Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174, 175, 176, 177, 178 ja 191 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen pöytäkirjan N:o 26,

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(2),

–  ottaa huomioon koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1300/2013(3),

–  ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyille jäsenvaltioille Euroopan sosiaalirahastosta myönnettävästä määrärahasta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1298/2013(4),

–  ottaa huomioon erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(5).

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta yhtymien perustamisen ja toteuttamisen selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013(6),

–  ottaa huomioon sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY(7),

–  ottaa huomioon yhteisön suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle(8),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 659/1999 muuttamisesta 22. heinäkuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 734/2013(9),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”EU:n suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä”(10),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Älykkäät verkot: innovoinnista käyttöönottoon” (COM(2011)0202),

–  ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY(11),

–  ottaa huomioon energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU(12),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050” (COM(2011)0112),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Energian sisämarkkinat toimiviksi” (COM(2012)0663),

–  ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Uusiutuva energia: merkittävä tekijä Euroopan energiamarkkinoilla” (COM(2012)0271),

–  ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2013 julkaistun komission vihreän kirjan ”Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuoteen 2030” (COM(2013)0169),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Mikrotuotanto – pienimuotoinen sähkön- ja lämmöntuotanto”(13),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n koheesiopolitiikan ja sen toimijoiden roolista Euroopan uuden energiapolitiikan täytäntöönpanossa(14),

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman osana koheesiopolitiikkaa toteutettujen energiatehokkuustoimenpiteiden täytäntöönpanosta ja vaikutuksesta(15),

–  ottaa huomioon 25. tammikuuta 2012 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus) (COM(2012)0011),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2008 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Regions 2020: An assessment of future challenges for EU Regions’ (SEC(2008)2868),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Aluepolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa älykkäässä kasvussa” (COM(2010)0553),

–  ottaa huomioon tausta-asiakirjan, joka sisältää ehdotuksen komission asetukseksi (EU) N:o .../.., annettu XXX, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A7-0019/2014),

A.  katsoo, että monet esimerkit parhaista käytännöistä, esimerkiksi Burgenlandin alue, ”MaRes-hanke (Makaronesian tutkimusstrategia) ja Green Islands -hanke, Energy Valley Alankomaissa, Regenerative Model Region Harz Saksassa, Hostětín Tšekin tasavallassa, Orkneyn uusiutuvan energian mikrotuotantoa koskeva hanke Skotlannissa sekä komission Concerto-aloitteessa pilottihankkeita toteuttavat kaupungit ja yhteisöt tai energian tehokasta käyttöä ja hajautettua energiantuotantoa koskeva CO-POWER-aloite, osoittavat, että paikallisista yhteisöistä ja kansalaisista voi tulla ”tuottajakuluttajia”, jotka tuottavat energiaa omaan tarpeeseensa, myyvät energiaa myös verkkoon ja hyödyntävät net metering -menettelyä (tuotettu ylijäämä vähennetään sähkölaskusta), toimivat virtuaalisissa voimalaitoksissa yhdessä muiden toimijoiden kanssa, saavuttavat suurimman hyödyn ottamalla kaikki toimijat mukaan alueellisten toimien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, edistävät aktiivista osallistumista ja tietojenvaihtoa sekä kehittävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa, johon sisällytetään muita energiaan liittyviä aloja, kuten liikenne ja asuminen, ja jossa hyödynnetään älykkäitä rahoitustukijärjestelmiä ja luodaan uusia työpaikkoja;

B.  muistuttaa hyväksyneensä mietintöjä, jotka koskevat EU:n koheesiopolitiikan ja sen toimijoiden roolia Euroopan uuden energiapolitiikan täytäntöönpanossa ja osana koheesiopolitiikkaa toteutettujen energiatehokkuustoimenpiteiden täytäntöönpanoa ja vaikutusta;

C.  ottaa huomioon, että älykkäiden energiajärjestelmien käytön yhteydessä kerätyt henkilötiedot ovat erittäin arkaluonteisia, koska niitä voidaan käyttää kuluttajakäyttäytymistä koskevien tietojen saamiseen, ja siksi kyseisille tiedoille on varmistettava erityinen suoja;

Uusia mahdollisuuksia alueelliselle taloudelle

1.  panee tyytyväisenä merkille, että energian tuotantoa ja kulutusta koskeva ajattelutapa on muuttunut ja alueet ovat siirtyneet jäykästä, peruskuormalogiikkaan perustuvasta perinteisestä mallista vaihtelevaan ja hajautettuun paikallistuotantoon, jossa pienimuotoisen uusiutuvan energian osuus on suuri, tuotanto on joustavaa ja kysynnän mukaista ja varastointi jakautuu laajalle alueelle; katsoo, että kestävän kehityksen säilyttämiseksi ja tulevaisuuden kysynnän vaatimuksiin vastaamiseksi on edistettävä uusia energiantuotannon ja -kulutuksen malleja, jotka perustuvat hajautettuun paikallistuotantoon; korostaa, että ajattelutavan muuttamiseen tarvitaan älykäs verkko, jonka täytäntöönpano olisi sisällytettävä monialaisen ja kattavan lähestymistavan mukaisesti alueelliseen kehitykseen, jotta alueet saavat siitä parhaimman mahdollisen hyödyn ja parhaat mahdolliset markkinamahdollisuudet ja jotta voidaan saavuttaa kestävyyttä, kasvua ja innovointia koskevat tavoitteet;

2.  palauttaa mieliin, että monilla EU:n alueilla on laadittu unionin nykyisen kehyksen puitteissa hankkeita, joilla edistetään toisaalta tiettyjen alojen välisiä synergioita ja toisaalta energiankäytön kestävyyttä ja uusiutuvia energialähteitä ja joilla julkiset ja yksityiset kumppanit pyrkivät yhteistyössä selvittämään alueen energia-alan kasvumahdollisuuksia ottamalla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI‑rahastot) varat käyttöön aikaisessa vaiheessa, kohdentamalla kumppanuudet alueelliselle, paikalliselle, kansalliselle ja EU:n tasolle sekä hajauttamalla täytäntöönpanostrategian tehokkaasti käytettävissä olevien paikallisten energiaresurssien hyödyntämiseksi;

3.  korostaa älykkäiden verkkojen lukuisia etuja, sillä niiden ansiosta voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä, lisätä uusiutuvan energian ja hajautetun tuotannon osuutta, varmistaa toimitusvarmuus kotitalouksille, luoda edellytykset sähkön tehokkaalle käytölle liikenteessä, auttaa kuluttajia muuttamaan kulutuskäyttäytymistään niin, että he hyötyvät edullisimmista hinnoista ja säästävät samalla energiaa parantamalla siten energiatehokkuutta, sekä säästää sähköä ja alentaa sähköverkkoihin tehtäviä kalliita investointeja käyttämällä energiaa tuotantohuippujen ulkopuolella sekä vauhdittaa EU:n teknologista innovointia ja kehittämistä; painottaa, että kansalaisten on osallistuttava kaikkiin vaiheisiin, myös sellaisen kehittyneen mittausjärjestelmän käyttöönottoon, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen tiedonkulun, sekä jakeluverkonhaltijoiden ja älyverkkoteknologian toimittajien suunnittelemiin toimiin; huomauttaa myös, että älykkäiden verkkojen käyttö vähentää merkittävästi energian siirtoon ja jakeluun liittyvää energiahäviötä; painottaa, että automaattista verkon uudelleenkonfigurointia voidaan käyttää häiriöiden estämiseksi tai korjaamiseksi sen itse korjautuvan saannon ansiosta; panee kuitenkin merkille, että monilla alueilla kansallisissa tukijärjestelmissä ei aseteta etusijalle tehokkaimpia keinoja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien teknologioiden hyödyntämiseksi kotitalouksissa;

4.  korostaa tässä yhteydessä mahdollisuutta tehdä energiaverkkoon maantieteellisiä (tai alueellisia) muutoksia ja edistää älykkäitä verkkoja epäsuotuisilla alueilla, muun muassa syrjäisimmillä alueilla sekä reuna- ja saarialueilla, jotka voivat kehittyä energiankuluttajista energiantuottajiksi ja saada tällä tavoin merkittäviä taloudellisia kilpailuetuja, samalla kun turvataan energian toimitusvarmuus sekä älykkäiden verkkojen käyttöönotto ja käyttö; panee merkille, että erityisesti älykkäiden verkkojen käyttöönotto ja toiminta tarjoavat mahdollisuuksia näille alueille, jotka voivat laskea energiakustannuksiaan;

5.  huomauttaa, että verkkoinfrastruktuuri, verkon hallinnointi ja markkinasäännöt on mukautettu fossiilisia polttoaineita käyttävien ja ydinvoimaloiden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin ja että tämä on kilpailuhaitta uusiutuvien energialähteiden kaltaisille uusille teknologioille;

6.  kehottaa jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia investoimaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa paikallisiin älykkäisiin verkkoihin harkiten perusteellisesti investointien lisäämistä käyttämällä ERI-rahastoja ja yksityisiä investointeja kannustavia rahoitusvälineitä sekä ottamaan huomioon kunkin alueen ympäristölliset, taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset tarpeet ja erityisominaisuudet, koska kaikille alueille soveltuvaa yksittäistä ratkaisua ei ole; kehottaa toimimaan paikallisella ja alueellisella tasolla joustavasti sellaisten esteiden vähentämiseksi, jotka vaikeuttavat energiantuotantoa ja ‑varastointia myös yli rajojen koskevien toimenpiteiden ja energiatehokkuutta edistävien toimenpiteiden yhdistämistä, sekä työskentelemään yhdessä muiden alojen, kuten tieto- ja viestintätekniikan alan sekä liikennealan, kanssa; korostaa tässä yhteydessä, että pumppausvarastointi yhdistettynä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen on tärkeää;

7.  painottaa, että älykkäiden verkkojen käyttöönotto edellyttää vakaata pitkän aikavälin toimintakehystä; kehottaa komissiota ehdottamaan vuodelle 2030 kunnianhimoisia strategioita, toimintapolitiikkoja ja tavoitteita, jotka koskevat energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä sekä kasvihuonekaasupäästöjä, jotta investoijille ja alaan liittyville teollisuudenaloille tarjotaan varmuus tulevasta ja edistetään älykästä energiajärjestelmää;

8.  palauttaa mieliin, että useimmissa energia-alan etenemissuunnitelman 2050 skenaarioissa uusiutuvan energian hajautetun tuotannon asianmukainen integrointi ei onnistu, ellei kehitetä paikallisia ja alueellisia älykkäitä sähkönjakeluverkkoja erityisesti sen vuoksi, että niillä luodaan tieto- ja virtalähdeyhteyksiä paikallisten sosioekonomisten kehitysalueiden välillä, mikä mahdollistaa joustavan hallinnoinnin ja tarvittavan tuen vaihteleville energialähteille; kehottaa siksi korostamaan enemmän jakeluverkkojen merkitystä; korostaa kuitenkin, että älykkäiden verkkojen kehittäminen edellyttää tehokasta energiansiirtoa tuotantopaikalta lopulliseen käyttöpaikkaan; toteaa lisäksi, että älykkäiden verkkojen tarjoama lisäarvo kasvaa edelleen, koska niillä luodaan paljon laajemmin yhteyksiä esimerkiksi kansallisessa tai jopa EU:n mittakaavassa, ja että sähkön kysynnän ohjaaminen tässä mittakaavassa tarjoaa laajemmin mahdollisuuksia käyttää kulutuksen vähentymisen tarjoamaa kysyntäjoustoa (tai hyödyntää kulutuslähteitä), kun paikallinen tuotanto on liian alhainen (tai kun sitä on liikaa);

9.  vaatii EU:n sisämarkkinoita koskeviin asetuksiin ja direktiiveihin joustavampaa lähestymistapaa, jotta vähennetään esteitä aluekohtaisilta ratkaisuilta, jotka koskevat energian tuotantoon, toimitukseen ja varastointiin sekä energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä ja niiden yhdistelmiä, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimukset ja valtioiden rajat ylittävät hankkeet mukaan luettuina;

Älykkäät energiajärjestelmät

10.  korostaa, että älykkäiden verkkojen onnistuneen täytäntöönpanon varmistamiseksi on kehitettävä alueille ja paikallisyhteisöille suunnattuja älykkäitä energiajärjestelmiä koskeva strategia, jossa älykkäät verkot liitetään osaksi alueellista energiajärjestelmää, uusiutuville energialähteille varataan merkittävä osuus ja tuotantokapasiteettia hajautetaan ja joka kattaa kysynnänhallinnan, energiatehokkuustoimenpiteitä, energiasäästöjen lisäämisen, älykkäitä varastointiratkaisuja, liikennealan (sähköisen liikenteen) sekä vaihdon lisäämisen naapuriverkkojen kanssa;

11.  panee merkille, että älykkäät mittarit mahdollistavat kaksisuuntaisen viestinnän, mikä mahdollistaa tarkan laskutuksen kuluttajille ja lisää kysyntäpuolen osallistumista, kun kuluttajat mukauttavat kulutustottumuksiaan energiantuotannon huippujen ja aallonpohjien mukaan; korostaa, että kansalaisten olisi saatava täysi hyöty älykkäästä energiajärjestelmästä ja että kansalaisten omistajuus lisää tehokasta käyttäytymistä ja siten yleisesti suurempaa energiansäästöä avointen käytäntöjen kautta; korostaa, että paikallisten, alueellisten tai kansallisten viranomaisten palveluntarjoajina jakeluverkonhaltijat ovat vastuussa tämän yleishyödyllisen palvelun saatavuuden takaamisesta kaikille varmistamalla verkkoturvallisuus ja verkon vakaus;painottaa, että kaikilla kansalaisilla olisi oltava suora pääsy kulutusta ja tuotantoa koskeviin tietoihin, jotta voidaan varmistaa älykkään verkon tehokas, turvallinen ja varma toiminta; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että sähköiset laitteet (muun muassa varsinkin pesukoneet, astianpesukoneet, lämpöpumput ja lämpöakut) pystyvät toimimaan yhdessä älymittarien kanssa siten, että kuluttajille tarjotaan kaikkein edullisimpia hintoja;

12.  kehottaa komissiota ja sen älykkäitä verkkoja käsittelevää erityisryhmää saattamaan ajan tasalle tällä hetkellä käytössä olevan älykkäiden verkkojen määritelmän ja laajentamaan sitä niin, että älykäs energiajärjestelmä sisällytetään siihen; kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia hallinnoimaan energiankulutusta ja kuormituksen purkua ja työskentelemään älykkääseen energiajärjestelmään perustuvien alueellisten strategioiden hyväksymiseksi;

13.  tähdentää, että älykkäiden verkkojen taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi alueiden on yhdistettävä toisiinsa suorat ja välilliset hyödyt sekä liitettävä energia-ala useisiin muihin aloihin, erityisesti asumiseen ja liikenteeseen, mutta myös ympäristöalaan, kaupunkisuunnitteluun, sosiaaliseen osallisuuteen, jätehuoltoon ja rakennusalaan, jotta saavutetaan energiansäästötavoitteet ja samalla mahdollisimman mittava taloudellinen hyöty ja tasapainotetaan alueen energian tarjontaa ja kysyntää;

14.  kehottaa kannustamaan innovaatiota ja lisäämään investointeja tieto- ja viestintätekniikan alalla ja vastaamaan näin älyteknologian tärkeimpiin haasteisiin, joihin kuuluu teknologian yhteentoimivuus nykyisen verkon kanssa, sekä sääntelyyn liittyviin haasteisiin; kehottaa komissiota sekä kansallisia ja alueellisia toimijoita luomaan myönteiset sääntely- ja investointikehykset yhteentoimivien tieto- ja viestintätekniikkaratkaisujen kehittämiseksi;

Myönteiset vaikutukset paikalliseen työllisyyteen

15.  kannustaa kaikkia alue- ja paikallisviranomaisia tarkastelemaan älykkäiden energiajärjestelmien hyötyjä ja investoimaan näihin järjestelmiin mahdollisina paikallisten vihreiden ja kestävien työpaikkojen luojina; korostaa, että rakennusteollisuus on yksi tärkeimpiä aloja, jonne syntyy työpaikkoja paitsi älykkäisiin energiaverkkoihin tehtävien suorien investointien ansiosta myös EU:n teknologiakehityksen, innovoinnin ja pienten ja keskikokoisten yritysten (pk-yritysten) kilpailukyvyn sekä energiatehokkuustoimiin ja korjauksiin tehtävien investointien ansiosta esimerkiksi asuntotuotannon alalla sekä mukauttamalla rakennusteollisuus uusiin teknisiin sovelluksiin energiatehokkaiden asuntojen rakentamista varten;

16.  korostaa, että älykkäiden verkkojen käyttöönotto tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kilpailukykyä ja pääasiassa pk-yrityksistä koostuvan EU:n sähkö- ja elektroniikkateollisuuden alan teknologiantarjoajien maailmanlaajuista teknologiajohtajuutta;

17.  kehottaa kaikkia alueita tarkastelemaan investoimista näissä uusissa työpaikoissa tarvittavaan ammattitaitoon ja koulutukseen ja ottamaan huomioon, että merkittävä määrä uusia paikallisia työpaikkoja voidaan luoda myös tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ja liikenteen aloilla sekä aloilla, jotka toimittavat älykkäitä laitteita, infrastruktuureja ja palveluja esimerkiksi uusia laitoksia varten, ja myös välttämään erikoistuneen työvoiman puute ja mahdollistamaan sopeutuminen uusiin tarpeisiin, jotka johtuvat uusien ammattien syntymisestä asianomaisille aloille; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita tukemaan uusiutuvien energiamuotojen alalla akateemisen ja ammatillisen tason koulutusaloitteita, joita voisivat olla ympäristötekniikan koulutusohjelmat ja uusien oppisopimusten kehittäminen esimerkiksi aurinkolämpöjärjestelmien asentajille; korostaa, että alueet, jotka toteuttavat onnistuneesti älykkään energiajärjestelmän, voivat houkutella uusia työpaikkoja alueelle perustamalla tähän alaan erikoistuneita teknillisiä korkeakouluja ja tarjoamalla niissä alan erikoiskoulutusta; kehottaa alueita tekemään yhteistyötä älykkään erikoistumisen alalla ja suhtautuu myönteisesti ohjelmiin, joissa tietämystä jaetaan alueiden välillä ja rajojen ylitse; kiinnittää huomiota aloitteisiin, joihin Euroopan teknologiainstituutti pyrkii osaamis- ja innovaatioyhteisön InnoEnergy välityksellä ja jotka koskevat älykkäiden verkkojen tutkimusta ja kehittämistä ja ammattilaisten kouluttamista tällä alalla; kiinnittää myös huomiota uusiin mahdollisuuksiin alueellisten innovaatiojärjestelyiden luomiseksi;

18.  korostaa, että älykkäisiin energiajärjestelmiin tehtävät julkiset investoinnit, muun muassa ERI-rahastojen kautta tehtävät investoinnit, voivat edistää mahdollisuuksia luoda paikallisia kestäviä työpaikkoja, luoda synergia- ja kerrannaisvaikutuksia työllisyyteen sekä tarjota pitkän aikavälin paikallista hyötyä alueille talouden, yhteiskunnan ja ympäristön aloilla, ja lisäksi niitä voidaan käyttää välineenä vastattaessa taloudellisiin haasteisiin erityisesti kriisistä kärsivien maiden alueilla;

Kansalaisten rooli

19.  painottaa, että älykkään energiajärjestelmän menestys, joka käy ilmi parhaita käytäntöjä ja esimerkkitapauksia koskevista tutkimuksista, perustuu usein paikalliseen omistukseen, jossa omistajia ovat yksittäiset kansalaiset, osuuskunnat, paikallisyhteisöt tai edellä mainitut toimijat yhdessä; toteaa, että tämäntyyppinen omistus lisää investointien hyväksymistä kaikilla älykkäiden energiajärjestelmien osa-alueilla; korostaa, että kansalaisille on annettava laadukkaampia tietoja ja kannustimia, kuten dynaamisia hinnoittelumekanismeja ja asianmukaisia tieto- ja viestintätekniikan välineitä, jotta he voivat osallistua älykkäiden energiainfrastruktuurien, tuotannon sekä energia- ja sähköverkon suunnittelun ja energian jakelun kaikkiin vaiheisiin;

20.  korostaa, että älykkäiden verkkojen teknisen luonteen vuoksi on tärkeää tiedottaa käyttäjille ja lisätä heidän tietoisuuttaan, jotta heistä tulee asiantuntevia tuottajakuluttajia, jotka ovat tietoisia näiden verkkojen tarjoamista mahdollisuuksista ja erityisesti niiden yhteydestä älykkäisiin mittareihin; korostaa, että on tärkeää lisätä nuorten tietoisuutta keskiasteen ja ammattikoulutuksen alan oppilaisiin suunnatuilla opetusohjelmilla;

21.  kehottaa komissiota poistamaan paikallisen omistuksen esteet sekä sääntelyyn liittyvät ja lainsäädännölliset haasteet voimassa olevasta EU:n lainsäädännöstä ja erityisesti valtiontukisäännöistä; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan paikallisia energiansyöttömahdollisuuksia ja paikallisen energian jakamista, eikä ainoastaan kaksisuuntaisesti verkon ja loppukuluttajan välillä vaan myös yli rajojen ja loppukuluttajina olevien eri yksiköiden välillä, ja kannustamaan tällä tavoin energiantuotannon paikallista omistusta ja paikallisesti tuotetun energian jakamista;

22.  painottaa, että älykkäiden energiajärjestelmien täytäntöönpano muuttaa merkittävästi yksityistä ja julkista sektoria, sillä sähkön toimitus yhdistetään tietojen keruuseen ja välitetään tosiaikaisesti; vaatii sen vuoksi kaikille tasoille avoimia menettelyjä, joissa ovat osallisina kaikki toimijat, mukaan luettuina kansalaiset, liikeyritykset, teollisuus, paikallisviranomaiset, jakeluverkonhaltijat, siirtoverkonhaltijat, paikalliset ja alueelliset tietosuojaviranomaiset tai oikeusasiamiehet sekä älyverkkoteknologian toimittajat;

Tietosuoja ja yksityisyys

23.  korostaa, että älykkäissä energiajärjestelmissä käsitellään suuria henkilötietomääriä ja monia käyttäjäprofiileja ja että tietoturvaloukkausten riski on niissä suuri; korostaa, että älykkäiden mittareiden on noudatettava erittäin tiukkoja tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevia normeja ja että kansalaisilla on oltava valta päättää verkonhaltijoille annettavista tiedoista ja valvoa niitä energiantoimitukselle ehdottomasti tarpeellisten vähimmäistietojen lisäksi; ottaa huomioon huolen erityisesti älykkäiden verkkojen turvallisuudesta ja älykkäiden mittareiden hyödystä kuluttajille ja kehottaa arvioimaan perusteellisemmin tätä alaa sekä jatkamaan tutkimuksia älykkäisiin mittareihin liittyvästä tietosuojasta ja yksityisyydestä; painottaa siksi, että henkilötiedot on suojattava poikkeuksetta niin, että ne pysyvät suojattuina ja turvattuina; korostaa lisäksi, että tietoturvallisuus on integroitava älykkäiden verkkojen käyttöönottostrategioihin;

24.  korostaa tarvetta parantaa tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevaa sääntelyä ja käytäntöjä, kun älykkäitä mittausjärjestelmiä asennetaan; korostaa, että kaikkien verkkoon liitettyjen henkilöiden ja kotitalouksien tietosuojan ja yksityisyyden takaaminen on välttämätöntä älykkäiden verkkojen toiminnalle ja käyttöönotolle; painottaa, että kerättyjä tietoja olisi käytettävä ainoastaan sähkön toimitusvarmuuden takaamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan tietosuojasääntöjen täytäntöönpanosta ja samalla ylläpitämään ja kehittämään synergiavaikutusta tietoliikenne- ja energiaverkkojen välillä sekä suojaamaan yksilöiden oikeudet tällä alalla; korostaa, että tietojen keräämiseen älykkäitä energiajärjestelmiä varten on laadittava normeja, joilla varmistetaan, että vain oleellisia tietoja välitetään sähkön toimitusvarmuuden takaamiseksi ja että niitä ei luovuteta edelleen kolmansille osapuolille, ja joilla taataan asiakkaiden oikeus kerättyjen tietojen tarkasteluun ja poistamiseen, jos tiedot eivät ole enää tarpeellisia tarkoitukseen, jota varten ne kerättiin tai käsiteltiin muulla tavoin, sekä joilla varmistetaan, että kansalaisilla säilyy omistusoikeus heitä koskeviin tietoihin ja päätösvalta siitä, kenelle he myöntävät oikeuden käyttää näitä tietoja;

25.  kehottaa komissiota antamaan lisäohjeistusta siitä, miten älykkäitä verkkoja koskevaa henkilökohtaista ja muuta kuin henkilökohtaista tietoa olisi käytettävä EU:n tarkistetun tietosuojalainsäädännön perusteella, ja sovituista säännöistä, jotka koskevat näiden tietojen omistajuutta ja hallinnointia jakeluverkonhaltijoissa, toimittavissa elimissä tai muissa kaupallisissa elimissä;

Tarvittavat puitteet onnistuneita älykkäitä energiajärjestelmiä varten

26.  kehottaa komissiota toteuttamaan toimia älykkäiden verkkojen käyttöönoton nopeuttamiseksi ja keskittymään erityisesti edistämään investointeja ja taloudellisia kannustamia tällä alalla, kehittämään teknisiä standardeja, varmistamaan kuluttajien tietosuoja, luomaan sääntelypuitteet, joilla tarjotaan kannustimia älykkäiden verkkojen käyttöönotolle, takaamaan avoimet ja kilpailukykyiset vähittäismarkkinat kuluttajien edun varmistamiseksi sekä tarjoamaan jatkuvaa tukea teknologian ja järjestelmien innovoinnille;

27.  korostaa, että vuosia 2014–2020 koskevissa uusissa ERI-rahastoasetuksissa jäsenvaltiot velvoitetaan keskittämään ERI-rahastojen varoja älykästä, kestävää ja osallistavaa Eurooppaa edistäviin investointeihin; panee merkille, että taloudellisen kehitystasonsa mukaisesti alueiden on varattava maaseuturahaston varoista tietty, jopa vähintään 20 prosentin suuruinen, vähimmäisosuus energiansiirtoon tehtäviin investointeihin keskittyen erityisesti älykkäisiin verkkoihin, uusiutuvista energialähteistä saatavan energian tuotantoon ja jakeluun, energiatehokkuuteen, energiasäästöihin, yhdistettyyn lämpö- ja sähköenergian tuotantoon, vähähiilisiin strategioihin, joissa keskitytään ennen kaikkea kaupunkialueisiin, sekä älykkäistä verkoista saatavan energian jakeluun; korostaa, että julkinen rahoitus on edelleen keskeisessä asemassa kannustettaessa yksityisiä investointeja älykkäitä verkkoja koskevaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä demonstrointihankkeisiin; toteaa, että myös koheesiorahastosta on mahdollista tehdä investointeja tällä alalla; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tätä uutta mahdollisuutta mahdollisimman hyvin; korostaa, että niiden investointien puitteissa, joita keskittämisvelvoite ei koske, Euroopan aluekehitysrahasto voi tukea myös älykkäiden energian jakelu-, varastointi- ja siirtojärjestelmien kehittämistä sekä uusiutuvien energialähteiden hajautetun tuotannon integroimista;

28.  painottaa, että ERI-rahastot toimivat investoinnin kannustimina ja että koska useat alueelliset tasot ovat mukana rahoituksessa ja päätöksentekoprosessissa, monitasoisella hallinnolla on tärkeä asema menestyksekkään täytäntöönpanon kannalta; panee tyytyväisenä merkille Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman tarjoamat uudet rahoitusmahdollisuudet;

29.  panee tyytyväisenä merkille Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen sisältyville yhteisen edun mukaisille älykkäitä verkkoja koskeville hankkeille annetun suuren painoarvon mutta pitää valitettavana, että nykyiseen kaksivuotiseen luetteloon on sisällytetty ainoastaan kaksi älykkäitä verkkoja koskevaa hanketta; korostaa, että jakeluverkkotason älykkäitä verkkoja koskevat hankkeet on otettava huomioon; korostaa, että infrastruktuurihankkeiden on täytettävä kestävyyttä ja kilpailukykyä koskevat kriteerit ja että niiden on perustuttava integroituun lähestymistapaan, joka takaa jakeluverkon haltijoiden osallistumisen niihin; painottaa myös, että Välimeren alueella on tärkeää kehittää pohjoisen ja etelän välisiä energiaverkkojen yhteenliitäntöjä;

30.  kehottaa komissiota vähentämään älykkäisiin energiajärjestelmiin tehtävien investointien esteitä ja laajentamaan erityisesti valtiontukiuudistuksiin liittyvää poikkeusta niin, että julkiset tuet sallitaan kaikilla alueellisten ja paikallisten älykkäiden energiajärjestelmien osa-alueilla monialaiset investoinnit ja toimet mukaan luettuina; kehottaa sisällyttämään älykkäät energiajärjestelmät yhdeksi tukimuodoksi tulevaan komission asetukseen tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) ja sellaisten asetusten mukauttamisesta, jotka koskevat muita ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvia tukiryhmiä, jotka ovat vuorovaikutuksessa älykkäiden energiajärjestelmien kehittämisen kanssa;

31.  korostaa, että älykkään infrastruktuurin yhteentoimivuudella on keskeinen merkitys, koska sääntelyn epävarmuus ja erilaiset standardit hidastavat älykkään infrastruktuurin leviämistä; kehottaa siksi lisäämään yhteistyötä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden välillä; korostaa, että avoimia standardeja tarvitaan yhteentoimivuuden helpottamiseksi sekä teknologiakehityksen ja teknologian käyttöönoton nopeuttamiseksi;

32.  kehottaa komissiota toteuttamaan toimia poistaakseen keskeiset esteet, joita ovat yhteentoimivuuden ja standardoinnin puute (standardoidun helpotetun käyttöönoton eli plug and play -järjestelmän avulla olisi mahdollista vähentää kustannuksia ja sallia myös pienten hajautettujen energiaresurssien – Distributed Energy Resources, DER, tai pienten DR-sovelluksien – liitettävyys), uusiin älykkäisiin verkkosovelluksiin liittyvien roolien ja vastuualojen epäselvyys, kustannuksien ja hyödyn jakamiseen ja sen seurauksena myös uusiin liiketoimintamalleihin liittyvä epävarmuus ja kuluttajien haluttomuus osallistua testeihin; katsoo, että tämän lisäksi EU:n sääntelyyn liittyvät järjestelyt saattavat haitata merkittävästi hankkeiden tuloksien toistettavuutta eri maissa;

33.  palauttaa mieliin eurooppalaisen älykkään verkon käyttöönoton tukemiseksi vuonna 2011 annetun standardointia koskevan toimeksiannon (Standardization Mandate), joka oli tarkoitus saattaa päätökseen vuonna 2012; suhtautuu myönteisesti toimeksiannon myötä saavutettuun edistykseen mutta painottaa, että on toteutettava lisätoimia; kehottaa komissiota vauhdittamaan yhdessä standardointielimien kanssa niiden toimien päätökseen saattamista ja antamaan uuden toimeksiannon tarvittaessa;

34.  kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen jakamista Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten neuvoston (CEER) foorumilla kansallisten jakeluverkonhaltijoiden sääntelyn alalla; panee samalla merkille jakeluverkonhaltijoiden organisaatiomuotojen koko kirjon (joissakin jäsenvaltioissa on vain yksi jakeluverkonhaltija, kun taas toisissa jäsenvaltioissa niitä on yli 800); kannustaa jäsenvaltioita tiiviimpään yhteistyöhön; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota sopimaan yhtenäisestä luokittelujärjestelmästä sen määrittelemiseksi, katsotaanko organisaatio siirtoverkonhaltijaksi, jakeluverkonhaltijaksi vai yhdistetyksi siirto- ja jakeluverkonhaltijaksi;

35.  kehottaa komissiota arvioimaan, onko tarpeen esittää energian kolmannen sisämarkkinapaketin mukaisesti ehdotuksia älykkäiden verkkojen kehittämisestä ja edistämisestä, sillä kun ne on pantu täytäntöön – mikä on komission johdonmukaisella toiminnalla edelleen varmistettava – voitaisiin mahdollistaa enenevässä määrin entistä useampien markkinatoimijoiden osallistuminen ja lisätä kaikkien tietoliikenne- ja energiaverkkojen osalta mahdollista synergiaa käyttöönotossa, kehittämisessä ja ylläpidossa; korostaa kuitenkin, että nämä ehdotukset olisi sisällytettävä rationalisoituun sääntelyjärjestelmään komission laatimien periaatteiden mukaisesti;

36.  kehottaa tekemään EU:n, kansallisen ja alueellisen tason yhteistyötä älykkäiden verkkojen kehittämisessä; uskoo, että älykkäät verkot tarjoavat merkittävän mahdollisuuden edistää EU:n teollisuuden ja erityisesti pk-yritysten innovointia, tutkimusta ja kehitystä, työpaikkojen luontia ja kilpailukykyä paikallisesti ja alueellisesti;

37.  kehottaa alueita luomaan verkostoja ja jakamaan hyötyjä, tietämystä ja parhaita käytäntöjä sekä tekemään yhteistyötä laadittaessa älykkäitä energiajärjestelmiä koskevia kustannus-hyötyanalyysejä ERI-rahastojen alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen mukaisesti; kehottaa komissiota perustamaan kansainvälisen verkoston älykkäiden energiajärjestelmien alueita varten; kehottaa rajaseutualueita käyttämään eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän tarjoamaa oikeudellista välinettä ja perustamaan ja hallinnoimaan yhdessä tämäntyyppisenä verkostona yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja uusiutuvan energian, energiasäästöjen ja älykkäiden verkkoinfrastruktuurien alalla;

38.  pitää tärkeänä kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kaltaisia aloitteita ja toteaa, että tämä sopimus on yleinen eurooppalainen liike, jonka avulla paikallis- ja alueviranomaiset torjuvat ilmastonmuutosta ja joka perustuu sopimuksen allekirjoittaneiden vapaaehtoiseen sitoumukseen saavuttaa ja ylittää EU:n hiilidioksidipäästöjen 20 prosentin vähennystavoite lisäämällä energiatehokkuutta ja kehittämällä uusiutuvia energialähteitä, joilla tuetaan paikallisviranomaisten toimia kestävän energiapolitiikan toteuttamisessa; painottaa paikallishallintojen ratkaisevaa roolia ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä, etenkin kun otetaan huomioon, että 80 prosenttia energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä liittyy kaupungeissa tapahtuvaan toimintaan;

o
o   o

39.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä alueiden komitealle.

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289. (3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 281. (4) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 256. (5) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259. (6) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303. (7) EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55. (8) EUVL C 82, 1.4.2008, s. 1. (9) EUVL L 204, 31.7.2013, s. 15. (10) EUVL C 25, 26.1.2013, s. 1. (11) EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16. (12) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1. (13) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0374. (14) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0017. (15) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0345.