(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0371),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 53 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0174/2010),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan säädösesitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0167/2011),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 99, 31.3.2011, s. 1.

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun säädösluonnos on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Raportissa, jonka de Larosièren johtama korkean tason asiantuntijaryhmä julkaisi 25 päivänä helmikuuta 2009 komission pyynnöstä, todetaan, että Euroopan finanssialan valvontakehystä olisi vahvistettava, jotta finanssikriisien riski pienenisi ja jotta kriisit eivät olisi yhtä vakavia tulevaisuudessa, sekä suositetaan pitkälle meneviä uudistuksia finanssialan valvontarakenteeseen, kuten sitä, että olisi luotava Euroopan finanssivalvontajärjestelmä, joka koostuisi kolmesta Euroopan valvontaviranomaisesta, joista yksi edustaisi arvopaperialaa, yksi vakuutus- ja lisäeläkealaa ja yksi pankkialaa, sekä perustettava Euroopan järjestelmäriskikomitea. Komission 4 päivänä maaliskuuta 2009 päivätyssä tiedonannossa ”Elvytys Euroopassa” ehdotettiin, että rahoituspalveluita koskevaa EU:n sääntelyjärjestelmää lujitetaan ja että erityisesti sijoittajansuojaa parannetaan. Komissio esitteli syyskuussa 2009 uusien viranomaisten, mukaan lukien Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä ”EAMV”, joka perustettiin 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010(3), perustamista koskevan lainsäädäntöehdotuspaketin, jonka tarkoituksena on erityisesti edistää unionin lainsäädännön johdonmukaista soveltamista ja auttaa luomaan laadukkaita yhteisiä sääntely- ja valvontastandardeja ja -käytäntöjä.

(2)  Sijoittajien korvausjärjestelmistä 3 päivänä maaliskuuta 1997 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 97/9/EY(4) on tarpeen muuttaa luottamuksen säilyttämiseksi rahoitusjärjestelmää kohtaan ja sijoittajille annettavan suojan parantamiseksi unionin lainsäädäntökehyksessä ja rahoitusmarkkinoilla tapahtuneen kehityksen vuoksi sekä niiden ongelmien vuoksi, joita jäsenvaltioissa on ilmennyt kyseisen direktiivin soveltamisessa tilanteissa, joissa sijoituspalveluyritykset eivät ole pystyneet palauttamaan asiakkaiden lukuun hallussa pidettäviä varoja.

(3)  Kun direktiivi 97/9/EY hyväksyttiin, sillä täydennettiin sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla 10 päivänä toukokuuta 1993 annettua neuvoston direktiiviä 93/22/ETY(5) sen varmistamiseksi, että jokainen jäsenvaltio perustaa sijoittajien korvausjärjestelmän, jolla taataa yhdenmukainen vähimmäissuojataso ainakin piensijoittajille siltä varalta, että sijoituspalveluyritys ei pysty täyttämään velvoitteitaan asiakkaitaan kohtaan. Direktiivi 93/22/ETY kumottiin rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/39/EY(6), jolla otettiin käyttöön uusi luettelo sijoituspalveluista ja -toiminnasta kaiken sijoittajiin kohdistuvan toiminnan kattamiseksi ja tarvittavan yhdenmukaistamisen takaamiseksi, jotta sijoittajille voitiin tarjota korkeatasoinen suoja ja sijoituspalveluyrityksille mahdollisuus palvelujen tarjoamiseen koko unionissa. Sen vuoksi direktiivi 97/9/EY on tarpeen mukauttaa direktiiviin 2004/39/EY sen varmistamiseksi, että järjestelmät kattavat edelleen riittävässä määrin kaikkien sijoituspalveluiden tarjoamisen ja kaiken sijoitustoiminnan harjoittamisen.

(4)  Kun direktiivi 97/9/EY annettiin, siinä otettiin huomioon talletusten vakuusjärjestelmistä 30 päivänä toukokuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/19/EY(7) säädettyjen talletusten vakuusjärjestelmien mukainen suoja ja toiminta. Sen vuoksi on aiheellista ottaa myös jatkossa huomioon direktiiviin 94/19/EY tehtävät muutokset.

(5)  Sijoittajat eivät välttämättä ole tietoisia sijoituspalveluyritysten toimilupiin mahdollisestitoimilupien puuttumisesta tai niihin liittyvistä rajoituksista, minkä vuoksi sijoittajat on tarpeen suojata tilanteissa, joissa sijoituspalveluyritykset toimivat ilman toimilupaa tai toimilupansa vastaisesti pitämällä hallussaan asiakasvaroja tai tarjoamalla palveluita tietyntyyppiselle asiakkaalle ilman toimilupaa tai toimilupansa myöntämisedellytysten vastaisesti. Järjestelmien olisi sen vuoksi katettava asiakasvarat, jotka ovat tosiasiallisesti sijoituspalveluyritysten hallussa sijoitustoimien yhteydessä. [tark. 1]

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta 10 päivänä elokuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/73/EY(8) mukaan sijoituspalveluyritykset voivat säilyttää asiakkaiden lukuun hallussa pitämiään rahoitusvälineitä tileillä, jotka on avattu kolmansien kanssa. Kyseiset kolmannet eivät välttämättä ole erityisen sääntelyn eikä valvonnan kohteena. Sen estämättä, mitä direktiivissä 2006/73/EY säädetään, kolmansien maksukyvyttömyys voi vaikuttaa sijoittajien oikeuksiin, jos kyseiset kolmannet eivät pysty palauttamaan rahoitusvälineitä sijoituspalveluyritykselle. Direktiivin 97/9/EY nojalla maksettavat korvaukset on sijoittajien luottamuksen vahvistamiseksi aiheellista ulottaa tapauksiin, joissa sijoituspalveluyritys ei pysty palauttamaan asiakkaalle rahoitusvälineitä sellaisien kolmansien maksukyvyttömyyden vuoksi, joihin sijoituspalveluyritys tai sen rahoitusvälineiden tai varojen säilyttäjät ovat tallettaneet rahoitusvälineet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien kansallisten vastuujärjestelmien soveltamista.

(7)  Direktiivissä 2006/73/EY edellytetään, että sijoituspalveluyritykset tallettavat saamansa asiakasvarat yhdelle tai useammalle tilille, joka on avattu kolmansien kanssa. Tällaisia kolmansia ovat keskuspankki, luottolaitos tai kolmannessa maassa toimiluvan saanut pankki tai hyväksytty rahamarkkinarahasto. Direktiivin 2006/73/EY mukainen tiukka järjestely mahdollistaa sen, ettei suojaa ole tarpeen ulottaa sellaisien kolmansien maksukyvyttömyyteen, joihin varat on talletettu.

(8)  Koska direktiivin 94/19/EY mukainen korvaussuoja on nykyisin kattavampi kuin tämän direktiivin mukainen suoja, sijoittajille on tarpeen antaa kattavin suoja Tilanteissa, joissa sekä direktiivi 94/19/EY ettätai direktiivi 97/19/EY voisivat97/9/EY voi kattaa pankkien hallussa pitämät varat. Sen vuoksi sijoittajalle, sijoittajille olisi maksettava kyseisissä tilanteissa direktiivin 94/19/EY mukainen korvaus. [tark. 2]

(9)  Jotta korvausten maksamiseen käytetyt varat voitaisiin periä takaisin, järjestelmillä, jotka maksavat korvauksia sijoittajille säilytysyhteisön tai kolmansien maksukyvyttömyyden vuoksi, olisi oltava suorittamiaan maksuja vastaava sijaantulo-oikeus sijoittajan,tai sijoituspalveluyrityksen tai arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten, jäljempänä ”yhteissijoitusyritys”, oikeuksiin selvitysmenettelyissä. Tällä direktiivillä ei pitäisi vähentää sijoituspalveluyritysten tai yhteissijoitusyritysten vastuuta periä varat takaisin säilytysyhteisöltä tai niiden säilyttäjältä. [tark. 3]

(10)  Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/65/EY(9) edellytetään yhteissijoitusyritysten varojen antamista säilytysyhteisön säilytettäväksi. JosKomissio antaa vuonna 2011 ehdotuksia direktiivin 2009/65/EY muuttamiseksi siten, että säilytysyhteisön vastuuta selkeytetään tapauksissa, joissa säilytysyhteisöstä tai yhdestä sen alemman tason säilyttäjästä tulee maksukyvytön eikä se pysty palauttamaan hallussaan pitämiä rahoitusvälineitä,. Saatuaan direktiivin 2009/65/EY tarkistamisen päätökseen komission pitäisi tarkastella, missä tilanteissa yhteissijoitusyrityksen säilytysyhteisön tai alemman tason säilyttäjän maksukyvyttömyys voisi aiheuttaa yhteissijoitusyrityksen osuuksien tai osakkeiden arvo muuttuu. Suojan parantamiseksi tällaisessa tilanteessa yhteissijoitusyritysten osuudenhaltijoilla ja osakkeenomistajilla olisi oltava samantasoinen suoja kuin siinä tapauksessa, että ne sijoittaisivat suoraan kyseisiin rahoitusvälineisiin, jos rahoitusvälineitä hallussaan pitävä yksikkö ei kykene palauttamaan niitä. Yhteissijoitusyritysten osuudenhaltijoiden ja osakkeenomistajien olisi saatava korvaus yhteissijoitusyrityksen arvon alenemisesta. Niiden olisi kuitenkin samalla voitava pitää yhteissijoitusyrityksen osuudet tai osakkeet säilyttääkseen oikeutensa lunastaa ne aiheelliseksi katsomanaan ajankohtanaarvon muuttumisen. Kyseisen tarkastelun tulos olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tarvittaessa yhdessä mahdollisten lainsäädäntöehdotusten kanssa. [tark. 4]

(11)  Saatavat, jotka perustuvat transaktioihin, joihin liittyen on annettu tuomio rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen 26 päivänä lokakuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/60/EY(10) tarkoitetusta rahanpesusta, jätetään jo direktiivillä 97/9/EY sijoittajien korvausjärjestelmään perustuvien korvausten ulkopuolelle. Korvausvaatimukset on aiheellista sulkea järjestelmien ulkopuolelle myös silloin, kun kyseiset varat ovat tulosta sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) 28 päivänä tammikuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/6/EY(11) kielletyistä toimista, joihin korvauksen hakija on osallistunut.

(12)  Korvauksen vähimmäistaso vahvistettiin vuonna 1997, eikä sitä ole muutettu sen jälkeen. Taso olisi nostettava 50 000 euroon100 000 euroon rahoitusmarkkinoilla ja unionin lainsäädäntökehyksessä tapahtuneen kehityksen ottamiseksi huomioon. Kyseisessä määrässä otetaan huomioon inflaation vaikutukset unionissa ja tarve mukauttaa korvaustaso paremmin yksityisasiakkaiden jäsenvaltioissa hallussaan pitämien sijoitusten keskimääräiseen arvoon. Sijoittajille annettavan suojan parantamiseksi on tarpeen poistaa jäsenvaltioilla nykyisin oleva mahdollisuus jättää suojan ulkopuolelle muissa kuin jäsenvaltioiden valuutoissa sijoitetut varat. [tark. 5]

(13)  Sen varmistamiseksi, että sijoittajat saavat direktiivissä 97/9/EY säädetyn korvauksen ja eri jäsenvaltioiden sijoittajansuojan tasot ovat verrattavissa toisiinsa, on tarpeen antaa yhteiset säännöt sijoittajien korvausjärjestelmien rahoittamisesta. Järjestelmiä olisi rahoitettava oikeassa suhteessa niiden vastuisiin. Olisi varmistettava, että ennakkorahoituksen taso on riittävä, ja järjestelmillä olisi oltava käytettävissään asianmukaiset järjestelyt rahoituksen tavoitetasonsa arviointia ja saavuttamista varten ennen mahdollisia direktiivin 97/9/EY kannalta merkityksellisiä tappion aiheuttavia tapahtumia. Rahoituksen yhteinen vähimmäistavoitetaso olisi saavutettava kymmenenmahdollisimman pian ja joka tapauksessa viiden vuoden jakson aikana. [tark. 6]

(14)  Järjestelmän jäsenille esitettävällä maksuosuuksien suorittamista koskevalla poikkeuksellisella pyynnöllä tai lainarahoituslähteiden, kuten liikepankkien tai kaupallisin perustein lainaa myöntävien julkisten laitosten, käytöllä olisi tarvittaessa varmistettava sellaisten tarpeiden kattaminen riittävän ajoissa, joita ei kateta jäseniltä ennen tappion aiheuttaneita tapahtumia kerätyillä varoilla.

(15)  Järjestelmien toiminnassa on tällä hetkellä suuria eroja jäsenvaltioiden välillä, ja tämän direktiivin tarkoituksena on lisätä järjestelmien yhdenmukaisuutta jättäen samalla jäsenvaltioille jonkin verran joustovaraa järjestelmien yksityiskohtaisessa organisoinnissa. Komissiolle olisi annettava perussopimuksensiirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valtuudet hyväksyäsäädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tiettyjä pääpiirteitä järjestelmien toiminnassa. Delegoituja säädöksiä olisi hyväksyttävä erityisesti sellaisista seikoista kuin järjestelmien mahdollisten vastuiden määritysmenetelmä, seikat, jotka on otettava huomioon arvioitaessa, voivatko ylimääräiset kannatusmaksut olla vaarantamatta jäsenvaltioiden rahoitusjärjestelmän vakauden, vaihtoehtoiset rahoitusjärjestelyt, joita järjestelmillä on oltava käytettävissään pystyäkseen tarvittaessa saamaan lyhytaikaista rahoitusta, ja järjestelmien kattamien yksiköiden kannatusmaksujen määritysperusteet. Komissiolle olisi annettava valtuudetmyös siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä perussopimuksenEuroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. delegoituja säädöksiä olisi hyväksyttävä erityisesti , jotka koskevat järjestelmiltä edellytettävän rahoituksen tavoitetason laskennassa ja sen muuttamisessa käytettävän menetelmän määrittämistä, määrätyn enimmäisprosenttiosuuden, jonka mukainen määrä varoja on oltava käytettävissä sijoittajien korvausjärjestelmien väliseen lainanantoon, määrittämistä, sijoittajien saatavien käsittelyssä noudatettavien menettelyjen määrittämistä ja teknisistä perusteista, joita käytetään yhteissijoitusyrityksen arvonalennuksen laskennassa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa olosuhteissa. Komissiolle olisi annettava valtuudet muuttaa delegoiduilla säädöksillä lainanantoon käytettävissä olevien varojen prosentuaalista osuuttaprosentuaaliseen osuuteen tehtävien muutosten määrittämistä rahoitusmarkkinoiden kehityksen mukaan. [tark. 7 ja 12]

(15 a)  Jotta varmistetaan järjestelmien rahoittamista koskevien säännösten yhdenmukaiset soveltamisedellytykset, EAMV:n olisi laadittava tekniset standarditteknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset niitä yksityiskohtaisia tietoja varten, jotka järjestelmien on julkaistava. [tark. 7]

(16)  Sen varmistamiseksi, että sijoittajat saavat korvauksen asianmukaisessa ajassa, unionin sijoittajien korvausjärjestelmien välille olisi luotava viimeisenä keinona käytettävä luottojärjestely. Järjestelyyn olisi sisällyttävä sijoittajien korvausjärjestelmien mahdollisuus lainata varoja muilta järjestelmiltä siinä poikkeuksellisessa tapauksessa, että ne kärsivät tilapäisestä rahoituksen puutteesta. Kussakin järjestelmässä olisi oltava tätä varten käytettävissä tietty määrä ennakkorahoitusta, jota käytetään lainanantoon muille sijoittajien korvausjärjestelmille.

(16 a)  Toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä keskenään ja EAMV:n kanssa sijoituspalveluyritysten petosten, hallinnollisten väärinkäytösten ja toiminnallisten virheiden havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi unionissa. [tark. 8]

(16 b)  Jäsenvaltioiden olisi rohkaistava kuluttajansuojajärjestöjä ja -viranomaisia, toimivaltaisia viranomaisia ja sijoittajien korvausjärjestelmiä järjestelmälliseen vuoropuheluun korvaustapausten lisääntymisen ehkäisemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi perustettava vuoropuhelun puitteet ongelmien havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa ja epätarkoituksenmukaisten markkinakäytäntöjen, epäilyttävien palveluntarjoajien, tuotteiden tai yhtiörakenteiden kaltaisista ongelmista ilmoittamiseksi valvontajärjestelmille ja sijoittajien korvausjärjestelmille. [tark. 9]

(17)  Lainarahoitusjärjestelmä ei saisi heikentää jäsenvaltioiden finanssipoliittista vastuuta. Lainaa ottavien järjestelmien olisi voitava käyttää tässä direktiivissä säädettyä lainarahoitusmahdollisuutta käytettyään loppuun varat, jotka ne ovat keränneet rahoituksen tavoitetason saavuttamiseksi, ja esitettyään jäsenilleen lisämaksuosuuden suorittamista koskevan pyynnön. Kunnioittaen periaatetta, jonka mukaan sijoittajien korvausjärjestelmien valvontavastuu kuuluu jäsenvaltioille, EAMV:n olisi edistettävä sijoituspalveluyritysten ja yhteissijoitusyritysten toiminnan helpottamiseen tähtäävää tavoitetta ja varmistettava samalla, että sijoittajille voidaan antaa tehokas suoja. Tätä varten EAMV:n olisi vahvistettava, että direktiivissä 97/9/EY säädetyt edellytykset sijoittajien korvausjärjestelmien väliselle lainanotolle täyttyvät, ja ilmoitettava kyseisessä direktiivissä vahvistetuissa tiukoissa määräajoissa määrät, jotka kunkin järjestelmän on lainattava, lähtökohtana oleva korko ja lainan kesto. EAMV:n olisi tähän liittyen kerättävä myös tietoa sijoittajien korvausjärjestelmistä, erityisesti kustakin järjestelmästä katettujen varojen ja rahoitusvälineiden määrästä, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet. EAMV:n olisi ilmoitettava muille sijoittajien korvausjärjestelmille niille kuuluvasta lainanantovelvoitteesta. [tark. 10]

(18)  Jos jäsenvaltioon perustetaan useampia kuin yksi järjestelmä, jäsenvaltion olisi nimettävä lainanantoprosessin yksinkertaistamiseksi yksi järjestelmä, joka toimii kyseisen jäsenvaltion lainaa antavana järjestelmänä, ja ilmoitettava se EAMV:lle. Lainanotto olisi rajattava direktiivistä 97/9/EY johtuvien korvausten kattamiseen.

(19)  On tarpeen varmistaa, että lainanantoon käytettävissä olevat kokonaisvarat voidaan käyttää siten, että niillä vastataan useampiin lainaa ottavien järjestelmien esittämiin lainahakemuksiin. Tämän vuoksi yhdenkään lainan ei pitäisi ylittää ennakkoon määritettyä lainanantoon käytettävissä olevien varojen määrää.

(20)  Korvausmenettelyn nopeuttamiseksi toimivaltaisen viranomaisen olisi tehtävä mahdollisimman pian määritys, jonka mukaan sijoituspalveluyritys ei kykene täyttämään sijoittajien saatavista johtuvia velvoitteitaan.

(21)  Korvausvaatimuksen oikeutuksen ja määrän toteamisen edellyttämät menettelyt, jotka riippuvat usein kansallisista hallinto- ja maksukyvyttömyyslaeista, voivat pitkittää maksujen suorittamista sijoittajille. Korvausten maksamisessa tapahtuvien viiveiden lyhentämiseksi on tarpeen varmistaa, että järjestelmissä tai tilanteissa, joissa saatavan oikeutus ja määrä riippuu niitä yksiköitä koskevista maksukyvyttömyys- tai tuomioistuinmenettelyistä, jotka eivät pysty täyttämään velvoitteitaan, järjestelmien olisi voitava osallistua kyseisiin menettelyihin. Lisäksi olisi säädettävä velvoitteesta maksaa tilapäisesti osa korvauksesta tapauksissa, joissa korvausten maksu viivästyy yli 12 kuukautta, jotta sijoittajat voivat saada osan vaaditusta korvauksesta. Olisi suunniteltava mekanismit, joita käytetään varojen palauttamisessa järjestelmille, jos todetaan, että saatava ei ollut oikeutettu.

(22)  Direktiivin 97/9/EY mukaisesti jäsenvaltioilla on mahdollisuus jättää sijoittamista ammattinaan harjoittavat ja institutionaaliset sijoittajat suojan ulkopuolelle, mutta kyseisten sijoittajien luetteloa ei ole yhtenäistetty direktiivin 2004/39/EY mukaisen sijoituspalveluyritysten asiakkaiden luokituksen kanssa. Jotta voidaan varmistaa direktiivin 97/9/EY ja direktiivin 2004/39/EY yhdenmukaisuus, yksinkertaistaa korvausjärjestelmien arviointia ja rajata mahdollisuus jättää yritykset suojan ulkopuolelle suuriin yrityksiin, direktiivissä 97/9/EY olisi viitattava sijoittajiin, jotka katsotaan direktiivin 2004/39/EY mukaisesti ammattimaisiksi asiakkaiksi. Jotta varmistetaan riittävä suoja kaikille asiaan liittyville sijoittajille, jäsenvaltioiden olisi voitava sisällyttää mikroyhteisöt, voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja paikallisviranomaiset direktiivin 97/9/EY soveltamisalaan. [tark. 11]

(23)  [Johdanto-osan 23 kappaleen sisältö siirretty johdanto-osan 15 kappaleeseen]

(24)  Direktiivi 97/9/EY olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutokset direktiiviin 97/9/EY

Muutetaan direktiivi 97/9/EY seuraavasti:

(1)  Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a)  Korvataan 2, 3 ja 4 alakohta seuraavasti:"

b)  [b alakohdan sisältö siirretty a alakohtaan]

c)  Korvataan 7 alakohta seuraavasti:"

Jos tässä direktiivissä viitataan Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1095/2010**, mainitun asetuksen soveltamiseksi sijoittajien korvausjärjestelmät katsotaan kyseisen asetuksen 4 artiklan 3 kohdan iii alakohdassa tarkoitetuiksi toimivaltaisiksi viranomaisiksi;

* EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32.

** EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.

d)  Lisätään alakohdat seuraavasti:"

8.  ’yhteissijoitusyrityksellä’ direktiivin 2009/65/EY 1 artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyä yritystä;[tark. 15]

e)  Lisätään 2 kohta seuraavasti:"

2.  Tämän direktiivin säännöksiä, joita sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin, sovelletaan direktiivin 2009/65/EY mukaisesti toimiluvan saaneisiin rahastoyhtiöihin, jos rahastoyhtiöiden toimilupa kattaa myös kyseisen direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa luetellut palvelut.’[tark. 15]

(2)  Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)  Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

’1.  Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen alueella perustetaan ja tunnustetaan virallisesti vähintään yksi sijoittajien korvausjärjestelmä. Tämän artiklan toisessa alakohdassa ja 5 artiklan 3 kohdassa ennakoituja olosuhteita lukuun ottamatta, kyseisessä jäsenvaltiossa toimiluvan saanut sijoituspalveluyritys tai yhteissijoitusyritys ei saa suorittaa sijoitustoimia eikä harjoittaa toimintaa yhteissijoitusyrityksenä, jos se ei kuulu johonkin tällaiseen järjestelmään.’. [tark. 18]

b)  Korvataan 2 kohta seuraavasti:

’2.  Sijoittajien korvausjärjestelmä antaa sijoittajille suojan sijoitustoimien yhteydessä 4 artiklan mukaisesti, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun määrityksen mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ne ovat saaneet tietoonsa, että sijoituspalveluyritys ei ole pystynyt täyttämään sijoittajien saatavista johtuvia velvoitteitaan.

2 a.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettu suoja on annettava sellaisiin saataviin sovellettavien oikeudellisten edellytysten ja sopimusehtojen mukaisesti, jotka johtuvat siitä, että sijoituspalveluyritys ei pysty suoriutumaan jommastakummasta seuraavista:

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoittajien korvausjärjestelmät antavat suojan sijoittajalle, jos rahoitusvälineitä tai varoja pidetään hallussa, hallinnoidaan tai hoidetaan sijoittajan puolesta tai lukuun, riippumatta yrityksen tekemien sijoitustoimien tyypistä ja siitä, toimiiko yritys toimiluvassaan mahdollisesti asetettujen rajoitusten mukaisesti.

2 b.  Järjestelmä antaa suojan myös yhteissijoitusyritysten osuudenhaltijoille 4 artiklan mukaisesti, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun määrityksen mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ne ovat saaneet tietoonsa, että säilytysyhteisö tai kolmannet, joille yhteissijoitusyrityksen varat on luovutettu, eivät ole pystynyt täyttämään yhteissijoitusyrityksen saatavista johtuvia velvoitteitaan.’[tark. 21]

2 c.  Edellä 2 b kohdassa tarkoitettu suoja on annettava sellaisiin yhteissijoitusyrityksen osuudenhaltijan saatavaan sovellettavien oikeudellisten edellytysten ja sopimusehtojen mukaisesti, jotka johtuvat yhteissijoitusyrityksen osuuden arvon alenemisesta, koska säilytysyhteisö tai kolmannet, joille yhteissijoitusyrityksen varat on luovutettu, eivät pysty suoriutumaan jommastakummasta seuraavista:

c)  [c alakohdan, sellaisena kuin se on muutettuna, sisältö siirretty b alakohtaan]

d)  Korvataan 3 kohta seuraavasti:

’3.  Kaikki 2 a kohdassa tarkoitetut saatavat luottolaitokselta, jotka tietyssä jäsenvaltiossa olisivat oikeutettuja sekä tämän direktiivin että direktiivin 94/19/EY nojalla, käsitellään yksinomaan direktiivin 94/19/EY nojalla. Saatava voi olla oikeutettu vain kerran kyseisten direktiivien nojalla.

(3)  Korvataan 3 artikla seuraavasti:"

3 artikla

(4)  Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)  Korvataan 1 kohta seuraavasti:

’1.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että järjestelmien antama suoja on 50 000 euroa100 000 euroa sijoittajaa kohden 2 artiklan 2 a tai 2 c kohdassa tarkoitettujen saatavien osalta.

Jäsenvaltiot, joissa suoja on … päivänä …kuuta …(12) yli 50 000 euroa100 000 euroa, voivat pitää kyseisen suojatason voimassa enintään kolmen vuoden ajan mainitusta ajankohdasta. Tämän jälkeen näiden jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että suojataso on 50 000 euroa100 000 euroa.

Jäsenvaltioiden, jotka muuntavat euroina ilmoitetut määrät kansalliseksi valuutakseen, on käytettävä muuntamisessa aluksi … päivänä …kuuta …+ voimassa olevaa vaihtokurssia.

Jäsenvaltiot voivat pyöristää muuntamisen tuloksena saadut määrät edellyttäen, että pyöristys on enintään 2 500 euroa.

Sen estämättä, mitä neljännessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on mukautettava toiseksi valuutaksi muunnetut suojatasot tässä kohdassa tarkoitettuun määrään viiden vuodenkahden vuoden välein. Jäsenvaltiot voivat mukauttaa suojatasoja aiemmin komissiota kuultuaan odottamattomien tapahtumien, kuten valuuttakurssivaihteluiden vuoksi.’. [tark. 22, 25 ja 26 sekä oikaisun(13) 1 kohta]

b)  Lisätään kohta seuraavasti:

’1 a.  Komissio voi mukauttaaSiirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 13 a artiklan mukaisesti 1 kohdassa tarkoitettua määrää delegoiduilla säädöksillätarkoitetun suojatason mukauttamiseksi seuraavien tekijöiden perusteella: [tark. 27]

c)  Korvataan 2 kohta seuraavasti:"

2.  Jäsenvaltio voi säätää, että sijoittajien korvausjärjestelmistä annettava suoja ei kata tiettyjä sijoittajia 2 artiklan 2 a tai 2 c kohdassa tarkoitettujen saatavien osalta lainkaan tai että kyseiset saatavat katetaan alemman suojatason mukaan. Luettelo näistä poikkeuksista esitetään liitteessä I.’. [tark. 22]

d)  Poistetaan 4 kohta.

(5)  Lisätään artiklat seuraavasti:

’4 a artikla

1.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoittajien korvauskorvausjärjestelmillä on asianmukaiset järjestelmät mahdollisten vastuidensa määritystä varten. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoittajien korvauskorvausjärjestelmiä rahoitetaan riittävästi suhteessa niiden vastuisiin. Jäsenvaltioiden on toimitettava EAMV:lle säännöllisesti asiaan liittyvää tietoa mahdollisista vastuista ja niitä vastaavasta suhteutetusta rahoituksesta.[tark. 28]

2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kukin järjestelmä asettaa rahoituksen tavoitetason, joka on vähintään 0,5 prosenttia0,3 prosenttia sellaisten sijoituspalveluyritysten tai yhteissijoitusyritysten hallussa pitämien, hallinnoimien tai hoitamien varojen ja rahoitusvälineiden arvosta, jotka kuuluvat sijoittajien korvausjärjestelmän antaman suojan soveltamisalaan. Katettujen varojen ja rahoitusvälineiden arvo lasketaan vuosittain 1 päivänä tammikuuta31 päivänä joulukuuta. [tark. 29]

Komissio hyväksyySiirretään komissiolle valta antaa 13 a artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä ja 13 b ja 13 c artiklan mukaisin edellytyksin toimenpiteetmukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritetään sijoittajien korvausjärjestelmien antaman suojan soveltamisalaan kuuluvien varojen ja rahoitusvälineiden arvon laskentamenetelmä järjestelmissä vahvistettavan rahoituksen tavoitetason määrittämiseksi ja rahoituksen tavoitetason muuttamiseksi rahoitusmarkkinoilla tapahtuvan kehityksen perusteella.

Kun otetaan huomioon katettujen varojen arvo, joka lasketaan vuosittain ensimmäisen alakohdan mukaisesti, rahoitusmarkkinoilla tapahtuva kehitys ja tarve varmistaa tarkoituksenmukaisten korvausten maksaminen sijoittajille, komissiolle siirretään myös valta antaa 13 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä rahoituksen vähimmäistavoitetason muuttamiseksi. Komissio antaa joka tapauksessa viimeistään ...(14) Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa tarkastellaan tarvetta mukauttaa tässä kohdassa säädettyä rahoituksen tavoitetasoa.

Jotta komissio voi laskea kolmannessa alakohdassa tarkoitetun asianmukaisen rahoituksen tavoitetason, kunkin jäsenvaltion on toimitettava vuosittain komissiolle ja EAMV:lle sijoittajien korvausjärjestelmien rahoitustilannetta 31 päivänä joulukuuta koskevat tarpeelliset tiedot. Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot komissiolle viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä maaliskuuta.

3.  Rahoituksen tavoitetaso on rahoitettava ennen 2 artiklan 2 tai 2 b kohdan kannalta merkityksellisiä tapahtumia ja riippumatta siitä, esiintyykö niitä. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kunkin järjestelmän rahoituksen tavoitetaso saavutetaan kymmenen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulostaviimeistään ... päivänä ...kuuta ...(15)+ ja että kukin sijoittajien korvausjärjestelmä laatii ja noudattaa asianmukaisia suunnitelmia kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. [tark. 21 ja 31]

Maksuosuudet, jotka kerätään rahoituksen tavoitetason saavuttamiseksi, voidaan sijoittaa vain käteistalletuksina ja vähäriskisinä varoina, joiden lopulliseen erääntymispäivään jäljellä oleva juoksuaika on enintään 24 kuukautta ja jotka voidaan muuttaa rahaksi yhden kuukauden pituisen määräajan kuluessa.

3 a.  Kunkin jäsenen maksuosuus sijoittajien korvausjärjestelmään on määritettävä jäsenkohtaisesti jäsenelle aiheutuvan riskin määrän perusteella. Jotta tämän kohdan soveltaminen voidaan yhdenmukaistaa tietyssä määrin jäsenvaltioissa, komissio antaa 13 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla selvennetään, miten kunkin jäsenen maksuosuus sijoittajien korvausjärjestelmään on määritettävä. [tark. 32]

3 b.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat pienentää sijoittajien korvausjärjestelmän niiden jäsenten maksuosuuksia, jotka toteuttavat vapaaehtoisesti lisätoimia toiminnallisen riskin pienentämiseksi.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös pienentää sijoittajien korvausjärjestelmän niiden jäsenten maksuosuuksia, jotka ovat osoittaneet, että niiden käyttämät alemman tason säilyttäjät noudattavat samoja vaatimuksia toiminnallisen riskin pienentämiseksi.

Tällaiset maksuosuuksien pienentämiset eivät vaikuta sijoittajien korvausjärjestelmän rahoituksen tavoitetasoon. [tark. 33]

3 c.  Edellä olevan 3 b kohdan yhdenmukaisten soveltamisedellytysten varmistamiseksi EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa vahvistetaan sijoittajien korvausjärjestelmän maksuosuuksien pienentämistä koskevat ehdot.

EAMV toimittaa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle vuosittain.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

Maksuosuuksien riskiperusteisten pienentämisedellytysten arvioinnin on perustuttava muun muassa seuraaviin kriteereihin: varojen ja rahoitusvälineiden määrä ja jäsenen pääoman riittävyys ja vakaus ottaen huomioon jäsenen oikeudellinen asema ja jäsenen kotipaikassa sovellettu oikeudellinen kehys. [tark. 34]

4.  Jäsenvaltioiden on sallittava se, että sijoittajien korvausjärjestelmät esittävät jäsenilleen lisämaksuosuuden suorittamista koskevia pyyntöjä siinä tapauksessa, että rahoituksen tavoitetaso ei riitä 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen korvausvaatimusten täyttämiseen. Kyseiset ylimääräiset kannatusmaksut saavat olla enintään 0,5 prosenttia0,3 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetuista suojatuista varoista ja rahoitusvälineistä. Tällaiset ylimääräiset kannatusmaksut eivät saa vaarantaa kyseisen jäsenvaltion rahoitusjärjestelmän vakautta, ja niiden on perustuttava kohtuullisuusperiaatteeseen. Jäsenvaltiot voivat pyytää ylimääräisiä maksuja EAMV:ta ja finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010* perustettua Euroopan järjestelmäriskikomiteaa kuultuaan.[tark. 35]

5.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoittajien korvausjärjestelmillä on käytettävissään riittävät vaihtoehtoiset rahoitusjärjestelyt, joiden avulla ne voivat saada lyhytaikaista rahoitusta järjestelmälle esitettävien korvausvaatimusten täyttämiseksi sen jälkeen, kun ennakkorahoitettu määrä on käytetty loppuun. Kyseisiin järjestelyihin voi kuulua luottojärjestelyitä liikepankeilta. Niihin voi kuulua myös luottojärjestelyitä julkisilta laitoksiltakaupallisia lainajärjestelyjä ja liikepankkien ja julkisten laitosten, myös jäsenvaltioiden, lainamekanismeja edellyttäen, että järjestelyt hoidetaan kaupallisin perustein. [tark. 36]

6.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoittajien korvausjärjestelmien rahoituskustannukset katetaan viime kädessä siten, että järjestelmän kattamatainoastaan sijoituspalveluyritykset tai varojen tai rahoitusvälineiden säilyttäjänä toimivat kolmannet vastaavat sijoitustoimiin liittyvistä kustannuksista ja järjestelmän kattamat yhteissijoitusyritykset tai niiden säilytysyhteisöt tai kolmannet yhteissijoitusyrityksen toimintaan liittyvistä kustannuksista. Jäseniltä on perittävä vuosittain säännöllisiä kannatusmaksuja. [tark. 37]

7.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 2 kohdassa tarkoitettu rahoituksen tavoitetaso ja 3 kohdassa tarkoitettu rahoitustaso alueellaan sijaitsevien sijoittajien korvausjärjestelmien osalta vuosittain EAMV:lle. Toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava kyseiset tiedot, jotka on toimitettava vahvistuksineen EAMV:lle vuosittain 31 päivään tammikuuta mennessä.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan sijoittajien korvausjärjestelmien verkkosivustolla vähintään kerran vuodessa.

7 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoittajien korvausjärjestelmät saavat milloin tahansa ja ainakin pyynnöstä jäseniltään kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sijoittajien varojen takaisinmaksun valmistelemiseksi. [tark. 39]

8.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että 10 prosenttia5 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta sijoittajien korvausjärjestelmien ennakkorahoituksesta on käytettävissä lainanantoon muille sijoittajien korvausjärjestelmille 4 c artiklassa4 b artiklassa säädetyin edellytyksin. Tällaista rahoitusmenetelmää on käytettävä vain silloin, kun tavanomaisia rahoituskeinoja ei ole käytettävissä.

Komissio voi muuttaa 13 a artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä sekä 13 b ja 13 c artiklan mukaisin edellytyksin lainanantoon muille järjestelmille käytettävää prosentuaalista osuutta ennakkorahoituksesta rahoitusmarkkinoilla tapahtuvan kehityksen perusteella.[tark. 40]

9.  Komissio hyväksyy 13 a artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä toimenpiteet, joita käytetään määritettäessä

10.  Sen varmistamiseksi, että 7 kohdan toista alakohtaa sovelletaan yhtenäisin edellytyksin, EAMV laatii teknisten standardientäytäntöönpanostandardien luonnokset niiden yksityiskohtaisten tietojen määrittämiseksi, jotka järjestelmien on julkaistava.

EAMV toimittaa teknisten standardientäytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012.

Komissio voiSiirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten standardien luonnoksettekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 7 e artiklassa15 artiklan vahvistetun menettelyn mukaisesti. [tark. 42]

4 b artikla

1.  Järjestelmällä on oltava oikeus... (16)++ jälkeen sijoittajien korvausjärjestelmä voi ottaa lainaa muilta 2 artiklassa tarkoitetuilta sijoittajien korvausjärjestelmiltä unionissa edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: [tark. 43]

e)  [Alakohta siirretty jäljemmäksi, uudeksi 1 kohdan kolmanneksi alakohdaksi]

Ensimmäisen alakohdan f alakohdassa tarkoitettu määrä määritetään seuraavasti:

[2 artiklan 2 a ja 2 c kohdan mukaisesti maksettavien saatavien määrä)] – [4 a artiklan 7 kohdassa tarkoitetun rahoituksen taso] + [4 a artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen ylimääräisten kannatusmaksujen enimmäismäärä] [tark. 22]

Sijoittajien korvausjärjestelmä, joka ei ole maksanut takaisin muilta järjestelmiltä tämän artiklan nojalla otettua lainaa, ei saa ottaa lainaa muilta sijoittajien korvausjärjestelmiltä eikä antaa niille lainaa.

Muut sijoittajien korvausjärjestelmät toimivat lainanantajina. Tämän vuoksi jäsenvaltiot, joissa on useampia kuin yksi järjestelmä, on nimettävä niiden joukosta yksi järjestelmä kyseisen jäsenvaltion lainanantajaksi ja ilmoitettava se EAMV:lle. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarpeelliset toimet varmistaakseen, että kaikille sidosryhmille tiedotetaan, mikä järjestelmä on lainanantajajärjestelmä ja miten järjestelmä toimii. Jäsenvaltiot voivat päättää itse siitä, maksavatko muut saman jäsenvaltion sijoittajien korvausjärjestelmät korvauksia lainanantajajärjestelmälle ja, jos maksavat, kuinka tämä tapahtuu. [tark. 45]

2.  Lainan myöntämiselle on asetettava seuraavat ehdot:

Kullekin lainan ottavalle sijoittajien korvausjärjestelmälle lainattava kokonaismäärä saa olla enintään 20 prosenttia niiden 4 a artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen varojen kokonaismäärästä, jotka ovat käytettävissä unionin tasolla lainanantoon.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukainen takaisinmaksu voidaan suorittaa vuotuisina erinä ja korkoa peritään vasta takaisinmaksun aikaan.

3.  EAMV:n on vahvistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset on täytetty, ilmoitettava kunkin sijoittajien korvausjärjestelmän lainaksi antamat määrät, jotka on laskettu 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja 2 kohdan c alakohdan mukainen lähtökohtana oleva korko sekä lainan kesto.

EAMV toimittaa vahvistuksensa yhdessä 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa lainanantajajärjestelmille 15 työpäivän kuluessa siitä, kun se on saanut nämä tiedot lainan ottavilta järjestelmiltä. Lainanantajajärjestelmien on maksettava laina viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään 15 työpäivän kuluessa siitä, kun EAMV on toimittanut vahvistuksen ja tiedot, lainan ottavalle järjestelmälle.

4.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että lainan ottavan sijoittajien korvausjärjestelmän perimät maksuosuudet ovat riittäviä lainatun määrän maksamiseksi takaisin ja rahoituksen tavoitetason saavuttamiseksi uudelleen mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään kymmenen vuodenviiden vuoden kuluttua lainan vastaanotosta. [tark. 47]

Kaikki muut saatavat ovat toisarvoisia verrattuna lainan myöntäneeseen sijoittajien korvausjärjestelmään. Tällaista sijoittajien korvausjärjestelmää pidetään etuoikeutettuna velkojana ja se on etusijalla velkojien joukossa. [tark. 48]

Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön muita suosituimmuuskriteerejä eri velkojien suhteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toisen alakohdan soveltamista. [tark. 49]

5.  Sijoittajien korvausjärjestelmien välisen yhteistyön tehostamiseksi järjestelmien tai tarvittaessa toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä kirjallisia yhteistyösopimuksia. Kyseisissä sopimuksissa on otettava huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY(**)** vahvistetut vaatimukset. [tark. 50]

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen sopimusten olemassaolosta ja sisällöstä EAMV:lle. EAMV voi antaa sopimuksista lausuntoja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 8 artiklan 2 kohdan g alakohdan ja 34 artiklan nojalla. Jos toimivaltaiset viranomaiset tai sijoittajien korvausjärjestelmät eivät pääse sopimukseen tai sopimuksen tulkinnasta syntyy kiistaa, EAMV:n on ratkaistava erimielisyydet asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla.

Edellä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen sopimusten puuttuminen ei saa vaikuttaa 2 artiklan 2 a tai 2 c kohdan mukaisiin sijoittajien saataviin. [tark. 22]

* EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1.

** EUVL L 84, 26.3.1997, s. 22. EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(6)  Korvataan 5 ja 6 artikla seuraavasti:"

5 artikla

1.  Jos sijoituspalveluyritys, yhteissijoitusyritys, säilytysyhteisö tai kolmannet, joiden on kuuluttava järjestelmään 2 artiklan 1 kohdan nojalla, eivät täytä niille tämän järjestelmän jäsenenä kuuluvia velvoitteita, sijoituspalveluyritykselle tai yhteissijoitusyritykselle toimiluvan myöntäneet toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat asiasta tiedon saatuaan yhteistyössä sijoittajien korvausjärjestelmän kanssa kaikki aiheelliset toimenpiteet, mukaan lukien seuraamusten määrääminen, varmistaakseen, että yhteissijoitusyritys, sijoituspalveluyritys, säilytysyhteisö tai kolmannet täyttävät velvoitteensa.

2.  Jos 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä ei voida varmistaa, että sijoituspalveluyritys, yhteissijoitusyritys, säilytysyhteisö tai kolmannet täyttävät velvoitteensa, sijoittajien korvausjärjestelmä voi vähintään 12 kuukautta6 kuukautta aiemmin ilmoittaa aikomuksestaan erottaa sijoituspalveluyritys, yhteissijoitusyritys, säilytysyhteisö tai kolmannet järjestelmästä, jos viranomaiset antavat nimenomaisen suostumuksensa. Sijoittajien korvausjärjestelmän on annettava tänä aikana tehdyille sijoitustoimille tai harjoitetulle yhteissijoitusyrityksen toiminnalle edelleen 2 artiklan 2 a ja 2 c kohdassa2 kohdassa tarkoitettu suoja. Jos sijoituspalveluyritys, yhteissijoitusyritys, säilytysyhteisö tai kolmannet eivät tämän määräajan päättyessä ole täyttäneet velvoitteitaan, sijoittajien korvausjärjestelmä voi erottaa kyseisen sijoituspalveluyrityksen järjestelmästä, jos toimivaltaiset viranomaiset antavat nimenomaisen suostumuksensa.

3.  Sijoituspalveluyritys, yhteissijoitusyritys, säilytysyhteisö tai kolmannet, jotka on jätetty sijoittajien korvausjärjestelmän ulkopuolelle, voivat jatkaa sijoitustoimia tai yhteissijoitusyrityksen toimintaa taikka niille voidaan luovuttaa edelleen sijoittajien ja yhteissijoitussijoitusyritysten rahoitusvälineitä seuraavin edellytyksin:

4.  Jos sijoituspalveluyritys tai yhteissijoitusyritys, jonka erottamista on ehdotettu 2 kohdan mukaisesti, ei pysty tekemään vaihtoehtoisia järjestelyjä, jotka täyttävät 3 kohdassa asetetut edellytykset, toimiluvan antaneiden toimivaltaisten viranomaisten on

5.  Jos säilytysyhteisö tai kolmannet, joiden erottamista on ehdotettu 2 kohdan mukaisesti, eivät pysty tekemään vaihtoehtoisia järjestelyitä, jotka täyttävät 3 kohdassa asetetut edellytykset, niille ei saa luovuttaa sijoittajien tai yhteissijoitusyritysten varoja. [tark. 51]

6 artikla

Edellä 2 artiklan 2 a ja 2 c kohdassa2 kohdassa tarkoitettu suoja kattaa sijoitustoimet, jotka on tehty ennen toimiluvan peruuttamista, sijoituspalveluyrityksen tai yhteissijoitusyrityksen toimiluvan peruuttamisen jälkeenkin.’. [tark. 52]

(7)  Korvataan 8 ja 9 artikla seuraavasti:

’8 artikla

1.  Edellä 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettua suojaa sovelletaan sijoittajan kaikkiin saataviin samalta sijoituspalveluyritykseltä tai samalta yhteissijoitusyritykseltä tämän direktiivin mukaisesti riippumatta tilien lukumäärästä, valuutasta ja sijainnista unionissa. [tark. 53]

2.  Edellä 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettua suojaa laskettaessa otetaan huomioon kullekin sijoittajalle yhteisistä sijoitustoimista kuuluva osuus.

Ellei erityismääräyksiä ole, saatavat jaetaan tasan sijoittajien kesken.[tark. 54]

Sijoittajalla, jonka saatavia ei saada täysimääräisesti takaisin, on oikeus samaan suojan tasoon kaikista saatavista. [tark. 55]

Jäsenvaltiot voivat säätää, että sellaisia yhteisiä sijoitustoimia koskevat saatavat, joihin vähintään kahdella henkilöllä on oikeus sellaisen yhtiön osakkaina tai sellaisen yhdistyksen tai vastaavan yhteisön jäseninä, joka ei ole oikeushenkilö, voidaan 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen rajojen laskemiseksi yhdistellä ja käsitellä siten kuin ne olisivat peräisin yhden sijoittajan tekemästä sijoituksesta.

3.  Jos sijoittajalla ei ole oikeutta hallussa pidettäviin varoihin tai arvopapereihinrahoitusvälineisiin, saa korvauksen henkilö, jolla on niihin oikeus, jos tämä henkilö on tunnistettu tai tunnistetaan ennen 2 artiklan 2 ja 2 b kohdassa2 kohdassa tarkoitettua määrityksen tai päätöksenteon ajankohtaa.

Jos oikeudenomistajia on useita, kunkin osuus otetaan huomioon määrien tai arvopaperienrahoitusvälineiden hallintaa säätelevien säännösten mukaisesti 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja rajoja laskettaessa. [tark. 56]

9 artikla

1.  Sijoittajien korvausjärjestelmässä on toteutettava aiheelliset toimenpiteet 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun määrityksen tai päätöksen antamiseksi tiedoksi sijoittajille, ja jos korvaus on oikeutettu, korvauksen maksamiseksi mahdollisimman nopeasti. Korvausjärjestelmässä voidaan asettaa määräaika, jonka kuluessa sijoittajien on esitettävä vaatimuksensa. Tämän määräajan on oltava vähintään viisi kuukautta 2 artiklan 2 tai 2 b kohdassa tarkoitetun määrityksen tai päätöksen teko- tai julkistamisajankohdasta. [tark. 21]

Sitä, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määräaika on päättynyt, ei voida käyttää sijoittajien korvausjärjestelmässä syynä kieltäytyä antamasta täyttä suojaa sijoittajalle, joka ei ole voinut ajoissa valvoa oikeuttaan saada korvausta. [tark. 57]

Sijoitusyritysten on ilmoitettava verkkosivustoillaan kaikki tiedot korvaussuojaa ja tämän direktiivin mukaisen maksun saamiseksi toteutettavia toimia koskevista vaatimuksista ja ehdoista. [tark. 58]

2.  Sijoittajien korvausjärjestelmän on kyettävä maksamaan sijoittajan saatava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona saatavan oikeutus ja määrä on todettu.

Poikkeuksellisissa olosuhteissa sijoittajien korvausjärjestelmä voi pyytää toimivaltaisilta viranomaisilta määräajan pidentämistä. Tälalienen pidennys saa olla enintään kolme kuukautta. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava välittömästi EAMV:lle sijoittajien korvausjärjestelmälle myönnetystä pidennyksestä ja pidennyksen perusteista.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoittajien korvausjärjestelmät voivat osallistua maksukyvyttömyys- tai tuomioistuinmenettelyihin, joilla voi olla merkitystä saatavan oikeutuksen ja määrän toteamisen kannalta.

Kolmas alakohta ei rajoita sijoittajien korvausjärjestelmien mahdollisuutta ottaa käyttöön muita menetelmiä saatavan oikeutuksen tai määrän määritystä varten.

Jos lopullista maksua ei ole suoritettu yhdeksän kuukauden kuluessa 2 artiklan 2 tai 2 b kohdassa tarkoitetun määrityksen tai päätöksen tekoajankohdasta, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kyseinen sijoittajien korvausjärjestelmä maksaa kolmen kuukauden kuluessa määrityksen tai päätöksen tekemisestä tilapäisesti korvauksesta osan, joka on vähintään kolmasosa alkuperäisen arvion mukaisen saatavan määrästä. Loppuosa maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona saatavan oikeutus ja määrä on todettu. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoittajien korvausjärjestelmällä on mahdollisuus periä tilapäisesti maksetut määrät takaisin, jos todetaan, että saatava ei ollut oikeutettu. [tark. 21]

Komissio antaa 13 a artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä ja 13 b ja 13 c artiklan mukaisin edellytyksin toimenpiteet, joita käytetäänmukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään sijoittajien saatavien käsittelyssä noudatettavan menettelyn määrityksessä ja niiden teknisten perusteiden määrityksessä, joiden mukaan lasketaan yhteissijoitusyrityksen arvon aleneminen 2 artiklan 2 b ja 2 c kohdassa mainittujen tapahtumien johdostanoudatettava menettely. [tark. 59]

3.  Sijoittajien korvausjärjestelmä voi edellä 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetystä määräajasta poiketen lykätä maksuja siihen saakka, kunnes tuomioistuin on tehnyt päätöksensä tai toimivaltainen viranomainen suorittanut määrityksen, jos sijoittaja tai muu henkilö, jolla on sijoitustoimiin liittyviä oikeuksia tai niitä koskevia etuja, on asetettu syytteeseen direktiivin 2005/60/EY 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyä rahanpesua koskevasta rangaistavasta teosta tämän direktiivin aiheena olevien rahavarojen suhteen tai 9 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston suosituksen aiheena olevan terroristiryhmien suoran tai epäsuoran rahoittamisen suhteen tai on kanteen kohteena direktiivin 2003/6/EY rikkomisen vuoksi.’. [tark. 60]

(8)  Korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti:

’1.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kukin sijoituspalveluyritys tai yhteissijoitusyritys toteuttaa aiheelliset toimenpiteet saattaakseen nykyisten ja mahdollisten sijoittajien käyttöön tiedot, jotka nämä tarvitsevat tunnistaakseen sijoittajien korvausjärjestelmän, johon sijoituspalveluyritys tai yhteissijoitusyritys ja sen unionissa toimivat sivuliikkeet kuuluvat, tai muun 2 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tai 5 artiklan 3 kohdassa säädetyn vaihtoehtoisen järjestelyn. Sijoittajille ilmoitetaan sijoittajien korvausjärjestelmää tai muita sovellettavia järjestelyitä koskevista säännöksistä ja erityisesti sijoittajien korvausjärjestelmän tarjoaman suojan määrästä ja laajuudesta sekä kaikista jäsenvaltioiden tämän osalta laatimista säännöistä. Nämä tiedot esitetään helposti ymmärrettävässä muodossa. [tark. 61]

Pyynnöstä annetaan myös tietoa korvauksen ehdoista sekä muodollisuuksista, jotka on täytettävä korvauksen saamiseksi.

Tietojen on oltava asiallisia ja selkeitä, eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia, ja niissä on erityisesti annettava selvitys kyseisen korvausjärjestelmän kattamista tilanteista ja saatavista sekä siitä, kuinka sijoittajien korvausjärjestelmää sovelletaan rajat ylittävissä tilanteissa. Tiedoissa olisi myös annettava esimerkkejä sellaisista tilanteista ja saatavista, joita järjestelmä ei kata.

1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoittajan sijoittajien korvausjärjestelmään maksama rahamäärä on selkeä ja avoin. Rahamäärä, joka peritään kultakin yksittäiseltä sijoittajalta järjestelmän jäsenyydestä joko prosentuaalisena osuutena tehdystä sijoituksesta tai sijoituksen hintaan lisättävänä maksuna, on tehtävä selväksi kullekin nykyiselle tai tulevalle sijoittajalle.’. [tark. 62]

(9)  Korvataan 12 artikla seuraavasti:

’12 artikla

1.  Sijoittajien korvausjärjestelmillä, jotka suorittavat maksuja korvausten maksamiseksi sijoittajille, voivat olla suoritetun maksun rajoissa sijaantulijoina kyseisten sijoittajien oikeuksiin selvitysmenettelyissä olevien tahojen oikeuksien osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita kansallisessa lainsäädännössä järjestelmille annettuja oikeuksia. [tark. 63]

2.  Kun on kyse tappioista, jotka johtuvat 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla sellaisten kolmansien taloudellisesta tilanteesta, jotka pitävät hallussaan sijoittajalle kuuluvia rahoitusvälineitä sijoitustoimien yhteydessä, sijoittajien korvausjärjestelmät, jotka suorittavat maksuja korvauksina sijoittajille, voivat olla suoritetun maksun rajoissa sijaantulijoina sijoittajan tai sijoituspalveluyrityksen oikeuksien osalta selvitysmenettelyissä.

3.  Kun on kyse tappioista, jotka johtuvat 2 artiklan 2 c kohdassa tarkoitetulla tavalla sellaisen säilytysyhteisön tai sellaisten kolmansien taloudellisesta tilanteesta, jolle/joille yhteissijoitusyrityksen varat on luovutettu, järjestelmillä, jotka suorittavat maksuja korvauksina yhteissijoitusyritysten osuudenhaltijoille, on suoritetun maksun rajoissa sijaantulo-oikeus yhteissijoitusyrityksen tai sen osuudenhaltijoiden oikeuksiin selvitysmenettelyissä.[tark. 64]

4.  Jos kolmannet, jotka pitävät hallussaan sijoittajalle kuuluvia rahoitusvälineitä sijoitustoimien yhteydessä, taikka jos säilytysyhteisö tai kolmannet, joille yhteissijoitusyrityksen varat on luovutettu, sijaitsevat kolmannessa maassa, jonka oikeusjärjestelmässä ei sallita väliintulo-oikeutta sijoituspalveluyrityksen tai yhteissijoitusyrityksen oikeuksiin, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyritys tai yhteissijoitusyritys palauttavatpalauttaa sijoittajien korvausjärjestelmälle selvitysmenettelyissä saamiaan varoja vastaavan määrän varoja.’. [tark. 65]

(10)  Lisätään artikla seuraavasti:

’13 a artikla

1.  Komissiolle siirretään määräämättömäksi ajaksikomissiolle valta antaa 4 a artiklan 2 kohdassa, 4 a artiklan 8 kohdassadelegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

1 a.  Siirretään 4 artiklan 1 a kohdassa, 4 a artiklan 2 kohdan 2 ja 3 alakohdassa, 4 a artiklan 3 a kohdassa, 4 a artiklan 3 c kohdan kolmannessa alakohdassa, 4 a artiklan 9 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdan kuudennessa alakohdassa tarkoitettujatarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle neljäksi vuodeksi ... päivästä ...kuuta ...(17). Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen neljän vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista.

1 b.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 1 a kohdassa, 4 a artiklan 2 kohdan 2 ja 3 alakohdassa, 4 a artiklan 3 a kohdan, 4 a artiklan 3 c kohdan kolmannessa alakohdassa, 4 a artiklan 9 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdan kuudennessa alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

2.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2 a.  Edellä olevien 4 artiklan 1 a kohdan, 4 a artiklan 2 kohdan 2 ja 3 alakohdan, 4 a artiklan 3 a kohdan, 4 a artiklan 3 c kohdan kolmannen alakohdan,, 4 a artiklan 9 kohdan ja 9 artiklan 2 kohdan kuudennen alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

3.  Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan 13 b ja 13 c artiklassa säädettyjä edellytyksiä.

13 b artikla

1.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi peruuttaa 4 a artiklan 2 kohdassa, 4 a artiklan 8 kohdassa, 4 a artiklan 9 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

2.  Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisen ajan kuluessa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee ja mainitsee peruuttamisen syyt.

3.  Peruuttamispäätös lopettaa päätöksessä mainitun säädösvallan siirron. Se tulee voimaan välittömästi tai siinä määriteltynä myöhempänä ajankohtana. Se ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

13 c artikla

1.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa pidennetään yhdellä kuukaudella.

2.  Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan säädöksessä mainittuna päivänä.

Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja se voi tulla voimaan ennen kyseisen määräajan päättymistä, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat molemmat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa kyseistä säädöstä.

3.  Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, säädös ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt delegoidun säädöksen vastustamiseen.’. [tark. 66]

(11)  Lisätään artikla seuraavasti:

’14 a artikla

Jäsenvaltiot voivat tehdä tietojenvaihtoa koskevia yhteistyösopimuksia kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa direktiivin 2004/39/EY 63 artiklan ja direktiivin 2009/65/EY 102 artiklan mukaisesti.

(12)  Muutetaan liite I seuraavasti:

a)  Korvataan 1 kohta seuraavasti:"

1.  Rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin 2004/39/EY liitteessä II olevan I jakson 1–4 kohdassa tarkoitetut ammattimaiset sijoittajat.

b)  Poistetaan 2, 3 ja 8 kohta.

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava viimeistään ...(18) tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Niiden on sovellettava kyseisiä säännöksiä ...(19)*, lukuun ottamatta 4 b artiklan saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettuja säännöksiä, joita on sovellettava 31 päivästä joulukuuta 2013.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltiot säätävät siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säädökset kirjallisina komissiolle.

2 a.  Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden, jotka noudattavat liittymissopimusten mukaista siirtymäkautta direktiivin 97/9/EY 4 artiklan saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, on noudatettava kyseisen artiklan 1 ja 2 kohtaa kansallisten siirtymäkausiensa päätyttyä.[tark. 67]

2 a artikla

Kertomus ja uudelleentarkastelu

EAMV arvioi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 tämän direktiivin mukaisten valtuuksiensa ja tehtäviensä vastaanottamisesta aiheutuvat henkilöstö- ja resurssitarpeensa ja toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Komissio antaa sidosryhmiä julkisesti kuultuaan viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa tarkastellaan nykyisiä sijoittajien korvausjärjestelmiä täydentävän tai ne korvaavan vakuutussopimusten järjestelmän käyttöönottoon liittyviä etuja ja haittoja.

Jotta varmistetaan sijoittajien suojan yhtäläinen taso riippumatta siitä, sijoittavatko he varojaan suoraan sijoituspalveluyritysten vai epäsuoraan yhteissijoitusyritysten kautta, kertomuksessa on tuleva yhteissijoitusyritysten säilytysyhteisöjä koskeva komission ehdotus huomioon ottaen ja sidosryhmien avoimen kuulemisen jälkeen myös yksilöitävä sääntelyn puutteet, vastaavantasoisia korvauksia koskevat puutteet mukaan luettuina, sekä arvioitava, kuinka paljon kustannuksia aiheutuisi direktiivin 97/9/EY soveltamisalan laajentamisesta yhteissijoitusyrityksiin ja mitä etuja sillä saavutettaisiin. Kertomukseen on tarvittaessa sisällytettävä soveltamisalan yhteissijoitusyrityksiin ulottamisen käytännön järjestelyjä koskevia lainsäädäntöehdotuksia.[tark. 68 ja oikaisun(20) 2 kohta]

3 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL C 99, 31.3.2011, s. 1. (2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. heinäkuuta 2011. (3) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84. (4) EYVL L 84, 26.3.1997, s. 22. (5) EYVL L 141, 11.6.1993, s. 27. (6) EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1. (7) EYVL L 135, 31.5.1994, s. 5. (8) EUVL L 241, 2.9.2006, s. 26. (9) EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32. (10) EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15. (11) EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16. (12) + Muutosdirektiivin voimaantulopäivä. (13) P7_TA-PROV(2011)0313(COR01). (14) + Kaksi vuotta muutosdirektiivin voimaantulon jälkeen. (15) ++ Viisi vuotta muutosdirektiivin voimaantulon jälkeen. (16) +++ Viisi vuotta muutosdirektiivin voimaantulon jälkeen. (17) + Muutosdirektiivin voimaantulopäivä. (18) * 12 kuudauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. (19) ** 18 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. (20) P7_TA-PROV(2011)0313(COR01).