Menettely : 2017/0305(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0140/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0140/2018

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 19/04/2018 - 10.8

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0181

MIETINTÖ     *
PDF 555kWORD 97k
9. huhtikuuta 2018
PE 616.844v02-00 A8-0140/2018

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

(COM(2017)0677 – C8-0424/2017 – 2017/0305(NLE))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Esittelijä: Miroslavs Mitrofanovs

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

(COM(2017)0677 – C8-0424/2017 – 2017/0305(NLE))

(Consultation)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2017)0677),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0424/2017),

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2016 vahvistamansa kannan ehdotukseen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista(1),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 vahvistamansa kannan ehdotukseen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0140/2018),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus    1

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Jäsenvaltioiden ja unionin on määrä pyrkiä kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltiot pitävät – työnantajien ja työntekijöiden velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt huomioon ottaen – työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä koskevan toimintansa yhteen neuvostossa.

(1)  Jäsenvaltioiden ja unionin on kehitettävä ja toteutettava tehokas ja yhteensovitettu työllisyysstrategia, jolla tuetaan erityisesti osallistavia työmarkkinoita, jotka pystyvät vastaamaan taloudellisiin, sosiaalisiin, teknologisiin ja ympäristöön liittyviin olosuhteisiin ja muutoksiin ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman avulla, ja turvataan kaikkien työntekijöiden hyvinvointi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen sosiaalista markkinataloutta, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltiot pitävät – työnantajien ja työntekijöiden velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt huomioon ottaen – työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä koskevan toimintansa yhteen neuvostossa.

Tarkistus    2

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua sekä naisten ja miesten tasa-arvoa. Politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa unioni ottaa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen liittyvät vaatimukset.

(2)  Unioni torjuu köyhyyden kaikkia muotoja sekä sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää kaikilla elämänaloilla ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua sekä naisten ja miesten tasa-arvoa. Tähän yleiseen tavoitteeseen olisi pyrittävä myös unionin säädöksillä ja muiden alojen politiikalla. Politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa unioni ottaa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen liittyvät vaatimukset. Unioni edistää kaikkien kansalaisten osallistumista taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja kulttuurielämään.

Tarkistus    3

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)   Unioni on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan yhteensovittamisvälineitä finanssi-, makrotalous- ja rakennepolitiikkaa varten. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan nykyiset suuntaviivat yhdessä neuvoston suosituksessa (EU) 2015/1184 vahvistettujen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ovat osa näitä välineitä ja muodostavat yhdennetyt suuntaviivat Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa varten. Niiden tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita ja unionia politiikan täytäntöönpanossa ottaen huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus. Tämän tuloksena saatavilla yhteensovitetuilla eurooppalaisilla ja kansallisilla politiikoilla ja uudistuksilla pyritään muodostamaan yleinen talous- ja sosiaalipoliittinen yhdistelmä, jonka avulla saadaan aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia.

(3)   Unioni on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan yhteensovittamisvälineitä finanssi-, makrotalous- ja rakennepolitiikkaa varten, millä on merkittävä vaikutus sosiaaliseen ja työllisyystilanteeseen unionissa ja mahdollisesti sellaisia vaikutuksia kuin epävarmuus, köyhyys ja eriarvoisuus. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan nykyiset suuntaviivat yhdessä neuvoston suosituksessa (EU) 2015/1184 vahvistettujen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ovat osa näitä välineitä ja muodostavat yhdennetyt suuntaviivat Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa varten. Niiden tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita ja unionia politiikan täytäntöönpanossa ottaen huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus. Tämän tuloksena saatavilla yhteensovitetuilla eurooppalaisilla ja kansallisilla politiikoilla ja uudistuksilla pyritään muodostamaan yleinen talous- ja sosiaalipoliittinen yhdistelmä, jonka avulla saadaan aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia kaikissa jäsenvaltioissa.

Tarkistus    4

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a)  Jotta varmistetaan demokraattisempi päätöksentekoprosessi sellaisten yhdennettyjen suuntaviivojen osalta, jotka vaikuttavat ihmisiin ja työmarkkinoihin kaikkialla unionissa, on tärkeää, että neuvosto ottaa huomioon Euroopan parlamentin kannan.

Tarkistus    5

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Työllisyyspolitiikan suuntaviivat ovat johdonmukaisia vakaus- ja kasvusopimuksen, voimassa olevan Euroopan unionin lainsäädännön ja unionin eri aloitteiden kanssa, mukaan lukien neuvoston suositus nuorisotakuun perustamisesta1, neuvoston suositus pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä2, neuvoston suositus taitojen parantamisesta3 ja ehdotus neuvoston suositukseksi laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista4.

(4)  Työllisyyspolitiikan suuntaviivat ovat johdonmukaisia vakaus- ja kasvusopimuksen, voimassa olevan Euroopan unionin lainsäädännön ja unionin eri aloitteiden kanssa, mukaan lukien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, neuvoston suositus nuorisotakuun1 perustamisesta, neuvoston suositus pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä2, neuvoston suositus taitojen parantamisesta3 ja ehdotus neuvoston suositukseksi laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista4.

__________________

__________________

1 EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1–6.

1 EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1–6.

2 EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1–5.

2 EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1.

3 EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1–6.

3 EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.

4 COM/2017/0563 final – 2017/0244 (NLE).

4 COM/2017/0563 final – 2017/0244 (NLE).

Tarkistus    6

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talouden, julkisen talouden ja työllisyys- ja sosiaalipolitiikan monenvälisen yhdennetyn valvonnan kehykseen, ja sillä pyritään toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista myös ne, jotka koskevat työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä, sellaisina kuin ne on esitetty neuvoston päätöksessä 2010/707/EU5. Vuodesta 2015 lähtien eurooppalaista ohjausjaksoa on jatkuvasti vahvistettu ja tehostettu etenkin sen työllisyys- ja sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi ja jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välisen vuoropuhelun lisäämiseksi.

(5)  Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talouden, julkisen talouden ja työllisyys- ja sosiaalipolitiikan monenvälisen yhdennetyn valvonnan kehykseen, ja sillä pyritään toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista myös ne, jotka koskevat työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä, sellaisina kuin ne on esitetty neuvoston päätöksessä 2010/707/EU5. Vuodesta 2015 lähtien eurooppalaista ohjausjaksoa on jatkuvasti vahvistettu ja tehostettu etenkin sen työllisyys- ja sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi ja jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välisen vuoropuhelun lisäämiseksi ja samalla on korostettu voimakkaasti rakenneuudistuksia ja kilpailukykyä.

_________________

_________________

5 EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46–50.

5 EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46.

Tarkistus    7

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Euroopan unionin toipuminen talouskriisistä vahvistaa positiivisia työmarkkinasuuntauksia, mutta jäsenvaltioiden taloudelliseen ja sosiaaliseen suorituskykyyn kohdistuu edelleen merkittäviä haasteita ja jäsenvaltioiden välillä on eroja. Kriisi korosti jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiivistä keskinäistä riippuvuutta. Keskeisenä haasteena on varmistaa, että unioni siirtyy tilaan, jossa kasvu on älykästä, kestävää ja osallisuutta edistävää ja jossa luodaan työpaikkoja. Tämä edellyttää yhteensovitettuja, kunnianhimoisia ja tehokkaita toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja unionin talouden ohjausjärjestelmää koskevien säännösten mukaisesti. Näissä politiikan toimissa yhdistetään tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä, ja niillä on määrä edistää investointeja, saada aikaan entistä vahvempi sitoutuminen rakenneuudistuksiin, joilla parannetaan tuottavuutta, kasvua, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja talouden sietokykyä stressitilanteissa, sekä harjoittaa vastuullista finanssipolitiikkaa, samalla kun otetaan huomioon niiden työllisyys- ja sosiaalipoliittiset vaikutukset.

(6)  Euroopan unionin toipuminen talouskriisistä vahvistaa positiivisia työmarkkinasuuntauksia, mutta jäsenvaltioiden taloudelliseen ja sosiaaliseen suorituskykyyn kohdistuu edelleen merkittäviä haasteita ja jäsenvaltioiden välillä on eroja, koska talouskasvu ei johda automaattisesti korkeampaan työllisyyteen. Kriisi korosti jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiivistä keskinäistä riippuvuutta. Keskeisenä haasteena on varmistaa, että unioni siirtyy tilaan, jossa kasvu on älykästä, kestävää ja osallisuutta edistävää ja jossa luodaan kestäviä ja laadukkaita työpaikkoja. Tämä edellyttää yhteensovitettuja, kunnianhimoisia ja tehokkaita toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja unionin talouden ohjausjärjestelmää koskevien säännösten mukaisesti. Näissä politiikan toimissa yhdistetään tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä, ja niillä on määrä edistää investointeja, mukaan luettuina investoinnit kiertotalouteen ja vihreään talouteen ja sosiaaliset investoinnit, saada aikaan entistä vahvempi sitoutuminen asianmukaisesti jaksotettuihin sosiaalisesti ja taloudellisesti tasapainoisiin rakenneuudistuksiin, joilla parannetaan tuottavuutta, kasvua, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja talouden sietokykyä stressitilanteissa, sekä harjoittaa vastuullista finanssipolitiikkaa, samalla kun varmistetaan, että näillä rakenneuudistuksilla on myönteinen työllisyys- ja sosiaalipoliittinen vaikutus.

Tarkistus    8

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Työmarkkinoiden uudistuksissa, kansalliset palkanmuodostusmekanismit mukaan lukien, olisi noudatettava työmarkkinavuoropuhelun kansallisia käytäntöjä sekä annettava tarvittava määrä poliittista liikkumavaraa sosioekonomisten kysymysten, kuten kilpailukyvyn parantamisen, työpaikkojen luomisen, elinikäisen oppimisen ja koulutuspolitiikan sekä reaalitulojen, laajaa pohdintaa varten.

(7)  Työmarkkinoiden uudistuksissa, kansalliset palkanmuodostusmekanismit mukaan lukien, olisi noudatettava työmarkkinavuoropuhelun kansallisia käytäntöjä sekä annettava tarvittava määrä poliittista liikkumavaraa sosioekonomisten kysymysten, kuten elintason, tasa-arvon, kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisen, kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen, elinikäisen oppimisen ja koulutuspolitiikan sekä reaalitulojen, laajaa pohdintaa varten.

Tarkistus    9

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Jäsenvaltioiden ja unionin olisi puututtava myös talous- ja finanssikriisin sosiaalisiin vaikutuksiin ja pyrittävä rakentamaan osallisuutta lisäävä yhteiskunta, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan ja talouteen, kuten komission suosituksessa työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä6 todetaan. Olisi puututtava epätasa-arvoon, varmistettava yhtäläiset mahdollisuudet ja vähennettävä (myös lasten) köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä varmistamalla työmarkkinoiden ja sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumista. Uudet taloudelliset ja liiketoimintamallit saavat jalansijaa työpaikoilla, ja myös työsuhteet muuttuvat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uusissa työsuhteissa säilytetään Euroopan sosiaalinen malli ja vahvistetaan sitä.

(8)  Jäsenvaltioiden ja unionin olisi puututtava myös talous- ja finanssikriisin sosiaalisiin vaikutuksiin ja pyrittävä rakentamaan osallisuutta lisäävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan ja talouteen, kuten komission suosituksessa työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä6 todetaan. Olisi puututtava epätasa-arvoon ja syrjintään, varmistettava yhtäläiset mahdollisuudet ja poistettava (etenkin lasten) köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen erityisesti varmistamalla työmarkkinoiden tehokas toiminta ja riittävät ja tehokkaat sosiaalisen suojelun järjestelmät ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumista. Uudet taloudelliset ja liiketoimintamallit saavat jalansijaa työpaikoilla, ja myös työsuhteet muuttuvat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uusissa työsuhteissa säilytetään Euroopan sosiaalinen malli ja vahvistetaan sitä varmistamalla, että uudenlaisissa työsuhteissa työntekijöihin sovelletaan työlainsäädäntöä ja että heitä suojellaan sen nojalla. Jäsenvaltioiden olisi tuettava vammaisten henkilöiden potentiaalia talouskasvun ja sosiaalisen kehityksen edistämisessä.

__________________

__________________

6 COM(2008)0639 final.

6 COM(2008)0639 final.

Tarkistus    10

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi luotava ajatus- ja keskustelufoorumeita erikoistuneiden kansalaisjärjestöjen ja köyhyydessä elävien ihmisten järjestöjen tuella, jotta taataan näiden ihmisten mahdollisuus osallistua heitä koskevan politiikan arvioimiseen.

Tarkistus    11

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi muodostettava perusta maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahastoa ja unionin muita rahastoja työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, elinikäisen oppimisen ja koulutuksen edistämiseksi sekä julkishallinnon parantamiseksi. Vaikka yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana.

(11)  Yhdennettyjen suuntaviivojen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin olisi muodostettava perusta hyvin kohdennetuille maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto antaa jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahastoa ja unionin muita rahastoja työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, elinikäisen oppimisen ja koulutuksen edistämiseksi sekä julkishallinnon parantamiseksi. Vaikka yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana.

Tarkistus    12

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean olisi perussopimuksessa määritettyjen toimeksiantojensa mukaisesti seurattava, miten työllisyyspolitiikan suuntaviivat toteutuvat asianomaisten politiikkojen täytäntöönpanossa. Näiden komiteoiden ja muiden talous- ja sosiaalipolitiikkojen yhteensovittamiseen osallistuvien neuvoston valmisteluelinten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä,

(12)  Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean olisi perussopimuksessa määritettyjen toimeksiantojensa mukaisesti seurattava, miten työllisyyspolitiikan suuntaviivat toteutuvat asianomaisten politiikkojen täytäntöönpanossa. Näiden komiteoiden ja muiden talous- ja sosiaalipolitiikkojen yhteensovittamiseen osallistuvien neuvoston valmisteluelinten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja erityisesti työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan kanssa demokraattisen vastuun varmistamiseksi,

Tarkistus    13

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 5 – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi helpotettava laadukkaiden työpaikkojen luomista muun muassa vähentämällä esteitä, joita yritykset kohtaavat palkatessaan työntekijöitä, edistämällä yrittäjyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista sekä tukemalla mikroyritysten ja pienten yritysten perustamista ja kasvua. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti yhteisötaloutta ja kannustettava sosiaalisiin innovaatioihin.

Jäsenvaltioiden olisi helpotettava kestävien, saatavilla olevien ja laadukkaiden työpaikkojen luomista ja investoitava niihin kaikilla taitotasoilla, työmarkkinoiden osilla ja alueilla, muun muassa kehittämällä täysin tulevaisuuteen suuntautuneiden alojen, kuten vihreän talouden, kiertotalouden, hoitoalan ja digitaalialan, potentiaalia. Jäsenvaltioiden olisi annettava ihmisille mahdollisuus työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen, varmistettava, että työpaikat mukautetaan vammaisia ja ikääntyneitä henkilöitä varten, autettava yrityksiä työntekijöiden palkkaamisessa ja edistettävä vastuullista yrittäjyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista erityisesti tukemalla mikroyritysten ja pienten yritysten perustamista ja kasvua. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti yhteisötaloutta ja kannustettava sosiaalisiin innovaatioihin.

Tarkistus    14

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 5 – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä innovatiivisia työnteon muotoja, joilla luodaan vastuullisella tavalla uusia työpaikkoja kaikille.

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä innovatiivisia työnteon muotoja, joilla luodaan vastuullisella tavalla uusia laadukkaita työpaikkoja kaikille ottaen huomioon uuden tieto- ja viestintäteknologian kehitys ja varmistaen, että samalla noudatetaan täysimääräisesti unionin oikeutta, kansallista lainsäädäntöä ja työllistämiskäytäntöjä sekä työmarkkinasuhteiden järjestelmiä. Jäsenvaltioiden ja komission olisi edistettävä hyviä käytäntöjä tällä alalla.

Tarkistus    15

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 5 – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltioiden olisi vähennettävä byrokratiaa pienten ja keskisuurten yritysten tarpeettomien rasitteiden keventämiseksi, sillä ne edistävät huomattavasti työpaikkojen luomista.

Tarkistus    16

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 5 – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Verotusta olisi siirrettävä työn verottamisesta muihin verotuslähteisiin, jotka ovat työllisyyden ja kasvun kannalta vähemmän haitallisia. Tältä osin olisi otettava huomioon verotusjärjestelmän uudelleenjakovaikutukset ja varmistettava, että verotuloja kerätään riittävästi sosiaaliseen suojeluun ja kasvua edistäviin julkisiin menoihin.

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä vähitellen vähentämään työn verotusta ja siirtämään verotusta työn verottamisesta muihin verotuslähteisiin, jotka ovat työllisyyden ja kasvun kannalta vähemmän haitallisia. Tältä osin olisi otettava huomioon verotusjärjestelmän uudelleenjakovaikutukset ja varmistettava, että verotuloja kerätään riittävästi sosiaaliseen suojeluun ja kasvua edistäviin julkisiin menoihin, mukaan luettuna investoiminen yleishyödyllisiin julkisiin palveluihin.

Tarkistus    17

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 5 – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi kansallisten käytäntöjensä mukaisesti ja työmarkkinaosapuolten autonominen asema huomioon ottaen rohkaistava käyttämään läpinäkyviä ja ennakoitavia palkanmuodostusmekanismeja, joissa palkat voivat reagoida tuottavuuden kehitykseen mutta joilla samalla varmistetaan kohtuullisen elintason takaavat oikeudenmukaiset palkat. Mekanismeissa olisi otettava huomioon erot ammattitaidossa ja talouden suorituskyvyssä eri alueilla ja toimialoilla sekä eri yrityksissä. Jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi varmistettava riittävät vähimmäispalkat kansallisten käytäntöjensä mukaisesti ja otettava huomioon niiden vaikutuksen kilpailukykyyn, työpaikkojen syntymiseen ja työssäkäyvien köyhyyteen.

Jäsenvaltioiden olisi kansallisten käytäntöjensä mukaisesti ja työmarkkinaosapuolten autonominen asema huomioon ottaen rohkaistava käyttämään läpinäkyviä ja ennakoitavia palkanmuodostusmekanismeja, joissa palkat voivat reagoida tuottavuuden kehitykseen mutta joilla samalla varmistetaan kestävällä ja vastuullisella tavalla kohtuullisen elintason takaavat oikeudenmukaiset palkat. Mekanismeissa olisi otettava huomioon erot ammattitaidossa ja talouden suorituskyvyssä eri alueilla ja toimialoilla sekä eri yrityksissä. Jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi varmistettava riittävät vähimmäispalkat kansallisten käytäntöjensä mukaisesti ja otettava huomioon niiden vaikutuksen kilpailukykyyn, työpaikkojen syntymiseen ja työssäkäyvien köyhyyteen.

Tarkistus    18

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 6 – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Suuntaviiva 6: Työvoiman tarjonnan parantaminen: työhön pääsy, taidot ja osaaminen

Suuntaviiva 6: Työvoiman tarjonnan, työhön pääsyn, taitojen ja osaamisen parantaminen

Tarkistus    19

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 6 – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Teknologiaan, ympäristöön ja väestöön liittyvien muutosten huomioon ottamiseksi jäsenvaltioiden olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa edistettävä tuottavuutta ja työllistyvyyttä läpi työelämän ja vastattava siten työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä tarvittavat investoinnit sekä perus- että jatkokoulutukseen. Niiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten, koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan puuttua koulutusjärjestelmien rakenteellisiin ongelmiin ja tarjota laadukasta ja osallistavaa koulutusta ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava koulutusta koskevien etuuksien säilyminen työelämän muutostilanteissa. Näin kaikki voisivat ennakoida työmarkkinoiden tarpeita, mukautua niihin helpommin ja hallita muutostilanteet paremmin, mikä vahvistaa talouden yleistä häiriönsietokykyä.

Teknologiaan, ympäristöön ja väestöön liittyvien muutosten huomioon ottamiseksi jäsenvaltioiden olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa edistettävä kestävyyttä, tuottavuutta ja työllistyvyyttä läpi työelämän ja vastattava siten työmarkkinoiden nykyisiin ja ennakoituihin tuleviin mahdollisuuksiin, myös edistämällä kohdistetusti luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alojen koulutusta. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä sekä perus- että jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen tarvittavat investoinnit, joiden kohteena pitäisi olla muodollisen koulutuksen lisäksi myös epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen, ja niiden olisi varmistettava kaikille yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy. Niiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten, koulutuksen järjestäjien, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan parantaa koulutusjärjestelmien laatua ja puuttua niiden rakenteellisiin ongelmiin ja tarjota laadukasta ja osallistavaa koulutusta ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia, ottaen huomioon vammaisten henkilöiden, etnisten ja kansallisten vähemmistöjen, maahanmuuttajien ja pakolaisten erityistarpeet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava koulutusta koskevien oikeuksien siirtyminen työelämän muutostilanteissa käyttämällä pistejärjestelmää ja koulutukseen liittyvien oikeuksien keräämistä. Näin kaikki voisivat ennakoida työmarkkinoiden tarpeita ja mukautua niihin paremmin ja voitaisiin välttää osaamisen kohtaanto-ongelmia ja hallita muutostilanteita, mikä vahvistaa talouden yleistä häiriönsietokykyä.

Tarkistus    20

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 6 – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksessa ja nostettava ylipäätään koulutuksen tasoa erityisesti vähiten koulutettujen parissa. Niiden olisi varmistettava hyvät oppimistulokset, vahvistettava perustaitoja, vähennettävä koulunkäynnin keskeyttävien nuorten määrää, lisättävä korkea-asteen tutkintojen työmarkkinarelevanssia, parannettava osaamisen seurantaa ja ennakointia sekä lisättävä aikuisten osallistumista täydennyskoulutukseen. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava työssä oppimista ammatillisen koulutuksen järjestelmissä muun muassa laadukkailla ja tehokkailla oppisopimuksilla, lisättävä taitojen näkyvyyttä ja vertailtavuutta sekä parannettava mahdollisuuksia saada tunnustus ja validointi virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankituille taidoille ja osaamiselle. Niiden olisi parannettava ja lisättävä joustavan ammatillisen täydennyskoulutuksen tarjontaa ja siihen osallistumista. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi rohkaistava vähän koulutettuja aikuisia ylläpitämään ja parantamaan työllistettävyyttään pitkällä aikavälillä parantamalla korkealaatuisten oppimismahdollisuuksien tarjontaa ja niihin osallistumista, antamalla mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen ja arvioimiseen, tarjoamalla sopivaa koulutusta ja validoimalla ja tunnustamalla jo hankitut taidot.

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksessa, mukaan luettuna varhaiskasvatus, ja nostettava ylipäätään koulutuksen tasoa erityisesti vähiten koulutettujen ja lähtökohdiltaan heikompien oppilaiden parissa. Niiden olisi varmistettava hyvät oppimistulokset, kehitettävä ja vahvistettava perustaitoja, edistettävä yrittäjyystaitojen kehittämistä, vähennettävä koulunkäynnin keskeyttävien nuorten määrää, lisättävä korkea-asteen tutkintojen työmarkkinarelevanssia, parannettava osaamisen seurantaa ja ennakointia sekä lisättävä aikuisten osallistumista täydennyskoulutukseen, muun muassa ottamalla käyttöön koulutusvapaata sekä työpaikalla annettavaa ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevia toimintapolitiikkoja. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava työssä oppimista ammatillisen koulutuksen järjestelmissä muun muassa laadukkailla ja tehokkailla oppisopimuksilla, lisättävä taitojen näkyvyyttä ja vertailtavuutta sekä parannettava mahdollisuuksia saada tunnustus ja validointi virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankituille taidoille ja osaamiselle. Niiden olisi parannettava ja lisättävä joustavan ammatillisen täydennyskoulutuksen tarjontaa ja siihen osallistumista. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi tuettava vähän koulutettuja aikuisia ylläpitämään ja parantamaan työllistettävyyttään pitkällä aikavälillä parantamalla korkealaatuisten oppimismahdollisuuksien tarjontaa ja niihin osallistumista, antamalla mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen ja arvioimiseen, tarjoamalla koulutusta, joka sopii mahdollisuuksiin työmarkkinoilla, ja validoimalla ja tunnustamalla jo hankitut taidot.

Tarkistus    21

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 6 – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Työvoimansa pitkäaikaisen hyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi jäsenvaltioiden pitäisi varmistaa, että työmarkkinoiden tarpeiden täyttämisen lisäksi niiden koulutusjärjestelmien tavoitteena on edistää henkilökohtaista kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kulttuurienvälistä ymmärrystä ja aktiivista kansalaisuutta.

Tarkistus    22

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 6 – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Korkeaan työttömyyteen ja työvoiman ulkopuolelle jäämiseen olisi puututtava myös oikea-aikaisilla ja räätälöidyillä tukitoimilla, jotka perustuvat työnhaun, koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemiseen. Olisi sovellettava kattavia toimintatapoja, joihin sisältyy yksilöllinen arviointi viimeistään 18 kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta, ja pyrittävä siten merkittävästi vähentämään ja estämään rakennetyöttömyyttä. Nuorisotyöttömyyteen sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (not in education, employment or training, NEET) korkeaan määrään olisi kiinnitettävä edelleen huomiota parantamalla rakenteellisesti koulusta työelämään siirtymistä sekä panemalla nuorisotakuu kokonaisuudessaan täytäntöön1.

Korkeaan työttömyyteen, pitkäaikaistyöttämyyteen ja pitkäaikaiseen työvoiman ulkopuolelle jäämiseen olisi puututtava myös oikea-aikaisilla, integroiduilla ja räätälöidyillä tukitoimilla, jotka perustuvat työnhaun, koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemiseen sekä asianmukaiseen seurantaan. Sitä varten tarvitaan koordinoitu lähestymistapa sosiaali- ja työvoimapalveluihin, mikä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä työvoimapalveluiden, sosiaalipalveluiden, työmarkkinaosapuolten ja paikallisviranomaisten välillä. Olisi sovellettava kattavia toimintatapoja, joihin sisältyy yksilöllinen arviointi mahdollisimman pian, ja pyrittävä siten merkittävästi vähentämään ja estämään pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyttä. Nuorisotyöttömyyteen sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (not in education, employment or training, NEET) korkeaan määrään olisi kiinnitettävä edelleen huomiota parantamalla rakenteellisesti koulusta työelämään siirtymistä sekä panemalla nuorisotakuu kokonaisuudessaan täytäntöön1.

__________________

__________________

1 EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1–6.

1 EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.

Tarkistus    23

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 6 – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Verouudistuksilla, joilla siirretään verotusta työn verottamisesta muihin verotuslähteisiin, olisi pyrittävä poistamaan tekijöitä, jotka kannustamisen sijaan estävät osallistumista työmarkkinoille, etenkin niiden henkilöiden osalta, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. Jäsenvaltioiden olisi tuettava asianmukaisia työympäristöjä vammaisille. Tämä sisältää kohdennetun rahoitustuen toimille ja palveluille, joiden avulla vammaiset voivat osallistua työmarkkinoille ja yhteiskuntaan.

Verouudistuksilla, joilla siirretään verotusta asteittain työn verottamisesta muihin verotuslähteisiin, olisi pyrittävä poistamaan työmarkkinoille osallistumisen perusteettomia esteitä ja liiallista byrokratiaa ja tarjoamaan kannustimia työmarkkinoille osallistumiseen, etenkin niille henkilöille, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista, varmistaen samalla, että verotuksen painopisteen siirtäminen ei vaaranna hyvinvointivaltion kestävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi tuettava asianmukaisia työympäristöjä vammaisille ja ikääntyneille työntekijöille. Tämä sisältää kohdennetun rahoitustuen toimille ja palveluille, joiden avulla vammaiset voivat osallistua työmarkkinoille ja koko yhteiskuntaan. Jäsenvaltioiden ja komission olisi edistettävä tuettua työllistymistä avoimilla ja osallistavilla työmarkkinoilla.

Tarkistus    24

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 6 – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Osallistumisen ja urakehityksen esteitä olisi poistettava esimerkiksi maksamalla samasta työstä sama palkka, jotta varmistetaan sukupuolten tasa-arvo ja jotta naiset osallistuvat työmarkkinoille entistä enemmän. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista olisi edistettävä muun muassa parantamalla pitkäaikaishoitoa ja takaamalla kohtuuhintainen ja laadukas varhaiskasvatus. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vanhemmilla ja muilla hoitovelvollisuuksia omaavilla on mahdollisuus asianmukaisiin perhevapaisiin ja joustaviin työaikajärjestelyihin työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Niiden olisi myös edistettävä näiden oikeuksien jakamista tasapuolisesti naisten ja miesten välillä.

Osallistumisen ja urakehityksen esteitä olisi poistettava esimerkiksi maksamalla samasta työstä sama palkka, jotta varmistetaan sukupuolten tasa-arvo ja jotta naiset osallistuvat työmarkkinoille entistä enemmän kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa. Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ja pantava täytäntöön palkkojen avoimuutta koskevia toimia ja palkkatarkastuksia sukupuolten välisten palkkaerojen poistamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY 1 a ja määritettävä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia työnantajille, jotka maksavat eri palkkaa samasta työstä sen mukaan, tekeekö työn mies vai nainen. Olisi taattava kaikkien ihmisten työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vanhemmilla ja muilla hoitovelvollisuuksia omaavilla on mahdollisuus asianmukaisiin perhe- ja hoitovapaisiin, kohtuuhintaiseen laadukkaaseen pitkäaikaishoitoon sekä varhaiskasvatukseen ja työntekijän kannalta joustaviin työaikajärjestelyihin, kuten etätyöhön ja älykkääseen työntekoon, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Niiden olisi myös edistettävä näiden oikeuksien jakamista tasapuolisesti naisten ja miesten välillä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava tuki hoitajille, jotka joutuvat rajoittamaan ammattitoimintaansa tai lopettamaan sen voidakseen hoitaa jotakuta asianmukaisesti.

 

________________

 

1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).

Tarkistus    25

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 7 – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja tukemaan siirtymiä. Jäsenvaltioiden olisi tehokkaasti aktivoitava henkilöitä, jotka voivat osallistua työmarkkinoille, ja annettava heille mahdollisuuksia. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen kohdentamista, saavuttavuutta ja kattavuutta ja yhdistämällä se paremmin toimeentulotukeen ottaen huomioon aktiivisesti työtä hakevien työttömien oikeudet ja vastuut. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tehostamaan julkisia työnvälityspalveluja varmistamalla työnhakijoille oikea-aikainen ja räätälöity apu, tukemalla työmarkkinoiden kysyntää ja ottamalla käyttöön suoritusperusteinen hallinnointi.

Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja tukemaan siirtymiä, jotta työntekijät voivat edetä urallaan. Jäsenvaltioiden olisi tehokkaasti aktivoitava henkilöitä, jotka voivat osallistua työmarkkinoille, ja annettava heille mahdollisuuksia tarjoamalla yksilöllistä tukea ja integroituja palveluja aktiivista osallistumista koskevan laajemman lähestymistavan puitteissa. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen rahoitusta, kohdentamista, saavuttavuutta ja kattavuutta ja varmistamalla riittävä toimeentulotuki työtä hakeville työttömille ja ottamalla huomioon työttömien oikeudet ja velvollisuudet. Tähän kuuluu työskentely työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan luettuina kansalaisyhteiskunnan järjestöt, jotta lisätään näiden politiikkojen tehokkuutta ja vastuuvelvollisuutta. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tehostamaan toisiinsa yhteydessä olevia laadukkaita julkisia työnvälityspalveluja varmistamalla työnhakijoille oikea-aikainen ja räätälöity apu sekä antamalla heille mahdollisuus etsiä töitä koko unionin alueelta, tukemalla työmarkkinoiden kysyntää ja ottamalla käyttöön suoritusperusteinen hallinnointi.

Tarkistus    26

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 7 – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille kohtuulliseksi ajaksi riittävät työttömyysetuudet sosiaalivakuutusmaksujensa ja kansallisten kelpoisuussääntöjen mukaisesti. Tällaiset etuudet eivät saisi estää työttömien nopeaa paluuta työmarkkinoille.

Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille kohtuulliseksi ajaksi, joka riittää laadukkaan työn löytämiseen, riittävät työttömyysetuudet sosiaalivakuutusmaksujensa ja kansallisten kelpoisuussääntöjen mukaisesti. Tällaisten etuuksien ohella olisi harjoitettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja toteutettava toimenpiteitä, joilla kannustetaan nopeaan paluuseen laadukkaaseen työhön.

Tarkistus    27

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 7 – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Oppijoiden ja työvoiman liikkuvuutta olisi edistettävä parantamalla työllistyvyyttä edistäviä taitoja ja hyödyntämällä täysimääräisesti eurooppalaisten työmarkkinoiden mahdollisuudet. Olisi poistettava koulutuksen liikkuvuuteen, työ- ja yksilöllisiin eläkkeisiin ja pätevyyden tunnustamiseen liittyviä esteitä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että hallinnolliset menettelyt eivät estä tai vaikeuta työntekijöiden työskentelyä toisessa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden olisi myös estettävä voimassa olevien sääntöjen väärinkäytökset ja puututtava mahdolliseen tietyiltä alueilta tapahtuvaan ”aivovuotoon”.

Oppijoiden ja työvoiman liikkuvuus olisi varmistettava perusvapautena, jotta voidaan parantaa taitoja ja hyödyntää täysimääräisesti eurooppalaisten työmarkkinoiden mahdollisuudet. Sisäistä liikkuvuutta olisi myös edistettävä. Olisi poistettava liikkuvuutta koskevia esteitä, jotka liittyvät koulutukseen, työ- ja yksilöllisiin eläkkeisiin, sosiaalisen suojelun saatavuuteen sekä pätevyyden ja taitojen tunnustamiseen, ja olisi poistettava myös kohtuuttomia kielivaatimuksia. Liikkuvia työntekijöitä olisi tuettava muun muassa parantamalla heidän työhön pääsyään ja tietouttaan työhön liittyvistä oikeuksista. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että hallinnolliset menettelyt eivät estä tai vaikeuta työntekijöiden työskentelyä toisessa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden olisi myös estettävä voimassa olevien sääntöjen väärinkäytökset ja puututtava mahdolliseen tietyiltä alueilta tapahtuvaan ”aivovuotoon”. Se olisi toteutettava lisäämällä ja tukemalla investoimista aloihin, joilla on todellista potentiaalia laadukkaiden työpaikkojen luomiseen, kuten vihreään talouteen ja kiertotalouteen, hoitoalaan ja digitaalialaan.

Tarkistus    28

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 7 – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tehostamiseksi ja sosioekonomisten vaikutusten parantamiseksi varmistettava kansallisten käytäntöjensä puitteissa, että työmarkkinaosapuolet otetaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja riittävän ajoissa mukaan taloudellisten, työllisyyspoliittisten ja sosiaalisten uudistusten ja politiikkojen suunnitteluun ja toteutukseen sekä tuettava työmarkkinaosapuolten valmiuksien lisäämistä. Työmarkkinaosapuolia olisi kannustettava neuvottelemaan ja laatimaan työehtosopimuksia niiden kannalta merkityksellisissä asioissa. Tällöin on kunnioitettava niiden itsenäisyyttä ja työtaisteluoikeutta.

Jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja kansalaisvuoropuhelun tehostamiseksi ja sosioekonomisten vaikutusten parantamiseksi varmistettava kansallisten käytäntöjensä ja kumppanuusperiaatteiden puitteissa, että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt otetaan tarkoituksenmukaisella tavalla, aidosti ja riittävän ajoissa mukaan taloudellisten, työllisyyspoliittisten ja sosiaalisten uudistusten ja politiikkojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin prosessin kaikissa vaiheissa sekä tuettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen valmiuksien lisäämistä. Tällaisen osallistamisen olisi oltava laajempaa kuin pelkkä sidosryhmien kuuleminen. Työmarkkinaosapuolia olisi kannustettava neuvottelemaan ja laatimaan työehtosopimuksia niiden kannalta merkityksellisissä asioissa. Tällöin on kunnioitettava niiden itsenäisyyttä ja työtaisteluoikeutta. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien olisi myös voitava käyttää oikeuttaan järjestäytymiseen ja kollektiivista neuvotteluoikeuttaan. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä työmarkkinaosapuolten roolin vahvistamiseksi esimerkiksi parantamalla asiaa koskevien tietojen saatavuutta yrityksissä ja ottamalla käyttöön säännöksiä, jotka koskevat työntekijöiden osallistumista yrityksen asioihin.

Tarkistus    29

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 8 – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Suuntaviiva 8: Yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden torjuminen

Suuntaviiva 8: Tasa-arvon, yhtäläisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden edistäminen kaikille, sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden torjuminen

Tarkistus    30

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 8 – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikille avoimia osallistavia työmarkkinoita toteuttamalla tehokkaita toimenpiteitä, joilla edistetään työmarkkinoilla aliedustettujen ryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia. Niiden olisi varmistettava yhdenvertainen kohtelu työllisyyden, sosiaalisen suojelun, koulutuksen ja tavaroiden tai palvelujen saatavuuden suhteen sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta.

Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa toteutettava tehokkaita toimenpiteitä, jotta kaikenlainen syrjintä voidaan torjua ja jotta kaikille ihmisille voidaan tarjota yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan. Tällaisten toimenpiteiden pitäisi sisältää toimenpiteitä, joilla edistetään kaikille avoimia osallistavia työmarkkinoita, muun muassa toimenpiteillä, joilla torjutaan syrjintää työmarkkinoille pääsyn osalta ja työmarkkinoilla syrjittyjen, aliedustettujen tai haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tukemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava yhdenvertainen kohtelu ja kaikenlaisen syrjinnän torjunta työllisyyden, sosiaalisen suojelun, koulutuksen ja tavaroiden tai palvelujen saatavuuden suhteen sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä, sukupuolisesta suuntautumisesta tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Sitä varten tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia ihmisiä, kuten maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä. Kyseisiä toimenpiteitä on tuettava riittävällä rahoituksella, jotta estetään mahdollinen asianomaisten edunsaajien välinen kilpailu resursseista.

Tarkistus    31

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 8 – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiä, jotta ne voivat tarjota tehokkaan, toimivan ja riittävän sosiaalisen suojelun kaikissa elämänvaiheissa, edistettävä sosiaalista osallisuutta ja sosiaalisen aseman kohentamista, tehtävä työmarkkinoille osallistuminen houkuttelevaksi sekä puututtava eriarvoisuuteen myös verotus- ja etuusjärjestelmien rakenteen kautta. Sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamisella olisi parannettava saatavuutta, kestävyyttä, riittävyyttä ja laatua.

Jäsenvaltioiden olisi parannettava sosiaalisen suojelun järjestelmiä, jotta ne voivat tarjota tehokkaan, toimivan ja riittävän sosiaalisen suojelun kaikissa elämänvaiheissa, myös itsenäisille ammatinharjoittajille, edistettävä sosiaalista osallisuutta ja sosiaalisen aseman kohentamista, tehtävä työmarkkinoille osallistuminen houkuttelevaksi sekä puututtava eriarvoisuuteen myös verotus- ja etuusjärjestelmien rakenteen kautta. Sosiaalisen suojelun järjestelmien parannuksilla ja järjestelmiin liittyvillä innovoinneilla olisi parannettava pääsyä, saatavuutta, kestävyyttä, riittävyyttä ja laatua.

Tarkistus    32

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 8 – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ja toteutettava ehkäiseviä ja yhdennettyjä strategioita yhdistämällä aktiivisen osallisuuden kolme osa-aluetta eli riittävä toimeentulotuki, osallistavat työmarkkinat ja laadukkaiden palvelujen saatavuus. Nykyaikaisilla sosiaalisen suojelun järjestelmillä olisi varmistettava varattomille oikeus riittävään vähimmäistoimeentulotukeen ja edistettävä sosiaalista osallisuutta rohkaisemalla ihmisiä osallistumaan aktiivisesti työmarkkinoille ja yhteiskuntaan.

Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ja toteutettava ehkäiseviä ja yhdennettyjä strategioita yhdistämällä aktiivisen osallisuuden kolme osa-aluetta eli riittävä toimeentulotuki, osallistavat työmarkkinat ja laadukkaiden ja yksilöllisten tarpeiden mukaan suunniteltujen palvelujen saatavuus. Nykyaikaisilla sosiaalisen suojelun järjestelmillä olisi varmistettava varattomille riittävä vähimmäistoimeentulotuki ja edistettävä sosiaalista osallisuutta rohkaisemalla ihmisiä osallistumaan aktiivisesti työmarkkinoille ja yhteiskuntaan.

Tarkistus    33

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 8 – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Vastaavasti jäsenvaltioiden olisi edistettävä komission tuella köyhyyden torjuntaan erikoistuneiden kansalaisjärjestöjen ja köyhyydessä elävien ihmisten järjestöjen aktiivista osallistumista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan kohdistettujen politiikkojen laatimiseen.

Tarkistus    34

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 8 – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Kohtuuhintaiset, käytettävissä olevat ja laadukkaat palvelut, kuten lastenhoito, iltapäivähoito, koulutus, asuminen, terveyspalvelut ja pitkäaikaishoito, ovat välttämättömiä yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi myös lasten ja nuorten kannalta. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan. Tähän kuuluu myös työssäkäyvien köyhyyden vähentäminen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että peruspalvelut (vesihuolto-, puhtaanapito-, energia-, liikenne- ja rahoituspalvelut sekä digitaalinen tietoliikenne) ovat kaikkien saatavilla. Heikommassa asemassa oleville jäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävä sosiaalinen asuntotuotanto sekä oikeus asianmukaiseen apuun ja suojaan pakkohäätöä vastaan. Asunnottomuuteen olisi puututtava, ja vammaisten erityistarpeet olisi otettava huomioon.

Kohtuuhintaisten, käytettävissä olevien ja laadukkaiden palvelujen, kuten lastenhoito, iltapäivähoito, koulutus, asuminen, terveyspalvelut, kuntoutus ja pitkäaikaishoito, saanti ja saatavuus ovat välttämättömiä yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi myös lasten, nuorten, etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kannalta. Köyhyydessä elävillä lapsilla olisi oltava oikeus maksuttomaan terveydenhuoltoon, koulutukseen ja lastenhoitoon sekä kohtuulliseen asumiseen ja oikeaan ravintoon. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan. Tähän kuuluu myös työssäkäyvien köyhyyden ja syrjinnän vähentäminen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kohtuuhintaiset peruspalvelut, kuten koulutus, terveyspalvelut, asuminen, puhdas vesi, vesihuolto, energia, liikenne ja rahoituspalvelut sekä digitaalinen tietoliikenne, ovat kaikkien saatavilla. Apua tarvitseville tai heikommassa asemassa oleville jäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävä sosiaalinen asuntotuotanto sekä oikeus asianmukaiseen apuun ja suojaan pakkohäätöä vastaan. Asunnottomuuteen olisi puututtava erityisesti. Vammaisten henkilöiden erityistarpeet ja potentiaali olisi otettava huomioon. Siksi jäsenvaltioiden olisi muun muassa tarkistettava vammaisuutta koskevia arviointijärjestelmiään, jotta vältetään luomasta työmarkkinoille pääsyn esteitä.

Tarkistus    35

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 8 – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vammaisia henkilöitä palkkaaville työnantajille annetaan asianmukaista tukea ja neuvontaa. Olisi edistettävä ja tuettava vammaisille henkilöille annettavaa henkilökohtaista avustamista koulutus- ja työnvälityspalvelujen yhteydessä.

Tarkistus    36

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 8 – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito ovat saatavilla ajoissa ja kohtuuhintaan ja että tämä toteutetaan kestävällä tavalla.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito ovat saatavilla ajoissa, kohtuuhintaan ja vaivattomasti ja että tämä toteutetaan kestävällä tavalla.

Tarkistus    37

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 8 – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Eliniän pidentyessä ja väestörakenteen muuttuessa jäsenvaltioiden olisi varmistettava miesten ja naisten eläkejärjestelmien kestävyys ja riittävyys ja tarjottava työntekijöille ja yrittäjille sukupuolesta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet eläkeoikeuksien hankkimiseen myös täydentävillä järjestelyillä, jotta taataan ihmisarvoinen elämä. Eläkeuudistuksia olisi tuettava toimenpiteillä, joilla pidennetään työelämän kestoa ja nostetaan eläkeikää, kuten rajoittamalla varhaista työmarkkinoilta poistumista ja nostamalla lakisääteistä eläkeikää vastaamaan kohonnutta elinajanodotetta. Jäsenvaltioiden olisi käytävä rakentavaa vuoropuhelua asianomaisten sidosryhmien kanssa ja annettavaa riittävästi aikaa uudistusten toteuttamiselle.

Jäsenvaltioiden olisi nopeasti varmistettava miesten ja naisten eläkejärjestelmien kestävyys ja riittävyys ja tarjottava kaikille työntekijöille ja yrittäjille yhtäläiset mahdollisuudet riittävien lakisääteisten eläkeoikeuksien hankkimiseen, jotta taataan ihmisarvoinen elämä sekä pyrittävä varmistamaan ikääntyneille riittävät tulot, jotka ovat vähintään köyhyysrajan yläpuolella. Olisi tarjottava sellaisten täydentävien järjestelyjen syrjimätön saatavuus, jotka voivat toimia kiinteiden lakisääteisten eläkkeiden lisänä. Jäsenvaltioiden institutionaalisista järjestelyistä ja kansallisesta lainsäädännöstä riippuen pelkästään ensimmäiseen pilariin perustuvien eläkkeiden tai eläkkeiden yhdessä toisen pilarin kanssa olisi taattava riittävät korvaavat tulot, jotka perustuvat työntekijän aikaisempiin palkkoihin. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava riittävä eläkekertymä henkilöille, jotka ovat olleet työmarkkinoiden ulkopuolella, koska he ovat hoitaneet perheenjäseniä epävirallisesti. Eläkeuudistuksista ja mahdollisesta todellisen eläkeiän nostosta olisi laadittava aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskevat strategiat ja niitä olisi tuettava toimenpiteillä, joilla pidennetään sellaisten ihmisten työelämän kestoa, jotka haluavat työskennellä pidempään. Lähellä eläkkeelle siirtymistä oleville työntekijöille olisi annettava mahdollisuus vähentää työtuntejaan vapaaehtoisesti. Jäsenvaltioiden olisi käytävä rakentavaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja annettava riittävästi aikaa kaikkien uudistusten toteuttamiselle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0355.

(2)

EUVL C 265, 11.8.2017, s. 201.


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat

Viiteasiakirjat

COM(2017)0677 – C8-0424/2017 – 2017/0305(NLE)

Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)

1.12.2017

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

11.12.2017

 

 

 

Esittelijät

       Nimitetty (pvä)

Miroslavs Mitrofanovs

5.3.2018

 

 

 

Alkuperäinen esittelijä

Tatjana Ždanoka

 

 

 

Valiokuntakäsittely

23.1.2018

22.2.2018

21.3.2018

 

Hyväksytty (pvä)

27.3.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

10

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Tiziana Beghin, Brando Benifei, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Michael Detjen, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Marian Harkin, Czesław Hoc, Agnes Jongerius, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Thomas Mann, Dominique Martin, Joëlle Mélin, Miroslavs Mitrofanovs, Emilian Pavel, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Robert Rochefort, Claude Rolin, Siôn Simon, Romana Tomc, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Renate Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Amjad Bashir, Karima Delli, Tania González Peñas, Anne Sander, Sven Schulze, Jasenko Selimovic, Csaba Sógor, Neoklis Sylikiotis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jude Kirton-Darling, James Nicholson, Ivari Padar, Massimo Paolucci, Renate Sommer

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

9.4.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

34

+

ALDE

EFDD

NI

PPE

S&D

Verts/ALE

Enrique Calvet Chambon, Marian Harkin, Robert Rochefort, Jasenko Selimovic, Yana Toom, Renate Weber

Tiziana Beghin

Fountoulis Lampros

Georges Hach, David Casa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jeroen Lenaers, Thomas Mann, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Renate Sommer, Csaba Sógor, Romana Tomc

Brando Benifei, Michael Detjen, Elena Gentile, Agnes Jongerius, Jude Kirton-Darling, Ivari Padar, Massimo Paolucci, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Siôn Simon, Marita Ulvskog

Karima Delli, Miroslavs Mitrofanovs

10

-

ECR

ENF

GUE/NGL

Amjad Bashir, Czesław Hoc, James Nicholson, Ulrike Trebesius

Dominique Martin, Joëlle Mélin

Tania González Peñas, Patrick Le Hyaric, João Pimenta Lopes, Neoklis Sylikiotis

1

0

PPE

Ádám Kósa

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 16. huhtikuuta 2018Oikeudellinen huomautus