Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Hyväksytyt tekstit
PDF 154kWORD 91k
Tiistai 27. syyskuuta 2011 - Strasbourg Lopullinen painos
Eurooppa 2020 -strategian mukainen Euroopan uusi kauppapolitiikka
P7_TA(2011)0412A7-0255/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. syyskuuta 2011 Eurooppa 2020 -strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta (2010/2152(INI))

Euroopan parlamentti , joka

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon ”Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka – Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 -strategian kulmakivenä” (KOM(2010)0612),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (KOM(2010)2020),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto” (KOM(2006)0567),

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 -strategiasta(1) ,

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n ja Intian vapaakauppasopimusneuvottelujen tilanteesta(2) ,

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n ja Japanin kauppasuhteista(3) ,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kanadan kauppasuhteista(4) ,

–  ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin kansainvälisestä sijoituspolitiikasta tulevaisuudessa(5) ,

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n ja Korean tasavallan välisestä vapaakauppasopimuksesta(6) ,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle 5. toukokuuta 2009 annetun komission tiedonannon ”Reilu kauppa ja valtiosta riippumattomat kestävän kaupan varmistavat järjestelmät kestävän kehityksen edistäjinä” (KOM(2009)0215),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista(7) ,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa(8) ,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa(9) ,

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan kauppasuhteista(10) ,

–  ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Turkin kanssa(11) ,

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 -strategiasta(12) ,

–  ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman EU:n ja Intian vapaakauppasopimuksesta(13) ,

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Kiinan kanssa(14) ,

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman eurooppalaisten pk-yritysten roolin vahvistamisesta kansainvälisessä kaupassa(15) ,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman väärentämisen vaikutuksesta kansainväliseen kauppaan(16) ,

–  ottaa huomioon 17. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Syrjäisimmät alueet: Euroopan voimavara”,

–  ottaa huomioon 4. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman palvelukaupasta(17) ,

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman raaka-aineiden ja hyödykkeiden kaupasta(18) ,

–  ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman ”Kohti uudistettua Maailman kauppajärjestöä”(19) ,

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman EU:n strategiasta eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyn varmistamiseksi(20) ,

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2007 antamansa päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Koreaan(21) ,

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman ”Globaali Eurooppa – kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat”(22) ,

–  ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Mercosurin talous- ja kauppasuhteista alueiden välisen assosiaatiosopimuksen tekemiseksi(23) ,

–  ottaa huomioon 28. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman talous- ja kauppasuhteista Euroopan unionin ja Intian välillä(24) ,

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttisista taloussuhteista(25) ,

–  ottaa huomion 17.–18. kesäkuuta 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A7-0255/2011),

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen osuus maailman suhteellisesta BKT:stä (26) vähenee, kun taas nousevien talouksien maat kasvattavat nopeasti suorituskykyään

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin osuus maailman BKT:stä oli 25 prosenttia vuonna 2000 (ostovoimapariteettina mitattuna), kun Lissabonin strategia käynnistettiin, mutta nyt arvioidaan sen osuuden maailman BKT:stä vuonna 2020 olevan vain 18 prosenttia, mikä tarkoittaa 28 prosentin laskua sen suhteellisessa taloudellisessa suorituskyvyssä;

B.  ottaa huomioon, että kun kahden suurimman kehittyneen talouden, Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen, osuus maailman BKT:stä oli 48 prosenttia vuonna 2000 (ostovoimapariteettina), nyt arvioidaan, että niiden osuus maailman BKT:stä vuonna 2020 on 35 prosenttia, mikä tarkoittaa 27 prosentin laskua niiden yhteisessä suhteellisessa taloudellisessa suorituskyvyssä;

C.  ottaa huomioon, että kun kahden suurimman nousevan talouden, Kiinan ja Intian, osuus maailman BKT:stä oli kymmenen prosenttia vuonna 2000 (ostovoimapariteettina), arvioiden mukaan niiden osuus maailman BKT:stä vuonna 2020 on 25 prosenttia, mikä tarkoittaa 150 prosentin nousua niiden suhteellisessa taloudellisessa suorituskyvyssä;

Unionin BKT:n suhteellinen lasku näkyy sen kaupan suorituskyvyssä (27)

D.  ottaa huomioon, että unionin osuus maailman tavaraviennistä oli 19 prosenttia vuonna 1999 ja että sen osuus maailman viennistä vuonna 2009 oli 17,1 prosenttia, mikä tarkoittaa kymmenen prosentin laskua sen suhteellisissa vientisaavutuksissa;

E.  ottaa huomioon, että unionin osuus maailman tavaratuonnista oli 19,5 prosenttia vuonna 1999 ja että sen osuus maailman tuonnista vuonna 2009 oli 17,6 prosenttia, mikä tarkoittaa kymmenen prosentin laskua sen suhteellisessa tuonnissa;

F.  ottaa huomioon, että palveluviennin osuus nousi 26,7 prosentista 30,2 prosenttiin unionin maailmanlaajuisissa vientisaavutuksissa vuosina 1999–2009(28) ;

G.  ottaa huomioon, että 50 maan (30, jos EU lasketaan yhdeksi maaksi) osuus maailman kaupasta on 80 prosenttia;

Myös väestörakenteen muutokset (29) vaikuttavat taloudelliseen suorituskykyyn

H.  ottaa huomioon, että unionin väestömäärän odotetaan kasvavan miltei viisi prosenttia vuoteen 2035 mennessä, minkä jälkeen se alkaa tasaisesti laskea, ja ottaa huomioon, että unionin työikäisen väestön määrän odotetaan alkavan laskea vuodesta 2010 alkaen;

Unionin talous on erittäin riippuvainen osallistumisesta ulkoiseen kasvuun

I.  ottaa huomioon, että kasvu, vauraus, työpaikat ja Euroopan sosiaalisen mallin säilyttäminen liittyvät kaikki toisiinsa ja tukevat toinen toistaan;

J.  ottaa huomioon, että komission arvion mukaan vuoteen 2015 mennessä 90 prosenttia maailman kasvusta syntyy unionin ulkopuolella;

K.  ottaa huomioon, että kaupan avaaminen parantaa tuottavuutta, edistää suurempaa ulkoista kilpailukykyä ja voisi saada välittömästi aikaan yli 1,5 prosentin suoran talouskasvun ja tuoda huomattavia etuja kuluttajille;

L.  ottaa huomioon, että komission arvion mukaan 18 prosenttia unionin työvoimasta eli 36 miljoonaa työpaikkaa on riippuvaisia unionin kaupan suorituskyvystä, ja ottaa huomioon, että kymmenen viime vuoden aikana kaupan avaamisen ja työllisyyden välillä tehty vertailu osoittaa, että kaupan avaaminen liittyy tiiviisti työllisyyteen ja työpaikkojen luomiseen;

M.  ottaa huomioon unionin väestöennusteet ja niiden haitalliset vaikutukset kasvumahdollisuuksiin ja katsoo, että on ehdottoman tärkeää valjastaa käyttöön tuottavuuden lisäämiseen olennaisesti kuuluvat luonnolliset kasvumahdollisuudet ja ulkoiseen kauppaan olennaisesti kuuluvat kasvumahdollisuudet ja hyödyntää niitä;

EU:n tulevassa kauppapoliittisessa strategiassa olisi otettava huomioon EU:n teollisuudenalojen erityispiirteet, alueet ja riippuvuus ulkoisesta kasvusta

N.  katsoo, että komission tiedonannossa ”Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka” ehdotetaan asianmukaisia lyhyen aikavälin toimenpiteitä mutta ei onnistuta kuvaamaan unionin tulevaa asemaa muuttuvassa maailmassa;

O.  ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamista siirtymäjärjestelyistä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiä investointisopimuksia varten osana EU:n investointipolitiikkaa;

Parlamentti odotti saavansa todellisen tulevan kauppastrategian, jossa otettaisiin huomion keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitys ja joka ei perustuisi väärään oletukseen vallitsevan tilan jatkumisesta maailmankaupassa

1.  suhtautuu myönteisesti Eurooppa 2020 -strategian kolmitahoiseen tavoitteeseen älykkäästä, osallistavasta ja kestävästä kasvusta ja komission tiedonantoon ”Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka”; kehottaa komissiota esittämään eteenpäin suuntautuvan ja innovatiivisen tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategian, jossa otetaan huomioon EU:n uudet haasteet;

2.  pitää valitettavana, että monia Globaali Eurooppa -strategiassa määritettyjä tavoitteita ei ole vielä saavutettu, ja olisi odottanut kriittisempää analyysia strategiasta, jotta tiettyjä epäonnistumisia tavoitteiden saavuttamisessa voitaisiin ymmärtää paremmin;

3.  toteaa, että unioni tarvitsee johdonmukaisen pitkän aikavälin kauppastrategian voidakseen ottaa huomioon edessä olevat haasteet ja erityisesti tärkeimmät nopean talouskasvun maat; toteaa, että kyseisen strategian olisi perustuttava perusteelliseen analyysiin maailmankaupan nykyisistä suuntauksista, unionin sisäisestä ja ulkoisesta kehityksestä sekä unionin yritysten moninaisuudesta, niiden osaamisesta ja teknisistä saavutuksista; pitää valitettavana, että tiedonannossa ei onnistuta antamaan perusteellista ennustetta siitä, miltä ”kaupan maailma” voisi politiikan suunnittelun kannalta näyttää 15–20 vuoden kuluttua; katsoo, että tässä tarkistuksessa tulisi määritellä komission tavoitteet, jotka koskevat sen kahdenvälisiä kauppasuhteita tällä kaudella, selvä maantieteellinen strategia mukaan luettuna, esimerkiksi luomalla uusia sopimuksia tai tavoitteita suojatullien tai tullien ulkopuolisten esteiden poistamiseksi tärkeimpien kauppakumppanien kanssa;

4.  pyytää komissiota toimittamaan tällaisen ennusteen perustaksi ja esittämään tarkistetun keskipitkän ja pitkän aikavälin kauppastrategian kesään 2013 mennessä, koska kauppaa, kasvua ja maailmanpolitiikkaa koskevassa tiedonannossa ei onnistuttu sitä tekemään;

Parlamentti on tietoinen, että kauppapolitiikka ei ole itsessään päämäärä

5.  muistuttaa kaikkia sidosryhmiä siitä, että nykyaikaisessa kauppapolitiikassa on otettava huomioon muut politiikanalat, joita ovat muun muassa

   a) ihmisoikeudet
   b) työpaikkojen turvaaminen ja luominen
   c) työhön liittyvät oikeudet ja ILOn keskeiset työnormit
   d) yritysten yhteiskuntavastuu
   e) maatalouspolitiikka
   f) ympäristöpolitiikka
   g) ilmastonmuutos
   h) köyhyyden torjuminen EU:ssa ja sen ulkopuolella
   i) kehitysyhteistyöpolitiikka
   j) kuluttajien etujen ja oikeuksien suojelu
   k) raaka-aine- ja energiatoimitusten varmuus
   l) ulkopolitiikka
   m) naapuruuspolitiikka
   n) teollisuuspolitiikka
   o) esineoikeuksien suojelu immateriaalioikeudet mukaan luettuina
   p) oikeusvaltion edistäminen;

6.  korostaa, että periaatteet, jotka on ilmaistu ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa(30) , yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa(31) ja kansainvälisestä kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista(32) 25. marraskuuta 2010 annetuissa päätöslauselmissa, jotka Euroopan parlamentti on hyväksynyt suurella enemmistöllä, olisi otettava laajasti huomioon ja että kaikkiin vapaakauppasopimuksiin olisi sisällytettävä sosiaali- ja ympäristönormien sekä ihmisoikeuksien noudattamista koskevat sitovat vaatimukset;

7.  katsoo, että ilmastotavoitteet on mahdollista saavuttaa ainoastaan tekemällä yhteistyötä EU:n tärkeimpien kauppakumppanien kanssa, jotka ovat samalla suurimpia hiilidioksidipäästöjen aiheuttajia;

8.  korostaa, että vaikka kauppapolitiikkaa ei pitäisi rasittaa liikaa kysymyksillä, jotka eivät liity välittömästi kansainväliseen kauppaan, sitä ei voida käsitellä tyhjiössä, ja korostaa tarvetta löytää unionin kaupallisten tavoitteiden ja sen ulkopolitiikan muiden tavoitteiden, kuten ympäristöstrategian ja humanitaaristen tavoitteiden, sekä EU:n aikaisempien sitoumusten välinen tasapaino, jotta voitaisiin varmistaa EU:n kehityspolitiikan johdonmukaisuus; kehottaa komissiota asettamaan etusijalle EU:n kaupalliset edut neuvotellessaan kauppasopimuksista kauppakumppanien kanssa ja huolehtimaan kauppa-asioihin liittyvän toimielinten sisäisen ja niiden keskinäisen koordinoinnin parantamisesta;

9.  vaatii, että tulevien monen- ja kahdenvälisten kauppasopimusten on oltava olennainen osa pitkäjänteistä EU:n teollista strategiaa, jotta varmistetaan teollisten rakenteiden ja niiden tarjoamien työpaikkojen kestävä uudistaminen ja vahvistaminen Euroopan unionissa;

10.  korostaa, että kauppapolitiikka on tärkeä osa unionin uutta teollisuuspolitiikkaa ja että kaupan tulisi perustua reiluun globaaliin kilpailuun ja täydelliseen vastavuoroisuuteen terveen tuotantopohjan säilyttämiseksi Euroopassa;

Parlamentti kannattaa lujasti monenvälistä lähestymistapaa WTO:ssa

11.  toistaa, että WTO:ssa ruumiillistuva monenvälinen kauppajärjestelmä on edelleen ehdottomasti paras kehys vapaan ja oikeudenmukaisen kaupan aikaansaamiseksi maailmanlaajuisesti; katsoo kuitenkin, että WTO:n järjestelmää ja erityisesti sen riitojenratkaisuelintä olisi uudistettava niiden toimivuuden parantamiseksi ja että EU:n olisi esitettävä ehdotuksia WTO:n vahvistamiseksi ja sen sääntöjen laadintaa koskevien valmiuksien laajentamiseksi uusille kauppapolitiikan aloille muun muassa varmistamalla, että WTO:n sääntöjä tulkitaan ja laaditaan tavalla, joka tukee monenvälisten ympäristösopimusten mukaisten sitoumusten noudattamista;

12.  pitää valitettavana, ettei Dohan neuvottelukierrosta ole pystytty saattamaan päätökseen vielä kymmenenkään vuoden jälkeen ja että tällainen välttämätön ja järkevä sopimus näyttää tällä hetkellä hyvin epätodennäköiseltä; vahvistaa vahvan tukensa Dohan kehityskierroksen onnistuneelle päättämiselle ja muistuttaa, että hyvässä päätöksessä pitäisi näkyä kierroksen käynnistämisen jälkeen tapahtuneet muutokset maailman kauppamalleissa ja maailmankaupan hyötyjen jakamisessa ja pitää samalla mielessä myös tasapuolisen NAMA-asiakirjan tarpeen, jotta voidaan taata pääsy uusille markkinoille, kuten Intiaan, Kiinaan ja ASEAN-maihin siten, että samalla uusia talouksia estetään käyttämästä NAMA-joustoja tiettyjen avainsektorien suojaamiseen tariffihuippujen avulla;

Parlamentin mielestä vapaakauppasopimus on tärkeä markkinoille pääsyn keino

13.  toistaa, että kaikkien EU:n tekemien uusien vapaakauppasopimusten olisi sovittava yhteen WTO:n sääntöjen kanssa ja että niiden olisi oltava myös kestävän kehityksen kannalta kattavia ja kunnianhimoisia, niillä olisi saatava aikaan vastavuoroinen markkinoille pääsy ja niiden olisi oltava laajempia kuin sekä olemassa olevat monenväliset sitoumukset että Dohan kehitysohjelman onnistuneen päättämisen jälkeen odotettavissa olevat sitoumukset; suhtautuu myönteisesti joissakin neuvotteluissa saavutettuun edistykseen; pitää kuitenkin valitettavana, että useimpia neuvotteluja ei ole vielä saatu päätökseen; pyytää komissiota analysoimaan, mitä voitaisiin tehdä tai muuttaa, jotta keskeneräiset vapaakauppasopimusneuvottelut voitaisiin saada päätökseen paremmin ja nopeammin kuitenkin Euroopan etuja vaarantamatta, sillä sisällön tulisi aina olla ajoitusta tärkeämpi; pyytää komissiota analysoimaan mahdollisia seurauksia työllisyydelle erityisesti, jotta se voi mukauttaa toimivaltuuksiaan tehdäkseen vapaakauppasopimuksia, jotka hyödyttävät EU:n kasvua pitkäjänteisesti; pyytää komissiota analysoimaan mahdollisuutta sisällyttää WTO:n riidanratkaisumekanismit kahdenvälisiin vapaakauppasopimuksiin; pyytää komissiota vähentämään niin sanottua spagettikulhovaikutusta esimerkiksi neuvottelemalla monenvälisistä alkuperäsäännöistä; pyytää sisällyttämään mukaan turvalausekkeisiin liittyvän, kestävyyttä koskevan kappaleen, joka koskee vapaakauppasopimusten esimerkiksi kauppaan, ympäristöön, tuotantoon ja prosessointiin liittyviä asioita;

14.  vaatii komissiota tekemään sellaisen kehyksen avulla, jossa määritetään aikatauluun ja strategisiin maantieteellisiin alueisiin liittyvät kaupalliset painopistealat, perusteellisen, puolueettoman ja ennakkoluulottoman ennakkoarvion EU:n eduista ennen kuin tulevista vapaakauppasopimuskumppaneista ja neuvotteluvaltuuksista päätetään; korostaa, että vapaakauppasopimuksista olisi neuvoteltava vain taloudellisesti kiinnostavien maiden kanssa ja ottaen huomioon täydellisen vastavuoroisuuden, nolla-tullien purkamisen, muihin kuin tulleihin perustuvien kaupan esteiden poistamisen, tullien palautusta koskevien järjestelmien kieltämisen ja korkean alkuperäsääntökynnyksen yhtenäisen soveltamisen kaltaiset pääperiaatteet; muistuttaa komissiota ja neuvostoa, että parlamentin näkemykset on otettava asianmukaisesti huomioon valtuuksista päätettäessä; kehottaa komissiota toteuttamaan kattavia vaikutusten arviointeja ja arvioimaan erityisesti EU:n eri toimialoihin kohdistuvia vaikutuksia kuulemalla perusteellisesti kaikkia asianomaisia osapuolia ennen neuvottelujen päättämistä ja säännöllisesti sopimuksen kestoaikana; huomauttaa komissiolle ja neuvostolle, että jos parlamentin halutaan käyttävän hyväksyntävaltaansa vastuullisesti, parlamentti on otettava mukaan kaikkiin vaiheisiin neuvotteluvaltuuksista päättämisestä alkaen ja jokaisella neuvottelukierroksella;

Parlamentti vaatii enemmän ja parempia tuloksia Yhdysvaltojen, Kiinan, Japanin ja Venäjän kaltaisten suurten kauppakumppanien kanssa käytävästä korkean tason vuoropuhelusta

15.  painottaa, että on tärkeää edistää kauppasuhteitamme Yhdysvaltojen, Kiinan, Japanin ja Venäjän kaltaisten suurten kauppakumppanien kanssa tullimuurien ja tullin ulkopuolisten esteiden poistamiseksi, erityisesti teknisten standardien, immateriaalioikeuksien, markkinoille pääsyn, julkisten hankintojen ja raaka-ainetoimitusten osalta; pahoittelee kuitenkin, että tähän mennessä ei ole saavutettu riittävää edistystä näillä aloilla; kehottaa siksi komissiota käyttämään tehokkaammin ennakoivaa neuvottelustrategiaa, jotta kauppasuhteissamme näiden maiden kanssa voidaan edistyä menestyksekkäästi, ja kehottaa kauppakumppaneitamme tekemään samoin;

16.  painottaa, että transatlanttisten taloussuhteiden vahvistamista on jatkettava vaarantamatta kuitenkaan EU:n politiikkoja, jotka liittyvät esimerkiksi ympäristövaatimuksiin, kulttuuriseen monimuotoisuuteen, sosiaalisiin oikeuksiin ja julkisiin palveluihin; haluaa erityisesti painottaa, että on tärkeää, että maailman suurimmassa kauppasuhteessa saavutetaan enemmän edistystä erityisesti standardien ja kaupan teknisten esteiden osalta; suhtautuu myönteisesti transatlanttisen talousneuvoston uudelleenkäynnistämiseen ja katsoo, että onnistuminen edellyttää tämän vuoropuhelun voimistamista kaikilla tasoilla ja että komission, Euroopan parlamentin ja niiden yhdysvaltalaisten vastapuolten korkean tason tapaamisia tulisi olla säännöllisemmin; ehdottaa, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen olisi pyrittävä kehittämään kattava transatlanttista kasvua ja työpaikkoja koskeva aloite, jossa olisi suunnitelmia jäljellä olevien kaupan ja investointien esteiden poistamiseksi vuoteen 2020 mennessä (”transatlanttiset markkinat”), ja että ne toteuttaisivat toimia, joilla pyritään tiettyjen tuotteiden täydelliseen tullittomuuteen, kuten Yhdysvaltain kauppakamari ehdotti aiemmin tässä kuussa; katsoo, että tällainen aloite olisi sisällytettävä myöhemmin pidettävien transatlanttisen talousneuvoston kokouksen ja EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen esityslistalle;

17.  kehottaa komissiota toteuttamaan täydellisen vaikutustenarvioinnin unionin eri teollisuudenaloille ja työllisyydelle aiheutuvista eduista ja haitoista Kiinan kanssa käytävän taloutta ja kauppaa koskevan korkean tason vuoropuhelun edistämiseksi; katsoo, että EU:n Kiinaan nähden noudattaman kaupallisen strategian on perustuttava unionin etujen huomioon ottamiseen erityisesti immateriaalioikeuksien, markkinoille pääsyn, julkisten hankintojen, raaka-aineiden ja kaupan suojatoimien osalta sekä vastavuoroisuusperiaatteen noudattamiseen; toteaa, että mikäli Kiina haluaa välttää kaupan suojatoimien toteuttamisen, sen on noudatettava WTO:sta johtuvia velvoitteitaan; vaatii, että unionin on käytettävä järjestelmällisemmin asianomaisia oikeudellisia välineitä, kun Kiina ei noudata velvoitteitaan;

18.  suhtautuu myönteisesti päätöslauselmaan jäljellä olevista kahdenvälisistä kysymyksistä Venäjän liittymisessä WTO:hon ja katsoo, että nopea liittyminen WTO:hon on ensisijainen tavoite; suhtautuu myös myönteisesti kahdenvälisiin neuvotteluihin kattavasta EU:n ja Venäjän välisestä sopimuksesta ja kehottaa Venäjää parantamaan kaupan edellytyksiä unionin toimijoiden osalta Venäjällä;

19.  huomauttaa, että parlamentti on kiinnostunut EU:n ja Japanin kauppasuhteen parantamisesta siten, että poistetaan ensisijaisesti kaupan ja investointien kaupan ulkopuoliset esteet; on tyytymätön mitättömään edistymiseen tällä alalla viime vuosien aikana; pyytää komissiota esittämään parlamentille hyvissä ajoin kattavan vaikutustenarvioinnin ja EU:n ja Japanin välisestä vapaakauppasopimuksesta aiheutuvat mahdolliset edut ja haitat ennen sitoumusten tekemistä;

20.  tunnustaa markkinoillepääsystrategian ja protektionististen toimien ehkäisyn saavutukset rahoituskriisin aikana; suhtautuu siksi myönteisesti markkinoillepääsystrategiaan ja tiiviiseen yhteistyöhön komission, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välillä; kehottaa kuitenkin komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja kannustamaan voimakkaammin olemassa olevien aloitteiden ja työkalujen käyttöä, mikä koskee esimerkiksi markkinoille pääsyä koskevaa tietokantaa ja viennin tukipalvelua, jotta kansalaiset ja pk-yritykset pystyvät hyötymään täysin EU:n kauppasuhteista;

21.  korostaa, että EU:n taloudellisen menestyksen tärkein syy on erilaisten taloudellisten toimijoiden toiminta, mukaan luettuna sekä pk-yritykset että monikansalliset yhtiöt; kehottaa siksi komissiota ottamaan kaikissa kauppaneuvotteluissa ja uusissa sisäisissä säännöksissä huomioon erilaisten taloudellisten toimijoiden erityiset tarpeet ja edut;

Toisaalta unioni tarvitsee kuitenkin suhteellisen avoimena taloutena tehokkaita kaupan suojatoimia

22.  toistaa, että kaupan vapauttamisen jatkaminen edellyttää, että eurooppalaisia tuottajia on jatkossa kyettävä suojelemaan epäoikeudenmukaisilta kauppakäytännöiltä; katsoo, että kaupan suojatoimet ovat siksi välttämätön osa EU:n strategiaa, mutta niitä ei saisi koskaan käyttää vilpillisessä tarkoituksessa protektionistista syistä; suhtautuu myönteisesti kaikkiin ponnistuksiin tehostaa ja nopeuttaa näiden toimien käyttöönottoa muun muassa parantamalla niiden avoimuutta ja ennustettavuutta ja helpottamalla niiden saavutettavuutta unionin teollisuudelle, erityisesti pk-yrityksille (esimerkiksi markkinoille pääsyä koskevien valitusten käsittelyyn tarkoitettu palvelu);

EU:n kilpailukyky ja taloudellinen menestys eivät ole mahdollisia ilman palveluja ja hyvin suojattuja ulkomaisia suoria investointeja

23.  korostaa tavaroiden ja palvelujen voimakkaasti lisääntynyttä potentiaalia kansainvälisessä kaupassa mutta toistaa, että markkinoille pääsy ja kaupan esteiden poistaminen WTO:n tasolla ja vapaakauppasopimusneuvotteluissa eivät ole onnistuneet pysymään tämän kehityksen vauhdissa mukana; on tietoinen siitä, että monet tavara- ja palvelukaupan esteet saattavat johtua juuri kansallisista säännöksistä; muistuttaa, että mahdolliset tämän alueen vapauttamiseen liittyvät lisätoimet eivät saa vaarantaa kykyä kehittää nykyisiä ja tulevia yleishyödyllisiä palveluja, jotka ovat olennainen osa kaikkien maiden kestävää kehitystä;

24.  vaatii, että komissio toteuttaa kaikki mahdolliset toimet saadakseen kauppakumppanimme myöntämään aiempaa paremman markkinoille pääsyn palveluntarjoajillemme teollisuusmaissa ja tärkeimmissä nopean talouskasvun maissa ja ottaa huomioon, että EU:n sisämarkkinat ovat jo melko avoimet ulkomaisille palveluntarjoajille; panee kuitenkin merkille, että joidenkin julkisten palvelujen on pysyttävä ulkopuolella kansallisten tai alueellisten kulttuuripiirteiden perusteella;

25.  asettaa investoijien suojelun etusijalle tulevassa EU:n investointipolitiikassa ja katsoo, että julkiset sääntelyvalmiudet on myös varmistettava ja turvattava; pyytää siksi komissiota takaamaan EU:n investoijille myönnetyn suojan oikeusvarmuuden; kehottaa neuvostoa antamaan komissiolle valtuutuksensa tulevia investointisopimuksia varten ja ottamaan huomioon parlamentin näkemykset ja kannat sellaisina kuin ne on esitetty parlamentin 6. huhtikuuta 2011 antamassa päätöslauselmassa ”Euroopan unionin kansainvälinen sijoituspolitiikka tulevaisuudessa”(33) ;

26.  muistuttaa, että EU:lla on historialliset yhteydet Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan ja että niihin nähden on näin ollen syytä noudattaa asianmukaista investointipolitiikkaa, jolla taataan kestävä kehitys;

27.  tunnustaa, että luonnollisen henkilöiden tilapäisellä liikkuvuudella (IV osa) on tärkeä rooli EU:n kahdenvälisissä neuvotteluissa; pitää tärkeänä, ettei IV osa vaaranna työehtosopimusneuvottelujen ja vähimmäispalkkasäädösten periaatetta;

Parlamentti kehottaa myönteiseen vastavuoroisuuteen kansainvälisillä julkisia hankintoja koskevilla markkinoilla

28.  pitää valitettavana, että EU:n julkisia hankintoja koskevien markkinoiden kaikkien hallinnon tasojen laajaan avoimuuteen ei useinkaan vastata oikeasuhteisella EU:n toimittajien pääsyllä ulkomaisille markkinoille; huomauttaa, että joidenkin julkisten palvelujen on pysyttävä ulkopuolella kansallisten tai alueellisten kulttuuripiirteiden perusteella;

29.  pyytää komissiota tekemään työtä myönteisen vastavuoroisen pääsyn aikaansaamiseksi kyseisellä merkittävällä talousalalla ja ottamaan huomioon, että vastavuoroisen pääsyn selkeä tavoite ei ole markkinoidemme sulkeminen vaan ulkomaisten julkisia hankintoja koskevien markkinoiden avaaminen;

Parlamentti vaatii kunnianhimoista yritystä puuttua sääntelyesteisiin – EU:ssa ja EU:n ulkopuolella

30.  korostaa sääntelykysymysten kasvavaa merkitystä kansainvälisessä kaupassa ja vaatii siksi aiempaa enemmän johdonmukaisuutta EU:n sääntöjen ja käytäntöjen ja tärkeimpien kauppakumppaniemme sääntöjen ja käytäntöjen välille pitäen mielessä, että sillä ei saisi heikentää EU:n standardeja vaan sen pitäisi johtaa olemassa olevien monenvälisten standardien laajempaan hyväksymiseen;

31.  korostaa, että kansainvälisten standardien ja sertifiointimenettelyiden yhdenmukaistamista kolmansien maiden standardien ja sertifiointimenettelyiden kanssa ei voida toteuttaa heikentämällä teknisiä sekä terveyttä, turvallisuutta ja kuluttajansuojaa koskevia normeja; kehottaa komissiota suojaamaan EU:n normit ja valvomaan tarkasti, että tuotteitaan Euroopassa markkinoivat maahantuojat ja taloudelliset toimijat noudattavat niitä;

32.  kannattaa sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin sisältyvää ehdotusta, joka koskee lainsäädännön lähentämistä EU:n tärkeimpien kauppakumppanien lainsäädännön kanssa erityisesti kuluttajansuojan, ympäristönsuojelun, eläinten hyvinvoinnin sekä terveys- ja työnormien aloilla; korostaa, että näillä aloilla on tärkeää hyväksyä korkealla tasolla kansainvälisiä standardeja; toteaa, että vapaakauppaneuvotteluissa olisi käsiteltävä etenkin standardointia, vastavuoroista tunnustamista, toimilupia, palveluja ja julkisten hankintojen markkinoiden avoimuutta;

33.  pyytää komissiota sisällyttämään kansainvälistä kilpailukykyä koskevan näkökohdan kaikkiin uusia lainsäädäntöehdotuksia koskeviin vaikutustenarviointeihin;

34.  kehottaa Euroopan komissiota kiinnittämään erityistä huomiota muita kuin tulleihin liittyviä kaupan esteitä ja monien maiden, myös WTO:n jäsenten, eurooppalaista vientiä vastaan käyttämiä sääntelyllisiä esteitä koskevaan ongelmaan myös tulevia kauppakumppanuussopimuksia silmällä pitäen; kiinnittää huomiota siihen, että on tarpeen, että neuvotteluissa on käytettävissä välineitä, joilla osapuolten välinen vastavuoroisuus ja tasapainotila voidaan palauttaa, kun kyse on yksipuolisista toimista (”muut kuin tulleihin liittyvät esteet”), vaikka ne olisivat luonteeltaan vain hallinnollisia (todistukset, tarkastukset), jos ne voivat aiheuttaa kilpailullista haittaa eurooppalaisille yrityksille ja haitata toimintaolosuhteiden tasapainoa; kehottaa EU:ta kansainvälisesti edistämään sääntelyä koskevaa yhteistyötä kansainvälisten vaatimusten vastaavuuden ja lähentämisen edistämiseksi ja rajoittaakseen näin niihin liittyviä erimielisyyksiä ja liiketoimintakustannuksia;

Parlamentti on sitoutunut köyhyyden torjuntaan EU:ssa ja sen ulkopuolella

35.  muistuttaa, että parlamentti on sitoutunut vapaaseen ja oikeudenmukaiseen kauppaan ja että jäsenvaltioiden lisäksi myös koko unionilla on yhteiskuntavastuu; muistuttaa, että EU:n koheesiorahastoa ja globalisaatiorahastoa on käytettävä ja edelleen kehitettävä ihmisten etujen mukaisesti ja tukemaan jatkuvaa uusien ja kilpailukykyisten työpaikkojen luomista unionissa;

36.  muistuttaa, että mikroyritykset ja pk-yritykset edustavat 99 prosenttia EU:n kaikista yrityksistä ja että niillä on suuret mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja ja innovaatioita; katsoo sen vuoksi, että mikroyritysten ja pk-yritysten tarpeet olisi otettava paremmin huomioon sisä- ja ulkopolitiikassa niiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja että olisi keskityttävä erityisesti EU:n koheesiorahastojen käytettävyyden ja avoimuuden parantamiseen pk-yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi;

37.  huomauttaa, että kun on kyse ulkoasioista, parlamentti tukee komissiota sen tavoitteessa edistää muun muassa kestävää kehitystä, vapaata ja reilua kauppaa, kansainvälisiä työnormeja ja ihmisarvoista työtä esimerkiksi neuvottelemalla talouskumppanuussopimuksista, joissa yhdistetään EU:n ja AKT-maiden edut; huomauttaa, että kauppapolitiikalla on edistettävä kehitystä, parannettava alueellista yhdentymistä, kannustettava investointeihin ja kohennettava taloushallintoa, ja muistuttaa kaikkia sidosryhmiä, että muut maailman alueet ovat osoittaneet, miten kauppa voi edistää hyvinvointia; pyytää komissiota soveltamaan yhdennettyä lähestymistapaa kauppa-, ulko-, kehitys-, sosiaali-, maatalous- ja ympäristöpolitiikkaan; toistaa aiemman pyyntönsä komissiolle reilua kauppaa tukevien koordinoitujen politiikkojen varmistamisesta;

38.  muistuttaa, että EU on uuden kaupallisen strategiansa yhteydessä erityisen kiinnostunut tukemaan syrjäisimpien alueiden sisäsyntyistä kehitystä niiden biologisen monimuotoisuuden ja maantieteellisen sijainnin vuoksi, minkä ansiosta EU:lla on yhteys mereen, trooppisiin metsiin sekä avaruusalan koe- ja tutkimusalueeseen;

39.  pyytää komissiota kunnioittamaan parlamentin aiempia päätöslauselmia talouskumppanuussopimuksista, jotka koskevat tarvetta osoittaa kumppanien kanssa käytävissä neuvotteluissa joustavuutta ja kunnioittaa sitoutumista kehitysmaiden erityis- ja erilliskohteluun;

40.  panee merkille, että parlamentti aikoo hyväksyä tulevan yleisen tullietuusjärjestelmän, ja katsoo, että olisi keskityttävä aiempaa paremmin siihen, miten maat, jotka tarvitsevat yleistä tullietuusjärjestelmää eniten ja jotka täyttävät kauppaa koskevat vaatimukset ja muut vaatimukset, voivat hyötyä siitä;

41.  pyytää komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta toteuttaa luonnonkatastrofeista tai konflikteista kärsivien maiden kauppaa tukevia hätätoimenpiteitä, jotta ne voivat jälleenrakentaa taloutensa; pyytää komissiota esittämään konkreettisia esimerkkejä toimista, joilla voitaisiin helpottaa hätää lyhyellä aikavälillä sekä toimista, joilla voisi olla keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitysvaikutuksia, ennen kuin komissio pyytää parlamentin hyväksyntää tällaisille toimille;

42.  korostaa, että ulkomaankauppapolitiikassa on säilytettävä Euroopan unionin kyky turvata vahva maataloussektori, jotta 500 miljoonalle kuluttajalle taattaisiin elintarviketurva ja riippumaton elintarvikeala;

Parlamentti vaatii kestävää ja vääristymätöntä raaka-ainehuoltoa

43.  kehottaa komissiota noudattamaan johdonmukaista, kestävää, kattavaa ja monialaista raaka-aineita koskevaa strategiaa, jotta voidaan estää ja poistaa epäoikeudenmukaiset kauppakäytännöt, kuten vientirajoitukset, vientiverot ja niin sanotut kaksoishinnoittelumekanismit monen- ja kahdenvälisellä tasolla; myöntää kuitenkin, että vientirajoituksia voidaan tietyissä olosuhteissa pitää tärkeinä kehitystavoitteiden tukemisen, ympäristönsuojelun ja kestävän luonnonvarojen käytön kannalta köyhissä kehitysmaissa, kuten vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä saarikehitysvaltioissa; kehottaa komissiota lisäämään raaka-aineiden tuottajiensa monipuolisuutta ja tekemään alaan liittyviä kahdenvälisiä pitkän aikavälin sopimuksia; katsoo, että tässä politiikassa on otettava huomioon Euroopan unionin kehityspolitiikan ja talouskumppanuussopimusten kehitystavoitteet;

44.  korostaa kansalaisyhteiskunnan osallistamisen merkitystä vapaakauppasopimuksissa; tukee komission EU:n ja Korean väliseen vapaakauppasopimukseen liittyvää aloitetta paikallisen neuvoa-antavan ryhmän kutsumisesta koolle kansalaisyhteiskunnan ottamiseksi mukaan; pyytää komissiota kehittämään tätä aloitetta tulevissa vapaakauppasopimuksissa;

45.  kehottaa komissiota pysymään lujana vientirajoitusten, vientiverojen ja niin kutsuttujen kaksoishinnoittelumekanismien poistamiseksi kaikista tulevista kahdenvälisistä vapaakauppasopimuksista; kehottaa komissiota osallistumaan WTO:n puitteissa neuvotteluihin selvistä monenvälisistä säännöistä;

46.  kehottaa komissiota valittamaan joidenkin kauppakumppanien sietämättömästä käytöksestä ja lisäksi reagoimaan siihen lujasti ja asianmukaisesti; muistuttaa komissiota siitä, että kauppapolitiikan lisäksi on muita politiikanaloja, kuten maatalous, ympäristö, kehitysyhteistyö, tutkimus ja ulkoasiat, joilla on tuettava raaka-ainetoimituksia koskevaa yhteistä politiikkaa; katsoo, että on tärkeää tukea ja kehittää erityisesti biovegetaaliseen kemiaan ja kemiallisten aineiden kierrätykseen liittyvää tutkimusta, jotta voitaisiin vähentää EU:n riippuvuutta raaka-aineita ja harvinaisia maametalleja tuottavista valtioista;

EU:ssa ja sen ulkopuolella tarvitaan aiempaa parempaa tulliyhteistyötä

47.  tukee komission aloitetta vahvistaa kansainvälistä tulliyhteistyötä Maailman kauppajärjestön puitteissa ja kahdenvälisellä tasolla tullimenettelyjen tehostamiseksi, kauppiaiden kustannusten vähentämiseksi ja turvallisuuteen, varmuuteen ja immateriaalioikeuksiin liittyvien riskien käsittelemiseksi aiempaa paremmin;

48.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan huolellisesti ajatusta EU:n yhteisen tulliyksikön perustamisesta, jotta tullimääräyksiä ja -menettelyjä voitaisiin soveltaa aiempaa tehokkaammin koko EU:n tullialueella;

Parlamentti vaatii asianmukaista immateriaalioikeuksien suojaa, jossa otetaan huomioon myös köyhimpien edut

49.  korostaa, että väärennökset aiheuttavat työpaikkojen menetyksiä ja heikentävät innovointia, ja korostaa, että asianmukainen immateriaalioikeuksien suoja ja tehokas valvonta ovat maailmantalouden perusta; katsoo, että tärkeimpien kauppakumppaniemme toteuttama immateriaalioikeuksien, erityisesti tavaramerkkien ja maantieteellisten merkintöjen suojelu on ehdoton edellytys EU:n kilpailukyvyn säilyttämiselle ja parantamiselle; on tyytyväinen siihen, että komissio on sitoutunut nykyisten sitoumusten täytäntöönpanoon;

50.  muistuttaa komissiota, että EU:n immateriaalioikeuksia koskevassa politiikassa olisi vähiten kehittyneiden maiden ja köyhien kehitysmaiden sekä tärkeimpien rinnakkaisvalmisteiden tuottajien, kuten Intian ja Brasilian, osalta pitäydyttävä TRIPS-sopimuksen velvoitteissa ja siinä olisi noudatettava kaikilta osin vuoden 2001 Dohan julistusta TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä, erityisesti rinnakkaisvalmisteiden osalta;

o
o   o

51.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0068.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0224.
(3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0225.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0257.
(5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0141.
(6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0063.
(7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0445.
(8) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0434.
(9) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0446.
(10) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0387.
(11) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0324.
(12) EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 57.
(13) EUVL C 117 E, 6.5.2010, s. 166.
(14) EUVL C 67 E, 18.3.2010, s. 132.
(15) EUVL C 67 E, 18.3.2010, s. 101.
(16) EUVL C 45 E, 23.2.2010, s. 47.
(17) EUVL C 295 E, 4.12.2009, s. 67.
(18) EUVL C 279 E, 19.11.2009, s. 5.
(19) EUVL C 259 E, 29.10.2009, s. 77.
(20) EUVL C 184 E, 6.8.2009, s. 16.
(21) EUVL C 323 E, 18.12.2008, s. 520.
(22) EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 128.
(23) EUVL C 308 E, 16.12.2006, s. 182.
(24) EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 400.
(25) EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 235.
(26) ”Convergence, Catch Up and Overtaking”, PwC, 2010.
(27) Eurostatin tilastot.
(28) Eurostat, YK:n palvelukaupan tilastot.
(29) Euroopan komissio, Ikääntymisraportti 2009, Eurostat/UNECE Work Session 2010.
(30) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0434.
(31) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0446.
(32) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0445.
(33) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0141.

Päivitetty viimeksi: 7. tammikuuta 2013Oikeudellinen huomautus