Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. tammikuuta 2008 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi asetuksen (EY) N:o 168/2007 täytäntöönpanosta monivuotisen toimintakehyksen hyväksymiseksi Euroopan unionin perusoikeusvirastolle vuosiksi 2007–2012 (KOM(2007)0515 – C6-0322/2007 – 2007/0189(CNS))

P6_TA(2008)0014 A6-0514/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2007)0515),

–   ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007 5 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0322/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0514/2007),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 kappale (1)  Jotta Euroopan unionin perusoikeusvirasto voisi suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti, sen toiminnan kohdealueet olisi määritettävä tarkoin viisi vuotta kattavassa monivuotisessa toimintakehyksessä, kuten asetuksen (EY) N:o 168/2007 5 artiklan 2 kohdassa säädetään.. Jotta Euroopan unionin perusoikeusvirasto voisi suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti, ja ottaen huomioon viraston perustamisen tavoitteet, sen toiminnan kohdealueet olisi määritettävä tarkoin viisi vuotta kattavassa monivuotisessa toimintakehyksessä, kuten asetuksen (EY) N:o 168/2007 5 artiklan 2 kohdassa säädetään. Tarkistus 2 Johdanto-osan 2 kappale (2)  Toimintakehykseen olisi sisällytettävä rasismin, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden torjunta perusoikeusviraston toiminnan kohdealueina. (2)  Toimintakehykseen olisi sisällytettävä rasismin, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden torjunta perusoikeusviraston toiminnan kohdealueina sekä etnisiin tai kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien suojelu. Tarkistus 3 Johdanto-osan 5 kappale (5)  Toimintakehyksen olisi sisällytettävä määräyksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa täydentävyys muiden yhteisön ja unionin elinten, laitosten ja virastojen sekä Euroopan neuvoston ja muiden perusoikeuksien alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tärkeimmät yhteisön virastot ja elimet suhteessa monivuotiseen toimintakehykseen ovat Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1922/2006 joulukuun 20 päivänä 2006 perustettu Euroopan tasa-arvoinstituutti sekä 18 päivänä joulukuuta 2000 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 45/2001 yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta perustettu Euroopan tietosuojavaltuutettu, jolle asetetut tavoitteet olisi siis otettava huomioon. (5)  Toimintakehyksen olisi sisällytettävä määräyksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa täydentävyys muiden yhteisön ja unionin elinten, laitosten ja virastojen sekä Euroopan neuvoston ja muiden perusoikeuksien alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tärkeimmät yhteisön virastot ja elimet suhteessa monivuotiseen toimintakehykseen ovat Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1922/2006 joulukuun 20 päivänä 2006 perustettu Euroopan tasa-arvoinstituutti, 18 päivänä joulukuuta 2000 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 45/2001 yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta perustettu Euroopan tietosuojavaltuutettu sekä Euroopan oikeusasiamies, joille asetetut tavoitteet ja tehtävät olisi siis otettava huomioon. Tarkistus 4 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a)  Perusoikeusvirasto voi asetuksen (EY) N:o 168/2007 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimia monivuotisessa toimintakehyksessä määriteltyjen aihekohtaisten alueiden ulkopuolella Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä, jos sen taloudelliset ja henkilöstöresurssit sen mahdollistavat. Tarkistus 5 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a)  Toimintakehyksessä määritellään ne aihekohtaiset alueet, joilla perusoikeusviraston pitäisi toimia, kun taas viraston tehtävät on määritelty asetuksen (EY) N:o 168/2007 4 artiklassa, jossa mainitaan erityisesti perusoikeuksista tiedottaminen suurelle yleisölle ja perusoikeusviraston toimintaa koskevien tietojen aktiivinen levittäminen. Tarkistus 6 Johdanto-osan 7 b kappale (uusi) (7 b)  Kaikki ihmiset syntyvät yhdenvertaisina ja tästä syystä ihmisoikeudet ovat jakamattomia ja loukkaamattomia. Tarkistus 7 Johdanto-osan 7 c kappale (uusi) (7 c)  On syytä valvoa, että Euroopan unionin toimielimet ja kaikki jäsenvaltiot noudattavat kaikkia kansainvälisiä ihmisoikeusyleissopimuksia, joissa jäsenvaltiot ovat sopimuspuolena. Tarkistus 8 Johdanto-osan 7 d kappale (uusi) (7 d)  Perusoikeusviraston olisi annettava säännöllisesti kertomus Euroopan parlamentille. Tarkistus 9 1 artiklan 1 a kohta (uusi) 1 a.  Komissio voi aikaisintaan vuoden kuluttua monivuotisen toimintakehyksen hyväksymisestä tehdä omasta aloitteestaan tai neuvoston, Euroopan parlamentin taikka perusoikeusviraston hallintoneuvoston aloitteesta ehdotuksen toimintakehyksen tarkistamisesta asetuksen (EY) N:o 168/2007 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Tarkistus 10 1 artiklan 2 a kohta (uusi) 2 a.  Komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti voivat pyytää perusoikeusvirastoa tutkimaan tiettyjä toimia tai aiheita. Tarkistus 11 1 a artikla (uusi) 1 a artikla Tehtävät Perusoikeusvirasto voi muotoilla ja julkaista päätelmiä ja lausuntoja kohdealueilla, joita ei ole mainittu 2 kohdassa, kun on kyse poikkeuksellisista ja pakottavista olosuhteista. Sellaisissa olosuhteissa komissiolle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille on ilmoitettava suoritetuista tehtävistä. Tarkistus 12 2 artiklan johdantokappale Kohdealueita ovat seuraavat: Työskennellessään seuraavilla kohdealueilla, kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 a kohdan ja 1 a artiklan soveltamista, perusoikeusvirasto pyrkii tunnistamaan sellaiset taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät, jotka edistävät ihmisoikeuksien kunnioittamista kyseisillä alueilla tai jotka saattavat olla ihmisoikeuksien loukkaamisen perimmäisiä syitä: Tarkistus 13 2 artiklan b alakohta b) syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai uskoon, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen tai joka kohdistuu vähemmistöön kuuluviin henkilöihin, b) syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai uskoon, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen tai joka kohdistuu perinteisiin kansallisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluviin henkilöihin, ja mikä tahansa näiden perusteiden yhdistelmä (moniperusteinen syrjintä), Tarkistus 14 2 artiklan j alakohta j) tehokkaan ja riippumattoman oikeussuojan saatavuus. j) tehokkaan ja riippumattoman oikeussuojan saatavuus ottaen huomioon syytettyinä ja rikoksesta epäiltyinä olevien henkilöiden oikeudet. Tarkistus 15 2 artiklan j a alakohta (uusi) j a) äärimmäinen köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyneisyys. Tarkistus 16 3 artiklan 1 kohta 1.  Perusoikeusvirasto huolehtii asianmukaisesta koordinoinnista muiden keskeisten yhteisön elinten, laitosten ja virastojen, jäsenvaltioiden, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa asetuksen (EY) N:o 168/2007 7, 8 ja 10 artiklan mukaisesti tämän toimintakehyksen täytäntöönpanemiseksi. 1.  Perusoikeusvirasto huolehtii asianmukaisesta koordinoinnista ja yhteistyöstä muiden keskeisten yhteisön elinten, laitosten ja virastojen, jäsenvaltioiden, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa asetuksen (EY) N:o 168/2007 7, 8 ja 10 artiklan mukaisesti tämän toimintakehyksen täytäntöönpanemiseksi. Tarkistus 17 3 artiklan 2 a kohta (uusi) 2 a.  Perusoikeusvirasto tekee aktiivista yhteistyötä ehdokasmaiden kanssa perusoikeuksien alalla helpottaakseen näiden sopeutumista yhteisön oikeuteen. Tarkistus 18 3 artiklan 3 kohta 3.  Perusoikeusvirasto käsittelee sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää vain osana 2 artiklan b kohdassa tarkoitettua viraston yleisesti syrjintää käsittelevää työtä siinä määrin kuin se on tämän kannalta olennaista ottaen huomioon asetuksella (EY) N:o 1922/2006 perustetun Euroopan tasa-arvoinstituutin yleiset tavoitteet; näitä ovat sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja vahvistaminen, joka sisältää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen kaikkiin yhteisön politiikkoihin ja niistä johtuviin kansallisiin menettelyihin, sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän torjuminen ja EU:n kansalaisten tietoisuuden lisääminen sukupuolten tasa-arvosta antamalla yhteisön toimielimille, erityisesti komissiolle ja jäsenvaltioiden viranomaisille teknistä apua. 3.  Perusoikeusvirasto käsittelee sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää ja erityisesti moniperusteista syrjintää vain osana 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettua viraston yleisesti syrjintää käsittelevää työtä siinä määrin kuin se on tämän kannalta olennaista ja noudattaen asetuksella (EY) N:o 1922/2006 perustetun Euroopan tasa-arvoinstituutin tavoitteita ja tehtäviä. Perusoikeusviraston ja instituutin yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 168/2007 7 artiklan mukaisesti yhteisymmärryspöytäkirjassa.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. tammikuuta 2008 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan poliisiviraston (EUROPOL) perustamisesta (KOM(2006)0817 – C6-0055/2007 – 2006/0310(CNS))

P6_TA(2008)0015 A6-0447/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen (KOM(2006)0817),

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 artiklan 1 kohdan b alakohdan, 30 artiklan 2 kohdan ja 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0055/2007),

–   ottaa huomioon pöytäkirjan Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A6-0447/2007),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   katsoo, että komission ehdotuksessa esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva kauden 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 a enimmäismäärän kanssa ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (IIA-sopimus)(1) 47 kohdan kanssa;

3.   muistuttaa, että budjettivaliokunnan lausunto ei vaikuta Euroopan poliisiviraston perustamiseen sovellettavan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen 47 kohdassa määrätyn menettelyn tulokseen;

4.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

5.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

6.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

7.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen Lissabonin sopimuksen mukaisesti, jos neuvoston päätöstä Europolin perustamisesta ei hyväksytä kesäkuuhun 2008 mennessä;

8.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 a viite (uusi) ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/20021 (jäljempänä 'varainhoitoasetus') ja erityisesti sen 185 artiklan, ______ 1 EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1). Tarkistus 2 Johdanto-osan 1 b viite (uusi) ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen1 ja erityisesti sen 47 kohdan, ______ 1 EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1. Tarkistus 3 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) (4 a)  Neuvosto ei ole vielä hyväksynyt puitepäätöstä rikosasioissa tehtävässä poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta. Puitepäätöksen voimaantulo on välttämätöntä, jotta Europol voi hoitaa tehtäviään oikeudellisissa puitteissa, joissa taataan täysin Euroopan kansalaisten tietosuoja. Siksi neuvoston on hyväksyttävä puitepäätös mahdollisimman pian. Tarkistus 4 Johdanto-osan 4 b kappale (uusi) (4 b)  Euroopan parlamentti pyysi 13 päivänä huhtikuuta 1999 antamassaan suosituksessa neuvostolle Europolista: parlamentaarisen valvonnan vahvistaminen ja toimivaltuuksien laajentaminen1, että Europol sisällytetään osaksi Euroopan unionin toimielinkehystä ja asetetaan Euroopan parlamentin demokraattiseen valvontaan. ______ 1 EUVL C 219, 30.7.1999, s. 101 Tarkistus 5 Johdanto-osan 4 c kappale (uusi) (4 c)  Euroopan parlamentti pyysi 30 päivänä toukokuuta 2002 antamassaan suosituksessa neuvostolle Europolin tulevasta kehittämisestä sekä sen sisällyttämisestä Euroopan unionin toimielinjärjestelmään ilman eri toimenpidettä1 ja 10 päivänä huhtikuuta 2003 antamassaan suosituksessa neuvostolle Europolin tulevasta kehittämisestä2, että Europol otettaisiin osaksi yhteisön oikeusjärjestelmää. ______ 1 EUVL C 187 E, 7.8.2003, s. 144. 2 EUVL C 64 E, 12.3.2004, s. 588. Tarkistus 6 Johdanto-osan 5 kappale (5)  Europolin perustaminen Euroopan yhteisöjen talousarviosta rahoitettavana Euroopan unionin virastona vahvistaisi Euroopan parlamentin roolia Europolin valvojana, koska Euroopan parlamentti osallistuu talousarvion hyväksymiseen. (5)  Europolin perustaminen Euroopan unionin talousarviosta rahoitettavana Euroopan unionin virastona vahvistaisi Europolin demokraattista valvontaa ja Euroopan parlamentin mahdollisuuksia valvoa budjettivallan käyttäjänä myös viraston henkilöstötaulukkoa ja vastuuvapausmenettelyä. Tarkistus 7 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a)  Europolin perustaminen edellyttää toimielinten välistä sopimusta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä, jotta nykyisten ja tulevien virastojen rakenteet vastaavat selkeyden, avoimuuden ja oikeusvarmuuden vaatimuksia. Tarkistus 8 Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)) (8 a)  Europolin operatiivisen toimivallan laajentamisen johdosta sen demokraattiseen vastuuseen on tehtävä tiettyjä parannuksia. Tarkistus 9 Johdanto-osan 13 kappale (13)  Tarvittaisiin tietosuojasta vastaava henkilö, jonka tehtävänä on varmistaa itsenäisesti, että tietoja, asetuksen N:o 45/2001 24 artiklan mukaisesti suojatut Europolin henkilöstöä koskevat tiedot mukaan luettuina, käsitellään lainmukaisesti ja tämän päätöksen tietosuojasäännöksiä noudattaen. (13)  Tarvittaisiin tietosuojasta vastaava henkilö, jonka tehtävänä on varmistaa itsenäisesti, että tietoja, asetuksen (EY) N:o 45/2001 24 artiklan mukaisesti suojatut Europolin henkilöstöä koskevat tiedot mukaan luettuina, käsitellään lainmukaisesti ja tämän päätöksen tietosuojasäännöksiä noudattaen. Tietosuojasta vastaavan henkilön olisi tehtäviään hoitaessaan oltava yhteistyössä yhteisön oikeuden mukaisesti nimettyjen tietosuojasta vastaavien henkilöiden kanssa. Tarkistus 10 Johdanto-osan 14 kappale (14)  Käytössä oleviin tietojenkäsittelyjärjestelmiin sovellettavia säännöksiä olisi yksinkertaistettava, ja Europolin mahdollisuuksia luoda ja hallinnoida muita tietoteknisiä välineitä olisi lisättävä. Tällaisten tietoteknisten välineiden luomisessa ja ylläpidossa olisi noudatettava yleisiä tietosuojaperiaatteita sekä neuvoston vahvistamia yksityiskohtaisia sääntöjä. (14)  Käytössä oleviin tietojenkäsittelyjärjestelmiin sovellettavia säännöksiä olisi yksinkertaistettava, ja Europolille olisi annettava mahdollisuus luoda ja hallinnoida muita tietoteknisiä välineitä. Tällaisten tietoteknisten välineiden luomisessa ja ylläpidossa olisi noudatettava yhteisön lainsäädännössä ja yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa nro 108 vahvistettuja yleisiä tietosuojaperiaatteita sekä yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka neuvosto on vahvistanut Euroopan parlamenttia kuultuaan. Tarkistus 11 Johdanto-osan 19 kappale (19)  Europolin mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä kolmansien valtioiden tai elinten kanssa olisi järkeistettävä, jotta varmistetaan yhtäpitävyys Euroopan unionin yleisen toimintalinjan kanssa, ja tällaisen yhteistyön toteuttamistavoista olisi annettava uusia säännöksiä. (19)  Europolin mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä kolmansien valtioiden tai elinten kanssa olisi järkeistettävä, jotta varmistetaan yhtäpitävyys Euroopan unionin yleisen toimintalinjan kanssa sekä se, että yhteisön ulkopuoliset valtiot ja elimet huolehtivat henkilötietojen suojan riittävästä tasosta sellaisten kyseisen yhteistyön toteuttamistapoja koskevien uusien säännösten mukaisesti, jotka neuvosto antaa parlamenttia kuultuaan. Tarkistus 12 1 artiklan 1 kohta 1.  Tällä päätöksellä perustetaan unionin virastoksi Euroopan poliisivirasto, jäljempänä 'Europol'. Sen toimipaikka on Haagissa, Alankomaissa. 1.  Tällä päätöksellä perustetaan unionin virastoksi Euroopan poliisivirasto, jäljempänä 'Europol'. Virasto perustetaan varainhoitoasetuksen 185 artiklan ja toimielinten sopimuksen (IIA-sopimus) 47 kohdan mukaisesti. Sen toimipaikka on Haagissa, Alankomaissa. Tarkistus 13 5 artiklan 1 kohdan a alakohta a) kerätä, säilyttää, käsitellä, analysoida ja vaihtaa erityisesti jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden viranomaisten tai muiden julkisten tai yksityisten elinten välittämiä tiedustelu- ja muita tietoja, a) kerätä, säilyttää, käsitellä, analysoida ja vaihtaa erityisesti jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden viranomaisten tai muiden julkisten tai yksityisten elinten välittämiä tiedustelu- ja muita tietoja; kun tiedot ovat peräisin yksityisiltä tahoilta, ne kerätään ja käsitellään säännösten mukaisesti ennen Europolille toimittamista noudattaen yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY1 täytäntöönpanemiseksi annettua kansallista lainsäädäntöä; Europolin pääsy näihin tietoihin sallitaan vain tapauskohtaisesti, tiettyä tarkoitusta varten ja jäsenvaltioiden oikeudellisessa valvonnassa; Europol vahvistaa lisätakeet kuultuaan Euroopan tietosuojavaltuutettua ja yhteistä valvontaviranomaista, ______ 1 EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1). Tarkistus 14 6 artiklan 2 kohta 2.  Jos on perustettu yhteinen tutkintaryhmä tutkimaan euron väärentämistapauksia, Europolin työntekijä voidaan nimittää johtamaan tutkimuksia ryhmän johtajan välittömässä alaisuudessa. Jos tällä tavoin nimitetyn Europolin työntekijän ja tutkintaryhmän johtajan välillä on erimielisyyttä, noudatetaan ryhmän johtajan kantaa. 2.  Jos on perustettu yhteinen tutkintaryhmä tutkimaan euron väärentämistapauksia tai suorittamaan 5 artiklan 2 kohdassa mainittuja tehtäviä, Europolin työntekijä voidaan nimittää johtamaan tutkimuksia ryhmän johtajan välittömässä alaisuudessa. Jos tällä tavoin nimitetyn Europolin työntekijän ja tutkintaryhmän johtajan välillä on erimielisyyttä, noudatetaan ryhmän johtajan kantaa. Tarkistus 15 8 artiklan 2 kohta 2.  Kansallinen yksikkö on Europolin ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteyselin. Jäsenvaltio voi kuitenkin sallia suorat yhteydet nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin välillä, siten että noudatetaan kyseessä olevan jäsenvaltion määrittelemiä ehtoja, joihin saattaa kuulua se, että ensin on otettava yhteyttä kansalliseen yksikköön. 2.  Kansallinen yksikkö on ainoa Europolin ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteyselin. Jäsenvaltio voi kuitenkin sallia suorat yhteydet nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin välillä, siten että noudatetaan kyseessä olevan jäsenvaltion määrittelemiä ehtoja, joihin kuuluu muun muassa se, että ensin on otettava yhteyttä kansalliseen yksikköön. Kansallinen yksikkö saa samalla Europolilta kaikki tiedot, joita Europolin ja kansallisten viranomaisten välisissä suorissa yhteyksissä on vaihdettu. Kansallisen yksikön ja toimivaltaisten viranomaisten välistä suhdetta ohjaa kansallinen lainsäädäntö ja erityisesti jäsenvaltioiden valtiosääntöjen asiaa koskevat vaatimukset. Tarkistus 16 9 artiklan 2 kohdan 2 alakohta Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettu kahdenvälinen tietojenvaihto voi, jos kansallinen lainsäädäntö sallii, koskea myös sellaisia rikoksia, jotka eivät kuulu Europolin toimivaltaan. Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettu kahdenvälinen tietojenvaihto voi, jos kansallinen lainsäädäntö sallii, koskea myös sellaisia rikoksia, jotka eivät kuulu Europolin toimivaltaan. Tässä tapauksessa Europol ei ole vastuussa vaihdettujen tietojen sisällöstä. Tarkistus 17 10 artiklan 2 kohta 2.  Europol voi käsitellä tietoja sen selvittämiseksi, onko kyseisillä tiedoilla merkitystä sen tehtävien hoitamiselle ja voidaanko ne tallentaa johonkin sen tietojärjestelmistä. 2.  Europol voi käsitellä tietoja sen selvittämiseksi, onko kyseisillä tiedoilla merkitystä sen tehtävien hoitamiselle ja voidaanko ne tallentaa johonkin sen tietojärjestelmistä. Tässä tapauksessa tietoja käsitellään ainoastaan niiden merkityksellisyyden selvittämiseksi. Tarkistus 18 10 artiklan 3 kohta 3.  Kun Europol suunnittelee muun henkilötietojen käsittelyjärjestelmän perustamista kuin 11 artiklassa tarkoitettu Europolin tietojärjestelmä tai 14 artiklassa tarkoitetut analyysitietokannat, neuvosto päättää määräenemmistöllä Euroopan parlamenttia kuultuaan edellytyksistä, joilla Europol voi tehdä sen. Nämä edellytykset koskevat erityisesti oikeutta tutustua tietoihin ja käyttää niitä sekä tietojen säilyttämiseen ja poistamiseen sovellettavia määräaikoja, ja niissä on otettava huomioon 26 artiklassa tarkoitetut periaatteet. 3.  Kun Europol suunnittelee muun henkilötietojen käsittelyjärjestelmän perustamista kuin 11 artiklassa tarkoitettu Europolin tietojärjestelmä tai 14 artiklassa tarkoitetut analyysitietokannat, neuvosto päättää määräenemmistöllä Euroopan parlamenttia kuultuaan edellytyksistä, joilla Europol voi tehdä sen. Nämä edellytykset koskevat erityisesti oikeutta tutustua tietoihin ja käyttää niitä sekä tietojen säilyttämiseen ja poistamiseen sovellettavia määräaikoja, ja niissä on otettava huomioon 26 artiklassa tarkoitetut periaatteet. Neuvoston on kuultava ennen tällaisen päätöksen tekemistä Europolin yhteistä valvontaviranomaista ja Euroopan tietosuojavaltuutettua. Tarkistus 19 10 artiklan 5 kohta 5.  Europol pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että sen tietojenkäsittelyjärjestelmät ovat yhteentoimivat jäsenvaltioiden tietojärjestelmien kanssa ja erityisesti sellaisten yhteisöön ja unioniin liittyvien elinten käytössä olevien tietojärjestelmien kanssa, joihin Europol voi luoda yhteistyösuhteet 22 artiklan mukaisesti, noudattamalla parhaita käytäntöjä ja avoimia standardeja. 5.  Europol pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että sen tietojenkäsittelyjärjestelmät ovat yhteentoimivat jäsenvaltioiden tietojärjestelmien kanssa ja erityisesti sellaisten yhteisöön ja unioniin liittyvien elinten käytössä olevien tietojärjestelmien kanssa, joihin Europol voi luoda yhteistyösuhteet 22 artiklan mukaisesti, noudattamalla parhaita käytäntöjä ja avoimia standardeja. Yhteenliittäminen edellyttää päätöstä, jonka neuvosto tekee kuultuaan Europolin tietosuojavastaavaa ja yhteistä valvontaviranomaista ja jossa vahvistetaan säännöt ja edellytykset erityisesti yhteenliittämisen toteuttamistarpeen ja henkilötietojen käyttötarkoituksen osalta. Tarkistus 20 11 artiklan 1 kohta 1.  Europol ylläpitää Europolin tietojärjestelmää. Europolin tietojärjestelmään on suora pääsy kansallisilla yksiköillä, yhteyshenkilöillä, Europolin johtajalla ja apulaisjohtajilla sekä asianmukaisesti valtuutetuilla Europolin työntekijöillä. 1.  Europol ylläpitää Europolin tietojärjestelmää. Europolin tietojärjestelmään on suora pääsy kansallisilla yksiköillä, yhteyshenkilöillä, Europolin johtajalla ja apulaisjohtajilla sekä asianmukaisesti valtuutetuilla Europolin työntekijöillä. Kansallisten yksikköjen suora pääsy 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevaan tietojärjestelmään rajoitetaan koskemaan ainoastaan 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja henkilöllisyyteen liittyviä tietoja. Kansallisilla yksiköillä on pyynnöstä oikeus saada tiedot kokonaisuudessaan käyttöönsä yhteyshenkilön välityksellä, jos tämä on tarpeen tiettyä tutkintaa varten. Tarkistus 21 12 artiklan 1 kohdan b alakohta b) henkilöitä, joiden osalta on kansallisen lainsäädännön nojalla vakavaa aihetta epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia. b) henkilöitä, joiden osalta on tiettyjen tosiseikkojen tai kansallisen lainsäädännön nojalla vakavaa aihetta epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia. Tarkistus 22 12 artiklan 4 a kohta (uusi) 4 a.  Rotua tai etnistä syntyperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta, puolueeseen tai ammattijärjestöön kuulumista, sukupuolista suuntautumista tai terveyttä koskevien tietojen käsittely ei ole sallittua, paitsi jos se on tietyssä erityistapauksessa täysin välttämätöntä ja oikein suhteutettua ja siitä annetaan erityistakeet. Tarkistus 23 19 artiklan 1 kohta 1.  Ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saavat välittää tai käyttää Europolin tietokannoista haettuja henkilötietoja Europolin toimivaltaan kuuluvan rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä muiden vakavien rikollisuuden muotojen torjuntaa varten. Europol saa käyttää näitä tietoja ainoastaan tehtäviään suorittaessaan. 1.  Ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saavat välittää tai käyttää Europolin tietokannoista haettuja henkilötietoja yksinomaan niihin tarkoituksiin, joita varten tiedot on kerätty, tai näiden tarkoitusten kanssa yhteensopiviin tarkoituksiin Europolin toimivaltaan kuuluvan rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä muiden vakavien rikollisuuden muotojen torjumiseksi. Europol saa käyttää näitä tietoja ainoastaan tehtäviään suorittaessaan. Tarkistus 24 20 artiklan 1 kohta 1.  Europol saa säilyttää tietokannassa olevia tietoja ainoastaan tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavan ajan. Tietojen säilyttämisen jatkamisen tarpeellisuus tutkitaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden järjestelmään tallentamisesta. Tiedot järjestelmään tallentanut yksikkö hoitaa tietojärjestelmässä säilytettyjen tietojen tarkastamisen ja poistamisen. Europol hoitaa sen muissa tietokannoissa säilytettyjen tietojen tarkastamisen ja poistamisen. Europol ilmoittaa ilman eri toimenpiteitä jäsenvaltioille kolme kuukautta etukäteen niiden järjestelmään tallentamien tietojen säilyttämistä koskevan määräajan päättymisestä. 1.  Europol saa säilyttää tietokannassa olevia tietoja ainoastaan tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavan ajan. Tietojen säilyttämisen jatkamisen tarpeellisuus tutkitaan ja dokumentoidaan vähintään kahden vuoden välein tietojen järjestelmään tallentamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 3 kohdan soveltamista. Tiedot järjestelmään tallentanut yksikkö hoitaa tietojärjestelmässä säilytettyjen tietojen tarkastamisen ja poistamisen. Europol hoitaa sen muissa tietokannoissa säilytettyjen tietojen tarkastamisen ja poistamisen. Europol ilmoittaa ilman eri toimenpiteitä jäsenvaltioille kolme kuukautta etukäteen niiden järjestelmään tallentamien tietojen säilyttämistä koskevan määräajan päättymisestä. Tarkistus 25 21 artikla Jos Europolilla on Euroopan unionin säädösten, muiden kansainvälisten säädösten tai kansallisten säädösten nojalla oikeus tehdä tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen hakuja muista luonteeltaan joko kansallisista tai kansainvälisistä tietojärjestelmistä, se saa tällä tavoin hakea henkilötietoja, jos tämä on sen tehtävien hoitamiseksi tarpeen. Jos kyseisissä unionin säädöksissä tai muissa kansainvälisissä säädöksissä tai kansallisissa säädöksissä on tätä päätöstä tiukempia sääntöjä tietojen hausta ja käytöstä, kyseisissä säädöksissä annettuja sääntöjä sovelletaan siihen, miten Europol saa hakea ja käyttää näitä tietoja. Europol ei saa käyttää tietoja tämän päätöksen vastaisesti. Jos Europolilla on Euroopan unionin säädösten, muiden kansainvälisten säädösten tai kansallisten säädösten nojalla oikeus tehdä tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen hakuja muista joko kansallisista tai kansainvälisistä tietojärjestelmistä, se saa tällä tavoin hakea henkilötietoja, jos ja siinä määrin kuin tämä on tietyssä yksittäistapauksessa sen tehtävien hoitamiseksi tarpeen ja oikeasuhtaista, kuitenkin tietyin ankarin edellytyksin, joista Europol päättää Euroopan tietosuojavaltuutettua ja yhteistä valvontaviranomaista kuultuaan. Jos kyseisissä unionin säädöksissä tai muissa kansainvälisissä säädöksissä tai kansallisissa säädöksissä on tätä päätöstä tiukempia sääntöjä tietojen hausta ja käytöstä, kyseisissä säädöksissä annettuja sääntöjä sovelletaan siihen, miten Europol saa hakea ja käyttää näitä tietoja. Europol ei saa käyttää tietoja tämän päätöksen vastaisesti. Tarkistus 26 22 artiklan 1 kohdan d a alakohta (uusi) d a) neuvoston pääsihteeristön asianmukaiset yksiköt ja Euroopan unionin yhteinen tilannekeskus. Tarkistus 27 22 artiklan 5 a kohta (uusi) 5 a.  Silloin kun yhteisön toimielimet tai laitokset välittävät henkilötietoja, Europolia pidetään asetuksen (EY) N:o 45/2001 7 artiklassa tarkoitettuna yhteisön laitoksena. Tarkistus 28 24 artiklan 1 kohdan johdantokappale 1.  Europol voi välittää säilyttämiään henkilötietoja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kolmansille elimille tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, kun 1.  Europol voi erittäin poikkeuksellisissa yksittäistapauksissa välittää säilyttämiään henkilötietoja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kolmansille elimille tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, kun Tarkistus 58 24 artiklan 2 kohta 2.  Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen Europol voi välittää säilyttämiään henkilötietoja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kolmansille elimille 4 kohdassa säädetyin edellytyksin, jos Europolin johtaja pitää tietojen välittämistä ehdottoman välttämättömänä asianomaisten jäsenvaltioiden olennaisten etujen suojelemiseksi Europolin tavoitteiden puitteissa tai rikokseen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran torjumiseksi. Europolin johtaja arvioi kaikissa tapauksissa kyseisen elimen tietosuojatasoa suhteessa edellä mainittuihin etuihin. 2.  Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen Europol voi tapauskohtaisesti välittää säilyttämiään henkilötietoja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kolmansille elimille 4 kohdassa säädetyin edellytyksin, jos Europolin johtaja pitää tietojen välittämistä ehdottoman välttämättömänä asianomaisten jäsenvaltioiden olennaisten etujen suojelemiseksi Europolin tavoitteiden puitteissa tai rikokseen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran torjumiseksi. Europolin johtaja arvioi kaikissa tapauksissa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittamista kolmannessa valtiossa, johon tietoa siirrettäisiin, tietojen mahdollisia käyttötarkoituksia, kyseisen elimen tietosuojatasoa suhteessa edellä mainittuihin etuihin sekä tietojen vaihdon vastavuoroisuutta ja tiedottaa tämän artiklan täytäntöönpanon yhteydessä tehdyistä päätöksistä säännöllisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä tietosuojavalvonnasta vastaaville elimille. Tarkistus 30 25 artiklan 2 kohta 2.  Hallintoneuvosto vahvistaa täytäntöönpanosäännöt, joita sovelletaan Europolin sekä 22 artiklassa tarkoitettujen, yhteisöön ja unioniin liittyvien elinten ja virastojen välisiin suhteisiin sekä Europolin ja tällaisten elinten ja virastojen väliseen henkilötietojen vaihtoon. Hallintoneuvosto kuulee yhteistä valvontaviranomaista ennen päätöksensä tekemistä. 2.  Hallintoneuvosto vahvistaa täytäntöönpanosäännöt, joita sovelletaan Europolin sekä 22 artiklassa tarkoitettujen, yhteisöön ja unioniin liittyvien elinten ja virastojen välisiin suhteisiin sekä Europolin ja tällaisten elinten ja virastojen väliseen henkilötietojen vaihtoon. Hallintoneuvosto kuulee yhteistä valvontaviranomaista ja Euroopan tietosuojavaltuutettua ennen päätöksensä tekemistä. Tarkistus 31 26 artikla Europol noudattaa rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2007/XX/YOS säädettyjä periaatteita henkilötietojen keräämisessä, käsittelyssä ja käytössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän päätöksen erityissäännösten soveltamista. Europol noudattaa näitä periaatteita sellaisten henkilötietojen, myös muiden kuin automaattisesti käsiteltävien tietojen, keräämisessä, käsittelyssä ja käytössä, jotka se on saanut käyttöönsä tietokannan eli minkä tahansa henkilötietoja sisältävän jäsennetyn kokonaisuuden muodossa. Europol noudattaa rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2007/XX/YOS säädettyjä periaatteita henkilötietojen keräämisessä, käsittelyssä ja käytössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän päätöksen erityissäännösten soveltamista ja tarvetta säilyttää Europol-yleissopimuksen mukaiset takeet. Europol noudattaa näitä periaatteita sellaisten henkilötietojen, myös muiden kuin automaattisesti käsiteltävien tietojen, keräämisessä, käsittelyssä ja käytössä, jotka se on saanut käyttöönsä tietokannan eli minkä tahansa henkilötietoja sisältävän jäsennetyn kokonaisuuden muodossa. Tarkistus 32 27 artiklan 1 kohta 1.  Europol nimittää tietosuojavastaavan, joka kuuluu henkilöstöön. Hän toimii suoraan hallintoneuvoston alaisuudessa. Suorittaessaan tehtäviään hän ei saa ottaa ohjeita keneltäkään. 1.  Europol nimittää riippumattoman tietosuojavastaavan, joka kuuluu henkilöstöön. Hän toimii suoraan hallintoneuvoston alaisuudessa. Suorittaessaan tehtäviään hän ei saa ottaa ohjeita keneltäkään. Tarkistus 33 27 artiklan 5 kohta 5.  Hallintoneuvosto antaa tietosuojavastaavaan sovellettavat tarkemmat säännöt. Nämä tarkemmat säännöt koskevat erityisesti tietosuojavastaavan valintaa ja erottamista, tehtäviä, velvollisuuksia ja toimivaltuuksia. 5.  Hallintoneuvosto antaa tietosuojavastaavaan sovellettavat tarkemmat säännöt. Nämä tarkemmat säännöt koskevat erityisesti tietosuojavastaavan valintaa ja erottamista, tehtäviä, velvollisuuksia ja toimivaltuuksia sekä riippumattomuuden turvaamista. Tarkistus 34 29 artiklan 4 kohta 4.  Oikeus saada henkilötietoja on evättävä, jos se voi 4.  Oikeus saada henkilötietoja on evättävä vain, jos se on tarpeen a) vaarantaa Europolin jonkin toiminnan, a)  Europolin asianmukaisen toiminnan kannalta, b) vaarantaa kansallisen tutkintatoimen, jota Europol avustaa, b) sellaisen kansallisen tutkintatoimen onnistumisen kannalta, jossa Europol avustaa, c) vaarantaa kolmansien osapuolten oikeudet ja vapaudet. c) kolmansien osapuolten oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi. Tarkistus 35 29 artiklan 5 kohta 5.  Europolin on neuvoteltava asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa ennen kuin se päättää tietojen luovuttamisesta. Analyysitietokantoihin tallennettujen tietojen luovuttamisen edellytyksenä on yksimielisyys Europolin ja analyysiin osallistuvien jäsenvaltioiden sekä niiden jäsenvaltioiden välillä, joita tietojen luovuttaminen välittömästi koskee. Jos jäsenvaltio vastustaa henkilötietojen luovuttamista, sen on ilmoitettava kieltäytymisestään ja sen perusteista Europolille. 5.  Yleisenä periaatteena on, että tietoihin tutustumisoikeutta ei voida evätä. Säännöstä voidaan poiketa vain, jos se on jonkin toisen perusoikeuden suojelun kannalta välttämätöntä. Europolin on neuvoteltava asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa ennen kuin se päättää tietojen luovuttamisesta. Analyysitietokantoihin tallennettujen tietojen luovuttamisen edellytyksenä on yksimielisyys Europolin ja analyysiin osallistuvien jäsenvaltioiden sekä niiden jäsenvaltioiden välillä, joita tietojen luovuttaminen välittömästi koskee. Jos jäsenvaltio vastustaa henkilötietojen luovuttamista, sen on ilmoitettava kieltäytymisestään ja sen perusteista Europolille. Tarkistus 36 29 artiklan 6 kappale 6.  Jos yksi tai useampi jäsenvaltio tai Europol vastustaa henkilötietojen luovuttamista sille henkilölle, jota tiedot koskevat, Europol ilmoittaa asianomaiselle, että se on suorittanut tarkastuksen, ilmaisematta sellaista, mikä voisi paljastaa, käsitteleekö Europol asianomaista koskevia henkilötietoja. 6.  Jos yksi tai useampi jäsenvaltio tai Europol vastustaa henkilötietojen luovuttamista sille henkilölle, jota tiedot koskevat, Europol ilmoittaa asianomaiselle, että se on suorittanut tarkastuksen, ilmaisematta sellaista, mikä voisi paljastaa, käsitteleekö Europol asianomaista koskevia henkilötietoja. Kansallisen valvontaviranomaisen on ilmoitettava syyt, miksi tietoja ei luovuteta, tavalla, joka mahdollistaa poikkeuksen soveltamisen tehokkaan valvonnan henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla 17 päivänä syyskuuta 1987 annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen R(87)15 mukaisesti. Tarkistus 38 36 artiklan 9 kohdan 1 alakohta 9.  Hallintoneuvosto hyväksyy vuosittain 9.  Hallintoneuvosto hyväksyy vuosittain neuvoston hyväksynnän saatuaan a) ennakkoarvion tuloista ja menoista sekä komissiolle toimitettavan alustavan talousarvioesityksen ja sen mukana henkilöstötaulukon, sekä lopullisen talousarvion, a) komissiolle toimitettavan ennakkoarvion tuloista ja menoista ja sen mukana esityksen henkilöstötaulukoksi, a a)  Europolin talousarvion sekä henkilöstötaulukon budjettivallan käyttäjän annettua siihen luvan, b) komission annettua lausuntonsa Europolin toimintasuunnitelman, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden toimintatarpeet ja niiden vaikutus Europolin talousarvioon ja henkilöstöön, b) komission annettua lausuntonsa Europolin toimintasuunnitelman, jossa otetaan niin hyvin kuin mahdollista huomioon jäsenvaltioiden toimintatarpeet käytettävissä olevien taloudellisten voimavarojen ja henkilöstövoimavarojen mukaisesti, c) kulunutta vuotta koskevan yleiskertomuksen Europolin toiminnasta. c) kulunutta vuotta koskevan yleiskertomuksen Europolin toiminnasta, jossa muun muassa verrataan saavutettuja tuloksia vuotuisen työohjelman tavoitteisiin. Tarkistus 39 36 artiklan 9 kohdan 2 kohta Nämä asiakirjat toimitetaan neuvostolle hyväksyttäviksi. Neuvosto toimittaa ne tiedoksi myös Euroopan parlamentille. Nämä asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille, joka voi halutessaan käsitellä niitä, tarvittaessa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Tarkistus 59 37 artiklan, 1, 2 ja 3 kohta 1.  Neuvosto nimittää Europolin johtajan määräenemmistöllä hallintoneuvoston esittämästä, vähintään kolme ehdokasta sisältävästä luettelosta, neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. 1.  Hallintoneuvosto nimittää Europolin johtajan yhteistyömenettelyä (yhteistoiminta) noudattaen. Europolin johtaja nimitetään tämän henkilökohtaisten ansioiden, Europolin toimivallan piiriin kuuluvalta alalta saadun kokemuksen sekä hallinnollisten valmiuksien ja johtamistaitojen perusteella. Tässä sovelletaan seuraavanlaista yhteistyömenettelyä: a)  Euroopan komissio järjestää haun, valitsee hakijat avoimen valintamenettelyn mukaisesti ja laatii näistä luettelon, minkä jälkeen hakijoita pyydetään ennen nimittämistä saapumaan Euroopan parlamentin ja neuvoston kuultaviksi ja vastaamaan kysymyksiin, b)  Euroopan parlamenttia ja neuvostoa voidaan tämän jälkeen pyytää antamaan lausuntonsa ja asettamaan hakijat haluamaansa paremmuusjärjestykseen, c) hallintoneuvosto nimittää johtajan nämä lausunnot huomioon ottaen. Johtajan toimikausi on neljä vuotta. 2.  Johtajalla on apunaan apulaisjohtajia, jotka nimitetään 1 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Johtaja määrää tarkemmin heidän tehtävistään. 2.  Johtajalla on apunaan apulaisjohtajia, jotka nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Johtaja määrää tarkemmin heidän tehtävistään. 3.  Hallintoneuvosto vahvistaa johtajan ja apulaisjohtajien valintaa koskevat säännöt. Säännöt tulevat voimaan, kun neuvosto on hyväksynyt ne määräenemmistöllä. 3.  Hallintoneuvosto vahvistaa apulaisjohtajien valintaa koskevat säännöt. Säännöt tulevat voimaan, kun neuvosto on hyväksynyt ne määräenemmistöllä. Tarkistus 41 37 artiklan 4 kohdan g a kohta (uusi) g a) tehokkaiden seuranta- ja arviointimenettelyiden täytäntöönpanosta Europolin tavoitteiden toteutumisen valvomiseksi, Tarkistus 42 38 artiklan 5 a kohta (uusi) 5 a.  Asetusta (EY) N:o 45/2001 sovelletaan Europolin henkilöstön suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn. Tarkistus 43 41 artiklan 1 kohta 1.  Europolin tulot koostuvat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (komission pääluokka) 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen otettavasta yhteisön avustuksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muunlaisia tuloja. 1.  Europolin tulot koostuvat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (komission pääluokka) 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen otettavasta yhteisön avustuksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muunlaisia tuloja. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti Europolin rahoittaminen edellyttää budjettivallan käyttäjän sopimusta. Tarkistus 44 41 artiklan 3 kohta 3.  Johtaja laatii ennakkoarvion Europolin seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista ja toimittaa hallintoneuvostolle tämän ennakkoarvion sekä alustavan henkilöstötaulukon. Henkilöstötaulukossa esitetään luonteeltaan pysyvät tai tilapäiset toimet sekä lähetetyt kansalliset asiantuntijat, ja siinä täsmennetään Europolin palveluksessa kyseisenä varainhoitovuonna olevan henkilöstön lukumäärä, palkkaluokat ja ura-alueet. 3.  Johtaja laatii ennakkoarvion Europolin seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista ja toimittaa hallintoneuvostolle tämän ennakkoarvion sekä esityksen henkilöstötaulukoksi. Esityksessä henkilöstötaulukoksi esitetään luonteeltaan pysyvät tai tilapäiset toimet sekä lähetetyt kansalliset asiantuntijat, ja siinä täsmennetään Europolin palveluksessa kyseisenä varainhoitovuonna olevan henkilöstön lukumäärä, palkkaluokat ja ura-alueet. Tarkistus 45 41 artiklan 6 kohta 6.  Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhteisesti 'budjettivallan käyttäjä'. 6.  Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille, joka voi tarvittaessa käsitellä sitä toimivaltansa mukaisesti, ja neuvostolle, jäljempänä yhteisesti 'budjettivallan käyttäjä'. Tarkistus 46 42 artiklan 8 a kohta (uusi) 8 a.  Johtaja toimittaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi tarvittavat tiedot varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tarkistus 47 42 artiklan 9 kohta 9.  Ennen varainhoitovuoden n+2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta. 9.  Ennen varainhoitovuoden n+2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta ottaen huomioon neuvoston määräenemmistöllä antaman suosituksen. Tarkistus 48 43 artikla Hallintoneuvosto vahvistaa Europolin varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Ne eivät saa poiketa 23 päivänä joulukuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002, ellei Europolin toiminta edellytä tätä. Asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 poikkeavien sääntöjen hyväksyminen edellyttää komission ennalta antamaa suostumusta. Tällaisista poikkeavista säännöistä ilmoitetaan budjettivallan käyttäjälle. Hallintoneuvosto vahvistaa Europolin varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Ne eivät saa poiketa 19 päivänä marraskuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002, ellei Europolin toiminta nimenomaisesti edellytä tätä. Asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 poikkeavien sääntöjen hyväksyminen edellyttää komission ennalta antamaa suostumusta. Tällaisista poikkeavista säännöistä ilmoitetaan budjettivallan käyttäjälle. Tarkistus 49 44 artiklan 1 kohta Johtaja perustaa seurantajärjestelmän, jonka avulla kerätään indikaattoreita Europolin puitteissa tehdyn työn tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Johtaja perustaa seurantajärjestelmän, jonka avulla kerätään indikaattoreita Europolin puitteissa tehdyn työn tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Johtaja antaa hallintoneuvostolle vuosittain kertomuksen seurannan tuloksista. Tarkistus 50 44 artiklan 4 a kohta (uusi) Europolin hallintoneuvoston puheenjohtaja tai Europolin johtaja esittelevät tulevaa vuotta koskevat Europolin prioriteetit sekavaliokunnalle, joka koostuu Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien jäsenistä, jotta voidaan taata demokraattinen keskustelu kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa ja Europolin toiminnan parempi valvonta. Tarkistus 51 45 artikla Kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen soveltamisesta hallintoneuvosto hyväksyy johtajan esityksestä säännöt, jotka koskevat oikeutta tutustua Europolin asiakirjoihin. Säännöissä on otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 vahvistetut periaatteet ja rajoitukset. Kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen soveltamisesta hallintoneuvosto hyväksyy johtajan esityksestä ja Euroopan parlamenttia kuultuaan säännöt, jotka koskevat oikeutta tutustua Europolin asiakirjoihin. Säännöissä on otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 vahvistetut periaatteet ja rajoitukset. Tarkistus 52 47 artikla Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja johtaja voivat osallistua Euroopan parlamentin kokouksiin keskustellakseen Europoliin liittyvistä yleisistä kysymyksistä. Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja johtaja osallistuvat pyynnöstä Euroopan parlamentin kokouksiin keskustellakseen kaikista Europoliin liittyvistä kysymyksistä. Tarkistus 53 56 artiklan 1 kohta 1.  Edellä olevasta 38 artiklasta poiketen kaikki Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin ennen tämän päätöksen voimaantuloa tekemät työsopimukset pysyvät voimassa. 1.  Edellä olevasta 38 artiklasta poiketen kaikki Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin ennen tämän päätöksen voimaantuloa tekemät työsopimukset pysyvät voimassa. Tästä poikkeuksesta mahdollisesti aiheutuvat ylimääräiset henkilöstökustannukset otetaan huomioon pyrittäessä sopimukseen Europolin rahoituksesta IIA-sopimuksen 47 kohdan mukaisesti. Tarkistus 54 56 artiklan 2 kohta 2.  Kaikille Europolin työntekijöille, joilla on 1 kohdassa tarkoitettu työsopimus, tarjotaan mahdollisuus tehdä asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 2 artiklan a alakohdassa vahvistettujen muihin työntekijöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukainen työsopimus jossakin henkilöstötaulukossa esitetyistä palkkaluokista. Tätä varten viranomainen, jolla on toimivalta tehdä työsopimuksia, järjestää kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen soveltamispäivästä sisäisen valintamenettelyn, joka rajoitetaan koskemaan Europolin palveluksessa ennen tämän päätöksen soveltamispäivää ollutta henkilöstöä ja jonka tarkoituksena on tarkistaa palvelukseen otettavien pätevyys, tehokkuus ja luotettavuus. Menettelyn perusteella valituille ehdokkaille tarjotaan asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 2 artiklan a alakohdassa vahvistettujen muihin työntekijöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaista työsopimusta. 2.  Kaikille Europolin työntekijöille, joilla on 1 kohdassa tarkoitettu työsopimus, tarjotaan mahdollisuus tehdä asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 2 artiklan a alakohdassa vahvistettujen muihin työntekijöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukainen työsopimus jossakin henkilöstötaulukossa esitetyistä palkkaluokista. Tätä varten viranomainen, jolla on toimivalta tehdä työsopimuksia, järjestää Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimistoa kuultuaan kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen soveltamispäivästä sisäisen valintamenettelyn, joka rajoitetaan koskemaan Europolin palveluksessa ennen tämän päätöksen soveltamispäivää ollutta henkilöstöä ja jonka tarkoituksena on tarkistaa palvelukseen otettavien pätevyys, tehokkuus ja luotettavuus. Komissio valvoo valintamenettelyä. Valintamenettelyn tulokset julkistetaan. Menettelyn perusteella valituille ehdokkaille tarjotaan asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 2 artiklan a alakohdassa vahvistettujen muihin työntekijöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaista työsopimusta. Budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin alustavan talousarvioesityksen mukana toimitetussa esityksessä henkilöstötaulukoksi ilmoitetaan selvästi toimet, jotka täytetään Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti palvelukseen otettavalla henkilöstöllä, ja toimet, jotka täytetään Europolin henkilöstösääntöjen mukaisesti palvelukseen otettavalla henkilöstöllä. Tarkistus 55 57 artiklan 3 kohdan 2 a alakohta (uusi) Tässä päätöksessä vahvistettua yhteisön avustusta Europolille ei saa missään olosuhteissa käyttää menoihin, jotka liittyvät Europolin Europol-yleissopimuksen mukaisesti ennen tämän päätöksen voimaantuloa tekemiin sitoumuksiin. Tarkistus 62 62 artikla 2 a kohta (uusi) 2 a.  Tätä päätöstä tarkastellaan uudelleen kuuden kuukauden kuluessa Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivästä.

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2008 Etelä-Kaukasiaa koskevasta tehokkaammasta EU:n politiikasta: lupauksista tekoihin (2007/2076(INI))

P6_TA(2008)0016 A6-0516/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Etelä-Kaukasiasta ja erityisesti 26. helmikuuta 2004 hyväksymänsä päätöslauselman suosituksensa neuvostolle Euroopan unionin Etelä-Kaukasuksen-politiikasta(1),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Mustanmeren synergia – uusi alueellinen yhteistyöaloite" (KOM(2007)0160),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (KOM(2006)0726),

–   ottaa huomioon Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian kanssa hyväksytyt Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) toimintasuunnitelmat,

–   ottaa huomioon Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI), joka liittyy läheisesti yhteisesti hyväksyttyjen toimintasuunnitelmien toteuttamiseen ja joka korvaa tähän saakka TACIS- ja MEDA-ohjelmien yhteydessä toimitetun teknisen tuen,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Energiapolitiikka Euroopalle" (KOM(2007)0001),

–   ottaa huomioon 3. syyskuuta 2007 pidetyn komission kokouksen Euroopan naapuruuspolitiikasta,

–   ottaa huomioon 15. marraskuuta 2007 hyväksymänsä päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta(2),

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen suosituksen 1771 (2006) ja päätöslauselman 1525 (2006) vakaussopimuksen luomisesta Etelä-Kaukasiaa varten,

–   ottaa huomioon 26. syyskuuta 2007 hyväksymänsä päätöslauselman EU:n yhteisestä energiapolitiikasta(3),

–   ottaa huomioon 17. tammikuuta 2008 hyväksymänsä päätöslauselman uudesta poliittisesta lähestymistavasta Mustanmeren alueeseen(4),

–   ottaa huomioon 14. ja 15. joulukuuta 2006 ja 21. ja 22. kesäkuuta 2007 kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen päätelmät sekä puheenjohtajavaltio Saksan 15. kesäkuuta 2007 antaman tilannekatsauksen "Euroopan naapuruuspolitiikan lujittaminen",

–   ottaa huomioon 19. ja 20. marraskuuta 2007 pidetyn neuvoston kokouksen päätelmät turvallisuudesta ja kehityksestä sekä EU:n sitoumuksen panna täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 (2000) "Naiset, rauha ja turvallisuus",

–   ottaa huomioon Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian kanssa tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset,

–   ottaa huomioon 30. tammikuuta 2007 pidetyn EU:n ja Armenian parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan yhdeksännen kokouksen loppulausuman ja suositukset,

–   ottaa huomioon 12. syyskuuta 2007 pidetyn EU:n ja Azerbaidžanin parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan kahdeksannen kokouksen loppulausuman ja suositukset,

–   ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2007 pidetyn EU:n ja Georgian parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan yhdeksännen kokouksen loppulausuman ja suositukset,

–   ottaa huomioon Armenian ja Azerbaidžanin äskettäiset parlamenttivaalit sekä Etyjin/ODIHR:n seurantaraportit,

–   ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 15. lokakuuta 2007 hyväksymän päätöslauselman 1781 Georgian ja Abhasian välisestä konfliktista ja YK:n tarkkailijaryhmän toiminnan jatkamisesta Georgiassa,

–   ottaa huomioon neuvoston julkilausuman 14818/07 Georgian tämänhetkisestä tilanteesta ja julkilausuman 14809/07 Einulla Fatullajevin tuomitsemisesta Azerbaidžanissa,

–   ottaa huomioon Bakun aloitteen yhteistyön kehittämisestä energian alalla ja Brysselissä 7. marraskuuta 2006 allekirjoitetun EU:n ja Azerbaidžanin yhteisymmärryspöytäkirjan strategisesta yhteistyöstä energian alalla,

–   ottaa huomioon EU:n sitoumuksen edistää YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista ja kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen(5),

–   ottaa huomioon 12. joulukuuta 2003 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa hyväksytyn Euroopan unionin turvallisuusstrategian "Turvallinen Eurooppa paremmassa maailmassa",

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen seurantaraportit,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A6-0516/2007),

A.   ottaa huomioon, että EU ilmaisi 26. helmikuuta 2001 pidetyssä yleisten asioiden neuvoston kokouksessa halunsa toimia aktiivisemmassa poliittisessa roolissa Etelä-Kaukasian alueella, etsiä keinoja, joilla tuetaan alueen konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen suunnattuja toimia, ja osallistua konfliktin jälkeiseen kunnostamiseen,

B.   katsoo, että Baku-Tbilisi-Kars-rautatien käyttöönotto avaa uuden yhteyden Etelä-Kaukasian, Turkin ja Länsi-Euroopan välille mutta lisää samalla Armenian eristäytyneisyyttä ollen näin ristiriidassa ENP:n tavoitteiden kanssa; katsoo kuitenkin, että liikennealan korkean tason ryhmän suositukset pannaan täytäntöön ja että liikenneväylä Eurooppa-Kaukasus-Aasia (TRACECA) on jatkossakin tärkein rajatylittävä Kaukasian väylä, joka yhdistää kaikkia alueen maita,

C.   katsoo, että Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) laajentaminen Armeniaan, Azerbaidžaniin ja Georgiaan on merkittävä askel eteenpäin unionin sitoutumisessa alueeseen ja tarjoaa kyseisille maille mahdollisuuden läheisempään yhteistyöhön unionin kanssa; katsoo, että tarvitaan lisää kannusteita Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian uudistusten motivoimiseksi,

D.   ottaa huomioon, että ENP perustuu yhteisiin arvoihin ja poliittisten, taloudellisten ja institutionaalisten uudistusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja sen tavoitteena ovat ystävällismieliset naapurimaat, joissa vallitsee toimivaan markkinatalouteen ja oikeusvaltioon perustuva vakaa demokratia,

E.   katsoo, että ENP:tä on kehitettävä, jotta saavutettaisiin parempi ja tehokkaampi aluetta koskeva EU:n politiikka ja jotta EU:lle annettaisiin asema turvallisuus- ja vakaustoimijana, jona se voisi olla; katsoo, että EU:n on tärkeää selkeyttää profiiliaan ja lisätä läsnäoloaan alueella,

F.   katsoo, että Etelä-Kaukasian maiden liittäminen Euroopan naapuruuspolitiikkaan tuo mukanaan entistä enemmän vastuuta ja sitoumuksia myös kyseisille maille; katsoo, että hyvät naapuruussuhteet ja alueellinen yhteistyö ovat Euroopan naapuruuspolitiikan perustekijöitä,

G.   katsoo, että Armenian ja Azerbaidžanin välisen Vuoristo-Karabahin konfliktin, joka vaikeuttaa kyseisten maiden suhteita, ja Georgian sisäisen konfliktin Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa rauhanomainen ratkaiseminen on tärkeää EU:n naapuruuden vakaudelle sekä Etelä-Kaukasian alueen taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehittymiselle,

H.   katsoo, että neuvostoajan jälkeisten ratkaisemattomien konfliktien kansainvälistämisellä on oltava keskeinen asema EU:n ja Venäjän suhteissa, jotta yhteisten naapurimaiden ongelmia voidaan käsitellä entistä tehokkaammin,

I.   katsoo, että alueen merkitys EU:n myönteiselle osallistumiselle ei ole kytköksissä ainoastaan sen maantieteelliseen sijaintiin Keski-Aasiasta Eurooppaan toimitettavan energian siirtoalueena, vaan se perustuu myös vastavuoroiseen ja kaikkien asianomaisten yhteiseen etuun alueen kehittämisessä pitäen silmällä demokratian, hyvinvoinnin ja oikeusvaltion tehostamista ja siten luoden elinkelpoiset puitteet alueelliselle ja alueiden väliselle kehitykselle ja yhteistyölle Etelä-Kaukasian alueella,

J.   katsoo, että alueesta on tullut monien suurien geopoliittisten toimijoiden strategisten etujen kilpailukenttä; katsoo, että yksittäiset kumppanuuteen liittyvät toimintasuunnitelmat, joita kullakin kolmella maalla on NATOn kanssa, tekevät liittoumasta uuden toimijan alueella,

K.   katsoo, että EU:n, Venäjän ja Yhdysvaltojen vuoropuhelulla ja koordinoinnilla voitaisiin edistää demokratiaa, tehostaa energiahuollon varmuutta ja lujittaa alueellista turvallisuutta Etelä-Kaukasian alueella,

L.   ottaa huomioon, että Georgian ja Armenian taloudellinen kasvu on ollut vahvaa viime vuosina ja että Azerbaidžan kuuluu maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukkoon, sillä sen BKT oli vuonna 2006 34,5 prosenttia pääasiassa maan kaasu- ja öljyvarantojen ansiosta; katsoo, että riippumatta näistä kasvuluvuista näille kolmelle maalle on tyypillistä edelleen hyvin korkea köyhyys- ja työttömyysaste, vähäiset mahdollisuudet saada sosiaalisia peruspalveluja, alhainen tulotaso ja tulojen epätasainen jakautuminen,

M.   ottaa huomioon, että Etelä-Kaukasiassa on käynnissä epävakautta aiheuttava kilpavarustelu, johon liittyy ennennäkemättömän nopea asevarastojen rakentaminen,

Armenia, Azerbaidžan ja Georgia ENP-kehyksessä

1.   pitää tervetulleina Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian sisällyttämistä ENP:hen ja yhteistyöneuvostojen 14. marraskuuta 2006 tekemiä kahdenvälisiä ENP-toimintasuunnitelmia ja ilmaisee tukensa käynnissä oleville toimintasuunnitelmien toteutuspyrkimyksille, joihin olisi sisällytettävä kaikki prosessin osapuolet;

2.   korostaa, että Etelä-Kaukasian kolmeen maahan sovellettavassa poliittisessa lähestymistavassa ei pitäisi unohtaa näiden kolmen valtion erityisiä ominaisuuksia; tukee sisäänrakennettua eriyttämistä ENP-politiikan soveltamisessa kyseisiin maihin ja korostaa, että EU:n suhteita näiden maiden kanssa on vahvistettava niiden ENP-toimintasuunnitelmien toteutuksessa saavuttamien yksilöllisten ansioiden mukaisesti;

3.   korostaa Armenian, Georgian ja Azerbaidžanin geopoliittista asemaa Venäjän, Iranin ja Turkin läheisyydessä, ja muiden talousmahtien, kuten Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvavaa kiinnostusta kyseistä aluetta kohtaan; katsoo siksi, että on äärimmäisen tärkeää asettaa yhteistyö Etelä-Kaukasian kanssa ehdottomalle etusijalle etenkin energiaan liittyvissä asioissa;

4.   vahvistaa, että EU:n päätavoitteet alueella ovat Etelä-Kaukasian maiden kehittäminen avoimiksi, rauhanomaisiksi, turvallisiksi ja vakaiksi valtioiksi, jotka pystyvät edistämään alueen hyviä naapuruussuhteita ja alueellista vakautta ja jotka ovat valmiita jakamaan eurooppalaiset arvot ja kehittämään institutionaalista ja oikeudellista yhteentoimivuutta keskenään ja EU:n kanssa; kehottaa EU:ta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kehittämään Etelä-Kaukasian aluepolitiikkaa, jota toteutetaan yhdessä alueen maiden kanssa ja täydennetään erillisillä kahdenvälisillä politiikoilla;

5.   painottaa, että ENP suunniteltiin Eurooppaa jakavien raja-aitojen välttämiseksi demokratian, hyvinvoinnin ja turvallisuuden alueen asteittaisen laajentamisen kautta; kehottaa EU:ta ja Etelä-Kaukasian maita hyödyntämään kumppanuustoiminnan, komennuksien ja muiden saatavilla olevien avustusohjelmien kautta uusien jäsenvaltioiden hankkimaa laajaa tietämystä ja kokemusta niiden uudistaessa yhteiskuntiaan ja talouksiaan EU:n yhdentymisprosessissa, erityisesti mitä tulee rajavartijoiden ja tulliviranomaisten vahvistamiseen ja alueellisen yhteistyön kehittämiseen niiden välillä;

6.   korostaa, että ENP:n arviointeja ja rahoitusta on käytettävä yhteiskunnan rakenteiden kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien noudattamisen, oikeusvaltion, demokratian lisäämisen ja alueellisen yhteisyön edistämiseen; vahvistaa, että EU:n on toteutettava edelleen päättäväisiä toimia todellisen alueellisen yhteistyön ja integraation edistämiseksi; kehottaa komissiota tiedottamaan säännöllisesti alueellisen yhteistyöprosessin edistymisestä ja sopeuttamaan politiikkansa ja välineensä sen mukaisesti; odottaa, että EU:n ja kumppanuusmaiden eri osapuolten, etenkin kansalaisyhteiskunnan, välille kehitetään yhä tiiviimpiä yhteyksiä, jotta ENP-prosessista saadaan entistä dynaamisempi ja avoimempi;

7.   panee merkille, että BKT:nsä nopean ja vahvan kasvun vuoksi Azerbaidžanista on tullut avunantaja samaan aikaan kun kansainväliset avunantajat ovat tuntuvasti vähentäneet toimintaansa maassa; ehdottaa, että EU:n olisi keskityttävä taitotiedon ja parhaiden käytäntöjen siirtämiseen kumppanuustoiminnan sekä TAIEX- ja Sigma-ohjelmien yhteydessä (ENPI:n mukaisesti);

8.   ottaa huomioon, että kauppapolitiikka on avainasemassa Etelä-Kaukasian poliittisen vakauden ja taloudellisen kehityksen takaamisessa, joka johtaa köyhyyden vähenemiseen alueella, ja että se on elintärkeää EU:n ja Etelä-Kaukasian välisen yhdentymisen jatkumiselle; korostaa, että kauppapolitiikassa on otettava huomioon sosiaalinen ulottuvuus;

9.   tukee komission aloitetta teettää toteuttavuustutkimus, jossa arvioidaan vapaakauppasopimuksen mahdollisuutta Georgian ja Armenian välillä; uskoo, että tällainen sopimus hyödyttää kaikkia osapuolia; kehottaa tällä välin komissiota ja neuvostoa toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että Armenia, Georgia ja Azerbaidžan hyötyvät mahdollisimman paljon yleisestä tullietuusjärjestelmästä, ja korostaa Azerbaidžanin WTO-jäsenyyden merkitystä kahdenvälisten kauppasuhteiden tehostamisessa; rohkaisee Azerbaidžanin viranomaisia pyrkimään poistamaan WTO:n jäsenyyden esteinä yhä olevat seikat, kuten korkeat tullitariffit, avoimuuden puute ja kauppalainsäädännön täytäntöönpanon epäonnistuminen sekä korruptio ja teollis- ja tekijänoikeuksien toteuttamisen epäonnistuminen, ja kehottaa komissiota tukemaan Azerbaidžania edelleen sen WTO-jäsenyysprosessissa;

10.   panee merkille, että Georgia on ollut valtavan paineen alaisena Venäjän taloussaarrossa, joka määrättiin yli vuosi sitten ja joka sulki georgialaisten tuotteiden perinteiset markkinat ja täten riisti monilta kansalaisilta toimeentulon; korostaa, että vapaakauppasopimuksen ripeä solmiminen Georgian kanssa on tärkeää sekä EU:n ja Georgian suhteiden lujittamiseksi että maan vapauttamiseksi Venäjän saarron seurauksista;

11.   korostaa, että kunkin kolmen maan on jatkettava pyrkimyksiään vähentää köyhyyttä ja noudattaa kestävän kehityksen periaatetta; ehdottaa tehokkaiden politiikkojen noudattamista sosiaalisen kahtiajaon vähentämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että sosiaaliturvajärjestelmiä voidaan käyttää täysipainoisesti; kehottaa komissiota tukemaan kyseisiä kolmea maata niiden kansallisten valmiuksien vahvistamisessa, joilla kehitetään ja toteutetaan köyhyyden vähentämiseen tähtääviä politiikkoja;

12.   katsoo, että ENP tarjoaa erinomaisen kehyksen alueelliselle ja paikalliselle yhteistyölle, jonka tavoitteena on luoda todellinen turvallisuuden, demokratian ja vakauden tila sekä Etelä-Kaukasiassa että Mustanmeren alueella; katsoo kuitenkin, että eriytettyyn kahdenväliseen lähestymistapaan Etelä-Kaukasian kolmen maan suhteen on sisällyttävä yleinen monenvälinen ulottuvuus, joka johtaa alueellisen yhteistyön kehittymiseen; näin ollen

Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio

13.   kiittää sisäisiä poliittisia ja institutionaalisia uudistuksia, joita Armeniassa on toteutettu perustuslakiuudistuksen mukaisesti ja ENP:n toimintasuunnitelman toteuttamisen yhteydessä; kehottaa Armenian viranomaisia jatkamaan samansuuntaisia toimia ja saamaan aikaan edistystä demokraattisten rakenteiden, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien suojelun vahvistamisessa; kehottaa erityisesti pyrkimään edelleen luomaan riippumaton oikeuslaitos sekä edistämään poliisivoimia, virkamieskuntaa ja paikallishallintoa koskevia uudistuksia, torjumaan korruptiota ja luomaan virkeä kansalaisyhteiskunta; panee merkille kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan lausunnon, jonka mukaan parlamenttivaalit toukokuussa 2007 järjestettiin laajalti kansainvälisten sitoumusten mukaisesti; uskoo, että Armenian viranomaiset työskentelevät läheisesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) ja Euroopan neuvoston kanssa muiden aiheiden käsittelyssä, jotta voidaan edelleen kehittää jo saavutettuja standardeja ja taata täysin, että presidentinvaalit 19. helmikuuta 2008 järjestetään vapaasti ja oikeudenmukaisesti; kehottaa yleisesti luomaan hallituksen ja opposition välistä rakentavaa vuoropuhelua, jotta voidaan vahvistaa moniarvoisuus demokratian keskeisenä osana; kehottaa edelleen Armenian viranomaisia tutkimaan väitteet väkivallasta ja pahoinpitelyistä tutkintavankeuden aikana ja rangastuslaitoksissa sekä väitteet korruptiosta ja sananvapauden loukkauksista;

14.   toistaa olevansa vakavasti huolissaan ihmisoikeustilanteen ja tiedotusvälineiden vapauden heikkenemisestä Azerbaidžanissa; kehottaa Azerbaidžanin viranomaisia takaamaan tiedotusvälineiden vapauden; pitää myönteisenä presidentin 28. joulukuuta 2007 julistamaa armahdusta, jonka ansiosta kuusi toimittajaa vapautettiin vankilasta, ja kehottaa Azerbaidžanin viranomaisia vapauttamaan välittömästi kaikki vielä vankilassa olevat toimittajat, lopettamaan erityisesti herjaamista koskevan rikoslain väärinkäytön muodossa tapahtuvan toimittajien ahdistelun ja ilmoittamaan ja kieltämään tarpeettomat vetoamiset kunnianloukkausrikoksiin osoituksena maan sitoutumisesta kunnioittamaan sananvapautta; odottaa Azerbaidžanin viranomaisten noudattavan Euroopan neuvoston Venetsian komission suosituksia ja varmistavan kokoontumisvapauden ja poistavan poliittisten puolueiden toimintaa koskevat rajoitukset vuoden 2008 vaaleja silmällä pitäen sekä takaavan, että Etyjin sääntöjä noudatetaan täysimääräisesti; kehottaa Azerbaidžanin viranomaisia myös estämään poliisin harjoittaman väkivallan ja tutkimaan kaikkia pidätettyjä koskevat pahoinpitelyväitteet; toistaa, että EU on valmis auttamaan Azerbaidžania ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamista koskevien uudistusten toteuttamisessa;

15.   panee merkille Georgian hallituksen tekemät laajat uudistukset ruusujen vallankumouksen jälkeen; kannustaa edistymään edelleen pluralistisessa hallintotavassa ja vuoropuhelussa hallituksen ja opposition välillä, oikeusvaltion soveltamisessa ja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisessa, erityisesti mitä tulee oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, poliisin harjoittamaa väkivaltaa koskevaan nollatoleranssiin, rikosoikeusuudistuksiin ja vankeusolosuhteiden parantamiseen; kehottaa Georgian viranomaisia kunnioittamaan omistusoikeuksia, kokoontumisvapautta, ilmaisunvapautta, kansallisten vähemmistöjen suojelusta tehtyyn puitesopimukseen perustuvia vähemmistöjen oikeuksia ja tiedotusvälineiden vapautta; odottaa Georgian täyttävän ENP-toimintasuunnitelman tavoitteet ja Euroopan neuvoston suositukset demokraattisen hallintotavan pitkän aikavälin pysyvyyttä silmällä pitäen ja kiinnittäen erityisesti huomiota pluralismin ja opposition kunnioittamiseen, vallanjakojärjestelmän sisäänrakennettuihin mekanismeihin ja institutionaaliseen uudistukseen;

16.   toistaa tukevansa edelleen Georgian pyrkimyksiä toteuttaa poliittisia ja taloudellisia uudistuksia ja vahvistaa demokraattisia laitoksiaan, vaalilaki mukaan lukien, luoden näin rauhanomaisen ja vauraan Georgian, joka voi edistää vakautta sekä kyseisellä alueella että Euroopassa; ilmaisee syvän huolensa Georgian marraskuun 2007 poliittisista tapahtumista, jotka johtivat väkivaltaiseen poliisin tehoiskuun rauhanomaisessa mielenosoituksessa, riippumattomien tiedotusvälineiden lakkauttamiseen ja hätätilan julistamiseen; on tyytyväinen siitä, että kansainvälinen vaalitarkkailuvaltuuskunta katsoi yleisarvionaan, että 5. tammikuuta 2008 pidetyissä presidentinvaaleissa noudatettiin Ety-järjestön ja Euroopan neuvoston keskeisiä sitoumuksia ja demokraattisten vaalien normeja; katsoo, että vaikka ilmeni useita haasteita, joita on käsiteltävä pikaisesti, vaalit olivat ensimmäiset aidot presidentinvaalit, joissa georgialaiset saivat tehdä poliittisen valintansa; kehottaa Georgian kaikkia poliittisia voimia pyrkimään demokraattiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa poliittisia vastustajia kunnioitetaan ja jossa rakentavalla vuoropuhelulla pyritään tukemaan ja vahvistamaan Georgian herkkiä demokraattisia instituutioita; kehottaa Georgian viranomaisia korjaamaan kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan alustavassa raportissa esitetyt puutteet ennen keväällä 2008 pidettäviä parlamenttivaaleja;

17.   pitää myönteisenä 5. tammikuuta 2008 pidettyjen presidentinvaalien rauhanomaisuutta ja katsoo, että tämä on jälleen yksi edistysaskel Georgian yhteiskunnan demokratisoitumisen tiellä ja demokraattisten instituutioiden luomisessa ja vakiinnuttamisessa; odottaa uudelleen valitun presidentin toteuttavan tarvittavat toimenpiteet rakentavan vuoropuhelun aikaansaamiseksi opposition kanssa; ilmaisee kuitenkin huolensa vaalikampanjan yleisestä sujumisesta, koska kampanja käytiin erittäin polarisoituneessa ilmapiirissä, jota leimasivat luottamuksen puute ja sitkeät väitökset väärinkäytöksistä sekä päällekkäisyydet edellisen presidentin valtiollisissa toimissa ja vaalikampanjassa, mikä vaikutti kampanjan oikeudenmukaisuuteen; kehottaa Georgian viranomaisia käsittelemään asianmukaisesti ja pikaisesti kaikki vaalimenettelystä tehdyt valitukset; kehottaa Georgian viranomaisia ottamaan aiheellisesti huomioon kansainvälisten tarkkailijoiden huomautukset ja ratkaisemaan kaikki osoitetut ongelmat sekä valmistautumaan asianmukaisesti ja perinpohjaisesti tuleviin parlamenttivaaleihin; kehottaa oppositiovoimia toimimaan vastuullisesti ja kunnioittamaan vaalituloksia sekä osallistumaan rakentavasti Georgian demokraattisten instituutioiden puitteissa käytävään poliittiseen keskusteluun;

18.   korostaa, että Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian selvä sitoutuminen ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamiseen on ensiarvoisen tärkeää määriteltäessä niiden tulevia suhteita EU:n kanssa; odottaa maiden täyttävän ENP-toimintasuunnitelman tavoitteet ja Euroopan neuvoston suositukset kyseisillä aloilla; pyytää komissiota neuvottelemaan ihmisoikeusalivaliokuntien perustamisesta kaikkien kolmen maan kanssa;

19.   odottaa Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian viranomaisten varmistavan ilmaisunvapauden, kokoontumisvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden ennen vuonna 2008 järjestettäviä presidentinvaaleja; korostaa, että maiden mahdollisuudet sallia sekä julkisten että yksityisten tiedotusvälineiden oikeudenmukainen ja tasapainoinen käyttö ja järjestää vaalinsa kansainvälisten standardien mukaisesti ovat ensisijaisen tärkeitä maiden EU-suhteiden syventämiseksi edelleen;

20.   pitää myönteisenä päätöstä nimittää Puola toimimaan sovittelijana EU:n puolesta Georgian hallituksen ja opposition tiedotusvälineiden välillä tammikuun 2008 vaaleissa; katsoo, että uusien jäsenvaltioiden, joilla on kulttuurisia ja historiallisia siteitä alueelle, osallistuminen on hyvin merkittävää;

21.   painottaa kansalaisyhteiskunnan tukemisen ja vahvistamisen ja ihmisten välisten yhteyksien kehittämisen tärkeyttä demokratian ja oikeusvaltion edistämisessä; kannustaa komissiota käyttämään täysipainoisesti demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen välineen tarjoamia mahdollisuuksia muun muassa ENP:n täytäntöönpanon seurantaan; korostaa, että ENP-prosessin ja erityisesti sen täytäntöönpanon valvonnan on oltava avoin yhteistyölle kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tämän kuulemiselle; kehottaa komissiota toimimaan esimerkkinä luomalla käytännön järjestelyjä kansalaisyhteiskunnan kuulemista varten; korostaa, että on tärkeää varmistaa varojen oikeudenmukainen jakautuminen ilman valtion puuttumista asiaan poliittisista syistä; kehottaa komissiota laatimaan paikallisille ja alueellisille viranomaisille ohjeita, jotka liittyvät niiden erityisasemaan ENP-toimintasuunnitelmien täytäntöönpanossa;

22.   korostaa yhteistyön tärkeyttä, kun on kyse liikkumisvapaudesta EU:n ja sen naapureiden välillä; kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään EU:n ja Georgian välisestä oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden alakomiteasta operatiivisen mahdollisimman pian ja toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet neuvottelujen käynnistämiseksi EU:n ja Georgian välisistä takaisinottoa ja viisumien myöntämisen helpottamista koskevista sopimuksista ja liikkuvuutta koskevan kumppanuussopimuksen allekirjoittamisesta EU:n kanssa, samalla kun se korostaa Georgian sisäisten konfliktien selvittämiseen liittyvän viivästymisen negatiivisia vaikutuksia ja panee merkille hankaluudet, joita on aiheutunut Venäjän viranomaisten päätöksestä antaa Venäjän passi Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa asuville; tukee Armenian ja Azerbaidžanin kanssa tehtäviä sopimuksia koskevien neuvottelujen aloittamista; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötä Etelä-Kaukasian maiden konsuliviranomaisten toiminnan tehostamiseksi ja yhteisten viisumihakemuskeskusten perustamisen vauhdittamiseksi; tukee lisäaloitteiden tutkimista kehitettäessä laajakantoista lähestymistapaa maahanmuuttoon Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan;

23.   kehottaa komissiota tukemaan rahoituksella eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen edustusta Armeniassa, Azerbaidžanissa ja Georgiassa niiden tietämyksen ja kokemuksen levittämiseksi luotaessa järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa;

24.   kehottaa komissiota tekemään kaikkensa näiden Etelä-Kaukasian kolmen maan kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien saattamiseksi yhteen, jotta voidaan helpottaa vuoropuhelua, lisätä keskinäistä ymmärtämystä ja käsitellä perusteellisesti alueen ongelmia; kehottaa näiden maiden viranomaisia olemaan estämättä tällaisia aloitteita;

25.   tähdentää, että henkilöiden liikkumisen helpottaminen on kytköksissä turvattuihin rajoihin, ja pitää tervetulleena komission aloitetta edistää alueellista yhteistyötä Etelä-Kaukasiassa yhdennetyn rajahallinnon alalla; painottaa tarvetta helpottaa tehokkaasti paikallisen rajaliikenteen viisumivaatimuksia; ymmärtää, että molempien osapuolten myönteinen suhtautuminen on yhteistyön edellytys koko Georgian ja Venäjän välisellä rajalla; korostaa budjetin ja tulojen avoimuuden tärkeyttä varmistettaessa, että julkisista menoista ollaan tilivelvollisia tavallisille kansalaisille;

26.   kehottaa kaikkia kolmea maata vauhdittamaan ponnistelujaan korruption vastaisessa taistelussa ja suosiollisen investointi- ja liiketoimintailmapiirin luomisessa; korostaa budjetin avoimuuden merkitystä hallituksen julkisia menoja koskevan vastuuvelvollisuuden takaamiseksi; korostaa, että omistusoikeuksien kehittäminen on olennaista pienten ja keskikokoisten yritysten kasvulle ja kestävälle taloudelliselle kehitykselle; kehottaa edistämään markkinatalouden uudistuksia, joiden tarkoituksena on kilpailukyvyn lisääminen ja yksityissektorin lujittaminen; tukee vapauttamistoimien yhdenmukaistamista ja tehostamista edelleen WTO:n periaatteiden mukaisesti; painottaa, että taloudellisten uudistusten yhteydessä on huolehdittava myös asianmukaisista yhteiskunnallisista toimista;

27.   kehottaa kunkin kolmen maan viranomaisia takaamaan, että korruption vastaisessa taistelussa toteutettuja toimenpiteitä ei käytetä poliittisiin tavoitteisiin ja että tutkimukset, syytteeseenpanot ja oikeudenkäynnit viedään läpi oikeudenmukaisesti ja avoimesti;

28.   panee merkille, että neuvostoajan jälkeiset ratkaisemattomat konfliktit ja niiden aiheuttama epävarmuus ovat johtaneet alueen maiden sotilasmenojen kasvuun vaikuttaen kielteisesti maiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen; kehottaa siksi alueen valtioita lopettamaan sotilasmenojensa kasvattamisen;

Konfliktien rauhanomainen ratkaiseminen

29.   katsoo, että rauhanomaisen ratkaisun löytäminen neuvostoajan jälkeisiin ratkaisemattomiin konflikteihin on avain poliittisen vakauden ja taloudellisen kehityksen saavuttamiseen Etelä-Kaukasiassa samoin kuin laajemmassa alueellisessa yhteydessä; korostaa, että EU:lla on merkittävä rooli vuoropuhelun ja keskinäisen ymmärryksen kulttuurin tukemisessa alueella sekä edellä mainitun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000) täytäntöönpanon takaamisessa; puoltaa rajatylittävien ohjelmien käyttöä ja kansalaisyhteiskuntien vuoropuhelua välineinä konfliktien selvittämisessä ja luottamuksen luomisessa ylitse rajojen; pitää erityisen tervetulleina komission ponnisteluja avun antamiseksi ja tiedon levittämiseksi Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan; kannattaa EU:n Etelä-Kaukasian erityisedustajan Peter Semnebyn aloitetta avata tiedotustoimistoja molemmille alueille; pyytää komissiota ja Semnebytä ulottamaan samanlaisen avun ja tiedonlevittämistoimet Vuoristo-Karabahiin;

30.   vastustaa kaikkia ulkomaisten voimien pyrkimyksiä, jotka on suunnattu luomaan suljettuja vaikutuspiirejä; kehottaa rakentavaan sitoutumiseen kaikkien maiden kanssa yhteisessä naapuruudessa ja kehottaa Venäjää olemaan vastustamatta EU:n konfliktien hallintaa koskevia toimia ja rauhanturvaoperaatioita Etelä-Kaukasiassa;

31.   panee merkille, että itsemääräämisen ja alueellisen koskemattomuuden periaatteiden ristiriita johtaa neuvostoajan jälkeisten ratkaisemattomien konfliktien loputtomaan jatkumiseen Etelä-Kaukasian alueella; katsoo, että ongelma voidaan ratkaista vain neuvotteluilla, jotka perustuvat YK:n perusoikeuskirjaan ja Helsingin päätösasiakirjaan sisältyviin periaatteisiin ja jotka toteutetaan alueellisen integraation puitteissa; panee merkille, että tätä prosessia ei voida toteuttaa ilman kansainvälisen yhteisön tukea ja kehottaa EU:ta ryhtymään asiaa koskeviin toimiin; katsoo, että etnisten ryhmien välisten suhteiden parantuminen Euroopan standardien pohjalta sekä vähemmistön oikeuksien parantuminen siten, että vahvistetaan Etelä-Kaukasian valtioiden kansalaisten yhteenkuuluvuutta, on olennaista alueen konfliktien neuvotteluratkaisuun pääsemiseksi;

32.   toistaa ehdottoman tukensa Georgian alueelliselle yhtenäisyydelle ja kansainvälisesti tunnustettujen rajojen loukkaamattomuudelle ja tukee Georgian viranomaisten jatkuvia ponnisteluja sisäisten konfliktiensa ratkaisemiseksi Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa; pahoittelee kuitenkin, että osapuolet jatkavat yhä aggressiivista retoriikkaa kiistoissa, ja tukee Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin Ban Ki-moonin vetoomusta ponnistelujen kaksinkertaistamisesta, jotta vältettäisiin toimet, jotka saattaisivat johtaa vihamielisyyksien uudelleen syttymiseen Abhasiassa; rohkaisee osapuolia hyödyntämään täysipainoisesti vuoropuhelun ja neuvottelut keinoina saavuttaa lopullinen ratkaisu Etelä-Ossetian konfliktiin; kehottaa viranomaisia tarjoamaan kotimaansa sisällä siirtymään joutuneille henkilöille turvalliset paluuolosuhteet ja kunnioittamaan omistusoikeuksien luovuttamattomuutta konfliktialueilla YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1781 (2007) mukaisesti; painottaa, että tyydyttävien ratkaisujen löytäminen perustavanlaatuisiin ihmisoikeuskysymyksiin, kuten kotimaansa sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden paluu ja heidän omaisuutensa palauttaminen ja kaikkien osapuolten toteuttama asianmukainen sotarikosten ja kadonneiden henkilöiden tutkinta, on avainroolissa kaikkien pysyvien ratkaisujen saavuttamisessa; kehottaa kaikkia osapuolia jatkamaan neuvotteluja; suhtautuu myönteisesti georgialaisten ja abhasialaisten virkamiesten väliseen ensimmäiseen korkean tason kokoukseen, joka järjestettiin äskettäin pitkän tauon jälkeen;

33.   panee merkille, että Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisun viivästyminen ei hyödynnä kumpaakaan osapuolta vaan vaarantaa alueellisen vakauden ja heikentää alueen poliittista ja taloudellista kehitystä; toistaa kunnioituksensa ja tukensa Azerbaidžanin alueelliselle yhtenäisyydelle ja kansainvälisesti tunnustettujen rajojen rikkomattomuudelle sekä itsemääräämisoikeudelle YK:n peruskirjan ja Helsingin loppuasiakirjan hengessä; kehottaa kiireellisesti Armeniaa ja Azerbaidžania tarttumaan kaikkiin mahdollisuuksiin rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi Vuoristo-Karabahin konfliktiin; toistaa vahvan tukensa Etyjin Minskin ryhmälle mutta pahoittelee varsinaisen edistyksen puutetta neuvotteluissa; kehottaa osapuolia soveltamaan asianomaisia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia, etenkin mitä tulee kaikkien pakolaisten ja kotimaansa sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden paluuseen turvallisesti ja ihmisarvonsa säilyttäen; varoittaa sotaisesta ja provokatiivisesta retoriikasta, joka voisi vesittää neuvotteluprosessin;

34.   pahoittelee, että aluevaatimuksia ja separatismia koskevat neuvostoajan jälkeiset ratkaisemattomat konfliktit hankaloittavat yrityksiä lähentää alueen kolmea maata; korostaa sitä, että konfliktialueet ovat usein turvasatamia järjestäytyneelle rikollisuudelle, rahanpesulle, laittomalle huumausainekaupalle ja aseiden salakuljetukselle;

35.   muistuttaa asianomaisia viranomaisia, että pakolaisia ja kotimaansa sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä ei pitäisi käyttää välineinä konflikteissa; kehottaa päättäväisiin toimiin kotimaansa sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden elinolojen ja sosiaalisen tilanteen parantamiseksi, ennen kuin heille varsinaisesti myönnetään ihmisoikeuksien mukainen oikeus palata koteihinsa;

36.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan taloudellisen tuen antamista Armenialle, Azerbaidžanille ja Georgialle näiden pyrkiessä huolehtimaan pakolaisten ja kotialueeltaan siirtymään joutuneiden henkilöiden tilanteesta auttamalla rakennusten kunnostamisessa sekä teiden, veden ja sähkönjakeluinfrastruktuurin, sairaaloiden ja koulujen rakentamisessa, jotta kyseiset yhteisöt voidaan integroida tehokkaammin, ja samalla edistämään niiden alueiden kehitystä, joilla kyseiset henkilöt asuvat, unohtamatta paikallisväestöä, joka yleensä myös elää köyhyysrajan alapuolella; korostaa, että on puututtava Vuoristo-Karabahin konfliktin seurauksena alueella olevien lukuisten maamiinojen ongelmaan, sillä maamiinat aiheuttavat edelleen loukkaantumisia ja kuolemantapauksia;

37.   kehottaa alueen avaintoimijoita ottamaan rakentavan roolin neuvostoajan jälkeisten ratkaisemattomien konfliktien selvittämisessä alueella ja ryhtymään toimiin alueen suhteiden normalisoimiseksi naapureiden kanssa; kehottaa vielä kerran Turkkia sitoutumaan vakaviin ja tehokkaisiin ponnisteluihin avoimien kiistojen ratkaisemiseksi kaikkien naapureidensa kanssa YK:n peruskirjan ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, rehellinen ja avoin keskustelu menneisyyden tapahtumista mukaan luettuna; toistaa Turkin ja Armenian hallituksille osoittamansa kehotuksen aloittaa menneisyyttä ja nykyisyyttä koskeva sovintoprosessi ja kehottaa komissiota helpottamaan tätä prosessia hyödyntämällä Euroopan naapuruuspolitiikan ja Mustanmeren synergiaa koskevan EU:n politiikan alueellisia yhteistyöhankkeita; kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan esille Turkin ja Armenian välisen rajan avaamisen näiden maiden viranomaisten kanssa;

38.   ehdottaa turvallisuutta ja yhteistyötä Etelä-Kaukasiassa koskevan 3+3-konferenssin järjestämistä kolmen Etelä-Kaukasian valtion sekä EU:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän kesken; konferenssin tavoitteena on keskustella Etelä-Kaukasian turvallisuutta ja alueellista yhteistyötä koskevista asioista ja erityisesti luoda sellaiset asianmukaiset puitteet, joiden yhteydessä voidaan ratkaista neuvostoajan jälkeiset ratkaisemattomat konfliktit alueella;

Energia- ja liikenneyhteistyö

39.   pitää hyvin merkittävänä Baku-Tbilisi-Erzurumin kaasuputken avaamista ja Baku-Tbilisi-Ceyhanin kaasuputken avaamista ja korostaa tärkeitä Transkaspian energiakäytävähankkeita, jotka myötävaikuttaisivat alueen talouden ja kaupan kehittymiseen ja tehostaisivat energiatoimitusten turvallisuutta ja varmuutta ja siirtojärjestelmiä Azerbaidžanista ja Kaspianmereltä EU:n markkinoille sekä edistäisivät EU:n yhteisen energiapolitiikan kehittämistä; kehottaa kuitenkin painokkaasti kaikkia asianomaisia maita ja komissiota ottamaan Armenian mukaan Baku-Tbilisi-Erzurumin kaasuputkihankkeeseen ja Transkaspian energiakäytävähankkeisiin ENP:hen sisältyvän alueellisen yhteistyön tavoitteen puitteissa;

40.   korostaa kuinka tärkeää on tiivistää EU:n ja Azerbaidžanin välistä energiakumppanuutta strategisesta yhteistyöstä energian alalla edellä mainitun 7. marraskuuta 2006 Brysselissä allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti ja pitää myönteisenä Azerbaidžanin ja Georgian hallitusten valmiutta toimia edelleen aktiivisesti markkinapohjaisen energiantoimituksen edistämiseksi ja kuljetusten monipuolistamiseksi kyseisellä alueella samalla edistäen merkittävästi Euroopan energiahuoltoa;

41.   pitää myönteisenä Loyola de Palacion johtaman korkean tason ryhmän raporttia marraskuulta 2005 ("Network for Peace and Development") ja komission tiedonantoa "Euroopan laajuisten tärkeimpien liikennereittien jatkaminen naapurimaihin – Liikennettä koskevat suuntaviivat Euroopassa ja naapurialueilla" (KOM(2007)0032), jotka käsittelevät tärkeimpien Euroopan laajuisten liikenneväylien laajentamista naapurimaihin; toistaa tukensa uuden infrastruktuurin ja toimivien liikennekäytävien luomiseksi monipuolistamalla sekä tomittajia että reittejä, kuten (Transkaspia–Mustameri-energiakäytävä, Nabucco-kaasuputki sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren alueen yhdistävät hankkeet INOGATE (Interstate Oil and Gas Transport to Europe) ja TRACECA;

42.   panee merkille uuden aikakauden, josta johtuen ilmastonmuutos ja toimitusvarmuus ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa; toteaa, että toimituksen monipuolistuminen on olennaista ja siihen voidaan päästä ainoastaan edistämällä naapurimaiden, erityisesti Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian alueiden, kanssa tehtävää yhteistyötä, sekä kannustaa alueellista ja alueiden välistä kehitystä; katsoo, että energialähteiden monipuolistamishankkeiden toteuttamisen on kuuluttava vahvistetun EU:n naapuruuspolitiikan ensisijaisiin tavoitteisiin, sekä kehottaa lisäämään tukea, jolla pyritään parantamaan tuottaja- ja kauttakulkumaiden energia-alan investointi-ilmastoa ja sääntelykehystä Euroopan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen periaatteiden pohjalta;

43.   panee merkille arvioinnit, joiden mukaan Azerbaidžanin kaasu- ja öljyvarannot voidaan käyttää seuraavan 15–20 vuoden kuluessa; panee merkille, että viimeaikaisten arvioiden mukaan Kaspianmeren öljykentät sisältävät noin 14 miljardia tynnyriä öljyä ja kaasuresurssit ovat noin 850–1370 miljardia kuutiometriä; myöntää, että on ponnisteltava, jotta maa pystyy välttämään niin sanotun luonnonvarakirouksen piilevät vaarat; painottaa siksi kestävien vaihtoehtojen merkitystä sekä poliittiselta että taloudelliselta kannalta; kehottaa Azerbaidžanin hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimiin sellaisen lainsäädännöllisen ja toiminnallisen kehyksen luomiseksi, jonka avulla EU:n tuki uudistuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden alalla voidaan ottaa parhaiten käyttöön;

44.   panee kiinnostuneena merkille komission ehdotuksen, joka koskee toteutettavuustutkimuksen laatimista mahdollisesta energiasopimuksesta (Neighbourhood Energy Agreement), ja kannustaa ENP-maita noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja maailmanmarkkinoilla annettuja sitoumuksia;

45.   tukee Armenian hallituksen ponnisteluja Medzamorin ydinvoimalan nykyisen yksikön pikaiseksi käytöstä poistamiseksi ja toteuttamiskelpoisten vaihtoehtoisten energiatoimitusten löytämiseksi EU:n vaatimusten mukaisesti, mutta ilmaisee huolensa hallituksen päätöksestä uuden yksikön rakentamiseksi seismisellä alueella sijaitsevaan samaan ydinvoimalaan ja rohkaisee Armenian viranomaisia vaihtoehtoisten energiatoimitusten löytämiseen;

46.   suosittelee, että energiayhteistyössä olisi myös huomioitava maiden omat energiatarpeet ja -hyödyt erityisesti energian saannin osalta; kehottaa komissiota varmistamaan, että julkisesta kehitysavusta eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen yhteydessä rahoitetuilla energiahankkeilla on suora vaikutus köyhyyden vähentämiseen ja että ne hyödyttävät paikallista väestöä; kehottaa komissiota lisäämään tukea, jota se antaa kyseiselle kolmelle maalle näiden pyrkiessä torjumaan ilmastonmuutosta ja etsiessä konkreettisia ratkaisuja riittämättömään energiantuotantoon ja kulutusmalleihin muun muassa teknologian siirron avulla;

47.   panee merkille alueiden väliset aloitteet, kuten Baku–Tbilisi–Kars-rautatiehankkeen; uskoo, että aloitteen avulla voidaan parantaa kyseisen alueen taloudellista ja poliittista integroitumista eurooppalaiseen ja kansainväliseen talouteen ja että sillä voidaan edistää alueen talouden ja kaupan kehittämistä; painottaa kuitenkin, että hanke kiertää nykyisen ja täysin toimintakykyisen rautatieyhteyden Armeniassa; kehottaa Etelä-Kaukasian tasavaltoja ja Turkkia harjoittamaan taloudellista yhdentymistä koskevaa tehokasta politiikkaa ja pidättäytymään laatimasta alueellisia energia- ja liikennehankkeita hätäisesti ja poliittisista syistä, sillä tämä rikkoo vakaata kehitystä koskevia ENP:n periaatteita;

Muita huomiota

48.   toistaa kehotuksensa, että EU:n Etelä-Kaukasian erityisedustajan on esitettävä säännöllisesti parlamentille raporttinsa tehtävän päättyessä laadittava kattava loppuraportti;

49.   pitää tervetulleena komission 10. toukokuuta 2007 tekemää päätöstä parantaa Jerevanin lähetystöään ja avata lähetystö Bakussa vuoden 2007 loppuun mennessä; kehottaa komissiota takaamaan, että nämä lähetystöt saatetaan toimintakuntoon ilman lisäviivytyksiä;

50.   katsoo, että EU:n Etelä-Kaukasian erityisedustajan näkyvyyden lisääminen on erittäin tärkeää, jotta EU:n lähestymistavasta voidaan paremmin tiedottaa asianomaisille valtioille ja niiden kansalaisille; katsoo, että kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää tässä yhteydessä;

51.   kehottaa komissiota ja neuvostoa harkitsemaan uusien laajennettujen sopimusten tekemistä kyseisten maiden kanssa yksittäisten maiden saavutusten perusteella;

52.   kehottaa asianomaisten maiden parlamentteja vahvistamaan parlamentin opposition edustusta niiden parlamentaaristen yhteistyövaliokuntien valtuuskunnissa ja tukee alueellisen parlamentaarisen yhteistyön lisäämistä, mukaan lukien Mustanmeren taloudellisen yhteistyön parlamentaarinen edustajakokous ja Etelä-Kaukasiaa koskeva parlamentaarinen aloite;

53.   korostaa tarvetta käyttää nykyisiä monenvälisiä järjestöjä Euroopan unionin ja Etelä-Kaukasian maiden vuorovaikutuksen vahvistamiseksi;

54.   toistaa uudelleen, että on tarpeen koordinoida EU:n toimielinten ja muiden kahdenvälisten ja monenvälisten toimijoiden toimet sen varmistamiseksi, että toimintasuunnitelmat ovat johdonmukaisia Euroopan neuvostolle, Etyjille, NATOlle ja YK:lle tehtyjen sitoumusten kanssa;

55.   korostaa Etelä-Kaukasian alueen tärkeyttä EU:lle ja sitä, että parlamentin on seurattava tiiviisti eri ENP-toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa;

o
o   o

56.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden, Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian hallituksille ja parlamenteille sekä Turkin, Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation hallituksille ja YK:n pääsihteerille.

(1) EUVL C 98 E, 23.4.2004, s. 193. (2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0538. (3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0413. (4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0017. (5) EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2008 uudesta poliittisesta lähestymistavasta Mustanmeren alueeseen (2007/2101(INI))

P6_TA(2008)0017 A6-0510/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Mustanmeren synergia – uusi alueellinen yhteistyöaloite" (KOM(2007)0160),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Alueellinen yhteistyö Mustanmeren alueella: Nykytilanne ja yhteistyön kehittämistä edistävän EU:n toiminnan näkymät" (KOM(1997)0597),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (KOM(2006)0726),

–   ottaa huomioon Euroopan naapuruuspolitiikkaan liittyvät suunnitelmat, joita on hyväksytty Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan tasavallan sekä Ukrainan kanssa, sekä näiden valtioiden kanssa allekirjoitetut kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, jotka umpeutuvat vuosina 2008 ja 2009,

–   ottaa huomioon kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, joka on tehty Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Venäjän federaation kanssa ja joka tuli voimaan 1. joulukuuta 1997 ja jonka voimassaolo päättyi vuonna 2007,

–   ottaa huomioon Turkin liittymiskumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja edellytyksistä 23. tammikuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/35/EY(1) ("liittymiskumppanuus"),

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Moldovan tasavallasta, Venäjän federaatiosta, Turkista, Ukrainasta sekä Etelä-Kaukasiasta,

–   ottaa huomioon 15. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta(2),

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2007 antamansa päätöslauselman laivaonnettomuuksista Kertšinsalmessa Mustallamerellä ja niistä aiheutuneista öljyvahingoista(3),

–   ottaa huomioon 17. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Etelä-Kaukasiaa koskevasta tehokkaammasta EU:n politiikasta: lupauksista tekoihin(4),

–   ottaa huomioon 26. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman tavoitteesta luoda EU:lle yhteinen energiapolitiikka(5),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0510/2007),

A.   katsoo, että Mustanmeren alue on Euroopan, Keski-Aasian ja Lähi-idän leikkauskohdassa ja että sille ovat ominaisia tiiviit historialliset ja kulttuurilliset suhteet ja suuret mahdollisuudet, mutta myös valtavat erot; toteaa, että alue käsittää EU:n jäsenvaltioista Bulgarian, Kreikan ja Romanian, ehdokasvaltio Turkin, Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanit Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan tasavallan ja Ukrainan sekä Venäjän federaation, jonka kanssa EU on sopinut neljään yhteiseen alueeseen perustuvasta strategisesta kumppanuudesta,

B.   katsoo, että Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen johdosta Mustastamerestä on tullut jossakin määrin EU:n sisävesiin kuuluva meri, ja siksi siitä on tullut EU:n kannalta uudella tavalla strategisesti merkittävä, mikä johtaa entistä useampiin yhteisiin haasteisiin ja tavoitteisiin sekä uusiin mahdollisuuksiin harjoittaa entistä tiiviimpää yhteistyötä EU:n sekä alueen maiden välillä pyrkimyksenä luoda todellinen turvallisuuden, vakauden, demokratian ja hyvinvoinnin alue,

C.   toteaa, että kehitykseen liittyvä yhteistyö sekä synergioiden hallinta Mustanmeren alueella on määriteltävä sitä taustaa vasten, että alueelle on ominaista tämänhetkisten menettelytapojen, muotojen ja lähestymistapojen suuri moninaisuus,

D.   toteaa, että komissio ehdotti Mustanmeren aluetta koskevaa strategiaa alun perin edellä mainitussa Mustanmeren alueen kanssa tehtävää alueellista yhteistyötä käsittelevässä tiedonannossaan vuodelta 1997,

E.   toteaa, että Etelä-Kaukasiaa koskevan EU:n politiikan erityisnäkökohtia käsitellään edellä mainitussa 17. tammikuuta 2008 päivätyssä asiaa koskevassa päätöslauselmassa,

1.   pitää myönteisenä komission tiedonantoa "Mustanmeren synergia – uusi alueellinen yhteistyöaloite" sekä tavoitetta kehittää yhteistyötä Mustanmeren alueen kanssa ja sen sisällä täydentämällä nykyistä kahdenvälistä politiikkaa uudella alueellisella lähestymistavalla; toteaa erityisesti, että energiahuollon varmuutta koskevat kysymykset ja Turkin kanssa käytävät liittymisneuvottelut sekä kumppanuus- ja yhteistyösopimusten päättyminen pian ja niiden jatkoa koskevat neuvottelut tekevät Mustanmeren alueen alueellisesta yhteistyöstä yhden tärkeimmistä kysymyksistä unionin ulkopoliittisella esityslistalla; katsoo, että riippumaton Mustanmeren alueen strategia hyödyttäisi suuresti Mustanmeren alueen kehittämistä pitkällä aikavälillä;

2.   korostaa, että Mustanmeren alue tarvitsee johdonmukaisempaa, kestävämpää ja strategisempaa reaktiota, jonka avulla pohjoisen ulottuvuuden politiikan ja Euro–Välimeri-kumppanuuden rinnalle luodaan EU:n Mustanmeren politiikka;

3.   katsoo, että johdonmukaisen, tehokkaan ja tuloksiin suuntautuvan aluepoliittisen lähestymistavan hyväksyminen edellyttää sitä, että EU ottaa tiedonannon jälkeen lisää vakaita askeleita, joilla edistetään tälle alueelle sopivaa todellista alueellista ulottuvuutta; on myös huolissaan siitä, että vuodesta 1997 harjoitetun Mustanmeren alueellisen strategian tuloksia ei ole arvioitu asianmukaisesti; kehottaa komissiota arvioimaan aiempia ja käynnissä olevia toimia perinpohjaisesti ja esittämään tulokset Euroopan parlamentille;

4.   pitää myönteisenä komission aikomusta laatia Mustanmeren synergiasta alkuvaiheen arviointi vuonna 2008 ja kehottaa sitä esittämään konkreettisia ehdotuksia alueellisen yhteistyön ja todellisen kumppanuuden edistämisestä Mustanmeren alueella arviointinsa tulosten pohjalta ja ottaen huomioon tässä päätöslauselmassa ja muissa asiaan liittyvissä Euroopan parlamentin päätöslauselmissa annetut suositukset; rohkaisee komissiota hyödyntämään pohjoisesta ulottuvuudesta saatuja kokemuksia, kun se tarkistaa tai laajentaa tulevaisuudessa Mustanmeren strategiaansa;

5.   korostaa, että Mustanmeren aluepoliittista lähestymistapaa ei saa käyttää EU-jäsenyyden vaihtoehdon tarjoamiseen eikä EU:n ulkorajojen määrittämiseen; katsoo kuitenkin, että tässä asiakirjassa määriteltyjen tavoitteiden pitäisi olla erottamaton ja yhtenäinen osa EU:n laajempaa ulkopolitiikkaa, joka suuntautuu sen naapurimaihin sekä Mustanmeren alueelliseen strategiaan osallistuviin maihin;

6.   katsoo, että Euroopan unionin, Euroopan naapuruuspolitiikkaan osallistuvien maiden, ehdokasvaltio Turkin ja Venäjän pitäisi osallistua Mustanmeren alueen alueelliseen yhteistyöhön tasavertaisina kumppaneina; katsoo, että EU voi osallistua alueen toimintaan täysipainoisesti vain, jos Mustanmeren maiden välille kehittyy tunne siitä, että maat ovat yhdessä vastuussa alueen yhteisistä haasteista, myös turvallisuusongelmista; kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan kaikki Mustanmeren maat aktiivisesti mukaan politiikkaa koskevaan lähestymistapaan;

7.   katsoo, että uudessa aluepoliittisessa lähestymistavassa olisi käsiteltävä muutamia ensisijaisia alueita, joihin liittyen komission olisi esitettävä yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, joka sisältää konkreettisia tavoitteita, vertailukohtia ja seurantaa ja joka muodostaa pohjan yhteistyölle, jota EU tekee alueen kanssa, sekä alueen sisäiselle yhteistyölle; korostaa, että EU:n on keskityttävä muutamaan päätavoitteeseen ja vältettävä toimien hajanaisuutta ja päällekkäisyyttä;

A.Keskeiset yhteistyöalueet
Turvallisuuden haasteet

8.   korostaa, että Mustanmeren alueen ratkaisemattomat konfliktit muodostavat merkittävän haasteen alueen vakaudelle ja kestävälle kehitykselle ja että ne haittaavat merkittävästi alueellisen yhteistyön edistämistä; kehottaa sen vuoksi EU:ta osallistumaan entistä aktiivisemmin ja kattavammin meneillä oleviin ponnisteluihin selkkausten ratkaisemiseksi kansainvälistä oikeutta ja alueellisen loukkaamattomuuden periaatteita noudattaen sekä sitoutumaan voimakkaammin konfliktinhallinta- ja rauhanturvausoperaatioihin; katsoo, että EU:lla on keskeinen rooli edistettäessä yhteisymmärryksen, vuoropuhelun ja luottamuksen lisäämisen kulttuuria alueella;

9.   panee merkille, että alueella on huomattava määrä Venäjän sotilaita, sillä Krimin alueella Sevastopolin satamakaupungissa on Mustanmeren laivaston tukikohta; korostaa, että Venäjän ja Ukrainan vuonna 1997 tekemä sopimus Mustanmeren laivaston tukikohdasta päättyy vuonna 2017; panee merkille, että tämä toistaiseksi ratkaisematon kysymys on jo jossain määrin kiristänyt Venäjän ja Ukrainan hallitusten välejä; kehottaa EU:ta puuttumaan tähän strategisesti tärkeään asiaan ja tiivistämään yhteistyötään Venäjän ja Ukrainan hallitusten kanssa;

10.   korostaa, että EU:n on Mustanmeren synergian yhteydessä määritettävä pysyvä joukko prioriteetteja liittyen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen tarkoituksena kokonaisten politiikanalojen yhdenmukaistaminen ja yhteensopivuus;

11.   ottaa huomioon korkeat viisumimaksut, joita sovelletaan joihinkin naapurimaihin Schengen-alueen laajennuttua 21. joulukuuta 2007, ja kehottaa neuvostoa ja komissiota tarkistamaan viisumimaksuja ja alentamaan ne tasolle, joka on EU:n naapuruuspolitiikkaan osallistuvien tai EU:n kanssa strategisen kumppanuussuhteen solmineiden maiden tavallisten kansalaisten kannalta hyväksyttävissä;

12.  Muistuttaa tarpeesta käsitellä kansalliset rajat ylittävän rikollisuuden, ihmiskaupan ja laittoman maahanmuuton haasteita niin, että samalla noudatetaan palauttamiskiellon periaatetta täysimääräisesti; korostaa, että alan toimia tulee täydentää sopivilla toimilla, joilla parannetaan liikkuvuutta yksityisten ihmisten välisten kontaktien edistämiseksi ja levitetään näin eurooppalaisia arvoja: demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota tekemään viisumien saannin helpottamista ja takaisinottoa koskevat sopimukset niiden Mustanmeren maiden kanssa, joiden kanssa sellaisia ei ole vielä tehty, sekä edistämään liikkuvuutta kaikilla muilla mahdollisilla tavoilla, mukaan lukien liikkuvuutta koskevien kumppanuussopimusten tekeminen Euroopan naapuruuspolitiikkaan osallistuvien maiden kanssa; korostaa erityisesti, että viisumien saantia on selvästi helpotettava rajat ylittävän paikallisliikenteen helpottamiseksi sekä erityisten väestöryhmien, kuten opiskelijoiden, liikemiesten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden liikkumisen helpottamiseksi;

13.   pitää hyvin tärkeänä, että rajat ylittävää ja rajojen hallintaan liittyvää yhteistyötä kehitetään edelleen, jotta voitaisiin saavuttaa sekä turvallisuutta että liikkumisen sujuvuutta koskevat tavoitteet; katsoo, että EU:n rajavalvonnan avustusoperaatiosta Moldovassa ja Ukrainassa (EUBAM) saadaan tärkeää kokemusta siitä, kuinka turvallisuushaasteita torjutaan monenvälisellä yhteistyöllä, ja että operaatiota pitäisi lujittaa entisestään ja käyttää esimerkkinä rajayhteistyöstä;

14.   korostaa, että tarvitaan tarkkaa analyysiä Mustanmeren alueen eri valtioiden turvallisuustilanteista ja haasteista; tukee ehdotusta, jonka mukaan Europolille annettaisiin mandaatti ja resurssit aluetta koskevan analyyttisen esityksen laatimiseksi erityisesti maahanmuuton alalta;

Poliittisen vakauden ja todellisen demokratian edistäminen

15.   katsoo, että uusi Mustaamerta koskeva poliittinen lähestymistapa ei saa rajoittua taloudelliseen yhteistyöhön, vaan sen avulla on myös pyrittävä luomaan kestävään demokratiaan, hyvään hallintotapaan ja oikeusvaltioon perustuva alue, ja korostaa erityisesti poliittisen ja oikeudellisen uudistuksen merkitystä sekä sitoumusten tehokasta toteutusta; korostaa, että ihmisoikeuksien, demokratian ja perusvapauksien kunnioittaminen on keskeisellä sijalla EU:n ulkopolitiikassa, ja korostaa tarvetta edistää näitä arvoja sekä kahdenvälisissä sopimuksissa että alueellisessa lähestymistavassa riippumatta siitä, missä määrin kumppanihallitus osoittaa tältä osin halukkuutta; kehottaa Euroopan unionia tarttumaan kysymyksiin, jotka koskevat näillä aloilla tehtävää alueellista yhteistyötä käydessään Mustanmeren maiden kanssa vuoropuhelua ja järjestäessään kuulemisia ihmisoikeuksista sekä toimiessaan monenvälisillä foorumeilla; kehottaa komissiota hyödyntämään kaikilta osin demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä sekä Mustanmeren synergiaa alueellisen yhteistyön edistämiseksi kansalaisyhteiskuntien välillä;

16.   pitää myönteisenä Euro–Mustameri-alueen luomista koskevaa aloitetta, jonka tavoitteena on edistää alueellista yhteistyötä alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyön avulla; korostaa, että alhaalta ylöspäin etenevät hankkeet ja rajat ylittävä paikallistason yhteistyö ovat tärkeitä prosessille, jossa luodaan todellinen demokratian alue ja kehitetään Mustanmeren alueelle tehokasta hallintoa;

17.   pitää erittäin tärkeänä, että Mustanmeren alueen maiden ja niiden naapureiden välille luodaan ja kehitetään hyviä naapuruussuhteita, jotka perustuvat vastavuoroiseen kunnioitukseen, alueelliseen koskemattomuuteen, siihen, etteivät maat puutu toistensa sisäisiin asioihin, sekä voimankäytön tai voimankäytöllä uhkailun kieltämiseen, sillä nämä ovat olennaisia periaatteita alueellisen yhteistyön edistämisen kannalta; pitää merkittävänä kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää tiivistä vuoropuhelua sekä tällä alalla käytävää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja kehottaa komissiota edistämään tällaista vuoropuhelua entisestään erityisesti osana Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuotta 2008 vastavuoroisen suvaitsevuuden, erilaisuuden kunnioittamisen ja alueellisen vuoropuhelun ja yhteistyön kulttuurin luomiseksi;

Energia-, liikenne- ja ympäristöyhteistyö

18.   panee merkille Mustanmeren alueen strategisen merkityksen tuotanto- ja kuljetusalueena EU:n energiansaannin monipuolistamisen ja turvaamisen kannalta; kehottaa neuvostoa ja komissiota kiireellisesti harkitsemaan strategisesti tärkeille infrastruktuurihankkeille tarjottavan käytännön tuen lisäämistä; toistaa tukevansa uuden infrastruktuurin ja toimivien kuljetuskäytävien luomista sekä toimittajia että reittejä monipuolistamalla, mistä esimerkkeinä ovat Kaspianmeren alueen sekä Mustanmeren alueen läpi kulkeva energiakäytävä sekä Nabucco-, Constanta–Trieste- ja AMBO-putket samoin kuin muut suunnitellut hankkeet, jotka koskevat kaasun ja öljyn kuljetusta Mustanmeren alueen läpi, sekä hankkeet INOGATE (Interstate Oil and Gas Transport to Europe) ja TRACECA (Transport Corridor Europe–Caucasus–Asia), jotka yhdistävät Mustanmeren alueen ja Kaspianmeren alueen; kehottaa laatimaan sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arviot kyseisen uuden kauttakulkuinfrastruktuurin rakentamisesta;

19.   uskoo, että Mustanmeren synergian tulisi muodostaa asianmukainen kehys alueen markkinauudistusten edistämiselle tavoitteena luoda kilpailukykyiset, ennustettavat ja avoimet energiamarkkinat;

20.   katsoo, että aloitteet Mustanmeren kaikkien rannikkovaltioiden välisten aineellisten yhteyksien parantamiseksi lisäisivät huomattavasti alueellista yhtenäisyyttä; korostaa, että kuljetuksiin ja ympäristöön liittyvää yhteistyötä ei pidä rajoittaa energiakysymyksiin, vaan siihen tulisi soveltaa kattavaa menettelyä, jossa otetaan huomioon alueen tarpeet; panee merkille suunnitelman rakentaa Mustanmeren ympäri kulkeva moottoritie; korostaa Mustanmeren ja Tonavan olevan alueen merkittäviä strategisia kuljetusreittejä;

21.   korostaa Tonavan olevan yksi liikenteen ja talouden tärkeimmistä väylistä Euroopan unionin ja Mustanmeren välillä; katsoo sen vuoksi, että Tonavan kestävä kehitys ja taloudelliset mahdollisuudet yhdistää Mustaamerta ympäröivät maat pitäisi sisällyttää aluetta koskeviin EU:n ensisijaisiin painopisteisiin; kehottaa komissiota tekemään tutkimuksen, jossa tarkastellaan asiaan liittyviä mahdollisia konkreettisia aloitteita ja otetaan huomioon myös ympäristöön liittyvät huolta aiheuttavat seikat; korostaa, että jos Euroopan unionin pääsyä Mustallemerelle halutaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, on äärimmäisen tärkeää kehittää Mustanmeren rannalla sijaitsevien EU:n satamakaupunkien (Burgas, Constanţa, Mangalia ja Varna) ja Tonavan suulla sijaitsevien satamakaupunkien satamainfrastruktuuria intermodaaliliikenteen turvaamiseksi;

22.   on hyvin huolissaan Mustanmeren alueen ja erityisesti Mustanmeren ympäristötilanteesta, joka johtuu hillittömästä saastumisesta ja jota lukuisat ympäristöonnettomuudet ovat pahentaneet, sekä Tonavan ja sen suiston tilanteesta; korostaa tarvetta panna entistä paremmin täytäntöön monenvälisiä ympäristösopimuksia alueella ja sitä, että kaikista alueellisista hankkeista on tehtävä ympäristöarviointi, sekä kehottaa lisäämään Euroopan unionin ja Mustanmeren maiden välistä yhteistyötä kaikenlaisten alueella esiintyvien ympäristöongelmien torjumiseksi;

23.   on erityisen huolissaan öljyn aiheuttamasta hillittömästä saastumisesta sekä sen vaikutuksista luontoon; korostaa, että on tehtävä yhteistyötä, joka ulottuu pidemmälle kuin tuki, jota komissio tarjoaa seuranta- ja tiedotuskeskuksensa kautta, erityisesti öljyvuotojen ehkäisemiseksi, ja tässä yhteistyössä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota säiliöalusliikenteen turvallisuuden parantamiseen;

24.   kiinnittää huomiota Tonavan suistoon, josta löytyy kasvi- ja eläinlajeille ainutlaatuisia luontotyyppejä; korostaa, että on erittäin tärkeää laatia arvio infrastruktuurihankkeiden, kuten Romanian ja Ukrainan välisen Bistrayan kanavan ympäristövaikutuksista;

25.   kehottaa komissiota soveltamaan Tonavan ja Mustanmeren DABLAS-työryhmän lähestymistapaa ympäristöongelmien ratkaisemiseksi keskittyen paitsi Tonavaan myös Dnestr- ja Dnepr-joen valuma-alueisiin;

Kauppaan liittyvä yhteistyö ja taloudellinen yhteistyö

26.   korostaa koko alueen epätasaista vaikkakin voimakasta talouskasvua, mutta kiinnittää huomion siihen, että tämä kasvu on kestävämpää öljyä ja kaasua vievissä maissa; tuo esille monien Mustanmeren rantavaltioiden yksityisen sektorin haavoittuvuuden; korostaa, että Mustanmeren alueen asukkaille ja kauppakumppaneille on tärkeää, että Mustallemerelle luodaan taloudellisten mahdollisuuksien ja vaurauden alue; korostaa tarvetta parantaa sijoitusilmapiiriä erityisesti tehostamalla lahjonnan ja petosten vastaista taistelua ja edistämällä markkinataloutta koskevia uudistuksia tarkoituksena parantaa kilpailukykyä ja taloudellista vetovoimaa, kehittämällä monipuolista taloutta ja turvaamalla kestävä kasvu sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja yhtenäisyys; kannustaa yhdenmukaistamiseen ja liberalisoinnin jatkamiseen ja tukee vapaakauppa-alueen luomista WTO:n periaatteiden mukaisesti; katsoo, että Mustanmeren maiden merkittävänä kauppakumppanina Euroopan unionilla on tärkeä tehtävä edistää edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista ja rohkaista aluetta toteuttamaan tarvittavat toimet;

27.   ottaa huomioon rannikko- ja merimatkailun tärkeän tehtävän Mustanmeren alueen kehityksen merkittävänä käynnistäjänä kaupan ja talouskasvun kannalta; korostaa, että matkailuinfrastruktuuria on kehitettävä edelleen ja että alan toimijoita on rohkaistava monipuolistamaan matkailutuotteita, millä suojataan perinteisiä elinkeinoja, tehostetaan luonnonvarojen käyttöä (esimerkkinä geotermiset luonnonvarat, joihin liittyy merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia) ja mahdollistetaan elämänlaadun paraneminen alueella; korostaa, että viisumien saannin helpottuminen naapurimaissa lisää liikkuvuutta ja edistää kaupankäyntiä ja taloudellista toimintaa; katsoo, että Mustanmeren synergian pitäisi muodostaa asianmukainen kehys matkailun edistämiselle Mustanmeren alueella;

28.   panee merkille alueiden väliset aloitteet, kuten Baku–Tbilisi–Kars-rautatiehankkeen; katsoo, että tämän aloitteen ansiosta on mahdollista parantaa merkittävästi alueen taloudellista ja poliittista yhdentymistä Euroopan talouteen ja maailmantalouteen ja että se vaikuttaa osaltaan alueen talouden ja kaupan kehittymiseen; korostaa kuitenkin, että hanke ohittaa Armenian olemassa olevan ja täysin toimivan rautatieyhteyden; kehottaa Etelä-Kaukasuksen tasavaltoja ja Turkkia noudattamaan tiukasti alueellisen taloudellisen integraation politiikkoja ja pidättäytymään lyhytnäköisistä ja poliittisiin syihin perustuvista energia- ja liikennehankkeista, jotka rikkovat Euroopan kumppanuuspolitiikan terveen kehityksen periaatteita;

Koulutus, ammattikoulutus ja tutkimus

29.   pitää tärkeänä kulttuurien välisen vuoropuhelun lisäämistä ja kehottaa komissiota edistämään sitä entisestään;

30.   korostaa, että yksityisten ihmisten välistä yhteydenpitoa on helpotettava tukemalla yhteistyötä opetuksen, koulutuksen ja tutkimuksen aloilla nykyisillä, käytettävissä olevilla Euroopan unionin ohjelmilla (Tempus, Erasmus Mundus, seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma); kehottaa EU:ta ja Mustanmeren maita tehostamaan näiden alojen yhteistyötään;

31.   korostaa, että on tärkeää houkutella EU:hun tutkijoita Mustanmeren maista yksinkertaistamalla työlupien myöntämiseen liittyviä menettelyjä muun muassa käyttämällä sinisen kortin järjestelmää;

B.Institutionaaliset ja rahoitukselliset näkökohdat

32.   tukee alueella sijaitsevien EU:n jäsenvaltioiden johtavaa asemaa tehostetun yhteistyön edistämisessä alueen kanssa ja alueella; katsoo, että Mustanmeren alueella sijaitsevat EU:n jäsenvaltiot eli Romania, Bulgaria ja Kreikka voivat toimia ja että niiden pitäisi toimia keskeisessä asemassa asian suhteen; korostaa näiden jäsenvaltioiden erityistä roolia asiantuntemuksen ja taitotiedon siirtämisessä ystävyyskaupunki-, Taiex- ja Sigma-ohjelmien avulla; katsoo, että olisi kaikilta osin hyödynnettävä EU:n kokemuksia alueellisen yhteistyön edistämisestä muilla EU:n raja-alueilla ja etenkin liittyen pohjoiseen ulottuvuuteen, jotta voitaisiin vaihtaa käytäntöjä sekä saatuja kokemuksia;

33.   korostaa Venäjän ja Turkin asemaa Mustanmeren alueella alueellisen yhteistyön edistämisen kannalta; katsoo, että Mustanmeren alueellisen yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää saada nämä maat siihen mukaan rakentavalla tavalla muiden Mustanmeren rannalla sijaitsevien maiden ohella;

34.   muistuttaa, että Mustanmeren alueella on jo monia alueellisen yhteistyön mekanismeja; korostaa siksi EU:n ja Mustanmeren maiden tarvetta koordinoida toimiaan ja välttää päällekkäiset toimet; katsoo, että erilaisten alueellisten organisaatioiden ja aloitteiden, kuten Mustanmeren taloudellisen yhteistyön järjestön (BSEC), kumppanuutta ja vuoropuhelua edistävän Mustanmeren foorumin ja demokratiaa ja taloudellista kehitystä korostavan GUAM-järjestön vahvistaminen ja muiden alakohtaisten organisaatioiden vahvistaminen niiden erityisosaamisen mukaisesti sekä niiden kanssa tehtävän yhteistyön lujittaminen voisi tarjota asianmukaisen kehyksen synergiaetujen luomiselle mahdollisesti uuden rakenteen puitteissa; katsoo, että Mustanmeren alueen kanssa ja tällä alueella käytävän vuoropuhelun sekä alueen kanssa ja alueella tehtävän yhteistyön poliittista ulottuvuutta pitäisi myös kehittää edelleen;

35.   pitää myönteisenä sitä, että komissio on saanut hiljattain tarkkailijan aseman Mustanmeren taloudellisen yhteistyön järjestössä (BSEC), ja panee merkille Euroopan parlamentin ja BSEC:n nykyiset suhteet; pitää tärkeänä, että edistetään edelleen Euroopan parlamentin ja Mustanmeren maiden parlamenttien välisen yhteistyön parlamentaarista ulottuvuutta;

36.   korostaa, että Mustanmeren alueen kanssa tehtävää yhteistyötä on kehitettävä myös muulla kuin hallitustenvälisellä tasolla; kehottaa näin ollen komissiota tukemaan kansalaisjärjestöjen foorumin perustamista Mustanmeren alueelle, millä pyritään luomaan kehys alueen kansalaisyhteiskuntien väliselle vuoropuhelulle, lisäämään tietoisuutta yhteisistä ongelmista ja tukemaan aluetta koskevan EU:n politiikan täytäntöönpanoa ja seurantaa;

37.   kehottaa käyttämään yhteisön rahoitusvälineitä järkevästi koordinoimalla paremmin alueen osalta käytettävissä olevia eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välinettä, rakennerahastoja ja liittymisvalmisteluihin myönnettyjä EU:n varoja; kehottaa komissiota perustamaan yhteistyössä edunsaajavaltioiden kanssa yleisen raportointijärjestelmän ennen varojen maksamista, jotta voitaisiin valvoa ja arvioida sitä, missä määrin kyseisten varojen käyttö on kestävää ja tehokasta sekä EU:n politiikan yleisten tavoitteiden mukaista;

38.   hyväksyy Euroopan naapuruus- ja kumppanuusvälineen mukaisesti myönnettävän rahoituksen kaksinkertaistamisen rajat ylittäviin hankkeisiin; kehottaa soveltamaan myös kyseisten rahoituslähteiden käyttöön rakennerahastojen periaatteita, erityisesti kumppanuutta, kestävyyttä, tehokkuutta, syrjimättömyyttä ja hajauttamista koskevia periaatteita; kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille suppeilla puolivuotiskertomuksilla näiden varojen käyttämisestä ja asiassa saavutetusta edistymisestä;

39.   kehottaa komissiota tarjoamaan pienhankerahaston, joka on hajautettu rahoitusväline, varoja yksityisten ihmisten välisille hankkeille rajat ylittävän yhteistyön alalla ja toteuttamaan erityisiä toimia kyseisen välineen käytön edistämiseksi;

40.   korostaa tarvetta vahvistaa valmiuksia Mustanmeren paikallisten ja alueellisten sidosryhmien keskuudessa ohjelmasuunnittelun sekä hankkeiden valmistelun ja täytäntöönpanon osalta, jotta varmistetaan yhteisön rahoitusvälineiden tehokas hallinnointi;

o
o   o

41.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä kaikkien Mustanmeren maiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 22, 26.1.2006, s. 34. (2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0538. (3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0625. (4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0016. (5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0413.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2008 Keniasta

P6_TA(2008)0018 RC-B6-0024/2008

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon alustavan lausunnon, jonka Keniassa ollut Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunta (EU EOM) antoi 1. tammikuuta 2008,

–   ottaa huomioon puheenjohtajavaltion 11. tammikuuta 2008 Euroopan unionin puolesta antaman julkilausuman Afrikan unionin sovitteluyrityksistä Keniassa,

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja kansalaisoikeuksia koskevan afrikkalaisen peruskirjan vuodelta 1981 sekä demokratiaa, vaaleja ja hallintoa koskevan afrikkalaisen peruskirjan vuodelta 2007,

–   ottaa huomioon Afrikan unionin julkilausuman demokraattisia vaaleja koskevista periaatteista vuodelta 2002,

–   ottaa huomioon kansainvälisen vaalitarkkailun periaatejulistuksen ja kansainvälisten vaalitarkkailijoiden toimintasäännöt, joista sovittiin Yhdistyneiden Kansakuntien johdolla 27. lokakuuta 2005,

–   ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun ja Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 muutetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus) ja erityisesti sen 8 ja 9 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että Keniassa järjestettiin 27. joulukuuta 2007 presidentinvaalit ja parlamenttivaalit ja että yhdeksän puoluetta oli asettanut vaaleihin presidenttiehdokkaan, joista yksi oli Kansallisen yhtenäisyyden puoluetta (Party of National Unity, PNU) edustava Mwai Kibaki ja toinen Oranssin demokratialiikkeen (Orange Democratic Movement, ODM) johtaja Raila Odinga,

B.   ottaa huomioon, että kahdesta pääpuolueesta PNU saavutti 43 paikkaa ja ODM 99 paikkaa kansallisen parlamentin yhteensä 210 paikasta,

C.   ottaa huomioon, että Kenian vuoden 2007 presidentinvaalit eivät täyttäneet demokraattisille vaaleille asetettuja kansainvälisiä ja alueellisia perusvaatimuksia ja että niiden jälkeen puhkesi mellakoita, joissa kuoli yli 600 ihmistä,

D.   ottaa huomioon, että YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston (OCHA) mukaan vaaleja seuranneiden poliittisten väkivaltaisuuksien tieltä on joutunut siirtymään 250 000 ihmistä ja väkivaltaisuudet ovat vaikuttaneet 400 000–500 000 kenialaiseen erityisesti Eldoretin, Kerichon ja Kisumun kaupungeissa,

E.   ottaa huomioon, että nykyinen poliittinen kriisi syntyi pääasiassa niiden jännitteiden seurauksena, joita Kenian vuoden 2000 vaalit voittaneessa aikaisemmassa Kansallisessa sateenkaarikoalitiossa (National Rainbow Coalition, NARC) esiintyi, kun Mwai Kibaki ja Raila Odinga sopivat vallan jakamisesta eivätkä sitten kunnioittaneet sopimusta,

F.   ottaa huomioon, että EU:n vuoden 2002 vaalitarkkailuvaltuuskunnan suosituksia ei otettu riittävästi huomioon, ja näihin suosituksiin lukeutuivat muun muassa suositukset parlamenttivaalien vaalipiirien koosta ja rajoista ja suositus siitä, että Kenian keskusvaalilautakunnan (ECK) toimikauden olisi jatkuttava kuusi kuukautta parlamenttivaalien jälkeen, jotta sen riippumattomuudelle ja ammattimaisuudelle olisi paremmat edellytykset,

G.   ottaa huomioon, että vuoden 2007 vaalikampanjan ilmapiiriä leimasi voimakas poliittinen kahtiajako Kibakin ja Odingan kannattajien välillä, minkä seurauksena etnisten yhteisöjen ilmapiiri kiristyi,

H.   ottaa huomioon, että presidentinvaalit ovat pettäneet vaaleihin innokkaasti ja suurilukuisesti osallistuneiden ja rauhanomaisesti ja kärsivällisesti äänestäneiden kenialaisten toiveet ja odotukset,

I.   ottaa huomioon, että tiiviit diplomaattiset ponnistelut, kuten Afrikan unionin puheenjohtajan, Ghanan presidentin John Kofi Agyekum Kufuorin sovittelumatka ja neljän entisen presidentin ponnistelut, eivät ole ratkaisseet poliittista kriisiä,

J.   ottaa huomioon, että Mwai Kibaki nimitti 8. tammikuuta 2008 yksipuolisesti 17 jäsentä hallitukseensa ennen kansainvälisen sovittelun päättymistä, mikä teki mahdottomaksi kolmikantaneuvottelujen järjestämisen ja sai ODM:n aloittamaan uudelleen joukkomielenosoitukset,

K.   ottaa huomioon, että vaalikampanjan aikana kunnioitettiin yleisesti yhdistymis-, sanan- ja kokoontumisvapautta; ottaa kuitenkin huomioon, että kampanjaa leimasi myös etninen ja poliittinen jakautuminen, joka omalta osaltaan johti vaaleja edeltäneeseen tulenarkaan tilanteeseen,

L.   katsoo, että kansainvälinen yhteisö ei kiinnittänyt riittävästi huomioita pinnan alla kyteviin etnisiin jännitteisiin ja että sen on jatkossa otettava kyseinen aihe huomioon pyrkiessään mahdollisesti sovittelemaan Kenian nykyistä kriisiä,

M.   ottaa huomioon, että ECK valvoi vaalien logistista ja teknistä puolta, helpotti pääsyä äänestäjien rekisteröintikeskuksiin ja koulutti vaalivirkailijoita,

N.   ottaa kuitenkin huomioon, että ECK ei osoittanut demokraattisten vaalien edellytyksenä olevaa puolueettomuutta, avoimuutta ja luottamuksellisuutta, mistä esimerkkinä ovat puutteet ECK:n jäsenten nimittämismenettelyissä,

O.   ottaa huomioon, että toimivaltaiset viranomaiset suhtautuivat EU:n vaalitarkkailijoihin myönteisesti äänestyspaikoilla ja äänestys sujui hyvässä järjestyksessä,

P.   ottaa kuitenkin huomioon, että EU:n vaalitarkkailijat eivät päässeet seuraamaan yhtäläisesti ääntenlaskentaa ja että he totesivat, että avoimuuden puute ja riittämättömät turvallisuusmenettelyt heikensivät vakavasti presidentinvaalien tulosten uskottavuutta,

Q.   ottaa huomioon, että joillakin äänestyspaikoilla äänestysprosentiksi kirjattiin yli 90 ja että ECK ilmaisi epäilyksensä kyseisistä epärealistisen korkeista luvuista,

R.   ottaa huomioon, että EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta totesi vaaliprosessin hallinnoinnin sujuneen yleisesti ottaen hyvin tulosten ilmoittamiseen saakka ja että parlamenttivaaleja pidettiin suurelta osin onnistuneina,

S.   ottaa kuitenkin huomioon, että EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta ei pitänyt presidentinvaalien ääntenlaskentaa uskottavana ja esitti siksi epäilyjä tulosten paikkansapitävyydestä,

T.   ottaa huomioon, että ihmisoikeusaktivistien turvallisuutta valvovan seurantakeskuksen (Observatory for the Protection of Human Rights Defenders) mukaan KPTJ:n (Kenyans for Peace with Truth and Justice Initiative), joka on vaalien jälkeen vaalivilpin paljastamiseksi ja maan sanan- ja yhdistymisvapauden tukemiseksi muodostettu riippumaton kansalaisjärjestöjen liittouma, jäsenille on esitetty uhkauksia,

U.   ottaa huomioon, että Kenia on antanut Cotonoun sopimuksen puitteissa sitoumuksia kansalaisten perusoikeuksien kunnioittamisesta, oikeusvaltion periaatteisiin perustuvasta demokratiasta sekä avoimesta ja vastuullisesta hallinnosta,

1.   tuomitsee traagiset ihmishenkien menetykset ja kriittisen humanitaarisen tilanteen ja kehottaa asianomaisia viranomaisia ja sidosryhmiä painokkaasti tekemään kaikkensa rauhan palauttamiseksi Kenian tasavaltaan ja varmistaakseen, että ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan;

2.   yhtyy EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan alustavassa lausunnossaan tekemiin päätelmiin;

3.   pitää valitettavana, että presidentinvaalien tuloksia ei voida laajalti raportoitujen väärinkäytösten takia pitää uskottavina, vaikka parlamenttivaalit sujuivatkin kaiken kaikkiaan hyvin;

4.   pahoittelee, että Mwai Kibaki nimitti yksipuolisesti hallituksensa, mikä heikensi vakavasti sovittelupyrkimyksiä;

5.   kehottaa Mwai Kibakia noudattamaan maansa demokraattisia sitoumuksia, jotka on vahvistettu Kenian perustuslaissa sekä ihmisoikeuksia ja kansalaisoikeuksia koskevassa afrikkalaisessa peruskirjassa ja demokratiaa, vaaleja ja hallintoa koskevassa afrikkalaisessa peruskirjassa, ja suostumaan presidentinvaalien tuloksen riippumattomaan tarkasteluun; kehottaa Kenian viranomaisia lisäksi helpottamaan tätä tutkimusta, jotta tilanne voidaan korjata ja vaalivilppiin syyllistyneet voidaan saattaa vastuuseen teoistaan;

6.   kehottaa Kenian viranomaisia takaamaan kaikissa oloissa KPTJ:n jäsenten ja maan kaikkien ihmisoikeusaktivistien ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden sekä lopettamaan kaikenlaisen Kenian ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuvan häirinnän;

7.   kehottaa molempia osapuolia ryhtymään pikaisesti neuvotteluteitse konkreettisiin korjaaviin toimiin; tukee tässä yhteydessä Yhdistyneiden Kansakuntien entisen pääsihteerin Kofi Annanin johdolla toimivan arvovaltaisten afrikkalaisten henkilöiden paneelin uusia sovittelupyrkimyksiä;

8.   kehottaa Euroopan unionin puheenjohtajavaltiota ja komissiota seuraamaan tiiviisti Kofi Annanin johtamaa välitystehtävää ja varmistamaan tarvittaessa, että sovittelua jatkaa välittömästi Euroopan unionin korkean tason valtuuskunta mahdollisesti EU:n ja AU:n yhteisen aloitteen yhteydessä; kehottaa komissiota tarjoamaan Kenian viranomaisille kaiken tarvittavan teknisen ja taloudellisen avun presidentinvaalien riippumattomaan tarkasteluun sekä toimiin, jotka katsotaan tarpeellisiksi tilanteen korjaamiseksi;

9.   ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että äskettäin valittu parlamentti osoitti riippumattomuutensa valitsemalla puhemiehekseen Kenneth Marenden, ja korostaa mainitun parlamentin ratkaisevaa asemaa kansalaisvapauksien palauttamisessa Keniaan;

10.   vaatii konkreettisia toimenpiteitä aidosti puolueettoman vaalilautakunnan luomiseksi, jolla on tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet järjestää vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit;

11.   kiinnittää huomiota ECK:n päällikön Samuel Kivuitun lausuntoon, jossa tämä julisti tiedotusvälineissä julkaistut presidentinvaalien tulokset kelpaamattomiksi ja kehotti tekemään riippumattoman tutkimuksen vilppisyytösten selvittämiseksi;

12.   kehottaa järjestämään uudet presidentinvaalit, jos osoittautuu mahdottomaksi järjestää uskottava ja oikeudenmukainen äänten uudelleenlaskenta, jossa äänet laskee riippumaton elin;

13.   pahoittelee, että vuoden 2007 presidentinvaaleissa menetettiin tilaisuus lujittaa ja kehittää edelleen vaaliprosessia ja demokratiaa laajemmin;

14.   kehottaa poliittisten puolueiden johtajia ottamaan vastuun uusien väkivaltaisuuksien ehkäisemisestä maassa ja osoittamaan, että he ovat sitoutuneet noudattamaan oikeusvaltion periaatteita, sekä varmistamaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen;

15.   on syvästi huolissaan nykyisen talouskriisin yhteiskunnallisista seurauksista, sen haitallisesta vaikutuksesta maan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen ja sen taloudellisista vaikutuksista naapurimaihin, jotka ovat erittäin riippuvaisia Kenian infrastruktuureista ja joiden humanitaarista tilannetta kriisi heikentää;

16.   kehottaa Kenian hallitusta ja komissiota järjestämään pikaisesti humanitaarista apua maan sisäisille pakolaisille sekä lähettämään paikalle humanitaarista apua varten tarvittavat avustustyöntekijät;

17.   kehottaa asiasta vastaavia viranomaisia varmistamaan vapaan ja riippumattoman lehdistön toiminnan ja käynnistämään välittömästi uudestaan suorat tv- ja radiolähetykset;

18.   pitää valitettavana, että Euroopan kehitysrahastosta myönnettiin budjettitukea Kibakin hallitukselle heti vaalien jälkeen, sillä tämä saatetaan tulkita väärin poliittiseksi tueksi, ja kehottaa keskeyttämään kaiken uuden budjettituen Kenian hallitukselle, kunnes vallitsevaan kriisiin on löydetty poliittinen ratkaisu;

19.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Kenian hallitukselle, AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille sekä Afrikan unionin komission ja toimeenpanevan neuvoston puheenjohtajille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2008 naisten asemasta teollisuudessa (2007/2197(INI))

P6_TA(2008)0019 A6-0519/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 2 kohdan sekä 141 ja 157 artiklan,

–   ottaa huomioon 12. joulukuuta 2007 allekirjoitetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan(1), erityisesti sen 15, 23, 27, 28 ja 31 artiklan,

–   ottaa huomioon komission 5. lokakuuta 2005 esittämän tiedonannon "Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: EU:n valmistusteollisuutta vahvistavat toimintapuitteet – Yhtenäisempi lähestymistapa teollisuuspolitiikkaan" (KOM(2005)0474),

–   ottaa huomioon komission 18. heinäkuuta 2007 esittämän tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: "Naisten ja miesten välisen palkkaeron torjunta" (KOM(2007)0424),

–   ottaa huomioon komission kertomuksen teollisuussuhteista Euroopassa 2006,

–   ottaa huomioon vuonna 2006 julkaistun komission kertomuksen eurooppalaisten alakohtaisten työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun viimeaikaisesta kehityksestä,

–   ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön yleissopimukset ja suositukset sukupuolten välisestä tasa-arvosta työmarkkinoilla,

–   ottaa huomioon eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten allekirjoittaman naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan toimintasuunnitelman,

–   ottaa huomioon 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman "Ihmisarvoinen työ kaikille"(2),

–   ottaa huomioon 25. syyskuuta 2002 antamansa päätöslauselman naisten edustuksesta Euroopan unionin työmarkkinaosapuolissa(3),

–   ottaa huomioon 3. helmikuuta 2000 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta "Naiset ja tiede: Naiset mukaan rikastuttamaan Euroopan tutkimustoimintaa"(4),

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan 5. kesäkuuta 2007 järjestämän julkisen kuulemistilaisuuden naisten asemasta teollisuudessa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A6-0519/2007),

A.   ottaa huomioon teollisuuden strategisen merkityksen Euroopan unionin jäsenvaltioissa hyvinvoinnin ja työpaikkojen luomisessa, minkä vuoksi teollisuuden ylläpitäminen on tärkeää,

B.   katsoo, että naisten koulutuksen- ja ammatinvalinnassa edelleen vallitsevat stereotypiat myötävaikuttavat siihen, että naisten osallistuminen on vaihtelevaa eri teollisuudenaloilla,

C.   katsoo, että naisten aseman teollisuudessa olisi aina perustuttava samapalkkaisuuden ja yhtäläisten uramahdollisuuksien periaatteisiin, jotta naisten osuus kasvaisi myös sellaisilla teollisuuden aloilla, joita ei yleisesti ottaen mielletä naisten aloiksi,

D.   ottaa huomioon, että naisten asema teollisuudessa vaihtelee tuotantoalan mukaan: naiset ovat yliedustettuina joillakin teollisuuden aloilla (tekstiili-, vaatetus-, pitsi-, kenkä-, korkki-, kaapeli-, sähkö- ja elektroniikkatarvike- ja elintarviketeollisuus) ja aliedustettuja huipputeknologian aloilla, minkä vuoksi heidän kohtaamansa ongelmat ovat hyvin erilaisia,

E.   katsoo, että sukupuoleen liittyvät esteet haittaavat edelleen naisten etenemistä teollisuudessa mutta että esteet eivät ole yhtä näkyviä kuin aiemmin,

F.   ottaa huomioon, että aloilla, joilla naisten osuus on suurin työntekijöistä, palkat ovat yleensä alhaisempia, mikä heijastaa syrjivää asennetta naisten työhön ja että työehtosopimuksissa ei yleensä oteta riittävästi huomioon sukupuoliulottuvuutta ja naisten erityistarpeita, ja että on pyrittävä varmistamaan aiempaa tehokkaammin voimassa olevan lainsäädännön soveltaminen,

G.   ottaa huomioon, että EU:ssa keskimäärin noin 14 prosenttia työssä käyvistä naisista työskentelee teollisuudessa mutta joissakin maissa teollisuudessa työskentelevien naisten osuus on yli 25 prosenttia ja että tästä keskiarvosta yli 21 prosenttia tekee osa-aikatyötä ja että naisten osuus teollisuudessa työskentelevistä osa-aikatyöntekijöistä on 65 prosenttia,

H.   katsoo, että yrityksillä on yleisesti velvollisuus noudattaa yhdenvertaisuuden periaatetta työpaikalla riippumatta yrityksen koosta tai toiminta-alasta,

I.   ottaa huomioon, että tilapäisissä työsuhteissa työskentelevät ja osa-aikatyötä sekä epätyypillistä työtä tekevät naiset ovat muita syrjitympiä, erityisesti kun he saavat lapsia, ja että heidän mahdollisuutensa saada ammatillista koulutusta, koko eliniän jatkuvaa koulutusta ja täydentävää koulutusta ovat yleensä heikommat; ottaa huomioon, että tilapäisissä työsuhteissa työskentelevät ja osa-aikatyötä tekevät naiset eivät usein pysty suorittamaan maksuja eläkerahastoon keskeytyksettä ja että he ovat siksi suuremmassa vaarassa joutua elämään ilman riittäviä tuloja myöhemmin elämässään,

J.   ottaa huomioon, että komission edellä mainitussa 5. lokakuuta 2005 esittämässä tiedonannossa peräänkuuluttamassa teollisuuspolitiikkaa koskevassa kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa ei oteta riittävästi huomioon sukupuoliulottuvuutta, vaikka sen tavoitteisiin kuuluu taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus,

K.   ottaa huomioon että jalostusteollisuus, jonka työvoimasta 86 prosenttia on naisia, koostuu 99-prosenttisesti pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset) ja että ne työllistävät noin 58 prosenttia jalostusteollisuuden kokonaistyövoimasta,

L.   ottaa huomioon, että teollisuustyön kehitystä leimaa nykyään pikemminkin perinteisten työntekomallien mureneminen kuin työolosuhteiden ja uramahdollisuuksien paraneminen ja että tämä on totta erityisesti naisten kohdalla,

M.   ottaa huomioon, että puutteelliset lasten päivähoitomahdollisuudet, vastentahtoinen osa-aikatyö ja koulutusmahdollisuuksien ja työhön palaamista koskevan avun puute liittyvät kiinteästi toisiinsa, minkä vuoksi vaarana on, että naiset ajautuvat vähemmän ammattitaitoa vaativiin työtehtäviin ja jäävät vaille riittäviä urakehitysmahdollisuuksia,

N.   ottaa huomioon, että työnjakoa eri ammattialoilla ja eri teollisuudenalojen palkkatasoja koskevista tilastotiedoista puuttuu usein sukupuolen mukaan tehty erittely,

O.   ottaa huomioon että terveysriskit ja ammattitaudit voivat olla erilaisia naisilla ja miehillä, minkä vuoksi on tärkeää analysoida tarkemmin nykyisiä olosuhteita ja niiden seurauksia sekä ottaa huomioon niiden erityiset vaikutukset äitiyteen,

P.   katsoo, että jatkuva ja tehostettu koulutus lisää naisten tuottavuutta ja heidän talouteen antamaansa panosta,

Q.   ottaa huomioon, että vain syrjimättömässä työympäristössä voidaan lisätä sekä nais- että miespuolisten työntekijöiden tuotantopotentiaalia ja että on olennaista luoda ympäristö, jossa jokaista yksilöä arvostetaan ja jossa jokaisen tavoitteet tunnustetaan,

1.   korostaa naisten asemaa teollisuudessa ja rohkaisee edistämään palkkatasoon, työoloihin, uramahdollisuuksiin ja ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksiin liittyvää naisten ja miesten tasa-arvoa, myös kunnioittamalla äitiyttä ja isyyttä perustavina sosiaalisina arvoina;

2.   kannustaa jäsenvaltioita edistämään naisten yrittäjyyttä teollisuusalalla ja tukemaan naisten yritysten perustamista taloudellisesti;

3.   korostaa, että teollisuudessa työskenteleviä naisia on jatkuvasti kannustettava hankkimaan taitoja, joita he tarvitsevat menestyäkseen uralla;

4.   kiinnittää huomiota siihen, että urakehityksen jokaisessa vaiheessa on monia syitä, jotka johtavat torjuvaan suhtautumiseen teollisuudessa työskenteleviä naisia kohtaan, kuten työvoiman rekrytointi- ja vuokrauskäytännöt, joilla luodaan tosiasiallisia esteitä naisten tulolle työmarkkinoille, erilaiset vaatimukset naisille ja miehille, erot korkeaa ammattitaitoa edellyttävien työtehtävien jaossa ja sukupuoleen perustuvat palkkaerot; katsoo siksi, että kuhunkin näistä taustalla olevista syistä on puututtava komission ja jäsenvaltioiden suunnittelemilla erityisillä toimintatavoilla;

5.   tunnustaa sellaisen kokonaisvaltaisen teollisuuspolitiikan tarpeen, jossa otetaan huomioon kilpailukyvyn välttämättömyys mutta jossa myös taataan työntekijöiden sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet;

6.   pyytää, että komissio ja jäsenvaltiot kehottavat suuria yrityksiä laatimaan ja ottamaan käyttöön omia sitovia tasa-arvo-ohjelmia ja rohkaisemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä tekemään samoin;

7.   katsoo, että ihmisarvoisen työn edistäminen on olennainen osa Euroopan unionin arvoja, ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin sosiaalisten normien noudattamiseksi ja ihmisarvoisen työn takaamiseksi teollisuuden eri aloilla ja varmistamaan myös työntekijöiden ja erityisesti naisten asianmukaiset tulot, oikeuden työterveyteen ja -turvallisuuteen, sosiaaliseen suojeluun ja järjestäytymisvapauteen ja siten edistämään laajasti kaikenlaisen työssä tapahtuvan naisten ja miesten välisen syrjinnän vähentämistä mahdollisimman paljon;

8.   kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tietyillä aloilla, kuten tekstiilialalla havaitun työssä käyvien naisten hyväksikäytön tehokkaaksi torjumiseksi, jotta varmistettaisiin työntekijöiden, erityisesti naisten, perusoikeuksien kunnioittaminen ja jotta estettäisiin sosiaalinen polkumyynti;

9.   katsoo, että naisten roolia ei voida millään teollisuuden alalla tarkastella erillään teollisuuden tilanteesta Euroopan unionissa yleensä, EU:n teollisuuden kohtaamista haasteista tai tarpeesta löytää asianmukaisia ratkaisuja;

10.   panee tyytyväisenä merkille, että viimeisimpien tilastojen mukaan EU:n ulkopuolisiin maihin kohdistuneen viennin osuus kokonaisliikevaihdosta useilla aloilla on pysynyt edelleen samana, mikä on osoitus EU:n kilpailukyvystä kyseisillä aloilla; on kuitenkin huolestunut kansallisen kysynnän pysähtymisestä tietyissä jäsenvaltioissa, EU:n ulkopuolisten maiden tuonnin kasvusta ja alakohtaisesta työpaikkojen jatkuvasta häviämisestä EU:ssa, mikä usein vaikuttaa naisiin;

11.   pitää välttämättömänä toteuttaa direktiivin 75/117/ETY(5) täysimääräistä ja tehokasta täytäntöönpanoa varten kiireellisiä toimia palkkasyrjinnän torjumiseksi erityisesti ottamalla ammattiyhdistykset laajemmin mukaan ja laatimalla alakohtaisia vaiheittaisia suunnitelmia, joissa on täsmälliset tavoitteet suoran ja välillisen palkkasyrjinnän lopettamiseksi;

12.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voidaan varmistaa suojelu seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää vastaan;

13.   katsoo, että on tärkeää tutkia sellaisten menetelmien luomista, joilla työn sisältöä voidaan analysoida tarkasti ja joilla taataan naisille ja miehille oikeus yhdenvertaiseen palkkaan;

14.   katsoo, että on tärkeää arvioida EQUAL-aloitteen piiriin kuuluvat hankkeet, joilla pyritään antamaan työlle asianmukainen asema tasa-arvoisuuden edistämisessä, ja korostaa, että on tärkeää tukea pilottihankkeita, joilla pyritään analysoimaan tarkasti työn sisältöä, jotta voidaan taata naisille ja miehille oikeus yhdenvertaiseen palkkaan ja antamaan asianmukainen tunnustus yksilöille ja ammateille;

15.   korostaa, että on kannustettava aloitteita, joilla edistetään yrityksissä sellaisten myönteisten toimien ja henkilöstöpolitiikan laatimista ja täytäntöönpanoa, joilla edistetään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, ja on edistettävä tiedotus- ja koulutustoimenpiteitä, joilla voidaan edistää, siirtää ja yhdistää järjestöissä ja yrityksissä menestyksekkäiksi osoittautuneita käytäntöjä;

16.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, lisäämään yritysten tietoisuutta ja niiden valvontaa jokapäiväisessä työssä käytännesääntöjen ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien perusteiden mukaisesti sekä varmistamaan paremmat työolot kiinnittämällä huomiota työaikoihin, vanhempien oikeuksiin, erityisesti varmistamalla työhön palaaminen vanhempainvapaan jälkeen, sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksiin, ja vaatii, että nämä oikeudet vahvistetaan lainsäädännössä; vaatii, että on luotava olosuhteet, joilla helpotetaan perheeseen liittyvien velvollisuuksien jakamista;

17.   suosittelee, että työpaikoille olisi saatava lisää valinnanmahdollisuuksia, jotta miehillä ja naisilla olisi paremmat mahdollisuudet kehittää sekä heidän perhe-elämäänsä että uraansa; katsoo, että työtä olisi oltava helpommin saatavilla miesten ja naisten vaihtuvia tarpeita ajatellen;

18.   kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön aiempaa parempia, joustavampia ja siirrettäviä eläkeoikeuksia; palauttaa mieliin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymänsä kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyden parantamisesta(6);

19.   korostaa luotettavan sosiaalipalvelujen verkoston ja joustavuuden tarvetta esikouluissa ja peruskouluissa työssä käyvien naisten tukemiseksi aikana, jolloin he huolehtivat lastensa kasvatuksesta;

20.   korostaa, että pitkät työpäivät aiheuttavat suurta painetta työntekijöille ja että niillä on kielteinen vaikutus työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen elämään;

21.   kehottaa jäsenvaltioita antamaan tunnustusta yrityksille, jotka toimivat naisten ja miesten tasa-arvon puolesta ja edistävät työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, jotta alan parhaiden käytäntöjen levittämistä voitaisiin edistää;

22.   pitää välttämättömänä varmistaa, että työ-, perhe-, ja yksityiselämän yhteensovittamista koskevat toimet eivät johda miesten ja naisten erilaisten roolien erottamiseen ja sukupuoleen liittyviin stereotypioihin naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman 2006–2010 ensisijaisten tavoitteiden, etenkin naisten täysimääräisen ja tasa-arvoista osallistumista työmarkkinoille ja heidän taloudellista riippumattomuuttaan koskevien tavoitteiden vastaisesti, ja vaatii jäsenvaltioita varmistamaan, että on kattavasti saatavana kohtuuhintaisia sosiaalipalveluja, kuten lasten päivähoitopaikkoja ja iltapäivätoimintaa sekä tukea ikääntyneille, joista muussa tapauksessa naiset tavallisesti huolehtivat; vaatii antamaan pk-yrityksille tehokasta teknistä ja mahdollisuuksien mukaan taloudellista tukea näiden tavoitteiden ja käytäntöjen täytäntöönpanemisessa;

23.   korostaa neuvottelujen ja yhteisten työehtosopimusten tärkeyttä poistettaessa naisten syrjintää, erityisesti työllisyyden, palkkojen, työolojen, urakehityksen ja ammatillisen koulutuksen osalta;

24.   kehottaa komissiota ja työmarkkinaosapuolia määrittelemään työterveyssuojelua koskevat korkeat normit, joissa otetaan huomioon sukupuoliulottuvuus ja erityisesti äitiyden suojelu, niin tutkimuksessa kuin valvonnassa ja ennaltaehkäisevissä toimissa; panee merkille, että naiset ovat yliedustettuja aloilla, joilla toistuvat liikkeet aiheuttavat tuki- ja liikuntaelimistön kaltaisia ammattitauteja, ja että kyseisiin olosuhteisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota;

25.   kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista tutkimuksissa, mielipidetutkimuksissa ja kansallisissa selvityksissä;

26.   korostaa, että useimmat työssä käyvistä köyhistä tehdyt tutkimukset osoittavat, että köyhyys vaikuttaa erityisesti yhden ansaitsijan talouksiin, varsinkin niihin, joissa naiset ovat ansaitsijoita; korostaa, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamisen on oltava edelleen Euroopan unionin ensisijainen poliittinen tavoite; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita määrittelemään Euroopan työssä käyvien köyhien määrän vähentämistä koskevan kunnianhimoisen tavoitteen ja pyrkimään siihen;

27.   kehottaa komissiota edistämään naisille suunnattuja ammattikoulutustoimia ja -ohjelmia, joihin kuuluu myös perustavanlaatuisten tietotekniikkataitojen kehittäminen, naisten osallisuuden lisäämiseksi eri aloilla ottaen huomioon paikallisella, kansallisella ja yhteisön tasoilla käytettävissä olevat taloudelliset mahdollisuudet ja kannustamalla sekä suuria että pk-yrityksiä hyödyntämään näitä politiikkoja ja ohjelmia;

28.   kehottaa komissiota tehostamaan naisille suunnattujen ammatillisen koulutuksen ohjelmien tukemista pk-yrityksissä ja tukemaan tutkimusta ja innovointia seitsemännen puiteohjelman ja Santa Maria da Feirassa 19. ja 20. kesäkuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien liitteenä III hyväksytyn pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan mukaisesti;

29.   kehottaa komissiota tukemaan koulutusta, korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta; korostaa, että koulutus on olennainen keino, jonka avulla naiset voivat selvitä sukupuolen perusteella jakautuneiden työmarkkinoiden haasteista;

30.   vaatii, että tekstiili- ja vaatetusalaa käsittelevää eurooppalaisen teknologiayhteisön strategista tutkimusohjelmaa levitetään mahdollisimman laajalti, ja kehottaa kaikkia sidosryhmiä tukemaan innovatiivisia tekniikoita ja liiketoimintamalleja, joihin naiset ja miehet osallistuvat yhtäläisellä tavalla kaikilla tasoilla;

31.   pahoittelee naisten vähäistä osallistumista työmarkkinajärjestöihin ja kehottaa työmarkkinajärjestöjä tehostamaan työehtosopimuksista neuvotteleville ja vastaaville henkilöille suunnattavaa tasa-arvokysymyksiä koskevaa koulutusta sekä lisäämään naisten osallistumista päättävien elintensä toimintaan;

32.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan naisten ja miesten tasapainoista edustusta yritysten hallintoneuvostoissa, erityisesti yrityksissä, joissa jäsenvaltiot ovat osakkeenomistajia;

33.   korostaa, että naisverkostojen perustamista on rohkaistava yksittäisissä yrityksissä, saman teollisuudenalan yritysten välillä ja teollisuuden eri alojen välillä;

34.   pitää valitettavana naisten vähäistä osuutta korkean teknologian alalla ja korostaa sellaisten luonnontieteiden ja tekniikan alan käytännön opetus- ja koulutusohjelmien merkitystä, joilla pyritään varmistamaan naisille suunnattavan koulutustarjonnan laatu ja monipuolisuus eri jäsenvaltioissa sekä tyttöjen tieteellisten ja teknisten opintojen edistäminen;

35.   kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kehittämään ja panemaan täytäntöön strategioita, joilla puututaan epäkohtiin tieteen ja teknologian aloilla työskentelevien naisten työympäristössä ja urakehityksessä;

36.   pitää tärkeänä levittää hyviä käytänteitä, jotka liittyvät naisten osallistumiseen teolliseen tutkimukseen ja huipputeknologian yrityksiin; painottaa, että on tärkeää saada sellaisten teollisuusyritysten johtajat, joissa on vähän naisia, tiedostamaan sukupuolinäkökulma, minkä pitäisi sitten ilmetä määrällisinä tavoitteina;

37.   kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan huomioon kaikissa asiaan kuuluvissa politiikoissaan naisten eritysasema teollisuudessa, etenkin aloilla, jotka kärsivät rakennemuutoksista ja maailmanlaajuiseen kauppaan liittyvistä toimista niin työllisyyteen, ammatilliseen koulutukseen kuin työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien kysymysten alalla;

38.   korostaa, että on tarpeen tarjota uudelleenkoulutusta naisille, joiden on ollut keskeytettävä työuransa, jotta parannetaan näiden naisten työllistymismahdollisuuksia; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen;

39.   toteaa, että naisia työllistävät tekstiili- ja vaatetusteollisuusyritykset keskittyvät voimakkaasti tietyille alueille, erityisesti EU:n heikoimmin kehittyneille alueille; vaatii kiinnittämään erityistä huomiota kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden tuontiin;

40.   katsoo, että on välttämätöntä tukea epäsuotuisien alueiden, pysyvistä rakenteellisista haitoista kärsivien alueiden ja syrjäisimpien alueiden kehitystä sekä sellaisten alueiden kehitystä, jotka ovat kärsineet äskettäin teollisuustoiminnan lopettamisesta tai sen uudelleen suuntaamisesta, taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja naisten sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi kyseisillä alueilla;

41.   katsoo, että yrityssiirrot ovat haitanneet naisvaltaisia teollisuusaloja, kuten tekstiili-, vaatetus-, pitsi-, kenkä-, kaapeli-, keramiikka-, sähkötarvike- ja elektroniikkateollisuutta sekä eri elintarviketeollisuuden haaroja; katsoo, että tilanne koettelee eniten taloudellisesti heikommin kehittyneitä jäsenvaltioita, mikä johtaa työttömyyteen ja vaarantaa taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden;

42.   korostaa, että yritysten uudelleensijoittamista EU:n jäsenvaltioihin on valvottava ja että on suunnattava uudelleen yhteisön varojen osoittamista koskevaa politiikkaa työpaikkojen ja alueellisen kehityksen takaamiseksi;

43.   pyytää, että yhteisön tukea ei myönnettäisi yrityksille, jotka saatuaan tukea yhdessä jäsenvaltioissa siirtävät tuotantonsa toiseen maahan panematta täysimääräisesti täytäntöön kyseisen jäsenvaltion kanssa tehtyjä sopimuksia;

44.   suosittaa, että komissio valvoo tiiviisti nykyisiä teollisuusyritysten sulkemista ja uudelleensijoittamista koskevia prosesseja, ja pyytää, että säännönvastaisuuksien sattuessa myönnetyt varat palautettaisiin;

45.   kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan huomioon sukupuoliulottuvuuden jaettaessa varoja Euroopan globalisaatiorahastosta, jotta varmistetaan, että tuki tavoittaa erittäin naisvaltaiset alat;

46.   korostaa, että on keskityttävä tekstiilialan valvottuun rakennemuutokseen ja ohjattava ja rohkaistava naisia hankkimaan lisää koulutusta, jotta he voivat parantaa työnsaantimahdollisuuksiaan kasvavilla teollisuusaloilla;

47.   painottaa niiden yhteisön ohjelmien merkitystä, joilla kannustetaan tuotemerkkien luomiseen, tuotannon alkuperämerkintöjen puolustamiseen ja naisvaltaisten yhteisön teollisuudenalojen tuotteiden menekinedistämiseen yhteisön ulkopuolella erityisesti alan näyttelyissä ja kansainvälisillä messuilla ja joilla siten pyritään edistämään naisten työtä ja varmistamaan heidän työpaikkansa;

48.   katsoo, että komission toteuttamissa toimissa, erityisesti Maailman kauppajärjestössä käytäviin neuvotteluihin liittyvissä toimissa, on välttämätöntä ottaa huomioon kunkin alan kokonaistilanne ja erityispiirteet, mahdollisuudet ja haasteet sekä kunkin jäsenvaltion vaikeudet erityisesti naisten työllistämisen ja naisten oikeuksien alalla;

49.   vaatii, että työntekijöiden, sekä naisten että miesten, oikeuksia puolustetaan teollisuusyritysten uudelleenjärjestelyissä, että yritysten rakenteessa ja varsinkin eurooppalaisissa yritysneuvostoissa säilytetään prosessin koko keston ajan mahdollisuus saada tietoja ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, johon kuuluu veto-oikeus, ja että määritellään kriteerit työntekijöille, sekä naisille että miehille, maksettavista korvauksista tapauksissa, joissa yritys ei noudata sopimusvelvoitteitaan;

50.   katsoo, että on tärkeää helpottaa työntekijöiden palaamista työhön työurassa olleen tauon jälkeen;

51.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 303, 14.12.2007, s. 1. (2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0206. (3) EUVL C 273 E, 14.11.2003, s. 169. (4) EYVL C 309, 27.10.2000, s. 57. (5) Neuvoston direktiivi 75/117/ETY, annettu 10. helmikuuta 1975, miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 45, 19.2.1975, s. 19). (6) Hyväksytyt tekstit 20.6.2007, P6_TA(2007)0269.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2008 toisesta Internetin hallintoa käsittelevästä foorumista, joka pidettiin Rio de Janeirossa 12.–15. marraskuuta 2007

P6_TA(2008)0020 B6-0041/2008

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman tietoyhteiskunnasta(1),

–   ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kasvua ja työllisyyttä edistävästä eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta(2),

–   ottaa huomioon tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) periaatejulistuksen ja toimintasuunnitelman, jotka hyväksyttiin Genevessä 12. joulukuuta 2003,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kohti maailmanlaajuista kumppanuutta tietoyhteiskunnan alalla: Geneven periaatteiden muuntaminen käytäntöön" (KOM(2004)0480),

–   ottaa huomioon WSIS:n Tunisin sitoumuksen ja tietoyhteiskuntaa koskevan esityslistan, jotka hyväksyttiin Tunisissa 18. marraskuuta 2005,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kohti maailmanlaajuista kumppanuutta tietoyhteiskunnan alalla – Tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) Tunisin vaiheen jatkotoimet" (KOM(2006)0181),

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston 10. elokuuta 2007 tekemän esityksen toiseen Internetin hallintoa käsittelevään foorumiin, joka järjestettiin 12.–15. marraskuuta 2007,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.   toteaa, että Internetin hallintoa koskevan foorumin avulla toteutetaan tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) mandaatti, joka koskee demokraattisen, avoimen ja eri sidosryhmille avoimen poliittisen keskustelun mahdollistavien foorumeiden koollekutsumista,

B.   toteaa, että Internetin hallintoa käsittelevän foorumin päätarkoituksena ja -tehtävänä on käsitellä hyvin monenlaisia Internetin hallintoon liittyviä kysymyksiä ja tarvittaessa esittää suosituksia kansainväliselle yhteisölle,

C.   toteaa, että ensimmäinen Internetin hallintoa käsitellyt foorumi järjestettiin Ateenassa 30. syyskuuta – 2. marraskuuta 2006, ja siinä tuotiin esiin joitakin kysymyksiä ja keskustelun muotoja, kuten dynaamiset yhteenliittymät, joita tarkasteltiin lähemmin Riossa ja joita käsitellään edelleen tulevissa Internetin hallintoa käsittelevissä foorumeissa,

D.   panee merkille, että toinen Internetin hallintoa käsitellyt foorumi järjestettiin Rio de Janeirossa 12.–15. marraskuuta 2007, ja siihen osallistui yli 2 000 osanottajaa,

E.   toteaa, että Euroopan parlamentin lähettämillä tilapäisillä valtuuskunnilla on ollut keskeinen rooli edistettäessä eurooppalaisia arvoja ja vuorovaikutusta näihin tapahtumiin osallistuneiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sekä kansallisten parlamenttien edustajien kanssa ja että samalla on tehty yhteistyötä komission kanssa,

F.   toteaa, että tieto- ja viestintätekniikalla on keskeinen rooli vuosituhannen vaihteen kehitystavoitteiden saavuttamisessa,

G.   toteaa, että yksi Euroopan tärkeimmistä tavoitteista tieto- ja viestintätekniikkaan liittyen on digitaalisen kuilun poistaminen sekä alueellisella tasolla että maailmanlaajuisesti,

H.   toteaa, että toisessa Internetin hallintoa käsitelleessä foorumissa Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston pääprioriteetteina oli lasten suojeleminen verkossa, sananvapauden suojelu ja edistäminen, tarve taata avoimuus ja käytettävyys moniarvoisuuden turvaamiseksi, IP-osoitteet ja -numerot sekä esineiden linkittäminen Internetiin (Internet of Things) yhdistettynä laajempaan, radiotaajuustunnistusta (Radio Frequency Identification, RFID) koskevaan kysymykseen,

I.   toteaa, että näitä kysymyksiä pohditaan jälleen seuraavassa Internetin hallintoa käsittelevässä foorumissa, joka kokoontuu New Delhissä 8.–11. joulukuuta 2008,

1.   katsoo, että vaikka Internetin hallintoa käsittelevä foorumi ei teekään muodollisia päätöksiä, Euroopan unionin vastuulla on tukea tätä prosessia, koska se antaa myönteisen ja konkreettisen kontekstin Internetin tulevaisuuden muotoilemiselle useiden sidosryhmien panoksen avulla;

2.   korostaa, että jo tässä vaiheessa on mahdollista saada oppia Internetin hallintoa käsittelevän foorumin tähänastisista tuloksellisista keskusteluista, ja tätä oppia voidaan soveltaa erityisesti sähköisen viestinnän sääntelynäkökohtien sekä tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyvien kysymysten osalta; korostaa, että tulevaisuudessa on taattava turvallinen ja avoin Internet, jonka perustana ovat sidosryhmien aloitteet ja tarpeet sekä sananvapaus;

3.   kehottaa asianomaisia EU:n toimielimiä ottamaan Tunisin tietoyhteiskuntaa koskevan esityslistan huomioon lainsäädäntötyössään, kuten tarkistettaessa sähköistä viestintää koskevia puitteita, tarkistettaessa i2010-aloittetta sekä tulevien tieto- ja viestintätekniikkaa koskevien lainsäädäntöehdotusten yhteydessä; korostaa keinoja, joiden avulla Internetin käytöstä tehdään entistä helpompaa entistä useammille, eli operaattorien ja palveluntarjoajien välistä kilpailua, neutraalia suhtautumista tekniikan eri muotoihin sekä tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä;

4.   pitää tärkeänä Internetin hallintoa käsittelevän foorumin menettelyn parlamentaarisen profiilin korostamista ja odottaa innolla yhteistyötä Brasilian ja Intian parlamenttien kanssa sekä muiden asiasta kiinnostuneiden elinten kanssa New Delhissä järjestettävän seuraavan Internetin hallintoa käsittelevän foorumin yhteydessä;

5.   kehottaa neuvostoa ja komissiota pitämään Internetin hallintoa käsittelevän foorumin tärkeällä sijalla niiden esityslistoilla;

6.   panee merkille Liettuan tarjouksen, joka koskee Internetin hallintoa käsittelevän vuoden 2010 foorumin järjestämistä;

7.   pitää tärkeänä, että parlamentin yhteistyötä komission kanssa vahvistetaan esimerkiksi järjestämällä säännöllisiä kokouksia Internetin hallintoa käsittelevän foorumin neuvoa-antavien ryhmien kokousten jälkeen;

8.   pitää tärkeänä kansallisten ja alueellisten etujen huomioonottamista Internetin hallintoa käsittelevän foorumin yhteydessä, jotta voitaisiin perustaa Internetin hallintoa käsitteleviä paikallisia foorumeita, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa on jo ehdotettu;

9.   kehottaa järjestämään "eurooppalaisen Internetin hallintofoorumin" ennen vuoden 2009 puoliväliä, jotta voitaisiin vahvistaa kauttaaltaan Internetin hallintoa käsittelevän foorumin / tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) menettelyn eurooppalaista ulottuvuutta; pyytää puhemiestä tarjoamaan puitteet Internetin hallintoa käsittelevään New Delhin foorumiin liittyvälle valmistelevalle kokoukselle, johon osallistuu EU:n jäsenvaltioiden parlamenttien jäseniä;

10.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 133 E, 8.6.2006, s. 140. (2) EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 133.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2008 kiinalaisen toisinajattelijan Hu Jian pidätyksestä

P6_TA(2008)0021 RC-B6-0021/2008

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kiinan ihmisoikeustilanteesta,

–   ottaa huomioon EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun kaksi viimeisintä kierrosta Pekingissä 17. lokakuuta 2007 ja Berliinissä 15. ja 16. toukokuuta 2007,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan 26. marraskuuta 2007 järjestämän julkisen kuulemisen aiheesta "Kiinan ihmisoikeudet ja Pekingin vuoden 2008 olympialaiset",

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 31. lokakuuta 2007 hyväksymän olympiarauhan, jonka mukaisesti YK:n jäsenvaltioita kehotetaan noudattamaan ja edistämään rauhaa vuoden 2008 olympialaisten aikana,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että poliisit veivät ihmisoikeusaktivisti Hu Jian tämän kodista Pekingissä 27. joulukuuta 2007 kumoukselliseen toimintaan yllyttämistä koskevien syytteiden nojalla,

B.   ottaa huomioon, että Hu Jia ja tämän vaimo Zeng Jinyan ovat viime vuosina tuoneet Kiinan ihmisoikeusrikkomukset julkisuuteen, ja heidät on sen seurauksena määrätty useita kertoja kotiarestiin,

C.   ottaa huomioon, että Hu Jian terveydentila on huono ja että hänellä on maksasairaus, jonka hoito edellyttää lääkitystä,

D.   ottaa huomioon, että vuonna 2006 Time Magazine -lehti nimesi Zeng Jinyanin yhdeksi maailman sadasta sankarista ja uranuurtajasta ja että hän sai vuonna 2007 yhdessä Hu Jian kanssa "Toimittajat ilman rajoja" -järjestön erityisen Kiina-palkinnon ja että hän oli yksi Saharovin palkinnon saajaehdokkaista,

E.   ottaa huomioon, että ihmisoikeusjärjestöt totesivat pidätyksen olleen jälleen uusi Kiinan viranomaisten yritys hiljentää arvostelijat ennen vuoden 2008 olympialaisia,

F.   ottaa huomioon, että 57 Kiinan älymystön edustajaa julkaisi välittömästi avoimen kirjeen, jossa vaadittiin vapauttamaan Hu Jia viipymättä,

G.   ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin puhemies antoi 31. joulukuuta 2007 lausunnon, jossa hän arvosteli Kiinan viranomaisia Hu Jian pidättämisen johdosta ja jossa hän kehotti viranomaisia pitämään vuoden 2008 olympialaisia "Kiinan tilaisuutena osoittaa, että maa, joka isännöi maailman tärkeintä urheilutapahtumaa, on sitoutunut noudattamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeusnormeja, mielipiteenvapaus mukaan lukien",

1.   tuomitsee voimakkaasti Hu Jian pidättämisen ja vaatii vapauttamaan hänet ja kaikki mielipiteensä vuoksi pidätetyt ja vangitut toisinajattelijat viipymättä;

2.   vaatii Kiinan viranomaisia takaamaan kaikissa oloissa Hu Jian, hänen sukulaistensa ja asianajajiensa fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden;

3.   kehottaa Kiinaa noudattamaan ihmisoikeussitoumuksiaan sekä oikeusvaltion periaatetta, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 9. joulukuuta 1998 ihmisoikeuksien puolustajista antaman julistuksen sääntöjä, lopettamalla kiinalaisten ihmisoikeuksien puolustajien häiritsemisen osoittaakseen siten sitoumuksensa ihmisoikeuksien noudattamiseen olympiakisavuotenaan;

4.   kehottaa Kiinaa olemaan käyttämättä vuoden 2008 olympialaisia verukkeena niiden toisinajattelijoiden, lehtimiesten ja ihmisoikeusaktivistien pidättämiseksi, vapauden riistämiseksi laittomasti ja vangitsemiseksi, jotka joko raportoivat ihmisoikeusrikkomuksista tai osoittavat mieltä ihmisoikeusrikkomuksia vastaan;

5.   toistaa kantansa, että ihmisoikeusongelmiin olisi keskityttävä paljon aiempaa enemmän valmistauduttaessa vuoden 2008 olympialaisiin, ja painottaa, että yleismaailmallisia eettisiä perusperiaatteita on kunnioitettava ja ihmisarvoa kunnioittavaa rauhanomaista yhteiskuntaa on edistettävä, kuten olympialaisen peruskirjan 1 ja 2 artiklassa kehotetaan;

6.   kehottaa Kiinaa uudistamaan rikosoikeuttaan parantaakseen niiden lehtimiesten, kirjailijoiden, freelance -kirjoittajien ja toimittajien sananvapautta, jotka raportoivat maailmalle vuoden 2008 olympialaisten kaltaisesta merkkitapahtumasta; katsoo, että tällaiset uudistukset mahdollistavat samalla eräiden epäselvien oikeussäännösten (esimerkiksi Kiinan rikoslain 105 §) soveltamisalan tarkentamisen ja että niillä annetaan maailmalle myönteinen signaali siitä, että Kiinan kommunistisen puolueen 17. puoluekokous raivasi tietä erilaisten mielipiteiden laajemmalle kunnioittamiselle;

7.   kehottaa Kiinan viranomaisia sallimaan Hu Jian ja muiden pidätettyjen toisinajattelijoiden saada tarvittaessa lääkintäapua ja ottamaan huomioon, että epäasianmukaiset vankeusolot voivat heikentää vankien terveydentilaa;

8.   vaatii Kiinan viranomaisia sulkemaan niin kutsutut "pimeät vankilat" eli pidätyslaitokset, jotka on perustettu "häiriköiden" talteen ottamiseksi ennen vuoden 2008 olympialaisia;

9.   kehottaa Euroopan unionin neuvostoa ryhtymään Kiinan viranomaisiin kohdistuviin toimiin Hu Jian pidätyksen johdosta ja 22. syyskuuta 2007 tapahtuneen Gao Zhishengin, arvostetun ihmisoikeusasianajajan ja Hu Jian ystävän, josta tuli tuhansien nykyisin Kiinassa vangittujen ihmisoikeuspuolustajien ahdingon vertauskuva, katoamisen johdosta;

10.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Kiinan kansantasavallan presidentille ja pääministerille ja Kansainväliselle olympiakomitealle.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2008 tilanteesta Kongon demokraattisessa tasavallassa ja raiskauksesta sotarikoksena

P6_TA(2008)0022 RC-B6-0022/2008

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ihmisoikeuksien loukkauksista Kongon demokraattisessa tasavallassa,

–   ottaa huomioon Kongon demokraattisen tasavallan ja erityisesti sen itäosan tilanteesta sekä tilanteen vaikutuksesta alueeseen 22. marraskuuta 2007 annetun AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselman,

–   ottaa huomioon vuonna 1998 hyväksytyn Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklan, joissa raiskaus, seksuaalinen orjuus, pakkoprostituutio, pakkoraskaus, pakkosterilisaatio tai muu yhtä törkeä seksuaalisen väkivallan muoto katsotaan rikoksiksi ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiksi ja rinnastetaan ne kidutukseen ja vakaviin sotarikoksiin riippumatta siitä, tehdäänkö näitä tekoja järjestelmällisesti tai ei kansainvälisissä tai kansallisissa selkkauksissa,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin 14. marraskuuta 2007 antaman 24. kertomuksen Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutetusta YK:n operaatiosta,

–   ottaa huomioon Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutetun YK:n operaation (MONUC) 27. heinäkuuta 2007 antaman lausuman,

–   ottaa huomioon Human Rights Watchin julkaisun "Reniewed Crisis in North Kivu" lokakuulta 2007,

–   ottaa huomioon Human Rights Watchin julkaisun "Seeking Justice: The Prosecution of Sexual Violence in the Congo War maaliskuulta 2005,

–   ottaa huomioon Amnesty Internationalin kertomuksen vuodelta 2007,

–   ottaa huomioon YK:n tukeman, 11. joulukuuta 2007 julkistetun, Kongon demokraattista tasavaltaa koskevan humanitaarisen toimintaohjelman vuodelle 2008,

–   ottaa huomioon YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston 13. joulukuuta 2007 päivätyn julkaisun "Humanitarian news and analysis",

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että sota ja levottomuudet Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa ovat johtaneet laajaan ja hälyttävän yleiseen seksuaaliseen väkivaltaan naisia kohtaan, johon syyllistyvät aseistetut kapinallisryhmät sekä hallituksen, armeijan ja poliisin joukot,

B.   ottaa huomioon, että Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa naisia vastaan hyökätään järjestelmällisesti ja ennennäkemättömän yleisesti ja että Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusasioiden apulaispääsihteerin mukaan seksuaalinen väkivalta Kongon demokraattisessa tasavallassa on pahinta maailmassa,

C.   ottaa huomioon, että raiskauksia tapahtuu myös kotiseudultaan siirtymään joutuneiden leireillä, joista monet siviilit ovat etsineet turvaa taistelulta, joka on ajanut kodeista ja kylistä yli 400 000 ihmistä pelkästään vuonna 2007,

D.   ottaa huomioon, että YK:n pääsihteerin Kongon demokraattisessa tasavallassa olevan erityisedustajan mukaan naisia vastaan tehtyjä yleisimpiä rikoksia ovat raiskaus, joukkoraiskaus, seksiorjuus ja murhat ja että niillä on kauaskantoisia seurauksia, kuten naisten fyysisen ja psyykkisen terveyden tuhoutuminen,

E.   ottaa huomioon, että Kongon demokraattista tasavaltaa koskevan humanitaarisen toimintaohjelman, joka on laadittu vuonna 2008, mukaan vuonna 2007 tehtiin ilmoitus 32 353 raiskauksesta, mikä on luultavasti vain murto-osa kokonaismäärästä,

F.   ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1325 (2000) korostetaan kaikkien valtioiden vastuuta siitä, että rankaisemattomuus lopetetaan ja että syytteitä nostetaan niitä vastaan, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin ihmiskuntaa vastaan ja sotarikoksiin, mukaan luettuna seksuaalinen tai muu väkivalta naisia ja tyttöjä kohtaan,

G.   ottaa huomioon, että raiskausta käytetään tapana nöyryyttää naisia heidän perheidensä ja yhteisöjensä edessä ja tuhota siten näiden yhteisöjen eheys, moraali ja yhteenkuuluvuus,

H.   on huolissaan siitä, että raiskauksen uhreiksi joutuneet naiset ja tytöt kärsivät yleisesti syrjinnästä ja torjunnasta perheittensä ja yhteisöjensä taholta, kun taas syyllisiä ei rankaista, mikä on lisäsyy siihen, että uhrit ilmoittavat vain murto-osan raiskauksista,

I.   on syvästi huolissaan siitä, että ponnistukset näiden rikosten tutkimiseksi perinpohjaisesti ovat riittämättömiä, että todistajia, uhreja ja uhrien perheitä ei suojella, että tapauksista ei ole kunnollisia tietoja ja että uhrit eivät saa asianmukaista lääketieteellistä hoitoa,

J.   ottaa huomioon, että Kongon demokraattisen tasavallan parlamentin seksuaalisesta väkivallasta vuonna 2006 säätämän uuden lain, jolla pyritään nopeuttamaan raiskauksista syyttämistä ja koventamaan rangaistuksia, vaikutukset ovat tähän mennessä olleet vähäisiä,

K.   ottaa huomioon Ruandan ja Kongon demokraattisen tasavallan yhteisen julistuksen, joka allekirjoitettiin Nairobissa 10. joulukuuta 2007 ja joka koskee kokonaisvaltaista ratkaisua Kivussa läsnäolevien, seksuaaliseen väkivaltaan ja muihin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden aseellisten ryhmien osalta,

L.   ottaa huomioon, että monia vuosia kestäneen aseellisen konfliktin uhreiksi on joutunut suoraan tai välillisesti neljä miljoonaa ihmistä, ja ainakin 1,5 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa naisia ja lapsia, on joutunut siirtymään kotiseudultaan, ja että Kongon demokraattisen tasavallan sosioekonominen infrastruktuuri on tuhoutunut,

1.   tuomitsee ankarasti raiskauksen käyttämisen sodankäynnin välineenä ja muistuttaa, että kansainvälisellä rikostuomioistuimella samoin kuin Kongon demokraattisella tasavallalla on näitä tekoja koskevaa oikeuskäytäntöä;

2.   vaatii erityisesti, että naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaa syyllistyneistä on tehtävä ilmoitus, heidät on tunnistettava, heidät on asetettava syytteeseen ja heitä on rankaistava kansallisten lakien ja kansainvälisen rikosoikeuden mukaisesti;

3.   kehottaa Kongon demokraattisen tasavallan hallitusta lopettamaan rankaisemattomuuden ja panemaan täytäntöön maan parlamentin säätämän uuden lain, jolla seksuaalisesta väkivallasta tehdään rikos ja jolla rikoksentekijöiden rangaistuksia kovennetaan;

4.   vaatii kansainvälistä yhteisöä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tukemiseksi näiden rikosten tutkimisessa ja syyllisten syyttämisessä;

5.   kehottaa EU:ta myöntämään tuntuvasti määrärahoja lääketieteellisen, oikeudellisen ja sosiaalisen tuen tarjoamiseksi seksuaalisen väkivallan uhreille ja naisten ja tyttöjen aseman vahvistamiseksi niin, että seksuaalinen väkivalta voidaan estää vastaisuudessa;

6.   kehottaa kaikkia Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa konfliktiin osallistuvia joukkoja kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta, lopettamaan kaikki hyökkäykset naisia ja muita siviilejä vastaan ja antamaan humanitaarisille järjestöille mahdollisuus tulla auttamaan uhreja;

7.   kehottaa EU:ta ja YK:ta muodollisesti tunnustamaan raiskauksen, pakotetun raskaaksi saattamisen, seksiorjuuden ja muut seksuaalisen väkivallan muodot rikoksiksi ihmiskuntaa vastaan, vakaviksi sotarikoksiksi ja kidutukseksi riippumatta siitä, tehdäänkö näitä tekoja järjestelmällisesti vai ei;

8.   kehottaa kaikkia MONUC-rauhanturvatehtäviin joukkoja lähettäviä YK:n jäsenvaltioita seuraamaan kaikkia seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia syytöksiä, erityisesti silloin, kun asianosaisina on lapsia, ja saattamaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneet henkilöt mahdollisimman pian oikeuteen vastaamaan teoistaan; vaatii sen vuoksi vahvistamaan siviilien suojelemista seksuaaliselta väkivallalta koskevaa MONUCin toimivaltaa;

9.   kehottaa Yhdistyneitä Kansakuntia, Afrikan unionia ja EU:ta sekä Kongon demokraattisen tasavallan muita kumppaneita tekemään kaiken voitavansa seksuaalista väkivaltaa koskevan tehokkaan seuranta- ja dokumentointijärjestelmän perustamiseksi Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja tarjoamaan tehokasta ja riittävää tukea ja suojelua naisille erityisesti Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa;

10.   on syvästi huolissaan siitä, että seksuaalinen väkivalta aiheuttaa maaltapakoa merkittävässä määrin ja korostaa, että järjestelmällinen seksuaalinen väkivalta ja yleinen "seksuaalisen väkivallan kulttuuri" tuhoaa kaikki sosiaaliset verkostot ja merkitsee todellista uhkaa kansakunnalle;

11.   on tyytyväinen rauhaa, turvallisuutta ja kehitystä käsittelevän konferenssin käynnistämiseen Gomassa (Pohjois-Kivu) ja toivoo, että vihollisuuksien lopettaminen konferenssin aikana on ensimmäinen askel taistelevien ryhmien välisen luottamuksen rakentamisessa; kehottaa osallistujia käsittelemään naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa ja sitoutumaan siihen, että syylliset tuodaan oikeuden eteen;

12.   kehottaa komissiota tarjoamaan tukea, myös taloudellista, rauhankonferenssin pitämiselle Kivussa, jotta väestö voi osallistua kestävien ratkaisujen etsimiseen;

13.   kehottaa Kongon demokraattisen tasavallan hallitusta ja MONUCia takaamaan kunnollinen turvallisuuden taso humanitaaristen järjestöjen jäsenille;

14.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille, Kongon demokraattisen tasavallan hallitukselle ja Suurten järvien alueen maiden hallituksille, Afrikan unionille ja YK:n pääsihteerille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2008 Egyptin tilanteesta

P6_TA(2008)0023 B6-0023/2008

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Euro–Välimeri-kumppanuudesta,

–   ottaa huomioon 15. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman vakavista tapahtumista, jotka uhkaavat kristillisten yhteisöjen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen olemassaoloa(1),

–   ottaa huomioon marraskuussa 1995 annetun Barcelonan julistuksen,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille 21. toukokuuta 2003 "Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa toteutettavien, ihmisoikeuksiin ja demokratiakehitykseen liittyvien EU:n toimien lujittaminen − strategiset suuntaviivat" (KOM(2003)0294),

–   ottaa huomioon Kairossa 26. ja 27. tammikuuta 2006 pidetyn Euro–Välimeri-alueen ihmisoikeusverkoston ensimmäisen konferenssin,

–   ottaa huomioon vuonna 1984 tehdyn YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat,

–   ottaa huomioon Egyptin vuonna 1982 ratifioiman kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n kansainvälisen yleissopimuksen 19 artiklan,

–   ottaa huomioon naisiin kohdistuvan kaikkinaisen syrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon työohjelman, jonka valtioiden ja hallitusten päämiehet hyväksyivät Barcelonan huippukokouksessa marraskuussa 2005,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamenttien puhemiesten viidennen konferenssin päätelmät, jotka hyväksyttiin 26. marraskuuta 2005 Barcelonassa,

–   ottaa huomioon Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen 27. maaliskuuta 2006 antamat päätöslauselmat sekä sen puheenjohtajan julistuksen,

–   ottaa huomioon 19. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikasta(2),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että EU–Egypti-toimintasuunnitelma allekirjoitettiin maaliskuussa 2007 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksella perustetussa assosiaationeuvostossa; toimintasuunnitelmassa asetettujen ensisijaisten tavoitteiden mukaan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisten instituutioiden tehokkuuden parantamiseen, joille on uskottu demokratian ja oikeusvaltion lujittaminen ja kaikkinaisten ihmisoikeuksien edistäminen,

B.   ottaa huomioon, että demokratian, ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien kunnioittamisen edistäminen kuuluu Euroopan unionin perusperiaatteisiin ja -tavoitteisiin ja että se muodostaa yhteisen perustan Euro–Välimeri-alueen kehittämiselle,

C.   ottaa huomioon, että se pitää Egyptin-suhteita erittäin tärkeinä, ja katsoo, että oikeudenmukaiset ja avoimet vaalit ovat selkein tie etenemiseksi kohti demokraattisempaa yhteiskuntaa, ja painottaa Egyptin ja EU:n ja Egyptin välisten suhteiden merkitystä EU–Välimeri-alueen vakauden ja kehityksen kannalta,

D.   ottaa huomioon, että Egyptin viranomaiset ovat luvanneet lopettaa lehtimiesten vankina pitämisen, mutta että toistaiseksi lupauksia ei ole lunastettu,

E.   ottaa huomioon, että opposition presidenttiehdokas Ayman Nour kärsii edelleen viiden vuoden vankeusrangaistusta, joka langetettiin vuonna 2005 epäoikeudenmukaisen ja poliittisiin tarkoitusperiin pohjautuviin syytteisiin nojautuneen oikeudenkäynnin perusteella, ja että hänen terveytensä on alkanut heikentyä vankeuden seurauksena,

F.   ottaa huomioon ammattiliittojen ja työntekijöiden palvelukeskuksen ja sen muiden toimipisteiden sulkemisen ja sen, että kyse on ensimmäisestä kerrasta, jolloin oikeusapualan kansalaisjärjestö on suljettu hallinnollisella päätöksellä, sekä oikeusapua ihmisoikeusjutuissa tarjoavan järjestön (AHRLA) sulkemisen, ja ottaa huomioon ihmisoikeusaktivisti, keskuksen pääkoordinaattori Kamal Abbasille Mohammed Mostafan herjaamisesta langetetun tuomion, joka perustui Abbasin Kalam Sanyassa julkaisemaan esseeseen,

G.   ottaa huomioon, että koptit, bahailaiset, shia-muslimit, koraaniuskovaiset ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen jäsenet joutuvat edelleen kärsimään ankarasti lahkojen eristämisestä,

1.   tunnustaa Egyptin merkityksen Lähi-idän rauhanprosessissa ja EU:n ja Egyptin suhteiden tärkeyden koko Euro–Välimeri-alueelle sekä kansainvälisen terrorismin ja fundamentalismin vastaiselle taistelulle, mutta muistuttaa, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on Euroopan unionin ja Egyptin välisessä assosiaatiosopimukseen otettu perustavanlaatuinen arvo, ja korostaa jälleen Euro–Välimeri-kumppanuuden merkitystä oikeusvaltion ja perusvapauksien edistämisessä;

2.   katsoo, että kansalaisjärjestöihin ja ihmisoikeuksien puolustajiin viime aikoina kohdistetut pidätykset ja toimet heikentävät Egyptin hallituksen antamia perusoikeuksia ja -vapauksia sekä maan demokratisointiprosessia koskevia sitoumuksia; tukee 34 kansalaisjärjestön 13. toukokuuta 2007 käynnistämää kampanjaa järjestäytymisvapauden hankkimiseksi valtiosta riippumattomille järjestöille, joka on jatkotoimenpide ensimmäiselle hallinnollisten ja turvallisuustahojen harjoittamaa häirintää koskevalle yhteiselle raportille;

3.   kehottaa Egyptin hallitusta lopettamaan kaikenlaisen häirinnän, mukaan lukien oikeustoimet ja tiedonvälityksen ammattilaisiin ja yleisemmin ihmisoikeuspuolustajiin ja uudistuksia vaativiin aktivisteihin kohdistuvat pidätykset, sekä noudattamaan täysimääräisesti mielipiteenvapautta Egyptin ratifioiman kansainvälisen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 19 artiklan mukaisesti;

4.   rohkaisee Egyptin hallitusta pitämään kiinni lupauksestaan kumota hätätila 31. toukokuuta 2008; pyytää Egyptin viranomaisia muuttamaan vuonna 1966 annettua lakia numero 25 sotilastuomioistuimista, joka on yksi suurimmista perusvapauksien täysimääräisen toteutumisen esteistä, sekä varmistamaan, että kaikki terrorismin torjumiseksi hyväksytyt toimet ja säädökset ovat täysin kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisia;

5.   tukee voimakkaasti toimia, joilla taataan akateeminen vapaus, tiedotusvälineiden vapaus ja yksityisten uskonnollisten vakaumusten vapaus; kehottaa tässä yhteydessä kumoamaan mielivaltaiset hallinnolliset toimet, kuten ne, jotka toteutettiin ammattiliittojen ja työntekijöiden palvelukeskusta sekä oikeusapua ihmisoikeusjutuissa tarjoavaa järjestöä vastaan; vaatii vapauttamaan Kamal Abbasin ja muut aktivistit; pyytää, että järjestöjä koskevassa lainsäädännössä ei määrättäisi mielivaltaisia rajoituksia kansalaisyhteiskunnan perustamien järjestöjen rauhanomaiselle toiminnalle;

6.   vaatii vapauttamaan viipymättä Ayman Nourin, pitäen mielessä tiedot hänen heikkenevästä terveydestään, ja pyytää viipymättä huolehtimaan siitä, että pätevä lääkintähenkilökunta voi tehdä vierailun hänen luokseen;

7.   painottaa, että vuonna 1969 tehdyn Afrikan siirtolaisongelmien erityispiirteitä koskevan Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) yleissopimuksen sekä vuonna 1993 tehdyn siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeuksia ja suojelua koskevan yleissopimuksen periaatteet on pantava täysimääräisesti täytäntöön; kannattaa siirtotyöläisiä koskevan YK:n komitean toukokuussa 2007 antamia loppuhuomautuksia, joissa kehotettiin avaamaan uudelleen joulukuussa 2005 tapahtunutta 27 sudanilaisen turvapaikkahakijan murhaa koskeva tutkinta;

8.   vaatii lopettamaan kaikki kidutusta ja huonoa kohtelua sisältävät käytännöt ja pyytää käynnistämään selvityksiä tapauksissa, joissa on perusteltua epäillä kidutusta harjoitetun; kehottaa Egyptin hallitusta sallimaan Yhdistyneiden kansakuntien kidutuksesta ja muusta julmasta, epäinhimillisestä tai ihmisarvoa alentavasta kohtelusta tai rangaistuksesta vastaavan erityistarkkailijan vierailun;

9.   korostaa oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamisen ja varmistamisen tärkeyttä ja että näin ollen on muutettava tai kumottava kaikki oikeudelliset säännökset, jotka heikentävät tai eivät takaa riippumattomuutta; painottaa, että tuomareiden järjestäytymisvapautta ja mielipiteenvapautta on noudatettava ja suojeltava oikeuslaitoksen puolueettomuutta koskevien YK:n perusperiaatteiden 8 ja 9 artiklan mukaisesti;

10.   suhtautuu myönteisesti Egyptin pyrkimyksiin varmistaa Gazan vastainen raja ja rohkaisee kaikkia asianosaisia tehostamaan taistelua Gazan kaistaleelle johtavien tunneleiden kautta tapahtuvaa salakuljetusta vastaan;

11.   kehottaa EU:ta asettamaan ihmisoikeuskysymyksissä tapahtunut kehitys hyvin näkyvään asemaan esityslistallaan tulevassa poliittisten asioiden EU–Egypti-alakomitean kokouksessa; pyytää neuvostoa ja komissiota raportoimaan jälkeenpäin Euroopan parlamentille sekä liittämään Euroopan parlamentin tiiviisti arviointiprosessiin;

12.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Egyptin hallitukselle ja parlamentille, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Barcelonan julistuksen allekirjoittaneiden Välimeren maiden hallituksille ja parlamenteille, parlamentaarisen Euro–Välimeri-edustajakokouksen puheenjohtajalle sekä neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0542. (2) EUVL C 287 E, 24.11.2006, s. 312.