Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2011/2848(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0538/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0538/2011

Keskustelut :

PV 26/10/2011 - 13
CRE 26/10/2011 - 13

Äänestykset :

PV 27/10/2011 - 8.8
CRE 27/10/2011 - 8.8
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0473

Hyväksytyt tekstit
PDF 122kWORD 59k
Torstai 27. lokakuuta 2011 - Strasbourg Lopullinen painos
Mikrobilääkeresistenssin aiheuttama uhka kansanterveydelle
P7_TA(2011)0473B7-0538/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. lokakuuta 2011 mikrobilääkeresistenssin aiheuttamasta uhkasta kansanterveydelle

Euroopan parlamentti , joka

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman antibioottiresistenssistä,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) elokuussa 2011 antaman tieteellisen lausunnon ”Public health risks of bacterial strains producing extended-spectrum β-lactamases and/or AmpC β-lactamases in food and food-producing animals”,

–  ottaa huomioon 18. marraskuuta 2009 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan mikrobilääkeresistenssistä (SANCO/6876/2009r6),

–  ottaa huomioon Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan lääkeviraston (EMA) syyskuussa 2009 julkaiseman yhteisen teknisen raportin otsikolla ”The bacterial challenge: time to react – A call to narrow the gap between multidrug-resistant bacteria in the EU and the development of new antibacterial agents”,

–  ottaa huomioon mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä ihmislääketieteessä 15. marraskuuta 2001 annetun neuvoston suosituksen 2002/77/EY(1) sekä 23. lokakuuta 2001 antamansa päätöslauselman(2) ehdotuksesta kyseiseksi neuvoston suositukseksi,

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2001 annetun komission tiedonannon mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä lääketieteessä (KOM(2001)0333),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että mikrobilääkkeet kykenevät tuhoamaan tai estämään bakteerien, virusten ja muiden mikro-organismien kasvua (antibiootit ovat mikrobilääkkeitä, jotka toimivat vain bakteereja vastaan) ja että sen vuoksi niillä on ollut tärkeä rooli kansanterveyden parantamisessa, koska ne ovat auttaneet vähentämään aiemmin parantumattomiin tai kuolemaan johtaneisiin sairauksiin ja infektioihin kuolevien määrää;

B.  toteaa, että mikrobilääkkeiden käyttö on aiheuttanut sen, että tietyt, aiemmin näillä lääkkeillä kuriin saadut mikro-organismit ovat kehittäneet niin sanotun mikrobilääkeresistenssin;

C.  toteaa, että näiden mikrobilääkkeiden liiallinen ja hallitsematon käyttö on nopeuttanut tätä luonnollista prosessia ja siten vaarantanut saavutetun lääketieteellisen edistyksen;

D.  toteaa, että jokaisen uuden antibiootin käyttöönotosta on seurannut ja tulee seuraamaan kohteena olleiden bakteerien resistenssi; toteaa, että tarttuvien tautien tehokkaiden torjuntavalmiuksien ylläpitäminen edellyttää sekä uusien mikrobilääkkeiden kehittämistä että nykyisten antibioottiresurssien parempaa säilyttämistä, ja painottaa näin ollen, kuinka tärkeää on varmistaa, että antibioottien käyttöä valvotaan tehokkaasti ja että se rajoitetaan ainoastaan välttämättömiin hoitoihin;

E.  ottaa huomioon, että noin neljän vuosikymmenen ajan (1940-luvulta 1970-luvulle) lääketeollisuus tuotti jatkuvasti uusia antibiootteja, joista monilla oli uusia toimintamekanismeja, joilla kierrettiin edeltävien lääkkeiden resistenssiongelmat; huomauttaa, että mainitun ajanjakson jälkeen on kehitetty ja hyväksytty virallisesti vain muutamia uusia mikrobilääkkeitä;

F.  katsoo, että mikrobilääkeresistenssi on tärkeä, laajalti ratkaisematon asia, josta on tullut uhka kansanterveydelle Euroopassa ja maailmanlaajuisesti ja joka on johtanut pitempiin ja mutkikkaampiin hoitoihin, elämän laadun alenemiseen, suurempaan kuolemanriskiin (EU:ssa kuolee vuosittain 25 000 potilasta resistenttien mikro-organismien aiheuttamien infektioiden vuoksi), ylimääräisiin terveydenhoitokustannuksiin ja tuottavuuden menetyksiin ainakin 1,5 miljardin euron edestä vuosittain;

G.  ottaa huomioon, että hyvin monien sairaalassa saatujen infektioiden aiheuttajia ovat erittäin resistentit bakteerit, kuten metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA) ja Clostridium difficile, ja ne ovat vakava uhka potilasturvallisuudelle;

H.  toteaa, että mikrobilääkeresistenssistä on tullut niin vakava asia, että Maailman terveysjärjestö teki siitä 7. huhtikuuta 2011 vietettävän maailman terveyspäivän tämän vuoden aiheen ja että Euroopan unioni on vuodesta 2008 alkaen järjestänyt Euroopan antibioottipäivän, jota vietetään 18. marraskuuta;

I.  toteaa, että epäasianmukainen ja järjenvastainen mikrobilääkkeiden käyttö luo suotuisat olosuhteet resistenttien mikro-organismien synnylle, leviämiselle ja säilymiselle;

J.  ottaa huomioon, että ihmisten mikrobilääkeresistenssi johtuu usein antibioottilääkkeiden riittämättömistä annoksista, virheellisestä hoidosta ja patogeenien jatkuvasta altistumisesta mikrobilääkkeille sairaaloissa;

K.  katsoo, että hyvä käsihygienia eli käsien huolellinen pesu ja kuivaus voi auttaa vähentämään antibioottien ja mikrobilääkkeiden tarvetta;

L.  toteaa, että huolimatta antibioottien käytön kieltämisestä kasvunedistäjinä ja halukkuudesta vähentää antibioottien käyttöä eläinlääkintäalalla epäasianmukaisiin ”ennaltaehkäiseviin” tarkoituksiin mikrobilääkeresistenssi vaikuttaa sekä ihmisiin että eläimiin ja voi myös siirtyä sekä ihmisistä eläimiin että eläimistä ihmisiin, mikä tekee asiasta todella laaja-alaisen ja edellyttää koordinoitua unionin tason lähestymistapaa; katsoo, että näin ollen tarvitaan lisätoimia maatalouskäytäntöjen kehittämiseksi, niin että vähennetään riskiä, joka liittyy antibioottien käyttöön eläinlääkintäalalla ja ihmisten resistenssin kehittymiseen;

M.  katsoo, että hyvät eläintenkasvatuskäytännöt vähentävät antibioottien tarvetta;

N.  toteaa, että näin ollen ihmisille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden resistenssiä torjuvia toimia ei voi toteuttaa irrallaan toimista, joilla torjutaan eläinlääkkeissä, eläinten rehussa ja maanviljelyssä käytettävien mikrobilääkkeiden resistenssiä;

O.  toteaa, että EPRUMA(3) on eurooppalainen usean sidosryhmän aloite, jolla edistetään eläinlääkkeiden vastuullista käyttöä; toteaa, että One-Health-lähestymistapa kattaa sekä ihmisille että eläimille tarkoitetut lääkkeet ja että EPRUMA katsoo, että mikrobilääkkeet kuuluvat tähän lähestymistapaan;

P.  katsoo, että mikrobilääkeresistenssillä on selvästikin rajatylittäviä vaikutuksia, eikä voida sulkea pois muitakaan vaikutuksia, jotka hyvin luultavasti eivät olisi hallittavissa nykyisillä resursseilla ja tietämyksellä ja jotka voivat johtaa arvaamattomiin lääketieteellisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin takaiskuihin;

1.  panee huolestuneena merkille, että mikrobilääkeresistenssi on alati kasvava kansanterveyden uhka Euroopassa ja koko maailmassa huolimatta toimista, joihin on ryhdytty sekä Euroopassa että kansainvälisellä tasolla;

2.  vaatii tehostamaan ihmisille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden resistenssiä torjuvia toimia ja keskittymään samalla seuraaviin asioihin tässä järjestyksessä:

   sekä ihmisille että eläimille annettavien mikrobilääkkeiden maltillinen käyttö varmistaen, että niitä käytetään vain tosiasialliseen tarpeeseen sairauden hoitamiseksi ja että lääkkeen annostus, annosten välinen aika ja kuurin kesto ovat asianmukaisia,
   mikrobilääkeresistenssin seuranta ja valvonta,
   uusien mikrobilääkkeiden ja vaihtoehtoisten lääkkeiden tutkimuksen ja kehittämisen tarve,
   yhteydet toimiin, joilla torjutaan eläinlääkkeissä, eläinten rehussa ja maanviljelyssä käytettävien mikrobilääkkeiden resistenssiä;

3.  kehottaa komissiota tekemään viipymättä ehdotuksen lainsäädäntökehykseksi mikrobilääkeresistenssin torjumista varten, edistämään vastuullista käyttöä koskevia aloitteita ja tukemaan niiden levittämistä ja niistä tiedottamista;

Mikrobilääkkeiden maltillinen käyttö

4.  vahvistaa, että tarvitaan kiireellisiä toimia resistenttien mikro-organismien lisääntymisen välttämiseksi tai jopa kehityksen suunnan muuttamiseksi päinvastaiseksi ja että tämän vuoksi on vähennettävä mikrobilääkkeiden tarpeetonta ja epäasianmukaista käyttöä;

5.  painottaa, että lopullisena tavoitteena on säilyttää mikrobilääkkeet sekä eläinten että ihmisten tautien torjumisen tehokkaana välineenä, mutta rajoittaa samalla mikrobilääkkeiden käyttö välttämättömimpiin tarpeisiin;

6.  toteaa, että komission kertomuksessa(4) neuvoston vuoden 2001 suosituksen täytäntöönpanosta sekä vuoden 2010 Eurobarometri-tutkimuksessa tuotiin esiin puutteita mikrobilääkkeiden maltillisen käytön edistämisessä;

7.  huomauttaa, että mikrobilääkeresistenssiä koskevan tiedon saatavuus ja vaikutukset kansalaisten kuluttajakäyttäytymiseen vaihtelevat unionin eri maissa, etenkin mitä tulee antibioottien reseptikäyttöä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon – esimerkiksi vuonna 2008 ilman lääkemääräystä myytävien antibioottien prosenttiosuuksissa oli huomattavia eroja eri jäsenvaltioiden välillä;

8.  toteaa, että tältä osin Eurooppa on juuri niin heikko kuin heikoin lenkki, joten olisi kiinnitettävä erityistä huomiota valtioihin, joissa mikrobilääkeresistenssin tasot ovat korkeita;

9.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, joilla antibioottien käyttöä vähennetään merkittävästi ja joissa määritellään mikrobilääkkeiden maltillisen käytön yleisperiaatteet ja parhaat käytännöt, ja siis työstämään pidemmälle neuvoston 15. marraskuuta 2001 antamaa suositusta sekä varmistamaan, että Euroopan unionissa sovelletaan näitä periaatteita ja menetelmiä asianmukaisesti;

10.  toteaa, että antibiooteista ja niiden vaikutuksista on olemassa monia virheellisiä käsityksiä ja että komission teettämän tutkimuksen mukaan 53 prosenttia unionin kansalaisista uskoo edelleen, että antibiootit tuhoavat viruksia ja 47 prosenttia luulee, että ne ovat tehokkaita vilustumista ja influenssaa vastaan (Erikoiseurobarometri 338 mikrobilääkeresistenssistä, huhtikuu 2010);

11.  ottaa huomioon, että mikrobilääkeresistenssiin vaikuttaa huomattavasti se, että potilaat eivät noudata määräyksiä vaan esimerkiksi jättävät hoidon kesken tai eivät noudata suositeltua annostusta;

12.  kehottaa komissiota tekemään tutkimuksen mikrobilääkkeiden epäasianmukaisesta käytöstä ja myynnistä reseptilääkkeinä tai ilman lääkemääräystä koko ketjussa – lääkäristä ja apteekista potilaaseen – ja tarkastelemaan siinä kaikkien toimijoiden käyttäytymistä sekä laatimaan kattavan pitkän aikavälin toimintasuunnitelman kaikkien näiden toimijoiden tiedon tasosta;

13.  korostaa, että mikrobilääkkeiden maltillisen käytön yhteydessä asianomaisten toimijoiden on kiinnitettävä huomiota nykyisin saatavilla olevien antibioottien parempaan käyttöön tarkastelemalla huolellisesti niiden annostusta, hoidon kestoa ja lääkeyhdistelmää;

14.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään hyvää käsihygieniaa eli käsien pesua ja kuivausta – erityisesti sairaaloissa – infektioiden leviämisen estämiseksi ja antibioottien tarpeen vähentämiseksi;

15.  suhtautuu näin ollen myönteisesti vuosittain 18. marraskuuta vietettävään Euroopan antibioottipäivään, jonka tarkoituksena on useiden jäsenvaltioissa järjestettyjen tapahtumien avulla lisätä tietoa mikrobilääkeresistenssin uhkasta kansanterveydelle ja vaatia antibioottien vastuullisempaa käyttöä;

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja valvonta

16.  painottaa toimivan seuranta- ja valvontajärjestelmän merkitystä luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen keräämiseksi patogeenien herkkyydestä mikrobilääkkeille ja niiden aiheuttamista infektioista, mikä mahdollistaa kehityssuuntausten analysoinnin, varhaisvaroitukset sekä resistenssin leviämisen seurannan kansallisesti, alueellisesti ja yhteisön laajuisesti, sekä tietojen keräämiseksi mikrobilääkkeiden määräämisestä ja käytöstä niiden kokonaiskäytön seuraamiseksi;

17.  on tyytyväinen eurooppalaisen mikrobilääkeresistenssin seurantajärjestelmän (EARSS) ja eurooppalaisen eläinten mikrobilääkkeiden käytön seurantajärjestelmän (ESVAC) aloittamaan ja ECDC:n jatkamaan työhön EU:n laajuisen korkealaatuisen ja vertailukelpoisen tiedon keräämiseksi mikrobilääkeresistenssistä, mutta myöntää, että eräissä maissa on edelleen ongelmia tietojen saatavuudessa ja laadussa; pitää lisäksi myönteisenä eurooppalaista antibioottien käytön seurantajärjestelmää koskevan hankkeen aloittamaa ja ECDC:n jatkamaa työtä korkealaatuisen ja vertailukelpoisen EU:n laajuisen tiedon keräämiseksi mikrobilääkkeiden kulutuksesta;

18.  korostaa diagnostiikan merkitystä mikrobilääkeresistenssin torjunnassa ja kehottaa panostamaan tähän enemmän sekä hyödyntämään tehokkaammin nykyisiä diagnoosimenetelmiä;

19.  kehottaa komissiota, ECDC:tä ja muita asianomaisia EU:n elimiä kehittämään viipymättä yhteistyössä yhdenmukaistettuja ja yhtenäisiä mikrobilääkeresistenssin ja mikrobilääkkeiden käytön seurantajärjestelmiä Euroopassa, uusien resistenssimekanismien ja -kantojen varhaisvaroitusjärjestelmä mukaan luettuna;

Uusien mikrobilääkkeiden ja vaihtoehtoisten lääkkeiden tutkimuksen ja kehittämisen tarve

20.  katsoo, että resistenttien mikro-organismien aiheuttamien infektioiden esiintymistiheyden ja uusien mikrobilääkkeiden tutkimuksen ja kehittämisen taantumisen välinen kuilu on kasvamassa, mikä uhkaa nyt viedä kansanterveyssektorin takaisin ennen antibiootteja vallinneeseen aikakauteen;

21.  katsoo, että tutkimuksen ja kehittämisen väheneminen johtuu markkinoiden toiminnan puutteellisuudesta, ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia säädösteitse tai muiden toimenpiteiden avulla lääketeollisuuden kannustimien luomiseksi tai parantamiseksi, jotta voitaisiin lisätä investointeja uusien mikrobilääkkeiden ja mahdollisten vaihtoehtoisten lääkkeiden tutkimukseen ja kehittämiseen;

22.  muistuttaa, että uusia mikrobilääkkeitä ja mahdollisia vaihtoehtoisia lääkkeitä on tutkittava lisää EU:n tutkimuksen puiteohjelmissa, ja kannustaa EU:n tason tutkimusyhteistyöhön, jolla voitaisiin parantaa tehokkuutta;

23.  toteaa, että nopean diagnostiikan puute on edistänyt sekä antibioottien liikakäyttöä että kehityskustannusten kasvua;

24.  tunnustaa, että infektioiden torjumiseksi on edistettävä täydentäviä toimenpiteitä, kuten tehokkaiden rokotteiden käyttöä, kuten todettiin 1. joulukuuta 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä innovatiivisista kannustimista tehokkaiden antibioottien kehittämiseksi;

Kokonaisvaltainen lähestymistapa

25.  kehottaa komissiota varmistamaan, että mikrobilääkeresistenssiä ja kansanterveyttä koskevat toimet ovat osa mikrobilääkeresistenssiä koskevaa kokonaisvaltaista toimintamallia, ja tunnistamaan yhteydet toimiin, joilla torjutaan eläinlääkkeissä, eläinten rehussa ja maanviljelyssä käytettävien mikrobilääkkeiden resistenssiä ja erityisesti ristitartuntojen vaaraa;

26.  kehottaa komissiota vastaamaan antibioottien käyttöä eläinlääkinnässä EU:n laajuisesti koskevaan tiedonpuutteeseen keräämällä korkealaatuista, vertailukelpoista ja lajikohtaista tietoa kaikista jäsenvaltioista;

27.  pitää myönteisinä pyrkimyksiä yhtenäistää ja parantaa uusien antibioottien säännönmukaista arviointia;

28.  kehottaa komissiota tukemaan edelleen EARSS:ää ja ESVAC:ia antibioottien käyttöä koskevan tiedon keräämisessä, mikä luo perustaa tuleville vastuullisen käytön varmistaville toimenpiteille;

29.  kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksia, joiden nojalla asteittain luovutaan antibioottien ennaltaehkäisevästä käytöstä karjankasvatuksessa;

30.  korostaa, että karjankasvatusalan ja kalan tehoviljelyalan olisi keskityttävä ehkäisemään sairauksia huolehtimalla hyvästä hygieniasta, hyvistä eläintenpidon ja -kasvatuksen käytännöistä sekä tiukoista bioturvallisuustoimenpiteistä antibioottien ennaltaehkäisevän käytön sijaan;

31.  kehottaa erityisesti luomaan eläinten kasvattamista koskevat hyvät käytännöt, joilla vähennetään mikrobilääkeresistenssin riskiä; korostaa, että näitä käytäntöjä on sovellettava erityisesti nuoriin eläimiin, jotka tuodaan yhteen useammalta karjankasvattajalta lisäten siten tartuntatautien vaaraa;

32.  toteaa, että lääkejäämät, joita ei käsitellä asianmukaisesti, päätyvät vesistöihin ja lisäävät tahatonta altistusta useille antibioottiresistenssiin liitetyille aineille; kehottaa komissiota edistämään jatkotutkimusta vaikutuksesta, joka on pitkäaikaisella altistumisella lääkejäämiin veden ja maaperän kautta;

33.  vaatii tekemään eron ihmis- ja eläinlääketieteessä käytettävien vaikuttavien aineiden ja vaikutusmekanismien välillä siinä määrin kuin mahdollista, jotta vähennetään riskiä antibioottiresistenssin siirtymisestä eläimistä ihmisiin, mutta toteaa, ettei tämä saa rajoittaa nykyisiä tehokkaita hoitovaihtoehtoja;

34.  katsoo, että ongelmallisten ihmispatogeenien viimeisenä hoitokeinona käytettävien antibioottien käyttö olisi sallittava maataloudessa ainoastaan erikoisluvalla ja siten, että resistenssin seuranta on järjestetty mieluiten yksilökohtaisesti;

Kansainvälinen yhteistyö

35.  kehottaa komissiota tehostamaan tiivistä yhteistyötä Maailman terveysjärjestön (WHO), Maailman eläintautijärjestön (OIE) ja muiden asianomaisten osapuolten ja järjestöjen kanssa kansainvälisellä tasolla, jotta mikrobilääkeresistenssiä käsiteltäisiin tehokkaammin maailmanlaajuisesti; on tyytyväinen EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttisen työryhmän (TATFAR) perustamiseen käsittelemään kiireellisiä mikrobilääkeresistenssiin liittyviä kysymyksiä;

36.  kehottaa komissiota varmistamaan, että asianomaisten strategioiden täytäntöönpanoon on riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä;

o
o   o

37.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 34, 5.2.2002, s. 13.
(2) EYVL C 112 E, 9.5.2002, s. 106.
(3) European Platform for the Responsible Use of Medicines in Animals.
(4) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, liiteasiakirja komission toiseen kertomukseen neuvostolle mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä lääketieteessä annetun neuvoston suosituksen (2002/77/EY) täytäntöönpanoa käsittelevien jäsenvaltioiden raporttien pohjalta.

Päivitetty viimeksi: 8. huhtikuuta 2013Oikeudellinen huomautus