Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2073(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0142/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0142/2009

Keskustelut :

PV 06/05/2009 - 15
CRE 06/05/2009 - 15

Äänestykset :

PV 07/05/2009 - 9.16
CRE 07/05/2009 - 9.16
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0387

Hyväksytyt tekstit
PDF 157kWORD 95k
Torstai 7. toukokuuta 2009 - Strasbourg Lopullinen painos
Euroopan unionin institutionaalinen tasapaino
P6_TA(2009)0387A6-0142/2009

Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. toukokuuta 2009 Lissabonin sopimuksen vaikutuksesta Euroopan unionin institutionaalisen tasapainon kehittymiseen (2008/2073(INI))

Euroopan parlamentti , joka

–   ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 6. maaliskuuta 2008 tekemän päätöksen,

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2007 allekirjoitetun Lissabonin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta,

–   ottaa huomioon 20. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Lissabonin sopimuksesta(1) ,

–   ottaa huomioon 11. ja 12. joulukuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A6-0142/2009),

A.   katsoo, että Lissabonin sopimus vahvistaa unionin institutionaalista tasapainoa, sillä se tehostaa kunkin poliittisen toimielimen keskeisiä tehtäviä ja vahvistaa siten niiden rooleja toimielinkehyksessä, jossa toimielinten välinen yhteistyö on unionin yhdentymisprosessin onnistumisen keskeinen tekijä,

B.   katsoo, että Lissabonin sopimuksella entinen "yhteisömenetelmä" muutetaan sitä mukauttamalla ja vahvistamalla "unionimenetelmäksi", jonka oleellisia piirteitä ovat seuraavat:

   Eurooppa-neuvosto määrittelee yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet
   komissio ajaa unionin yleistä etua ja tekee tätä varten tarvittavat aloitteet
   Euroopan parlamentti ja neuvosto hoitavat yhdessä lainsäädäntö- ja talousarviotehtäviä komission ehdotusten pohjalta,

C.   katsoo, että Lissabonin sopimuksella tämä unionin erityinen päätöksentekomenetelmä laajennetaan koskemaan uusia unionin lainsäädäntö- ja talousarviotoiminnan aloja,

D.   ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksessa määrätään, että Eurooppa-neuvosto voi yksimielisellä päätöksellä ja Euroopan parlamentin suostumuksella laajentaa määräenemmistöpäätöksenteon ja tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisalaa ja vahvistaa näin unionimenetelmää,

E.   katsoo, että vaikka Lissabonin sopimuksen tavoitteena on yksinkertaistaminen ja Eurooppa-neuvoston ja neuvoston puheenjohtajuuksien johdonmukaisuuden lisääminen, erilliset rinnakkaiset Eurooppa-neuvoston ja ulkoasiainneuvoston (ja euroryhmän) puheenjohtajat sekä neuvoston muiden kokoonpanojen kiertävän puheenjohtajuusjärjestelmän jatkaminen vaikeuttavat todennäköisesti ainakin aluksi unionin toimia,

F.   katsoo, että sukupuolten tasa-arvoa koskeva periaate edellyttää, että naisten ja miesten tasapainoista edustusta julkisessa elämässä noudatetaan myös Euroopan unionin tärkeimpien poliittisten tehtävien nimitysmenettelyissä,

G.   katsoo komission puheenjohtajan uuden valintamenettelyn edellyttävän, että vaalitulokset otetaan huomioon ja että Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin edustajat käyvät tarvittavat neuvottelut, ennen kuin Eurooppa-neuvosto nimeää ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi,

H.   katsoo, että toimielinten välisen yhteistyön järjestäminen päätöksentekoprosessissa on unionin menestyksellisen toiminnan avain,

I.   katsoo, että Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan strategisen monivuotisen sekä operatiivisen vuosittaisen ohjelmasuunnittelun kasvava merkitys toimielinten kitkattomien suhteiden ja päätöksentekoprosessien tehokkaan täytäntöönpanon kannalta, ja korostaa komission roolia tärkeimpien ohjelmasuunnittelutoimien käynnistäjänä,

J.   katsoo, että nykyinen seitsenvuotinen rahoitussuunnittelu merkitsee sitä, että joskus Euroopan parlamentti ja komissio eivät koko lainsäädäntökauden aikana voi tehdä merkittäviä poliittisia rahoituspäätöksiä, sillä niitä sitoo niiden edeltäjien hyväksymä kehys, jonka voimassaolo kestää niiden toimikauden loppuun asti, mutta tämä tilanne voitaisiin ratkaista käyttämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamaa mahdollisuutta viisivuotiseen rahoitussuunnitteluun, joka voisi käydä yksiin parlamentin ja komission toimikausien kanssa,

K.   katsoo, että Lissabonin sopimuksella otetaan käyttöön uusi ja kattava lähestymistapa unionin ulkoiseen toimintaan – vaikkakin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) koskevia kysymyksiä varten on erityisiä päätöksentekojärjestelmiä – ja luodaan erityisen ulkosuhdehallinnon avustama komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) "kahden tuolin" virka, joka on tämän uuden ja yhtenäisen lähestymistavan toimivuuden kannalta keskeinen tekijä,

L.   katsoo, että Lissabonin sopimuksella otetaan käyttöön uusi unionin ulkoisen edustuksen järjestelmä, josta vastaavat pääasiallisesti – eri tasoilla – Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, komission puheenjohtaja ja komission varapuheenjohtaja (korkea edustaja) ja joka edellyttää huolellista yhteennivomista ja tehokasta koordinointia ulkoisesta edustuksesta vastaavien eri tahojen välillä vahingollisten toimivaltaristiriitojen ja päällekkäisen työn välttämiseksi,

M.   ottaa huomioon, että 11.–12. joulukuuta 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi, että jos Lissabonin sopimus tulee voimaan vuoden loppuun mennessä, se toteuttaa tarvittavat oikeudelliset toimenpiteet komission nykyisen kokoonpanomallin, jossa on yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta, säilyttämiseksi,

Yleisarvio

1.   suhtautuu myönteisesti Lissabonin sopimukseen sisältyviin institutionaalisiin uudistuksiin, joilla luodaan edellytykset uudelle ja paremmalle unionin institutionaaliselle tasapainolle; näin mahdollistetaan toimielinten nykyistä tehokkaampi, avoimempi ja demokraattisempi toiminta, ja unioni voi tuottaa kansalaisten odotuksia paremmin vastaavia tuloksia sekä toimia täysipainoisesti maailmanlaajuisena toimijana kansainvälisellä näyttämöllä;

2.   korostaa, että kunkin toimielimen keskeiset ydintehtävät vahvistuvat, minkä ansiosta ne voivat kehittää omia roolejaan entistä tehokkaammin, mutta varoittaa, että uusi toimielinkehys edellyttää, että kaikki toimielimet hoitavat tehtäviään jatkuvassa yhteistyössä muiden toimielinten kanssa, jotta saavutetaan koko unionin kannalta myönteisiä tuloksia;

Päätöksenteon erityisen "unionimenetelmän" vahvistaminen toimielinten välisen tasapainon perustana

3.   pitää tervetulleena sitä, että Lissabonin sopimuksessa "yhteisömenetelmän" keskeiset elementit – komission aloiteoikeus ja Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen päätöksenteko – on säilytetty ja niitä on vahvistettu seuraavasti:

   Eurooppa-neuvostosta tulee toimielin, jonka erityisroolia poliittisten virikkeiden antajana ja unionin suunnannäyttäjänä vahvistetaan niin, että se määrittää strategiset tavoitteensa ja painopisteensä sekaantumatta unionin lainsäädäntö- ja talousarviovallan normaaliin käyttöön;
   komission tehtävää unionin toiminnan liikkeellepanevana voimana vahvistetaan, ja näin varmistetaan, että sen yksinoikeus tehdä lainsäädäntöaloitteita etenkin talousarviomenettelyssä säilyy koskemattomana (ja jopa lujittuu);
   Euroopan parlamentin toimivaltaa yhtenä lainsäädäntövallan käyttäjänä lisätään, sillä tavallisesta lainsäädäntöjärjestyksestä (kuten nykyistä yhteispäätösmenettelyä tullaan kutsumaan) tulee yleinen käytäntö (ellei perussopimuksissa erikseen määrätä erityisen lainsäädäntöjärjestyksen noudattamisesta) ja se laajennetaan koskemaan lähes kaikkia unionin lainsäädännön aloja, myös oikeus- ja sisäasioita;
   neuvoston rooli lainsäädäntövallan toisena käyttäjänä vahvistetaan ja säilytetään – joskin se painottuu jonkin verran muutamiin tärkeisiin aloihin – erityisesti Lissabonin sopimukseen sisältyvällä selvennyksellä, jonka mukaan Eurooppa-neuvosto ei toimi lainsäätäjänä;
   myös uusi, kaikki menolajit kattava talousarviomenettely perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston tasavertaiseen yhteiseen päätöksentekoon, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät yhdessä myös monivuotisesta rahoituskehyksestä, molemmissa tapauksissa komission aloitteen pohjalta;
   erottelu lainsäädäntötoimien ja säädösvallan siirron nojalla toteutettavien toimien välillä sekä komission erityisen, molempien lainsäädäntövallan käyttäjien tasavertaisesti valvoman toimeenpanevan tehtävän tunnustaminen parantavat unionin lainsäädännön laatua; Euroopan parlamentilla on uusi rooli toimivallan siirtämisessä komissiolle ja säädösvallan siirron nojalla toteutettujen toimien valvonnassa;
   unionin valtuuksista tehdä kansainvälisiä sopimuksia sopimuksessa tunnustetaan komission rooli käydä (läheisessä yhteistyössä komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) kanssa) neuvotteluja, ja lähes kaikki kansainväliset sopimukset edellyttävät Euroopan parlamentin hyväksyntää, ennen kuin neuvosto voi tehdä ne;

4.   pitää tervetulleena, että Lissabonin sopimuksen mukaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisellä päätöksellä ja Euroopan parlamentin hyväksynnällä, edellyttäen, ettei mikään kansallisista parlamenteista vastusta asiaa, laajentaa määräenemmistöpäätöksenteon ja tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisalaa aloille, joilla niitä ei vielä sovelleta;

5.   korostaa, että kokonaisuutena katsoen nämä "siltalausekkeet" ovat osoitus todellisesta suuntauksesta kohti "unionimenetelmän" mahdollisimman laajaa soveltamista, ja kehottaa näin ollen Eurooppa-neuvostoa hyödyntämään täysimittaisesti näitä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia;

6.   katsoo, että kaikkien Lissabonin sopimuksen sisältämien institutionaalisten ja menettelyjä koskevien uudistusten täysimääräinen käyttö edellyttää syvällistä ja jatkuvaa yhteistyötä eri menettelyihin osallistuvien toimielinten välillä sekä sopimuksen tarjoamien uusien mekanismien, etenkin toimielinten välisten sopimusten, täysimittaista hyödyntämistä;

Euroopan parlamentti

7.   suhtautuu erittäin myönteisesti siihen, että Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan varauksetta Euroopan parlamentin asema toisena unionin lainsäädäntö- ja talousarviovallan käyttäjänä samoin kuin sen rooli monien unionin toiminnan kannalta tärkeiden poliittisten päätösten hyväksymisessä ja että sen poliittiseen valvontaan liittyviä tehtäviä vahvistetaan ja jopa laajennetaan, vaikkakin vähäisemmässä määrin, YUTP:n alalle;

8.   painottaa, että tämä Euroopan parlamentin roolin tunnustaminen edellyttää muiden toimielinten täysimittaista yhteistyötä ja etenkin kaikkien sellaisten asiakirjojen oikea-aikaista toimittamista, jotka parlamentti tarvitsee hoitaakseen tehtävänsä tasavertaisesti neuvoston kanssa, sekä yhtäläistä pääsyä ja osallistumista asianomaisiin työryhmiin ja muissa toimielimissä pidettäviin kokouksiin muiden päätöksentekoprosessiin osallistuvien kanssa; kehottaa kaikkia kolmea toimielintä pohtimaan sellaisten toimielinten välisten sopimusten tekemistä, joilla jäsennellään näiden alojen parhaat toimintatavat toimielinten keskinäisen yhteistyön optimoimiseksi;

9.   katsoo, että Euroopan parlamentin täytyy itse suorittaa tarvittavat sisäiset uudistukset rakenteidensa, menettelyjensä ja työskentelytapojensa mukauttamiseksi uusiin toimivaltuuksiin ja Lissabonin sopimuksesta johtuviin ohjelmasuunnittelua ja toimielinten välistä yhteistyötä koskeviin suurempiin vaatimuksiin(2) ; pani merkille kiinnostuneena Euroopan parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän päätelmiä ja muistuttaa, että parlamentin toimivaltainen valiokunta on hiljattain valmistellut parhaillaan työjärjestyksen uudistamista sen mukauttamiseksi Lissabonin sopimukseen(3) ;

10.   pitää tervetulleena sitä, että Lissabonin sopimuksella annetaan myös Euroopan parlamentille perussopimusten tarkistamista koskeva aloiteoikeus ja tunnustetaan parlamentin oikeus osallistua valmistelukuntaan sekä se, että Eurooppa-neuvoston päätös olla kutsumatta valmistelukuntaa koolle edellyttää Euroopan parlamentin hyväksynnän; katsoo, että näiden seikkojen tunnustaminen puoltaa Euroopan parlamentille myönnettävää täysimittaista oikeutta osallistua hallitustenväliseen konferenssiin (HVK) samoin ehdoin kuin komissio; katsoo, että kahden aiemman HVK:n kokemusten pohjalta tulevaisuudessa voitaisiin toimielinten välisellä järjestelyllä määrittää hallitustenvälisten konferenssien järjestämistä koskevat suuntaviivat, etenkin Euroopan parlamentin osallistumisen ja avoimuuskysymysten suhteen;

11.   ottaa huomioon Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat siirtymäkauden järjestelyt; katsoo, että kyseisten järjestelyjen toteuttaminen edellyttää primäärioikeuden muuttamista; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat kansalliset oikeudelliset toimenpiteet 18 ylimääräisen Euroopan parlamentin jäsenen esivaalin mahdollistamiseksi kesäkuussa 2009, jotta he voivat osallistua parlamentin työskentelyyn tarkkailijoina siitä päivästä alkaen, jolloin Lissabonin sopimus tulee voimaan; muistuttaa kuitenkin, että ylimääräiset parlamentin jäsenet ottavat tehtävänsä vastaan vasta sovittuna päivänä ja kaikki yhtä aikaa, kun kaikki primäärioikeuden muuttamisen ratifioimismenettelyt on saatettu päätökseen; muistuttaa neuvostoa, että Lissabonin sopimuksen (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohta) määräysten mukaan Euroopan parlamentti saa kokoonpanoaan koskevan merkittävän aloite- ja hyväksyntäoikeuden, jota se aikoo myös käyttää täysimääräisesti;

Eurooppa-neuvoston tehtävä

12.   katsoo, että Eurooppa-neuvoston virallinen tunnustaminen erilliseksi itsenäiseksi toimielimeksi, jonka erityiset toimivaltuudet on selvästi määritelty perussopimuksissa, edellyttää, että Eurooppa-neuvoston rooli painottuu sen keskeiseen tehtävään, joka on tarvittavien poliittisten virikkeiden antaminen ja unionin toiminnan yleisten suuntaviivojen ja tavoitteiden määrittely;

13.   suhtautuu myönteisesti myös siihen, että Lissabonin sopimuksella Eurooppa-neuvostolle annetaan keskeinen rooli perussopimusten tarkistamisessa sekä tietyissä, unionin poliittisen toiminnan kannalta erittäin merkittävissä päätöksissä, jotka koskevat esimerkiksi tärkeimpiä poliittisia virkanimityksiä, eri päätöksentekomenettelyjen poliittisten pattitilanteiden ratkaisua ja joustomekanismien käyttöä ja jotka Eurooppa-neuvosto tekee yksin tai yhdessä muiden toimielinten kanssa;

14.   katsoo myös, että nyt kun Eurooppa-neuvosto on sisällytetty EU:n toimielinrakenteeseen, on tarpeen selventää ja tarkentaa sen velvoitteita, mukaan luettuna sen toimien mahdollinen oikeudellinen valvonta, erityisesti ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 265 artiklan;

15.   korostaa Eurooppa-neuvoston johtavaa erityisroolia ulkoisen toiminnan ja etenkin YUTP:n alalla, jolla sen tehtävät, jotka käsittävät strategisten etujen yksilöimisen sekä tavoitteiden ja kyseisen politiikan yleisten suuntaviivojen määrittelyn, ovat ratkaisevan tärkeitä; painottaa tässä yhteydessä, että neuvoston, komission puheenjohtajan ja komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) tulee voida osallistua tiiviisti Eurooppa-neuvoston työskentelyn valmisteluun tällä alalla;

16.   katsoo, että tarve parantaa Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston välistä yhteistyötä puoltaa sitä, että Euroopan parlamentin puhemiehen osallistumiselle Eurooppa-neuvoston keskusteluihin luodaan parhaat mahdolliset edellytykset, mikä voitaisiin mahdollisesti hoitaa näiden toimielinten välisiä suhteita koskevalla poliittisella sopimuksella; katsoo, että myös Eurooppa-neuvoston olisi hyödyllistä virallistaa kyseiset edellytykset sisäisessä työjärjestyksessään;

Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtajuus

17.   suhtautuu myönteisesti Eurooppa-neuvoston pysyvän pitkäaikaisen puheenjohtajuuden perustamiseen, jolla osaltaan parannetaan kyseisen toimielimen työskentelyn ja siten unionin toiminnan jatkuvuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta; korostaa, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja olisi nimitettävä mahdollisimman pian Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, jotta yhteys vasta valitun parlamentin vaalikauden ja uuden komission toimikauden välillä säilyy;

18.   korostaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tulevaa keskeistä roolia unionin toimielinten toiminnassa, ei Euroopan unionin presidenttinä – sillä sitä hänestä ei tule – vaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana, joka ajaa sen työtä eteenpäin, huolehtii sen työskentelyn valmistelusta ja jatkuvuudesta, edistää yhteisymmärrystä sen jäsenten keskuudessa, antaa kertomuksia Euroopan parlamentille sekä huolehtii omalla tasollaan unionin ulkoisesta edustuksesta YUTP:tä koskevissa asioissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) toimivaltaa;

19.   muistuttaa, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja huolehtii yhteistyössä komission puheenjohtajan kanssa ja yleisten asioiden neuvoston työskentelyn pohjalta Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelusta ja sen työskentelyn jatkuvuudesta ja että tämä edellyttää keskinäisiä yhteyksiä ja tiivistä yhteistyötä Eurooppa-neuvoston ja yleisten asioiden neuvoston puheenjohtajien välillä;

20.   katsoo tässä yhteydessä, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, neuvoston kiertävän puheenjohtajavaltion sekä, unionin ulkoisen edustuksen osalta YUTP:tä koskevissa kysymyksissä, komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) välillä vallitsevat tasapainoiset ja yhteistyöhön perustuvat suhteet ovat erittäin tärkeitä;

21.   muistuttaa, että vaikka Lissabonin sopimuksessa säädetään, että neuvoston pääsihteeristö avustaa Eurooppa-neuvostoa, Eurooppa-neuvoston omat menot tulee esittää erillisessä talousarvion osassa ja niihin on sisällyttävä erityismäärärahoja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, joka tarvitsee tuekseen oman, kohtuullisin ehdoin asetettavan kabinettinsa;

Neuvosto

22.   pitää myönteisenä sitä, että Lissabonin sopimuksessa on siirrytty kohti ajattelutapaa, jossa neuvosto katsotaan EU:n lainsäädäntö- ja talousarviovallan käyttäjän toiseksi haaraksi, joka jakaa suuremman osan päätöksentekovallasta – säilyttäen joillakin aloilla edelleen hallitsevan asemansa – Euroopan parlamentin kanssa parlamentaarisen kaksikamarijärjestelmän logiikan mukaisesti asteittain kehittyneessä toimielinjärjestelmässä;

23.   korostaa, että yleisten asioiden neuvosto (ja siten sen puheenjohtaja) asetetaan Lissabonin sopimuksessa keskeiseen asemaan ja että tavoitteena on neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden sekä Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelun ja työn jatkuvuuden varmistaminen (yhteistyössä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja komission puheenjohtajan kanssa);

24.   korostaa, että neuvoston erityisasema YUTP:n valmistelussa, määrittämisessä ja täytäntöönpanossa edellyttää koordinoinnin vahvistamista yleisten asioiden neuvoston puheenjohtajan ja ulkosuhteiden neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa toimivan komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) välillä sekä näiden kahden ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan välillä;

25.   on vakuuttunut, että yleisten asioiden neuvoston ja ulkosuhteiden neuvoston roolien erottaminen toisistaan Lissabonin sopimuksen mukaisesti edellyttää muutoksia neuvostojen kokoonpanossa etenkin koska Lissabonin sopimuksella muutettujen perussopimusten mukaisten EU:n laajennettujen ulkosuhteiden vuoksi molempien neuvostojen kokoonpanoissa on erittäin vaikeaa säilyttää kumulatiivisia valtuutuksia; katsoo näin ollen, että ulkoministereiden pitäisi keskittyä ensisijassa ulkosuhteiden neuvoston toimintaan;

26.   pitää tässä yhteydessä mahdollisesti tarpeellisena, että neuvoston puheenjohtajuusvuoroon siirtyvän jäsenvaltion pääministeri / valtionpäämies toimii henkilökohtaisesti puheenjohtajana ja varmistaa yleisten asioiden neuvoston asianmukaisen toiminnan neuvoston eri kokoonpanojen koordinoinnista sekä ensisijaisten tavoitteiden noudattamisesta ja kiistojen ratkaisemisesta vastaavana elimenä, sillä kyseisten tehtävien katsotaan liian usein kuuluvan Eurooppa-neuvoston vastuulle;

27.   ottaa huomioon uudesta puheenjohtajuusjärjestelmästä johtuvat neuvoston eri kokoonpanojen koordinointiin liittyvät suuret vaikeudet ja korostaa riskien välttämiseksi uusien (kolmen puheenjohtajavaltion muodostavien) 18 kuukautta kerrallaan toimivien ja neuvoston eri kokoonpanojen (ulkosuhteiden neuvosto ja Euroryhmä pois luettuina) puheenjohtajuuden jakavien troikkien ja Coreperin merkitystä koko neuvoston työn yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamisessa sekä Euroopan parlamentin kanssa yhteispäätösmenettelynä tapahtuvien lainsäädäntö- ja talousarviomenettelyiden joustavan toiminnan edellytyksenä toimielinten välisen yhteistyön varmistamisessa;

28.   pitää ratkaisevan tärkeänä, että troikat toimivat yhteistyössä tehokkaasti ja johdonmukaisesti koko toimikautensa ajan; korostaa kunkin 18 kuukautta toimivan troikan yhteisen toimintaohjelman merkitystä unionin toiminnan kannalta, kuten on täsmennetty tämän päätöslauselman 51 kohdassa; kehottaa troikkia esittelemään yhteisen toimintaohjelmansa – joka sisältää niiden ehdotukset lainsäädännöstä käytävien keskustelujen aikatauluksi – Euroopan parlamentin täysistunnossa yhteisen toimikautensa alussa;

29.   katsoo, että neuvoston puheenjohtajuutta hoitamaan alkavan jäsenvaltion pääministerillä / valtion päämiehellä on keskeinen rooli puheenjohtajavaltioiden ryhmän koheesion ja neuvoston eri kokoonpanojen työn yhtenäisyyden varmistamisessa sekä Eurooppa-neuvoston kanssa tehtävän yhteistyön koordinoimisessa etenkin neuvoston kokousten valmistelun ja työskentelyn jatkuvuuden osalta;

30.   korostaa lisäksi, että Euroopan parlamentin kanssa puheenjohtajuuskauden toimista keskustelee ensisijaisesti neuvoston puheenjohtajuusvuorossa olevan jäsenvaltion pääministeri / valtionpäämies; katsoo, että neuvoston uusi puheenjohtaja on kutsuttava puhujaksi Euroopan parlamentin täysistuntoon, jossa hän voi esitellä puheenjohtajakauden ohjelman ja kuusi kuukautta kestävän toimikauden saavutukset ja tulokset sekä käydä poliittista keskustelua mistä tahansa hänen puheenjohtajuuskautensa aikana esille tulevasta aiheesta;

31.   korostaa, että EU:n kehityksen nykyisessä tilanteessa turvallisuutta ja puolustusta koskevat asiakohdat ovat edelleen erottamaton osa YUTP:aa, ja katsoo siten, että asiakohtien on kuuluttava jatkossakin ulkosuhteiden neuvoston, jonka puheenjohtajana toimii komission varapuheenjohtaja (korkea edustaja) ja johon puolustusministerit osallistuvat tarvittaessa, toimivaltaan;

Komissio

32.   pitää myönteisenä sitä, että komission keskeinen asema EU:n eteenpäin vievänä voimana tunnustettiin

   vahvistamalla, että komissiolla on lähes yksinoikeudellinen lainsäädäntöaloiteoikeus, joka koskee kaikkia EU:n toiminnanaloja YUTP pois luettuna ja jota on vahvistettu erityisesti rahoitukseen liittyvissä päätöksissä;
   vahvistamalla komission asemaa kahden lainsääntö- ja talousarviovallan käyttäjän kahden haaran välisen sopimuksen edistäjänä;
   vahvistamalla komission asemaa "toimeenpanovallan käyttäjänä" aina, kun Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpano edellyttää yhteisen lähestymistavan määrittelemistä, joten neuvosto käyttää toimeenpanovaltaa ainoastaan YUTP-asioissa ja säädöksissä määritetyissä ja asianmukaisesti perustelluissa tilanteissa;

33.   pitää myönteisenä sitä, että puheenjohtajan asemaa komission jäsenten kollegiossa on vahvistettu etenkin komission jäsenten hänelle osoittaman institutionaalisen vastuun sekä komission sisäisen järjestäytymisen osalta, mikä luo tarvittavat edellytykset komission puheenjohtajan johtajuuden ja komission yhtenäisyyden vahvistamiseksi; katsoo, että asemaa voidaan vahvistaa entisestään, koska valtion- ja hallitusten päämiehet ovat sopineet, että komissiossa on edelleen yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta;

Komission puheenjohtajan valitseminen

34.   korostaa, että se, että Euroopan parlamentti valitsee komission puheenjohtajan Eurooppa-neuvoston ehdotuksen perusteella, antaa komission puheenjohtajan nimitystavalle korostetun poliittisen luonteen;

35.   korostaa, että komission puheenjohtajan valitseminen tällä tavalla vahvistaa hänen demokraattista legitiimiyttään sekä hänen asemaansa komission sisällä (sisäiset suhteet muiden komission jäsenten kanssa) ja toimielinten välisissä suhteissa yleisesti;

36.   katsoo, että komission puheenjohtajan legitiimiyden vahvistamisesta hyötyy koko komissio, sillä toimenpide vahvistaa komission kykyä ajaa itsenäisesti Euroopan etua ja toimia Euroopan toiminnan liikkeellepanevana voimana;

37.   palauttaa mieliin tässä yhteydessä, että koska Eurooppa-neuvosto antaa ehdotuksen komission puheenjohtajaehdokkaasta määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti hyväksyy ehdokkaan jäsentensä enemmistöllä, valintaprosessin menestyksekäs lopputulos edellyttää kaikkien valintaprosessiin osallistuvien osallistumista vuoropuheluun;

38.   palauttaa mieliin, että Lissabonin sopimuksen mukaisesti Eurooppa-neuvoston on "otettava huomioon Euroopan parlamentin vaalit" ja ennen ehdokkaan nimeämistä järjestettävä "asianmukaiset kuulemiset", jotka eivät ole kahden toimielimen välistä muodollista yhteydenpitoa; muistuttaa lisäksi, että Lissabonin sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyn 11. julistuksen(4) mukaisesti "Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston edustajat järjestävät ennen Eurooppa-neuvoston päätöksen tekemistä tarpeelliset kuulemiset tarkoituksenmukaisimmaksi katsotulla tavalla";

39.   ehdottaa, että Eurooppa-neuvosto antaa puheenjohtajalleen valtuutuksen toteuttaa nämä kuulemiset (yksin tai valtuuskunnan kanssa) ja että puheenjohtaja keskustelee Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa tarvittavien Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien johtajien ja mahdollisesti Euroopan poliittisten puolueiden johtajien (tai valtuuskuntien) kuulemisten järjestämisestä ja että tämän jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja raportoi Eurooppa-neuvostolle;

Nimittämismenettely

40.   katsoo, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan ja komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) tehtäviä hoitamaan kutsuttavien henkilöiden valinnassa pitää ottaa huomioon hakijoiden asianmukainen pätevyys; tunnustaa lisäksi, kuten edellä mainittuun päätösasiakirjaan(5) liitetyssä kuudennessa julistuksessa määrätään, että siinä on otettava huomioon tarve kunnioittaa unionin ja sen jäsenvaltioiden maantieteellistä ja väestöllistä monimuotoisuutta;

41.   katsoo lisäksi, että Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja Euroopan poliittisten ryhmien merkittävimpien poliittisten virkojen täyttämisessä on otettava huomioon paitsi maantieteellistä ja väestöllistä moninaisuutta koskevat perusteet, myös poliittinen ja sukupuolten välinen tasapaino;

42.   katsoo tässä yhteydessä, että nimittämismenettely toteutetaan parhaassa tapauksessa Euroopan parlamentin vaalien jälkeen, jotta olennaisen tärkeät vaalitulokset otetaan huomioon komission puheenjohtajan valinnassa; huomauttaa, että tarvittava tasapaino voidaan varmistaa vasta komission puheenjohtajan valinnan jälkeen;

43.   ehdottaa tässä yhteydessä mahdolliseksi malliksi seuraavaa nimittämismenettelyä ja aikataulua, jotka Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto voisivat hyväksyä:

   kaksi ensimmäistä viikkoa Euroopan parlamentin vaalien jälkeen: Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien muodostaminen
   kolmas viikko Euroopan parlamentin vaalien jälkeen: Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen kuulemiset sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja poliittisten ryhmien puheenjohtajien (mahdollisesti myös Euroopan poliittisten puolueiden puheenjohtajien tai tiettyjen valtuuskuntien) väliset erilliset tapaamiset
   neljäs viikko Euroopan parlamentin vaalien jälkeen: ottaen huomioon edellisessä alakohdassa mainittujen aiheellisten kuulemisten tulokset Eurooppa-neuvosto ilmoittaa ehdokkaan komission puheenjohtajaksi
   viides ja kuudes viikko Euroopan parlamentin vaalien jälkeen: komission puheenjohtajaehdokkaan ja poliittisten ryhmien väliset tapaamiset; ehdokkaan lausunnot ja hänen poliittisten suuntaviivojensa esittely Euroopan parlamentille; Euroopan parlamentti äänestää komission puheenjohtajasta
   heinä-, elo- ja syyskuu: komission uusi puheenjohtaja sopii Eurooppa-neuvoston kanssa komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) nimittämisestä ja antaa luettelon ehdokkaista komission jäseniksi (komission varapuheenjohtaja (korkea edustaja) mukaan luettuna)
   syyskuu: neuvosto hyväksyy luettelon ehdokkaista komission jäseniksi (komission varapuheenjohtaja (korkea edustaja) mukaan luettuna)
   syys- ja lokakuu: Euroopan parlamentti kuulee ehdokkaita komission jäseniksi ja komission varapuheenjohtajaksi (korkeaksi edustajaksi)
   lokakuu: komission jäsenten kollegion ja sen ohjelman esittely Euroopan parlamentille; äänestys koko kollegiosta (komission varapuheenjohtaja (korkea edustaja) mukaan luettuna); Eurooppa-neuvosto hyväksyy uuden komission; uusi komissio aloittaa työnsä
   marraskuu: Eurooppa-neuvosto nimittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan;

44.   korostaa, että ehdotettua suunnitelmaa olisi joka tapauksessa sovellettava vuodesta 2014 lähtien;

45.   katsoo, että Lissabonin sopimuksen mahdollinen voimaantulo vuoden 2009 loppuun mennessä edellyttää Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin poliittista sopimusta, jolla varmistetaan, että seuraavan komission puheenjohtajan valintaa ja sen jäsenten nimittämistä koskevassa menettelyssä kunnioitetaan joka tapauksessa uutta valtaa, joka Euroopan parlamentille tässä asiassa myönnetään Lissabonin sopimuksella;

46.   katsoo, että jos Eurooppa-neuvosto käynnistäisi uuden komission puheenjohtajan nimittämismenettelyn viipymättä heinäkuussa 2009 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien(6) jälkeen, sen olisi otettava asianmukaisesti huomioon aikataulu, jota tarvitaan Lissabonin sopimuksen mukaisen poliittisen kuulemismenettelyn, johon osallistuvat poliittisten ryhmien vastavalitut edustajat, loppuun saattamiseen epämuodollisesti; katsoo, että näiden edellytysten toteutuessa parlamentin uusien oikeuksien sisältöä kunnioitettaisiin täysin ja Euroopan parlamentti voisi hyväksyä komission puheenjohtajan nimittämisen;

47.   korostaa, että uuden kollegion nimittämismenettely olisi joka tapauksessa käynnistettävä vasta kun Irlannin toisen kansanäänestyksen tulos on tiedossa; tähdentää, että tällöin toimielimet olisivat täysin tietoisia tulevasta oikeudellisesta kehyksestä, jonka mukaisesti uusi komissio käyttäisi valtuuksiaan, ja tällöin ne voisivat ottaa asianmukaisesti huomioon oman toimivaltansa kyseisessä menettelyssä sekä uuden komission kokoonpanon, rakenteen ja toimivallan; katsoo, että jos kansanäänestyksen tulos on myönteinen, Euroopan parlamentin olisi annettava virallinen hyväksyntänsä uudelle kollegiolle, komission puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja (korkea edustaja) mukaan luettuna, vasta kun Lissabonin sopimus on tullut voimaan;

48.   muistuttaa, että jos Irlannin toisen kansanäänestyksen tulos ei ole myönteinen, Nizzan sopimusta aletaan joka tapauksessa soveltaa täysimääräisesti ja että silloin seuraavaa komissiota muodostettaessa noudatetaan määräyksiä, joiden mukaan sen jäsenten määrä jää jäsenvaltioiden määrää pienemmäksi; korostaa, että siinä tapauksessa neuvoston on tehtävä päätös typistetyn komission jäsenten oikeasta määrästä; tähdentää Euroopan parlamentin poliittista tahtoa varmistaa, että määräyksiä noudatetaan tiukasti;

Ohjelmien laatiminen

49.   katsoo, että ohjelmien laatiminen niin strategisella kuin operationaalisellakin tasolla on keskeistä unionin toiminnan tehokkuuden ja yhtenäisyyden varmistamiseksi;

50.   pitää näin ollen myönteisenä, että Lissabonin sopimuksessa vaaditaan erikseen ohjelmien laatimista toimielinten toimintakyvyn tehostamiseksi, ja ehdottaa useiden samanaikaisten ohjelmaluonnosten laatimista seuraavien linjausten mukaisesti:

   Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi sovittava lainsäädäntösopimuksesta tai -ohjelmasta, joka perustuu komission toimikautensa alussa esittelemiin strategisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin ja joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteiskeskustelun aiheena ja jonka tavoitteena on saada aikaan kolmen toimielimen välinen sopimus (mahdollisesti erityinen toimielinten välinen sopimus, vaikka se ei olisikaan oikeudellisesti sitova) viisivuotisen toimikauden yhteisistä tavoitteista ja painopisteistä;
   komission olisi kehitettävä tämän sopimuksen tai ohjelman perusteella edelleen ajatuksiaan rahoitusohjelmasta ja esiteltävä vaaleja seuraavan vuoden kesäkuussa ehdotuksensa viisivuotisesta monivuotisesta rahoituskehyksestä – sekä luettelon ohjelmien täytäntöönpanon edellyttämistä lainsäädäntöehdotuksista – josta neuvosto ja Euroopan parlamentti keskustelevat ja jonka ne hyväksyvät perussopimuksissa määrätyn menettelyn mukaisesti saman vuoden loppuun mennessä (tai viimeistään seuraavan vuoden ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä);
   näin unionin viisivuotinen monivuotinen rahoituskehys on valmis täytäntöönpantavaksi vuoden N+2 (tai N+3)(7) alussa, ja kullakin Euroopan parlamentin ja komission kokoonpanolla on mahdollisuus päättää omasta ohjelmastaan;

51.   katsoo, että viisivuotiseen rahoitusohjelmien ja poliittisten ohjelmien järjestelmään siirtyminen vaatii talousarvioita koskevaa kurinalaisuutta ja moitteetonta varainhoitoa koskevan toimielinten sopimuksen(8) mukaisen nykyisen rahoituskehyksen pidentämistä ja mukauttamista vuoden 2015/2016 loppuun saakka, jolloin seuraava rahoituskehys astuu voimaan vuoden 2016/2017 alussa(9) ;

52.   ehdottaa, että lainsäädäntösopimuksen tai -ohjelman perusteella ja monivuotisen rahoituskehyksen huomioon ottaen

   komissio esittelisi vuosittaisen toiminta- ja lainsäädäntöohjelmansa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, minkä tavoitteena on saada aikaan yhteiskeskustelu, jossa komissio voi esitellä tarvittavat muutokset;
   yleisten asioiden neuvosto hyväksyisi Euroopan parlamenttia kuultuaan koko 18 kuukautta kestävälle toimikaudelle kaikkien kolmen puheenjohtajaryhmän yhteisen toimintaohjelman, joka toimii kunkin puheenjohtajavaltion puolivuotisen toimikauden toimintaohjelman kehyksenä;

Ulkosuhteet

53.   korostaa Lissabonin sopimuksen koko unionin ulkoiseen toimintaan, mukaan lukien YUTP, tuomaa uutta ulottuvuutta, joka voi yhdessä unionin oikeushenkilöyden ja alaa koskevien institutionaalisten uudistusten (etenkin kahta tehtävää hoitavan komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EEAS) toimen perustamisen) kanssa olla ratkaiseva tekijä unionin toiminnan yhtenäisyyden ja tehokkuuden kannalta tällä alalla ja tehostaa huomattavasti unionin näkyvyyttä maailmanlaajuisena toimijana;

54.   muistuttaa, että kaikissa ulkoista toimintaa koskevissa päätöksissä on määritettävä niiden oikeudellinen perusta, jotta päätöstä hyväksyttäessä ja täytäntöönpantaessa noudatetun menettelyn yksilöiminen helpottuu;

Komission varapuheenjohtaja (korkea edustaja)

55.   katsoo, että kahta tehtävää hoitavan komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) toimen perustaminen on keskeinen askel unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden, tehokkuuden ja näkyvyyden varmistamisessa;

56.   korostaa, että Eurooppa-neuvoston on nimitettävä komission varapuheenjohtaja (korkea edustaja) määräenemmistöllä komission puheenjohtajan suostumuksella, ja Euroopan parlamentin on hyväksyttävä komission varapuheenjohtajan ja koko komission jäsenten kollegion nimitys; kehottaa komission puheenjohtajaa varmistamaan, että komissio harjoittaa täysin toimivaltaansa ottaen huomioon, että komission varapuheenjohtajana korkea edustaja edistää merkittävästi kollegion toiminnan yhtenäisyyttä ja hyviä tuloksia ja että komission puheenjohtajalla on poliittinen ja institutionaalinen velvollisuus varmistaa, että hänellä on tarvittavat edellytykset muodostaa kollegio; korostaa lisäksi, että Eurooppa-neuvoston on otettava tämä komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) tehtävän ulottuvuus huomioon ja edettävä menettelyn alusta tarvittaviin kuulemisiin komission puheenjohtajan kanssa onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi; muistuttaa nimitetyn komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) poliittisia ja institutionaalisia valmiuksia arvioidessaan käyttävänsä täyttä harkintavaltaansa uuden komission nimittämisvaltuuksiensa rajoissa;

57.   korostaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnolla (EEAS) on keskeinen tehtävä komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) tukena, ja se on keskeinen tekijä unionin ulkoisen toiminnan uuden yhdennetyn lähestymistavan menestymisessä; korostaa, että uuden yksikön perustaminen edellyttää komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) muodollista esitystä, jonka hän voi antaa vasta aloitettuaan tehtävässä ja jonka vain neuvosto voi hyväksyä Euroopan parlamentin annettua asiasta lausunnon ja komission hyväksynnällä; kertoo aikomuksestaan käyttää täysin talousarviovaltaansa Euroopan ulkosuhdehallintoa perustettaessa;

58.   korostaa, että komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) tehtävät ovat erittäin vaativia ja edellyttävät runsaasti koordinointia muiden toimielinten, etenkin komission puheenjohtajan kanssa, jolle komission varapuheenjohtaja (korkea edustaja) on poliittisesti vastuussa komission toimialaan kuuluvissa ulkosuhdeasioissa, neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion kanssa ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa;

59.   korostaa, että komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) toimen perustamiseen johtaneiden tavoitteiden saavuttaminen riippuu pitkälti komission puheenjohtajan ja komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) välisen poliittisen luottamuksen suhteesta ja komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) kyvystä toimia tuloksekkaassa yhteistyössä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion ja alaisuudessaan toimivien, unionin ulkosuhteisiin liittyvää erityistoimivaltaa käyttävien muiden komission jäsenten kanssa;

60.   kehottaa komissiota ja komission varapuheenjohtajaa (korkeaa edustajaa) hyödyntämään täysin mahdollisuuden esittää ulkosuhteita koskevia yhteisiä aloitteita unionin ulkosuhteiden eri toiminnanalojen yhtenäisyyden tehostamiseksi ja varsinkin YUTP:aan liittyvien aloitteiden hyväksymiseksi neuvostossa; toteaa tässä yhteydessä, että on ulko- ja turvallisuuspoliittisten toimien parlamentaarinen valvonta on tarpeen;

61.   katsoo, että komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) tehtävien keventämiseksi on keskeistä toteuttaa seuraavia käytännön toimia:

   komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) olisi annettava nimittämisehdotus erityisistä edustajista, joilla on Lissabonin sopimuksen (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artikla) mukaisesti määritelty selvä valtuutus auttaa komission varapuheenjohtajaa (korkeaa edustajaa) tämän erityiseen toimivaltaan kuuluvissa YUTP-asioissa (Euroopan parlamentin on kuultava neuvoston nimittämiä erityisedustajia, joiden on tiedotettava toimistaan Euroopan parlamentille säännöllisesti);
   komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) olisi koordinoitava muihin aloihin kuin YUTP:aan liittyviä toimiaan asiasta vastaavien komission jäsenten kanssa ja delegoitava heille tarvittaessa heidän erikoisalaansa kuuluvat, Euroopan unionin kansainväliseen edustamiseen liittyvät tehtävänsä;
   poissaolotapauksissa komission varapuheenjohtajan (korkean edustajan) pitäisi päättää tapauskohtaisesti kulloinkin kyseessä olevasta tehtävästä riippuen, kuka häntä edustaa;

Edustaminen

62.   katsoo, että Lissabonin sopimuksessa perustetaan tehokas mutta monimutkainen unionin ulkoista edustamista koskeva toiminnallinen järjestelmä, ja ehdottaa, että se järjestetään seuraavien suuntaviivojen mukaisesti:

   YUTP:aan liittyvissä asioissa unionia edustaa valtion ja hallitusten päämiesten tasolla Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, jolla ei kuitenkaan ole toimivaltaa käydä poliittisia neuvotteluja unionin nimissä, vaan toimivalta kuuluu komission varapuheenjohtajalle (korkealle edustajalle); häntä voidaan myös pyytää edustamaan Eurooppa-neuvostoa tietyissä kansainvälisissä tapahtumissa;
   komission puheenjohtaja edustaa unionia korkeimmalla tasolla kaikissa unionin ulkosuhteisiin, YUTP-asioita lukuun ottamatta, tai unionin ulkoiseen toimintaan liittyvää jonkin tietyn alan politiikkaa koskevissa asioissa (ulkomaankauppa jne.); tehtävän voi niin ikään hoitaa komission varapuheenjohtaja (korkea edustaja) tai asiasta vastaava / valtuutettu komission jäsen komission alaisuudessa;
   komission varapuheenjohtaja (korkea edustaja) edustaa unionia ministeritasolla tai kansainvälisissä organisaatioissa unionin yleistä ulkoista toimintaa koskevissa asioissa; komission varapuheenjohtaja (korkea edustaja) vastaa myös ulkosuhteiden neuvoston puheenjohtajan ulkoisesta edustamisesta;

63.   katsoo, että enää ei ole suotavaa, että yleisten asioiden neuvoston puheenjohtajaa (etenkin puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion pääministeriä) tai neuvoston tietyn kokoonpanon puheenjohtajaa voidaan pyytää edustamaan unionia ulkoisesti;

64.   korostaa kaikkien unionin ulkoiseen edustamiseen liittyvistä eri tehtävistä vastaavien tahojen koordinoinnin ja yhteistyön merkitystä toimivaltaristiriitojen välttämiseksi ja unionin ulkoisen yhtenäisyyden ja näkyvyyden varmistamiseksi;

o
o   o

65.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0055.
(2) Parlamentin päätöslauselma, annettu 7. toukokuuta 2009, Euroopan parlamentin uudesta roolista ja vastuusta Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanossa (Leinenin mietintö), P6_TA(2009)0373.
(3) Parlamentin päätös, tehty 6.5.2009, Euroopan parlamentin työjärjestyksen yleisestä muuttamisesta P6_TA(2009)0359 ja mietintö työjärjestyksen mukauttamisesta Lissabonin sopimukseen (A6-0277/2009)(Corbettin mietinnöt).
(4) Julistus n:o 11 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 6 ja 7 kohdasta.
(5) Julistus n:o 6 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 artiklan 5 ja 6 kohdasta, 17 artiklan 6 ja 7 kohdasta sekä 18 artiklasta.
(6) Kuten uuden komission nimittämistä koskevassa julistuksessa todetaan, 11.–12. joulukuuta 2008 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmät.
(7) N tarkoittaa Euroopan vaalivuotta.
(8) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus 17.5.2006 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1).
(9) Vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen väliarvioinnista 25. maaliskuuta 2009 annetun parlamentin päätöslauselman (Bögen mietintö) (hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0174) ja Lissabonin sopimuksen rahoituskysymyksistä 7. toukokuuta 2009 annetun parlamentin päätöslauselman (Guy-Quintin mietintö) (hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0374) mukaisesti.

Päivitetty viimeksi: 20. kesäkuuta 2012Oikeudellinen huomautus