Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/2138(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0384/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0384/2006

Keskustelut :

PV 30/11/2006 - 6
CRE 30/11/2006 - 6

Äänestykset :

PV 30/11/2006 - 8.25
CRE 30/11/2006 - 8.25
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0528

Hyväksytyt tekstit
PDF 249kWORD 94k
Torstai 30. marraskuuta 2006 - Bryssel
Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen
P6_TA(2006)0528A6-0384/2006

Euroopan parlamentin päätöslauselma aiheesta "Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen" (2006/2138(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: kasvuun ja työllisyyteen tähtäävä nykyaikainen pk-yrityspolitiikka (KOM(2005)0551),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Aika kiristää tahtia: uusi kasvua ja työllisyyttä edistävä kumppanuus (KOM(2006)0030),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin ohjelman täytäntöönpano: Omistajanvaihdos – jatkuvuutta uudella alulla (KOM(2006)0117),

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000, Tukholmassa 23. ja 24. maaliskuuta 2001, Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 sekä Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005, 15. ja 16. joulukuuta 2005 sekä 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon Göteborgissa 15. ja 16. kesäkuuta 2001 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen, jossa Lissabonin strategia päätettiin sulauttaa kestävän kehityksen strategiaan,

–   ottaa huomioon Hampton Courtissa 27. lokakuuta 2005 kokoontuneen epävirallisen valtionpäämieskokouksen,

–   ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2005 annetun neuvoston suosituksen 2005/601/EY jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi (vuosiksi 2005–2008)(1),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi – Uusi alku Lissabonin strategialle (KOM(2005)0024),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Kasvua ja työllisyyttä koskevat yhdennetyt suuntaviivat (2005–2008) (KOM(2005)0141),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteiset toimet kasvun ja työllisyyden hyväksi: yhteisön Lissabon-ohjelma (KOM(2005)0330),

–   ottaa huomioon jäsenvaltioiden esittämät 25 kansallista uudistusohjelmaa sekä edellä mainitun komission tiedonannon "Aika kiristää tahtia: Uusi kasvua ja työllisyyttä edistävä kumppanuus" toisessa osassa esitetyt arviot näistä uudistusohjelmista,

–   ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006(2) sekä komission tiedonannon Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi 2007–2013 (KOM(2005)0299),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (KOM(2005)0119) sekä Euroopan parlamentin 15. kesäkuuta 2006 siitä hyväksymän kannan(3),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Lisää tutkimusta ja innovaatiota – Investointi kasvuun ja työllisyyteen – Yhteinen lähestymistapa (KOM(2005)0488) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SEC(2005)1253 ja SEC(2005)1289),

–   ottaa huomioon Euroopan innovaatioiden tulostaulun 2005 – innovaatiotehokkuuden vertaileva analyysi,

–   ottaa huomioon Hampton Courtin huippukokouksen päätöksellä perustetun tutkimus- ja kehitystyötä sekä innovointia käsitelleen riippumattoman asiantuntijaryhmän raportin Innovatiivisen Euroopan luominen ("Ahon raportti") tammikuulta 2006,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle" (KOM(2006)0502),

–   ottaa huomioon 7. joulukuuta 1994 annetun komission suosituksen 94/1069/EY pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) luovutuksesta(4),

–   ottaa huomioon BEST-hankkeen asiantuntijaryhmän toukokuussa vuonna 2002 antaman loppuraportin pienten ja keskisuurten yritysten luovutuksesta,

–   ottaa huomioon Flash Eurobarometerin N:o 160 yrittäjyyttä koskevan tutkimuksen ja huhtikuuta ja kesäkuuta 2004 koskevat analyyttiset kertomukset,

–   ottaa huomioon Yhdysvaltain kauppa- ja teollisuusministeriön, kansainvälisen kauppahallinnon (International Trade Administration) ja Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston edustajien muodostaman pääomasijoittamista (venture capital) käsittelevän työryhmän lokakuussa 2005 antaman loppuraportin,

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (KOM(2005)0121) ja Euroopan parlamentin 1. kesäkuuta 2006 siitä hyväksymän kannan(5),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: strategia sääntely-ympäristön yksinkertaistamiseksi (KOM(2005)0535),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteisön Lissabon-ohjelman toteuttaminen: yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistäminen koulutuksessa (KOM(2006)0033),

–   ottaa huomioon komission vihreän kirjan energiatehokkuudesta "Enemmän tuloksia vähemmällä" (KOM(2005)0265) ja Euroopan parlamentin 1. kesäkuuta 2006 siitä antaman päätöslauselman(6),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Biomassaa koskeva toimintasuunnitelma (KOM(2005)0628),

–   ottaa huomioon i2010-aloitteen ja erityisesti i2010-aloitteeseen kuuluvan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman: vauhtia sähköiselle hallinnolle Euroopassa kaikkien hyväksi (KOM(2006)0173),

–   ottaa huomioon komission vihreän kirjan Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi (KOM(2006)0105),

–   ottaa huomioon 29. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi(7),

–   ottaa huomioon 19. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta(8),

–   ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kasvua ja työllisyyttä edistävästä eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta(9),

–   ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kevään 2006 Eurooppa-neuvostolle tiedotettavista Euroopan parlamentin Lissabonin strategiaa koskevista näkemyksistä(10),

–   ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiahuollon varmuudesta Euroopan unionissa(11),

–   ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpanosta: lisää tutkimusta ja innovaatiota – investointi kasvuun ja työllisyyteen: yhteinen lähestymistapa(12),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A6-0384/2006),

A.   katsoo, että Euroopan unionin on mukautettava strategisesti asemaansa uudenlaisen maailmantalouden muuttuvia sääntöjä ja lisääntyvällä vauhdilla kasvavia globaalimarkkinoita vastaavaksi, jotta pitkän aikavälin talouskasvu ei entisestään tukahtuisi,

B.   katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on pitkän aikavälin talouskasvun varmistamiseksi kurottava umpeen tutkimuksen ja markkinoiden välillä EU:ssa vallitseva kuilu,

C.   katsoo, että globaaleille markkinoille pääsy tarjoaa pk-yrityksille uusia markkinamahdollisuuksia, alempia tutkimuksen ja kehityksen (T&K) kustannuksia, rahoituksen paremman saatavuuden, mittakaavaetuja ja teknologisia etuja sekä mahdollisuuden hajauttaa riskejä,

D.   katsoo, että Lissabonin strategian tavoitteisiin pyrkiminen ei ole edistynyt samalla tavoin kaikkialla Euroopan unionissa ja että teknologian kehittämisen tasossa yleisesti ja jäsenvaltioiden suoritustasoissa on valtavia eroja,

E.   katsoo, että lainsäädännön yksinkertaistamisprosessi aiheuttaa vakavia ongelmia, koska yksinkertaistetun lainsäädännön olisi oltava jo olemassa olevan lainsäädännön mukaista, ja tämä edellyttää sellaisia mekanismeja tai menettelyjä, joilla tämä jo voimassa olevan lainsäädännön mukaisuus voidaan tarkistaa,

F.   katsoo, että tärkeän EY:n lainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyönti ja sitä seuraava markkinoiden pirstoutuminen estävät talouskasvua ja sellaisen kilpailun syntymistä, joka saisi aikaan mittakaavaetua, jota tarvitaan erittäin kilpailukykyisen talouden luomiseksi Euroopan unioniin,

G.   katsoo, että EU:n on muututtava ajan tasalla olevaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, koska uuden tiedon luominen, siirtäminen ja soveltaminen ovat talouskasvun ja kestävän kilpailuedun tärkein lähde,

H.   katsoo, että jäsenvaltioiden on jatkossakin suoriuduttava yhteiskunnan väestörakenteen muutoksiin ja kestäviin yhteiskuntamalleihin liittyvistä haasteista sekä hyödynnettävä tämä mahdollisuus innovatiivisten prosessien, palveluiden ja tuotteiden kehittämiseksi,

I.   katsoo, että T&K, jonka rahoitus on kunnossa, johtaa innovaatioihin, talouskasvuun, työpaikkojen syntymiseen ja huippuosaamiseen perustuvaan tutkimukseen,

J.   katsoo, että Euroopan unionin on taattava dynaaminen yrityskulttuuri edistämällä aktiivisia politiikkoja kuten elinikäistä oppimista, ammattitaitokoulutusta, henkilökohtaista uraohjausta, nuorten työllistymistä ja ammatillista koulutusta,

K.   katsoo, että Euroopan tiedotusta ja viestintää koskevalla alueella on edistettävä aktiivisemmin yrittäjyyttä ja oppimisen kulttuuria,

L.   toteaa, että pk-yritysten osuus kaikista työpaikoista on 70 prosenttia, mutta innovaatioita tehdään vain 44 prosentissa pk-yrityksistä,

M.   toteaa, että pk-yritykset ovat taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kulmakiviä, koska ne työllistävät yli 75 miljoonaa ihmistä koko EU:ssa ja koska niiden työllistämisvaikutus on joillakin teollisuudenaloilla jopa 80 prosenttia; katsoo, että kun otetaan huomioon niiden asema taloudellisessa kehityksessä ja innovoinnissa ja niiden osuus markkinoilla, niille on annettava kattavaa tukea;

N.   katsoo, että jäsenvaltioiden on tarjottava yksityisen sektorin kehittämiselle suotuisa ympäristö ja vastattava pk-yritysten tarpeisiin, joita ovat yrityksiä edistävät toimintaolosuhteet ja säännökset, riittävät perusinfrastruktuuripalvelut, lyhyen ja pitkän aikavälin rahoituksen saatavuus kohtuullisella korolla, oma pääoma ja riskipääoma sekä neuvonta ja tieto markkinamahdollisuuksista,

O.   katsoo, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus on arvokas työväline julkisen palvelun laadun ja taloudellisen kestävyyden kannalta,

P.   toteaa, että pk-yritykset saattavat kärsiä heikoista yrittäjätaidoista sekä puutteista, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen ja kirjanpitoon, ja niillä voi olla ongelmia, jotka liittyvät kielitaitoon, tuotannonohjaukseen, liiketoiminnan suunnitteluun, resursseihin ja niiden kykyyn tavoittaa kriittinen massa,

Q.   katsoo, että pk-yrityksiä edustavien välittäjäorganisaatioiden tukeminen on välttämätöntä, kun otetaan huomioon niiden toiminnan tärkeä rooli pk-yritysten ja etenkin kaikkein pienimpien pk-yritysten saaman informaation, tuen ja seurannan kannalta,

R.   toteaa, että pk-yritykset toimivat rajat ylittävillä ja globaaleilla markkinoilla ja että tästä on tullut niille kehityksen edellytys,

S.   katsoo, että yksi menestyksekkään yrittäjyyden, innovoinnin ja tuotekehityksen suurimpia esteitä on pääomaketjussa käytettävissä olevien rahoitusmuotojen yksipuolisuus,

T.   katsoo, että Euroopan unionin on tuettava käynnistettävien hankkeiden kehittelyä ja sitä edeltäviä toimenpiteitä markkinasuuntautuneessa akateemisessa ympäristössä, jotta tällaiset hankkeet tavoittavat enemmän kriittistä massaa, parempia arvostuksia ja suurempia alkuinvestointeja pääomayhtiöiltä,

U.   toteaa, että patentointi on Euroopan unionissa hyvin kallista eli 46 700 euroa, kun se Yhdysvalloissa on 10 250 euroa ja Japanissa 5 460 euroa, ja että yhteisöpatentti tarvitaan kiireellisesti,

V.   katsoo, että pk-yritysten ja suurten yritysten tarpeisiin on vastattavakansallisissa uudistusohjelmissa kestävällä tavalla,

W.   katsoo, että Euroopan 23 miljoonan pk-yrityksen yrittäjyyteen liittyvässä asemassa on hyvin suuria eroja, mikä on otettava huomioon yhteisöpolitiikan laatimisessa ja täytäntöönpanossa ja erityisesti kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä etenkin mitä tulee mikroyritysten ja kotiteollisuuden erityispiirteisiin, sillä eurooppalaisista pk-yrityksistä on yli 95 prosenttia on mikro- ja kotiteollisuusyrityksiä,

X.   katsoo, että selvät valtionapusäännöt voivat edistää talouskehitystä ja yritysten innovatiivisuutta yhteisöissä ja alueilla, jotka ovat muita heikommassa asemassa,

Y.   katsoo, että perheyritysten osuus Euroopan unionin työpaikoista on suurin piirtein kaksi kolmannesta,

Z.   katsoo, että on syytä korostaa EU:n nykyisten ohjelmien, kuten Leonardo da Vinci -ohjelman asemaa ja kehittämistä, sillä niillä edistetään liikkuvuutta, innovaatiota ja koulutuksen laatua valtioiden rajat ylittävien kumppanuuksien avulla (yritykset, oppilaitokset, yhdyselimet jne.),

Euroopan unionin kilpailukyky globaaleilla markkinoilla

1.   muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että ainoa tapa menestyä globaaleilla markkinoilla on luoda huippuosaamiseen perustuva eurooppalainen tietoyhteiskunta;

2.   tunnustaa, että on tärkeää vaalia kulttuuria, jossa pidetään tärkeänä innovatiivisuutta, ja että se on ulotettava kaikille kansallisten kilpailukykystrategioiden aloille;

3.   korostaa, että enenevässä määrin organisatorinen vahvuus ei ole niinkään kiinni ydinosaamisesta kuin ydinosaajista;

4.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään yrittäjähengen kehittymistä koulutuksen varhaisimmilta tasoilta lähtien ja tehostamaan elinikäisen oppimisen tukemista;

5.   korostaa, että on tärkeää parantaa opetuksen ja ammatillisen koulutuksen laatua ja tehokkuutta ottamalla käyttöön tarvittavat resurssit, etenkin tehostamalla yksityisiä investointeja korkea-asteen koulutukseen ja jatkokoulutukseen;

6.   kehottaa komissiota ryhtymään toimiin eri maiden kauppalainsäädäntöjen erojen poistamiseksi, jotta voidaan varmistaa avoimet ja kilpailukykyiset markkinat;

7.   korostaa tarvetta parantaa yhtäältä samankaltaisten ongelmien ja haasteiden kanssa kamppailevien alueiden välistä yhteistyötä edistämällä näillä alueilla sijaitsevien yritysten verkostoitumista, sekä toisaalta rajat ylittävien alueiden välistä yhteistyötä tarkoituksena edistää näiden alueiden erityistarpeiden tyydyttämiseen tähtäävien toimien kehittämistä ja yhteensovittamista; korostaa teknologiakylien, julkisten laboratorioiden ja yliopistojen yhteydessä toimivien pk-yritysten klustereiden merkitystä, sillä ne luovat dynaamista toimintaympäristöä Eurooppaan ja kykenevät hyödyntämään tieteellistä tietoa sekä luomaan tietopohjaisia työpaikkoja;

8.   korostaa tarvetta tunnustaa teollisuusklustereiden ja -vyöhykkeiden erityisasema ja edistää niiden kehittämistä eurooppalaisten ohjelmien avulla siten, että otetaan huomioon niiden erityisluonne ja tuetaan niitä riittävästi; kehottaa komissiota rohkaisemaan jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja hyvistä käytänteistä, jotka koskevat "yritysklustereiden" perustamista ja sitä, miten parantaa yritysten ja yliopistojen välistä yhteydenpitoa, kun otetaan huomioon, että sekä yrityksillä että yliopistoilla katsotaan olevan tärkeä rooli innovointiin ja yritysten perustamiseen kannustamisessa;

9.   kehottaa edistämään transatlanttisia taloussuhteita Euroopan yhtenäismarkkinoita suuremman vapaakauppa-alueen luomiseksi;

10.   kehottaa jäsenvaltioita lisäämään markkinoiden avoimuutta ja panemaan täytäntöön tähän tähtäävä vielä toteuttamatta oleva lainsäädäntö Euroopan yhtenäisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi globaaleilla markkinoilla;

11.   kehottaa jäsenvaltioita täydentämään ja yhtenäistämään palvelusektoria työn tuottavuuden kasvun edistämiseksi;

12.   tunnustaa, että Eurooppa tarvitsee täysin yhdenmukaisen energiapolitiikan, jolla turvataan huoltovarmuus ja ympäristövahinkojen minimointi;

13.   toteaa, että lainsäädännön yksinkertaistaminen on ensisijainen tavoite mutta vaikea toteuttaa ja että joiltakin näkökannoilta se muistuttaa osittain kodifiointia; kehottaa painokkaasti komissiota myötävaikuttamaan yksinkertaistamiseen ehdotuksella, joka koskee yksinkertaista mekanismia, jolla voidaan tarkistaa, että yhteisön lainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaisia, sekä pyytää komissiota ehdottamaan jäsenvaltioille, että nämä toteuttaisivat kukin omalta osaltaan vastaavanlaisen mekanismin, mikä kannustaisi niitä tarttumaan toimeen;

Eurooppalaisten luovuuden on annettava virrata vapaasti

14.   painottaa, että jäsenvaltioiden on elvytettävä tietämystä, tutkimusta ja innovointia; katsoo, että tutkimus on elintärkeä ennakkoehto onnistuneen innovoinnin ja talouskasvun kannalta; pitää tärkeänä, että luodaan eurooppalainen tietoon perustuva yhteiskunta, jossa käytetään elinikäisen oppimisen menetelmiä, kielikoulutusta sekä tieto- ja viestintätekniikkaa ammattitaitovajeiden ja työttömyyden vähentämiseksi ja siten työntekijöiden liikkuvuuden parantamiseksi EU:ssa;

15.   korostaa, että tieto- ja viestintätekniikka, verkko-opiskelu ja sähköinen liiketoiminta ovat pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisen olennaisia osatekijöitä; katsoo, että tämän vuoksi olisi annettava enemmän vauhtia hankkeille, joilla edistetään mainittuja mahdollisuuksia pk-yrityksissä;

16.   kannattaa elinikäisen oppimisen tuoman avainosaamisen mahdollisimman laajamittaista hyödyntämistä eurooppalaisten opiskelijoiden tarpeiden tyydyttämiseksi siten, että varmistetaan tasavertaiset opiskelumahdollisuudet erityisesti opiskelussa tukea tarvitseville väestöryhmille, kuten vähän koulutetuille henkilöille, koulunkäynnin keskeyttäneille, pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille sekä henkilöille, joilla on jokin vamma;

17.   korostaa, että ainoa tapa avata markkinoita EU:n pk-yrityksille ja teollisuudelle on kuroa umpeen Euroopan unionissa vallitseva kuilu innovatiivisten prosessien, palveluiden ja tuotteiden tutkimuksen ja markkinoinnin välillä;

18.   korostaa, että tarvitaan avoimia innovaatiomalleja, jotka eivät ole liian lineaarisia vaan dynaamisia ja jotka tuovat yrityksille lisäarvoa;

19.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään tietokoneiden käytön lisäksi myös ohjelmistojen käyttöä, koska näillä ihmismielen apuvälineillä voidaan tehostaa monia hallintotehtäviä;

20.   tähdentää, että Euroopan yrittäjyyttä ja ideoita voidaan suojella parhaiten käyttäjäystävällisen yhteisöpatentin avulla ja parantamalla vastavuoroisuutta Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin patenttijärjestelmien välillä sekä edistämällä niiden käyttöä erityisesti pk-yrityksissä;

21.   pitää markkinoille pääsyä koskevan yhteisön strategian tavoitteita suositeltavina ja kehottaa Euroopan unionia panostamaan enemmän sitä koskevan tietokannan käytön edistämiseen pk-yrityksissä ja sen pitämiseen ajan tasalla; kehottaa jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia perustamaan yhteisiä keskitettyjä informaatiopisteitä sekä kannustaa valtionhallintoja lisäämään Internet-palvelujaan (sähköiset viranomaispalvelut);

22.   kehottaa komissiota euroneuvontakeskusten verkon avulla helpottamaan pääsyä kansainvälisille markkinoille;

23.   kehottaa komissiota uudistamaan ja laajentamaan tätä verkostoa yhdistämällä siihen olemassa olevia kansallisiin verkkoihin kuuluvia liiketoiminnan tukemiseen erikoistuneita virastoja, jotka voivat tarjota kattavia ja luotettavia palveluita pk-yrityksille;

24.   pitää siksi tärkeänä tarkistaa, parantaa ja uudelleenorganisoida euroneuvontakeskusten verkostoa sekä sen toimintakyvyn että sen toimien tehokkuuden suhteen, jotta keskukset voisivat toimia entistä nopeammin ja kohdistetummin; katsoo, että keskusten olisi palveltava keskitetysti ("one stop trouble shooting shops") pk-yrityksiä, jotka kohtaavat vaikeuksia sisämarkkinoilla, ja että keskusten olisi kehityttävä todellisiksi välittäjiksi pk-yritysten ja jäsenvaltioiden välillä ja lähestyttävä kaikkia ongelmia soveltamalla yhteisön lainsäädäntöä mahdollisimman käytännönläheisesti; tunnustaa, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi euroneuvontakeskukset tarvitsevat enemmän rahoitusta;

25.   kehottaa komissiota lisäämään aktiivisesti euroneuvontakeskusten näkyvyyttä ja painottaa, että kaikilla pk-yrityksillä olisi oltava mahdollisuus saada helposti ja maksutta euroneuvontakeskuksen tarjoamaa tietoa, palvelua ja neuvontaa, riippumatta siitä, ovatko ne euroneuvontakeskusten toiminnasta vastaavien järjestöjen jäseniä; kehottaa komissiota varmistamaan, että euroneuvontakeskusten perustamiin pk-yrityspaneeleihin otetaan mukaan kattojärjestön ulkopuolisia pk-yrityksiä; pitää tärkeänä, että komissio asettaa kunnianhimoisia tavoitteita euroneuvontakeskusten käytön ja näkyvyyden lisäämiseksi kaikkien pk-yritysten, ei vain kattojärjestöön kuuluvien pk-yritysten, keskuudessa;

26.   katsoo, että olisi koottava yhteen kaikki Euroopan yhteisön alaiset verkostot, jotka on tarkoitettu palvelemaan pk-yritysten tarpeita (esimerkiksi euroneuvontakeskusverkosto ja innovaatiokeskusten verkosto); katsoo, että nämä järjestelmät voitaisiin yhdistää esimerkiksi pk-yritysten ammatillisiin yhdistyksiin;

Kilpailun liikkeellepaneva voima: kilpailussa menestymisen edellytykset pk-yrityksissä

27.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita aina mahdollisuuksien mukaan soveltamaan pienyrityksiä koskevaan eurooppalaiseen peruskirjaan perustuvaa "pienet yritykset ensin" -periaatetta, jotta varsinkin mikroyritykset ja kotiteollisuus voivat hyödyntää täysipainoisesti kasvu- ja kehityspotentiaaliaan sekä paikallisesti että vientimarkkinoilla;

28.   kehottaa jäsenvaltioita nostamaan yrittäjyyden ja yksilöllisen vastuunoton profiilia palkitsemalla yrittämistä ja lisäämällä riskinoton ja yrittäjyyden sosiaalista arvoa;

29.   toteaa, että tekniikan kehitys ja huippuosaaminen ovat tietoon perustuvan yhteiskunnan tärkein kilpailuetu;

30.   pitää tärkeänä, että merkittävämpään asemaan nostetaan tiedon tarjoamisen lisäksi parhaiden käytäntöjen siirtäminen pk-yrityksille ja mikroyrityksille; katsoo siksi, että liiketoimintaa koskevan tietämyksen, myös tarjouskilpailuun osallistumiseen tarvittavan tietämyksen, opettaminen on yksi painopisteala;

31.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään onnistuneita sähköisen kaupankäynnin malleja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton helpottamiseksi;

32.   kehottaa jäsenvaltioita luomaan yleisiä standardeja tai vapaaehtoissopimuksia aloilla, joilla niiden puuttuminen estää pk-yritysten kasvua;

33.   kehottaa jäsenvaltioita elvyttämään eurooppalaisia yrityksiä karsimalla byrokratiaa, parantamalla sääntelyn laatua, vähentämällä hallinnollisia rasitteita, lisäämällä pk-yritysten osallistumista kuulemismenettelyyn, yksinkertaistamalla verotuskäytäntöjä yritysten hyväksi ja yhdenmukaistamalla työntekijöiden ja työnantajien hallinnollisia prosesseja ja sosiaaliturvaohjelmia; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan hallinnollisia esteitä pk-yritysten, teollisuuden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen väliseltä rajat ylittävältä yhteistyöltä;

34.   kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan enemmän tukea, jotta uusyritysten liian vähäistä määrää voitaisiin nostaa, ja harkitsemaan ja käyttämään sopivia kannustimia sekä ottamaan käyttöön erityisiä tukijärjestelmiä, joilla yrityksiä kannustetaan kasvattamaan kokoaan ja lisäämään työpaikkoja; toteaa, että yritysten luovutus on tärkeää työpaikkojen ja pääoman säilyttämisen kannalta; pitää myönteisenä yritysten luovutusta koskevaa uutta tiedonantoa "Kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin ohjelman täytäntöönpano: Omistajanvaihdos – jatkuvuutta uudella alulla", joka sisältyy tavoitteeseen vähentää yrittäjyyteen liittyviä riskejä; toteaa, että onnistuneella yritysten luovutuksella on yhä suurempi merkitys, koska Euroopan väestö ikääntyy ja yli kolmannes eurooppalaista yrittäjistä aikoo vetäytyä yritystoiminnasta seuraavien kymmenen vuoden kuluessa; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita osoittamaan uusyrityksille ja yritysten luovutukselle yhtä paljon poliittista huomiota, sisällyttämään Lissabonin strategian täytäntöönpanoon tähtäävään kansalliseen politiikkaan käytännön toimia ja hyväksymään niille asianmukaiset aikataulut;

35.   hyväksyy ehdotukset, joilla pyritään helpottamaan uusien yritysten alkuunpääsyä ja vähentämään niiden perustamiskustannuksia ja niille koituvia viivästyksiä, mutta huomauttaa, että vaikka verokannustimet eivät aiheuta ongelmia, halpakorkoisten lainojen käsite ei ole automaattisesti yhteensopiva yhteisön lainsäädännön kanssa, koska siinä päinvastoin pyritään markkinaolosuhteiden tasapuolisuuteen; suosittaa edistämään asianmukaisia toimenpiteitä, kuten verokannustimia ja joustavia yhtiöoikeusmekanismeja, joilla helpotetaan yritysten jatkotoimintamahdollisuuksia ja erityisesti perheyritysten luovuttamista kolmansille osapuolille tai työntekijöille;

Uudenaikainen sosiaaliturvajärjestelmä ja työmarkkinat

36.   kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan tehottomia sosiaalisia malleja niiden taloudellisen kestävyyden kannalta, jotta kokonaisdynamiikkaa ja väestörakenteellisia malleja voitaisiin muuttaa kestävämmiksi;

37.   kehottaa jäsenvaltioita päättämään käytännön toimenpiteistä, joilla kompensoidaan väestön vanhenemisen ja syntyvyyden laskun vaikutuksia ja joita voivat olla muun muassa eläkeikärajojen nostaminen terveydenhuollon standardien paranemisen mukaisesti ja perhe-elämän paremmin huomioon ottavien toimien käyttöönotto, muun muassa syntyvyyden lisäämiseen ja lastenhoitoon liittyvät kannusteet;

38.   korostaa tarvetta tukea naisyrittäjiä erityisesti rahoituksen saatavuudessa ja yrittäjäverkostoihin pääsyssä;

39.   tähdentää, että jäsenvaltioiden on tarpeen työskennellä koko Euroopan saattamiseksi täysimittaisesti sähköisen toiminnan piiriin;

40.   korostaa työmarkkinajoustojen tarvetta, jotta voidaan mukautua muuttuviin sosiaalirakenteisiin ja yhteiskunnan ikääntymiseen;

41.   muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita siitä, että välilliset työvoimakustannukset ovat yksi suurimpia esteitä yhden hengen yrityksille ja estävät niitä palkkaamasta lisätyövoimaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan suhteellisuuden ja joustavuuden periaatetta yhteisön työlainsäädännön suunnittelussa, kun otetaan huomioon Euroopan korkea työttömyysaste etenkin nuorten keskuudessa;

42.   katsoo, että on välttämätöntä lisätä pk-yritysten investointeja inhimilliseen pääomaan työntekijöiden työllistyvyyden parantamiseksi ja tuottavuuden tehostamiseksi; tunnustaa, että tarvitaan koulutusohjelmia ja toimia, jotka on suunnattu nimenomaan pk-yritysten yritystoimintaan, paikan päällä tapahtuva koulutus mukaan luettuna; tähdentää, että iäkkäille työntekijöille ja vammaisille henkilöille on tarjottava asianmukaista ammatillista koulutusta (koulutusta uusissa tekniikoissa), jotta he voivat pysyä työelämässä tai saada helpommin työtä ja jotta voidaan vastata työnantajien ja vammaisten henkilöiden tarpeisiin;

43.   ehdottaa keskeisten liiketoimintataitojen opettamista toisen asteen koulutuksessa ja kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan koulutukseen aloilla, joilla ne voivat antaa täydentävää käytännön tietoa ja opastusta; tukee yliopistoja niiden tavoitteessa sisällyttää opetusohjelmiinsa talouselämän tarpeita vastaavia sisältöjä;

44.   korostaa tarvetta tukea yritysten sosiaalisen vastuun ja EU:n kestävän kehityksen strategian puitteissa pk-yrityksiä, joiden toimintatavat ovat ympäristöystävällisiä;

45.   arvostaa komission pyrkimystä säännölliseen vuoropuheluun pk-yritysten kanssa sekä pk-yritysten ja niiden etujärjestöjen säännölliseen kuulemiseen ja pyytää, että tätä toteutettaisiin järjestelmällisesti käytännössä, niin että eurooppalaiset yritykset otetaan niitä edustavien järjestöjen kautta mukaan sekä yhteisön ohjelmien toteuttamiseen että niiden suunnitteluun; panee merkille, että kuulemismenettely on nykyisessä muodossaan ongelmallinen pk-yritysten kannalta, sillä pk-yrityksiä edustavat järjestöt eivät ehdi kerätä ja toimittaa näkemyksiä kahdeksan viikon määräajassa; pyytää komissiota puuttumaan pikaisesti tähän rajoitteeseen;

46.   toistaa, että kaikkia pk-yrityksiä tukevia toimia, erityisesti eri sosiaaliturvajärjestelmiä ja niiden tarjoamia etuja sekä ammattiriskien torjumista koskevia toimia, pitäisi soveltaa itsenäisiin ammatinharjoittajiin;

47.   kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään kaikin mahdollisin keinoin sellaisen sääntely-ympäristön luomiseen, joka takaa työvoiman joustavuuden pk-yrityksissä, mutta joka ei rajoita sosiaaliturvaa;

48.   korostaa tarvetta saattaa sisämarkkinoiden toteuttaminen päätökseen ja pyytää jäsenvaltioita auttamaan tämän yhteisen tavoitteen saavuttamisessa tukemalla työntekijöiden vapaata liikkuvuutta;

49.   muistuttaa, että on olennaista edistää yrittäjyyttä, sillä erityisesti väestörakenteen muutoksen myötä kolmasosa Euroopan yrittäjistä jää eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana; pyytää komissiota helpottamaan jäsenvaltioiden keskinäistä hyviä käytäntöjä koskevien tietojen vaihtoa esimerkiksi kysymyksissä, jotka koskevat iäkkäille ihmisille suunnattuja yrittäjyysohjelmia, keinoja kannustaa nuoria ihmisiä perustamaan yrityksiä ja erityisesti naisyrittäjyyden edistämistä, jonka yhteydessä voitaisiin myös tarkastella perhe- ja työelämän yhteensovittamista helpottavia keinoja;

Kestävä talous

50.   kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan kurinalaisen budjettipolitiikan periaatteita, jotta ne voivat varmistaa terveen julkisen rahoituksen;

51.   kannustaa tarkistamaan julkisen palvelun malleja, niiden rahoitusta ja hallintoa, sekä keskustelemaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden rooleista ja eduista;

52.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, koska se on paras keino tarjota liiketoiminnan tukipalveluja pk-yrityksille, ja sellaisten pääomarahastojen perustamista, joiden nostovoima riittää lisäämään yksityisen sektorin osallisuutta;

53.   kehottaa jäsenvaltioita parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintamenettelyihin, koska kyseessä on merkittävä kasvun este; muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita julkisia hankintoja koskevien direktiivien ajoittaisista vääristävistä vaikutuksista, sillä direktiivit ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että hankintaviranomaiset vaativat tulevilta tavarantoimittajilta maksuja käsitelläkseen näiden tarjoushakemukset; panee merkille, että tällaiset maksut voivat lamauttaa pienten yritysten toimintaa, ja kehottaa siksi komissiota harkitsemaan tätä kysymystä, kun se laatii ohjeita julkisia hankintoja koskevien tarkistettujen direktiivien täytäntöönpanosta myöhemmin tämän vuoden kuluessa;

54.   katsoo, että ekoinnovointia voidaan edistää myös hyödyntämällä julkisten varojen ostovoimaa, sillä julkisten hankintojen muuttaminen ympäristöystävällisiksi johtaisi kriittisen massan luomiseen ja mahdollistaisi ympäristöystävällisten yritysten aiempaa laajemman pääsyn markkinoille, mikä koituisi tällä alalla aktiivisesti toimivien eurooppalaisten pk-yritysten hyödyksi;

55.   kehottaa käyttämään verokannustimia, jotka rohkaisevat käyttämään riskipääomaa sekä Euroopan investointirahaston ja rakennerahastojen varoja, mikä voisi edistää kotimaisen riskipääoman investoijapohjan syntymistä;

56.   katsoo, että pk-yritysten on saatava rahoitusriskejä ja liiketoimintaan liittyviä riskejä koskevaa kattavaa ja luotettavaa tietoa riskinjaon mahdollisista muodoista;

57.   katsoo, että pk-yritykset ovat olennainen osa Euroopan taloutta ja että niiden potentiaalin hyödyntäminen tutkimuksessa ja kehityksessä edellyttää tutkimuksen ja kehityksen seitsemännen puiteohjelman uudistamista, jotta voidaan edistää pienten tutkimusyksiköiden osallistumista osoittamalla varoja pk-yrityksille sekä pienyritysten ja laboratorioiden klustereille;

58.   pitää myönteisenä maaliskuussa 2006 kokoontuneen Brysselin Eurooppa-neuvoston lähestymistapaa, jonka mukaan yritysten, erityisesti pk-yritysten, lainojen saantia Euroopan investointipankista helpotetaan ja laajennetaan;

Kansallisten uudistusohjelmien toteuttaminen

59.   kehottaa kaikkia jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota niiden kansallisiin uudistusohjelmiin sisältyviin pk-yrityksille suunnattuihin toimenpiteisiin, koska menestyminen riippuu pk-yritysten liiketoimintaorganisaatioiden aktiivisesta osallisuudesta ja niiden kuulemisesta niiden tehokkuuden varmistamiseksi;

60.   pahoittelee sen konkreettisen ulottuvuuden puuttumista, joka oli mukana pienyritysten eurooppalaista peruskirjaa koskevassa raportoinnissa ja kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille mahdollisuuden järjestää kahdenvälisiä kokouksia (joihin osallistuu kansallisia sidosryhmiä), joissa käsitellään edistymistä pk-yrityksille suunnatuissa konkreettisissa toimissa, kun laaditaan kansallisia uudistusohjelmia koskevia vuosikertomuksia;

61.   pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien keskinäinen koordinointi on puutteellista;

62.   korostaa kansallisten uudistusohjelmien onnistumisia ja epäonnistumisia koskevien tietojen raportoinnin ja välittämisen tärkeyttä;

63.   kehottaa jäsenvaltioita täsmentämään, miten ne aikovat edetä kansallisissa uudistusohjelmissa asettamiensa tavoitteiden toteuttamisessa;

o
o   o

64.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

(1) EUVL L 205, 6.8.2005, s. 28.
(2) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.
(3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0265.
(4) EYVL L 385, 31.12.1994, s. 14.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0230.
(6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0243.
(7) EUVL C 227 E, 21.9.2006, s. 599.
(8) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0022.
(9) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0079.
(10) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0092.
(11) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0110.
(12) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0301.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö