Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2013/2107(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0307/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0307/2013

Keskustelut :

PV 22/10/2013 - 12
CRE 22/10/2013 - 12

Äänestykset :

PV 23/10/2013 - 11.9
CRE 23/10/2013 - 11.9

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0444

Hyväksytyt tekstit
PDF 346kWORD 84k
Keskiviikko 23. lokakuuta 2013 - Strasbourg Lopullinen painos
Järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja rahanpesu
P7_TA(2013)0444A7-0307/2013

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2013 järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (lopullinen mietintö) (2013/2107(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2012 tekemänsä ja työjärjestyksen 184 artiklan mukaisesti hyväksymänsä päätöksen järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevän erityisvaliokunnan asettamisesta sekä sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä(1) ,

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 tekemänsä päätöksen järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevän erityisvaliokunnan toimikauden pidentämisestä 30. päivään syyskuuta 2013,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston 67 artiklan, 4 luvun (82‑86 artikla) ja 5 luvun (87–89 artikla) sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 5, 6, 8, 17, 32, 38 ja 41 artiklan, VI osaston (47–50 artikla) ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon Tukholman ohjelman ”Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten” (2) , komission tiedonannon ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttaminen EU:n kansalaisten hyväksi – Toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi” (COM(2010)0171) sekä komission tiedonannon ”EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa” (COM(2010)0673),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät etenkin mitä tulee tarpeeseen torjua veronkiertoa ja veropetoksia sekä rahanpesua,

–  ottaa huomioon 8. ja 9. marraskuuta 2010 annetut oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin perustamisesta ja toteuttamisesta sekä 9. ja 10. kesäkuuta 2011 annetut oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevista EU:n painopisteistä vuosiksi 2011–2013 ja 6. ja 7. kesäkuuta 2013 annetut oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät, joissa vahvistetaan painopisteet kaudeksi 2014–2017;

–  ottaa huomioon 28. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät menetetyksi tuomitsemisesta ja omaisuuden takaisinsaamisesta (07769/3/2010),

–  ottaa huomioon EU:n huumausainestrategian vuosiksi 2005–2012 ja vuosiksi 2013–2020 sekä EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman (2009–2012),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan tehdyn sopimuksen, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 20. joulukuuta 1988 (päätöslauselma 1988/8) ja joka oli avoimena allekirjoitettavaksi Wienissä 20. joulukuuta 1988–28. helmikuuta 1989 ja myöhemmin New Yorkissa 20. joulukuuta 1989 asti,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 15. marraskuuta 2000 tekemän kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen (päätöslauselma 55/25), joka avattiin allekirjoitettavaksi 12. joulukuuta 2000 Palermossa, sekä siihen liittyvät pöytäkirjat ja Yhdistyneiden kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön (UNODC) yhteenvedon järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä tapauksista (2012),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien korruption vastaisen yleissopimuksen, joka avattiin allekirjoitettavaksi 9. joulukuuta 2003 Meridassa,

–  ottaa huomioon lahjontaa koskevat Euroopan neuvoston rikos- ja siviilioikeudelliset yleissopimukset, jotka avattiin allekirjoitettaviksi 27. tammikuuta ja 4. marraskuuta 1999, sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean päätöslauselmat (98) 7 ja (99) 5, jotka hyväksyttiin 5. toukokuuta 1998 ja 1. toukokuuta 1999 ja joilla perustettiin lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO),

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 1997 annetun neuvoston säädöksen sellaisen lahjonnan, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden virkamiehiä, torjumista koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla(3) ,

–  ottaa huomioon kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan yleissopimuksen, joka avattiin allekirjoitettavaksi 17. joulukuuta 1997 Pariisissa, sekä sen myöhemmät täydennysosat,

–  ottaa huomioon rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen, joka avattiin allekirjoitettavaksi 16. toukokuuta 2005 Varsovassa, sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean 13. lokakuuta 2010 antaman päätöslauselman CM/Res(2010)12 rahanpesun vastaisia toimenpiteitä ja terrorismin rahoitusta arvioivan asiantuntijakomitean (Moneyval) säännöistä,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen, joka esitettiin allekirjoitettavaksi Budapestissa 23. marraskuuta 2001,

–  ottaa huomioon Pohjois-Atlantin sotilasliiton jäsenvaltioiden valtioiden ja hallitusten päämiesten Lissabonissa 19.–20. marraskuuta 2010 hyväksymän strategisen puolustus- ja turvallisuuskonseptin ”Aktiivinen sitoutuminen, moderni puolustus”,

–  ottaa huomioon rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) 40 suositusta ja 9 erityissuositusta rahanpesun torjumiseksi,

–  ottaa huomioon Baselin pankkivalvontakomitean (BCBS) toimet,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön (UNODC) kertomukset ”Rikollisuuden globalisoituminen. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden uhkien arviointi” (2010) ja ”Arvio huumekaupasta ja muusta kansainvälisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta peräisin olevista laittomista rahavirroista” (2011) sekä ”Kattava tietoverkkorikollisuutta koskeva tutkimus” (2013),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta(4) ,

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2001 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2001/500/YOS rahanpesusta, rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamisesta, jäljittämisestä, jäädyttämisestä tai takavarikoimisesta ja menetetyksi tuomitsemisesta(5) , 22. heinäkuuta 2003 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2003/577/YOS omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa(6) , 24. helmikuuta 2005 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2005/212/YOS rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta(7) sekä 6. lokakuuta 2006 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2006/783/YOS vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin(8) ,

–  ottaa huomioon 6. joulukuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/845/YOS varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen yhteistyöstä rikoksen tuottaman hyödyn tai muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäljittämisessä ja tunnistamisessa(9) sekä mainitun päätöksen COM(2011)0176 8 artiklan mukaisen komission kertomuksen,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/426/YOS Eurojustin vahvistamisesta sekä Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi tehdyn päätöksen 2002/187/YOS muuttamisesta(10) ,

–  ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6. huhtikuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/371/YOS(11) ,

–  ottaa huomioon rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS(12) ,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä(13) sekä sen muutossäädökset,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS yhteisistä tutkintaryhmistä(14) sekä komission kertomuksen mainitun puitepäätöksen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä (COM(2004)0858),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/902/YOS eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston perustamisesta(15) ,

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta(16) sekä komission tiedonannon ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävästä EU:n strategiasta vuosiksi 2012–2016 (COM(2012)0286),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen(17) sekä komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle mainitun direktiivin soveltamisesta (COM(2012)0168),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2005 yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta(18) ,

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1781/2006 maksajaa koskevien tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana(19) ,

–  ottaa huomioon sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta 16. syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY(20) ,

–  ottaa huomioon maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 97/7/EY, 2002/65/EY, 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta ja direktiivin 97/5/EY kumoamisesta 13. marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/64/EY(21) ,

–  ottaa huomioon 22. heinäkuuta 2003 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2003/568/YOS lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla(22) sekä mainitun puitepäätöksen 9 artiklan mukaisen komission kertomuksen neuvostolle (COM(2007)0328),

–  ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta(23) sekä 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta sekä niiden myöhemmät muutokset(24) ,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta(25) ,

–  ottaa huomioon lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/93/EU(26) ,

–  ottaa huomioon 11. helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 273/2004 huumausaineiden lähtöaineista(27) ,

–  ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY(28) ,

–  ottaa huomioon 28. syyskuuta 2011 tehdyn komission päätöksen korruptiota käsittelevän asiantuntijaryhmän perustamisesta(29) , 6. kesäkuuta 2011 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle aiheesta ”Korruption torjuminen EU:ssa” (COM(2011)0308) ja 6. kesäkuuta 2011 tehdyn komission päätöksen (C(2011)3673), jolla perustetaan säännölliseen arviointiin tarkoitettu EU:n korruptiontorjunnan raportointimekanismi (”EU:n korruptiontorjuntaraportti”) (C(2011)3673),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2012 tehdyn komission päätöksen rikoksia koskeviin tietoihin liittyviä toimintapoliittisia tarpeita käsittelevän komission asiantuntijaryhmän perustamisesta ja päätöksen 2006/581/EY kumoamisesta(30) ,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2007 annetun komission suosituksen 2007/425/EY luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanon valvontatoimista(31) ,

–  ottaa huomioon Belgian kuningaskunnan, Bulgarian tasavallan, Viron tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan aloitteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi rikosoikeuden alan eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä (2010/0817(COD)),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2012 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa (COM(2012)0085),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2011 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (COM(2011)0895) ja 20. joulukuuta 2011 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisista hankinnoista (COM(2011)0896),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin ja terrorismin rahoitukseen (COM(2013)0045),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana (COM(2013)0044),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2012 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta (COM(2012)0499),

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2012 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 muuttamisesta Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoituksen osalta (COM(2012)0712),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi euron ja muiden valuuttojen suojelusta väärentämiseltä rikosoikeuden keinoin ja neuvoston puitepäätöksen 2000/383/YOS korvaamisesta (COM(2013)0042),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS kumoamisesta (COM(2010)0517),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yksilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (COM(2012)0010),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus) (COM(2012)0011),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (COM(2012)0363),

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta (COM(2013)0534) ja ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) (COM(2013)0535),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle unionin taloudellisten etujen paremmasta suojaamisesta perustamalla Euroopan syyttäjänvirasto ja uudistamalla Eurojust (COM(2013)0532),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle aiheesta ”OLAFin hallinnon parantaminen ja sen tutkimuksissa sovellettavien menettelytakeiden vahvistaminen: asteittainen lähestymistapa Euroopan syyttäjänviraston perustamisen tueksi” (COM(2013)0533),

–  ottaa huomioon komission ja unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategia: Avoin, turvallinen ja vakaa verkkoympäristö” (JOIN(2013)0001),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle aiheesta ”Toimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi” (COM(2012)0722),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Avoimen ja turvallisen Euroopan rakentaminen: sisäasioiden talousarvio kaudelle 2014–2020” (COM(2011)0749),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle "Ensimmäinen vuosikertomus EU:n sisäisen turvallisuuden strategian täytäntöönpanosta" (COM(2011)0790),

–  ottaa huomioon komission vihreän kirjan varjopankkitoiminnasta (COM(2012)0102),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille aiheesta ”Rikostentorjunta digitaaliaikana: Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen perustaminen” (COM(2012)0140),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Kohti sähköisesti välitettävien rahapelien kattavaa eurooppalaista kehystä” (COM(2012)0596),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Rikollisuuden mittaaminen EU:ssa: tilastollinen toimintasuunnitelma vuosiksi 2011–2015” (COM(2011)0713),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle aiheesta ”Arviointikertomus eurooppalaisesta rikoksentorjuntaverkostosta” (COM(2012)0717),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS (”Prüm-päätös”) täytäntöönpanosta (COM(2012)0732),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon "Vihreä kirja – Yhdentyneet eurooppalaiset markkinat kortti-, verkko- ja mobiilimaksuille" (COM(2011)0941),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle konkreettisista tavoista tehostaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa EU:ssa ja sen ulkopuolella (COM(2012)0351),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta "Kohti EU:n kriminaalipolitiikkaa: EU:n politiikkojen tehokkaan täytäntöönpanon varmistaminen rikosoikeuden keinoin" (COM(2011)0573),

–  ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2011 annetun komission kertomuksen neuvostolle tavoista, joilla Euroopan unioni voisi osallistua Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) toimintaan (COM(2011)0307),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle aiheesta ”Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta – rikoshyödyn takaisinperiminen” (COM(2008)0766),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille aiheesta ”Eurojust ja Euroopan oikeudellinen verkosto järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa Euroopan unionissa” (COM(2007)0644),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille järjestäytyneen talousrikollisuuden ehkäisemisestä ja torjumisesta (COM(2004)0262),

–  ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan EU:n lainsäädännön toteutettavuudesta oikeusviranomaisten kanssa yhteistyössä toimivien henkilöiden ja todistajien suojelun alalla (COM(2007)0693),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2005 antamansa suosituksen Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle terrorismin rahoituksen vastaisista toimista(32) ,

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman verotuksesta ja kehityksestä – yhteistyö kehitysmaiden kanssa hyvän hallintotavan edistämiseksi verotusalalla(33) ,

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n toimista korruption torjumiseksi(34) , 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta Euroopan unionissa(35) , 22. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n lähestymistavasta rikosoikeuteen(36) ja 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sopupeleistä ja lahjonnasta urheilussa(37) ,

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle Euroopan unionin hallintomenettelylaista(38) ,

–  ottaa huomioon veropetosten, veronkierron ja veroparatiisien torjunnasta 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman(39) ,

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (välikertomus)(40) ,

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 antamansa kannanoton Euroopan unionin korruption vastaisiin pyrkimyksiin(41) ,

–  ottaa huomioon Europolin, Eurojustin ja Frontex-viraston yhteisen kertomuksen EU:n sisäisestä turvallisuudesta (2010),

–  ottaa huomioon Eurojustin monivuotisen strategian vuosiksi 2012–2014 sekä sen vuosikertomuksen 2011,

–  ottaa huomioon Europolin maaliskuussa 2013 julkaiseman Euroopan unionin uhkakuva‑arvion (Serious and Organised Crime Threat Assessment, SOCTA),

–  ottaa huomioon Europolin vuoden 2012 kertomuksen maksukorttipetosten tilanteesta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytöksen seurantakeskuksen ja Europolin tammikuussa 2013 yhdessä julkaiseman raportin ”EU Drug Markets Report ‑‑A Strategic Analysis”,

–  ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 29 artiklan perusteella perustetun työryhmän 13. kesäkuuta 2011 antaman lausunnon 14/2011 tietojen suojaamisesta rahanpesun torjunnan ja terrorismin rahoituksen yhteydessä(42) ,

–  ottaa huomioon julkisten kuulemisten johtopäätökset sekä työasiakirjoista käytyjen keskustelujen ja arvovaltaisten asiantuntijoiden kanssa käydyn näkemystenvaihdon lopputulokset samoin kuin järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevän erityisvaliokunnan valtuuskuntien tutustumiskäyntien tulokset,

–  ottaa huomioon järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevän erityisvaliokuntansa varta vasten pyytämät korkean tason asiantuntijoiden työn tulokset,

–  ottaa huomioon vastaukset kansallisille parlamenteille lähetettyyn kyselyyn, joka koski niiden roolia järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjunnassa ja niiden kokemuksia siitä, sekä samasta aiheesta 7. toukokuuta 2013 Brysselissä järjestetyn parlamenttien välisen kokouksen tulokset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevän erityisvaliokunnan mietinnön (A7-0307/2013),

Järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja rahanpesu

A.  toteaa, että järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevä erityisvaliokunta valtuutettiin tutkimaan järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun levinneisyyttä parhain saatavissa olevin uhkien arvioinnein ja ehdottamaan asianmukaisia toimia, joiden avulla EU voi ennaltaehkäistä ja torjua näitä uhkia sekä puuttua niihin kansainvälisellä, unionin ja kansallisella tasolla;

B.  katsoo, että rikollisjärjestöt ovat jatkuvasti laajentaneet vaikutuspiiriään kansainvälisesti talouden globalisaation ja uusien teknologioiden myötä ja luomalla yhteyksiä muissa maissa toimiviin rikollisryhmiin (kuten eteläamerikkalaisiin huumausainekartelleihin ja venäjänkieliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen) jakaakseen markkinat ja vaikutusalueet niiden kanssa; toteaa, että rikollisryhmien toiminta laajentuu jatkuvasti huumausainekaupan, ihmiskaupan, laittoman maahanmuuton, laittoman asekaupan ja rahanpesun välisten yhteyksien lisääntyessä;

C.  katsoo, että lahjonta ja järjestäytynyt rikollisuus ovat vakavia uhkia EU:n taloudelle aiheutuvien kustannusten vuoksi; toteaa, että rikollisjärjestöjen keräämät tuotot ovat lisääntyneet ja niiden soluttautumiskyky on parantunut huomattavasti sen ansiosta, että niillä on toimintaa useilla aloilla, joista suurin osa kuuluu julkisen hallinnon valvontaan; katsoo, että järjestäytynyt rikollisuus on yhä lähempänä globaalia talouden toimijaa, joka harjoittaa selkeää yritystoimintaa, jonka ansiosta se kykenee toimittamaan samanaikaisesti erilaisia laittomia mutta enenevässä määrin myös laillisia hyödykkeitä ja palveluja; toteaa, että järjestäytynyt rikollisuus vaikuttaa yhä enemmän unionin talouteen ja globaalitalouteen vahingoittaen merkittävästi jäsenvaltioiden ja koko unionin verotuloja ja aiheuttaen liike-elämälle vuosittain arviolta yli 670 miljardin euron kustannukset;

D.  ottaa huomioon, että uhrien lukumäärässä mitattuna järjestäytynyt rikollisuus on merkittävä rajatylittävä uhka EU:n sisäiselle turvallisuudelle; ottaa huomioon, että järjestäytynyt rikollisuus kerää huomattavia tuottoja muun muassa ihmiskaupasta, laittomasta kaupasta sekä elinten, aseiden, huumausaineiden ja niiden lähtöaineiden, ydinaineiden, säteilyaineiden, biologisten aineiden, kemiallisten aineiden, reseptilääkkeiden, väärennettyjen elintarvikkeiden ja lääkkeiden sekä muiden arkisten kulutushyödykkeiden, suojeltujen eläin- ja kasvilajien ja niiden osien, kaikenmuotoisen tupakan, taideteosten sekä erilaisten muiden usein väärennettyjen tuotteiden salakuljetuksesta; ottaa huomioon, että edellä mainittu kauppa aiheuttaa EU:lle ja jäsenvaltioille veromenetyksiä, haittaa kuluttajia, kansanterveyttä ja tuotantoyrityksiä ja voi lisäksi edistää muun järjestäytyneen rikollisuuden muotojen leviämistä;

E.  toteaa, että ympäristöön kohdistuvasta järjestäytyneestä ja mafian kaltaisesta rikollisesta toiminnasta, johon liittyy muun muassa jätteiden laittoman kuljetuksen ja loppusijoittamisen sekä ympäristö-, luonnonmaisema-, taide- ja kulttuuriperinnön tuhoamisen eri muodot, on nyt tullut kansainvälistä ja niin sanotun ekomafian torjumiseen ja ehkäisemiseen tarvitaan kaikkien Euroopan valtioiden yhteisiä toimia, jotta siitä voidaan tehdä aiempaa tehokkaampaa;

F.  ottaa huomioon, että useilla rikollisjärjestöillä on verkkomainen rakenne, jolle on ominaista huomattava joustavuus, liikkuvuus, kytkeytyneisyys ja kansainvälisyys sekä erinomainen soluttautumis- ja sulautumiskyky; ottaa huomioon, että on havaittavissa, että erilaiset rikollisjärjestöt auttavat yhä useammin toisiaan ja onnistuvat näin ollen – myös uusien kansainvälisten yhteyksiensä ja toimintansa monipuolistumisen avulla – sivuuttamaan niin kielelliset erot kuin kaupallisten etujensa erilaisuuden ja hoitavat laitonta kauppaa yhdessä vähentääkseen kustannuksia ja tehdäkseen mahdollisimman paljon voittoa maailmanlaajuisen talouskriisin aikana;

G.  ottaa huomioon, että Europolin vuonna 2013 julkaisemassa SOCTA-arviossa esitettyjen arvioiden mukaan EU:ssa on 3 600 toimivaa kansainvälistä rikollisjärjestöä ja että 70 prosentilla niistä on maantieteellisesti vaihteleva kokoonpano ja toimintasäde ja yli 30 prosentilla on toimintaa monilla rikosalueilla;

H.  katsoo, että Europolin on jäsenvaltioilta saamiensa asianmukaisten tietojen pohjalta arvioitava, millä laajuudella tietyt järjestäytyneen rikollisuuden ryhmät toimivat EU:n sisä- ja ulkorajoilla ja millaisia SEUT-sopimuksen 83 artiklassa lueteltuja vakavia rajatylittäviä rikoksia ne tekevät, ja katsoo, että Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden on tutkittava tarkoin tätä arviota, jotta ne voivat paremmin keskittyä EU:n toiminnan lisäarvoon ja varmistaa sen sekä niin ikään varmistaa jäsenvaltioiden oikeudellisen ja poliisiyhteistyön kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa;

I.  toteaa, että rikollisjärjestöt hyötyvät usein niiden ja muiden toimijoiden väliin jäävästä harmaasta alueesta ja tiettyjä operaatioita varten ne lyöttäytyvät yhteen valkokaulusrikollisten (muun muassa yrittäjien, kaikilla päätöksenteon tasoilla toimivien virkamiesten, poliitikkojen, pankkien ja ammatinharjoittajien) kanssa, joilla on rikollisjärjestöjen kanssa molemmille osapuolille kannattavia liikesuhteita, vaikka he eivät varsinaisesti kuulukaan niihin;

J.  toteaa, että UNODC:n antamien tietojen mukaan mafiajärjestöjen harjoittamaan kansainväliseen huumausainekauppaan liittyvät rahavirrat ovat kytkeytyneet useissa tapauksissa maailman monien eri maiden pankkilaitoksiin, ja näin ollen tarvitaan koordinoituja kansainvälisiä toimia, jotta onnistutaan löytämään kansainväliseen huumausainekauppaan osallistuvia talouden toimijoita pankkikanavien avulla;

K.  ottaa huomioon, että viime vuosien talouskriisi on saanut aikaan järjestäytyneen rikollisuuden etua koskevilla alueilla huomattavia muutoksia, joiden tarjoamat mahdollisuudet järjestäytynyt rikollisuus on osannut tunnistaa nopeasti, ja että kyseinen kriisi, joka työntää uusia siirtolaisaaltoja kohtia parempia elin- ja työskentelyoloja, voi toisinaan tarjota sille uusia hyväksikäytön uhreja ja työvoimaa;

L.  ottaa huomioon, että yritystoiminta on yksi keskeisimmistä nykyaikaisten rikollisjärjestöjen piirteistä ja että sen toimintamuodot on suunnattu vastaamaan tavaroiden ja palvelujen kysyntää markkinoilla tekemällä tiivistä yhteistyötä rikollisten tai muiden toimijoiden kanssa, minkä lisäksi toimintamuodoille on ominaista jatkuva rajankäynti näennäisen laillisesti harjoitetun toiminnan sekä uhkailu- ja korruptiomenetelmien ja tavoiteltujen laittomien tarkoitusten (muun muassa rahanpesun) välillä;

M.  ottaa huomioon, että rajatylittävä järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt sen vuoksi, että rikollisryhmien on helppo käyttää kaikkia kuljetusvälineitä, testattuja reittejä ja olemassa olevia infrastruktuureja myös EU:n ulkopuolella; toteaa, että on erityisesti olemassa se vaara, että järjestäytynyt rikollisuus käyttää hyväkseen Afrikan mantereella nyt käynnissä olevien viestintä- ja liikenneinfrastruktuurien kehittämistä oman laittoman kaupankäyntitoimintansa edistämiseen;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan ja etenkin Länsi-Balkanin läpi kulkevat reitit ovat edelleen ihmiskaupan, ase- ja huumausainekaupan (ja huumausaineiden lähtöaineiden) sekä Euroopassa toimivien rikollisryhmien harjoittaman rahanpesun keskipisteessä; ottaa huomioon, että EU:hun tarkoitettu heroiini kulkee muuttuvien reittien kautta;

O.  toteaa, että ihmiskaupan uhrit värvätään, kuljetetaan tai kätketään pakolla tai huijaamalla, jotta heitä voitaisiin käyttää seksuaalisesti hyväksi tai pakkotyöhön ja -palveluihin, kuten kerjäämiseen, orjuuteen, orjuuden kaltaisiin käytäntöihin, rikoksiin, kotitaloustyöhön, adoptoitaviksi, pakkoavioliittoihin tai elinten poistamiseen; toteaa, että uhreja hyväksikäytetään ja heidät alistetaan täysin ihmiskauppiaiden tai hyväksikäyttäjien valtaan, heidät pakotetaan maksamaan takaisin valtavia velkoja, heiltä viedään usein henkilöasiakirjat, heitä pidetään lukittuina ja eristyksissä ja heitä uhkaillaan, he elävät koston ja muussa pelossa vailla rahaa ja heitä pelotellaan paikallisilla viranomaisilla ja näin he menettävät kaiken toivonsa;

P.  ottaa huomioon, että ihmiskauppaa, ihmisten elinten kauppaa, prostituutioon pakottamista tai orjuutta sekä työleirien perustamista hallinnoivat usein kansainväliset rikollisjärjestöt; ottaa erityisesti huomioon, että ihmiskauppa tuottaa joka vuosi noin 25 miljardin euron voitot ja että kyseinen rikollisilmiö koskee kaikkia EU:n jäsenvaltioita; toteaa, että arvioiden mukaan luonnonvaraisten eläinten ja ruumiinosien kaupan tulot ovat noin 18–26 miljardia euroa vuosittain ja EU on niiden ensisijainen kohdemarkkina-alue maailmassa;

Q.  toteaa, että muuttuvilla yhteiskunnallis-taloudellisilla oloilla on vaikutusta ihmiskaupan kehittymiseen, mutta silti uhrit ovat useimmiten peräisin maista ja alueilta, joita koettelevat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vastoinkäymiset ja joissa haavoittuvuutta aiheuttavat tekijät ovat pysyneet samoina vuosikausia; toteaa, että muita ihmiskauppaan vaikuttavia seikkoja ovat seksiteollisuuden voimakas kasvu sekä halvan työvoiman ja tuotteiden kysyntä ja että yhteinen tekijä ihmiskaupan uhriksi joutumiselle on yleensä lupaus paremmasta elämänlaadusta ja omasta tai perheen toimeentulosta;

R.  toteaa, että vaikka ihmiskaupan tarkkaa määrää EU:ssa ei ole edelleenkään helppo määritellä, koska se on usein muiden rikollisuuden muotojen kätkössä tai sitä ei ole asianmukaisesti kirjattu tai tutkittu, pakkotyötä tekevien kokonaismääräksi EU:n jäsenvaltioissa on arvioitu 880 000, joista 270 000 on seksuaalisen hyväksikäytön uhreja, joista suurin osa on naisia; katsoo, että ihmiskauppa ja orjuus ovat erittäin tuottoisa rikollisuuden muoto, jota hallinnoivat usein kansainväliset rikollisjärjestöt; toteaa, että asia koskee kaikkia EU:n jäsenvaltioita, mutta kaikki jäsenvaltiot eivät ole ratifioineet kaikkia asiaankuuluvia kansainvälisiä välineitä, joiden avulla ihmiskauppaa voitaisiin torjua tehokkaammin; toteaa erityisesti, että vain yhdeksän jäsenvaltiota on saattanut ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta vuonna 2011 annetun direktiivin 2011/36/EU säännökset täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pannut ne täytäntöön ja että komission on vielä määrä panna täysimääräisesti täytäntöön laatimansa ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä EU:n strategia vuosiksi 2012–2016;

S.  toteaa, että savukkeiden laiton kauppa aiheuttaa vuosittain noin 10 miljardin euron verotappiot; ottaa huomioon, että kevyiden aseiden kaupan liikevaihto maailmassa arvioidaan 130–250 miljoonaksi euroksi vuodessa ja että Euroopassa liikkuu lisäksi noin 10 miljoonaa laitonta asetta, mikä on vakava uhka kansalaisten turvallisuudelle ja lainvalvonnalle; ottaa huomioon, että väärennettyjä lääkkeitä, joista osa on terveydelle haitallisia tai hengenvaarallisia, tarjotaan eurooppalaisille pilkkahintaan 30.000 houkuttelevalla verkkosivustolla, joista 97 prosenttia on lainvastaisia, ja toteaa, että väärennettyjen lääkkeiden vaikutus kansanterveyteen Euroopassa on vuosittain 3 miljardia ja että suurin osa väärennetyistä lääkkeistä on peräisin Kiinasta ja Intiasta;

T.  ottaa huomioon, että maahanmuuttajien ihmisoikeuksia EU:ssa käsittelevän YK:n erityisraportoijan tuoreessa raportissa esitetään näyttöä, jonka perusteella maahanmuuttajia kohdellaan monissa Frontexin säilöönottokeskuksissa heidän perusoikeuksiensa vastaisesti;

U.  ottaa huomioon, että internetin vilpillisen käytön ansiosta järjestäytynyt rikollisuus voi laajentaa psykoaktiivisten aineiden, tuliaseiden, räjähdystarvikkeiden komponenttien, väärennetyn rahan, väärennettyjen ja teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien muiden tuotteiden ja palvelujen ja uhanalaisten eläin- ja kasvilajien laitonta kauppaa, kiertää valmiste- ja muita aitojen tuotteiden myyntiin liittyviä veroja sekä kokeilla entistä menestyksekkäämmin uutta rikollista toimintaa, mikä osoittaa, että järjestäytyneellä rikollisuudella on pelottava kyky sopeutua moderneihin teknologioihin;

V.  toteaa, että tietoverkkorikollisuus aiheuttaa yhä merkittävämpää taloudellista ja sosiaalista haittaa, joka vaikuttaa miljooniin kuluttajiin ja aiheuttaa vuosittain arviolta 290 miljardin euron menetykset(43) ;

W.  ottaa huomioon, että monissa tapauksissa virkamiesten lahjominen hyödyttää järjestäytyneen rikollisuuden laitonta kauppaa siltä osin kuin lahjomisen avulla päästään käsiksi luottamuksellisiin tietoihin, saadaan väärennettyjä asiakirjoja, ohjataan hankintamenettelyihin liittyviä käytäntöjä, pestään rikollisesta toiminnasta koituvaa hyötyä ja kierretään tuomioistuimen ja poliisin vastatoimia;

X.  ottaa huomioon, että Keski- ja Etelä-Amerikasta peräisin oleva kokaiini myydään Euroopassa Koillis-Euroopassa, Iberian niemimaalla ja Mustallamerellä sijaitsevien satamien kautta;

Y.  ottaa huomioon, että Euroopan markkinoille ilmaantui vuonna 2012 yli 70 uutta psykoaktiivista ainetta; ottaa huomioon, että järjestäytynyt rikollisuus käyttää entistä enemmän EU:n eri alueilla sijaitsevia laittomia laboratorioita laittomien kemiallisten aineiden muuttamiseksi synteettisten huumausaineiden lähtöaineiksi ja sitten kyseisten huumausaineiden valmistamiseen;

Z.  katsoo, että jäsenvaltioiden ja EU:n on tunnistettava ja torjuttava suhteellisen uusia järjestäytyneen rikollisuuden aloja, kuten harvinaisten mineraalien kauppa, varastetut metallit ja myrkyllisten jätteiden hävittäminen, joilla on haitallinen vaikutus laillisiin markkinoihin;

AA.  ottaa huomioon, että julkisen ja yksityisen sektorin välillä on entistä enemmän yhteyksiä ja yhdentymismuotoja ja että tämän vuoksi tilanteet, jotka muodostavat mahdollisen eturistiriidan, ovat entistä yleisempiä;

AB.  katsoo, että jäsenvaltioiden tuottavuuserot ovat yksi euroalueen uhkista; toteaa, että nämä erot luovat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sellaisia eroavuuksia kilpailukykyyn, joihin ei voida puuttua valuutan devalvoinnilla, mikä johtaa ankariin ja poliittisesti kestämättömiin säästöohjelmiin, joilla pyritään sisäiseen devalvaatioon; toteaa, että julkisen sektorin systeeminen korruptio, joka on tehokkuuden, ulkomaisten suorien investointien ja innovoinnin huomattavin este, on näin myös rahaliiton asianmukaisen toiminnan esteenä;

AC.  ottaa huomioon, että Maailmanpankin mukaan korruption osuus koko maailman BKT:stä on viisi prosenttia (2,6 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria) ja joka vuosi maksetaan lahjuksia yli biljoona dollaria; toteaa, että korruptio kasvattaa liiketoiminnan kokonaiskustannuksia maailmanlaajuisesti jopa 10 prosenttia ja hankintasopimusten kustannuksia kehitysmaissa 25 prosenttia(44) ;

AD.  toteaa, että unionissa on todettu yli 20 miljoonaa julkisen sektorin vähäistä korruptiotapausta ja on selvää, että korruptioilmiö heijastuu jäsenvaltioiden julkisen hallinnon osiin (ja vastaaviin poliitikkoihin), jotka ovat vastuussa unionin varojen ja muiden taloudellisten etujen hallinnoinnista;

AE.  toteaa, että varainsiirtojen avulla toteutettavat likaisen rahan liikkeet voivat vahingoittaa rahoitusalan vakautta ja mainetta sekä uhata unionin sisämarkkinoita; toteaa, että varojen täydellinen jäljitettävyys voi olla tärkeä ja arvokas keino rahanpesun tai terrorismin rahoituksen ehkäisemisessä, tutkimisessa ja havaitsemisessa;

AF.  toteaa, että uuden teknologian ja maksutapojen kehittymisen pitäisi johtaa turvallisempaan ja suhteellisen pitkälti ilman käteistä toimivaan yhteiskuntaan mutta käteisen käyttö on yhä yleistä, kuten ilmenee setelien liikkeellelaskua koskevista EKP:n luvuista, jotka osoittavat, että vuodesta 2002 lähtien eurosetelien määrä on kasvanut tasaisesti (erityisesti suurten nimellisarvojen osalta); toteaa, että laittomista lähteistä peräisin olevien suurten käteissummien liikkeet ovat lainvalvonnan kannalta yhä huolenaihe ja että käteinen raha on yhä yksi suosituimmista tavoista kotiuttaa rikollisesta toiminnasta koituvia hyötyjä;

Kansalaisten ja laillisen talouden puolustaminen

AG.  toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun leviäminen uhkaavat vakavasti kansalaisten ja kuluttajien turvallisuutta, vapaata liikkuvuutta, yritysten suojelua, vapaata ja oikeudenmukaista kilpailua, tarvetta estää laittomien varojen ja rahoituslähteiden yhä kasvavaa määrää johtamasta laillisen taloustoiminnan vääristymiseen sekä EU:n ja jäsenvaltioiden perustana olevia demokraattisia perusperiaatteita; toteaa, että tällaisten ilmiöiden kitkeminen edellyttää lujaa poliittista tahtoa kaikilla tasoilla;

AH.  toteaa, että uhkailu- ja väkivaltatapausten lisäksi järjestäytynyt rikollisuus kytkeytyy yhä monimutkaisempiin ja tuottoisimpiin petostapauksiin, jotka vievät merkittäviä varoja pois lailliselta taloudelta ja vaarantavat siten kasvumahdollisuudet etenkin nykyisen kaltaisina vaikeina aikoina; toteaa, että järjestäytyneeseen rikollisuuteen, korruptioon ja rahanpesuun liittyvä toiminta on soluttautunut laajalti lailliseen talouteen, ja näin ollen niillä on tuhoisa vaikutus jäsenvaltioihin;

AI.  toteaa, että UNODC:n mukaan laittomasta toiminnasta peräisin olevan rahan osuus on 3,6 prosenttia koko maailman BKT:stä ja rahanpesuun liittyvien maailmanlaajuisten rahavirtojen osuus noin 2,7 prosenttia; toteaa, että komission arvion mukaan korruption aiheuttamat kustannukset ovat pelkästään EU:ssa noin 120 miljardia euroa vuodessa eli 1 prosentti EU:n bruttokansantuotteesta; panee merkille, että kyse on merkittävistä summista, jotka ovat pois taloudellisesta ja sosiaalisesta kehittämisestä, julkisesta taloudesta ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämisestä;

AJ.  toteaa, että rikollisryhmien ja terroristiryhmien väliset sidokset ovat muodostumassa entistä tiiviimmiksi; toteaa, että varsinaisten rakenteellisten yhteyksien lisäksi niihin sisältyy muun muassa palvelujen ja rahan vastavuoroinen tarjoaminen ja muunlainen aineellinen apu; toteaa, että kyseiset siteet ovat vakava uhka EU:n koskemattomuudelle ja sen kansalaisten turvallisuudelle;

AK.  toteaa, että liiallinen byrokratia voi hankaloittaa laillista taloudellista toimintaa ja kannustaa virkamiesten lahjontaan; toteaa, että korruption suuri määrä merkitsee vakavaa uhkaa demokratialle, oikeusvaltioperiaatteelle ja kaikkien kansalaisten tasavertaiselle kohtelulle valtiovallan taholta sekä tarpeetonta kustannusta yrityksille, joilta se vie mahdollisuuden reiluun kilpailuun; toteaa, että korruptio voi vaarantaa talouskehityksen, sillä resurssit kohdentuvat epätarkoituksenmukaisesti, etenkin julkisten palvelujen ja erityisesti sosiaali- ja hyvinvointipalvelujen kustannuksella;

AL.  toteaa, että 74 prosenttia unionin kansalaisista pitää korruptiota merkittävänä ongelmana omassa maassaan ja kansainvälisesti(45) ja että lahjontaa ilmeisesti esiintyy kaikilla yhteiskunnan alueilla; toteaa, että korruptio heikentää kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja vaaleilla valittujen hallitusten kykyyn ylläpitää oikeusvaltion periaatteita, koska sillä luodaan etuoikeuksia ja niiden myötä sosiaalista epätasa-arvoa; toteaa, että poliitikkoja kohtaan tunnettu epäluottamus lisääntyy vakavan talouskriisin aikana;

AM.  toteaa, että kaikilla Euroopan mailla ei ole julkisen tiedonsaannin standardisointijärjestelmää eikä sitä ole kokonaisvaltaisesti turvattu niin, että sitä voitaisiin hyödyntää seuranta- ja tutkimusvälineenä, joka takaisi todellisen tiedonvapauden koko EU:ssa;

AN.  toteaa, että muun muassa talouskriisin seurauksena terveiden yritysten on vaikea saada lainaa, koska lainakustannukset ja pankkien vakuusvaatimukset ovat suuremmat; toteaa, että vaikeuksissa olevat yritykset ovat joskus pakotettuja kääntymään rikollisjärjestöjen puoleen saadakseen luottoa investointeja varten, minkä johdosta rikollisryhmät voivat siirtää varoja rikollisesta toiminnasta lailliseen liiketoimintaan;

AO.  toteaa, että rahanpesu on saamassa entistä hienostuneempia muotoja, kuten laiton ja joskus myös laillinen, etenkin urheilutapahtumiin liittyvä, vedonlyönti; toteaa, että rahapelejä voidaan hyödyntää rahanpesutarkoituksiin; toteaa, että järjestäytynyt rikollisuus on usein mukana myös urheilutapahtumien sopupeleissä, mikä on rikollisen toiminnan yksi tuottoisa muoto;

AP.  katsoo, että järjestäytynyt rikollisuus käyttää usein myös verkon kautta vilpillisesti saamiaan henkilötietoja väärennettyjen asiakirjojen valmistamiseen tai oikeiden asiakirjojen muuttamiseen ja näin muiden rikosten tekemiseen; toteaa, että komission tutkimuksen(46) mukaan 8 prosenttia internetin käyttäjistä EU:ssa on joutunut identiteettivarkauden uhriksi tai saanut kokemuksia sellaisesta ja että 12 prosenttia on joutunut jonkinlaisen verkkopetoksen uhriksi; katsoo, että henkilötietojen suojaus internetissä on olennainen edellytys verkkorikollisuuden torjumiseksi sekä tärkeä väline kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi verkkopalveluja kohtaan;

AQ.  toteaa, että rahanpesu liittyy järjestäytyneelle rikollisuudelle tyypilliseen toimintaan ja usein myös korruptioon, veropetoksiin ja veronkiertoon; ottaa huomioon, että EU:ssa menetetään veropetosten, veronkierron, verojen välttämisen ja aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi joka vuosi arviolta pöyristyttävät biljoona euroa, mikä merkitsee jokaiselle EU:n kansalaiselle noin 2 000 euron vuotuista kustannusta, eikä tilanteen korjaamiseksi ole ryhdytty asianmukaisiin toimenpiteisiin;

AR.  toteaa, että rahanpesu on saamassa entistä hienostuneempia muotoja, kuten laiton ja joskus myös laillinen, etenkin urheilutapahtumiin liittyvä, vedonlyönti; toteaa, että järjestäytynyt rikollisuus on usein mukana myös sopupeleissä, mikä on rikollisen toiminnan yksi tuottoisa muoto;

AS.  toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan sisältyy entistä useammin kaikenlaisten tuotteiden, ylellisyystavaroista päivittäistavaroihin, väärentäminen; toteaa, että tämä merkitsee vakavaa uhkaa kuluttajien terveydelle, vaarantaa työpaikkojen turvallisuuden, vahingoittaa asianosaisia yrityksiä ja aiheuttaa huomattavia verotulojen menetyksiä; toteaa, että väärentämistä pidetään joskus sosiaalisesti hyväksyttävänä, koska siihen ei liity todellisia uhreja, ja että tämä pienentää mukana olevien rikollisjärjestöjen paljastumisriskiä;

AT.  toteaa, että maatalous- ja elintarvikealaan kohdistuvien rikosten lisääntyvä määrä uhkaa vakavasti unionin kansalaisten terveyttä ja aiheuttaa myös huomattavaa vahinkoa niille maille, jotka ovat tehneet elintarvikkeiden laadukkuudesta valttikorttinsa;

AU.  toteaa, että komission arvion mukaan vuonna 2011 menetettiin 193 miljardia euroa (1,5 prosenttia BKT:stä) arvonlisäverotuloja verojen maksamatta tai kantamatta jättämisen seurauksena; toteaa, että veropetosten ja veronkierron laajuus horjuttaa kansalaisten uskoa ja luottamusta veronkannon ja koko verotusjärjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja legitiimiyteen; ottaa huomioon, että arvonlisäveron vaje EU:ssa on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2006 ja että noin kolmannes siitä johtuu arvonlisäveropetoksista; katsoo, että OLAFin toimivaltuuksien laajentaminen arvonlisäveropetosten torjunnassa voisi auttaa huomattavasti tällaisen rikollisuuden vähentämisessä;

AV.  ottaa huomioon, että korruption aiheuttamat kustannukset julkisissa hankintamenettelyissä vuonna 2010 olivat 1,4–2,2 miljardia euroa pelkästään kahdeksassa jäsenvaltiossa;

Yhdenmukaistaminen Euroopan tasolla

AW.  ottaa huomioon, että mafian piiriin kuuluvien rikollisjärjestöjen asettaminen yhdeksi erityisen huomionarvoisista painopisteistä, joista päätettiin 6.–7. kesäkuuta 2013 pidetyssä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa toimintapoliittisesta syklistä 2014–2017 kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, todistaa järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevän erityisvaliokunnan ja yleisesti Euroopan parlamentin vaikutusvallan; toteaa, että merkittävä osa erityisvaliokunnan kuulemisista on perustunut tähän aiheeseen ja että EU:n eri toimielimet ovat tunnustaneet sen yhteiseksi ja vahvaksi poliittiseksi linjaukseksi mafiaan liittyvän rikollisuuden ja rikollisjärjestelmien aiheuttaman uhan torjumisessa;

AX.  ottaa huomioon, että kuten Europol on vahvistanut vuonna 2013, yksi merkittävimmistä mafian torjumiseen liittyvistä vaaroista on ilmiön mahdollinen aliarvioiminen, sillä kyse on monimutkaisesta järjestöstä, jolla on poikkeuksellinen järjestäytymiskyky ja kyky sopeutua erilaisiin maantieteellisiin ja sosiaalisiin toimintaympäristöihin siten, että se toisinaan välttää alueen ”sotilaallisen valvonnan” ”maanalaisen” strategian hyväksi tavoitteenaan valtavien voittojen tekeminen samalla, kun se pysyttelee näkymättömissä;

AY.  toteaa, että rikollisjärjestöt ovat varustautuneet hyödyntämään omaksi edukseen henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaata liikkuvuutta EU:ssa sekä jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen ja oikeusperinteiden olemassa olevia eroja; toteaa, että veroparatiiseista ja maista, jotka käyttävät läpinäkymättömiä tai haitallisia verokäytäntöjä, on tullut tekijöitä laittomien tulojen pesussa; toteaa, että veroparatiisien aiheuttamat sitkeät vääristymät voivat johtaa EU:n sisämarkkinoilla keinotekoisiin liikkeisiin ja haitallisiin vaikutuksiin; toteaa, että haitallinen verokilpailu EU:ssa on selvästi sisämarkkina-ajatuksen vastaista; katsoo, että veropohjia on yhdenmukaistettava enemmän yhä tiiviimmässä talous-, finanssi- ja budjettiunionissa;

AZ.  panee merkille, että joitakin unionin tason toimia on jo toteutettu järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua koskevan johdonmukaisen säädöskehyksen laatimiseksi; toteaa, että jäsenvaltiot eivät voi omilla toimillaan saavuttaa tiettyjä järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjunnan tavoitteita; toteaa kuitenkin, että kyseisten monimuotoisten ilmiöiden torjumiseksi on toteutettava uusia toimia ja yhdenmukaistettava kansallisia lakeja;

BA.  toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi jäsenvaltioiden lainsäätäjillä on oltava mahdollisuus reagoida nopeasti ja tehokkaasti rikollisuuden muuttuviin rakenteisiin ja uusiin muotoihin erityisesti siksi, että Lissabonin sopimuksen mukaan kaikki jäsenvaltiot ovat velvoitettuja huolehtimaan, että unioni tarjoaa vapauksia, turvallisuutta ja oikeutta;

BB.  toteaa, että unionin taloudellisten etujen ja euron suojaamisen on oltava etusijalla; toteaa, että tässä yhteydessä on tarpeen hillitä sitä voimistuvaa ilmiötä, jossa rikollisjärjestöt väärinkäyttävät yhä enemmän unionin varoja niin kutsuttujen yhteisöpetosten ja euron väärentämisen kautta; toteaa, että unionin tasolla on laadittu Herkules-, Fiscalis-, Tulli- ja Perikles-ohjelmien kaltaisia ohjelmia, joilla pyritään suojelemaan unionin taloudellisia etuja ja torjumaan kansainvälistä ja rajatylittävää rikollista ja laitonta toimintaa;

BC.  toteaa, että vastavuoroinen tunnustaminen katsotaan perusperiaatteeksi, johon EU:n jäsenvaltioiden oikeudellinen yhteistyö rikos- ja siviiliasioissa perustuu;

BD.  ottaa huomioon, että kuten vuonna 2012 laaditussa UNODC:n yhteenvedossa järjestäytyneen rikollisuuden tapauksista todetaan, erityiset tutkimustekniikat osoittautuvat usein korvaamattomiksi, kun tutkitaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja asetetaan siitä syytteeseen, ja tapaukset osoittavat, että niiden ansiosta monisyisimmissä ja monimutkaisimmissa tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia; ottaa huomioon, että niin kutsutun Palermon yleissopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa kehotetaan sopimusvaltioita käyttämään erityisiä tutkintatekniikoita, joiden avulla järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua tehokkaasti; ottaa huomioon, että tällaisia tekniikoita on säänneltävä lailla, niiden on oltava oikeasuhteisia ja välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa ja niihin on sovellettava oikeusviranomaisten ja muiden riippumattomien elinten valvontaa siten, että ne antavat ennakkohyväksynnän ja valvovat tutkimusta sen aikana tai suorittavat jälkikäteistarkastuksen, jotta varmistetaan, että niissä noudatetaan täysin ihmisoikeuksia erityisistä tutkintatekniikoista annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen Rec(2005)10 ”Recommendation on ‘special investigation techniques’ in relation to serious crimes including acts of terrorism” mukaisesti;

BE.  toteaa, että oikeuslaitoksen riippumattomuus on olennainen osa vallanjaon periaatetta ja että tehokas, riippumaton ja puolueeton oikeusjärjestelmä on tärkeä myös oikeusvaltioperiaatteen sekä kansalaisten ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien suojaamisen kannalta; toteaa, että tuomioistuimiin ei saa kohdistua minkäänlaista vaikuttamista tai etujen ajamista;

BF.  ottaa huomioon, että tämän päätöslauselman tarkoituksena on olla poliittisesti suuntaa-antava Euroopan komission ja jäsenvaltioiden tulevaa lainsäädäntöä silmällä pitäen;

Johdonmukainen ja yhdenmukainen säädöskehys – Uhrien suojelu ja auttaminen

1.  toteaa, että 11. kesäkuuta 2013 annetulla päätöslauselmalla hyväksytty väliaikainen mietintö ja sen sisältö vahvistetaan tällä mietinnöllä, myös niiden kantojen osalta, jota ei nimenomaisesti ole toistettu, ja että ne ovat osa tätä mietintöä;

2.  pyytää komissiota laatimaan järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjuntaa koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman, joka kattaa lainsäädäntötoimenpiteitä ja myönteisiä toimia kyseisten rikollisten ilmiöiden torjumiseksi tehokkaasti;

3.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita saattamaan pikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään kaikki nykyiset järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua koskevat unionin ja kansainväliset oikeudelliset välineet; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota täydentämään etenemissuunnitelmaa epäiltyjen ja syytettyjen henkilöiden oikeuksista rikosoikeudenkäynneissä, direktiivi tutkintavankeudesta mukaan lukien;

4.  tukee kaudeksi 2011–2013 ja sitä seuraavaksi kaudeksi 2014–2017 käynnistettyä toimintapoliittista sykliä rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi ja kehottaa jäsenvaltioita ja eurooppalaisia virastoja ryhtymään toimiin, jotta tämä aloite tuottaisi todellisia tuloksia; katsoo, että tällainen toimintapoliittinen sykli olisi liitettävä laajempaan eurooppalaiseen toimintasuunnitelmaan järjestäytyneen rikollisuuden ja rikollisjärjestelmien torjumiseksi; katsoo, että tämän toimintapoliittisen syklin laaja-alaisiin painopisteisiin on sisällytettävä myös korruptio jo sen vuoden 2015 lokakuuksi kaavaillusta tarkistuksesta lähtien;

5.  kehottaa neuvostoa tarkistamaan pikaisesti 8. ja 9. marraskuuta 2010 antamansa päätelmät järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin perustamisesta ja toteuttamisesta, jotta Euroopan parlamentti voi Lissabonin sopimuksen mukaisesti osallistua painopisteiden laadintaan, keskusteluun strategisista tavoitteista sekä arviointiin kyseisen toimintapoliittisen syklin tuloksista; pyytää, että neuvosto antaa sille tietoa kauden 2011–2013 toimintapoliittisen syklin tuloksista; pyytää, että se voisi kuulla vuosittain sisäisen turvallisuuden pysyvää komiteaa, jotta se saisi yksityiskohtaista tietoa strategisten tavoitteiden toteuttamisen vuosisuunnitelmien etenemisestä;

6.  toistaa komissiolle esittämänsä pyynnön ehdottaa yhteisiä oikeusperiaatteita jäsenvaltioiden välistä yhdentymistä ja yhteistyötä varten; kehottaa komissiota erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta tehdyn puitepäätöksen täytäntöönpanon arvioinnin perusteella ja jäsenvaltioiden kaikkein edistyneimmän lainsäädännön mallin mukaisesti esittämään vuoden 2013 aikana lainsäädäntöehdotuksen, jossa esitetään yhteinen järjestäytyneen rikollisuuden määritelmä, johon pitäisi kuulua kansainväliseen rikollisjärjestöön osallistumisen rikosnimike ja jossa olisi korostettava, että tämänkaltaiset rikollisryhmät muistuttavat rakenteeltaan yritystä, ovat erittäin järjestäytyneitä ja teknisesti edistyneitä ja käyttävät toimissaan usein uhkailua ja kiristystä; kehottaa komissiota ottamaan huomioon myös Yhdistyneiden kansakuntien järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen 2 a artiklan;

7.  painottaa, että ehdotuksissa EU:n aineellisen rikosoikeuden säännöksiksi on noudatettava perusoikeuksia ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta sekä parlamentin EU:n lähestymistavasta rikosoikeuteen 22. toukokuuta 2012 antamassa päätöslauselmassa esitettyjä kantoja;

8.  kehottaa komissiota kriminalisoimaan ihmiskaupan uhrien hyväksikäytön ja riiston ja kehittämään kiireesti yhdessä jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien kansainvälisten instituutioiden kanssa yhteisiin ja sovittuihin vakaisiin indikaattoreihin perustuvan vertailukelpoisen ja luotettavan EU:n tiedonkeruujärjestelmän; kehottaa komissiota panemaan mahdollisimman pian täytäntöön kaikki toimenpiteet ja välineet, jotka on esitetty tiedonannossa ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävästä EU:n strategiasta vuosiksi 2012–2016, ja perustamaan ihmiskaupan vastaisen EU:n seurantakeskuksen, joka on avoin hallituksille, lainvalvontaviranomaisille ja kansalaisjärjestöille; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa vahvistamaan toimenpiteiden ja ohjelmien ulkoista ulottuvuutta ja ennaltaehkäisevyyttä, erityisesti alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävillä kahdenvälisillä sopimuksilla ja kiinnittämällä erityishuomiota ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään ihmiskaupasta sosiaalisesti tuomittavaa hyödyntämällä voimakkaita ja jatkuvia tiedotuskampanjoita, joita olisi arvioitava vuosittain osana ihmiskaupan vastaista eurooppalaista teemapäivää;

9.  kehottaa komissiota kehittämään johdonmukaisen kokonaisvaltaisen lahjonnan vastaisen politiikan; suosittelee, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten korruption vastaisia toimia koskevan kertomuksen laatimisen yhteydessä komissio ehdottaa ja sisällyttää kertomukseen luettelon konkreettisista suosituksista jokaiselle jäsenvaltiolle ja EU:n toimielimelle ja tuo esille esimerkkejä parhaista käytännöistä korruption kitkemiseksi, jotta edistetään ja kannustetaan jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä harjoittamaan vertaisoppimista pitkällä aikavälillä; suosittelee myös, että komissio sisällyttää kattavan katsauksen korruptiolle alttiista alueista jäsenvaltioittain; kehottaa komissiota varmistamaan, että seuraava kertomus julkaistaan vuonna 2015, jotta voidaan seurata jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten edistymistä ajan kuluessa korruption vastaisissa toimissaan; kehottaa komissiota raportoimaan säännöllisesti Euroopan parlamentille jäsenvaltioiden toimista ja päivittämään voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä vastaavasti;

10.  katsoo, että kunnianloukkauslait voivat saada luopumaan korruption ilmiantamisesta; kehottaa siksi kaikkia jäsenvaltioita poistamaan kunnianloukkauslainsäädännön oikeusjärjestelmästään ainakin tapauksissa, joissa ovat kyseessä syytökset, jotka koskevat järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua jäsenvaltiossa ja ulkomailla;

11.  kehottaa komissiota raportoimaan säännöllisesti parlamentille jäsenvaltioiden toteuttamista toimista järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumiseksi;

12.  pyytää komissiota esittämään vuoden 2013 loppuun mennessä ehdotuksen rahanpesua koskevan rikosoikeuden yhdenmukaistamisesta ja sisällyttämään siihen yhteisen määritelmän rikoksentekijän itsensä suorittamalle rahanpesulle jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen pohjalta;

13.  panee merkille äskettäin annetut lainsäädäntöehdotukset Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja kehottaa hyväksymään ne pikaisesti; pitää tärkeänä, että Euroopan syyttäjänvirastoa tuetaan selkeällä menettelyllisiä oikeuksia koskevalla kehyksellä ja että määritellään selvästi rikokset, joihin nähden se on toimivaltainen;

14.  kehottaa komissiota esittämään vuoden 2013 loppuun mennessä lainsäädäntöehdotuksen yksityistä ja julkista sektoria koskevasta tehokkaasta ja kattavasta unionin ilmiantajien suojeluohjelmasta, jolla suojellaan niitä, jotka paljastavat tehotonta hallinnointia ja sääntöjenvastaisuuksia ja ilmoittavat unionin taloudellisiin etuihin liittyvästä kansallisesta ja rajatylittävästä korruptiosta, sekä todistajia, ilmiantajia ja tuomioistuinten kanssa yhteistyössä toimivia henkilöitä, ja erityisesti todistajia, jotka todistavat mafiatyyppisiä ja muita rikollisjärjestöjä vastaan, jotta voitaisiin tarjota ratkaisu vaikeisiin oloihin, joissa näiden henkilöiden on elettävä ja jotka vaihtelevat kostotoimien uhasta perhesiteiden hajoamiseen tai kotiseudun jättämisen pakosta sosiaaliseen ja ammatilliseen syrjäytymiseen; kehottaa myös jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia ja tehokkaita toimia ilmiantajien suojelemiseksi;

15.  korostaa, että toimivassa lainsäädännössä on otettava asianmukaisesti huomioon yhteys järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun vastaisten säännösten ja henkilötietojen suojelua koskevan perusoikeuden välillä, jotta näitä ilmiöitä torjutaan madaltamatta vahvistettuja tietosuoja- ja perusoikeusnormeja; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Europolin käyttämän tietosuojajärjestelmän sekä komission ehdotuksen neljänneksi rahanpesun vastaiseksi direktiiviksi;

16.  suosittaa, että parlamentti, jäsenvaltiot ja komissio laativat Europolin, Eurojustin ja Euroopan unionin perusoikeusviraston tuella tunnustettujen järjestelmien ja yhteisten kriteerien perusteella mahdollisimman yhtenäisiä ja johdonmukaisia indikaattoreita, joilla mitataan ainakin järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun laajuutta, taloudellisia kustannuksia ja yhteiskunnallista haittaa EU:n tasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan ympäristö-, talous- ja yritysrikoksista aiheutuvaa yhteiskunnallista haittaa;

17.  painottaa tarvetta soveltaa täysimääräisesti ja lujittaa vastavuoroista tunnustamista koskevia nykyisiä välineitä ja antaa unionin lainsäädäntöä, jossa säädettäisiin kaikkien oikeudellisten toimenpiteiden, erityisesti tuomioiden, pidätysmääräysten ja menetetyksi tuomitsemista koskevien määräysten, välittömästä täytäntöönpanosta toisessa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa ne on annettu, kuitenkin niin, että noudatetaan täysimääräisesti suhteellisuusperiaatetta; kehottaa komissiota antamaan kiireellisesti konkreettisen lainsäädäntöehdotuksen, jotta takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista koskevien määräysten vastavuoroinen tunnustaminen olisi tehokasta myös siviiliasioissa; katsoo, että jäsenvaltioiden keskinäistä oikeusapua ja todisteiden vastavuoroista hyväksyttävyyttä olisi parannettava; korostaa oikeusapupyyntöjärjestelmän ajantasaistamisen ja parantamisen merkitystä; pyytää luovutuspyyntöjä vastaanottavia viranomaisia käsittelemään rikollisjärjestöjen jäseniä koskevat luovutuspyynnöt kiireellisinä;

18.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota jatkamaan yhteisiä ponnisteluja, jotta saadaan päätökseen neuvottelut rikosoikeuden alan eurooppalaista tutkintamääräystä koskevasta direktiiviluonnoksesta, jotta voidaan yksinkertaistaa todisteiden keräämistä rajatylittävissä tapauksissa ja mahdollistaa sujuva ja tehokas oikeudellinen yhteistyö, jonka tavoitteena on torjua rajatylittävää rikollisuutta;

19.  pitää ensiarvoisen tärkeänä, että rikoshyödyn menetetyksi tuomitsemista koskeva direktiivi hyväksytään nopeasti; tunnustaa sellaisten selkeiden ja tehokkaiden sääntöjen keskeisen merkityksen, joilla voidaan tehokkaasti yhdenmukaistaa käytäntöjä unionin tasolla; kehottaa jäsenvaltioita saattamaan tulevan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään pikaisesti ja tehokkaasti;

20.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään kansainvälistä yhteistyötä ja tukemaan eurooppalaista ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa ja levittämistä takavarikoidun omaisuuden tehokasta hallintaa varten;

21.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan ihmiskaupan ja pakkotyön torjuntaa; katsoo, että pakkotyön torjunnassa olisi keskityttävä paikkoihin, joissa riistetään halpaa pakkotyövoimaa; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita tehostamaan työsuojelutarkastuksiaan ja helpottamaan sellaisten organisaatioiden toimintaa, jotka voivat auttaa pakkotyön havaitsemisessa, esimerkiksi ammattijärjestöjä;

22.  katsoo, että yritysten ketjuvastuu on tärkeä väline pakkotyön torjumisessa; kehottaa näin ollen komissiota esittämään ehdotuksen yritysten ketjuvastuuta koskevista vähimmäisvaatimuksista; kannustaa jäsenvaltioita kieltämään julkisiin hankintasopimuksiin liittyvät alihankintasopimukset siihen asti kunnes yritysten ketjuvastuusta on päästy sopimukseen;

23.  muistuttaa komissiota siitä, että ihmiskaupan uhreina oleville lapsille olisi annettava erityiskohtelu ja että olisi parannettava ilman huoltajaa oleville alaikäisille tai oman perheensä kauppaamille lapsille annettavaa suojaa (tapaukset on otettava huomioon, kun ehdotetaan paluuta alkuperämaahan ja yksilöitäessä huoltajia jne.); korostaa tarvetta ottaa sukupuolispesifin lähestymistavan lisäksi huomioon myös terveysongelmien ja vammaisuuden merkitys;

24.  kehottaa komissiota laatimaan ihmiskaupan uhrien suojelua ja auttamista koskevan Euroopan unionin peruskirjan, jotta voidaan kerätä yhteen kaikki nykyiset indikaattorit, toimet, ohjelmat ja resurssit johdonmukaisemmin, tehokkaammin ja tavalla, joka hyödyttää kaikkia mukana olevia sidosryhmiä, jotta uhrien suojaa vahvistetaan; kehottaa komissiota perustamaan hätänumeron ihmiskaupan uhreille;

25.  kehottaa komissiota myöntämään lisää varoja alalla toimiville kansalaisjärjestöille, tiedotusvälineille ja tutkimukselle, jotta voidaan lisätä uhreille annettavaa tukea, suojelua ja apua niin, ettei heiltä oikeudessa saatava todistus ole yhtä välttämätön; kehottaa komissiota myös vahvistamaan kaikkia näkyvyyteen, tietoisuuden lisäämiseen ja uhrien tarpeisiin liittyviä näkökohtia, jotta voidaan vähentää ihmiskaupan kysyntää ja sen uhrien kokemaa väärinkäyttöä ja edistää nollatoleranssia seksuaalisen ja työhön liittyvän hyväksikäytön suhteen;

26.  korostaa, että Maailmanpankin arvion mukaan joka vuosi julkisista talousarvioista häviää korkean tason korruption vuoksi 20–40 miljardia Yhdysvaltain dollaria, joka vastaa 20–40:tä prosenttia julkisesta kehitysavusta, ja piilotetaan ulkomaille(47) ; ottaa huomioon EU:n aseman maailman suurimpana avunantajana ja kehottaa komissiota parantamaan yhteistyötä muiden avunantajien sekä ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön kanssa ylimpien tarkastuselinten valmiuksien kehittämiseksi avunsaajamaissa, jotta voidaan panna täytäntöön ylimpien tarkastuselinten kansainväliset standardit ja varmistaa, että EU:n taloudellinen tuki käytetään siihen, mihin se on tarkoitettu, eikä se päädy muualle;

Järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan estäminen ja rikoksen avulla hankitun hyödyn ja omaisuuden haltuun ottaminen

27.  kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan kaikkein edistyneimpien kansallisten lainsäädäntöjen pohjalta mallia, joka perustuu tuomioon perustumattomaan menetetyksi tuomitsemiseen tapauksissa, joissa saatavilla olevien todisteiden perusteella ja oikeusviranomaisen päätöksellä katsotaan, että varat ovat peräisin rikollisesta toiminnasta tai niitä aiotaan käyttää rikolliseen toimintaan;

28.  katsoo, että oikeusviranomaisen päätöksellä voitaisiin soveltaa ennaltaehkäiseviä takavarikointimalleja kansallisia perustuslaillisia takeita noudattaen ja omistusoikeutta ja puolustautumisoikeutta rajoittamatta;

29.  pyytää komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen, jolla voidaan taata tehokkaasti takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista koskevien määräysten vastavuoroinen tunnustaminen, kun ne liittyvät Italian oikeusviranomaisten toteuttamiin omaisuudensuojaamistoimenpiteisiin ja siviilioikeudellisiin toimenpiteisiin EU:n eri jäsenvaltioissa; pyytää jäsenvaltioita laatimaan heti tarvittavat operatiiviset toimet, jotta voidaan taata näiden toimenpiteiden tehokkuus;

30.  pyytää jäsenvaltioita kehittämään hallinnollista yhteistyötä, poliisiyhteistyötä sekä oikeudellista yhteistyötä, jotta päästäisiin rikollista alkuperää olevien varojen jäljille koko EU:ssa takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista varten esimerkiksi käynnistämällä täysipainoisesti varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen verkoston toiminta ja varmistamalla kansallisten tietopankkien, kuten esimerkiksi verotusta, julkisen ajoneuvorekisterin, maarekisterin ja pankkirekisterin, sisältämien tietojen nopean saatavuus;

31.  kehottaa komissiota vahvistamaan varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen roolia ja toimivaltaa luomalla niille entistä sujuvammat toimintaedellytykset ja yhtenäisen tiedonsaannin varmistamalla samalla tietosuojan ja perusoikeudet täysipainoisesti; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen hyödyntämistä esimerkiksi tarjoamalla käyttöön riittävät resurssit ja tarkastelemalla näiden toimistojen mahdollisuuksia hankkia takaisin rikoksista peräisin olevaa omaisuutta; pitää myönteisenä varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen tähän mennessä tekemää työtä ja kannustaa niitä jatkamaan niin, että tavoitteena on hyödyntää täydellisesti näiden toimistojen nykyisiä parhaita käytäntöjä ja toimintaa;

32.  pitää keskeisen tärkeänä, että otetaan käyttöön kaikkien rikollisuuteen ja mafiaan liittyvien varojen tunnistamisesta helpottavat välineet esimerkiksi perustamalla pankkitilien keskitettyjä rekistereitä ja pyrkimällä torjumaan tehokkaasti rikollisjärjestelmien valtaa iskemällä niiden varallisuuteen;

33.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään rikoksen avulla hankitun omaisuuden käyttämistä yhteiskunnallisiin tarkoituksiin, esimerkiksi suuntaamaan nämä tulot uhreille ja yhteisöille, joissa huumausaineet ja järjestäytynyt rikollisuus on saanut paljon vahinkoa aikaan, sekä paikallisen rikollisuuden torjunnan rahoittamiseen ja lainvalvontaviranomaisten rajatylittäviin toimiin, ja suosittelee, että perustetaan rahastoja, joista rahoitetaan toimia tällaisen omaisuuden suojelemiseksi, jotta se voitaisiin säilyttää koskemattomana;

34.  suosittaa, että jäsenvaltiot laativat sääntöjä rangaistusten määräämiseksi sellaisen henkilön toiminnasta, joka siirtää vilpillisesti muille omaisuuden, rahan tai muiden etujen omistajuuden tai käyttöoikeuden tavoitteenaan jättää ne takavarikointiin tai menetetyksi tuomitsemiseen liittyvien rikosmenettelyjen ulkopuolelle, tai sellaisten kolmansien osapuolten toiminnasta, jotka vilpillisesti hyväksyvät tällaisen omaisuuden omistajuuden tai käyttöoikeuden.

35.  suosittaa, että talouden toimija olisi suljettava vähintään viiden vuoden ajaksi kaikkialla unionin alueella julkisen hankinnan ulkopuolelle, jos se on saanut lainvoimaisen tuomion rikollisjärjestöön osallistumisesta, rahanpesusta tai terrorismin rahoituksesta, osallistumisesta ihmiskaupan ja lapsityövoiman hyödyntämiseen, korruptiosta tai muista yleistä etua vastaan tehdyistä vakavista rikoksista, jos rikokset heikentävät valtion rahoituskapasiteettia tai aiheuttavat yhteiskunnallista haittaa, kuten veronkierto tai muut verotukseen liittyvät rikokset, tai muihin erityisen vakaviin, rajatylittäviin rikoksiin, joista määrätään SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa (ns. eurorikokset), noudattaen samalla täysimääräisesti puolustautumisoikeutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, EU:n perusoikeuskirjan ja rikoksesta epäillyn tai syytetyn oikeuksia rikosasioissa koskevan EU:n johdetun oikeuden mukaisesti, ja toteaa, että edellä esitettyä säännöstä olisi sovellettava myös silloin kun poissulkemisperusteet tulevat ilmi hankintamenettelyn aikana; suosittaa edelleen, että kansainvälisten järjestöjen määrittelemiin veroparatiiseihin rekisteröityneet talouden toimijat suljettaisiin julkisen hankinnan ulkopuolelle;

36.  katsoo, että julkisten hankintamenettelyjen on perustuttava laillisuusperiaatteeseen ja että tässä yhteydessä olisi noudatettava taloudellisesti edullisimman tarjouksen kriteeriä ja samalla varmistettava täysi avoimuus valintamenettelyssä (myös sähköisiä hankintoja koskevien järjestelmien avulla) petosten, korruption ja muiden vakavien säännönvastaisuuksien estämiseksi;

37.  pyytää jäsenvaltioita ehkäisemään rikollisten soluttautumista ja korruptiota julkisissa hankintamenettelyissä ottamalla käyttöön asianmukaiset valvontatoimet sekä puolueettomat ja avoimet menettelyt;

38.  katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumiseksi yhteistyötä yksityissektorin ja lainvalvontaviranomaisten välillä on tehostettava, jotta kannustetaan yksityisiä toimijoita torjumaan, välttämään tai paljastamaan poliisi- ja oikeusviranomaisille, tarvittaessa myös Europolille ja Eurojustille, laittomia tai vilpillisiä käytäntöjä, jotka liittyvät järjestäytyneeseen rikollisuuteen, korruptioon ja rahanpesuun tai muuhun rikollisuuteen tai niiden tukemiseen erityisesti kuljetus- ja logistiikka-alalla, kemianteollisuudessa, internetpalvelujentarjoajien sekä pankkien ja rahoituspalvelujen keskuudessa niin jäsenvaltioissa kuin kolmansissakin maissa; vaatii tehokkaampia suojelujärjestelyjä yksityisille toimijoille, joita on uhattu, koska he ovat tehneet yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun paljastamisessa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita varmistamaan solidaarisuusperiaatetta noudattaen, että Europol Eurojust, Frontex ja tuleva Euroopan syyttäjänvirasto saavat riittävästi resursseja ja rahoitusta, sillä niiden toiminta hyödyttää sekä jäsenvaltioita että kansalaisia;

39.  toistaa pyyntönsä, jonka se esitti jo vuonna 2011 antamassaan päätöslauselmassa järjestäytyneestä rikollisuudesta EU:ssa, ja kehottaa komissiota laatimaan vuoden 2014 loppuun mennessä tutkimuksen järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa jäsenvaltioissa sovelletuista tutkinnallisista menetelmistä sekä kiinnittämään siinä erityistä huomiota tele- ja salakuuntelun, etsintämenettelyiden, siirretyn pidättämisen, siirretyn takavarikoinnin, peitetoiminnan, valvotun kuljetuksen ja valvotun läpilaskun kaltaisten keinojen käyttöön;

40.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja yrityksiä parantamaan tuotteiden jäljitettävyyttä esimerkiksi lisäämällä alkuperämaasta kertovat merkinnät elintarviketuotteisiin, CIP‑tarkastusleimat aseisiin tai verotunnisteiden digitaaliset koodit savukkeisiin, alkoholijuomiin ja reseptilääkkeisiin väärentämisen ehkäisemiseksi, rikollisuuden merkittävän tulonlähteen eliminoimiseksi ja kuluttajien terveyden suojelemiseksi; pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät halunneet sisällyttää jäljitettävyyttä unionin tullikoodeksin modernisointiin;

41.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään merenkulkualan yhteistyötään ihmiskaupan torjumiseksi ja estääkseen huumausaineiden ja tupakan salakuljetusta ja muiden laittomien tai väärennettyjen tuotteiden kauppaa; toteaa, että epäyhtenäinen rajavalvonta, myös merirajojen valvonta, mahdollistaa rikollisjärjestöjen pääsyn EU:n alueelle ja on ongelma, jonka ratkomista on jatkettava; kehottaa Europolia, Frontexia ja komissiota tarkastelemaan EU:n ulkorajoihin ja niiden haavoittuvuuteen liittyviä kehityssuuntia;

42.  panee merkille oikeusviranomaisten ja poliisin tietyissä tilanteissa esiin nostamat järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin väliset kytkökset, jotka liittyvät terroristiryhmien toiminnan rahoittamiseen laittoman kaupan tuotoilla kansainvälisellä tasolla, ja kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan toimiaan tällaisen toiminnan torjumiseksi;

43.  kannattaa rikollisuuden ja terrorismin torjunnan analysoinnin asiantuntijoiden yhteistä koulutusta pyrittäessä perustamaan ainakin kansallisella tasolla toimivia yhteisiä työryhmiä sekä perustamaan ja käyttämään yhteisiä tutkintaryhmiä unionin tasolla;

44.  painottaa yhteisten tutkintaryhmien perustamisen ansiosta saavutettuja merkittäviä tuloksia ja tunnustaa niiden keskeisen merkityksen yhteistyökulttuurin levittäjänä rajatylittävän rikollisuuden torjumisessa; kehottaa jäsenvaltioita saattamaan puitepäätöksen 2002/465/YOS osaksi kansallista lainsäädäntöään ja kannustaa toimivaltaisia viranomaisia ja erityisesti oikeusviranomaisia kehittämään kyseistä välinettä; toteaa, että yhteiset tutkintaryhmät tuottavat paljon lisäarvoa, ja korostaa tarvetta jatkaa näin hyödyllisen tutkintavälineen rahoitusta;

45.  panee huolestuneena merkille, että järjestäytynyt rikollisuus onnistuu jo tavoittamaan huomattavan määrän potentiaalisia uhreja internetin petollisen käytön avulla ja hyödyntämällä erityisesti sosiaalisia verkkoja, ei-toivottujen sähköpostiviestien lähettämistä, tekijänoikeusvarkauksien helpottamista, verkkourkintasivustoja ja verkkohuutokauppoja; tukee tältä osin kattavia kansallisia strategioita, mukaan lukien koulutusta, tiedotuskampanjoita ja liiketoiminnan parhaita käytäntöjä, jotta voidaan lisätä tietoisuutta verkkorikollisuuden vaaroista ja seurauksista;

46.  tuomitsee järjestäytyneen rikollisuuden osallisuuden laittomien jätteidenhävitysalueiden hallintaan tai jätteiden laittomaan kauppaan, joka suuntautuu eräisiin kolmansiin maihin etenkin Afrikassa ja Aasiassa; kehottaa jäsenvaltioita säätämään ankarat rangaistukset kaikista rikollisista toimista, joiden tavoitteena on laiton jätehuolto, sekä korruptoituneiden virkamiesten mahdollisesta osallisuudesta tällaiseen toimintaan;

47.  korostaa, että riippumattomalla tutkivalla journalismilla on keskeisen tärkeä rooli petoksiin, korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien järjestelmien paljastamisessa, mikä voitiin todeta huhtikuussa 2013, kun niin sanotuissa Offshore leaks -tiedostoissa julkaistiin tietoja 130 000 ulkomaisesta tilistä, joita tutkivien journalistien kansainvälinen yhteistyöverkosto (International Consortium of Investigative Journalists) oli tutkinut vuosien ajan yhdessä 36 kansainvälisen sanomalehden kanssa; katsoo, että tutkivan journalismin avulla laaditut raportit ovat arvokkaita tietolähteitä, jotka OLAFin sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten on otettava huomioon;

48.  pyytää, että unionin tasolla varataan määrärahoja hankkeisiin ja toimiin, joiden tarkoituksena on torjua mafian juurtumista EU:n alueelle;

Oikeudellisen ja poliisiyhteistyön tehostaminen unionissa ja kansainvälisesti

49.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan omia yksiköitä, joissa keskitytään rikollis- ja mafiajärjestöjä koskevaan tutkimukseen ja niiden torjuntaan ja joihin sisällytetään mahdollisuus kehittää yhteistyössä Europolin ja komission tuen avulla joustava ja epämuodollinen ”mafianvastainen toimintaverkosto”, jonka tavoitteena on vaihtaa tietoja maiden alueilla toimivien mafiajärjestöjen rakenteellisista piirteistä, rikollisista ja taloudellisista aikeista, omaisuuden paikantamisesta sekä yrityksistä soluttautua julkisiin hankintamenettelyihin;

50.  korostaa, että on tärkeää tehostaa yhteistyötä kehittämällä tehokasta ja järjestelmällistä viestintää ja edistämällä tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden oikeus- ja lainvalvontavirastojen, Europolin, Eurojustin, OLAFin ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) sekä kolmansien maiden ja etenkin EU:n naapurimaiden vastaavien viranomaisten välillä asianmukaista tietosuojaa ja prosessuaalisia oikeuksia koskevia normeja noudattaen, jotta todisteiden keräämistä koskevia järjestelmiä voitaisiin parantaa ja jotta voitaisiin varmistaa rikosten tutkinnassa, EU:n taloudellisten etujen vastaiset rikokset mukaan luettuina, tarvittavien tietojen tehokas käsittely ja vaihto täsmällisemmin ja nopeammin noudattaen täysimääräisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä EU:n perusoikeuksia; toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumisen yhteydessä henkilötietojen keräämisessä, tallentamisessa ja käsittelyssä on kaikissa olosuhteissa noudatettava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, EU:n perusoikeuskirjan ja EU:n johdetun oikeuden tietosuojaperiaatteita; korostaa lisäksi, että Europolin ja Eurojustin tulevissa arvioinneissa on lisättävä niiden toiminnan demokraattista ja perusoikeuksiin liittyvää vastuullisuutta;

51.  toteaa, että usein lainvalvontaviranomaisten ja lainsäädäntöelinten välinen synergian puute, oikeudellisten ratkaisujen viivästyminen ja puutteellinen lainsäädäntö antavat rikollisille mahdollisuuden hyödyntää lainsäädännössä olevia aukkoja ja käyttää hyväkseen laittomien hyödykkeiden kysyntää;

52.  katsoo, että vapaan liikkuvuuden takaaminen Schengen-alueella ja rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden tehokas torjunta liittyvät tiiviisti toisiinsa; on tämän osalta tyytyväinen toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän hiljattaiseen käyttöönottoon, koska se auttaa vaihtamaan tietoja entistä nopeammin ja tehokkaammin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken;

53.  kehottaa komissiota ryhtymään toimiin niin, että Euroopan oikeudellisen verkoston ja Eurojustin välinen synergia hyödynnetään täysin, jotta voidaan tehdä erittäin korkean tason oikeudellista yhteistyötä unionin sisällä;

54.  painottaa, että EU:n on edistettävä hyviä käytäntöjä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa ja pyrittävä tunnistamaan korruption ja rahanpesun taustalla olevat tärkeimmät perussyyt niin EU:ssa kuin kolmansissa maissa, erityisesti niissä maissa, joissa asianomaiset ongelmat usein syntyvät;

55.  kehottaa komissiota sisällyttämään kolmansien maiden kanssa tehtäviin assosiaatio- ja kauppasopimuksiin erityisiä yhteistyölausekkeita järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumiseksi; panee merkille, että kansainvälinen yhteistyö on puutteellista etenkin EU:n ulkopuolisten alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa; toteaa, että on tarpeen toteuttaa tiukkoja diplomaattisia toimia, joilla näitä maita kehotetaan tekemään yhteistyösopimuksia tai noudattamaan allekirjoittamiaan sopimuksia;

56.  pyytää jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan tuomareiden, syyttäjien ja yhteyshenkilöiden roolia ja antamaan oikeudellista koulutusta sekä talousrikostutkintaan liittyvää koulutusta, jotta he voivat torjua kaikkia järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun muotoja, tietoverkkorikollisuus mukaan lukien, erityisesti Euroopan poliisiakatemiaa (Cepol) ja Euroopan juridista koulutusverkostoa (EJTN) käyttämällä sekä hyödyntämällä täysipainoisesti tiettyjä rahoitusvälineitä, kuten poliisiyhteistyötä koskevaa sisäisen turvallisuuden rahastoa ja Herkules III -ohjelmaa; kannustaa opettamaan vieraita kieliä poliisi- ja oikeusviranomaisen koulutuksessa kansainvälisen yhteistyön helpottamiseksi ja kehottaa edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tuomarien, syyttäjien ja poliisien koulutusohjelmaa koskevaa eurooppalaista ohjelmaa;

57.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita laatimaan oikeudellisia välineitä ja erityisstrategioita, joilla varmistetaan, että niiden lainvalvonta- ja tutkintaviranomaiset täydessä yhteistyössä Europolin kanssa ja sen roolia korostaen edistävät ja lisäävät keskuudessaan tiedonkulkua ja toteuttavat tarvittavat analyysit tunnistaakseen orastavia järjestäytyneen rikollisuuden suuntauksia ja ehkäistäkseen ja torjuakseen niitä mahdollisuuksien mukaan ja kunnioittavat samalla perusoikeuksia ja erityisesti yksityisyyden suojaa ja oikeutta henkilötietojen suojaan;

58.  katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden globalisoituminen edellyttää jäsenvaltioiden välistä sekä EU:n ja kansainvälisen tason kiinteämpää yhteistyötä; kannustaa lisäämään vuorovaikutusta EU:n, YK:n, OECD:n ja Euroopan neuvoston välillä järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjunnassa; tukee rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) ponnisteluja rahanpesun vastaisten toimien edistämiseksi; kehottaa komissiota tukemaan tehokkaasti jäsenvaltioiden ponnisteluja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi ja suosittaa, että EU liittyy GRECOon täysivaltaisena jäsenenä; rohkaisee EU:ta sekä kääntymään yleisimpien liittolaistemme ja yhteistyökumppaneidemme puoleen että yrittämään aidosti kansainvälisen ja maailmanlaajuisen vastauksen ja ratkaisun löytämistä rahanpesuun, korruptioon ja terrorismin rahoitukseen;

59.  kehottaa komissiota ja erityisesti unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa laatimaan tarvittavia aloitteita, jotta unioni soveltaisi yhtenäistä lähestymistapaa kolmansiin maihin asioissa, jotka liittyvät järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin välisiin sidoksiin; kehottaa jäsenvaltioita valvomaan maidensa rajoja ja vaihtamaan kaikkia tarvittavia tietoja, jotta voitaisiin katkaista olemassa olevat ja mahdolliset sidokset järjestäytyneiden rikollisryhmien ja terroristiryhmien välillä;

60.  suosittaa voimakkaasti, että on laadittava viipymättä tietoverkkorikollisuuden torjuntaa koskeva unionin toimintasuunnitelma laajemman eurooppalaisen ja kansainvälisen yhteistyön aikaansaamiseksi Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen tuella, jotta (etenkin lasten hyväksikäytön ehkäisemiseksi) kansalaisille (erityisesti heikoimmassa asemassa oleville henkilöille), yrityksille ja viranomaisille voidaan antaa takeet korkeasta turvallisuuden tasosta samalla kun taataan tiedonvapaus ja henkilötietojen suoja;

61.  kannattaa eurooppalaisten päättäjien äskettäisessä G8-kokouksessa esittämää pyyntöä veronkierron ja veroparatiisien torjunnan tehostamiseksi, jotta veroja voitaisiin periä veronkiertoon ja veropetoksiin syyllistyneiltä;

62.  suosittaa yhteistä toimintamallia järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja mafiatyyppiseen rikollistoimintaan kytkeytyneiden tai niistä lähtöisin olevien ympäristöalan laittomuuksien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vahvistamalla esimerkiksi Europolin ja Eurojustin kaltaisia eurooppalaisia elimiä sekä Interpolin ja YK:n alueiden välisen rikollisuuden ja oikeuden tutkimuslaitoksen (UNICRI) kaltaisia kansainvälisiä elimiä sekä vaihtamalla kokemuksia työskentelymenetelmistä ja sellaisten jäsenvaltioiden hallussa olevia tietoja, jotka ovat ryhtyneet torjumaan kyseessä olevaa rikollisuutta, jotta kyettäisiin saamaan aikaan yhteinen toimintasuunnitelma;

63.  huomauttaa, että rajatylittävää rikollisuutta voidaan torjua vain rajatylittävällä jäsenvaltioiden oikeudellisella ja poliisiyhteistyöllä ja että vaikka unioni tarvitsee lisää oikeudellisia välineitä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseen, jäsenvaltioilla on jo työkaluja käytössään; painottaa, että suurin este järjestäytyneen rikollisuuden todelliselle torjunnalle unionin tasolla on poliittisen tahdon puute jäsenvaltioissa; kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita käyttämään unionin ja sen virastojen tarjoamia välineitä;

64.  ehdottaa, että kaikkien järjestäytyneen rikollisuuden, erityisesti mafiatyyppisen rikollisuuden, syyttömien uhrien muistoa kunnioitetaan ja että erityisenä kunnianosoituksena järjestäytyneiden rikollisryhmien torjunnassa menehtyneille henkilöille perustetaan ”järjestäytyneen rikollisuuden syyttömien uhrien muistamisen eurooppalainen muistopäivä” jota vietetään vuodesta 2014 alkaen päivänä, jona parlamentti hyväksyy tämän päätöslauselman;

Kohti tehokkaampaa julkishallintoa, joka kykenee vastustamaan korruptiota

65.  katsoo, että sen lisäksi, että sekava byrokratia ja mutkikkaat menettelyt heikentävät hallinnon tehokkuutta ja kansalaisten hyvinvointia, ne voivat vaarantaa päätösprosessien avoimuuden, turhauttaa kansalaisia ja yrityksiä ja luoda siten otollista maaperää lahjonnalle;

66.  on sitä mieltä, että tutkivilla journalisteilla sekä kansalaisjärjestöillä ja korkeasti koulutetuilla henkilöillä on tärkeä rooli korruption, petosten ja järjestäytyneen rikollisuuden paljastamisessa ja että he voivat siksi olla alttiina turvallisuusuhkille; muistuttaa, että kuluneiden viiden vuoden aikana 27 jäsenvaltiossa on julkaistu yhteensä 233 tutkivan journalismin raporttia EU:n varojen väärinkäyttöön liittyvistä petostapauksista(48) , ja katsoo, että tutkivalle journalismille olisi annettava riittävät resurssit; tukee erityisesti komission toimia, joilla pyritään tunnustamaan tutkivan journalismin rooli vakaviin rikoksiin liittyvien seikkojen havaitsemisessa ja raportoimisessa;

67.  korostaa, että muun muassa veroviranomaisten olisi valvottava asianmukaisesti korkeiden virkojen haltijoita; suosittaa, että julkisten virkojen haltijoiden olisi tehtävä selvitykset varoistaan, tuloistaan, veloistaan ja sidonnaisuuksistaan;

68.  kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan yleissopimuksen; korostaa kielteistä vaikutusta, joka ulkomaisten virkamiesten lahjonnalla on unionin ihmisoikeus-, ympäristö- ja kehityspolitiikkaan;

69.  korostaa, että korruptionvastainen toiminta on oleellinen osa verohallinnon valmiuksien kehittämistä; kehottaa panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön Meridassa allekirjoitetun korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen (2003);

70.  suosittaa, että otetaan käyttöön tehokkaampia järjestelmiä, joilla lisätään avoimuutta ja lahjomattomuutta ministeriöissä ja muissa julkisissa elimissä ja poistetaan byrokratiaa, mikä tarkoittaa sitä, että on oltava täydet mahdollisuudet saada tietoa koko hallinnollisesta organisaatiosta ja sen toiminnasta, julkisten tehtävien hoitamisesta ja julkisten varojen käytöstä muun muassa takaamalla kansalaisten oikeus tutustua asiakirjoihin (julkisten hankintojen erittäin arkaluontoisesta alasta alkaen); kannustaa edistämään laillisuuden ja lahjomattomuuden kulttuuria sekä julkisella että yksityisellä sektorilla esimerkiksi luomalla tehokas järjestelmä ilmiantajien suojelemiseksi;

71.  katsoo, että salaisia operaatioita varten saatavilla olevia varoja olisi käytettävä oikeusvaltioperiaatteen sallimissa rajoissa ja demokraattisen valvonnan alaisena ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti siten, että julkishallinnossa esiintyvä korruptio voidaan paljastaa tehokkaammin;

72.  pyytää erittelemään käytännesäännöissä selvät ja kohtuulliset säännöt ja täytäntöönpano- ja seurantamenettelyt, jotta estetään tapaukset, joissa tietyntasoista johto- tai rahoitusvastuuta kantanut virkamies siirtyy valtion virasta yksityisen palvelukseen (ns. pyöröovi-ilmiö), ellei julkisesta virasta eroamisesta ole kulunut määrättyä aikaa, jos on olemassa riski eturistiriidasta aiemman julkisen tehtävän kanssa; toteaa myös, että aina kun riski eturistiriidasta on olemassa, samanlaisia rajoituksia olisi sovellettava yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille siirtyviin ihmisiin; kehottaa yhdenmukaistamaan unionissa eri valvontaelimiä koskevat eturistiriitoja koskevat säännöt ja valvontajärjestelmät;

73.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kattavan järjestelmän korruptiosta ilmoittavien henkilöiden suojelemiseksi ja laajentamaan anonyymin ilmoittamisen soveltamisalaa; ehdottaa luottamuksellisten kanavien käyttöönottoa korruptioilmoituksia varten; kehottaa laajentamaan mahdollisuuksia kyseenalaistaa julkisten hankintamenettelyjen tulokset;

74.  huomauttaa, että paljon kaivatut investoinnit vaihtoehtoisiin energiamuotoihin ovat sidoksissa jäsenvaltioilta ja EU:lta saatuihin merkittäviin avustuksiin ja verotukiin; kehottaa sekä kansallisia että unionin viranomaisia varmistamaan, että avustukset eivät hyödytä rikollisjärjestöjä;

Kohti vastuullisempaa politiikkaa

75.  muistuttaa poliittisia puolueita niiden vastuusta, kun ne esittävät ehdokkaita tai laativat ehdokasluetteloita eri tasoilla sekä niiden velvollisuudesta huolehtia ehdokkaiden korkeatasoisuudesta esimerkiksi luomalla tiukka eettinen säännöstö, jota näiden on noudatettava ja jonka olisi katettava myös poliittisille puolueille annettavia lahjoituksia koskevat selkeät ja avoimet säännöt;

76.  pitää kiinni siitä, että – suhteellisuusperiaate huomioon ottaen – parlamenttiin tai muiden EU:n toimielinten tai elinten palvelukseen ei pitäisi valita henkilöitä, jotka ovat saaneet lainvoimaisen tuomion osallistumisesta järjestäytyneeseen rikollisuuteen, rahanpesusta tai korruptiosta tai muista vakavista rikoksista, talousrikokset mukaan lukien; kehottaa säätämään samanlaisista rajoituksista toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen kaikkia niitä tehtäviä varten, joihin valitaan vaaleilla, kansallisten parlamenttien jäsenten valinnasta alkaen;

77.  suosittaa jäsenvaltioille, että ne ottavat käyttöön osana seuraamusjärjestelmää vaalikelpoisuuden epäämistä koskevat säännöt ja soveltavat niitä tehokkaasti henkilöihin, jotka ovat saaneet lainvoimaisen tuomion osallistumisesta järjestäytyneeseen rikollisuuteen, rahanpesusta tai korruptiosta yleistä etua kohtaan tehdyistä rikoksista, talousrikokset mukaan lukien; katsoo, että seuraamuksen keston pitäisi olla vähintään 5 vuotta ja että tällä ajanjaksolla henkilö ei voi hakeutua hallintotehtäviin millään tasolla;

78.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön poliittisten tehtävien sekä johto- ja hallintotehtävien menettämistä koskevat periaatteet järjestäytyneeseen rikollisuuteen, korruptioon tai rahanpesuun liittyvistä rikoksista annetun lainvoimaisen tuomion seurauksena;

79.  kannattaa poliittisten puolueiden varainhoidon entistä suurempaa avoimuutta muun muassa tulojen ja menojen raportointivelvoitteita vahvistamalla; kehottaa puolueiden saaman julkisen rahoituksen parempaan valvontaan ja rahojen väärinkäytön ja tuhlauksen estämiseen ja yksityisen rahoituksen parempaan seurantaan ja valvontaan, jotta voidaan varmistaa poliittisten puolueiden ja niiden lahjoittajien vastuunalaisuus; katsoo, että kurinalaisten, kattavien ja oikea-aikaisten valvontatoimien toteuttamisen lisäksi on määrättävä varoittavia seuraamuksia poliittisten puolueiden ja kampanjojen rahoitusta koskevan sääntelyn rikkomisen johdosta;

80.  kehottaa jäsenvaltioita kieltämään äänten ostamisen ja määräämään seuraamuksia niiden ostamisesta ottaen huomioon, että ääntä vastaan annettu hyöty ei tarkoita pelkästään rahaa, vaan muitakin etuja, kuten aineettomia etuja ja etuja kolmansille osapuolille, jotka eivät ole suoraan tekemisissä laittoman sopimuksen kanssa; kehottaa kieltämään kyseisen laittoman käytännön, joka loukkaa demokratiaperiaatetta riippumatta siitä, onko koetusta uhkailusta näyttöä;

81.  katsoo, että edunvalvontarekisteri on hyödyllinen avoimuutta lisäävä väline; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tämän välineen, jos niillä ei sellaista vielä ole; kannustaa myös hallituksia, parlamentteja, vaaleilla valittuja elimiä ja julkishallintoja asettamaan edunvalvontarekisteriin rekisteröitymisen ennakkoehdoksi tapaamiselle yritysten, eturyhmien ja edunvalvojien kanssa;

Kohti uskottavampaa rikoslainkäyttöä

82.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tehokkaat, luotettavat ja tasapuoliset rikosoikeusjärjestelmät, joilla voidaan myös taata oikeus puolustukseen EU:n perusoikeuskirjan mukaisesti; kehottaa myös luomaan yhtenäisen unionin tason mekanismin, jolla valvotaan rikoslainkäyttöjärjestelmien tehokkuutta korruption torjunnassa, tehdään säännöllisesti yhteisiin, selkeisiin, avoimiin ja objektiivisiin kriteereihin ja standardeihin perustuvia arviointeja ja julkaistaan suosituksia;

83.  katsoo, että korruption vastaisilla yhdenmukaistamistoimenpiteillä olisi puututtava jäsenvaltioiden vanhentumissäännösten eroihin, jotta voidaan ottaa huomioon sekä puolustuksen tarpeet että tehokkaiden syytetoimien ja tuomioiden tarve, ja että vanhentumissäännökset olisi järjestettävä oikeudenkäynnin vaiheiden tai oikeusasteiden mukaan siten, että rikos vanhenee vain siinä tapauksessa, että kyseessä olevaa vaihetta tai astetta ei saada päätökseen määrätyssä ajassa; katsoo lisäksi, että suhteellisuusperiaatteen ja oikeusvaltion periaatteen mukaisesti korruptiotapausten ei pitäisi vanheta niin kauan kun rikosmenettelyt ovat vireillä;

84.  katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on yhdistettävä rikoksen avulla hankitun omaisuuden menetetyksi tuomitsemista koskevat tehokkaat ja varoittavat menettelyt sekä pyrkimykset saattaa oikeuden eteen henkilöt, jotka välttelevät tutkimuksia, ja estää vangittuja rikollisjärjestöjen johtajia jatkamasta järjestönsä johtamista ja käskyjen antamista alaisille vankeudesta huolimatta rajoittamatta kuitenkaan vankien oikeuksia koskevien perusperiaatteiden noudattamista;

85.  kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön varoittavia ja tehokkaita rangaistuksia ‑ sekä rikostuomioita että sakkoja, myös tuntuvia sakkoja – kaikentyyppisistä vakavista rikoksista, jotka aiheuttavat vahinkoa kansalaisten terveydelle ja turvallisuudelle; painottaa kuitenkin järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisen merkitystä; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään vankeuden vaihtoehtoja, kuten sakkoja ja yhdyskuntapalvelua, tapauksissa, joissa se on sallittua ja ottaen huomioon kaikki olosuhteet, myös rikoksen lievyys tai syytetyn vähäinen rooli; katsoo, että erityisesti nuorille rikoksentekijöille olisi annettava mahdollisuus elää rikollismaailman ulkopuolista elämää;

86.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ja soveltamaan seuraamuksia, joilla on varoittava vaikutus ja jotka rahanpesun kohdalla ovat oikeassa suhteessa kyseessä oleviin summiin;

87.  suosittelee sellaisen oikeudellisen välineen käyttöön ottamista, jolla helpotetaan EU:n turvallisuutta vakavasti uhkaavien kansainvälisten rikollisjärjestöjen tunnistamista, jotta edistetään mainittujen järjestöjen ja niiden avustajien, tukijoiden ja kannattajien vastaisten hallinnollisten toimien toteuttamista jäädyttämällä niiden omaisuus, varat ja edut unionissa;

Kohti terveempää yrittäjyyttä

88.  muistuttaa yksityisten liikealan toimijoiden ja yrityksien keskeisestä roolista pyrittäessä torjumaan, välttämään tai paljastamaan laittomia tai vilpillisiä käytäntöjä, joilla edistetään järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua tai muita vakavia rikoksia; kehottaa niitä tekemään täysimääräisesti yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa ja raportoimaan niille kaikesta rikollisesta toiminnasta, josta ne saattavat olla tietoisia; kehottaa lainvalvontaviranomaisia suojaamaan uhilta niitä, jotka noudattavat lainsäädäntöä ja raportoivat laittomasta toiminnasta;

89.  kehottaa yrityksiä harjoittamaan itsesääntelyä ja noudattamaan avoimuutta käytännesääntöjen ja valvontamenettelyjen, esimerkiksi sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen, käyttöönoton kautta tai perustamalla julkisen rekisterin eri toimielimissä toimivista lobbaajista korruption sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisten salaisten sopimusten ja eturistiriitojen välttämiseksi sekä vilpillisen kilpailun estämiseksi;

90.  kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta laatia julkinen EU:n luettelo yrityksistä, jotka on tuomittu korruptiosta tai joiden edustajia on syytettyinä korruptiosta jäsenvaltioissa tai kolmansissa valtioissa; katsoo, että luettelon avulla olisi estettävä yritystä osallistumasta julkisiin hankintamenettelyihin kaikkialla EU:ssa, jos mainittu talouden toimija on saanut lainvoimaisen tuomion; korostaa, että mustalle listalle joutuminen voi toimia pelotteena ja estää yrityksiä ryhtymästä korruptioon ja se tarjoaa niille hyvän kannusteen parantaa ja panna täytäntöön sisäisiä menettelyjään, jotka tähtäävät rehellisyyteen;

91.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään kauppakamarien osallisuutta järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun ennaltaehkäisyssä, niistä tiedottamisessa ja yleisimpien riskien torjumisessa yritysmaailmassa sekä panemaan tinkimättä täytäntöön komission toimintasuunnitelman veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi; kannustaa yritysverotuksen yhdenmukaistamiseen kyseisten ilmiöiden ja rahanpesun torjuntavälineenä, ja vaatii tässä yhteydessä yhdenmukaisen talouskurin toteuttamista kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa jäsenvaltioita jakamaan hyvinvointia entistä paremmin oikeudenmukaisella verotusjärjestelmällä, sillä rikollisjärjestöt käyttävät huomattavaa epätasaista jakoa ja köyhyyttä hyväkseen, mikä tukee järjestäytynyttä rikollisuutta;

92.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tuottojen ja verojen maakohtaista raportointia koskevan vaatimuksen kaikkia monikansallisia yrityksiä varten, jotta voidaan lopettaa aggressiivinen verosuunnittelu;

Kohti avoimempaa pankki- ja elinkeinojärjestelmää

93.  painottaa EU:n yhteisten sääntöjen merkitystä, jotta varmistetaan tehokkaat ja luotettavat välineet unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi; pitää tämän vuoksi myönteisenä euroalueen pankkiunionia, jossa euroalueen 6 000:ta pankkia valvotaan paremmin;

94.  pyytää lisäämään pankkijärjestelmän ja elinkeinoelämän – myös rahoitus- ja tilintarkastusalan ammattien harjoittajien – yhteistyötä ja avoimuutta kaikissa jäsenvaltioissa ja kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan määrittää tietotekniset välineet ja lainsäädännölliset sekä hallinnolliset toimenpiteet, joita voidaan käyttää rahoitusvirtojen jäljittämiseen ja rikosten tutkintaan, sekä laatia mahdollisten rikosten ilmoittamista koskevat säännöt;

95.  kehottaa tilintarkastusyrityksiä ja oikeudellisia neuvonantajia ilmoittamaan veroviranomaisille mahdollisista merkeistä tarkastetun tai neuvonnan kohteena olleen yrityksen aggressiivisesta verosuunnittelusta;

96.  kehottaa komissiota ja muita valvontaviranomaisia, joilla on tarvittava pääsy valtioiden sisäisiin ja kansainvälisiin yhteistyökanaviin, huolehtimaan siitä, että pankit, vakuutuslaitokset ja luottolaitokset varmistavat asianmukaisesti asiakkaidensa henkilöllisyyden ja riskiprofiilit, jotta varmistetaan, että yritykset tai oikeushenkilöt jäsenvaltioissa hankkivat riittävät, tarkat ja ajantasaiset tiedot yritysten, rahastojen, säätiöiden ja muiden vastaavien oikeudellisten rakenteiden todellisista omistajista ja edunsaajista, myös ulkomaisista veroparatiiseista, hyödyntämällä epäilyttävien tilitapahtumien edunsaajien tunnistamisessa tiedusteluvälineitä toimien tehostamiseksi, ja että yritysrekistereitä pidetään säännöllisesti ajan tasalla ja että niiden laatua tarkkaillaan; katsoo, että tietojen avoimuus – myös maakohtaisen todellisia omistajia koskevan rekisterin julkaisemisen ja rajatylittävän yhteistyön avulla – voi edesauttaa rahanpesun, terrorismin rahoituksen, veropetosten ja veronkierron torjumista;

97.  kehottaa komissiota kehittämään tiukat, yritysten liiketoiminnan aitoutta koskevat kriteerit, jotta estetään peite- tai postilaatikkoyrityksiä perustamista, joka edesauttaa veronkierron ja verojen välttämisen laillisia ja laittomia käytäntöjä;

98.  suosittaa, että arvioidaan tarkasti uhat, jotka liittyvät uusiin pankki- ja rahoitustuotteisiin, jotka mahdollistavat toimimisen nimettömästi ja muualta käsin; kehottaa lisäksi laatimaan yhteisen määritelmän veroparatiiseille ja selkeitä perusteita niiden määrittämiseksi, mitä ehdotetaan 21. toukokuuta 2013 annetussa parlamentin päätöslauselmassa veropetoksien, veronkierron ja veroparatiisien torjunnasta, sillä rikollisjärjestöt käyttävät veroparatiiseja usein sellaisten yritysten tai pankkien kautta, joiden omistajia ja edunsaajia on vaikeaa osoittaa;

99.  kehottaa laatimaan yhteisiä määritelmiä ja yhdenmukaistamaan säädöksiä, jotka koskevat sähköistä rahaa (mukaan lukien prepaid-kortit, virtuaalivaluutta ja niin edelleen) ja mobiilirahaa, ottaen huomioon niiden mahdollinen käyttö rahanpesutarkoituksiin ja terrorismin rahoitukseen;

100.  katsoo, että veroparatiisit ja vankkumaton pankkisalaisuus voi peittää korruption, rahanpesun ja järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden laittomia tuloja; ehdottaa sen vuoksi niistä luopumista; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita tämän vuoksi ratkaisemaan kiireellisesti ja lopullisesti tämän kysymyksen sisäisesti ja ulkoisesti ottamalla se esiin kolmansien maiden ja alueiden kanssa, etenkin Euroopassa sijaitsevien ja sellaisten maiden ja alueiden, joiden kanssa jäsenvaltioilla on erittäin paljon tai epäilyttäviä maksusuorituksia, ja ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta varmistetaan, että rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjunta on tehokasta ja vaikuttavaa;

Jotta rikos ei kannattaisi

101.  kehottaa kaikkia sekä julkisia että yksityisiä tahoja, joita asia koskee, ryhtymään määrätietoisesti torjumaan rahanpesua; kehottaa varmistamaan, että elinkeinonharjoittajat noudattavat täysimääräisesti rahanpesun torjuntaan liittyviä velvollisuuksiaan, edistämään epäilyttäviä tilitapahtumia koskevia ilmoitusmekanismeja ja laatimaan käytännesääntöjä alan ammattijärjestöjä ja -liittoja varten;

102.  kehottaa kolmansia maita, erityisesti Euroopan neuvoston jäsenvaltioita ja muita Euroopan mantereella sijaitsevia maita, luomaan tehokkaita rahanpesua torjuvia järjestelmiä;

103.  korostaa rahanpesun tiedusteluyksikköjen keskeistä roolia rahanpesun torjunnan tehokkuuden varmistamisessa ja suhtautuu myönteisesti Europolin kanssa tehtyyn tiiviiseen yhteistyöhön; pyytää, että niiden toimivaltaa lisätään ja yhdenmukaistetaan ja että niiden teknistä integroimista Europoliin jatketaan;

104.  katsoo, että kun otetaan huomioon rahanpesun selvittelykeskusten välisen kansainvälisen yhteistyön keskeinen merkitys rahanpesun ja kansainvälisen terrorismin torjunnassa, on syytä varmistaa, että uudessa sääntelyssä päivitetään rahanpesun selvittelykeskusten asemaa ja organisaatiota koskevia sääntöjä sekä niiden välisen kansainvälisen yhteistyön menettelyitä, kun otetaan huomioon myös niin kutsuttujen Egmont-ryhmän standardien rikkomistapaukset, joissa kansainvälistä yhteistyötä ei ole ollut tai se on ollut riittämätöntä;

105.  kehottaa kieltämään anonyymit maksutavat sähköisesti välitettävien vetojen asettamisessa ja estämään mahdollisuuden pelata nimettömänä rahapelejä verkossa siten, että mahdollistetaan rahapelejä järjestävien palvelinten tunnistaminen ja luodaan tietojärjestelmiä, joiden avulla voidaan jäljittää kaikki verkossa tai muualla järjestettävien rahapelien yhteydessä tehdyt rahansiirrot;

106.  painottaa, että jäsenvaltioiden, niiden sääntelyviranomaisten, Europolin ja Eurojustin välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa olisi lisättävä, jotta rajatylittävissä, sähköisesti välitettävissä uhkapeleissä harjoitettua rikollisuutta voidaan paremmin torjua;

107.  kehottaa komissiota ehdottamaan asianmukaista lainsäädäntökehystä, jolla torjutaan peleihin ja vedonlyöntiin ja etenkin urheilukilpailujen ja eläintaistelujen vedonlyöntiin liittyvää rahanpesua määrittämällä uusia rikoksia, kuten vedonlyöntiin liittyvät sopupelit, sekä määrittämällä riittävän ankarat seuraamukset ja tukemalla seurantamekanismeja, joissa ovat mukana urheiluliitot, -seurat ja toimijat verkossa tai muualla samoin kuin tarvittaessa kansalliset viranomaiset;

108.  vaatii lisää komission koordinoimaa yhteistyötä unionin tasolla, jotta tunnistetaan sellaiset sähköisesti välitettävän uhkapelitoiminnan harjoittajat, jotka ovat sekaantuneet sopupeleihin ja muuhun laittomaan toimintaan, ja kielletään heidän toimintansa;

109.  kehottaa urheilujärjestöjä luomaan kaikkia työntekijöitä koskevat menettelysäännöt, joissa selvästi kielletään ottelujen manipulointi vedonlyönti- tai muissa tarkoituksissa ja omia otteluja koskeva uhkapeli sekä velvoitetaan ilmoittamaan, jos huomataan sopupelien järjestämistä, ja otetaan käyttöön asianmukainen ilmiantajien suojaamista koskeva järjestelmä;

110.  suosittaa, että unionin laajuinen valvontatehtävä rahanpesuun liittyvissä asioissa siirretään kunkin toimivallan puitteissa Euroopan pankkiviranomaiselle, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle sekä yhteiselle valvontamekanismille yhteistyössä Europolin ja muiden toimivaltaisten unionin elinten kanssa, jotta voitaisiin perustaa todellinen Euroopan pankkiunioni, joka edistäisi tehokkaasti korruption ja rahanpesun torjuntaa; vaatii, että tällä välin valvontavalmiuksia, asiantuntemusta ja päätöksentekoa olisi vahvistettava kansallisella tasolla samalla kun kansallisten viranomaisten tehokkaampaa yhteistyötä olisi kannustettava ja helpotettava;

111.  korostaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä varmistamaan yhteistyöhön perustuva ja tehokas toiminta, jolla vähennetään laillisten markkinoiden haavoittuvuutta; lisäksi olisi määritettävä keskeiset toimijat internet-palvelujen alalla ja rahoitusalalla ja asetettava ne etusijalle tiedon jakamista ja koordinointia varten, jotta torjutaan tekniikan kehittämiseen liittyviä heikkouksia;

112.  kehottaa kannustamaan verotusta koskevien hyvän hallintotavan vähimmäissääntöjen laatimista erityisesti jäsenvaltioiden yhteisillä aloitteilla, jotka liittyvät niiden suhteisiin veroparatiiseina toimiviin alueisiin, ja toteaa, että tavoitteena olisi muun muassa helpottaa niissä toimipaikkaansa pitävien mahdollisten peiteyritysten omistajuutta koskevien tietojen saatavuutta; kehottaa panemaan pikaisesti ja täysimääräisesti täytäntöön 6. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon toimintasuunnitelmasta veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi (COM(2012)0722) ja sen jatkotoimet, mukaan luettuna emo-tytäryhtiö-direktiivin sekä korkoja ja rojalteja koskevan direktiivin tarkistaminen;

113.  kehottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia ottamaan huomioon, että myös pelkästään paikalliselta vaikuttavat rikokset, kuten autovarkaudet, maatalouskone- ja teollisuusajoneuvovarkaudet, asuntomurrot, käsiaseella tehdyt ryöstöt, kuparivarkaudet ja muiden teollisuudessa käytettyjen metallien varkaudet ja kuorma-autojen lastien varkaudet, voidaan todellisuudessa jäljittää kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja ne voivat johtaa muihin, vakavampiin rikoksiin;

114.  pitää valitettavana euron väärentämistä koskevien jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen välillä vallitsevia ja erityisesti seuraamuksiin liittyviä eroja ja toivoo, että neuvottelut, jotka koskevat komission helmikuussa 2013 esittelemää direktiiviehdotusta euron ja muiden valuuttojen suojelusta väärentämiseltä rikosoikeuden keinoin, saatetaan nopeasti päätökseen; kehottaa kaikkia julkisia ja yksityisiä asianosaisia EU:ssa ja jäsenvaltioissa ponnistelemaan yhdessä ilmiön torjumiseksi tehokkaasti;

115.  katsoo, että ”origin of wealth” -periaate helpottaa tehokasta verojen perimistä veroviranomaisten kannalta ja estää veronkiertoa; katsoo, että oikeudenmukainen verotusjärjestelmä on välttämätön etenkin kriisiaikoina, jolloin verotaakka siirtyy epäoikeudenmukaisesti pienille yrityksille ja kotitalouksille, ja että veronkierto johtuu osittain EU:n sisällä olevista veroparatiiseista;

116.  korostaa, että veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostaminen on erittäin tärkeää kestävän kasvun edistämiseksi EU:ssa; korostaa, että veropetosten ja veronkierron väheneminen vahvistaisi talouden kasvupotentiaalia, kun tervehdytettäisiin julkista taloutta ja edistettäisiin yritysten välistä reilua kilpailua yhtäläisten toimintaedellytysten pohjalta;

117.  korostaa erityisesti, että on tärkeää määritellä vaiheet, joissa seteleitä käsitellään, jotta mahdollistetaan jäljitettävyys käteisen käsittelyyn liittyvän ketjun varrella, ja kehottaa tästä syystä Euroopan keskuspankkia ja kansallisia keskuspankkeja ottamaan käyttöön jäljitettävyysjärjestelmän, jota sovelletaan erityisesti nimellisarvoltaan korkeisiin euroseteleihin, kuten 200:n ja 500 euron seteleihin; kehottaa euroalueen maita lopettamaan sataa euroa suurempien setelien painamisen;

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta uusien teknologioiden avulla

118.  katsoo, että kaikki satelliittipaikannus- ja -valvontajärjestelmät voisivat auttaa tunnistamaan sellaisten alusten reittejä, jotka kuljettavat, purkavat tai uudelleenlastaavat salaa laittomia tavaroita; kehottaa tämän vuoksi oikeus- ja lainvalvontaviranomaisia vauhdittamaan uusien teknologioiden, kuten satelliittivalvontalaitteiden, käyttöä tällä alalla, sillä ne voivat edesauttaa järjestäytyneen rikollisen toiminnan torjunnassa;

119.  on erittäin tyytyväinen Europoliin perustettuun Euroopan verkkorikostorjuntakeskukseen (EC3) ja kannustaa kehittämään tätä keskusta erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi myös rajojen yli ja julkisen, yksityisen ja tutkimussektorin sidosryhmien välisen yhteistyön parantamiseksi sekä kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseksi, erityisesti niiden, jotka aiheuttavat EU:hun kohdistuvan verkkorikoksien uhan; pitää valitettavana, että keskuksen perustamiseksi tarvitut rahoitusvarat ja henkilöstö on otettu muilta toiminnan aloilta; kehottaa komissiota ottamaan Europolin uudet tehtävät huomioon rahoitusselvityksessä ja myöntämään sille asianmukaista rahoitusta muun muassa lapsipornografian, alv‑petoksien ja ihmiskaupan torjumiseksi;

120.  katsoo, että Euroopan rajavalvontajärjestelmästä (Eurosur) tulee merkittävä väline rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; tähän vaikuttavat jäsenvaltioiden viranomaisten välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon parantaminen sekä uusien teknologioiden käyttäminen ulkorajojen ja raja-alueiden valvonnassa; kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja Frontexia varmistamaan, että Eurosur on täysin toimintakykyinen vuoden 2014 loppuun mennessä;

121.  on erittäin tyytyväinen, että ENISAn toimeksiantoa laajennettiin ja vahvistettiin hiljattain, ja katsoo sen olevan keskeisessä asemassa varmistettaessa tietojärjestelmien ja verkkoturvallisuuden korkeaa tasoa EU:ssa, mikä on sen teknisen ja tieteellisen asiantuntemuksen ja tietoverkkoloukkausten ehkäisemiseen ja torjumiseen antaman panoksen ansiota; kehottaa ENISAa tehostamaan ponnistelujaan tietotekniikan kriisiryhmien (CERT) toiminta- ja tukivalmiuksien parantamiseksi ja avustamaan sähkölaitteita, verkkoja ja palveluja koskevien eurooppalaisten turvastandardien laatimisessa;

122.  suosittelee ennaltaehkäisy- ja tietoverkkoturvallisuuskulttuurin levittämistä sellaisen yhdennetyn ja monialaisen lähestymistavan avulla, jonka tavoitteena on yhteisön tietoisuuden lisääminen ja tutkimuksen ja teknisen koulutuksen, julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön sekä tietojen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tapahtuvan vaihdon edistäminen; suhtautuu myönteisesti tietoverkkohyökkäysten sisällyttämiseen NATOn jäsenten puolustuksen ja turvallisuuden strategiseen konseptiin; pitää myönteisenä kansallisten koordinointielinten perustamista joissakin jäsenvaltioissa kybervaaran torjumiseksi ja kehottaa kaikkia muitakin jäsenvaltioita toimimaan samoin;

Loppusuositukset Euroopan laajuisesta toimintasuunnitelmasta järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumiseksi

123.  kehottaa komissiota pyrkimään OLAFin välityksellä siihen, että petostentorjunnan alalla toimivat EU:n tutkintaviranomaiset toteuttavat riittävässä määrin omia tutkimuksia sektoreilla, aloilla tai tapauksissa, joissa epäillään järjestelmään liittyvää ja laajamittaista, EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvaa korruptiota ja joissa on syytä käynnistää tutkimuksia;

124.  vaatii rahoituspetosten torjumiseksi uudistamaan pikaisesti markkinoiden väärinkäyttöä koskevan direktiivin, joka unionin rahoitusjärjestelmän vakautta arvioivan IMF:n raportin mukaan on tulevaisuudessa avainasemassa Euroopan rahoitusmarkkinoiden luotettavuuden edistämisessä;

125.  on huolestunut siitä, että monet uudenlaiset rikokset, kuten jätteiden, taideteosten ja suojeltujen eläinlajien laiton kauppa sekä tuotteiden väärentäminen, ovat erittäin tuottoisia rikollisjärjestöille;

126.  pitää valitettavana, että komissio ei ole julkaissut ensimmäistä kertomustaan korruptiosta EU:ssa, vaikka se lupasi näin aiemmissa lausunnoissaan, ja toivoo, että kertomus hyväksytään ennen vuoden 2013 loppua;

127.  kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään luonnonvaraisten eläinten kaupan vastaisen EU:n toimintasuunnitelman;

128.  pyytää painokkaasti jäsenvaltioita saattamaan rikoksen uhrien oikeuksia sekä tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 2012/29/EU osaksi kansallisia lainsäädäntöjään viipymättä; pyytää komissiota valvomaan, että tämä tapahtuu moitteettomasti; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota täydentämään suunnitelmaa rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksista rikosoikeudenkäynneissä myös direktiivillä tutkintavankeudesta;

129.  painottaa tarvetta edistää laillisuuden kulttuuria ja lisätä kansalaisten tietoa mafiailmiöstä; panee tältä osin merkille, että kulttuuriyhdistyksillä, vapaa-ajan toiminnalla ja urheiluseuroilla on perustavanlaatuinen rooli lisättäessä suuren yleisön tietoa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta ja laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistämisestä;

130.  kehottaa komissiota julkaisemaan tulostaulun, josta ilmenee, missä määrin kukin jäsenvaltio on saattanut järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskevan EU:n lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään;

131.  kehottaa panemaan tämän päätöslauselman täytäntöön järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumiseksi vuosiksi 2014–2019 laaditulla Euroopan laajuisella toimintasuunnitelmalla, joka tarjoaa etenemissuunnitelman ja riittävät resurssit ja johon sisältyy toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen ensisijaisina toimina seuraavat suuntaa-antavat mutta ei kuitenkaan ainoat myönteiset toimet, jotka on jo esitetty edellä olevissa kohdissa ja jotka vahvistetaan tässä:

   (i) laaditaan järjestäytyneen rikollisuuden (johon sisältyy muun muassa mafiankaltaiseen järjestöön osallistumisen rikosnimike), korruption ja rahanpesun (itse suoritettu rahanpesu mukaan luettuna) määritelmä, joka perustuu muun muassa asiaankuuluvan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa koskevaan kertomukseen;
   (ii) poistetaan pankkisalaisuus;
   (iii) poistetaan veroparatiisit EU:n alueelta ja tehdään loppu veropetoksista ja veronkierrosta ottamalla käyttöön OECD:n suosittelema ”origin of wealth” ‑periaate;
   (iv) taataan täysimääräinen tietojen saanti yhtiöiden, säätiöiden ja rahastojen todellisista omistajista ja edunsaajista, myös mukauttamalla ja liittämällä yhteen jäsenvaltioiden yritysrekisterit;
   (v) otetaan talousrikosten yhteydessä käyttöön oikeushenkilöiden oikeudellisen vastuun periaate ja etenkin hallinta- ja emoyhtiöiden vastuu tytäryhtiöistään;
   (vi) kitketään ihmiskauppa ja pakkotyö, erityisesti alaikäisten ja lasten osalta, ankarammilla seuraamuksilla ja varmistetaan ihmiskaupan uhreille asianmukainen suojelu ja tuki;
   (vii) säädetään sopupelit rikokseksi, jotta voidaan tehostaa urheilukilpailuihin liittyvän laittoman vedonlyönnin torjuntaa;
   (viii) kehotetaan jäsenvaltioita kriminalisoimaan äänten ostaminen myös silloin, kun siihen sisältyy aineettomia etuja ja kolmansia osapuolia hyödyttäviä etuja;
   (ix) otetaan käyttöön mahdollisimman yhtenäinen, tasapuolinen ja yhdenmukainen unionin laajuinen yritysverotus;
   (x) tehostetaan jäsenvaltioiden välisiä sekä EU:n ja kolmansien maiden välisiä oikeudellisen ja poliisiyhteistyön sopimuksia;
   (xi) edistetään välineitä rikoksen avulla hankitun omaisuuden takavarikoimiseksi ja menetetyksi tuomitsemiseksi, mukaan lukien takavarikoimista koskevat lisäkeinot, kuten yksityisoikeudellinen varojen takavarikointi, ja edistetään takavarikoitujen varojen hyödyntämistä yhteiskunnallisiin tarkoituksiin toissijaisuusperiaatetta noudattaen;
   (xii) vahvistetaan ympäristörikosten ja huumausainekaupan torjuntaa;
   (xiii) varmistetaan kaikkien oikeudellisten toimenpiteiden ja erityisesti rikostuomioiden, menetetyksi tuomitsemista koskevien määräysten ja eurooppalaisten pidätysmääräysten nopea vastavuoroinen tunnustaminen samalla kun noudatetaan täysimääräisesti suhteellisuusperiaatetta;
   (xiv) säädetään siitä, että julkisten hankintamenettelyjen ulkopuolelle suljetaan kaikkialla EU:ssa talouden toimijat, jotka ovat saaneet lopullisen tuomion osallistumisesta järjestäytyneeseen rikollisuuteen, korruptiosta tai rahanpesusta;
   (xv) perustetaan Euroopan syyttäjänvirasto ja käynnistetään sen toiminta osoittamalla sille tarvittavat henkilö- ja taloudelliset resurssit; tuetaan samalla unionin virastoja, kuten Europolia ja Eurojustia, sekä yhteisiä tutkintaryhmiä ja varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavia virastoja;
   (xvi) noudatetaan täysimääräisesti sekä jäsenvaltioiden että unionin tasolla järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevissä kansainvälisissä välineissä asetettuja velvoitteita;
   (xvii) tunnustetaan tutkivan journalismin merkitys vakavien rikosten tunnistamisessa;
   (xviii) luodaan yhtenäiset eurooppalaiset säännöt todistajien, ilmiantajien ja tuomioistuinten kanssa yhteistyössä toimivien henkilöiden suojelemisesta;
   (xix) kielletään henkilöitä, jotka on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta tai rahanpesusta taikka muusta vakavasta rikoksesta, asettumasta ehdolle julkiseen virkaan tai olemasta julkisessa virassa, tai erotetaan heidät virasta;
   (xx) määritetään ja otetaan käyttöön yhdenmukaisen raportointijärjestelmän perusteella asianmukaiset rangaistukset tavanomaisista tietoverkkorikoksista;
   (xxi) ehkäistään korruptiota julkisella sektorilla parantamalla yleisön mahdollisuuksia tutustua asiakirjoihin, laatimalla erityissääntöjä eturistiriitojen välttämiseksi ja perustamalla avoimuusrekisteri;

132.  vaatii, että parlamentti kiinnittää jatkossakin erityistä huomiota järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevässä erityisvaliokunnassa käsiteltyihin asioihin ja kehottaa tätä varten kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa tekemään tarvittaessa yhteistyötä kaikkien muiden asiaankuuluvien valiokuntien kanssa, jotta voidaan varmistaa, että tähän päätöslauselmaan sisältyvät suositukset on pantu asianmukaisesti täytäntöön politiikassa ja toimielimissä ja tarvittaessa kuulemaan asiantuntijoita, perustamaan työryhmiä ja hyväksymään seurantakertomuksia;

o
o   o

133.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Eurojustille, Europolille, Frontexille, CEPOLille, OLAFille, COSIlle, Euroopan investointipankille, Euroopan neuvostolle, OECD:lle, Interpolille, UNODC:lle, Maailmanpankille ja FATF:lle sekä Euroopan valvontaviranomaisille (EPV, ESMA, EIOPA).

(1)EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 120.
(2)EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.
(3)EYVL C 195, 25.6.1997, s. 1.
(4)EUVL L 300, 11.11.2008, s. 42.
(5)EYVL L 182, 5.7.2001, s. 1.
(6)EUVL L 196, 2.8.2003, s. 45.
(7)EUVL L 68, 15.3.2005, s. 49.
(8)EUVL L 328, 24.11.2006, s. 59.
(9)EUVL L 332, 18.12.2007, s. 103.
(10)EUVL L 138, 4.6.2009, s. 14.
(11)EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37.
(12)EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60.
(13)EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1.
(14)EYVL L 162, 20.6.2002, s. 1.
(15)EUVL L 321, 8.12.2009, s. 44.
(16)EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1.
(17)EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15.
(18)EUVL L 309, 25.11.2005, s. 9.
(19)EUVL L 345, 8.12.2006, s. 1.
(20)EUVL L 267, 10.10.2009, s. 7.
(21)EUVL L 319, 5.12.2007, s. 1.
(22)EUVL L 192, 31.7.2003, s. 54.
(23)EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1.
(24)EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.
(25)EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57.
(26)EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1.
(27)EUVL L 47, 18.2.2004, s. 1.
(28)EUVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
(29)EUVL C 286, 30.9.2011, s. 4.
(30)EUVL C 42, 15.2.2012, s. 2.
(31)EUVL L 159, 20.6.2007, s. 45.
(32)EUVL C 124 E, 25.5.2006, s. 254.
(33)EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 37.
(34)EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 121.
(35)EUVL C 131 E, 8.5.2013, s. 66.
(36)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0208.
(37)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0098.
(38)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0004.
(39)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0205.
(40)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0245.
(41)EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 62.
(42)http://ec.europa.eu/justice/policies/privacy/docs/wpdocs/2011/wp186_en.pdf.
(43)Lähde: Norton Cybercrime report 2012.
(44)Camera di commercio internazionale, Transparency International, iniziativa Global Compact delle Nazioni Unite, Forum economico mondiale, Clean Business is Good Business, 2009.
(45)Korruptiota käsittelevä erityiseurobarometri 374, helmikuu 2012.
(46)Erikoiseurobarometri nro 390 kyberturvallisuudesta, heinäkuu 2012.
(47)Camera di commercio internazionale, Transparency International, iniziativa Global Compact delle Nazioni Unite, Forum economico mondiale, Clean Business is Good Business, 2009.
(48)Lokakuussa 2012 julkaistu Euroopan parlamentin selvitys ”Study on the Deterrence of fraud with EU funds through investigative journalism in EU-27”.

Päivitetty viimeksi: 21. huhtikuuta 2016Oikeudellinen huomautus