Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Muuttoliikkeen ja kehityksen välinen yhteys: käytännönläheisiä suuntaviivoja (KOM(2005)0390),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä palautettaessa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia (KOM(2005)0391),

–   ottaa huomioon seuraavat komission tiedonannot neuvostolle ja Euroopan parlamentille: "Muuttoliikkeisiin liittyvät ensisijaiset toimet: Hampton Courtin kokouksen ensimmäinen jatkotoimi" (KOM(2005)0621), "EU:n toimintastrategia kehitysmaiden terveysalan henkilöresurssikriisiin vastaamiseksi" (KOM(2005)0642) sekä "Siirtolais- ja turvapaikkakysymysten temaattinen ohjelma kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten" (KOM(2006)0026),

–   ottaa huomioon 15. ja 16. joulukuuta 2005 Brysselissä pidetyn Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmien IV kohdan "Siirtolaisuutta koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa",

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat A/RES/58/208, A/RES/59/241 ja A/RES/60/205 kansainvälisen muuttoliikkeen ja kehityksen välisestä yhteydestä, mitä käsitellään korkean tason vuoropuhelussa yleiskokouksen 61. istunnossa vuonna 2006,

–   ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-maat) ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimuksen)(1), sellaisena kuin se on muutettuna Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005(2), ja erityisesti sen 13 artiklan maahanmuutosta,

–   ottaa huomioon Brysselin julkilausuman turvapaikka-, maahanmuutto- ja liikkuvuusasioista ja julkilausuman täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman, jotka hyväksyttiin 13. huhtikuuta 2006 turvapaikka-, maahanmuutto ja liikkuvuusasioista vastaavien AKT-ministerien ensimmäisessä kokouksessa,

–   ottaa huomioon kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja sen vastaavat pöytäkirjat,

–   ottaa huomioon AKT–EY-ministerineuvoston 13. huhtikuuta 2005 tekemän päätöksen N:o 4/2005 yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston pitkän aikavälin kehitysmäärärahojen varauksen käytöstä(3),

–   ottaa huomioon YK:n pääsihteerin selvityksen "Maailmanlaajuinen tutkimus naisten roolista kehityksessä, 2004: naiset ja kansainvälinen muuttoliike" A/59/287/Add.1,

–   ottaa huomioon Maailmanpankin kertomuksen: Global Economic Prospects 2006: Economic Implications of Remittances and Migration(4),

–   ottaa huomioon kansainvälisen muuttoliikkeen maailmankomission lokakuussa 2005 laatiman raportin "Muuttoliike verkottuneessa maailmassa: uusia toiminta-ajatuksia"(5),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 18, 19 ja 21 artiklan,

–   ottaa huomioon jäsenvaltioiden vuonna 2005 tekemät sitoumukset erityisesti siitä, että

–   ottaa huomioon ILO:n suosituksen N:o 151 siirtotyöläisistä,

–   ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission 20. joulukuuta 2005 antaman yhteisen julkilausuman Euroopan unionin kehityspolitiikasta "Eurooppalainen konsensus"(7), jolla vahvistetaan yleinen toimintakehys yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikalle",

–   ottaa huomioon Wienin julkilausuman, joka hyväksyttiin 12. toukokuuta 2006 Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan neljännessä huippukokouksessa,

–   ottaa huomioon 17. marraskuuta 2005 Afrikan kehitysstrategiasta(8), 15. marraskuuta 2005  globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta(9), 26. lokakuuta 2005 taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallinnassa sovellettavasta EU:n strategiasta(10), 9. kesäkuuta 2005 laillisen ja laittoman maahanmuuton kytköksistä sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta(11) sekä 12. huhtikuuta 2005 Euroopan unionin tehtävistä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi(12) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon 22. joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2836/98 sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten sisällyttämisestä kehitysyhteistyöhön(13),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0210/2006),

A.   ottaa huomioon, että 40 prosenttia 175 miljoonasta siirtolaisesta (3 prosenttia maailman väestöstä) asuu kehitysmaissa,

B.   ottaa huomioon, että muuttoliikkeet eivät ole uusi ilmiö, mutta että niiden laajuus globalisoitumisen yhteydessä ja kaikkien kansainvälisten toimijoiden valpastuminen ovat tehneet niistä nykyään merkittävän poliittisen aiheen kansainväliselle yhteisölle,

C.   ottaa huomioon, että 1980-luvulta alkaen maahanmuutto on lisääntynyt huomattavasti ilman, että siihen olisi Euroopan unionin tasolla vastattu yhteisesti ja johdonmukaisesti,

D.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni vastaanottaa siirtolaisia lähes kaikista kehitysmaista eli suuri osa siirtolaisista saapuu Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta ja että on epätodennäköistä, että tämä ilmiö heikkenisi lähivuosina,

E.   katsoo, että kansainvälinen yhteisön laajamittaisten toimien alullepano on viivästynyt,

F.   ottaa huomioon, että muuttoliikekysymys edellyttää kansainväliseltä yhteisöltä yhtenäistä vastausta ja että tähän mennessä Euroopan unioni ei ole tarjonnut kattavaa poliittista vastausta eikä ole ottanut käyttöönsä ongelmaan mukautettuja välineitä,

G.   ottaa huomioon, että siirtolaisvirtojen sääntelyä koskevan yhteisen politiikan puuttuminen mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot hyväksyvät yksipuolisia päätöksiä, jotka vaikeuttavat yhtenäisen yhteisön kannan hyväksymistä,

H.   katsoo, että maahanmuuttokysymyksen ratkaisun pitää saada taakseen mahdollisimman suuri enemmistö Euroopan unionissa,

I.   ottaa huomioon korkean tason vuoropuhelun kansainvälisestä muuttoliikkeestä ja kehityksestä YK:n yleiskokouksessa 14. ja 15. syyskuuta 2006 ,

J.   ottaa huomioon, että Afrikan unioni on ottanut muuttoliikkeet yhdeksi keskeiseksi toimintateemakseen Afrikan unionin komission puheenjohtajan Alpha Oumar Konarén johdolla,

K.   ottaa huomioon, että siirtolaisuuden taustalla olevat erilaiset syyt ja niiden johdosta tapahtuva siirtolaisuuden jaottelu erilaisiin luokkiin ovat huomattava jarru yleisten ja yhtenäisten, siirtolaisuuden kehitystä edistävää näkökohtaa korostavien politiikkojen täytäntöönpanolle,

L.   ottaa huomioon, että suurimmat muuttoliikkeet ovat Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, mutta että Afrikka erottuu joukosta muuttoliikkeisiin liittyvien kielteisten tapahtumien johdosta,

M.   ottaa huomioon, että siirtolaisia vastaanottavat pohjoisen pallonpuoliskon maat ovat enimmäkseen analysoinnin kohteena, vaikka 60 prosenttia muuttajista pysyy eteläisellä pallonpuoliskolla,

N.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja Latinalaisen Amerikka ovat sitoutuneet edistämään muuttoliikettä koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä ja että sitoumus on kirjattu Wienin julkilausumaan,

O.   katsoo, ettei virallisen kehitysavun lisääminen yksin riitä vastaamaan muuttoliikkeen ja kehityksen yhteyttä koskevaan kysymykseen, vaan että on tärkeää myös kehittää erityisiä innovatiivisia välineitä, jotta voidaan paremmin tunnistaa ja edistää siirtolaisten asemaa köyhyyden torjunnassa ja kehityksen edistämisessä,

P.   katsoo, että etsittäessä vastausta tähän ilmiöön on otettava ehdottomasti huomioon köyhyyden torjuntaa koskevat kansalliset ja kansainväliset strategiat, jotta voidaan saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet,

Q.   katsoo, että eteläisen pallonpuoliskon maiden oikeus toteuttaa riippumatonta siirtolaispolitiikkaa on tunnustettava ja että oikeutta on tuettava,

R.   ottaa huomioon, että eteläisen pallonpuoliskon maista muuttavat lähinnä hyvin koulutetut ja yritteliäät ihmiset ja että "aivovuoto" vaarantaa peruspalvelujen, erityisesti terveys- ja koulutuspalvelujen, saannin ja laadun näissä maissa,

S.   katsoo, että ns. aivovuotoa lisää politiikka, jossa siirtolaisia päästetään pohjoisen pallonpuoliskon maihin valikoivasti "valinnaisen siirtolaisuuden" puitteissa, mikä pahentaa kilpailukyvyn heikentymistä eteläisen pallonpuoliskon maissa,

T.   ottaa huomioon, että Afrikan unionin komission puheenjohtajan Alpha Oumar Konarén mukaan näillä politiikoilla Afrikalta evätään oikeus kehitykseen,

U.   katsoo, että ns. kiertosiirtolaisuus, joka mahdollistaa siirtymisen alkuperä- ja määränpäämaiden välillä, tuo merkittäviä kehittymisen mahdollisuuksia vastaanottaja- ja lähtömaille,

V.   ottaa huomioon, että yhteinen kehitys (co-development), jolla tarkoitetaan siirtolaisyhteisöjen potentiaalin hyödyntämistä kehittyneissä maissa siirtolaisten alkuperämaan kehityksen hyväksi, pyrkii muuntamaan siirtolaisuutta kansojen välisen kehityksen ja keskinäisen avun välineeksi,

W.   katsoo, että siirtolaisten varainsiirrot alkuperämaahan ovat huomattava kehitysmahdollisuus, että nämä siirrot ovat paljon suurempia kuin virallinen kehitysapu maailmanlaajuisella mittakaavalla ja että suurimmassa osassa tapauksia näiden siirtojen pankkikulut ja muut kulut ovat erittäin korkeat ja avoimuus on puutteellista; korostaa kuitenkin, että siirrot menevät ennen kaikkea perheiden tarpeisiin ja että ainoastaan pieni osa niistä päätyy rahoittamaan investointeja ja kehitystä,

X.   katsoo kuitenkin, että näiden siirtojen tarkoituksena ei ole korvata julkista kehitysapua tai olla peruste sen vähentämiselle,

Y.   ottaa huomioon, että maailmassa oli vuonna 2005 lähes 9,2 miljoonaa pakolaista ja 25 miljoonaa maansisäistä pakolaista, joista puolet Afrikassa, jossa heillä ei ole minkäänlaista kansainvälisen yhteisön tarjoamaa suojaa; katsoo, että tämä saattaa pakolaiset hyvin eriarvoiseen asemaan, mitä ei voida hyväksyä,

Z.   ottaa huomioon pakolaisten ja ekologisista syistä kotiseudultaan lähteneiden määrän lisääntymisen ja sen, että se voi YK:n pakolaiskomissaarin mukaan nousta lähivuosina 50 miljoonaan,

AA.   katsoo, että maahanmuuttajien yhteiskuntaan kotouttaminen on kaksisuuntainen prosessi, joka perustuu laillisten maahanmuuttajien ja vastaanottajavaltion vastavuoroisiin oikeuksiin ja velvoitteisiin ja jonka tarkoituksena on varmistaa, että maahanmuuttajat kykenevät osallistumaan kyseisessä yhteiskunnassa,

AB.   ottaa huomioon, ettei kansainvälinen yhteisö eivätkä jotkin kansalliset lainsäädännöt edelleenkään kykene tarjoamaan riittävää suojaa siirtolaisille, jotka joutuvat usein kokemaan syrjintää ja elämään sosiaalisessa epävarmuudessa,

AC.   ottaa huomioon, ettei yksikään EU:n jäsenvaltio ole vielä ratifioinut siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista tehtyä kansainvälistä yleissopimusta,

AD.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni on osoittanut maahanmuuttajien kotouttamiseen vain 15 miljoonaa euroa vuoden 1999 jälkeen, mikä on 0,5 euroa maahanmuuttajaa kohti,

AE.   katsoo, että maahanmuuttoon liittyvän ihmiskaupan torjunta sekä naisten ja lasten kauppaamisen ja hyväksikäytön torjunta pitää ottaa etusijalle Euroopan unionissa,

AF.   ottaa huomioon, että 51 prosenttia kehittyneiden maiden siirtolaisista ja 46 prosenttia kehitysmaiden siirtolaisista on naisia(14); arvioi, että tiedot laittoman siirtolaisuuden aiheuttamista riskeistä ovat riittämättömiä; toteaa, että siirtolaisnaiset joutuvat muita enemmän seksuaalisen hyväksikäytön, väkivallan, syrjinnän ja työssä tapahtuvan hyväksikäytön kohteeksi; katsoo, että maahanmuuttopolitiikoissa ei oteta huomioon naisten erityistä roolia,

AG.   katsoo, että siirtolaisuus voi auttaa naisia parantamaan elämänlaatuaan, lisäämään itsemääräämisoikeuttaan, tukemaan syrjäytyneitä henkilöitä ja pakenemaan ahdistavia sosiaalisia olosuhteita,

AH.   ottaa kuitenkin huomioon, että naiset joutuvat usein muuttamaan esimerkiksi pakkoavioliiton, köyhyyden tai aseellisten selkkausten kaltaisten ongelmien takia,

AI.   katsoo, että siirtolaisnaiset joutuvat herkemmin seksuaalisen hyväksikäytön, syrjinnän ja työssä tapahtuvan hyväksikäytön uhreiksi, että naisten tiedot ja taidot heitetään usein hukkaan ja että he myös joutuvat usein väkivallan uhreiksi, kärsivät terveyshaitoista, ovat eristyksissä muusta yhteiskunnasta tai päätyvät ihmiskaupan uhreiksi,

AJ.   ottaa huomioon, että Euroopan unionissa asuu nykyisin huomattava määrä siirtolaisnaisia, joilla ei ole henkilöllisyyspapereita, mikä lisää työssä hyväksikäytön vaaraa sekä heidän kohtaamansa seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan vaaraa,

1.   on vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin on otettava keskeinen rooli muuttoliikkeen nostamiseksi kehityksen moottoriksi;

2.   katsoo, että unionin on saatava aikaan sellainen alueellinen poliittinen ratkaisu kehityksen ja muuttoliikkeen välistä yhteyttä koskevaan kysymykseen, jossa pääpaino on Afrikalla ja eteläisen pallonpuoliskon maiden välillä tapahtuvalla muuttoliikkeellä; vaatii, että siirtolaisuuskysymys nostetaan keskeiselle sijalle Euroopan unionin ja sen kumppaneiden välisessä poliittisessa vuoropuhelussa, sekä kannattaa Euroopan ja Afrikan välisen huippukokouksen järjestämistä yhteisen poliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi;

3.   katsoo, että Euroopan maahanmuutto- ja kehitysyhteistyöpolitiikan olisi perustuttava ennen kaikkea kolmansia maita kohtaan osoitettavan solidaarisuuden ja yhteisen kehityksen periaatteisiin, jotta maahanmuuton syyt saadaan ratkaistua ja etenkin jotta köyhyys saadaan poistettua;

4.   toistaa kannattavansa ihmisten liikkuvuutta yhtenä ihmisoikeutena ja katsoo, että tässä yhteydessä kyseistä käsitettä ei voida tarkastella markkinalogiikan mukaisesti; korostaa, että kaikissa alan politiikoissa pitää pyrkiä edistämään vapaaehtoista eikä pakollista liikkuvuutta;

5.   korostaa, että siirtolaiskysymys on mahdollista ratkaista riittävällä tavalla Euroopan tasolla ainoastaan, jos otetaan käyttöön yhteinen strategia, jossa vahvistetaan selkeästi tavoitteet ja jäsenvaltioiden käytössä olevat mekanismit, joilla ne voivat yhdessä vastata tähän ilmiöön solidaarisesti;

6.   muistuttaa, että kaikkien valtioiden velvollisuus on torjua ihmisten hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa; muistuttaa, että on olemassa multilateraalisia välineitä kuten kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus ja sen vastaavat pöytäkirjat, jotka muodostavat tehokkaan mekanismin, kun pyritään torjumaan ihmisillä ja maahanmuuttajilla käytävää kauppaa ja suojelemaan heidän perusoikeuksiaan sekä asettamaan oikeudessa syytteeseen ne, jotka harjoittavat kyseistä rikollista toimintaa; vaatii valtioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet tätä yleissopimusta tai liittyneet siihen, toimimaan mahdollisimman nopeasti;

7.   kehottaa sisällyttämään maahanmuuttokysymyksen EU:n ulkoisiin toimiin Barcelonan prosessin esimerkin mukaisesti;

8.   pitää myönteisenä neuvoston ehdotusta, joka koskee maahanmuuttoa käsittelevän Euromed-ministerikokouksen järjestämistä vuonna 2006; tukee myös muuttoliikettä käsittelevää Euroopan unionin ja Afrikan huippukokousta Rabatissa kesäkuussa 2006 ja jossa keskustellaan Maghreb-maiden ja Saharan eteläpuolisen Afrikan muuttoliikkeestä Eurooppaan;

9.   pitää kaikkia maahanmuuttopolitiikan parantamiseksi toteutettuja toimia myönteisinä ja korostaa, että tarvitaan kattava lähestymistapa, johon sisältyy selkeä näkemys tärkeimmistä maahanmuuttopolitiikassa toteutettavista toimista sen sijaan, että tuettaisiin hajanaisia toimia kyseisen politiikan kehittämiseksi;

10.   suosittelee, että neuvosto ryhtyy asianmukaisiin toimiin, joilla varmistetaan kussakin jäsenvaltiossa maahanmuutosta ja kehityksestä vastaavien tahojen yhteistyön ja toimien yhteensovittamisen tehostaminen;

11.   korostaa, että kehitysavun lisääminen on välttämätön toimenpide siirtolaisuuden nostamiseksi kehityksen moottoriksi mutta että tämä ei yksin riitä; kehottaa Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita noudattamaan vuonna 2005 tehtyjä poliittisia sitoumuksia;

12.   suosittelee, että siirtolaisuus ja sen vaikutukset kehitykseen otettaisiin kokonaisvaltaisesti huomioon kaikissa niissä näkökohdissa ja toimissa, joilla pyritään täyttämään vuosituhannen kehitystavoitteet; palauttaa mieliin, että yleinen strategia tarvitsee menestyäkseen asianmukaisen oikeudellisen kehyksen sekä Euroopan unionissa että alkuperämaissa;

13.   korostaa, että siirtolaiskysymys on integroitava paremmin kehitysapupolitiikkaan ja -suunnitelmiin, ja suosittelee, että kansallisesti kyseinen asia otettaisiin osaksi köyhyyden vähentämistä koskevia strategia-asiakirjoja;

14.   tunnustaa siirtolaisten merkityksen EU:n ja alkuperämaiden välisten yhteyksien vahvistamisessa erityisesti muuttoliikkeeseen liittyvissä kysymyksissä; vaatii kehitysmaiden ja EU:n jäsenvaltioiden instituutioiden yhteistyön vahvistamista muun muassa yhteistä kehitystä koskevia hankkeita toteuttamalla;

15.   katsoo, että yhteistyössä aikaansaatava kehitys, jossa tunnustetaan siirtolaisten rooli alkuperämaan kehityksen kannalta sekä vahvistetaan tätä roolia, on tunnustettava Euroopan tasolla;

16.   korostaa, että voidakseen nostaa siirtolaisuuden kehityksen moottoriksi unionin on otettava käyttöönsä kaksi ensisijaista välinettä, jotka ovat

17.   katsoo, että Aeneas-ohjelma sekä sitä vuonna 2007 seuraava ohjelma on valjastettava kehitysstrategian palvelukseen erityisesti siten, että rahoitetaan toimia, joilla pyritään saamaan aikaan yhteistä kehitystä, ja että tavoitetta on noudatettava tiukasti, jotta voidaan esimerkiksi välttää se, että varoja osoitetaan Euroopan unionin ulkorajojen puolustamiseen;

18.   korostaa, että ohjelman pitää vahvistaa muuttovirtojen hallintajärjestelmien tehokkuutta ja tukea alkuperä- ja kauttakulkumaille; suosittelee tätä varten, että ohjelmaan sisällytetään

19.   ehdottaa integroitujen alueellisten kehitysyhteistyösuunnitelmien laatimista Afrikan keskeisiä maastamuuttoalueita varten, jotta voidaan rahoittaa

20.   kiinnittää huomiota ongelmiin ja korkeisiin kustannuksiin, joita siirtolaisilla on heidän siirtäessään varoja alkuperämaahansa, ja korostaa lisäksi pankkien ulkopuolisen siirtojärjestelmän avoimuuden puutetta; vahvistaa, että on tarpeen ottaa käyttöön varma järjestelmä, joka takaa lähettäjän ja vastaanottajan tietojen suojan, jotta voidaan edistää kanavoituja rahalähetyksiä säänneltyjen siirtojen myötä, koska tietyt vaihtoehtoiset järjestelmät, joihin siirtolaiset turvautuvat, ovat joissakin tapauksissa todellisia kiskurijärjestelmiä;

21.   kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä kansallisia ja kansainvälisiä rahoituslaitoksia toteuttamaan toimia, joilla pyritään

22.   pyytää komissiota laatimaan ehdotuksen sääntelykehyksestä, jonka tarkoituksena on vähentää kustannuksia ja lisätä avoimuutta, mitä tulee siirtolaisten varainsiirtoihin alkuperämaahansa; palauttaa mieliin, että tällaiset rahalähetykset ovat toiseksi tärkein ulkoinen rahoituslähde kehitysmaille ja että niiden kulut voivat olla jopa 20 prosenttia kokonaissummasta;

23.   tunnustaa pk-yritysten aseman merkityksen työpaikkojen luomisessa ja kehityksen edistämisessä; kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa ohjelmia, joilla maahanmuuttajia kannustetaan investoimaan aiempaa enemmän tällaisiin yrityksiin;

24.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ohjelmia, joiden tarkoituksena on koulutettujen siirtolaisten mobilisointi kehityksen palvelukseen siten, että vastataan palkkaerokustannuksista kotimaahansa paluuta harkitsevien hyvin koulutettujen henkilöiden puolesta, tai ottamalla käyttöön "kahden oppituolin" järjestelmä julkisen sektorin henkilökuntaa (kuten opettajia, tutkijoita tai lääkäreitä) varten eteläisen pallonpuoliskon maissa; kehottaa komissiota laatimaan selvityksen kokemuksista, joita on saatu "kahden oppituolin" järjestelmän kokeilusta jäsenvaltioissa;

25.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan mahdollisia toimia, joihin voitaisiin ryhtyä sen varmistamiseksi, että alkuperämaihin palaavat maahanmuuttajat voivat siirtää eläkkeensä ja sosiaalietunsa asianomaiseen alkuperämaahan;

26.   pitää myönteisenä komission ehdotuksia niiden toimenpiteiden harkitsemisesta, jotka koskevat eläkeoikeuksien siirtämistä, pätevyyksien tunnustamista ja sellaisten järjestelmien toimintaa, jotka helpottavat tutkijoiden ja muiden akateemisesti koulutettujen liikkuvuutta, jotta he voivat halutessaan palata alkuperämaahansa ja kotoutua sinne menestyksekkäästi;

27.   kehottaa Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita edistämään kiertosiirtolaisuutta tai edestakaista muuttoliikettä siten, että

28.   pitää myönteisenä komission aloitetta kiertosiirtolaisuuden edistämisestä, mikä tarkoittaa maahanmuuttajien kaksisuuntaista liikkuvuutta alkuperämaansa ja kohdemaansa välillä, minkä kautta he siirtävät hankkimansa tietämyksen ja kokemuksen käytettäväksi kotimaassaan; korostaa, että kiertosiirtolaisuuteen on ehdottomasti liitettävä kotouttamistoimet saapuville ja lähteville maahanmuuttajille; korostaa kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten roolia tässä prosessissa;

29.   pitää myönteisenä myös komission ehdotuksia, jotka koskevat oleskelu- ja työlupakysymyksiä koskevaa vuoropuhelua sekä sellaisten siirtotyöläisten liikkuvuutta koskevien ohjelmien hallintaa, joiden avulla maahanmuuttajien valmiudet saatetaan vastaamaan kehitysmaiden tarpeita;

30.   pyytää pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon maiden julkisia tahoja investoimaan kansalaisten opetukseen ja koulutukseen; toistaa tukevansa tavoitetta "20/20", jonka mukaan 20 prosenttia pohjoisen maiden julkisesta avusta ja 20 prosenttia etelän maiden kansallisesta talousarviosta osoitetaan peruspalveluihin;

31.   kehottaa eteläisen pallonpuoliskon maita kehittämään strategioita, joiden tarkoituksena on "kouluttaa ja pitää koulutetuista kiinni", erityisesti nostamalla sosiaalisten ammattien arvostusta ja kiinnittämällä huomiota naisten tilanteeseen, koska he usein kärsivät tällaisesta syrjinnästä;

32.   kehottaa unionia sisällyttämään ns. kunnollisen työn saannin helpottamisen jäsenvaltioiden asialistoihin kehitysasioista puhuttaessa; kehottaa lisäksi erityisesti

33.   kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön politiikkoja, joilla vähennetään aivoviennin kielteisiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia eteläisen pallonpuoliskon maissa siten, että

34.   kehottaa ottamaan käyttöön "eurooppalaiset käytännesäännöt" sekä jäsenvaltioissa sovellettavat kansalliset säännöt rekrytoinnin valvontaa varten;

35.   panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen esittää erityinen ohjelma henkilöresurssikriiseihin vastaamiseksi terveysalalla Afrikassa;

36.   pitää myönteisenä, että aiotaan kehittää kattava ja johdonmukainen lähestymistapa henkilöstön eettiseen rekrytointiin aloilla, jotka ovat erityisen alttiita aivovuodolle;

37.   suhtautuu myönteisesti 15. ja 16. joulukuuta 2005 pidetyn Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmiin aiheesta "Maahanmuuttoa koskevaa kokonaisvaltainen lähestymistapa" sekä viimeaikaisia komission ehdotuksiin, jotka liittyvät aivovientiin, alkuperämaahan suuntautuviin rahalähetyksiin, diasporaan, väliaikaiseen/kiertosiirtolaisuuteen, sosiaaliturvaetuihin, toistuvaisviisumeihin jne.;

38.   katsoo, että "aivojen kierrolla" on merkittävä rooli pyrittäessä lisäämään siirtolaisuuden myönteisiä vaikutuksia kehitykseen, kun otamme huomioon, että kehitysmaat osallistuvat täysimääräisesti ammattitaidon vaihtoon globaaleilla työmarkkinoilla; suosittelee komissiolle ja jäsenvaltioille, että ne sitoutuvat päättäväisesti tämän alan toimiin ja ehdottavat toimenpiteitä, joilla pyritään

39.   toteaa, että kolmansien maiden työntekijöiden tiettyjen ammatillisten ja/tai akateemisten pätevyyksien tunnustamatta jättäminen tai tunnustamisen vaikeuttaminen hankaloittaa tällaisten työntekijöiden pääsyä EU:n jäsenvaltioiden työmarkkinoille yhtäläisin ehdoin; katsoo myös, että EU:ssa työssä käyvillä maahanmuuttajilla olisi oltava oikeus osallistua koulutusohjelmiin, jotta he voivat kehittää ammattipätevyyttään;

40.   kehottaa komissiota esittämään aloitteita, joilla helpotetaan ammatillisten pätevyyksien tunnustamista ja vahvistetaan vähimmäisstandardit eurooppalaisen vastaavuusjärjestelmän kehittämiseksi ulkomaisia todistuksia varten;

41.   vaatii, että naisten erityinen rooli siirtolaisuudessa ja kehityksessä otettaisiin entistä paremmin huomioon, ja vaatii lisäksi erityisesti, että

42.   pyytää jäsenvaltioita tukemaan toimia, jotka vahvistavat naispuolisten siirtotyöläisten yhteiskuntapoliittista, taloudellista ja psykologista vaikutusvaltaa etenkin heidän perheisiinsä nähden sekä auttavat heitä hankkimaan taitoja, joita he tarvitsevat voidakseen kotoutua kunnolla vastaanottavaan maahan, sekä oikeudet, aseman ja roolin turvaavia toimia, samalla kun ne vahvistavat naisten asioita ajavien kansalaisjärjestöjen asemaa sekä siirtolaisnaisten verkostojen tehtävää,

43.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että syrjimättömyysperiaatetta sovelletaan siirtolaisnaisten mahdollisuuksiin päästä yhteisön työmarkkinoille ja heidän osallistumiseensa näihin työmarkkinoihin, sekä takaamaan, että heidän sosiaalisia ja taloudellisia perusoikeuksiaan, etenkin palkkatasa-arvoa, kunnioitetaan;

44.   kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota siirtolaisnaisten lapsiin, jotta heitä suojellaan hyvin ja jotta terveydenhoitopalvelujen käyttäminen ja koulutuksen saaminen tehdään heidän kannaltaan helpommaksi;

45.   tukee ehdotusta julkilausumaksi ja ehdotusta sen täytäntöönpanoa koskevaksi toimintasuunnitelmaksi, jotka turvapaikka-, maahanmuutto ja liikkuvuusasioista vastaavat AKT-ministerit hyväksyivät Brysselissä 13. huhtikuuta 2006 antamassaan julkilausumassa ja toimintasuunnitelmassa ja jossa pyydetään luomaan virtuaalinen seurantakeskus AKT-maiden muuttoliikkeen osalta, jotta voidaan kerätä kattavia ja riippumattomia tietoja siirtolaiskysymyksen ratkaisun löytämiseksi AKT-maissa;

46.   on tyytyväinen siihen, että AKT-maiden ja Euroopan unionin välille on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2006 loppuun mennessä siirtolaisuutta koskeva väline; kehottaa tästä huolimatta komissiota selkiyttämään tavoitteitaan ja takaamaan, ettei kyseisen välineen käytössä poiketa sen alkuperäisestä kehitystavoitteesta;

47.   epäilee, onko kannattavaa ja tehokasta laatia takaisinottoa koskevia sopimuksia ja lausekkeita, joiden tarkoituksena on liittää taloudellinen ja tekninen tuki yhteen kolmansien maiden "takaisinottoperformanssin" kanssa; korostaa, että kyseinen vastavuoroisuusvaatimus uhkaa köyhdyttää siirtolaisuutta synnyttäviä maita;

48.   kehottaa komissiota ehdottamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan AKT-maiden valmiuksia harjoittaa itsenäistä siirtolaispolitiikkaa Euroopan siirtolaisrahaston tai AKT–EU-välineen yhteydessä;

49.   katsoo, että Afrikan unionilla ja Afrikan alueellisilla järjestöillä voi olla keskeinen rooli taloudellisista syistä tapahtuvan siirtolaisuuden kanavoimisessa Afrikassa esimerkiksi yhteistä kehitystä koskevien, EU:n ja siirtolaisuutta synnyttävien maiden välisten yhteistyösopimusten tai kahden- ja monenvälisten sopimusten välityksellä, jotka sisältävät ihmisoikeuksien ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n normien noudattamista koskevia lausekkeita; katsoo, että Euroopan unionin on tuettava tämänsuuntaisia aloitteita;

50.   katsoo, että AKT-maiden ja Euroopan unionin välinen kumppanuus tarjoaa etuoikeutetun foorumin, jossa voidaan esittää yhteisiä vastauksia siirtolaisuuteen liittyviin ongelmiin Cotonoun sopimuksen 13 artiklan nojalla; kehottaa komissiota sisällyttämään neuvottelujen alla oleviin talouskumppanuusohjelmiin tai takaisinottosopimuksista mahdollisesti käytäviin neuvotteluihin tavoitteet, joilla pyritään

51.   kehottaa komissiota laatimaan strategian, jolla tuetaan suurista siirtolaismääristä kärsiviä määränpää- ja kauttakulkumaita, ja tutkimaan yhteistyössä asianomaisten maiden kanssa muuttoliikkeen keskuksissa ja tunnetuilla kauttakulkualueilla sovellettavia, siirtolaisille suunnattuja toimintaohjelmia, joissa pääpaino on heikoimmassa asemassa olevilla siirtolaisryhmillä, kuten naisilla tai vanhemmistaan eroon joutuneilla alaikäisillä, ja joilla

52.   pyytää, että nämä toimintaohjelmat käsittelevät erityisesti muuttoliikkeen ja karkotusten aiheuttamien psyykkisten vaikutuksen analysointia sekä näistä kielteisistä vaikutuksista kärsivien naisten ja lasten psyykkistä tukea ja hoitamista;

53.   vaatii Euroopan unionia tukemaan kansainvälisen yhteisön tavoitteita, jotta selkeytettäisiin poliittisen sekä ympäristö- ja talouspakolaisen käsitteet, ja antamaan kaikille pakolaisryhmille asianmukaisen suojan ja avun; katsoo, että 28. heinäkuuta 1951 tehdyssä pakolaisten oikeudellista asemaa koskevassa yleissopimuksessa määrätty suoja pitää ulottaa koskemaan myös maansisäisiä pakolaisia; pyytää jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä varmistamaan, että sisäisiä siirtymäliikkeitä koskevia YK:n perusperiaatteita kunnioitetaan, ja suosittelee, että näistä maansisäisten pakolaisten suojelun normeista laaditaan kansainvälinen yleissopimus;

54.   on huolissaan taloudellisista vaikeuksista, joita YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulla on; katsoo, että komission pitäisi lisätä taloudellista tukeaan päävaltuutetun johtamille hankkeille ja että Euroopan unionin, joka on päävaltuutetun keskeisin tukija, on painostettava muita lahjoittajia, jotta päävaltuutettu saisi resursseja tehtäviensä hoitamiseksi parhaissa olosuhteissa;

55.   pyytää komissiota laatimaan hankkeita yhteistyössä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun, valtioiden tai alueellisten järjestöjen kanssa

56.   rohkaisee alkuperämaita ja kauttakulkumaita soveltamaan aktiivisesti maahanmuuttoa ja kehitystä koskevaa uutta lähestymistapaa;

57.   pyytää komissiota käynnistämään vuoropuhelun siirtolaisten alkuperämaiden kanssa ja pyytämään niitä kieltämään ihmisoikeuksia rikkovat käytännöt, joihin kuuluvat naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitot, moniavioisuus ja avioero ilman molempien osapuolten suostumusta;

58.   pyytää komissiota arvioimaan laadullisesti ja määrällisesti kehitysavun kustannuksia ja kehitysapuohjelmia kolmansissa maissa sekä tekemään tilannekatsauksen tuloksista, joita on saavutettu naisten aseman parantamisen alalla siirtolaisten alkuperämaissa;

59.   pyytää jäsenvaltioita ottamaan huolellisemmin huomioon konflikteista johtuvan pakolaisuuden sosiaaliset, fyysiset ja psykologiset vaikutukset siirtolaisnaisiin, jotka epävarman tilanteensa vuoksi voivat todennäköisemmin joutua väkivallan uhreiksi;

60.   pyytää jäsenvaltioita ja Euroopan unionia varmistamaan, että väkivallan uhreiksi joutuneille siirtolaisnaisille tiedotetaan täysimääräisesti heidän oikeuksistaan, että heidän on todella mahdollista saada oikeudellista apua ja että he voivat saada itsenäisen oikeudellisen aseman sekä oleskelu- ja työluvan;

61.   pyytää komissiota ja neuvostoa tiedottamaan järjestelmällisesti paikallisten edustustojen ja suurlähetystöjen välityksellä naisille, jotka haluavat muuttaa Euroopan unioniin, laillista maahanmuuttoa koskevista ehdoista, heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä eurooppalaisissa yhteiskunnissa vallitsevista perusperiaatteista ja -arvoista;

62.   pyytää siksi jäsenvaltioita kehittämään sellaisia kehitysyhteistyön erityisiä muotoja ja ohjelmia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että konfliktien takia pakolaisiksi päätyneet naiset ja muut siirtolaisnaiset, jotka kärsivät siirtolaisuutensa henkisistä, fyysisistä ja yhteiskunnallisista seurauksista, saavat terveydellistä ja psykologista apua sekä sosiaaliapua;

63.   korostaa hyvien käytäntöjen vaihtamisen olevan tärkeää sekä jäsenvaltioiden välillä että yhteisön ulkopuolisten maiden, etenkin kehitysmaiden, kanssa;

64.   pitää valitettavana, ettei komissio ole ottanut huomioon sukupuolinäkökulmaa tiedonannossaan "Muuttoliikkeen ja kehityksen yhteys: käytännönläheisiä suuntaviivoja"; ehdottaa, että perustetaan toimielinten välinen korkean tason työryhmä, jonka tehtävänä olisi valvoa yhteisön maahanmuuttopolitiikan kehitystä sukupuolinäkökulmasta ja kehittää välineitä, joilla arvioidaan maahanmuuttopoliittisten toimenpiteiden vaikutusta sukupuolikysymyksiin ennen toimenpiteiden hyväksymistä;

65.   kehottaa neuvostoa ja komissiota hyväksymään EU:n suuntaviivoja sekä konkreettisia ja kohdennettuja sukupuolikysymyksiin liittyviä tavoitteita ja osoittimia maahanmuuttopolitiikan alalla, mukaan lukien kansallisesti toteutettavia tiedotustoimia, joilla varmistetaan sukupuolinäkökulman sisällyttäminen maahanmuuttopolitiikkaan ja politiikan säännöllinen arvioiminen sukupuolikysymysten näkökulmasta;

66.   pyytää neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan oikeudellisen kehyksen, joka takaa siirtolaisnaisille oikeuden saada oma passi ja oleskelulupa ja jonka nojalla näiden asiakirjojen pois ottaminen on rikos;

67.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan siirtolaisnaisten alkuperämaiden kanssa käytävää vuoropuhelua naisten oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon kunnioittamisen edistämiseksi sekä naisten köyhyyden ja taloudellisen riippuvuuden torjumiseksi;

68.   huomauttaa, että maahanmuutto ja kotouttaminen ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa ja että menestyksekäs maahanmuutto ja kaikkien osapuolten hyötyminen edellyttää, että maahanmuuttostrategioihin liitetään kokonaisvaltaiset ja monitahoiset kotouttamisstrategiat;

69.   pitää valitettavana, ettei kotouttamisasiassa olla edistytty Tampereella 1999 pidetyn huippukokouksen jälkeen, ja katsoo, että Euroopan unionin on vastedes omaksuttava vastuunsa tällä alalla; pitää tältä osin myönteisenä, että on otettu käyttöön kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen eurooppalainen rahasto; tukee muuttoliikkeen eurooppalaisen seurantakeskuksen pikaista perustamista, jotta nopeutetaan Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden pyrkimyksiä kotouttamisen alalla;

70.   korostaa, että siirtolaiset ovat rikkaus vastaanottajamaille, ja vaatii siirtolaisten roolin parempaa tunnustamista ja vahvistamista; korostaa, että myös Euroopan kansalaisilla on siirtotyöläisten tapaan oikeutensa ja velvollisuutensa, joita on kunnioitettava;

71.   pyytää jäsenvaltioita ottamaan nämä myönteiset näkökohdat mukaan kansallisiin tiedotuskampanjoihinsa;

72.   kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön oikeudenmukaisen ja avoimen menettelyn maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien helpottamiseksi siten, että työterveys- ja työturvallisuusolosuhteet sekä yritysten palvelukseen ottamisen ehdot ovat kohtuulliset;

73.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään erilaisia nuorisovaihtojärjestelyjä, tekemään aloitteita osana Euroopan yhteisön seitsemättä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaa (2007–2013) ja edistämään lähempiä kulttuuri- ja koulutusyhteyksiä asianomaisten kolmansien maiden kanssa vahvistamalla EU:n ja kehitysmaiden välisten koulutuslaitosten yhteistyötä, sekä tukemaan sosiaalista kuntoutusta koskevia toimia;

74.   kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa edistämään ja kehittämään kehitysmaiden opiskelijoille ja vastavalmistuneille tarkoitettuja vaihto-ohjelmia, jotka – kuten Erasmus, Erasmus–Mundus, Comenius, Sokrates ja Leonardo da Vinci -ohjelmat, joista on jo saatu melko hyviä tuloksia – auttavat saavuttamaan tilapäisen maahanmuuton tavoitteet ja mahdollistavat hyvien käytänteiden ja tietotaidon siirtämisen alkuperämaihin;

75.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan ei-rahoituksellisia, sosiaalisia ja ammattitaitoon liittyviä kehittämisen osatekijöitä auttamalla asianomaisia maita arvioimaan nuorten roolia ja parantamaan kotoutumista ja kansalaisuuden omaksumista sekä yhdistämällä taloudellisen maahanmuuton asianomaiset toimijat, kuten alkuperämaissa ja kohdemaissa toimivat kansalaisjärjestöt ja työmarkkinaosapuolet;

76.   pyytää, ettei Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot tarkastelisi yhteistyössään kolmansien maiden kanssa siirtolaisuutta vain jatkeena omille rajoittaville maahanmuuttopolitiikoilleen; vastustaa unionin ja sen jäsenvaltioiden siirtolaispolitiikan "ulkoistamista" eli sitä, että vastuu siirtolaisongelmista sysätään pelkästään eteläisten maiden harteille;

77.   toteaa lisäksi, että muuttovirtojen hallintaa ei voida asettaa assosiaatiosopimusten ennakkoedellytykseksi;

78.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään käytännön ehdotuksia, joilla edistetään laillisten maahanmuuttokanavien käytettävyyttä, jotta laittoman työvoiman markkinoita sekä siirtolaistyöntekijöiden joutumista riiston kohteeksi voidaan torjua;

79.   kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan aitoa maahanmuuttopolitiikkaa, joka perustuu ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen;

80.   kehottaa kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita ratifioimaan siirtolaisten oikeuksien suojaamisesta annetun kansainvälisen yleissopimuksen sekä noudattamaan kaikilta osin kansainvälisiä sitoumuksiaan siirtolaisten ja heidän perheidensä suojelemiseksi;

81.   panee merkille siirtotyöläisten hyväksikäytön lisääntymisen ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan EU:n ja kansallisen työlainsäädännön täytäntöönpanon sekä tarjoamaan kaikille siirtotyöläisille oikeudellisen ja sosiaalisen suojelun huonoa kohtelua ja hyväksikäyttöä vastaan;

82.   kehottaa Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita kaventamaan Euroopan unioniin muuttaneiden ulkomaalaisten ja jäsenvaltioiden kansalaisten nauttiman statuksen välistä kuilua siten, että edellisille myönnetään mahdollisimman hyvä oikeusturva pyrittäessä täyttämään tavoite, jonka mukaan Euroopan kansalaisuuden voivat saada myös yhteisön ulkopuolelta tulleet henkilöt;

83.   tunnustaa olevan erittäin merkittävää, että kolmansien maiden kansalaisille varmistetaan koko unionissa vähintäänkin oikeuksien yhteinen vähimmäistaso; pitää siten myönteisinä suunnitelmia, joilla pyritään luomaan yhdenvertaiset lähtökohdat kaikille Euroopan unionin työmarkkinoille saapuville maahanmuuttajille;

84.   pitää myönteisenä, että kausityöntekijöitä varten aiotaan luoda oikeudenmukainen ja avoin hyväksymismenettely ja että heille aiotaan taata oikeuksia; katsoo, että suppean tai vähäisen ammattitaidon omaavien maahanmuuttajien tilanteeseen olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota; katsoo, että näitä erityisen haavoittuvassa asemassa olevia työntekijäryhmiä on suojeltava syrjinnältä ja riistämiseltä;

85.   pyytää jäsenvaltioita takaamaan itsenäisen aseman ja työluvan myöntämisen oikeudellisen aseman pääasiallisen haltijan puolisolle ja lapsille, kun perheen yhdistämistä koskeva pyyntö on hyväksytty, jotta heidän oikeutensa voidaan täysin taata ja suojata ja jotta heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan voidaan helpottaa;

86.   pyytää jäsenvaltioita nimittämään eräänlaisen keskustelunjohtajan (oikeusasiamiehen) kansallisesti tai paikallisesti siirtolaisten työoloja, oikeudellista suojaa tai syrjintää koskevien pyyntöjen ja valitusten käsittelemiseksi ja pyytää komissiota tarkastelemaan jäsenvaltioiden kansallisia ja alueellisia hyviä käytäntöjä tällä alalla;

87.   pitää valitettavana, ettei ihmiskaupan ja muuttoliikkeen välisiä yhteyksiä ole tunnustettu; toteaa, että useat ihmiskaupan uhreiksi joutuneet naiset eivät saa minkäänlaista oikeudellista tai sosiaalista suojelua; pyytää komissiota ja jäsenvaltiota keskittymään ihmiskaupan torjumista koskeviin strategioihin, joilla pyritään ehkäisemään ihmiskauppaa ja suojelemaan sen uhreja; kehottaa jäsenvaltioita myöntämään näille naisille pitkäaikaisen oleskeluluvan;

88.   vaatii komissiota ja neuvostoa antamaan siirtolaisuuden yhteydessä ilmenevän ihmissalakuljetuksen torjunnalle keskeisen sijan Euroopan unionissa sekä myöntämään tälle työlle riittävät varat; katsoo, että valmisteilla olevan toimintaohjelman on heijasteltava tätä prioriteettia ja asetettava erityistä painoarvoa kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin ja erityisesti naisiin ja alaikäisiin sekä korostettava alkuperä- ja kauttakulkumaiden välisen yhteistyön tarvetta;

89.   edellyttää, ettei komissio hyväksyessään toimia kehitysmaista lähtöisin olevan järjestäytyneen ihmiskaupan torjumiseksi kriminalisoi uhreja vaan keskittyy syyllisten rankaisemiseen; toteaa, että monet ihmiskaupan uhreiksi joutuneet naiset ovat oikeudellisen ja sosiaalisen suojelun tavoittamattomissa; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan näille naisille mahdollisuuden pitkäaikaiseen oleskelulupaan;

90.   pyytää neuvostoa sisällyttämään tämän päätöslauselman suositukset yhteiseen kantaan, jota valmistellaan YK:n syyskuussa 2006 järjestämään kansainvälistä muuttoliikettä ja kehitystä koskevaan korkean tason vuoropuheluun;

91.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan unionia jäsenvaltioiden ja AKT-maiden hallituksille, AKT–EU-ministerineuvostolle sekä AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle.

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3. (2) EUVL L 287, 28.10.2005, s. 4. (3) EUVL L 164, 24.6.2005, s. 46. (4) http://www.worldbank.org/globaloutlook (5) www.gcim.org, lokakuu 2005. (6) Avun määrä on kaksinkertainen vuoden 2004 tasoon verrattuna. (7) EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1. (8) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0445. (9) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0427. (10) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0408. (11) EUVL C 124 E, 25.5.2006, s. 535. (12) EUVL C 33 E, 9.2.2006, s. 311. (13) EYVL L 354, 30.12.1998, s. 5. (14) ILOn julkaisu: Preventing Discrimination, Exploitation and Abuse of Women Migrant Workers: An Information Guide – booklet 1: Why the focus on women migrant workers. Geneve, 2003, ILO, s. 9.