen sääntely, kuten yleinen tietosuoja-asetus, tarkistettu maksupalveludirektiivi ja rahoitusvälineiden markkinoista annettu asetus, vaikuttaa jo FinTechin kehitykseen. Huomiota on kiinnitettävä myös rahoituspalveluiden Euroopan laajuiseen valvontaan.

Tässä mietintöluonnoksessa ei pyritä esittämään komissiolle erityisiä lainsäädännöllisiä toimia. Meidän on toimittava varovasti uusia sääntöjä laadittaessa, koska rahoitusalan teknologian tuleva kehitys on vielä suurelta osin hämärän peitossa. Parempi lähtökohta on tutkia tilanteita, joissa nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa epävarmuutta tai esteitä, ja selvittää, missä tarvitaan lisätoimia. Jotta tämä voitaisiin tehdä määrätietoisesti, tarvitaan kokonaisvaltaista menettelyä, koska digitalisoituvan yhteiskuntamme teknologinen kehitys edellyttää rajojen rikkomista. Komission olisi näytettävä asiassa esimerkkiä, ja sen olisi toimittava useita pääosastoja ja politiikanaloja kattavasti, kun FinTech-strategiaa muotoillaan.

FinTech-alan toimijat ovat jo itse rikkomassa rajoja. Usein ne tarjoavat tuotteita erilaisten monta osapuolta käsittävien yhteyksien avulla. Huomattavaa kehitystä tässä suhteessa edustaa avoin pankkitoiminta, joka mahdollistaa kolmansille osapuolille rahoituspalveluiden tarjoamisen niin, että ne ovat yhteydessä pankin infrastruktuuriin sovellusrajapintojen avulla Tällaisen monipuolistetun arvoketjun yhteydessä on tärkeää turvata reilu kilpailu ja yhtäläiset toimintaedellytykset. Avainasemassa on periaate ”samat palvelut, samat säännöt”. Tarjottavien palveluiden ohella kriteerinä olisi pidettävä FinTech-palveluntarjoajien rahoitusjärjestelmälle aiheuttamaa riskiä.

Komission olisi asetettava etusijalle hallinnollisen rasitteen vähentäminen sen paremman sääntelyn agendan mukaisesti. FinTech voi tuoda etua tässä suhteessa muuttamalla rahoitusalan prosesseja ja transaktioita esimerkiksi välikäsien poistamisen tai tekoälyn avulla.

Kaikessa uudessa EU:n lainsäädännössä olisi noudatettava innovointiperiaatetta. Tämä merkitsee sitä, että lainsäädäntömenettelyn vaikutustenarvioinnin yhteydessä olisi otettava huomioon lainsäädännön mahdollinen vaikutus innovointiin. Tässä keskeiselle sijalle olisi asetettava teknologianeutraalius lainsäädännön kaikilla tasoilla.

Lisäksi valvontakehyksemme olisi tuettava innovointia. Perustavalla tavalla muuttuvan rahoitusinfrastruktuurin johdosta on muutettava valvontamenettelyä, mikä ei estä disruptiota luomasta uusia markkinamahdollisuuksia Euroopalle. On tärkeää, että valvojilla on riittävä tekninen asiantuntemus, jotta he voivat seurata asianmukaisesti innovoivia FinTech-palveluita. Tekoälyn ja koneoppimisen kehittyessä perustana olevista algoritmeista on tullut merkittäviä tekijöitä, jotka määrittävät rahoitustuotteiden tuloksen.

Tekniikka voi myös parantaa sääntöjen noudattamiseen liittyviä prosesseja niin, että se mahdollistaa avoimuuden lisääntymisen, entistä älykkäämmät automatisoidut järjestelmät, hallinnollisen rasitteen vähenemisen sekä kustannusten pienentymisen. RegTech voi auttaa tähän pääsemisessä, kun esimerkiksi toteutetaan automatisoituja raportointiprosesseja, jolloin vähennetään rahoituslaitosten työtä. Mahdollisuutta yhdistää valvojia rahoituslaitoksiin hajautetun tilikirjan teknologian avulla kokeillaan jo nyt monissa konsortioissa luvan saaneen lohkoketjujärjestelmän avulla.

On kiinnitettävä huomiota rahoitusalan innovaatioiden kokeilumahdollisuuteen ennen niiden saattamista markkinoille. Tässä kehyksessä esimerkkeinä voidaan käyttää erityisiä kokeilumalleja, joita sovelletaan jo eri puolilla maailmaa.

Jotta unionin kansalaiset ja yritykset voisivat hyötyä FinTech-kehityksestä, tarvitaan tulevaisuuteen suuntautuvaa ajattelua sekä valmiutta kokeiluihin ja innovointiin.

Tiedot

FinTechin kehitys liittyy suurelta osin suoraan tiedon innovoivaan käyttöön. Tietoa koskeva EU:n tämänhetkinen oikeudellinen kehys on varsin monimutkainen, ja siihen kuuluu monia osittain päällekkäisiä säädöksiä. Jotta eurooppalaiset FinTech-toimijat eivät joutuisi huonompaan kilpailuasemaan, on varmistettava nykyisen lainsäädännön eri osien yhdenmukainen soveltaminen. Nykyiseen lainsäädäntöön kuuluvat esimerkiksi yleinen tietosuoja-asetus, tarkistettu maksupalveludirektiivi, neljäs rahanpesun vastainen asetus sekä verkko- ja tietoturvadirektiivi.

Jo nyt koko talouden asiakkaiden henkilötiedot kulkevat monien toimijoiden kautta. Rahoitusala ei muodosta asiassa poikkeusta. Esimerkkinä tästä ovat pilvipalvelut, joita monet pankit käyttävät jo nyt tietojen hallintaan. Siksi on sovittava selkeistä suuntaviivoista, jotka koskevat tietojen siirtämistä pilveen, koska sellaisia ei vielä ole. FinTech-yritykset käyttävät asiakastietoja usein myös tarjotakseen asiakkaille räätälöityjä palveluita ja neuvontaa. Tällöin olisi oltava selvää, kuka omistaa tiedot prosessin eri vaiheissa.

Jotkin uudet teknologiat tuovat esiin erityisiä tietojen käyttöön liittyviä kysymyksiä. Hajautetun tilikirjan teknologia on esimerkki tästä. Se tuo esiin perustavia kysymyksiä, jotka koskevat sille ominaista tietojen hajautettua tallennusta.

Myös vastuukysymyksiä on selvennettävä. Esimerkiksi robottien antama neuvonta on mahdollista, kun massadataan sovelletaan algoritmeja. Algoritmien virheet ja painotukset voivat aiheuttaa järjestelmäriskejä ja vahinkoa kuluttajille. Olisi oltava selvää, kuka kantaa vastuun tällaisissa tapauksissa.

Kyberturvallisuus

Euroopan ja koko maailman rahoituslaitokset kokevat päivittäin lukuisia kyberhyökkäyksiä. Jos FinTech tuokin meille ennennäkemättömiä uusia mahdollisuuksia, kyberrikolliset aiheuttavat vastaavasti ennennäkemättömiä uusia uhkia. Tarvitsemme kyberturvallisuutta koskevan vankan ja riskeihin perustuvan eurooppalaisen toimintasuunnitelman, koska kyberrikolliset eivät tunne rajoja ja koska he aiheuttavat yhä suuremman uhan rahoitusmarkkinoidemme infrastruktuurille, valuutoille ja tiedoille. Olisi virheellistä olettaa, että kohteina ovat vain suuret organisaatiot. Kyberiskuja kohdistuu yhä enemmän myös kotitalouksiin ja pk-yrityksiin. Siksi tarvitaan ennen kaikkea tietoisuuden parantamista niin, että eurooppalaiset ovat selvillä kyberuhista ja siitä, miten ne voidaan parhaiten estää.

Erityisen uhan rahoitusinfrastruktuurillemme muodostavat yhä useammat uudet toimijat, joka soveltavat mahdollisesti löyhempiä kyberturvallisuusvaatimuksia kuin vakiintuneet rahoitusalan toimijat. Niistä voi tulla rahoitusketjun heikkoja lenkkejä. Esimerkiksi sovellusrajapintoihin perustuvan talouden kehittyminen ja nykyinen lainsäädäntökehys, joka velvoittaa rahoituslaitokset jakamaan keskeiset tiedot kolmansien osapuolten kanssa, edellyttävät komission kiinnittävän tähän alaan lisähuomiota.

Jäsenvaltioiden käytännöt tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien riskien käsittelyssä vaihtelevat huomattavasti. Tarvitaan kattava ja johdonmukainen sääntely- ja valvontakehys, jonka avulla määritetään normeja parhaiden käytäntöjen vaihdolle ja merkittävistä vaaratilanteista raportoinnille.

Koska monilla rahoituslaitoksilla on merkittäviä kansainvälisiä vastuita, asetettavien normien on vastattava kansainvälisiä normeja.

Yhteentoimivuus

Digitaalinen yhteentoimivuus on avainasemassa pirstoutuneen markkinatilanteen korjaamisessa. Tämä on tunnusomaisesti eurooppalainen kysymys, jota on käsiteltävä kilpailukykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden ja pääomamarkkinaunionin aikaansaamiseksi.

Olisi edistettävä sovellusrajapintojen talouden palveluntarjoajien yhteistoimintaa, jotta palveluista saataisiin entistä innovoivampia. Sovellusrajapinnat voivat auttaa luomaan innovatiivisia ekosysteemejä. Yksi tapa edistää tätä voisi olla sellaisten standardoitujen sovellusrajapintojen joukon luominen, joita palveluntarjoajat voivat käyttää vapaasti esimerkiksi avoimessa pankkitoiminnassa.

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä verkossa tapahtuvaan tunnistamiseen. Verkossa tapahtuvan tunnistamisen menettelyt ovat hyvin erilaisia, ja tunnistusmenettelyissä edellytettävä turvallisuuden taso vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltioissa. Jotta FinTechin käyttöä EU:ssa voitaisiin laajentaa, olisi käsiteltävä sähköisen tunnistamisen kansallisten järjestelmien yhteentoimivuutta.

Pilvipalveluiden yhteentoimivuus on myös tärkeää, jotta pilvipalveluiden tarjoajia voidaan vaihtaa ja jotta voidaan ratkaista tilanteet, joissa FinTech-palveluntarjoajat ovat sidottuja yhteen myyjään.

Taidot

Digitaaliset taidot ovat yhä tärkeämpiä jokaiselle. Tämä koskee myös rahoitusalaa. FinTechin kehitys edellyttää rahoitusinfrastruktuurissa toimivien henkilöiden, kuluttajien, valvontaviranomaisten sekä päättäjien tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien valmiuksien parantamista. Kuluttajien olisi oltava tietoisia automaattisen neuvonnan eduista ja riskeistä, ja valvojien olisi ymmärrettävä algoritmit, jotka ovat valvottavien ja yhä enemmän robotteja käyttävien tuotteiden takana.

Digitalisaatiolla on jo ollut laajoja vaikutuksia eri alojen työmarkkinoihin. Rahoitusala ei ole poikkeus. Kun neuvonta voidaan automatisoida, aiemmin neuvontaa antanut työntekijä tarvitsee uuden työn. Automaatio auttaa luomaan uuden työn, mutta työ on erilaista kuin aiemmin. Siksi on tärkeää, että yhteiskunta investoi vahvasti uusiin taitoihin, kuten koodaukseen. Toteutettaessa uutta osaamisohjelmaa ja digitaalitaitoja ja työllisyyttä edistävää koalitiota komission olisi käsiteltävä työmarkkinoiden entistä suurempaa epätasapainoa.


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (22.3.2017)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

aiheesta ”FinTech: teknologian vaikutus rahoitusalan tulevaisuuteen”

(2016/2243(INI))

Valmistelija: Dita Charanzová

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että rahoitusteknologian (FinTech) käyttö lisääntyy nopeasti, ja tiedostaa, että se saattaa muuttaa perusteellisesti maailmanlaajuisen rahoitusalan ja koko talouden; korostaa, että rahoitusteknologian kehitys voi tarjota etuja sekä kuluttajille että yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille tehokkuushyötyjen, saatavuuden, kustannusten alenemisen ja lisääntyneen avoimuuden muodossa; korostaa tämän vuoksi, että on lisättävä unionin ja rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden houkuttavuutta FinTech-yritysten keskuksena;

2.  uskoo, että innovointi rahoitusalalla voi saada aikaan työllistymismahdollisuuksia ja uutta kasvupotentiaalia unionissa sekä lisätä asiakkaiden tarpeiden mukaan räätälöityjen palvelujen valikoimaa; suhtautuu myönteisesti pyrkimykseen kehittää uusia tuotteita ja palveluja sekä jo olemassa olevia rahoituspalveluja, joita kuluttajat ja yritykset sekä erityisesti pk-yritykset voivat hyödyntää; kehottaa komissiota selvittämään, miten unioni voisi hyödyntää täysimääräisesti rahoitusteknologian tarjoamat edut;

3.  katsoo, että rahoitusalan teknologinen innovointi tarjoaa mahdollisuuksia paitsi uusille FinTech-yrityksille myös vakiintuneille toimijoille yhteistyömahdollisuuksien, synergiavaikutusten ja kustannussäästömahdollisuuksien perusteella; toteaa, että vahvan innovoinnin ja dynaamisuuden ohjaama kilpailu tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia vakiintuneille markkinatoimijoille;

4.  katsoo, että rahoitusteknologiaan liittyvien palvelujen ja tuotteiden on täydennettävä perinteisiä rahoituslaitoksia erityisesti Euroopan vähemmän kehittyneillä ja kaukaisilla alueilla;

5.  on tyytyväinen komission perustamaan rahoitusteknologian alan työryhmään, jonka pyrkimyksenä on arvioida tämän alan innovointia ja samanaikaisesti laatia strategioita rahoitusteknologioiden mahdollisesti mukanaan tuomien haasteiden kohtaamiseksi; pitää työryhmää olennaisena edistysaskeleena rahoitusteknologioita koskevan kattavan strategian kehittämisessä ja niitä koskevan sääntelyn epävarmuuden vähentämisessä;

6.  kehottaa työryhmää esittämään ennen sen toimikauden päättymistä kattavan horisontaalisen rahoitusteknologian alan toimintasuunnitelman lainsäädäntö- ja muista kuin lainsäädäntötoimista; korostaa, että toimintasuunnitelman olisi perustuttava kilpailukykyyn, rahoitusvakauteen, yhteentoimivuuteen, avoimuuteen sekä kuluttajansuojaan ja samalla olisi pyrittävä luomaan rahoitusteknologian alalle sääntelyn kannalta varma ja selkeä ympäristö; katsoo, että toimintasuunnitelman tueksi olisi kehitettävä tarkempi alakohtainen analyysi markkinoiden eri osa-alueista, jotta lainsäädäntö olisi parempaa ja räätälöidympää FinTech-yritysten erilaisiin liiketoimintamalleihin;

7.  korostaa rahoitusteknologian mahdollisia hyötyjä yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille ja mikroyrityksille, mutta myös perheille ja asiakkaille, joiden osalta palvelut ovat puutteellisia, sillä se laajentaa lainansaantimahdollisuuksia ja nopeuttaa lainaprosessia vaihtoehtoisten lainananto- ja investointikanavien, kuten joukkorahoituksen ja vertaislainojen, kautta; katsoo, että tällaisten järjestelmien yhteydessä olisi sovellettava toimenpiteitä, joilla estetään väärinkäyttö tai sopimattomat kaupalliset menettelyt;

8.  kehottaa komissiota kuitenkin muotoilemaan lainsäädäntötoimenpiteensä niin, että yrityksille annetaan riittävästi joustovaraa toimia ja järjestellä rahoitusta sekä kannustetaan luomaan pankkien ja FinTech-yritysten välille stimuloivia kumppanuuksia lainanannon alalla;

9.  kehottaa komissiota kartoittamaan ja poistamaan olemassa olevat sisämarkkinoiden esteet, jotka estävät digitaalisten palveluiden edistämisen, myös rahoitusteknologian alalla, ja varmistamaan tässä yhteydessä rahoitusvakauden ja pitäen kuluttajien ja investoijien suojan korkealla tasolla; panee merkille, että talouden toimijoiden on sisämarkkinoilla voitava hyödyntää kolmansien maiden talouden toimijoiden investointeja ja seurata tekniikan kehitystä;

10.  katsoo, että rahoitusteknologialla voisi olla myönteinen rooli, sillä se monipuolistaa palveluja sekä keinoja, joilla niitä tarjotaan; on sitä mieltä, että kilpailua kannustavan ympäristön luominen ja kaikille talouden toimijoille tasavertaisten kilpailuehtojen säilyttäminen edellyttää oikeasuhtaista ja tasapainoista sekä innovointia edistävää lähestymistapaa; pyytää komissiota analysoimaan rahoitusteknologian vaikutuksia ja erityisesti sen vaikutusta innovointiin ja pitämään tässä yhteydessä mielessä, että on varmistettava rahoitusvakaus ja asianmukainen kuluttajansuoja;

11.  korostaa, että rahoitusteknologiaan liittyvät palvelut voivat olla tärkeässä asemassa tulevaisuuden vaatimukset täyttävien Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä esimerkiksi parantamalla olemassa olevien kanavien kustannustehokkuutta, tarjoamalla innovatiivisia, nykyistä avoimempia ja nopeampia maksusovelluksia ja lisäämällä kuluttajien luottamusta digitaalisiin teknologioihin; katsoo, että komission olisi noudatettava aloitteidensa yhteydessä teknologianeutraalia lähestymistapaa; pyytää komissiota varmistamaan, että aloitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja tulevaisuuteen suuntautuneita ja perustuvat innovointiperiaatteeseen;

12.  katsoo, että pääomamarkkinaunionin valmiiksi saaminen auttaa tukemaan rahoitusteknologioiden sekä rahoitustuotteiden ja -palvelujen todellisten sisämarkkinoiden kehittämistä;

13.  korostaa, että rajat ylittäviin maksuihin sovellettavissa maksutavoissa on edelleen parantamisen varaa; tukee tällaisten maksutapojen kehittämistä Euroopassa ja pitää valitettavana unionin verkkopankkimarkkinoiden suurta pirstaleisuutta ja EU:n laajuisen, eurooppalaisomisteisen luotto- tai pankkikorttijärjestelmän puuttumista; katsoo, että eurooppalaista sähköistä kaupankäyntiä ja rahoituspalvelujen rajat ylittävää kilpailua edistävä sähköinen maksujärjestelmä on keskeisen tärkeä moitteettomasti toimivalle pääomamarkkinaunionille ja ratkaisevan tärkeä osa digitaalisia sisämarkkinoita; kehottaa komissiota yksilöimään toimet, joiden avulla luodaan soveltuva ympäristö tällaisen järjestelmän kehittämiselle; tiedostaa, että tällainen järjestelmä tarvitaan muiden innovatiivisten maksuratkaisujen rinnalle ja tarvittaessa sen pitäisi olla niiden kanssa yhteentoimiva kilpailun edun nimissä;

14.  korostaa, että Euroopan pankkiviranomaisen teknisissä sääntelystandardeissa, jotka koskevat ”vahvaa asiakkaan tunnistamista”, olisi otettava huomioon rahoitusteknologiaan ja sähköiseen kaupankäyntiin liittyvät käytännöt; panee tyytyväisenä merkille muutokset, jotka Euroopan pankkiviranomainen teki äskettäin teknisiä sääntelystandardeja koskevaan ehdotukseensa, jotta näistä ei aiheudu kielteisiä vaikutuksia verkkopalveluille ja jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka kannustavat rahoitusalan innovointiin ja parantavat kilpailua kaikkien markkinatoimijoiden välillä ja joissa otetaan huomioon riskiperusteiset turvallisuustoimet;

15.  korostaa, että kuluttajat ovat rahoitusteknologioiden nousua edistävä voima; painottaa, että tulevien lainsäädäntömuutosten päämääränä olisi oltava kuluttajien tukeminen tässä muutoksessa;

16.  panee merkille komission pyrkimykset rahoituspalveluja koskevien standardien yhdenmukaistamiseksi, mutta korostaa samalla, että innovointia ja uusia markkinoille tuloja koskeva potentiaali on otettava huomioon aina kun tulevaisuudessa asetetaan standardeja; kehottaa komissiota tukemaan rahoitusteknologian yleisten, avoimien ja yhteentoimivien standardien määrittelyyn tähtääviä toimia;

17.  toteaa, että rahoitusteknologialla tarkoitetaan rahoitusalan ja teknologian risteyskohdassa tapahtuvaa innovointia;

18.  palauttaa mieliin, että myös sääntelyteknologia (RegTech) ja vakuutuksiin käytettävä teknologia ovat rahoitusteknologiaa; painottaa, että teknologiaa olisi käytettävä viranomaisten suorittaman valvonnan parantamiseen ja tehostamiseen; on tietoinen sääntelyteknologian eduista sääntelyprosessien parantamisessa ja rahoitusasiakkaiden suojaamisessa; kannustaa kansallisia sääntelyviranomaisia pohtimaan tarvittaessa sääntöjen noudattamista koskevan teknologian tulevaa kehitystä;

19.  panee merkille digitaalisen ja rahoitusalan koulutuksen edistämisen tarpeen kuluttajien ja toimijoiden keskuudessa EU:ssa; korostaa riittävien toimivaltuuksien ja uusien digitaalisten taitojen merkitystä ja kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja FinTech-yrityksiä mahdollistamaan elinikäisen oppimisen ja koulutuksen sekä taitojen kehittämisen, sillä nämä ovat keskeisiä edellytyksiä sille, että mahdollisimman monet voisivat käyttää täysimääräisesti rahoituspalveluja ja rahoitusteknologian välineitä;

20.  panee merkille, että robottirahoitusneuvojia on entistä enemmän, ja suhtautuu tähän myönteisesti, sillä se voisi vähentää kuluttajien markkinoilla tekemien investointien esteitä;

21.  kehottaa komissiota seuraamaan algoritmien käytön lisääntymistä rahoitusteknologian alalla; kehottaa komissiota ja Euroopan valvontaviranomaisia tutkimaan algoritmien mahdollisia virheitä ja painotuksia; korostaa, että tapauksissa, joissa epäillään virhettä tai syrjintää, automatisoitujen FinTech-palveluiden tekemistä päätöksistä olisi voitava tehdä valitus, niitä olisi tarkasteltava uudelleen ja ne olisi tarvittaessa oikaistava;

22.  tiedostaa sääntelyn ”virtuaaliympäristössä testaamisen” mahdolliset edut, sillä se antaa uusyrityksille ja rahoitusyrityksille mahdollisuuden testata rahoitusteknologisia tuotteita todellisessa ympäristössä; kannustaa vaihtamaan parhaita käytäntöjä, joita voidaan saada sääntelyaloitteista virtuaaliympäristössä testauksen yhteydessä; on sitä mieltä, että samanlaista lähestymistapaa voitaisiin edistää Euroopan tasolla, kun samanaikaisesti varmistetaan, että kuluttajille, jos he ovat osa tällaista pilottihanketta, tiedotetaan siihen liittyvistä riskeistä ja kilpailunvastaiset käytännöt estetään;

23.  korostaa, että verkkoturvallisuutta on käsiteltävä kaikkien rahoitusteknologia-aloitteiden suunnitteluvaiheessa ja on hyväksyttävä vahvoja suojatoimia tämän infrastruktuurin suojaamiseksi verkkoiskuilta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan alalla hyväksyttyjen verkkoriskejä torjuvien suojatoimenpiteiden riittävyyttä ja kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja FinTech-yrityksiä tekemään tehokkaasti yhteistyötä vaihtamalla verkkoiskuja koskevia tietoja;

24.  kehottaa jäsenvaltioita saattamaan verkko- ja tietoturvadirektiivin nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöään; pitää myönteisenä komission äskettäin käynnistämää uutta verkkoturvallisuuden alan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, johon rahoitusala osallistuu; pyytää komissiota kehittämään uusia ja konkreettisia aloitteita, joilla vahvistetaan alan FinTech-yritysten ja erityisesti pk-yritysten ja uusyritysten kestävyyttä verkkohyökkäyksiä vastaan;

25.  pyytää komissiota edelleen arvioimaan eIDAS-asetusta varten tehdyn työn perusteella sähköistä henkilökorttia koskevien eurooppalaisten järjestelmien kehystä varmistaakseen, että ne helpottavat rajat ylittävien rahoituspalvelujen toimittamista; pyytää lisäksi komissiota arvioimaan kiireellisesti sääntelyn nykyisiä esteitä, jotka hankaloittavat sähköisten tunnistamistekniikoiden laajempaa käyttöä;

26.  suhtautuu myönteisesti virtuaalivaluutoista annettuun parlamentin mietintöön ja hajautetun tilikirjan teknologian mahdolliseen hyötyyn, joka ylittää virtuaalivaluutoista saadun hyödyn; panee kuitenkin lisäksi merkille virtuaalivaluuttojen ja hajautetun tilikirjan teknologioiden nopeaan leviämiseen liittyvät riskit; pyytää komissiota tutkimaan hajautetun tilikirjan teknologioiden mahdollisia käyttötapoja rahoitusteknologian alalla ja muissa digitaalisia sisämarkkinoita koskevissa järjestelmissä sekä valvomaan edellä mainittuja riskejä ja ehkäisemään niitä;

27.  toteaa, että tietojen keruulla ja analysoinnilla on keskeinen asema FinTech-yrityksissä, sillä nämä haluavat tarjota asiakkaille kohdennettuja palveluja, ja panee merkille, että FinTech-yritykset hyödyntävät entistä enemmän ”digitaalista / datansiirtoon käytettävää onboarding-prosessia”; tukee muun muassa massadatan käyttöä rahoitusteknologialla tehtävässä riskinhallinnassa; panee samalla merkille uusiin maksuratkaisuihin mahdollisesti liittyvät riskit, kuten petosriskin, kuluttajatietojen väärinkäytön, puutteellisen tunnistamismenettelyn sekä avoimien ja selkeiden käyttöehtojen puuttumisen; pyytääkin komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että käytettävissä on riittävän tasoiset suojatoimet ja vaikuttavat oikeussuojakeinot;

28.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon sekä tietojen keräämisen että etätarkistuksen käytön lisääntymisen samoin kuin siihen liittyvät riskit erityisesti yleisen tietosuoja-asetuksen ja toisen maksupalveludirektiivin sekä asiakkaiden tunnistusta koskevien sääntöjen kohdalla, jotta kuluttajilla olisi paremmat mahdollisuudet käyttää rajat ylittäviä FinTech-palveluja; korostaa, että on toteutettava tiedonsuojatoimenpiteitä ja että kuluttajilla olisi yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti oltava mahdollisuus valita, miten tietoja käytetään ja kerätään;

29.  korostaa käyttäjien tietojen siirrettävyyden merkitystä ja katsoo, että tiedon siirrettävyyden olisi oltava osa FinTech-palveluja, jotta voidaan varmistaa, että kuluttajat eivät ole sidottuja yhteen palveluntarjoajaan tai tuotteeseen; pyytää komissiota analysoimaan, mitä hyötyä FinTech-yrityksille olisi pääsystä suurempaan sovellusliittymään, joka mahdollistaisi lisäpalvelut kuluttajille;

30.  panee merkille, että rahoitusalan EU:n laajuinen toimilupa mahdollistaisi FinTech-palvelujen tarjoamisen ympäri Eurooppaa ja olisi samalla yksittäisen jäsenvaltion sääntelyn alainen, jos alalla päädytään vähimmäistason yhdenmukaistamiseen.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.3.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

3

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dita Charanzová, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Nicola Danti, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Antonio López-Istúriz White, Morten Løkkegaard, Marlene Mizzi, Jiří Pospíšil, Marcus Pretzell, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Mihai Ţurcanu, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Philipp Albrecht, Pascal Arimont, Edward Czesak, Arndt Kohn, Julia Reda, Ulrike Trebesius, Sabine Verheyen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

David Coburn

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

32

+

ALDE

Dita Charanzová, Morten Løkkegaard, Jasenko Selimovic

ECR

Edward Czesak, Vicky Ford, Ulrike Trebesius, Anneleen Van Bossuyt

PPE

Pascal Arimont, Carlos Coelho, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Ildikó Gáll-Pelcz, Antonio López-Istúriz White, Jiří Pospíšil, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mihai Ţurcanu, Sabine Verheyen

S&D

Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Arndt Kohn, Marlene Mizzi, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler

Verts/ALE

Jan Philipp Albrecht, Julia Reda

3

-

EFDD

David Coburn

ENF

Marcus Pretzell, Mylène Troszczynski

2

0

EFDD

Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Marco Zullo

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.4.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

45

6

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerolf Annemans, Burkhard Balz, Pervenche Berès, Esther de Lange, Markus Ferber, Jonás Fernández, Sven Giegold, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Georgios Kyrtsos, Werner Langen, Sander Loones, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Gabriel Mato, Costas Mavrides, Luigi Morgano, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Dimitrios Papadimoulis, Sirpa Pietikäinen, Dariusz Rosati, Pirkko Ruohonen-Lerner, Alfred Sant, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Paul Tang, Ernest Urtasun, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Cora van Nieuwenhuizen, Miguel Viegas, Beatrix von Storch, Jakob von Weizsäcker

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Matt Carthy, Mady Delvaux, Ashley Fox, Ramón Jáuregui Atondo, Eva Kaili, Thomas Mann, Michel Reimon, Andreas Schwab, Lieve Wierinck


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

45

+

ALDE

Petr Ježek, Lieve Wierinck, Cora van Nieuwenhuizen

ECR

Ashley Fox, Sander Loones, Bernd Lucke, Stanisław Ożóg, Pirkko Ruohonen-Lerner, Kay Swinburne

PPE

Burkhard Balz, Markus Ferber, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Georgios Kyrtsos, Werner Langen, Ivana Maletić, Thomas Mann, Gabriel Mato, Luděk Niedermayer, Sirpa Pietikäinen, Dariusz Rosati, Andreas Schwab, Theodor Dumitru Stolojan, Tom Vandenkendelaere, Esther de Lange

S&D

Pervenche Berès, Mady Delvaux, Jonás Fernández, Roberto Gualtieri, Cătălin Sorin Ivan, Ramón Jáuregui Atondo, Eva Kaili, Olle Ludvigsson, Costas Mavrides, Luigi Morgano, Alfred Sant, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Paul Tang, Jakob von Weizsäcker

Verts/ALE

Sven Giegold, Michel Reimon, Molly Scott Cato, Ernest Urtasun

6

-

EFDD

Marco Valli, Beatrix von Storch

ENF

Gerolf Annemans

GUE/ NGL

Matt Carthy, Dimitrios Papadimoulis, Miguel Viegas

1

0

ENF

Bernard Monot

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 11. toukokuuta 2017Oikeudellinen huomautus