Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2198(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0026/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0026/2010

Keskustelut :

PV 10/03/2010 - 6
CRE 10/03/2010 - 6

Äänestykset :

PV 10/03/2010 - 7.10
CRE 10/03/2010 - 7.10
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0061

Hyväksytyt tekstit
PDF 345kWORD 112k
Keskiviikko 10. maaliskuuta 2010 - Strasbourg
Euroopan turvallisuusstrategian ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpano
P7_TA(2010)0061A7-0026/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. maaliskuuta 2010 Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta osana yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (2009/2198(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklan sekä pöytäkirjat N:o 10 ja N:o 11,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan unionin turvallisuusstrategian ”Turvallisempi Eurooppa oikeudenmukaisemmassa maailmassa”,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2008 hyväksymän selvityksen Euroopan unionin turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta ”Turvallisuudesta huolehtiminen muuttuvassa maailmassa”,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion 9. joulukuuta 2008 ja 16. kesäkuuta 2009 antamat selvitykset Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (ETPP),

–   ottaa huomioon päätelmät yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä julkilausuman ”Kymmenen vuotta ETPP:tä – Haasteet ja mahdollisuudet”, jotka neuvosto hyväksyi 17. marraskuuta 2009,

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa aiheesta ja erityisesti 14. huhtikuuta 2005 Euroopan unionin turvallisuusstrategiasta(1), 16. marraskuuta 2006 Euroopan unionin turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa(2), 5. kesäkuuta 2008 Euroopan turvallisuusstrategian ja ETPP:n täytäntöönpanosta(3) sekä 19. helmikuuta 2009 Euroopan turvallisuusstrategiasta ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (ETPP)(4) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman Naton merkityksestä EU:n turvallisuusjärjestelmässä(5),

–   ottaa huomioon 26. marraskuuta 2009 antamansa päätöslauselman Somalian rannikkovesien merirosvouksen poliittisesta ratkaisemisesta(6),

   ottaa huomioon Euroopan unionin sekä Kenian ja Seychellien tasavaltojen hallitusten välisen kirjeenvaihdon EUNAVFORin toiminta-alueellaan kiinniottamien merirosvouksesta ja aseellisista ryöstöistä epäiltyjen henkilöiden siirrosta Keniaan ja Seychelleille,

–   ottaa huomioon 22. lokakuuta 2009 antamansa päätöslauselman ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyvistä institutionaalisista näkökohdista(7),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A7-0026/2010),

Euroopan turvallisuusstrategia ja kokonaisvaltainen toimintamalli

1.   palauttaa mieliin Euroopan turvallisuusstrategian ja sen täytäntöönpanoa koskevan selvityksen mukaan tärkeimmät Euroopan unionia uhkaavat tekijät ja sitä kohtaavat haasteet:

   joukkotuhoaseiden leviäminen
   terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus
   alueelliset konfliktit
   valtioiden toimintakyvyttömyys
   merirosvous
   pienaseet ja kevyet aseet, rypäleammukset ja jalkaväkimiinat
   energiavarmuus
   ilmastonmuutoksen seuraukset ja luonnonkatastrofit
   tietoverkkoturvallisuus
   köyhyys;

2.   korostaa, että yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan (YUTP) ja yhteisellä turvallisuus- ja puolustuspolitiikallaan (ETPP) unioni pyrkii vastaamaan Euroopan turvallisuusstrategiassa esitettyihin haasteisiin ja uhkiin ja parantamaan Euroopan kansalaisten turvallisuutta;

3.   painottaa, että unionin on kehitettävä strategista riippumattomuuttaan vahvan ja toimivan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kautta, jotta se voi turvata rauhan, ehkäistä konflikteja, lujittaa kansainvälistä turvallisuutta, varmistaa Euroopan kansalaisten ja ETPP-operaatioiden vaikutusalueella elävien ihmisten turvallisuuden, puolustaa omia etujaan maailmanlaajuisesti ja vaalia perustavia arvojaan ja samaan aikaan myötävaikuttaa tehokkaan monenvälisen toiminnan syntyyn kansainvälisen oikeuden tueksi sekä edistää ihmisoikeuksien ja demokraattisten arvojen kunnioittamista kaikkialla maailmassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan 2 kohdan e alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden, Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan päämäärien ja periaatteiden, Helsingin päätösasiakirjan periaatteiden ja Pariisin peruskirjan päämäärien mukaisesti, ulkorajoja koskevat toimet mukaan lukien;

4.   painottaa, että päävastuu maailman rauhan ja turvallisuuden säilyttämisestä on Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolla, ja korostaa jälleen tarvetta uudistaa YK-organisaatiota, jotta se voisi paremmin suoriutua tehtävistään ja tarjota tehokkaita ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja uhkiin;

5.   myöntää, että unionin on jatkossakin pyrittävä saavuttamaan mainitut päämäärät parantamalla omia institutionaalisia valmiuksiaan vastata haasteisiin ja tekemällä monenvälistä yhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä – etenkin Yhdistyneissä Kansakunnissa – ja alueellisissa järjestöissä – etenkin Etyjissä ja Afrikan unionissa – sekä niiden kanssa, YK:n peruskirjaa kunnioittaen;

6.   toistaa tukevansa unionin aikeita kehittää turvallisuusuhkia ja -haasteita varten kokonaisvaltainen ja ennakoiva toimintamalli, joka perustuu unionin ja sen jäsenvaltioiden käytettävissä olevien, sekä siviili- että sotilasvoimavaroja hyödyntävien toimintakeinojen synergiaan: konfliktienehkäisy ja kriisinhallinta, rahoitustuki ja kehitysyhteistyö, sosiaali- ja ympäristöpoliittiset toimintalinjat, diplomatian ja kauppapolitiikan välineet ja laajentuminen; painottaa, että siviili- ja sotilasvoimavarojen koordinointi antaa unionin kriisinhallinnalle todellista lisäarvoa;

7.   pyytää jäsenvaltioita koordinoimaan kansalliset strategiansa ja voimavaransa tehokkaammin unionin strategian ja voimavarojen kanssa, jotta toiminnan yhtenäisyys, tehokkuus, vaikuttavuus ja näkyvyys kentällä paranisivat;

8.   kehottaa noudattamaan terrorismin torjunnassa toimintalinjoja, jotka on vahvistettu EU:n terrorismin vastaisessa strategiassa ja EU:n strategiassa radikalisoitumisen ja terrorismiin värväyksen torjumiseksi erityisesti, kun on kyse internetin käytöstä terrorismin tarkoituksiin ja toiminnan radikalisoimiseen; kannustaa lisäämään keskustelua ihmisoikeuksien ja etenkin uhrien oikeuksien suojelusta ja edistämisestä;

9.   tunnustaa, että energiavarmuus on ratkaisevan tärkeä edellytys EU:n jäsenvaltioiden toiminnalle, ja kannustaa niitä sen tähden tiiviiseen yhteistyöhön tähän turvallisuuspolitiikan osatekijään liittyvissä asioissa;

10.   pitää myönteisinä jäsenvaltioiden pyrkimyksiä torjua verkkouhkia; kehottaa neuvostoa ja komissiota laatimaan arvion tietoverkon asettamista haasteista ja toimista, joilla näihin uhkiin voidaan vastata tehokkaasti ja koordinoidusti ja hyödyntäen parhaita käytäntöjä, joiden varaan voidaan myöhemmin perustaa Euroopan tietoverkkoturvallisuusstrategia;

11.   suosittaa jälleen, että Euroopan turvallisuusstrategiaa tarkastellaan uudelleen viiden vuoden välein, aina uuden vaalikauden alussa, ja kun Euroopan parlamenttia on kuultu asianmukaisesti;

12.   korostaa, että ”valkoisen kirjan” antaminen ja sitä kautta laajan julkisen keskustelun herättäminen voisi lisätä ETPP:n näkyvyyttä ja turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä tarkentamalla unionin turvallisuus- ja puolustusalan tavoitteiden ja intressien määrittelyä käytettävissä olevien toimintakeinojen ja voimavarojen perusteella, mikä tehostaisi ja konkretisoisi Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpanoa ja unionin kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelua ja toteuttamista;

Lissabonin sopimus ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan rakenteet

13.   kehottaa neuvostoa aloittamaan vuonna 2010 Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien kanssa merkityksellisen keskustelun siitä, miten pannaan täytäntöön Lissabonin sopimuksen ETPP:aa koskevat uudet määräykset:

   a. lauseke keskinäisestä avustamisesta, jos jäsenvaltion alue joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi
   b. yhteisvastuulauseke, jota sovelletaan, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi
   c. komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan rooli ja siinä avustava Euroopan ulkosuhdehallinto, joka sisältää konfliktienehkäisyn, siviili- ja sotilasalan kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen yhdistetyt rakenteet
   d. yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) tehtävien laajentaminen
   e. pysyvä rakenteellinen yhteistyö niiden jäsenvaltioiden kesken, joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla suorittaakseen vaativimpia tehtäviä, sekä tiiviimpi yhteistyö
   f. käynnistysrahaston perustaminen operaatioiden valmistelutoimia varten;

14.   pyytää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohdassa esitetyn keskinäisen avun lausekkeen perusteella niitä unionin jäsenvaltioita, jotka ovat Länsi-Euroopan unionin (WEU) jäseniä, lakkauttamaan muutetun Brysselin sopimuksen vuodelta 1954, WEU:n parlamentaarinen yleiskokous mukaan luettuna;

15.   kehottaa neuvostoa uuteen sopimukseen sisältyvän yhteisvastuulausekkeen perusteella aloittamaan uudelleen keskustelun Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamisesta eritoten toukokuussa 2006 esitetyn Barnier'n raportin pohjalta, jotta jäsenvaltioiden yhteiskäyttöön antamin voimavaroin voitaisiin reagoida yhdessä tehokkaasti luonnon tai ihmisen aiheuttamiin suuronnettomuuksiin; katsoo, että YTPP:n sotilasvoimavaroin on voitava reagoida myös tällaisiin siviiliriskeihin;

16.   painottaa, että koska Lissabonin sopimus mahdollistaa edistymisen YTPP:ssa, on legitiimiä ja hyödyllistä perustaa ulkoasioiden neuvoston yhteyteen puolustusasioiden neuvosto, jossa istuisivat puolustusministerit varapuheenjohtajan / korkean edustajan johdolla ja jolla olisi erityinen rooli yhteistyön lisäämisessä ja sotilaallisten voimavarojen yhdenmukaistamisessa ja yhdistämisessä;

17.   katsoo, että varapuheenjohtajan / korkean edustajan on pyrittävä erittäin nopeasti lujittamaan unionin ulkosuhteiden alan politiikkojen yhtenäisyyttä ja että yhtenäisyyden on näyttävä kentällä varapuheenjohtajan / korkean edustajan alaisuudessa toimivien erityisedustajien / lähetystöjen päälliköiden mahdollisuutena esiintyä auktoriteettina suhteissa eri osapuoliin ja kansainväliseen yhteisöön;

18.   tukee aikeita perustaa kriisinhallintaa varten siviili- ja sotilasalan kriisinhallinta- ja suunnittelulinja, joka huolehtisi strategiatasolla unionin siviili- ja sotilasoperaatioiden suunnittelusta ja osallistuisi YTPP:n ja etenkin siviili- ja sotilasvoimavarojen kehittämiseen; pahoittelee kuitenkin huomattavaa viivettä uuden järjestelmän käyttöönotossa; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallinnossa tiiviiseen koordinointiin toisaalta siviili- ja sotilasalan kriisinhallinta- ja suunnittelulinjan ja muiden YTPP-rakenteiden ja toisaalta kriisiyksikön ja komission muiden asiaankuuluvien yksiköiden välillä, jotka pitäisi sisällyttää Euroopan ulkosuhdehallintoon, niin että voidaan kehittää koordinoitu strategisen suunnittelun yksikkö, jotta saadaan määriteltyä kokonaisvaltainen eurooppalainen toimintamalli;

19.   kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, neuvostoa ja jäsenvaltioita poistamaan siviili- ja sotilasalan suunnitteluvoimavarojen välisen epätasapainon sekä varmistamaan ETPP-operaatioihin asianmukaisen ja riittävän asiantuntemuksen muun muassa oikeus-, siviilihallinto- ja tullialalla sekä sovittelun alalla;

20.   kehottaa jälleen perustamaan unionin pysyvän operaatiokeskuksen varapuheenjohtajan / korkean edustajan alaisuuteen ja asettamaan sen tehtäväksi operatiivisen suunnittelun ja sotilasoperaatioiden toteuttamisen; kehottaa liittämään operaatiokeskuksen Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteyteen; painottaa, että nykyinen seitsemän esikunnan järjestelmä on tehoton, hidastaa reagointikykyä ja aiheuttaa huomattavia kustannuksia ja että siviili-sotilaskoordinointi kentällä edellyttää pysyvää sotilasalan yhteyshenkilöä; arvioi, että pysyvästä operaatiokeskuksesta voitaisiin näin tehdä sotilasalan suunnittelu- ja toteutusvoimavara ja se voitaisiin sijoittaa samaan paikkaan kuin siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavara tehokkaalle siviili-sotilaskoordinoinnille välttämättömän synergian mahdollistamiseksi; toistaa, että unionin operaatiokeskus helpottaisi yhteistyötä Naton kanssa vaarantamatta kummankaan järjestön itsenäistä päätäntävaltaa;

21.   korostaa tarvetta käynnistää nopeasti pysyvä rakenteellinen yhteistyö sellaisten kriteerien pohjalta, jotka mahdollistavat mahdollisimman monien osallistumisen, minkä pitäisi lisätä jäsenvaltioiden sitoutumista YTPP:aan;

22.   painottaa, että YTPP:aa edistettäessä ja kehitettäessä on kunnioitettava täysin ja vältettävä heikentämästä tiettyjen EU-jäsenvaltioiden puolueettomuutta ja liittoutumattomuutta;

23.   painottaa eri uudistusten tärkeyttä, mikäli halutaan yltää YTPP:lle vahvistettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin, jotka vahvistettiin uudelleen joulukuussa 2008 ja hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa, ja lisätä YTPP:n tehokkuutta ja lisäarvoa tilanteessa, jossa tätä välinettä käytetään yhä enemmän;

Sotilas- ja siviilioperaatiot

24.   iloitsee ETPP:n/YTPP:n saavutuksista sen kymmenen toimintavuoden aikana ja huomauttaa, että unioni aloittaa siviili- ja sotilasoperaatiot osana yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa vastatakseen kansainväliseen turvallisuuteen ja eurooppalaisten turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin; toteaa, että pääosa operaatioista on ollut siviilikriisinhallintaa; antaa tunnustusta noin 70 000:lle henkilöstön jäsenelle, jotka ovat osallistuneet ja osallistuvat ETPP:n 23 operaatioon (joista osa on meneillään, osa päättynyt); antaa tunnustusta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimineelle neuvoston pääsihteerille Javier Solanalle hänen työstään ETPP:n kehittämiseksi; kehottaa jälleen kerran jäsenvaltioita määrittelemään kriteerit ETPP:n operaatioiden käynnistämiselle sekä käsittelemään kansallisia osallistumisvaraumia;

Somalia – Afrikan sarvi

25.   antaa tunnustusta Euroopan unionin EUNAVFOR Somalia -merioperaation (Atalanta-operaatio) onnistuneesta panoksesta merirosvouksen torjuntaan Adeninlahdella ja Somalian rannikkovesillä, jonka tarkoituksena oli erityisesti varmistaa, että humanitaarinen apu saadaan perille kaikille, jotka sitä Somaliassa tarvitsevat; painottaa Atalantan muodostuneen keskeiseksi toimijaksi merirosvouden torjunnassa, muun muassa Afrikan sarvea varten perustetun meriturvallisuuskeskuksen kautta; iloitsee neuvoston päätöksestä jatkaa operaatiota vuodella joulukuuhun 2010 asti ja panee merkille operaation mandaatin laajentamisen todeten, että sillä turvataan unionin välittömiä turvallisuusintressejä (kansalaisten turvallisuus, huoltovarmuus sekä haavoittuvassa asemassa olevien alusten suojelu) sekä humanitaarisen hätäavun perillemenoa ja operatiivisia toimintamahdollisuuksia (Maailman elintarvikeohjelman vuokraamien, Somalian väestölle tarkoitettua elintarvikeapua kuljettavien alusten sekä Somaliassa toteutettavan Afrikan unionin sotilastarkkailuoperaation AMISOMin logistista tukea kuljettavien alusten saattaminen); kiittää samalla sen panosta merivoimien yhteistyön lujittamiseen Euroopassa ja YTPP:n merellisen ulottuvuuden kehittämiseen; panee myös tyytyväisenä merkille kolmansien maiden (Norja, Kroatia ja Montenegro) osallistumisen operaatioon ja rakentavan yhteistyön muiden alueella toimivien merivoimien kanssa, etenkin osana SHADE-prosesseja (Shared Awareness and Deconfliction); pahoittelee kuitenkin jatkuvia ongelmia toiminta-alueella kiinniotettujen merirosvouksesta ja aseellisista ryöstöistä epäiltyjen henkilöiden syytteeseenpanossa, sillä ne heikentävät merirosvouden vastaisten kansainvälisten toimien uskottavuutta;

26.   painottaa tarvetta puuttua merirosvouden syihin, jotka juontuvat Somaliassa vallitsevasta epävakaudesta ja köyhyydestä, ja katsoo, että unionin on toteutettava yhdessä Afrikan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa siirtymäkauden liittohallituksen tueksi toimia, joilla pyritään vakauttamaan yleinen ja poliittinen turvallisuustilanne ja oikeusvaltio sekä edistämään kestävää kehitystä, sekä kehitettävä yhteinen strategia alueellisen rauhanprosessin käynnistämiseksi;

27.   kehottaa ottamaan EU:n Somalian-toimintalinjoissa huomioon, että vain pitkällä aikavälillä tapahtuva laajamittainen valtiorakenteiden kehittäminen, joka kattaa paljon muutakin kuin vain siirtymäkauden liittohallituksen turvallisuusjoukkojen muodostamisen, voi synnyttää maahan kestävän rauhan ja turvallisuuden; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota esittämään yhdessä kunnianhimoisen ja kattavan EU:n Somalian-strategian;

28.   painottaa, että on toimittava kiireesti, jotta siirtymäkauden liittohallitus voi säilyttää Somalian alueen hallinnassaan ja voittaa lisää alaa; pitää myönteisenä, että neuvosto hyväksyi 25. tammikuuta 2010 päätöksen YTPP-sotilasoperaatiosta (EU:n koulutusoperaatio EUTM somalia) Somalian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen osallistumiseksi Ugandassa tiiviissä yhteistyössä EU:n kumppaneiden, kuten siirtymäkauden liittohallituksen, Ugandan, Afrikan unionin, Yhdistyneiden Kansakuntien ja Yhdysvaltojen, kanssa; kehottaa korkeaa edustajaa antamaan Euroopan parlamentille tietoa ja kuulemaan sitä asiasta;

29.   korostaa myös, että on tärkeää lujittaa merivalvontakapasiteettia alueella, eritoten kouluttamalla ja verkottamalla alueen maiden rannikkovartiostojen henkilöstöä, ja katsoo, että unionin on osallistuttava ponnisteluihin tukemalla Djiboutin menettelysääntöjä ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön kehittämää suunnitelmaa niiden täytäntöön panemiseksi alueen maiden hyväksymässä muodossa (tietojenvaihtokeskus Jemenissä ja miehistön koulutuskeskus Djiboutissa);

30.   palauttaa mieliin 10. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman Jemenin tilanteesta ja kehottaa komissiota ja neuvostoa avustamaan yhdessä kansainvälisten kumppaneiden, kuten Jemenin naapureiden, kanssa hallitusta kokonaisvaltaisesti toimilla, jotka kattavat turvallisuusalan uudistuksen, terrorismin vastaiset toimet sekä poliittisen vuoropuhelun, humanitaarisen avun, talousavun ja koulutuksen;

Afganistan ja Pakistan

31.   muistuttaa, että on tärkeä vakauttaa Afganistanin ja Pakistanin yleinen ja poliittinen turvallisuustilanne, jotta suoraan eurooppalaisten turvallisuuteen vaikuttavat globaalit uhat (terrorismi, huumekauppa, joukkotuhonta-aseiden leviäminen) saadaan pidettyä hallinnassa, ja antaa tunnustusta Afganistania ja Pakistania koskevalle unionin toimintasuunnitelmalle, jonka neuvosto hyväksyi 27. lokakuuta 2009; toistaa, että näihin ongelmiin on löydettävä kokonaisvaltainen ratkaisu, jossa turvallisuus on tiiviimmin sidoksissa kehitykseen, oikeusvaltioon, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja sukupuolinäkökohtiin; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota tekemään konkreettisempia tämänsuuntaisia aloitteita, joilla myös lisätään unionin osuutta ja tehdään unionin, jäsenvaltioiden ja kansainvälisen yhteisön toiminnasta yhtenäisempää;

32.   katsoo, että Afganistanin valtion institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien parantaminen, etenkin oikeuslaitoksen ja muidenkin lainvalvontaviranomaisten kuin poliisivoimien osalta, on asetettava etusijalle unionin uuden strategian täytäntöönpanossa;

33.   kehottaa neuvostoa ja komissiota lisäämään huomattavasti Afganistanissa toteutettavien siviilitoimien resursseja, jotta EU:n siviilirooli saa uskottavuutta ja näkyvyyttä afganistanilaisten ja muiden kansainvälisten kumppaneiden silmissä; korostaa, että oikeusvaltion luominen Afganistaniin edellyttää toimintakykyisten ja luotettavien siviilipoliisivoimien muodostamista, ja antaa tunnustusta EUPOL Afganistan -operaation työstä; pyytää neuvostoa paikkaamaan pian EUPOL-operaation henkilöstövajeen ja helpottamaan liikkumista maakunnissa tarjoamalla operaatiolle lisää majoitustiloja ja riittävää logistista tukea; pyytää Natoa lisäämään yhteistyötä operaation kanssa ja koordinoimaan poliisialan toimensa EUPOLin kanssa poliisin kansainvälisessä koordinointielimessä (IPCB);

34.   kannattaa neuvoston ehdotusta tarkastella mahdollisuutta käynnistää Pakistanissa avustusoperaatio, jossa uudistettaisiin turvallisuusalaa ja rakennettaisiin terrorismintorjuntavalmiuksia, jotta Pakistan voi määritellä terrorismin vastaisen strategian, ja aloitettaisiin vuoropuhelu oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksista;

Balkanin maat

35.   antaa tunnustusta EULEX Kosovo -operaation onnistuneesta käynnistämisestä kautta Kosovon ja painottaa, että operaation kaikkien osa-alueiden (poliisi, oikeuslaitos, tulli) on tärkeää voida jatkua esteettä koko Kosovon alueella, maan pohjoisosa mukaan lukien;

36.   iloitsee poliisiyhteistyöpöytäkirjan allekirjoittamisesta EULEX Kosovon ja Serbia välillä ja muistuttaa, että tällä puhtaasti teknisellä pöytäkirjalla halutaan edistää järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa;

37.   tuomitsee kaikki EULEX Kosovoon kohdistetut vihamielisyydet, sillä operaation tehtävänä on pyrkiä yhdessä Kosovon viranomaisten kanssa perustamaan ja lujittamaan oikeusvaltiota maan kaikkien yhteisöjen hyväksi;

38.   pyytää neuvostoa harkitsemaan YTPP-sotilasoperaation käynnistämistä KFOR-joukkojen seuraajaksi;

39.   toteaa, että huolimatta jatkuvista poliittisista vaikeuksista Bosnia ja Hertsegovinan turvallisuustilanne on suhteellisen rauhallinen ja vakaa, ja korostaa unionin maata koskevan sotilasoperaation (EUFOR Althea) osuutta asiaan; tukee neuvoston päätöstä kohdistaa Euroopan unionin poliisioperaation (EUPM) toiminta järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaan ja kehottaa käsittelemään oikeusvaltioasioita kokonaisuutena (poliisi-oikeuslaitos-vankeinhoito); kannustaa neuvostoa tekemään pikaisesti päätöksen siitä, että Althea-sotilasoperaatiossa keskitytään vastaisuudessa Bosnian asevoimien kouluttamiseen; valittaa, ettei kansainvälisten joukkojen tulevaisuudesta Bosnia ja Hertsegovinassa ole tehty poliittista päätöstä, minkä vuoksi tietyt joukkoja lähettäneet valtiot vetäytyvät maasta yksipuolisella päätöksellä ja mikä saattaa heikentää unionin toiminnan uskottavuutta ja yhtenäisyyttä Bosnia ja Hertsegovinassa; pyytää neuvostoa säilyttämään EU-jäsenyyden mahdollisuuden, kuten sovittiin Thessalonikissa 2003;

Kaukasia

40.   muistuttaa, että unioni vaikutti ratkaisevasti siihen, että Georgian ja Venäjän välinen konflikti ei kärjistynyt, etenkin käynnistämällä nopeasti tarkkailuoperaation, jossa valvotaan 12. elokuuta ja 8. syyskuuta 2008 tehtyjen sopimusten täytäntöönpanoa; pitää valitettavana, ettei Venäjän federaatio ole täyttänyt näissä sopimuksissa antamiaan sitoumuksia; painottaa, että Georgiassa toteutettavan Euroopan unionin tarkkailuoperaation roolin ratkaiseva merkitys on korostunut entisestään Etyjin valtuuskunnan ja YK-operaation poistuttua maasta;

41.   kannattaa operaation keston pidentämistä vuodella ja kehottaa vahvistamaan sen tarkkailuvalmiuksia ja teknistä varustusta; pitää valitettavana, että venäläiset ja paikalliset joukot ovat estäneet henkilöstöä käymästä Georgiasta irtautumaan pyrkivillä Etelä-Ossetian ja Abhasian alueilla;

Lähi-itä

42.   katsoo, että unionin on tehostettava toimintaansa palestiinalaisalueilla; antaa tunnustusta EUPOL COPPS -poliisioperaation työstä ja kehottaa neuvostoa harkitsemaan operaation laajentamista ja ehdottamaan Rafahin rajanylityspaikkaa varten perustetun Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaation (EU BAM Rafah) voimassa pitämistä ja tehostamista uudistetussa muodossa sekä lieventämään Gazan alueen vakavaa humanitaarista kriisiä;

43.   kannattaa aietta käynnistää Irakia koskevan Euroopan unionin yhdennetyn oikeusvaltio-operaation (EUJUST LEX) kenttätoiminta asteittain alueilla, joiden turvallisuustilanne sen sallii;

Saharan eteläpuolinen Afrikka

44.   toteaa, että unionin on syytä sitoutua turvallisuussektoreiden uudistamiseen tietyissä Afrikan valtioissa, kuten Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Guinea-Bissaussa, ja kehottaa neuvostoa perustamaan toimintansa turvallisuusalan uudistamisessa kokonaisvaltaiseen ajattelutapaan ja arvioimaan säännöllisesti näiden operaatioiden tehokkuutta ja vaikutusta;

Haiti

45.   korostaa Haitissa toteutettavien eurooppalaisten tukitoimien koordinoinnin merkitystä; pitää myönteisenä, että Haitiin lähetetään EU:n yhteisenä panoksena vähintään 300 poliisia, joiden avulla vahvistetaan väliaikaisesti YK:n Haitin vakauttamisoperaation poliisivalmiuksia (MINUSTAH), ja että neuvosto päätti perustaa Brysseliin EUCO Haiti -yksikön, joka täydentää seuranta- ja tiedotuskeskusta ja jonka tehtävänä on koordinoida jäsenvaltioiden apua sotilaallisten ja turvallisuusalan voimavarojen muodossa YK:n määrittämien tarpeiden perusteella; pitää kuitenkin valitettavana, että jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin Haitissa paikalla toteuttamia toimia ei koordinoida; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa johtamaan unionin toimia tällä alueella;

Saadut kokemukset

46.   painottaa operaatioista saatujen kokemusten analysointiprosessien merkitystä ja pyytää neuvostoa harkitsemaan järjestelyä, joka mahdollistaisi Euroopan parlamentin osallistumisen näihin prosesseihin; haluaisi tietoa ensimmäisestä vuosikertomuksesta, jossa eritellään siviilioperaatioista saatuja kokemuksia ja niiden perusteella toteutettavia toimia; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käynnistämään perusteellisen ja avoimen tutkimuksen päätökseen saatetuista ja meneillään olevista ETPP/YTPP-operaatioista, jotta voidaan yksilöidä niiden vahvuudet ja heikkoudet;

47.   onnittelee onnistuneesta siirtymisestä unionin EUFOR Tchad/RCA -operaatiosta Yhdistyneiden Kansakuntien Keski-Afrikan tasavallassa ja Tšadin tasavallassa toteuttamaan operaatioon (MINURCAT) ja pyytää tietoja käynnistetystä saatujen kokemusten analysointiprosessista erityisesti sitä ajatellen, miten tulevissa operaatioissa voidaan välttää nykyiset puutteet ja ongelmat, joita esiintyy Yhdistyneiden Kansakuntien ja Afrikan unionin kanssa tehtävässä käytännön yhteistyössä;

Kriisinhallintaharjoitukset

48.   painottaa, että unionin YTPP:n alan harjoitusten suunnittelu ja toteuttaminen osana EU:n kriisinhallintaharjoituksia koskevia kunnianhimoisempia toimintalinjoja, joihin sisältyy mahdollisuus EU:n tositilanneharjoituksiin (LIVES), tehostaisi suuresti jäsenvaltioiden ja unionin valmiuksien koordinointia sekä lisäisi yhteentoimivuutta ja kokemusten vaihtoa;

Sukupuoleen ja ihmisoikeuksiin liittyvät näkökohdat
49. muistuttaa, että on tärkeää käsitellä ihmisoikeus- ja sukupuolinäkökohtia järjestelmällisesti YTPP-operaatioiden kaikissa vaiheissa suunnittelusta täytäntöönpanoon; kehottaa ottamaan naisista, rauhasta ja turvallisuudesta annetut YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1325 (2000) ja 1889 (2009) huomioon sekä henkilöstön koulutuksessa että operaatioiden aikana ja kehottaa nostamaan naisten osuutta operaatioihin lähetettävistä henkilöistä; kehottaa parantamaan henkilöstön ihmisoikeuskoulutusta ja kansalaisyhteiskunnan tuntemusta;
Aseiden leviämisen estäminen ja aseriisunta

50.   panee tyytyväisenä merkille YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1887 (2009) ja antaa täyden tukensa siinä esitetyille kehotuksille pysäyttää ydinaseiden leviäminen ja tehostaa ponnisteluja aseriisunnan aikaansaamiseksi tiukassa ja tehokkaassa kansainvälisessä valvonnassa; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan vahvan yhteisen kannan vuonna 2010 pidettävää ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssia varten ja muistuttaa 24. huhtikuuta 2009 antamastaan suosituksesta neuvostolle ydinaseiden leviämisen estämisestä sekä ydinsulkusopimuksen tulevaisuudesta(8), jossa Euroopan parlamentti painottaa tarvetta vahvistaa edelleen ydinsulkusopimuksen kaikkia kolmea pilaria eli leviämisen estämistä, aseriisuntaa ja yhteistyötä ydinvoiman siviilikäytön alalla; kehottaa lisäksi ratifioimaan ja saattamaan voimaan täydellisen ydinkoekieltosopimuksen (CTBT);

51.   pitää tärkeänä, että luodaan kansainvälinen järjestelmä ydinpolttoaineen turvallisia ja varmoja toimituksia varten (esimerkiksi IAEA:n valvonnassa toimiva kansainvälinen polttoainepankkijärjestelmä) sekä mekanismeja, joilla voidaan tehokkaasti valvoa niin kutsutun joukkotuhoaselausekkeen noudattamista, jollainen sisältyy EU:n ja kolmansien maiden välisiin yhteistyösopimuksiin;

52.   panee tyytyväisenä merkille Yhdysvaltojen uuden hallinnon lausumat ja tavoitteet, joiden mukaan se sitoutuu edistämään ydinaseriisuntaa, ja kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja toimimaan tiiviissä yhteistyössä ydinaseiden leviämisen estämisessä; kehottaa Euroopan kahta ydinasevaltiota ilmaisemaan selkeän tukensa tälle sitoumukselle ja tekemään uusia ehdotuksia ydinaseriisunnan aikaansaamiseksi; panee tyytyväisenä merkille myös Venäjän federaation ja Yhdysvaltojen sitoutumisen jatkamaan neuvotteluja uudesta kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta, jolla korvataan joulukuussa 2009 umpeutunut sopimus strategisten aseiden vähentämisestä (START I); toivoo, että asiassa saavutetaan kouriintuntuvia tuloksia mahdollisimman pian;

53.   panee merkille, että Saksan hallituskoalitio sopi 24. lokakuuta 2009 Yhdysvaltojen ydinaseiden vetämisestä Saksasta tuenilmaisuna presidentti Obaman linjalle ydinaseettomasta maailmasta, ja katsoo, että tavoitteen saavuttamiseksi on asetettava välitavoitteita ja että vuoden 2010 ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa on saatava uusia kimmokkeita asevalvontaan ja aseriisuntaan; kannustaa muita jäsenvaltioita, joiden alueella on Yhdysvaltojen ydinaseita, antamaan samanlaisen selkeän sitoumuksen; pitääkin myönteisenä Saksan, Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin ja Norjan ulkoasiainministerien Naton pääsihteerille 26. helmikuuta 2010 lähettämää kirjettä, jossa kehotetaan käymään Natossa perinpohjaista keskustelua siitä, miten se voi poliittisen yleistavoitteensa mukaisesti edetä kohti ydinaseetonta maailmaa;

54.   toistaa huolensa Iranin ja Pohjois-Korean tilanteesta ja muistuttaa unionin sitoumuksesta käyttää kaikkia välineitään maailmanlaajuista huolta aiheuttavien joukkotuhoaseiden levittämistä koskevien ohjelmien ennaltaehkäisemiseksi, estämiseksi, pysäyttämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan lopettamiseksi; muistuttaa kuitenkin, että tiettyjen valtioiden aloittama aseriisunta ei ole suoraan kytköksissä toisten aikeisiin lopettaa joukkotuhoaseiden kehittämisohjelmansa tai jatkaa niitä ja että tilanne edellyttää myönnytyksetöntä politiikkaa suhteissa valtioihin tai järjestöihin, jotka ovat aloittamaisillaan tai jo aloittaneet joukkotuhoaseiden kehittämisen; pitää tärkeänä, että kaikki jäsenvaltiot toimivat asiassa samansuuntaisesti ja yhdenmukaisesti unionin linjan kanssa;

55.   huomauttaa, että tavanomaisten aseiden riisunnassa olisi erityisesti pyrittävä edistämään keskusteluja uudesta kansainvälisestä sopimuksesta, jolla säännellään asekauppaa;

56.   toistaa täyden tukensa laajemmalle aseriisunnalle ja esimerkiksi kemiallisten ja biologisten aseiden, jalkaväkimiinojen, rypälepommien ja köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten täyskiellolle, koska tällaiset aseet aiheuttavat suurta kärsimystä siviileille; kehottaa sen vuoksi tehostamaan monenvälistä toimintaa sen varmistamiseksi, että pannaan täysimääräisesti täytäntöön kemiallisten aseiden kieltosopimus (CWC), biologisten aseiden kieltosopimus (BTWC), rypäleammuksia koskeva yleissopimus (CCM) ja jalkaväkimiinasopimus (APMC) ja kehitetään edelleen kansainvälistä järjestelmää, jonka tarkoituksena on estää joukkotuhoaseiden leviäminen; pitää myönteisenä, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet hyväksymään Euroopan unionin yhteisen kannan aseviennistä sekä Lissabonin sopimuksen 28 b artiklan 1 kohdan, jonka nojalla unioni voi toteuttaa yhteisiä toimia aseidenriisunnan alalla;

Valmiuksien kehittäminen

57.   muistuttaa, että voidakseen vastata kasvaviin operatiivisiin vaatimuksiin ja ammattimaistaa kriisinhallintatoimintansa unionin on kehitettävä siviili- ja sotilasvoimavarojaan; kehottaakin neuvostoa määrittelemään uuden yleistavoitteen, mahdollisesti siviili-sotilaspohjalta, ja suuntaamaan sen erityisesti valmiuksien tehokkaaseen kehittämiseen;

58.   painottaa, että on tarkoituksenmukaista pyrkiä siviili- ja sotilasvoimavarojen synergiaan ja etsiä aloja, joilla jäsenvaltiot voivat yhdistää toimensa ja voimavaransa unionin tasolla, koska taloustilanne on vaikea ja toimien ja voimavarojen yhdistäminen on ratkaisevan tärkeää puolustustarvikkeiden kohoavien kustannusten ja puolustusmenojen rajoitusten ristipaineessa, ja katsoo, että tässä yhteydessä olisi hyödynnettävä myös Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen tarjoamia mahdollisuuksia ja muodostettava ulkosuhdehallintoon yksi yksikkö seuraamaan siviili- ja sotilasvoimavarojen kehitystä;

59.   toistaa tukevansa Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2008 määriteltyjä kunnianhimoisia tavoitteita, jotka koskevat siviili- ja sotilasvoimavarojen vahvistamista; pyytää neuvostoa edistämään ehdotettujen hankkeiden täytäntöönpanoa taantumasta huolimatta; kehottaa neuvostoa toimittamaan sille säännöllisesti tietoja jäsenvaltioiden toimista tavoitteiden saavuttamiseksi;

60.   korostaa, että siviilioperaatioiden nopean käynnistämisen tiellä on havaittu lukuisia esteitä; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan oikeus- ja sisäministeriöitään kantamaan vastuunsa asiassa; tukee neuvoston pyrkimyksiä helpottaa pätevän, asianmukaisesti koulutetun ja sukupuolijakaumaltaan tasapainoisen siviilihenkilöstön palvelukseen ja toimintavalmiuteen saamista (kansallisten toimintasuunnitelmien ja yhteisten vaatimusten hyväksyminen, joukkojen muodostamisprosessin ja toimintaan valmistavan koulutuksen parantaminen, siviilivalmiusryhmän käsitteen tarkistaminen) sekä varusteiden nopeaa toimittamista uusia siviilioperaatioita varten (puitesopimusten laatiminen ja suunnitelmat pysyvästä laite- ja varustevarastosta); pitää tässä yhteydessä hyvänä päätöstä perustaa väliaikainen laite- ja varustevarasto Bosnia ja Hertsegovinassa toteutettavan Euroopan unionin poliisioperaation yhteyteen;

61.   painottaa siviilioperaatioiden tarvetta saada käyttöönsä integroidut, suojatut ja sotilasviestintäjärjestelmien kanssa yhteensopivat viestintävälineet;

62.   kehottaa neuvostoa luomaan ulkosuhdehallinnolle pysyvän rakenteen, johon siviili- ja sotilasoperaatioille yhteiset tukitoiminnot (muun muassa rekrytointi- ja tarjouskilpailumenettelyt) keskitetään, jotta operaatiot voivat keskittyä päätehtäväänsä;

63.   korostaa, että YTTP:n siviilioperaatioiden ja unionin muiden välineiden koordinoinnin on oltava tiivistä, jotta resurssien käyttöä voidaan järkeistää; pyytää korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa sovittamaan komission kanssa yhteen toimet, joita komissio ja ulkosuhdehallinto toteuttavat samankaltaisilla aloilla; kehottaa YTPP:n siviilioperaatioita ja Euroopan sisäisestä poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä vastaavia toimijoita, eritoten Europolia, vaihtamaan jatkuvasti tietoja, jotta voidaan tehostaa erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjumista;

64.   panee merkille, että kustannuksista huolimatta taisteluosastoja ei tähän mennessä aina ole käytetty poliittisista syistä sekä siksi, että niiden käyttöönoton edellytykset ovat erittäin tiukat; kannattaa taisteluosastojen tehokkaampaa ja joustavampaa käyttöä myös reservijoukkona tai osittaisena korvaavana joukkona, mikäli joukkojen muodostamisprosessi ei suju odotusten mukaisesti, ottaen kuitenkin aina asianmukaisesti huomioon niiden maiden toiveet, jotka ovat yhdessä muodostaneet kulloisenkin osaston; pyytää jatkamaan taisteluosastojen strategisesta toimintavalmiudesta johtuvien kustannusten kattamisesta tehdyn väliaikaisen sopimuksen voimassaoloa sekä laajentamaan taisteluosastojen käytöstä johtuvien yhteisten kustannusten määritelmää; kehottaa neuvostoa käyttämään taisteluosastoja täysimittaisissa sotilasharjoituksissa; antaa tunnustusta puheenjohtajavaltio Ruotsin johdolla tehdystä työstä, joka liittyy taisteluosastojen joustavaan käyttöön, ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan hyväksytyt suositukset täytäntöön;

65.   pitää sotilas- ja siviilivoimavarojen alalla saavutettua edistystä kiitettävänä ja kehottaa edistämään kiireesti seuraavia:

   hankkeet, joissa kehitetään ETPP-operaatioiden ja unionin joukkojen siirtonopeutta:
   eurooppalaisen lentokuljetuskaluston muodostaminen ja 14 jäsenvaltion puolustusministerien kokoonpanossa kokoontuneessa yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostossa 17. marraskuuta 2009 hyväksymä hallintosuunnitelma, Euroopan ilmakuljetusjohtoportaan perustaminen Eindhoveniin ja monikansallisen A400M-yksikön luominen, joskin toimitukset ovat huomattavasti viivästyneet, minkä vuoksi parlamentti kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita ja EADS-yhtymää saattamaan A400M-hankkeen menestyksekkäästi päätökseen, jotta monikansallinen yksikkö saadaan pian muodostettua; korostaa, että pelastuspalveluoperaatioiden tukena ja kriisinhallinnassa on tärkeää käyttää sotilaallisia kuljetusvoimavaroja
   helikopterien nykyaikaistaminen ja niiden miehistöjen koulutus sekä tulevaisuuden raskasta kuljetushelikopteria koskeva hanke;
   hankkeet, joissa kehitetään tiedonkulkua Euroopan unionin operaatioissa toimiville sotilashenkilöstöille:
   tarkkailusatelliittien uusi sukupolvi (MUSIS-ohjelma)
   tiettyjen jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin satelliittikeskuksen väliset sopimukset, joilla annetaan EU:n satelliittikeskukselle laajemmat oikeudet tutustua hallituslähteistä peräisin oleviin satelliittikuviin (Helios II, Cosmo-Skymed ja SAR-Lupe)
   Euroopan puolustusviraston työ avaruusvalvonnan alan sotilaallisten tarpeiden yksilöimiseksi
   ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurannan järjestelmää (GMES) koskeva hanke, joskaan siinä ei oteta riittävästi huomioon turvallisuuden ja puolustuksen alan erityistarpeita, kuten kuvien resoluutiota; esittää, että EU:n satelliittikeskus voisi toimia rajapintana tällä alalla;
   hankkeet, joissa lujitetaan unionin merellistä ulottuvuutta antamalla YTPP:n sotilasvoimavarat sen käyttöön:
   merivalvontajärjestelmän luominen Itämeren mallia (SUBCAS) noudattaen meriliikenteen turvallisuuden parantamiseksi, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan rajoittamiseksi ja merten pilaantumisen estämiseksi
   yhdennettyä merivalvontaa koskeva etenemissuunnitelma vuodeksi 2010; katsoo, että eurooppalaisten toimijoiden keskinäisen yhteistyön puute ei missään tapauksessa saa estää näiden hankkeiden täytäntöönpanoa;

66.   antaa Euroopan puolustusvirastolle tunnustusta ratkaisevasta panoksesta näiden kriittisten puolustusvoimavarojen kehittämisessä etenkin yhteisiä ohjelmia perustamalla; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään entistä enemmän Euroopan puolustusviraston potentiaalia uuden sopimuksen mukaisesti, varaamaan sille asetettuja odotuksia vastaavan budjetin ja helpottamaan sen toiminnan suunnittelua kolmivuotisen rahoituskehyksen ja työohjelman avulla; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan mahdollisimman pian lopullisesti Euroopan puolustusviraston ja eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (OCCAR) keskinäiset hallinnolliset järjestelyt sekä unionin ja OCCARin välisen turvallisuussopimuksen, jotta niiden puolustusmateriaalialan yhteistyö voidaan muokata tehokkaaksi;

67.   kannattaa kilpailukykyisen Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan ja avointen ja läpinäkyvien Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden kehittämistä; kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan tutkimus- ja kehitystyötä ja noudattamaan sitoumusta osoittaa siihen 2 prosenttia puolustusmäärärahoista sekä saattamaan puolustusalan direktiivit yhdenmukaistetusti osaksi kansallista lainsäädäntöään;

68.   kehottaa Euroopan kansallisia puolustusalan hankintaviranomaisia toteuttamaan Euroopan puolustusviraston tuella konkreettisia toimenpiteitä eurooppalaisen materiaalin hankintojen lisäämiseksi, esimerkiksi allekirjoittamalla vapaaehtoiset menettelysäännöt, joilla otettaisiin käyttöön eurooppalaisen tuotannon suosimisen periaate hankittaessa sellaista puolustusmateriaalia, jonka suhteen on tärkeää säilyttää Euroopan kannalta strateginen autonomia ja operatiivinen suvereniteetti sekä säilyttää Euroopan teollinen ja tekninen etumatka;

69.   kannattaa voimakkaasti siviili- ja sotilasvoimavarojen alan synergian vahvistamista; toivoo, että kriisinhallinta- ja suunnittelulinja ja Euroopan puolustusvirasto voivat nopeasti kehittää roolinsa toisiaan täydentäviksi siten, että ulkosuhdehallinnon kriisinhallinta- ja suunnittelulinja hoitaa korkean edustajan / varapuheenjohtajan alaisuudessa strategisia tehtäviä eli antaa alkusysäyksen ja koordinoi työtä etenkin yhteisiä tarpeita yksilöitäessä ja Euroopan puolustusvirasto hoitaa operatiivisia tehtäviä eli kehittää kaksikäyttöteknologiaa ja siviili- ja sotilasvoimavaroja; katsoo, että yhteisvaikutukseen voidaan pyrkiä erityisesti tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman turvallisuutta koskevan osion pohjalta;

70.   on tyytyväinen Ruotsin puheenjohtajakaudella saavutettuun edistykseen siviili- ja sotilasalan asiantuntijajoukon muodostamisessa turvallisuussektoreiden uudistamista varten, mutta valittaa toimenpiteen täytäntöönpanon viivästymistä suunnitellusta syksystä 2008 ja toivoo, että asiantuntijajoukko saadaan muodostettua aivan lähitulevaisuudessa;

71.   kannattaa koulutusalan aloitteita, joilla pyritään vahvistamaan eurooppalaisten henkilöstöjen kykyä työskennellä yhdessä:

   Erasmus-ohjelman kaltaisen nuorten eurooppalaisten upseerien vaihto-ohjelman kehittäminen
   koulutusvalmiuksien lisääminen unionin tasolla; painottaa erityisesti tarvetta perustaa mahdollisimman pian uudistettu Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemia, josta neuvosto päätti joulukuussa 2008;
   institutionaalisten koulutusvalmiuksien lisääminen unionin tasolla; painottaa erityisesti tarvetta perustaa uudistettu Euroopan ulkosuhdeakatemia, joka toimisi läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden asianomaisten tahojen kanssa ja johon sisällytettäisiin puolustusakatemian kaltaiset nykyiset koulutusrakenteet ja joka antaisi unionin virkamiehille ja ulkosuhteisiin liittyviin tehtäviin suuntautuville jäsenvaltioiden virkamiehille sekä YTPP-operaatioihin osallistuvalle henkilöstölle yhdenmukaistettuun koulutusohjelmaan perustuvaa koulutusta samoin kuin kattavaa ja yhteistä koulutusta kaikille virkamiehille ja tarkoituksenmukaista koulutusta konsulaatti- ja lähetystömenettelyistä, diplomatiasta, konfliktien sovittelusta ja kansainvälisistä suhteista sekä tietoa Euroopan unionin historiasta ja kokemuksista;

72.   katsoo, että operaatioiden henkilöstön koulutuksen parantamiseksi ja koulutusvoimavarojen optimaaliseksi hyödyntämiseksi koulutukseen osallistuvan henkilöstön ja operaatioihin siirretyn henkilöstön välille olisi luotava systemaattisempi yhteys; kehottaa neuvostoa laatimaan lähetettyä henkilöstöä koskevan yhteisen eurooppalaisen perussäännön, jossa määrätään koulutustasosta, voimankäytön säännöistä ja toimintavapaudesta operaation aikana, oikeuksista ja velvollisuuksista, varusteiden ja sairaanhoidon laatutasosta sekä sosiaaliturvajärjestelyistä kuoleman, haavoittumisen ja palveluskyvyttömyyden varalta;

73.   iloitsee 26. helmikuuta 2009 allekirjoitetusta Strasbourgin sopimuksesta, jossa Eurocorps-joukoille annetaan oikeushenkilöllisyys; vetoaa sen puolesta, että unioni tarvittaessa käyttäisi näitä monikansallisia joukkoja;

YTPP:n rahoitus

74.   muistuttaa, että Lissabonin sopimuksessa ei tehdä perustavia muutoksia YTPP-operaatioiden rahoitukseen:

   siviilioperaatiot rahoitetaan unionin talousarviosta
   sotilasoperaatioiden yhteiset kustannukset rahoitetaan Athene-järjestelmästä;

75.   palauttaa mieliin Lissabonin sopimuksen määräyksen varapuheenjohtajan / korkean edustajan käytössä olevasta käynnistysrahastosta, josta rahoitetaan YTPP-operaatioiden valmistelutoimet, joita ei jostain syystä kateta unionin talousarviosta; korostaa rahaston tuomaa lisäarvoa, sillä sen on määrä parantaa varapuheenjohtajan / korkean edustajan mahdollisuuksia valmistella YTPP-operaatioita tehokkaasti ja nopeasti; kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään täytäntöönpanotoimet nopeasti;

76.   pyytää jäsenvaltioita laajentamaan Athene-järjestelmästä katettavien yhteisten kustannusten luetteloa jäsenvaltioiden keskinäisen solidaarisuuden lisäämiseksi ja useampien valtioiden kannustamiseksi osallistumaan unionin sotilasoperaatioihin;

77.   esittää, että varainhoitoasetusta tarkistettaessa kriisinhallintaan sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä joustavoitettaisiin, koska alaan kohdistuu erityisvaatimuksia (joukkojen nopea käyttöönotto, turvallisuusnäkökohdat jne.);

78.   palauttaa mieliin komission hallinnoimien rahoitusvälineiden, kuten vakautusvälineen ja Euroopan kehitysrahaston (johon sisältyy Afrikan rauhanrahasto), ratkaisevan merkityksen kriisinhallinnalle; painottaa näiden välineiden keskinäisen koordinoinnin tärkeyttä;

Kumppanuudet
EU ja Nato

79.   muistuttaa, että on tärkeää lujittaa unionin ja Naton strategista kumppanuutta ja varmistaa niiden rakentava yhteistyö; suosittaa välttämään pattitilanteiden syntymistä ja kehottaa tarkastelemaan uudelleen EU:n ja Naton operatiivisen yhteistyön nykyisiä järjestelyjä (Berliini plus -järjestely) sekä kehittämään uuden toimintakehyksen, jolla voidaan helpottaa laajempaa yhteistyötä niiden ollessa läsnä samoilla operaatioalueilla;

80.   edellyttää, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja aloittaa Naton pääsihteerin kanssa perinpohjaisen vuoropuhelun käynnissä olevasta Naton strategisen toimintaperiaatteen uudelleentarkastelusta, jotta Nato ottaisi kaikilta osin huomioon EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehityksen, johon sisältyy muun muassa mahdollinen pysyvä rakenteellinen yhteistyö puolustuksen alalla;

81.   pahoittelee, ettei Naton ja EU:n Afganistanissa ja Kosovossa toteuttamien operaatioiden teknisistä järjestelyistä ole vieläkään allekirjoitettu sopimusta; kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita harjoittamaan EU:n ja Naton asiasta vastaavissa elimissä poliittista painostusta sopimuksen aikaansaamiseksi;

82.   painottaa näiden kahden järjestön rakentavaa yhteistyötä merirosvouden torjunnassa (Atalanta-operaatio ja Naton Ocean Shield -operaatio);

83.   iloitsee Naton pääsihteerin aikeista ottaa unioni ja Euroopan parlamentti mukaan keskusteluihin järjestön strategian tarkistamisesta; odottaa ilmoitettujen aikeiden johtavan nopeasti konkreettisiin aloitteisiin;

84.   antaa tunnustusta unionin ja Naton yhteistyöstä sotilasvoimavarojen alalla, josta esimerkkinä mainittakoon työ helikopterien toimintakapasiteetin parantamiseksi;

EU ja Yhdistyneet kansakunnat

85.   muistuttaa unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien tiiviin yhteistyön merkityksestä kriisinhallinnassa, etenkin operaatioalueilla, joilla molemmat järjestöt ovat läsnä ja/tai joilla toinen astuu toisen sijaan; kehottaa lisäämään tällaista yhteistyötä ja etenkin suunnitteluyhteistyötä ennen kriisien puhkeamista;

EU ja Afrikan unioni

86.   korostaa pitävänsä tärkeänä Euroopan unionin ja Afrikan unionin rakentavaa yhteistyötä, jossa noudatetaan yhteiseen EU–Afrikka-strategiaan kuuluvassa rauhan ja turvallisuuden kumppanuudessa annettuja sitoumuksia; katsoo, että Euroopan unionin olisi mahdollisuuksien mukaan tuettava Afrikan unionia, varsinkin Somalian kaltaisilla operaatioalueilla, joissa Afrikan unioni on ainoa kentällä toimiva järjestö, ja kannustaa Afrikan unionia vahvistamaan afrikkalaisia kriisivalmiuksia ja tehostamaan kansainvälisten kumppanien tarjoaman avun hyödyntämistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita paneutumaan erityisesti ongelmiin, jotka liittyvät pien- ja kevytaseiden hallitsemattomaan leviämiseen varsinkin Afrikassa, sekä painottamaan tässä yhteydessä, että kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava voimassa olevia sääntöjä, jotka koskevat aseiden vientiä kriisialueille;

EU ja Yhdysvallat

87.   kehottaa neuvostoa kehittämään unionin ja Yhdysvaltojen suhteita rauhanrakentamisen ja kriisinhallinnan alalla, sotilaalliset kysymykset ja luonnonkatastrofit mukaan lukien; pitää yhteistyötä erityisen tärkeänä merirosvouden torjunnassa Somaliassa, Afrikan rauhanturvaamisvalmiuksien vahvistamisessa ja myös Kosovossa ja Afganistanissa suoritettavissa operaatioissa; iloitsee erityisesti Yhdysvaltojen osallistumisesta EULEX Kosovo -operaatioon eurooppalaisten komennossa;

88.   katsoo, että Yhdysvaltojen hallinnon kaavailema uusi ohjustentorjuntajärjestelmä kaipaa syvällistä tutkimusta ja varmentamista ja siinä tapauksessa, että järjestelmä kehitetään, siinä olisi otettava huomioon Euroopan maiden yhteinen näkemys Euroopan maiden suojelemisesta ballistisilta ohjuksilta, siitä olisi käytävä koko maanosan laajuista vuoropuhelua ja Euroopan puolustusmateriaaliteollisuus olisi pyrittävä saamaan mukaan sen rakentamiseen;

Kolmansien maiden osallistuminen ETPP:aan

89.   muistuttaa, että tähän mennessä 24 maata viidestä maanosasta on osallistunut 16:een unionin siviili- ja sotilasoperaatioon; painottaa, että kolmansien valtioiden osallistuminen unionin operaatioihin antaa niille tärkeää poliittista ja operatiivista lisäarvoa; katsoo, että unionin on jatkettava tällä tiellä ja tarkasteltava mahdollisuuksia ottaa kyseiset kolmannet maat paremmin mukaan toimintaan omaa päätäntävaltaansa vaarantamatta;

Parlamenttien etuoikeudet

90.   iloitsee siitä, että neuvosto on lisäännyt osanottoaan Euroopan parlamentin työskentelyyn turvallisuuden ja puolustuksen alalla, erityisesti asiasta vastaavassa alivaliokunnassa; on tyytyväinen siihen, että neuvoston viimeisimpiin ETPP:aa koskeviin päätelmiin sisällytettiin osio, jossa käsiteltiin suhteita Euroopan parlamenttiin; kannustaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa jatkamaan Lissabonin sopimuksen puitteissa tähän suuntaan, jotta YTPP:lla olisi voimakas demokraattinen oikeutus;

91.   muistuttaa, että Euroopan parlamentti on ainoa ylikansallinen toimielin, joka voi legitiimisti väittää valvovansa unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan demokraattisuutta, ja että Lissabonin sopimuksen voimaantulo vahvistaa tätä roolia; huomauttaa, että WEU:n parlamentaarisella edustajakokouksella, joka perustettiin muutetulla Brysselin sopimuksella, jota kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät ole allekirjoittaneet, ei ole poliittisia eikä laillisia valtuuksia huolehtia YTPP:n parlamentaarisesta valvonnasta;

92.   kannustaa siksi Euroopan parlamenttia ja kansallisia parlamentteja käyttämään Lissabonin sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet ja sen pöytäkirjan N:o 1 täysimittaisesti hyödyksi ja lisäämään yhteistyötään YUTP:n ja YTPP:n alalla tiivistämällä ja järjestämällä paremmin asiasta vastaavien valiokuntiensa turvallisuuden ja puolustuksen alan työsuhteet; painottaa, että tiiviimpi yhteistyö Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välillä syrjäyttää WEU:n parlamentaarisen edustajakokouksen itselleen aiheetta omimat etuoikeudet; painottaa myös tarvetta mukauttaa omia rakenteitaan YTPP:n paremman valvonnan mahdollistamiseksi; kehottaa neuvostoa ja korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa ottamaan Euroopan parlamentin ja sen asiasta vastaavan valiokunnan alusta saakka mukaan toimintaan, jossa laaditaan siviilikriisinhallinnan toimintamalleja ja -suunnitelmia;

93.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille etukäteen valmisteilla olevista operaatioista ja niiden kulusta; ehdottaa neuvostolle, että se avoimuuden varmistamiseksi tiedottaisi parlamentille säännöllisesti Athene-järjestelmän ja käynnistysrahaston käyttämisestä, kuten se jo tekee, kun YUTP-määrärahoja käytetään siviilioperaatioihin; katsoo, että unionin talousarvion selkeyttämiseksi siinä olisi esitettävä ensiksi kaikki muut kuin sotilasmenot ja seuraavassa vaiheessa siihen olisi liitettävä asian edellyttämän sopimusmuutoksen jälkeen myös sotilasmenot;

94.   pyytää tarkistamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2002 tekemiä toimielinten välisiä sopimuksia, joissa säännellään Euroopan parlamentin oikeutta saada neuvostolta ETPP:n ja YTPP:n alan arkaluonteisia tietoja, jotta asiasta vastaavat parlamentin jäsenet ja erityisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan ja ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtajat saisivat tarvittavat tiedot käyttääkseen valistuneesti etuoikeuksiaan;

o
o   o

95.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille, Naton parlamentaariselle yleiskokoukselle sekä Yhdistyneiden Kansakuntien ja Naton pääsihteereille.

(1) EUVL C 33 E, 9.2.2006, s. 580.
(2) EUVL C 314 E, 21.12.2006, s. 334.
(3) EUVL C 285 E, 26.11.2009, s. 23.
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0075.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0076.
(6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2009)0099.
(7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2009)0057.
(8) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0333.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö