(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14039/1/2006 – C6-0041/2007),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0429)(2),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0134/2007),

1.   hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit 15.6.2006, P6_TA(2006)0267. (2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Henkilöiden ja tavaroiden suojelemiseksi Euroopan unionissa siviili-ilma-aluksiin kohdistuvat ja siviili-ilmailun turvallisuuden vaarantavat laittomat teot olisi estettävä vahvistamalla yhteiset siviili-ilmailun turvaamista koskevat säännöt. Tämä tavoite olisi saavutettava vahvistamalla yhteiset ilmailun turvaamista koskevat säännöt ja perusvaatimukset sekä mekanismit, joilla seurataan niiden noudattamista.

(2)  Siviili-ilmailun yleisen turvaamisen kannalta on suotavaa luoda perusta kansainvälisestä siviili-ilmailusta 7 päivänä joulukuuta 1944 tehdyn Chicagon yleissopimuksen liitteen 17 yhteiselle tulkinnalle.

(3)  Yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2320/2002(3) annettiin Yhdysvaltojen vuoden 2001 syyskuun 11 päivän tapahtumien seurauksena.

(4)  Asetuksen (EY) N:o 2320/2002 sisältöä olisi tarkistettava saatujen kokemusten valossa, ja itse asetus olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella, jolla yksinkertaistettaisiin, yhdenmukaistettaisiin ja selvennettäisiin voimassa olevia sääntöjä sekä parannettaisiin turvatasoa.

(5)  Koska turvatoimenpiteiden ja -menettelyjen joustavampi toteuttaminen on tarpeen, jotta voidaan ottaa huomioon riskinarviointien jatkuvat muutokset ja mahdollistaa uusien teknologioiden käyttöönotto, tässä asetuksessa olisi vahvistettava perusperiaatteet siitä, mitä on tehtävä siviili-ilmailun turvaamiseksi siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta, esittämättä kuitenkaan teknisiä ja menettelyllisiä yksityiskohtia näiden periaatteiden täytäntöönpanosta.

(6)  Tätä asetusta olisi sovellettava jäsenvaltion alueella sijaitseviin siviili-ilmailua palveleviin lentoasemiin, näillä lentoasemilla palveluja tarjoaviin toiminnanharjoittajiin sekä näille lentoasemille tai näiden lentoasemien kautta tavaroita toimittaviin tai palveluja tarjoaviin yksiköihin.

(7)  Tässä asetuksessa olisi vahvistettava myös turvatoimenpiteet, joita sovelletaan yhteisön lentoliikenteen harjoittajien ilma-aluksilla tai lentojen aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa Tokiossa vuonna 1963 tehdyn yleissopimuksen, ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä Haagissa vuonna 1970 tehdyn yleissopimuksen ja siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemisestä Montrealissa vuonna 1971 tehdyn yleissopimuksen soveltamista.

(8)  Kukin jäsenvaltio voi itse päättää, käytetäänkö kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyissä ilma-aluksissa ja kyseisen jäsenvaltion toimiluvalla toimivien lentoliikenteen harjoittajien ilma-aluksissa lennon turvahenkilöitä.

(9)  Siviili-ilmailualan eri toimintoja uhkaavat vaarat eivät välttämättä ole samanlaisia. Asetettaessa ilmailun turvaamista koskevia yhteisiä perusvaatimuksia olisi otettava huomioon ilma-aluksen koko, toiminnan luonne ja/tai toimintojen toistumistiheys lentoasemilla, jotta voidaan sallia poikkeusten myöntäminen.

(10)  Lisäksi olisi sallittava, että jäsenvaltiot soveltavat riskinarvioinnin perusteella tiukempia toimenpiteitä kuin tässä asetuksessa säädetään. Yhteisten perusvaatimusten mukaiset toimenpiteet ja tiukemmat toimenpiteet olisi kuitenkin erotettava toisistaan, mikä koskee myös näiden rahoituksen eriyttämistä.

(11)  Kolmannet maat voivat vaatia tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä poikkeavien toimenpiteiden soveltamista, kun on kyse jäsenvaltiossa sijaitsevalta lentoasemalta lähtevistä lennoista, jotka suuntautuvat kyseiseen kolmanteen maahan tai kulkevat sen yli. Komissiolla tulisi kuitenkin olla mahdollisuus tutkia kolmannen maan vaatimat toimenpiteet ja päättää, voiko jäsenvaltio, toiminnanharjoittaja tai muu asianomainen yksikkö jatkaa vaadittujen toimenpiteiden soveltamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten kahdenvälisten sopimusten soveltamista, joissa yhteisö on sopimuspuolena.

(12)  Vaikka ilmailun turvaaminen saattaa kuulua samassa jäsenvaltiossa kahdelle tai useammalle elimelle tai yksikölle, kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä yksi viranomainen, joka vastaa turvavaatimusten täytäntöönpanon yhteensovittamisesta ja seurannasta.

(13)  Kunkin jäsenvaltion olisi laadittava kansallinen siviili-ilmailun turvaohjelma vastuualueiden määrittelemiseksi yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanoa varten sekä niiden toimenpiteiden kuvaamiseksi, joita vaaditaan toiminnanharjoittajilta ja muilta yksiköiltä tätä tarkoitusta varten. Lisäksi kunkin lentoaseman pitäjän, lentoliikenteen harjoittajan ja yksikön, joka soveltaa ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia, olisi laadittava turvaohjelma, sovellettava sitä ja pidettävä sitä yllä noudattaakseen sekä tätä asetusta että sovellettavaa kansallista siviili-ilmailun turvaohjelmaa.

(14)  Tämän asetuksen ja kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman noudattamisen seuraamiseksi kunkin jäsenvaltion olisi laadittava kansallinen ohjelma, jonka avulla voidaan tarkistaa siviili-ilmailun turvaamisen taso, sekä varmistettava kyseisen ohjelman täytäntöönpano.

(15)  Seuratakseen, miten jäsenvaltiot soveltavat tätä asetusta, ja voidakseen antaa suosituksia ilmailun turvaamisen parantamiseksi, komission olisi tehtävä tarkastuksia, myös siten, ettei se ilmoita niistä ennakolta.

(16)  Euroopan lentoturvallisuusvirasto olisi sen toimivaltuuksien tulevan laajentamisen yhteydessä otettava vaiheittain mukaan siviili-ilmailun turvaamista koskevien yhteisten säännösten noudattamisen valvontaan.

(17)  Täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhteiset toimenpiteet ja menettelyt yhteisten perusvaatimusten täytäntöön panemiseksi ja jotka sisältävät arkaluonteisia turvatietoja, sekä komission tarkastuskertomuksia ja toimivaltaisten viranomaisten vastauksia olisi pidettävä komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä komission päätöksessä 2001/844/EY, EHTY, Euratom(4) tarkoitettuina "EU:n turvaluokiteltuina tietoina". Kyseisiä tietoja ei tulisi julkaista; ne olisi annettava ainoastaan niiden toiminnanharjoittajien ja yksiköiden saataville, joiden oikeutettua etua ne koskevat.

(18)  Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(5) mukaisesti.

(19)  Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta vahvistaa edellytykset, joiden vallitessa 4 artiklan 5 kohdassa ja 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä on päätettävä. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niillä on tarkoitus muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia tai täydentää tätä asetusta lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(20)  Jotta kolmannesta maasta tulevalla lennolla saapuvat transfer-matkustajat ja -matkatavarat voitaisiin vapauttaa turvatarkastuksesta, mitä kutsutaan "yhden turvatarkastuksen periaatteeksi", ja jotta tällaisella lennolla saapuvien matkustajien sallittaisiin kohdata turvatarkastettuja lähteviä matkustajia, on aiheellista edistää yhteisön ja kolmansien maiden välisiä sopimuksia, joissa tunnustetaan, että kolmannessa maassa sovelletaan vastaavia turvavaatimuksia kuin yhteisössä.

(21)  "Yhden turvatarkastuksen periaatetta" olisi edistettävä kaikilla Euroopan unionin alueella tapahtuvilla lennoilla.

(22)  Tämä asetus ei vaikuta lentoturvallisuussääntöjen soveltamiseen, vaarallisten aineiden kuljetusta koskevien sääntöjen soveltaminen mukaan lukien.

(23)  Tämän asetuksen säännösten rikkomisesta olisi säädettävä seuraamuksia. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(24)  Lontoossa 2 päivänä joulukuuta 1987 annettu lentoasemia koskeva yhteinen julistus korvataan vuoropuhelua Gibraltarin kanssa käsittelevän foorumin ensimmäisessä ministerikokouksessa Cordobassa 18 päivänä syyskuuta 2006 annetulla Gibraltarin lentoasemaa koskevalla ministereiden julistuksella, jonka täyden noudattamisen katsotaan täyttävän vuoden 1987 julistuksen vaatimukset.

(25)  Olisi harkittava sellaisen yhteisvastuujärjestelmän luomista, jolla voidaan tarjota tukea liikenteen alalla merkittäviä seurauksia aiheuttaneiden terroritekojen jälkeen.

(26)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli turvata siviili-ilmailua siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta ja muodostaa perustan kansainvälisestä siviili-ilmailusta tehdyn Chicagon yleissopimuksen liitteen 17 yhteiselle tulkinnalle, vaan ne voidaan asetuksen laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tavoitteet

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteiset säännöt siviili-ilmailun suojelemiseksi siihen kohdistuvilta ja sen turvallisuuden vaarantavilta laittomilta teoilta.

Lisäksi se muodostaa perustan kansainvälisestä siviili-ilmailusta tehdyn Chicagon yleissopimuksen liitteen 17 yhteiselle tulkinnalle.

2.  Edellä 1 kohdassa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa:

2 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä asetusta sovelletaan:

2.  Tämän asetuksen soveltamisen Gibraltarin lentoasemaan ei katsota vaikuttavan Espanjan kuningaskunnan tai Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudelliseen asemaan kiistassa siitä, minkä valtion suvereniteetin alaisuuteen alue, jolla tämä lentoasema sijaitsee, kuuluu.

3 artikla

Määritelmät

4 artikla

Yhteiset perusvaatimukset

1.  Yhteiset perusvaatimukset siviili-ilmailun turvaamiseksi siihen kohdistuvilta ja sen turvallisuuden vaarantavilta laittomilta teoilta esitetään liitteessä.

2.  Jäsenvaltioiden ja käyttäjien on yhdessä vastattava laittomia tekoja koskevien yhteisten perusvaatimusten soveltamisesta aiheutuvista kustannuksista. Jäsenvaltioiden välisen ja lentoasemien, lentoliikenteen harjoittajien ja muiden yhteisössä toimivien asianomaisten tahojen välisen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen kilpailun vääristymisen välttämiseksi komissio antaa mahdollisimman pian ehdotuksen, joka koskee kyseisten turvatoimenpiteiden rahoittamiseen tähtäävien yhdenmukaisten järjestelmien käyttöönottoa.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanon edellyttämät yksityiskohtaiset toimenpiteet vahvistetaan 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

4.  Yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanon edellyttämien yksityiskohtaisten toimenpiteiden voimassaolo päättyy kuusi kuukautta niiden voimaantulon jälkeen. Yksityiskohtaiset toimenpiteet voidaan säilyttää 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sääntelymenettelyn mukaisesti, mutta ainoastaan turvallisuusriskien perusteellisen uudelleenarvioinnin sekä kyseisiin toimenpiteisiin liittyvien kustannusten ja käytännön vaikutuksen perusteellisen arvioinnin jälkeen.

5.  Komissio asettaa 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen kriteerit, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat poiketa 1 kohdassa tarkoitetuista yhteisistä perusvaatimuksista ja toteuttaa paikallisen riskinarvioinnin perusteella turvatoimenpiteitä, jotka tarjoavat riittävän suojan tason lentoasemilla tai niiden merkityillä alueilla. Tällaiset vaihtoehtoiset toimenpiteet on perusteltava syillä, jotka liittyvät ilma-aluksen kokoon, toiminnan luonteeseen ja/tai toimintojen toistumistiheyteen kyseisillä lentoasemilla.

6.  Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten soveltaminen alueellaan.

7.  Kukin 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanon edellyttämistä yksityiskohtaisista toimenpiteistä ja menettelyistä vahvistetaan niille suoritetun riskien ja vaikutusten arvioinnin perusteella. Kyseiseen arviointiin sisältyy myös kustannusten arviointi.

8.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle niistä 3 kohdassa säädetyistä toimenpiteistä, joiden rahoitukselliset ja muut kustannukset ovat toimenpiteen täytäntöönpanon jälkeen liian suuria toimenpiteen avulla mahdollisesti saavutettavaan turvallisuuslisään suhteutettuina. Tällaisissa tapauksissa komissio voi sallia jäsenvaltioiden poiketa yhteisistä perusvaatimuksista 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisesti.

5 artikla

Hinnoittelujärjestelmän avoimuus

Tapauksissa, joissa lentoasema- tai lennonaikaiset turvallisuuskulut on sisällytetty lentolipun hintaan, ne on osoitettava erikseen lipussa tai ilmoitettava muulla tavalla matkustajalle.

6 artikla

Turvallisuusverojen ja -maksujen kohdentaminen

Riippumatta siitä, ovatko turvallisuusverot ja -maksut jäsenvaltioiden vai lentoliikenteen harjoittajien tai muiden yksiköiden perimiä, niiden on oltava avoimia, ne on käytettävä yksinomaan lentoasema- tai lennonaikaisten turvakustannusten kattamiseen ja ne eivät saa ylittää 4 artiklassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten soveltamisen kustannuksia.

7 artikla

Turvallisuusmääräysten rikkomisen yhteydessä toteutettavat toimet

Jos jäsenvaltioilla on syytä uskoa turvallisuuden tason heikentyneen turvallisuusmääräysten rikkomisen johdosta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisen rikkomisen lopettamiseksi ja siviili-ilmailun turvallisuuden ylläpitämisen varmistamiseksi ryhdytään viipymättä asianmukaisiin toimiin.

8 artikla

Jäsenvaltioiden soveltamat tiukemmat toimenpiteet

1.  Jäsenvaltiot voivat soveltaa tiukempia toimenpiteitä kuin 4 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä perusvaatimuksia. Näin tehdessään niiden on toimittava riskinarvioinnin pohjalta ja yhteisön oikeuden mukaisesti. Tiukempien toimenpiteiden on oltava asianmukaisia, puolueettomia ja syrjimättömiä ja oikein suhteutettuja niiden kohteena olevaan riskiin.

2.  Komissio voi tarkastella 1 kohdan soveltamista ja päättää 19 artiklassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan, saako jäsenvaltio jatkaa toimenpiteiden soveltamista.

Komissio ilmoittaa päätöksestään neuvostolle ja jäsenvaltioille.

Kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on ilmoittanut päätöksestä, jäsenvaltio voi saattaa päätöksen neuvoston käsiteltäväksi. Neuvosto voi päättää asiasta toisin kolmen kuukauden kuluessa määräenemmistöllä.

3.  Edellä 2 kohtaa ei sovelleta, jos tiukennetut toimenpiteet rajoittuvat vain yhteen tiettyyn lentoon tiettynä päivänä.

4.  Jäsenvaltioiden on vastattava 1 kohdassa tarkoitettujen tiukempien toimenpiteiden soveltamisesta aiheutuvista kustannuksista.

9 artikla

Kolmannen maan vaatimat turvatoimenpiteet

1.  Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kolmannen maan vaatimista toimenpiteistä, jos ne poikkeavat 4 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä perusvaatimuksista, kun on kyse jäsenvaltiossa sijaitsevalta lentoasemalta lähtevistä lennoista, jotka suuntautuvat kyseiseen kolmanteen maahan tai kulkevat sen yli, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kahdenvälisiä sopimuksia, joissa yhteisö on sopimuspuolena.

2.  Komissio tekee tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla yhteistyötä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) kanssa. Tämän yhteistyön helpottamiseksi komissiolle myönnetään valtuudet tehdä ICAOn kanssa sopimuksia tietojen vaihtamiseksi ja vastavuoroisen tuen antamiseksi tarkastusten yhteydessä. Komissio neuvottelee näistä sopimuksista 19 artiklassa tarkoitetun komitean avustuksella.

3.  Komissio tarkastelee kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan 1 kohdan soveltamista ja voi 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen ja kolmatta maata kuultuaan laatia asianmukaisen vastauksen kyseiselle kolmannelle maalle.

Komissio ilmoittaa päätöksestään neuvostolle ja jäsenvaltioille.

4.  Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos:

10 artikla

Kansallinen viranomainen

Jos siviili-ilmailun turvaaminen kuuluu samassa jäsenvaltiossa kahdelle tai useammalle elimelle, kyseisen jäsenvaltion on nimettävä yksi viranomainen (jäljempänä "toimivaltainen viranomainen"), joka vastaa 4 artiklassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanon yhteensovittamisesta ja seurannasta.

11 artikla

Ohjelmat

Jäsenvaltiot, lentoaseman pitäjät, lentoliikenteen harjoittajat ja muut ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia soveltavat yksiköt vastaavat turvaohjelmiensa laatimisesta, soveltamisesta ja ylläpidosta 12–16 artiklassa vahvistetulla tavalla.

Lisäksi jäsenvaltioiden on harjoitettava 17 artiklassa määriteltyä laaja-alaista laadunvalvontaa.

12 artikla

Kansallinen siviili-ilmailun turvaohjelma

1.  Kunkin jäsenvaltion on laadittava kansallinen siviili-ilmailun turvaohjelma, sovellettava sitä ja pidettävä sitä yllä.

Ohjelmassa on määriteltävä vastuualueet 4 artiklassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanoa varten sekä kuvattava toimenpiteet, joita vaaditaan toiminnanharjoittajilta ja yksiköiltä tätä tarkoitusta varten.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen on annettava tiedon tarpeen perusteella asianmukaiset osat kansallisesta siviili-ilmailun turvaohjelmastaan kirjallisesti niiden toiminnanharjoittajien ja yksiköiden saataville, joiden oikeutettua etua ne koskevat.

13 artikla

Kansallinen laadunvalvontaohjelma

1.  Kunkin jäsenvaltion on laadittava kansallinen laadunvalvontaohjelma, sovellettava sitä ja pidettävä sitä yllä.

Ohjelman avulla jäsenvaltion on voitava tarkistaa siviili-ilmailun turvaamisen laatu, jotta voidaan seurata tämän asetuksen ja kansallisen ilmailun turvaohjelman noudattamista.

2.  Kansallista laadunvalvontaohjelmaa koskevat vaatimukset vahvistetaan 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Ohjelman avulla puutteet on voitava havaita ja korjata nopeasti. Ohjelmassa on myös edellytettävä, että kaikkia kyseisen jäsenvaltion alueella sijaitsevia lentoasemia, toiminnanharjoittajia ja yksikköjä, jotka vastaavat ilmailun turvavaatimusten täytäntöönpanosta, seurataan säännöllisesti joko suoraan toimivaltaisen viranomaisen toimesta tai tämän valvonnassa.

14 artikla

Lentoaseman turvaohjelma

1.  Kunkin lentoaseman pitäjän on laadittava lentoaseman turvaohjelma, sovellettava sitä ja pidettävä sitä yllä.

Ohjelmassa on kuvattava menetelmät ja menettelyt, joita lentoaseman pitäjä soveltaa tämän asetuksen sekä sen jäsenvaltion kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman noudattamiseksi, jossa kyseinen lentoasema sijaitsee.

Lisäksi ohjelmassa on kuvattava, miten lentoaseman pitäjä seuraa näiden menetelmien ja menettelyjen noudattamista.

2.  Lentoaseman turvaohjelma on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle.

15 artikla

Lentoliikenteen harjoittajan turvaohjelma

1.  Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen alueelta palveluja tarjoavat lentoliikenteen harjoittajat panevat täytäntöön kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman vaatimukset asianmukaisesti täyttävän lentoliikenteen harjoittajan turvaohjelman ja pitävät sitä yllä.

Ohjelmassa on kuvattava menetelmät ja menettelyt, joita lentoliikenteen harjoittaja soveltaa tämän asetuksen sekä sen jäsenvaltion kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman noudattamiseksi, josta se tarjoaa palveluja.

Lisäksi ohjelmassa on kuvattava, miten lentoliikenteen harjoittaja seuraa näiden menetelmien ja menettelyjen noudattamista.

2.  Lentoliikenteen harjoittajan turvaohjelma on pyynnöstä toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.  Jos sen jäsenvaltion, joka on myöntänyt liikenneluvan yhteisön lentoliikenteen harjoittajalle, toimivaltainen viranomainen on vahvistanut kyseisen lentoliikenteen harjoittajan turvaohjelman, kaikkien muiden jäsenvaltioiden on tunnustettava se. Kyseinen vahvistaminen ja tunnustaminen ei koske ohjelman niitä osia, jotka liittyvät sellaisiin mahdollisiin tiukempiin toimenpiteisiin, joita on määrä soveltaa muussa jäsenvaltiossa kuin liikenneluvan myöntäneessä jäsenvaltiossa.

16 artikla

Ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia soveltavan valvotun edustajan turvaohjelma

1.  Kunkin valvotun edustajan, jonka edellytetään 12 artiklassa tarkoitetun kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman mukaisesti soveltavan ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia, on laadittava turvaohjelma, sovellettava sitä ja pidettävä sitä yllä.

Ohjelmassa on kuvattava menetelmät ja menettelyt, joita valvotun edustajan on ensisijaisesti noudatettava, jotta sen toimet kyseisessä jäsenvaltiossa olisivat asianomaisen jäsenvaltion kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman sekä tämän asetuksen mukaisia.

Lisäksi ohjelmassa on kuvattava, miten valvottu edustaja itse seuraa näiden menetelmien ja menettelyjen noudattamista.

2.  Ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia soveltavan valvotun edustajan turvaohjelma on pyynnöstä toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle.

17 artikla

Komission tekemät tarkastukset

1.  Komissio antaa Euroopan lentoturvallisuusvirastolle tehtäväksi suorittaa yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa tarkastuksia, mukaan luettuina ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia soveltavien lentoasemien, toiminnanharjoittajien ja yksiköiden tarkastukset, seuratakseen, miten jäsenvaltiot soveltavat tätä asetusta, tunnistaakseen ilmailun turvaamisen heikot kohdat ja antaakseen tarvittaessa suosituksia ilmailun turvaamisen parantamiseksi. Tätä varten toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle kirjallisesti kaikista alueellaan sijaitsevista siviili-ilmailua palvelevista lentoasemista lukuun ottamatta niitä, joihin sovelletaan 4 artiklan 5 kohtaa.

Komission tekemiä tarkastuksia koskevat menettelyt vahvistetaan 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

2.  Komission tekemistä ilmailun turvaamista koskevia vaatimuksia soveltavien lentoasemien, toiminnanharjoittajien ja yksiköiden tarkastuksista ei anneta ennakkoilmoitusta.

3.  Jokainen komission tarkastuskertomus saatetaan asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tiedoksi, ja tämän on ilmoitettava vastauksessaan toimenpiteet, jotka on toteutettu havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Kertomus ja toimivaltaisen viranomaisen antama vastaus saatetaan myöhemmin muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tiedoksi.

4.  Komissio varmistaa, että jokainen tämän asetuksen soveltamisalan piiriin kuuluva eurooppalainen lentoasema tarkastetaan vähintään kerran ennen ...(7).

18 artikla

Tietojen levittäminen

19 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

20 artikla

Kertomus

Komissio esittää vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle, jäsenvaltioille sekä kansallisille parlamenteille kertomuksen, jossa näille tiedotetaan tämän asetuksen soveltamisesta sekä sen vaikutuksesta lentoturvallisuuden parantamiseen, mutta myös mahdollisista heikkouksista ja puutteista, joita komission valvonta ja tarkastukset ovat tuoneet esiin.

21 artikla

Sidosryhmien neuvoa-antava työryhmä

Komissio perustaa ilmailun turvaamista käsittelevän sidosryhmien neuvoa-antavan työryhmän, joka koostuu eurooppalaisista ilmailun turvaamisen alalla toimivien tai ilmailun turvaamiseen suorassa vaikutussuhteessa olevien järjestöjen edustajista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklassa tarkoitetun komitean roolia. Työryhmän tehtävänä on pelkästään antaa neuvoja komissiolle. Edellä 19 artiklassa tarkoitettu komitea antaa sidosryhmien neuvoa-antavalle työryhmälle asiamukaisia tietoja koko sääntelyprosessin ajan.

22 artikla

Tietojen julkaiseminen

Komissio julkaisee vuosittain Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001(8) mukaisesti tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja siviili-ilmailun turvaamista yhteisössä koskevan kertomuksen, joka perustuu tarkastuskertomusten päätelmiin.

23 artikla

Kolmannet maat

Yhteisön ja kolmannen maan välisiin, perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisiin yleisiin lentoliikennesopimuksiin olisi sisällytettävä sopimuksia, joissa tunnustetaan, että kolmannessa maassa sovellettavat turvavaatimukset vastaavat yhteisön vaatimuksia, jotta edistetään "yhden turvatarkastuksen" tavoitetta kaikilla Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisillä lennoilla.

24 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

25 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 2320/2002.

26 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan ...(9) alkaen, lukuun ottamatta 4 artiklan 3 kohtaa, 4 artiklan 5 kohtaa, 13 artiklan 2 kohtaa ja 17 artiklan 1 kohtaa ja 19 artiklaa, joita sovelletaan ...(10)* alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

YHTEISET PERUSVAATIMUKSET SIVIILI-ILMAILUN TURVAAMISEKSI SIIHEN KOHDISTUVILTA LAITTOMILTA TEOILTA (4 ARTIKLA)

1.  LENTOASEMIEN TURVAAMINEN

1.1  Lentoasemien suunnittelua koskevat vaatimukset

1.  Tässä liitteessä ja täytäntöönpanosäädöksissä esitettyjen yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanoa koskevat edellytykset on otettava kaikilta osin huomioon suunniteltaessa ja rakennettaessa lentoaseman uusia tiloja tai muutettaessa lentoaseman olemassa olevia tiloja.

2.  Lentoasemille on perustettava seuraavat alueet:

1.2  Kulunvalvonta

1.  Lentokenttäalueelle pääsyä on rajoitettava, jotta estetään asiattomien henkilöiden ja ajoneuvojen pääsy tälle alueelle.

2.  Pääsyä turvavalvotuille alueille on valvottava, jotta varmistetaan, että asiattomat henkilöt ja ajoneuvot eivät pääse näille alueille.

3.  Henkilöille ja ajoneuvoille voidaan myöntää pääsy lentokenttäalueelle ja turvavalvotuille alueille vain, jos he tai ne täyttävät vaaditut turvaehdot.

4.  Kaikkien henkilöstöön kuuluvien, ohjaamomiehistön jäsenet mukaan lukien, on täytynyt läpäistä taustan tarkistus, ennen kuin heille annetaan lentoaseman tai miehistön henkilökortti, joka oikeuttaa heidät pääsemään ilman saattajaa turvavalvotuille alueille. Henkilökortin voivat tunnustaa muutkin toimivaltaiset viranomaiset kuin ne, jotka antoivat kyseisen henkilökortin.

1.3  Muiden henkilöiden kuin matkustajien ja näiden henkilöiden mukana olevien tavaroiden turvatarkastus

1.  Muut henkilöt kuin matkustajat ja näiden henkilöiden mukana olevat tavarat on turvatarkastettava toistuvin satunnaistarkastuksin heidän saapuessaan turvavalvotuille alueille, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen näille alueille.

2.  Muut henkilöt kuin matkustajat ja näiden henkilöiden mukana olevat tavarat on turvatarkastettava heidän saapuessaan turvavalvottujen alueiden kriittisiin osiin, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen näihin osiin.

1.4  Ajoneuvojen tarkastus

Turvavalvotulle alueelle saapuvat ajoneuvot on tarkastettava, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen näille alueille.

1.5  Valvonta, kiertovartiointi ja muut fyysiset tarkastukset

Turvavalvotuilla alueilla ja kaikilla niiden viereisillä alueilla, joille on yleinen pääsy, on harjoitettava valvontaa ja kiertovartiointia ja tehtävä muita fyysisiä tarkastuksia, jotta voidaan havaita epäilyttävästi käyttäytyvät henkilöt sekä heikkoudet, joita voidaan hyödyntää laittoman teon toteuttamiseksi, ja estää henkilöitä toteuttamasta tällaisia tekoja.

2.  LENTOASEMIEN MERKITYT ALUEET

Ilma-alukset, jotka on pysäköity lentoasemien merkityille alueille, joihin sovelletaan 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia toimenpiteitä, on erotettava niistä ilma-aluksista, joihin sovelletaan näitä yhteisiä perusvaatimuksia kaikilta osin, jotta varmistetaan, että turvavaatimusten soveltaminen jälkimmäisiin ilma-aluksiin ja niiden matkustajiin, matkatavaroihin ja rahtiin ei vaarannu.

3.  ILMA-ALUKSEN TURVAAMINEN

1.  Jos matkustajat poistuvat ilma-aluksesta, sille on tehtävä ennen lähtöä ilma-aluksen turvatarkastus, jotta varmistetaan, että ilma-aluksessa ei ole kiellettyjä esineitä. Tarkastuksesta voidaan luopua, mikäli ilma-alus saapuu toisesta jäsenvaltiosta, ellei komissio tai kyseinen jäsenvaltio ole toimittanut tietoja, joiden perusteella voidaan olettaa, ettei matkustajia ja heidän käsimatkatavaroitaan voida pitää tarkastettuina 4 artiklassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten mukaisesti.

2.  Matkustajia, jotka ovat poistuneet ilma-aluksesta tunnustetulla lentoasemalla teknisten syiden vuoksi ja joita pidetään tämän jälkeen kyseisen lentoaseman turvatarkastetulla alueella, ei pitäisi tarkastaa uudelleen.

3.  Jokaista ilma-alusta on suojattava luvattomilta teoilta. Ilma-aluksen sijaitsemista turvavalvotun alueen kriittisissä osissa on pidettävä riittävänä suojana.

4.  Jokaiselle ilma-alukselle, jota ei ole suojattu luvattomalta teolta, on tehtävä ilma-aluksen turvaetsintä.

4.  MATKUSTAJAT JA KÄSIMATKATAVARAT

4.1  Matkustajien ja käsimatkatavaroiden turvatarkastus

1.  Kaikki matkansa aloittavat matkustajat ja transfer- ja transit-matkustajat sekä heidän käsimatkatavaransa on turvatarkastettava, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen turvavalvotuille alueille ja ilma-alukseen.

2.  Transfer-matkustajat ja heidän käsimatkatavaransa voidaan vapauttaa turvatarkastuksesta, jos:

3.  Transit-matkustajat ja heidän käsimatkatavaransa voidaan vapauttaa turvatarkastuksesta, jos:

4.2  Matkustajien ja käsimatkatavaroiden suojaaminen

1.  Matkustajia ja heidän käsimatkatavaroitaan on suojattava heihin tai niihin kohdistuvilta luvattomilta teoilta siitä alkaen, kun heille tai niille on tehty turvatarkastus, aina sen ilma-aluksen lähtöön asti, joka kuljettaa näitä matkustajia ja tavaroita.

2.  Turvatarkastetut lähtevät matkustajat eivät saa kohdata saapuvia matkustajia, paitsi kun:

4.3  Mahdollisesti häiriöitä aiheuttavat matkustajat

Mahdollisesti häiriötä aiheuttaviin matkustajiin on ennen lähtöä kohdistettava asianmukaisia turvatoimenpiteitä.

5.  RUUMASSA KULJETETTAVA MATKATAVARA

5.1  Ruumassa kuljetettavien matkatavaroiden turvatarkastus

1.  Kaikille ruumassa kuljetettaville matkatavaroille on tehtävä turvatarkastus ennen kuin ne lastataan ilma-alukseen.

2.  Ruumassa kuljetettavat transfer-matkatavarat voidaan vapauttaa turvatarkastuksesta, jos:

3.  Ruumassa kuljetettavat transit-matkatavarat voidaan vapauttaa turvatarkastuksesta, jos ne jäävät ilma-alukseen.

5.2  Ruumassa kuljetettavien matkatavaroiden suojaaminen

Ilma-aluksen ruumassa kuljetettavat matkatavarat on suojattava siten, ettei niihin voi päästä luvattomasti käsiksi sen jälkeen, kun niille on tehty turvatarkastus tai ne on hyväksytty lentoliikenteen harjoittajan haltuun sen mukaan, kumpi näistä suoritetaan aiemmin, aina sen ilma-aluksen lähtöön asti, jossa ne on määrä kuljettaa.

5.3  Matkatavaroiden tunnistaminen

1.  Jokainen ruumassa kuljetettaviin matkatavaroihin kuuluva tavara on tunnistettava joko matkustajan mukana tai matkustajasta erillään kulkevaksi tavaraksi. Jos matkustaja on tehnyt lähtöselvityksen lennolle muttei ole itse ilma-aluksessa, hänelle kuuluvat ruumaan menevät matkatavarat on tunnistettava matkustajasta erillään kulkeviksi matkatavaroiksi.

2.  Matkustajasta erillään kulkevia ruumassa kuljetettavia matkatavaroita ei kuljeteta, paitsi jos ne ovat joutuneet erilleen matkustajasta riippumattomista syistä tai jos niille tehdään asianmukaisia turvavalvontatoimenpiteitä.

6.  RAHTI JA POSTILÄHETYKSET

6.1  Rahtia koskevat turvavalvontatoimenpiteet

1.  Kaikkiin rahtitavaroihin on kohdistettava turvavalvontatoimenpiteitä ennen niiden lastaamista ilma-alukseen. Lentoliikenteen harjoittaja ei saa hyväksyä rahtia kuljetettavaksi ilma-aluksella, jollei se ole suorittanut kyseisiä turvavalvontatoimenpiteitä itse tai jollei valvottu edustaja, tunnettu lähettäjä tai tunnettu tiliasiakas ole vahvistanut niiden suorittamista ja ottanut niistä vastuuta.

2.  Transfer-rahdille on suoritettava turvavalvontatoimenpiteitä, joista on yksityiskohtaiset säännökset täytäntöönpanosäädöksessä. Kyseisten turvavalvontatoimenpiteiden suorittamisesta voidaan luopua, mikäli

3.  Transit-rahti ja -postilähetykset voidaan vapauttaa turvavalvontatoimenpiteistä, jos ne jäävät ilma-alukseen.

6.2  Rahdin suojaaminen

1.  Ilma-aluksella kuljetettava rahti on suojattava siten, että siihen ei voi päästä luvattomasti käsiksi sen jälkeen, kun sille on suoritettu turvavalvontatoimenpiteet, aina sen ilma-aluksen lähtöön asti, jossa se on määrä kuljettaa.

2.  Rahdille, jota ei ole riittävästi suojattu luvattomalta käsittelyltä turvavalvontatoimenpiteiden suorittamisen jälkeen, on tehtävä turvatarkastus.

6.3  Postilähetyksiä koskevat turvavalvontatoimenpiteet

1.  Kaikkiin postilähetyksiin on kohdistettava turvavalvontatoimenpiteitä ennen niiden lastaamista ilma-alukseen. Lentoliikenteen harjoittaja ei saa hyväksyä postilähetyksiä kuljetettavaksi ilma-aluksella, ellei ole vahvistettu, että postilähetyksille on suoritettu asianmukaiset täytäntöönpanosäädöksessä eritellyt turvavalvontatoimenpiteet.

2.  Transfer-postilähetyksille on suoritettava turvavalvontatoimenpiteitä, joista on yksityiskohtaiset säännökset täytäntöönpanosäädöksessä. Kyseisten turvavalvontatoimenpiteiden suorittamisesta voidaan luopua 5.1 osion 2 kohdassa vahvistettujen poikkeuksia säätelevien kriteereiden perusteella.

3.  Transit-postilähetykset voidaan vapauttaa turvavalvontatoimenpiteistä, jos ne jäävät ilma-alukseen.

7.  LENTOLIIKENTEEN HARJOITTAJAN POSTILÄHETYKSET JA MATERIAALI

Lentoliikenteen harjoittajan postilähetyksiin ja materiaaliin on kohdistettava turvavalvontatoimenpiteitä, minkä jälkeen niitä on suojattava, kunnes ne lastataan ilma-alukseen, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen ilma-alukseen.

8.  LENNON AIKANA KÄYTETTÄVÄT TARVIKKEET

Lennon aikana käytettäviin tarvikkeisiin, ateriapalvelutarvikkeet mukaan luettuina, jotka aiotaan kuljettaa tai joita aiotaan käyttää ilma-aluksessa, on kohdistettava turvavalvontatoimenpiteitä, minkä jälkeen niitä on suojattava, kunnes ne lastataan ilma-alukseen, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen ilma-alukseen.

9.  LENTOASEMATARVIKKEET

Lentoasemien turvavalvotuilla alueilla myytäviin tai käytettäviin tarvikkeisiin, verottomien tavaroiden myymälöiden ja ravintoloiden tarvikkeet mukaan luettuina, on kohdistettava turvavalvontatoimenpiteitä, jotta estetään kiellettyjen esineiden tuominen näille alueille.

10.  LENNONAIKAISET TURVATOIMENPITEET

1. a)  Asiattomia henkilöitä on estettävä pääsemästä ohjaamoon lennon aikana;

2.  Jos matkustaja yrittää lennon aikana tehdä laittoman teon, tällaisen teon estämiseksi on toteutettava asianmukaiset turvatoimenpiteet.

3.  Ilma-aluksessa ei saa kantaa aseita, lukuun ottamatta ilmoitettuna rahtina kuljetettuja aseita, paitsi jos vaaditut turvaehdot on täytetty ja

4.  Ilma-aluksessa saa käyttää lennon turvahenkilöitä vain, jos vaaditut turvaehdot on täytetty ja vaadittu koulutus annettu. Jäsenvaltiot säilyttävät oikeuden olla antamatta lupaa lennon turvahenkilöiden käyttöön niiden lentoliikenteen harjoittajien lennoilla, joille ne ovat myöntäneet liikenneluvan.

5.  Edellä 3 kohtaa sovelletaan myös lennon turvahenkilöihin, jos he kantavat asetta.

6.  On määritettävä selkeästi vastuut asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta tapauksissa, joissa siviili-ilma-aluksessa tai lennon aikana tehdään laiton teko, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ilma-aluksen päällikön toimivaltaa koskevan periaatteen soveltamista.

11.  HENKILÖSTÖN PALVELUKSEEN OTTAMINEN JA KOULUTUS

1.  Henkilöt, jotka toteuttavat turvatarkastuksia, kulunvalvontaa tai muita turvavalvontatoimenpiteitä tai ovat vastuussa niiden toteuttamisesta, on otettava palvelukseen, koulutettava ja tarvittaessa sertifioitava sen varmistamiseksi, että he soveltuvat palvelukseen ja ovat päteviä suorittamaan heille osoitetut tehtävät.

2.  Henkilöiden, jotka eivät ole matkustajia, ja saatettujen henkilöiden, joilla on lyhytaikainen lentoaseman kulkukortti, ja joiden tarvitsee päästä turvavalvotuille alueille, on saatava turvakoulutus ennen kuin heille annetaan lentoaseman henkilökortti tai miehistön henkilökortti, ellei heitä ole jatkuvasti saattamassa yksi tai useampi henkilö, joille on annettu lentoaseman henkilökortti tai miehistön henkilökortti.

3.  Edellä 1 ja 2 alakohdissa mainittu koulutus on annettava perus- ja määräaikaiskoulutuksena.

4.  Edellä 1 ja 2 alakohdissa mainittujen henkilöiden koulutukseen osallistuvilla kouluttajilla on oltava tarvittava pätevyys.

12.  TURVALAITTEET

Turvatarkastuksiin, kulunvalvontaan ja muihin turvavalvontatoimenpiteisiin käytettävien laitteiden on oltava sellaisia, että ne täyttävät hyväksytyt vaatimukset ja niillä pystytään suorittamaan kyseiset turvavalvontatoimenpiteet.

13.  TAUSTAN TARKISTUKSET

Kaikille lentäjille ja moottoroitua ilma-alusta koskevaa lentolupakirjaa hakeville henkilöille on tehtävä yhdenmukainen taustan tarkistus, joka tehdään uudestaan säännöllisin väliajoin. Asianmukaiset viranomaiset tekevät taustan tarkistusta koskevat päätöksensä samojen kriteereiden perusteella.

(1) EUVL C 185, 8.8.2006, s. 17. (2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. kesäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 11. joulukuuta 2006 (EUVL C 70 E, 27.3.2007, s. 21) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. huhtikuuta 2007. (3) EYVL L 355, 30.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 849/2004 (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 1). (4) EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1. (5) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11). (6) EYVL L 240, 24.8.1992, s. 1. (7) * Neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. (8) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43. (9) * Vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä. (10) ** Tämän asetuksen voimaantulopäivä.