Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2557(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B6-0165/2009

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 02/04/2009 - 9.20
CRE 02/04/2009 - 9.20
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0213

Hyväksytyt tekstit
PDF 78kWORD 47k
Torstai 2. huhtikuuta 2009 - Bryssel Lopullinen painos
Eurooppalainen omatunto ja totalitarismi
P6_TA(2009)0213B6-0165, 0169, 0170 ja 0171/2009

Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 eurooppalaisesta omastatunnosta ja totalitarismista

Euroopan parlamentti , joka

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–   ottaa huomioon 9. joulukuuta 1948 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 260 (III) A kansanmurhasta,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 7 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–   ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS(1) ,

–   ottaa huomioon 25. tammikuuta 2006 annetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1481 tarpeesta totalitaaristen kommunistihallintojen rikosten kansainväliseen tuomitsemiseen,

–   ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 esittämänsä kannanoton elokuun 23. päivän julistamiseen stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaiseksi muistopäiväksi(2) ,

–   ottaa huomioon monet demokratiasta ja perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamisesta aikaisemmin antamansa päätöslauselmat, mukaan lukien 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman toisen maailmansodan päättymisen (8. toukokuuta 1945) 60. vuosipäivästä Euroopassa(3) , 23. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman holodomorin muistamisesta(4) ja 15. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman Srebrenicasta(5) ,

–   ottaa huomioon totuus- ja oikeuskomissiot, joita on perustettu eri puolille maailmaa auttamaan lukuisten entisten autoritaaristen ja totalitaaristen hallintojen alaisena eläneitä selvittämään erimielisyytensä ja pääsemään sovintoon,

–   ottaa huomioon puhemiehen ja poliittisten ryhmien 4. heinäkuuta 2006 antamat julkilausumat 70 vuotta kenraali Francon Espanjassa tekemän vallankaappauksen jälkeen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että historian tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että historiallisia tosiseikkoja ei voida tulkita täysin objektiivisesti ja että objektiivista historiallista selontekoa ei ole olemassa; katsoo kuitenkin, että ammattihistorioitsijat käyttävät menneisyyden tutkimiseen tieteellisiä välineitä ja yrittävät olla mahdollisimman puolueettomia;

B.   katsoo, että millään poliittisella elimellä tai puolueella ei ole yksinoikeutta historian tulkitsemiseen eivätkä ne voi väittää olevansa objektiivisia,

C.   ottaa huomioon, että historiallisten tosiseikkojen virallisia poliittisia tulkintoja ei pitäisi määrätä parlamenttien enemmistöpäätöksillä; katsoo, että parlamentti ei voi antaa menneisyyttä koskevaa lainsäädäntöä,

D.   katsoo, että Euroopan yhdentymisprosessin ydintavoite on varmistaa perusoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen tulevaisuudessa ja että tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvittavista asianmukaisista mekanismeista on määrätty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 7 artiklassa,

E.   ottaa huomioon, että historian virheellinen tulkinta voi ruokkia syrjäyttäviä politiikkoja ja siten aiheuttaa vihaa ja rasismia,

F.   katsoo, että Euroopan kauhistuttavan menneisyyden muistot on säilytettävä, jotta voitaisiin kunnioittaa uhreja, tuomita syylliset ja luoda perusta totuuteen ja muistoihin perustuvalle sovinnolle,

G.   ottaa huomioon, että totalitaariset ja autoritaariset hallitukset pakkosiirsivät, vangitsivat, kiduttivat ja murhasivat miljoonia ihmisiä 1900-luvulla Euroopassa; katsoo, että juutalaisten joukkotuho on siitä huolimatta tunnustettava ainutlaatuisuutensa vuoksi,

H.   ottaa huomioon, että Länsi-Euroopassa määräävä historiallinen kokemus oli natsismi ja että Keski- ja Itä-Euroopan maat joutuivat lisäksi kokemaan sekä kommunismin että natsismin; katsoo, että on edistettävä näiden maiden kaksinkertaisen diktatorisen perinnön ymmärtämistä;

I.   katsoo, että Euroopan yhdentyminen on alusta alkaen merkinnyt vastausta kärsimykseen, jonka aiheuttivat kaksi maailmansotaa ja natsien hirmuvalta, joka johti juutalaisten joukkomurhaan sekä totalitarismin ja epädemokraattisten kommunistihallintojen leviämiseen Keski- ja Itä-Euroopassa, ja lisäksi kyse on ollut syvän jakautumisen ja vihamielisyyden poistamisesta Euroopasta yhteistyön ja integraation avulla sekä sodan lopettamisesta ja demokratian turvaamisesta Euroopassa,

J.   ottaa huomioon, että Euroopan yhdentymisprosessi on ollut menestyksekäs ja sen seurauksena on syntynyt Euroopan unioni, joka käsittää toisen maailmansodan lopusta aina 1990-luvun alkuun asti kommunistihallintojen alaisuudessa olleet Keski- ja Itä-Euroopan maat, ja että Kreikan, Espanjan ja Portugalin, jotka kärsivät pisimpään fasististen hallitusten alaisena, aiemmin tapahtuneet liittymiset unioniin ovat auttaneet vahvistamaan demokratiaa Etelä-Euroopassa,

K.   katsoo, että Eurooppa ei yhdisty milloinkaan, ellei se pysty muodostamaan yhteistä näkemystä historiasta, tunnustamaan natsismia, stalinismia sekä fasistisia ja kommunistisia hallituksia yhteisenä perintönä ja saamaan aikaan rehellisen ja perusteellisen keskustelun viime vuosisadan totalitaarisista rikoksista,

L.   ottaa huomioon, että vuonna 2009 uudelleen yhdistynyt Eurooppa juhlii Keski- ja Itä-Euroopan kommunististen diktatuurien romahtamisen ja Berliinin muurin kaatumisen 20. vuosipäivää, minkä yhteydessä pitäisi tarjoutua tilaisuus sekä lisätä tietoisuutta menneisyydestä ja tunnustaa demokraattisten kansalaisten aloitteiden merkitys että vahvistaa läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta,

M.   katsoo, että on myös tärkeää muistaa niitä, jotka vastustivat aktiivisesti totalitaarista hallintoa ja jotka olisi iskostettava eurooppalaisten tietoisuuteen totalitaarisen aikakauden sankareina omistautumisensa, ihanteisiin sitoutumisensa, kunniansa ja rohkeutensa vuoksi,

N.   ottaa huomioon, että uhrien näkökulmasta on merkityksetöntä, mikä hallitus riisti heitä vapauden tai kidutti tai murhasi heitä mistä tahansa syystä,

1.   kunnioittaa kaikkien totalitarismin ja epädemokraattisten hallintojen uhreja Euroopassa ja osoittaa kiitokset kaikille niille, jotka taistelivat hirmuvaltaa ja sortoa vastaan,

2.   sitoutuu edelleen Eurooppaan, jossa vallitsee rauha ja vauraus ja jonka perustavina arvoina ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

3.   korostaa, että on tärkeää säilyttää menneisyyden muistot, koska sovintoa ei voi syntyä ilman totuutta ja muistoja; vahvistaa vastustavansa yhtenäisesti kaikkia totalitaarisen hallinnon muotoja ideologisesta taustasta riippumatta;

4.   palauttaa mieliin, että viimeisimmät kansanmurhat ja rikokset ihmisyyttä vastaan tapahtuivat Euroopassa vielä heinäkuussa 1995 ja että tarvitaan jatkuvaa valppautta epädemokraattisten, muukalaisvihamielisten, autoritaaristen tai totalitaaristen aatteiden ja suuntausten torjumiseksi;

5.   korostaa, että jotta eurooppalaisten tietoisuutta rikoksista, jotka ovat tapahtuneet totalitaaristen ja epädemokraattisten hallintojen aikana, voidaan lisätä, on tuettava Euroopan vaikeaa menneisyyttä koskevaa dokumentointia ja todistajanlausuntoja, sillä sovintoa ei voi syntyä ilman muistoja;

6.   pitää valitettavana, että sellaisten asiakirjojen saatavuutta, joilla on henkilökohtaista merkitystä tai joita tarvitaan tieteellistä tutkimusta varten, rajoitetaan edelleen asiattomasti joissakin jäsenvaltioissa, 20 vuotta Keski- ja Itä-Euroopan kommunististen diktatuurien sortumisen jälkeen; pyytää kaikkia jäsenvaltioita ponnistelemaan arkistojen avaamiseksi, entisten sisäisten turvallisuuspalvelujen, salaisen poliisin ja tiedustelupalvelujen arkistot mukaan lukien, vaikka onkin ryhdyttävä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tätä prosessia ei käytetä väärin poliittisiin tarkoituksiin;

7.   tuomitsee jyrkästi ja kiistattomasti kaikki rikokset ihmisyyttä vastaan ja valtavat ihmisoikeusrikkomukset, joihin kaikki totalitaariset ja autoritaariset hallitukset ovat syyllistyneet; osoittaa näiden rikosten uhreille ja perheiden jäsenille myötätuntonsa ja ymmärryksensä ja tunnustaa heidän kärsimyksensä;

8.   toteaa, että Euroopan yhdentyminen rauhan ja sovinnon mallina on Euroopan kansalaisten oma valinta, jossa he sitoutuvat yhteiseen tulevaisuuteen, ja että Euroopan unionilla on erityinen vastuu demokratian sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisen edistämisestä ja turvaamisesta Euroopan unionin sisällä ja sen ulkopuolella;

9.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ponnistelemaan edelleen tukeakseen Euroopan historian opettamista ja korostaakseen Euroopan yhdentymisen historiallista merkitystä sekä tuodakseen esiin traagisen menneisyyden ja nykyisessä Euroopan unionissa vallitsevan rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen välistä suurta eroa;

10.   katsoo, että historiallisen muiston asianmukaiseksi säilyttämiseksi Euroopan historian kattava uudelleenarviointi ja Euroopan laajuinen modernin Euroopan kaikkien historiallisten näkökohtien tunnustaminen vahvistaa Euroopan yhdentymistä;

11.   kehottaa tähän liittyen neuvostoa ja komissiota tukemaan ja puolustamaan kansalaisjärjestöjen, jotka tutkivat ja keräävät aktiivisesti Stalinin hallinnon aikana tehtyjä rikoksia koskevia asiakirjoja, kuten Memorial in the Russian Federation -järjestön, toimintaa;

12.   ilmoittaa jälleen kerran tukevansa yhdenmukaisesti kansainvälisen oikeuden vahvistamista;

13.   kehottaa perustamaan eurooppalaisen muistamisen ja omantunnon foorumin, joka tukisi verkostoitumista ja yhteistyötä niiden kansallisten tutkimuslaitosten keskuudessa, jotka ovat erikoistuneet totalitaariseen historiaan, ja luomaan Euroopan laajuisen dokumentaatio- ja muistamiskeskuksen kaikkien totalitaaristen hallitusten uhreille;

14.   kehottaa vahvistamaan nykyisiä asianomaisia rahoitusvälineitä edellä esitettyjä kysymyksiä koskevan ammattimaisen historiantutkimuksen tukemiseksi;

15.   kehottaa julistamaan elokuun 23. päivän kaikkien totalitaaristen ja autoritaaristen hallitusten uhrien Euroopan laajuiseksi muistopäiväksi, jota vietetään arvokkaasti ja puolueettomasti;

16.   on vakuuttunut siitä, että totalitaaristen kommunististen hallitusten tekemien rikosten paljastamisen ja niiden arvioimisen korkein tavoite on sovinto, joka voidaan saavuttaa tunnustamalla vastuu, pyytämällä anteeksi ja edistämällä moraalista uudistumista;

17.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille, ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan unioniin assosioituneiden valtioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Euroopan neuvoston jäsenmaiden parlamenteille.

(1) EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.
(2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0439.
(3) EUVL C 92 E, 20.4.2006, s. 392.
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0523.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0028.

Päivitetty viimeksi: 8. joulukuuta 2009Oikeudellinen huomautus