Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Hyväksytyt tekstit
WORD 69k
Keskiviikko 5. toukokuuta 2010 - Bryssel Lopullinen painos
Eläinten hyvinvoinnin toimintasuunnitelman 2006–2010 arviointi
P7_TA(2010)0130A7-0053/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. toukokuuta 2010 eläinten hyvinvoinnin toimintasuunnitelman 2006–2010 arvioinnista (2009/2202(INI))

Euroopan parlamentti , joka

–   ottaa huomioon 23. tammikuuta 2006 annetun komission tiedonannon eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2006–2010 (KOM(2006)0013),

–   ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2006–2010(1) ,

–   ottaa huomioon 22. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman EU:n uudesta eläinten terveyttä koskevasta strategiasta vuosiksi 2007–2013(2) ,

–   ottaa huomioon 6. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eläinten suojelusta lopettamisen yhteydessä(3) ,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklan, jonka mukaan laatiessaan ja pannessaan täytäntöön unionin maatalous-, kalastus- ja liikennepolitiikkaa, sisämarkkinoita sekä politiikkaa tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden aloilla unioni ja jäsenvaltiot ottavat eläinten, jotka ovat tuntevia olentoja, hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla erityisesti uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueelliseen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja,

–   ottaa huomioon 28. lokakuuta 2009 annetun komission tiedonannon eläinten hyvinvointia koskevien tuotemerkintöjen vaihtoehdoista ja eläinten suojelun ja hyvinvoinnin viitekeskusten eurooppalaisen verkon perustamisesta (KOM(2009)0584),

–   ottaa huomioon 28. lokakuuta 2009 annetun komission tiedonannon ”Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan” (KOM(2009)0591),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A7-0053/2010),

A.   toteaa, että eläinten terveyttä koskevat normit ovat keskeisen tärkeitä eurooppalaiselle karjanhoidolle, koska ne vaikuttavat tilojen kilpailukykyyn yhä enemmän,

B.   katsoo, että yhtenäistettäessä tuotantoeläinten suojelutoimia unionissa myös tuonnille on asetettava sääntöjä, joilla on sama tavoite, jotta eurooppalaiset tuottajat eivät joudu epäsuotuisaan asemaan Euroopan markkinoilla,

C.   katsoo, että kaikki toiminta, jolla pyritään suojelemaan eläimiä ja varmistamaan niiden hyvinvointi, on toteutettava sen periaatteen mukaisesti, että eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden erityistarpeet on otettava huomioon, ja toteaa, että eläinten suojelu on yksi 2000-luvulle kuuluva inhimillisyyden ilmaus ja haaste Euroopan sivistykselle ja kulttuurille,

D.   katsoo, että eläinsuojelustrategian tavoitteena on oltava eläinten suojelusta aiheutuvien lisäkustannusten ottaminen asianmukaisesti huomioon ja että kunnianhimoinen eläinsuojelupolitiikka, johon ei liity eurooppalaista ja maailmanlaajuista vuoropuhelua eikä aktiivista valistusta ja tiedottamista koti- ja ulkomailla tiukkojen eläinsuojelunormien eduista, voi onnistua vain osittain, jos Euroopan unioni kehittää sitä yksipuolisesti,

E.   katsoo, että eläinsuojelun jatkokehitys unionissa edellyttää tehostettuja tutkimustoimia, eläinsuojelun sisällyttämistä kaikkiin asiaankuuluviin vaikutustenarviointeihin sekä kaikkien sidosryhmien ottamista mukaan päätöksentekoon; katsoo, että nykyisten säännösten avoimuus ja hyväksyntä sekä niiden yhdenmukainen soveltaminen ja noudattamisen valvonta kaikilla tasoilla ovat onnistuneen eurooppalaisen eläinsuojelustrategian edellytys,

F.   toteaa, että Euroopan unioni on hyväksynyt viime vuosina monipuolista eläinsuojelulainsäädäntöä ja että eläinten suojelun taso unionissa on maailman korkeimpia,

G.   ottaa huomioon, että parlamentti pyysi vuonna 2006 antamassaan päätöslauselmassa komissiota raportoimaan eläinsuojelupolitiikan edistymisestä ennen uuden toimintasuunnitelman esittämistä sekä sisällyttämään eläinsuojelun kansainvälisen neuvotteluohjelman kaikille alueille,

H.   ottaa huomioon, että parlamentti korosti jo vuonna 2006 tarvetta tehostaa kansalaisten tiedottamista eläinsuojelusta ja eurooppalaisten tuottajien ponnisteluista sääntöjen noudattamiseksi,

I.   katsoo, että eläinten suojelua ei pidä laiminlyödä, koska se voi olla suhteellinen etu Euroopan unionille – sillä edellytyksellä, että unioni varmistaa avoimilla markkinoilla, että kaikki kolmansista maista tuodut eläimet ja liha täyttävät samat suojeluvaatimukset, joita unionissa sovelletaan,

J.   katsoo, että Euroopan unionin on eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevan yhteisön toimintasuunnitelman 2006–2010 arvioinnin yhteydessä sitouduttava siihen, että eläinsuojelunormit tunnustetaan WTO:n tulevan sopimuksen maatalousosuudessa ennen kuin sopimus hyväksytään lopullisesti,

K.   ottaa huomioon, että eläinten suojelu, eläinten terveys ja tuoteturvallisuus ovat yhteydessä toisiinsa ja että eläinten korkeatasoinen suojelu kasvatuksesta teurastukseen asti voi vaikuttaa myönteisesti tuotteiden turvallisuuteen ja laatuun,

L.   ottaa huomioon, että tietyt kuluttajaryhmät ovat valmiita maksamaan korkeamman hinnan tuotteista, jotka täyttävät korkeammat eläinsuojelunormit, mutta kuluttajien suuri enemmistö valitsee yhä edullisemman tuotteen,

M.   muistuttaa, että edellä mainitussa vuonna 2006 annetussa päätöslauselmassaan Euroopan parlamentti vaati, että laadittavien sääntöjen, normien ja indikaattorien pohjana sovelletaan uusinta tekniikkaa ja tiedettä, ja korosti, että taloudelliset näkökohdat on myös otettava huomioon, koska korkeista eläinsuojeluvaatimuksista aiheutuu unionin viljelijöille erityisesti myös toiminnallisia, taloudellisia ja hallinnollisia kustannuksia; katsoo, että vastavuoroisuusperiaatteen noudattamatta jättäminen vaarantaa reilun kilpailun yhteisön ulkopuolisten tuottajien kanssa,

N.   katsoo, että Euroopan unionin on eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevan yhteisön toimintasuunnitelman 2006–2010 arvioinnin yhteydessä ja vuoden 2013 jälkeisen YMP:n ensimmäisten pohdintojen alla muodostettava tasapainoinen kanta suojeluun ja otettava huomioon taloudelliset seuraukset, joita karjankasvattajille aiheutuu lisäkustannuksista, antamalla riittävästi tulotukea hinta- ja markkinapolitiikan kautta ja/tai suorana tukena,

O.   pitää välttämättömänä liittää unionin eläinsuojelutoimiin johdonmukainen kauppapolitiikka, jonka on perustuttava siihen tosiseikkaan, että EU:n pyrkimyksistä huolimatta eläinsuojelukysymyksiä ei käsitellä heinäkuussa 2004 tehdyssä puitesopimuksessa eikä muissa keskeisissä Dohan kierroksen asiakirjoissa; katsoo sen vuoksi, että ei ole kannattavaa ottaa käyttöön uusia, tuottajien kansainväliseen kilpailukykyyn haitallisesti vaikuttavia eläinsuojelunormeja, ennen kuin WTO:hon kuuluvat keskeiset kauppakumppanit muuttavat perusteellisesti kantaansa,

P.   ottaa huomioon, että eläinten hyvinvoinnilla ymmärretään tavallisesti sitä lopputulosta, joka saadaan aikaan, kun sovelletaan eläinten suojelua ja terveyttä koskevia normeja, jotka vastaavat lajikohtaisia tarpeita ja pitkäaikaisia hyvinvointiin liittyviä tarpeita; ottaa huomioon, että maailman eläintautijärjestö (OIE) on tunnustanut seuraavat tekijät eläinten hyvinvoinnin keskeisiksi edellytyksiksi: ravinto ja vesi, mahdollisuus luonnonmukaiseen käyttäytymiseen ja terveydenhoito,

Q.   ottaa huomioon, että lokakuussa 2009 annetussa komission tiedonannossa ”Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan” todetaan, että ”elintarvikeketjun osapuolten neuvotteluvoima on yleisesti hyvin eritasoinen” ja että erilaiset neuvotteluasemat ”vaikuttavat kielteisesti elintarvikeketjun kilpailukykyyn, sillä pienemmät mutta tehokkaat toimijat saattavat kärsiä kannattavuusongelmista, jotka rajoittavat niiden kykyä ja halukkuutta investoida tuotelaadun parantamiseen ja tuotantoprosessien uudistamiseen”,

R.   katsoo, että edellä mainitut lisäkustannukset voivat johtaa siihen, että tuotanto siirtyy alueille, joissa eläinsuojelun taso on alhaisempi,

Vuosien 2006–2010 toimintasuunnitelma

1.   pitää myönteisenä komission päätöstä keskittyä monivuotisessa eläinten hyvinvoinnin toimintasuunnitelmassa joihinkin keskeisiin alueisiin ja toteuttaa toimia näillä alueilla;

2.   panee tyytyväisenä merkille eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevan yhteisön toimintasuunnitelman 2006–2010, jolla ensimmäistä kertaa muunnettiin Amsterdamin sopimukseen liitetty eläinten suojelua ja hyvinvointia koskeva pöytäkirja yhtenäiseksi lähestymistavaksi eläinten suojelun kehittämiseen Euroopassa;

3.   toteaa, että suurin osa tämänhetkiseen toimintasuunnitelmaan sisältyvistä toimista on toteutettu tyydyttävästi;

4.   panee merkille, että eläinten hyvinvointi on kehittynyt myönteisesti vuosien 2000–2006 toimintasuunnitelman ansiosta, mutta huomauttaa, että EU:n maataloustuottajat eivät ole hyötyneet ponnisteluistaan markkinoilla ja kansainvälisessä kaupassa, ja toteaa, että tätä olisi korostettava seuraavassa toimintasuunnitelmassa;

5.   arvostaa työtä, jota on tehty eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämiseksi, mutta pitää valitettavana, että saatavilla olevien vaihtoehtojen käytön varmistamiseksi ei vielä ole tehty tarpeeksi, vaikka tätä edellytetään alan EU-lainsäädännössä;

6.   antaa komissiolle tunnustusta sen pyrkimyksistä sisällyttää eläinsuojelun kaltaisia kauppaan liittymättömiä tekijöitä kahdenvälisiin sopimuksiin, mutta korostaa, että tällaisia kauppaan liittymättömiä seikkoja pitää edistää tehokkaasti WTO:n kautta;

7.   pyytää komissiota kertomaan, mitä kehitystä WTO-neuvotteluissa on tapahtunut sellaisten muiden kuin kauppaan liittyvien näkökohtien tunnustamisessa, joihin myös eläinsuojelu kuuluu, ja missä määrin eläinten hyvinvointiin tai eläinsuojelunormeihin liittyvät kysymykset on otettu huomioon WTO-neuvottelujen Dohan kierroksella;

8.   panee hyvin tyytyväisenä merkille edistyksen, jota eläinten hyvinvoinnin laatua käsitelleessä hankkeessa (”The Animal Welfare Quality Project”) on saatu aikaan liittyen tieteen uusimpiin tuloksiin ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia osoittaviin indikaattoreihin; panee kuitenkin merkille, että hankkeessa ei ole täysin otettu huomioon näiden indikaattoreiden käytön edistämistä käytännössä;

9.   tunnustaa, että on seurattava nykyisten eläinkuljetuksia koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa EU:n jäsenvaltioissa ja huolehdittava siitä, että ne pannaan täytäntöön asianmukaisesti, sekä kiinnitettävä erityistä huomiota eläinkuljetusten valvontaan käytettävän satelliittijärjestelmän kehittämiseen, ja kehottaa komissiota vielä ennen toimintasuunnitelman päättymistä täyttämään tähän asiaan liittyvät velvollisuutensa ja esittämään parlamentin pyytämän tutkimuksen, johon viitataan asetuksen (EY) N:o 1/2005 32 artiklassa; vaatii teettämään analyysin karjanhoidolle aiheutuvasta taloudellisesta vaikutuksesta ennen kuin mitään uusia sääntöjä pannaan täytäntöön ja toteaa, että näiden sääntöjen olisi perustuttava tieteellisesti todistettuihin ja objektiivisiin indikaattoreihin;

10.   katsoo, että olisi järkevää kannustaa eläinten paikallista kasvatusta, markkinointia ja teurastusta, jotta voidaan välttää sekä siitos- että teuraseläinten pitkät kuljetukset;

11.   katsoo, että eläintarhoilla on merkittävä asema luonnonvaraisten eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevan tiedon jakamisessa yleisölle; on huolissaan siitä, että luonnonvaraisten eläinten pitämisestä eläintarhassa annetun neuvoston asetuksen 1999/22/EY(4) noudattamista ei valvota tiukasti, ja kehottaa komissiota aloittamaan tutkimuksen direktiivin tehokkuudesta ja täytäntöönpanosta kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa;

12.   pitää sikojen kasvatusta koskevien vaatimusten noudattamisen suhteen saavutettua edistystä myönteisenä, vaikka vieläkin tulee esiin tapauksia, joissa vaatimuksia ei ole noudatettu; on kuitenkin huolissaan siitä, että sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksista 18. joulukuuta 2008 annetun direktiivin 2008/120/EY säännösten täytäntöönpanosta ei ole vieläkään saatu aikaan toimivia suunnitelmia huolimatta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) asiaa koskevista suosituksista, ja kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita sekä asiaan kuuluvia aloja selvittämään, missä tapauksissa ja miksi säännöksiä ei ole noudatettu, sekä ryhtymään tarvittaviin toimiin tämän direktiivin laajemman noudattamisen varmistamiseksi;

13.   kehottaa komissiota samoin varmistamaan, että vuonna 2012 voimaan tulevaa munivien kanojen varustelemattomien häkkien kieltoa noudatetaan tarkasti, ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan tarvittavin toimenpitein siitä, että ala pystyy toimimaan tämän velvoitteen mukaisesti, sekä seuraamaan täytäntöönpanoprosessia jäsenvaltioissa; toteaa, että myös EU:hun tuotavien munien on oltava eurooppalaisille tuottajille asetettujen tuotantovaatimusten mukaisia;

14.   kehottaa kieltämään koko unionissa sellaisten munien myynnin, jotka eivät ole lainsäädännön mukaisia;

15.   päättelee, että nykyisen toimintasuunnitelman täytäntöönpano jää vaillinaiseksi monelta osin, ja korostaa tarvetta saattaa nykyiset säännöt voimaan ennen uusien laatimista; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota tarpeeseen käyttää sääntöjen rikkomistapauksissa tehokkaita pakotteita kaikissa jäsenvaltioissa;

16.   korostaa, että komission omaan, vuonna 2010 toteutettavaan arviointiin on tarpeen sisällyttää tarkka analyysi saavutetuista tuloksista ja siitä, mitä mahdollisista puutteista voidaan oppia;

17.   pitää valitettavana, että komissio ei ole näinä vuosina kehittänyt selkeää tiedotusstrategiaa sellaisten tuotteiden arvosta, jotka ovat eläinsuojelunormien mukaisia, vaan on pitäytynyt lokakuussa 2009 esitetyssä kertomuksessa;

18.   ottaa huomioon, että kaikkia eläimiä pidetään unionissa tuntevina olentoina (perussopimuksen 13 artikla); myöntää, että toiminnassa on toistaiseksi keskitytty pääasiassa elintarviketuotannossa käytettäviin eläimiin ja että muut eläinryhmät on syytä sisällyttää toimintasuunnitelmaan vuosiksi 2011–2015;

Vuosien 2011–2015 toimintasuunnitelma

19.   muistuttaa vaatineensa jo edellä mainitussa vuonna 2006 antamassaan päätöslauselmassa, että nykyistä toimintasuunnitelmaa seuraisi uusi toimintasuunnitelma, ja kehottaa siksi komissiota esittämään uuteen tieteelliseen tietoon ja kokemukseen perustuvan raportin, jossa arvioidaan nykyisen suunnitelman täytäntöönpanoa ja Euroopan unionin eläinsuojelupolitiikkaa ja jonka pohjalta olisi sitten laadittava vuosiksi 2011–2015 eläinsuojelun toimintasuunnitelma, jolle on myönnettävä riittävä rahoitus;

20.   kehottaa ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että nykyinen lainsäädäntö pannaan viipymättä täytäntöön, sekä normien yhdenmukaistamiseksi ja tasavertaisten toimintaedellytysten luomiseksi sisämarkkinoilla; suosittelee tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi, että kaikkia uusia säädösehdotuksia arvioidaan sitä vaihtoehtoa vasten, että nykyinen lainsäädäntö pantaisiin täytäntöön täydessä laajuudessaan;

21.   ehdottaa komissiolle, että se analysoisi arviointiraportissaan muun muassa, missä määrin nykyinen toimintasuunnitelma on kattanut yhteiskuntamme tarpeet eläinten suojelun osalta, missä määrin järjestelmä on kestävä eurooppalaisten tuottajien kannalta ja miten suunnitelman täytäntöönpano on vaikuttanut sisämarkkinoiden toimintaan;

22.   kehottaa komissiota esittämään eläinsuojelunormien vaikutukset ja ottamaan kattavasti huomioon eläinsuojelun, kestävän kehityksen, eläinten terveyden, ympäristön, tuotteiden laadun, taloudellisuuden ja muiden tekijöiden välisen vuorovaikutuksen;

Yleinen eurooppalainen eläinsuojelulainsäädäntö

23.   toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artikla on luonut uuden oikeudellisen tilanteen, jossa unionin ja jäsenvaltioiden on laatiessaan ja pannessaan täytäntöön unionin maatalous-, kalastus- ja liikennepolitiikkaa, sisämarkkinoita sekä politiikkaa tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden aloilla otettava eläinten, jotka ovat tuntevia olentoja, hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla erityisesti uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueelliseen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja; katsoo, että tämä artikla koskee kaikkia tuotantoeläimiä ja vankeudessa pidettäviä eläimiä, kuten elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä, lemmikkieläimiä, sirkuseläimiä ja eläintarhoissa pidettäviä eläimiä tai kodittomia eläimiä, mutta pitää kuitenkin mielessä, että erilaiset ominaisuudet ja elinolot edellyttävät erilaista kohtelua;

24.   kehottaa komissiota ottamaan huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklan ja esittämään vaikutusanalyysin perusteella ja sidosryhmiä kuultuaan viimeistään vuonna 2014 perustellun ehdotuksen EU:n yleiseksi eläinsuojelulainsäädännöksi, joka saatavissa olevan tieteellisen tiedon ja hyviksi havaittujen käytäntöjen pohjalta edistää eläinsuojelun käsitteen, eläinsuojeluun liittyvien kustannusten sekä siihen sovellettavien perusedellytysten yleistä ymmärtämistä;

25.   katsoo, että tällaisen yleisen eläinsuojelulainsäädännön tulee sisältää eläinten terveyttä koskevan lainsäädännön mukaisesti asianmukaiset ohjeet vastuullisesta eläinten käsittelystä, yhtenäisen järjestelmän valvontaa sekä vertailukelpoisten tietojen keräämistä varten, eläinten käsittelijöiden koulutukseen liittyvät vaatimukset sekä säännökset, joilla tarkennetaan eläinten omistajien, kasvattajien ja hoitajien erityinen vastuu; katsoo, että kaikkien näiden vaatimusten ohella olisi säädettävä tuottajille tarjottavista resursseista, jotta voidaan varmistaa vaatimusten asianmukainen täytäntöönpano;

26.   katsoo, että EU:n eläinsuojelulainsäädännöllä olisi määritettävä Euroopan unionin eläinsuojelulle yhteinen perustaso, joka on edellytyksenä sekä kotimarkkinoiden tuotteiden että kolmansista maista tuotavien tuotteiden vapaalle ja oikeudenmukaiselle kilpailulle sisämarkkinoilla; katsoo kuitenkin, että jäsenvaltioilla ja alueilla olisi oltava mahdollisuus sallia yksittäisten tuottajien tai tuottajaryhmien ottaa vapaaehtoisesti käyttöön vieläkin tiukempia järjestelmiä aiheuttamatta kuitenkaan kilpailun vääristymistä ja huolehtien samalla, että Euroopan unionin kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla on turvattu;

27.   katsoo, että tuontituotteiden on täytettävä samat eläinsuojeluvaatimukset, joita sovelletaan eurooppalaisiin toimijoihin;

28.   kehottaa korvaamaan eurooppalaisille viljelijöille tiukemmista eläinsuojelunormeista johtuvat korkeammat tuotantokustannukset; ehdottaa, että eläinsuojelutoimien rahoitus liitettäisiin vuodesta 2013 alkaen käyttöön otettaviin uusiin maatalouspolitiikan tukijärjestelyihin;

29.   katsoo myös, että tiedottaminen kansalaisille eläinsuojelun korkeasta tasosta Euroopan unionissa ja eri tahojen pyrkimyksistä tällä alalla pitäisi ottaa tämän alan politiikan keskeiseksi tekijäksi;

30.   katsoo, että eläinsuojeluvaatimusten sisällyttäminen kansainvälisiin sopimuksiin on välttämätöntä sen kannalta, että eurooppalaiset tuottajat voivat kilpailla globalisoituneilla markkinoilla ja että estetään tuotannon siirtyminen alueille, joilla eläinsuojelun taso on paljon alhaisempi ja jotka tätä kautta kilpailevat epäreilusti eurooppalaisen mallin kanssa;

31.   pitää myönteisenä keskustelua erilaisista eläinten hyvinvointia koskevien tuotemerkintöjen mahdollisuuksista komission edellä mainitussa 28. lokakuuta 2009 julkistetussa tiedonannossa; korostaa kuitenkin tarvetta tarkastella niitä laajemmassa yhteydessä ja huomioida etenkin erilaiset ympäristö-, ravinto- ja ilmastomerkintäjärjestelmät; korostaa, että eurooppalaisille kuluttajille aiheesta annettavan informaation pitäisi ehdottomasti pohjautua vankalle ja yksimieliselle tieteelliselle perustalle ja olla hyvin kuluttajien ymmärrettävissä;

32.   suosittelee, että tuotemerkinnöissä esitetyt tiedot ovat tarkkoja ja totuudenmukaisia ja että niissä viitataan Euroopan unionin edellyttämien korkeiden eläinsuojelunormien noudattamiseen; katsoo, että komission tehtävänä olisi antaa kansalaisille tarvittavat tiedot eurooppalaisesta eläinsuojelujärjestelmästä, jotta varmistetaan, että he saavat riippumatonta tietoa;

33.   suosittelee tarkistamaan eläinsuojelupolitiikan johdonmukaisuuden Euroopan unionin muiden politiikkojen kanssa;

34.   pyytää komissiota arvioimaan perusteellisesti mahdolliset ongelmat, joita eurooppalaiset eläinsuojelunormit voivat aiheuttaa eurooppalaisten tuottajien kilpailukyvyn kannalta, ja tarkistamaan näiden normien soveltamiseen liittyvät tuottajien saatavilla olevat tukijärjestelmät;

35.   katsoo, että ennen uuden lainsäädännön valmistelua on ensin varmistettava olemassa olevien säännösten moitteeton soveltaminen, oli kyse sitten yleisistä tai erityisistä säännöksistä; viittaa esimerkiksi kanojen varustelemattomien häkkien kieltoon, sikoja koskeviin säännöksiin, eläinten kuljettamista koskeviin säännöksiin sekä hanhien ja ankkojen kasvatusta koskevia säännöksiin; korostaa, että uusissa eläinsuojelutoimissa olisi noudatettava muita yhteisön tavoitteita, kuten kestävää kehitystä ja erityisesti kestävää karjanhoitoa ja lihan kulutusta koskevia tavoitteita, ympäristösuojelua ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tavoitteita, voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan parantamisstrategiaa ja johdonmukaista strategiaa, jolla vauhditetaan siirtymistä tutkimukseen, jossa ei käytetä eläinkokeita;

Eläinsuojelun viitekeskusten eurooppalainen verkosto

36.   katsoo, että olisi perustettava unionin tai jäsenvaltioiden nykyisten instanssien alaisuuteen koordinoitu eurooppalainen eläinsuojeluverkosto, jonka toiminta perustuu edellä ehdotettuun yleiseen eläinsuojelulainsäädäntöön; katsoo, että tällaisen verkoston olisi nimettävä yksi instanssi koordinointielimeksi hoitamaan tehtäviä, jotka on annettu ”keskuskoordinointielimelle”, joka mainitaan edellä mainitussa komission 28. lokakuuta 2009 antamassa tiedonannossa; katsoo lisäksi, että tällaisen koordinointielimen ei pitäisi missään tapauksessa tehdä päällekkäistä työtä komission tai virastojen kanssa, vaan sen olisi tuettava komissiota, jäsenvaltioita, elintarvikeketjun toimijoita ja kansalaisia tarjoamalla koulutusta, parhaita käytäntöjä sekä tietoa ja kuluttajille suunnattua tiedotusta sekä arvioitava tulevia lainsäädäntöön ja politiikkaan liittyviä aloitteita ja niiden vaikutusta eläinten hyvinvointiin ja annettava niistä lausuntoja, arvioitava eläinsuojelunormeja uusimpien saatavissa olevien tieteellisten tietojen perusteella sekä koordinoitava uuden tekniikan kokeiluun liittyvää EU:n järjestelmää;

37.   katsoo, että eläinten tarpeista ja eläinten asiallisesta kohtelusta olisi tiedotettava asianmukaisesti ja vakavasti tieteellisen tiedon perusteella; katsoo, että eläinsuojelun viitekeskusten eurooppalaisen verkoston olisi käsiteltävä koulutusta ja tiedotusta, koska tiedon välittäminen standardoitujen laatukriteereiden mukaisesti on tärkeää äärimmäisten mielipiteiden välttämiseksi;

Voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan tehostaminen

38.   kehottaa komissiota arvioimaan eläinsuojelutoimista eurooppalaisille tuottajille aiheutuvat kustannukset ja esittämään viimeistään vuonna 2012 suosituksia, suuntaviivoja ja muita tarvittavia toimia eurooppalaisten karjankasvattajien kilpailukyvyn heikkenemisen välttämiseksi;

39.   kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin, jotta eläinten suojeluun ja hyvinvointiin liittyviä asioita käsiteltäisiin opetuksessa;

40.   katsoo, että tavoitteena tulee olla määrätietoinen riskianalyysiin perustuva valvontajärjestelmä, jossa keskeisellä sijalla ovat objektiiviset tekijät ja jossa jäsenvaltioita, joissa on keskimääräistä enemmän rikkomuksia, valvotaan tiukemmin;

41.   korostaa, että epätasapaino elintarvikeketjussa, jota on kuvattu komission tiedonannossa ”Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan”, asettaa usein alkutuottajat epäedulliseen asemaan; palauttaa mieliin, että alkutuottajien investointimahdollisuudet ovat rajalliset tilanteen aiheuttamien lisäkustannusten takia;

42.   korostaa, että Euroopan unionin talousarvion tulee sisältää riittävät varat, joiden avulla komissio pystyy hoitamaan valvontatehtävänsä, joilla voidaan tarvittaessa tukea tuottajia ja joilla voidaan kompensoida kilpailukyvyn heikkeneminen, josta tuottajat kärsivät uusien ja muuttuvien eläinsuojelunormien hyväksymisen myötä, pitäen mielessä, että näiden normien aiheuttamat kustannukset eivät siirry tuottajien tuotteiden myynnistä saamaan hintaan;

43.   korostaa, että maatalousalan kilpailukykyä pitäisi edelleen parantaa puhumalla voimassa olevien eläinsuojelusääntöjen puolesta ja noudattamalla näitä sääntöjä, myös ympäristönsuojelun vaatimuksia noudattaen;

44.   kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että kaikista unionin eläinsuojelulainsäädännön rikkomuksista määrätään tehokkaat ja oikeasuhteiset seuraamukset ja että kaikista näistä seuraamuksista järjestetään toimivaltaisten viranomaisten laaja tiedotuskampanja ja että kaikkien seuraamusten yhteydessä toteutetaan aiheelliset korjaavat toimenpiteet;

45.   kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin, joilla estetään eläinsuojelusäännösten rikkominen tulevaisuudessa;

46.   pitää myönteisenä, että antibioottien käyttö jäsenvaltioiden eläintuotannossa on vähentynyt huomattavasti sen jälkeen, kun niiden käyttö kasvun edistämiseen kiellettiin EU:ssa, ja toteaa, että tällainen käyttö on kuitenkin edelleen sallittua Yhdysvalloissa ja eräissä muissa maissa; odottaa kuitenkin, että komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät vastuullisesti ratkaisemaan kasvavaksi ongelmaksi muodostuneen eläinten antibioottiresistenssin; kehottaa komissiota keräämään ja analysoimaan tietoja eläinlääkintätuotteista, myös antibiooteista, ja pyrkimään siten varmistamaan, että tällaisia tuotteita käytetään tehokkaasti;

Indikaattorit ja uusi tekniikka

47.   kehottaa arvioimaan eläinten hyvinvoinnin laatuhanketta ja kehittämään sitä edelleen erityisesti, mitä tulee tämän välineen yksinkertaistamiseen ja sen käytännön soveltamiseen;

48.   arvioi, että näitä eläinten hyvinvointia osoittavia indikaattoreita on vaikea mitata tuontituotteiden osalta; korostaa, että vaikka tällaiset välineet ovatkin hyödyllisiä ja perusteltuja, ne eivät saa johtaa kilpailun vääristymiseen eurooppalaisten tuottajien vahingoksi;

49.   kehottaa komissiota esittämään ensi tilassa eläinten hyvinvoinnin laatuhankkeen loppuraportin perusteella koeajanjaksoa eläinten hyvinvointia Euroopan unionissa koskevalle arvioinnille käyttäen eläinten hyvinvoinnin laatuhankkeessa luotua menettelyä;

50.   kehottaa jäsenvaltioita tässä yhteydessä hyödyntämään entistä paremmin maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen Euroopan unionin varojen ja tutkimuksen pääosaston tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman (2007–2013) tarjoamia mahdollisuuksia eläinten terveyden kannalta tärkeiden innovointia ja nykyaikaistamista koskevien investointien ja soveltavan tutkimuksen tukemiseen; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ja komissiota investoimaan enemmän tutkimukseen sekä uusien tekniikoiden kehittämiseen eläinsuojelun alalla;

51.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään parhaansa varmistaakseen, että maailman eläintautijärjestön (OIE) eläinsuojelua koskevilla suuntaviivoilla kannustetaan ottamaan käyttöön asianmukaisia suojelunormeja, jotka ovat alan tieteellisen näytön mukaisia;

o
o   o

52.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 308 E, 16.12.2006, s. 170.
(2) EUVL C 279 E, 19.11.2009, s. 89.
(3) EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1.
(4) EYVL L 94, 9.4.1999, s. 24.

Päivitetty viimeksi: 11. helmikuuta 2011Oikeudellinen huomautus