Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2051(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0134/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0134/2008

Keskustelut :

PV 19/05/2008 - 22
CRE 19/05/2008 - 22

Äänestykset :

PV 20/05/2008 - 8.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0209

Hyväksytyt tekstit
PDF 150kWORD 80k
Tiistai 20. toukokuuta 2008 - Strasbourg
Raaka-aineiden ja hyödykkeiden kauppa
P6_TA(2008)0209A6-0134/2008

Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. toukokuuta 2008 raaka-aineiden ja hyödykkeiden kaupasta (2008/2051(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon päätöslauselmat, jotka se on antanut 3. syyskuuta 2002 kaupankäynnistä ja kehityksestä köyhyyden poistamisen ja elintarviketurvallisuuden kannalta(1), 30. tammikuuta 2003 maailman nälkäongelmasta ja köyhimpien maiden kanssa käytävän kaupan esteiden poistamisesta(2), 10. huhtikuuta 2003 kansainvälisten kahvimarkkinoiden kriisistä(3), 1. kesäkuuta 2006 kaupasta ja köyhyydestä: kauppapolitiikan suunnittelu kaupan myötävaikutuksen maksimoimiseksi köyhyyden lieventämisessä(4), 15. helmikuuta 2007 energian hinnan nousun makrotaloudellisista vaikutuksista(5), 22. toukokuuta 2007 globaalista Euroopasta – kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat(6), 23. toukokuuta 2007 EU:n avusta kaupan kehittämiseksi(7) sekä 29. marraskuuta 2007 kaupasta ja ilmastonmuutoksesta(8),

–   ottaa huomioon 8. syyskuuta 2000 annetun vuosituhatjulistuksen, jossa esitetään kehityksen vuosituhattavoitteet kansainvälisen yhteisön yhdessä vahvistamina kriteereinä köyhyyden poistamiseksi, sekä sen tarkistuksen ja päivityksen 14.–16. syyskuuta 2005 pidetyssä Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 2005 huippukokouksessa,

–   ottaa huomioon Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kolmen työryhmän raportit nimeltä "Climate change 2007: The Physical Science Basis'', ''Climate change 2007: Impacts, Adaptation and Vulnerability'' ja ''Climate change 2007: Mitigation of Climate Change'', jotka on kaikki julkaistu vuonna 2007,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Maatalousalan perushyödykeketjut, riippuvuus ja köyhyys – Ehdotus EU:n toimintasuunnitelmaksi" (KOM(2004)0089),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto" (KOM(2006)0567) ja tiedonannon "Globaali Eurooppa – markkinat avoimiksi Euroopan viejille vahvemman kumppanuuden avulla" (KOM(2007)0183),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Metalliteollisuuden kilpailukyvystä – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto" (KOM(2008)0108),

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien neljännen naisten maailmankonferenssin 15. syyskuuta 1995 hyväksymän Pekingin julistuksen ja toimintasuunnitelman,

–   ottaa huomioon elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vuonna 2006 julkaiseman raportin nimeltä "Livestock's Long Shadow",

–   ottaa huomioon YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) toiminnan ja Accrassa, Ghanassa 25. huhtikuuta 2008 UNCTADin 12:nessa konferenssissa tehdyn Accran sopimuksen ja julistuksen,

–   ottaa huomioon 21. joulukuuta 2005 julkaistun komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle "Luonnonvarojen kestävää käyttöä koskeva teemakohtainen strategia" (KOM(2005)0670),

–   ottaa huomioon Heiligendammissa 7. kesäkuuta 2007 allekirjoitetun G8-maiden huippukokouksen julistuksen kasvusta ja vastuullisuudesta maailman taloudessa ja erityisesti sen luvun, joka koskee raaka-aineisiin liittyvää vastuuta, avoimuutta ja kestävää kehitystä ja jossa todetaan, että vapaat ja avoimet markkinat ovat olennaisia kasvulle, vakaudelle ja kestävälle kehitykselle maailmassa,

–   ottaa huomioon kilpailukykyä, energiaa ja ympäristöä käsittelevän korkean tason työryhmän 11. kesäkuuta 2007 julkaiseman neljännen raportin, jossa tuetaan sellaisen raaka-aineita koskevan politiikan kehittämistä, joka perustuu vapaisiin ja oikeudenmukaisiin maailmanlaajuisiin raaka-ainemarkkinoihin ja jossa nojaudutaan kauppapolitiikkaan, erityisesti kansainvälisiin monen- ja kahdenvälisiin sopimuksiin, sen varmistamiseksi, että EU ja kolmannet maat tukevat avoimia ja vääristymättömiä markkinoita,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A6-0134/2008),

A.   katsoo, että raaka-aineina ja hyödykkeinä on pidettävä maatalouselintarvikkeita, maatalouden alkutuotteita, metalleja, mineraaleja ja energiatuotteita, joita käytetään teollisen prosessin syötteinä, olipa kyse sitten käsitellyistä tai käsittelemättömistä tuotteista tai kierrätettävistä tuotteista, kuten romusta,

B.   ottaa huomioon, että vuodesta 2002 lähtien muiden kuin polttoainehyödykkeiden hintaindeksi on noussut 159 prosenttia, metallien ja mineraalien hinnat 285 prosenttia ja maatalouden raaka-aineiden hinnat 133 prosenttia,

C.   ottaa huomioon, että EU:n talous on erittäin riippuvainen kolmansista maista tuotavista raaka-aineista ja raaka-aineiden saatavuudella on ratkaiseva merkitys EU:n kilpailukyvylle,

D.   toteaa, että viimeaikaiset raaka-aineiden hintojen nousu on johtanut taloudellisen kasvun hidastumiseen Euroopan unionissa ja se on uhka EU:n kilpailukyvylle;

E.   ottaa huomioon, että maailmanlaajuisen raaka-aineiden kysynnän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa; toteaa, että tämä kysynnän kasvu johtuu kehittyvien talouksien talouskasvusta,

F.   katsoo, että aikaisemmin raaka-aineiden ja hyödykkeiden lyhytaikaiset hinnanvaihtelut ovat osoittautuneet äärimmäisen muutosherkiksi, ja ajan mittaan tilanne on vain pahentunut ylituotannon kausia seuranneiden pulakausien vuoksi,

G.   katsoo, että kansainvälisillä markkinoilla hiljattain tapahtuneet hinnankorotukset eivät saa peittää taaksensa sitä seikkaa, että raaka-aineiden ja hyödykkeiden hinnat ovat teollisuustuotteisiin verrattuna olleet jo pitkän aikaa laskusuunnassa,

H.   katsoo, että nämä hintojen korotukset – erityisesti nousevien talouksien teollisuuden vuoksi tapahtuneet korotukset – ovat aiheuttaneet kilpailukykyä koskevia haasteita EU:n valmistusteollisuudelle ja nostaneet esiin raaka-aineiden toimitusvarmuuteen liittyviä pitkän aikavälin kysymyksiä,

I.   ottaa huomioon, että 95 yhteensä 141 kehitysmaasta saa ainakin 50 prosenttia vientituloistaan hyödykkeiden viennistä,

J.   toteaa, että Euroopan unioni on merkittävä kilpailija raaka-aineiden ja hyödykkeiden kansainvälisessä kaupassa varsinkin siksi, että se on raaka-aineiden nettotuoja,

K.   ottaa huomioon, että Euroopan teollisuuspohjan luonteen vuoksi Euroopan unionin kilpailukyky ja talouskehitys ovat erittäin suuressa määrin raaka-aineiden tuonnista riippuvaisia,

L.   ottaa huomioon, että on useita esimerkkejä kolmansien maiden soveltamista politiikoista ja toimista, joilla rajoitetaan EU:n teollisuusyritysten mahdollisuuksia saada raaka-aineita ja hyödykkeitä, ja lisäksi nousevissa talouksissa on havaittavissa suuntaus raaka-aineiden vapaata ja oikeudenmukaista saantia koskevien esteiden luomiseen,

M.   katsoo, että tutkimuksen ja innovaation vahvistamisella on tärkeä merkitys kestävän raaka-aineiden hankinnan edistämisessä,

N.   katsoo, että STABEX-, SYSMIN- ja FLEX-järjestelmissä näkyvät Euroopan unionin aiemmat ja nykyiset toimet kehitysmaiden tukemiseksi hinta- ja tulovaihteluissa,

O.   katsoo, että raaka-aineiden ja hyödykkeiden kansainvälisillä markkinoilla hiljattain tapahtuneet hinnankorotukset johtuvat kysynnän merkittävästä kasvusta Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa sekä muissa kasvutalouksissa, muuttuvista sääoloista, joidenkin vientimaiden rajoittavista käytänteistä sekä noususuhdanteesta biopolttoaineiden ja kotieläintuotannon markkinoilla ja pörssimarkkinoiden spekulaatiosta,

P.   katsoo, että huomattava osuus maailman köyhistä on naisia, joiden elinmahdollisuudet ja toimeentulo ovat usein riippuvaisia raaka-aineiden ja hyödykkeiden hankinnasta, tuotannosta ja jalostamisesta,

Q.   toteaa, että kansainvälinen yhteisö on tuonut esiin tarpeen toteuttaa kansainvälisiä toimia köyhyyden poistamiseksi vuosituhattavoitteiden konkreettisten tavoitteiden, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2015 mennessä, avulla; katsoo, että hyödykekysymykset ovat elintärkeitä kehitysmaille ja että tämä on otettava riittävässä määrin huomioon,

R.   katsoo, että kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen voisi vähentää köyhyyttä ja vauhdittaa talouskasvua, jos hyvää hallintoa edistetään; katsoo, että heikko hallinto luonnonvaroiltaan rikkaissa maissa saattaa myös johtaa köyhyyteen, korruptioon ja selkkauksiin,

S.   toteaa, että biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja viljelymaan saatavuus ovat keskeisiä tekijöitä maapallon kaikkien talouksien tulevaisuuden kannalta; toteaa, että nämä perustavat seikat on muistettava kaikenlaisen raaka-aineiden hankinnan yhteydessä,

T.   toteaa, että ilmastonmuutos on jo meneillään ja johtuu osittain ihmisen toiminnasta; katsoo, että raaka-aineiden ja hyödykkeiden talteenotto, tuotanto ja jalostaminen aiheuttaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä; katsoo, että EU:n teollisuus kärsii entistä enemmän tämän ongelman ratkaisupyrkimysten vuoksi, jolloin sen kilpailukyky heikkenee,

U.   katsoo, että Euroopan unionilla ei nykyään ole johdonmukaista strategiaa, jonka avulla se voisi vastata taloutensa kilpailukykyä koskeviin haasteisiin, joita raaka-aineiden saantia koskeva kilpailu synnyttää,

1.   kehottaa komissiota ja EU:n kauppakumppaneita käsittelemään kaikissa kauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa ilmastonmuutoksen edellyttämää luonnonvarojen hankkimisen ja hyödyntämisen vähentämistä ja kehottaa tukemaan energiaa säästävien, uusiutuvien ja luonnonvaroja säästävien menetelmien käyttöä;

EU:n raaka-aineiden hankinnan toimitusvarmuus ja raaka-aineiden saannin varmistaminen maailmanmarkkinoilla

2.   toteaa, että raaka-aineiden saanti on EU:n talouden kannalta erittäin tärkeää, koska useita raaka-aineita ei tuoteta EU:ssa;

3.   panee huolestuneena merkille odotettavissa olevan raaka-aineiden kysynnän kasvun maailmanmarkkinoilla; on huolestunut lähitulevaisuutta koskevista hyödyntämiskapasiteetin rajoituksista; panee merkille eurooppalaisten yritysten vähäisen osallistumisen raaka-aineiden hyödyntämiseen kolmansissa maissa;

4.   on huolestunut suuntauksesta rajoittaa raaka-aineiden vapaata saatavuutta kolmansista maista kauppaa vääristävien keinojen avulla; tunnustaa kuitenkin maiden oikeuden rajoittaa raaka-aineidensa saatavuutta ympäristösyistä tai tarpeen mukaan kriittiseen raaka-ainepulaan puuttumiseksi; kyseistä oikeutta on sovellettava yhdessä muiden kansallisten toimenpiteiden kanssa;

5.   on huolestunut sellaisista raaka-aineiden saannin helpottamiseen pyrkivistä investointitoimista, jotka eivät ole oikeudenmukaista ja vapaata kilpailua koskevien normien eivätkä hyvän hallinnon ja kestävyyden periaatteiden mukaisia;

6.   kehottaa komissiota edistämään investointeja raaka-aineiden kierrätystä ja niiden tehokasta ja taloudellista käyttöä koskevaan tutkimukseen ja tekniseen kehitykseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan tutkimustoiminnassaan enemmän painoarvoa tälle tavoitteelle;

7.   kehottaa komissiota puuttumaan kysymykseen vapaasta ja oikeudenmukaisesta pääsystä raaka-ainemarkkinoille Maailman kauppajärjestössä (WTO); kehottaa komissiota pyrkimään aktiivisesti tavoitteeseen poistaa monenkeskisesti raaka-aineiden kauppaa vääristävät toimet ottaen samalla täysimääräisesti huomioon kehityssyihin perustuvat rajoitukset vähiten kehittyneiden maiden osalta;

8.   kehottaa komissiota neuvottelemaan vapaasta ja syrjimättömästä pääsystä raaka-ainemarkkinoille vastineena energiaa säästävän, uusiutuvan ja luonnonvaroja säästävän tekniikan käytölle kaikissa vapaakauppasopimuksia koskevissa kahdenkeskisissä neuvotteluissa; asettaa tavoitteeksi poistaa kaikki kauppaa vääristävät ja raaka-aineiden käyttöä ja kultusta lisäävät toimet, mikä on tärkeä tavoite kaikissa mahdollisissa sopimuksissa, ottaen samalla täysimääräisesti kehitystavoitteet huomioon;

9.   kehottaa komissiota sisällyttämään raaka-aineita koskevan kysymyksen markkinoillepääsystrategiaan; pitää myönteisenä raaka-aineiden toimitusta koskevaa kuulemista; kehottaa komissiota laatimaan raaka-aineiden toimitusta koskevan yhtenäisen strategian; muistuttaa, että parlamentin tulee osallistua näiden toimien kaikkiin vaiheisiin;

Kehitysmaiden ja erityisesti vähiten kehittyneiden maiden hyötyminen raaka-aineista

10.   pahoittelee, että monet kehitysmaat ja etenkin vähiten kehittyneet maat ovat juuttuneet raaka-aineiden ja hyödykkeiden tuotantoon ja vientiin, ja niiden epävakaat hinnat ovat olleet pitkällä aikavälillä laskussa, mikä on haitannut vakavasti köyhyyden lieventämistä sekä vuosituhattavoitteiden saavuttamista, mutta myöntää kuitenkin, että hyödykkeiden hintojen nousu on myötävaikuttanut merkittävästi joidenkin perushyödykkeistä riippuvaisten kehittyvien maiden maksutaseiden parantumiseen; korostaa tuottajamaiden mahdollisuuksia, jotka perustuvat omien raaka-aine-esiintymien hyödyntämiseen ja hallinnointiin siten, että avoimuutta ja oikeudenmukaista kilpailua koskevia perussääntöjä noudatetaan;

11.   kehottaa komissiota pyrkimään todella poistamaan vääristymien syyt nostamalla nämä asiat esiin kahdenvälisissä neuvotteluissa ja edistämään uusien WTO-sääntöjen kehittämistä monenkeskisellä tasolla;

12.   tukee kehittyvien maiden ja erityisesti vähiten kehittyneiden maiden nykyisiä toimia, joilla pyritään monipuolistamaan maiden talouksia ja kehittämään elinkeinotoimintoja tuotantoprosessin myöhäisemmissä vaiheissa, jotta mukaan sisällytettäisiin jalostus ja markkinointi sekä parannettaisiin korkeamman lisäarvon omaavien tuotteiden laatua, tuottavuutta ja tuotantoa; kehottaa komissiota tukemaan hyödykkeiden kansallisia kehittämis- ja monipuolistamisstrategioita tarvittaessa Euroopan kehitysrahastosta maksettavalla tuella;

13.   pitää alueellisten taloudellisten kehysten asettamista ja kehittyvien maiden välisen alueellisen yhteistyön lisäämistä äärimmäisen tärkeänä kyseisten maiden kestävälle talouskehitykselle; korostaa etelä-etelä-kaupan merkitystä kyseisten maiden talouskehitykselle;

14.   katsoo, että pitkän aikavälin alueellista taloudellista ja kaupallista yhteistyötä olisi edistettävä ja että se voisi johtaa vapaakauppasopimuksiin; toteaa samalla, että eri alueellisissa yhteyksissä vapaakauppasopimusten tekeminen on vaikeaa; katsoo, että Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksen aikaansaamisen pitäisi olla ensisijainen tavoite ottaen huomioon raaka-aineiden kaupan merkityksen tällä alueella;

15.   kannustaa kehittyviä maita ja etenkin vähiten kehittyneitä maita lisäämään tarvittavia investointeja ja tehostamaan talouden monipuolistamistoimia vahvistamalla infrastruktuuria ja kehittämällä instituutioiden toimintavalmiuksia, edistämällä hyvää hallintoa taloudellisen kehityksen johtamisessa sekä helpottamalla pienten tuottajien tuotteiden pääsyä paikallisille markkinoille ja näiden tuotteiden jakelua, millä vahvistettaisiin myös alueellista yhdentymistä ja suurtuotantoa; kehottaa komissiota hyödyntämään kauppaa tukevaa apua merkittävänä kehitysyhteistyön välineenä sekä vahvistamaan nykyisiä teknologiansiirtomekanismeja erityisesti keinona hillitä ilmastonmuutosta; kehottaa komissiota edistämään raaka-aineista saatavia tuloja koskevaa avoimuutta kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevan aloitteen (EITI) kaltaisten ohjelmien avulla;

16.   rohkaisee komissiota ja EU:n yrityksiä edistämään ympäristöä säästävän teknologian siirtoa ja investoimaan siihen;

17.   katsoo, että Dohan kehitysohjelman lopputuloksen seurauksena olisi varmistettava oikeudenmukaiset, tasapainoiset, yhtäläiset ja markkinoita avaavat sitoumukset kaikilla raaka-ainemarkkinoilla;

18.   myöntää, että Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvottelujen tulokset jarruttaisivat huomattavasti hintojen nousua; toteaa, että Euroopan unioni on jo luopunut (Everything But Arms -aloitteen avulla) vähiten kehittyneistä maista ja (talouskumppanuussopimusten nojalla) monista AKT-maista peräisin olevia maataloustuotteita koskevista maksuista, ja tukee kehitysmaita näiden määrittäessä ja toteuttaessa sääntöjä, jotka koskevat erityisiä tuotteita ja tehokkaita suojamekanismeja ja joiden tarkoituksena on saattaa niiden markkinat ja tuotanto kestävälle tasolle;

19.   kehottaa Euroopan unionin jäsenvaltioita sekä sen eri puolilla maailmaa olevia kumppaneita, myös kasvutalouksia, ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vahvistamat työelämän perusnormit sekä asian kannalta merkitykselliset Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) suuntaviivat, erityisesti raaka-aineiden hyödyntämistä ja jalostamista koskevat suuntaviivat; uskoo, että kansalaisyhteiskunnan ja kansallisten parlamenttien osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää ympäristön, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta kestävän kehityksen aikaansaamiseksi;

20.   myöntää, että keinottelulla on merkittävä rooli määritettäessä raaka-aineiden ja hyödykkeiden hintoja, ja tämän seurauksena hintojen epävakaisuus lisääntyy;

21.   kehottaa komissiota panemaan täytäntöön raaka-aineiden saatavuutta koskevan kattavan ja tasapainoisen strategian ottaen huomioon EU:n teollisuuden ja kehittyvien maiden edut;

22.   kehottaa komissiota tarkistamaan rahoituskorvausjärjestely FLEXiä varmistaakseen, että se vastaa nopeasti ja tehokkaasti kehitysmaiden ja erityisesti vähiten kehittyneiden maiden tukitarpeisiin; katsoo, että on tarpeen toteuttaa kansallisella tasolla toimenpiteitä UNCTADin tämänhetkisen toiminnan tukemiseksi;

23.   kehottaa komissiota keräämään tietoja ja tuottamaan tilastoja tosiasiallisesti käydystä kansainvälisestä raaka-aineiden ja hyödykkeiden kaupasta; katsoo, että on tarpeen saada hyödykkeiden ja raaka-aineiden maailmanlaajuisista kauppavirroista selkeä kuva, jota ei väärennetä puhtaasti spekulatiivisilla liiketoimilla, jotta talouspoliittiset toimenpiteet voidaan kohdentaa paremmin;

24.   myöntää, että maatalouselintarvikkeiden ja maatalouden alkutuotteiden kaupan vapautuminen on asettanut kehittyvien maiden ja etenkin vähiten kehittyneiden maiden pienille maanviljelijöille monia uusia haasteita. Pienet maanviljelijät ovat suurelta osin naisia, joten tällä voi olla suhteettoman kielteinen vaikutus heihin, jos he eivät kykene vastaamaan ulkopuoliseen kilpailuun;

25.   korostaa, että oikeus saada ruokaa on perusoikeus ja että koko ajan on parannettava kaikkien ihmisten mahdollisuuksia saada riittävästi ruokaa aktiivisen ja terveen elämän turvaamiseksi;

26.   tästä syystä suosittaa painokkaasti, että Euroopan unionissa ja kansainvälillä tasolla ryhdytään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voitaisiin varmistaa kohtuulliset hinnat välittömänä ratkaisuna elintarvikekriisiin; katsoo, että pitkällä aikavälillä tarvitaan asianmukaisten säännösten antamista, jotta voitaisiin paremmin käsitellä keinottelua; suosittaa lisäksi elintarvikehyödykkeiden alalla toimivien kansallisten ja kansainvälisten valvontaelinten toimivaltuuksien tarkistamista, jotta voidaan taata vakaat ja turvalliset markkinat tulevaisuudessa ja että keinottelulla ei loukata oikeutta ruokaan;

27.   panee tyytyväisenä merkille, että YK on perustanut erityistyöryhmän, joka käsittelee tämänhetkistä elintarvikekriisiä ja sen vaikutusta köyhyyteen; kannustaa maailman johtajia osallistumaan Roomassa 3.–5. kesäkuuta 2008 järjestettävään korkean tason konferenssiin, jossa käsitellään maailmanlaajuista elintarviketurvaa;

28.   tukee kehitysmaita näiden pyrkimyksissä turvata paikallisen väestön elintarvikkeiden saanti; uskoo, että toteuttamiskelpoista poliittista liikkumavaraa on lisättävä edelleen, jotta tätä osa-aluetta voitaisiin kehittää kansallisin säännöksin ja toimenpitein sekä tukea naisia, jotka kantavat suurimman vastuun perheidensä ja paikallisyhteisöjen ruokkimisesta;

29.   myöntää, että maatalouselintarvikkeiden ja hyödykkeiden nousseilla hinnoilla voi olla haitallisia vaikutuksia elintarviketurvaan ja käytännössä elintarvikkeiden saantiin kehitysmaissa, mikä saattaa aiheuttaa nälänhätää, aliravitsemusta tai ruokamellakoita kehitysmaiden köyhimpien ihmisten keskuudessa; pyytää välittömästi nostamaan humanitaarisen avun tasoa, jotta lievennettäisiin elintarvikekriisiä, joka uhkaa 100 miljoonan ihmisen henkeä;

30.   kehottaa neuvostoa ja komissiota huolehtimaan siitä, että Euroopan unionin allekirjoittamat monenväliset, alueelliset ja kahdenväliset kauppasopimukset ovat kestävän kehityksen tavoitteen mukaisia; kehottaa komissiota ryhtymään tarvittaviin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kestävään kehitykseen kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan osana EU:n kauppapolitiikan kehittämistyötä erityisesti ilmaston, sukupuolen ja kestävän kehityksen näkökulmasta;

31.   on tyytyväinen komission aikomukseen antaa vuonna 2008 tiedonanto, jolla pyritään parantamaan mineraalien ja sekundaariraaka-aineiden pitkäjänteiseen saatavuuteen liittyviä edellytyksiä EU:n tasolla ja kansainvälisesti;

32.   panee merkille, että biopolttoaineiden tuotannon taloudellisiin ja ympäristöetuihin suhtaudutaan yhä kriittisemmin; kehottaa komissiota edistämään kestävää raaka-ainehankintaa koskevaa tutkimusta ja innovaatiota tehokkaan luonnonvarojen käyttöönoton ja kehittämisen, materiaalien käytön ja elinkaarensa päähän tulleiden materiaalien uudelleenkäytön avulla;

33.   katsoo, että raaka-aineiden ja hyödykkeiden käyttöönotossa, keräämisessä ja tuottamisessa olisi noudatettava kestävän kehityksen periaatetta kunnioittamalla ekosysteemien luonnollisia prosesseja niiden muuttamisen sijaan;

34.   kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan saadakseen aikaan selkkausalueiden luonnonvaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen, jonka tärkeimpänä tavoitteena olisi kieltää sellaisten luonnonvarojen myynti, jotka myötävaikuttavat aseellisiin selkkauksiin tai joiden alkuperä liittyy aseellisiin selkkauksiin, ja vaatii, että tällä välin laaditaan asetus, jolla kielletään selkkausalueiden luonnonvarojen kauppa ja markkinointi Euroopan unionissa, ja kehottaa kaikkia timanttikauppaan osallistuvia maita sitoutumaan täysin raakatimanttien kansainväliseen kauppaan sovellettavaan Kimberleyn sertifiointijärjestelmään; kehottaa edistämään avoimuutta EITI-aloitteen ja muiden aloitteiden avulla;

35.   kehottaa jälleen neuvostoa ja komissiota edistämään reilua kauppaa ja muita riippumattomasti valvottuja kaupankäyntialoitteita, jotka osaltaan parantavat sosiaali- ja ympäristönormeja tukemalla kehitysmaiden pieniä ja marginalisoituneita tuottajia, ja kannustaa Euroopan unionin julkisia viranomaisia sisällyttämään reilua kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia kriteerejä julkisiin tarjouspyyntöihinsä ja hankintaperiaatteisiinsa;

36.   on huolestunut siitä, että kasvava osa maapallon luonnonvaroista käytetään kotieläinkasvatukseen; muistuttaa edellä mainitusta FAO:n raportista "Livestock's Long Shadow", jossa arvioidaan, että lihateollisuuden ja kotieläinkasvatuksen osuus maailman kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on 18 prosenttia, mikä osaltaan nopeuttaa metsäkatoa kehitysmaissa; kehottaa komissiota ryhtymään tarvittaviin toimiin tällä osa-alueella sekä perustamaan kansainvälisten ilmastoneuvottelujen yhteydessä kannustinmekanismeja metsäkadon välttämiseksi;

37.   katsoo, että EITI-aloite, jonka avulla pyritään vahvistamaan hallintoa edistämällä kaivannaisalan avoimuutta ja vastuullisuutta, olisi pantava täytäntöön maailmanlaajuisesti, jotta kehitysmailla olisi paremmat mahdollisuudet saada yhtäläiset korvaukset luonnonvaroistaan;

38.   korostaa, että korkeat öljyn hinnat tukevat energiatehokkuuden parantamisen ja muiden energialähteiden, uusiutuvat energialähteet mukaan lukien, käytön lisäämisen edellyttämiä kiireellisiä rakennemuutoksia;

39.   ymmärtää, että ilmastonmuutos aiheuttaa suurinta vahinkoa yhteisöille, jotka kärsivät jo nyt merkittävistä yhteiskunnallisista ja taloudellisista ongelmista; on tietoinen siitä, että erityisen haavoittuvassa asemassa ovat varsinkin naiset; kannattaa paikallistasolla toteutettavien mukautumistoimien vahvistamista kansainvälisellä taloudellisella ja teknisellä tuella;

40.   on huolestunut siitä, että Kiina ei salli ulkomaalaisille yrityksille enemmistöosuutta esimerkiksi teräsalalla ja että se on ottanut käyttöön useita mekanismeja, joista seuraa se, että metalliraaka-aineiden vientiä rajoitetaan tai että niiden ostamiseen ulkopuolisista lähteistä saadaan hallituksen tukea; katsoo, että tällaiset käytännöt aiheuttavat vakavia vaikeuksia EU:n teollisuuden eduille, jotka liittyvät ilmastonmuutostavoitteiden noudattamiseen ja energiaa säästävän, uusiutuvan ja luonnonvaroja säästävän tekniikan vientiin, ja että tähän on puututtava kaikin mahdollisin keinoin, myös helpottamalla teknologian siirtoa poliittisesti ja rahallisesti;

41.   toteaa, että joidenkin kehittyvien maiden, erityisesti Kiinan, raaka-aineiden hankkiminen maailmanlaajuisesti ja erityisesti Afrikassa vaikuttaa merkittävästi ja kielteisesti raaka-aineiden saannin maailmanlaajuiseen varmuuteen; korostaa tarvetta jättää tämänhetkinen valtioiden välisiin kahdenkeskisiin suhteisiin perustuva lähestymistapa, jossa ei oteta huomioon ihmisoikeuksia, yritysten yhteiskuntavastuuta eikä ympäristönormeja tai sosiaalisia normeja, ja katsoo, että on siirryttävä raaka-aineiden riittävyyteen ja niiden käytön kestävyyteen perustuvaan monenväliseen menettelyyn;

42.   on tyytyväinen edellä mainitusta metalliteollisuuden kilpailukyvystä annetusta komission tiedonannosta ilmenevään komission aloitteeseen puuttua jatkossakin kaikilla käytettävissä olevilla välineillä kauppakäytäntöihin, jotka ovat kansainvälisten kauppasopimusten vastaisia;

o
o   o

43.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä asianomaisille kansainvälisille organisaatioille, kuten UNCTADille, WTO:lle, Maailmanpankille, perushyödykkeiden yhteisrahastolle (CFC) ja FAO:lle.

(1) EUVL C 272 E, 13.11.2003, s. 277.
(2) EUVL C 39 E, 13.2.2004, s. 79.
(3) EUVL C 64 E, 12.3.2004, s. 607.
(4) EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 261.
(5) EUVL C 287 E, 29.11.2007, s. 548.
(6) EUVL C 102E, 24.4.2008, s. 128.
(7) EUVL C 102E, 24.4.2008, s. 291.
(8) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0576.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö