Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Hyväksytyt tekstit
PDF 125kWORD 32k
Tiistai 15. tammikuuta 2013 - Strasbourg Lopullinen painos
Euroopan unionin hallintomenettelylaki
P7_TA(2013)0004A7-0369/2012
Päätöslauselma
 Liite

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2013 suosituksista komissiolle Euroopan unionin hallintomenettelylaista (2012/2024(INL))

Euroopan parlamentti , joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 298 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan, jossa määrätään, että oikeus hyvään hallintoon on perusoikeus,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta(1) ,

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi(2) ,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen laajan oikeuskäytännön, jossa on tunnustettu joukko jäsenvaltioiden valtiosääntöperinteisiin perustuvia hallinto-oikeuden yleisiä periaatteita,

–  ottaa huomioon 6. syyskuuta 2001 antamansa päätöslauselman Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksesta Euroopan parlamentille omasta aloitteesta suoritetusta tutkimuksesta siitä, onko yhteisön eri toimielimillä ja laitoksilla yleisesti saatavilla olevaa hyvän hallintotavan säännöstöä(3) ,

–  ottaa huomioon 17. lokakuuta 2000 tehdyn komission päätöksen 2000/633/EY, EHTY, Euratom sen työjärjestyksen muuttamisesta liittämällä siihen toimintasäännöt hyvästä hallintotavasta komission henkilöstölle suhteissa yleisöön(4) ,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2001 tehdyn neuvoston pääsihteerin / yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan päätöksen hyvän hallintotavan säännöstöstä Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ja sen henkilöstölle yhteyksissä yleisöön työasioissa(5) ,

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2007 päivätyn Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen CM/Rec(2007)7 jäsenvaltioille hyvästä hallinnosta,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen 19. kesäkuuta 2012 julkaisemat EU:n virkamiesten toimintaa ohjaavat julkisen palvelun periaatteet,

–  ottaa huomioon Ruotsin hallituksen Ruotsin julkishallinnon virastolla teettämän tutkimuksen hyvän hallinnon periaatteista Euroopan unionin jäsenvaltioissa(6) ,

–  ottaa huomioon parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan toimialayksikön C ja Leónin yliopiston järjestämässä unionin hallinto-oikeutta koskevassa konferenssissa (León 27. ja 28.4.2011) esitetyt muistiot,

–  ottaa huomioon suositukset, jotka sisältyvät unionin hallinto-oikeutta käsittelevän työryhmän oikeudellisten asioiden valiokunnalle 22. marraskuuta 2011 esittämään työasiakirjaan unionin hallinto-oikeuden tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä,

–  ottaa huomioon Euroopan yhdentymisestä saatavan lisäarvon arviointiyksikön oikeudellisten asioiden valiokunnalle 6. marraskuuta 2012 esittämän arvion Euroopan unionin hallintomenettelylain tuottamasta eurooppalaisesta lisäarvosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 42 ja 48 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A7-0369/2012),

A.  katsoo, että Euroopan unionin toimivallan lisääntyessä unionin kansalaiset joutuvat yhä useammin suoraan tekemisiin unionin hallinnon kanssa, mutta heillä ei aina ole käytössään asianmukaisia prosessuaalisia oikeuksia, joita he voisivat käyttää sitä vastaan tapauksissa, joissa tällaiset toimet voivat olla tarpeen;

B.  katsoo, että unionin kansalaisilla on oikeus odottaa unionin hallinnolta korkeaa avoimuuden, tehokkuuden ja nopean käsittelyn tasoa riippumatta siitä, esittävätkö he virallisen kantelun vai käyttävätkö he perussopimukseen perustuvaa oikeuttaan esittää vetoomus, sekä saada tietoa mahdollisista jatkotoimenpiteistä, joihin he voivat asiassa ryhtyä;

C.  toteaa, että unionin nykyiset hyvää hallintotapaa koskevat säännöt ovat hajallaan lukuisissa eri lähteissä: primaarilainsäädännössä, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, johdetussa oikeudessa, ei-sitovissa säädöksissä ja toimielinten yksipuolisissa sitoumuksissa;

D.  ottaa huomioon, että unionilta puuttuu yhtenäinen ja kattava hallinto-oikeuden kodifioitu säännöstö, minkä vuoksi kansalaisten on vaikea ymmärtää unionin oikeuden mukaisia hallinnollisia oikeuksiaan;

E.  katsoo, että eri toimielinten nykyisten sisäisten käytännesääntöjen vaikutus on rajallinen, että ne vaihtelevat ja etteivät ne ole oikeudellisesti sitovia;

F.  ottaa huomioon, että edellä mainitussa 6. syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti katsoi, että samaa hyvän hallintotavan säännöstöä olisi sovellettava kaikissa unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa, ja hyväksyi tarkistuksin oikeusasiamiehen laatiman Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön;

G.  ottaa huomioon, että samassa päätöslauselmassa parlamentti kehotti komissiota Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artiklan nojalla esittämään ehdotuksen asetukseksi, joka sisältää hyvän hallintotavan säännöstön;

H.  katsoo, että kuten oikeusasiamies on korostanut, tämä auttaisi vähentämään nykyistä sekaannusta, joka aiheutuu siitä, että useimmissa unionin toimielimissä ja laitoksissa sovelletaan erilaisia sääntöjä, se takaisi sen, että toimielimet ja laitokset soveltavat samoja periaatteita suhteissaan kansalaisiin, sekä korostaisi kyseisten periaatteiden tärkeyttä sekä kansalaisten että virkamiesten silmissä;

I.  ottaa huomioon, että kaikkien unionin toimien on oltava oikeusvaltioperiaatteen mukaisia ja perustuttava toimivallan ehdottoman jakamisen periaatteiseen;

J.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklasta, jossa tunnustetaan oikeus hyvään hallintoon kansalaisten perusoikeutena, on tullut oikeudellisesti sitova osana primaarioikeutta;

K.  katsoo, että hyvää hallintotapaa koskevat säännöt edistävät avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta;

L.  ottaa huomioon, että yksi Euroopan unionin kiireellisimmin ratkaistavista ongelmista on kansalaisten luottamuksen puute, joka voi vaikuttaa unionin legitimiteettiin; toteaa, että unionin on annettava kansalaisille nopeasti selkeitä ja näkyviä vastauksia, joilla voidaan puuttua heidän huolenaiheisiinsa;

M.  katsoo, että palveluperiaatteen – joka tarkoittaa periaatetta, että hallinnon olisi pyrittävä neuvomaan, auttamaan, palvelemaan ja tukemaan kansalaisia, toimimaan kohteliaasti sekä siksi välttämään liian monimutkaisia ja pitkiä menettelyjä ja säästää siten sekä kansalaisten että virkamiesten aikaa ja voimia – kodifiointi auttaisi vastaamaan kansalaisten oikeutettuihin vaatimuksiin ja hyödyttäisi sekä kansalaisia että hallintoa, koska sen ansiosta palvelu paranisi ja toiminta tehostuisi; katsoo, että olisi lisättävä tietoisuutta unionin kansalaisten oikeudesta hyvään hallintoon, myös komission asianomaisten tiedotuspalvelujen ja -verkostojen avulla;

N.  toteaa, että Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisten valtioiden ryhmän (GRECO) suositukset huomioon ottaen unionin hallintoa koskevat selkeät ja sitovat säännöt olisivat myönteinen merkki torjuttaessa julkishallinnon korruptiota;

O.  ottaa huomioon, että hyvän hallintotavan keskeiset periaatteet tunnustetaan nykyisin yleisesti jäsenvaltioissa;

P.  ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin on kehittänyt oikeuskäytännössään vakiintuneet menettelyä koskevat periaatteet, joita sovelletaan jäsenvaltioiden yhteisön asioita koskeviin menettelyihin ja joita pitäisi vielä suuremmalla syyllä soveltaa unionin suoraan hallintoon;

Q.  katsoo, että Euroopan unionin hallintomenettelylaki olisi unionin hallinnolle avuksi sen käyttäessä sisäistä organisaatiota koskevaa valtaansa korkeimpien hallintovaatimusten edistämiseksi;

R.  katsoo, että Euroopan unionin hallintomenettelylaki vahvistaisi unionin legitimiteettiä ja lisäisi kansalaisten luottamusta unionin hallintoon;

S.  katsoo, että Euroopan unionin hallintomenettelylailla voitaisiin vahvistaa kansallisen hallinto-oikeuden spontaania lähentymistä menettelyjä koskevien yleisten periaatteiden ja kansalaisten perusoikeuksien osalta suhteessa hallintoon, ja siten tukea yhdentymisprosessia;

T.  katsoo, että Euroopan unionin hallintomenettelylailla voitaisiin edistää kansallisen hallinnon ja unionin hallinnon välistä yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 298 artiklalla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

U.  katsoo, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan unionilla on asianmukainen oikeusperusta Euroopan unionin hallintomenettelylain antamiselle;

V.  katsoo, että tässä päätöslauselmassa vaadittujen lainsäädäntötoimien olisi perustuttava yksityiskohtaisiin vaikutustenarviointeihin, joissa muun muassa määritettäisiin hallintomenettelyjen kustannukset;

W.  katsoo, että komission olisi kuultava asianmukaisesti kaikkia asianosaisia toimijoita ja hyödynnettävä etenkin Euroopan oikeusasiamiehen erityiskokemusta ja -asiantuntemusta, koska kansalaisten tekemät unionin toimielinten ja muiden elinten hallinnollisia väärinkäytöksiä koskevat valitukset osoitetaan hänelle;

1.  pyytää komissiota esittämään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 298 artiklan perusteella ehdotuksen Euroopan unionin hallintomenettelylakia koskevaksi asetukseksi oheisessa liitteessä esitettyjä yksityiskohtaisia suosituksia noudattaen;

2.  vahvistaa, että suosituksissa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan toissijaisuusperiaatetta;

3.  katsoo, ettei pyydetyllä ehdotuksella ole talousarviovaikutuksia;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat yksityiskohtaiset suositukset komissiolle ja neuvostolle, Euroopan oikeusasiamiehelle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.
(2) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
(3) EUVL C 72 E, 21.3.2002, s. 331.
(4) EYVL L 267, 20.10.2000, s. 63.
(5) EYVL C 189, 5.7.2001, s. 1.
(6) Saatavana osoitteessa http://www.statskontoret.se/upload/Publikationer/2005/200504.pdf.


LIITE

PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET

Suositus 1 (annettavan asetuksen tavoite ja soveltamisala)

Asetuksella olisi pyrittävä takaamaan oikeus hyvään hallintoon Euroopan unionin hallintomenettelylakiin perustuvan avoimen, tehokkaan ja riippumattoman hallinnon avulla.

Asetusta olisi sovellettava unionin toimielimiin, elimiin ja laitoksiin, jäljempänä ”unionin hallinto”, niiden suhteissa yleisöön. Sen soveltamisala olisi näin ollen rajoitettava suoraan hallintoon.

Siinä olisi kodifioitava hyvän hallintotavan perusperiaatteet ja säänneltävä menettelyä, jota unionin hallinnossa on noudatettava käsiteltäessä yksittäisiä tapauksia, joissa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on osapuolena, ja muita tilanteita, joissa henkilö on suoraan tai henkilökohtaisesti yhteydessä unionin hallintoon.

Suositus 2 (asetuksen ja alakohtaisten säädösten välinen suhde)

Asetukseen olisi sisällytettävä joukko yleisiä periaatteita, ja siinä olisi vahvistettava menettely, jota sovelletaan de minimis -sääntönä silloin, kun erityissäännöstä ei ole.

Henkilöille alakohtaisissa säädöksissä annetut takuut eivät saa koskaan antaa vähäisempää suojaa kuin asetuksessa säädetyt takuut.

Suositus 3 (hallintoa koskevat yleiset periaatteet)

Asetuksessa olisi kodifioitava seuraavat periaatteet:

–  Laillisuusperiaate : Unionin hallinnon on noudatettava lakia ja sovellettava unionin lainsäädännössä vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä. Hallinnollisen toimivallan on perustuttava lakiin, ja sen sisällön on oltava lainmukainen.

Tehdyt päätökset tai toteutetut toimenpiteet eivät saa koskaan olla mielivaltaisia, eikä niiden taustalla saa olla tarkoituksia, jotka eivät perustu lakiin tai jotka eivät ole perusteltavissa julkisen edun nimissä.

–  Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaate : Unionin hallinnon on vältettävä kaikkea henkilöiden välistä perusteetonta syrjintää kansalaisuuden, sukupuolen, rodun, ihonvärin tai etnisen taikka yhteiskunnallisen alkuperän, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

Samankaltaisessa tilanteessa olevia henkilöitä on kohdeltava samalla tavalla. Erilainen kohtelu on perusteltua vain kyseisen asian objektiivisten ominaisuuksien vuoksi.

–  Suhteellisuusperiaate : Unionin hallinnon on tehtävä henkilöiden oikeuksiin ja etuihin vaikuttavia päätöksiä vain, jos se on välttämätöntä, ja vain siinä laajuudessa kuin on tarpeen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi.

Päätöksiä tehdessään virkamiesten on varmistettava yksityishenkilöiden etujen ja yleisten etujen asianmukainen tasapaino. He eivät erityisesti saa määrätä hallinnollisia tai taloudellisia rasitteita, jotka ovat odotettavissa olevaan hyötyyn nähden kohtuuttomia.

–  Puolueettomuusperiaate : Unionin hallinnon on oltava puolueeton ja riippumaton. Sen on pidättäydyttävä kaikista mielivaltaisista toimista, jotka vaikuttavat kielteisesti henkilöihin, sekä kaikesta suosivasta kohtelusta syystä riippumatta.

Unionin hallinnon on aina toimittava unionin edun mukaisesti ja yleistä etua edistäen. Toimintaa ei saa ohjata mikään henkilökohtainen (ei myöskään taloudellinen), perheeseen liittyvä tai kansallinen etu tai poliittinen painostus. Unionin hallinnon on taattava, että kansalaisten erityyppiset edut (liike elämään ja kuluttajiin liittyvät ja muut edut) ovat asianmukaisessa tasapainossa.

–  Johdonmukaisuuden ja perusteltujen odotusten periaate : Unionin hallinnon on oltava omassa toiminnassaan johdonmukainen ja noudatettava tavanomaisia hallintokäytäntöjään, jotka on julkistettava. Jos on laillisia syitä poiketa tällaisista tavanomaisista hallintokäytännöistä yksittäistapauksissa, poikkeamiselle on esitettävä pätevät perustelut.

Perusteltuja ja kohtuullisia odotuksia, joita henkilöillä voi olla unionin hallinnon aikaisemman toiminnan perusteella, on kunnioitettava.

–  Yksityisyyden kunnioittamisen periaate : Unionin hallinnon on kunnioitettava henkilöiden yksityisyyttä asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

Unionin hallinnon on pidättäydyttävä henkilötietojen käyttämisestä laittomiin tarkoituksiin tai tällaisten tietojen välittämisestä asiattomille kolmansille osapuolille.

–  Oikeudenmukaisuusperiaate : Unionin hallinnon on kunnioitettava tätä periaatetta oikeudellisena perusperiaatteena, koska se on välttämätön kansalaisten ja hallinnon välisiä suhteita koskevan luottamuksen ilmapiirin ja ennustettavuuden kannalta.

–  Avoimuusperiaate : Unionin hallinnon on oltava avointa. Hallinnon on dokumentoitava hallinnolliset menettelyt ja pidettävä asianmukaisesti kirjaa saapuvasta ja lähtevästä postista, vastaanottamistaan asiakirjoista sekä tekemistään päätöksistä ja toteuttamistaan toimenpiteistä. Kaikki neuvoa-antavien elinten ja asianosaisten laatima aineisto olisi asetettava yleisesti saataville.

Asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt on käsiteltävä noudattaen asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjä yleisiä periaatteita ja rajoituksia.

–  Tehokkuus- ja palveluperiaate : Unionin hallinnon toimintaa ohjaavat tehokkuuden ja julkisen palvelun kriteerit.

Henkilöstön jäsenten on annettava yleisölle neuvoja siitä, miten jokin heidän toimialaansa kuuluva asia on pantava vireille ja miten asian käsittelyssä on meneteltävä.

Vastaanotettuaan pyynnön asiassa, josta he eivät ole vastuussa, heidän on ohjattava pyynnön esittänyt henkilö kääntymään asiasta vastaavan yksikön puoleen.

Suositus 4 (hallinnollisia päätöksiä koskevat säännöt)

Suositus 4.1: hallinnollisen menettelyn aloittaminen

Unionin hallinto voi tehdä hallinnollisia päätöksiä omasta aloitteestaan tai jonkin asianosaisen pyynnöstä.

Suositus 4.2: vastaanottoilmoitus

Yksittäisiä päätöksiä koskevien pyyntöjen vastaanotosta on ilmoitettava kirjallisesti ja samalla on ilmoitettava kyseisen päätöksen tekemisen määräaika. On myös ilmoitettava seuraukset, jos päätöstä ei tehdä tuossa määräajassa (viranomaisen toimimattomuus).

Jos pyyntö on puutteellinen, vastaanottoilmoituksessa on ilmoitettava puutteen korjaamisen tai mahdollisen puuttuvan asiakirjan esittämisen määräaika.

Suositus 4.3: hallinnollisten päätösten puolueettomuus

Kukaan henkilöstön jäsen ei saa osallistua sellaisten hallinnollisten päätösten tekemiseen, joista koituu hänelle taloudellista etua.

Henkilöstön jäsenen on ilmoitettava kaikista eturistiriidoista lähimmälle esimiehelleen, joka voi tapauksen erityisten olosuhteiden perusteella tehdä päätöksen evätä kyseiseltä henkilöltä osallistumisen menettelyyn.

Asianosainen yleisön jäsen voi pyytää, että virkamieheltä evätään osallistuminen yksittäiseen päätökseen, joka vaikuttaa kyseisen henkilön yksilöllisiin etuihin. Asiaa koskeva pyyntö on esitettävä kirjallisena, ja siinä on ilmoitettava syyt, joihin se perustuu. Virkamiehen lähin esimies tekee päätöksen kyseistä virkamiestä kuultuaan.

Eturistiriitojen käsittelylle on asetettava asianmukaiset määräajat.

Suositus 4.4: oikeus tulla kuulluksi

Menettelyn kaikissa vaiheissa on taattava oikeus puolustautumiseen. Jos unionin hallinto tekee päätöksen, joka vaikuttaa suoraan henkilöiden oikeuksiin tai etuihin, asianomaisille henkilöille on tarvittaessa ennen kyseisen päätöksen tekemistä annettava tilaisuus ilmaista näkemyksensä kirjallisesti tai suullisesti tai halutessaan valitsemansa henkilön avustuksella.

Suositus 4.5: henkilön oikeus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin

Asianosaiselle on annettava mahdollisuus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin. Asianosaisen tulisi voida ratkaista, mitkä ei-luottamukselliset asiakirjat ovat merkityksellisiä.

Suositus 4.6: määräajat

Hallinnolliset päätökset on tehtävä kohtuullisen määräajan kuluessa ja viivyttelemättä. Määräajat on vahvistettava kutakin menettelyä koskevassa vastaavassa säännössä. Jos määräaikaa ei ole vahvistettu, se ei saisi ylittää kolmea kuukautta laskettuna päivämäärästä, jona menettely on päätetty aloittaa, jos se oli aloitettu viran puolesta, tai asianosaisen esittämän pyynnön päivämäärästä.

Jos päätöstä ei voida tehdä tuossa määräajassa objektiivisista syistä, kuten puutteellisen pyynnön korjaamiseen tarvittavan ajan antamiseksi tai siinä käsitellyn asian monimutkaisuuden vuoksi tai siksi, että menettelyä on lykättävä kolmannen osapuolen päätöstä odotettaessa, asianomaiselle henkilölle on ilmoitettava asiasta, ja päätös on tehtävä mahdollisimman nopeasti.

Suositus 4.7: hallinnollisten päätösten muoto

Hallinnollisten päätösten on oltava kirjallisia, selkeitä, yksinkertaisia ja ymmärrettäviä. Ne on laadittava vastaanottajan valitsemalla kielellä edellyttäen, että se on yksi unionin virallisista kielistä.

Suositus 4.8: perusteluvelvollisuus

Hallinnollisissa päätöksissä on ilmoitettava selvästi niiden perustelut. Niissä on ilmaistava keskeiset tosiasiat ja niiden oikeusperusta.

Niiden pitää sisältää yksilölliset perustelut. Jos tämä ei ole mahdollista siksi, että samankaltaiset päätökset koskevat useita henkilöitä, olisi voitava antaa vakiomuotoiset tiedonannot. Tällöin olisi kuitenkin annettava yksilöllinen perustelu kaikille kansalaisille, jotka sitä nimenomaan pyytävät.

Suositus 4.9: hallinnollisista päätöksistä ilmoittaminen

Hallinnollisista päätöksistä, jotka vaikuttavat henkilöiden oikeuksiin ja etuihin, on ilmoitettava asiaomaiselle henkilölle tai asianomaisille henkilöille kirjallisesti heti, kun päätökset on tehty.

Suositus 4.10: käytössä olevista oikeussuojakeinoista ilmoittaminen

Hallinnollisissa päätöksissä on ilmoitettava selvästi – jos unionin lainsäädännössä sitä edellytetään – että valitus on mahdollinen, ja kuvattava tällaisen valituksen esittämisessä noudatettava menettely sekä kerrottava sen henkilön tai osaston nimi ja toimipaikan osoite, jolle valitus on jätettävä, ja valituksen jättämisen määräaika.

Hallinnollisissa päätöksissä on tarvittaessa mainittava mahdollisuudesta saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi ja/tai jättää valitus Euroopan oikeusasiamiehelle.

Suositus 5 (omien päätösten tarkistaminen ja korjaaminen)

Asetukseen olisi sisällytettävä unionin hallinnon mahdollisuus korjata milloin tahansa kirjoitus- tai laskuvirheet ja vastaavat virheet omasta aloitteestaan tai asianomaisen henkilön aloitteesta.

Siihen olisi sisällytettävä säännökset, jotka koskevat hallinnollisten päätösten oikaisua muilla perustein, missä olisi erotettava selvästi menettely, jota on noudatettava tarkistettaessa tehtyjä päätöksiä, jotka vaikuttavat henkilön etuihin kielteisesti, ja päätöksiä, jotka ovat henkilölle edullisia.

Suositus 6 (asetukselle annettava muoto ja julkisuus)

Asetus on laadittava selkeästi ja ytimekkäästi, ja sen on oltava yleisön helposti ymmärrettävissä.

Se on julkaistava asianmukaisesti unionin kunkin toimielimen, elimen ja laitoksen verkkosivuilla.

Päivitetty viimeksi: 28. lokakuuta 2014Oikeudellinen huomautus