Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Hyväksytyt tekstit
WORD 41k
Keskiviikko 5. toukokuuta 2010 - Bryssel Lopullinen painos
Syanidia käyttävän kaivostekniikan kieltäminen
P7_TA(2010)0145B7-0238, 0239, 0240 ja 0241/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. toukokuuta 2010 syanidia käyttävän kaivostekniikan yleisestä kieltämisestä Euroopan unionissa

Euroopan parlamentti , joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristöä ja kehitystä koskevassa Rion julistuksessa sekä Rio de Janeirossa kesäkuussa 1992 tehdyssä biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa esitetyn ennalta varautumisen periaatteen,

–   ottaa huomioon yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (vesipuitedirektiivi) mukaiset ympäristötavoitteet,

–   ottaa huomioon kaivannaisteollisuuden jätehuollosta 15. maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY, jossa säädetään syanidin käytöstä kaivostoiminnassa ja samalla asetetaan sallittua käyttöä koskevat enimmäismäärät,

–   ottaa huomioon vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY (Seveso II) muuttamisesta 16. joulukuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/105/EY, jossa todetaan, että ”tietyillä kaivostoiminnan varastointi- ja prosessointitoiminnoilla [...] voi olla erittäin vakavia seurauksia”,

–   ottaa huomioon ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat sallia, että toiminnanharjoittajat eivät joudu korvaamaan ympäristövahinkoja, jos tiettyjen edellytysten osoitetaan toteutuneen,

–   ottaa huomioon Espanjan, Belgian ja Unkarin puheenjohtajakausien 18 kuukauden ohjelman ja sen vesipolitiikkaa ja luonnon monimuotoisuutta koskevat painopistealueet,

–   ottaa huomioon, että Tšekin tasavalta hyväksyi vuonna 2000 syaniditekniikkaa koskevan yleisen kiellon muuttamalla kaivostoimintasäädöstä N:o 44/1988, että Unkarin kaivostoimintasäädöstä N:o 48/1993 muutettiin vuonna 2009 ottamalla käyttöön syanidia käyttävän kaivostekniikan kielto Unkarin alueella ja että Saksassa hyväksyttiin vuonna 2002 säädös, jolla kiellettiin uuttaminen syanidilla kaivostoiminnassa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut vuoden 2010 kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden teemavuodeksi ja kehottanut koko maailmaa ryhtymään toimiin tänä vuonna maapallon elämänmuotojen moninaisuuden säilyttämiseksi,

B.   ottaa huomioon, että syanidi on kultakaivoksissa käytettävä erittäin myrkyllinen kemikaali, joka vesipuitedirektiivin liitteessä VIII lasketaan kuuluvaksi merkittävimpien pilaavien aineiden joukkoon ja jolla voi olla katastrofaalisia ja peruuttamattomia seurauksia ihmisten terveydelle ja ympäristölle ja sitä kautta luonnon monimuotoisuudelle,

C.   ottaa huomioon, että Prahassa, Tšekin tasavallassa, 25. toukokuuta 2007 järjestetyssä Visegrad-ryhmän maiden ympäristöministereiden 14. kokouksessa annetussa Tšekin tasavallan, Unkarin, Puolan ja Slovakian ympäristöministereiden yhteisessä kannassa kestävään kaivostoimintaan ministerit ilmaisivat huolensa niistä vaarallisista tekniikoista, joita käytetään tai suunnitellaan käytettävän kaivostoiminnassa alueen eri louhoksilla ja jotka aiheuttavat huomattavia ympäristöriskejä ja mahdollisesti rajat ylittäviä seurauksia,

D.   ottaa huomioon, että Sofian yleissopimuksessa Tonavan suojelua ja kestävää käyttöä koskevasta yhteistyöstä osapuolet sopivat, että sen lisäksi, että syanidia pidetään vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisena vaarallisena prioriteettiaineena, se luokitellaan myös merkittäväksi vaaralliseksi aineeksi,

E.   ottaa huomioon, että viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana maailmassa on tapahtunut yli 30 syanidivuotoihin liittyvää vakavaa onnettomuutta, pahin niistä kymmenen vuotta sitten, jolloin yli 100 000 kuutiometriä syanidin pilaamaa vettä pääsi kultakaivoksen altaasta Tisza–Tonava-jokialueelle, mistä aiheutui Keski-Euroopan historian laajin ekologinen katastrofi; katsoo, että näiden onnettomuuksien loppumisesta ei ole mitään takeita, etenkin kun otetaan huomioon äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen, esimerkiksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljännessä arviointikertomuksessa ennakoidut toistuvat rankkasateet,

F.   ottaa huomioon, että useissa EU:n jäsenvaltioissa on edelleen vireillä uusia hankkeita, joissa on kyse syaniditekniikoiden käyttämisestä kullan kaivamiseen tiheästi asutuilla alueilla sijaitsevilla laajoilla avolouhoksilla ja jotka siten muodostavat uusia mahdollisia uhkia ihmisten terveydelle ja ympäristölle,

G.   ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla on vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti velvollisuus saavuttaa ja säilyttää vesivarojen ”hyvä tila” sekä ehkäistä vaarallisten aineiden aiheuttamaa vesivarojen saastumista; katsoo kuitenkin, että ”hyvä tila” voi riippua myös syanidia käyttävää kaivostekniikkaa soveltavien naapurimaiden alueella sijaitsevien jokialueiden veden laadusta,

H.   ottaa huomioon, että syanidiin liittyvien onnettomuuksien rajat ylittävät vaikutukset, erityisesti kun on kyse laajojen jokialueiden ja pohjavesivarojen saastumisesta, korostavat tarvetta puuttua EU:n tasolla syanidia käyttävään kaivostoimintaan liittyviin vakaviin ympäristöuhkiin,

I.   ottaa huomioon, että vakautta koskevia sääntöjä tai asianmukaisia rahoitustakuita ei vieläkään ole olemassa ja että olemassa olevan syanidia käyttävää kaivostoimintaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpano riippuu myös kunkin jäsenvaltion toimeenpanovallan käyttäjien taitavuudesta, joten on vain ajan kysymys, milloin inhimillisestä virheestä aiheutuu onnettomuus,

J.   ottaa huomioon, että kaivosjätedirektiiviä ei ole pantu täysimääräisesti täytäntöön eräissä jäsenvaltioissa,

K.   ottaa huomioon, että syanidin käyttöön perustuva kaivostoiminta luo vain vähän työpaikkoja ja ainoastaan 8–16 vuoden ajaksi mutta saattaa aiheuttaa valtavan rajat ylittävän ekologisen vahingon, jota toiminnasta vastaavat yhtiöt eivät yleensä korvaa, sillä ne katoavat tai joutuvat konkurssiin, vaan korvauksen maksaa valtio eli veronmaksajat,

L.   ottaa huomioon, että kaivosyhtiöillä ei ole pitkän aikavälin vakuutuksia, jotka kattaisivat mahdollisesti tapahtuvasta onnettomuudesta tai toimintahäiriöstä aiheutuvat kustannukset,

M.   ottaa huomioon, että kahden kultagramman tuottamiseksi on louhittava yksi tonni alhaisen laatuluokan malmia, mistä jää jäljelle valtavat määrät kaivosjätettä, samalla kun 25–50 prosenttia kullasta jää lopulta jätekasaan; ottaa lisäksi huomioon, että laajamittaiset syanidikaivoshankkeet käyttävät vuosittain useita miljoonia kiloja natriumsyanidia, jonka kuljetuksen tai varastoinnin epäonnistuminen saattaisi johtaa katastrofaalisiin seurauksiin,

N.   ottaa huomioon, että syaniditekniikan käytölle kaivostoiminnassa on olemassa vaihtoehtoja, joilla se voitaisiin korvata,

O.   ottaa huomioon, että eri puolilla Eurooppaa järjestetään äänekkäitä julkisia protesteja käynnissä olevia syaniditekniikkaa käyttäviä kaivoshankkeita vastaan ja että näihin protesteihin osallistuu yksityisten ihmisten lisäksi paikallisyhteisöjä ja valtiosta riippumattomia järjestöjä, valtiollisia järjestöjä, hallituksia ja poliitikkoja,

1.   katsoo, että EU voi toteuttaa vesipuitedirektiivissä asettamansa tavoitteet, eli vesivarojen hyvän kemiallisen tilan saavuttamisen ja vesivarojen sekä biologisen monimuotoisuuden suojelemisen, ainoastaan kieltämällä syanidiin perustuvan kaivostekniikan käyttämisen;

2.   kehottaa komissiota ehdottamaan syanidia käyttävän kaivostekniikan täydellistä käyttökieltoa Euroopan unionissa vuoden 2011 loppuun mennessä, koska se on ainoa turvallinen keino suojella vesivarojamme ja ekosysteemejämme kaivostoiminnan aiheuttamilta syanidisaasteilta, sekä laatimaan samanaikaisesti tavanomaisen vaikutustenarvioinnin;

3.   panee merkille EU:n ja YK:n puitteissa tehdyt asiaa koskevat aloitteet ja kehottaa painokkaasti kehittämään ja käyttämään turvallisempia – ja erityisesti syanidittomia – kaivostekniikan vaihtoehtoja;

4.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vetämään pois sekä suoran että välillisen tukensa EU:n alueella syaniditekniikkaa käyttäviltä kaivoshankkeilta siihen saakka, kunnes yleinen käyttökielto on voimassa, sekä vetämään pois tukensa tällaisilta hankkeilta myös kolmansissa maissa;

5.   kehottaa komissiota kannustamaan teolliseen muutokseen alueilla, joilla syanidia käyttävä kaivostekniikka on kiellettyä, antamalla riittävää taloudellista tukea vaihtoehtoisille ympäristöystävällisille aloille, uusiutuville energiamuodoille ja matkailulle;

6.   kehottaa komissiota ehdottamaan kaivosteollisuuden jätehuoltoa koskevaan nykyiseen lainsäädäntöön muutosta, jolla velvoitetaan jokainen kaivostoimintaa harjoittava yhtiö hankkimaan vakuutus, jonka avulla onnettomuuden tai toimintahäiriön sattuessa korvataan vahingot ja katetaan kaikki alkuperäiseen ekologiseen ja kemialliseen tilaan palauttamisesta aiheutuvat korjauskustannukset;

7.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

Päivitetty viimeksi: 11. helmikuuta 2011Oikeudellinen huomautus