Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2011(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0132/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0132/2010

Keskustelut :

PV 19/05/2010 - 10
CRE 19/05/2010 - 10

Äänestykset :

PV 20/05/2010 - 7.1
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0186

Hyväksytyt tekstit
PDF 166kWORD 98k
Torstai 20. toukokuuta 2010 - Strasbourg Lopullinen painos
Kuluttajille ja kansalaisille tarkoitetut yhtenäismarkkinat
P7_TA(2010)0186A7-0132/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. toukokuuta 2010 kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta (2010/2011(INI))

Euroopan parlamentti , joka

–  ottaa huomioon komission Eurooppa-neuvostolle antaman tiedonannon ”Eurooppa 2020, älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (KOM(2010)2020),

–  ottaa huomioon professori Mario Montin komissiolle antaman mietinnön yhtenäismarkkinoiden elvyttämisestä(1) ,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan kansalaisten toimintasuunnitelma: EU:n tuloksenteko” (KOM(2006)0211),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat” (KOM(2007)0724) ja siihen liittyvän komission valmisteluasiakirjan ”The single market: review of achievements” (SEC(2007)1521), parlamentin 4. syyskuuta 2007 antaman päätöslauselman sisämarkkinakatsauksesta(2) ja komission valmisteluasiakirjan ”The single market review: one year on” (SEC(2008)3064),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu: 2000-luvun Euroopan uusi sosiaalinen visio” (KOM(2007)0726) ja komission tiedonannon ”Yleishyödyllisiä palveluita ja yleishyödyllisiä sosiaalipalveluita koskeva uusi eurooppalainen sitoumus” (KOM(2007)0725) ja parlamentin 27. syyskuuta 2006 antaman päätöslauselman yleishyödyllisiä palveluita koskevasta komission valkoisesta kirjasta(3) ,

–  ottaa huomioon komission 29. kesäkuuta 2009 antaman suosituksen yhtenäismarkkinoiden toiminnan parannustoimista(4) ja komission 12. heinäkuuta 2004 antaman suosituksen sisämarkkinoihin vaikuttavien direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä(5) ,

–  ottaa huomioon sisämarkkinoiden tulostaulun heinäkuulta 2009 (SEC(2009)1007) ja parlamentin 9. maaliskuuta 2010(6) ja 23. syyskuuta 2008(7) sisämarkkinoiden tulostaulusta antamat päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon komission neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle antaman tiedonannon ”EU:n kuluttajapoliittinen strategia vuosiksi 2007–2013: Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, hyvinvoinnin parantaminen ja tehokas suojaaminen (KOM(2007)0099)” ja parlamentin 20. toukokuuta 2008 EU:n kuluttajapoliittisesta strategiasta vuosiksi 2007–2013 antaman päätöslauselman(8) ,

–  ottaa huomioon komission 28. tammikuuta 2009 antaman tiedonannon ”Yhtenäismarkkinoiden seuranta kuluttajan kannalta: toinen kuluttajamarkkinoiden tulostaulu” (KOM(2009)0025) ja siihen liittyvän komission valmisteluasiakirjan ”Toinen kuluttajamarkkinoiden tulostaulu” (SEC(2009)0076),

–  ottaa huomioon komission 2. heinäkuuta 2009 antaman tiedonannon kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanosta (KOM(2009)0330) ja komission 2. heinäkuuta 2009 antaman kertomuksen kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä 27. lokakuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 (”asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä”) soveltamisessa (KOM(2009)0336),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kuluttajansuojasta(9) ,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisestä rajatylittävästä sähköisestä kaupankäynnistä EU:ssa” (KOM(2009)0557),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ”Yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaoston kertomuksen ”Obstacles to the European single market 2008”(10) ,

–  ottaa huomioon SOLVIT-verkon vuosikertomuksen 2008 SOLVIT-verkon kehityksestä ja toiminnasta (SEC(2009)0142), komission 8. toukokuuta 2008 antaman valmisteluasiakirjan toimintasuunnitelmasta kansalaisille ja yrityksille tarjottavien yhtenäismarkkinoiden neuvontapalvelujen integroidusta lähestymistavasta (SEC(2008)1882) ja parlamentin 9. maaliskuuta 2010 SOLVIT-verkosta antaman päätöslauselman(11) ,

–  ottaa huomioon tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista 9. heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista, jolla pyritään vahvistamaan yhteiset puitteet akkreditointia ja valvontaa koskevia sääntöjä varten,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 26 artiklan, jossa määrätään, että ”sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti”,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan 3 kohdan, jonka mukaan unionin pyrkimyksenä on ”täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen”,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, joka on sisällytetty sopimuksiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklan, jossa määrätään, että ”unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset”,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artiklan, jossa määrätään, että ”ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi”,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 12 artiklan, jossa määrätään, että ”kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset otetaan huomioon unionin muita politiikkoja ja muuta toimintaa määriteltäessä ja toteutettaessa”,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklan ja sen pöytäkirjan N:o 26 yleistä (taloudellista) etua koskevista palveluista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A7-0132/2010),

A.  katsoo, että on liian monia esteitä, jotka johtuvat puutteellisista oikeuksia ja mahdollisuuksia koskevista tiedoista, hajanaisesta sääntelystä, tiettyjä tärkeitä aloja koskevien lainsäädäntöaloitteiden puutteesta, sääntöjen huonosti toteutetusta kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisesta, niiden puutteellisesta soveltamisesta ja valvonnasta sekä puutteellisesta hallinnollisesta koordinoinnista ja yhteistyöstä niiden kansalaisten, kuluttajien ja pk-yritysten tiellä, jotka haluavat liikkua, tehdä ostoksia, myydä tai tehdä kauppaa rajojen yli tuntien samaa turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta kuin omassa jäsenvaltiossaan,

B.  ottaa huomioon, että pyrkimykset lainsäädännön yhdenmukaistamiseen näiden esteiden poistamiseksi ovat samalla joskus johtaneet ylisääntelyyn, joka on vaikuttanut haitallisesti useimpiin pk-yrityksiin ja erityisesti sellaisiin mikroyrityksiin, jotka eivät halua toimia eurooppalaisilla markkinoilla, vaan toimivat mieluummin paikallisesti, sekä paikallisiin hallintoelimiin; kehottaa siksi laatimaan parempaa lainsäädäntöä, josta aiheutuu mahdollisimman vähän byrokratiaa,

C.  katsoo, että vain pieni osuus työntekijöistä, palveluntarjoajista ja ammattilaisista muuttaa toiseen jäsenvaltioon muun muassa sen vuoksi, että muuttoon liittyvä byrokratia ja sosiaaliturvan menettämisen riski tekevät siitä liian monimutkaisen ja kalliin,

D.  katsoo, että harvat yrittäjät ja pk-yritykset tarjoavat tuotteitaan ja palvelujaan kotimarkkinoidensa ulkopuolelle kieliongelmien, investointien, maksujen ja vastuiden epävarmuuden sekä jäsenvaltioiden välisten lainsäädännön, hallinnon, yhteiskunnan ja kulttuurin perinteitä koskevien erojen takia,

E.  katsoo, että yhtenäismarkkinoita ei pidä tarkastella erillään muista monialaisen politiikan aloista, erityisesti terveydestä, sosiaaliturvasta ja kuluttajansuojasta, työlainsäädännöstä, ympäristöstä, kestävästä kehityksestä ja ulkoasioista,

F.  katsoo, että Eurooppa 2020 -strategiassa olisi määriteltävä realistiset tavoitteet ympäristöystävällisen ja tietopohjaisen sosiaalisen markkinatalouden ja kestävän kehityksen saavuttamiselle vuoteen 2020 mennessä; katsoo, että EU 2020 -strategian on perustuttava EU:n yhtenäismarkkinoihin, joissa huomioidaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja talouskasvun haasteet ja keskitytään kansalaisille, kuluttajansuojalle ja pk-yrityksille saatavaan hyötyyn,

G.  katsoo, että yhtenäismarkkinoihin ja kansainväliseen kauppaan liittyvät asiat ovat yhä enemmän riippuvaisia toisistaan ja vaikuttavat toisiinsa,

H.  ottaa huomioon, että monet EU:n kansalaiset eivät tiedä, miten he voisivat käytännössä hyötyä yhtenäismarkkinoista, koska niistä ei ole käytettävissä tarpeeksi tietoa ja koska tätä tietoa ei välitetä tarpeeksi hyvin,

Yleisiä huomioita

1.  ottaa huomioon, että unioni on erityisen haastavassa tilanteessa Euroopan yhtenäismarkkinoiden yhdentymisen historiassa; katsoo, että nykyisten ja tulevien haasteiden käsittelyn on oltava yhdenmukaista, päättäväistä, sitoutunutta ja vahvaa sekä siinä on huomioitava herkkyys ja käytännöllisyys yhteistyön ja yhteisvastuullisuuden hengessä; korostaa, että näiden toimien toteuttaminen edellyttää komissiolta ehdottomasti vahvaa johtajuutta ja huomattavaa aloitteentekokykyä sekä neuvostolta, jäsenvaltioilta ja Euroopan parlamentilta poliittista tahtoa;

2.  korostaa, että yhteismarkkinat eivät ole ainoastaan taloudellinen rakennelma, vaan että sisämarkkinoiden lainsäädännöllä suojataan ja säilytetään kansalaisten erityisiä perusoikeuksia, kuten turvallisuus ja yksityisyys, minkä vuoksi moitteettomasti toimivat yhtenäismarkkinat ovat Euroopan unionin kansalaisten, kuluttajien ja pk-yritysten etujen mukaiset, kun otetaan huomioon monet taloudelliset ja muut haasteet, joita Euroopan unionilla on tällä hetkellä edessään;

3.  korostaa, että EU:n yhtenäismarkkinoiden rakenteen taloudellisista, teknisistä ja lainsäädännöllisistä puutteista huolimatta ne ja euroalue muodostavat parhaan esimerkin Euroopan unionin todellisesta taloudellisesta yhdentymisestä ja yhtenäisyydestä ja että ne ovat varmaankin näkyvin Euroopan yhdentymisen saavutus EU:n kansalaisten kannalta;

4.  korostaa, että yhteismarkkinoilla on pyrittävä avaamaan uusia näkymiä tutkimuksen ja innovoinnin alalla ja edistämään tehokkaammin sellaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, jotka keskittyvät tietoon ja tekniikkaan ja joilla edistetään tulevaisuuden talouskasvua;

5.  kannattaa ja tukee täysin komission aikomusta asettaa yhtenäismarkkinoiden ytimeen kansalaiset, jotka elävät niiden alueella ja käyttävät niitä päivittäin, sekä komission sitoumusta toimia yhtenäismarkkinoiden päättäväisenä puolustajana käyttämällä kaikkia täytäntöönpanovaltuuksiaan ja kehittämällä yhtenäismarkkinoista Lissabonin sopimuksen velvoitteisiin perustuvan sosiaalisen ja ympäristöystävällisen vision;

Yhtenäismarkkinoiden yhdentymisprosessi ei ole peruuttamaton

6.  korostaa, että siirtyminen yhtenäismarkkinoihin ei ole peruuttamaton prosessi ja että yhtenäismarkkinoiden olemassaoloa ei pidä pitää itsestäänselvyytenä;

7.  ilmaisee huolensa siitä, että paluu taloudelliseen protektionismiin jäsenvaltioissa johtaisi mitä todennäköisimmin yhtenäismarkkinoiden pirstoutumiseen, ja toteaa, että sitä on siksi vältettävä; on huolissaan siitä, että tämänhetkistä rahoitus- ja talouskriisiä voitaisiin käyttää perusteena protektionististen toimenpiteiden elvyttämiselle eri jäsenvaltioissa, vaikka meneillään olevan kriisin ratkaisemiseksi olisi syytä turvautua yhteisiin suojamekanismeihin;

8.  katsoo, että kriisi on vahingoittanut huomattavasti yhtenäismarkkinoiden yhdentymisprosessia ja että jäsenvaltioiden talousjärjestelmistä peräisin olevat puutteet ja eriarvoisuudet ovat lisänneet yhtenäismarkkinoita kohtaan tunnettua vihamielisyyttä ja epäluottamusta;

9.  muistuttaa, että kriisin torjumiseen käytettävien menettelytapojen ei pidä haitata yhtenäismarkkinoiden yhdentymisprosessia vaan päinvastoin niiden pitäisi tarjota mahdollisuus yhtenäismarkkinoiden nykyisen rakenteen uudistamiseen, vakiinnuttamiseen ja parantamiseen, ympäristöystävällisen talouden työllistämispotentiaalin vapauttamiseen sekä kansalaisten, erityisesti kuluttajien ja pk-yritysten luottamuksen palauttamiseen;

10.  korostaa, että yhtenäismarkkinoiden elvytys ei saa määräytyä ainoastaan viimeaikaisen taloustaantuman perusteella ja että elvytyksen on oltava laajempaa kuin kriisistä saatujen kokemusten huomioiminen;

11.  painottaa, että yhtenäismarkkinoiden elvyttämisellä olisi saavutettava konkreettisia, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, tärkeitä ja ajallisesti määriteltyjä tavoitteita, jotka on saavutettava käyttämällä asianmukaisia ja tehokkaita poliittisia välineitä, jotka perustuvat kaikkia EU:n kansalaisia koskeviin neljään vapaan liikkuvuuden periaatteeseen;

12.  korostaa, että Euroopan yhtenäismarkkinat tarvitsevat kipeästi uutta pontta ja että EU:n toimielimiltä, erityisesti komissiolta, vaaditaan vahvaa johtajuutta ja jäsenvaltioilta poliittista vastuuta, jotta voidaan palauttaa usko ja luottamus yhtenäismarkkinoihin;

Tarve yhtenäismarkkinoihin sovellettavasta kokonaisvaltaisesta ja yhteisestä menettelytavasta

13.  katsoo, että aikaisempaa näkemystä yhtenäismarkkinoista on täydennettävä, jotta siitä tulee osallistuttavampi; korostaa, että kaikkien yhtenäismarkkinoiden muokkaamiseen ja toteuttamiseen osallistuvien on omaksuttava kokonaisvaltaisempi menettelytapa ja sisällytettävä siihen kansalaisten huolenaiheet;

14.  korostaa, että voimakkaammat, tiiviimmät ja laajentuneet yhteismarkkinat ovat ratkaisevan tärkeät kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta;

15.  korostaa, että yhtenäismarkkinoiden tulisi olla keskeisessä asemassa, kun pyritään toteuttamaan EU 2020 -strategian pitkän aikavälin vision tavoitetta kestävästä ja erittäin kilpailukykyisestä sosiaalisesta markkinataloudesta;

16.  katsoo, että yhtenäismarkkinat ovat hyvin tärkeä edellytys Eurooppa 2020 -strategian onnistumiselle; ehdottaa siksi, että EU:n toimielinten olisi koordinoitava EU:n yhtenäismarkkinoiden elvyttämisen strategiaa ja käytäntöjä ja että niiden on perustuttava käytännölliseen, kattavaan ja laajaan sopimukseen, jota kaikki jäsenvaltiot tukevat, ja keskityttävä pääosin painopisteisiin, joista jäsenvaltiot voivat todella ottaa vastuun ja jotka ne toteuttavat tehokkaasti kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

17.  painottaa, että yhtenäismarkkinoiden olisi tuotettava myös vastedes hyötyä kuluttajille paremman laadun, suuremman valikoiman, kohtuullisten hintojen sekä palvelujen ja tuotteiden turvallisuuden muodossa;

18.  vaatii uutta poliittista ajattelumallia, jossa kansalaiset ja kuluttajat ja pk-yritykset ovat keskeisessä asemassa EU:n yhtenäismarkkinoiden elvyttämisessä; katsoo, että tämä voidaan toteuttaa asettamalla EU:n kansalaiset Euroopan unionin politiikan keskipisteeksi;

19.  katsoo, että yhtenäismarkkinoiden elvyttäminen vaatii paremman valvontajärjestelmän tehokasta täytäntöönpanoa sekä vuoropuhelun lisäämistä, jotta taataan, että kansalaisten ja kuluttajien tarpeet otetaan asianmukaisesti huomioon; katsoo, että todisteisiin ja kansalaisiin perustuva lähestymistapa auttaa unionia palauttamaan yleisen luottamuksen EU:n yhtenäismarkkinoihin ja löytämään aloitteiden toteuttamiseen oikean tavan, jolla unioni saa tarvitsemansa kilpailuedun rajoittamatta sosiaalista ulottuvuutta;

20.  toistaa, että yhtenäismarkkinoiden yhteiskunnalle, kuluttajille, ympäristölle ja taloudelle tuomien vaikutusten tarkoituksenmukainen arviointi – jonka pitäisi kuulua kaikkiin yhtenäismarkkinoita koskeviin ehdotuksiin – on ratkaiseva yleisen luottamuksen saavuttamisen kannalta ja varmistaa myös yhteiskuntaan, kuluttajansuojaan, ympäristöön ja talouteen liittyvien tavoitteiden realistisen sisällyttämisen;

21.  katsoo, että rajojen poistaminen yhtenäismarkkinoilta on entisestään parantanut EU:n kilpailukykyisyyttä globalisoituneessa maailmassa;

22.  korostaa, että sisämarkkinoiden moitteeton toiminta on erottamaton osa EU:n maailmanlaajuisen taloudellisen toimijan roolia; katsoo, että Euroopan unionin on suojeltava sosiaalista suojelua ja ympäristön suojelua koskevaa toimintamalliaan siten, että se velvoittaa noudattamaan tiukasti tuontituotteita ja -palveluja koskevia säännöksiään ja puolustaa järkkymättömästi kyseisten säännösten täytäntöönpanoa erityisesti monenvälisillä foorumeilla ja etenkin Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisumenettelyissä;

23.  korostaa, että yhtenäismarkkinat ja yhteinen valuutta ovat toimineet suojakilpenä Euroopan unionille ja vähentäneet rahoituskriisin kielteisiä vaikutuksia yrityksiin ja kansalaisiin;

Yhtenäismarkkinapolitiikan haasteet ja mahdollisuudet

24.  katsoo, että unionin suurin haaste on tasapainon löytäminen toisaalta talouskasvua ja työpaikkojen luomista kannustavan ja tulevaisuuden suurten haasteiden (kilpailukyky, tutkimus ja kehitys, teollisuuspolitiikka, väestörakenteen muutosta koskeva haaste, ympäristö, teknologia jne.) yhtenäiseen ratkaisemiseen kykenevän avoimen talouden ja toisaalta sellaisen talousjärjestelmän välille, joka pystyy samalla tarjoamaan kuluttajansuojan ja kansalaisten tarvitsemat yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvät suojatoimet;

25.  korostaa, että yhtenäismarkkinoiden sääntöjä sovelletaan edelleen epätasaisesti, sillä markkinat eivät ole riittävän hyvin sidoksissa toisiinsa, minkä vuoksi yritykset ja kansalaiset joutuvat kohtaamaan päivittäin vaikeuksia rajat ylittävässä toiminnassa, sillä yksittäiseen liiketoimeen saatetaan soveltaa 27 erilaista oikeusjärjestelmää;

26.  korostaa, että on tärkeää perustaa yhtenäismarkkinat uusille vähähiilisille ympäristötekniikoille, -palveluille ja -tuotteille kehittämällä EU:n laajuisia standardeja hiilidioksidipäästöjä varten; huomauttaa, että energiaa säästäviä tuotteita koskevien selkeiden standardien ja merkintöjen on tultava vähitellen pakollisiksi koko unionin alueella; toteaa, että nykyiset menetelmät ja standardit olisi otettava huomioon kehitettäessä uusia standardeja hiilijalanjälkiä varten; korostaa, että tällaisista standardeista ei saa aiheutua kohtuuttomia vaatimuksia varsinkaan pk-yrityksille;

27.  vaatii, että digitaalisella aikakaudella unionin on hyödynnettävä perusteellisesti Internetin ja verkkokaupan sekä pk-yrityksillä ja julkisilla viranomaisilla olevan tieto- ja viestintäteknologian tarjoama potentiaali ja mahdollisuudet yhtenäismarkkinoiden jatkokehityksessä, saattamalla ne kaikkien kansalaisten ulottuville; korostaa, että uusien tekniikoiden kehityksessä on huomioitava tarve suojella kansalaisia, kuluttajia ja pk-yrityksiä sekä haavoittuvimmassa asemassa olevia väestöryhmiä;

28.  korostaa, että on tärkeää luoda uusia liiketoimintamalleja, joissa tekijänoikeuden ja lähioikeuksien haltijat saavat asianmukaisen korvauksen, ilman että rajoitetaan tarpeettomasti kuluttajien mahdollisuuksia käyttää luovia sisältöjä verkossa;

29.  tukee komission tekemiä aloitteita tutkimuksen, osaamisen ja innovaatioiden asettamiseksi etusijalle kaikissa tulevissa strategioissa; odottaa, että unionin tulevissa talousarvioissa myönnetään riittävät varat näitä ratkaisevia tekijöitä varten; muistuttaa tässä yhteydessä, että yhteisö-patenttia koskeva keskeneräinen kysymys on käsiteltävä loppuun; ehdottaa, että komissio alkaa tutkia mahdollisuuksia löytää konkreettisia kriteerejä tutkimuksen, osaamisen ja innovoinnin alalla saavutettujen tulosten mittaamiseen;

30.  tukee komission ponnisteluja valmisteiden turvallisuuden edistämiseksi tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista 9. heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) No 765/2008 avulla;

Kansalaiset ja kuluttajat yhtenäismarkkinoilla

31.  on vakuuttunut, että Euroopan kansalaisten käsitykset, ymmärrys ja tiedot yhtenäismarkkinoista ovat vähäiset, olemattomat, sekavat tai jopa kielteiset, mikä johtuu osittain poliittisen sitoutumisen ja tiedotuksen puutteesta ja yleisen tietoisuuden vähäisyydestä; katsoo, että on ryhdyttävä määrätietoisiin toimenpiteisiin, jotta Euroopan unionin yhtenäismarkkinoita koskeva politiikka vastaisi kansalaisten ja erityisesti kuluttajien ja pk-yritysten tarpeisiin ja jotta sen avulla saataisiin aikaan konkreettisia tuloksia edellä mainittujen ryhmien hyväksi;

32.  korostaa, että jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin kansalaisten sosiaalinen ja taloudellinen tuki ja yhteistyö, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on intensiivisesti edistettävä Euroopan taloudellisen yhdentymisen tarjoamia mahdollisuuksia ja muutettava yleistä käsitystä yhtenäismarkkinoista lisäämällä ihmisten tietoisuutta ja ymmärrystä sen heille tarjoamista eduista sekä keinoista käyttää näitä oikeuksia tehokkaasti; katsoo siksi, että kansalaisten arkielämään ja kuluttajien tarpeisiin suoraan vaikuttavilla aloilla olisi oltava keskeinen asema yhtenäismarkkinoilla;

33.  katsoo, että ilmeisimpiä kuluttajien erityisesti palvelualalla kohtaamia ongelmia, joihin on puututtava ensisijaisesti pikaisten tulosten saavuttamiseksi, ovat seuraavat: (1) turvallisten tuotteiden ja laadukkaiden palvelujen saatavuus; (2) luotettavien, vertailukelpoisten ja puolueettomien tietojen, hintavertailut mukaan lukien, saatavuus; (3) sopimussuhteiden selkeyttäminen ja niihin liittyvän oikeusvarmuuden parantaminen; (4) maksuvarmuuden lisääminen; (5) mahdollisuus käyttää asianmukaisia, kohtuuhintaisia ja tehokkaita muutoksenhakumenettelyjä ja (6) järjestelmän parempi tuntemus ja järjestelmään kohdistuvan luottamuksen lisääminen;

34.  katsoo, että kansalaisille ei anneta tarpeeksi tietoa yhtenäismarkkinalainsäädännöstä eikä heidän oikeuksistaan ja niiden valvomisesta; korostaa tarvetta organisoida asiaa koskevat verkkosivustot, SOLVIT ja asiointipisteet tehokkaammin; katsoo, että tällaisten aloitteiden koordinointia on lisättävä ja niistä tiedottamista parannettava, koska ne eivät tähän mennessä ole tavoittaneet kohderyhmäänsä; korostaa komission ”Sinun Eurooppasi” -verkkoportaalin merkitystä kansalaisille ja yrityksille tiedottamisessa asumiseen, työhön ja liiketoimintamahdollisuuksiin liittyvistä seikoista; ehdottaa, että nykyisiä tiedotusmahdollisuuksia vahvistetaan sen sijaan että perustettaisiin uusia asiointipisteitä;

35.  katsoo, että yritysmaailman omaksuma vastuullinen asenne, johon kuuluu yritysvastuuperiaatteen, kilpailusääntöjen ja kuluttajien taloudellisten etujen kunnioittaminen, auttaisi kuluttajien luottamuksen rakentamisessa ja on vähimmäistoimi kuluttajansuojan vahvistamiseksi;

36.  katsoo, että taloudellisen yhdentymisen aloitteet voivat onnistua paremmin, jos kansalaiset ovat vakuuttuneita siitä, että heidän sosiaaliset oikeutensa turvataan ja että sisämarkkinapolitiikka vaikuttaa myönteisesti kansallisiin sosiaalipolitiikkoihin;

37.  pahoittelee, että vain pieni osuus kansalaisista, kuluttajista ja pk-yrityksistä on tietoinen nykyisistä vaihtoehtoisista oikeussuojakeinoista tai tietää, miten tehdään valitus komissiolle; toteaa, että nykyisiä kansalaisille ja yrityksille tarkoitettuja SOLVIT-järjestelmän kaltaisia ongelmanratkaisujärjestelmiä on vahvistettava parlamentin 2. maaliskuuta 2010 SOLVIT-järjestelmästä hyväksymän mietinnön (2009/2138(INI)) mukaisesti; kehottaa komissiota käynnistämään nopeutetun perustamissopimuksen rikkomismenettelyn, jos ratkaisematta jääneestä SOLVIT-valituksesta käy ilmi yhteisön oikeuden ilmeinen rikkomus; pitää valitettavana, että vaihtoehtoisia konfliktien ratkaisumekanismeja ei komission tätä asiaa koskevista suosituksista huolimatta ole vieläkään otettu käyttöön asianmukaisesti tai että ne eivät toimi tyydyttävällä tavalla;

38.  korostaa, että kuluttajajärjestöillä on tärkeä rooli kuluttajien oikeuksia koskevan tiedon välittämisessä kuluttajille, kuluttajien tukemisessa kuluttajariidoissa ja kuluttajien etujen ajamisessa yhtenäismarkkinoita toteutettaessa;

Pienet ja keskisuuret yritykset yhtenäismarkkinoilla

39.  vahvistaa, että pk-yritykset muodostavat tärkeän osan Euroopan talouden selkärangasta ja ovat työpaikkojen luomisen, talouskasvun, ympäristöystävälliseen talouteen siirtymisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tärkein tekijä Euroopassa; katsoo, että laajentuneessa Euroopan unionissa pk-yritysten aktiivinen osallistuminen on elintärkeää, jotta yhtenäismarkkinoista saadaan innovatiivisemmat ja kilpailukykyisemmät, ja korostaa, että on lisättävä toimia, joilla helpotetaan pk-yritysten pääsyä yhtenäismarkkinoille, parannetaan niiden kasvuedellytyksiä ja annetaan niille mahdollisuus hyödyntää yrityspotentiaalinsa kaikilta osin;

40.  katsoo, että useampia esteitä pk-yritysten pääsylle julkisten hankintojen markkinoille olisi poistettava kilpailukykyisyyden lisäämiseksi yhtenäismarkkinoilla erityisesti yksinkertaistamalla pk-yrityksiä koskevia vaatimuksia julkisia hankintoja tekevien viranomaisten järjestämissä tarjouskilpailuissa;

41.  kannustaa komission ja jäsenvaltioiden tulevia yhteisiä aloitteita, joilla pyritään (1) tukemaan rajat ylittävää toimintaa harjoittavia pienyrityksiä kaikkialla Euroopan unionissa; (2) vähentämään konkreettisesti hallinnollisia, taloudellisia ja sääntelyn rasituksia, erityisesti pk-yritysten kohtaamia hallinnollisia esteitä, riippumatta siitä, toimivatko ne paikallisesti, kansallisesti vai Euroopan tasolla, suhteellisuusperiaatteen mukaisesti; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja komissiota panemaan asianmukaisesti täytäntöön eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa aloitteessa (Small Business Act) hahmotellun ”pienet ensin” -periaatteen ja soveltamaan sitä;

42.  kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan pk-yritysten auttamiseksi ylittämään kielimuurin, joka usein estää niitä harjoittamasta liiketoimintaa muissa jäsenvaltioissa; kehottaa tekemään tämän tarjoamalla kaiken tiedon ja kaikki palvelut yhtenäismarkkinoilla kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä;

43.  on edelleen sitoutunut vähentämään uudessa yhtenäismarkkinalainsäädännössä niin kutsuttua kultaamista (gold plating), jolla tarkoitetaan jäsenvaltioiden tekemiä myöhempiä lisäyksiä kansalliseen lainsäädäntöön, ja pyytää jäsenvaltioita ja erityisesti niiden parlamentteja torjumaan ”kultaamista” saattaessaan EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista lainsäädäntöä, koska siitä aiheutuvat rasitukset kuormittavat erityisesti pk-yrityksiä;

44.  on yhtä mieltä siitä, että eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) asianmukainen täytäntöönpano – erityisesti se, että komissio soveltaa tinkimättä pk-yritystestiä ehdottaessaan uusia sisämarkkinoiden lainsäädäntötoimia – ja yksityisen eurooppayhtiön sääntöjen käyttöönotto takaavat käytännön tasolla pk-yritysten yhdentymisen asianmukaiseen ja kestävään eurooppalaiseen järjestelmään;

45.  tukee voimakkaasti tulevien yhteisöpatenttien käännösvelvoitteita koskevaa asetusta, jonka myötä yhteisöpatentista tulee vihdoinkin todellisuutta ja EU:n asema innovoinnin ja kilpailun liikkeellepanevana voimana maailmassa vahvistuu; tukee myös yhteisön tavaramerkkijärjestelmän tarkistamista järjestelmän laadun ja tulevaisuudennäkymien parantamiseksi;

46.  toteaa, että pk-yritysten suurin ongelma talouskriisin aikana on rahoituksen saatavuus; pitää valitettavana, että suurten pankkien luopuminen toiminnasta maaseudulla ja haja-asutusalueilla tai taloudellisesti heikossa asemassa olevilla alueilla on heikentänyt merkittävästi pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta; panee tyytyväisenä merkille säästöpankkien ja monien osuustoiminnallisten yhteisöjen merkittävän roolin alueellisen talouden rahoittamisessa sekä niiden panoksen sosiaaliselle markkinataloudelle, koska ne edistävät eettisiä ja sosiaalisia hankkeita;

47.  on yhtä mieltä siitä, että direktiivillä 98/34/EY käyttöön otettu ilmoitusmenettely on tehokas tapa toisaalta parantaa kansallista lainsäädäntöä ja toisaalta torjua erityisesti pk-yritysten yhtenäismarkkinoilla kohtaamia esteitä; katsoo, että komission pitäisi vahvistaa menettelyä aloittamalla nopeutettu rikkomismenettely, jos jäsenvaltio ei noudata komission laatimaa yksityiskohtaista lausuntoa tai ei reagoi jäsenvaltion laatimaan yksityiskohtaiseen lausuntoon;

48.  katsoo, että erilaisia talous- ja sosiaalipolitiikan aloja, kuten budjetti-, verotus-, koulutus- sekä tutkimuspolitiikkaa on koordinoitava EU:n tasolla;

Yhtenäismarkkinalainsäädännön ja paremman sääntelyn vastuut ja täytäntöönpano

49.  toteaa, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti merkittävä osa yhtenäismarkkinoiden hallinnollisesta ja oikeudellisesta vastuusta kuuluu jäsenvaltioille ja tarvittaessa niiden alueellisille ja paikallisille elimille, joiden on muiden EU:n toimielinten kanssa otettava todellinen vastuu Euroopan yhtenäismarkkinoista ja niiden hallinnasta;

50.  katsoo, että sisämarkkinoiden ja kuluttajamarkkinoiden tulostaulut osoittavat selvästi, että jäsenvaltiot eivät edelleenkään saavuta tavoitteitaan yhtenäismarkkinalainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, soveltamisessa ja asianmukaisessa täytäntöönpanossa ja että EU:n lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ilmenee viivytyksiä, jotka heikentävät yhtäläisten toimintaolosuhteiden toteutumista, jotka ovat toimivien sisämarkkinoiden kannalta välttämättömiä, erityisesti palvelualoilla;

51.  huomauttaa, että sääntöjen asteittainen pirstoutuminen ja lainsäädännön toimeenpanon epäjohdonmukaisuus Euroopan unionissa vaikeuttavat yhä enemmän yhtenäismarkkinoiden toteuttamista; huomauttaa, että Euroopan unioni ei ole vielä ottanut käyttöön sisäisesti yhtenäisiä politiikkoja toimivien sisämarkkinoiden suorien ja välillisten esteiden poistamiseksi;

52.  kannattaa komission aloitetta paremmasta sääntelystä, joka vahvistaa sääntöjen tehokkuutta ja niiden asianmukaista soveltamista jäsenvaltioissa; vaatii komissiota pitämään työn käynnissä, koska strategian nopea täytäntöönpano edistäisi merkittävästi yhtenäismarkkinoiden onnistunutta elvyttämistä;

53.  panee merkille Eurooppa 2020 -strategiaa koskevassa komission tiedonannossa esitellyn uuden ”järkevän sääntelyn” käsitteen;

Tulokset
Vahvempi institutionaalinen asema yhtenäismarkkinoiden sääntöjen määrittelyssä ja soveltamisessa

54.  ehdottaa yhtenäismarkkinalainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen, soveltamisen ja täytäntöönpanon parantamiseksi, että komissio luo kumppanuussuhteet kaikkien kyseisen lainsäädännön muokkaamiseen, soveltamiseen ja täytäntöönpanoon osallistuvien sidosryhmien välille käyttämällä uusia järjestelmiä, kuten ehdotettua vuosittaista yhtenäismarkkinafoorumia;

55.  pyytää komissiota varmistamaan lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen järjestelmällisemmällä riippumattomalla valvonnalla, jotta rikkomusmenettelyitä voidaan nopeuttaa ja jouduttaa; katsoo, että rikkomusmenettelyiden viivytyksillä on haitallinen vaikutus kansalaisten eduille yhtenäismarkkinoilla;

56.  pyytää komissiota kehittämään uusia tapoja, muita kuin virallisia rikkomismenettelyjä, yhtenäismarkkinasääntöjen kansalliseen lainsäädäntöön saattamisen ja täytäntöönpanon parantamiseksi; pyytää sitä tässä yhteydessä harkitsemaan uudenlaisia menettelyjä, esimerkiksi palveludirektiivissä esitettyä keskinäistä arviointimenettelyä, kannustamaan vertaisarviointiin ja jäsenvaltioiden hallintaoikeuden soveltamiseen sekä parantamaan SOLVIT-verkoston ja EU Pilot -hankkeen kaltaisia epävirallisia ongelmanratkaisumenettelyjä, joista olisi suurta hyötyä yhtenäismarkkinoiden jokapäiväisten hankaluuksien kanssa kamppaileville kansalaisille;

57.  kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota voimassa olevan yhtenäismarkkinoita koskevan lainsäädännön järjestelmälliseen arvioimiseen ja yksinkertaistamiseen vähentämällä mahdollisuuksien mukaan liiallista byrokratiaa, mikä hyödyttää sekä kansalaisia että yrityksiä;

58.  kehottaa komissiota varmistamaan asiamukaisen koordinoinnin ja työskentelemään yhteistyössä parlamentin ja jäsenvaltioiden sekä tärkeiden kauppakumppanien ja elinkeinoelämän järjestöjen ja kuluttajajärjestöjen kanssa tavaramarkkinoiden valvonnassa ja rajat ylittävässä kuluttajansuojalain täytäntöönpanossa sekä tiedottamaan Euroopan kuluttajille ja kansalaisille tehokkaammin;

59.  suosittelee, että komissio toteuttaa puolueettoman tutkimuksen siitä, mitkä ovat 20 tärkeintä yhtenäismarkkinoihin liittyvää tyytymättömyyden ja turhautumisen syytä, jotka kansalaiset kohtaavat joka päivä, erityisesti työmarkkinoilla tai liittyen sähköiseen kaupankäyntiin, rajat ylittävään sairaanhoitoon, ajoneuvojen hankintaan ja vuokraukseen, eläkkeiden siirrettävyyteen, ammattipätevyyden tunnustamiseen, lasten huoltajuuteen, adoptioon ja elatusmaksuihin sekä avustuksiin;

60.  kehottaa komissiota vaatimaan paremman mekanismin luomista sen tarkistamiseen, miten yhtenäismarkkinoiden sääntöjä sovelletaan käytännössä kaikilla eri tasoilla eri jäsenvaltioissa sekä sille, miten kansalaisille ja yrityksille annetaan valta käyttää yhtenäismarkkinoihin liittyviä oikeuksiaan;

61.  pyytää komissiota tarjoamaan jäsenvaltioille ja tarvittaessa niiden alueellisille ja paikallisille elimille enemmän apua EU:n standardien asianmukaisen noudattamisen edistämiseksi; painottaa, että EU:n toimielinten on kokonaisuutena tiukennettava sääntöjään ja kannustettava jäsenvaltioita parantamaan lakien asianmukaista ja oikea-aikaista kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista, jotta varmistetaan, että koko unionissa sovelletaan samoja sääntöjä;

62.  vaatii parlamentin aseman vahvistamista yhtenäismarkkinalainsäädännön täytäntöönpanossa sekä sen soveltamisen valvonnassa ja seurannassa; katsoo, että Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien Lissabonin sopimuksen mukaisesti vahvistetun aseman on johdettava parempaan synergiaan näiden kahden parlamentaarisen tason välillä;

63.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan parhaiden käytäntöjen paremman koordinoinnin ja vaihdon yhtenäismarkkinoilla, erityisesti sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmällä ja kouluttamalla yhtenäismarkkinoiden ja kuluttajansuojan asiantuntijoita kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

64.  vaatii, että komissio varmistaa seuraavat: säännösehdotusten laadun riippumattoman tarkastelun; ennakko- ja jälkiarviointien käyttöönoton lainsäädännön tehokkuuden varmistamiseksi; vertailuanalyysin kansainvälisten parhaiden käytäntöjen kanssa; vaatimustenmukaisuuden arviointien käytön ympäristöön liittyvien ja taloudellisten vaikutusten mittaamiseksi sekä Euroopan unionin että kansallisella tasolla;

Toimenpiteet kansalaisten ja pk-yritysten tietoisuuden ja valmiuksien tehokkaampaan lisäämiseen yhtenäismarkkinoilla

65.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään kohdistetun viestintästrategian, joka keskittyy niihin jokapäiväisiin ongelmiin, joita kansalaiset kohtaavat asettautuessaan toiseen jäsenvaltioon ja aloittaessaan työnteon siellä ja erityisesti suorittaessaan rajat ylittäviä toimia muuttaessaan, tehdessään ostoksia tai myydessään hyödykkeitä rajojen yli sekä sosiaalisiin, terveyden, kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun standardeihin, joihin he voivat luottaa; toteaa, että tällaiseen viestintästrategiaan olisi nimenomaan sisällytettävä myös SOLVIT-verkon kaltaisia ongelmanratkaisumenettelyjä;

66.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimintaansa, jotta varmistetaan, että yhtenäismarkkinoilla käytettävistä tuotestandardeista tulee merkittävin maailmanlaajuinen standardi, jolloin varmistetaan yhtäläiset toimintaedellytykset EU:n yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille, jotka haluavat toimia yhtenäismarkkinoiden ulkopuolella;

67.  kehottaa komissiota vuosittaista toimintaansa suunnitellessaan edistämään ensisijaisesti kuluttajaystävällistä yhtenäismarkkinalainsäädäntöä, jolla on todellista vaikutusta EU:n kansalaisten jokapäiväiseen elämään; uskoo, että tällaista priorisointia pitää täydentää sopivilla tiedotuskampanjoilla, jotta voidaan parantaa kansalaisten käsityksiä yhtenäismarkkinoista;

68.  muistuttaa, että EU:n toimielinten tai jäsenvaltioiden toteuttamien keskeisten mainoskampanjatyyppisten hankkeiden ohessa on myös tärkeää toteuttaa suhdetoimintaan liittyviä toimenpiteitä, joilla osallistetaan paremmin sidosryhmiä ja kansallisia, alueellisia ja paikallisia tiedotusvälineitä (kiinnittäen erityistä huomiota paikallisiin tiedotusvälineisiin), jotka ovat paremmin perillä kuluttajien päivittäisistä ongelmista yhtenäismarkkinoilla (esimerkkejä toisessa jäsenvaltiossa perityistä pankkikuluista, selvitys mahdollisuuksista vaihtaa operaattoria, vertailu puhelinliikenteestä aiheutuneista kuluista jne.);

69.  pyytää komissiota aloittamaan säännölliset tutkimukset, joilla selvitetään yhtenäismarkkinoiden ja tavallisten unionin kansalaisten välistä suhdetta, keskittyen nimenomaan tästä suhteesta aiheutuviin kustannuksiin ja hyötyihin sekä kansalaisten päivittäin kohtaamiin haasteisiin;

70.  kehottaa jäsenvaltioita komission tuella parantamaan ongelmanratkaisujärjestelmien, erityisesti SOLVIT-verkoston, kapasiteettia tarjoamalla lisää määrärahoja ja henkilöstöresursseja ja tarkistamalla niiden valtuuksia, jotta varmistetaan, että tällaisilla järjestelmillä voidaan ratkaista tehokkaasti monenlaisia kansalaisten ja yritysten kohtaamia ongelmia; kehottaa komissiota toteuttamaan ensisijaisesti yhtenäismarkkinoiden neuvontapalveluhankkeen, jotta kansalaiset ja yritykset voivat saada vaivattomasti tarvitsemansa tiedot ja opastuksen etsiessään ratkaisuja kohtaamiinsa ongelmiin;

71.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pitämään yllä ja lisäämään tiedotuskampanjoiden ja tiukempien tarkastusten avulla toimintaansa kansalaisten CE-merkintää kohtaan tunteman luottamuksen parantamiseksi, koska se on ratkaisevan tärkeä väline kuluttajien oikeuksien ja laatustandardien varmistamiseksi yhtenäismarkkinoilla;

72.  korostaa Enterprise Europe Networkin (Yritys-Eurooppa-verkosto) keskeistä asemaa toimissa, joiden avulla pk-yrityksille annetaan tilaisuus hyödyntää yhtenäismarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia; korostaa, että byrokraattiset velvoitteet sitovat arvokkaita resursseja ja estävät siten keskittymästä selkeämmin Enterprise Europe Networkin tärkeimpään tehtävään, joka on räätälöityjen tukipalvelujen tarjoaminen pk-yrityksille; kehottaa komissiota hyödyntämään paremmin Yritys-Eurooppa -verkostoa kohdennettuun tietojen levittämiseen ja verkoston kumppaneiden kohtaaman byrokratian vähentämiseen;

Strategiaraportit ja ehdotukset

73.  ehdottaa komissiolle, että yhtenäismarkkinastrategian tulisi sisältää neljä päävaihetta: ensimmäinen sisältää nykyisen tilanteen arvioinnin tai terveystarkistuksen, jolla arvioidaan vääristymän ja vaurioiden aste, joista yhtenäismarkkinoiden eri sidosryhmät ovat kärsineet erityisesti kriisin seurauksena; toisessa käynnistetään vahvistamisprosessi, jossa käsitellään keskeneräiset asiat; kolmas sisältää yhtenäismarkkinoiden kehitystä ja parantamista; ja neljännessä keskitytään markkinoiden pidemmän aikavälin visioon (EU 2020 -strategia);

74.  katsoo, että sekä rahoituspalvelut että rahoituksen saatavuus pitää ottaa osaksi Eurooppa 2020 -strategiaa;

75.  ehdottaa, että edellä mainitun ”terveystarkastuksen” ensimmäisessä vaiheessa komission pitäisi suorittaa Euroopan unionin talousarvion tarkastaminen ja myöntää lisää varoja ensisijaisesti koulutukseen, innovaatioihin ja tutkimukseen tehtäviin investointeihin; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan samat painopisteet omien talousarvioidensa menoihin;

76.  katsoo, että komission pitää tehokkaiden yhtenäismarkkinoiden aikaansaamiseksi vahvistaa selkeät poliittiset painopisteet hyväksymällä yhtenäismarkkinasäädös, johon olisi sisällytettävä sekä lainsäädännöllisiä että muita aloitteita, joiden tarkoituksena on luoda erittäin kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen sosiaalinen markkinatalous;

77.  kannustaa komissiota esittelemään tämän säädöksen toukokuuhun 2011 mennessä – hyvissä ajoin ennen vuoden 1992 yhtenäismarkkinaohjelman 20-vuotispäivää – ja asettamaan kansalaiset, kuluttajat ja pk-yritykset yhtenäismarkkinoiden keskipisteeseen; painottaa, että säädöstä olisi pidettävä luonnoksena tuleville toimille, jos haluamme saada aikaan tietoon perustuvan, erittäin kilpailukykyisen, sosiaalisen ja ympäristöystävällisen talouden, joka myös takaa uskottavat yhtäläiset mahdollisuudet;

78.  kehottaa komissiota sisällyttämään yhtenäismarkkinasäädökseen erityistoimia, joilla pyritään seuraaviin tavoitteisiin, mutta jotka kuitenkaan eivät rajoitu näihin:

   asettamaan SEUT:n 12 artiklassa tarkoitetut kuluttajien edut ja SEUT:n 9 artiklaan perustuvan sosiaalipolitiikan yhtenäismarkkinoiden keskipisteeseen;
   tekemään yhtenäismarkkinoista toimivat tulevaisuutta ajatellen parantamalla kuluttajien ja pk-yritysten mahdollisuuksia sähköisen kaupankäynnin ja digitaalisten markkinoiden hyödyntämiseen;
   tukemaan SEUT:n 11 artiklaan perustuvien kestävien yhtenäismarkkinoiden luomista kehittämällä osallistuttavan, vähähiilisen, ympäristöystävällisen ja tietoon perustuvan talouden, mukaan lukien toimet puhtaan teknologian kehittämiseen tarkoitettujen innovaatioiden edistämiseksi;
   varmistamaan yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen suojelun SEUT:n 14 artiklan ja pöytäkirjan 26 mukaisesti;
   luomaan strategian yhtenäismarkkinoiden sosiaalisista eduista tiedottamisen parantamiseksi;

79.  kehottaa komissiota ”yhtenäismarkkinasäädöksen” valmistelun yhteydessä ottamaan huomioon EU:n eri laitosten kuulemiset ja kertomukset (Eurooppa 2020, Montin, Gonzalesin ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnöt jne.) ja aloittamaan uuden laajan julkisen kuulemisen ja esittämään koordinoidun ehdotuksen yhdenmukaisemmista ja kestävämmistä sisämarkkinoista;

80.  suosittelee tekemään arvion, jolla etsitään tapoja ja keinoja integroida kuluttajien edut keskeisiin EU:n politiikkoihin ja sisällytetään näin kuluttajansuoja automaattisesti keskeisiin EU:n lainsäädäntöluonnoksiin;

81.  korostaa, että palveludirektiivillä on suuri merkitys yhtenäismarkkinoiden päätökseen saattamiselle ja että kuluttajat ja pk-yritykset voivat hyötyä siitä merkittävästi; korostaa että tämän lainsäädännön menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää pitkäaikaista poliittista sitoutumista ja kaikkien toimijoiden tukea Euroopan unionin tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasolla; kehottaa komissiota suorittamaan täytäntöönpanovaiheen jälkeen palveludirektiivin arvioinnin sen määrittämiseksi, onko direktiivin tärkeimmät tavoitteet saavutettu; kehottaa selkeästi osallistuttamaan Euroopan parlamentin tähän työhön ja pitää kiinni vaatimuksestaan, että säilytetään tasapaino palvelujen sisämarkkinoiden vahvistamisen ja korkeatasoisen sosiaalisen suojelun takaamisen välillä;

82.  katsoo, että yhtenäismarkkinalainsäädännön (esimerkiksi ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin, palveludirektiivin ja markkinavalvontaa koskevan asetuksen) asianmukaisen täytäntöönpanon tulisi säilyä uuden komission tärkeimpänä tehtävänä;

83.  huomauttaa, että unionissa sovellettavat oikeussuojakeinot ovat tuottaneet vähäisiä tuloksia ja kehottaa siksi komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen, jolla varmistetaan edullisen, tarkoituksenmukaisen ja helposti saatavilla olevan Euroopan laajuisen yhteisen oikeussuojajärjestelmän käyttöönotto toukokuuhun 2011 mennessä;

84.  kehottaa komissiota hyväksymään ”kansalaisten perusoikeuskirjan”, joka käsittää kaikki tasot oikeudesta asua ja työskennellä kaikkialla unionin alueella; toteaa, että tämän oikeuden on oltava helposti kaikkien EU:n kansalaisten käytettävissä; korostaa, että tietyt uusista jäsenvaltioista tuleviin työntekijöihin sovellettavat työntekoa koskevat rajoitukset ovat edelleen voimassa yhtenäismarkkinoilla; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon kaikki kansallisten markkinoiden avaamisesta aiheutuvat myönteiset ja kielteiset seuraukset ja harkitsemaan näiden rajoitusten poistamista;

85.  pyytää komissiota esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen asetukseksi keskinäisten yhtiöiden ja yhdistysten eurooppalaisesta peruskirjasta Euroopan parlamentin kuluvan vaalikauden aikana;

86.  kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet ehdotuksen tekemiseksi toteutettavuusselvityksestä ja kuulemismenettelystä, joiden tavoitteena on ottaa käyttöön keskinäisiä yhtiöitä koskevat eurooppalaiset säännöt;

87.  kehottaa komissiota keskittymään tarkemmin markkinoiden valvontaan erityisesti rahoituspalvelujen, vakuutusten, puhelinliikenteen, pankkipalveluiden ja julkisten palveluiden aloilla sekä uskoo, että markkinoiden tehokas valvonta edistää reilua kilpailua, lisää markkinoiden tehokkuutta ja hyödyttää näin sekä taloutta että kuluttajia;

88.  katsoo, että rahoituspalvelujen alan kuluttajasuojaa on parannettava huomattavasti, erityisesti kun on kyse rahoitusalan valvonnasta;

89.  katsoo, että sisämarkkinoiden kestävä kehitys riippuu seuraavista tekijöistä: (1) komission jatkuvasta sitoutumisesta kaikkiin markkinoita koskeviin aloitteisiin, jotka ovat edellytys unionin aseman ja kilpailuedun elvyttämiselle ja huomattavalle parantamiselle maailmanmarkkinoilla; (2) yleisestä kehyksestä, jolla varmistetaan, että yhtenäismarkkinat todella toimivat kaikkien sidosryhmien hyödyksi; ja ennen kaikkea (3) siitä, että yhtenäismarkkinat tavoittavat kansalaiset;

o
o   o

90.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)Julkaistaan huhtikuussa 2010.
(2)EUVL C 187 E, 24.7.2008, s. 80.
(3)EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 277.
(4)EUVL L 176, 7.7.2009, s. 17.
(5)EUVL L 98, 16.4.2005, s. 47.
(6)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0051.
(7)EUVL C 309 E 4.12.2008, s. 46.
(8)EUVL C 180 E, 17.7.2008, s. 26.
(9)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0046.
(10)http://www.eesc.europa.eu/smo/news/Obstacles_December-2008.pdf.
(11)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0047.

Päivitetty viimeksi: 19. huhtikuuta 2011Oikeudellinen huomautus