Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2005 annetun neuvoston päätöksen aloittaa liittymisneuvottelut Kroatian kanssa,

–  ottaa huomioon 10. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman Kroatian edistymiskertomuksesta vuodelta 2009(1),

–  ottaa huomioon vuotta 2010 koskevan Kroatian edistymiskertomuksen, jonka komissio julkaisi 9. marraskuuta 2010 (SEC(2010)1326),

–  ottaa huomioon EU:n ja Kroatian parlamentaarisen sekavaliokunnan 11. kokouksessa 29. maaliskuuta 2010 Zagrebissa ja 12. kokouksessa 30. marraskuuta 2010 Brysselissä hyväksymät suositukset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on edelleen täysin sitoutunut edistämään Kroatian liittymistä Euroopan unionin jäseneksi ja tukemaan sen liittymisprosessin saattamista ripeästi ja menestyksekkäästi loppuun,

B.  ottaa huomioon, että Kroatian kanssa käytävät liittymisneuvottelut ovat edenneet merkittävästi ja ovat loppuvaiheessaan; panee merkille, että erityisesti neuvotteluluvuissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on tapahtunut huomattavaa edistystä,

C.  ottaa huomioon, että liittymisneuvottelut Kroatian kanssa voidaan saattaa päätökseen vuoden 2011 alkupuoliskolla edellyttäen, että tarvittavia uudistuksia jatketaan määrätietoisesti muun muassa vahvistamalla julkista hallintoa ja oikeuslaitosta, torjumalla tarmokkaasti korruptiota, varmistamalla pakolaisten paluun pysyvyys, tekemällä kattavaa yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa ja jatkamalla vaikeuksissa olevien telakoiden yksityistämistä ja niitä koskevien uudistussuunnitelmien toteuttamista,

D.  ottaa huomioon, että uudistamispyrkimyksiä on jatkettava myös liittymisneuvottelujen päättymisen jälkeen, jotta maa ja sen kansalaiset hyötyisivät täysipainoisesti EU-jäsenyyden eduista,

E.  ottaa huomioon, että EU-jäsenyyden mahdollisuus kannustaa voimakkaasti muita Euroopan yhdentymisprosessissa mukana olevia Länsi-Balkanin alueen maita toteuttamaan tarpeellisia poliittisia, taloudellisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia ja vahvistamaan rauhaa, vakautta ja hyviin naapuruussuhteisiin perustuvaa sovinnollista yhteiseloa alueella; katsoo, että EU:n olisi vahvistettava Thessalonikin prosessissa mukana olevien Kroatian naapurimaiden mahdollisuuksia liittyä EU:hun,

Yleisiä huomautuksia

1.  kiittää Kroatiaa siitä, että se on edistynyt huomattavasti liittymisneuvottelujen päättämiseksi vaadittavien tavoitteiden saavuttamisessa; pyytää Kroatiaa toteuttamaan määrätietoisesti tarvittavat uudistukset, jotta se voi saavuttaa viimeiset tavoitteet ja saattaa neuvottelut päätökseen; kehottaa komissiota tekemään kaikkensa tukeakseen Kroatian pyrkimyksiä saavuttaa tavoitteet;

2.  suhtautuu myönteisesti puheenjohtajavaltio Unkarin aikeeseen saada neuvottelut päätökseen vuoden 2011 alkupuolella, jos kaikkia arviointiperusteita ja viitearvoja noudatetaan;

3.  uskoo vahvasti, että Kroatian nopealla liittymisellä on sekä eurooppalainen että alueellinen ulottuvuus ja että se kannustaisi muita Länsi-Balkanin maita käynnistämään ja panemaan määrätietoisesti täytäntöön liittymiseen vaadittavia uudistuksia;

4.  on edelleen huolissaan siitä, että viimeisen eurobarometri-tutkimuksen mukaan enemmistö Kroatian kansalaisista on sitä mieltä, että Kroatian EU-jäsenyys ei hyödyttäisi maata; kannustaa Kroatian viranomaisia ja kansalaisyhteiskuntaa ryhtymään komission avulla töihin, jotta varmistetaan, että kroatialaiset saadaan tuntemaan, että Euroopan yhdentymishanke kuuluu myös heille; kehottaa Kroatian hallitusta antamaan huomattavasti enemmän poliittista tukea maan EU-jäsenyyttä tukeville kansalaisyhteiskunnan järjestöille ja ottamaan nämä valtiosta riippumattomat toimijat paremmin mukaan liittymisprosessiin; katsoo, että kansalaisille on annettava selkeää ja asiatietoa Kroatian EU:hun liittymisen vaikutuksista;

Poliittiset arviointiperusteet

5.  pitää myönteisenä, että kesäkuussa 2010 Kroatian parlamentin selvä enemmistö hyväksyi EU-jäsenyyden edellyttämiä merkittäviä muutoksia maan perustuslakiin; katsoo, että perustuslakiin hyväksytyt muutokset tasoittavat tietä muun lainsäädännön hyväksymiselle; pitää valitettavana, että parlamentti ja hallitus eivät tarttuneet tilaisuuteen kirjata perustuslakiin vähemmistöryhmien, esimerkiksi lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten henkilöiden, parempi suojelu ja ekologisen kestävyyden periaate;

6.  painottaa, että vaikka julkishallinnon vahvistuminen on edennyt, hallintomenettelyissä on edelleen suuria puutteita eivätkä hallinnon valmiudet vieläkään ole riittävät erityisesti, kun otetaan huomioon julkishallinnon uudistuksen monimutkaisuus; kehottaa Kroatian hallitusta puuttumaan hajauttamisprosessin huomattaviin viivytyksiin myös laatimalla ja toteuttamalla hajautusstrategia ja toteuttamalla lisätoimenpiteitä julkishallinnon politisoinnin torjumiseksi ja sen ammatillisuuden ja eettisyyden vahvistamiseksi; katsoo, että selkeä ansioihin perustuva ylennysstrategia ja tarkistettu palkkiopolitiikka ovat tässä avainasemassa;

7.  panee merkille, että korruptio on ollut ilmeisen laajalle levinnyttä Kroatiassa ja se on edelleen vakava yleinen ongelma; pitää myönteisenä Kroatian hallituksen pyrkimyksiä ottaa vahva kanta kaikkia korruptiomuotoja vastaan; painottaa, että hallitus antoi erityishuomiota korruption torjuntaan liittyvälle oikeudelliselle ja institutionaaliselle kehykselle, mukaan lukien tutkinnat, syytteeseenpano ja elintenvälinen sekä kansainvälinen yhteistyö; panee merkille meneillään olevat suuren luokan korruptionvastaiset tapaukset, joissa on mukana entinen pääministeri, kaksi entistä ministeriä, korkeatasoisia valtion virkamiehiä ja useita valtion yhtiöiden johtajia; odottaa avointa ja puolueetonta oikeudenkäyntiä ja muistuttaa Kroatian viranomaisia siitä, että korruption tutkintaa koskevaa prosessia on tärkeää varjella poliittiselta vaikutukselta; pitää myönteisenä erityisten korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten osastojen perustamista maan neljään suurimpaan tuomioistuimeen, joissa tuomarit valitaan ja joissa he saavat lisäkoulutusta; kehottaa OLAFia tekemään tiivistä yhteistyötä Kroatian viranomaisten kanssa, jotta valotettaisiin sitä, miten korruptio voi mahdollisesti levitä EU:n toimielimiin;

8.  huomauttaa, että vaikka korruption torjunta on edelleen yksi hallituksen ensisijaisista tavoitteista, vain muutama korruptiotapaus on tuotu oikeuteen ja suurin osa jää syyte- tai tutkintavaiheeseen; kehottaa Kroatian viranomaisia vahvistamaan edelleen korruptionvastaisten elinten, erityisesti korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaviraston (USKOK), hallinnollisia valmiuksia ja edistämään edelleen poliittisen vastuun kulttuuria; panee merkille Kroatian viranomaisten pyrkimykset korruption estämiseksi siten, että tuomareille ja muille valtion viranomaisille annetaan ohjeita ja tiedotetaan korruptiosta koko yhteiskunnalle; korostaa, että tässä tarvitaan vielä lisätoimia ja erityisesti julkisten menojen avoimuutta on lisättävä; panee tyytyväisenä merkille hallituksen pyrkimykset poistaa poliittisen toiminnan ja vaalikampanjoiden rahoituksen alalla esiintyvät puutteet;

9.  on tyytyväinen huomattaviin pyrkimyksiin jatkaa oikeuslaitoksen uudistamista ja erityisesti oikeuslaitoksen uudistamista koskevan tarkistetun toimintasuunnitelman hyväksymiseen, millä pyritään auttamaan oikeuslaitoksen riippumattoman ja puolueettoman toiminnan luomista; panee tyytyväisenä merkille edistymisen oikeustapausten kasaumien vähentämisessä, erityisesti sellaisten tapausten, joiden käsittely kestää yli kolme vuotta, sekä edistymisen oikeuslaitosjärjestelmän järkeistämisessä, jonka puitteissa on perustettu suurempia tuomioistuimia, alueellisia tuomioistuimia ja kauppaoikeustuomioistuimia sekä järjestetty tuomareiden erikoistuminen; panee merkille myönteiset edistysaskeleet, joista voidaan mainita esimerkkeinä oikeusneuvosto, oikeusakatemian itsenäisyys ja koulun perustaminen oikeusviranomaisille, oikeuslaitoksen nimitysten itsenäisyyden vahvistaminen, päätuomareiden urakehityksen parantaminen ja kurinpidollisen vastuun lisääminen sekä yleisten suojamekanismien käyttäminen oikeuslaitoksen vahvemman itsenäisyyden takaamiseksi;

10.  painottaa, että vaikka tuomioistuimet ovat vähentäneet käsittelyä odottavien ratkaisemattomien oikeustapausten määrää, oikeusvaltioperiaate ja kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen kärsivät edelleen tapausten raskaasta kasaumasta ja oikeudenkäyntimenettelyjen liian pitkästä kestosta; toteaa valitellen, että vaikka tuomareita on paljon, oikeuslaitoksen henkilökuntaa ei ole riittävästi, ja kehottaa siksi Kroatian viranomaisia puuttumaan tähän epäkohtaan; korostaa, että tuomioistuimen päätösten täytäntöönpanon valvonta on edelleen ongelma;

11.  panee merkille, että komissio ei ole vielä havainnut riittävää edistystä tuomioistuinten infrastruktuureissa ja laitteissa, mikä johtuu pääasiassa riittävän rahoituksen puutteesta; odottaa, että kyseinen järjestelmä on toiminnassa mahdollisimman pian, jotta voidaan vähentää käsittelyä odottavien asioiden kasautumista Kroatiassa ja varmistaa, että oikeuden päätösten saaminen ei viivästy ja ne saadaan tehokkaasti ja nopeasti; rohkaisee Kroatian viranomaisia jatkamaan toimia oikeuslaitoksen riippumattomuuden, tehokkuuden ja resurssien lisäämiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan, että julkishallinnon ja oikeuslaitoksen uudistukset on toteutettu onnistuneesti, ennen kuin Kroatia liittyy unioniin; kehottaa komissiota arvioimaan, miten EU:n varojen kohdentaminen on vaikuttanut ja millaisia tuloksia sillä on saatu aikaan oikeuslaitoksen uudistamisessa ja korruption torjunnassa;

12.  panee merkille entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjän YK:n turvallisuusneuvostossa 6. joulukuuta 2010 esittämän julkilausuman; suhtautuu myönteisesti siihen, että Kroatian viranomaiset osoittavat kiinnostusta pääsyyttäjän avustuspyyntöihin ja siihen, että pyyntöihin vastataan asianmukaisesti ja että annetaan mahdollisuudet todistajien ja todistusaineiston käyttöön; kehottaa Kroatian hallitusta kuitenkin tehostamaan hallinnollista tutkintaa, joka liittyy pyydettyihin sotilaallisiin asiakirjoihin, ja selvittämään pääsyyttäjän virastoon toimittamissaan kertomuksissa olevat ristiriitaisuudet, jotka mainittiin pääsyyttäjän viimeisimmässä julkilausumassa YK:n turvallisuusneuvostolle ja joita ei ole vielä ratkaistu;

13.  pitää myönteisenä Kroatian virastojen välisen erikoistyöryhmän pyrkimyksiä toimittaa täydelliset tiedot pyydettyjen asiakirjojen olinpaikasta; kehottaa toisaalta neuvostoa harkitsemaan entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kantaa, erityisesti kun ei ole pystytty riittävällä varmuudella sanomaan, onko pyydettyjä tykistörekisterejä vielä jäljellä;

14.  panee tyytyväisenä merkille, että Kroatia on aktiivinen ja järjestää sotarikostapausten oikeudenkäyntejä omasta aloitteestaan ja että syyttäjät ovat jatkaneet ratkaisemattomien sotarikostapausten ja poissaolevien tuomioiden tarkastelua ja että se soveltaa standardinmukaisia toimenpiteitä, joilla taataan yhdenmukaiset käytännöt riippumatta vastaajan kansallisesta alkuperästä; huomauttaa kuitenkin, että sotarikosoikeudenkäyntien toteuttamista on vielä parannettava merkittävästi, jotta varmistetaan täysin puolueeton käsittely ja puututaan rankaisematta jäämiseen sekä parannetaan todistajien suojelua; kehottaa Kroatian viranomaisia lisäämään vuoropuhelua ja yhteistyötä tällä alalla naapurimaiden kanssa; antaa Kroatian hallitukselle tunnustusta sen ohjelmasta, jonka tavoitteena on raivata 1990-luvun vihollisuuksista jääneet maamiinat, ja kehottaa viranomaisia jatkamaan ohjelman toteuttamista kiinnittäen erityistä huomiota maan itäisimpiin alueisiin, joilla ongelma on suurin;

15.  jotta puututtaisiin sotarikosten kotimaassa tapahtuvaan syytteeseenasettamiseen edelleen liittyviin puutteisiin, korostaa tarvetta edetä nopeasti sellaisessa syytteeseenasettamisessa; kehottaa uudistamaan rikoslakia kansainvälisen oikeuden tiukimpien normien mukaisesti etenkin, mitä tulee ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten määrittelyyn, komentovastuuta koskeviin määräyksiin sekä seksuaalista väkivaltaa sisältäviä rikoksia määrittelevään lainsäädäntöön; kehottaa lisäksi parantamaan edelleen todistajien suojaan liittyviä toimia;

16.  pitää myönteisenä pakolaisten paluussa saavutettua yleistä edistystä ja panee tyytyväisenä merkille, että yleinen vihamielisyys palaavia serbejä kohtaan on vähentynyt suurimmassa osassa maata; huomauttaa kuitenkin, että pakolaisia ja palaavia henkilöitä koskevia ongelmia on edelleen olemassa, ja kehottaa Kroatian viranomaisia helpottamaan kotiseudulleen palaavien kotouttamisprosessia poistamalla lisää esteitä pysyvän asuinluvan saamiselta, myöntämällä riittävästi rahoitusta ja nopeuttamalla talojen uudelleenrakennusohjelmaa ja toteuttamalla sosiaalisia ja taloudellisia elvytyshankkeita; kehottaa Kroatian viranomaisia käsittelemään jäljellä olevat hakemukset määrätietoisesti, asettamaan etusijalle kanteluiden käsittelyn ja pyrkimään edelleen elvyttämään sodan runtelemien köyhien alueiden talouksia, parantamaan edelleen paluun pysyvyyttä ja jatkamaan etnisten ryhmien välisen sovittelun edistämistä etnisen suvaitsevaisuuden ilmapiirissä sekä edistämään etnistä ja kulttuurista moninaisuutta;

17.  panee merkille, että yleisesti ottaen sananvapautta, myös tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta, jotka taataan Kroatian lainsäädännössä, kunnioitetaan maassa; kehottaa Kroatian viranomaisia kuitenkin toteuttamaan lisätoimia, joilla varmistetaan tiedotusvälineiden riippumattomuus ja luodaan edellytykset niiden ammattimaiselle toiminnalle, sekä edelleen osoittamaan, että viranomaiset ovat sitoutuneet varmistamaan, että media-ala toimii ilman poliittisia vaikutteita ja että valvontaelinten riippumattomuus taataan; kannustaa edelleen Kroatian viranomaisia tutkimaan tarkasti tapaukset, joissa toimittajia on peloteltu tai painostettu poliittisesti, samoin kuin tapaukset, joissa on käytetty kaupallista vaikutusvaltaa, ja tiukentamaan korruptiota, järjestäytynyttä rikollisuutta ja muuta laitonta toimintaa koskevien tapausten parissa työskenteleviin toimittajiin kohdistettujen uhkailujen tutkintaa; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Zagrebin piirioikeuden tuomion erään viikkolehden toimittajan murhatapauksessa;

18.  panee lisäksi merkille, että Kroatian yleisradioyhtiöllä (HRT) on edelleen vakavia yhtiön johtoportaaseen liittyviä vaikeuksia, sillä yleisradioyhtiön ohjelmaneuvosto ei ole useista yrityksistä huolimatta onnistunut valitsemaan uutta pääjohtajaa, mikä vaikuttaa yhtiön toimintaan; suhtautuu myönteisesti siihen, että uusi radio- ja televisiolaki on tullut voimaan, ja toivoo, että HRT:n hallintorakenteesta tehdään epäpoliittinen ja toimittajien riippumattomuus varmistetaan;

19.  panee tyytyväisenä merkille naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon alalla saavutetun suhteellisen edistyksen; panee merkille, että naisilla on noin 25 prosenttia parlamentin paikoista ja lähes puolet julkisen sektorin hallinnollisista viroista, mikä on osoitus sukupuolten tasa-arvon edistymisestä; panee merkille molempien sukupuolten työllisyysasteen, joka on positiivinen piirre Kroatian kansantaloudessa; korostaa kuitenkin, että johtavassa asemassa olevien naisten osuus yrityksissä on edelleen alhainen ja että sukupuoleen perustuvat palkkaerot edelleen olemassa; pyytää siksi edelleen edistämään aktiivisesti naisten osallistumista taloudellisiin ja poliittisiin päätöksentekoelimiin ja panemaan nopeasti täytäntöön sukupuolten tasa-arvoa koskevan lain, samapalkkaisuuden periaate mukaan luettuna; katsoo, että naisen sosiaalinen suojelu on nykyään kehittynyttä Kroatian naapureiden tilanteeseen verrattuna; kehottaa Kroatian viranomaisia kiinnittämään lisää huomiota perheväkivallan torjumiseen;

20.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Kroatia sitoutui ensimmäisten maiden joukossa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen; kehottaa Kroatian viranomaisia panemaan nykyiset toimet täytäntöön ja laatimaan konkreettisia ja avoimia lisäsuunnitelmia institutionaalisten ja oikeudellisten valmiuksien uudistamiseksi sekä puuttumaan siihen, että yhä suurempi osa kehitysvammaisista asuu ruuhkaisissa laitoksissa yhteisöjen sijaan, jotta vammaisten henkilöiden lakisääteiset oikeudet ja ihmisoikeudet taattaisiin täysipainoisesti; ottaa huomioon, että yleissopimuksessa tunnustetaan yksiselitteisesti kehitysvammaisten oikeus asua yhteisössä; suosittaa tämän vuoksi, että Kroatian viranomaiset varmistavat vaihtoehtoisia hoitomahdollisuuksia tarjoamalla, että uudistukset ovat tämän määräyksen mukaisia; kannustaa Kroatiaa panemaan täytäntöön asianmukaiset oikeudelliset säännökset vammaisten henkilöiden esteettömästä pääsystä julkisiin rakennuksiin;

21.  panee merkille, että vähemmistöjen kunnioittamisessa ja suojelussa on tapahtunut hyvää edistystä ja vähemmistökysymyksiin kiinnitetään nyt enemmän huomiota alueen parempien suhteiden yhteydessä; suhtautuu myönteisesti vähemmistöjä koskevien perustuslain määräysten tiukentamiseen ja siihen, että säästötoimista huolimatta vähemmistöjärjestöille varattua rahoitusta on leikattu vain vähän; korostaa kuitenkin tarvetta ryhtyä asianmukaisiin toimiin romanivähemmistön suojelemiseksi;

22.  korostaa kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun merkitystä ja korostaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tärkeää tehtävää politiikan painopisteiden määrittelyssä; panee merkille Kroatian hallituksen pyrkimykset kuulla kansalaisyhteiskuntaa; kehottaa viranomaisia ryhtymään lisätoimiin, jotta kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon ja viranomaisten toiminnan valvontaan virallistettaisiin ja jotta niiden osallistumista lisättäisiin; korostaa kansalaisyhteiskunnan ratkaisevaa asemaa tehostettaessa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin seikkoihin liittyvää alueellista yhteistyötä;

23.  panee tyytyväisenä merkille vankilajärjestelmässä saavutetun edistyksen, erityisesti sen, että uusien vankilatilojen rakentaminen on aloitettu, sekä uuden ehdonalaisuusjärjestelmän käyttöönoton; huomauttaa kuitenkin, että tilanahtauden vuoksi vankien terveydenhoitoon, hygieniaan, tilan ja raittiin ilman saantiin sekä työmahdollisuuksiin liittyviin tarpeisiin ei vielä ole vastattu täysin;

24.  panee tyytyväisenä merkille toimivaltaisten viranomaisten aikaansaamat parannukset nk. viharikoksista syytteeseen asettamisessa; kehottaa viranomaisia menemään askelen pidemmälle ja vahvistamaan viharikosten asianmukaisen luokituksen ja määritelmän erityisesti niille rikoksille, jotka perustuvat uhrin seksuaaliseen suuntautumiseen, kulttuuriseen taustaan tai etniseen alkuperään;

25.  panee tyytyväisenä merkille viharikoksia koskevan lainsäädännön täytäntöönpanossa tapahtuneen edistyksen; huomauttaa kuitenkin, että viranomaisten on puututtava määrätietoisemmin rodun perusteella tapahtuvaan uhkailuun ja suvaitsemattomuuteen seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan;

Taloudelliset arviointiperusteet

26.  huomauttaa, että vaikka talouden alamäki on hidastunut, Kroatian talous on supistunut edelleen reaalisen BKT:n laskun myötä; pitää myönteisinä talouden elvytyssuunnitelmia, mutta kehottaa silti hallitusta muuttamaan suosituksensa kurinalaisiksi toimintalinjoiksi;

27.  kehottaa Kroatian hallitusta puuttumaan talouden rakenteellisiin heikkouksiin ja supistamaan rooliaan resurssien uudelleenjakajana tekemällä rakenteellisia uudistuksia kilpailukyvyn edistämiseksi; painottaa, että julkisen sektorin tehostamisen ohella on lisättävä julkisen talouden vakauttamista tai uudistuksia, joiden tavoitteena on vähentää julkisia menoja; huomauttaa lisäksi, että on ponnisteltava huomattavasti Kroatian terveydenhuoltoalan, sosiaalijärjestelmien ja valtiontukipolitiikkojen uudistamiseksi, jotta päästään kustannustehokkuuteen ja saavutetaan vakaa julkisten menojen taso asianmukaisissa verotuspolitiikan puitteissa;

28.  kehottaa Kroatian hallitusta puuttumaan erittäin alhaisiin työllisyyslukuihin ja pyrkimään ponnekkaammin lisäämään työllisyyttä puuttumalla joustamattomiin työmarkkinoiden säännöksiin ja työntekijöiden työmarkkinoille osallistumisen esteisiin ja panostamaan ammatilliseen koulutukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

Edellytykset täyttää jäsenyyteen liittyvät velvoitteet

29.  toteaa tyytyväisenä, että Kroatia on edelleen parantanut kykyään omaksua EU-jäsenyyden velvoitteita ja useimmilla aloilla lainsäädäntö on mukautettu yhteisön säännöstöön; kannustaa kuitenkin Kroatian viranomaisia kiinnittämään erityistä huomiota sen asianmukaisen täytäntöönpanon takaaviin hallinnollisiin valmiuksiin, jotta maa saa parhaan mahdollisen hyödyn EU-jäsenyydestä liittymisen jälkeen;

30.  panee merkille toukokuussa 2010 vaikeuksissa olleita telakoita koskevat tarjouskilpailut; kehottaa Kroatian hallitusta saattamaan mahdollisimman nopeasti päätökseen uudistamisprosessin, jotta se saavuttaa liittymisneuvottelujen tärkeän tavoitteen, jotta kilpailua koskeva luku voidaan sulkea väliaikaisesti;

31.  panee tyytyväisenä merkille huomattavat toimet hallinnon ja instituutioiden valmiuksien kehittämiseksi sekä koko liittymistä edeltävän tuen hallintajärjestelmän vahvistamisen, millä pyritään valmistautumaan asianmukaisesti koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämistä koskevan politiikan täytäntöönpanoon Kroatian liittyessä EU:hun;

32.  kehottaa Kroatian hallitusta parantamaan ympäristönhallinnasta vastaavien valtionhallinnon, erityisesti aluesuunnittelusta, jätteiden ja vesivarojen hallinnasta sekä ilmasta vastaavien instituutioiden koordinointia, jotta voitaisiin säilyttää ainutlaatuista ympäristöä sekä laaja biologinen monimuotoisuus; kehottaa hallitusta erityisesti ensi töikseen toteuttamaan kiireesti nykyisen hallintorakenteensa perusteellisen arvioinnin ympäristöpolitiikan ja ympäristöasioiden hallinnan aloilla;

33.  panee tyytyväisenä merkille, että Kroatian sijainti ja kolme eurooppalaista liikennekäytävää, jotka kulkevat maan läpi, antavat kustannustehokkaan pääsyn itään ja Kaukoitään meneville ja sieltä lähtöisin oleville rahtikuljetuksille Keski-Euroopan markkinoille, ja painottaa, että satama-, rautatie- ja maantieyhteyksiä eurooppalaisiin käytäviin on kehitettävä yhtenäistetysti, jotta sijainti säilyy houkuttelevana kuljetuspalveluille;

34.  panee merkille, että Kroatia on edistynyt huomattavasti toimintalinjojensa, lainsäädäntönsä ja sääntöjensä yhdenmukaistamisessa sähköistä viestintää ja tietotekniikkaa koskevan yhteisön säännöstön kanssa, ja kehottaa Kroatian viranomaisia edistämään Internetin käyttömahdollisuuksia mahdollisimman laajasti; suhtautuu myönteisesti siihen, että siirtyminen digitaalisiin televisiolähetyksiin on hoidettu onnistuneesti; pitää kuitenkin valitettavana, että annetuista säännöistä huolimatta kilpailu laajakaistamarkkinoilla on silti edelleen vähäistä;

35.  panee merkille, että rakenteelliset haasteet ovat säilyneet maataloudessa ja että yksityiset maatilat toimivat edelleen pienillä hajallaan olevilla mailla, joilla mahdollisuudet saavuttaa mittakaavaetuja ovat rajalliset;

36.  suhtautuu myönteisesti Kroatian osallistumiseen yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioihin, joista voidaan mainita erityisesti EU NAVFOR Atalanta -sotilasoperaatio ja EU:n siviilioperaatiot EUPOL Afganistan ja EULEX Kosovo, sekä Kroatian osallistumiseen EU:n taisteluosastoihin, kun se on aktiivisesti mukana pohjoismaisessa taisteluosastossa ja Saksan vetämässä taisteluosastossa; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että Kroatia on järjestelmällisesti ja säännöllisesti noudattanut yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) julistuksia, yhteisiä kantoja ja lausuntoja aina, kun sitä on pyydetty tukemaan niitä sekä Brysselissä että kansainvälisissä järjestöissä;

Alueellinen yhteistyö

37.  kannustaa Kroatiaa jatkamaan ponnistuksia hyvien naapurisuhteiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi edelleen ja toimimaan edelleen merkittävänä ja proaktiivisena alueellisen yhteistyön edistäjänä kaikilla tasoilla; antaa Kroatian presidentille tunnustusta siitä, että se kunnioitti syvästi sotarikosten bosnialaisia uhreja Sarajevoon huhtikuussa 2010 tekemällään virallisella vierailullaan; pitää kyseistä aloitetta ja elettä Kroatian puolelta sitoumuksena ratkaista historialliset kysymykset naapureiden kanssa oikeudenmukaisesti, rehellisesti ja arvokkaasti; suhtautuu myönteisesti myös Kroatian presidentin ja pääministerin yhteiseen lausuntoon, jossa tuetaan Bosnia ja Hertsegovinan alueellista koskemattomuutta ja itsenäisyyttä sekä sen liittymistä EU:hun ja Natoon; panee kuitenkin merkille, että edistyminen alueellisessa yhteistyössä on ollut epätasaista, ja vaatii siksi Kroatian hallitusta ja naapurimaiden hallituksia tehostamaan alueen kansalaisten sovitteluun tähtäävää vuoropuheluaan, jotta voidaan löytää lopullisia ja molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja kaikkiin ratkaisematta oleviin kahdenvälisiin ongelmiin, erityisesti valtion rajoja koskeviin lopullisiin sopimuksiin, kateissa olevien henkilöiden kysymykseen, omaisuuden palauttamiseen ja pakolaisten paluuseen sekä kansalaisten luovuttamiseen silloin, kun on kyse sotarikoksista tai rikoksista ihmiskuntaa vastaan;

38.  panee tyytyväisenä merkille, että Kroatian ja Slovenian välityssopimus tuli voimaan 29. marraskuuta 2010; katsoo, että naapurimaiden pitkään kestäneen rajakiistan ratkaisu on tärkeä viesti koko alueelle vuoropuhelun ja sovitteluratkaisun kulttuurin edistämisen puolesta; palauttaa mieleen välityssopimuksen 10 artiklan määräykset, joiden mukaan molempien osapuolten olisi pidättäydyttävä mahdollisista toimista tai lausunnoista, jotka saattaisivat kärjistää kiistaa tai vaarantaa välitystuomioistuimen työn;

39.  pyytää edistystä kahdenvälisten kiistojen ratkaisemisessa naapurimaiden kanssa, joista voidaan mainita esimerkkeinä rajakysymykset Serbian, Montenegron sekä Bosnia ja Hertsegovinan kanssa, jotta nämä kiistat eivät muodostuisi esteeksi EU:n laajentumisen jatkumiselle Kroatian liittymisen jälkeen;

40.  kiittää Kroatiaa ja Serbiaa niiden kunnianhimosta ja pyrkimyksistä vahvistaa sovittelua kansalaistensa keskuudessa keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä; suhtautuu myönteisesti Serbian presidentin Tadićin ja Kroatian presidentin yhteiseen vierailuun Vukovariin, jossa Serbian presidentti osoitti kunnioitusta ja pyysi anteeksi Ovčarassa Vukovarin lähellä tehtyjä rikoksia, sekä yhteiseen sitoumukseen selvittää kadonneiden henkilöiden kohtalo ja löytää ratkaisut pakolaisia ja paluuta koskeviin kysymyksiin tärkeänä askeleena kohti sovintoa; suhtautuu myönteisesti siihen, että Kroatian presidentti Josipović osoitti kunnioitusta sodan serbialaisille uhreille Kroatiassa; panee tyytyväisenä merkille järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja korruptioon liittyvistä rikoksista syytettyjen tai tuomittujen henkilöiden luovuttamisesta tehdyn Kroatian ja Serbian välisen sopimuksen allekirjoittamisen 29. kesäkuuta 2010 samoin kuin Kroatian tasavallan ja Montenegron välisen luovutussopimuksen tekemisen 1. lokakuuta 2010 merkittävänä edistysaskeleena korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamisessa ja rankaisemattomuuden vähentämisessä alueella;

41.  suhtautuu myönteisesti Kroatian ja Slovenian maaliskuussa 2010 käynnistämään alueelliseen aloitteeseen Brdon prosessiin, erityisesti Kroatian, Slovenian ja Serbian väliseen sopimukseen yhteisen rahtia kuljettavan rautatieyrityksen perustamisesta rahtikuljetusten parantamiseksi kolmen maan kautta Länsi-Eurooppaan ja Turkkiin sekä Kreikkaan sekä näistä maista poispäin; katsoo, että näin säästetään huomattavasti kuljetuskuluissa ja lyhennetään matkustusaikoja yksinkertaisempien raja- ja tullimuodollisuuksien ansiosta ja tämän lisäksi osoitetaan sitoutumista muuttaa sovittelupyrkimykset konkreettisiksi toimiksi, jotka hyödyttävät kaikkia taloudellisesti;

42.  katsoo, että alueen talouskehitystä voitaisiin nopeuttaa Serbian ja Kroatian tiiviillä yhteistyöllä Tonavan aluetta koskevan strategian yhteydessä, sillä tämä antaisi mahdollisuuden kytkeä nämä maat tiukemmin EU:hun erilaisilla yhteistyömuodoilla liikenteen, ympäristön ja talouskehityksen aloilla Tonavan makroalueen puitteissa;

43.  korostaa, että voimalaitoksen rakentaminen ja sääntelytoimet Tonavan varrella on toteutettava erittäin huolellisesti ja ympäristötekniikan uusimman kehityksen mukaisesti; vaatii, että aloittamislupia myönnettäessä otetaan huomioon Euroopassa ainutlaatuinen maisemallinen tilanne ja noudatetaan EU:ssa voimassa olevia sääntöjä; katsoo, että samoja periaatteita on sovellettava myös muiden jokien uomien muuttamiseen vastaavilla rakennelmilla;

o
o   o

44.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä Kroatian hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 341 E, 16.12.2010, s. 48.