Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2012/2064(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0014/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0014/2014

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 04/02/2014 - 6.14
CRE 04/02/2014 - 6.14

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2014)0060

Hyväksytyt tekstit
PDF 231kWORD 75k
Tiistai 4. helmikuuta 2014 - Strasbourg Lopullinen painos
Tilintarkastustuomioistuin
P7_TA(2014)0060A7-0014/2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. helmikuuta 2014 tilintarkastustuomioistuimen asemasta tulevaisuudessa – menettelyt Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämiseksi: Euroopan parlamentin kuuleminen (2012/2064(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 286 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 2/2004 yhtenäisestä tarkastusmallista (sekä yhteisön sisäisen valvonnan menettelyjä koskevan ehdotuksen)(1) ,

–  ottaa huomioon 17. marraskuuta 1992 antamansa päätöslauselman menettelystä, jota noudatetaan kuultaessa Euroopan parlamenttia tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämisen yhteydessä(2) ,

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 1995 antamansa päätöslauselman menettelystä, jota on noudatettava kuultaessa parlamenttia tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämisen yhteydessä(3) ,

–  ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksestä(4) ,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0014/2014),

I.Tilintarkastustuomioistuimen tuleva asema

A.  ottaa huomioon, että ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön Liman ja Meksikon julistuksissa vahvistetaan riippumattoman tarkastuselimen peruspilarit ja vahvistetaan, että kansalliset ylimmät tarkastuselimet (SAI) voivat tulkita julistusten periaatteita huomattavan vapaasti;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen on ammattimaisena tarkastuselimenä sovellettava muun muassa julkiseen sektoriin sovellettavia kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin perustettiin vuonna 1975 tehdyllä talousarviosopimuksella valvomaan EU:n varainhoitoa ja että EU:n ulkoisena tarkastajana tilintarkastustuomioistuin myötävaikuttaa unionin varainhoidon parantamiseen toimiessaan samalla unionin kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana suojelijana;

D.  ottaa huomioon, että nykyinen nopeasti muuttuva rahoitus- ja taloustilanne edellyttää tehokasta mikro- ja makrotason valvontaa taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti modernissa ja haastavassa EU:ssa;

E.  ottaa huomioon, että julkiset tarkastajat, kuten tilintarkastustuomioistuin ja jäsenvaltioiden SAI:t, ovat tärkeässä asemassa luottamuksen palauttamisessa ja EU:n julkisen vastuun parantamisessa; katsoo, että tästä syystä on tärkeää sijoittaa tilintarkastustuomioistuimen mahdollista uudistamista koskevat keskustelut laajempaan kontekstiin, joka koskee EU:n julkisen vastuun parantamista koskevaa haastetta;

F.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksessa vahvistettiin uudelleen tilintarkastustuomioistuimen oikeudellinen kehys julkisen vastuunkannon edistämisessä sekä parlamentin ja neuvoston avustamisessa EU:n talousarvion toteutuksessa, mitä kautta se myötävaikuttaa EU:n varainhoidon parantamiseen ja kansalaisten taloudellisten etujen suojaamiseen;

II.Menettelyt Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämiseksi: Euroopan parlamentin kuuleminen

G.  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 286 artiklan, jossa määrätään, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitaan henkilöistä, jotka kotivaltiossaan kuuluvat tai ovat kuuluneet ulkopuolisiin tilintarkastuselimiin taikka ovat erityisen päteviä tähän tehtävään ja joiden riippumattomuus on kiistaton;

H.  pitää tärkeänä, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet voivat antaa parhaat mahdolliset ammatillista pätevyyttä ja riippumattomuutta koskevat takeet perussopimuksen mukaisesti, jotta vältetään tilintarkastustuomioistuimen maineen vaarantuminen;

I.  ottaa huomioon, että eräät nimitykset ovat johtaneet erimielisyyksiin parlamentin ja neuvoston välillä ja että erimielisyyksien jatkuminen saattaa vahingoittaa tilintarkastustuomioistuimen hyviä työsuhteita näiden elinten kanssa ja sillä saattaa olla vakavia kielteisiä seurauksia tilintarkastustuomioistuimen uskottavuuden ja siten tehokkuuden kannalta;

J.  katsoo, että neuvoston päätös nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäseniä tapauksissa, joissa parlamentti on järjestänyt kuulemistilaisuuden ja antanut ehdokkaista kielteisen lausunnon, on käsittämätön ja osoittaa kunnioituksen puutetta parlamenttia kohtaan;

K.  toteaa, että parlamentin lausunto saa tiedotusvälineissä paljon huomiota; katsoo, että jos henkilöistä, joiden ehdokkuuden parlamentti on aiemmin julkisesti ja virallisesti torjunut, tulee tilintarkastustuomioistuimen jäseniä, luottamus kyseisiä elimiä kohtaan heikkenee;

L.  katsoo, että jäsenet, joilla on ammattimaista tilintarkastusosaamista sekä laajempi ja vaihtelevampi toiminnan tausta, joka tuo toimintaan erilaisia näkökulmia ja monipuolista pätevyyttä, parantaa tilintarkastustuomioistuimen päätösten ja toiminnan tehokkuutta; katsoo, että jos sukupuolten tasavertainen edustus jää toteutumatta asianmukaisesti, sitä on tänä päivänä mahdoton hyväksyä;

M.  katsoo, että keskeistä EU:n varainhoidon valvonnassa on tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin yhteistyö, joka kärsii, jos tietyt tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät saa parlamentin hyväksyntää;

N.  ottaa huomioon, että vuoden 2013 vertaisarvioinnissa vaaditaan tuomioistuimen sisäisten menettelyjen lyhentämistä ja sen roolin ja valtuuksien selkeyttämistä ulkoisiin sidosryhmiin nähden sekä korostetaan, että tarkastusten kohteet vaikuttavat liian paljon tuomioistuimen havaintoihin ja tarkastuslausuntoihin;

O.  ottaa huomioon, että parlamentti keskittyy lähinnä ehdotuksiin, joilla vältetään tarve tehdä muutoksia perussopimukseen;

P.  ottaa huomioon, että neuvosto on aina noudattanut SEUT-sopimuksen 255 kohdan mukaisesti perustetun paneelin tekemiä suosituksia antaa lausunto ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuudesta Euroopan unionin tuomioistuimen ja yleisen tuomioistuimen julkisasiamiehen tehtäviin, vaikka perussopimus ei sisällä asiaa koskevaa selkeää velvoitetta;

I.Parlamentin visio tilintarkastustuomioistuimesta: tuomioistuimen tuleva rooli

1.  katsoo, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin unionin toimielinten ulkoisena tarkastajana ei ainoastaan voi toimittaa lainsäätäjille tilien luotettavuutta ja tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta tietyn varainhoitovuoden aikana koskevaa tarkastuslausumaa vaan on myös erittäin merkittävässä asemassa, jonka pohjalta se voi antaa lainsäätäjälle ja budjettivallan käyttäjälle, erityisesti parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle, arvokkaita lausuntoja unionin politiikoilla saavutetuista tuloksista unionin rahoittamien toimien tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi, mittakaava- ja kattavuusetujen sekä jäsenvaltioiden kansallisten politiikkojen välisten heijastusvaikutusten tunnistamiseksi ja ulkoisten arviointien toimittamiseksi parlamentille jäsenvaltioiden julkista taloutta koskevista komission arvioinneista;

2.  katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen olisi edelleen pyrittävä riippumattomuuteen, tinkimättömyyteen, puolueettomuuteen ja ammattimaisuuteen ja luotava kiinteitä työyhteyksiä kumppaneihinsa ja etenkin Euroopan parlamenttiin ja tarkemmin sanottuna sen talousarvion valvontavaliokuntaan ja muihin valiokuntiin, jotka osallistuvat EU:n toimielinten vastuuprosessiin;

Perinteinen tarkastuslausumamalli (DAS)

3.  panee merkille, että perussopimus (SEUT-sopimuksen 287 artiklan 1 kohdan 2 alakohta) velvoittaa tilintarkastustuomioistuimen toimittamaan parlamentille ja neuvostolle tarkastuslausuman (DAS(5) ) maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta tutkittuaan niiden säännönmukaisuuden, laillisuuden ja unionin talousarvion tulokset, ja lisäksi tilintarkastustuomioistuimen on perussopimuksen mukaan myös toimitettava erityiskertomuksia ja lausuntoja; panee merkille, että suuri osa tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä keskittyy vuotuisten tarkastuslausumien laatimiseen;

4.  katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen riippumattomuus, tinkimättömyys, puolueettomuus ja ammattimaisuus ovat keskeisiä sen uskottavuuden kannalta sen avustaessa parlamenttia ja neuvostoa EU:n varainhoidon parantamisen ohjaamisessa ja edistämisessä sekä unionin taloudellisten etujen suojelemisessa aina ohjelmavaiheista tilien päättämiseen asti;

5.  pitää valitettavana, että kahdeksanatoista peräkkäisenä vuotena tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tulokset eivät ole sallineet tuomioistuimen antaa myönteistä tarkastuslausumaa (DAS) maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; painottaa, että sellaisenaan virhetason avulla edetään vain osittain siihen suuntaan, että unionin toimintalinjojen vaikuttavuudesta saadaan kattava kuva;

6.  palauttaa mieliin SEUT-sopimuksen 287 artiklan, jossa määrätään, että tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; huomauttaa, että sen sijaan, että tilintarkastustuomioistuin olisi antanut yhden tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, se antoi vuonna 2012 neljä lausumaa: yhden tilien luotettavuudesta ja kolme tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (yhden tuloista, yhden sitoumuksista ja yhden maksuista); katsoo, että tämän kirjoittamista koskevan valinnan vuoksi on vaikea arvioida, miten komissio on toteuttanut talousarviota;

7.  huomauttaa, että DAS on monivuotisen menosuunnitelman vuosittainen indikaattori, minkä vuoksi on vaikeaa tavoittaa monivuotisten järjestelyjen jaksoittaista luonnetta ja vaikutusta, joten hallinto- ja valvontajärjestelmien kokonaisvaikutus ja teho voidaan mitata ainoastaan osittain menokauden päätteeksi; katsoo näin ollen, että tilintarkastustuomioistuimen olisi voitava esittää vastuuvapauden myöntäjälle väliraportti ja yhteenveto ohjelmakauden lopullisesta tuloksesta vuotuisen tarkastuslausuman lisäksi;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on vuoden 2009 jälkeen keskittynyt merkittävästi tuotteidensa ja palvelujensa sekä vuosikertomuksensa kehittämiseen; katsoo kuitenkin, että lisätoimet ovat tarpeen ja että olisi annettava lisää resursseja laadun parantamiseksi edelleen, etenkin mitä tulee tilintarkastustuomioistuimen toiminnantarkastustehtäviin, joista saadaan tietoa EU: n talousarvion toteutuksesta; katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen olisi rakennettava DAS-mallin pohjalle määrittääkseen, onko tulokset saavutettu, ja selvittääkseen, miten ne on saavutettu, jotta voidaan ottaa oppia ja jotta samoja menetelmiä voidaan soveltaa toisissa yhteyksissä;

Tilintarkastustuomioistuimen uudet ulottuvuudet ja haasteet

9.  toteaa, että tarkastuslausumien historiallinen ja rakentava rooli on merkittävä, koska lausumissa keskitytään laillisuuden ja asianmukaisuuden käsitteisiin, jotka ovat hyödyllisiä indikaattoreita hyvästä varainhoidosta ja varainhoidon toiminnasta unionin varainkäytön kaikilla tasoilla ja osoittavat, että EU:n varoja on käytetty lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä toimivan parlamentin päätösten mukaisesti; korostaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuimen olisi tätä nykyä ja tulevaisuudessa osoitettava enemmän resursseja sen tarkasteluun, onko taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus toteutunut komissiolle uskottujen julkisten varojen käytössä; katsoo, että erityiskertomusten tutkimustulosten olisi edellytettävä, että EU:n ohjelmiin tehdään vastaavia mukautuksia;

10.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen perussopimuksessa vahvistetuissa valtuuksissa määritellään viitekehys, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuin voi täyttää tehtävänsä riippumattomana ulkopuolisena unionin tarkastuselimenä; panee merkille, että valtuuksissa on merkittävästi joustovaraa, jotta tilintarkastustuomioistuin voi toteuttaa tehtävänsä muutenkin kuin tarkastuslausumien alalla; muistuttaa, että valtuudet mahdollistavat sen, että tilintarkastustuomioistuin voi esittää toiminnantarkastusten tulokset erityiskertomuksissa, jotka tarjoavat merkittävän mahdollisuuden tuottaa lisäarvoa keskittymällä korkean riskin aloihin ja niiden tutkimiseen; toteaa, että lisäksi näissä kertomuksissa annetaan unionin kansalaisille tietoja unionin toiminnasta ja EU:n varojen käytöstä monilla eri aloilla, mikä auttaa lähentämään EU:ta ja sen kansalaisia ja tekemään EU:sta läpinäkyvämmän ja helpommin ymmärrettävän;

11.  muistuttaa, että yksi parhaista keinoista parantaa Euroopan unionin tilien tarkastamista ja edistää sekä EU:n menojen suorituskykyä että tehokkuutta on äänestää vastuuvapaudesta ennen tarkastuksen kohteena olevaa vuotta seuraavan vuoden joulukuun 31. päivää; korostaa, että näin pakotettaisiin tilintarkastustuomioistuin antamaan vuosikertomuksensa 30. kesäkuuta mennessä;

12.  suosittelee Euroopan tilintarkastustuomioistuimen riippumattomuuteen puuttumatta, että tuomioistuin muodostaa mielipiteensä pikemminkin olennaisuusrajan kuin pelkästään hyväksyttävän virhetason perusteella, koska tämä näyttää olevan entistä enemmän kansainvälisten tarkastusstandardien mukaista;

13.  ehdottaa, että Euroopan parlamentti osoittaa vuotuisessa vastuuvapausmietinnössään erityisen osan tilintarkastustuomioistuimen eri toiminnantarkastuksissaan antamien suositusten seurannalle, jotta komissiota ja jäsenvaltioita motivoidaan panemaan kyseiset suositukset täytäntöön; katsoo, että parlamentin pitäisi myös ilmoittaa tilintarkastustuomioistuimen riippumattomuuteen puuttumatta, mihin tärkeimpiin seurantatoimiin tilintarkastustuomioistuin voi kiinnittää erityistä huomiota vuosikertomuksessaan;

14.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin suunnittelee oman työohjelmansa vuotuiselta ja monivuotiselta pohjalta; toteaa, että monivuotinen suunnitelma mahdollistaa tilintarkastustuomioistuimen strategian määrittelyn ja päivittämisen ja että vuotuisessa suunnitelmassa määritetään kyseisen vuoden aikana suoritettavat erityiset tehtävät; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin esittää talousarvion valvontavaliokunnalle joka vuosi vuotuisen työohjelmansa, jossa esitetään ensisijaiset tarkastustehtävät ja resurssit niiden toteuttamiseksi;

15.  katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen kokoukset parlamentin ja neuvoston kanssa antavat nykyisessä muodossaan arvokasta tietoa tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen työohjelman laadinnasta; korostaa, että tällainen jäsennelty alustava vuoropuhelu auttaa suuresti varmistamaan EU:n tavoitteiden toteuttamista varten myönnettyjen julkisten varojen käyttöä koskevan tehokaan ja demokraattisen vastuun kansalaisia kohtaan; korostaa, että parlamentin ja neuvoston kanssa tehtävän neuvoa-antavan yhteistyön lisääntymisestä huolimatta tilintarkastustuomioistuimen pitäisi itse päättää vuotuisesta työohjelmastaan poliittisesta tai kansallisesta vaikutuksesta riippumattomasti;

16.  huomauttaa, että Euroopan parlamentin kaltaisten ulkopuolisten sidosryhmien kannalta erittäin tärkeitä kysymyksiä ja niitä seuraavia tarkastuspyyntöjä ei kerätä jäsennellysti eikä myöskään käsitellä täysin ensisijaisina; katsoo tämän olevan haitallista tilintarkastustuomioistuimen tarkastustulosten merkityksellisyydelle ja vaikutukselle; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tuoma lisäarvo liittyy suoraan siihen, miten parlamentti ja muut sidosryhmät käyttävät sen työtä vastuuprosessissa; kehottaa sen vuoksi tilintarkastustuomioistuinta ottamaan vuotuisessa työohjelmassaan huomioon lainsäätäjien poliittiset prioriteetit ja EU-kansalaisten kannalta erittäin tärkeät kysymykset, joista kansalaisten eduista huolehtiva parlamentin talousarvion valvontavaliokunta ilmoittaa;

Yhteistyö kansallisten ylimpien tarkastuselinten kanssa (SAI)

17.  odottaa, että tilintarkastustuomioistuimen ja jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten välille luodaan aiempaa tiiviimpi yhteistyö, josta saadaan tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen työn jakamista koskevia konkreettisia tuloksia; edellyttää lisäksi konkreettisia metodologisia toimenpiteitä ja sopimuksia tarkastusaikatauluista; odottaa komission tekevän oikeudellisen tarkastelun perusteella ehdotuksia jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten tarkastustyön sisällyttämisestä tilintarkastustuomioistuimen yhteisen hallinnoinnin tarkastuksiin kussakin jäsenvaltiossa;

18.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen olisi oltava eturintamassa määriteltäessä työskentelymenetelmät, joiden puitteissa kansalliset SAI:t ja tilintarkastustuomioistuin vahvistavat resurssiensa koordinointia voidakseen arvioida EU:n talousarvion menoja ja talousarvion toimivuutta ja välttää valvontatyön päällekkäisyyttä ja jakaa tarkastustietoja, tunnistaa riskialueet, suorittaa yhteisiä arviointeja tai liittää kansalliset SAI:t tiiviimmin osaksi tilintarkastustuomioistuimen tarkastustehtäviä, mikä kehittää yhteisiä työskentelymenetelmiä ja nostaa kunkin tarkastustason tehoa; toteaa, että tarkastus- ja valvontatietojen ja hyvien käytäntöjen jakaminen tilintarkastustuomioistuimen ja tarkastuselinten välillä on olennaista tarkastusten ja valvonnan kohdentamisen parantamiseksi; huomauttaa, että valvonnassa on liikaa tasoja ja että näitä päällekkäisyyksiä pitäisi välttää, jotta hallintovirkamiesten ja edunsaajien taakkaa voitaisiin keventää;

19.  kehottaa sen vuoksi SEUT-sopimuksen 287 artiklan 3 kohdan mukaisesti kansallisia tarkastuselimiä ja Euroopan tilintarkastustuomioistuinta tekemään tiiviimpää yhteistyötä tarkastettaessa yhteisen hallinnoinnin järjestelyjä;

20.  ehdottaa, että tutkittaisiin, olisiko kansallisten tilintarkastuselinten mahdollista antaa riippumattomina ulkoisina tarkastajina kansainvälisten tilinpitostandardien mukaisesti unionin varojen hallinnoinnista kansallisia tarkastuslausuntoja, jotka toimitettaisiin jäsenvaltioiden hallituksille, jotta ne voitaisiin esittää vastuuvapausmenettelyssä käyttöön otettavan asianmukaisen toimielinten välisen menettelyn mukaisesti;

21.  korostaa, että on tärkeää sisällyttää EU:n ohjelmat osaksi kansallisten ylinten tarkastuselinten suorittamia valvontatehtäviä ja kiinnittää erityistä huomiota yhteiseen hallinnointiin; katsoo, että kansallisilla parlamenteilla on oltava tärkeä asema, koska ne voivat pyytää asiaankuuluvia kansallisia ylimpiä tarkastuselimiä suorittamaan EU:n varoja ja ohjelmia koskevia tarkastuksia; katsoo, että näiden valvontatehtävien vakiinnuttaminen ja sääntely mahdollistaisi niiden tulosten vuosittaisen esittelemisen kansallisille parlamenteille;

Tilintarkastustuomioistuimen uusi toimintaympäristö

22.  panee merkille, että asetukset, jotka kattavat keskeisimmät menoalueet kaudella 2014–2020, ovat merkittävästi muuttaneet Euroopan unionin talousarvion toteutusta koskevaa taloudellista ja oikeuskehystä; toteaa, että nämä uudistukset merkitsevät huomattavia muutoksia, koska varainhoidon riskiympäristöä muutetaan yksinkertaistamalla rahoitussääntöjä, lisäämällä ehdollisuutta ja käyttämällä tehokkaasti EU:n talousarviota; vaatii, että tilintarkastustuomioistuin keskittyy sen vuoksi enemmän tuloksiin ja antaa asianmukaisia kertomuksia tällaisten uusien välineiden riskeistä ja toiminnasta;

23.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta laatimaan monivuotisen työohjelmansa samanaikaisesti monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja sisällyttämään siihen väliarvioinnin sekä kattavan tarkastuksen komission kustakin monivuotisesta rahoituskehyksestä tekemästä tilinpäätöksestä;

24.  huomauttaa, että toiminnantarkastuksista puuttuu usein selkeä analyysi tarkastuksen havaintojen syistä; huomauttaa lisäksi, että käytössä ei ole järjestelmää, jolla varmistettaisiin, että erityistarkastusten suorittamiseen osoitetuilla tarkastajilla on tekniset tiedot ja metodologiset taidot, joita tarvitaan tarkastuksen tekemiseen, jotta tarkastusta ei tarvitse aloittaa missään asiassa aivan alusta; katsoo, että nämä olosuhteet lisäävät tilintarkastustuomioistuimen toiminnantarkastuksissa tekemien havaintojen tehottomuutta ja heikkoutta;

25.  edellyttää tilintarkastustuomioistuimelta täydellistä avoimuutta tilintarkastustuomioistuimen tuotteita koskevista aikatarpeista ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta julkaisemaan kussakin toiminnantarkastuksessa aikataulut ja eri vaiheet, joita kukin tuote kävi läpi käsittelyssä, eli ajan, joka tarvittiin kunkin käytössä olevan vaiheen läpikäymiseen; toteaa, että tällä hetkellä vaiheet ovat seuraavat:

   alustava tutkimus
   ongelman analyysi
   tarkastuksen suunnittelumuistio
   lausunto (lausunnot) alustavista havainnoista
   päätelmien laatiminen
   kertomusluonnos
   kuulemismenettely;

26.  huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen toiminnantarkastukset yhdessä alustavan tutkimuksen kanssa vievät kaksi vuotta, minkä vuoksi useissa tapauksissa tarkastuksen havainnot ovat vanhentuneita ja estävät asianmukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanon; odottaa tilintarkastustuomioistuimen rationalisoivan toiminnantarkastustensa laadintaa ja poistavan ylimääräiset menettelyvaiheet;

27.  ilmaisee toiveensa, että tulevaisuudessa tilintarkastustuomioistuin ei pelkästään julkaisisi komission huomautuksia sen havainnoista, päätelmistä ja suosituksista vaan ilmoittaisi tarvittaessa selkeästi lopullisen vastaväitteensä;

28.  katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen pitäisi tiedottaa parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle tilastoista, jotka koskevat jäsenten läsnäoloa tilintarkastustuomioistuimen toimipaikassa Luxemburgissa; edellyttää tilintarkastustuomioistuimen olevan tämän osalta täysin avoin parlamenttia kohtaan; toivoo saavansa komissiolta toteutettavuusanalyysin tilintarkastustuomioistuimen jäsenten palkkion osittaisesta korvaamisesta päivärahalla;

29.  korostaa, että vaikka asiaa koskevassa kertomuksessa on oltava oikeudenmukainen ja viitattava tarkastuksen kohteen perusteluihin, siinä ei ole kuitenkaan välttämätöntä saavuttaa yksimielisyyttä tarkastuksen kohteen kanssa;

30.  huomauttaa, että joissakin tapauksissa erityiskertomuksissa käsiteltyjen kysymysten käsittely parlamentissa oli jo päättynyt, joten tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tuloksia oli mahdotonta hyödyntää tehokkaasti; huomauttaa lisäksi, että joissakin tapauksissa komissio oli jo pannut täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen keskeiset suositukset, kun tilintarkastustuomioistuimen kertomus esitettiin; odottaa tilintarkastustuomioistuimen muistavan kaikki ulkoiset aikarajoitukset ja tapahtumat tarkastuksia tehdessään;

31.  edellyttää tilintarkastustuomioistuimen ilmoittavan kertomuksissaan selkeästi jäsenvaltioiden heikkouksista ja parhaista käytännöistä julkaisemalla ne johdonmukaisesti;

32.  on vakuuttunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimen resurssitarpeiden perusteellisesta analyysista voitaisiin saada mittakaavaetuja ja kattavan tuotannon etuja; odottaa tilintarkastustuomioistuimen selvittävän kyseisiä etuja muun muassa jäsenten yhteisen kuljetuspalvelun ja yhteisten työhuoneiden ja henkilöstön osalta;

33.  pitää valitettavana, että perussopimuksen soveltamisalan ulkopuolinen hallitustenvälinen toiminta, jollaista on harjoitettu esimerkiksi Euroopan rahoitusvakausvälineen ja Euroopan vakausmekanismin luomiseksi, aiheuttaa myös vakavia haasteita julkiselle vastuullisuudelle ja tarkastustoiminnalle ja heikentää tilintarkastustuomioistuimen keskeistä asemaa;

34.  pitää valitettavana, että Euroopan rahoitusvakautusvälineen tapauksessa ei ole tähän mennessä tehty minkäänlaisia riippumatonta julkista ulkopuolista valvontaa koskevia järjestelyjä; pitää valitettavana, että vaikka tilintarkastustuomioistuin on nimittänyt Euroopan vakausmekanismin tilintarkastuslautakuntaan jäsenen, vuotuista tarkastuskertomusta ei toimiteta parlamentille tai suurelle yleisölle; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan parlamentille säännöllisesti lautakunnan vuotuisen tarkastuskertomuksen ja kaikki muut tilintarkastustuomioistuimen toimintaa koskevat tarpeelliset tiedot tähän liittyen, jotta parlamentti voi valvoa tilintarkastustuomioistuimen työtä vastuuvapausmenettelyn aikana;

Tilintarkastustuomioistuimen rakenteen uudistaminen

35.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kokoonpanoa ja jäsenten nimittämistä koskevat menettelyt on vahvistettu SEUT-sopimuksen 285 ja 286 artiklassa; korostaa kuitenkin tarvetta perussopimuksen muutokselle, jolla neuvosto ja parlamentti asetetaan tasavertaiseen asemaan tilintarkastustuomioistuimen jäseniä nimitettäessä, jotta varmistetaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten demokraattinen legitimiteetti, avoimuus ja täydellinen riippumattomuus;

36.  pitää valitettavana, että tietyt nimitysmenettelyt ovat johtaneet ehdokkaita koskevaan ristiriitaan parlamentin ja neuvoston välillä huolimatta siitä, että perussopimuksen mukaan tällaiseen ristiriitaan ei ole edellytyksiä; korostaa, että ehdokkaiden tarkistaminen on parlamentin velvollisuus, kuten perussopimuksessa määrätään; katsoo, että neuvoston olisi Euroopan unionin toimielinten välisen hyvän yhteistyön hengessä kunnioitettava parlamentin tekemiä päätöksiä sen kuulemisen jälkeen;

37.  vaatii, että perussopimuksen seuraavan tarkistamisen yhteydessä Euroopan parlamentille annetaan vastuu valita tilintarkastustuomioistuimen jäsenet neuvoston ehdotuksen perusteella; korostaa, että kyseinen menettely edistää tilintarkastustuomioistuimen jäsenten riippumattomuutta jäsenvaltioista;

38.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin hyväksyi vuonna 2010 uuden työjärjestyksen, jonka mukaisesti sen on nykyisen oikeuskehyksen mukaisesti mahdollista tehostaa päätöksentekomenettelyänsä siten, että tarkastuskertomukset ja lausunnot hyväksyy nyt 5–6 jäsenen jaosto eikä enää 28 jäsentä käsittävä täysi kollegio;

39.  katsoo, että nykyinen ylempään johtoon sovellettava maantieteellistä edustusta koskeva sääntö, jonka mukaan jäseniä on yksi kustakin jäsenvaltiosta, on kauan sitten menettänyt alkuperäisen hyödyllisyytensä ja uskottavuutensa ja että se voitaisiin korvata kevyellä hallintorakenteella, joka on räätälöity entistä laajempien tarkastusvaltuuksien tarpeisiin ja joka takaa asianmukaisesti tilintarkastustuomioistuimen kaiken toiminnan riippumattomuuden;

40.  ehdottaakin, että tilintarkastustuomioistuimella olisi oltava sama määrä jäseniä kuin komissiolla; katsoo, että jäsenillä olisi oltava työkokemusta ainakin tarkastuksesta sekä hallinnosta; katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten olisi oltava erityisen päteviä tehtäväänsä ja heidän riippumattomuutensa on oltava kiistaton;

41.  ehdottaa, että tarkistettaisiin menettely, joka koskee tilintarkastustuomioistuimen jäsenten palkkausta ja kullekin jäsenelle suoraan ja henkilökohtaisesti myönnettäviä varoja, jotta menettely saatetaan vastaamaan samankaltaisia toimintoja koskevia kansallisia ja kansainvälisiä käytäntöjä ja jotta tilintarkastustuomioistuimen jäsenet voivat täyttää velvollisuutensa riippumattomasti;

II.Menettelyt Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämiseksi: Euroopan parlamentin kuuleminen

42.  hyväksyy seuraavat periaatteet, valintaperusteet ja menettelyt antaessaan lausuntonsa tilintarkastustuomioistuimen jäsenehdokkaista:

   a) parlamentille on annettava kohtuullisesti harkinta-aikaa, jotta ehdokkaita voidaan kuulla talousarvion valvontavaliokunnassa ja jotta valiokunta voi äänestää ehdokkaista kuulemista seuraavassa kokouksessa
   b) kun päätös tehdään talousarvion valvontavaliokunnassa ja parlamentin täysistunnossa, äänestys suoritetaan salaisena äänestyksenä, riippumatta poliittisista kriteereistä
   c) talousarvion valvontavaliokunnan kuulemistilaisuudet ovat julkisia ja keskustelut välitetään videoyhteyden kautta
   d) parlamentti tekee päätöksensä täysistunnossa annettujen äänten enemmistöllä ja neuvoston on kunnioitettava sen lausuntoa; ehdokkaat ovat paikalla äänestyksen aikana ja Euroopan parlamentin puhemies kysyy heiltä kielteisen äänestystuloksen jälkeen, haluavatko he perua ehdokkuutensa;

43.  katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämiskriteereitä olisi täsmennettävä edelleen SEUT-sopimuksen 286 artiklan perusteella, ja korostaa, että parlamentin arviointi perustuu pääosin seuraaviin kriteereihin:

   a) korkean tason työkokemus julkistalouden, tilintarkastuksen ja hallinnon alalla sekä Euroopan unionin toimielinten hallinnon perusteellinen tuntemus
   b) hyvä ansioluettelo tarkastustehtävistä ja näyttö vähintään yhden Euroopan unionin työkielen erittäin hyvästä hallinnasta
   c) tarpeen mukaan todiste ehdokkaan vastuuvapaudesta aiemmista hallintotehtävistä
   d) ehdokkaan on nimityspäivästään alkaen luovuttava mahdollisista vaaleilla valitun edustajan tehtävistä sekä vastuutehtävistä poliittisessa puolueessa
   e) ehdokkaan tunnetusti suuri rehellisyys ja korkea moraali
   f) työn luonteen vuoksi ehdokkaiden ikä otetaan myös huomioon ja on katsottu kohtuulliseksi esimerkiksi vaatia, että ehdokkaat eivät ole nimitettäessä yli 67-vuotiaita
   g) jäsenet toimivat enintään kaksi toimikautta
   h) parlamentti suhtautuu hyvin vakavasti tilintarkastustuomioistuimen jäsenten sukupuolijakaumaan liittyvään kysymykseen;

44.  kehottaa neuvostoa sitoutumaan siihen, että se

   a) esittää parlamentille vähintään kaksi jäsenehdokasta kustakin maasta, yhden naisen ja yhden miehen
   b) laatii ehdotuksensa siten, että ne noudattavat täysin parlamentin päätöslauselmissa vahvistamia kriteerejä; parlamentti puolestaan varmistaa, että se noudattaa kyseisiä kriteerejä perusteellisesti
   c) toimittaa ehdokkaiden nimet toimittaessaan asiaankuuluvat yksityiskohtaiset tiedot ehdokkaiden urasta ja antaa muutenkin kaikki tiedot ja lausunnot, jotka se on saanut jäsenvaltioiden sisäisen päätöksentekomenettelyjen aikana
   d) toimittaa parlamentille kaikki nimityksiä koskevat jäsenvaltioilta saamansa tiedot; jos se salaa tietoja, parlamentti on pakotettu toteuttamaan omia tutkimuksia, mikä johtaa väistämättä nimitysmenettelyn viivästymiseen
   e) ottaa yhteyttä jäsenvaltioiden asianosaisiin, tilintarkastustuomioistuimen jäsenehdokkaita nimeäviin viranomaisiin ja kiinnittää näiden huomiota parlamentin vahvistamiin kriteereihin ja menettelyihin
   f) välttää perumasta ehdokkuutta ja esittämästä uutta ehdokasta jäsenvaltioiden uuden ehdotuksen pohjalta, kun taustalla ovat yksinomaan poliittiset kriteerit
   g) kunnioittaa, jos tällainen tilanne toteutuisi, parlamentin kielteistä lausuntoa ja ehdottaa uutta ehdokasta tai uusia ehdokkaita;

45.  esittää seuraavat määräykset talousarvion valvontavaliokunnassa ja täysistunnossa toteutettavista menettelyistä:

   a) kukin suositus kustakin nimityksestä esitetään mietinnössä, joka hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä, ja mietinnössä ainoastaan ilmoitetaan nimityksestä
   b) mietinnössä on
   i) johdanto-osan viitteissä yhteenvetona parlamentin kuulemisen tausta
   ii) johdanto-osan kappaleissa asiasta vastaavassa valiokunnassa tapahtuvan menettelyn pääpiirteet
   iii) varsinaisessa päätöslauselmaosassa yksinomaan joko
   myönteinen lausunto tai
   kielteinen lausunto
   c) johdanto-osan viitteistä ja kappaleista ei äänestetä
   d) ansioluettelo ja vastaukset kysymyslomakkeeseen liitetään mietintöön
   e) talousarvion valvontavaliokunnassa ja täysistunnossa äänestetään kyseisen ehdokkaan nimittämisestä;

o
o   o

46.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä tiedoksi muille Euroopan unionin toimielimille sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja tilintarkastuselimille.

(1)EUVL C 107, 30.4.2004, s. 1.
(2)EYVL C 337, 21.12.1992, s. 51.
(3)EYVL C 43, 20.2.1995, s. 75.
(4)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0319.
(5)Lyhenne ranskankielisestä termistä ’Déclaration d'assurance’.

Päivitetty viimeksi: 30. toukokuuta 2017Oikeudellinen huomautus