Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2276(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0043/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0043/2011

Keskustelut :

PV 08/03/2011 - 16
CRE 08/03/2011 - 16

Äänestykset :

PV 09/03/2011 - 10.3
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0092

Hyväksytyt tekstit
PDF 209kWORD 135k
Keskiviikko 9. maaliskuuta 2011 - Strasbourg
Romaniväestön osallistamista koskeva EU:n strategia
P7_TA(2011)0092A7-0043/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. maaliskuuta 2011 romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta (2010/2276(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon perusoikeuskirjan ja etenkin sen 1, 8, 19, 20, 21, 24, 25, 35 ja 45 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön, erityisesti kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja YK:n vuoden 1992 julistuksen kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon eurooppalaiset ihmisoikeuksia ja perusvapauksia suojelevat yleissopimukset, erityisesti yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi ja siihen liittyvän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja asiaan liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean suositukset ja kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan, joissa määrätään Euroopan unionin perustana olevista perusoikeuksista ja -periaatteista, mukaan lukien syrjimättömyysperiaate ja vapaan liikkuvuuden periaate,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan, joka muodostaa oikeusperustan unionin toiminnalle, jos jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan, jossa määrätään perusoikeuksista unionissa,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan, jossa määrätään seuraamuksista ja oikeuksien pidättämisestä tapauksissa, joissa unionin lainsäädäntöä rikotaan vakavasti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 ja 10 artiklan, joissa velvoitetaan unioni ottamaan huomioon – kaikilla aloilla – korkean työllisyystason edistäminen, riittävän sosiaalisen suojelun takaaminen, sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen, korkeatasoinen koulutus ja ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu sekä rotuun tai etnisen alkuperään perustuvan syrjinnän torjuminen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklan, jossa neuvostolle annetaan valtuudet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiseksi,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 151 artiklan, jossa unionin ja jäsenvaltioiden tavoitteiksi määritellään työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen sekä riittävä sosiaalinen suojeleminen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan, jossa määritellään alat, joilla unionin on määrä tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa, ja erityisesti 153 artiklan 1 kohdan h alakohdan työmarkkinoilta syrjäytyneiden henkilöiden integroimisesta ja 153 artiklan 1 kohdan j alakohdan sosiaalisen syrjäytymisen torjumisesta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVIII osaston, joka koskee taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan (”joustavuuslauseke”), jossa määrätään aiheellisten säännösten antamisesta perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3, 8, 16, 18, 20, 21 ja 157 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston suosituksen 1355 (1998) sosiaalisen syrjäytymisen torjunnasta ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta Euroopassa,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston hyväksymän alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan, jossa tunnustetaan alueelliset kielet ja vähemmistökielet kiinteäksi osaksi Euroopan kulttuuriperintöä, sekä kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman romanien tilanteesta Euroopan unionissa(1),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman romaninaisten tilanteesta Euroopan unionissa(2),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38/EY soveltamisesta(3),

–  ottaa huomioon 31. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman romaneja koskevasta Euroopan unionin strategiasta(4),

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman etnisyyteen perustuvasta romanien väestönlaskennasta Italiassa(5),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman romanien yhteiskunnallisesta tilanteesta ja heidän työmarkkinoille pääsemisensä parantamisesta EU:ssa(6),

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman toisesta romaniväestöä käsittelevästä eurooppalaisesta huippukokouksesta(7),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman romanien tilanteesta ja vapaasta liikkuvuudesta Euroopan unionissa(8),

–  ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY(9),

–  ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta(10),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista(11),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY(12) Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella,

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin(13),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 437/2010 Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1080/2006 muuttamisesta syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi toteutettavien asuntokantaa koskevien toimien tukikelpoisuuden osalta(14),

–  ottaa huomion joulukuussa 2007 ja kesäkuussa 2008 kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen päätelmät sekä yleisten asioiden neuvoston joulukuussa 2008 antamat päätelmät,

–  ottaa huomioon talous-, sosiaali-, terveys- ja kuluttaja-asiain neuvoston Luxemburgissa 8. kesäkuuta 2009 antamat päätelmät romanien osallistamisesta ja erityisesti päätelmiin liitetyt romanien osallistamisen kymmenen perusperiaatetta,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon romaniväestön sosiaalisesta ja taloudellisesta integraatiosta Euroopassa (KOM(2010)0133), työryhmän perustamisen(15) (7. syyskuuta 2010), työryhmän ensimmäiset havainnot(16) ja Euroopan unionin perusoikeusviraston raportit,

–  ottaa huomioon komission työasiakirjan ”Roma in Europe: The Implementation of European Union Instruments and Policies for Roma Inclusion – Progress Report 2008–2010” (SEC(2010)0400),

–  ottaa huomioon Brysselissä 16. syyskuuta 2008 järjestetyn ensimmäisen Euroopan romaneja käsittelevän huippukokouksen ja Córdobassa 8. huhtikuuta 2010 järjestetyn toisen Euroopan romaneja käsittelevän huippukokouksen,

–  ottaa huomioon perusoikeusviraston julkaisemat raportit romaneista, rasismista ja muukalaisvihasta EU:n jäsenvaltioissa 2009(17) sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Thomas Hammarbergin raportit,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston asiaa koskevat suositukset, lausunnot ja julistukset, kuten Euroopan neuvoston romaneja koskeneen korkean tason kokouksen päätelmät (Strasbourg, 20. lokakuuta 2010)(18),

–  ottaa huomioon vuonna 2005 nimetyn romanien integraation vuosikymmen -ohjelman ja romanien koulutusrahaston, jonka perustajina oli joukko EU:n jäsenvaltioita, ehdokasvaltioita ja muita valtioita, joissa unionin toimielimet ovat näkyvästi edustettuina,

–  ottaa huomioon YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean 77. istunnossaan (2.–27. elokuuta 2010) hyväksymät suositukset,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston 15. kesäkuuta 2010 julkaiseman Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission neljännen Ranskaa koskevan kertomuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A7-0043/2011),

A.  ottaa huomioon, että suuri osa Euroopan 10–12 miljoonasta romanista – joista suurin osa on EU:n kansalaisia – on joutunut kärsimään järjestelmällistä syrjintää, ja he kamppailevat siten kestämätöntä yhteiskunnallista, kulttuurillista taloudellista syrjäytymistä ja ihmisoikeusrikkomuksia vastaan ja kokevat vakavaa leimautumista ja syrjintää julkisessa elämässä ja yksityiselämässä,

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin eri alueiden välillä on edelleen taloudellisia ja sosiaalisia eroja ja että huomattava osa romaniyhteisöstä asuu alueilla, jotka ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti heikoimmin kehittyneitä unionissa,

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni perustuu EU:n perusoikeuskirjassa ja perussopimuksissa vahvistettuihin periaatteisiin, joita ovat muun muassa syrjimättömyys, EU-kansalaisuuteen luontaisesti kuuluvat oikeudet, vapaa liikkuvuus ja tasa-arvo,

D.  ottaa huomioon, että EU:n edellinen, nykyinen ja tuleva puheenjohtajavaltio antoivat Córdobassa 8.–9. huhtikuuta 2010 pidetyssä toisessa romaniväestöä käsittelevässä huippukokouksessa yhteisen julkilausuman, jossa ne sitoutuivat edistämään romaniasioiden sisällyttämistä unionin ja jäsenvaltioiden politiikkaan, joka koskee perusoikeuksia sekä suojelua rasismilta, köyhyydeltä ja sosiaaliselta syrjäytymiseltä, parantamaan romaniväestön osallistamista käsittelevää integroitua foorumia koskevan etenemissuunnitelman rakennetta ja painottamaan keskeisiä tavoitteita ja tuloksia sekä varmistamaan, että Euroopan unionin nykyiset rahoitusvälineet, erityisesti rakennerahasto, ovat romanien käytettävissä,

E.  katsoo, että romanilasten sulkeminen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vaikuttaa epäsuotuisasti romaniyhteisön jäsenten muihin oikeuksiin, erityisesti oikeuteen tehdä työtä, ja katsoo, että tämä pahentaa heidän syrjäytymistään,

F.  ottaa huomioon, että yhteisöt, jotka haluavat säilyttää perinteisen kiertolaiselämäntyylin Euroopassa, kärsivät eniten luku- ja kirjoitustaidottomuudesta, ja että siksi näihin yhteisöihin kuuluvien lasten koulutukselle on kulttuuriesteitä,

G.  katsoo, että romanilasten koulutukseen tarvittavat aineelliset edellytykset on varmistettava, ja katsoo, että niihin on sisällytettävä koulusovittelijoiden nimittäminen,

H.  ottaa huomioon, että EU on kehittänyt joukon hyödyllisiä välineitä, mekanismeja ja rahastoja romaniväestön osallistamisen edistämiseksi mutta nämä ovat hajallaan politiikan eri aloilla eikä niitä ole asianmukaisesti valvottu, joten niiden vaikutukset ja hyödyt ovat rajalliset ja vaikeasti mitattavissa; ottaa huomioon, että vaikka yhteistyömekanismeja ja -instituutioita on lukuisia, romaniväestön osallistamiseen liittyviin ongelmiin ja haasteisiin ei ole toistaiseksi pystytty vastaamaan tehokkaasti, ja siksi tilanteen säilymistä ennallaan ei voi hyväksyä,

I.  ottaa huomioon, että vuonna 2005 käynnistettiin ”romanien osallistamisen vuosikymmen” -aloite romaneihin kohdistuvan syrjinnän torjumiseksi ja heidän taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa parantamiseksi ja että vuosikymmentä koskevan julkilausuman allekirjoittaneet valtiot – Bulgaria, Kroatia, Unkari, Montenegro, Tšekin tasavalta, Romania, Serbia, Slovakia ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia – sitoutuivat työskentelemään syrjinnän poistamiseksi sekä romanien ja muun yhteiskunnan välisen kohtuuttoman kuilun kaventamiseksi,

J.  katsoo, että romanien todellinen osallistaminen on mahdollista ainoastaan tunnustamalla vastavuoroisesti asianomaisten yhteisöjen oikeudet ja velvollisuudet,

K.  panee merkille, että romaneja on palautettu ja palannut useista jäsenvaltioista ja tähän liittyy usein romanien leimaaminen ja yleinen romanivastaisuus poliittisessa keskustelussa,

L.  ottaa huomioon, että vaikka syrjimättömyys onkin ehdottoman tärkeä tavoite, se on kuitenkin riittämätön ratkaisu romaneihin pitkään vaikuttaneeseen rakenteelliseen syrjintään; katsoo, että siksi on tarpeen täydentää ja vahvistaa tasa-arvolainsäädäntöä ja -politiikkoja ratkaisemalla EU:n tason strategian avulla romanien erityistarpeet, jotka liittyvät siihen, miten he voivat saavuttaa perusoikeuksien, tasa-arvon ja syrjimättömyyden täysimääräisen kunnioittamisen, suojelemisen ja edistämisen, saavuttaa lainsäädännön, politiikkojen ja mekanismien täysimääräisen ja syrjimättömän soveltamisen romanien oikeuksiin kohdistuvien rikkomusten valvontaan ja sanktiointiin, sekä saavuttaa erityiset ihmisoikeutensa työllisyyden, asumisen, kulttuurin terveydenhoidon, yhteiskunnallisiin asioihin osallistumisen, koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja vapaan liikkuvuuden alalla ja panna ne täytäntöön,

M.  katsoo, että avoimen koordinointimenetelmän joustava toimintatapa, joka perustui jäsenvaltioiden vapaaehtoiseen osallistumiseen ilman, että turvauduttiin tehokkuutta lisääviin tiukkoihin kannustimiin, osoittautui riittämättömäksi keinoksi lisätä romanien osallistamista ja tämä rajoite voidaan osittain poistaa sitomalla EU:n rahoitusjärjestelmät entistä tiiviimmin vertaisarviointimenettelyihin,

N.  ottaa huomioon, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset ja etenkin romaninaiset joutuvat vakavamman syrjinnän kohteiksi kuin samaa etnistä ryhmää edustavat miehet tai valtaväestöön kuuluvat naiset, ja ottaa huomioon, että romaninaisten työllistymisaste on romanimiehiäkin alhaisempi, ja katsoo, että kun otetaan huomioon naisten rooli perheessä, naiset voivat olla syrjäytyneiden yhteisöjen osallistamisen kulmakiviä,

O.  katsoo, että romaniväestön integraatiota koskevaa EU:n strategiaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alaikäisiin ja lapsiin,

P.  katsoo, että romanien osallistamista koskevassa EU:n strategiassa on puututtava kaikkiin romanien perusoikeuksien rikkomisiin – mukaan luettuina syrjintä, erottelu, vihapuheet, etninen profilointi ja laittomat sormenjälkien ottamiset sekä laittomat häädöt ja karkotukset – varmistamalla kaikkien asiaa koskevien direktiivien ja EU:n lainsäädännön täysimääräinen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen tehokkaampi täytäntöönpano,

Q.  ottaa huomioon, että romanien pahentuva leimaaminen ja romanivastaisuus poliittisessa keskustelussa ja suuren yleisön parissa ovat huolestuttavia ilmiöitä, ja katsoo, että useissa jäsenvaltioissa tapahtuneet romanien kyseenalaiset palauttamiset ja paluut ovat aiheuttaneet pelkoa ja ahdistusta romaniyhteisöissä sekä huolestuttavaa rasismia ja syrjintää,

R.  katsoo, että romanien mahdollisuudet hyödyntää samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin jäsenvaltioiden kansalaiset ovat pitkälti sidoksissa siihen, että he saavat kansalaisuutta koskevat lailliset asiakirjat,

S.  katsoo, että romaniväestön oikeus laadukkaaseen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen, heidän kulttuurinsa, arvojensa ja kulttuuriperintönsä jakaminen ja ymmärtäminen, heidän osallistumisensa yhdistyksiin ja heidän yhteisönsä parempi edustus ovat olennaisia tekijöitä kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa jäsenvaltioiden ja EU:n sellaisten strategioiden täytäntöönpanoon, joilla pyritään romanien osallistamiseen ja osallistumiseen yhteiskuntaan,

T.  katsoo, että korkealaatuinen koulutus ja ammattikoulutus vaikuttavat yksilön mahdollisuuksiin myöhemmin elämässä sekä henkilökohtaiselta että ammatilliselta kannalta ja yksilön osallistumiseen yhteiskuntaan ja että siksi on olennaisen tärkeää varmistaa, että kaikilla on sama oikeus koulutukseen ja ammatillisen koulutukseen ilman minkäänlaista syrjintää; katsoo, että kulttuurin monimuotoisuuden ja stereotypioita torjuvien toimien sisällyttäminen koulujen opetussuunnitelmiin jo hyvin nuorille oppilaille on tärkeä väline romanien osallistamisen ja keskinäisen ymmärryksen kannalta,

U.  ottaa huomioon, että komissio ilmoitti 19. lokakuuta 2010, että se esittelee EU:n puitteet kansallisia romanistrategioita varten huhtikuussa 2011(19),

1.  kehottaa komissiota esittämään ja neuvostoa hyväksymään romaniväestön osallistamista koskevan EU:n strategian (jäljempänä ”strategia”), joka on EU:n laajuinen, kattava ja monitasoinen toimintasuunnitelma, joka valmistellaan ja pannaan täytäntöön kaikilla politiikan ja hallinnon tasoilla ja joka voi kehittyä tarpeen mukaan, perustuu yhdenvertaisuuden, oikeuksien saatavuuden, syrjimättömyyden ja sukupuolten tasa-arvon perusperiaatteisiin, ja perustuu perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa esitettyihin tehtäviin, tavoitteisiin, periaatteisiin ja välineisiin, sellaisina kuin ne on määritelty edellä, sekä asiaa koskevaan EU:n lainsäädäntöön, ja perustuu lisäksi yhteiseen toimivaltaan sekä unionin tukeviin, koordinoiviin ja täydentäviin toimiin;

2.  toteaa, että romaneja syrjitään ja/tai heihin suhtaudutaan yleisesti ennakkoluuloisesti useissa jäsenvaltioissa ja että nykyinen talous- ja rahoituskriisi pahentaa tilannetta entisestään, koska se aiheuttaa työttömyyttä; korostaa, että romaniväestön osallistaminen on sekä kaikkien jäsenvaltioiden että EU:n toimielinten vastuulla; kehottaa jäsenvaltioita toimimaan täydessä yhteistyössä EU:n ja romaniväestön edustajien kanssa sellaisten yhtenäisten toimintalinjojen käyttöönottamiseksi, joiden avulla voidaan hyödyntää kaikkea EU:n rahoitusta ja varsinkin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR:n), Euroopan sosiaalirahaston (ESR:n) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (EAFRD:n) varoja siten, että romaniväestön osallistamista edistetään kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; kehottaa komissiota kiinnittämään erityishuomiota pyyntöihin saada teknistä apua, jolla voidaan parantaa kaikkien tarjolla olevien, romaniyhteisöjen integroimiseen tarkoitettujen välineiden tehokkuutta;

3.  palauttaa mieleen, että romanien sosiaalista ja taloudellista integroimista varten on saatavilla unionin ohjelmia ja rahoitusta, mutta paikallisviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja kyseisten ohjelmien ja rahoituksen mahdollisten kohderyhmien keskinäistä tiedonkulkua on parannettava kaikilla tasoilla siten, että romanit saavat tietoa niistä; kehottaa lisäksi hyödyntämään saatavilla olevia EU-varoja uusien talojen rakentamiseen tai vanhojen kunnostamiseen sekä teknisen infrastruktuurin, julkisten laitosten, viestintäjärjestelmien, koulutuksen ja työmarkkinoille pääsyn parantamiseen;

4.  kehottaa komissiota:

  a) hyväksymään strategian painopistealueet, joita ovat erityisesti:
   perusoikeudet, erityisesti syrjimättömyys, yhdenvertaisuus ja vapaa liikkuvuus
   koulutus, ammattikoulutus ja elinikäinen oppiminen
   kulttuuri
   työllisyys
   asuminen ja etenkin terveellinen ympäristö ja riittävä infrastruktuuri
   terveydenhoito ja romanien terveystilanteen kohentaminen ja
   romanien, myös romaninuorten, kansalaisyhteiskunnan poliittinen ja yhteiskunnallinen osallistuminen,
   b) esittelemään strategiassa etenemissuunnitelman EU:n tason sitovien vähimmäisstandardien käyttöönottamiseksi koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja terveydenhoidon painopistealueilla,
  c) määrittelemään painopistealueisiin kytkeytyvät strategian tavoitteet, joita ovat ennen kaikkea:
   syrjinnän vastaisen lainsäädännön ja toimenpiteiden hyväksyminen ja vahvistaminen, jotta voidaan suojella syrjinnältä kaikilla elämänaloilla, mukaan luettuna moninkertainen syrjintä, sekä turvata, suojella ja edistää perusoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen, mukaan luettuina syrjinnän poistamiseen tähtäävät tietoisuutta lisäävät toimet, joiden kohteina ovat romanit ja muut kuin romanit
   romanivastaisuuden, ennakkoluulojen, stereotypioiden, rasismin ja muukalaisvihamielisyyden, leimaamisen ja romaneihin kohdistettujen vihapuheiden torjuminen, erityisesti asiaa koskevan lainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano sekä asianmukaisten rangaistusten määrääminen rotuun perustuvista rikoksista
   sen varmistaminen, että tiedotusvälineet eivät levitä romaniyhteisöjä koskevia ennakkoluuloja vaan edistävät myönteistä kuvaa monimuotoisuudesta, ja romanien parempi edustus tiedotusvälineissä
   ihmisoikeusrikkomusten estäminen ja uhrien suojelu ja oikeusavun ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen varmistaminen kiinnittäen erityishuomiota usein kaksinkertaisen syrjinnän kohteena olevien romanilasten ja naisten tilanteeseen
   ehkäisevät toimenpiteet, joilla torjutaan ihmiskauppaa, jonka uhrien joukossa romanit ovat yliedustettuina
   syrjimättömyyttä edistäviä käytäntöjä koskevan koulutuksen antaminen kaikilla hallinnon sekä oikeus- ja poliisilaitoksen tasoilla toimiville henkilöille
   paikallisviranomaisten, tuomioistuinten, poliisin ja romaniyhteisön välisen vuoropuhelun käynnistäminen oikeudellisen syrjinnän poistamiseksi, luottamuksen parantamiseksi ja etnisten profiilien laatimisen estämiseksi
   laadukkaan koulutuksen yhdenvertaisen saatavuuden varmistaminen
   yhdenvertainen pääsy aikuisten ammatilliseen koulutukseen ja mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen
   sosiaalipalvelujen ja perustason hoitoinfrastruktuurin (kuten lasten- ja vanhustenhoito) yhdenvertainen saatavuus
   kouluissa ja luokissa vallitsevan erottelun purkaminen luomalla kaikki oppilaat huomioon ottava ilmapiiri ja palkkaamalla romaniväestöä edustavia koulusovittelijoita
   tasa-arvoisen pääsyn tarjoaminen asianmukaiseen valmentautumiseen työmarkkinoiden kilpailuun
   tasa-arvoisen pääsyn tarjoaminen varhaiskoulutukseen
   tyttöjen koulutuksen turvaaminen
   kulttuurien välinen koulutus
   perheiden ja koulun yhteistyön helpottaminen erityisesti koulusovittelijoiden avulla
   romaniopettajien määrän lisääminen, romanilasten kielen ja identiteetin suojelun varmistaminen tarjoamalla opetusta heidän omalla kielellään
   uudet toimenpiteet koulun keskeyttämisen ja opintojen epäonnistumisen estämiseksi
   toimet koulujärjestelmästä pudonneiden lasten saamiseksi takaisin kouluun, esimerkiksi uuden mahdollisuuden koulutuksen hankkimiseen tarjoavien ohjelmien perustaminen
   yhdenvertaisen pääsyn tarjoaminen toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen sekä stipendiohjelmat
   erityiskoulutuksen piirissä vallitsevan romanien yliedustuksen torjuminen
   lapsiköyhyyden torjunta, lasten perheistään erottamisen vähentäminen ja köyhyydestä johtuvan lasten sijaisperheisiin ja erityishoitoon sijoittamisen estäminen
   tehokas pääsy työmarkkinoille sekä yrittäjyyttä ja omaehtoista työllistymistä koskevien mikroluottojen saatavuuden varmistaminen
   yhdenvertainen pääsy kohtuuhintaisen ja terveellisen asumisen piiriin ja alueellisen erottelun poistaminen
   oikeus rekisteröityyn osoitteeseen, mukaan luettuna mahdollisuus rekisteröityä kansalaisyhteiskunnan järjestön kautta, ja täydellinen ja ajantasainen syntymä-, avioliitto- ja kuolinrekisteri kaikille romanikansalaisille, sekä hallinnollisten asiakirjojen myöntämiseen liittyvän syrjinnän torjuminen
   terveyden alalla vallitsevan epätasa-arvon torjuminen siten, että tarjotaan yhdenvertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen terveydenhoitoon ja terveyden edistämiseen erityisesti terveydellisen epätasa-arvon vähentämiseksi ja siten, että etusijalle asetetaan haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät kuten naiset, lapset, vanhukset ja vammaiset henkilöt
   romanien kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, mukaan luettuina valmiuksien luominen ja hallinnollisen kapasiteetin vahvistaminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, sekä romanien yhteiskunnallisen ja poliittisen osallistumisen kannustaminen
   aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, romanien ottaminen mukaan kaikilla julkisen ja poliittisen elämän alueilla ja heidän edustuksensa lisääminen kaikissa paikallisissa, kansallisissa ja EU:n toimielimissä ja vaaleilla valituissa elimissä
   laajentumis- ja naapuruusulottuvuuden käyttöönotto strategiassa siten, että vaaditaan romanien tilanteen parantamista jäsenyyttä hakeneissa maissa ja mahdollisissa ehdokasvaltioissa sekä Euroopan naapuruuspolitiikkaan osallistuvissa maissa; lisäksi tällä alalla saavutettava edistys on asetettava etusijalle vuosittaisissa edistymiskertomuksissa ja EU:n naapurimaita koskevissa kertomuksissa
   kulttuurin kunnioittamisen ja säilyttämisen varmistaminen
   sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen varmistaminen huolehtimalla romaninaisten erityistarpeista ottamalla heidät samalla mukaan politiikan kehittämistyöhön; lapsiavioliittokäytännöstä luopuminen,
   romanien palautusten estäminen maihin, joissa he voivat joutua kidutuksen tai muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi;

5.  korostaa, että erilaisissa oloissa elävien romaniyhteisöjen ohjelmat ja erityistarpeisiin mukautetut monitahoiset ohjelmat ovat ratkaisevan tärkeitä ja että tässä yhteydessä romaneille on järjestettävä paikalla tarjottavia räätälöityjä palveluja;

6.  muistuttaa, että riittävä tulotuki, osallisuutta edistävät työmarkkinat ja laadukkaiden palveluiden käyttömahdollisuus ovat suosituksessa 2008/867/EY esitetyn aktiivisen osallisuutta koskevan strategian peruspilareita;

7.  korostaa, että tasapuolisten mahdollisuuksien, mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti yhteiskunnan toimintaan ja tulevan syrjimättömyyden varmistaminen edellyttää sosiaaliapua, asianmukaista asuntotilannetta ja vaatetusta, laadukkaiden varhaiskehitystä tukevien ohjelmien saatavuutta ja erottelematonta, laadukasta koulutusta, jota annetaan osallistavan ilmapiirin vallitessa ja jossa vanhempien halutaan olevan osallisina; painottaa tarvetta torjua poissaoloa koulusta ja koulun varhaista keskeyttämistä sekä myöntää avustuksia ja taloudellista tukea; korostaa, että aikuisille tarjottavat koulutusmahdollisuudet ja työtuen muodot ovat ratkaisevan tärkeitä romanien palvelukseen ottamisen ja työelämässä pysymisen tukemiseksi, jotta vältetään sosiaalisen syrjäytymisen lisääntyminen;

8.  korostaa syrjäytymisen ehkäisyä jo varhaislapsuudesta alkaen, siten että heti lapsen synnyttyä huolehditaan lapsen kirjaamisesta väestörekisteriin niin, että hänen kansallisuutensa tunnustetaan ja hän tulee kaikkien yhteiskunnan palvelujen piiriin; katsoo erityisesti, että romanilapsille tulee turvata laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut ja heidän koulunkäyntiään tulee tukea erityistoimin;

9.  muistuttaa romanien, erityisesti naisten ja tyttöjen, kohtaamista haasteista, joita aiheuttavat äärimmäinen köyhyys, syrjintä ja syrjäytyminen ja jotka johtavat siihen, että heillä ei ole mahdollisuutta saada korkeaa koulutusta, työtä tai sosiaalipalveluita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan romaninaisten ja -tyttöjen erityistarpeet huomioon noudattamalla tasa-arvonäkökulmaa kaikissa romanien osallistamista koskevissa politiikoissa ja suojelemaan erityisen suojattomia ryhmiä;

10.  kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin, jotta ne tiedottaisivat kansalaisilleen romanien aikaisemmasta ja nykyisestä tilanteesta käyttämällä muun muassa perusoikeusviraston raportteja lähdeaineistona tätä tarkoitusta varten;

11.  korostaa, että romanien osallistamista koskevaan EU:n strategiaan olisi myös sisällytettävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan romanien tilanteen seuranta heidän sosiaalisiin perusoikeuksiinsa, tasa-arvoon, syrjimättömyyteen ja vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa liittyvien periaatteiden kunnioittamisen ja edistämisen osalta;

12.  korostaa, että romaniväestön oikeus laadukkaaseen perus- ja ammattikoulutukseen, heidän kulttuurinsa, arvojensa ja kulttuuriperintönsä jakaminen ja ymmärtäminen, heidän osallistumisensa yhdistyksiin ja heidän yhteisönsä parempi edustus ovat olennaisia tekijöitä kokonaisvaltaisessa tavassa panna täytäntöön jäsenvaltioiden ja EU:n strategiat, joilla pyritään romanien osallistamiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen;

13.  korostaa, että laadukas perus- ja ammattikoulutus vaikuttavat yksilön tulevaisuuteen henkilökohtaisella tasolla ja työelämässä ja että siksi on olennaisen tärkeää turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua tehokkaisiin koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmiin ilman minkäänlaista syrjintää tai erottelua;

14.  korostaa, että strategian hyväksymisen ja sen täytäntöönpanon valvonnan on oltava avointa siten, että ensisijainen vastuu on demokraattisesti vastuunalaisilla ministereillä neuvostossa, ja korostaa, että strategian ei millään tavalla pitäisi olla EU:ta jakava eikä se saisi luoda hajaannusta jäsenvaltioiden välille, vaan sen pitäisi päinvastoin edistää Euroopan yhdentymistä;

15.  pitää hyvin tärkeänä, että yksittäisille jäsenvaltiolle varattuja varoja käytetään oikealla tavalla strategian mukaisilla ensisijaisilla aloilla;

16.  korostaa, että on arvioitava ja mitattava strategian tavoitteiden saavuttamisastetta, jotta voidaan ottaa käyttöön perusteita tuen myöntämiseksi järjestelmää noudattaville jäsenvaltioille ja seuraamusten määräämiseksi sääntöjen noudattamatta jättämisestä;

17.  kehottaa komissiota:

   omaksumaan johtavan aseman strategian painopistealueiden edistymiseen ja sen tavoitteiden täyttymiseen liittyvässä strategisessa koordinoinnissa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja toissijaisuusperiaatetta noudattaen
   perustamaan pysyvänä elimenä toimivan työryhmän, joka ottaa vastuun valvonnasta, yhteensovittamisesta, seurannasta, raportoinnista, arvioinnista, täytäntöönpanon helpottamisesta, valtavirtaistamisesta ja tarkastelusta ja joka tyydyttää tarpeen itsenäisestä monialaisesta ”ulkopuolisesta mahdollistajasta”, joka voi arvioida ja saattaa tasapainoon erilaiset kansalliset ja alakohtaiset edut kaikkien kannalta hyväksyttävällä tavalla
   tarkistamaan ja päivittämään strategiaa tarvittaessa säännöllisesti ja hankkimaan Euroopan parlamentilta ja neuvostolta hyväksynnän tehdyille muutoksille
   ottamaan strategian painopistealueet ja tavoitteet huomioon kaikissa relevanteissa politiikka-aloitteissa ja ohjelmasuunnittelussa EU:n tasolla
   raportoimaan strategian ja kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanosta ja edistymisestä sekä tulosten, myös vertailuarvojen ja indikaattorien, arvioinnista sekä pitämään neuvoston ja parlamentin ajan tasalla vuotuiselta pohjalta kiinnittäen huomiota siihen, että politiikan vaikuttavuudesta ja jälkikäteisarvioinnista on tehtävä pitkäaikaisen tuen ehto
   varmistamaan tarvittavien tilastotietojen keräämisen ja levittämisen sekä paikallisesti muotoutuneiden hyvien käytäntöjen vakiinnuttamisen ja tehostamisen
   vahvistamaan, ovatko kansalliset suunnitelmat yhdenmukaisia EU:n strategian kanssa
   muuttamaan ristiinrahoitusta koskevaa sääntelykehystä, vähentämään byrokraattista rasitusta, yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan EU-varoja koskevia menettelyjä ja edellyttämään jäsenvaltioilta yksinkertaisten ja normatiivisten rahoitusmenettelyjen käyttöön ottamista sekä yleiskattavan tuen hyödyntämistä
   ottamaan vaiheittain käyttöön pakolliset institutionaaliset takeet syrjinnän ja erottelun vastaisten toimien valtavirtaistamisesta direktiivit 2000/43/EY ja 2004/113/EY huomioon ottaen sekä seuraamaan toimien täytäntöönpanoa ja torjumaan leimautumista
   varmistamaan, että kyseisten sidosryhmien ja kaikkien tasojen romaniyhteisöjen osallistumisen kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa Euroopan romanifoorumin kautta sekä tekemään yhteistyötä muiden toimielinten, jäsenvaltioiden, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, kansainvälisten rahoituslaitosten, monikansallisten suunnitteluelinten ja hallitusten välisten järjestöjen sekä kansalaisjärjestöjen ja hallitusten välisten tahojen kanssa; panee merkille, että on välttämätöntä parantaa asianomaisten toimijoiden ja verkkojen koordinointia ja niiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja lisätä toimien vastavuoroisesti vahvistavia vaikutuksia kentällä ja estää sidosryhmien verkkojen määrän kasvusta aiheutuva toimien päällekkäisyyden riski sekä toimien ristiriitaisuus;

18.  muistuttaa, että romanien osallistamista koskevan EU-strategian edistäminen on erityisesti komission vastuulla, mutta kyseinen strategia on pantava täytäntöön paikallisella tasolla;

19.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään nykyisiä EU:n strategioita ja välineitä romanien yhteiskunnallis-taloudellisen osallistamisen varmistamiseksi sekä laatimaan ja panemaan täytäntöön kaikki asiaa koskevat politiikat ottamalla tarvittaessa huomioon romanien osallisuutta koskevat yhteiset perusperiaatteet;

20.  katsoo, että entistä tiiviimpi yhteistyö romaniyhteisön johtajien, paikallisviranomaisten ja EU:n elinten välillä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan määritellä romaniväestön yhteiskunnallis-taloudellista osallistamista koskevat EU:hun ja jäsenvaltioihin kohdistuvat tärkeimmät haasteet ja niiden ratkaisut;

21.  kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että päättävillä elimillä on tarvittavat valtuudet varmistaakseen monitahoisen ja kehitykseen keskittyvän EU-rahoituksen saannin hyvien paikallisten aloitteiden tukemiseksi ja romanien erilaisiin paikallisiin tarpeisiin vastaamiseksi; korostaa, että on tärkeää tunnistaa romanien integroitumista koskevat parhaat käytännöt ja vaihtaa niitä ja lisätä menestystarinoiden näkyvyyttä; kehottaa myös kehittämään institutionaalisia valmiuksia antaa tarvittavaa (hallinnollista ja projektinhallintaan liittyvää) tukea paikallisella tasolla;

22.  katsoo, että romanijärjestöjen ja muiden järjestöjen, alue- ja paikallisviranomaisten ja kansallisten viranomaisten sekä EU:n elinten olisi toteutettava yhteisiä toimia ja kannettava vastuuta koko prosessissa hyödyntämällä parhaita käytäntöjä ja jo olemassa olevia jäsenvaltioiden keräämiä laajoja tietokantoja sekä romanien osallistamisen vuosikymmenen ensimmäisen jakson aikana saatuja kokemuksia; painottaa, että on tärkeää järjestää tietoisuutta lisääviä kampanjoita erityisesti alueilla, joilla on merkittäviä romaniyhteisöjä;

23.  katsoo, että romanien yhteiskunnallinen osallistaminen ei ole mahdollista luomatta ja lujittamatta heidän etujensa ajamista, poliittinen päätöksenteko mukaan luettuna, ja heidän siviiliaktiivisuuttaan kansalaisjärjestöissä kansallisella tasolla ja Euroopan tasolla;

24.  kehottaa painokkaasti EU:n elimiä ottamaan kansallisen tason entistä enemmän mukaan kuulemisiin ja päätöksentekomekanismeihin, jotta saadaan aikaan tuleva strategia, joka voi olla hyödyksi kaikille asianosaisille; kiinnittää komission ja jäsenvaltioiden huomion myös siihen tosiseikkaan, että romanien osallistamispolitiikkaa on suunniteltava, kehitettävä, toteutettava ja arvioitava yhteistyössä paikallisten ja alueellisten viranomaisten, romaniryhmien ja muiden väestöryhmien, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja järjestöjen ja alueiden komitean ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotta politiikan hyväksyttävyys ja tehokkuus kohenisivat;

25.  kehottaa komissiota keräämään ja levittämään tietoa jäsenvaltioissa saaduista kokemuksista ja toteutetuista toimista erityisesti koulutuksen ja kulttuurin aloilla;

26.  kehottaa tukemaan tehokkaammin romanien integroimiseen tarkoitettuun unionin rahoitukseen oikeutettujen hankkeiden vetäjiä luomalla foorumeja tiedonjakoa, tiedon analysoimista ja hyvien käytänteiden vaihtamista varten;

27.  huomauttaa, että ratkaisu piilee osittain jäsenvaltioiden tinkimättömässä sitoutumisessa tehokkaan tuen tarjoamiseen hankkeiden vetäjille ja että jäsenvaltioiden tehtävänä on yhdessä komission kanssa rohkaista paikallisviranomaisia valitsemaan romanien integroimiseen tähtääviä hankkeita;

28.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään köyhyyden vähentämisen monialaisen strategian, jossa otetaan huomioon, että romani- ja valtaväestön rinnakkaiselo on yleensä arkaluonteinen asia, koska molemmat kärsivät työttömyydestä, köyhyydestä ja syrjäytymisestä; korostaa sellaisten kannustavien toimien merkitystä, joilla vähävaraisia kannustetaan konkreettisten etujen avulla siirtymään työmarkkinoille sosiaaliavun ja mahdollisen harmaan talouden työpaikkojen varassa elämisen sijasta; korostaa, että keskinäistä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta edistävät ohjelmat ovat äärimmäisen tärkeitä;

29.  kehottaa komissiota sisällyttämään strategiaan laajentumisulottuvuuden kehittämällä koehankkeita ehdokasvaltioissa ja mahdollisissa ehdokasvaltioissa, mikä takaa kansallisten toimintasuunnitelmien kehittämisen EU:n strategiaa vastaavalla tavalla;

30.  kehottaa jäsenvaltioita nimittämään strategian avointa ja tehokasta täytäntöönpanoa varten korkean tason virkamiehen tai hallintoelimen toimimaan ”kansallisena yhteyspisteenä”, jolla on toimeenpanovalta ja joka vastaa strategian koordinoinnista, seurannasta, valtavirtaistamisesta ja täytäntöönpanosta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla niin, että varmistetaan byrokratian väheneminen minimiin ja varojen tehokas hallinnointi ja valvonta sekä raportoinnin avoimuus;

31.  kehottaa jäsenvaltioiden opetusministeriöitä ja komissiota perustamaan innovatiivisia ja joustavia stipendejä lahjakkuuksien tukemiseksi sekä lisäämään nykyisten stipendien ja ohjelmien tukemista;

32.  kehottaa komissiota ja neuvostoa omaksumaan ”Laekenin indikaattoreiden” parannetut ja täsmennetyt komponentit sosiaalisen ja alueellisen syrjäytymisen mittaamisessa sekä edistymisen arvioimiseksi; korostaa, että ”Laekenin indikaattoreiden” horisontaalinen jako on ulotettava myös pienimpiin tilastollis-hallinnollisiin yksiköihin (LAU 1 ja LAU 2); toteaa lisäksi, että ”Laekenin indikaattoreita” voitaisiin lisätä erityisesti sosiaalista ulottuvuutta koskeviin tuleviin koheesiopoliittisiin indikaattoreihin;

33.  kehottaa komissiota täydentämään indikaattoreita tavoitteiden ja vertailuarvojen järjestelmällä, jotta saataisiin aikaan todellinen poliittinen sitoutuminen edistykseen; painottaa lisäksi, että eriteltyjen tietojen keräämisessä on edistyttävä pikaisesti, jotta voidaan mitata edistymistä tavoitteiden/vertailuarvojen/indikaattorien osalta ja kehittää näyttöön perustuvaa politiikkaa sekä parantaa tehokkuutta ja arviointia;

34.  edellyttää pikaisesti vertailuanalyysien, indikaattoreiden, riippumattoman seurannan ja vaikutustenarviointimekanismien kehittämistä parhaiden käytäntöjen avulla, jotta voidaan tukea ja arvioida ohjelmien tehokkuutta ja konkreettisia tuloksia sen sijaan, että vain tarkastettaisiin, että tukea saaneet hankkeet ovat täyttäneet muodolliset menettelyvaatimukset, ja edellyttää rahojen käytön tehokasta valvontaa niin, että rahat todella päätyvät romanien asuinolojen, terveydenhuollon, koulutuksen ja työllisyyden kohentamiseen;

35.  katsoo, että jäsenvaltioiden rakenteellinen yhteistyö nykyisen avoimen koordinointimenetelmän puitteissa työllisyyden ja sosiaalisen osallistamisen alalla on elintärkeää romanien täysimääräisen osallistamisen edistämiseksi, ja pyytää komissiota organisoimaan hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtoa jäsenvaltioiden ja kaikkien romanikysymysten kanssa tekemisissä olevien tahojen välillä;

36.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan aidosti sellaisten ajallisesti pidempien ja alueellisesti relevantimpien, päämäärähakuisempien ja enemmän kehitykseen keskittyvien, monitahoisempien, joustavampien ja kestävämpien ohjelmien käynnistämiseen, joissa keskitytään kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin mikroalueisiin ottaen huomioon niiden maantieteelliset, sosioekonomiset ja kulttuuriset taustatekijät ja joilla samalla reagoidaan kaupunki- ja maaseutualueiden köyhyyteen ja eroteltujen romanikortteleiden ongelmiin ja kiinnitetään erityistä huomiota kehnon asuntokannan (asunnoista puuttuu muun muassa juomavesi, lämmitys, sähkö ja viemäröinti) kohentamiseen sekä siihen, että perheet saavat tukea pystyäkseen ylläpitämään kohentuneita asumisolojaan, jotta varmistetaan, että tiettyjä tarkasti määriteltyjä tavoitteita varten myönnetyt varat päätyvät tehokkaasti niitä tarvitseville romaneille ja että ne tuovat pitkäaikaista helpotusta heidän elämäänsä; kehottaa komissiota myös seuraamaan hankkeiden tuloksia sen jälkeen, kun niiden saama rahoitus on loppunut;

37.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan romanien taloudellisia mahdollisuuksia, yrittäjien mikroluottopalveluiden edistäminen mukaan luettuna; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään kokemuksia, joita on saatu menestyksekkäistä hankkeista, joista esimerkkinä on laittomien yritysten muuttaminen lailliseksi taloudelliseksi toiminnaksi asiantuntijoiden avulla;

38.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota laatimaan selkeitä politiikkoja romanien osallistamiseksi työmarkkinoilla sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla torjutaan kielteisiä vaikutuksia, jotka johtuvat siitä, että riippuvuus sosiaaliturvajärjestelmästä on kestänyt kauan;

39.  toteaa, että useimmat romanit tekevät pimeää työtä, ja ottaen huomioon tarpeen varmistaa sosiaaliturvajärjestelmien kestävyys kehottaa jäsenvaltioita torjumaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa tehokkaasti tätä ilmiötä;

40.  kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan siihen, että julkiset toimijat kuten pk-yritykset ja mikroyritykset otetaan työllistettävyyteen liittyvissä kysymyksissä mukaan romaniväestön osallistamista koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanoon;

41.  korostaa, että pk-yrityksillä ja mikroyrityksillä voi olla tärkeä merkitys romanien osallistamisessa, ja kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä tätä päämäärää edistävien tahojen palkitsemiseksi;

42.  uskoo, että romanien paremmat tulevaisuudennäkymät voidaan erityisesti työmarkkinoille pääsyn osalta turvata lisäämällä jäsenvaltioiden opetus- ja koulutusinvestointeja siten, että keskitytään erityisesti uusiin teknologioihin ja internetiin ja sisällytetään tähän kansainvälisen tiedeyhteisön, säätiöiden sekä koulutuksen ja sosiaalisen osallistamisen parissa alueellisella ja paikallisella tasolla työskentelevien kansalaisjärjestöjen suosittelemat toimenpiteet;

43.  kehottaa komissiota laatimaan eurooppalaisen kriisikartan, jolla yksilöidään, mitataan ja arvioidaan ne EU:n mikroalueet, joilla köyhyys, sosiaalinen syrjäytyminen ja syrjintä kipeimmin koskettavat asukkaita, ja käyttämään laadinnassa ainakin seuraavia perusteita:

   työpaikkoihin pääsy
   etäisyys kaupunkien keskustoista tai ongelmallinen liiallinen keskittyminen kaupunkien keskustoihin
   korkea työttömyysaste
   riittämättömät julkiset palvelut
   epäasianmukaiset ympäristöolot
   lähellä sijaitsevien yritysten puute
   asianmukaisen infrastruktuurin puute
   alhainen tulotaso
   alhainen koulutustaso
   vähäiset inhimilliset resurssit
   heikko/kallis liikenneinfrastruktuuri
   sosiaaliset jännitteet,
   paikallisen julkishallinnon kyky hallita köyhyyttä
   vakavat ihmisoikeusloukkaukset, syrjintä, häädöt, karkotukset, rasismi ja romaniväestön ottaminen kohteeksi paikallisten tai alueellisten viranomaisten tai kolmansien osapuolten toimesta;

44.  pyytää jäsenvaltioita osallistumaan tietojen toimittamiseen romanien sosio-ekonomisista olosuhteista (erityisesti heidän koulutus-, terveys-, asumis- ja työllisyystilanteestaan) ja kehottaa kansainvälisiä järjestöjä (kuten ILO ja OECD) käsittelemään näitä kysymyksiä osana yleisiä selvityksiään ja auttamaan asettamaan erityistavoitteita, jotka koskevat esimerkiksi toisen ja kolmannen asteen koulutuksen suorittaneiden prosenttiosuutta romaniyhteisöstä, julkishallinnossa työskentelevien romanien tai sosiaalisen ja poliittisen elämän eri aloja edustavien romanien osuutta yhteisöstään, ja pyytää Euroopan komissiota tukemaan selkeän ja toteuttamiskelpoisen romanien osallistamista koskevan EU-strategian luomista näiden tietojen avulla;

45.  kehottaa siksi komissiota antamaan erityistä tukea ja myös rahallista tukea näille mikroalueille ja kehottaa kehittämään suoraan koehankkeita, joihin kuuluu sovittelijoiden osallistuminen Euroopan neuvoston ohjelmaa vastaavalla tavalla; kehottaa myös seuraamaan erityisesti strategian toteuttamisen kehitystä;

46.  kehottaa komissiota kannustamaan strategiassa jäsenvaltioita, asianomaisia kansainvälisiä ja eurooppalaisia elimiä, kansalaisjärjestöjä, romaniyhteisöjä, muita sidosryhmiä ja yleisöä käyttämään tähän vähemmistöön viitattaessa aina nimitystä ”romanit”;

47.  kehottaa komissiota ja neuvostoa varaamaan seuraavan rahoituskehyksen yhteydessä koheesiopolitiikasta erityistä rahoitusta tämän strategian tukemiseen luomalla suoritusvarauksen EU:n romanistrategiaa varten;

48.  katsoo, että EU:n varojen nykyinen käyttöaste on liian alhainen; kehottaa siksi komissiota analysoimaan tämän ilmiön syitä ja kehittämään tehokkaamman lähestymistavan EU:n varojen käytön seuraamiseen, erityisesti kun on kyse nimenomaisesti syrjäytyneiden ryhmien tukemiseen tarkoitetuista varoista; kehottaa ennen muuta pikaisesti keräämään tietosuojadirektiivit huomioon ottaen tietoja EU-varojen käytön tehokkuudesta, jotta voidaan kehittää näyttöön perustuvia politiikkoja;

49.  korostaa, että romaniyhteisöjen sosiaalinen syrjäytyminen on erittäin vahvasti kytköksissä paikalliseen köyhyyteen ja syrjäytymiseen, ja että se keskittyy kehittymättömille mikroalueille, joilla ei missään tapauksessa ole taloudellisia resursseja EU:n tukiohjelmien yhteisrahoitukseen tukikelpoisuudestaan huolimatta ja joilla ei yleisesti ole rahoitustuen asianmukaisen hyödyntämisen edellyttämiä hallinnollisia valmiuksia ja henkilöresursseja; korostaa, että näillä usein alueiden sisäisillä syrjäisillä mikroalueilla tarvitaan erityistoimia ja byrokratian merkittävää yksinkertaistamista, jotta voidaan myöntää mahdollisimman paljon varoja koheesiopolitiikan puitteissa;

50.  katsoo, että lisäksi tarvitaan uusia säännöksiä rakennerahastojen varojen kohdentamisesta, jotta ehdoksi voidaan asettaa erottelun poistaminen ja julkisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden takaaminen romaneille; katsoo, että paikallisella tasolla olisi laadittava myös yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja erottelun torjumista koskevia suunnitelmia, jotka perustuvat mitattavissa oleviin indikaattoreihin ja konkreettisiin toimiin;

51.  kehottaa komissiota luomaan asianmukaiset välineet, joilla jäsenvaltioita opastetaan varmistamaan Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston täydentävyys, ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään muita ohjelmia, kuten Progress-ohjelmaa, elinikäisen oppimisen ohjelmaa, kulttuuriohjelmaa (2007–2013) sekä terveysohjelmaa (2008–2013) romanien integraation edistämiseen;

52.  kehottaa antamaan EU:n kehittämistuesta vastaaville elimille valtuuksia romanityöryhmän valvonnassa ja seurannassa, jotta voidaan:

   varmistaa kehitykseen keskittyvä EU-rahoitustuki hyville paikallisille hankkeille
   tunnistaa varojen väärinkäyttö ja raportoida siitä ajoissa
   tarkastella säännöllisesti varojen käytön ja odotettujen tulosten vastaavuutta ja vaikuttavuutta ottaen huomioon tarkoitukset, johon strategian varoja myönnetään
   toimia neuvonantajana siten että hyödynnetään monitahoista EU:n laajuista tietoa ja tarkastellaan muun muassa indikaattoreita ja vaikutusarviointeja ja
   tarjota kohdennettua tukea paikallisille aloitteille, hankkeille ja monitahoisille ohjelmille, jotka täyttävät parhaiten strategian tavoitteet ja tuottavat tehokkaita ratkaisuja romaniyhteisöjen konkreettisiin ongelmiin;

53.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan romaniyhteisöt mukaan ottavaa osallistavaa seurannan arviointia ja auttamaan sidosryhmien valmiuksien ja toisaalta ulkoisen asiantuntemuksen kehittämisessä, jotta saataisiin realistinen ja objektiivinen kuva eri toimien ja välineiden yleisestä onnistumisesta tai epäonnistumisesta; pyytää lisäksi komissiota antamaan parlamentille luettelon sellaisista romaniväestöä hyödyttävistä hankkeista, joita komissio on rahoittanut vuodesta 2000 lähtien, ja pyytää antamaan tietoja saavutetuista tuloksista;

54.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön ”marginalisoituneita yhteisöjä” koskevan EU:n rakennerahastojen horisontaalisen painopisteen ja osallistumaan EU:n romaniverkkoon, joka pyrkii rakennerahastojen hyvään toteutukseen romanien sosiaalisen osallistamisen edistämiseksi; korostaa, että nykyisiä toimia ja seuranta- ja arviointimekanismeja on parannettava merkittävästi; korostaa lisäksi, että virastoja ja organisaatioita, jotka toteuttavat sellaisia rakennerahastoista osarahoitettuja hankkeita, jotka kohdistuvat suoraan romaneihin tai hyödyttävät romaneja epäsuorasti, on pidettävä vastuullisina ja niiden on toteutettava toimia avoimella tavalla; kehottaa lisäksi jatkuvaan kustannus-hyötyanalyysiin todellisiin ohjelmiin ja juokseviin kuluihin osoitettujen ja käytettyjen varojen osalta;

55.  kehottaa komissiota ja neuvostoa laajentamaan EU:n rahoituksen kattavuutta niin, että kehittämisen ohella tukikelpoiseksi tulee myös laadukkaiden julkisten palveluiden tarjoaminen; korostaa lisäksi, että osarahoitusta on tarkasteltava ja se on mahdollisesti eriytettävä tavalla, joka vastaa entistä paremmin toimien ja edunsaajien moninaisuutta; katsoo, että romaneihin kohdistuvien hankkeiden yhteydessä voitaisiin siksi vaatia pienempi osarahoituksen määrä itse valtiosta, jolloin EU:n osuus olisi suurempi;

56.  korostaa, että asiaan liittyvien EU:n toimien koordinointia on parannettava huomattavasti, jotta voidaan saada aikaan synergiaa ja täydentäviä vaikutuksia; katsoo, että byrokratiaa ja täytäntöönpanosääntöjä on yksinkertaistettava huomattavasti ja kaikki eri rahastojen väliset rajat on poistettava niin, että voidaan toteuttaa kaikkien välineiden varojen paras mahdollinen kohdentaminen;

57.  korostaa, että rakennerahastojen on yhdistettävä kansalliset ja paikalliset menettelytavat toimimalla ohjelmissa, jotka ovat käynnissä samanaikaisesti kansallisen strategian kanssa ja antavat paikallisia vastauksia erityisiin tarpeisiin; korostaa lisäksi tarvetta luoda synergiaa rakennerahastojen ja valtioiden romanistrategioiden toteutuksen välillä sekä Euroopan sosiaalirahastoa hoitavien viranomaisten ja romanikysymyksiä käsittelevien erityisten romaniyksiköiden ja koordinointirakenteiden välillä;

58.  kehottaa komissiota ja neuvostoa parantamaan EU:n varojen saatavuutta romanien osallistamista käsittelevien paikallisten hallintoelinten ja kansalaisjärjestöjen kannalta yksinkertaistamalla hakemusprosessia ja sääntöjä;

59.  kehottaa komissiota sisällyttämään strategiaan mekanismin, joka edistää romaneiden palkkaamista julkishallintoon sekä EU:ssa että kansallisesti, ja kehottaa jäsenvaltioita palkkaamaan romaneita julkishallintoon ja erityisesti elimiin, jotka osallistuvat EU:n rahoittamien ja kansallisesti rahoitettavien, romanien osallistamista koskevien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen;

60.  pitää tärkeänä, että jokainen jäsenvaltio allekirjoittaa ja ratifioi Euroopan kansalaisuusyleissopimuksen, jossa määrätään selvästi, ettei valtioiden omassa kansallisuuslainsäädännössä saa harjoittaa minkäänlaista syrjintää sukupuolen, uskonnon, kansallisuuden tai etnisen alkuperän perusteella;

61.  korostaa tässä yhteydessä tarvetta jatkaa EU:n ohjelmia, kuten syrjinnän torjumiseen tähtäävää Progress-ohjelmaa ja valmiuksien kehittämiseen tähtäävää Jasmine-ohjelmaa, ja kehottaa kehittämään tämäntyyppisiä ohjelmia edelleen vuoden 2013 jälkeen;

62.  pitää myönteisinä 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 437/2010 säännösten luomia mahdollisuuksia, sillä niissä säädetään, että jopa kolme prosenttia Euroopan aluekehitysrahaston erityisohjelmiin tarkoitetusta rahoitusosuudesta tai kaksi prosenttia Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuuden kokonaismäärästä myönnetään asuntojen kunnostamiseen marginalisoituneita ryhmiä varten; pitää valitettavana sitä, että yhtäkään operationaalista suunnitelmaa ei ole muutettu tähän mennessä siten, että romaniväestön asuntotarve olisi asetettu etusijalle; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita hyödyntämään nopeasti ja täysimääräisesti tätä uutta, rakennerahastojen puitteissa avautunutta mahdollisuutta, jonka avulla todellista sosiaalista osallistamista voidaan vahvistaa; kehottaa komissiota laatimaan tätä asetusta koskevan erityisen toimintasuunnitelman, jotta varojen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa, ja suosittelee valmistelemaan komission kertomuksen niiden käytöstä; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita hyödyntämään tehokkaasti EAKR:n, ESR:n ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston mahdollisuuksia toimia yhdessä romanien integrointia koskevien ohjelmien kehittämiseksi;

63.  toteaa, että romaniyhteisöt ovat äärimmäisen epäyhtenäisiä ryhmiä, minkä vuoksi ei voida soveltaa mitään yhtenäistä strategiaa; suosittaa siksi, että jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaiset ehdottaisivat romanien sosiaaliseen integroimiseen tähtääviä tehokkaita toimintalinjoja, jotka vaihtelisivat romaniyhteisöjen erilaisten taustojen (maantieteellisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen) mukaisesti; suosittelee, että komissio hyödyntää niiden viranomaisten kokemuksia, jotka ovat aktiivisesti tukeneet romaniyhteisöjen integroitumista, ja rohkaisee parhaiden käytäntöjen ja menestyksekkäiden ohjeiden soveltamista yhteisöjen sosiaalisen integroitumisen varmistamiseksi;

64.  muistuttaa, että valtaväestön ja romaniyhteisön yhteiset toimet ovat onnistuneen integroitumisen ensisijainen ennakkoehto; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita tukemaan romaniväestön asunto- ja työllisyystilanteen parantamista ja suosittaa, että jäsenvaltiot sekä alue- ja paikallisviranomaiset sisällyttävät – Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen mukaisesti – marginalisoituneille ryhmille tarkoitettujen uusien asuntojen tarjoamisen laajempiin ja monitahoisempiin toimintapuitteisiin, jotka perustuvat keskinäiseen ja kaksisuuntaiseen sosiaaliseen sitoumukseen, kuten yhteisörakentamiseen, joka käsittää romanien osallistumisen uusien rakennusten rakentamiseen ja yhteisiä toimia, joilla edistetään lasten koulunkäyntiä ja vähennetään merkittävästi työttömyyttä; katsoo, että jäsenvaltiot voivat tällä tavoin merkittävästi vaikuttaa siihen, että huonoissa oloissa asuvien syrjäytyneiden ryhmien asuntotarpeisiin löydetään konkreettinen ratkaisu; kehottaa jäsenvaltioita myös hyödyntämään EURoma-verkkoa parhaiden käytäntöjen vaihtamisen edistämiseksi;

65.  kehottaa komissiota ja neuvostoa hyödyntämään mahdollisimman laajasti eurooppalaista alueellista yhteistyötä koskevaan tavoitteeseen sisältyviä ohjelmia, kuten rajatylittävät, monikansalliset ja alueiden väliset yhteistyöohjelmat, sekä hyödyntämään eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän tarjoamia mahdollisuuksia;

66.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita analysoimaan ja poistamaan romaninaisten työmarkkinoille (uudelleen) pääsyn ja itsenäisen ammatinharjoittamisen esteet ja painottamaan asianmukaisella tavalla naisten asemaa syrjäytyneiden romanien taloudellisessa voimaannuttamisessa ja yritysten perustamisessa; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan romaninaisten osallistumisen romanien osallistamista koskevan EU:n strategian valmisteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin;

67.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään horisontaalisena tavoitteena romaninaisten valmiuksien kehittämisen ja voimaannuttamisen romanien osallistamista koskevan EU:n strategian kaikille painopistealueille;

68.  kehottaa komissiota ja neuvostoa sisällyttämään strategian tavoitteisiin sukupuolten tasa-arvon edistämisen sekä moninkertaisen ja monin perustein tapahtuvan syrjinnän torjumisen;

69.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään, analysoimaan ja julkistamaan luotettavia ja sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastotietoja, jotta strategiaa voidaan arvioida ja päivittää asianmukaisesti ja jotta voidaan mitata strategian hankkeiden ja toimien romaninaisiin kohdistuvia vaikutuksia;

70.  kehottaa ottamaan strategiaan mukaan yhteistyön, tiedonvaihdon ja seurannan mekanismin paitsi EU:n tasolla myös kansallisesti yhdessä perusoikeusviraston, Euroopan neuvoston, muiden asiaan liittyvien kansainvälisten ja eurooppalaisten elinten, kansalaisjärjestöjen, romaniyhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan käsitellä ongelmia ja löytää ratkaisuja ja taata strategian asianmukainen ja täysi toteutus sekä EU:n tasolla että kansallisesti siitä vastaavien tahojen toimesta, millä taataan strategian onnistuminen;

71.  kehottaa komissiota tarjoamaan teknistä tukea, jota tarvitaan rakennerahastojen hallintoon osallistuvien elinten hallinnollisen kapasiteetin parantamiseksi, ja pyytää jäsenvaltioita tarjoamaan neuvontaa ja hallinnollista tukea esimerkiksi järjestämällä koulutusta ja auttamalla tukihakemusten laatimisessa ja selittämisessä, jotta helpotetaan romanien tiedonsaantia yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevista eurooppalaisista ja kansallisista rahoitusohjelmista sekä asianomaisten hakemusten jättämistä;

72.  kehottaa jäsenvaltioita asettamaan konkreettisia, erityisiä, yksityiskohtaisia ja mitattavissa olevia tavoitteita romanien yhteiskunnallista osallistamista varten, kun jäsenvaltiot sisällyttävät Eurooppa 2020 -strategian köyhyyden vastaiset ja sosiaalista osallistamista koskevat tavoitteet kansallisiin ohjelmiinsa, ja vaatii pikaisesti toimia, joilla varmistetaan näiden asetettujen tavoitteiden saavuttaminen;

73.  uskoo, että romanien parempi tulevaisuus voidaan turvata koulutuksella ja että investoinnit romanilasten ja -nuorten koulutukseen ovat siksi olennaisen tärkeitä; korostaa, että koulutus on paitsi oikeus myös velvollisuus, ja tukee toimia, joilla pyritään tehostamaan romanioppilaiden osallistumista kouluissa myös heidän perheidensä aktiivisen osallistumisen kautta;

74.  uskoo, että romanikulttuuria koskevan tiedon edistäminen Euroopassa helpottaa romanien ja muun väestön keskinäistä ymmärtämystä Euroopassa samalla kun vahvistetaan eurooppalaista kulttuurien välistä vuoropuhelua;

75.  katsoo, että romanivähemmistöä koskevassa tulevassa strategiassa olisi keskityttävä koulutukseen ydinkeinona edistää sosiaalista osallistamista;

76.  uskoo, että romaninuorille olisi perustettava stipendien ja mentorointijärjestelyjen kaltaisia tukimekanismeja, jotta heitä innostettaisiin paitsi suorittamaan tutkintoja niin myös hakeutumaan korkeakoulutukseen ja parantamaan pätevyyttään;

77.  katsoo, että olisi kehitettävä uudentyyppinen stipendiohjelma, jotta romaniopiskelijoille varmistettaisiin mahdollisimman korkealaatuinen opetus romanijohtajien uuden sukupolven kouluttamiseksi;

78.  uskoo, että oppilaitokset, joiden vähäosaiset oppilaat saavat opiskelupaikan korkeamman asteen koulutuslaitoksissa tai joiden valmistumisprosentti on keskimääräistä parempi, olisi palkittava, ja kehottaa komissiota kehittämään tämänsuuntaisia hankkeita;

79.  pitää ratkaisevan tärkeänä, että jäsenvaltiot edistävät romanien integroitumista asuinpaikkojensa ja -maidensa yhteisöihin ja kulttuurielämään ja varmistavat romanien pitkäaikaisen osallistumisen ja edustuksen niissä esimerkiksi toimenpiteillä, jotka on tarkoitettu edistämään ammattiopetusta ja -koulutusta, sekä romaniyhteisölle suunnatuilla elinikäisen oppimisen ohjelmilla siten, että otetaan huomioon Euroopan erilaisten romaniryhmien kulttuuriperintö ja elämäntapa; korostaa esimerkiksi, että voitaisiin tarjota erityiskoulutusta koulujen henkilöstölle, tukea romanitaustaisten opettajien palkkaamista, edistää läheistä yhteistyötä romaniperheiden ja -järjestöjen kanssa sekä tarjota koulun jälkeen annettavaa tukea ja stipendejä; toteaa, että jäsenvaltioiden paikallisviranomaisten olisi oltava aktiivisesti mukana tässä prosessissa, jonka olisi toimittava voittoa tavoittelemattomalle sektorille merkkinä siitä, että sen olisi sisällytettävä toimintaansa ohjelmia, joilla pyritään integroimaan romaniväestö yhteiskuntaan;

80.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan kaikkia romaniväestöön kohdistuvia sosiaalisen ja koulutuksellisen syrjäytymisen muotoja ja tukemaan kaikkia ohjelmia, joissa panostetaan romaniväestön koulutukseen;

81.  uskoo, että paikallishallinnon olisi otettava vastuu ennen oppivelvollisuuden päättymistä koulujärjestelmän ulkopuolelle jättäytyvien koululaisten uudelleenintegroimisesta; katsoo, että tätä varten oppilaitosten on tiedotettava paikallishallinnolle koulunkäyntinsä keskeyttäneistä;

82.  kehottaa komissiota tukemaan uusia aloitteita, joilla pyritään tarjoamaan romanilapsille ja -nuorille koulutusmahdollisuuksia ja hoitoa varhaislapsuudessa;

83.  katsoo, että yhteisöihin, joissa ei ole lastentarhoja ja/tai vaihtoehtoisia alle kouluikäisten hoitomuotoja, olisi perustettava sellaisia, ja jos paikkoja on liian vähän, niitä olisi lisättävä;

84.  kehottaa komissiota tukemaan aloitteita, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi kaikenlaisen erottelun estämisessä ja joissa etusijalla ovat osallistavat hankkeet, joilla edistetään koulumenestystä ja joissa otetaan mukaan romaniperheet;

85.  on huolissaan romaniväestön korkeasta lukutaidottomuusasteesta ja pitää olennaisena, että suunnitellaan ja kehitetään ohjelmia, joilla varmistetaan laadukas ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen koulutus romanitytöille ja -naisille, mukaan luettuna strategiat, joilla helpotetaan heidän siirtymistään ensimmäisen asteen koulutuksesta toisen asteen koulutukseen siten, että samalla edistetään koko prosessissa romanien kulttuuriperinnön, historian ja arvojen ymmärtämystä sekä romanien että muun väestön keskuudessa;

86.  korostaa, että vähäinen opetukseen osallistuminen, runsaat poissaolot ja heikko koulumenestys voivat olla merkkejä siitä, että oppilaat ja vanhemmat eivät aina ole tietoisia koulun tärkeydestä; katsoo, että muita tekijöitä voivat olla varojen puute, terveysongelmat, laadukkaan koulutuksen puuttuminen paikan päältä tai koulukuljetusten puute, ala-arvoiset asumisolot ja vaatetus, jotka tekevät koulunkäynnistä mahdotonta, osallistamisen vastainen kouluilmapiiri ja erilliset koulut, jotka eivät pysty tarjoamaan riittäviä valmiuksia työmarkkinoilla kilpailemista varten; korostaa siksi, että on tärkeää toteuttaa toimia, joilla edistetään romanioppilaiden koulunkäyntiä, sekä käydä jatkuvaa ja säännöllistä vuoropuhelua koulutusasioista oppilaiden perheiden, romaniyhteisön ja kaikkien sidosryhmien kanssa;

87.  korostaa olennaista roolia, joka kunto- ja kilpaurheilulla voi olla etnisen romaniväestön osallistamisen varmistamisprosessissa;

88.  kannattaa tukea opettajien koulutusohjelmille, joilla parannetaan opettajien kykyä toimia romanitaustaisten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa parissa, ja tukea romanisovittelijoina toimiville henkilöille erityisesti ensimmäisen asteen kouluissa keinona edistää romanien säännöllistä koulunkäyntiä;

89.  uskoo, että kouluintegraatioon olisi sovellettava erilaisia lähestymistapoja sen mukaan, ovatko kyseessä romaniperheet, jotka haluavat asettua aloilleen (lapsen säännöllisen koulunkäynnin valvonta), vai sellaiset perheet, jotka haluavat jatkaa kiertolaiselämää (esimerkiksi toimenpiteet, joilla mahdollistetaan koulunkäynti romanileireissä);

90.  korostaa liikkuvuutta, elinikäistä oppimista, ammattikoulutusta ja jatkokoulutusta koskevien ohjelmien merkitystä pyrittäessä varmistamaan romaniyhteisöjen nuorten ja aikuisten osallistaminen ja parantamaan heidän mahdollisuuksiaan päästä työmarkkinoille;

91.  uskoo, että työpaikkojen koulutusjärjestelmiä on laajennettava siten, että mahdollistetaan tarvittavien taitojen ja kykyjen laajamittainen omaksuminen;

92.  pitää tarpeellisena sovittaa koulutustarjonta yhteen työmarkkinoiden kysynnän kanssa ja kehottaa siksi laatimaan keskipitkän aikavälin kansallisia ja alueellisia ennusteita odotetusta työvoimakysynnästä;

93.  kehottaa komissiota kehittämään ja panemaan täytäntöön EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja romaniyhteisöjen johtajien yhteisiä järjestelmiä, joilla valvotaan jäsenvaltioissa toteutettavia ohjelmia ja hankkeita;

94.  pitää romanikulttuuria Euroopan kulttuurimosaiikin kiinteänä osana; korostaa, että romanikansan ja heidän elämäntapansa ymmärtämisen kannalta on keskeisen tärkeää lisätä muiden eurooppalaisten tietoisuutta romanien perinteistä, traditioista ja kielestä sekä modernista romanikulttuurista; tukee voimakkaasti romanien luovan toiminnan edistämistä ja säilyttämistä kulttuurien välisen vuoropuhelun olennaisena osana;

95.  katsoo, että romanien olisi opeteltava tuntemaan tavat ja kulttuuri, joita noudatetaan niiden kansojen keskuudessa, joiden kanssa he elävät, jolloin helpotetaan romanien integroitumista paremmin asuinpaikoilleen;

96.  pitää laajemman sosiaalisen osallisuuden luomisen kannalta tärkeänä, että edistetään vapaaehtois- ja urheilutoimintaa, johon osallistuvat romanit ja muu väestö;

97.  kehottaa komissiota levittämään toteutetuista ohjelmista ja romanien omista aloitteista saatuja parhaita käytäntöjä ja myönteisiä malleja ja kokemuksia, jotta parannetaan käsityksiä ja näkemyksiä romaneista muun väestön keskuudessa ja tehostetaan romaniyhteisöjen aktiivista osallistumista sekä luovaa yhteistyötä näiden yhteisöjen sekä EU:n, jäsenvaltioiden ja paikallisten ohjelmien välillä;

98.  kehottaa kartoittamaan ja käyttämään kaikilla hallinnon tasoilla paremmin nykyisiä EU-varoja, jotka ovat saatavilla romanien työllistämisen, koulutuksen ja kulttuurin edistämiseen;

99.  suosittelee, että romanivähemmistöä koskevien tulevien EU-politiikkojen olisi perustuttava eriytettyyn lähestymistapaan eri jäsenvaltioiden ominaisuuksien ja yhteisöjen erityispiirteiden mukaisesti;

100.  kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää valvoa tiukemmin EU-rahoituksen käyttöä romanien osallistamiseen;

101.  uskoo, että olisi hyödyllistä vaihtaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä romanien osallistamisen alalla hyviä tuloksia saaneiden ja ongelmista vielä kärsivien jäsenvaltioiden välillä;

102.  toteaa, että byrokratian monimutkaisuus voi muodostaa esteen hankkeiden vetäjille; korostaa tarvetta vauhdittaa tukimenettelyiden selkeyttämistä; korostaa unionin rahoituksen vajaakäyttöä tällä alalla;

103.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 45 E, 23.2.2006, s. 129.
(2) EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 283.
(3) EUVL C 282 E, 6.11.2008, s. 428.
(4) EUVL C 68 E, 21.3.2009, s. 31.
(5) EUVL C 294 E, 3.12.2009, s. 54.
(6) EUVL C 87 E, 1.4.2010, s. 60.
(7) EUVL C 4 E, 7.1.2011, s. 7.
(8) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0312.
(9) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
(10) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.
(11) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(12) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.
(13) EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.
(14) EUVL L 132, 29.5.2010, s. 1.
(15) IP/10/1097.
(16) MEMO/10/701, 21.12.2010.
(17) ”Report on Racism and Xenophobia in the Member States of the EU in 2009”, ”European Union Minorities and Discrimination Survey, Data in focus report: The Roma in 2009”, ”The Situation of Roma EU Citizens Moving to and Settling in Other EU Member States” ja ”Housing Conditions of Roma and Travellers in the European Union: Comparative Report”.
(18) CM(2010)133.
(19) MEMO/10/502.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö