MIETINTÖ rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevästä tutkinnasta
16.11.2017 - (2017/2013(INI))
Epäilyjä rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyvästä unionin oikeuden rikkomisesta ja unionin oikeutta sovellettaessa ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista käsittelevä tutkintavaliokunta
Esittelijät: Petr Ježek, Jeppe Kofod
- PÄÄTELMÄT
- OVERVIEW OF ACTIVITIES DURING THE MANDATE
- I. COMMITTEE COMPOSITION
- II. COMMITTEE MEETINGS and MISSIONS
- III. ACTIVITIES OF THE COMMITTEE
- 1. Programme of hearings and missions
- 2. List of speakers (hearings and missions)
- 3. Fact-finding missions of the PANA Committee Mission reports
- 3.01. Mission to United Kingdom (9-10 February 2017)
- 3.02. Mission to Malta (20 February 2017)
- 3.03. Mission to Luxembourg (2-3 March 2017)
- 3.04. Mission to United States (21-24 March 2017)
- 3.05. Mission to Portugal (22-23 June 2017)
- 3.06. Mission to Cyprus (7 July 2017)
- 3.07. Mission to Switzerland (14-15 September 2017)
- 4. State of play on ‘Who refused to participate in hearing/delegation and why?’
- IV. LIST OF EXTERNAL STUDIES
- TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
- LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
PÄÄTELMÄT
rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevästä tutkinnasta
Rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevä tutkintavaliokunta, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 226 artiklan,
– ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 116 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 19. huhtikuuta 1995 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY[1],
– ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 antamansa päätöksen tutkintavaliokunnan asettamisesta tutkimaan epäilyjä rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyvästä unionin oikeuden rikkomisesta ja unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneista hallinnollisista epäkohdista ja sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä[2],
– ottaa huomioon ”Panama-papereina” tunnetut tutkivien journalistien kansainvälisen yhteenliittymän (ICIJ) paljastukset offshore-yhtiöiden käytöstä,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokouksen 27. heinäkuuta 2015 hyväksymän päätöslauselman Addis Abeban toimintasuunnitelmasta,
– ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen 26. lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY[3],
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä ”poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön” määritelmän sekä yksinkertaistettuja asiakkaan tuntemismenettelyjä sekä satunnaisesti tai hyvin rajoitetusti harjoitetun rahoitustoiminnan perusteella myönnettyjä poikkeuksia koskevien teknisten perusteiden osalta 1. elokuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/70/EY[4],
– ottaa huomioon vuoden 2016 helmikuussa julkaistun komission toimintasuunnitelman terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi,
– ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta 20. toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849[5],
– ottaa huomioon oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU[6],
– ottaa huomioon hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta 15. helmikuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU[7],
– ottaa huomioon direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla 9. joulukuuta 2014 annetun neuvoston direktiivin 2014/107/EU[8],
– ottaa huomioon tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta 17. toukokuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY[9],
– ottaa huomioon yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista ja komission päätöksen 2005/909/EY kumoamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 537/2014[10],
– ottaa huomioon tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta annetun direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/56/EU[11],
– ottaa huomioon neuvoston direktiivin 89/666/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2005/56/EY ja 2009/101/EY muuttamisesta keskus-, kauppa- ja yhtiörekistereiden yhteenliittämisen osalta 13. kesäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/17/EU[12],
– ottaa huomioon toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla, 6. joulukuuta 2012 annetun komission suosituksen 2012/771/EU[13] ja aggressiivisesta verosuunnittelusta 6. joulukuuta 2012 annetun komission suosituksen 2012/772/EU[14],
– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015[15] ja 6. heinäkuuta 2016[16] antamansa päätöslauselmat veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä,
– ottaa huomioon 16. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman, johon sisältyy suosituksia komissiolle aiheesta ”Lisää läpinäkyvyyttä, koordinointia ja lähentymistä unionin yhtiöveropolitiikkoihin”[17],
– ottaa huomioon EU:n rahanpesun selvittelykeskuksia koskevan kartoituksen ja puuteanalyysin EU:n rahanpesun selvittelykeskusten valtuuksista ja esteistä tietojen hankkimisessa ja vaihtamisessa (15. joulukuuta 2016),
– ottaa huomioon 16. toukokuuta 2005 annetun terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Varsovan yleissopimus),
– ottaa huomioon 28. tammikuuta 2016 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle tehokasta verotusta koskevasta ulkoisesta strategiasta (COM(2016)0024),
– ottaa huomioon ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivin 2009/101/EY muuttamisesta 7. maaliskuuta 2017 annetun talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön[18] (COM(2016)0450 – C8 - 0265/2016 – 2016/0208(COD)),
– ottaa huomioon 18. syyskuuta 2015 julkaistun OECD:n kertomuksen ”Improving Co-operation between Tax and Anti-Money Laundering Authorities: Access by tax administrations to information held by financial intelligence units for criminal and civil purposes”,
– ottaa huomioon Euroopan komission oikeus- ja sisäasioiden pääosaston rahoittaman vuoden 2013 helmikuussa julkaistun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan taloudellista ja oikeudellista tehokkuutta koskevan ECOLEF-hankkeen loppuraportin (JLS/2009/ISEC/AG/087),
– ottaa huomioon tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (ehdotus maakohtaisesta raportoinnista),
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (COM(2017)0335),
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhtiöveropohjasta (COM(2016)0685),
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB) (COM(2016)0683),
– ottaa huomioon kesäkuussa 2017 tehdyn OECD:n monenvälisen yleissopimuksen veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen ehkäisemiseksi täytäntöönpantavista verosopimukseen liittyvistä toimenpiteistä,
– ottaa huomioon YK:n 15. tammikuuta 2015 julkistaman, riippumattoman asiantuntijan laatiman laittomia rahoitusvirtoja, ihmisoikeuksia ja vuoden 2030 kestävän kehityksen ohjelmaa koskevan loppututkimuksen ulkomaisen velan ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten rahoitusvelvoitteiden vaikutuksesta kaikkien ihmisoikeuksien, erityisesti taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien täysimääräiseen käyttämiseen,
– ottaa huomioon YK:n äärimmäistä köyhyyttä ja ihmisoikeuksia käsittelevän erityisraportoijan, Magdalena Sepúlveda Carmonan, 22. toukokuuta 2014 julkistaman raportin,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 198 artiklan,
A. ottaa huomioon, että parlamentti päätti 8. kesäkuuta 2016 asettaa tutkintavaliokunnan tutkimaan epäilyjä rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyvästä unionin oikeuden rikkomisesta ja unionin oikeutta sovellettaessa ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista (PANA);
B. ottaa huomioon, että oikeuden rikkomisella tarkoitetaan laitonta toimintaa, toisin sanoen unionin toimielimen tai elimen tai jäsenvaltion lainvastaista toimea tai laiminlyöntiä, joka liittyy unionin oikeuden soveltamiseen;
C. ottaa huomioon, että hallinnollisella epäkohdalla tarkoitetaan huonoa tai puutteellista hallintoa, josta on kyse esimerkiksi silloin, kun toimielin ei noudata hyvän hallinnon periaatteita, ja mainitsee esimerkkeinä hallinnollisista epäkohdista hallinnolliset sääntöjenvastaisuudet ja laiminlyönnit, toimivallan väärinkäytön, lahjusten antamisen ja vastaanottamisen, epäoikeudenmukaisuuden, laittomat menettelyt, väärän tai epäpätevän toiminnan, syrjinnän, vältettävissä olevat viiveet, tietojen luovuttamatta jättämisen tai kieltäytymisen tietojen luovuttamisesta, laiminlyönnit ja muut puutteet, jotka ovat osoitus häiriöstä unionin oikeuden soveltamisessa millä tahansa tämän oikeuden alalla;
D. ottaa huomioon, että rahanpesulla tarkoitetaan laittoman rahan salaamista, myös kansainvälisten rikollisverkostojen kautta, lainvastaisesti hankittujen tuottojen alkuperän peittämiseksi, jotta ne näyttäisivät olevan peräisin lainmukaisista lähteistä; ottaa huomioon, että kyseiset rikokset tunnetaan esirikoksina ja että ne sisältävät rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) vuonna 2012 antamien suositusten ja 26. kesäkuuta 2017 alkaen sovellettavan neljännen rahanpesunvastaisen direktiivin mukaisesti verorikokset;
E. ottaa huomioon, että huhtikuussa 2015 julkaistussa Euroopan turvallisuusagendassa korostettiin, että terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden väliseen yhteyteen on puututtava, ja tähdennettiin, että järjestäytynyt rikollisuus edistää terrorismia monien eri kanavien kautta, muun muassa toimittamalla aseita, tarjoamalla rahoitusta huumeiden salakuljetuksen avulla ja soluttautumalla rahoitusmarkkinoille;
F. ottaa huomioon, että valiokunta perustettiin niin kutsuttujen Panama-paperien julkaisun jälkeen; ottaa huomioon, että Panama-paperit ovat tähän mennessä kaikkien aikojen suurin rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittynyt tietovuoto: ottaa huomioon, että lakiasiaintoimistosta ja lisensoidusta trustipalvelujen tarjoajasta Mossack Fonsecasta vuoti 2,6 teratavua luottamuksellisia tietoja, jotka sisälsivät 11,5 miljoonaa asiakirjaa ja enemmän tietoa kuin Wikileaks (2010), Offshore Leaks (2013), Luxleaks (2014) ja Swissleaks (2015) yhteensä;
G. ottaa huomioon, että Panama-paperien julkaisu oli tulosta tutkimustyöstä, jonka tekivät 80 maan 107 mediaorganisaation toimittajat, jotka olivat muodostaneet tutkivien journalistien kansainvälisen yhteenliittymän (ICIJ) ja jotka analysoivat Mossack Fonsecan toimintaa koskevia asiakirjoja käyttäen huipputeknistä ohjelmistoa laajan vuodetun tietomäärän käsittelemiseksi;
H. katsoo Panama-paperien osoittavan, mikä merkitys on vapailla tiedotusvälineillä ja tutkivalla journalismilla ja mikä on väärinkäytösten paljastajien – joita Euroopan parlamentti arvostaa tärkeinä tietolähteinä ja lahjomattomuuden, avoimuuden ja niin yksityisten kuin julkistenkin instituutioiden vastuullisuuden edistämisen välttämättöminä välikappaleina – tehtävä toimivissa demokratioissa;
I. ottaa huomioon, että unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien väärinkäytösten paljastaminen voidaan määritellä väärinkäytösten, muun muassa korruption, petosten, eturistiriitojen, veropetoksen ja veronkierron, rahanpesun ja järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumisen, ilmoittamisena tai niistä tiedottamisena sekä minkä tahansa näistä väärinkäytöksistä salaamisen ilmoittamisena;
J. katsoo, että väärinkäytösten paljastajien tietojen toimittaminen käytännöistä, jotka saattavat uhata tai vahingoittaa yhteistä etua, perustuu heidän sananvapauteensa ja tiedonvälityksen vapauteensa, jotka molemmat on kirjattu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, ja on osoitus heidän suuresta vastuuntunnostaan ja kansalaismoraalistaan; ottaa huomioon, että väärinkäytösten paljastajat vaarantavat usein henkilökohtaisen turvallisuutensa, joka on suojattu perusoikeuskirjan 6 artiklalla;
K. katsoo, että on olennaisen tärkeää varmistaa, että kaikista väärinkäytösten paljastajiin kohdistetuista kostotoimenpiteistä rangaistaan asianmukaisesti, koska OECD:n mukaan yli kolmasosalla organisaatioista, joilla on raportointimekanismi, ei ole kirjallisia käytäntöjä ilmoituksen tekevien henkilöiden suojaamiseksi kostotoimenpiteiltä, tai niissä ei olla tietoisia tällaisista käytännöistä;
L. ottaa huomioon, että esimerkiksi komissio totesi 5. heinäkuuta 2016 antamassaan tiedonannossa väärinkäytösten paljastajien suojelun sekä julkisella että yksityisellä sektorilla helpottavan puuttumista hallinnollisiin virheisiin ja sääntöjenvastaisuuksiin, myös rajat ylittävään korruptioon, ja että komissio korosti Euroopan veroviranomaisten menettävän viimeksi mainitun vuoksi oikeutettuja verotuloja;
M. katsoo, että on tärkeää korostaa, että useimmat yritykset ja yksityishenkilöt noudattavat lakia; katsoo, että siksi on olennaisen tärkeää, että laiton toiminta paljastetaan ja porsaanreiät tukitaan luomatta tarpeettomia rasituksia lainkuuliaisille veronmaksajille;
N. ottaa huomioon, että Panama-papereissa vuodetut tiedot sisälsivät 213 634 offshore-yhtiön luottamuksellisia rekistereitä sekä 12 nykyisen ja entisen valtionpäämiehen, eri maiden lähes 200 poliitikon ja eri alojen usean tunnetun henkilön nimet; ottaa huomioon, että Mossack Fonseca perusti nämä offshore-yhtiöt ja hallinnoi niitä vuosina 1970–2015 ja että tietojen vuotamisen aikaan 55 728 yhteisöä oli edelleen toiminnassa; ottaa huomioon, että suuri enemmistö edelleen toiminnassa olevista yhteisöistä – noin 90 prosenttia – oli sijoittunut Brittiläisille Neitsytsaarille, Panamaan ja Seychelleille;
O. ottaa huomioon, että neljäsosa maailman suorien ulkomaisten sijoitusten osakkeista on kahdessa jäsenvaltiossa eli Alankomaissa ja Luxemburgissa[19]; ottaa huomioon, että saatavilla olevien tilastojen mukaan Alankomaissa on jäsenvaltioista eniten EU:hun sijoittautuneita postilaatikkoyrityksiä;
P. ottaa huomioon, että Mossack Fonseca ei ole noin 5–10 prosentin osuudellaan offshore-rahoitussalaisuusmarkkinoista ja 21 oikeudenkäyttöalueella toimivalla yhteisöllään[20] suurin veroparatiisien salaiseen toimintaan osallistuva lakiasiaintoimisto; katsoo tämän osoittavan, että Panama-papereita voidaan pitää vain jäävuoren huippuna;
Q. ottaa huomioon, että Europolin arvioiden mukaan Panama-paperit koskisivat vain 0,6 prosenttia kaikista vuosittain kirjatuista rahanpesutapauksista;
R. toteaa, että parlamentin Panama-paperien tutkinnasta vastaava valiokunta (PANA) kutsui kokouksia koolle, järjesti tiedonhankintamatkoja ja tilasi tutkimuksia, jotta voitiin selvittää edelleen käytäntöjä, joita ei ollut dokumentoitu Panama-papereissa[21];
S. katsoo, että veropetokset ovat laitonta toimintaa, johon kuuluu verovelvoitteiden kiertämistä, kun toisaalta veronkierto on verojärjestelmän epäasianmukaista tai kyseenalaista hyödyntämistä verovelvoitteiden pienentämiseksi tai välttämiseksi usein samalla rikkomalla vähintään sen lain henkeä, jota väitetään noudatettavan[22]; ottaa huomioon, että aggressiivista verosuunnittelua pidetään verojärjestelmän muotoseikkojen tai kahden tai useamman verojärjestelmän keskinäisten erojen hyödyntämisenä verovelvollisuuden pienentämiseksi; ottaa huomioon, että Panama-papereissa on paljastettu eri tapauksia, joissa offshore-yhteisöjä on käytetty tahallisiin veropetoksiin tai rahanpesuun; panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön[23] verotukseen liittyvän lainsäädännön väärinkäyttöä koskevasta periaatteesta, jonka mukaan jäsenvaltioiden kansalaiset eivät saa yrittää epäasianmukaisesti tai vilpillisesti hyötyä EU:n lainsäädännön säännöksistä; toteaa, että useat jäsenvaltiot soveltavat lain väärinkäyttöä koskevaa käsitettä verotusasioihin[24];
T. ottaa huomioon, että viime vuosien tietovuodot ovat lisänneet huomattavasti tietoisuutta rahanpesusta, veronkierrosta, veropetosjärjestelyistä ja korruptiosta ja että näistä kysymyksistä on tullut kansainvälisen politiikan keskeinen huolenaihe ja että ne ovat aiheuttaneet huolta myös EU:n kansalaisten keskuudessa;
U. katsoo, että näiden ongelmien tehokas ratkaiseminen edellyttää politiikan johdonmukaisuuden lisäämistä veropolitiikan ja muiden taloushallinnon muotojen, kuten kauppapolitiikan ja investointien sovittelusopimusten välillä;
V. katsoo, että ilmoittamatta ja verottamatta jäävät tulot vähentävät jäsenvaltioiden kansallisia verotuloja ja uhkaavat rahoitusjärjestelmän vakautta[25]; katsoo, että veropetokset ja veronkierto saavat aikaan epäoikeudenmukaista kilpailua erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja sellaisia suuria yrityksiä kohtaan, jotka eivät käytä monimutkaisia rakenteita; katsoo, että rahanpesu, veronkierto ja veropetokset haittaavat verotulojen oikeudenmukaista jakautumista jäsenvaltioissa ja vääristävät siten kilpailua sisämarkkinoilla; katsoo, että henkilöiden ja yritysten, joiden nettovarallisuus on suuri, valtava veronkierto on haitallista tavallisille veronmaksajille, julkiselle taloudelle ja sosiaalialan menoille, ja se uhkaa myös hyvää hallintoa, makrotaloudellista vakautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä yleistä luottamusta instituutioihin;
W. ottaa huomioon, että arvonlisävero (alv) on yksi jäsenvaltioiden päätulonlähteistä ja että saatavilla olevien tietojen mukaan kokonaisero arvioitujen alv-tulojen ja tosiasiallisesti kerätyn määrän välillä eli ”alv-kuilu” on 159,5 miljardia euroa;
X. katsoo, että koko Euroopassa olisi voitu tukea 1,5 miljoonaa työpaikkaa rahoilla, jotka kansalliset viranomaiset menettivät Panama-papereihin liittyvien verotappioiden vuoksi[26];
Y. ottaa huomioon, että viranomaiset ovat vastuussa sääntely- ja valvontakehyksestä sekä verotuksesta; ottaa huomioon, että viranomaisilla on sääntelyn, yhtiörekisterien, verolainsäädännön ja valvonnan kautta merkittävä rooli veroparatiisien ja offshore-rahoituskeskusten olemassaolossa; ottaa huomioon, että kyseiset keskukset voivat toimia vain, jos hallitukset luovat niille tarvittavat edellytykset;
Z. ottaa huomioon, että etuuskohteluun oikeuttavia verojärjestelmiä tarjoavia offshore-rakenteita ei voisi olla olemassa ilman pankkien, kirjanpitoyritysten, veroneuvojien, omaisuudenhoitajien ja lakimiesten kaltaisten edellytysten luojien ja välittäjien toimia sekä veroparatiiseissa että muilla oikeudenkäyttöalueilla;
AA. ottaa huomioon, että jotkin hallitukset ja oikeudenkäyttöalueet ovat erikoistuneet tai ryhtyneet luomaan myös EU:ssa kilpailua vääristäviä verojärjestelmiä monikansallisille yhtiöille ja suuren nettovarallisuuden omistaville henkilöille, jotka eivät tosiasiallisesti ole läsnä kyseisillä oikeudenkäyttöalueilla vaan ovat niillä pelkästään valeyhtiöiden edustamina;
AB. ottaa huomioon, että LuxLeaks-tapauksesta poiketen poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden väitetty osallistuminen Panama-paperien paljastamiin mahdollisesti laittomiin toimiin voi johtaa tilanteeseen, jossa jotkin hallitukset eivät ole halukkaita tutkimaan kyseisiä tapauksia asianmukaisesti; ottaa huomioon, että joissakin EU:n ulkopuolisissa maissa, joissa sallitaan avoimuuden matala taso ja joissa on epäilyjä valtionhallinnon virkamiesten korruptiosta, ei olla halukkaita toteuttamaan toimenpiteitä vastauksena Panama-paperien paljastamiin tietoihin;
AC. ottaa huomioon, että komissio on viitannut arvioihinsa, joiden mukaan veropetoksista ja veronkierrosta johtuvat vuotuiset tulonmenetykset ovat vähintään biljoona euroa pelkästään Euroopan unionissa[27]; ottaa huomioon, että se vaikuttaa suoraan kansallisiin talousarvioihin ja EU:n talousarvioon;
AD. ottaa huomioon, että kehitysmaiden kehitysrahoituksen kokonaistappiot (eli menetetyt verotulot ja uudelleensijoitustulot, jotka menetetään voittoina) ovat noin 250 miljardia euroa vuodessa;
AE. ottaa huomioon, että vuonna 2014 maailmanlaajuisesta yksityisestä rahoitusvarallisuudesta, joka on kokonaisuudessaan 95,5 biljoonaa dollaria, vähintään 7,6 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria jäi kirjaamatta; ottaa huomioon, että kahdeksaa prosenttia koko maailman yksityisestä rahoitusvarallisuudesta säilytetään veroparatiiseissa, mikä aiheuttaa 190 miljardin dollarin suuruiset tappiot verotuloihin koko maailmassa; ottaa huomioon, että arviolta 2,6:ta biljoonaa dollaria Euroopan yksityisestä rahoitusvarallisuudesta säilytetään veroparatiiseissa, mikä aiheuttaa vuosittain 78 miljardin dollarin suuruiset tappiot verotuloihin[28];
AF. ottaa huomioon, että vuonna 2011 maailmanlaajuisesti menetettiin arviolta 3,1 biljoonaa dollaria vuosittain monikansallisten suuryhtiöiden veropetoksissa ja veronkierrossa[29];
AG. ottaa huomioon, että venäläinen lakimies Sergei Magnitski paljasti Panama-papereihin liittyvän korkean tason kansainvälisen rahanpesutapauksen, jota on tutkittu rahanpesututkimuksissa EU:n jäsenvaltioissa ja ympäri maailmaa;
AH. ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous kehotti parantamaan kansainvälistä yhteistyötä Sergei Magnitskin paljastamista vilpillisistä veronpalautuksista peräisin olevien varojen ”rahajälkien” tutkimisessa; ottaa huomioon, että Sergei Magnitskia vastaan tehtyyn rikokseen syyllisiä ja sen edunsaajia, jotka Magnitski paljasti, ei ole tuotu oikeuden eteen;
AI. ottaa huomioon, että kansainvälisen rahanpesun osuuden arvioidaan koko maailmassa olevan 2–5 prosenttia BKT:stä; ottaa huomioon, että rahanpesutapaukset yleistyvät Eurostatin tilastojen mukaan[30], mikä edellyttää usean oikeudenkäyttöalueen koordinoitua vastausta, jotta kyseisiä kansainvälisiä rikoksia voidaan torjua;
AJ. ottaa huomioon, että monet EU:n jäsenvaltiot ja merentakaiset maat ja alueet (MMA) ovat sadan salailevimman maan joukossa[31]; ottaa huomioon, että Luxemburg ja Saksa ovat 6. ja 8. sijalla;
AK. ottaa huomioon, että Panama-paperit dokumentoivat laittomien käytäntöjen, kuten takautuvien asiakirjojen, systemaattista käyttöä ja toivat sen julki ja paljastivat asianomaisten lakimiesten, omaisuudenhoitajien ja muiden välittäjien räikeät laiminlyönnit huolellisuutta koskevassa perusmenettelyssä, myös ulkoistamistapauksissa, ja toteaa, että tämä ilmenee muun muassa liikesuhteiden jatkamisena sellaisten yritysten kanssa, joiden nimetyt johtajat edustivat jopa tuhatta postilaatikkoyritystä tai olivat olleet kuolleena jo useita vuosia;
AL. katsoo, että Panama-paperit paljastavat myös hallitusten, parlamenttien ja kansallisten ja EU:n viranomaisten räikeän epäonnistumisen rahanpesun torjuntaa ja verovalvontaa koskevan lainsäädännön laatimisessa ja niiden valvonnassa, mikä on helpottanut talousrikosten tekemistä;
AM. ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat käynnistäneet ainakin 1 300 tutkimusta, tarkastusta ja tutkintaa Panama-paperien paljastuksista; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot tunnistivat yli 3 000 EU:hun sijoittautunutta veronmaksajaa ja yritystä, jotka liittyvät Panama-papereihin; ottaa huomioon, että 12 viime kuukauden aikana kansalliset viranomaiset ovat tämän ansiosta jo perineet takaisin kymmeniä miljoonia dollareita tai euroja veroina aiemmin ilmoittamattomista varoista[32];
AN. ottaa huomioon, että tutkivien journalistien kansainvälinen yhteenliittymä (ICIJ) liitti Panama-papereita koskevaan raporttiinsa viittauksen haltijaosakkeisiin ja kuvasi niitä tavaksi suojella yhtiöiden omistajien anonymiteettia ja vaikeuttaa yritysten todellisten omistajien varmistamista; ottaa huomioon, että tosiasiallinen ja lopullinen omistus voidaan siirtää yhdeltä osapuolelta toiselle täysin anonyymisti ilman jälkiä ja lisäasiakirjoja; ottaa huomioon, että haltijaosakkeiden avulla henkilö tai yhteisö voi johtaa yritystä ja harjoittaa samaan aikaan liiketoimia julkisella rahoituksella;
AO. ottaa huomioon, että EU:lla on maailmanlaajuinen johtoasema rahanpesun, veropetosten ja veronkierron torjunnassa; katsoo, että sen on säilytettävä johtoasemansa menemällä tällä alalla kansainvälisiä vaatimuksia ja suosituksia pidemmälle maailmanlaajuisen tason nostamiseksi;
1. Veropetokset ja veronkierto
1.1. Offshore-rakenteet
1. panee merkille, että on olemassa erilaisia määritelmiä siitä, mitä offshore-rahoituskeskus, veroparatiisi, rahoitussalaisuusalue, yhteistyöhaluton verotuksellinen oikeudenkäyttöalue tai suuririskinen maa tarkoittaa rahanpesun kannalta; toteaa, että yhtenäisen määritelmän puuttuminen on yksi merkittävimmistä esteistä veronkiertoa, veropetoksia ja rahanpesua torjuvan asianmukaisen ja tehokkaan lainsäädännön laatimiselle;
2. muistuttaa, että valitun offshore-rahoituskeskuksen määritelmän mukaan offshore-rahoituskeskusten määrä vaihtelee ja offshore-rahoituksen määrä on 1–21 biljoonaa dollaria[33];
3. toteaa, että offshore-rahoituskeskuksella on yleisesti seuraavat ominaisuudet: 1) ensisijaisesti ulkomailla asuville suunnattu liiketoiminta, 2) vähäiset tai olemattomat valvonta- ja rahoitusvaatimukset ja/tai tiedonantoa koskevat vähimmäisvaatimukset, 3) vähäistä (määrittämätöntä) tai olematonta verotusta koskevat järjestelyt[34], 4) rahoitusjärjestelmät, joissa on ulkoisia varoja ja vastuita suhteettomasti verrattuna kotimaiseen rahoitusvälitykseen, 5) hyvin erityiset ja rajoitetut veroedut tai tietyt hallinnolliset käytännöt, jotka tarjoavat valikoivia etuja verosuunnittelijoille;
4. panee merkille, että ”vapaasatamat” voivat olla offshore-säilytystiloja, jotka mahdollistavat rahanpesun ja arvoesineiden verottoman kaupan; korostaa, että OECD suhtautuu kriittisesti vapaasatamiin, koska tällaisia kansainväliset avoimuussäännöt kiertäviä säilytystiloja voidaan käyttää rahanpesutarkoituksiin;
5. pitää myönteisenä, että komissio ja käytännesääntötyöryhmä ovat parhaillaan laatimassa ”yhteistyöhaluttomia verotuksellisia oikeudenkäyttöalueita koskevaa EU:n yhteistä luetteloa”;
6. on tyytyväinen, että komissio on laatinut EU:n luettelon suuririskisistä kolmansista maista, joilla on rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan järjestelmissään strategisia puutteita, jotka uhkaavat unionin rahoitusjärjestelmää, ja päivittää sitä säännöllisesti;
7. toteaa, että edellä mainitut kaksi luetteloa voivat olla päällekkäisiä joidenkin niiden sisältämien maiden osalta, vaikka niillä on erilaiset tavoitteet, erilaiset perusteet, erilainen laadintaprosessi ja erilaiset seuraukset; katsoo kuitenkin, että luetteloiden olisi täydennettävä toisiaan ja että yhdessä niillä varmistetaan EU:n verotuspohjien korkeatasoinen suojelu, EU:n rahoitusjärjestelmän eheys ja sisämarkkinoiden moitteeton toiminta;
8. panee merkille, että Mossack Fonseca oli mukana Euroopan investointipankin hallinnoimissa hankkeissa ja että komissio esti 18 hanketta vuonna 2016, millä estettiin miljardin euron päätyminen veroparatiiseihin;
9. panee huolestuneena merkille suuren vastaavuuden valeyhtiöiden ja veropäätösten määrän ja tiettyjen verotuksellisten oikeudenkäyttöalueiden ja EU:n jäsenvaltioiden välillä;
1.2. EU:n yhteinen luettelo yhteistyöhaluttomista verotuksellisista oikeudenkäyttöalueista
10. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto aikoo laatia vuoden 2017 loppuun mennessä EU:n yhteisen luettelon yhteistyöhaluttomista verotuksellisista oikeudenkäyttöalueista tarkoituksenaan käsitellä ulkopuolisia riskejä, joita jäsenvaltioiden veropohjiin kohdistuu kolmansista maista ja EU:ta lähellä olevista lainkäyttöalueista, jotka kieltäytyvät noudattamasta kansainvälisiä veroalan hyvän hallinnon standardeja; panee kuitenkin merkille, että käytännesääntötyöryhmän kolmansia maita käsittelevän alaryhmän (yritysverotus) johtama ja valvoma seulontaprosessi ei ole täysin avoin eikä kuulu parlamentin valvontavaltuuksien piiriin; korostaa, että edellä mainitun luettelon olisi oltava realistinen ja puolueeton, jotta se olisi uskottava ja voisi palauttaa luottamuksen EU:n toimiin veroparatiisien torjunnassa;
11. huomauttaa, että kyseisellä luettelolla[35] pyritään laatimaan EU:n yhteinen menetelmä kolmansien maiden verotusvallan arviointia, kartoittamista ja luettelointia varten, jotta jäsenvaltiot voivat määrittää oikeudenkäyttöalueet, jotka ovat osallisena veronkierrossa ja veropetoksissa[36]; pitää valitettavana, että käytännesääntöryhmä (yritysverotus) on perunut selkeän viittauksen yritysveron puuttumiseen tai lähes olemattomaan yritysverokantaan kriteerinä veroparatiisin määrittelylle ja kyseiseen luetteloon sisällyttämiselle;
12. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto hyväksyi toukokuussa 2016 ehdotetun luettelointiprosessin ja kehotti saattamaan EU:n luettelon valmiiksi vuoden 2017 loppuun mennessä; pitää valitettavana käytännesääntöryhmän (yritysverotus) avoimuuden puutetta tässä prosessissa;
1.3. Tietojenvaihto
13. muistuttaa, että OECD:n yhteisessä tietojenvaihtostandardissa vaaditaan oikeudenkäyttöalueita hankkimaan tietoja rahoituslaitoksiltaan ja vaihtamaan automaattisesti kyseisiä tietoja muiden oikeudenkäyttöalueiden kanssa vuosittain; pitää valitettavana, että Yhdysvallat ei ole sitoutunut tähän uuteen kansainväliseen standardiin; huomauttaa, että yhteisessä tietojenvaihtostandardissa on heikkouksia, ja pitää myönteisenä sitä, että OECD on parantamassa standardia sen tehostamiseksi; pitää valitettavana, että vain alle puolet tähän sitoutuneista oikeudenkäyttöalueista on pannut yhteisen tietojenvaihtostandardin täytäntöön vuonna 2017;
14. muistuttaa, että talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) hyväksyi 15. helmikuuta 2011 hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU (ensimmäinen hallinnollista yhteistyötä koskeva direktiivi); muistuttaa, että tämän direktiivin nojalla kansallisten veroviranomaisten on toimitettava pyynnöstä toisen jäsenvaltion veronmaksajaa koskevat tiedot, vaikka kyseiset tiedot olisivat vain pankin tai muun rahoituslaitoksen hallussa; huomauttaa, että tämän direktiivin täytäntöön panevat kansalliset lait, asetukset ja hallinnolliset säännökset tulivat voimaan 1. tammikuuta 2013 lukuun ottamatta tiettyjä luokkia[37] koskevaan tietojenvaihtoon liittyviä säännöksiä, jotka tulivat voimaan 1. tammikuuta 2015;
15. muistuttaa, että ensimmäistä hallinnollista yhteistyötä koskevaa direktiiviä laajennettiin onnistuneesti useilla uudelleenlaadinnoilla kattamaan automaattinen verotietojen vaihto, automaattinen tietojenvaihto veropäätöksistä ja ennakkohinnoittelusopimuksista, pakollinen verotietojen maakohtainen vaihto ja rahanpesun torjuntaa koskevien tietojen vaihto ja että sen nojalla jäsenvaltioiden kansalliset veroviranomaiset saavat pääsyn rahanpesun selvittelykeskusten pitämiin keskusrekistereihin todellisista omistajista ja edunsaajista;
16. suhtautuu myönteisesti 21. kesäkuuta 2017 annettuun komission ehdotukseen direktiivin 2011/16/EU muuttamiseksi siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (kuudes hallinnollista yhteistyötä koskeva direktiivi);
1.4. Havainnot
17. panee merkille, että offshore-yhteisöt perustetaan usein postilaatikkoyrityksinä[38] ilman taustalla olevaa taloudellista syytä tai läsnäoloa sijoittautumismaassa;
18. korostaa, että offshore-yhteisöjen perustamisen tärkeimpänä syynä ovat useimmiten rahojen ja varojen alkuperän hämärtäminen ja todellisen omistajan ja edunsaajan identiteetin salaaminen[39], perintöveron tai tulojen tai pääomavoittojen tuottamien korkotulojen verotuksen välttäminen tai kiertäminen maissa, joissa todelliset omistajat ja edunsaajat oleskelevat[40], varojen piilottaminen velkojilta tai perillisiltä, seuraamusten kiertäminen, rikollisen toiminnan naamioiminen ja rahanpesu, henkilön tai yhtiön varojen siirtäminen uuteen yhtiöön ilman edellisen yhtiön velkoja tai varojen siirrättäminen trustille verottomana; panee merkille, että useista Panama-papereista kävi ilmi, että välittäjät ja Mossack Fonseca olivat tietoisia näistä vaikuttimista;
19. lisää, että monikansalliset yhtiöt käyttävät postilaatikko- ja valeyhtiöitä myös osana yrityksen aggressiivisia verojen optimointistrategioita helpottamaan siirtohinnoittelumekanismeja; palauttaa mieliin parlamentin kannan, jonka mukaan monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu ei ole yhdenmukaista yrityksen yhteiskuntavastuun periaatteiden kanssa[41];
20. korostaa, että Panama-paperien mukaan EU:n jäsenvaltioista Yhdistyneellä kuningaskunnalla oli suurin määrä offshore-yhteisöjä (17 973 yhteisöä), ja sen jälkeen Luxemburgilla (10 877 yhteisöä) ja Kyproksella (6 374) sekä Latvialla, Irlannilla, Espanjalla, Virolla ja Maltalla[42]; toteaa esimerkiksi, että tietyssä vaiheessa Mossack Fonseca perusti 115 yhtiötä Luxemburgiin yhdessä ainoassa viikossa[43]; tähdentää, että 21 maasta, joita Mossack Fonseca käytti eniten valeyhtiöiden tai muiden monimutkaisten rakenteiden perustamiseen, 12 maata Yhdistyneen kuningaskunnan lisäksi on Yhdistyneen kuningaskunnan merentakaisia alueita, kruunun alaisuuteen kuuluvia alueita tai Kansainyhteisön jäseniä;
21. panee huolestuneena merkille, että Football Leaks -paljastukset ja viime aikoina havaitut useat yksittäiset tapaukset veropetoksista jalkapallon maailmassa ovat osoittaneet, että kansallisessa lainsäädännössä on edelleen monia porsaanreikiä ja yhteensopimattomuuksia imago-oikeuksien tuottojen verotuksessa ja jalkapalloilijoiden kansainvälisiä siirtoja koskevassa verotuksessa;
22. korostaa, että luonnollisiksi henkilöiksi määritettyjen osakkeenomistajien perusteella EU:n kansalaiset omistavat noin yhdeksän prosenttia Mossack Fonsecan perustamista offshore-yhteisöistä[44];
23. korostaa, että tietojen vuotamisen aikaan 55 728 yhteisöä oli edelleen toiminnassa ja noin 90 prosenttia niistä oli sijoittunut Brittiläisille Neitsytsaarille, Panamaan ja Seychelleille;
24. panee merkille, että offshore-oikeudenkäyttöalueilla ja joissakin EU:n jäsenvaltioissa yhtiörekisterit ja viranomaiset eivät usein edellytä eivätkä jaa todellisten omistajien ja edunsaajien, määräosuuden omistavien osakkaiden, hallintoneuvoston jäsenten, johtokunnan jäsenten ja toimitusjohtajien tunnistamiseen tarvittavia tietoja eivätkä tietoja taseista tai tuloslaskelmista; panee merkille, että todellisten omistajien ja edunsaajien tunnistaminen riippuu joissakin maissa todellisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen ilmoittamisesta itse ilman lisätodennuksia[45];
25. panee merkille, että useimmissa offshore-kohteissa ei ole vero- ja ilmoitusvelvoitteita[46]; on huolissaan siitä, että useat näistä oikeudenkäyttöalueista sisällyttävät kansalliseen lainsäädäntöönsä tai hallinnollisiin käytäntöihinsä esteitä tietojenvaihdolle ulkomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa;
26. panee merkille, että kyseisistä oikeudenkäyttöalueista (Brittiläiset Neitsytsaaret, Panama ja Seychellit) yksikään ei tällä hetkellä sisälly OECD:n veroasiain komitean luetteloon ”yhteistyöhaluttomista rahoitussalaisuusalueista”; muistuttaa, että Brittiläiset Neitsytsaaret, Seychellit ja Panama poistettiin luettelosta vuosina 2000–2002 sen jälkeen, kun ne olivat sitoutuneet virallisesti panemaan täytäntöön OECD:n yleiset avoimuus- ja tietojenvaihtostandardit, vaikka kyseisten standardien todellista täytäntöönpanoa ei ole voitu todeta ja vaikka kyseiset maat jatkavat toimintaansa veroparatiiseina; pitää valitettavana, että OECD:n luettelossa veroparatiiseista on ollut heinäkuusta 2017 lähtien vain yksi maa;
27. korostaa, että jotkin oikeudenkäyttöalueet tarjoavat mahdollisuuden oleskella pysyvästi monella oikeudenkäyttöalueella käyttämällä kahta passia tai sijoittajan viisumiohjelmia, joiden avulla voi saada oleskeluluvan, kun tekee investoinnin kyseisillä oikeudenkäyttöalueilla[47]; korostaa tilanteita ja konkreettisia tapauksia, joissa kyseisiä sijoittajaviisumiohjelmia on käytetty väärin rahanpesuun[48];
28. tähdentää, että kukin offshore-oikeudenkäyttöalue tarjoaa henkilöille ja yrityksille näiden liiketoimintamalliin räätälöityjä palveluja; korostaa, että offshore-palveluiden tarjoajat hyödyntävät joidenkin oikeudenkäyttöalueiden tarjoamia veroetuuksia ja erityisjärjestelyjä tarjotakseen rakenteita, joilla piilotetaan todellisen omistajan ja edunsaajan henkilöys ja tarvittaessa voidaan siirtää kyseiset rakenteet minuuttien sisällä toiselle oikeudenkäyttöalueelle (esimerkiksi, kun veroviranomaiset aloittavat tutkinnan edellisellä oikeudenkäyttöalueella);
29. panee merkille, että useimmat Panama-papereissa paljastetut offshore-rakenteet oli perustettu Luxemburgista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Kyproksesta käsin ja että kyseisten maiden olisi pitänyt epäillä tämän johtavan veropohjan kaventumiseen muissa jäsenvaltioissa, joissa todelliset omistajat ja edunsaajat oleskelivat; korostaa, että esimerkiksi Luxemburgissa perustettiin monia offshore-yrityksiä ainoastaan kiertämään lähdeveroa[49] (jota sovellettiin vain luonnollisiin henkilöihin, ei offshore-yhtiöihin), ja jotkin niistä olivat edelleen toiminnassa ensimmäisen hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin voimaantulon jälkeen; panee merkille, että avoimuuden lisääminen todellisten edunsaajien ja omistajien henkilöydestä julkisia rekisterejä perustamalla toimisi pelotteena väärinkäytöksille;
30. panee merkille, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa yli 75 prosentissa viranomaisten tutkimista korruptiotapauksista, joihin liittyi omaisuutta, oli mukana rahoitussalaisuusoikeudenkäyttöalueille rekisteröityjä anonyymeja yrityksiä; lisää, että näistä mukana olleista yhtiöistä 78 prosenttia oli rekisteröity joko Yhdistyneen kuningaskunnan merentakaisille alueille tai kruunun alaisuuteen kuuluville alueille; panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus voi käyttää erityisoikeuksia, joilla pakotettaisiin Yhdistyneen kuningaskunnan merentakaiset alueet ja kruunun alaisuuteen kuuluvat alueet ottamaan käyttöön yrityksen omistusta koskevat julkiset rekisterit ja lopettamaan niiden verosalaisuus;
31. panee merkille, että Euroopan unionissa suuret yritykset ja varakkaat yksityishenkilöt käyttävät hyväksi Madeiran kaltaisia erityistalousalueita voittojen piilottamiseksi verottomasti; katsoo siksi, että komission on tarkistettava näiden järjestelmien asema, jos alkuperäisiä tavoitteita ei ole saavutettu, ja tarkistettava myös EU:n alueellisen avun ohjeet tiukempien veroehtojen mukaisesti;
32. panee merkille, että EU:n jäsenvaltioiden sääntely- ja valvontaviranomaisilla ja sovellettavan verolainsäädännön valvontaviranomaisilla ja täytäntöönpanoelimillä ei ole käytettävissään riittäviä henkilöresursseja ja teknisiä ja taloudellisia resursseja; panee esimerkiksi merkille, että vain Euroopan pankkiviranomainen (EPV) osoittaa resursseja taseenhallinnan koordinointiin muiden EU:n rahoitusviranomaisten kanssa, mutta sillä on tästä asiasta vastaamassa vain 0,8 henkilöä; pitää valitettavana veropetoksia ja veronkiertoa koskevien yhteisten EU:n määritelmien puuttumista, sillä ne helpottaisivat jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä; huomauttaa, että yhteensopimattomat kansalliset lainsäädännöt haittaavat hallinnollista yhteistyötä ja oikeudellista apua rikosasioissa kahden tai useamman jäsenvaltion välillä veronkierron, veropetoksen ja rahanpesun osalta; pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltiossa, esimerkiksi Luxemburgissa, yksinkertaista veropetosta ei ole käsitelty eikä vieläkään käsitellä törkeänä rikoksena, mikä estää rajatylittävän hallinnollisen yhteistyön ja oikeudellisen avun rikosasioissa; pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltiossa, esimerkiksi juuri Luxemburgissa, rikoksen tekemisaikaa ei ole katsottu eikä vieläkään katsota vanhentumisajan laskemisen aloituskohdaksi, mikä saattaa estää rajatylittävän hallinnollisen yhteistyön ja oikeudellisen avun rikosasioissa; suhtautuu myönteisesti siihen, että jotkin jäsenvaltiot, esimerkiksi Luxemburg, ovat jo muokanneet tai aikovat muokata kansallista lainsäädäntöään siten, että rajatylittävältä hallinnolliselta yhteistyöltä ja oikeudelliselta avulta rikosasioissa poistetaan esteet;
33. panee merkille, että komissio käynnisti jäsenvaltioita vastaan 18 rikkomismenettelyä siitä, että ensimmäistä hallinnollista yhteistyötä koskevaa direktiiviä ei saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä[50], 13 tapausta toisen hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta[51] ja kahdeksan tapausta kolmannen hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta; muistuttaa, että jäsenvaltioiden oli saatettava maakohtaista raportointia veroviranomaisten välillä koskeva neljäs hallinnollista yhteistyötä koskeva direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 4. kesäkuuta 2017 mennessä; panee merkille, että 11 jäsenvaltion (Bulgaria, Kypros, Kroatia, Viro, Kreikka, Unkari, Malta, Puola, Portugali, Tšekin tasavalta, Slovakia) toimet ovat edelleen kesken[52];
34. korostaa, että verohallintoa koskevien resurssien puute haittaa valmiuksia noudattaa tehokkaasti hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin mukaista oma-aloitteista tietojenvaihtoa ja että tämä on EU:ssa järjestelmään kuuluva ongelma;
35. toteaa, että hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin säännöksiä, erityisesti 1 ja 2 artiklaa ja 8 artiklan 1 kohtaa – oma-aloitteisesta tietojenvaihdosta – ei ole pantu täytäntöön, mikä johtaa laiminlyönnistä tai toimimatta jättämisestä johtuvaan huonoon hallintoon; korostaa, että jäsenvaltioilla oli perusteet olettaa, että muissa jäsenvaltioissa on menetetty veroja offshore-rakenteiden vuoksi, mutta ne eivät ilmoittaneet kyseisiä verotietoja kyseisille muille jäsenvaltioille; panee merkille, että yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmä tunnusti jo vuonna 2012 oma-aloitteisesti tehtyjä päätöksiä koskevan tietojenvaihdon puutteen[53]; toteaa, että komissio ei ole onnistunut valvomaan hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin säännösten täytäntöönpanoa tehokkaasti;
2. Rahanpesu
2.1. Rahanpesun vastainen lainsäädäntö
36. muistuttaa, että FATF laati rahanpesun ja terrorismin torjuntaa koskevat maailmanlaajuiset standardit ja että kaikki sen jäsenet, mukaan lukien Panama-papereissa esitetyt tärkeimmät offshore-rahoituskeskukset (Brittiläiset Neitsytsaaret, Panama ja Seychellit) sitoutuivat panemaan kyseiset standardit täytäntöön;
37. panee merkille, että Euroopan neuvoston Varsovan yleissopimus on kattavin kansainvälinen yleissopimus rahanpesusta ja että siinä pyydetään osapuolia antamaan säädöksiä rahanpesun estämisen, tutkimisen ja siitä syytteeseen asettamisen helpottamiseksi sekä rikoksen tuottojen ja välineiden jäädyttämiseksi ja takavarikoimiseksi tehokkaasti; pitää valitettavana, että tähän mennessä vain 18 jäsenvaltiota[54] on ratifioinut Varsovan yleissopimuksen;
38. toteaa, että EU:n nykyinen kehys rahanpesun torjunnalle on Euroopan parlamentin ja neuvoston 20. toukokuuta 2015 rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annettu direktiivi (EU) 2015/849 (rahanpesun vastainen direktiivi), jossa määritetään rahanpesun riskit kolmella tasolla eli kansainvälisellä tasolla, jäsenvaltioiden tasolla ja ilmoitusvelvollisten yhteisöjen tasolla osana niiden asiakkaan tuntemisvelvollisuutta; pitää kuitenkin valitettavana, että jäsenvaltioiden talousrikosten torjuntaa koskevia lähestymistapoja ei ole yhdenmukaistettu enemmän[55];
39. korostaa, että kolmannessa rahanpesun vastaisessa direktiivissä on neljä keskeistä säännöstä, eli asiakkaan tuntemisvelvollisuus, ilmoitusvelvollisuudet, tietojensäilyttämisvelvollisuudet ja valvonta; muistuttaa, että kolmannen rahanpesun vastaisen direktiivin täytäntöönpanopäivä oli 15. joulukuuta 2007;
40. panee merkille, että neljännellä rahanpesun vastaisella direktiivillä parannetaan tehostetun asiakkaan tuntemisvelvoitteen soveltamisalaa, kun käynnistetään liiketoimintaa suuririskisissä maissa, sekä poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä ja todellisia omistajia ja edunsaajia koskevia määritelmiä ja velvoitteita, alennetaan käteismaksujen kynnystä 15 000 eurosta 10 000 euroon ja laajennetaan ilmoitusvelvollisten yhteisöjen soveltamisalaa kattamaan koko rahapeliala eikä vain kasinot; muistuttaa, että yhteisöjen todellisten omistajien ja edunsaajien määrittämisen yksi peruste on 25 prosentin osakkeenomistus sekä yksi osake tai yli 25 prosentin omistusosuus; muistuttaa, että neljäs rahanpesun vastainen direktiivi tuli voimaan 26. kesäkuuta 2017 mutta että vain kuusi jäsenvaltiota on ilmoittanut komissiolle määräajassa sen täydellisestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä[56]; kehottaa muita jäsenvaltioita saattamaan direktiivin viipymättä osaksi kansallista lainsäädäntöä;
2.2. EU:n rahanpesun vastainen luettelo suuririskisistä kolmansista maista
41. muistuttaa, että komissio antoi 14. heinäkuuta 2016 delegoidun asetuksen (EU) 2016/1675 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 täydentämisestä yksilöimällä suuririskiset kolmannet maat, joilla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevissa järjestelmissään ja jotka ovat Afganistan, Bosnia ja Hertsegovina, Guyana, Irak, Laosin demokraattinen kansantasavalta, Syyria, Uganda, Vanuatu, Jemen, Iran ja Korean demokraattinen kansantasavalta;
42. huomauttaa, että se on kopio FATF:n laatimasta luettelosta eikä se sisällä yhtäkään Panama-papereissa mainittua maata;
43. muistuttaa, että komissio ehdotti luettelon tarkistamista siten, että siitä poistetaan Guyana ja siihen lisätään Etiopia; palauttaa mieliin, että parlamentti vastusti kyseisiä delegoituja säädöksiä 19. tammikuuta ja 17. toukokuuta 2017;
44. panee merkille, että FATF on tarkastanut vuodesta 2007 alkaen yli 80 maata niiden sääntöjen noudattamisen ja puutteiden osalta ja että 61 maata on asetettu julkiseen luetteloon maista, joilla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa; kiinnittää huomiota FATF:n väitteisiin, joiden mukaan siitä lähtien 51 maata on tehnyt puutteiden korjaamiseen tarvittavat uudistukset, kuten lainsäädäntö- ja sääntelykehysten ja uudistusten käyttöönotto ja sitoutuminen noudattamaan kansainvälisiä verostandardeja, kuten OECD:n yhteisiä tietojenvaihtostandardeja, ja toteaa, että maat on poistettu luettelosta; korostaa, että julkisesta luettelosta poistamista ei pitäisi tehdä uudistuksiin sitoutumisen jälkeen vaan sen jälkeen, kun FATF on tehnyt perusteellisen arvioinnin, jolla varmistetaan muutokset käytännössä;
45. pitää valitettavana, että FATF:n arviointi- ja vertaisarviointiprosessi on saanut aikaan luettelon, joka ei ole hyödyllinen rahanpesun torjunnassa;
2.3. Rahanpesun selvittelykeskukset
46. muistuttaa, että kolmannen rahanpesun vastaisen direktiivin nojalla kunkin jäsenvaltion on perustettava rahanpesun selvittelykeskus jakamaan tietoja jäsenvaltioiden eri tiedonhankintayksiköiden välillä ja torjumaan rahanpesua ja terrorismin rahoitusta, että kullekin kansalliselle rahanpesun selvittelykeskukselle on annettava riittävät resurssit sen tehtävien toteuttamiseksi ja että rahanpesun selvittelykeskukset on varustettava siten, että niillä on tehokkaasti ja ajallaan käytettävissään rahoitukselliset, hallinnolliset ja lainvalvontaa koskevat tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä asianmukaiseen hoitamiseen, muun muassa asiaankuuluvien viranomaisten tietokantojen välinen yhteentoimivuus;
47. muistuttaa, että direktiivin[57] kattamien laitosten ja luonnollisten henkilöiden on ilmoitettava rahanpesun selvittelykeskuksille, jos nämä epäilevät, että rahanpesua tai terrorismin rahoitusta koskevia rikoksia toteutetaan tai on yritetty toteuttaa, sekä täytettävä ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta ja että näiden on myös toimitettava pyynnöstä kaikki asiaankuuluvat tiedot;
48. panee merkille, että epäilyttävästä liiketoimesta ei ole yhdenmukaista määritelmää ja että nykyistä määritelmää pidetään joissakin tapauksissa riittämättömänä;
49. korostaa, että jäsenvaltioiden on vaadittava, että niiden luotto- ja rahoituslaitoksilla on käytössä järjestelmät, joiden avulla ne voivat vastata kattavasti ja nopeasti rahanpesun selvittelykeskuksen osoittamiin pyyntöihin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti;
50. panee merkille FIU.net-verkoston perustamisen Europolin puitteissa ja suhtautuu siihen myönteisesti; muistuttaa, että rahanpesun selvittelykeskusten kansainvälinen yhteistyöryhmä Egmont-ryhmä koostuu 154:stä rahanpesun selvittelykeskuksesta ympäri maailmaa; pitää valitettavana, että monet rahanpesun selvittelykeskukset Euroopassa eivät edelleenkään voi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti vaihtaa tietoja suoraan ulkomaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa; pitää valitettavana, että Europolilla ei ole tutkintavaltuuksia veropetosten ja rahanpesun tutkimiseksi;
2.4. Havainnot
51. huomauttaa, että monet välittäjät, kuten Berenberg-pankki Saksassa tai Pilatus-pankki Maltassa, eivät ole toteuttaneet asianmukaisesti tehostettua asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia pakollisia toimenpiteitä silloin, kun ne ovat aloittaneet liikesuhteen asiakkaiden kanssa tai kyseisen liikesuhteen aikana tai edes silloin, kun rahanpesusta on epäilyksiä; ottaa siksi esiin, että ilmoitusvelvolliset yhteisöt eivät ole ilmoittaneet, tai ovat ilmoittaneet epäsäännöllisesti, rahanpesua koskevista epäilyksistä toimivaltaisille rahanpesun selvittelykeskuksille[58];
52. katsoo, että monissa tapauksissa offshore-yhteisöjen todellisten omistajien ja edunsaajien tunnistamiseksi toteutettiin riittämättömiä tutkimuksia tai tutkimuksia ei toteutettu lainkaan; korostaa, että sen vuoksi yhteisön omistus- ja valvontarakenteen määrittäminen ja/tai tietojen hankkiminen liikesuhteen tarkoituksesta ja aiotusta luonteesta ei onnistunut34; korostaa, että Panama-paperien julkiset asiakirjat osoittavat Mossack Fonsecan olleen tietoinen siitä, että asiakkaan tuntemisvelvoitetta ei aina noudatettu asianmukaisesti joidenkin sen asiakkaiden tai tytäryhtiöiden osalta[59]; tähdentää Mossack Fonsecan myöntäneen, että joissakin tapauksissa se ei tiennyt, keitä rekisteröityjen yhteisöjen todelliset edunsaajat ja omistajat olivat[60];
53. tuomitsee sen, että asiakkaidensa erityiskäyttötarkoituksiin sopeutumiseksi Mossack Fonseca tarjosi kalliimpia palveluja, joissa ei tehty asianmukaisesti asiakkaan tuntemista koskevia selvityksiä, vaikka se tiesi nimenomaisesti, että nämä palvelut sisälsivät suuremman riskin rahanpesusta[61];
54. korostaa, että tämän vuoksi kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten saatavilla ei ole riittävästi asiakirjoja asianmukaisten tutkimusten ja analyysien tekemiseksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti;
55. panee merkille, että useat maat, myös eräät jäsenvaltiot, ovat viime aikoina kehittäneet muille kuin EU:ssa asuville henkilöille tarkoitettuja kansalaisuusohjelmia eli ”kultaisia viisumiohjelmia” tai investoijaohjelmia, joilla tarjotaan kansalaisuus vastineeksi taloudellisista investoinneista kyseiseen maahan varmistamatta asianmukaisesti varojen alkuperää tai noudattamatta asianmukaista asiakkaan tuntemis- ja huolellisuusvelvoitetta, mikä heikentää rahanpesun vastaisia tarkastuksia; painottaa, että näistä ohjelmista seuraava kaksoiskansalaisuus voi myös vaarantaa verotietojen automaattisen vaihdon tavoitteet;
56. panee merkille, että asiakirjojen ja tutkinnan puute koskee myös tiettyjä vakuutusyhtiöiden myöntämiä henkivakuutuksia, joita tarjotaan asiakkaille järjestelmällisesti vakuutusvälittäjien tai muiden kolmannessa rahanpesun vastaisessa direktiivissä finanssilaitoksiksi määritettyjen muiden yhteisöjen kautta;
57. muistuttaa, että jotkin rahanpesun selvittelykeskukset ovat esittäneet pyynnön saada laajemmin tietoja lisäämällä yhteistyötä vastapuoltensa kanssa ja saada enemmän tietoresursseja, kuten keskitettyjä pankkitilitietoja tai kiinteistöjen tai vakuutustuotteiden rekistereitä[62];
58. panee merkille, että joissakin tapauksissa veroviranomaiset tai muut viranomaiset tai sääntelyelimet ovat havainneet, että offshore-rakenteita on olemassa, mutta ne eivät ole ilmoittaneet niitä rahanpesun selvittelykeskuksille[63];
59. panee merkille, että EU:n rahanpesun vastaisten tutkimusten merkittäviä ongelmia ovat mekanismin pituus ja tehottomuus sekä oikeudelliset ja tekniset esteet, jotka estävät EU:n rahanpesun selvittelykeskusten yhteistyön ja/tai viivyttävät sitä huomattavasti; panee merkille, että EU:n jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskukset ovat rakenteiltaan, kooltaan ja valtuuksiltaan erilaisia, ja niiltä puuttuu usein resursseja eri jäsenvaltioissa, ja että nämä erot vaikuttavat tapoihin, joilla EU:n jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskukset keräävät, analysoivat ja jakavat tietoja, ja loppujen lopuksi ne vaikuttavat niiden väliseen tietojenvaihtoon; korostaa, että tämä johtaa hajanaisiin, epäsymmetrisiin ja vertailukelvottomiin vastauksiin EU:n jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskuksilta[64];
60. muistuttaa sen merkityksestä, että riippumattomat ja itsenäiset rahanpesun selvittelykeskukset saavat ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista suoraan ja yksinomaisesti, mitä ei tapahdu kaikissa jäsenvaltioissa;
61. pitää valitettavana, että komissio ei pysty tekemään omaa asianmukaista arviointiaan rahanpesusta suuririskisissä kolmansissa maissa, koska sillä ei ole riittävän pätevää henkilöstöä vastaamaan tähän rahanpesun vastaisen direktiivin mukaiseen velvoitteeseen;
62. panee erityisesti merkille epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten määrän kasvun, joka johtuu uudesta lainsäädännöstä, ja sen, että resurssien puute tarkoittaa, että rahanpesun selvittelykeskukset voivat käsitellä vain murto-osaa ongelmasta[65]; panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja Alankomaiden osuus kaikista EU:ssa tehdyistä epäilyttäviä liiketoimia koskevista ilmoituksista on 67 prosenttia; panee merkille, että tietyissä maissa epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten taso ei näytä olevan oikeassa suhteessa säänneltyjen alojen kanssa[66]; panee merkille, että eräät rahanpesun selvittelykeskukset saavat kynnysarvoon perustuvia ilmoituksia, jotka voivat parantaa niiden tiedonsaantimahdollisuuksia[67];
63. on tyytyväinen Europoliin kuuluvan FIU.net-verkoston toimintaan mutta pitää valitettavana, että nykyinen FIU.net-verkosto ei ole tehokas jäsenvaltioiden eritasoisen käytön ja EU:n tason resurssien ja valtuuksien puutteen vuoksi;
64. panee merkille, että Europolin mukaan salausvaluutat aiheuttavat rahanpesu-uhkia ja että siksi rahanpesun vastaisissa strategioissa olisi keskityttävä myös uusiin rahanpesutekniikoihin[68];
65. panee merkille, että Europol vertasi rikolliseen toimintaan osallistumisesta epäiltyjen yksityishenkilöiden ja yritysten tietokantaansa Panama-papereihin ja löysi 3 469 mahdollista osumaa; ottaa huomioon, että näistä osumista 1 722 liittyi rahanpesuun ja 116 terrorismiin; ottaa huomioon, että suurin osa kyseisistä tapauksista havaittiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa todennäköisesti sen rahoitussektorin suuren koon vuoksi; panee merkille, että Isisin hallinnassa olevilla pankeilla on pääsy SWIFT-järjestelmään ja että ne voivat siten lähettää varoja EU:hun ja sen kautta; panee merkille, että pankit ovat vahvistaneet tutkintavaliokunnan jäsenille toimittaneensa monia terrorismin rahoitukseen liittyviä ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista; panee merkille, että komissio, neuvosto, pankit tai rahanpesun selvittelykeskukset eivät voineet toimittaa tietoja siitä, miten monta pankkitiliä EU:n jäsenvaltioissa on jäädytetty terrorismin rahoituksen vuoksi;
66. panee merkille, että ajalliset viiveet pyyntöihin annettavissa vastauksissa vaikuttavat rahanpesun selvittelykeskusten yhteistyöhön ja että vastaukset kyseisiin pyyntöihin ovat usein huonolaatuisia eivätkä riittävän yksityiskohtaisia, millä rahanpesun selvittelykeskukset aiheuttavat itse esteen kansainväliselle yhteistyölle; pitää valitettavana, että tietyt rahanpesun selvittelykeskukset rajoittavat välitettyjen tietojen käyttöä, muun muassa kieltämällä niiden käytön oikeuskanteissa tai verotutkimuksissa; panee merkille, että joidenkin eurooppalaisten rahanpesun selvittelykeskusten pyynnöt yhteistyöstä muiden kuin eurooppalaisten vastapuolten kanssa on torjuttu kolmansien maiden oikeudenkäyttöalueiden oikeudellisten tai hallinnollisten esteiden vuoksi;
67. pitää valitettavana, että kaikilla EU:n rahanpesun selvittelykeskuksilla ei ole valtuuksia pyytää ilmoitusvelvollisilta yhteisöiltä tietoja ja että monissa tapauksissa kyseiset pyynnöt edellyttävät, että ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta on saatu etukäteen; panee merkille, että jotkin rahanpesun selvittelykeskukset eivät siksi voi pyytää tietoja ilmoitusvelvollisilta yhteisöiltä ulkomaisen rahanpesun selvittelykeskuksen puolesta, jos niiden tietokantaan ei ole kirjattu asiaankuuluvia epäilyttäviä liiketoimia;
68. panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa ei ole selkeitä ohjeita kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten ja kansallisten veroviranomaisten keskinäisestä yhteistyöstä verosäännösten noudattamisen varmistamiseksi;
69. suhtautuu myönteisesti siihen, että verorikokset on hiljan tunnustettu rahanpesun esirikokseksi neljännessä rahanpesun vastaisessa direktiivissä, jonka saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskeva määräaika päättyi 26. kesäkuuta 2017; panee merkille, että direktiivissä todetaan yksiselitteisesti, että kansallisten lainsäädäntöjen väliset erot verorikosten määritelmissä eivät saa estää rahanpesun selvittelykeskuksia vaihtamasta tietoja; pitää valitettavana verorikosten EU:n yhteisen määritelmän[69] puuttumista, sillä se on tähän mennessä haitannut verorikoksiin liittyvien tapausten tutkimista ja niistä syytteeseen asettamista unionissa ja aiheuttanut sen, että monissa Euroopan maissa vain erittäin vakavat verorikkomukset katsotaan verorikoksiksi; panee kuitenkin merkille, että rahanpesun selvittelykeskusten välisestä kansainvälisestä yhteistyöstä voidaan kuitenkin edelleen kieltäytyä sillä perusteella, että jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja siinä, miten rahanpesun esirikokset määritetään ja kriminalisoidaan; panee merkille käynnissä olevat neuvottelut ehdotuksesta direktiiviksi rahanpesun torjunnasta rikoslain avulla, minkä tarkoituksena on laatia vähimmäissäännöt rikosten ja seuraamusten määritelmälle rahanpesurikosten alalla;
70. panee merkille, että velvollisuus perustaa todellisten omistajien ja edunsaajien keskusrekisteri sisältyy neljänteen rahanpesun vastaiseen direktiiviin; pitää valitettavana, että tähän mennessä kaikki jäsenvaltiot eivät ole täyttäneet tätä velvollisuutta ja että kaikilla rahanpesun selvittelykeskuksilla ei ole pääsyä todellisia omistajia ja edunsaajia koskeviin tietoihin; huomauttaa, että kyseisten keskusrekisterien antaminen julkisesti saataville helpottaisi todellisten edunsaajien ja omistajien määrittämistä ja/tai asiaankuuluvien sidosryhmien, myös toimivaltaisten viranomaisten, ilmoitusvelvollisten yhteisöjen ja kansalaisten säännönvastaisuuksien ja väärinkäytöksiä koskevien epäilyjen esittämistä ja lisäisi vastuuvelvollisuutta;
71. panee merkille, että EU:n rahanpesun selvittelykeskusten foorumi havaitsi monia puutteita rahanpesun selvittelykeskuksia koskevassa kartoituksessaan ja puuteanalyysissaan; huomauttaa tämän johtuvan siitä, että kolmannen rahanpesun vastaisen direktiivin säännöksiä, erityisesti pankkitilitietojen saantia koskevia säännöksiä, ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön tai niitä ei ole pantu täytäntöön lainkaan, sekä kansallisten toimintamallien välisistä huomattavista eroista;
72. pitää myönteisenä, että toukokuuhun 2016 mennessä 16:lla jäsenvaltiolla oli tai ne olivat ottamassa käyttöön automaattisia mekanismeja, joiden avulla ne voivat saada tiedot pankki- ja maksutilien haltijoiden henkilöydestä[70]; toteaa myös, että raportissa korostettiin, että rahanpesun selvittelykeskuksilta puuttuvat asianmukaiset valmiudet hankkia tietoja ilmoitusvelvollisilta yhteisöiltä ja toteuttaa rajatylittävien tapausten yhteisiä analyysejä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen uhkien, riskien ja suuntausten määrittämiseksi[71];
73. painottaa, että EU:n rahanpesun selvittelykeskusten foorumi totesi kartoituksessaan myös riittävän yksityiskohtaisten ja yhdenmukaisten unionin sääntöjen puutteen rahanpesun torjunnan osalta;
74. korostaa, että jotkin rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta ja valvonnasta vastaavat jäsenvaltioiden laitokset eivät näytä olevan täysin riippumattomia poliittisesta vaikutusvallasta38; painottaa, että joidenkin jäsenvaltioiden poliisin sitä koskevaan harkintavaltaan, onko rahanpesun selvittelykeskukselta saatuja ja sen vahvistamia tietoja tutkittava, voi tutkimatta jättämisen osalta liittyä hallinnollista väärinkäytöstä; toteaa, että maltalainen rahanpesun selvittelykeskus raportoi maltalaista poliittisesti vaikutusvaltaista henkilöä koskevista rahanpesuepäilyistä, mutta tämä ei ole tähän mennessä johtanut poliisitutkintaan; on huolestunut väitteistä, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten neljännen vakavaraisuusdirektiivin rahanpesunvastaisten säännösten noudattamatta jättämistä, erityisesti mitä tulee määräomistusosakkaita koskeviin vaatimuksiin ja hallinnoivien elinten sopivuutta ja luotettavuutta (fit & proper) koskeviin vaatimuksiin pankkien toimilupia myönnettäessä[72];
75. toteaa, että ainakin yhden jäsenvaltion – Maltan – osalta Panama-asiakirjoissa mainittujen poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden joukossa oli yksi hallituksen ministeri; toteaa, että useimpien jäsenvaltioiden osalta, joihin valiokunta teki tiedonhankintamatkan[73], tutkinnat käynnistyivät Panama-paljastusten jälkeen; pitää kuitenkin valitettavana, että joissakin valtioissa, kuten Maltalla, poliisi ei ole toteuttanut tutkintoja huolimatta rahanpesun selvittelykeskuksen esittämästä rahanpesun vakavaa riskiä koskevasta näytöstä; pitää valitettavana sitä, että tutkintojen puute vei mahdollisuuden tunnistaa välittäjiä Maltassa ja mahdollisesti määrätä näille seuraamuksia velvoitteidensa, myös asiakkaan tuntemismenettelyjä koskevien velvoitteiden, noudattamatta jättämisestä; kiinnittää huomiota Maltan sähköiseen rahapelialaan ja sen lupamenettelyihin, jotka eivät välttämättä ole lainsäädännön mukaisia, koska sähköisiin rahapeleihin liittyy suuria riskejä, sillä liiketoimien ja rahavirtojen määrä on erittäin suuri ja peleistä puuttuu henkilökohtainen yhteys, kuten todetaan ylikansallisessa riskiarviossa[74]; pitää erittäin valitettavana, että komissio ei tutkinut enempää Maltan mahdollista rahanpesun vastaisen direktiivin noudattamatta jättämistä, vaikka asia oli saatettu sen tietoon;
76. ilmaisee syvän huolensa siitä, että tietyt EU:n jäsenvaltiot noudattavat heikosti kansainvälisiä rahanpesun ja terrorismin torjuntaa koskevia standardeja, kuten FATF:n ja Moneyvalin vertaisarvioinnit osoittivat; korostaa, että 22 jäsenvaltiolle lähetettiin rikkomiskirjeet kolmannen rahanpesun vastaisen direktiivin täytäntöönpanon laiminlyönnistä ja että kuutta jäsenvaltiota (Belgia, Ranska, Espanja, Irlanti, Puola ja Ruotsi) koskeva asia saatettiin Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi lokakuussa 2008; panee merkille, että Puolan asia peruttiin, mutta viittä muuta jäsenvaltiota rangaistiin siitä, että direktiiviä ei pantu täytäntöön ajoissa; tähdentää kuitenkin, että tämä herättää kysymyksiä siitä, riittävätkö rikkomismenettelyt jäsenvaltioiden täytäntöönpanon laadun tarkistamiseen;
77. ilmaisee veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä 25. marraskuuta 2015 annetun parlamentin päätöslauselman[75] (2015/2066(INI)) suositusten mukaisesti uudelleen tukensa komission keskeiselle roolille toimivaltaisena kilpailuviranomaisena meneillään olevissa veropäätöksiä koskevissa valtiontukitutkinnoissa, jotka koskevat jäsenvaltioiden verotoimenpiteitä monikansallisten yhtiöiden osalta, ja pitää valitettavana Irlannin hallituksen päätöstä saattaa unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi komission päätös, jossa se määräsi Irlannin perimään 13 miljardin euron maksamatta jääneet verot Apple Inc:iltä;
78. toteaa, että jättämällä vastaamatta asianmukaisesti näihin puutteisiin jäsenvaltiot ovat laiminlyöneet kolmannen rahanpesun vastaisen direktiivin valvonnan; esittää vakavan huolensa sen johdosta, että jättämällä valtuuttamatta rahanpesun selvittelykeskukset tekemään yhteistyötä kolmannen rahanpesun vastaisen direktiivin mukaisesti jäsenvaltiot ovat rikkoneet Lissabonin sopimuksen vilpitöntä yhteistyötä koskevaa 4 artiklaa[76]; panee myös merkille, että komissio on mahdollisesti laiminlyönyt näiden säännösten valvonnan, koska se ei ole aloittanut rikkomismenettelyjä;
79. toteaa, että tietyt jäsenvaltiot ovat usein turvautuneet veroarmahduksiin laillistaakseen offshore-rakenteiden pimeät varat, millä on valkopesty väärin saatuja varoja ja estetty asianmukaiset rahanpesututkinnat niiden oikeudenkäyttöalueella;
80. pitää valitettavana, että komissio ei ole henkilöstön puutteen vuoksi valvonut asianmukaisesti rahanpesun vastaisen direktiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa; panee myös merkille, että komissio ei ole tehnyt riippumatonta arviointia suuririskisiä kolmansia maita koskevasta rahanpesun vastaisesta EU:n luettelosta;
81. pitää valitettavana, että vuodesta 2011 vuoteen 2014 unionin ja kansallinen pankkivalvonta ja kansalliset veroviranomaiset eivät kiinnittäneet huomiota pääomansiirtoihin Portugalista offshore-rakenteisiin, kun vähintään 10 miljardia euroa siirrettiin verotta ja ilman rahanpesuvalvontaa pääasiassa Panamaan ja tästä kahdeksan miljardia euroa Group Espírito Santo -ryhmään liittyvien yritysten määräyksestä ennen Espírito Santo -pankin romahdusta, mutta ajankohtana, jona sääntelijät jo tutkivat pankkia ja ryhmää; panee merkille, että Group Espírito Santo -ryhmä lahjoi entisen pääministerin José Sócratesin, mikä käy ilmi yleisen syyttäjän hiljan nostamista syytteistä;
3. Välittäjät[77]
3.1. Oikeudellinen kehys
82. muistuttaa, että neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin mukaisesti ilmoitusvelvollisten yhteisöjen nykyinen määritelmä sisältää rahoitus- ja luottolaitokset, tilintarkastajat, kirjanpitäjät ja veroneuvojat, notaarit, trusti- ja yrityspalvelujen tarjoajat, kiinteistönvälittäjät, rahapelipalvelujen tarjoajat ja muut riippumattomat lakimiesammattien harjoittajat; muistuttaa, että neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden valvonnasta vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävät taloudelliset resurssit, henkilöresurssit ja tekniset resurssit tehtäviensä hoitamiseen (kolmannen rahanpesun vastaisen direktiivin 37 artikla ja neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin 48 artikla), ja toteaa, että FATF:n ja Moneyvalin keskinäisen arvioinnin kertomuksissa havaittiin puutteita resursseissa;
83. muistuttaa ilmoitusvelvollisten yhteisöjen rahanpesun vastaisen direktiivin mukaisesta asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta sekä velvollisuudesta ilmoittaa rahanpesuepäilyistä; panee merkille, että tämä koskee lakimiesammattien harjoittajia vain, kun heihin ei sovelleta asianajosalaisuutta;
84. muistuttaa, että tehostettua asiakkaan tuntemisvelvollisuutta edellytetään erityisesti sellaisten asiakkaiden osalta, jotka ovat poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä, ja muiden poikkeuksellisen riskialttiiden asiakkaiden osalta, jotta varallisuuden lähde ja varojen lähde voidaan määrittää; muistuttaa, että luotto- ja rahoituslaitoksilla on oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla ne voivat vastata kattavasti ja nopeasti rahanpesun selvittelykeskusten osoittamiin pyyntöihin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti;
85. panee merkille, että jäsenvaltiot ovat perustaneet monia erilaisia valvontaelimiä valvomaan erityyppisiä ilmoitusvelvollisia yhteisöjä rahanpesun vastaisen direktiivin mukaisen lainsäädännön nojalla ja että siksi neuvonantajia ja välittäjiä sääntelevät ja valvovat joko hallituksen elimet tai itsesääntelevät ammatilliset elimet;
86. toteaa, että joissain tapauksissa itsesääntelevät ammatilliset elimet puuttuivat välittäjien väärinkäytöksiin vasta Panama-asiakirjojen paljastumisen jälkeen, mikä osoittaa sääntely- ja seuraamusmekanismien riittämättömyyden tai tehottomuuden;
87. korostaa, että monissa jäsenvaltioissa kyseisten edellytyksien luojien helpottama veropetos ei ole rahanpesun esirikos, koska se ei kuulu niiden rikoslain vakavien rikosten soveltamisalaan, ja että joissakin jäsenvaltioissa veropetos on rikkomus, ja siksi se katsottaisiin vain hallinnolliseksi rikokseksi; panee merkille, että neljännessä rahanpesun vastaisessa direktiivissä, jonka saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskeva määräaika päättyi 26. kesäkuuta 2017, pyritään yhdenmukaistamaan tämä kohta;
88. panee merkille, että neuvosto on pyytänyt komissiota harkitsemaan lainsäädäntöaloitteita OECD:n BEPS-toimintasuunnitelman toimenpiteeseen 12 perustuvista julkistamista koskevista pakollisista säännöistä, jotta voitaisiin ottaa käyttöön tehokkaampia pidäkkeitä niitä välittäjiä varten, jotka toimivat avustajina veropetokseen ja veronkiertoon liittyvissä järjestelyissä;
89. suhtautuu myönteisesti 21. kesäkuuta 2017 julkaistuun komission ehdotukseen, joka koskee pakollista tietojenvaihtoa verotuksen alalla ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien rajatylittävien järjestelyjen osalta; panee merkille, että komissio sisällyttää rajatylittävien transaktioiden tunnusmerkkien joukkoon järjestelyt, joissa vastaanottaja oleskelee verotussyistä oikeudenkäyttöalueella, jolla ei sovelleta minkäänlaista yritysverotusta tai sovelletaan lähes olematonta verotusta tai lakisääteistä yritysveroa, joka on alle puolet unionin keskimääräisestä lakisääteisestä yritysverosta;
90. pitää valitettavana, että ehdotuksessa säädetään ainoastaan ilmoitusvelvollisuudesta eikä kielletä välittömästi paljastunutta järjestelyä sen jälkeen kun sitä on tarkasteltu ja se on todettu verojärjestelmän asiattomaksi hyödyntämiseksi;
91. muistuttaa, että oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta annetussa direktiivissä 2013/36/EU (neljäs vakavaraisuusdirektiivi) edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, että hallinnollisia rangaistuksia sovelletaan rahoituslaitoksiin, joiden todetaan rikkoneen vakavalla tavalla kolmannen rahanpesun vastaisen direktiivin nojalla annettuja kansallisia säännöksiä; muistuttaa, että neljännen vakavaraisuusdirektiivin mukaan toimivaltaisten viranomaisten on evättävä toimilupa luottolaitoksen liiketoiminnan aloittamiseksi, jos ne eivät ole vakuuttuneita osakkeenomistajien tai jäsenten sopivuudesta luottolaitoksen omistajiksi, kun otetaan huomioon tarve varmistaa luottolaitoksen järkevä ja vakaa hoito, toisin sanoen muun muassa jos on perusteltu syy epäillä, että syyllistytään tai pyritään tai on syyllistytty tai pyritty rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen tai että ehdotettu hankinta saattaisi lisätä tämän vaaraa;
92. muistuttaa, että äänestäessään TAXE 1 ja TAXE 2 -erityisvaliokuntien mietinnöistä Euroopan parlamentti kannatti neuvonantajien toimien tiukkaa sääntelyä kaikkien mahdollisten eturistiriitojen kieltämiseksi sekä verohallinnoille ja yksityisille asiakkaille suunnattujen neuvontatoimien erottamista toistaan;
93. muistuttaa, että tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta vuonna 2006 annettu direktiivi olisi pitänyt panna täytäntöön 29. kesäkuuta 2008 mennessä;
94. panee merkille, että tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta vuonna 2014 annettu tarkistettu direktiivi (SAD 2014) ja SARPIE (yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen osalta) olisi pitänyt panna täytäntöön 17. kesäkuuta 2016 mennessä, lukuun ottamatta SARPIEn 16 artiklan 6 kohtaa, joka olisi pitänyt panna täytäntöön 17. kesäkuuta 2017 mennessä; huomauttaa, että Panama-paperit osoittivat tarpeen tarkistaa direktiiviä 2014/56/EU;
3.2. Havainnot
95. panee merkille, että Panama-papereissa oli yhteensä 14 000 välittäjää, joista noin 2 700 eli 19 prosenttia sijaitsee EU:ssa[78];
96. panee merkille, että Panama-papereissa mainitut EU:n välittäjät ovat luoneet noin 20 prosenttia eli 39 700 kaikista Mossack Fonsecan perustamista yhteisöistä;
97. panee merkille, että lakiasiaintoimistot, kirjanpitäjät, trusti- ja omaisuudenhoitopalvelujen tarjoajat ja pankit ovat yleisimpiä välittäjien tyyppejä mutta että monet itsesääntelevät ja sääntelemättömät ammatinharjoittajat voivat myös tarjota vero- ja rahoituspalveluita, kuten offshore-rakenteiden perustamista ja verosuunnittelua koskevia palveluja;
98. toteaa, että erityisesti pankit, omaisuudenhoitajat, tilintarkastajat sekä veroneuvojat ja oikeudelliset neuvonantajat on riittämättömästi määritelty ja niitä säännellään edelleen riittämättömästi EU:n lainsäädännössä ja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden lainsäädännöissä; katsoo, että niiden palvelujen monikansallinen luonne luo erityisen haasteen niiden toimien oikealle ja asianmukaiselle valvonnalle ja seuraamusten säätämiselle niiden toimista;
99. huomauttaa, että oikeudenkäyttöalue ja välittäjän tai neuvonantajan tyyppi määrittää sen, valvotaanko välittäjiä vai harjoittavatko ne itsesääntelyä; panee merkille, että monet näistä rakenteista ovat ilmoitusvelvollisten yhteisöjen oikeudenkäyttöalueen ulkopuolella ja että siksi lainsäädännölliset vaatimukset eivät koske monia tapauksia; panee merkille, että suurin osa EU:n välittäjistä on sijoittautunut Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Luxemburgiin tai Kyprokselle[79], jotka kuuluvat Panama-asiakirjoissa lueteltuihin kymmeneen eniten aktiivisia välittäjiä käsittäviin maihin[80], sekä muihin Euroopan talousalueeseen kuuluviin maihin (kuten Liechtenstein) ja Euroopan vapaakauppa-alueeseen kuuluviin maihin (kuten Sveitsi);
100. huomauttaa, että merkittävimmän ryhmän, joka vaati offshore-yhteisöjen perustamista Mossack Fonsecalta, muodostivat trusti- ja omaisuudenhoitopalvelujen tarjoajat, ja sen jälkeen kirjanpitäjät, veroneuvojat, lakimiehet ja konsultit, joiden vastuulla on noin kolmasosa perustetuista offshore-yhteisöistä[81]; muistuttaa, että Mossack Fonseca sai asiakkaita pääasiassa välittäjien suosituksesta ja että nämä uudet asiakkaat tarkistettiin vain kevyesti asiakkaan tuntemismenettelyssä[82];
101. korostaa, että välittäjät auttavat perustamaan valeyhtiöitä ja avaamaan tilejä sekä tarjoavat usein nimellisjohtajan hoitamaan varoja todellisen edunsaajan puolesta, mikä takaa todellisen omistajan ja edunsaajan anonymiteetin; muistuttaa, että ranskalainen rahanpesun selvittelykeskus toimitti näyttöä siitä, että pankit, asianajotoimistot, kirjanpitäjät ja muut välittäjät ovat offshore-rakenteiden ja verkostojen pääasiallisia suunnittelijoita asiakkailleen ja että Mossack Fonseca oli lähinnä palveluntarjoaja, joka toteutti niitä;
102. korostaa, että kiinteistömarkkinat tarjoavat yksityishenkilöille merkittävän mahdollisuuden pestä tai sijoittaa laittomasti hankittuja varoja, koska omaisuus ostetaan nimettömien valeyhtiöiden tai trustien kautta ilman asianmukaisia huolellisuusmenettelyjä, erityisesti kun jäsenvaltioiden lainsäädännössä sallitaan ulkomaisten yritysten ja muiden oikeudellisten rakenteiden ostaa omaisuutta paljastamatta tosiasiallisen omistajan henkilöyttä[83], mikä on osoitettu esimerkiksi Lontoon kiinteistömarkkinoilla; painottaa tarvetta lisätä rahanpesun torjuntaan liittyvää valvontaa ja sääntöjä tällä alalla; korostaa näin ollen, että viranomaisille ja kansalaisille on annettava kokonaisvaltainen pääsy kiinteän omaisuuden omistajuutta ja valvontaa koskeviin tietoihin Euroopan laajuisen keskitetyn kiinteistörekisterin kautta;
103. painottaa, että vakuutustuotteet, erityisesti henkivakuutukset, tarjoavat houkuttelevan ja yksinkertaisen rahanpesukeinon ja että rahanpesijät ja terroristijärjestöt toteuttavat äärimmäisiä toimenpiteitä salatakseen taloudellista toimintaansa ja tehdäkseen siitä vaikeasti laillisista liiketoimista erotettavaa;
104. on huolestunut viimeaikaisesta suuntauksesta luoda uusia rahanpesun strategisia kanavia ja innovatiivisia muotoja, kuten laittoman pääoman kierrättäminen ja peseminen luksuskiinteistöbisneksessä, arvopaperien myynnissä ja henkivakuutussopimuksissa; huomauttaa, että laiton raha, joka on talletettu näitä liiketoimia käyttämällä, muuttuu laillisista liiketoimista saaduiksi laillisiksi varoiksi; toivoo tämän vuoksi, että rahanpesun vastaisten sääntöjen soveltamisalaa laajennetaan myös luksuskiinteistöbisnekseen uusien laittomien ilmiöiden torjumiseksi;
105. korostaa, että ilmoitusvelvolliset yhteisöt ulkoistivat asiakkaan tuntemisvelvollisuutensa joissakin tapauksissa kolmansille osapuolille, mikä johti usein siihen, että asiakkaan tuntemismenettelyjä toteutettiin vain vähän tai ei lainkaan; korostaa, että rahanpesun vastaisia velvoitteita sovelletaan ainoastaan neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin ilmoitusvelvollisiin eikä kolmansiin osapuoliin; toteaa, että Euroopan parlamentin viidennen rahanpesun vastaisen direktiivin kolmikantaneuvotteluja koskevan mandaatin mukaan jäsenvaltioiden olisi velvoitettava toimivaltaiset viranomaiset seuraamaan sellaisten henkilöiden toimia, joille ilmoitusvelvolliset ja itsesääntelyelimet ovat siirtäneet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvät tehtävät;
106. panee merkille, että tietyt ilmoitusvelvolliset yhteisöt käyttivät oikeudellista keinottelua eri oikeudenkäyttöalueiden välillä välttääkseen pakollisten asiakkaan tuntemisvelvollisuuden noudattamisen ja varmistaakseen todellisen omistajan ja edunsaajan anonymiteetin;
107. panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa veropetos ei ole rikos, mikä on omiaan lisäämään ilmiötä; panee merkille, että veroneuvojien odotetaan määrittävän asiakkailleen edullisimmat verorakenteet, koska muuten heidän olisi maksettava asiakkailleen vahingonkorvauksia;
108. panee huolestuneena merkille, että tiettyjen jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan tietyntyyppisiä välittäjiä ei voida asettaa syytteeseen veropetosrikoksista, jos rikos tehdään toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa;
109. huomauttaa toimivaltaisten viranomaisten välisen valvontayhteistyön ja tietojenvaihdon puutteesta jäsenvaltioissa ja koko EU:ssa;
110. korostaa, että EU:n voimassa olevan lainsäädännön noudattamista ei valvota riittävästi ja että sen vuoksi välittäjät pystyvät muodollisesti täyttämään velvoitteensa, kuten asiakkaan tuntemisvelvollisuuden ja muut ilmoitusvelvollisuudet, ja samalla kiertämään sääntöjen henkeä erityisesti vetoamalla ”ammattisalaisuuteen” tai ”pankkisalaisuuteen”; pitää valitettavana, että välittäjät ja erityisesti rahoitusyhteisöt soveltavat hajautettua lähestymistapaa, jossa rahanpesun vastaiset standardit poikkeavat liikaa toisistaan toimipaikkojen välillä; katsoo, että välittäjän päätoimipaikan olisi aina vastattava rahanpesun vastaisten standardien asianmukaisesta noudattamisesta kaikilla liiketoiminta-aloillaan ja kaikissa toimipaikoissa;
111. panee huolestuneena merkille, että digitaaliteknologian kehitys ja sen jatkuvasti lisääntyvä ja laaja-alainen käyttö kauppaa, taloutta ja rahoitusta koskevissa transaktioissa helpottavat rahanpesun vastaisen valvonnan ja verovalvonnan kiertämistä, kun kansallisilla vero-, lainvalvonta- ja oikeusviranomaisilla ei ole asianmukaisia valmiuksia vastata näihin haasteisiin;
Pankkien tehtävät ja vastuut
112. panee merkille, että pankit, muut rahoituslaitokset ja omaisuudenhoitajat ovat aktiivisia toimijoita tällaisten käytäntöjen osalta ja perustivat noin kuudesosan Panama-papereissa paljastetuista yhteisöistä; korostaa, että pankit toimivat välittäjänä noin yhdeksässä prosentissa Mossack Fonsecan perustamista offshore-yhteisöistä; huomauttaa, että monet Panama-papereissa mainitut pankit pelastettiin julkisin varoin vuosina 2008–2012;
113. korostaa, että suurin osa rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyvistä laittomista rahavirroista kulkee kansainvälisen pankkijärjestelmän kautta; pitää valitettavana, että vaikka eurooppalaisten pankkilaitosten aktiivinen ja järjestelmällinen osallistuminen tällaisiin laittomiin käytäntöihin on tullut esiin, ne jatkavat edelleen toimintaansa vapaasti ilman minkäänlaisten seuraamusten soveltamista;
114. toteaa, että pankit osallistuivat neljään laaja-alaiseen toimintaan eli offshore-rakenteiden tarjoamiseen ja hoitamiseen, pankkitilien toimittamiseen offshore-yhteisöille, muiden rahoitustuotteiden tarjoamiseen ja kirjeenvaihtajapankkitoimintaan[84], mutta toteaa myös, että rahoituspalvelualan – pankit, sijoitusneuvojat ja asianajotoimistot – todettiin tarjoavan asiakkailleen mahdollisuuksia veropetoksiin[85];
115. panee huolestuneena merkille, että kansalliset ja unionin sääntelijät eivät usein saa selville niiden varojen alkuperää, joiden avulla kleptokraattisten järjestelmien poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt ja muut rikolliset sijoittavat ja omistavat osakkuuksia pankeista, vakuutuslaitoksista ja suurista taloudellisista ryhmittymistä EU:ssa, mikä itse asiassa helpottaa näiden varojen pesua EU:n rahoitusjärjestelmässä; painottaa, että tämä käsittää myös sen, ettei eurooppalaisten pankkien, yritysten ja taloudellisten ryhmittymien ja niiden yhteistyöhaluttomilla tai heikosti rahanpesun vastaista lainsäädäntöä soveltavilla oikeudenkäyttöalueilla sijaitsevien holding-rakenteiden tai emorakenteiden välisten yhteyksien konsolidoitua valvontaa pystytä varmistamaan;
116. korostaa, että pankit ovat keskeisiä toimijoita epäilyttävien liiketoimien havaitsemisessa ja niiden ilmoittamisessa kansallisille rahanpesun selvittelykeskuksille, mutta toteaa myös, että tietyt pankit eivät helpottaneet kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten ja varallisuuden takaisinhankinnasta vastaavien yksiköiden tutkintoja, koska ne eivät esimerkiksi toimittaneet kaikkia tietoja epäillyistä tahoista tai transaktioista sähköisesti; panee merkille valiokunnalle esitetyn näytön, jonka mukaan tietyt pankit ovat avanneet asiakkailleen tilejä ennen asiakkaan tuntemista koskevien vaatimusten täyttymistä ja todellisten omistajien tunnistamista; toteaa, että monet Panama-asiakirjoissa mainitut pankit ovat saaneet valvojilta sakkoja, koska eivät ole noudattaneet rahanpesun ja terrorismin torjuntaa koskevia standardeja, mutta seuraamukset ovat vähäisempiä kuin Yhdysvalloissa vastaavanlaisista rikkomuksista määrätyt; pitää valitettavana, että valvojien ilmoitusvelvollisille määräämät sakot ovat verovähennyskelpoisia;
117. toteaa, että pankkien harjoittama välittäminen offshore-rakenteiden perustamisessa on vähentynyt huomattavasti vuodesta 2007, jolloin paljastettiin, että pankit edistivät laajamittaisesti säästötulojen verotusta koskevan direktiivin (2005) kiertämistä; panee merkille, että rahoituskriisin jälkimainingeissa maine- ja sääntelyriskit ovat myös lisänneet pankkien välittämien offshore-yhteisöjen määrän vähenemistä vuodesta 2008[86]; toteaa kuitenkin, että maailmanlaajuisella tasolla tilastotiedot osoittavat, ettei varojen ohjaaminen veroparatiisien kautta ole yleisesti vähentynyt ainakaan vuoteen 2014 mennessä[87], vaan pikemminkin käytetyt oikeudenkäyttöalueet ja välineet on järjestetty uudelleen; toteaa, että samalla kun Luxemburgissa, Itävallassa ja Belgiassa kannettu lähdevero nousi asteittain (vuoteen 2009 saakka) 15:stä prosentista vuonna 2005 20:een prosenttiin vuonna 2008 ja aina 35:een prosenttiin vuonna 2011, offshore-varoja osoitettiin yhä enemmän postilaatikkoyhtiöihin Bahaman, Singaporen ja Hongkongin kaltaisilla oikeudenkäyttöalueilla; toteaa kuitenkin, että kuten Panama-paperit osoittavat, välitystoiminnan ovat ottaneet haltuunsa muut ammattilaiset, erityisesti asianajajat;
118. panee merkille, että suurten pankkien yksityispankkialalla rahoituskeskuksissa toimivilla tytäryrityksillä oli keskeinen asema palvelujen toimittamisessa maiden rajojen yli henkilöille, joiden nettovarallisuus on suuri; toteaa, että Euroopan 20 suurinta pankkia saavat noin yhden neljästä tuottoeurostaan matalan verotuksen oikeudenkäyttöalueilta, mikä vastasi vuonna 2015 yhteensä 25:tä miljardia euroa, ja että pankkien liiketoiminta matalan verotuksen oikeudenkäyttöalueilla on epäsuhdassa näiden oikeudenkäyttöalueiden yhteentoista prosenttiin maailman väestöstä ja viiteen prosenttiin maailman BKT:sta[88];
119. korostaa, että pankit eivät aina noudattaneet omia (asiakkaan tuntemiseen liittyviä) sisäisiä ohjeitaan tai sääntelyvaatimuksia ja että pankit laiminlöivät joskus asiakkaiden luokituksen asianomaisiin suuren riskin luokkiin sen sijaan että olisivat noudattaneet asianmukaisia asiakkaan tuntemista koskevia toimintaperiaatteita, minkä vuoksi tehostetut asiakkaan tuntemisvelvollisuudet jäivät osittain täyttämättä[89]; panee huolestuneena merkille tapaukset, joissa rahoituslaitokset – myös unionin jäsenvaltioissa – ovat poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tai näiden lähipiirin omistuksessa tai hallinnassa, mikä vaikuttaa niiden toteuttamiin due diligence -tarkastuksiin;
120. huomauttaa, että asiakkaan tuntemista koskevat tarkastukset perustuvat etupäässä pankkitiliä avaavien yhteisöjen itse tekemiin ilmoituksiin tai valmiiden vaihtoehtojen valintaan ilman profiilin asianmukaista tutkimista[90];
121. toteaa, että jotkut välittäjien valiokunnalle antamat vastaukset vaikuttavat olevan ristiriidassa Panama-papereista saatujen tietojen kanssa[91]; tuomitsee virheellisten lausuntojen mahdollisen antamisen valiokunnalle;
Pankkivalvonta
122. panee merkille, että toimivaltaisten viranomaisten jäsenvaltioissa Panama-paperien jälkeen toteuttamat valvontatoimet vaihtelevat kaikkien valvonnan kohteena olevien pankkien täydellisestä ristiintarkastuksesta satunnaisiin tarkastuksiin ja toimimattomuuteen;
123. huomauttaa, että joissakin jäsenvaltioissa toimivaltaisen viranomaisen valtuudet rajoittuvat rahanpesun torjunnan valvonnan olemassaolon valvontaan; toteaa, että finanssivalvojille eri jäsenvaltioissa annettujen toimivaltuuksien väliset erot haittaavat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien standardien täysimääräistä soveltamista ja hyvää yhteistyötä; toteaa, että unionin tärkein vakauden valvoja EKP ei ole yhteisen valvontamekanismin osalta toimivaltainen valvomaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa ja että tämä estää toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta luottamuksellisia tietoja EKP:n kanssa;
124. panee merkille, että kansallinen tietosuojaa ja pankkisalaisuutta koskeva lainsäädäntö haittaa joskus toimivaltaisten viranomaisten valmiuksia tarkistaa yrityksen ryhmän laajuisten toimintalinjojen ja menettelyjen täytäntöönpano;
125. panee merkille, että Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) antamien tietojen mukaisesti lähes 1 300 pankissa oli joulukuuhun 2016 mennessä tehty joko toimitilojen ulkopuolella tehtävä tarkastus tai sekä toimitilojen ulkopuolella tehtävä tarkastus että käynti toimitiloissa; odottaa vuoden 2017 kolmannen vuosineljänneksen lopullisia tuloksia; korostaa tulosten ennakkoilmoituksia, joiden mukaan joissakin tapauksissa olisi havaittu puutteita;
126. toteaa, että EPV lähetti joulukuussa 2016 hallintoneuvostonsa jäsenille kyselyn vahvistaakseen käsitystään valvontatoimista Panama-paperien julkistamisen jälkeen; toteaa, että tuloksia ei vielä ole julkistettu;
127. panee merkille, että vain harvat toimivaltaiset viranomaiset käsittelivät Panama-papereista muita kuin rahanpesua koskevia tapauksia ja että vain muutamat yhdistivät ne selkeästi verorikoksiin;
128. huomauttaa, että jäsenvaltioiden viranomaiset eivät valvoneet rahoituslaitoksia tehokkaasti edes ennen Panama-paperien paljastuksia ja että ne eivät määränneet riittävästi seuraamuksia neljännen vakavaraisuusdirektiivin soveltamisalaan kuuluville rahoituslaitoksille, joiden havaittiin rikkoneen vakavasti kolmannen rahanpesun vastaisen direktiivin mukaisesti annettuja kansallisia säännöksiä; toteaa, että Azerbaidžanista peräisin olevien rahojen pesua koskevat paljastukset osoittavat, että tietyt finanssivalvojat eivät ole onnistuneet varmistamaan, että rahoituslaitokset noudattavat rahanpesun vastaisen direktiivin mukaisia velvoitteitaan edes rahanpesunvastaisen toimintaryhmän vuonna 2012 antamien suositusten jälkeen;
129. painottaa, että unionin 20 suurinta pankkia kirjaa erityisillä verotusalueilla enemmän voittoja, kuin mikä olisi perusteltua kyseisillä alueilla tapahtuvan tosiasiallisen taloudellisen toiminnan tason perusteella, koska useimmiten niillä ei ole yhtään työntekijää kyseisissä maissa eivätkä ne maksa lainkaan tai maksavat hyvin vähän veroa näillä oikeudenkäyttöalueilla[92]; katsoo, että EU:n toimivaltaiset viranomaiset eivät voi varmistaa unionin pankkien tällaisten käytäntöjen tosiasiallista valvontaa kolmansissa maissa ja että tämä voi muodostaa riskin pankkiunionin rahoitusvakaudelle;
130. panee merkille, että yli 20 toimivaltaista EU:n pankkivalvontaviranomaista toteutti valvontatoimia välittömästi Panama-paperien julkaisun seurauksena[93];
Lakimiehet ja lakiasiaintoimistot
131. panee merkille vaikeudet, joita on offshore-rakenteiden perustamiseen ja ylläpitämiseen osallistuvien lakimiesten ja lakiasiaintoimistojen sääntelyssä, koska nämä toimivat usein maiden rajojen yli ja vähintään yhdessä kolmannessa maassa, jossa lainsäädännöllisten vaatimusten noudattamista tai asiakkaan tuntemisvelvollisuuden täyttämistä ei valvota[94];
132. korostaa, että lakimiehet ja lakiasiaintoimistot tarjoavat usein sijoitus- ja veroneuvontaa ja apua offshore-yhteisöjen perustamisessa, usein suorassa yhteydessä todellisiin omistajiin ja edunsaajiin;
133. panee merkille, että lakimiesten sekä muiden pääasiassa itsesäänneltyjen ammattien harjoittajien tekemien epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten määrä on vähäinen[95], ja panee myös merkille, että tiedotusvälineiden tekemät paljastukset ovat usein alkusysäyksenä lakimiesten tekemille ilmoituksille;
134. toteaa, että useimmissa jäsenvaltioissa lakimiesten valvonnasta vastaavat asianajajakunta ja ammatilliset asianajoliitot, jotka eivät valvo jäseniään aktiivisesti vaan toimivat pikemminkin asiakkaiden tekemien valitusten perusteella; pitää valitettavana, että tilastot kansallisten asianajoliittojen täytäntöön panemista seuraamuksista tai kurinpitotoimista eivät ole julkisesti saatavilla kaikissa EU-maissa;
135. panee merkille, että lakimiesammattien jäseniin sovelletaan ankaria (siviili- ja joskus rikosoikeudellisia) seuraamuksia kaikista rahanpesun vastaisten direktiivien velvoitteiden noudattamisen laiminlyönneistä; panee kuitenkin myös merkille, että nämä ankarat kurinpitotoimet johtavat harvoin asianajajakunnasta erottamiseen[96];
136. panee merkille, että tiettyjen nimettyjen ammatinharjoittajien, kuten lakimiesten ja notaarien, asiakkaan ja asianajajan välistä asianajosalaisuutta koskevat lakisääteiset säännökset, jotka koskevat kieltäytymistä todistamasta tai antamasta todisteita veroasioissa, eivät ole selkeitä kaikissa jäsenvaltioissa, saati sitten jäsenvaltioiden välillä;
137. korostaa erityisesti, että monissa jäsenvaltioissa lakimiehiä ei voida rangaista ulkomaalaisten neuvomisesta siitä, miten veroja voidaan kiertää tai pestä rahaa muilla oikeudenkäyttöalueilla, alueellisuusperiaatteen mukaisesti;
138. toteaa, että oikeudelliset neuvonantajat katsovat vedoten ”ammattisalaisuuksiin”, että oikeudelliset velvoitteet eivät koske niitä, eivätkä noudata asiakkaan tuntemista koskevia velvollisuuksia, vaikka eivät toimisi lakimiehinä vaan rahoituspalvelujen tarjoajina[97];
Kirjanpitäjät, kirjanpitoyritykset ja tilintarkastajat
139. panee merkille, että kirjanpitoyrityksen henkilökunta koostuu pääasiassa ammattimaisista kirjanpitäjistä, tilintarkastajista ja oikeus- ja veroasiantuntijoista;
140. panee merkille, että Panama-paperien tärkeimmille oikeudenkäyttöalueille (muun muassa Brittiläiset Neitsytsaaret, Panama ja Seychellit) sijoittautuneilla offshore-yhteisöillä ei ole tilintarkastusvaatimuksia; korostaa kuitenkin, että kun offshore-yhteisöt yhdistetään emoyrityksiin, niille olisi tehtävä tilintarkastus; huomauttaa, että joidenkin oikeudenkäyttöalueiden valvojat vaativat pankkeja ja muita rahoituksen välittäjiä tarkastamaan osia prosesseistaan, esimerkiksi rahanpesun vastaiset menettelyt;
141. panee merkille, että kirjanpitoyritysten tehtävä Panama-papereissa paljastetuissa järjestelmissä koostui etupäässä neuvonnasta ja offshore-rakenteiden ylläpidosta ja että tilintarkastajat eivät olleet aktiivisesti mukana, koska offshore-yhteisöillä ei usein ole tilintarkastusvaatimusta; toteaa kuitenkin, että neljä suurta kirjanpitoyritystä, jotka ovat määräävässä markkina-asemassa, ovat olleet merkittävässä asemassa muissa veroskandaaleissa, kuten Luxleaks-tapauksessa, ja että niiden toimintaan sekä veroneuvonnan että kirjanpidon aloilla liittyy vakavien eturistiriitojen mahdollisuus;
142. panee merkille, että kirjanpitoyritykset antavat usein sisäisiä ohjeita hyväksyttäviksi katsomistaan käytännöistä, mutta toteaa, että tämä itsesääntely ei kuitenkaan ole riittävää niiden edistämien ja mahdollistamien veronkierron ja verojen välttelemisen torjumiseksi;
143. toteaa, että tilintarkastajat ja veroneuvojat ovat toimineet maailmanlaajuisesti yhdentyneinä yrityksinä esittäen toimivansa erillisinä oikeudellisina yksiköinä, joilla ei ole yhteistä omistusta mutta jotka sopimusjärjestelyjen vuoksi ovat sitoutuneet toiminaan yhteisten standardien mukaisesti yhteisellä nimellä vastuun hämärtämiseksi, sääntelystä johtuvien kustannusten ja riskien vähentämiseksi, oikeudellisten riskien rajaamiseksi sekä asiakkaiden suojaamiseksi lakisääteisiltä tutkinnoilta[98];
144. pitää valitettavana, että kirjanpitäjien epäilyttävistä liiketoimista rahanpesun selvittelykeskuksille tekemien ilmoitusten määrä on pieni eikä vastaa alan altistumista rahanpesun riskeille[99];
145. painottaa, että kirjanpitoyrityksillä on ollut keskeinen rooli suunniteltaessa niiden asiakkaille aggressiivisen verosuunnittelun järjestelmiä, minkä lisäksi ne ovat auttaneet kansallisia hallituksia suunnittelemaan niiden verosääntöjä ja -lakeja, mikä on aiheuttanut merkittävän eturistiriidan;
146. on huolestunut tilintarkastajiin ja konsultteihin, lakimiehiin ja asianajotoimistoihin vaikuttavasta umpimähkäisyydestä ja eturistiriidoista näiden toimiessa usein hallitusten neuvonantajina verolainsäädännön laadinnassa, rahanpesun vastaisten välineiden kehittämisessä ja jopa sääntelijöitä koskevien tutkimusten ja tilintarkastusten toteuttajina samalla kun ne tarjoavat tai ovat tarjonneet palveluitaan säännellyille yhteisöille;
Trustit, muut vastaavanlaiset oikeudelliset järjestelyt ja omaisuudenhoitoyhtiöt
147. muistuttaa, että trusti- ja omaisuudenhoitopalvelujen tarjoajilla ja muilla vastaavilla oikeudellisilla rakenteilla on merkittävä asema offshore-yhteisöjen luomisessa ja ylläpidossa; panee tämän osalta merkille Europolin Panama-papereihin kohdistuneen tutkinnan, joka johti 3 469 todennäköiseen osumaan sen rikosepäiltyjen tietokannassa ja paljasti trustirakenteiden yleisen käytön varojen ja henkilöyksien peittelemiseksi;
148. toteaa, että trusti on kolmen osapuolen (trustin perustajan, uskotun miehen ja edunsaajan) välisellä yksityisellä sopimuksella perustettu varallisuuskokoelma, eikä sillä näin ollen ole yhtiön oikeushenkilöyttä;
149. pitää valitettavana, että päätöksentekijöiden on vaikeaa ottaa trusti- ja omaisuudenhoitopalvelujen tarjoajia kohteeksi onshore-oikeudenkäyttöalueilla yritysten rajallisen fyysisen läsnäolon ja lainsäätäjien tai viranomaisten saatavilla olevan rajallisen tiedon vuoksi;
150. panee merkille, että trustipalvelujen tarjoajat toimivat todellisten omistajan ja edunsaajan puolesta mutta että niiden suorat asiakkaat ovat useimmissa tapauksissa muita välittäjiä, kuten muita trustipalvelujen tarjoajia, laki- ja kirjanpitoyrityksiä ja pankkeja;
151. panee merkille, että trustit voivat olla itsenäisiä yrityksiä tai muiden tyyppisten palveluyritysten, kuten lakiasiaintoimistojen tai pankkien, omistamia;
152. toteaa, että trustit voivat myös olla osallisia kansainvälisten taloudellisten ryhmittymien monimutkaisessa veronkierrossa ja veropetoksissa ja että ne ovat usein osa monikansallisia järjestelyjä[100];
153. korostaa riskiä, että tietyistä kaupallisista ja muista kuin kaupallisista trusteista voi tulevaisuudessa tulla vieläkin suurempi väärinkäytön väline, koska ne eivät ole oikeudellisia yhteisöjä eikä niihin siten sovelleta yritysten tapaan mitään kirjanpitoa tai lakisääteistä ilmoittamista koskevia velvollisuuksia, esimerkiksi vuositilinpäätöstä; toteaa lisäksi, että trustirekisterin puuttumisen vuoksi veroviranomaisten on hyvin vaikeaa saada tietoa trusteihin sijoitetusta varallisuudesta;
4. Kolmansia maita koskeva ulottuvuus
4.1. Havainnot
154. muistuttaa, että oikeudellisten yhteisöjen todellisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen keskitetty kerääminen tai ilmoittaminen ei tällä hetkellä ole pakollista joidenkin kolmansien maiden, ei myöskään Yhdysvaltojen, lainsäädännön mukaisesti[101];
155. painottaa, että tietyt kolmansien maiden oikeudenkäyttöalueet jakavat todellisia omistajia ja edunsaajia koskevia tietoja unionin rahanpesun selvittelykeskusten kanssa vain tiedustelutarkoituksessa, mutta eivät vastaa kansainvälisiin yhteistyöpyyntöihin, mikä estää näiden tietojen käytön tuomioistuimissa;
156. korostaa, että tietyt kolmannet maat käyttävät erityisiä verojärjestelmiä yritysten houkuttelemiseen; huomauttaa, että tietyillä oikeudenkäyttöalueilla on erittäin helppoa perustaa yhtiö paljastamatta henkilöllisyyttä, koska siihen vaaditaan erittäin vähän tietoja; toteaa, että yksinkertaisten oikeudellisten asiakirjojen luominen verkossa edellyttää vain muutamia toimenpiteitä; pitää valitettavana, että tämä voisi johtaa veronkierrossa ja veropetoksissa käytettävien käytäntöjen leviämiseen;
157. huomauttaa, että vaikka Yhdysvaltojen rahanpesun torjuntaa koskeva lainsäädäntö ei ole niin kunnianhimoista kuin EU:ssa, erityisesti mitä tulee todellisten omistajien ja edunsaajien läpinäkyvyyteen, koska siellä ei ole todellisia omistajien ja edunsaajia koskevaa rekisteriä, se panee kyseistä lainsäädäntöä tosiasiallisesti täytäntöön paremmin kuin EU;
158. panee merkille Yhdysvaltojen verojen maksun lykkäämistä koskevan järjestelmän, jonka avulla kansalliset ja monikansalliset yritykset voivat pitää ulkomaisia voittojaan offshore-yhteisöissä rajattoman ajan ja välttää verot kyseiset voitot kotiuttaessaan;
159. toistaa pyyntönsä vahvistaa EU:n asemaa kansainvälisellä tasolla puhumalla yhdellä äänellä sekä pyrkiä kehittämään EU:n yhteinen kehys kahdenvälisille sopimuksille veroasioissa keinona torjua sopimuskeinottelua; katsoo, että vapaakauppasopimusten tekemiseen on tarpeen liittää tehostettu yhteistyö veroasioissa ja verojen välttelyä ehkäisevät säännökset sekä hyvää verohallintoa koskevat periaatteet;
160. toteaa, että komissio kommentoi jokaista FATF:n tai Moneyvalin toteuttamaa jäsenvaltioita koskevaa arviointia, ja ehdottaa, että kommentit julkaistaan vastaisuudessa;
4.2. Kehitysmaat
161. korostaa, että epätasa-arvoisuuden lisääntyessä myös offshore-rakenteiden avulla toteutettava veronkierto ja rahanpesu iskevät kohtuuttomasti vähemmän kehittyneisiin maihin; panee merkille, että 30:tä prosenttia Afrikan rahoitusvarallisuudesta säilytetään offshore-yhteisöissä, mikä aiheuttaa 14 miljardin dollarin suuruiset tappiot verotuloihin[102];
162. korostaa, että laittomilla siirroilla on tuhoisat vaikutukset kehitysmaihin[103]; panee merkille, että joulukuussa 2014 laatimassaan raportissa Global Financial Integrity -ajatushautomo arvioi, että kehitysmaat ja nousevat taloudet menettivät 6,6 biljoonaa dollaria laittomissa siirroissa vuosina 2003–2012 ja laittomat ulosvirtaukset lisääntyivät järkyttävää 9,4 prosentin keskimääräistä vuosivauhtia[104];
163. kiinnittää huomiota siihen, että eräät kehitysmaissa toimivat yritykset turvautuvat lahjontaan, veropetoksiin ja veronkiertoon, siirtohinnoitteluun ja yhtiön omistuksen nimettömyyteen verovelvollisuuksiensa vähentämiseksi tai rahan pesemiseksi samalla kun miljoonat ihmiset elävät vailla riittävää ravintoa, terveydenhoitoa tai koulutusta[105], ja pitää tätä tilannetta mahdottomana hyväksyä;
164. toteaa, että monista kehitysmaista puuttuvat sähköiset finanssitilirekisterit, minkä vuoksi toimivaltaisten viranomaisten on vaikeaa tai mahdotonta saada rahoitus- tai kirjanpitotietoja;
165. on huolestunut siitä, että useimmilla kehitysmailla on vaikeuksia panna täytäntöön OECD:n automaattista tietojenvaihtoa koskeva järjestelmä vuoden 2017 lopusta tai vuodesta 2018 alkaen teknisten valmiuksien, henkilökapasiteetin ja institutionaalisen kapasiteetin puutteen vuoksi, mikä voi estää niitä saamasta tämän välineen tarjoamia hyötyjä veronkierron ja veropetosten torjunnassa; panee merkille, että maailmanlaajuisen yhteistyön osalta on vielä saatava aikaan yksinkertaisiin periaatteisiin perustuva yhteinen lähestymistapa, jotta tulos olisi vaikuttava; pitää huolestuttavana riskiä kahdella eri nopeudella toimivasta kansainvälisestä automaattisen tiedonvaihdon järjestelmästä ja siihen sisältyvästä vastavuoroisesta vaihdosta, jonka ulkopuolelle kehitysmaat jäävät;
166. huomauttaa, että koko Afrikan maanosa menettää vuosittain vähintään 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria laittomissa pääoman liikkeissä, mikä on kaksi kertaa niin suuri kuin sen saama kansainvälinen apu; on tietoinen kehitysmaiden edustajien voimakkaasta pyynnöstä lakkauttaa veroparatiisit lainsäädännöllä, koska niihin varastoidaan laitonta liikepääomaa[106];
167. katsoo, että veropetoksista ja veronkierrosta kärsivien maiden verotuksellisten valmiuksien parantamisesta voi olla merkittävää hyötyä; palauttaa mieliin suoran yhteyden kannettujen verojen vähimmäismäärän ja julkisen hallinnon institutionaalisten valmiuksien välillä; muistuttaa tämän osalta, että on olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että kymmenen prosentin lisäys verohallinnon valmiuksissa vastaa 1,5 prosentin vuotuista BKT:n kasvua;
168. toteaa, että EU:n toimet vaikuttavat verotuksen avoimuuteen myös Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin investointitoimien kautta, koska ne käyttävät salkkuinvestoinneissaan läpinäkymättömiä investointirakenteita, ja vaatii toimia ongelmiin puuttumiseksi;
169. ilmaisee huolensa laittomien pääoman liikkeiden yhä kielteisemmistä vaikutuksista, jotka muodostavat esteen talouskasvulle, yhteiskunnalliselle kehitykselle, eriarvoisuuden torjunnalle, hallituksen vaikutusvallan lisäämiselle ja institutionaalisten valmiuksien kehittämiselle;
170. toteaa, että kehitysmaat eivät osallistuneet BEPS-prosessiin yhdenvertaisina neuvottelukumppaneina eikä prosessissa onnistuttu löytämään toimivia ratkaisuja köyhimpien maiden vero-ongelmiin, kuten verosopimusten maailmanlaajuiseen verkostoon, joka estää usein maita verottamasta niiden alueella syntyneitä voittoja; painottaa, että vain kehitysmaiden täysimääräinen osallistuminen maailmanlaajuisen verouudistuksen suunnitteluun voi tarjota tosiasiallisia ratkaisuja globaaliin ongelmaan;
5. Väärinkäytösten paljastajat
171. huomauttaa, että LuxLeaks, Panama-paperit, Swiss Leaks, Bahamas Leaks, Football Leaks ja monet muut tietovuodot ovat osoittaneet, miten tärkeä tehtävä väärinkäytösten paljastajilla voi olla rahanpesun, petosten, aggressiivisen verosuunnittelun tai korruption torjunnassa tai muutoin salatun käytöksen tuomisessa päivänvaloon; korostaa siksi, että väärinkäytösten paljastajien suojelulla voidaan edistää yleisten etujen turvaamista, hyvää hallintoa ja oikeusvaltion periaatteen vahvistamista; toteaa, että niin kauan kun ilmoitusvelvollisiin kohdistuu vain vähäisten sakkojen riski, kun ne eivät ilmoita tai ilmoittavat virheellisesti viranomaisille rahanpesuepäilyistä, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan kohdistuu vakavia rajoitteita;
172. korostaa ammattiyhdistysten ja kansalaisjärjestöjen roolia väärinkäytösten paljastajien tukemisessa ja auttamisessa heidän toimissaan organisaationsa sisällä;
173. pitää valitettavana, että joissakin maissa väärinkäytösten paljastajien syytteeseen asettamista käytetään salailun turvaamiseen[107]; pitää erittäin valitettavana, että LuxLeaks-tapauksessa on tähän mennessä asetettu syytteeseen vain väärinkäytösten paljastajia ja toimittajia, kun taas LuxLeaks-asiakirjojen paljastamia veropäätöksiin osallistuneiden yritysten ja välittäjien käytäntöjä ei ole käsitelty aukottomasti; muistuttaa, että Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut toimenpiteitä väärinkäytösten paljastajien ja toimittajien suojelun parantamiseksi;
174. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio arvioi tällä hetkellä edellytyksiä ryhtyä tulevaisuudessa mahdollisiin horisontaalisiin tai entistä alakohtaisempiin toimiin EU:n tasolla väärinkäytösten paljastajien suojelun vahvistamiseksi; panee merkille, että parlamentti on laatimassa valiokunta-aloitteista mietintöä, jossa se antaa asiaa koskevia suosituksia;
6. Toimielinten välinen yhteistyö
175. muistuttaa, että SEU-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa määrätään, että vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti unioni ja jäsenvaltiot kunnioittavat ja avustavat toisiaan perussopimuksista johtuvia tehtäviä täyttäessään;
176. huomauttaa, että vilpittömän yhteistyön periaate sisältää vaatimuksen siitä, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki asianmukaiset toimenpiteet unionin lainsäädännön soveltamisalan ja tehokkuuden säilyttämiseksi; muistuttaa, että jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä toimenpiteistä, jotka voisivat vakavasti vaarantaa EU:n lainsäädännössä säädetyn tuloksen saavuttamisen;
177. suhtautuu myönteisesti yhteistyöhön komission kanssa puheenjohtaja Junckerin ja komission jäsenten Jourován ja Moscovicin kuulemisten sekä komission virkamiesten valiokunnan kokouksiin osallistumisen osalta; pitää kuitenkin valitettavana, että jotkin keskustelussa annetut vastaukset eivät olleet lainkaan tyydyttäviä;
178. suhtautuu myönteisesti vastauksiin, jotka 25 jäsenvaltion valtiovarain- ja oikeusministerit antoivat valiokunnan lähettämään kyselyyn; pitää kuitenkin valitettavana, että Malta, Tanska ja Unkari eivät vastanneet ja että Malta puheenjohtajavaltiona oli erityisen yhteistyöhaluton[108];
179. huomauttaa, että kesti kuusi kuukautta saada komission kanssa sopimus aikaan turvallisuusluokittelemattomien luottamuksellisten tietojen saatavuudesta ja että tämä viive aiheutti suuren esteen valiokunnan työlle; korostaa, että kaikki saadut asiakirjat eivät olleet ajan tasalla ja että niitä oli usein muokattu tai mustattu huomattavasti, mikä muodosti uusia esteitä valiokunnan työlle; muistuttaa, että komissio ja neuvosto pitivät näissä turvallisuusluokittelemattomissa asiakirjoissa annettuja tietoja luottamuksellisina ja että valiokunta ei siksi voinut sisällyttää niitä lopulliseen mietintöönsä;
180. panee merkille, että valiokunta on kutsunut nykyistä ja tulevaa puheenjohtajavaltiota useaan otteeseen osallistumaan kuulemisiin, joissa käsitellään yhteistyötä ja etenemistapaa rahanpesun torjunnan, veronkierron ja veropetosten alalla, mutta valitettavasti nämä pyynnöt on torjuttu epäuskottavin perustein joka kerran;
181. panee merkille, että neuvostolle esitetyistä pyynnöistä huolimatta riittävästi asiakirjoja ei ole annettu valiokunnan saataville; kyseenalaistaa siksi neuvoston poliittisen tahdon edistää avoimuutta ja yhteistyötä veropetosten ja rahanpesun torjunnassa sekä sen poliittista tahtoa noudattaa perussopimusta ja vilpittömän yhteistyön periaatetta; korostaa, että parlamentin mielestä kansalaisten olisi voitava tietää omien hallitustensa kannat näin merkittäviin kysymyksiin;
182. panee huolestuneena merkille, että Euroopan parlamentin Panama-paperien tutkinnasta vastaavan valiokunnan perustamisesta alkaen neuvosto on pyrkinyt estämään sen työskentelyä, myös antamalla 1. heinäkuuta 2016 pysyvien edustajien komitealle valiokuntaa koskevan tiedotteen, jossa kehotettiin jäsenvaltioiden koordinoituun ja yhdenmukaistettuun lähestymistapaan tutkinnan ulottuvuuden rajaamiseksi sekä kieltäytymään osallistumasta tutkintaan tietyissä oloissa;
183. pitää valitettavana, että neuvoston yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän puheenjohtaja kieltäytyi kutsusta osallistua valiokunnan kuulemiseen vaikeasti ymmärrettävän oikeuskäsityksen perusteella (”ei EU:n elin”);
184. katsoo, että yhteistyö neuvoston ja sen yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän puolelta on ollut tähän mennessä erittäin epätyydyttävää ja että se on itsessään muodostanut vakavan esteen PANA-valiokunnan työlle ja havainnoille;
185. toteaa, että komissio ja neuvosto kieltäytyvät edelleen hyväksymästä ehdotusta Euroopan parlamentin asetukseksi parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja että parlamentin erityis- ja tutkintavaliokunnilla on sen vuoksi edelleen riittämättömät toimivaltuudet verrattuna jäsenvaltioiden parlamenttien tai Yhdysvaltojen kongressin vastaaviin valiokuntiin eikä niillä ole esimerkiksi oikeutta kutsua todistajia tai panna täytäntöön oikeutta tutustua asiakirjoihin;
186. toivoo, että veroviranomaisten valvontatoimivaltaa laajennetaan läpinäkymättömyyden tiukan seurannan ja vahvemman rahanpesun selvittelyn varmistamiseksi;
187. toteaa siksi, että edellä mainituista syistä eräät jäsenvaltiot ja myös neuvosto ja sen elimet ovat rikkoneet vilpittömän yhteistyön periaatetta;
7. Päätelmät
188. toteaa, että Panama-papereihin olennaisesti kuuluva taustalla oleva ongelma on rahojen siirtäminen eri oikeudenkäyttöalueiden, sekä offshore- että onshore-oikeudenkäyttöalueiden, välillä verojen minimoimisen tai välttelyn tai rahanpesun tarkoituksessa; katsoo, että näiden käytäntöjen torjumiseksi on kiireesti osoitettava enemmän poliittista tahtoa, parannettava lainsäädäntöä ja tehostettava nykyisten sääntöjen täytäntöönpanoa ja valvontaa;
189. katsoo, että trustien, valeyhtiöiden, veroparatiisien ja monimutkaisten kansainvälisten rahoitusrakenteiden käytön avulla jotkin monikansalliset yhtiöt ja henkilöt, joiden nettovarallisuus on suuri, ovat onnistuneesti piilottaneet omaisuutensa veroviranomaisilta ja muilta, joilla on oikeutettuja taloudellisia vaateita näitä kohtaan, ja tehneet itsestään siten immuuneja asettamalla varallisuutensa lainsäädännölliseen tyhjiöön;
190. toteaa, että yhteistyön ja koordinoinnin puute EU:n toimielinten ja elinten, jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä ja kesken veronkiertoa, veropetoksia ja rahanpesua koskevissa eri säädöksissä on järjestelmään kuuluva ongelma;
191. toteaa, että joillakin jäsenvaltioilla ei ole tapana antaa asiaankuuluvia tietoja halutussa määrässä ja halutun laatuisina ja että ne eivät yleisesti näytä pyrkivän puuttumaan tosissaan veronkiertoon ja veropetoksiin, mikä on vastoin SEU-sopimuksessa vaalittua vilpittömän yhteistyön periaatetta; päättelee, että nämä jäsenvaltiot pyrkivät salaamaan omat rikkomuksensa;
192. muistuttaa, että avoimuus, tietojenvaihto, asianmukainen täytäntöönpanon valvonta ja torjuntatekniikan jatkuva parantaminen ovat keskeisiä veropetosten, veronkierron ja rahanpesun torjunnassa; toteaa, että tarvitaan kaikkien suuryritysten verotietojen julkista maakohtaista raportointia;
193. toteaa, että EU:n voimassa oleva lainsäädäntö ei ollut riittävä ennen Panama-paperien paljastuksia ja että sitä ei aina pantu täytäntöön tehokkaasti, minkä vuoksi välittäjät pystyvät muodollisesti täyttämään velvoitteensa, kuten asiakkaan tuntemisvelvollisuudet ja muut ilmoitusvelvollisuudet, ja samalla kiertämään sääntöjen henkeä; panee merkille, että siitä lähtien on tehty monia uudelleentarkasteluja, muun muassa hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin ja rahanpesun vastaisen direktiiviin, ja että uusia lainsäädäntöehdotuksia on esitetty, kuten maakohtaista raportointia ja välittäjien sääntelyä, ja että muita ehdotuksia on esitetty uudelleen, kuten lainsäädäntöehdotus yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta; toteaa, että komission puheenjohtaja on sitoutunut esittämään ehdotuksia unionin jäsenvaltioiden laajemman veroyhteistyön lisäämiseksi velvoitteella vastata ryhmän pyyntöihin veroasioissa siten, että yksi jäsenvaltio voi tarjota muille kaikki tarvittavat tiedot rajatylittävään veronkiertoon syyllistyneiden syytteeseen asettamiseksi, sekä SEUT-sopimuksen 116 artiklan nojalla verouudistusta koskevia ehdotuksia, jotka tehtäisiin neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteispäätösmenettelyssä ja joiden tarkoituksena on poistaa kilpailun edellytysten vääristyminen sisämarkkinoilta;
194. katsoo erityisesti, että oikeutettujen intressien perusteella saatavilla olevan todellisia omistajia ja edunsaajia koskevan rekisterin perustamisen osalta on edistytty asteittain huomattavasti; korostaa, että meneillään olevan rahanpesun vastaisen direktiivin muuttamisen tarkoituksena on tehostaa EU:n rahanpesun selvittelykeskusten valtuuksia ja helpottaa niiden yhteistyötä, mutta soveltamisala on edelleen liian rajallinen, ja että rahoitustietoja on jaettava, ei ainoastaan, jotta talousrikoksiin voidaan puuttua, vaan myös jotta voidaan jäljittää petoksiin liittyvien toimien tuottoja;
195. toteaa, että tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien asianmukainen tunnistaminen on edelleen keskeinen este veronkiertoa koskevien laittomien järjestelyjen pysäyttämisessä ja että PANA-valiokunnan paljastamien pääoman liikkeiden ja yritysrakenteiden kansainvälinen luonne pahentaa tätä ongelmaa;
196. korostaa, että veronkiertäjien luovuus on ketterämpää kuin lainsäädännön laatiminen ja että välittäjät ja edellytysten luojat pysyvät tavallisesti lain oikealla puolella luovan sääntöjen noudattamisen ansiosta; korostaa tämän osalta, että kyseisten käytäntöjen tärkeimpänä edistäjänä käytetään sääntelyn epätasapainoa maiden välillä;
197. toteaa, että omaisuudenhoito on edelleen yleisesti sääntelemätön ammatti ja että tämän ryhmän sääntelyn ja määrittämisen parantamiseksi olisi laadittava sitovia kansainvälisiä sääntöjä ja standardeja;
198. toteaa, että verot olisi maksettava siellä, missä voitto syntyy; pitää valitettavana, että unionin lainsäädännön puutteiden tai tehottoman täytäntöönpanon johdosta Panama-papereissa paljastettuja toimia ja rahoitusrakenteita ei ole voitu estää ja että niissä kierretään onnistuneesti tätä perusperiaatetta; toteaa, että on otettava käyttöön EU:n yhteinen lähestymistapa kolmansien maiden, merentakaisten maiden ja alueiden sekä kaikkein syrjäisimpien alueiden postilaatikkoyritysten ja valeyhtiöiden torjumiseksi ja sellaisten käytäntöjen, joilla vältetään kohtuullisten verojen maksaminen EU:ssa, lopettamiseksi lopullisesti todellisten edunsaajien avoimuuden perusteella;
199. toteaa, että tämä tilanne oli mahdollinen, koska lainsäädännön täytäntöönpano jäsenvaltioissa ja komission valvonta olivat riittämättömiä; pitää valitettavana, että poliittisista syistä joissakin tapauksissa edes lainsäädännön olemassaolo ja riittävä henkilöstö sen panemiseksi täytäntöön ei takaa sen täytäntöönpanoa;
200. katsoo, että jäsenvaltioihin liittyviltä merentakaisilta mailta ja alueilta, joista eräät esiintyvät Panama-papereissa, puuttuu tarvittava infrastruktuuri, taloudelliset resurssit ja inhimilliset valmiudet varmistaa rahoitusalan paikallinen valvonta[109];
201. huomauttaa, että komissiolla ei ole riittäviä resursseja rahanpesun, veronkierron ja veropetosten torjuntaa koskevan EU:n lainsäädännön täydellisen valvonnan varmistamiseksi;
202. pitää valitettavana, että yksittäiset jäsenvaltiot usein pysäyttävät veropoliittisten kysymysten tarkastelun neuvoston tasolla suojellakseen veroparatiiseja; kehottaa tämän vuoksi kumoamaan jäsenvaltioiden yksimielisyyttä koskevan periaatteen veroasioissa, jotta vero-oikeutta koskevassa toiminnassa voidaan edistyä ja vähentää EU:n kansalaisiin kohdistuvaa taakkaa;
203. toteaa, että rahanpesun selvittelykeskukset ovat keskeisen tärkeitä rahanpesun torjunnassa; panee kuitenkin merkille erilaiset rakenteet eri puolilla EU:ta ja sen, että keskuksilla ei ole riittävästi henkilöstöä niiden tehtävistä huolehtimiseen, muun muassa tutkimaan epäilyttäviä liiketoimia koskevia ilmoituksia, joiden määrä on kasvanut uuden lainsäädännön vuoksi, ja että ne voivat käsitellä vain murto-osaa ongelmasta; toteaa, että joidenkin veropetoksia ja rahanpesua koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta ja valvonnasta vastaavien jäsenvaltioiden laitosten on oltava täysin riippumattomia poliittisesta vaikutusvallasta; toteaa tarpeen varmistaa, että rahanpesun selvittelykeskusten toteuttamat tutkinnat johtavat tilanteen niin vaatiessa poliisin rikosoikeudelliseen tutkintaan, ja korostaa, että muutoin poliisin toimimattomuus on katsottava velvollisuuksien laiminlyönniksi; pitää valitettavana, että rahanpesun selvittelykeskukset ovat useissa tapauksissa poliittisesti värittyneitä;
204. toteaa, että vaikeudet tietojen jakamisessa rahanpesun selvittelykeskusten välillä sekä vaikeudet käyttää epäilyttäviä liiketoimia tai epäilyttävää toimintaa koskevista ilmoituksista saatavia tietoja ovat osittain seurausta rahanpesun selvittelykeskusten erilaisesta kehityksestä eri puolilla maailmaa;
205. toteaa, että seuraamuksia ei aina sovelleta tai niiden pelotevaikutus ei ole riittävä asiaan liittyvissä tapauksissa; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että jäsenvaltiot vastustavat edelleen sitä, että EU asettaisi seuraamuksia niitä kolmansia maita kohtaan, joiden verojärjestemien on todettu olevan haitallista unionille;
206. toteaa, että PANA-valiokunnan havaintojen perusteella voidaan määrittää monia tapauksia, joissa EU:n lainsäädäntöön liittyy hallinnollisia epäkohtia, erityisesti seuraavat:
jäsenvaltioiden viranomaiset eivät ole oma-aloitteisesti toimittaneet verotietoja toisille jäsenvaltioille tapauksissa, joissa on perusteita olettaa, että toisessa jäsenvaltiossa menetetään verotuloja (hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin 9 artiklan 1 kohta), ja komissio ei ole varmistanut hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin tosiasiallista täytäntöönpanoa;
jäsenvaltioiden viranomaiset eivät ole toimineet, kun on näyttöä vakavasta ja jatkuvasta todellisen omistajan ja edunsaajan tunnistamatta jättämisestä asiakkaan tuntemista koskevassa menettelyssä sekä sen edellyttämisessä, että asiakkaan ja todellisen omistajan ja edunsaajan tunnistaminen tapahtuu ennen liikesuhteen luomista tai liiketoimen toteuttamista (kolmannen rahanpesun vastaisen direktiivin 8 artiklan 1 kohdan b alakohta, 9 artiklan 1 kohta), ja komissio ei ole varmistanut kolmannen rahanpesun vastaisen direktiivin tosiasiallista täytäntöönpanoa;
jäsenvaltioiden viranomaiset eivät ole varmistaneet, että rahanpesun vastaisen direktiivin mukaan ilmoitusvelvolliset voidaan katsoa vastuullisiksi kansallisten säännösten rikkomisesta, myös todellista omistajaa ja edunsaajaa koskevien tietojen toimivaltaisille viranomaisille raportoimisen osalta (neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin 39 artiklan 1 kohta), ja Euroopan komissio ei ole varmistanut neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin tosiasiallista täytäntöönpanoa;
komissio ei ole toimittanut niiden kolmansien maiden luetteloa, joilla on strategisia puutteita rahanpesun torjuntaa koskevissa järjestelmissään;
jäsenvaltioiden viranomaiset eivät ole soveltaneet hallinnollisia seuraamuksia tai muita hallinnollisia toimenpiteitä niihin elimiin, joiden on todettu rikkoneen vakavasti kolmannen rahanpesun vastaisen direktiivin mukaisia kansallisia säännöksiä direktiivin 2013/36/EU (neljäs vakavaraisuusdirektiivi) 67 artiklan 1 kohdan o alakohdassa ja 67 artiklan 2 kohdassa edellytetyllä tavalla, ja komissio ei ole varmistanut neljännen vakavaraisuusdirektiivin tosiasiallista täytäntöönpanoa;
jäsenvaltiot eivät ole tehneet vilpitöntä yhteistyötä yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän yhteydessä eivätkä ole noudattaneet vilpittömän yhteistyön periaatetta SEUT-sopimuksen IV artiklan edellyttämällä tavalla ja komissio ei ole toiminut perussopimusten vartijana;
207. pitää valitettavana, että tietyt EU:n toimielimet eivät tee yhteistyötä PANA-valiokunnan kanssa; toteaa, että siinä rikotaan vilpittömän yhteistyön periaatetta;
208. toteaa, että neuvoston yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän suljettu ja salaileva luonne sekä laajaan yhteisymmärrykseen perustuvaa päätöksentekoa koskevien sääntöjen tehottomuus on haitallista olennaisen tärkeän veropetosten vastaisen lainsäädännön tehokkaalle ja vaikuttavalle laatimiselle, antamiselle ja täytäntöönpanolle EU:ssa; korostaakin, että ryhmään osallistuvien jäsenvaltioiden toimien, lausuntojen ja kantojen vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta on parannettava ja käytännesääntötyöryhmää on uudistettava perusteellisesti;
209. katsoo, että neuvoston yksimielisyyttä koskeva vaatimus veroalan lainsäädännön muuttamiseksi tai antamiseksi hidastaa veroalan kehitystä EU:ssa;
210. pitää eritäin valitettavana, että monet sidosryhmät ovat kieltäytyneet tapaamasta PANA-valtuuskuntia tai kieltäytyneet tulemasta PANA-valiokunnan kuultaviksi tai eivät ole vastanneet kysymyksiin tyydyttävästi;
211. tuomitsee korruption ja rahanpesun vastaisen taistelun etulinjassa toimineen maltalaisen toimittajan Daphne Caruana Galizian salamurhan; toteaa, että Caruana Galizia oli raportoinut laajasti Panama-papereista ja että 16. lokakuuta 2017 hänet murhattiin autopommi-iskussa; toteaa uudelleen, että tällaisia tapahtumia on täysin mahdotonta hyväksyä EU:n jäsenvaltioissa;
212. toteaa siksi, että monet kysymykset ovat edelleen vastausta vailla, jotta voitaisiin täysimääräisesti vahvistaa tämän ongelman laajuus ja näissä järjestelmissä käytetyt menetelmät, ja ehdottaa, että tutkintatehtäviä jatketaan pysyvässä valiokunnassa tai Euroopan parlamentin korkean tason työryhmässä.
- [1] EYVL L 113, 19.5.1995, s. 1.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0253.
- [3] EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15.
- [4] EUVL L 214, 4.8.2006, s. 29.
- [5] EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73.
- [6] EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338.
- [7] EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1.
- [8] EUVL L 359, 16.12.2014, s. 1.
- [9] EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87.
- [10] EUVL L 158, 27.5.2014, s. 77.
- [11] EUVL L 158, 27.5.2014, s. 196.
- [12] EUVL L 156, 16.6.2012, s. 1.
- [13] EUVL L 338, 12.12.2012, s. 37.
- [14] EUVL L 338, 12.12.2012, s. 41.
- [15] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0408.
- [16] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0310.
- [17] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0457.
- [18] A8-0056/2017.
- [19] Ks. Eurodad-verkoston tutkimus ”Fifty shades of tax dodging”, Bryssel, lokakuu 2015, s. 19.
- [20] Ks. Willem Pieter de Groen: ”Role of advisors and intermediaries in the schemes revealed in the Panama Papers”, Centre for European Policy Studies, huhtikuu 2017.
- [21] Toimenpiteet ja puhujien nimet on luetteloitu kokonaisuudessaan tämän mietinnön osassa 2, joka sisältää myös Kyprokseen, Portugaliin, Maltalle, Yhdysvaltoihin, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Luxemburgiin ja Sveitsiin tehtyjen valtuuskuntamatkojen raportit.
- [22] OECD (2017), ”Glossary of Tax Terms”, Pariisi.
- [23] C-255/02 – Halifax ja muut, Euroopan unionin tuomioistuin, 21. helmikuuta 2006; C-196/04 – Cadbury Schweppes ja Cadbury Schweppes Overseas, Euroopan unionin tuomioistuin, 12. syyskuuta 2006.
- [24] Erityisesti Ranska, Italia, Saksa, Puola ja Alankomaat.
- [25] Ks. esimerkiksi Anna Meyendorffin ja Anyan V. Thakorin toimittama ”Designing financial systems in transition economics: strategies for reform in Central and Eastern Europe”, 2002, S. 102 [esimerkkinä Venäjä]; tai Keith Blackburn, Niloy Bose ja Salvatore Capasso: ”Tax evasion, the underground economy and financial development” (2012): http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S016726811200128X.
- [26] PANA-valiokunnan teettämä tutkimus ”The Impact of Schemes revealed by the Panama Papers on the Economy and Finances of a Sample of Member States.
- [27] https://ec.europa.eu/taxation_customs/fight-against-tax-fraud-tax-evasion/a-huge-problem_en
- [28] Ks. Gabriel Zucman: ”The Hidden Wealth of Nations – The Scourge of Tax Havens”, Kalifornian yliopisto, 2015.
- [29] Tax Justice Network, marraskuu 2011.
- [30] 148 rahanpesutapausta vuonna 2012, 202 tapausta vuonna 2013, 221 tapausta vuonna 2014 ja 285 tapausta vuonna 2015.
- [31] Rahoitussalaisuusindeksi 2015, Tax Justice Network.
- [32] ”Where Are They Now? A Year Later, Mixed Fortunes For Panama Papers Line-Up”, ICIJ 2017.
- [33] PANA-valiokunnan teettämä tutkimus ”Offshore activities and money laundering: recent findings and challenges”, professori Brigitte Unger, Utrechtin kauppakorkeakoulu, Alankomaat.
- [34] Ks. Ungerin edellä mainittu tutkimus.
- [35] Luettelon laati komission jäsen Moscovici.
- [36] Kolmansien maiden lainkäyttöalueita koskeva alustava tulostaulu julkistettiin syyskuussa 2016. Se sisältää kaksi indikaattorijoukkoa EU:n jäsenvaltioihin kohdistuvien riskien määrittämiseksi: 1) arviointi oikeudenkäyttöalueen taloudellisista yhteyksistä EU:hun, rahoituspalvelutoiminnan koko ja rahoitusvakautta koskevat tekijät sekä 2) oikeudenkäyttöalueen aiheuttamien riskien arviointi, jossa määritetään, ovatko oikeudenkäyttöalueet riittävän läpinäkyviä ja onko niillä yrityksille edullisia tuloverojärjestelmiä tai yritysten nollaverokanta.
- [37] Työtulot, johtajan palkkiot, osingot, pääomatulot, tekijänpalkkiot, tietyt henkivakuutustuotteet, eläkkeet ja kiinteistöomaisuuden omistus ja siitä saatavat tulot.
- [38] OECD:n määritelmän mukaan valeyhtiö on yhtiö, joka on virallisesti rekisteröity, perustettu tai muutoin lainmukaisesti organisoitu tietyssä taloudessa mutta joka suorittaa kyseisessä taloudessa toimia vain pass-through-ominaisuudessa.
- [39] Tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja on luonnollinen henkilö, joka on loppujen lopuksi vastuussa yhteisöstä.
- [40] Ks. esimerkiksi Nordea (2016), ”Report on Investigation of Nordea Private Banking in Relation to Offshore Structures”, Nordea-ryhmän sääntöjen noudattamisesta vastaavan osaston, Nordean operatiivisia riskejä käsittelevän osaston ja Mannheimer Swartling Advokatbyrån yhteinen raportti.
- [41] Euroopan parlamentin 16. joulukuuta 2015 annettu päätöslauselma, johon sisältyy suosituksia komissiolle aiheesta: Lisää läpinäkyvyyttä, koordinointia ja lähentymistä unionin yhtiöveropolitiikkoihin – esittelijät: Anneliese Dodds ja Ludek Niedermayer – Hyväksytyt tekstit P8_TA(2015)0457).
- [42] ”Role of advisors and intermediaries in the schemes revealed in the Panama Papers”, Willem Pieter de Groen, Centre for European Policy Studies, huhtikuu 2017.
- [43] Jan Lukas Strozyk, Norddeutsche Rundfunk, PANA-valiokunnan kuulemisessa 27. syyskuuta 2016.
- [44] ”Role of advisors and intermediaries in the schemes revealed in the Panama Papers”, Willem Pieter de Groen, Centre for European Policy Studies, huhtikuu 2017.
- [45] Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisia toimenpiteitä arvioivan asiantuntijaryhmän (Moneyval) puheenjohtajan Daniel Thelesklafin puheenvuoro PANA-valiokunnan kuulemisessa 13. lokakuuta 2016.
- [46] OECD:n pääsihteerin raportti G20-maiden valtiovarainministereille, Baden-Baden, Saksa, maaliskuu 2017: http://www.oecd.org/tax/oecd-secretary-general-tax-report-g20-finance-ministers-march-2017.pdf
- [47] Brooke Harrington: ”Capital without borders, wealth managers and the one percent”, Harvard University Press, 2016.
- [48] ”The golden visa deal: We have in effect been selling off British citizenship to the rich”, David Pegg, The Guardian 4. heinäkuuta 2017.
- [49] Ks. esimerkiksi Nordea (2016), ”Report on Investigation of Nordea Private Banking in Relation to Offshore Structures”, Nordea-ryhmän sääntöjen noudattamisesta vastaavan osaston, Nordean operatiivisia riskejä käsittelevän osaston ja Mannheimer Swartling Advokatbyrån yhteinen raportti. Myös Belgian kansallinen tutkintakomitea vahvisti tämän PANA-valtuuskunnan kanssa järjestetyssä kokouksessa.
- [50] 14 toimenpidettä käynnistettiin siksi, että jäsenvaltiot eivät tiedottaneet kansallisista säännöksistä (eivät täyttäneet kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen määräpäivää 1. tammikuuta 2013). Yksi rikkomistapaus käynnistettiin siksi, että direktiiviä ei saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä (muun muassa oma-aloitteinen tietojenvaihto) ja kuusi toimenpidettä käynnistettiin siksi, että ensimmäinen hallinnollista yhteistyötä koskeva direktiivi oli mahdollisesti saatettu väärin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Näistä kuudesta toimesta kolme on edelleen käynnissä.
- [51] Kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen määräaika oli 1. tammikuuta 2016.
- [52] Kreikan ja Portugalin tapaukset on määrä päättää pian.
- [53] Käytännesääntötyöryhmä (yritysverotus), 10. syyskuuta 2012 laadittu tausta-asiakirja: ”Työryhmän kokouksessa 17. huhtikuuta 2012 käsitelty seurantahanke osoitti, että käytännössä verotuspäätöksistä ei kertaakaan vaihdettu oma-aloitteisesti tietoja.”
- [54] Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Kroatia, Kypros, Latvia, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta.
- [55] ”Fighting tax crimes – cooperation between Financial Intelligence Units”, tohtori Amandine Scherrer ja tohtori Anthony Amicelle, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS), maaliskuu 2017.
- [56] Nämä kuusi jäsenvaltiota ovat Italia, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Tšekin tasavalta ja Yhdistynyt kuningaskunta. Espanja, Irlanti, Itävalta, Latvia, Ranska, Slovakia ja Unkari ovat ilmoittaneet vain osittaisesta saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.
- [57] Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin (2 artikla): luottolaitokset, finanssilaitokset, tilintarkastajat, ulkopuoliset kirjanpitäjät ja veroneuvojat, notaarit ja muut riippumattomat lakimiesammattien harjoittajat, trusti- tai yrityspalvelujen tarjoajat, kiinteistönvälittäjät, muut tavarakauppaa käyvät luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt ja kasinot.
- [58] Nordean yksityispankkitoimia koskeva tutkinta osoitti, että pankki ei noudattanut sisäisiä ohjeita eikä sääntelyvaatimuksia Luxemburgissa. Tarkemmin sanottuna se ei luokitellut asiakkaita asianmukaiseen suuren riskin luokkaan, minkä vuoksi sitä seuraava tehostetun asiakkaan tuntemisvelvollisuuden mukainen ilmoittaminen oli epätäydellistä. Tehostettu asiakkaan tuntemisvelvollisuus sisältää esimerkiksi tietojen keräämisen varojen lähteestä ja tilien tarkoituksesta. Tuntemismenettelyt on lisäksi toistettava säännöllisesti ja arvioitava uudelleen. Tämä niin sanottu jatkuva asiakkaan tuntemisvelvollisuus jätettiin kuitenkin säännöllisesti täyttämättä. Tiedot eivät monessa tapauksessa olleet ajan tasalla pankin sisäisen tutkinnan (Nordea, 2016) mukaan. Vastaavista täytäntöönpano- ja valvontaongelmista ilmoitti myös saksalaisen Berenberg-pankin entinen sääntöjen noudattamisesta vastaava virkailija, joka todisti PANA-valiokunnassa.
- [59] Jürgen Mossack totesi 24. syyskuuta 2010 lähettämässään sähköpostiviestissä seuraavaa: ”Näyttäisi siltä, että Mossfon UK ei tee asiakkaan tuntemista koskevaa selvitystä perusteellisesti (tai ehkä ei lainkaan) ja ehkäpä tästä lähtien meidän on itse tehtävä kyseinen selvitys kaikista asiakkaista, joita Mossfon UK:lla on meillä nyt ja tulevaisuudessa!”
- [60] Mossack Fonsecan ja UBS:n tietojenvaihtoa koskevassa sähköpostiviestissä Mossack Fonsecan edustaja sanoi: ”Hän selitti, että UBS ei ole koskaan ollut meidän sopimuskumppanimme. Olin siitä eri mieltä ja totesin lisäksi, että joissakin tapauksissa emme edes tienneet, kuka todellinen edunsaaja tai omistaja on... Vastasin, että aiemmin meille ei nimenomaan UBS:n ja muiden pankkien pyynnöstä toimitettu todellisten edunsaajan tai omistajan henkilöllisyyttä.”
- [61] Mossack Fonsecan edustaja selitti 5. toukokuuta 2009 päivätyssä sähköpostiviestissä, että kahden säätiön perustamisen ”hinta on korkeampi etupäässä siksi, että asiakas käyttää säätiötä erityistarkoitukseen ja että tarjoamamme joustava erityispalvelu (jossa ei ole juuri asiakkaan tuntemista koskevia selvityksiä) sisältää ehdottomasti suuremman riskin”.
- [62] Tämä selvisi PANA-valiokunnan tiedonhankintamatkalla Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.
- [63] ”Fighting tax crimes – cooperation between Financial Intelligence Units”, tohtori Amandine Scherrer ja tohtori Anthony Amicelle, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS), maaliskuu 2017.
- [64] EU:n rahanpesun selvittelykeskuksia koskeva kartoitus ja puuteanalyysi EU:n rahanpesun selvittelykeskusten valtuuksista ja esteistä tietojen hankkimisessa ja vaihtamisessa, 15. joulukuuta 2012.
- [65] PANA-valiokunnan rahanpesun selvittelykeskuksia koskeva kuuleminen 21. kesäkuuta 2017.
- [66] Yhdistyneen kuningaskunnan rahanpesun selvittelykeskukset voivat saada suurimpia ilmoitusmääriä EU:ssa, koska maan rahoitusmarkkinat ovat Euroopan suurimpia ja siellä on käytössä epäilyttävää toimintaa koskeva järjestelmä. Alankomaiden ilmoitusmäärät ovat poikkeuksellisen korkeita, mitä voidaan selittää sillä, että ne eivät saa ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista vaan pikemminkin ilmoituksia epätavallisista liiketoimista, ja niistä valtaosa on peräisin valuutanvaihto- ja rahalähetyslaitoksilta, joiden on ilmoitettava kaikista yli 2 000 euron suuruisista liiketoimista.
- [67] Erityisesti Kypros, Malta ja Luxemburg, jotka saavat erittäin vähän ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista verrattuna niiden oikeudenkäyttöalueiden säänneltyjen alojen kokoon.
- [68] PANA-valiokunnan kuuleminen 14. marraskuuta 2016.
- [69] Kriminalisoidaanko verorikos, kun se tehdään ”myönteisenä tekona”, laiminlyönnin vuoksi tai molemmissa tapauksissa, ja käsittelevätkö verorikosta hallintoelimet vai oikeusviranomaiset.
- [70] Italia, Espanja, Belgia, Bulgaria, Kroatia, Kreikka, Ranska, Tšekki, Puola, Saksa, Liettua, Portugali, Romania, Slovenia, Alankomaat ja Itävalta.
- [71] Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun tutkimus ”Member States' capacity to fight tax crimes” http://www.europarl.europa.eu/cmsdata/125760/EPRS_STUD_603.257_MS_capabilities_tax_crimes.pdf
- [72] Maltan rahanpesun selvittely- ja analysointiyksikön (FIAU) vuodetut raportit.
- [73] Yhdistynyt kuningaskunta, Luxemburg, Malta, Portugali ja Kypros.
- [74] COM(2017)0340, s. 5.
- [75] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0408.
- [76] ”Fighting tax crimes – cooperation between Financial Intelligence Units”, tohtori Amandine Scherrer ja tohtori Anthony Amicelle, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS), maaliskuu 2017.
- [77] Tässä luvussa esitetyt prosenttiosuudet perustuvat ICIJ:n tietoihin, jotka Centre for European Policy Studies -tutkimuskeskus (CEPS) on analysoinut rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkintavaliokunnan pyynnöstä.
- [78] ”Role of advisors and intermediaries in the schemes revealed in the Panama Papers”, Willem Pieter de Groen, Centre for European Policy Studies, huhtikuu 2017.
- [79] ”Role of advisors and intermediaries in the schemes revealed in the Panama Papers”, Willem Pieter de Groen, Centre for European Policy Studies, huhtikuu 2017.
- [80] Kymmenen maata, joissa toimii eniten välittäjiä, ICIJ.
- [81] Perustuu kartoitukseen välittäjistä, jotka vastaavat noin 86 prosentista ICIJ:n tietokannassa olevista yhteisöistä.
- [82] Mossack Fonsecan 3. helmikuuta 2012 päivätyssä sähköpostissa yhtiön edustaja selittää, että HSBC private Bank Luxin kanssa on sovittu suorasta yhteistyöstä Mossack Fonsecan kanssa ja että uusiin asiakkaisiin sovelletaan vain ”DDlight ”-menettelyä pankin toimittamien tietojen perusteella.
- [83] Maíra Martini: ”Doors wide open: corruption and real estate in four key markets”, 2017.
- [84] Obermayer ja Obermaier, 2016.
- [85] PANA-valiokunnan Norbert Naulinin laatimat kirjalliset vastaukset, PANA-kuuleminen, 14. marraskuuta 2016.
- [86] Nordean yksityispankkialan tutkintaraportti offshore-rakenteista, 20. kesäkuuta 2016, ja tiedonhankintamatka Belgian parlamentin tutkintakomiteaan 26. huhtikuuta 2017.
- [87] IMF:n, Kansainvälisen järjestelypankin, Euroopan komission ja taloustieteilijä Gabriel Zucmanin tietojen mukaan.
- [88] Oxfam, ”Opening the vaults”, 2017.
- [89] PANA-valiokunnan kuuleminen 9. helmikuuta 2017.
- [90] PANA-valiokunnan kuulemiset 13. lokakuuta 2016 ja 24. tammikuuta 2017.
- [91] Esimerkiksi Société Générale totesi valiokunnalle, ettei se ole kahden Mossack Fonsecan sen pyynnöstä perustaman säätiön Rousseau ja Valvert tosiasiallinen omistaja, mutta ICIJ:n toimittajien julkaisemat Panama-paperit todistavat päinvastaista; samoin maltalainen välittäjä Nexia BT vastasi valiokunnan kirjallisiin kysymyksiin todeten, että yksi sen perustajista ei ollut yhteydessä Maltan pääministerin henkilöstöpäällikköön Keith Schembriin, vaikka hän allekirjoitti Mossack Fonsecalle osoitetun suosituskirjeen, jossa selitti olleensa Keith Schembrin liiketuttava ja tuttu useiden vuosien ajan.
- [92] Oxfam, ”Opening the vault: The use of tax havens by Europe’s biggest banks”, maaliskuu 2017. https://www.oxfam.org/en/research/opening-vaults
- [93] EPV:n kirjalliset vastaukset PANA-valiokunnalle PANA-valiokunnan kuulemisessa 13. lokakuuta 2016.
- [94] Kuten Sveitsissä, jossa nimellisinä johtajina toimivien lakimiesten ei Sveitsin lainsäädännön mukaan tarvitse noudattaa asiakkaan tuntemista koskevia velvollisuuksia.
- [95] Ks. esimerkiksi FATF:n keskinäisen arvioinnin kertomukset tai selvitys ”Fighting tax crimes – cooperation between Financial Intelligence Units”, tohtori Amandine Scherrer ja tohtori Anthony Amicelle, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS), maaliskuu 2017.
- [96] Rules on independence and responsibility regarding auditing, tax advice, accountancy, account certification services and legal services, Ian Roxan ja Saipriya Kamath (London School of Economics) ja Willem Pieter De Groen (Centre for European Policy Studies), huhtikuu 2017.
- [97] PANA-valiokunnan keskustelu kansallisten parlamenttien ja Mark Piethin kanssa, 31. tammikuuta 2017.
- [98] Richard Murphy ja Saila Naomi Stausholm, ”The Big 4, a study on opacity”, heinäkuu 2017.
- [99] Ks. esimerkiksi FATF:n keskinäisen arvioinnin kertomukset tai tutkimus ”Fighting tax crimes – cooperation between Financial Intelligence Units”, tohtori Amandine Scherrer ja tohtori Anthony Amicelle, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS), maaliskuu 2017.
- [100] Brooke Harringtonin kirjallinen vastaus PANA-valiokunnan kuulemisessa 24. tammikuuta 2017.
- [101] PANA-valiokunnan selonteko 21.–24. maaliskuuta 2017 Yhdysvaltoihin suuntautuneesta matkasta.
- [102] Gabriel Zucman, Teresa Lavender Fagan ja Thomas Piketty (2015), ”The hidden wealth of nations: The scourge of tax havens”, University of Chicago Press, 2015.
- [103] OECD, Illicit Financial Flows from Developing Countries: Measuring OECD Responses, 2014, s 15.
- [104] Global Financial Integrity.
- [105] Marc Tran, ”Tax Evasion Still Crippling Africa as Rich Countries Fail to Deliver Support”, The Guardian, 10. toukokuuta 2013.
- [106] PANA-valiokunnan kuuleminen kehitysmaista, 6. huhtikuuta 2017.
- [107] ”Overcoming the shadow economy”, Joseph E. Stiglitz ja Mark Pieth, marraskuu 2016.
- [108] Tanska toimitti vihdoin 30. elokuuta 2017 vastauksensa PANA-valiokunnan kyselyyn.
- [109] ”Tax evasion, money laundering and tax transparency in the EU Overseas Countries and Territories”, Isabelle Ioannides ja Jan Tymowski, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS), huhtikuu 2017.
OVERVIEW OF ACTIVITIES DURING THE MANDATE
July 2016 - December 2017
* * *
I. COMMITTEE COMPOSITION
1. Bureau |
|||
Werner Langen |
Chairman |
EPP |
|
Ana Gomes |
1st Vice-Chair |
S&D |
|
Pirkko Ruohonen-Lerner |
2nd Vice-Chair |
ECR |
|
Fabio De Masi |
3rd Vice-Chair (until 22 October 2017) |
GUE/NGL |
|
Eva Joly |
4th Vice-Chair |
Greens/EFA |
|
|
|||
2. Coordinators |
|||
Dariusz Rosati |
EPP |
||
Markus Ferber (Deputy Coordinator) |
EPP |
||
Peter Simon |
S&D |
||
Bernd Lucke |
ECR |
||
Michael Theurer (until 30 June 2017) |
ALDE |
||
Maite Pagazaurtundúa Ruiz (from 1st July 2017) |
ALDE |
||
Louis Michel(Deputy Coordinator)
|
ALDE |
||
Patrick Le Hyaric |
GUE/NGL |
||
Matt Carthy(Deputy Coordinator)
|
GUE/NGL |
||
Sven Giegold |
Greens/EFA |
||
David Coburn |
EFDD |
||
Barbara Kappel |
ENF |
||
3. Co-Rapporteurs |
||
Jeppe Kofod |
S&D |
|
Petr Jezek |
ALDE |
|
|
||
4. Shadow-Rapporteurs |
||
Ludek Niedermayer |
EPP |
|
Angel Dzhambazki |
ECR |
|
Miguel Urbán Crespo |
GUE/NGL |
|
Molly Scott Cato |
Greens/EFA |
|
Marco Valli |
EFDD |
|
Barbara Kappel |
ENF |
|
5. Members
The committee is composed of 65 Members distributed by political groups as follows:
EPP |
20 |
|
S&D |
17 |
|
ECR |
6 |
|
ALDE |
6 |
|
GUE/NGL |
4 |
|
Greens/EFA |
4 |
|
EFDD |
3 |
|
ENF |
4 |
|
N-A |
1 |
|
List of Members as of 18 October 2017
FULL Members |
|
SUBSTITUTES |
|||||
L |
EPP |
19/20 |
|
L |
EPP |
19/20 |
|
DE |
M. BALZ Burkhard |
|
|
BG |
M. ADEMOV Asim Ahmedov |
|
|
MT |
M. CASA David |
|
|
FR |
M. CADEC Alain |
|
|
FR |
M. ENGEL Frank |
|
|
EL |
M. CHRISTOFOROU Lefteris |
|
|
DE |
M. FERBER Markus |
|
|
FR |
Mme DATI Rachida |
|
|
PT |
M. FERNANDES José Manuel |
|
|
EN |
M. HAYES Brian |
|
|
ES |
M. DE GRANDES PASCUAL Luis |
|
|
SV |
M. HÖKMARK Gunnar |
|
|
DE |
M. KARAS Othmar |
|
|
DE |
M. JAHR Peter |
|
|
FR |
M. LAMASSOURE Alain |
|
|
EN |
M. KELLY Seán |
|
|
NL |
Mme DE LANGE Esther |
|
|
EL |
M. KYRTSOS Georgios |
|
|
DE |
M. LANGEN Werner |
(Chair) |
|
HR |
Mme MALETIĆ Ivana |
|
|
FR |
Mme LE GRIP Constance |
|
|
DE |
M. MANN Thomas |
|
|
ES |
M. MATO Gabriel |
|
|
IT |
M. MARTUSCIELLO Fulvio |
|
|
PT |
M. MELO Nuno |
|
|
EN |
M. SCHÖPFLIN György |
|
|
MT |
Mme METSOLA Roberta |
|
|
DE |
M. SCHULZE Sven |
|
|
CS |
M. NIEDERMAYER Luděk |
|
|
SK |
M. ŠTEFANEC Ivan |
|
|
FI |
Mme PIETIKÄINEN Sirpa |
|
|
RO |
M. STOLOJAN Theodor Dumitru |
|
|
PL |
M. ROSATI Dariusz |
|
|
IT |
M. TAJANI Antonio |
|
|
SL |
Mme TOMC Romana |
|
|
HU |
M. WINKLER Iuliu |
|
|
NL |
M. VANDENKENDELAERE Tom |
|
|
MT |
M. ZAMMIT DIMECH Francis |
|
|
L |
S&D |
15/17 |
|
L |
S&D |
17/17 |
|
FR |
M. BAYET Hugues |
|
|
FR |
Mme BERÈS Pervenche |
|
|
IT |
M. COFFERATI Sergio Gaetano |
|
|
EN |
Mme CHILDERS Nessa |
|
|
IT |
M. GASBARRA Enrico |
|
|
FR |
Mme DELVAUX Mady |
|
|
PT |
Mme GOMES Ana |
(1st VC) |
|
SL |
Mme FAJON Tanja |
|
|
IT |
M. GUALTIERI Roberto |
|
|
PL |
Mme GERINGER DE OEDENBERG Lidia Joanna |
||
ES |
M. JÁUREGUI ATONDO Ramón |
|
|
EN |
Mme GILL Neena |
|
|
EL |
Mme KAILI Eva |
|
|
DE |
M. LIETZ Arne |
|
|
DA |
M. KOFOD Jeppe |
|
|
SV |
M. LUDVIGSSON Olle |
|
|
DE |
M. KÖSTER Dietmar |
|
|
EN |
Mme MCAVAN Linda |
|
|
ET |
Mme LAURISTIN Marju |
|
|
HU |
M. NIEDERMÜLLER Péter |
|
|
ES |
M. LÓPEZ AGUILAR Juan Fernando |
|
|
RO |
M. PAVEL Emilian |
|
|
FR |
M. MAUREL Emmanuel |
|
|
FR |
Mme ROZIÈRE Virginie |
|
|
DE |
Mme REGNER Evelyn |
|
|
MT |
M. SANT Alfred |
|
|
DE |
M. SIMON Peter |
|
|
PT |
M. DOS SANTOS Manuel |
|
|
NL |
M. TANG Paul |
|
|
IT |
Mme SCHLEIN Elly |
|
|
L |
ECR |
6/6 |
|
HU |
M. SZANYI Tibor |
|
|
|
IT |
M. VIOTTI Daniele |
|
||||
BG |
M. DZHAMBAZKI Angel |
|
|
||||
|
L |
ECR |
4/6 |
||||
PL |
M. LEGUTKO Ryszard Antoni |
|
|
||||
DE |
M. LUCKE Bernd |
|
|
EN |
M. KARIM Sajjad |
|
|
FI |
Mme RUOHONEN-LERNER Pirkko |
(2nd VC) |
|
NL |
M. LOONES Sander |
|
|
EN |
Mme SWINBURNE Kay |
|
|
IT |
M. SERNAGIOTTO Remo |
|
|
LV |
M. ZĪLE Roberts |
|
|
EN |
M. TANNOCK Charles |
|
|
L |
ALDE |
6/6 |
|
L |
ALDE |
6/6 |
|
CS |
M. JEŽEK Petr |
|
|
LT |
M. AUŠTREVIČIUS Petras |
|
|
FR |
M. MICHEL Louis |
|
|
ES |
M. CALVET CHAMBON Enrique |
|
|
NL |
Mme VAN NIEUWENHUIZEN Cora |
|
|
FR |
M. CORNILLET Thierry |
|
|
ES |
Mme PAGAZAURTUNDÚA RUIZ Maite |
|
FR |
Mme GRIESBECK Nathalie |
|
||
DE |
M. THEURER Michael |
|
|
NL |
Mme IN ‘T VELD Sophia |
|
|
ES |
M. TREMOSA I BALCELLS Ramon |
|
|
SV |
M. TORVALDS Nils |
|
|
L |
GUE/NGL |
4/4 |
|
L |
GUE/NGL |
4/4 |
|
EN |
M. CARTHY Matt |
|
|
ES |
Mme ALBIOL GUZMÁN Marina |
|
|
DE |
M. DE MASI Fabio |
(3rd VC) |
|
EL |
M. HADJIGEORGIOU Takis |
|
|
FR |
M. LE HYARIC Patrick |
|
|
EL |
M. KOULOGLOU Stelios |
|
|
ES |
M. URBÁN CRESPO Miguel |
|
|
PT |
M. VIEGAS Miguel |
|
|
L |
Greens/EFA |
4/4 |
|
L |
Greens/EFA |
4/4 |
|
FR |
M. DURAND Pascal |
|
|
FI |
Mme HAUTALA Heidi |
|
|
DE |
M. GIEGOLD Sven |
|
|
DE |
M. REIMON Michel |
|
|
FR |
Mme JOLY Eva |
(4th VC) |
|
ES |
M. SOLÉ Jordi |
|
|
EN |
Mme SCOTT CATO Molly |
|
|
ES |
M. URTASUN Ernest |
|
|
L |
EFDD |
3/3 |
|
L |
EFDD |
3/3 |
|
EN |
M. COBURN David |
|
|
EN |
M. BATTEN Gerard |
|
|
EN |
M. FINCH Raymond |
|
|
EN |
M. CARVER James |
|
|
DE |
Mme VON STORCH Beatrix |
|
|
IT |
M. VALLI Marco |
|
|
L |
ENF |
4/4 |
|
L |
ENF |
3/4 |
|
IT |
M. BORGHEZIO Mario |
|
|
IT |
M. FONTANA Lorenzo |
|
|
DE |
Mme KAPPEL Barbara |
|
|
FR |
M. MONOT Bernard |
|
|
FR |
M. LEBRETON Gilles |
|
|
DE |
M. PRETZELL Marcus |
|
|
IT |
M. ZANNI Marco |
|
|
|
|
|
|
L |
N-A |
1/1 |
|
|
|
|
|
EL |
M. ZARIANOPOULOS Sotirios |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
II. COMMITTEE MEETINGS and MISSIONS
The constitutive meeting took place on 12 July 2016.
The PANA Committee held 30 ordinary meetings and 16 Coordinators’ meetings from July 2016 until November 2017.
PANA Committee meetings
28 meetings in Brussels
2 meetings in Strasbourg
1 joint meeting
with ECON with National Parliaments, in Brussels, on 31 January 2017
1 joint hearing
with JURI on ‘The EU-wide protection of whistleblowers’, in Brussels, on 21 June 2017
2 workshops
on ‘How to better prepare works of Inquiry Committee’, in Brussels, on 19 and 20 October 2016
on ‘Offshore activities and money laundering: recent findings and challenges , in Brussels, on 26 January 2017
Coordinators’ meetings
12 July 1016 in Brussels
8 September 2016 in Brussels
12 September 2016 in Strasbourg
12 October 2016 in Brussels
8 November 2016 in Brussels
21 November 2016 in Strasbourg
7 December 2016 in Brussels
23 January 2017 in Brussels
2 February 2017 in Brussels
13 February 2017 in Strasbourg (‘Joint PANA/AFCO/EMIS Coordinators’ meeting’)
13 March 2017 in Strasbourg
3 April 2017 in Strasbourg
4 May 2017 in Brussels
30 May 2017 in Brussels
12 October 2017 in Brussels
28 November 2017 in Brussels
Shadow-Rapporteurs meetings
11 September 2017 in Strasbourg
25 September 2017 in Brussels
2 October 2017 in Strasbourg
9 October 2017 in Brussels
11 October 2017 in Brussels
In addition, the Chair, Werner Langen, the two co-rapporteurs, Jeppe Kofod and Petr Jezek, and the Greens Coordinator, Sven Giegold, were invited to a meeting with the Members of Belgian Special Committee into the Panama Papers, on 26 April 2017, in the premises of the Belgian Parliament.
* * *
The PANA Committee held 7 fact-findings missions from February 2017 until September 2017:
9-10 February - Mission to United Kingdom
20 February - Mission to Malta
2-3 March - Mission to Luxembourg
21-24 March - Mission to USA (Washington and Delaware)
22-23 June - Mission to Portugal
7 July - Mission to Cyprus
14-15 September - Mission to Switzerland
III. ACTIVITIES OF THE COMMITTEE
1. Programme of hearings and missions
Date |
Topic / objective |
|
Tuesday, 27 September 2016 09.00 - 11.30 Public hearing |
Panama papers – Discussion with the investigative journalists behind the revelations |
|
Thursday, 13 October 2016 9.00 - 12.30 Public hearing |
Anti-money laundering and tax evasion: Who sets the rules and how? |
|
Wednesday, 19 October 2016, 15.00 - 18.00 Thursday, 20 October 2016 9.00 - 17.30 Workshop |
“How to better prepare works of Inquiry Committee” |
|
Tuesday, 8 November 2016 14.00 - 15.30Public hearing
|
Hearing with Věra Jourová, Member of the European Commission responsible for Justice, Consumers and Gender Equality on “Anti-Money Laundering: state of play of the implementation of EU legislation” |
|
Monday, 14 November 2016 15.00 - 18.30 Public hearing |
“Anti-money laundering and tax evasion: Who assures compliance with the rules and enforces them?” |
|
Wednesday, 16 November 2016 11.00 - 12.30 Extraordinary meeting |
||
Wednesday, 7 December 2016 15.00 - 18.30 Public hearing |
Hearing with Pierre Moscovici, Member of the European Commission responsible for Economic and Financial Affairs, Taxation and Customs on “Fight against tax evasion and anti-money laundering: state of play of progress made at EU level” |
|
Tuesday, 24 January 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part I) |
|
Thursday, 26 January 2017 11.00 - 12.00 Committee meeting |
Working document on the inquiry into Money Laundering, Tax Avoidance and Tax Evasion |
|
Thursday, 26 January 2017 14.00 - 16.00 Workshop |
Workshop on "Offshore activities and money laundering: recent findings and challenges” |
|
Interparliamentary week Tuesday, 31 January 2017 9.30 - 11.15 Joint hearing ECON/PANA with National Parliaments |
Panama Papers, Bahamas leaks: which follow-up did national Parliaments give to the revelations? Which lessons can be learned? |
|
Thursday, 9 February 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part II) |
|
Thursday, 9 February pm - Friday 10 February 2017 Mission |
||
Monday, 20 February 2017 Mission |
||
Thursday, 2 March pm - Friday 3 March am Mission |
||
Monday, 6 March 2017 15.00 - 18.30 Public hearing |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part III) |
|
21 to 24 March 2017 Mission |
||
Thursday, 6 April 2017 9.00 - 12.00 (Strasbourg) Public hearing |
||
Thursday, 27 April 2017 14.30 - 18.00 Committee meeting |
Presentation of studies (Part I) Session 1: Money laundering and tax evasion: What’s the impact on Member States and how effective are they in fighting it? |
|
Tuesday, 2 May 2017 15.00 - 18.30 Committee meeting |
Presentation of studies (Part II) Session 2: Offshore practices: The roles and responsibilities of intermediaries and the relations of EU Member States with their overseas countries and territories |
|
Thursday, 4 May 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Hearing with Commissioner Pierre Moscovici, Member of the European Commission responsible for Economic and Financial Affairs, Taxation and Customs |
|
Tuesday, 9 May 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
||
Tuesday, 30 May 2017 15.00 - 16.30 Public hearing |
Hearing with the President of the European Commission, J.C. Juncker |
|
Tuesday, 30 May 2017 16.45 - 17.30 Public hearing |
||
Wednesday, 21 June 2017 9.00 - 11.00 Joint PANA/JURI public hearing |
||
Wednesday, 21 June 2017 15.00 - 17.30 Public hearing |
Financial Intelligence Units (FIUs) ins and outs and the Russian "Laundromat" case |
|
Thursday, 22 June 2017 Friday, 23 June 2017 Mission |
||
Monday, 3 July 2017 19.00 - 20.30 (Strasbourg) Public hearing |
||
Friday, 7 July 2017 Mission |
||
Monday, 10 July 2017 16.30 - 18.30 Committee meeting |
||
Tuesday, 11 July 2017 14.00 - 16.00 Committee meeting |
||
Thursday, 14 September Friday, 15 September 2017 Mission |
||
Tuesday, 26 September 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Hearing on “Tax planning: do celebrities and companies breach the EU law?” |
|
Thursday, 12 October 2017 10.00 - 12.30 Committee meeting |
||
Wednesday, 18 October 14.00 - 17.30 Committee meeting |
||
Tuesday, 28 November 2017 10.00 - 12.30 Public hearing |
Hearing on "Money Laundering: The case of NLB financial group Slovenia and Azerbaijan Laundromat revelations" |
|
Tuesday, 28 November 2017 15.00 - 18.00 Public hearing |
Hearing on “The Paradise Papers - What are they about and why are they relevant” |
|
2. List of speakers (hearings and missions)
Name |
Date Meeting/Delegation |
Organisation |
Function |
Country |
Link |
|
Gerard Ryle |
Tuesday, 27 September 2016 09.00 - 11.30 Public hearing |
International Consortium of Investigative Journalists (ICIJ) |
Director |
United States |
Panama papers – Discussion with the investigative journalists behind the revelations |
|
Bastian Obermayer |
Tuesday, 27 September 2016 09.00 - 11.30 Public hearing |
Süddeutsche Zeitung |
Journalist |
Germany |
Panama papers – Discussion with the investigative journalists behind the revelations |
|
Frederik Obermaier |
Tuesday, 27 September 2016 09.00 - 11.30 Public hearing |
Süddeutsche Zeitung |
Journalist |
Germany |
Panama papers – Discussion with the investigative journalists behind the revelations |
|
Kristof Clerix |
Tuesday, 27 September 2016 09.00 - 11.30 Public hearing |
Knack Magazine |
Journalist |
Belgium |
Panama papers – Discussion with the investigative journalists behind the revelations |
|
Oliver Zihlmann |
Tuesday, 27 September 2016 09.00 - 11.30 Public hearing |
Sonntagszeitung / Le Matin Dimanche |
Journalist |
Switzerland |
Panama papers – Discussion with the investigative journalists behind the revelations |
|
Julia Stein |
Tuesday, 27 September 2016 09.00 - 11.30 Public hearing |
Norddeutscher Rundfunk (NDR) |
Journalist |
Germany |
Panama papers – Discussion with the investigative journalists behind the revelations |
|
Jan Strozyk |
Tuesday, 27 September 2016 09.00 - 11.30 Public hearing |
Norddeutscher Rundfunk (NDR) |
Journalist |
Germany |
Panama papers – Discussion with the investigative journalists behind the revelations |
|
Minna Knus |
Tuesday, 27 September 2016 09.00 - 11.30 Public hearing |
MOT (Finnish Broadcasting Company) |
Journalist |
Finland |
Panama papers – Discussion with the investigative journalists behind the revelations |
|
Michael Lennard |
Thursday, 13 October 2016 9.00 - 12.30 Public hearing |
International Tax Cooperation Section U.N. Dept. of Economic and Social Affairs - United Nations (UN) |
Chief of International Tax Cooperation Section U.N. |
Switzerland |
Anti-money laundering and tax evasion: Who sets the rules and how? |
|
Caroline Malcolm |
Thursday, 13 October 2016 9.00 - 12.30 Public hearing |
OECD’s Centre for Tax Policy and Administration |
Senior Counsellor and Advisor to the Director and Deputy Director |
France |
Anti-money laundering and tax evasion: Who sets the rules and how? |
|
Daniel Thelesklaf |
Thursday, 13 October 2016 9.00 - 12.30 Public hearing |
Committee on the Evaluation of Anti-Money Laundering Measures and the Financing of Terrorism (MONEYVAL) |
President |
France |
Anti-money laundering and tax evasion: Who sets the rules and how? |
|
Isabelle Vaillant |
Thursday, 13 October 2016 9.00 - 12.30 Public hearing |
European Banking Authority (EBA) |
Director for Regulations |
European Union |
Anti-money laundering and tax evasion: Who sets the rules and how? |
|
Elise J. Bean |
Wednesday, 19 October 2016 and Thursday, 20 October 2016 Workshop |
Levin Center at Wayne State University Law School |
Co-Director of Training and Conferences |
United States |
“How to better prepare works of Inquiry Committee” |
|
Katie Bailey |
Wednesday, 19 October 2016 and Thursday, 20 October 2016 Workshop |
U.S. House of Representatives' Subcommittee on Government Operations within the Committee on Oversight and Government |
Staff Director |
United States |
“How to better prepare works of Inquiry Committee” |
|
Věra Jourová |
Tuesday, 8 November 2016 14.00 - 15.30Public hearing
|
European Commission |
Commissioner responsible for Justice, Consumers and Gender Equality European Commission |
European Union |
||
Giovanni Kessler |
Monday, 14 November 2016 15.00 - 18.30 Public hearing |
European Anti-Fraud Office (OLAF) |
Director General |
European Union |
“Anti-money laundering and tax evasion: Who assures compliance with the rules and enforces them? |
|
Simon Riondet |
Monday, 14 November 2016 15.00 - 18.30 Public hearing |
EUROPOL |
Business manager – Head of the Financial intelligence Group |
European Union |
“Anti-money laundering and tax evasion: Who assures compliance with the rules and enforces them? |
|
Klaus Meyer-Cabri |
Monday, 14 November 2016 15.00 - 18.30 Public hearing |
EUROJUST |
German Member of EUROJUST’s College |
European Union |
“Anti-money laundering and tax evasion: Who assures compliance with the rules and enforces them? |
|
Philippe de Koster |
Monday, 14 November 2016 15.00 - 18.30 Public hearing |
CTIF-CFI (Belgian Financial Intelligence Unit) |
President |
Belgium |
“Anti-money laundering and tax evasion: Who assures compliance with the rules and enforces them? |
|
Michel Claise |
Monday, 14 November 2016 15.00 - 18.30 Public hearing |
Ministry of Justice |
Prosecutor |
Belgium |
“Anti-money laundering and tax evasion: Who assures compliance with the rules and enforces them? |
|
Norbert Naulin |
Monday, 14 November 2016 15.00 - 18.30 Public hearing |
“EOKS” (Investigation Group Organised Crime – Tax Fraud) |
Head of the special investigation unit “EOKS” of the North Rhine-Westphalia tax authorities who analyse leaked data |
Germany |
“Anti-money laundering and tax evasion: Who assures compliance with the rules and enforces them? |
|
Patrick Montagner |
Monday, 14 November 2016 15.00 - 18.30 Public hearing |
College of the French prudential supervisor |
Deputy Secretary General |
France |
“Anti-money laundering and tax evasion: Who assures compliance with the rules and enforces them? |
|
Joseph E. Stiglitz |
Wednesday, 16 November 2016 11.00 - 12.30 Public hearing |
Columbia University in New York |
University Professor at Columbia University Former Chair of the Panama Papers Inquiry Committee |
United States |
||
Pierre Moscovici |
Wednesday, 7 December 2016 15.00 - 18.30 Public hearing |
European Commission |
Commissioner responsible for Economic and Financial Affairs, Taxation and Customs |
European Union |
||
Ashish Kumar |
Wednesday, 7 December 2016 15.00 - 18.30 Public hearing |
Financial Action Task Force (FATF) |
Policy Analyst |
France |
||
Ronen Palan |
Tuesday, 24 January 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Tax Justice Network |
Senior advisor |
United Kingdom |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part I) |
|
Brooke Harrington |
Tuesday, 24 January 2017 9.00 - 12.30 Public hearing
|
Copenhagen Business School |
Associate Professor |
Denmark |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part I) |
|
Daniel Hall |
Tuesday, 24 January 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Burford Capital |
Director and co-head of Burford’s global corporate intelligence |
United Kingdom |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part I) |
|
Rupert Manhart |
Tuesday, 24 January 2017 09.00 - 12.30 Public hearing |
Anti-money laundering Committee of The Council of Bars and Law Societies of Europe (CCBE) |
Chair |
Belgium |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part I) |
|
Richard Frimston |
Tuesday, 24 January 2017 09.00 - 12.30 Public hearing |
Anti-money laundering Committee of The Council of Bars and Law Societies of Europe (CCBE) |
Member of the CCBE and expert on topics relating to tax, beneficial ownership, and offshore activities aspects |
Belgium |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part I) |
|
Wim Mijs |
Tuesday, 24 January 2017 09.00 - 12.30 Public hearing |
European Banking Federation (EBF) |
Chief Executive Officer |
Belgium |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part I) |
|
Roger Kaiser |
Tuesday, 24 January 2017 09.00 - 12.30 Public hearing |
European Banking Federation (EBF) |
Senior Policy Adviser |
Belgium |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part I) |
|
Stef van Weeghel |
Tuesday, 24 January 2017 09.00 - 12.30 Public hearing |
Price Waterhouse Coopers (PWC) |
Global Tax Policy Leader |
Belgium |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part I) |
|
Brigitte Unger |
Thursday, 26 January 2017 14.00 - 16.00 Workshop |
Utrecht University |
Chair of public sector economics |
The Netherlands |
Working document on the inquiry into Money Laundering, Tax Avoidance and Tax Evasion |
|
Mark Pieth |
Interparliamentary week Tuesday, 31 January 2017 9.30 - 11.15 Joint hearing ECON/PANA with National Parliaments |
University of Basel, Switzerland |
Professor of Criminal Law and Criminology Former Member of Panama Papers Inquiry Committee |
Switzerland |
Panama Papers, Bahamas leaks: which follow-up did national Parliaments give to the revelations? Which lessons can be learned? |
|
Ed Groot |
Interparliamentary week Tuesday, 31 January 2017 9.30 - 11.15 Joint hearing ECON/PANA with National Parliaments |
Dutch Parliamentary Committee of Inquiry into Tax structures |
Chair |
The Netherlands |
Panama Papers, Bahamas leaks: which follow-up did national Parliaments give to the revelations? Which lessons can be learned? |
|
Ahmed Ahmed Laaouej |
Interparliamentary week Tuesday, 31 January 2017 9.30 - 11.15 Joint hearing ECON/PANA with National Parliaments |
Belgian Special Committee on the Panama Papers |
Chair |
Belgium |
Panama Papers, Bahamas leaks: which follow-up did national Parliaments give to the revelations? Which lessons can be learned? |
|
Kai Jan Krainer |
Interparliamentary week Tuesday, 31 January 2017 9.30 - 11.15 Joint hearing ECON/PANA with National Parliaments |
Committee on Finance of the Austrian National Council |
Vice-Chair |
Austria |
Panama Papers, Bahamas leaks: which follow-up did national Parliaments give to the revelations? Which lessons can be learned? |
|
Benedikt Strunz |
Thursday, 9 February 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Norddeutscher Rundfunk/ NDR |
Journalist |
Germany |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part II) |
|
Aleksandra Helena Sobisz |
Thursday, 9 February 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Berenberg Bank |
Former compliance officer |
Germany |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part II) |
|
Katrin Keikert |
Thursday, 9 February 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Berenberg Bank |
Former compliance officer |
Germany |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part II) |
|
Michael Kemmer |
Thursday, 9 February 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Association of German Banks |
General Manager and member of the Board of Directors |
Germany |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part II) |
|
Thorsten Höche |
Thursday, 9 February 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Association of German Banks |
Head of the legal department |
Germany |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part II) |
|
Ulrike Paul |
Thursday, 9 February 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Bundesrechtsanwaltskammer (BRAK or German Federal Bar) |
Vice-President |
Germany |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part II) |
|
Frank Johnigk |
Thursday, 9 February 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Bundesrechtsanwaltskammer (BRAK or German Federal Bar) |
Head of the Department Money Laundering and Criminal Law |
Germany |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part II) |
|
Søren Kristensen |
Thursday, 9 February 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Danish Broadcasting Corporation (DR), International Consortium of Investigative Journalists (ICIJ) |
Journalist |
Denmark |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part II) |
|
Matthew Elderfield |
Thursday, 9 February 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Nordea |
Head of Group Compliance and Member of Nordea Executive Management |
Sweden |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part II) |
|
Johan Ekwall |
Thursday, 9 February 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Nordea |
Chief of staff |
Sweden |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part II) |
|
Biörn Riese |
Thursday, 9 February 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Mannheimer Swartling |
Member of the Corporate Sustainability & Risk Management, M&A and Corporate Commercial groups |
Sweden |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part II) |
|
Andreas Steen |
Thursday, 9 February 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Mannheimer Swartling |
Member of Corporate Commercial practice group |
Sweden |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part II) |
|
Prem Sikka |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Essex Business School |
Professor of Accounting |
United Kingdom |
||
Sol Picciotto |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Lancaster University |
Emeritus Professor, Senior Fellow, International Centre for Tax & Development |
United Kingdom |
||
Rita de la Feria |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
University of Leeds |
Professor |
United Kingdom |
||
Murray Worthy |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Anti-corruption organisation Global Witness |
Expert on money laundering |
United Kingdom |
||
Rachel Davies |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Transparency International UK |
Senior Advocacy Manager |
United Kingdom |
||
Richard Murphy |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Tax Justice Network |
Chartered accountant and political economist |
United Kingdom |
||
Oliver Pearce |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Oxfam |
Policy Manager for tax and inequality |
United Kingdom |
||
Peter Dempsey |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Self-employed |
Lawyer |
United Kingdom |
||
Douglas Flint |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
HSBC |
Group Chairman |
United Kingdom |
||
Paul Rankin |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
HSBC |
Managing Director Group Government Affairs |
United Kingdom |
||
Iain McKinnon |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
HSBC |
Group Head of Tax |
United Kingdom |
||
Paul Kelly |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
HSBC |
Head of Tax Transparency |
United Kingdom |
||
Hank Cole |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
HSBC |
Global Head of Operational Intelligence |
United Kingdom |
||
Barbara Patow |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
HSBC |
Global Head of Strategic Initiatives, AML |
United Kingdom |
||
David Rowe-Francis |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
HSBC |
UK Head of AML |
United Kingdom |
||
Will Morgan |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
HSBC |
Group Government Affairs, Financial System Integrity |
United Kingdom |
||
Ian Messer |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Law Society of Scotland |
Representative of Solicitors Regulation Authority (SRA) |
United Kingdom |
||
John Riches |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Law Society of England and Wales (LSEW) |
Chair, Society of Trust and Estate Practitioners (STEP) Public Policy Committee |
United Kingdom |
||
Sandy Bhogal |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Law Society of England and Wales (LSEW) |
Chair of International Tax Law |
United Kingdom |
||
Edward Craft |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Law Society of England and Wales (LSEW) |
Member of the LSEW Company Law Committee |
United Kingdom |
||
Amy Bell |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Law Society of England and Wales (LSEW) |
Chair of the LSEW AML Task Force |
United Kingdom |
||
Robert Hodgkinson |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Institute of Chartered Accountants in England and Wales (ICAEW) |
Executive Director |
United Kingdom |
||
Frank Haskew |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Institute of Chartered Accountants in England and Wales (ICAEW) |
Head of Tax |
United Kingdom |
||
Ian Young |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Institute of Chartered Accountants in England and Wales (ICAEW) |
International Tax Manager |
United Kingdom |
||
Simon Tosserams |
Thursday, 9 February Friday 10 February 2017 Mission to UK |
Institute of Chartered Accountants in England and Wales (ICAEW) |
EU Affairs Executive |
United Kingdom |
||
Edward Scicluna |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
EU Presidency Maltese Government |
Minister of Finance |
Malta |
||
Joe V. Bannister |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
Malta Financial Service Authority |
Chair |
Malta |
||
Marianne Scicluna |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
Malta Financial Service Authority |
Director-General |
Malta |
||
Anton Bartolo |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
Malta Financial Service Authority |
Director of Enforcement |
Malta |
||
Lawrence Cutajar |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
Maltese Police |
Police Commissionner |
Malta |
||
Daphne Caruana Galizia |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
Self-employed |
Journalist |
Malta |
||
Ivan Camilleri |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
Times of Malta |
Journalist |
Malta |
||
Matthew Vella |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
Malta Today |
Journalist |
Malta |
||
Alexander Balzan |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
One News |
Journalist |
Malta |
||
Pierre Mifsud |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
EMD Advocates |
Founding partner |
Malta |
||
Malcolm Booker |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
Deloitte Malta |
Chief Executive Officer |
Malta |
||
Manfred Galdes |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
ARQ Risk and Compliance Ltd. |
Director |
Malta |
||
Paul Mifsud |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
Sparkasse Bank |
Managing Director |
Malta |
||
Konrad Mizzi |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
Maltese Government |
Minister within the Office of the Prime Minister |
Malta |
||
Beppe Fenech Adami |
Monday, 20 February 2017 Mission to Malta |
Parliament of Malta |
National Deputy |
Malta |
||
Pierre Gramegna |
Thursday, 2 March - Friday 3 March 2017 Mission to Luxembourg |
Luxembourg Government |
Minister for Finance |
Luxembourg |
||
Félix Braz |
Thursday, 2 March - Friday 3 March 2017 Mission to Luxembourg |
Luxembourg Government |
Minister for Justice |
Luxembourg |
||
Eugène Berger |
Thursday, 2 March - Friday 3 March 2017 Mission to Luxembourg |
Luxembourg Chamber of Deputies |
Member of Finance Committee |
Luxembourg |
||
Fabien Grasser |
Thursday, 2 March - Friday 3 March 2017 Mission to Luxembourg |
Le Quotidien Luxembourg |
Journalist |
Luxembourg |
||
Anthony A Simcic |
Thursday, 2 March - Friday 3 March 2017 Mission to Luxembourg |
HSBC Luxembourg |
Managing Director Head of Private Banking |
Luxembourg |
||
Claude Marx |
Thursday, 2 March pm - Friday 3 March am |
Commission de Surveillance du Secteur Financier (CSSF) |
Director-General |
Luxembourg |
||
Claude Simon |
Thursday, 2 March - Friday 3 March 2017 Mission to Luxembourg |
Commission de Surveillance du Secteur Financier (CSSF) |
Member of the management Board and Member of SSM Board of Supervisors |
Luxembourg |
||
François Prum |
Thursday, 2 March - Friday 3 March 2017 Mission to Luxembourg |
Luxembourgish Bar |
Head of Luxembourgish Bar |
Luxembourg |
||
Wim Piot |
Thursday, 2 March - Friday 3 March 2017 Mission to Luxembourg |
PwC Luxembourg |
Managing Partner and Tax Leader |
Luxembourg |
||
Elizabeth Jane McCormick |
Thursday, 2 March - Friday 3 March 2017 Mission to Luxembourg |
KPMG |
Global Head of Tax |
Luxembourg |
||
Patrick Suet |
Monday, 6 March 2017 15.00 - 18.30 Public hearing |
Société Générale Bank & Trust |
Chairman |
France |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part III) |
|
Anne Michel |
Monday, 6 March 2017 15.00 - 18.30 Public hearing |
Le Monde, ICIJ |
Journalist |
France |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part III) |
|
Sylvie David-Chino |
Monday, 6 March 2017 15.00 - 18.30 Public hearing |
BNP Paribas |
Global Head of IFS Compliance |
France |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part III) |
|
Albert Allo |
Monday, 6 March 2017 15.00 - 18.30 Public hearing |
TracFin (Traitement du renseignement et action contre les circuits financiers clandestins) |
Deputy Director |
France |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part III) |
|
Olivier Boutellis-Taft |
Monday, 6 March 2017 15.00 - 18.30 Public hearing |
Accountancy Europe, NGO |
Chief Executive Officer |
Belgium |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part III) |
|
Paul Gisby |
Monday, 6 March 2017 15.00 - 18.30 Public hearing |
Accountancy Europe, NGO |
Manager for taxation and transparency |
Belgium |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part III) |
|
Oliver Zihlmann |
Monday, 6 March 2017 15.00 - 18.30 Public hearing |
Sonntagszeitung | Le Matin Dimanche, ICIJ |
Journalist |
Switzerland |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part III) |
|
Jean-Bernard Schmid |
Monday, 6 March 2017 15.00 - 18.30 Public hearing |
Swiss Ministry of Justice |
Public Prosecutor |
Switzerland |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part III) |
|
Peter Lutz |
Monday, 6 March 2017 15.00 - 18.30 Public hearing |
Self-regulatory organisation for the combating of money laundering of the Swiss Bar Association and Swiss Notary Association |
President |
Switzerland |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part III) |
|
Giuseppe Marino |
Monday, 6 March 2017 15.00 - 18.30 Public hearing |
University of Milan |
Professor Theory & Practice of International Tax Law |
Italy |
The role of lawyers, accountants and bankers in Panama Papers (Part III) |
|
Caroline Vicini |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Delegation of the European Union to the United States |
Deputy Head of Delegation |
Washington DC, United States |
||
Elise Bean |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Levin Center at Wayne State University Law School |
Co-Director of Training and Conferences |
Washington DC, United States |
||
Gerard Ryle |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
International Consortium of Investigative Journalists (ICIJ) |
Director |
Washington DC, United States |
||
Gary Kalman |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
FACT Coalition |
Executive Director |
Washington DC, United States |
||
Tom Cardamone |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Global Financial Integrity |
Managing Director |
Washington DC, United States |
||
Jane Gravelle |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Government and Finance Division |
Researcher |
Washington DC, United States |
||
Ron Wyden |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Committee on Finance |
National Deputy (Senator) |
Washington DC, United States |
||
Richard Neal |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Ways and Means Committee |
National Deputy |
Washington DC, United States |
||
Tom Carper |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Subcommittee on Investigations |
National Deputy (Senator) |
Washington DC, United States |
||
Orrin Hatch |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Committee on Finance |
National Deputy (Senator) |
Washington DC, United States |
||
Peter C. Schwartzkopf |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
House Representatives of the General Assembly |
National Deputy |
Delaware, United States |
||
Valerie Longhurst |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
House Representatives of the General Assembly |
National Deputy |
Delaware, United States |
||
Daniel B. Short |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
House Representatives of the General Assembly |
National Deputy |
Delaware, United States |
||
David B. McBride |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Delaware General Assembly |
National Deputy (Senator) |
Delaware, United States |
||
Margaret Rose Henry |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Delaware General Assembly |
National Deputy (Senator) |
Delaware, United States |
||
F. Gary Simpson |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Delaware General Assembly |
National Deputy (Senator) |
Delaware, United States |
||
Charles M. Elson |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
John L Weinberg Center for Corporate Governance at the University of Delaware |
Professor |
Delaware, United States |
||
Jeffrey W. Bullock |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Delaware Executive Branch |
National deputy (Secretary of State) |
Delaware, United States |
||
Rick Geisenberger |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Delaware Executive Branch |
National deputy (Secretary of Treasury) |
Delaware, United States |
||
Kristopher Knight |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Delaware Executive Branch |
National deputy (Deputy Secretary of State and Director of the Corporations Division) |
Delaware, United States |
||
Matt Denn |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Delaware Department of Justice |
Attorney General |
Delaware, United States |
||
Lawrence A. Hamermesh |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Widener University |
Professor of Corporate and Business Law |
Delaware, United States |
||
Paul L. Regan |
21 to 24 March 2017 Mission to USA |
Widener University |
Associate Director, Institute of Delaware Corporate and Business Law |
Delaware, United States |
||
Alvin Mosioma |
Thursday, 6 April 2017 9.00 - 10.30 (Strasbourg) Public hearing |
Tax Justice Network - Africa |
Founding Executive Director |
Kenya |
||
Nuhu Ribadu |
Thursday, 6 April 2017 9.00 - 10.30 (Strasbourg) Public hearing |
Nigerian government (former anti-corruption official) |
Official |
Nigeria |
||
Will Fitzgibbon |
Thursday, 6 April 2017 9.00 - 10.30 (Strasbourg) Public hearing |
International Consortium of Investigative Journalists (ICIJ) |
Journalist |
USA |
||
Ahmed Ahmed Laaouej |
Wednesday 26 April 2017 16.00 - 17.30 Meeting in the premises of the Belgian Parliament |
Belgian Special Committee on the Panama Papers |
Chair |
Belgium |
Meeting with the Members of Belgian Special Committee into the Panama Papers |
|
Luk Van Biesen |
Wednesday 26 April 2017 16.00 - 17.30 Meeting in the premises of the Belgian Parliament |
Belgian Special Committee on the Panama Papers |
National Deputy |
Belgium |
Meeting with the Members of Belgian Special Committee into the Panama Papers |
|
Roel Deseyn |
Wednesday 26 April 2017 16.00 - 17.30 Meeting in the premises of the Belgian Parliament |
Belgian Special Committee on the Panama Papers |
National Deputy |
Belgium |
Meeting with the Members of Belgian Special Committee into the Panama Papers |
|
Mark Delanote |
Wednesday 26 April 2017 16.00 - 17.30 Meeting in the premises of the Belgian Parliament |
Belgian Special Committee on the Panama Papers |
National Deputy |
Belgium |
Meeting with the Members of Belgian Special Committee into the Panama Papers |
|
Mike Beke |
Thursday, 27 April 2017 14.30 - 18.00 Committee Meeting |
Blomeyer & Sanz |
Researcher |
Spain |
||
David Buck |
Thursday, 27 April 2017 14.30 - 18.00 Committee Meeting |
Centre for Strategy & Evaluation Services (CSES) |
Researcher |
United Kingdom |
||
Jack Malan |
Thursday, 27 April 2017 14.30 - 18.00 Committee Meeting |
Centre for Strategy & Evaluation Services |
Researcher |
United Kingdom |
||
Amandine Scherrer |
Thursday, 27 April 2017 14.30 - 18.00 Committee Meeting |
European ParliamentEuropean Parliamentary
Research Service (EPRS) |
Researcher |
European Union |
||
Anthony Amicelle |
Thursday, 27 April 2017 14.30 - 18.00 Committee Meeting |
International Centre for Comparative Criminology, Université de Montréal, Canada |
Researcher |
Canada |
||
Willem Pieter de Groen
|
Tuesday, 2 May 2017 15.00 - 18.30 Committee meeting |
Centre for European Policy Studies (CEPS) |
Researcher |
Belgium |
||
Ian Roxan |
Tuesday, 2 May 2017 15.00 - 18.30 Committee meeting |
London School of Economics (LSE) |
Researcher |
United Kingdom |
||
Herman Bröring |
Tuesday, 2 May 2017 15.00 - 18.30 Committee meeting |
Centre for European Financial Services Law at the University of Groningen |
Researcher |
The Netherlands |
||
Peter Clegg |
Tuesday, 2 May 2017 15.00 - 18.30 Committee meeting |
University of the West of England, Bristol |
Researcher |
United Kingdom |
||
Alexandre Maitrot de la Motte
|
Tuesday, 2 May 2017 15.00 - 18.30 Committee meeting |
University of Paris-Est Créteil |
Researcher |
France |
||
Pierre Moscovici |
Thursday, 4 May 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
European Commission |
Commissioner responsible for Economic and Financial Affairs, Taxation and Customs |
European Union |
||
Rui Gonçalves |
Tuesday, 9 May 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Government of Madeira |
Regional Secretary for Finance |
Madeira, Portugal |
||
James Tipping |
Tuesday, 9 May 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Finance Centre of the Government of Gibraltar |
Finance Director |
Gibraltar, UK |
||
Richard Walker |
Tuesday, 9 May 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
States of Guernsey Policy & Resources Committee |
Director of financial crime policy |
Guernsey, Channel Islands |
||
Colin Powell |
Tuesday, 9 May 2017 9.00 - 12.30 Public hearing |
Government |
Adviser to the Chief Minister |
Jersey, Channel Islands |
||
Jean-Claude Juncker |
Tuesday, 30 May 2017 15.00 - 16.30 Public hearing |
European Commission |
President of the European Commission |
European Union |
Hearing with the President of the European Commission, J.C. Juncker |
|
Fernando Rocha Andrade
|
Tuesday, 30 May 2017 16.45 - 17.30 Public hearing |
Government of Portugal |
Secretary of State of Tax affairs |
Portugal |
||
Vigjilenca Abazi
|
Wednesday, 21 June 2017 9.00 - 11.00 Joint PANA/JURI public hearing |
Maastricht University |
Academic |
The Netherlands |
||
Cathy James |
Wednesday, 21 June 2017 9.00 - 11.00 Joint PANA/JURI public hearing |
Public concern at work |
Whistleblower |
United Kingdom |
||
Frédérique Berrod |
Wednesday, 21 June 2017 9.00 - 11.00 Joint PANA/JURI public hearing |
College of Europe |
Academic |
Belgium |
||
Rosita Hickey |
Wednesday, 21 June 2017 9.00 - 11.00 Joint PANA/JURI public hearing |
EU Ombudsman |
Head of Strategic Inquiries |
European Union |
||
Charlotte Grass |
Wednesday, 21 June 2017 9.00 - 11.00 Joint PANA/JURI public hearing |
Group Vallourec |
Head of Competition and Conformity |
France |
||
Sebastian Fiedler |
Wednesday, 21 June 2017 15.00 - 17.30 Public hearing |
Bund Deutscher Kriminalbeamter (BDK) |
Vice-Chair |
Germany |
Financial Intelligence Units (FIUs) ins and outs and the Russian "Laundromat" case |
|
Paolo Costanzo |
Wednesday, 21 June 2017 15.00 - 17.30 Public hearing |
Italian FIU, Banca d'Italia |
Manager at Banca d’Italia |
Italy |
Financial Intelligence Units (FIUs) ins and outs and the Russian "Laundromat" case |
|
Paul Cristian Radu |
Wednesday, 21 June 2017 15.00 - 17.30 Public hearing |
International Consortium of Investigative Journalists (ICIJ) |
Journalist |
Romania |
Financial Intelligence Units (FIUs) ins and outs and the Russian "Laundromat" case |
|
Viesturs Burkāns |
Wednesday, 21 June 2017 15.00 - 17.30 Public hearing |
Latvian Office for Prevention of Laundering of Proceeds Derived from Criminal Activity |
Head of Latvian FIU |
Latvia |
Financial Intelligence Units (FIUs) ins and outs and the Russian "Laundromat" case |
|
Duarte Pacheco |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Parliamentary Inquiry Committee of Banco Espírito Santo (BES) and working group on combating economic, financial and fiscal crime |
National Deputy |
Portugal |
||
Cecília Meireles |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Parliamentary Inquiry Committee of Banco Espírito Santo (BES) and working group on combating economic, financial and fiscal crime |
National Deputy |
Portugal |
||
Eurico Brilhante Dias |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Parliamentary Inquiry Committee of Banco Espírito Santo (BES) and working group on combating economic, financial and fiscal crime |
National Deputy |
Portugal |
||
Mário Centeno |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Government of Portugal |
Minister of Finance |
Portugal |
||
Helena Borges |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Tax and Customs Authority Public Authority |
Director General |
Portugal |
||
Fernando Rocha Andrade |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Government of Portugal |
Secretary of State of Tax affairs |
Portugal |
||
Fernando Teixeira dos Santos |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Government of Portugal |
Former Minister of Finance |
Portugal |
||
Sérgio Vasques |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Government of Portugal |
Former Secretary of State of Tax Affairs |
Portugal |
||
Maria Luís Albuquerque |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Government of Portugal |
Former Minister of Finance |
Portugal |
||
Paulo Núncio |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Government of Portugal |
Former Secretary of State of Tax Affairs |
Portugal |
||
Elisa Ferreira |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Banco de Portugal |
Board member in charge of prudential supervision |
Portugal |
||
Luís Máximo dos Santos |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Banco de Portugal |
Board member in charge of legal enforcement and money laundering matters |
Portugal |
||
Luís Costa Ferreira |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Banco de Portugal |
Head of the Banking Prudential Supervision Department |
Portugal |
||
João Raposo |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Banco de Portugal |
Head of the Legal Enforcement Department |
Portugal |
||
Micael Pereira |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Expresso (ICIJ) |
Journalist |
Portugal |
||
João Pedro Martins |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Público |
Economist and Offshore researcher |
Portugal |
||
Pedro Crisóstomo |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Público |
Journalist |
Portugal |
||
Amadeu Guerra |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Ministry of Justice |
Deputy Attorney General |
Portugal |
||
José Ranito |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Ministry of Justice |
Prosecutor |
Portugal |
||
Tahamara Dias |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Ministry of Justice |
Prosecutor |
Portugal |
||
Mariana Raimundo |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Financial Intelligence Unit (FIU) Portugal |
Director |
Portugal |
||
João Paulo Batalha |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Transparency International (TIAC) Portugal |
Executive Director |
Portugal |
||
Susana Coroado |
Thursday, 22 June Friday, 23 June 2017 Mission to Portugal |
Transparency International (TIAC) Portugal |
Vice-Chair |
Portugal |
||
Věra Jourová |
Monday, 3 July 2017 19.00 - 20.30 (Strasbourg) Public hearing |
European Commission |
Commissioner responsible for Justice, Consumers and Gender Equality
|
European Union |
||
Harris Georgiades |
Thursday, 6 July Friday, 7 July 2017 Mission to Cyprus |
Government of the Republic of Cyprus |
Minister of Finance |
Cyprus |
||
Yiorgos Lakkotrypis |
Thursday, 6 July Friday, 7 July 2017 Mission to Cyprus |
Government of the Republic of Cyprus |
Minister of Energy, Commerce, Industry and Tourism of the Republic of Cyprus |
Cyprus |
Mission to Cyprus |
|
Kypros Kyprianou |
Thursday, 6 July Friday, 7 July 2017 Mission to Cyprus |
Government of the Republic of Cyprus |
Ministry of Interior |
Cyprus |
Mission to Cyprus |
|
Christos Patsalides |
Thursday, 6 July Friday, 7 July 2017 Mission to Cyprus |
Government of the Republic of Cyprus - Ministry of Finance |
Permanent Secretary |
Cyprus |
Mission to Cyprus |
|
Yiannis Tsangaris |
Thursday, 6 July Friday, 7 July 2017 Mission to Cyprus |
Government of the Republic of Cyprus - Ministry of Finance |
Tax Commissioner |
Cyprus |
Mission to Cyprus |
|
George Panteli |
Thursday, 6 July Friday, 7 July 2017 Mission to Cyprus |
Government of the Republic of Cyprus - Ministry of Finance |
Director of Economic Research and EU Affairs Department |
Cyprus |
Mission to Cyprus |
|
Demetra Kalogerou |
Thursday, 6 July Friday, 7 July 2017 Mission to Cyprus |
Cyprus Securities and Exchange Commission |
President |
Cyprus |
Mission to Cyprus |
|
Eva Rossidou-Papakyriacou |
Thursday, 6 July Friday, 7 July 2017 Mission to Cyprus |
Cyprus Unit for Combating Money Laundering (MOKAS) |
Director |
Cyprus |
Mission to Cyprus |
|
Marios Skandalis |
Thursday, 6 July Friday, 7 July 2017 Mission to Cyprus |
Association of Cyprus Banks (ACB) |
Director Group Compliance |
Cyprus |
Mission to Cyprus |
|
Andreas Michaelides |
Thursday, 6 July Friday, 7 July 2017 Mission to Cyprus |
Cyprus Bar Association |
President of Limassol Bar Association |
Cyprus |
Mission to Cyprus |
|
Wolfgang Schäuble |
Tuesday, 11 July 2017 14.00 - 15.30 Public Hearing |
German Government |
Minister of Finance |
Germany |
||
Pier Carlo Padoan |
Tuesday, 11 July 2017 14.00 - 15.30 Public Hearing |
Italian Government |
Minister of Economy and Finance |
Italy |
||
Paschal Donohoe |
Tuesday, 11 July 2017 14.00 - 15.30 Public Hearing |
Irish Government |
Minister of Finance, Public Expenditure & Reform |
Ireland |
||
Jeroen Dijsselbloem |
Tuesday, 11 July 2017 14.00 - 15.30 Public Hearing |
Dutch Government |
Minister of Finance |
The Netherlands |
||
Rudolf Elmer |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
Public concern at work |
Whistleblower |
Switzerland |
||
Christa Markwalder |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
Legal Affairs Committee |
Member of Parliament |
Switzerland |
||
Alexander Karrer |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
State Secretariat for International Financial Matters |
Deputy State Secretary |
Switzerland |
||
Simone Woringer |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
State Secretariat for International Financial Matters |
Financial Crime Department Research assistant |
Switzerland |
||
Fabrice Filliez |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
State Secretariat for International Financial Matters |
Ambassador Deputy Head of the Taxation Division |
Switzerland |
||
Céline Antonini |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
State Secretariat for International Financial Matters |
Scientific Collaborator Multilateral Tax Matters and Corporate Taxation |
Switzerland |
||
René Buehler |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
Federal Police Authority (Fedpol) |
Deputy Director |
Switzerland |
||
Stiliano Ordolli |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
Federal Police Authority (Fedpol) |
Head of communication Anti Money Laundering |
Switzerland |
||
Rupert Schaefer |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
Federal Authority for surveillance of financial markets (FINMA) |
Head of Strategic Services Division |
Switzerland |
||
Marc Mauerhofer |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
Federal Authority for surveillance of financial markets (FINMA) |
Head of Anti Money Laundering Section |
Switzerland |
||
Josef Philipp Renggli |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
Federal Department of Foreign Affairs (DFAE) |
Deputy Director |
Switzerland |
||
Lara Warner |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
Credit Suisse Bank |
Chief Compliance and Regulatory Affairs Officer |
Switzerland |
||
Jonathan Shih |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
UBS Bank |
Managing Director UBS Global Head of Compliance and Operational Risks Control Financial Crime |
Switzerland |
||
Andreas Frank |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
Bank |
Former banker and money laundering expert |
Switzerland |
||
Olivier Longchamp |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
Public Eye NGO |
Responsible for taxation and international financial relations |
Switzerland |
||
Andreas Missbach |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
Public Eye NGO |
Board Member |
Switzerland |
||
Didier de Montmollin |
Thursday,14 September Friday, 15 September 2017 Mission to Switzerland |
Swiss Bar Association |
Expert in Tax and Financial Law |
Switzerland |
||
Merijn Rengers |
Tuesday, 26 September 2017 09.00 - 12.30 Public Hearing |
NRC Handelsblad - European Investigative Collaborations (EIC) |
Journalist |
The Netherlands |
||
Kimberly Morris |
Tuesday, 26 September 2017 09.00 - 12.30 Public Hearing |
FIFA |
Head of TMS Global Transfers & Compliance FIFA |
Switzerland |
||
Julien Zylberstein |
Tuesday, 26 September 2017 09.00 - 12.30 Public Hearing |
UEFA |
Legal counsel at UEFA |
Switzerland |
||
Gregor Reiter |
Tuesday, 26 September 2017 09.00 - 12.30 Public Hearing |
European Football Agents Association (EFAA) |
CEO of the Deutsche Fußballspieler Vermittler Vereinigung e.V. |
Germany |
||
Bastian Brinkmann |
Tuesday, 26 September 2017 09.00 - 12.30 Public Hearing |
Suddeutsche Zeitung |
Journalist |
Germany |
||
Dr. Wolfgang Haas |
Tuesday, 26 September 2017 09.00 - 12.30 Public Hearing |
Intermediary (BASF) |
President Legal, Taxes, Insurance & Intellectual Property |
Germany |
||
Anze Logar |
Tuesday, 28 November 2017 10.00 - 12.30 Public Hearing |
Commission for identifying irregularities in banks |
President |
Slovenia |
Money Laundering: The case of NLB financial group Slovenia and Azerbaijan Laundromat revelations |
|
Borut Mekina |
Tuesday, 28 November 2017 10.00 - 12.30 Public Hearing |
Mladina newspaper |
Journalist |
Slovenia |
Money Laundering: The case of NLB financial group Slovenia and Azerbaijan Laundromat revelations |
|
Carl Dolan |
Tuesday, 28 November 2017 10.00 - 12.30 Public Hearing |
Transparency International Liaison Office to the EU |
Director |
European Union |
Money Laundering: The case of NLB financial group Slovenia and Azerbaijan Laundromat revelations |
|
Eva Jung |
Tuesday, 28 November 2017 10.00 - 12.30 Public Hearing |
Danish newspaper Berlingske |
Journalist |
Danemark |
Money Laundering: The case of NLB financial group Slovenia and Azerbaijan Laundromat revelations |
|
Michael Lund |
Tuesday, 28 November 2017 10.00 - 12.30 Public Hearing |
Danish newspaper Berlingske |
Journalist |
Danemark |
Money Laundering: The case of NLB financial group Slovenia and Azerbaijan Laundromat revelations |
|
Simon Bendtsen |
Tuesday, 28 November 2017 10.00 - 12.30 Public Hearing |
Danish newspaper Berlingske |
Journalist |
Danemark |
Money Laundering: The case of NLB financial group Slovenia and Azerbaijan Laundromat revelations |
|
Kristof Clerix |
Tuesday, 28 November 2017 15.00 - 18.00 Public Hearing |
Knack Magazine |
Journalist |
Belgium |
The Paradise Papers - What are they about and why are they relevant |
|
Simon Bowers |
Tuesday, 28 November 2017 15.00 - 18.00 Public Hearing |
The Guardian |
Journalist |
United Kingdom |
The Paradise Papers - What are they about and why are they relevant |
|
Jan Strozyk |
Tuesday, 28 November 2017 15.00 - 18.00 Public Hearing |
Norddeutscher Rundfunk (NDR) |
Journalist |
Germany |
The Paradise Papers - What are they about and why are they relevant |
|
Pierre Moscovici |
Tuesday, 28 November 2017 15.00 - 18.00 Public Hearing |
European Commission |
Commissioner responsible for Economic and Financial Affairs, Taxation and Customs |
European Union |
The Paradise Papers - What are they about and why are they relevant |
|
Věra Jourová |
Monday, 3 July 2017 19.00 - 20.30 (Strasbourg) Public hearing |
European Commission |
Commissioner responsible for Justice, Consumers and Gender Equality |
European Union |
The Paradise Papers - What are they about and why are they relevant |
|
3. Fact-finding missions of the PANA Committee Mission reports
3.01. Mission to United Kingdom (9-10 February 2017)
1. Programme
9 February
16:30-18:30 Working session with Academia and NGOs :
with Meg Hillier MP, Chair of the House of Commons’ Public Accounts Committee, and Caroline Flint MP, Members of the Public Accounts Committee
16:30-17:30 - Academia:
Prof. Prem Sikka, Professor of Accounting, Essex Business School, University of Essex
Prof. Sol Picciotto, Emeritus Profesor Lancester University, Senior Fellow, International Centre for Tax & Development
Prof. Rita de la Feria, University of Leeds
17:30-18:30 NGOs:
Murray Worthy, Anti-corruption organisation Global Witness, working on money laundering.
Rachel Davies, Senior Advocacy Manager, Transparency International UK
Richard Murphy, chartered accountant and political economist, Tax Justice Network and Professor of Practice in International Political Economy at City University London
Oliver Pearce, Policy Manager for tax and inequality, Oxfam
10 February
09.00 - 10.30 Joint Panama Taskforce session
(with representatives from HM Revenue & Customs, National Crime Agency (NCA), Financial Conduct Authority (FCA))
10.30 - 11.15 UKFIU session, led by the National Crime Agency (NCA), as UK Financial Intelligence Unit (UKFIU)
11.15 - 12.00 Meeting with Financial Conduct Authority (FCA), as UK Banking Supervisor
13.00 - 13.30 Meeting with Peter Dempsey, lawyer
Financial institutions
13.30 – 14.30 Meeting with HSBC
- Douglas Flint, Group Chairman
- Paul Rankin, Managing Director Group Government Affairs
- Iain McKinnon, Group Head of Tax
- Paul Kelly, Head of Tax Transparency
- Hank Cole, Global Head of Operational Intelligence
- Barbara Patow, Global Head of Strategic Initiatives, AML
- David Rowe-Francis, UK Head of AML
- Will Morgan, Group Government Affairs, Financial System Integrity
Law firms
14.30 - 15.00 Meeting with UK Law profession regulators
- Ian Messer, Law Society of Scotland
- Representative of Solicitors Regulation Authority (SRA)
15.00 -16.00 Meeting with Law Society of England and Wales (LSEW)
- John Riches, Chair, Society of Trust and Estate Practitioners (STEP) Public Policy Committee
- Sandy Bhogal, member of the LSEW Tax Law Committee (chair of International Tax Law)
- Edward Craft, member of the LSEW Company Law Committee
- Amy Bell, Chair of the LSEW AML Task Force
Accountants
16:00 -17:00 Meeting with Institute of Chartered Accountants in England and Wales (ICAEW)
- Robert Hodgkinson, Executive Director, Technical, ICAEW
- Frank Haskew, Head of Tax, ICAEW
- Ian Young, International Tax Manager, ICAEW
- Simon Tosserams, EU Affairs Executive, ICAEW
2. list of participants
Members |
|
|
Werner LANGEN, Chair |
PPE |
|
Fabio DE MASI, Vice Chair |
GUE |
|
Eva JOLY, Vice Chair |
Verts/ALE |
|
Jeppe KOFOD, co-rapporteur |
S&D |
|
Petr JEZEK, co-rapporteur |
ALDE |
|
José Manuel FERNANDES |
PPE |
|
Ludek NIEDERMAYER |
PPE |
|
Juan Fernando LOPEZ AGUILAR |
S&D |
|
Accompanying Members |
||
Molly SCOTT CATO |
Verts/ALE |
|
Anneliese DODDS |
S&D |
|
Neena GILL |
S&D |
|
3. Key Messages
KEY FINDINGS FROM DELEGATION VISIT:
Main issues discussed:
- Relevant people from Treasury and HMRC did not attend the meeting. Officials from HMRC could not reply questions on OST nor Crown Dependencies, nor any political questions.
- (Lack of) public transparency - need for public beneficial ownership registers (BORs)
- Relationship UK with its overseas territories (OSTs) - possibility for UK to regulate/ supervise its OSTs and enforce international standards
- Trusts: regulation, oversight, transparency; legitimate reasons to set up trusts (mostly tax-neutral, used to avoid fragmentation of ownership, e.g. in cases of inheritance), but trusts also can play a role in tax evasion, usually used together with other tools
- improving international framework for transparency and exchange of information (OECD’s Common reporting Standard/ CRS, FATCA, CbCR within BEPS recommendations)
- fragmented AML supervision in UK and EU (28 AML supervisors in the UK)
- Increasingly stronger customer due diligence (CDD)/ know your customer (KYC) provisions in EU and national legislation for obliged entities (OEs)
- off-shore companies - legitimate vs. illegitimate reasons
- (lack of) adequate resources for regulators, supervisors and law enforcement
- (lack of) definition of tax havens, need for EU black list
- (need for) prohibitive sanctions for tax evasion and ML cases
- Legal professional privilege (LPP) is not to protect lawyers, but to protect clients; and is strictly / narrowly defined. LPP cannot be relied upon when communication isused to facilitate a crime
KEY RECOMMENDATIONS:
- need for a European FIU
- Principle of KYC: if you do not know your customer, you should not do business
3.02. Mission to Malta (20 February 2017)
1. Programme
09.00 - 10.00 Meeting with Minister of Finances, Mr Edward Scicluna
10:00- 11:00 Meeting with the tax administration (Tax Compliance Unit)
11.00 - 12:00 Meeting with Malta Financial Service Authority
- Prof. Joe V. Bannister [Chair], Ms Marianne Scicluna [Director General] and Dr Anton Bartolo [Director Enforcement]
12.15 - 13.30 Meeting with the Financial Intelligence Analysis Unit (FIAU) and police commissioner Lawrence Cutajar
13:45 - 15:15 Lunch Meeting with journalists
- Daphne Caruana Galizia, recently named by Politico as one of the 28 movers and shakers of Europe for her work on Panama Papers
- Ivan Camilleri - journalist at the Times of Malta.
- Matthew Vella, Malta Today editor
- Aleander Balzan, Editor One News
15:15 - 16:15 Meeting with intermediaries, Law firms/tax advisor and banks
- Pierre Mifsud, partner at EMD Advisory
- Malcolm Booker, CEO of Deloitte Malta
- Nexia BT: Mr Brian Tonna (Managing Partner) or Mr Karl Cini (Tax Partner) (invited- Refuse to appear in person but is ready to reply in writing to any question Members might have)
- Dr Manfred Galdes, former director of FIU, Director of ARQ Risk and Compliance Ltd.
- Paul Mifsud, Managing Director of Sparkasse Bank
16.30 - 17:30 Meeting with Politically Exposed Persons
- Konrad Mizzi, Minister
- Keith Schembri, Prime Minister’s chief of staff (declined and transmitted to the chairman a letter on the day of the visit)
17.35 - 18:30 Meeting with Politically Exposed Persons
- Ninu Zammit, Former Minister of Energy (did not reply to the invitation)
- Beppe Fenech Adami, Member of the Parliament (confirmed)
18,30 Press conference
2. list of participants
Members |
|
|
Werner LANGEN, Chair |
PPE |
|
Ana GOMES, Vice Chair |
S&D |
|
Jeppe KOFOD, co-rapporteur |
S&D |
|
Dariusz ROSATI (coordinator) |
PPE |
|
Sven SCHULZE |
PPE |
|
Sven GIEGOLD (coordinator) |
Verts/ALE |
|
Paul TANG |
S&D |
|
Roberts ZILE |
ECR |
|
Nils TORVALDS |
ALDE |
|
Miguel VIEGAS |
GUE |
|
Mario BORGHEZIO |
ENF |
|
Accompanying Members |
|
|
Therese COMODINI CACHIA |
PPE |
|
Roberta METSOLA |
PPE |
|
Alfred SANT |
S&D |
|
David CASA |
PPE |
|
Miriam DALLI |
S&D |
|
3. Key Messages
KEY FINDINGS FROM DELEGATION VISIT:
- The delegation could meet with most of the relevant persons (Minister of Finances, tax authorities, Financial Intelligence Analysis Unit (FIAU), police ...). However, Keith Schembri, Prime Minister’s Chief of Staff, refused at the last minute (at 2 p.m.) to meet the delegation and questioned the mandate of the Committee. Ninnu Zammit, former Minister of Energy, did not reply to the invitation of the Chair of the Committee.
- The Maltese tax system is very attractive and in line with current international and EU standards as regards harmful tax competition. The Finance Minister however admitted that the Maltese tax system can be prone to abuse and confirmed that Malta disagreed with Commission proposals on specific tax issues (e.g. public CBCR, CCCTB).
- There is a high number of intermediaries from Malta involved in the Panama papers, with some intermediaries having worked with politically exposed persons in Malta. One intermediary in particular - Nexia BT - refused to appear and did not satisfactorily answered the questions raised in written.
- Malta has transposed EU rules and respects OECD standards in terms of transparency, fight against tax fraud and money laundering.
- The institutions in charge of implementing and enforcing rules as regards tax fraud and money laundering are highly politicized. The press is also highly politicized.
- The police is in charge of prosecuting the investigations carried out by the FIAU. There are reasons to believe that it is not well equipped to fulfil its task optimally, possibly suggesting a case of maladministration. Especially, the number of convictions and confiscations seems extremely low in relation to the on average number of reports sent to the police by the FIAU (during the period 2013-2015).
- The tax compliance unit mentioned a lack of resources to comply with the spontaneous exchange of information required by the EU Directive on Administrative Cooperation.
3.03. Mission to Luxembourg (2-3 March 2017)
1. Programme
2 March 2017
15:30 - 17:00 Exchange of views with Finance Minister Gramegna and Justice Minister Braz
17:15-18:45 Exchange of views with Members of the Finance Committee
3 March 2017
9:30 - 12:30 Panel with the participation of:
Journalists
09:30- 10:00 Fabien Grasser, Le Quotidien Luxembourg
Banks
10:00-10:30 Anthony A Simcic - Managing Director Head of Private Banking HSBC Luxembourg
Financial Institutions
10:30-11:00 Claude Marx, Director-General, Claude Simon, Member of the management Board and Member of SSM Board of Supervisors - Financial Sector Surveillance Commission / Commission de Surveillance du Secteur Financier (CSSF)
Lawyers
11:15-11:45 François Prum, head of Luxembourgish Bar
Accountants
11:45-12:15 Wim Piot, Managing Partner and Tax Leader of PwC Luxembourg
Elizabeth Jane McCormick, Global Head of Tax KPMG
12:30 Press conference by chair
2. list of participants
Members |
|
|
Werner LANGEN, Chair |
PPE |
|
Frank ENGEL |
PPE |
|
Georgios KYRTSOS |
PPE |
|
Elly SCHLEIN |
S&D |
|
Cătălin Sorin IVAN |
S&D |
|
Bernd LUCKE |
ECR |
|
Maite PAGAZAURTUNDÚA RUIZ |
ALDE |
|
Miguel URBAN CRESPO |
GUE |
|
Molly SCOTT CATO |
VERTS/Ale |
|
Barbara KAPPEL |
ENF |
|
Accompanying Members |
||
Sven GIEGOLD (coordinator) |
Verts/ALE |
|
Ana GOMES, Vice Chair |
S&D |
|
3. Key Messages:
KEY FINDINGS FROM DELEGATION VISIT:
- Members acknowledged that Luxembourg has made progress towards compliance with international reporting and transparency standards, although the cooperation could be improved. Luxembourg public authorities have reacted proactively to LuxLeaks and the Panama Papers. Many legislations have been adopted during the past two years.
- Members regretted that Council documents related to Luxembourg’s tax positions in the Council’s Code of Conduct Group were redacted (marked black).
- Members regretted that relevant bankers, lawyers, tax advisors and accountants did not accept the invitation to attend the meetings and agreed to re-invite them to hearings in Brussels.
- Luxembourg has a new penalty regime for tax related offenses since January 2017 and penalises 6 types of tax crimes, including aggravated tax evasion and tax fraud, but only for frauds above € 200.000.
- The public opinion is changing following the recent tax scandals.
- The number of STRs filed by law firms seems very low in comparison with the banking sector.
- There is a need for enhanced international cooperation, as well as for increased transparency.
- EU Commission should monitor the situation in third countries regarding transparency and exchange of information.
3.04. Mission to United States (21-24 March 2017)
1. Programme
Tuesday 21 March
09h00 - 09h45 Briefing
Caroline VICINI, Deputy Chief of Mission of the EU Delegation
09h45 - 10h30 Meeting with Elise BEAN, Washington Co-Director of the Levin Center at Wayne Law
10h30 - 12h00 Expert panel discussion
Gerard RYLE, Director of the International Consortium of Investigative Journalists
Gary KALMAN, Executive Director, FACT Coalition
Tom CARDAMONE, Managing Director, Global Financial
12h30 - 14h00 Working lunch discussion
Speakers:
Jeppe KOFOD, MEP S&D Group, Co-Rapporteur
Petr JEZEK, MEP ALDE Group, Co-Rapporteur
15h00 - 17h00 Meetings at US Treasury
Anti-Money Laundering Team & FinCen
International Taxation Team
Wednesday 22 March
09h30 - 10h30 Meeting at the Congressional Research Service (CRS) (Library of Congress)
Jane GRAVELLE, Researcher Government and Finance Division
11h00 - 11h30 Meeting with Senator Ron WYDEN (Democrat, Oregon), Ranking Member of the Committee on Finance (Dirksen Senate Building
14h30 - 15h00 Meeting with Representative Richard NEAL (Democrat, Massachusetts), Ranking Member of Ways and Means Committee
15h30 - 16h00 Meeting with Senator Tom CARPER (Democrat, Delaware), Ranking Member of the Subcommittee on Investigations (Hart Senate Building)
16h15 - 16h45 Meeting with Senator Orrin HATCH (Republican, Utah), Chairman of the Committee on Finance (Hart Senate Building)
Thursday 23 March
Meeting with House Representatives of the General Assembly
Peter C. SCHWARTZKOPF, Speaker of the House
Valerie LONGHURST, House Majority Leader
Daniel B. SHORT, House Minority Leader
Meeting with Senators of the Delaware General Assembly
David B. McBRIDE, President Pro Tempore
Margaret ROSE HENRY, Senate Majority Leader
F. Gary SIMPSON, Senate Minority Leader
16h00 -17h00 Meeting at the John L. Weinberg Center for Corporate Governance of the University of Delaware
Charles M. ELSON, Edgar S. Woolard Jr. Chair in Corporate Governance, Professor of Finance
Friday 24 March
08h30 - 09h30 Meeting with Delaware Executive Branch Jeffrey W. BULLOCK, Delaware Secretary of State
Rick GEISENBERGER, Delaware Secretary of Treasury
Kristopher KNIGHT, Delaware Deputy Secretary of State and Director of the Corporations Division
Meeting with the Delaware Attorney General
Matt DENN, Attorney General
11h30 - 12h30 Meeting at Widener University
Lawrence A. HAMERMESH, Ruby R. Vale Professor of Corporate and Business Law
Paul L. REGAN, Associate Director, Institute of Delaware Corporate and Business Law
2. list of participants
Members |
|
|
Werner LANGEN, Chair |
PPE |
|
Jeppe KOFOD, co-rapporteur |
S&D |
|
Petr JEZEK, co-rapporteur |
ALDE |
|
Dariusz ROSATI, coordinator |
PPE |
|
Ludek NIEDERMAYER |
PPE |
|
Anneliese DODDS |
S&D |
|
Matt CARTHY |
GUE |
|
Eva JOLY |
Verts/ALE |
|
Barbara KAPPEL |
ENF |
|
3. Key Messages
KEY FINDINGS FROM DELEGATION VISIT:
Main issues discussed:
- At the time of the visit, many key functions in the US government, including within the US Treasury, have not yet been filled; therefore the policy orientation of the new US administration is currently unclear in several areas
- New US Treasury Secretary Mnuchin stated at the G20 meeting that the US would remain committed to OECD’s BEPS project
- US tax reform will be a priority for the new US administration and Congress, the discussed plans for a ‘Border Adjustment Tax’ are not yet clear and remain controversial, as well as their compatibility with WTO law
- AML-CFT policies remain a priority for the US Treasury but the US favours bilateral exchange and precise requests, arguing too much cooperation is not always helpful. Their focus for cooperation is primarily on fighting terrorism.
- On Beneficial ownership transparency: US federal lawmakers see this as a State competence (corporate law); lawmakers in Delaware stated they would not oppose increased beneficial ownership transparency in principle, but only if all US states commit to it, as this would otherwise create an uneven playing field
- Delaware sees its business attractions as neither special tax regimes nor transparency of beneficial ownership, rather linked to the extensive experience of Delaware courts in corporate law (notably its Court of Chancery)
- Companies incorporated in Delaware pay the standard US federal corporate tax of up to 35%, therefore Delaware does not consider itself a tax haven
- On FATCA, it seems unlikely that the current US administration and Congress will commit to a full exchange of information on tax matters with the EU; on the contrary some initiatives aim at repealing FATCA
KEY RECOMMENDATIONS:
- EU should take the leadership fighting tax fraud, tax avoidance, and money-laundering, coinciding with the current US administration
- EU should increase fines for intermediaries, as current EU fines are a fraction of what these institutions earn
- EU should require banks to admit liability, enabling the possibility for class action lawsuits
- EU should ensure that fines are not tax-deductible, as otherwise taxpayers end up paying (parts of) the fines
- EU should enact legislation on protecting whistleblowers
3.05. Mission to Portugal (22-23 June 2017)
1. Programme
Thursday 22 June
14h30 - 15h00 Policy Briefing with Pedro Valente da Silva, Head of the Information Office of the European Parliament in Portugal and João Medeiros, European Semester Officer of the EC Representation in Portugal
15h00 - 16h30 Meeting with representatives of the parties in the parliamentary inquiry committee of Banco Espírito Santo (BES) and the working group on combating economic, financial and fiscal crime
Duarte Pacheco (PSD)
Cecília Meireles (CDS)
Eurico Brilhante Dias (PS)
17h00 - 18h00 Meeting with:
Mário Centeno, Minister of Finance
Helena Borges, Director General of the Tax and Customs Authority
Fernando Rocha Andrade, Secretary of State of Tax Affairs
18h30 - 19h00 Meeting with:
Fernando Teixeira dos Santos, Former Minister of Finance
Sérgio Vasques, Former Secretary of State of Tax Affairs
19h00 - 19h30 Meeting with:
Maria Luís Albuquerque, Former Minister of Finance
Paulo Núncio, Former Secretary of State of Tax Affairs
Friday 23 June
09h30 - 11h00 Meeting with Banco de Portugal
Elisa Ferreira, Board member in charge of prudential supervision
Luís Máximo dos Santos, Board member in charge of legal enforcement and money laundering matters
Luís Costa Ferreira, Head of the Banking Prudential Supervision Department
João Raposo, Head of the Legal Enforcement Department
11h00 - 11h45 Meeting with
Micael Pereira, journalist, EXPRESSO (ICIJ)
João Pedro Martins, offshores researcher (Madeira)
Pedro Crisóstomo, journalist, PÚBLICO
11h45 - 12h45 Meeting with
Amadeu Guerra, Deputy Attorney General, Director of the Central Department of Investigation and Criminal Action
José Ranito, Senior prosecutor at the Central Department of Criminal Investigation and Penal Action
Tahmara Dias, Senior prosecutor at the Central Department of Criminal Investigation and Penal Action
12h45 - 13h45 Meeting with
Mariana Raimundo, Director of the Financial Intelligence Unit
14h45 - 15h30 Meeting with
João Paulo Batalha, Executive Director of TIAC (Transparency International)
Susana Coroado, Vice-Chair of TIAC
2. list of participants
Members |
|
|
Werner Langen, Chair |
PPE |
|
José Manuel Fernandes |
PPE |
|
Nuno Melo |
PPE |
|
Hugues Bayet |
S-D |
|
Jeppe Kofod, co-rapporteur |
S-D |
|
Angel Dzhambazki |
ECR |
|
Petr Jezek, co-rapporteur |
ALDE |
|
Miguel Viegas |
GUE |
|
Heidi Hautala |
Verts/ALE |
|
Accompanying Members |
||
Ana Gomes, Vice Chair |
S-D |
|
3. Key Messages
KEY FINDINGS FROM DELEGATION VISIT:
- The GES/BES* case is an example of the problem of conflicts of interests in groups with both financial and non-financial companies because of a lot of obscurities surrounding the unreported transfers to offshore jurisdictions (2011- 2015).
- The opinions on Madeira’s status and tax regime as an ‘outermost region’ are divided.
- Non-cooperative jurisdictions were identified as a key issue.
- There is a lack of transparency on financial transactions with non-cooperative jurisdictions and on determining who makes the list of non-cooperative countries.
- The questions why Panama was removed from the blacklist in 2010 under the Socrates government, remained unanswered.
- Objective criteria on when to add or take off a country from the blacklist are crucial.
- A grey list of offshore jurisdictions might be a good mechanism to monitor high-risk countries.
- There is a need to further work on the cooperation at EU level, i.e. exchange of information as well as on an international level.
- MPs underlined the need to further work on CCCTB and fight aggressive tax planning as well as continuing to work on AML and hybrid mismatches.
- A list of tax malpractices, and a list of non-cooperative jurisdictions at EU level are important.
- Via the ‘Golden visas’ residency visas are offered to foreigners, who invest in Portugal often through real estate investment, which could be used to launder money. MEPs confronted speakers with official data on ‘Golden Visas’, however, most speakers were not able to provide more information on this.
- The Portuguese FIU is about to start working with a new electronic tool that will allow to make an automatic treatment of all the reports and requests received. This tool, adopted also by several counterparts, will improve the results both internally and internationally.
- As a result of the Panama Papers, supervision by the Portuguese Central Bank on the banks increased.
3.06. Mission to Cyprus (7 July 2017)
1. Programme
Friday 7 July
09h30 -11h30 Meeting with
Harris Georgiades, Minister of Finance (DISY)
Yiorgos Lakkotrypis, Minister of Energy, Commerce, Industry and Tourism (responsible for the register of companies) (Independent, previously DIKO)
Kypros Kyprianou, Acting Permanent Secretary, Ministry of Interior (DISY)
Other representatives from the Ministry of Finance
Christos Patsalides, Permanent Secretary
Yiannis Tsangaris, Tax Commissioner
George Panteli, Director of Economic Research and EU Affairs Department
12h00 - 12h45 Meeting with Demetra Kalogerou, Chairwoman of the Cyprus Securities and Exchange Commission
14h45 -15h45 Meeting with Eva Rossidou-Papakyriacou, Head of the Cyprus Unit for Combating Money Laundering (MOKAS)
15h45 -16h45 Meeting with
the Association of Cyprus Banks (ACB)
Marios Skandalis, Director Group Compliance, Bank of Cyprus
Niki Charilaou, Manager Financial Crime Compliance Department, Bank of Cyprus
Matheos Charalambides, Head of AML Department, Hellenic Bank
Elena Frixou, Senior Officer, Association of Cyprus Banks
the Association of International Banks (AIB Cyprus)
Ziad El Morr, Vice President of the AIB Cyprus, Country Manager at BLOM Bank
George Abi Chamoun, Director at the AIB Cyprus, General Manager at Bank Med
Samer Boulos, Director at the AIB Cyprus, General Manager at Ban
16h45 - 17h30 Meeting with the Cyprus Bar Association (CBA)
Andreas Michaelides, President of the Limassol Bar Association, Member of the Council of the CBA and Member of the ALM Committee
Thanasis Korfiotis, Member of the Council of the CBA and Member of the AML Committee
Koulia Vakis, Chief Executive of the CBA
Angelika Theofanous, Supervisory Control Officer, Department of Supervision and Compliance (AML Department) of the CBA
2. list of participants
Members |
|
|
Werner Langen, Chair |
PPE |
|
Frank Engel |
PPE |
|
Angel Dzhambazki |
ECR |
|
Maité Pagazaurtundua |
ALDE |
|
Takis Hadjigeorgiou |
GUE |
|
Jordi Solé |
Verts/ ALE |
|
Barbara Kappel |
ENF |
|
Accompanying Members |
||
Lefteris Christoforou |
PPE |
|
Cătălin Sorin Ivan |
S&D |
|
Costas Mavrides |
S&D |
|
3. Key Messages
KEY FINDINGS FROM DELEGATION VISIT:
- The banking crisis in 2014 was the turning point in Cyprus. Since then, controls by the ECB and governmental measures lead to more effectiveness.
- Despite not being an OECD Member Cyprus closely follows the developments in the area of international taxation and is committed to implement the BEPS recommendations
- Cyprus is concerned about tax uncertainty and therefore opposes public CBCR and public UBO registers, especially for trusts
- Cyprus does not favor the EU proposals on CC(C)TB as it considers they are not promoting competitiveness and would undermine growth and job creation
- intermediaries are regulated by the Cyprus Bar Association, the Institute of Certified Public Accountants of Cyprus ICPAC) and the Cyprus Securities and Exchange Commission (CySEC).
- The Ministry of Energy, Commerce, Industry and Tourism maintains a database for companies incorporated in Cyprus, as well as for foreign branches.
- Cypriot citizenship is granted to foreign entrepreneurs, through the Citizenship by investment programme for those that have invested in Cyprus at least €2 million in the sectors of real estate, Cypriot companies or alternative investment funds for investments made exclusively in the Republic of Cyprus and investments that meet the criteria of the Scheme or areas approved by the Finance Minister.
- In the aftermath of the Panama Papers, CySEC issued a Circular, requiring regulated entities to investigate their records, identify and report any potential relationship of any of their clients with Mossack Fonseca and/or persons mentioned in the Panama Papers.
- In 2016 MOKAS received in total 89 STR/SAR reports related to the Panama Papers, the majority of which were submitted by banks.
- Most of the companies contained in the Panama Papers were registered in foreign jurisdictions.
- Tax evasion is recognised as predicated offence since 2013.
3.07. Mission to Switzerland (14-15 September 2017)
1. Programme
Thursday 14 September
17h00 - 17h45 Meeting with
Rudolf Elmer, Swiss whistleblower
17h45 - 18h30 Informal gathering hosted by Michael Matthiessen, EU Ambassador in Switzerland
Friday 15 September
09h30 - 12h00 Meeting with
Legal Affairs Committee (CAJ) of National Council
Christa MARKWALDER, Groupe libéral-radical
State Secretariat for International Financial Matters (SFI)
Alexander KARRER, Deputy State Secretary
Simone WORINGER, research assistant, Financial Crime Department
Representative from Department for Multilateral Taxation and Business Taxation
Representative from Department for the Exchange of Information and Taxation of Individuals
Federal Police Authority (fedpol)
René BÜHLER, Deputy Director
Stiliano ORDOLLI, Head of communication Anti Money Laundering
Federal Authority for surveillance of financial markets (FINMA)
Rupert SCHÄFER, Head of Strategic Services Division
Marc MAUERHOFER, Head of Anti Money Laundering Section
Federal Department of Foreign Affaris (DFAE)
Josef Philipp RENGGLI, Deputy Director, Directorate of European Affairs
13h30 - 14h15 Meeting with Lara Warner, Chief Compliance and Regulatory Affairs Officer and Member of the Executive Board of Credit Suisse Group AG and Credit Suisse AG
14h15 - 15h00 Meeting with Jonathan Shih, Managing Director UBS, Global Head of Compliance and Operational Risks Control Financial Crime
15h00 - 16h00 Meeting with
Andreas Frank, former banker and money laundering expert
Olivier Longchamp, responsible for taxation and international financial relations, Swiss NGO Public Eye and Andreas Missbach, board member
16h00 - 16h30 Meeting with Didier de Montmollin, expert in Tax and Financial Law from the Swiss Bar Association
16h30 End of programme
2. list of participants
Members |
|
|
Ana Gomes, Chair |
S-D |
|
Ludek Niedermayer |
PPE |
|
Georgios Kyrtsos |
PPE |
|
Emilian Pavel |
S-D |
|
Jeppe Kofod, co-rapporteur |
S-D |
|
Matt Carthy |
GUE |
|
Sven Giegold |
Verts/ALE |
|
Barbara Kappel |
ENF |
|
3. Key Messages
KEY FINDINGS FROM DELEGATION VISIT:
Switzerland abolished the banking secrecy, however kept it for intra Swiss transfers
Tax Evasion is not a criminal offence in Switzerland
Issue of notional interest deduction and cantons compete with each other to bring down their corporate taxes
Not enough customer due diligence enforced in Switzerland intermediaries
AML legislation not applied sufficiently by banks and not applicable to intermediaries who create offshore structures but who are not involved in management and financial transactions
Very low number of STRs reported from non-banks
Lack of control on freeports
Swiss authorities are not proactive with regard to wrongdoings found after Panama Papers revelations (no information about how many legal inquiries were started/people convicted, etc.)
Automatic exchange of information with EU Member States will start effectively on 1.1.2018 which should increase transparency
Greater cooperation between banks and governments would enhance the current international framework for identifying financial crime and in particular would increase transparency for multi-jurisdictional and multibank exposure
Legal provisions should be implemented to allow financial institutions to share information with each other regarding financial crime risk
Federal Council decided to widen the AML Dispositive to lawyers, fiduciaries, tax advisors and notaries involved even in some specific non- financial activities
Number of banks in Switzerland has decreased from 300 in 2010 to 250 in 2017 but assets under management has increased
Financial Market Supervising Authority (FINMA) and Money Laundering Reporting Office (MROS) have limited powers although they intensify supervision, enforcement actions and cooperation with counterparts abroad and say it is important to strengthen the inter-agency cooperation.
In 2016, 2909 cases of STR suspicion were communicated leading to 1726 communications actually transferred to MP and 766 judicial decisions taken.
FINMA did not give detailed information about the result of its enquiries on suspicious activities - no public reporting
Too low penalties for money laundering, companies consider it part of their business costs
Self-regulation is not enough (e.g. notaries, lawyers, accountants, consultants)
Legislation is needed to protect whistle-blowers and investigative journalists
The Swiss authorities declared that they perform in line with OECD-standards and, as far as possible, with EU standards
A lot of Swiss MP’s have jobs in addition to their parliamentary work
4. State of play on ‘Who refused to participate in hearing/delegation and why?’
As of 16 October 2017
PANA Missions
Mossack Fonseca
Person/Institution |
Status |
Answer |
Reason |
|
Mossack Fonseca |
Several invitations sent by email and post to various (branch-) offices |
No answer |
|
|
Mission to UK 9/10 February
Person/Institution |
Status |
Answer |
Reason |
|
UK Treasury |
Invitation sent by letter |
declined |
(meetings instead with HM Revenue & Customs, UK FIU, Financial Conduct Authority) |
|
Mission to Malta 20/21 February
Person/Institution |
Status |
Answer |
Reason |
|
Mr Keith Schembri, Chief of Staff, Office of the Prime Minister |
Invitation sent by letter |
declined |
|
|
Mr Ninu Zammit, former Minister for Resources and Infrastructure |
Invitation sent by letter |
No reply |
|
|
Nexia BT (Mr Brian Tonna, Managing Partner) |
Invitation sent by letter |
Accepted replies in writing only |
‘.. we need to give careful consideration to our legal obligations before responding to questions..’ |
|
Mission to Luxembourg 2/3 March
Person/Institution |
Status |
Answer |
Reason |
|
Experta Luxembourg |
Invitation sent by e-mail and telephone |
declined |
The company is a Luxembourg regulated entity supervised by the CSSF -> PANA should contact the CSSF directly |
|
Bonn Steichen & Partners |
Invitation sent by e-mail |
declined in writing |
|
|
A. Wildgen |
Invitation sent by e-mail + follow-up call |
declined orally |
|
|
Carlos Zeyen - Eurojust |
invitation sent by e-mail + follow-up call |
declined |
Mr Zeyen is no longer a National Member for Luxembourg nor Eurojust Vice-president |
|
Marius Kohl, former chief of the Luxembourg tax agency Sociétés 6 |
Invitation sent by registered mail |
No answer received |
|
|
Jean-Claude Fautsch, official working in the Luxembourgish Tax Agency |
Invitation sent by registered mail |
No answer received |
|
|
Jean-Claude Limpach, official working in the Luxembourgish Tax Agency |
Invitation sent by registered mail |
No answer received |
|
|
Mission to Portugal 22-23 June
Person/Institution |
Status |
Answer |
Reason |
|
José Socrates, Former Prime Minister of Portugal |
Invitation sent by email |
No answer |
|
|
Armando Vara, Former Secretary of State, former Minister of Home affairs and former Minister of Youth and Sports |
Invitation sent by e-mail + post |
No answer |
|
|
PANA Public Hearings
Hearing on role of intermediaries 24 January and 9 February
Person/Institution |
Status |
Answer |
Reason |
|
Swedish Bank Association |
Invitation sent per email |
declined |
‘I believe we are not the right body to participate’ |
|
Hans Jurgen Peters, CEO of Berenberg Bank |
Invitation sent by mail and post |
declined |
‘I cannot follow your invitation due to ongoing investigations in this case.’ |
|
Hearing of 18 May 2017
Person/Institution |
Status |
Answer |
Reason |
|
Dr. Joseph Muscat, Prime Minister of Malta |
Invitation sent by post |
No reply but announced in plenary on 14 June 2017 that: ‘... I am coming to the PANA committee once the judge comes out with the independent investigation – one of the four independent investigations – to be able to present to the PANA Committee not what the Prime Minister of Malta is saying, but facts ascertained by the judiciary..’
Plenary debate of 14 June 2017 in Strasbourg : Panama Papers follow-up and the rule of law in Malta
|
|
|
Hearing of 30 May 2017
Person/Institution |
Status |
Answer |
Reason |
|
Edward Scicluna, Minister for Finance, Malta |
Invitation sent by post |
declined |
‘... as President of the Council, I am advised that, the Treaties grant no role to the Presidency of the Council with regard to the enforcement of implementation of Union law.’ |
|
Fabrizia Lapecorella, Chair of the Code of Conduct Group |
Invitation sent per post |
declined |
‘... The Code of Conduct group is not a legally binding instrument but a political inter-governmental commitment that does not concern the implementation of Union law...’ |
|
Hearing on ‘Tax planning: do celebrities and companies breach the EU law?’ of 26 September 2017
Person/Institution |
Status |
Answer |
Reason |
|
Caterpillar Belgium |
Invitation send by post |
declined |
Response letter published on PANA website |
|
Jorge Mendes, football agent |
Invitation sent by post |
declined |
Declined as he is subject to a judicial procedure |
|
IV. LIST OF EXTERNAL STUDIES
1. Studies provided by the European Parliamentary Research Service (EPRS)
|
|||
20 March 2017 |
Ex-post impact assessment analyses EU-US trade and investment relations |
||
26 April 2017 |
Tax evasion, money laundering and tax transparency in the OCTs of the European Union |
||
22 May 2017 |
Fighting tax crimes – Study on cooperation between Financial Intelligence Units |
||
17 July 2017 |
Member States’ capacity to fight tax crimes |
Link to the Questionnaire, the responses from Member States and the resulting summaries per country |
|
2. Studies provided by the Policy Department ‘A’ for Economic, Scientific and Quality of Life |
|||
15 November 2016 |
The Mandate of the Panama Inquiry Committee, an Assessment |
||
1 March 2017 |
Offshore Activities and Money Laundering: Recent Findings and Challenges |
||
14 April 2017 |
Role of advisors and intermediaries in the schemes revealed in the Panama Papers |
||
14 April 2017 |
Rules on independence and responsibility regarding auditing, tax advice, accountancy, account certification services and legal services |
||
3. Studies provided by the Policy Department ‘D’ for Budgetary Affairs |
|||
3 April 2017 |
The Impact of Schemes revealed by the Panama Papers on the Economy and Finances of a Sample of Member States |
||
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
18.10.2017 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
47 2 6 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Burkhard Balz, Hugues Bayet, David Casa, David Coburn, Luis de Grandes Pascual, Esther de Lange, Pascal Durand, Frank Engel, Markus Ferber, José Manuel Fernandes, Ana Gomes, Roberto Gualtieri, Ramón Jáuregui Atondo, Petr Ježek, Eva Joly, Othmar Karas, Jeppe Kofod, Dietmar Köster, Werner Langen, Marju Lauristin, Gilles Lebreton, Patrick Le Hyaric, Bernd Lucke, Emmanuel Maurel, Roberta Metsola, Louis Michel, Luděk Niedermayer, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Sirpa Pietikäinen, Evelyn Regner, Dariusz Rosati, Pirkko Ruohonen-Lerner, Molly Scott Cato, Peter Simon, Miguel Urbán Crespo, Tom Vandenkendelaere, Marco Zanni |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Asim Ahmedov Ademov, Petras Auštrevičius, Pervenche Berès, James Carver, Mady Delvaux, Heidi Hautala, Stelios Kouloglou, Georgios Kyrtsos, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Bernard Monot, Elly Schlein, György Schöpflin, Sven Schulze, Tibor Szanyi, Marco Valli, Miguel Viegas, Francis Zammit Dimech |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
47 |
+ |
|
ALDE |
Louis Michel, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, P. Auštrevičius, P. Ježek, |
|
ECR |
Bernd Lucke, Pirkko Ruohonen-Lerner |
|
PPE |
Asim Ahmedov Ademov, Burkhard Balz, Dariusz Rosati, David Casa, Esther de Lange, Francis Zammit Dimech, Frank Engel, Georgios Kyrtsos, György Schöpflin, José Manuel Fernandes, L. Niedermayer, Luis de Grandes Pascual, Markus Ferber, Othmar Karas, Roberta Metsola, Sirpa Pietikäinen, Sven Schulze, Thomas Mann, Tom Vandenkendelaere, Werner Langen, |
|
S&D |
Ana Gomes, Dietmar Köster, Elly Schlein, Emmanuel Maurel, Evelyn Regner, Hugues Bayet, Jeppe Kofod, Mady Delvaux, Marju Lauristin, Olle Ludvigsson, Pervenche Berès, Peter Simon, Ramón Jáuregui Atondo, Roberto Gualtieri, Tibor Szanyi, |
|
VERTS/ALE |
Eva Joly, Heidi Hautala, Molly Scott Cato, Pascal Durand |
|
ENF |
Bernard Monot,Gilles Lebreton |
|
2 |
- |
|
EFDD |
David Coburn, James Carver |
|
6 |
0 |
|
EFDD |
Marco Valli |
|
ENF |
Marco Zanni |
|
GUE |
Miguel Urbán Crespo, Miguel Viegas, Patrick Le Hyaric, Stelios Kouloglou |
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää