MIETINTÖ Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2016
23.10.2017 - (2017/2126(INI))
Vetoomusvaliokunta
Esittelijä: Marlene Mizzi
PR_INI_AnnOmbud
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2016
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2016,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15 artiklan,
– ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 24 ja 228 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 43 artiklan,
– ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,
– ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9. maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom[1],
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin 6. syyskuuta 2001 hyväksymän Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön[2],
– ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006,
– ottaa huomioon aikaisemmat Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 220 artiklan 1 kohdan,
– ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A8-0328/2017),
A. ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2016 luovutettiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle 17. toukokuuta 2017 ja että oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 30. toukokuuta 2017;
B. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 24 ja 228 artiklalla Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet ottaa vastaan kanteluja unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä;
C. toteaa, että SEUT-sopimuksen 15 artiklan mukaan ”Unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen” ja ”Kaikilla unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöillä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikilla oikeushenkilöillä, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin”; toteaa, että kansalaisten oikeuksien ja perusvapauksien suojelemiseksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa laadukkaiden palvelujen tarjoaminen EU:n kansalaisille ja se, että EU:n hallinto vastaa heidän tarpeisiinsa ja huolenaiheisiinsa;
D. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan mukaan ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”;
E. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaan ”jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä”;
F. ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen tärkein prioriteetti on varmistaa, että kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan täysin ja että oikeus hyvään hallintoon ilmentää unionin toimielimiltä, elimiltä, toimistoilta ja virastoilta odotettujen vaatimusten korkeaa tasoa;
G. ottaa huomioon, että vuonna 2016 oikeusasiamieheltä haki apua yhteensä 15 797 henkilöä, joista 12 646 sai neuvoja oikeusasiamiehen verkkosivuston interaktiivisesta oppaasta, 1 271 pyyntöä toimitettiin tietojen saamiseksi eteenpäin ja 1 880 pyyntöä oikeusasiamies käsitteli kanteluina;
H. toteaa, että oikeusasiamiehen vuonna 2016 käsittelemästä kaikkiaan 1 880:stä kantelusta 711 kuului ja 1 169 ei kuulunut hänen toimivaltaansa;
I. toteaa, että vuonna 2016 oikeusasiamies käynnisti 245 tutkimusta, joista 235 käynnistettiin kantelun perusteella ja 10 oli oma-aloitteisia, ja saattoi päätökseen 291 tutkimusta (278 kantelun perusteella ja 13 oma-aloitteista); toteaa, että suurin osa tutkimuksista koski komissiota (58,8 prosenttia), jonka jälkeen seurasivat EU:n erillisvirastot (12,3 prosenttia), Euroopan parlamentti (6,5 prosenttia), Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) (5,7 prosenttia), Euroopan ulkosuhdehallinto (EEAS) (4,5 prosenttia), Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) (0,8 prosenttia) ja muut toimielimet (11,4 prosenttia);
J. ottaa huomioon, että oikeusasiamies vastaanottaa vuosittain lukuisia EU:n hallintoa koskevia kanteluita henkilöiltä ja järjestöiltä, ja toteaa, että kolme suurinta huolenaihetta oikeusasiamiehen vuonna 2016 päätökseen saattamissa tutkimuksissa olivat avoimuus sekä yleisön oikeus saada tietoa ja tutustua asiakirjoihin (29,6 prosenttia), EU:n henkilöstöasioiden hyvä hallinto (28,2 prosenttia) ja palvelukulttuuri (25,1 prosenttia); toteaa, että muita aihepiirejä ovat harkintavallan käyttö rikkomismenettelyissä, EU:n avustusten ja sopimusten moitteeton varainhoito sekä prosessuaalisten ja perusoikeuksien noudattaminen; ottaa huomioon, että näiden asioiden merkityksellisyys korostaa oikeusasiamiehen keskeistä roolia sen varmistamisessa, että unionin tason päätöksentekoprosessit ja hallinto ovat täysin avoimia ja puolueettomia kansalaisten oikeuksien suojelemiseksi ja heidän luottamuksensa vahvistamiseksi;
K. ottaa huomioon, että vuoden 2016 strategisessa työssään oikeusasiamiehen toimisto saattoi päätökseen viisi strategista tutkimusta ja käynnisti neljä uutta, joiden aiheina olivat muun muassa erityisneuvonantajien mahdolliset eturistiriidat ja viivytykset kemikaalien testaamisessa, sekä käynnisti 10 uutta strategista aloitetta;
L. ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti laajan strategisen tutkimuksen siitä, miten komissio nimittää erityisneuvonantajansa, jotka työskentelevät usein samanaikaisesti yksityisen sektorin asiakkaille ja EU:lle, ja miten heidän eturistiriitojaan koskevat arvioinnit toteutetaan;
M. ottaa huomioon, että oikeusasiamies tutki Euroopan investointipankin (EIP) hallintoneuvoston jäsenten menettelysääntöä ja totesi, että siinä ei säädetä sidonnaisuuksia tai taloudellisia etuja koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta;
N. toteaa, että rahoituskriisi on johtanut talouskriisiin ja sosiaaliseen kriisiin ja siten heikentänyt EU:n toimielinten uskottavuutta;
O. ottaa huomioon, että oikeusasiamies on todennut hallinnolliseksi epäkohdaksi sen, että vuosien 2009–2014 komissio ei käsitellyt entisen komission jäsenen toimintasääntörikkomusta eikä tutkinut huolellisesti, oliko komission jäsenen yksityisen sektorin kanssa tehty työsopimus EU:n perustamissopimuksen velvoitteiden mukainen; toteaa, että komission jäsenten, komission puheenjohtaja mukaan luettuna, toimikauden jälkeiseen toimintaan liittyvät hallinnolliset epäkohdat lisäävät kansalaisten epäluottamusta komissiota kohtaan;
P. toteaa, että oikeusasiamies tekee yhteistyötä YK:n kaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa ja on vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaan osa EU:n rakennetta, jolla edistetään, suojellaan ja seurataan yleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:n toimielinten tasolla;
Q. ottaa huomioon, että Euroopan unionin kansalaisuudesta marraskuussa 2016 tehdyn Flash-eurobarometri-kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä EU:n kansalaisesta (87 prosenttia) on tietoisia asemastaan unionin kansalaisina ja oikeudestaan tehdä kantelu parlamentille, komissiolle tai Euroopan oikeusasiamiehelle;
1. hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen esittelemän vuosikertomuksen 2016 ja kiittää sen selkeää ja helposti luettavaa ulkoasua, jossa esitetään kaikkein tärkeimmät faktat ja luvut oikeusasiamiehen toimista vuonna 2016;
2. onnittelee Emily O’Reillya hänen erinomaisesta työstään oikeusasiamiehen palvelujen laadun ja saatavuuden parantamisessa sekä yhteistoiminnasta ja myönteisestä suhtautumisesta parlamenttiin ja erityisesti vetoomusvaliokuntaan sekä muihin EU:n toimielimiin, elimiin, toimistoihin ja virastoihin;
3. tunnustaa strategisten tutkimusten ja aloitteiden merkittävyyden ja tukee oikeusasiamiehen työtä hänen tutkiessaan strategisesti tärkeitä aiheita oma-aloitteisesti unionin kansalaisten yleisen edun mukaisesti; antaa arvoa oikeusasiamiehen pyrkimyksille hyödyntää paremmin strategista työtään sallimalla samankaltaisesta aiheesta tehtyjen kantelujen käsittelyn kollektiivisesti;
4. pitää tervetulleena oikeusasiamiehen pyrkimystä vastata oikea-aikaisesti ja tehokkaasti EU:n kansalaisten tarpeisiin ja huolenaiheisiin sekä tukee vuonna 2016 käyttöön otettuja uusia työmenetelmiä ja yksinkertaistettua tapaustenkäsittelyprosessia, jotka mahdollistavat suuremman joustavuuden ja tehokkuuden sekä suuremmat vaikutukset suuremmalle määrälle kansalaisia;
5. toteaa, että EU:n kohtaamat nykyiset, ennennäkemättömät haasteet, kuten työttömyys, taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus, muuttoliikekriisi ja brexit, velvoittavat kaikkia toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja – myös oikeusasiamiestä – työskentelemään kovemmin ja päättäväisemmin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, vastuullisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi EU:n tasolla;
6. pitää tärkeänä työmarkkinavuoropuhelun parantamista;
7. korostaa, että kansalaisten luottamus toimielimiin on äärimmäisen tärkeää nykyisessä taloustilanteessa;
8. toteaa, että oikeusasiamiehen toimiston päätöksiä ja/tai suosituksia on tähän mennessä noudatettu toiseksi parhaalla tasolla; suosittelee, että oikeusasiamies pysyy valppaana, määrittelee sen suositusten noudattamatta jättämisen syyt ja ilmoittaa parlamentille, jos EU:n hallinto jättää niitä toistuvasti noudattamatta;
9. ottaa huomioon, että EU:n toimielimiä koskevien oikeusasiamiehen tutkimusten lukumäärä laski vuonna 2016 (245 tutkimusta vuonna 2016, 261 vuonna 2015); kehottaa EU:n toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja vastaamaan ja reagoimaan oikeusasiamiehen kriittisiin huomautuksiin kohtuullisen ajan kuluessa ja parantamaan oikeusasiamiehen suositusten ja/tai päätösten noudattamisen tasoa;
10. panee merkille, että vuonna 2016 suurin osa oikeusasiamiehen käsittelemistä tapauksista saatiin päätökseen 12 kuukauden kuluessa ja että keskimääräinen tutkimukseen tarvittava aika oli 10 kuukautta, ja vain 30 prosentissa tapauksista tutkimuksen päätökseen saattaminen kesti yli 12 kuukautta; kehottaa oikeusasiamiestä edelleen parantamaan työmenetelmiään ja lyhentämään kantelujen käsittelyaikaa, erityisesti kun kyse on yli 12 kuukautta avoimina olevista tapauksista, työnsä tehokkuudesta tinkimättä;
11. toteaa, että avoimuuteen liittyvät tutkimukset ja erityisesti kysymykset päätöksentekomenettelyn avoimuudesta, edunvalvonnan avoimuudesta ja oikeudesta tutustua EU:n asiakirjoihin muodostavat suurimman osan oikeusasiamiehen käsittelemistä tapauksista, ja sen jälkeen oikeusasiamies käsittelee muita erilaisia kysymyksiä, kuten perusoikeuksien loukkaukset ja eettiset kysymykset tai EU:n hankinnat ja avustukset;
12. korostaa, että avoimuudella, hyvällä hallinnolla ja institutionaalisella valvonnalla on keskeinen rooli EU:n toimielinten työssä; pitää valitettavana, että avoimuuteen sekä tietojen saantiin ja asiakirjoihin tutustumiseen liittyvillä tiedusteluilla on toistuvasti yli 20 prosentin osuus kaikista oikeusasiamiehelle osoitetuista tiedusteluista ja ne ovat vuodesta toiseen EU:n kansalaisten tärkeimpiä huolenaiheita; kehottaa EU:n toimielimiä julkistamaan ennakoivasti tiedot ja asiakirjat, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja vähentää hallinnollisia epäkohtia;
13. katsoo, että mahdollisimman suuren avoimuuden ja EU:n hallussa olevien asiakirjojen saatavuuden on oltava sääntö; palauttaa mieliin, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan unionin kansalaisilla on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja muiden virastojen asiakirjoihin ja että mahdollisia helpotuksia ja poikkeuksia olisi aina punnittava avoimuuden ja demokratian periaatteiden suhteen, ennakkoehtona demokraattisten oikeuksien käyttämiselle; katsoo, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistaminen on tarpeen, jotta helpotetaan oikeusasiamiehen toimintaa hänen valvoessaan oikeutta tutustua parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin;
14. pyytää komissiota lisäämään avoimuutta ja helpottamaan asiakirjoihin tutustumista ja tietojen saantia, erityisesti EU Pilot -menettelyistä vastaanotettujen vetoomusten sekä EU Pilot -menettelyjen ja jo suljettujen rikkomismenettelyjen osalta; tähdentää, että komission on tärkeää seurata säännöllisesti parlamentin toimia; kannustaa jatkamaan oikeusasiamiehen strategista tutkimusta komission tavasta käsitellä rikkomuksia koskevia kanteluita EU Pilot -menettelyissä ja kehottaa oikeusasiamiestä pysymään määrätietoisena ja tarkkaavaisena asian tutkinnassa vuonna 2017;
15. kiittää oikeusasiamiehen määrätietoisuutta mahdollisimman suuren avoimuuden saavuttamiseksi EU:n päätöksentekoprosessissa; korostaa, että on seurattava, missä määrin oikeusasiamiehen suosituksia trilogineuvottelujen avoimuudesta pannaan täytäntöön; kehottaa neuvostoa ja komissiota julkaisemaan aiheellisia tietoja trilogineuvotteluissa tehdyistä päätöksistä; muistuttaa edelleen, että kauppasopimuksissa ja -neuvotteluissa tarvitaan täysimittaista ja tehostettua avoimuutta, ja kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan avoimuuden valvomista kaikissa kauppasopimusneuvotteluissa EU:n ja kolmansien maiden välillä ja ottamaan huomioon, että tällä ei tulisi heikentää EU:n neuvotteluasemaa;
16. pitää osapuolten neuvotteluasemia vaarantamatta edelleen tärkeänä kaikkien EU:n toimielinten täyttä avoimuutta EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisissä neuvotteluissa, jotka koskevat jälkimmäisen eroamista unionista; kehottaa oikeusasiamiestä valvomaan täyden avoimuuden noudattamista eroamisneuvottelujen kaikissa vaiheissa;
17. vaatii suurempaa avoimuutta EU:n taloutta ja rahoitusta koskevaan päätöksentekoprosessiin erityisesti Euroopan keskuspankin toteuttaman pankkivalvonnan osalta; tukee lisäksi oikeusasiamiehen suosituksia EIP:n pääjohtajan ja euroryhmän puheenjohtajan avoimuuden lisäämisestä ja niiden omien sisäisten eettisten sääntöjen vahvistamisesta, ja samanaikaisesti tukee hänen viimeaikaisia toimiaan tässä asiassa ja sitä, että asetusta (EY) N:o 1049/2001 ei sovelleta euroryhmään, koska se ei ole perussopimuksissa tarkoitettu toimielin tai elin; kehottaa noudattamaan oikeusasiamiehen suosituksia EIP:n valitusmekanismia koskevasta tarkistuksesta (EIP:n valitusmekanismi) ja korostaa, että valitusmekanismin riippumattomuus on tärkeää; kehottaa oikeusasiamiestä ottamaan aktiivisemman roolin sen varmistamisessa, että uusi EIP:n valitusmekanismi on uskottava ja tehokas noudattaen toiminnallisen riippumattomuuden, avoimuuden, saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja riittävien resurssien periaatteita;
18. ilmaisee täyden tukensa oikeusasiamiehen lopulliselle päämäärälle auttaa lujittamaan vastuuvelvollisuuteen ja avoimuuteen liittyviä rakenteita ja instituutioita EU:n tasolla sekä parantaa demokratian laatua Euroopassa;
19. panee merkille oikeusasiamiehen havaitsemat epäkohdat komission jäsenten toimintasäännöissä; pitää tärkeänä korkeita moraalisia ja eettisiä normeja EU:n hallinnossa, ja panee merkille komission päätöksen pidentää harkinta-aikaa kahteen vuoteen entisten komission jäsenten osalta ja kolmeen vuoteen komission entisten puheenjohtajien osalta, mutta uskoo vahvasti, että tiukempien eettisten sääntöjen soveltamiseen on tarvetta kaikissa EU:n toimielimissä, myös EU:n poliitikkojen ja työntekijöiden suhteen, sillä sääntöjen avulla pyritään varmistamaan kunniallinen ja pidättyvä käytös sekä täysi riippumattomuus yksityisestä sektorista; kehottaa komissiota takaamaan, että entisten komission jäsenten toimikauden jälkeistä työtä koskevat tiedot julkaistaan ennakoivasti ja täysin avoimesti; tukee oikeusasiamiehen suosituksia toimintasääntöjen tarkistamisesta perussopimusten velvoitteiden mukaisesti tekemällä sääntöjen täytäntöönpanosta selkeämpää ja helpompaa, jotta voidaan tapauskohtaisesti varmistaa uskottavuus, puolueettomuus ja eturistiriitojen puuttuminen; kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan komission tilapäisen eettisen komitean riippumattomuuden tason valvontaa ja arviointia;
20. panee merkille komission toimet, joita se toteutti vastauksena oikeusasiamiehen suosituksiin EU:n henkilöstöön sovellettavien niin sanottua pyöröovi-ilmiötä koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta, ja odottaa kiinnostuksella oikeusasiamiehen jatkotutkimusta uusien sääntöjen toiminnasta käytännössä;
21. kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan työtään, jolla varmistetaan, että kaikkien pyöröovitapauksiin liittyvien EU:n virkamiesten nimet julkaistaan ajallaan ja että kaikkien asiaan liittyvien tietojen täydellinen avoimuus taataan;
22. tukee oikeusasiamiehen sitoutuneisuutta EU:n lobbaustoiminnan avoimuuden parantamiseen ja kehottaa komissiota noudattamaan täysimittaisesti oikeusasiamiehen ehdotuksia EU:n avoimuusrekisterin parantamisesta ja muuttamisesta pakolliseksi kaikkien unionin toimielinten ja virastojen tärkeäksi avoimuuskeskiöksi; korostaa, että olisi toteutettava selkeitä toimia ja kehitettävä johdonmukainen ja tehokas työaikataulu; painottaa, että on tärkeää lisätä avoimuutta, myös rahoitusta koskevien tietojen, eturyhmien ja taloudellisten etujen osalta;
23. pitää myönteisenä oikeusasiamiehen strategista tutkimusta komission erityisneuvonantajien eturistiriitojen arviointimenetelmistä; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön kaikki oikeusasiamiehen suositukset erityisneuvonantajien nimitysmenettelystä, arvioimaan mahdolliset eturistiriidat ennen ja jälkeen nimittämisen ja saattamaan asiakirjat ja kokoukset ja niitä koskevat tiedot julkisiksi;
24. tukee oikeusasiamiehen strategista tutkimusta komission asiantuntijaryhmistä; pyytää oikeusasiamiestä varmistamaan, että eturistiriitojen hallintaa ja kaikkien sidosryhmien – yhteiskunnalliset sidosryhmät mukaan lukien – tasapainoista ja yhtäläistä edustusta parannetaan komission uusissa säännöissä, myös kaikkien asiantuntijoiden luettelointia EU:n avoimuusrekisterissä;
25. panee merkille komission kannan tupakkateollisuuden lobbaajien kanssa pidettävien kokousten avoimuuteen ja terveyden pääosaston toteuttamat avoimuustoimet; kehottaa komissiota jälleen muuttamaan käytäntöään ja tekemään työstään täysin avointa julkaisemalla verkossa tiedot kaikista lobbaajien tai heidän laillisten edustajiensa kanssa pitämistään kokouksista sekä kyseisten kokousten pöytäkirjat tupakoinnin torjuntaa koskevan YK:n puitesopimuksen velvoitteiden mukaisesti;
26. pitää myönteisenä oikeusasiamiehen käytännön suosituksia, jotka koskevat julkisten virkamiesten lobbaajien kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta; kehottaa oikeusasiamiestä lisäämään kaikkien EU:n toimielinten henkilöstön tietoisuutta näistä suosituksista koulutuksen, seminaarien ja niihin liittyvien tukitoimenpiteiden avulla ja kehottaa EU:n toimielimiä panemaan täytäntöön oikeusasiamiehen hyvän hallintotavan säännöstön ja tupakoinnin torjuntaa koskevan YK:n puitesopimuksen mukaiset avoimuutta koskevat toimet;
27. kiittää oikeusasiamiehen strategista tutkimusta neuvoston valmistelevia elimiä, kuten sen komiteoita, työryhmiä ja pysyvien edustajien komiteaa (COREPER) koskeviin asiakirjoihin tutustumisesta EU:n säädösesityksiin liittyvissä keskusteluissa; kannustaa oikeusasiamiestä kehottamaan neuvostoa lisäämään avoimuutta, kun aiheena ovat sen kokoukset sidosryhmien kanssa sekä tehdyt päätökset, noudattamaan asiakirjojen saatavuutta koskevia sääntöjä ja tarjoamaan asiakirjat näin saataville oikea-aikaisesti ja viivytyksettä;
28. kiittää oikeusasiamiehen toimintaa kysymyksissä, jotka koskevat yleistä etua, kuten perusoikeudet, lääketurvallisuus ja -tehokkuus, ympäristön ja terveyden suojelu ja ympäristöriskien torjunta; kehottaa oikeusasiamiestä seuraamaan, onko Euroopan kemikaalivirasto noudattanut hänen ehdotustaan eläinkokeiden estämisestä uusien kosmeettisten valmisteiden markkinoille rekisteröinnin yhteydessä, ja onko EPSO noudattanut ehdotusta ylivoimaisen esteen periaatteen soveltamisesta ja EPSOn järjestämien kilpailujen avoimuudesta;
29. tukee oikeusasiamiehen roolia ennakoivan ja avoimen toimintaperiaatteen luomiseksi Euroopan lääkeviraston suorittamille (EMA) kliinisille kokeille ja erityisesti oikeusasiamiehen suosituksia Crohnin taudin hoitamiseen käytettävän Humiran, joka on yksi maailman myydyimpiä lääkkeitä, hyväksymisestä; kannustaa oikeusasiamiestä seuraamaan edelleen, kuinka Euroopan lääkevirasto varmistaa noudattavansa tiukimpia avoimuusvaatimuksia ja vaatimuksia kliinisiä lääketutkimuksia koskevien tietojen saatavuudesta, sillä nämä vaatimukset ovat yleisen edun mukaisia ja niillä on suuri merkitys lääkäreille, potilaille ja tutkijoille;
30. pitää myönteisenä oikeusasiamiehen tutkimuksia vammaisten henkilöiden kanteluista ja kannustaa hänen aktiivista osallistumistaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen liittyvään EU:n rakenteeseen sekä hänen osallisuuttaan Euroopan vammaisstrategian täytäntöönpanossa; toteaa jälleen tukevansa täysin yleissopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa EU:n tasolla;
31. kehottaa oikeusasiamiestä varmistamaan, että komissio ottaa huomioon oikeusasiamiehen ehdotukset ja suositukset eurooppalaisen kansalaisaloitteen tulevasta tarkistamisesta, jotta varmistetaan, että kansalaisaloitteen edellyttämät menettelyt ja vaatimukset ovat aidosti selkeitä, yksinkertaisia, helposti sovellettavia ja oikeasuhteisia;
32. kehottaa oikeusasiamiestä varmistamaan, että komissio auttaa luomaan infrastruktuurin, jolla annetaan oikeudellista neuvontaa eurooppalaisista kansalaisaloitteista, ja oikeudellisen kehyksen, jolla suojellaan eurooppalaisiin kansalaisaloitteisiin osallistujia;
33. muistuttaa, että väärinkäytösten paljastajat ovat ratkaisevan tärkeitä hallinnollisten epäkohtien paljastamisessa, ja tukee EU:n toimielinten toimia, joilla kannustetaan ilmoittamaan väärinkäytöksistä ja suojellaan ilmoittajia kostotoimilta; kehottaa lisäksi oikeusasiamiestä arvioimaan edelleen väärinkäytösten paljastamista koskevien EU:n toimielinten uusien sisäisten sääntöjen täytäntöönpanoa; kannustaa jatkamaan väärinkäytösten paljastamista koskevia EU:n toimielinten sisäisiä sääntöjä koskevien oikeusasiamiehen vuonna 2015 tekemien tutkimusten seurantaa; pitää myönteisenä oikeusasiamiehen omia sääntöjä tällä alalla ja kannustaa muita EU:n toimielimiä käyttämään niitä; toistaa kehotuksensa laatia väärinkäytösten paljastamista koskeva EU:n tason monialainen säädös, jossa säädetään asianmukaisista kanavista ja menettelyistä kaikenlaisista epäkohdista ilmoittamiseksi sekä riittävistä takeista ja kaikkien tasojen oikeudellisista suojakeinoista asianomaisille henkilöille;
34. pitää myönteisenä oikeusasiamiehen aloitetta, jolla nimetään EU:n hallinnon parhaita käytäntöjä ja tuodaan niille lisäjulkisuutta oikeusasiamiehen hyvän hallinnon palkinnolla;
35. kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan yhteistyötä kansallisten oikeusasiamiesten kanssa Euroopan oikeusasiamiesten verkoston välityksellä; tukee ajatusta oikeusasiamiesten verkoston vuosikokouksen järjestämisestä ensimmäisen kerran Brysselissä vuonna 2016 ja komission sitoumusta toimia vastedes tehokkaammin verkoston puitteissa;
36. suhtautuu avoimesti ajatukseen Euroopan oikeusasiamiesten verkoston vuosittaisten konferenssien järjestämisestä parlamentin tiloissa, kun otetaan huomioon vetoomusvaliokunnan ja oikeusasiamiehen väliset suorat yhteydet;
37. muistuttaa, että Euroopan oikeusasiamiesten verkostolla voisi olla tärkeä rooli EU:n kansalaisten oikeuksien puolustamisessa Britannian EU-erosta käytävien neuvottelujen yhteydessä;
38. kiittää oikeusasiamiestä kokousten järjestämisestä yksittäisten kansallisten oikeusasiamiesten kanssa sekä kansalaisyhteiskunnan ja liike-elämän järjestöjen kanssa; pyytää oikeusasiamiestä järjestämään vastaavia kokouksia kaikissa jäsenvaltioissa ja sitä kautta lisäämään tietoisuutta Euroopan oikeusasiamiehen toimiston mahdollisuuksista auttaa unionin kansalaisia ja yrityksiä;
39. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.
PERUSTELUT
Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2016 luovutettiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle Antonio Tajanille 17. toukokuuta 2017. Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 30. toukokuuta 2017.
Euroopan oikeusasiamiehen toimivallan oikeusperusta on varmistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 24 ja 228 artiklalla. Unionin kansalaisilla on oikeus kannella Euroopan oikeusasiamiehelle SEUT:n 24 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaisesti. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan oikeusasiamiehen toimivalta laajeni käsittämään mahdolliset epäkohdat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) puitteissa, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) mukaan lukien.
Oikeusasiamiehen epäkohdalle antama määritelmä, jonka Euroopan parlamentti ja komissio ovat hyväksyneet, on seuraava: ”kun julkinen elin ei toimi sitä sitovan määräyksen tai periaatteen mukaisesti, on kyse epäkohdasta”. Toimielinten kohdalla tämä merkitsee oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallinnon periaatteiden ja perusoikeuksien kunnioittamista. Perusoikeuskirjassa oikeus hyvään hallintoon on sisällytetty myös EU:n kansalaisten perusoikeuksiin (41 artikla), ja perusoikeuskirja on EU:n toimielinten hallintoja sitova.
Esittelijä arvostaa vuoden 2015 vuosikertomuksen tapaan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen helppolukuisuutta, sillä siinä keskitytään tärkeimpiin kysymyksiin ja annetaan yksityiskohtaista tietoa oikeusasiamiehen toiminnasta ja vuonna 2016 tehdystä työstä. Kertomuksen selkeät ja yksinkertaiset infografiikat käsittävät suunnilleen samat teemat kuin viime vuonnakin.
Vuonna 2016 oikeusasiamies auttoi yhteensä 15 797:ää henkilöä, joista 12 646 sai neuvoja oikeusasiamiehen verkkosivuston interaktiivisesta oppaasta, 1 880 tapausta oikeusasiamies käsitteli kanteluina ja 1 271 oli tietopyyntöjä, joihin Euroopan oikeusasiamiehen yksiköt antoivat vastauksen.
Kaikkiaan 1 880:stä oikeusasiamiehen vuonna 2016 käsittelemästä kantelusta 711 kuului ja 1 169 ei kuulunut oikeusasiamiehen toimivaltaan. Ennätyksellisen harvat kantelut (1 169) eivät kuuluneet oikeusasiamiehen toimivaltaan, mikä on tulosta oikeusasiamiehen työtä koskevasta tehokkaasta viestinnästä ja verkkosivustolla olevasta interaktiivisesta oppaasta. Oikeusasiamiehen toimivallan ulkopuolisista kanteluista 470 (57,5 prosenttia) siirrettiin oikeusasiamiesten verkoston käsiteltäväksi. Näistä 429 meni kansallisille tai alueellisille oikeusasiamiehille ja 41 vetoomusvaliokunnalle. Muut kantelut siirrettiin komissiolle (116 tapausta, 14,2 prosenttia kaikista siirretyistä kanteluista) ja muille toimielimille ja elimille (407 tapausta, 49,8 prosenttia).
Edelliseen vuoteen verrattuna kantelujen määrä oli hieman pienempi vuonna 2016 (17 033 kansalaista ja 2 077 kantelua vuonna 2015). Kantelujen suhteen toteutettiin toimia seuraavasti: 816 tapauksessa (43,4 prosenttia) annettiin neuvoja tai asia siirrettiin toiselle valituselimelle, 788 tapauksessa (41,9 prosenttia) kantelun tekijälle ilmoitettiin, että lisäneuvoja ei voida antaa; ja 235 tapauksessa (12,5 prosenttia) käynnistettiin tutkimus.
Oikeusasiamies käynnisti vuonna 2016 kaikkiaan 245 tutkimusta, joista 235 käynnistettiin kantelun perusteella ja 10 oli oma-aloitteisia, ja saattoi päätökseen 291 tutkimusta (278 kantelun perusteella ja 13 oma-aloitteista). Päätökseen saatetuista 291 tutkimuksesta 148 tapauksessa (50,9 prosenttia) päästiin sopuun tai toimielin sopi asian, 89 tapauksessa (30,6 prosenttia) ei havaittu hallinnollista epäkohtaa, 52 tapauksessa (17,9 prosenttia) jatkotutkimuksiin ei ollut aihetta ja 20 tapauksessa (6,9 prosenttia) havaittiin hallinnollinen epäkohta.
Esittelijä pitää myönteisenä, että Euroopan unionin toimielimiä koskevien oikeusasiamiehen tutkimusten lukumäärä laski vuonna 2016 (245 tutkimusta vuonna 2016, 261 vuonna 2015). Esittelijän mielestä EU:n toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen olisi kuitenkin vastattava ja reagoitava jatkossakin oikeusasiamiehen kriittisiin huomautuksiin kohtuullisen ajan kuluessa ja parannettava oikeusasiamiehen suositusten ja/tai päätösten noudattamisen tasoa entisestään.
Kantelujen maantieteellinen alkuperä on seuraavanlainen: Espanja on edelleen kärjessä 308 kantelulla, sen jälkeen seuraavat Puola (163), Belgia (150) ja Yhdistynyt kuningaskunta (145). Havaittavissa on edelleen ilmiö, jossa monet kantelut ovat peräisin tietystä jäsenvaltiosta mutta määrä ei kuitenkaan vastaa käynnistettyjen tutkimusten suhteellista lukumäärää. Vuosikertomuksesta 2016 käy ilmi, että esimerkiksi Belgian 150 kantelusta käynnistettiin 50 tutkimusta mutta Espanjan 308 kantelusta vain 28.
Esittelijä korostaa mietinnössä myös sitä, että avoimuuteen sekä tietojen saantiin ja asiakirjoihin tutustumiseen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä, sillä ne ovat oikeusasiamiehelle osoitettujen pyyntöjen yleisin aihepiiri (29,6 prosenttia). Seuraavina ovat EU:n henkilöstökysymysten hyvä hallinto (28,2 prosenttia) ja palvelukulttuuri (25,1 prosenttia). Muita aihepiirejä ovat harkintavallan käyttö rikkomismenettelyissä, EU:n määrärahojen ja sopimusten moitteeton varainhoito sekä prosessuaalisten ja perusoikeuksien noudattaminen.
Uuden yksinkertaistetun tapauskäsittelyprosessin tuloksena sisällöltään samankaltaisia kanteluita voidaan käsitellä kollektiivisesti strategisina tutkimuksina, joita vuonna 2016 käynnistettiin neljä ja saatettiin päätökseen viisi. Vuonna 2016 käynnistettyjen strategisten tutkimusten aiheita ovat komission erityisneuvonantajien eturistiriidat, komission Pilot-ohjelma, torjunta-aineiden hyväksyminen Euroopan markkinoille ja 20 lupahakemuksen viivytys muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen lupamenettelyssä.
Oikeusasiamies käynnisti kyseisenä vuonna myös 10 strategista aloitetta, jotka koskivat niin kutsuttua pyöröovi-ilmiötä, EU:n ja Yhdysvaltojen välisten TTIP-sopimusneuvottelujen avoimuuden puutetta, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston avoimuutta, euroryhmän ja EIP:n avoimuutta, komission verkkosivustojen saavutettavuutta vammaisten henkilöiden kannalta ja EKP:n vakavaraisuuden arviointiprosessia. Esittelijä tukee oikeusasiamiehen vuonna 2016 tekemää strategista työtä, joka sen mukaan oli yleisen edun mukainen, koska se auttoi EU:n toimielimiä parantamaan palvelujensa laatua.
Tutkimuksissa, joissa havaittiin hallinnollinen epäkohta, yhdeksässä tapauksessa (45 prosenttia) toimielimelle annettiin kriittinen huomautus ja 11 tapauksessa (55 prosenttia) toimielin hyväksyi kokonaan tai osittain oikeusasiamiehen suosituksen. Kriittinen huomautus annetaan, kun kyseisen toimielimen ei ole enää mahdollista korjata epäkohtaa, epäkohdalla ei ole yleisiä vaikutuksia tai oikeusasiamiehen suorittamaa seurantaa ei pidetä tarpeellisena. Oikeusasiamies voi myös antaa kriittisen huomautuksen, kun hän katsoo, että suositusluonnos ei olisi tehokas, tai kun kyseinen toimielin ei hyväksy suositusluonnosta mutta epäkohdan vuoksi ei ole perusteltua laatia erityiskertomusta parlamentille.
Kriittinen huomautus kuitenkin toimii kantelijalle vahvistuksena siitä, että hänen kantelunsa oli aiheellinen, ja se osoittaa selkeästi kyseiselle toimielimelle, missä kohdin se on toiminut väärin, jotta se voi välttää tällaista toimintaa vastaisuudessa. Vuonna 2015 oikeusasiamies antoi kriittisen huomautuksen toimielimelle 19 tapauksessa.
Oikeusasiamiehen tutkimusten kohteena olevista toimielimistä Euroopan komissio on selkeä ykkönen, sillä yli puolet tapauksista (58,8 prosenttia) koskee sitä. Seuraavina ovat EU:n erillisvirastot (12,3 prosenttia), Euroopan parlamentti (6,5 prosenttia), Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) (5,7 prosenttia), Euroopan ulkosuhdehallinto (EEAS) (4,5 prosenttia), Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) (0,8 prosenttia) ja muut toimielimet (11,4 prosenttia). Verrattuna vuoteen 2015 muut toimielimet ovat uusi kategoria, joka saa vastaanottaa kolmanneksi suurimman määrän tiedusteluja, ja Euroopan parlamentti on noussut neljänneksi ohi EPSOn.
Esittelijä pitää myös myönteisenä, että oikeusasiamies pyysi lokakuussa 2016 ehdotuksia hyvän hallinnon palkinnon saajiksi jotta voidaan nimetä EU:n hallinnon parhaita käytäntöjä ja tuoda niille lisäjulkisuutta. Esittelijä on myös laatinut ohjeet siitä, miten lobbaajien kanssa tekemisissä olevien virkamiesten pitää toimia ja miten heidän ei kannata toimia.
Oikeusasiamies tekee myös tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioissa olevien vastinpariensa kanssa Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) välityksellä. Vuonna 2016 ENO organisoitiin uudelleen ja sille myönnettiin viran puolesta Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) neuvoa-antavan ryhmän jäsenen asema. Euroopan oikeusasiamiesten neuvostolla on tällä hetkellä 96 toimistoa 36 Euroopan maassa ja se tarjoaa yhteistyöfoorumin oikeusasiamiehelle sekä alueellisille tai kansallisille oikeusasiamiehille. Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta on myös verkoston jäsen. Kanteluita, jotka eivät kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan, voidaan usein käsitellä parhaiten verkoston jäsenen eli esimerkiksi kansallisen tai alueellisen oikeusasiamiehen toimesta.
Verkoston tärkein tapahtuma vuonna 2006 oli ensimmäinen vuosikokous, jonka oikeusasiamies järjesti Brysselissä 19.–20. kesäkuuta 2017. Esittelijä tukee ajatusta oikeusasiamiesten verkoston vuosikokouksen järjestämisestä ensimmäisen kerran Brysselissä vuonna 2016 ja komission aikomusta toimia vastedes tehokkaammin verkoston puitteissa. Tämä erittäin interaktiivinen kokous oli avoinna muillekin kuin jäsenille, ja siihen osallistui 250 henkeä, jotka työskentelivät ajankohtaisten aiheiden, kuten Euroopan muuttoliikekriisin, lobbauksen avoimuuden edistämisen ja oikeusvaltion haasteiden parissa.
Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaan perustetaan EU:n rakenne edistämään, suojelemaan ja seuraamaan yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Euroopan oikeusasiamiehen tehtävänä on suojella vammaisten henkilöiden oikeuksia ja varmistaa, että EU:n hallinto on perillä velvollisuuksistaan näiden oikeuksien suhteen. Oikeusasiamies käynnisti toukokuussa 2016 yhä meneillään olevan tutkimuksen siitä, noudatetaanko EU:n yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä (JSIS) vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa YK:n yleissopimusta, ja seurasi kahta strategista aloitetta: ensimmäinen koskee komission hallinnoimien verkkosivustojen ja -työkalujen saavutettavuutta ja toinen Eurooppa-koulujen tapaa käsitellä yleissopimusta valvovan komitean esille ottamia kysymyksiä yleissopimuksen täytäntöönpanon suhteen.
Oikeusasiamiehen talousarvio on EU:n talousarvion itsenäinen pääluokka. Vuonna 2016 oikeusasiamiehen talousarvio oli 10 658 951 euroa, ja henkilöstötaulukkoon sisältyy 75 virkaa ja tointa.
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
|
Hyväksytty (pvä) |
11.10.2017 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
19 1 1 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Heinz K. Becker, Pál Csáky, Eleonora Evi, Rikke Karlsson, Jude Kirton-Darling, Svetoslav Hristov Malinov, Notis Marias, Roberta Metsola, Marlene Mizzi, Gabriele Preuß, Laurenţiu Rebega, Virginie Rozière, Sofia Sakorafa, Jarosław Wałęsa, Cecilia Wikström, Tatjana Ždanoka |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Demetris Papadakis, Julia Pitera, Igor Šoltes, Ángela Vallina |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Mircea Diaconu |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
|
19 |
+ |
|
|
ALDEECR EFDD GUE/NLG PPE
S&D
VERTS/ALE
|
Mircea Diaconu, Cecilia WikströmRikke Karlsson Eleonora Evi Sofia Sakorafa, Ángela Vallina Heinz K. Becker, Pál Csáky, Svetoslav Hristov Malinov, Roberta Metsola, Julia Pitera, Jarosław Wałęsa Jude Kirton-Darling, Marlene Mizzi, Demetris Papadakis, Gabriele Preuß, Virginie Rozière Igor Šoltes, Tatjana Ždanoka
|
|
|
1 |
- |
|
|
ECR |
Notis Marias |
|
|
1 |
0 |
|
|
ENF |
Laurenţiu Rebega |
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää