Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2311(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0286/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0286/2011

Keskustelut :

PV 12/09/2011 - 23
CRE 12/09/2011 - 23

Äänestykset :

PV 13/09/2011 - 5.23
CRE 13/09/2011 - 5.23
Äänestysselitykset
PV 14/12/2011 - 9.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0577

Hyväksytyt tekstit
PDF 153kWORD 89k
Keskiviikko 14. joulukuuta 2011 - Strasbourg Lopullinen painos
EU:n terrorisminvastainen politiikka
P7_TA(2011)0577A7-0286/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2011 EU:n terrorisminvastaisesta politiikasta: tärkeimmät saavutukset ja tulevaisuuden haasteet (2010/2311(INI))

Euroopan parlamentti , joka

–  ottaa huomioon perusoikeuskirjan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3 ja 6 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) asiaankuuluvat artiklat,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin turvallisuusstrategian vuodelta 2003(1) ja selvityksen sen täytäntöönpanosta vuodelta 2008(2) ,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS terrorismin torjumisesta(3) sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2008/919/YOS(4) sekä erityisesti puitepäätöksen 10 artiklan uhrien suojelusta ja auttamisesta,

–  ottaa huomioon EU:n terrorismin vastaisen strategian vuodelta 2005(5) ,

–  ottaa huomioon EU:n strategian radikalisoitumisen ja terroristiryhmiin värväyksen torjumiseksi(6) ,

–  ottaa huomioon Tukholman ohjelman – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten(7) ja 20. huhtikuuta 2010 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttaminen EU:n kansalaisten hyväksi – Toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi” (KOM(2010)0171),

–  ottaa huomioon Europolin julkaiseman selvityksen terrorismin tilanteesta ja sen kehityssuunnista Euroopassa (TE-SAT 2011),

–  ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”EU:n terrorisminvastainen politiikka: tärkeimmät saavutukset ja tulevaisuuden haasteet” (KOM(2010)0386),

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon komission tiedonannosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”EU:n terrorisminvastainen politiikka: tärkeimmät saavutukset ja tulevaisuuden haasteet”(8) ,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission tiedonannosta ”EU:n terrorisminvastainen politiikka: tärkeimmät saavutukset ja tulevaisuuden haasteet”(9) ,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa” (KOM(2010)0673),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen rikosten ja vallan väärinkäytön uhreja koskevista oikeusperiaatteista (CETS 116) vuodelta 1983, Euroopan neuvoston yleissopimuksen terrorismin ennaltaehkäisemisestä (CETS 196) vuodelta 2005, terroritekojen uhrien suojaamista koskevat Euroopan neuvoston ohjaavat periaatteet vuodelta 2005, Euroopan neuvoston suosituksen Rec(2006)8 avusta rikoksen uhreille vuodelta 2006 ja komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisesta (KOM(2011)0275) vuodelta 2011,

–  ottaa huomioon seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman väliarvioinnin ja vihreän kirjan ”Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle”,

–  ottaa huomioon eri päätöslauselmansa terrorismin torjumisesta,

–  ottaa huomioon 27. joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2580/2001 tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi(10) ja 27. joulukuuta 2001 hyväksytyn neuvoston yhteisen kannan (2001/931/YUTP) erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi(11) ,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0286/2011),

A.  ottaa huomioon, että syyskuun 11. päivän 2001 hirveiden iskujen jälkeen 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle antoi leimansa erityisesti Yhdysvaltojen käymä ”terrorisminvastainen sota”; ottaa huomioon, että monet eurooppalaiset kokivat iskut hyökkäyksenä omia arvojaan ja omaa elämäntapaansa vastaan, sillä vaikka näitä iskuja tai muita yhtä tuhoisia iskuja ei tehty Euroopan maaperällä, niiden suunnittelu ja valmistelu tapahtui kuitenkin osittain Euroopassa,

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on ollut yhä useammin terrorismin kohde ja uhri 2000-luvulla ja että uhka on jatkuvasti olemassa,

C.  ottaa huomioon, että 11. syyskuuta 2001 Yhdysvalloissa tehtyjen iskujen jälkeen EU:n maaperällä tehdyillä vakavilla terrori-iskuilla, vuoden 2004 Madridin terrori-iskut ja vuoden 2005 Lontoon iskut mukaan luettuina, on ollut merkittävä vaikutus Euroopan unionin kansalaisten turvallisuuden tunteeseen,

D.  ottaa huomioon, että terrorismin tilanteesta ja sen kehityssuunnista Euroopassa vuonna 2011 julkaistu Europolin selvitys (TE-SAT 2011) osoittaa, että terrori-iskujen vaara Euroopassa on edelleen suuri ja että terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden väliset yhteydet näyttävät lisääntyvän, ja viittaa siihen, että separatististen terroristijärjestöjen tekemät tai sellaisiksi väitetyt terrori-iskut ovat vähenemässä vuoteen 2006 verrattuna, vaikka ne muodostavat yhä valtaosan kaikista EU:ssa tehdyistä terrori-iskuista,

E.  ottaa huomioon, että Tukholman ohjelmassa nimetään kaksi uhkaa sisäiselle turvallisuudelle, kansainvälinen terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus, jotka toimivat monissa tapauksissa samalla alalla, kuten ase- ja huumekaupassa,

F.  ottaa huomioon, että terrorismi ei ole uusi ilmiö; ottaa huomioon, että viime vuosikymmenien aikana terrorismi on saanut uusia muotoja, kuten kyberterrorismi, ja terroristiverkostojen rakenne, keinot ja rahoitus ovat kehittyneet, mikä on tehnyt terrorismin uhkasta entistä monitahoisemman; ottaa huomioon, että terrorismin torjunta on aina ollut osa jäsenvaltioiden toimivaltaa ja tavanomaista lainvalvontaa; ottaa huomioon, että 11. syyskuuta 2001 tehdyt iskut sekä Madridin ja Lontoon iskut muuttivat perustavanlaatuisesti käsitystä terrorismista ilmiönä sekä terrorismin torjuntaan käytettäviä keinoja ja välineitä; ottaa huomioon, että näiden iskujen seurauksena terrorismista tuli koko Euroopan unionin turvallisuuteen eikä vain jäsenvaltioiden kansalliseen turvallisuuteen vaikuttava asia, ja siihen liittyvä säädöskehys muuttui huomattavasti,

G.  ottaa huomioon, että vaikka terrorismille ei ole olemassa yksiselitteistä kansainvälistä määritelmää, EU on määritellyt terroririkokset puitepäätöksessä 2002/475/YOS,

H.  ottaa huomioon, että kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, jotta terrorismilta voidaan viedä taloudellinen, logistinen ja operatiivinen pohja,

I.  ottaa huomioon, että vaikka kokemukset terrorismista ja terrorismin uhka vaihtelevat EU:n jäsenvaltioiden välillä, tarvitaan yhteinen unionin lähestymistapa, sillä terroritoiminta on usein Euroopan laajuista ja terroristit hyödyntävät tekojaan toteuttaessaan Euroopan kirjavaa lainsäädäntöä ja vaihtelevia terrorismin torjuntavalmiuksia sekä rajatarkastusten lakkauttamista,

J.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin kansalaiset ja muut henkilöt haluavat myös, että heidän turvallisuutensa taataan EU:ssa ja sen ulkopuolella ja että EU:lla on tässä suhteessa tärkeä asema,

K.  katsoo, että terroriteot asettavat ihmisoikeudet vakavaan vaaraan, uhkaavat demokratiaa, pyrkivät horjuttamaan laillisesti muodostettuja hallituksia, heikentävät moniarvoisia kansalaisyhteiskuntia ja vaarantavat kaikkien toiveen elää vailla pelkoa,

L.  katsoo, että terrorisminvastaisilla toimilla olisi pyrittävä torjumaan terrorismin tavoitteiden saavuttaminen ja terroriteot, joilla pyritään vapaiden, avoimien ja demokraattisten yhteiskuntarakenteiden tuhoamiseen; katsoo, että terrorismin torjunnan päätavoitteena on oltava demokraattisen yhteiskuntarakenteen suojaaminen ja vahvistaminen lujittamalla kansalaisvapauksia ja demokraattista valvontaa, varmistamalla Euroopan unionin kansalaisten turvallisuus, tunnistamalla osapuolet, jotka syyllistyvät terrorismiin, ja asettamalla heidät syytteeseen ja vastaamalla terrori-iskun seurauksiin toteuttamalla osallisuutta edistäviä toimia, rajatylittävää oikeus- ja poliisiyhteistyötä sekä tehokasta ja koordinoitua strategiaa Euroopan tasolla; katsoo, että terrorisminvastaisten toimien tehokkuutta on mitattava näitä tavoitteita vasten, ja katsoo, että varmin tapa torjua terrorismia on keskittyä ensisijaisesti väkivaltaisten ääriliikkeiden ja niiden laajentumisen ennaltaehkäisyyn,

M.  katsoo, että Euroopan unionin terrorisminvastaisella strategialla olisi siksi puututtava terrorismin seurausten lisäksi myös sen syihin,

N.  katsoo, että väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunta on tärkeä osa terrorismin ehkäisyä ja tukahduttamista,

O.  ottaa huomioon, että terrorisminvastaisuus tarkoittaa, että vastustetaan kaikkia terrorismin muotoja, myös kyberterrorismia, huumausaineiden kauppaan liittyvää terrorismia ja terroristiryhmien yhteyksiä moninaisessa rikollisessa toiminnassa, sekä taktiikoita, joita terrorismi hyödyntää pysyäkseen toimintakykyisenä, kuten laitonta rahoitusta, taloudellista kiristystä, rahanpesua ja terroristiryhmien toiminnan salaamista tekaistujen oikeushenkilöiden tai elinten avulla,

P.  ottaa huomioon, että terrorismi on valtion ongelma ja siksi demokraattisten elinten tehtävänä on laatia ja säilyttää terrorisminvastaisen politiikan päälinjat etsimällä laajinta mahdollista poliittista ja yhteiskunnallista yhteisymmärrystä; ottaa huomioon, että demokraattinen terrorismin torjunta, joka noudattaa perustuslaillisen valtion ja oikeusvaltion periaatteita, kuuluu kaikille demokraattisissa elimissä edustettuina oleville poliittisille puolueille niin hallituksessa kuin oppositiossakin; ottaa huomioon, että tämän perusteella on suositeltavaa säilyttää terrorisminvastaisen politiikan määritelmä, jonka mukaan se kuuluu kaikissa demokraattisissa yhteiskunnissa hallitusten toimialaan ja saa alkunsa poliittisten puolueiden välisestä lainmukaisesta vastakkainasettelusta ja siten vaalikilpailusta,

Q.  katsoo, että on järkevää arvioida terrorisminvastaisten toimien kustannuksia ja hyötyjä, sillä päätöksentekijöiden olisi tiedettävä, onko heidän päätöksillään toivottu vaikutus, ja kansalaisilla olisi oltava oikeus saattaa vaaleilla valitsemansa edustajat vastuuseen,

R.  ottaa huomioon, että kymmenen vuotta maailmaa järisyttäneiden iskujen jälkeen on tullut aika tarkastella terrorismin torjunnassa saavutettua edistystä; ottaa huomioon, että arviointi auttaa tehostamaan ja lujittamaan toimia ja kaikissa moderneissa demokratioissa poliittisia päätöksiä on arvioitava ja tarkistettava säännöllisesti,

S.  katsoo, että sen arvioimiseen, miten hyvin EU:n terrorisminvastaisilla toimilla on saavutettu niille asetetut tavoitteet, on panostettu huomattavan vähän; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut EU:n terrorisminvastaisten toimien perusteellista arvioimista, sillä arviointi on avoimuuden ja päätöksentekijöiden vastuullisuuden ehdoton edellytys; ottaa huomioon, että EU:n terrorisminvastaisten toimien asianmukaisen arvioinnin puute johtuu enimmäkseen siitä, että suurin osa toimista toteutetaan tiedustelu- ja turvallisuuspolitiikan alalla, jolle on tyypillistä salamyhkäinen toiminta,

T.  ottaa huomioon, että terrori-iskuilla on toistuvasti pyritty aiheuttamaan mittavia seurauksia, jotka ovat haaste käytettävissä olevalle institutionaaliselle kapasiteetille,

U.  katsoo, että terroristit hyökkäävät viattomien siviilien kimppuun saavuttaakseen demokratian tuhoamista koskevan tavoitteensa; katsoo, että terrori-iskuissa loukkaantuneet, vahinkoa kärsineet tai omaisensa menettäneet ansaitsevat tukemme ja solidaarisuutemme ja ovat oikeutettuja vahingonkorvauksiin ja apuun,

V.  pitää erittäin tärkeänä, että oikeus toteutuu, että syylliset asetetaan syytteeseen ja että terroristeja rangaistaan rikoksista; katsoo, että uhrien asemaan todistajina oikeudenkäynneissä on kiinnitettävä erityistä huomiota,

W.  katsoo, että tilivelvollisuus ja vastuullisuus ovat olennaisen tärkeitä asioita terrorisminvastaisten toimien demokraattisen legitiimiyden kannalta; ottaa huomioon, että virheet ja lainvastaiset toimet sekä kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön rikkomiset on tutkittava ja käsiteltävä oikeudessa,

X.  ottaa huomioon, että terrorisminvastaisissa toimissa on kunnioitettava oikeuksia, jotka turvataan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, ja että kaikki tällä alalla hyväksytyt toimet vaikuttavat vastavuoroisesti kansalaisvapauksiin,

Y.  ottaa huomioon, että joukkotarkkailusta on tullut tärkeä osa terrorisminvastaisia toimia ja että laajamittainen henkilötietojen kerääminen, havaitsemis- ja tunnistamisteknologiat, seuranta ja jäljitys, tiedonlouhinta ja profilointi sekä riskinarviointi ja käyttäytymisanalyysi ovat kaikki keinoja, joita käytetään terrorismin ennaltaehkäisyyn; ottaa huomioon, että tällaisten välineiden vaarana on, että todistustaakka siirretään kansalaiselle; katsoo, että näiden välineiden tehokkuus ja toimivuus terrorismin torjunnassa ovat kyseenalaisia; katsoo, ettei tiedonjako virastojen välillä ole asianmukaista,

Z.  ottaa huomioon, että viranomaiset käyttävät yhä enemmän hyödykseen kaupallisiin tai yksityisiin tarkoituksiin kerättyjä tietoja; ottaa huomioon, että eri aloilla toimivia yksityisiä yrityksiä velvoitetaan säilyttämään henkilötietoja ja antamaan niitä asiakastietokannoistaan; ottaa huomioon, että tietojen säilyttämiseen ja hakuun liittyy huomattavia kustannuksia (infrastruktuuri-investoinnit ja toimintakulut),

AA.  katsoo, että käsitteelle ”profilointi” tarvitaan pikaisesti yhtenäinen oikeudellinen määritelmä ja että määritelmän on perustuttava asianmukaisiin perusoikeuksiin ja tietosuojasääntöihin, jotta voidaan vähentää epätietoisuutta siitä, mikä toiminta on kiellettyä ja mikä ei,

Yleisiä huomioita

1.  pitää komission tiedonantoa tervetulleena ja muistuttaa, että se on kytkettävä EU:n tulevaan sisäisen turvallisuuden strategiaan; pahoittelee kuitenkin, että asiaa tarkastellaan melko yksipuolisesti, ainoastaan hyväksyttyjen poliittisten toimenpiteiden toteutuksen kannalta, eikä kansallisia terrorisminvastaisia toimia eikä kansallisia toimenpiteitä, joilla Euroopan tasolla tai kansainvälisellä tasolla hyväksytyt toimet saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, tarkastella lainkaan; pahoittelee lisäksi, ettei ole tutkittu tarkemmin Euroopan tasolla hyväksyttyjen terrorisminvastaisten toimien ja välineiden mahdollisia oikeudellisia porsaanreikiä tai päällekkäisyyksiä; korostaa, että yhtenäinen lähestymistapa Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla on tärkeää sisäisen turvallisuuden alalla hyväksytyissä aloitteissa, erityisesti kun on kyse terrorismista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta;

2.  pahoittelee lisäksi, ettei tiedonanto kata riittävässä määrin eikä siinä käsitellä yksityiskohtaisemmin muiden pääosastojen kuin oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston (esimerkiksi energian ja liikenteen pääosaston, yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston tai sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston) toteuttamia toimia ja ettei se anna selvää kuvaa siitä, miten toimet vaikuttavat toisiinsa, miltä osin ne ovat päällekkäisiä tai missä on aukkoja; on sitä mieltä, että kaikki edellä mainitut tasot on myös otettava huomioon, koska eurooppalaiset, kansalliset ja kansainväliset toimet täydentävät toisiaan ja koska yksittäisten toimien arvioiminen ei anna täydellistä kuvaa terrorisminvastaisten toimien vaikutuksesta Euroopassa;

3.  pahoittelee, ettei tiedonannossa käytetty hyväksi tilaisuutta selvittää, miten tietyt EU:n terrorisminvastaiset välineet, kuten tietojen säilyttäminen, matkustajarekisteritietojen luovuttaminen ja SWIFT-sopimus, sopivat EU:n terrorisminvastaiseen strategiaan;

4.  katsoo, että perusoikeuskirjan olisi aina ohjattava EU:n toimia tällä alalla ja jäsenvaltioita näiden toimien täytäntöönpanossa sekä kolmansien osapuolien ja maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä;

5.  korostaa, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kumppanimaiden on perustettava kansainvälisen terrorismin torjumista koskevat strategiansa oikeusvaltion periaatteelle ja perusoikeuksien kunnioittamiselle; korostaa lisäksi, että unionin ulkoiset toimet kansainvälisen terrorismin torjumiseksi olisi ensisijaisesti suunnattava terrorismin ehkäisemiseen ja että vuoropuhelua, suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä eri kulttuurien, kansojen ja uskontojen välillä on edistettävä;

6.  muistuttaa, että terrorisminvastaisten toimien olisi täytettävä välttämättömyyttä, tehokkuutta, suhteellisuutta, kansalaisvapauksia, oikeusvaltion periaatetta sekä demokraattista valvontaa ja tilivelvollisuutta koskevat vaatimukset, joita unioni on sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään, ja että näiden vaatimusten täyttymistä koskevan arvioinnin on oltava kiinteä osa kaikkien EU:n terrorisminvastaisten toimien arviointia; katsoo, että näitä toimia on kehitettävä EU:n primaarioikeuden määräysten mukaisesti ja niissä on annettava etusija erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan turvaamien oikeuksien kunnioittamiselle;

7.  toistaa, että rajoittavat toimenpiteet, joilla voidaan takavarikoida, ottaa haltuun tai jäädyttää omaisuutta ja varoja, joilla on yhteys terroriteoissa osallisena olleisiin tai niihin sekaantuneisiin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, voivat olla hyödyllinen väline terrorismin torjunnassa, mutta niiden on oltava täysin SEUT-sopimuksen 75 artiklan ja perusoikeuskirjan mukaisia;

8.  katsoo, että terroritoiminnan ennaltaehkäisy sekä terroristien jäljittäminen ja syytteeseenpano ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan tason toimia ja että niiden on sisällyttävä järjestelmälliseen lähestymistapaan, joka perustuu hätätapauksia koskevien sääntöjen sijasta yhtenäiseen ja välttämättömyyteen perustuvaan strategiaan, että toimien on oltava tarkoitusperäisiä ja kustannustehokkaita ja että toimivaltaisten toimielinten, virastojen ja elinten toimien päällekkäisyyttä sekä tietojen käyttöä muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen on vältettävä;

9.  korostaa, että EU:n terrorisminvastaisten toimien kymmenen vuoden tarkastelun olisi johdettava selvästi määriteltyihin poliittisiin tavoitteisiin;

10.  katsoo, että terrorismi on jatkuvasti muuttuva ilmiö ja että sitä olisi torjuttava muutokseen reagoivalla terrorisminvastaisella politiikalla;

11.  pitää oikeana päätöstä syventää ja kehittää terrorisminvastaisen strategian neljää toiminta-alaa eli ennaltaehkäisyä, suojausta, toiminnan estämistä ja varautumista;

12.  uskoo, että terroritoiminnan ennaltaehkäisyn, tutkinnan ja syytteeseenpanon olisi perustuttava oikeus- ja poliisiyhteistyön tehostamiseen Euroopan tasolla ja täyteen parlamentaariseen valvontaan sekä korkeatasoisia ja yhtenäisiä menettelyllisiä takeita koskevan etenemissuunnitelman täyteen ja oikea-aikaiseen toteuttamiseen;

13.  katsoo, että oikeus- ja poliisiviranomaisten koulutuksen ja tietoisuuden parantamisen on oltava ensisijainen painopistealue, jotta valmiutta terrorismin torjuntaan voidaan parantaa koko EU:ssa;

14.  panee merkille tässä yhteydessä, että jäsenvaltioiden yhteistyö OLAFin sekä Euroopan unionin virastojen, kuten Europolin, Eurojustin ja CEPOLin, kanssa on tärkeää;

15.  pyytää komissiota arvioimaan perinpohjaisesti terrorisminvastaisia toimia ja toimenpiteitä ja keskittymään tulevaisuuden haasteisiin, joita ovat muun muassa Europolin ja Eurojustin uudistaminen Lissabonin sopimuksen tarjoamien uusien mahdollisuuksien perusteella, yhtenäisten sääntöjen kehittäminen todisteiden keräämiseen ja tutkimusten toteuttamiseen, yhteisten tutkimusryhmien täysimääräinen toteuttaminen, vahvempi EU:n puitekehys oikeus- ja poliisikoulutukselle sekä asianmukainen osallisuutta ja kotouttamista koskeva politiikka;

16.  katsoo, että terrorisminvastaisten toimien on oltava yhteismitallisia uhkan kanssa ja että niitä on mukautettava sekä uhkan kasvamiseen että sen vähenemiseen; huomauttaa, että terrorisminvastaiset toimet on suunniteltava uuden toimeenpanovallan ja virastojen osalta siten, että niitä voidaan sekä lisätä että vähentää tilanteen mukaan;

17.  muistuttaa, että radikalisoituminen ja värväys ovat merkittävin ja jatkuvin pitkän aikavälin uhka, kuten komission tiedonannossa korostetaan, ja muodostavat siten akselin, johon EU:n on keskityttävä terrorisminvastaisessa ennaltaehkäisevässä strategiassaan jo ketjun alkupäässä; korostaa, että investoiminen rasismin ja syrjinnän vastaisiin toimiin on tärkeä väline, jolla voidaan käsitellä ja ehkäistä radikalisoitumista ja mahdollisten terroristien värväystä;

18.  muistuttaa, että useat kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunta myötävaikuttavat usein EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisrahoituksella sosioekonomiseen kehitykseen, rauhanrakennukseen, valtiorakenteiden kehittämiseen ja demokratiakehitykseen, jotka ovat kaikki tärkeitä radikalisoitumisen ja värväyksen torjunnassa;

19.  kehottaa luomaan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja huumausainekaupan kytköksiä koskevan kattavan strategian; kannustaa analysoimaan jatkuvasti terrorismin monipuolistumista, radikalisoitumista sekä värväyksen kehitystä ja uusia piirteitä sekä kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen roolia terrorismin rahoittamisessa;

20.  kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita ennaltaehkäisemään ääriliikkeiden nousua;

21.  kiinnittää huomiota tarpeeseen laajentaa ja kehittää olemassa olevia ja uusia terrorismin torjuntaan liittyviä strategisia kumppanuuksia Euroopan ulkopuolisten valtioiden kanssa, kunhan kumppanuuksissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia; painottaa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen strategista yhteistyötä ja korostaa, että yhteistyötä tarvitaan myös muiden kumppanien kanssa, ja toistaa, että unioni pitää tärkeänä kansalaisten henkilötietojen suojaa sekä heidän ihmis- ja kansalaisoikeuksiaan;

22.  korostaa, että terrorismin torjunta on erottamaton osa unionin suhteita kolmansiin maihin; pyytää korottamaan terrorismin torjunnan tukitointen rahoitusta seuraavassa vakautusvälineessä, jotta vältettäisiin valtioiden toimintakyvyn lamaantuminen; on tässä suhteessa samaa mieltä siitä, että ensisijaisia alueita ovat Etelä-Aasia, erityisesti Pakistan ja Afganistan, Sahelin alue (Mauritania, Mali ja Niger), Somalia sekä Jemen; panee tyytyväisenä merkille 21. maaliskuuta 2011 esitetyn Sahelin turvallisuutta ja kehittämistä koskevan EU:n strategian ja kehottaa neuvostoa hyväksymään strategian parlamenttia kuultuaan; suhtautuu myönteisesti terrorisminvastaisten lausekkeiden sisällyttämiseen kansainvälisiin sopimuksiin;

23.  kehottaa komissiota, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa sekä neuvostoa toteuttamaan pikaisesti Lissabonin sopimuksessa käyttöön otetun solidaarisuuslausekkeen edellyttämät järjestelyt;

24.  pitää erittäin tärkeänä, että määritellään terrorismin uhrien sekä todistajien erityissuojelua ja -tukea koskevat yhtenäiset säännöt ja että niihin sisällytetään komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisesta (KOM(2011)0275);

Arviointi ja kartoitus

25.  korostaa, että kymmenen vuoden aikana toteutettujen terrorisminvastaisten toimien asianmukaisessa arvioinnissa olisi keskityttävä tarkastelemaan, ovatko terrorismin ehkäisyyn ja torjumiseen tarkoitetut toimenpiteet EU:ssa olleet todisteisiin perustuvia (eikä olettamuksiin perustuvia), tarvelähtöisiä, yhtenäisiä ja osa kattavaa EU:n terrorisminvastaista strategiaa, ja arvioinnin olisi perustuttava perusteelliseen ja kokonaisvaltaiseen arvioon, joka tehdään SEUT-sopimuksen 70 artiklan mukaisesti ja siten, että komissio raportoi Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien terrorisminvastaisen toiminnan valvonnasta vastaavien valiokuntien parlamentaariselle yhteiskokoukselle kuuden kuukauden kuluessa tutkimuksen toimeksiannon antamisesta hyödyntäen selvityksiä, joita pyydetään asiasta vastaavilta järjestöiltä ja virastoilta, kuten Europolilta, Eurojustilta, Euroopan unionin perusoikeusvirastolta, Euroopan tietosuojavaltuutetulta, Euroopan neuvostolta ja Yhdistyneiltä kansakunnilta;

26.  kannattaa kokonaisvaltaista ja kattavaa lähestymistapaa terrorisminvastaiseen politiikkaan siten, että yhdenmukaistetaan Euroopan turvallisuusstrategiaa ja sisäisen turvallisuuden strategiaa sekä lujitetaan olemassa olevia koordinointimekanismeja oikeus- ja sisäasioiden neuvoston, virastojen ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kesken; korostaa, että hyvä tiedustelutoiminta on ensiarvoisen tärkeää terrorismin torjunnassa ja että EU:lla on ainutlaatuiset mahdollisuudet helpottaa tiedustelutietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä, edellyttäen että tällaisella yhteistyöllä on asianmukainen oikeusperusta ja että se on juurtunut tavalliseen päätöksentekomenettelyyn, mutta tähän on sovellettava samoja vastuuvelvollisuutta koskevia normeja kuin jäsenvaltioissa; korostaa näin ollen, että tiedustelupalvelu on kaikkien saatavilla olevien teknisten menetelmien lisäksi edelleen välttämätön terroristiverkostojen torjunnassa ja iskujen oikea-aikaisessa ennaltaehkäisyssä;

27.  pyytää komissiota tekemään julkisesti saatavilla olevien tietojen ja jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen 70 artiklan puitteissa toimittamien tietojen perusteella täydellisen ja yksityiskohtaisen arvioinnin, joka sisältää ainakin seuraavat asiat:

   a) selkeä analyysi vastauksesta terrorismin uhkaan, joka perustuu 13. kesäkuuta 2002 tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2002/475/YOS terrorismin torjumisesta laadittuun määritelmään, sekä sellaisia terrorisminvastaisia toimia koskevasta kehyksestä, joilla tähän uhkaan vastataan ja jotka liittyvät tehokkuuteen, turvallisuuspuutteisiin, ennaltaehkäisyyn, syytteeseenpanoon ja turvallisuuden parantumiseen Euroopassa, mukaan lukien EU:n virastojen tehokkuus ja sen suhteellisuus
   b) tietoja, lukuja ja kehityssuuntia, jotka liittyvät terroritoimintaan ja terrorisminvastaiseen toimintaan
   c) kattava yleiskatsaus terrorisminvastaisten toimien kerrannaisvaikutuksista kansalaisvapauksiin ja perusoikeuksiin, kolmansien maiden toimiin, joilla on välitöntä vaikutusta EU:ssa, ja kaikkiin toimiin, joita on toteutettu tällä alalla ulkosuhteiden puitteissa, sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, unionin tuomioistuimen tai kansallisten tuomioistuinten asiaan liittyvästä oikeuskäytännöstä;

28.  pyytää komissiota kartoittamaan, millä toimilla on muitakin tavoitteita kuin terrorismin torjunta tai missä alkuperäiseen terrorismin torjuntaa koskevaan tavoitteeseen on lisätty muita tavoitteita (toiminnan laajentaminen tai tietojen käyttö muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen), kuten lainvalvonta, maahanmuuttotoimet, kansanterveys tai yleinen järjestys;

29.  pyytää komissiota laatimaan kattavan ja yksityiskohtaisen kartoituksen kaikista olemassa olevista EU:n terrorisminvastaisista toimista ja kiinnittämään siinä erityistä huomiota EU:n lainsäädäntöön ja siihen, miten se on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantu täytäntöön Euroopan tasolla; pyytää samalla jäsenvaltioita tekemään kattavan arvion terrorisminvastaisista toimistaan ja keskittymään erityisesti vuorovaikutukseen EU:n toimien kanssa, päällekkäisyyksiin ja aukkoihin, jotta tehostetaan yhteistyötä EU:n toimien arvioinnissa, ja samalla julkaisemaan vastaavuustaulukot, joissa osoitetaan, millä jäsenvaltioiden lainsäädännön säännöksillä saatetaan EU:n säädösten eri säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja antamaan omat tietonsa asetettuihin määräaikoihin mennessä, muun muassa tietojen säilyttämistä koskevan direktiivin osalta;

30.  pyytää komissiota laatimaan julkisesti saatavilla olevien tietojen ja jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen 70 artiklan puitteissa toimittamien tietojen perusteella kattavan ja yksityiskohtaisen kertomuksen kaikista voimavaroista, joita Euroopan unioni, EU:n jäsenvaltiot ja yksityiset yritykset ovat käyttäneet suoraan tai välillisesti toimiin, joihin liittyy terrorisminvastaisia tavoitteita, mukaan lukien toimet, jotka koskevat erityisesti terrorisminvastaista toimintaa, terrorismin torjuntaa tietotekniikan alalla ja siihen liittyvää henkilöstöä, järjestelmiä ja tietokantoja, perusoikeuksien ja tietosuojan sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteen turvaamista sekä terrorisminvastaisen tutkimuksen rahoittamista, ja asiaankuuluvien EU:n budjettikohtien kehityksestä vuodesta 2001 lähtien ja tarkentamaan myös kolmansien maiden tälle alalle myöntämät resurssit;

31.  pyytää komissiota valvomaan näiden toimien asianmukaista täytäntöönpanoa ja tiedottamaan siitä säännöllisesti parlamentille ja neuvostolle;

32.  pyytää komissiota tekemään selvityksen terrorisminvastaisten toimien kustannuksista yksityisellä sektorilla ja laatimaan katsauksen aloista, jotka hyötyvät terrorisminvastaisista toimista;

Demokraattinen valvonta ja vastuullisuus

33.  pyytää komissiota tekemään julkisesti saatavilla olevien tietojen ja jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen 70 artiklan puitteissa toimittamien tietojen perusteella selvityksen siitä, onko terrorisminvastaisten toimien demokraattinen valvonta tehokasta, mukaan lukien ainakin seuraavat tiedot:

   a) yksityiskohtainen arvio, jossa osoitetaan, onko joko kansallisilla parlamenteilla tai Euroopan parlamentilla täydet valvontaoikeudet ja -välineet, kuten mahdollisuus saada tietoa, riittävästi aikaa perusteelliseen menettelyyn ja oikeus muuttaa terrorisminvastaisia toimia koskevia ehdotuksia, mukaan lukien toimet, joista kansainväliset hallitusten väliset ja hallituksista riippumattomat järjestöt ovat sopineet, muu kuin lainsäädännöllinen EU:n (rahoittama) toiminta, kuten tutkimusohjelmat, ja toimet, joita kolmannet maat ovat hyväksyneet ja joilla on ekstraterritoriaalista vaikutusta EU:ssa
   b) tarve tarkastella uudelleen terrorisminvastaisia toimia ja tehdä niille perusteellinen oikeasuhteisuustesti
   c) yhteenveto asiakirjojen luokittelusta, luokittelussa käytetyistä linjauksista ja tiedoista, jotka koskevat oikeutta tutustua terrorismin torjuntaa koskeviin asiakirjoihin
   d) yhteenveto eri tiedustelupalvelujen rajat ylittävän yhteistyön demokraattiseen valvontaan käytettävistä välineistä, erityisesti mainittakoon EU:n tilannekeskus (SitCen), valvontavoimavara (Watch-Keeping Capability), komission komentokeskus (Crisis Room), neuvoston tietojenvaihtokeskus (Clearing House) ja sisäisen turvallisuuden operatiivisen yhteistyön pysyvä komitea (COSI);

34.  pyytää myös, että terrorismin torjumiseksi toteutettavissa toimissa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta ja kansalaisten perusoikeuksia ja että kaikki toimet ovat lain ja oikeusvaltion periaatteen mukaisia;

35.  pyytää komissiota, jäsenvaltioita ja toimivaltaisia oikeusviranomaisia tutkimaan laittomat toimet tai ihmisoikeusrikkomukset, kansainvälisen oikeuden ja oikeusjärjestyksen rikkomiset, jos tällaisista toimista tai rikkomuksista on todisteita tai epäilyksiä, ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan niiden oikaisun;

36.  odottaa Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen käsittelevän väliaikaisen valiokunnan seurantakertomuksen päätelmiä ja kehottaa panemaan täytäntöön kaikki parlamentin asiaankuuluvat suositukset;

37.  korostaa, että EU:n on autettava Yhdysvaltoja löytämään asianmukaiset ratkaisut kysymyksiin, jotka koskevat Guantánamon sulkemista ja oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien takaamista vangeille;

38.  pyytää tässä yhteydessä, että neuvosto ja komissio harkitsisivat erityisesti kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan asemaa uudistaessaan mustaa listaa ja varojen jäädyttämistä koskevia toimia, jotta varmistetaan, että kansalaisjärjestöjä ei luetteloida ”yhteyksiensä vuoksi” ja että ei hankaloiteta tarpeettomasti niiden työskentelyä kumppanijärjestöjensä kanssa;

39.  on tietoinen siitä, että komissio on hakenut muutosta unionin yleisen tuomioistuimen tuomioon viimeisimmässä Kadi v. komissio -tapauksessa; kehottaa kaikkia toimijoita tarkistamaan perusteellisesti seuraamusjärjestelmän ja varmistamaan, että se on täysin kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja oikeusvaltion periaatteen mukainen koko asiaankuuluvan oikeuskäytännön perusteella; katsoo, että seuraamusten kohteille pitäisi tiedottaa seuraamusten määräämisen perusteista ja heidän olisi voitava turvautua tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin;

40.  pyytää komissiota ja neuvostoa tutkimaan, onko henkilötietoja kerätty lainvalvontatarkoituksiin ilman asianmukaisia oikeudellisia perusteita tai sääntöjenvastaisten tai suorastaan laittomien menettelyjen avulla;

Seuranta ja profilointi

41.  kehottaa komissiota tekemään pakollisen oikeasuhteisuustestin ja täydellisen vaikutustenarvioinnin jokaisesta ehdotuksesta, johon sisältyy laajamittainen henkilötietojen kerääminen, havaitsemis- ja tunnistamisteknologiat, seuranta ja jäljitys, tiedonlouhinta ja profilointi sekä riskinarviointi ja käyttäytymisanalyysi tai vastaavat tekniikat;

42.  korostaa tarvetta parantaa tiedon käyttöä: tiedon kerääminen olisi sallittava vain, kun on osoitettu selvästi, että välttämättömyysperiaate toteutuu, kun mahdolliset päällekkäisyydet muiden olemassa olevien toimien kanssa on selvitetty ja kun lievempien toimien käyttö ei ole mahdollista, ja ainoastaan silloin, kun käyttötarkoitus rajataan tarkasti ja tietoa kerätään mahdollisimman vähän ja kun tiedon jakamista ja käsittelyä on huomattavasti parannettu;

43.  pyytää Euroopan tietosuojavaltuutettua ja perusoikeusvirastoa raportoimaan perusoikeuksien ja henkilötietojen suojasta EU:n terrorisminvastaisen politiikan alalla;

44.  kehottaa komissiota ja neuvostoa selventämään kattavasti EU:n terrorismin torjunnan koordinaattorin ja korkean edustajan välistä työnjakoa;

45.  pyytää terrorismin torjunnan koordinaattoria laatimaan raportin tiedustelupalvelun käytöstä ja sen yhteistyöstä ulkomaisten tiedustelupalvelujen kanssa EU:n terrorisminvastaisissa toimissa;

46.  pyytää komissiota esittämään ehdotuksia kansalaisvapauksien, avoimuuden ja demokraattisen valvonnan lisäämiseksi terrorisminvastaisten toimien yhteydessä, esimerkiksi parantamalla asiakirjojen saatavuutta laatimalla EU:n tiedonvapauslaki ja vahvistamalla perusoikeusvirastoa, Euroopan tietosuojavaltuutettua ja 29 artiklan mukaista tietosuojatyöryhmää;

47.  kehottaa komissiota ehdottamaan tarkistuksia terrorismin torjumista koskevaan neuvoston puitepäätökseen 2002/475/YOS, jota muutettiin viimeksi vuonna 2008, jotta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasoa voidaan parantaa muun muassa uudistamalla terroririkosten määritelmää ja jotta päätös voidaan yhdistää paremmin Euroopan tason ihmisoikeusvälineisiin, erityisesti perusoikeuskirjaan;

48.  pyytää komissiota laatimaan yhtenäisen oikeudellisen määritelmän ”profiloinnin” käsitteestä;

49.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen tietosuojan lainsäädäntökehykseksi, johon sisällytettäisiin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka SEUT-sopimuksen 16 artiklan perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEU-sopimuksen 39 artiklassa määrättyjen erityissääntöjen soveltamista;

o
o   o

50.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.

(1) Turvallisempi Eurooppa oikeudenmukaisemmassa maailmassa – Euroopan unionin turvallisuusstrategia, joka hyväksyttiin Brysselissä 12. joulukuuta 2003 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa ja jonka valmistelusta oli vastuussa unionin korkea edustaja Javier Solana.
(2) Selvitys Euroopan unionin turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta – Turvallisuudesta huolehtiminen muuttuvassa maailmassa – S 407/08.
(3) EUVL L 164, 22.6.2002, s. 3.
(4) EUVL L 330, 9.12.2008, s. 21.
(5) Neuvoston asiakirja 14469/4/2005.
(6) Neuvoston asiakirja 14781/1/2005. Strategiaa tarkistettiin marraskuussa 2008. Neuvoston asiakirja 15175/2008.
(7) EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.
(8) EUVL C 56, 22.2.2011, s. 2.
(9) SOC/388 – CESE 800/2011.
(10) EYVL L 344, 28.12.2001, s. 70.
(11) EYVL L 344, 28.12.2001, s. 93.

Päivitetty viimeksi: 3. toukokuuta 2013Oikeudellinen huomautus