(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0078),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0042/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 22. toukokuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0355/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 271, 19.9.2013, s. 81.

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(2)

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Yleisestä tuoteturvallisuudesta 3 päivänä joulukuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/95/EY(3) säädetään vaatimuksesta sisämarkkinoille saatettuja tuotteita koskevasta perusvaatimuksesta, jonka mukaan kulutustavaroiden on oltava turvallisia ja jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisten on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin vaarallisten tuotteiden suhteen ja tämän vuoksi vaihdettava tietoja yhteisön nopean tietojenvaihtojärjestelmän (RAPEX) kautta. Direktiiviä 2001/95/EY on tarkistettava perusteellisesti direktiivin toiminnan parantamiseksi ja sen varmistamiseksi, että direktiivi on yhdenmukainen markkinavalvontaa, talouden toimijoiden velvollisuuksia ja standardointia koskevan unionin lainsäädännön kanssa. Selkeyden vuoksi direktiivi 2001/95/EY olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella. [tark. 1]

(2)  Asetus on soveltuva oikeudellinen väline, koska siinä asetetaan selkeät ja yksityiskohtaiset säännöt, joiden täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi jäsenvaltiot eivät voi antaa toisistaan poikkeavia säännöksiä. Asetuksella varmistetaan, että oikeudellisia vaatimuksia sovelletaan samaan aikaan kaikkialla unionissa. [tark. 2]

(3)  Tämän asetuksen on edistettävä Korkeatasoisen kuluttajansuojan varmistamiseksi unionin olisi osallistuttava kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojeluun. Tämä asetus on tässä mielessä keskeisen tärkeä turvallisten tuotteiden sisämarkkinoita koskevan perustavoitteen saavuttamiseksi samalla kun sillä edistetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 169 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumista. Tarkoituksena on erityisesti varmistaa sisämarkkinoiden toiminta kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden osalta säätämällä yleistä turvallisuusvaatimusta, arviointiperusteita ja talouden toimijoiden velvollisuuksia koskevista yhdenmukaisista säännöistä. Koska markkinavalvontaa, RAPEX-järjestelmä mukaan luettuna, koskevista säännöistä säädetään [tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa] asetuksessa (EU) No […/…](4), jota sovelletaan tämän asetuksen kattamiin tuotteisiin, tässä asetuksessa ei ole tarvetta antaa markkinavalvontaa ja RAPEX-järjestelmää koskevia säännöksiä. [tark. 3]

(3 a) Tällä asetuksella olisi erityisesti pyrittävä varmistamaan sisämarkkinoiden toiminta kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden osalta säätämällä yleistä turvallisuusvaatimusta, arviointiperusteita ja talouden toimijoiden velvollisuuksia koskevista yhdenmukaisista säännöistä. Koska markkinavalvontaa, RAPEX-järjestelmä mukaan luettuna, koskevista säännöistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) No …/…(5)(6), tässä asetuksessa ei ole tarvetta antaa markkinavalvontaa ja RAPEX-järjestelmää koskevia säännöksiä. [tark. 4]

(3 b) Kuluttajien turvallisuus perustuu suuressa määrin siihen, että unionin tuoteturvallisuusvaatimusten noudattamista valvotaan tehokkaasti. Kansallisen ja unionin tason markkinavalvontatoimia olisi parannettava jatkuvasti, ja niiden olisi oltava entistä tehokkaampia, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisten markkinoiden ja jatkuvasti monimutkaistuvan toimitusketjun alati muuttuviin haasteisiin. Toimimattomat markkinavalvontajärjestelmät voisivat vääristää kilpailua, vaarantaa kuluttajien turvallisuuden ja heikentää kansalaisten luottamusta sisämarkkinoihin. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön järjestelmälliset toimintatavat, jotta varmistetaan markkinoiden valvonnan ja muiden valvontatoimien tehokkuuden lisääntyminen, ja varmistettava avoimuutensa kuluttajien ja muiden osapuolten suuntaan, joiden etua asia koskee. [tark. 5]

(4)  Elintarvikkeita, rehuja ja niihin liittyviä aloja koskevassa unionin lainsäädännössä on säädetty järjestelmästä, jolla varmistetaan sen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden turvallisuus. Siksi tätä asetusta ei tulisi soveltaa kyseisiin tuotteisiin, poikkeuksena materiaalit ja esineet, jotka joutuvat kosketukseen elintarvikkeiden kanssa silloin, kun on kyseessä riskit, jotka eivät kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1935/2004(7) soveltamisalaan tai muun elintarvikkeisiin liittyvän lainsäädännön soveltamisalaan, joka kattaa vain kemialliset ja biologiset elintarvikkeisiin liittyvät riskit.

(5)  Lääkkeisiin sovelletaan markkinoille saattamista edeltävää arviointia, johon kuuluu riski-hyötyanalyysi. Ne olisi siksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(6)  Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa palveluihin. Kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelun varmistamiseksi tätä asetusta olisi kuitenkin sovellettava kaikkiin tuotteisiin, joita kuluttajat käyttävät ja jotka toimitetaan kuluttajille tai kuluttajien saataville, mukaan luettuna tuotteet, joiden kanssa kuluttajat ovat suoraan kosketuksissa palvelujen tarjoajan toteuttaman palvelujen tarjoamisen yhteydessä. Palvelujen tarjoajan kuljettamat laitteet, joilla kuluttajat liikkuvat tai matkustavat, olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska sitä on tarkasteltava toimitettavan palvelun turvallisuuden yhteydessä. [tark. 6]

(6 a) Tuotteisiin, jotka on suunniteltu ainoastaan ammattikäyttöön, mutta jotka ovat sittemmin siirtyneet kulutusmarkkinoille, olisi sovellettava tätä asetusta, koska nämä tuotteet voivat kohtuullisen ennustettavissa olosuhteissa käytettäessä aiheuttaa vaaraa kuluttajien terveydelle tai turvallisuudelle. [tark. 7]

(6 b) Palvelujen tarjoajan kuljettamat laitteet, joilla kuluttajat matkustavat, olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska niitä on tarkasteltava toimitettavan palvelun turvallisuuden yhteydessä. [tark. 8]

(7)  Vaikka on annettu alakohtaista unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä, jossa säädetään tiettyjen tuotteiden tai tuotekategorien turvallisuusnäkökohdista, käytännössä on mahdotonta antaa kaikki nykyiset kulutustavarat tai mahdollisesti kehitettävät tavarat kattavaa unionin lainsäädäntöä. Siksi tarvitaan edelleen horisontaalisia lainsäädäntöpuitteita puutteiden korjaamiseksi ja kuluttajansuojan varmistamiseksi silloin, kun sitä ei ole muuten taattu, erityisesti kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelun korkean tason varmistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 169 artiklan vaatimusten mukaisesti.

(8)  Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kulutustavaroiden osalta asetuksen eri osien soveltamisala olisi rajattava selvästi erilleen unionin alakohtaisesta yhdenmukaistamislainsäädännöstä. Tämän asetuksen I luvussa tarkoitettua yleistä tuoteturvallisuusvaatimusta ja siihen liittyviä säännöksiä olisi sovellettava kaikkiin kulutustavaroihin; sitä vastoin talouden toimijoille asetettuja velvollisuuksia ei tulisi soveltaa silloin, kun vastaavista velvollisuuksista on jo säädetty esimerkiksi leluja, elektroniikkalaitteita tai rakennusalan tuotteita koskevassa unionin alakohtaisessa yhdenmukaistamislainsäädännössä. [tark. 9]

(9)  Tämän asetuksen ja alakohtaisen unionin yhdenmukaistamislainsäädännön yhdenmukaisuuden varmistamiseksi talouden toimijoille asetettujen velvollisuuksien osalta valmistajia, valtuutettuja edustajia, maahantuojia ja jakelijoita koskevien säännösten olisi perustuttava tuotteiden kaupan pitämisen yhteisistä puitteista 9 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 768/2008/EY(8) vahvistettuihin viitesäännöksiin. Unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä ei kuitenkaan saisi asettaa tarpeettomia hallinnollisia rasitteita talouden toimijoille. [tark. 10]

(10)  Asetuksen soveltamisalaa ei saisi rajoittaa johonkin tiettyyn kulutustavaroiden myyntitapaan; sen olisi näin ollen katettava myös etämyynti, kuten sähköinen kaupankäynti, verkkokauppa ja myyntisivustot. [tark. 11]

(11)  Tätä asetusta olisi sovellettava käytettyihin tuotteisiin, jotka saatetaan uudestaan toimitusketjuun liiketoiminnan yhteydessä, edellyttäen, että ne on saatettu markkinoille käytettyinä tuotteina, sekä käytettyihin tuotteisiin, jotka on saatettu alun perin markkinoille tämän asetuksen voimaantulon jälkeen; poikkeuksena tästä ovat sellaiset käytetyt tuotteet, kuten antiikkitavarat, joiden kuluttaja ei voi kohtuudella olettaa täyttävän uusimpia turvallisuusstandardeja. [tark. 12]

(12)  Tätä asetusta olisi sovellettava myös sellaisiin kulutustavaroihin ja täten kiellettävä sellaisten kulutustavaroiden markkinointi, tuonti, valmistus ja vienti, jotka eivät ole elintarvikkeita mutta jotka muistuttavat elintarvikkeita ja jotka voivat erehdyttää kuluttajat ihmiset, varsinkin lapset pikkulapset, pitämään niitä elintarvikkeina ja sen vuoksi panemaan suuhunsa, imeskelemään taikka nielemään tai vetämään henkeensä niitä, mikä saattaa aiheuttaa esimerkiksi tukehtumisen tai myrkytyksen taikka ruoansulatuskanavan puhkeamisen tai tukkeutumisen ja jotka voivat tällä tavoin aiheuttaa ruumiinvamman tai kuoleman. Tällaisia elintarvikkeita jäljitteleviä tuotteita on tähän asti säännelty sellaisia tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä, jotka näyttäessään muulta kuin ovat vaarantavat kuluttajien terveyttä tai turvallisuutta, 25 päivänä kesäkuuta 1987 annetulla neuvoston direktiivillä 87/357/ETY(9), joka olisi kumottava. [tark. 13]

(13)  Tuotteiden turvallisuutta arvioitaessa huomioon olisi otettava kaikki asiaankuuluvat näkökohdat, etenkin tuotteiden ominaisuudet, koostumus, aitous, materiaalit ja osat ja tuotteen ja sen pakkauksen ulkoasu sekä se, mitkä kuluttajaryhmät tuotteita todennäköisesti käyttävät, ja huomioitava näiden ryhmien, kuten lasten, ikääntyneiden ja vammaisten, erityinen alttius. [tark. 14]

(13 a) Ennalta varautumisen periaate, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdassa ja määritelty muun muassa komission 2 päivänä helmikuuta 2000 antamassa tiedonannossa ennalta varautumisen periaatteesta, on tuoteturvallisuuden ja kuluttajien turvallisuuden perusperiaate ja se olisi otettava asianmukaisesti huomioon vahvistettaessa tuotteen turvallisuuden arvioimiseen tarkoitettuja kriteerejä. [tark. 15]

(13 b) Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon myös niin kutsutut lapsiin vetoavat tuotteet, joiden muotoilu, pakkaus ja ominaisuudet muistuttavat jollakin tavalla jotakin muuta lelua tai esinettä, joka vetoaa lapsiin tai joka on tarkoitettu lasten käytettäväksi. Lapsiin vetoavat tuotteet olisi myös arvioitava, jotta voidaan selvittää niihin liittyvät riskit ja määrittää asianmukaiset toimet riskien lieventämiseksi. [tark. 16]

(13 c) Arvioitaessa tuotteen turvallisuutta olisi otettava huomioon erityisesti se, onko tuote aiheuttanut tapaturmia, jotka on ilmoitettu asetuksella (EU) N:o .../...(10) perustettuun yleiseurooppalaiseen tapaturmatietokantaan. [tark. 17]

(14)  Jotta vältetään turvallisuusvaatimusten päällekkäisyys ja ristiriidat unionin muun lainsäädännön kanssa, tuotteen, joka on ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojeluun tähtäävän unionin alakohtaisen yhdenmukaistamislainsäädännön mukainen, olisi katsottava olevan turvallinen tämän asetuksen mukaisesti.

(15)  Talouden toimijoiden olisi oltava toimitusketjuun liittyvien tehtäviensä mukaisesti vastuussa tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta, jotta varmistetaan kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelun korkea taso. Talouden toimijoiden velvoitteet olisi tältä osin mukautettava tarkasti päätöksen N:o 768/2008/EY säännöksiin, sillä siten varmistetaan tässä asetuksessa yhdenmukaiset toimintaedellytykset yhtäältä unionin yhdenmukaistamislainsäädännön piiriin kuuluvien talouden toimijoiden velvoitteiden ja toisaalta muun kuin yhdenmukaistetun lainsäädännön piiriin kuuluvien talouden toimijoiden velvoitteiden välillä. [tark. 20]

(15 a) Sellaisten tuotteiden osalta, joita unionin yhdenmukaistamislainsäädäntö, eurooppalaiset standardit tai kansallinen terveys- ja turvallisuusvaatimuksia koskeva lainsäädäntö eivät kata, talouden toimijoiden olisi arvioitava tuotteet sellaisten erityisten perusteiden mukaisesti, joiden avulla niiden olisi määritettävä tuotteen riskitaso. Markkinavalvontaviranomaiset voivat tukea talouden toimijoita turvallisuusarvioinnin toteuttamisessa. [tark. 21]

(15 b) Jotta helpotettaisiin turvallisten tuotteiden markkinoille saattamista, talouden toimijoiden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', olisi voitava vastata tässä asetuksessa asetettuihin velvoitteisiin perustamalla yritysryhmittymiä, joiden tavoitteena on sekä varmistaa tuoteturvallisuuden ja korkean laadun vaatimusten noudattaminen että vähentää yksittäisten yritysten kustannuksia ja hallinnollisia rasitteita. [tark. 22]

(16)  Kaikkien toimitus- ja jakeluketjuun kuuluvien talouden toimijoiden olisi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että markkinoilla asetetaan saataville ainoastaan sellaisia tuotteita, jotka ovat turvallisia ja tämän asetuksen vaatimusten mukaisia. On tarpeen säätää selkeästä ja oikeasuhteisesta velvollisuuksien jakautumisesta, joka vastaa kunkin talouden toimijan tehtävää toimitus- ja jakeluprosessissa.

(16 a) Valmistajien olisi varmistettava, että niiden markkinoille saattamat tuotteet on suunniteltu ja valmistettu tässä asetuksessa vahvistettujen turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Komission olisi valmistajan velvoitteiden selventämiseksi ja asiaan liittyvien hallinnollisten rasitteiden vähimmäistämiseksi otettava käyttöön unionin yleinen tuotteiden riskinarviointimenetelmä sekä luotava riskien arvioimiseen tarkoitettuja käyttäjäystävällisiä sähköisiä välineitä. Menetelmällä olisi otettava käyttöön parhaisiin käytäntöihin ja sidosryhmien kannanottoihin perustuva tehokas riskinarviointiväline, jota valmistajat voivat käyttää tuotteita suunnitellessaan. [tark. 23]

(16 b) Talouden toimijoiden, markkinavalvontaviranomaisten ja kuluttajien välisen yhteydenpidon helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi kannustettava talouden toimijoita ilmoittamaan postiosoitteen lisäksi verkkosivustonsa osoite. [tark. 24]

(17)  Maahantuojat ovat vastuussa siitä, että kolmansista maista peräisin olevat tuotteet, jotka ne saattavat unionin markkinoille, ovat tämän asetuksen vaatimusten mukaisia. Tähän asetukseen olisi näin ollen sisällytettävä maahantuojille asetettavat erityiset velvollisuudet.

(18)  Jakelijat asettavat tuotteen saataville markkinoilla sen jälkeen, kun valmistaja tai tuoja on saattanut sen markkinoille, ja jakelijan on toimittava asianmukaista huolellisuutta noudattaen varmistaakseen, että tuotteelle suoritettava käsittely ei vaikuta kielteisesti tämän asetuksen vaatimusten täyttymiseen.

(18 a) Jakelijan olisi varmistettava, että valmistaja ja maahantuoja ovat täyttäneet velvollisuutensa, eli tarkistettava, että tuotteeseen tai sen pakkaukseen on merkitty valmistajan ja maahantuojan nimi, tuotemallin nimi, tuotemerkin nimi tai osoite, josta valmistajaan ja maahantuojaan saa yhteyden, ja että tuotteeseen on kiinnitetty valmistajan eränumero, sarjanumero tai muu merkintä, jonka perusteella tuote voidaan tunnistaa. Jakelijan ei ole tarpeen tarkistaa kutakin yksittäistä tuotetta, ellei hän katso, että valmistaja ja maahantuoja eivät ole täyttäneet velvollisuuksiaan. [tark. 25]

(19)  Jos talouden toimija joko saattaa tuotteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään tai muuttaa tuotetta sellaisella tavalla, joka voi vaikuttaa tämän asetuksen vaatimusten täyttymiseen, kyseistä toimijaa on pidettävä valmistajana ja siksi sen olisi hoidettava sille kuuluvat valmistajan velvollisuudet.

(20)  Tuotteen tunnistamisen ja tuotteiden jäljitettävyyden varmistaminen koko toimitusketjussa auttaa yksilöimään talouden toimijat ja mahdollistaa korjaaviin toimiin ryhtymisen sellaisten tuotteiden kohdalla, jotka eivät ole turvallisia; näitä ovat esimerkiksi kohdennetut palautusmenettelyt. Tuotteen tunnistamisen ja tuotteiden jäljitettävyyden avulla varmistetaan näin ollen, että kuluttajat ja talouden toimijat saavat asianmukaista tietoa tuotteista, jotka eivät ole turvallisia, mikä vahvistaa luottamusta markkinoilla ja estää tarpeettomat kaupan häiriöt. Tuotteissa olisi siksi oltava tiedot, joiden avulla tuotteet ja niiden valmistaja ja tarvittaessa maahantuoja voidaan tunnistaa. Maahantuojien olisi myös laadittava tuotteistaan tekniset asiakirjat, jotka ne voivat laatia parhaiten soveltuvalla ja edullisella tavalla, esimerkiksi sähköisesti. Talouden toimijoilta olisi lisäksi edellytettävä, että ne kykenevät yksilöimään toimijat, jotka toimittivat niille tuotteen ja joille ne toimittivat tuotteen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY(11) sovelletaan tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn.

(20 a) Globalisaatio, ulkoistamisen lisääntyminen ja kansainvälisen kaupan kasvu merkitsevät, että yhä enemmän tuotteita on kaupan markkinoilla kaikkialla maailmassa ja että kulutustuotteiden turvallisuuden alalla tarvitaan läheistä yhteistyötä kansainvälisten sääntelyelinten ja muiden toimijoiden välillä, jotta voidaan vastata monimutkaisten toimitusketjujen ja kaupan volyymin kasvun haasteisiin. Komissiota olisi erityisesti kannustettava lisäämään tuotteiden suunnitteluun perustuvan turvallisuuden huomioarvoa tekemällä kahdenvälistä yhteistyötä kolmansien maiden markkinavalvontaviranomaisten kanssa. [tark. 26]

(20 b) Nykyisten jäljitettävyyttä ja tunnistamista koskevien järjestelmien ja menettelyjen noudattamista olisi valvottava tehokkaasti ja niitä olisi parannettava. Tältä osin on arvioitava nykyisten teknologioiden käyttöä, jotta voidaan varmistaa niiden parempi toimivuus ja vähentää taloudellisiin toimijoihin kohdistuvaa hallinnollista rasitetta. Yksi tämän asetuksen tavoitteista on parantaa jatkuvasti taloudellisiin toimijoihin ja tuotteisiin kohdistuvia jäljitettävyyttä koskevia järjestelmiä. [tark. 27]

(20 c) Jotta jäljitettävyyttä voidaan tulevaisuudessa parantaa, komission olisi selvitettävä, miten erityisten jäljitä-ja-seuraa -teknologioiden ja tuotteiden aitouden varmistamisteknologioiden soveltamista voidaan edistää. Kyseisessä selvityksessä olisi muun muassa varmistettava, että arvioiduilla teknologioilla taataan kuluttajatuotteiden turvallisuus, parannetaan jäljitettävyyttä koskevia mekanismeja ja vältetään tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden kohdistuminen talouden toimijoihin, jotta estetään niistä aiheutuvien kustannusten siirtyminen kuluttajien maksettavaksi. [tark. 28]

(20 d) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 764/2008(12) nojalla perustettuihin kansallisiin yhteyspisteisiin tukeutuvien tuoteturvallisuusyhteyspisteiden olisi toimittava jäsenvaltioissa talouden toimijoiden tiedotuskeskuksina, joista talouden toimijat saavat tuoteturvallisuusvaatimuksia ja -lainsäädäntöä koskevaa neuvontaa ja koulutusta. [tark. 29]

(21)  Tuotteen alkuperän merkitseminen täydentää alkuperämerkintä on välttämätön tieto, jolla täydennetään tässä asetuksessa vahvistettua jäljitettävyyttä koskevaa perusvaatimusta, jossa edellytetään valmistajan nimen ja osoitteen ilmoittamista. Tuotteen alkuperämaamerkinnän avulla voidaan lisäksi tunnistaa tuotteen varsinainen valmistuspaikka tapauksissa, joissa valmistajaan ei saada yhteyttä, erityisesti silloin, kun tai valmistajan osoite on eri kuin tuotteen varsinainen valmistuspaikka tai joissa valmistajan nimi ja osoite puuttuu kokonaan tai joissa osoite oli merkitty pakkaukseen, joka on hävinnyt. Tällainen tieto voi auttaa markkinavalvontaviranomaisia tuotteen varsinaisen valmistuspaikan jäljittämisessä, ja sen ansiosta voidaan olla yhteydessä alkuperämaan viranomaisiin kulutustavaroiden turvallisuutta koskevan kahden- tai monenvälisen yhteistyön puitteissa asianmukaisten seurantatoimien toteuttamiseksi. [tark. 30]

(21 a) Tuotteen alkuperämerkinnän avulla kuluttajan olisi helpompi hankkia tietoa tuoteketjusta, mikä lisäisi kuluttajien tietoisuutta. Merkitsemällä valmistajan nimi talouden toimijoiden velvoitteiden täyttämiseksi aiheutetaan kuluttajan harhaanjohtamisen riski, sillä valmistajaa koskevan merkinnän avulla kuluttaja ei välttämättä voi selvittää, missä maassa tuote on valmistettu. Alkuperämerkinnän olisi näin ollen oltava ainoa keino, jonka avulla kuluttaja voisi selvittää, mikä on tuotteen valmistusmaa. [tark. 31]

(21 b) Useilla unionin kauppakumppanien oikeudenkäyttöalueilla alkuperämerkintä on pakollinen tieto tuotteiden merkinnöissä ja tulli-ilmoituksissa. Alkuperämerkinnän käyttöönotto tämän asetuksen mukaisesti mukauttaa unionin käytännön kansainväliseen kauppajärjestelmään. Lisäksi koska alkuperämerkintää koskeva vaatimus kattaa kaikki muut tuotteet kuin elintarvikkeet unionissa riippumatta siitä, onko ne tuotu vai ei, vaatimus on kansainvälistä kauppaa koskevien unionin velvoitteiden mukainen. [tark. 32]

(22)  Asetuksen yleisen turvallisuusvaatimuksen tehokkaan ja johdonmukaisen soveltamisen helpottamiseksi on tärkeää käyttää eurooppalaisia standardeja, jotka kattavat tietyt tuotteet ja riskit; tällöin eurooppalaisen standardin, jonka viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mukaisen tuotteen oletetaan täyttävän kyseisen turvallisuusvaatimuksen.

(23)  Kun komissio katsoo, että tarvitaan eurooppalainen standardi varmistamaan, että tietyt tuotteet täyttävät tämän asetuksen mukaisen yleisen turvallisuusvaatimuksen, komission olisi sovellettava annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012(13) asiaa koskevia säännöksiä pyytääkseen yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointiorganisaatiota joko laatimaan tai yksilöimään standardin, joka takaa, että sen mukaisten tuotteiden voidaan olettaa olevan turvallisia. Tällaisten eurooppalaisten standardien viitetiedot olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(24)  Tässä asetuksessa olisi säädettävä menettelyistä, joita sovelletaan tätä asetusta tukevien eurooppalaisten standardien pyytämiseen ja standardeja koskevien virallisten vastalauseiden esittämiseen, ja ne olisi yhdenmukaistettava asetuksen (EU) N:o 1025/2012 kanssa. Eurooppalaisten standardointikysymysten yleisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi eurooppalaisia standardeja koskevat pyynnöt tai niitä koskevat vastalauseet olisi saatettava edellä mainitussa asetuksessa perustetun komitean käsiteltäväksi sen jälkeen, kun on asianmukaisesti kuultu kulutustavaroiden turvallisuuden asiantuntijoita jäsenvaltioissa ja asiaankuuluvia sidosryhmiä. [tark. 33]

(25)  Eurooppalaisten standardien, joiden viitetiedot on julkaistu direktiivin 2001/95/EY mukaisesti, olisi jatkossakin luotava olettama yleisen turvallisuusvaatimuksen täyttymisestä. Komission direktiivin 2001/95/EY mukaisesti antamia standardointitoimeksiantoja olisi pidettävä tämän asetuksen mukaisesti annettuina standardointipyyntöinä.

(26)  Jos eurooppalaisia standardeja tai muita hyväksyttyjä keinoja arvioida tuotteiden turvallisuutta ei ole, tuoteturvallisuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon komission tähän tarkoitukseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 292 artiklan mukaisesti hyväksymät suositukset.

(26 a) Kuluttajien terveyden ja turvallisuuden korkean tason säilyttämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat sellaisten tuotteiden, tuoteluokkien tai -ryhmien määrittämistä, joihin ei niihin liittyvän riskin vähäisyyden takia tarvitse merkitä valmistajan ja maahantuojan nimeä, rekisteröityä tuotenimeä tai rekisteröityä tavaramerkkiä ja osoitetta, sekä sellaisten tuotteiden tuoteluokkien tai -ryhmien määrittämistä, joista mahdollisesti koituu vakava riski ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, sekä niiden tietojen yksilöimistä, jotka talouden toimijoiden on kerättävä ja tallennettava jäljitysjärjestelmän avulla. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(27)  Tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa siltä osin kuin kyseessä on vapauttaminen velvollisuudesta ilmoittaa riskin aiheuttavista tuotteista markkinavalvontaviranomaisille, jäljitysjärjestelmään liittyvän tietovälineen tyyppi ja sen sijainti tuotteessa, eurooppalaisille standardointiorganisaatioille toimitetut standardointipyynnöt sekä eurooppalaisiin standardeihin kohdistuvat virallisia vastalauseita koskevat päätökset. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(14) mukaisesti.

(28)  Neuvoa-antavaa menettelyä olisi käytettävä hyväksyttäessä eurooppalaisii standardeihin kohdistuvia vastalauseita koskeviin päätöksiin liittyviä täytäntöönpanoasetuksia sekä silloin, kun kyseistä eurooppalaista standardia ei ole vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, eikä se tämän vuoksi ole vielä luonut tässä asetuksessa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen täyttymistä koskevaa olettamaa.

(30)  Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niiden on määräydyttävä rikkomuksen vakavuuden, keston ja tahallisuuden tai toistuvuuden perusteella sekä yrityksen koon mukaan siten, että otetaan huomioon talouden toimijoiden palveluksessa olevien henkilöiden määrä ja vuotuinen liikevaihto. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yrityksiin. Rikkomuksista olisi määrättävä unionin tasolla yhdenmukaistettuja hallinnollisia seuraamuksia. Jäsenvaltioita olisi kannustettava osoittamaan kyseisistä seuraamuksista kerätyt tulot markkinavalvontatoiminnan rahoittamiseen. [tark. 34]

(30 a) Komission olisi julkistettava seuraamukset niiden varoittavuuden lisäämiseksi. Lisäksi talouden toimijat, joiden on todettu rikkoneen toistuvasti ja tahallisesti tämän asetuksen säännöksiä, olisi asetettava julkiselle unionin laajuiselle mustalle listalle. [tark. 35]

(31)  Jotta talouden toimijat, jäsenvaltiot ja komissio voivat mukautua tässä asetuksessa säädettyihin muutoksiin, on asianmukaista säätää riittävästä siirtymäajasta ennen kuin tämän asetuksen vaatimuksia sovelletaan.

(32)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistaminen kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden osalta ja samalla terveyden ja turvallisuuden suojelun ja kuluttajansuojan korkean tason turvaaminen, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(33)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan periaatteita. Tässä asetuksessa pyritään täysimääräisesti noudattamaan velvollisuutta varmistaa erityisesti ihmisten terveyden suojelun ja kuluttajansuojan korkea taso sekä elinkeinovapaus,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja tavoite [tark. 36]

Tämän asetuksen tavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja turvata samalla terveyden ja turvallisuuden suojelun sekä kuluttajansuojan korkea taso. [tark. 37]

Tässä asetuksessa säädetään säännöt, jotka koskevat unionin markkinoille saatettujen tai unionin markkinoilla saataville asetettujen kulutustavaroiden turvallisuutta.

Tämän asetuksen säännökset perustuvat ennalta varautumisen periaatteeseen. [tark. 38]

2 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä asetusta sovelletaan valmistusprosessissa tuotettuihin tuotteisiin, jotka on saatettu markkinoille, verkkomarkkinat mukaan luettuina, tai asetettu saataville markkinoilla joko uusina, käytettyinä tai kunnostettuina ja jotka täyttävät jonkin seuraavista perusteista: [tark. 39]

a)  tuotteet on tarkoitettu kuluttajille;

b)  tuotteet, joita kuluttajat kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa todennäköisesti käyttävät, vaikkei niitä olisi heille tarkoitettukaan, kun ne saatetaan markkinoille; kuluttajat eivät todennäköisesti käytä tuotteita, jos ne on tarkoitettu yksinomaan ammattilaisten käyttöön ja nimenomaan merkitään sellaisiksi ja esitellään sellaisina; [tark. 40]

c)  tuotteet, jotka tarjotaan kuluttajille palvelun tarjoamisen aikana riippumatta siitä, käyttääkö kuluttaja tuotetta itse. [tark. 41]

2.  Tätä asetusta ei sovelleta tuotteisiin, jotka asetetaan saataville markkinoilla sellaisina, että ne vaativat korjausta tai kunnostamista ennen käyttöä, eikä käytettyihin tuotteisiin, jotka on alun perin saatettu markkinoille ennen ... päivää ...kuuta ...(15). [tark. 42]

3.  Tätä asetusta ei sovelleta:

a)  ihmisille ja eläimille tarkoitettuihin lääkkeisiin;

b)  elintarvikkeisiin;

c)  elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa oleviin materiaaleihin ja tarvikkeisiin silloin, kun tällaisiin tuotteisiin liittyvät riskit kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1935/2004 tai unionin muun elintarvikelainsäädännön soveltamisalaan;

d)  rehuun;

d a) neuvoston direktiivissä 90/385/ETY(16), neuvoston direktiivissä 93/42/ETY(17), ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/79/EY(18) määriteltyihin lääkinnällisiin laitteisiin; [tark. 43]

e)  eläviin kasveihin ja eläimiin, suljetuissa oloissa käytettäviin muuntogeenisiin organismeihin ja muuntogeenisiin mikro-organismeihin sekä kasvista tai eläimestä peräisin oleviin tuotteisiin, jotka liittyvät suoraan niiden tulevaan lisääntymiseen;

f)  eläimistä saataviin sivutuotteisiin ja niistä johdettuihin tuotteisiin;

g)  kasvinsuojeluaineisiin;

h)  palvelujen tarjoajan kuljettamiin laitteisiin, joilla kuluttajat liikkuvat tai matkustavat palvelujen tarjoamisen yhteydessä;

i)  antiikkiesineisiin;

i a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 305/2011(19) määriteltyihin rakennustuotteisiin. [tark. 44]

4.  Tämän asetuksen II–IV luvun säännöksiä ei sovelleta tuotteisiin, joihin sovelletaan ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojaamiseksi tarkoitettuja unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä tai sen nojalla säädettyjä vaatimuksia.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)  'turvallisella tuotteella' jokaista aitoa tuotetta, joka on terveys- ja turvallisuusvaatimusten osalta unionin yhdenmukaistamislainsäädännön mukainen. Jos tällaista lainsäädäntöä ei ole, turvallisella tuotteella tarkoitetaan tuotetta, joka tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa käyttöolosuhteissa tuotteen käyttöikä ja tarvittaessa käyttöönotto, asennus ja huoltotarpeet sen käyttöönottoa, asennusta ja huoltoa sekä koulutusta ja valvontaa koskevat vaatimukset huomioon ottaen ei aiheuta riskiä tai aiheuttaa tuotteen käyttöön nähden sellaista mahdollisimman vähäisen riskin, jota voidaan pitää hyväksyttävänä ja joka takaa korkean suojelun tason ihmisten turvallisuuden ja terveyden osalta; [tark. 45]

1 a) 'tuotemallilla' tuotteita, joita pidetään omanlaisinaan, joilla on identtisiä tai samankaltaisia olennaisia ominaisuuksia ja joiden mahdolliset erot eivät vaikuta tuotteen turvallisuuteen, ellei valmistaja tai maahantuoja toisin osoita; [tark. 46]

2)  'asettamisella saataville markkinoilla' tuotteen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;

3)  'markkinoille saattamisella' tuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla;

4)  'valmistajalla' luonnollista tai oikeushenkilöä, joka valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa tuotetta ja markkinoi sitä omalla nimellään tai tavaramerkillä;

5)  'valtuutetulla edustajalla' unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on valmistajan antama kirjallinen toimeksianto hoitaa valmistajan puolesta tietyt tehtävät;

6)  'maahantuojalla' unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa kolmannesta maasta tuotavan tuotteen unionin markkinoille;

7)  'jakelijalla' muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin valmistajaa tai maahantuojaa, joka asettaa tuotteen saataville markkinoilla;

8)  'talouden toimijoilla' valmistajia, valtuutettuja edustajia, maahantuojia ja jakelijoita;

9)  'kansainvälisellä standardilla' asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä kansainvälistä standardia;

10)  'eurooppalaisella standardilla' asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyä eurooppalaista standardia;

11)  'kansallisella standardilla' asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa määriteltyä kansallista standardia;

12)  'eurooppalaisella standardointiorganisaatiolla' asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 8 kohdassa määriteltyä standardointiorganisaatiota;

13)  'markkinavalvontaviranomaisella' asetuksen (EU) N:o …/…(20) 3 artiklan 12 alakohdassa määriteltyä markkinavalvontaviranomaista;

14)  'palautusmenettelyllä' kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada loppukäyttäjien saataville jo asetetut tuotteet takaisin;

15)  'markkinoilta poistamisella' kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää toimitusketjussa olevan tuotteen asettaminen saataville markkinoilla;

16)  'unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä' mitä tahansa unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden kaupan pitämisen ehtoja;

17)  'vakavalla riskillä' julkisviranomaisten nopeita toimenpiteitä ja seurantaa toimia edellyttävää vakavaa riskiä, myös sellaista, jonka mukaan lukien sellaiset riskit joiden, vaikutukset eivät välttämättä ilmene välittömästi ole välittömiä. [tark. 47]

4 artikla

Yleinen turvallisuusvaatimus

Talouden toimijat eivät saa saattaa unionin markkinoille tai asettaa saataville unionin markkinoilla muita kuin turvallisia tuotteita.

4 a artikla

Elintarvikkeita jäljittelevien tuotteiden markkinoille saattamista, tuontia, valmistusta ja vientiä koskeva kielto

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sellaisten kulutustuotteiden markkinoille saattamisen ja maahantuonnin sekä valmistuksen tai maastaviennin kieltämiseksi, jotka eivät ole elintarvikkeita mutta muistuttavat niitä ja joita voidaan helposti erehtyä pitämään elintarvikkeina niiden muodon, hajun, värin, ulkomuodon, pakkauksen, tuotemerkintöjen, tilavuuden, koon tai niiden muiden ominaisuuksien vuoksi ja jotka siten voivat vaarantaa kuluttajien turvallisuuden ja terveyden. [tark. 48]

5 artikla

Turvallisuusolettama

Tässä asetuksessa tuotteen katsotaan olevan 4 artiklassa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen mukainen silloin, kun se

a)  sellaisten riskien osalta, jotka on katettu unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä tai sen nojalla ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojaamiseksi säädetyillä vaatimuksilla, on kyseisten vaatimusten mukainen;

a a) on alkuperäinen, millä tarkoitetaan, että tuotteessa tai sen esillepanossa ei käytetä ilman tavaramerkin haltijan lupaa tavaramerkkiä, joka on identtinen tai vastaava kuin tälle tuotteelle rekisteröity tavaramerkki, mikä johtaisi kuluttajaa harhaan tuotteen aitouden osalta; [tark. 49]

b)  sellaisten riskien osalta, joita ei kateta unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä tai sen nojalla tämän artiklan a alakohdan mukaisesti, vaan eurooppalaisilla standardeilla, on asiaa koskevien eurooppalaisten standardien tai niiden osien mukainen, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 16 ja 17 artiklan mukaisesti;

c)  sellaisten vaarojen osalta, joita ei kateta unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä tai sen nojalla a alakohdan mukaisesti säädetyillä vaatimuksilla tai b alakohdassa tarkoitetuilla eurooppalaisilla standardeilla, vaan ne katetaan jäsenvaltion, jossa tuote on asetettu saataville markkinoilla, lainsäädännössä säädetyillä terveyttä ja turvallisuutta koskevilla vaatimuksilla, on tällaisten kansallisten vaatimusten sääntöjen mukainen, edellyttäen että nämä säännöt ovat unionin oikeuden mukaisia. [tark. 50]

6 artikla

Tuotteiden turvallisuuden arviointiperusteet

1.  Edellä 5 artiklan ensimmäisen kohdan a, a a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen unionin yhdenmukaistamislainsäädännön, eurooppalaisten standardien tai jäsenvaltion, jossa tuote on asetettu saataville markkinoilla, terveyttä ja turvallisuutta koskevien vaatimusten puuttuessa tuotteen turvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

a)  tuotteen ominaisuudet, mukaan luettuina sen aitous, koostumus ja pakkaus sekä kokoamis- ja mahdolliset asennus- ja huolto-ohjeet; [tark. 51]

b)  sen vaikutus muihin tuotteisiin, jos on kohtuullisen todennäköistä, että sitä käytetään yhdessä muiden tuotteiden kanssa;

c)  tuotteen esillepano, tuotemerkinnät, varoitusmerkinnät, tuotteen mahdolliset käyttö- ja hävittämisohjeet sekä kaikki muut tuotteeseen liittyvät maininnat tai tiedot;

d)  ne kuluttajaryhmät niiden kuluttajien ominaispiirteet, joille tuotteen käyttö voi kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa aiheuttaa riskin, erityisesti muita alttiimmat kuluttajat; [tark. 52]

e)  tuotteen ulkoasu, erityisesti silloin, kun tuote kyse on tuotteesta,

i)  joka ei ole elintarvike, mutta muistuttaa elintarviketta ja jota sitä voidaan helposti erehtyä pitämään elintarvikkeena erityisesti sen muodon, hajun, värin, ulkomuodon, pakkauksen, tuotemerkintöjen, tilavuuden, koon tai sen muiden ominaisuuksien vuoksi; tai

ii)  jota ei ole suunniteltu tai tarkoitettu lasten käyttöön mutta joka jollain tavalla muistuttaa jotakin muuta esinettä, jonka yleisesti katsotaan vetoavan lapsiin tai olevan tarkoitettu lasten käytettäväksi sen muotoilun, pakkauksen ja muiden ominaisuuksien vuoksi. [tark. 53]

Se, että tuotteen turvallisuutta on mahdollista parantaa tai että saatavilla on riskiltään vähäisempiä tuotteita, ei ole peruste, jonka mukaan voitaisiin katsoa, että kyseinen tuote ei ole turvallinen.

2.  Tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa tuotteen turvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, jos mahdollista, seuraavat näkökohdat:

a)  uusimmat tiedot ja uusin tekniikka; [tark. 54

a a) turvallisuuden taso, jota kuluttajat voivat kohtuudella edellyttää tuotteen luonteen, rakenteen ja käyttötarkoituksen osalta; [tark. 55]]

b)  muut eurooppalaiset standardit kuin ne, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 16 ja 17 artiklan mukaisesti;

b a) olennaiset vaatimukset, jotka sisältyvät 16 artiklan mukaisiin eurooppalaisille standardointiorganisaatioille osoitettuihin standardointipyyntöihin, edellyttäen, että komissio ei ole vielä julkaissut yhdenmukaistetun standardin viitettä Euroopan unionin virallisessa lehdessä; [tark. 56]

c)  kansainväliset standardit;

d)  kansainväliset sopimukset;

e)  tuoteturvallisuuden arviointia koskevat komission suositukset tai ohjeet;

f)  siinä jäsenvaltiossa laaditut kansalliset standardit, jossa tuote on asetettu saataville;

g)  kyseisellä alalla noudatetut tuoteturvallisuutta koskevat käytännesäännöt;

g a) onko tuote aiheuttanut tai ovatko tuoteluokat tai –ryhmät aiheuttaneet tapaturmia, jotka on ilmoitettu asetuksen (EU) N:o .../...(21) nojalla perustettuun yleiseurooppalaiseen tapaturmatietokantaan; [tark. 57]

h)  turvallisuustaso, jota kuluttajat voivat kohtuudella edellyttää. [tark. 58]

h a) uusimmat tiedot ja uusin tekniikka. [tark. 59]

7 artikla

Alkuperän merkitseminen

1.  Valmistajien ja maahantuojien on varmistettava, että tuotteissa on tuotteen alkuperämaata koskeva merkintä tai, jos tuotteen koko tai luonne ei tätä salli, että vaadittu tieto on esitetty pakkauksessa tai tuotteen mukana seuraavassa asiakirjassa.

2.  Edellä Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun alkuperämaan määrittelemiseksi sovelletaan yhteisön tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92(22) (EU) N:o 952/20131 23–25 artiklassa 59–62 artiklassa vahvistettuja muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevia sääntöjä, mukaan lukien mainitun asetuksen 62 mukaisesti annettavat delegoidut säädökset. [tark. 61]

3.  Jos 2 kohdan mukaan määritelty alkuperämaa on unionin jäsenvaltio, valmistajat tai maahantuojat voivat merkinnässä viitata joko unioniin tai johonkin tiettyyn jäsenvaltioon.

3 a. Valmistajat voivat merkitä alkuperämaan pelkästään englanniksi ("Made in [maa]"), koska merkintä on helposti kuluttajien ymmärrettävissä. [tark. 62]

II LUKU

TALOUDEN TOIMIJOIDEN VELVOLLISUUDET

8 artikla

Valmistajia koskevat velvollisuudet

1.  Valmistajien on tuotteita markkinoille saattaessaan taattava, että ne on suunniteltu ja valmistettu 4 artiklassa vahvistetun yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisesti.

2.  Valmistajien on taattava, että käytössä on menettelyjä, joilla varmistetaan sarjatuotannon säilyminen 4 artiklassa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisena.

3.  Tuotteeseen liittyviin mahdollisiin vaaroihin suhteutettuna valmistajien on kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi suoritettava markkinoilla saataville asetetuille asetetuille tuotteille kunkin jäsenvaltion nimeämän viranomaisen tai muun toimivaltaisen henkilön valvonnassa satunnaisesti valittuihin näytteisiin perustuvia testejä ja tutkittava valitukset ja pidettävä niistä sekä vaatimustenvastaisista tuotteista ja tuotteiden palautuksista kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille kaikesta tällaisesta valvonnasta. Nämä tiedot on annettava pyynnöstä markkinavalvontaviranomaisille. [tark. 63]

3 a. Kun komissio antaa tai on antanut markkinoilla saataville asetetuista tuotteista päätöksen asetuksen (EU) N:o .../...(23) 12 artiklan mukaisesti, valmistajien tai tapauksen mukaan maahantuojien on kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi ja suhteutettuna tuotteeseen liittyviin mahdollisiin riskeihin testattava vähintään kerran vuodessa markkinoilla saataville asetettujen tuotteiden edustavia otoksia, jotka on valittu kunkin jäsenvaltion nimeämän viranomaisen tai muun toimivaltaisen henkilön valvonnassa. [tark. 64]

4.  Tuotteeseen liittyviin mahdollisiin vaaroihin suhteutettuna valmistajat laativat teknisen asiakirjan. Teknisessä asiakirjassa on oltava soveltuvin osin seuraavat tiedot: [tark. 65]

a)  yleinen kuvaus tuotteesta ja sen merkittävimmät ominaisuudet turvallisuuden arvioinnin kannalta;

b)  arvio tuotteeseen liittyvistä mahdollisista vaaroista sekä ratkaisut tällaisten riskien poistamiseen tai vähentämiseen, valmistajan tai jonkin kolmannen osapuolen valmistajan lukuun suorittamat testit mukaan luettuina;

c)  mahdollisuuksien mukaan luettelo 5 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetuista eurooppalaisia standardeista tai 5 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitetuista sellaisen jäsenvaltion, jossa tuote on asetettu markkinoilla saataville, terveyttä ja turvallisuutta koskevista vaatimuksista tai 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista muista näkökohdista, joita sovelletaan 4 artiklassa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen täyttämiseksi.

Jos joitakin eurooppalaisista standardeista, terveyttä ja turvallisuutta koskevista vaatimuksista tai edellä ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetuista muista näkökohdista on sovellettu vain osittain, on yksilöitävä ne osat, joita on sovellettu.

5.  Valmistajien on säilytettävä markkinavalvontaviranomaisten saatavilla paperi- tai sähköisessä muodossa olevat tekniset asiakirjat 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille, ja asetettava toimitettava ne perustellusta pyynnöstä markkinavalvontaviranomaisille saataville kyseisille viranomaisille. [tark. 66]

6.  Valmistajien on varmistettava, että tuotteisiin on kiinnitetty tyyppi-, erä- tai sarjanumero tai muu merkintä, jonka ansiosta tuote voidaan tunnistaa ja joka on helposti kuluttajan nähtävissä ja luettavissa, tai jos tuotteen koko tai luonne ei tätä salli, että vaadittu tieto on esitetty pakkauksessa tai tuotteen mukana olevassa asiakirjassa.

Jos tuotteen tunnistamisen mahdollistavia tietoja ei ole kiinnitetty suoraan tuotteeseen, valmistajien on merkittävä riittävän näkyvällä tavalla, että pakkaus tai asiakirja, jossa nämä tiedot esitetään, on säilytettävä. [tark. 67]

6 a. Sellaisten tuotteiden valmistajien, joista komissio antaa päätöksen asetuksen (EU) N:o .../...(24) 12 artiklan mukaisesti, on laadittava valokuvin varustettu luettelo tuotemalleista ja asetettava se yleisön ja muiden talouden toimijoiden saataville tarkoitukseen soveltuvalla tavalla.

Valmistajan on esitettävä pyynnöstä markkinavalvontaviranomaisille ja kaikille talouden toimijoille, joille se jakaa tuotteitaan, näyttö siitä, että sen tuotemallien olennaiset ominaisuudet ovat erilaiset tämän asetuksen 3 artiklan 1 a kohdassa olevan määritelmän mukaisesti. [tark. 68]

7.  Valmistajien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoite, josta valmistajaan voidaan saada yhteys, joko tuotteessa tai, jos se ei ole mahdollista, tuotteen pakkauksessa tai tuotteen liiteasiakirjassa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, josta valmistajaan saa yhteyden.

8.  Valmistajien on varmistettava, että tuotteen mukana on käyttöohjeet ja varoitukset, jotka on laadittu kuluttajaa ajatellen selvällä ja ymmärrettävällä tavalla sekä kielellä tai kielillä, jota kuluttajat ymmärtävät vaivattomasti siten, kuin kyseinen jäsenvaltio, jossa tuote on asetettu saataville, sen määrittelee, paitsi jos tuotetta pystyy käyttämään ilman käyttöohjeita ja varoituksia turvallisesti ja valmistajan tarkoittamalla tavalla. [tark. 69]

Jäsenvaltiot tiedottavat komissiolle kaikista vaadittavan kielen tai vaadittavien kielten määrittämistä koskevista säännöksistä, jotka ne hyväksyvät.

9.  Valmistajien on varmistettava, että niillä on käytössä menettelyt korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi, tuotteidensa poistamiseksi markkinoilta tai niitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi. Valmistajien, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että niiden markkinoille saattama tuote ei ole turvallinen tai se ei muuten ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, on viipymättä toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen, ja niiden kuluttajien varoittamiseksi, joille tuotteen vaatimustenvastaisuus aiheuttaa riskin. Mikäli tuote ei ole turvallinen, valmistajien on lisäksi välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille, joissa ne asettivat tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti riskistä, jonka tuote terveydelle ja turvallisuudelle asettaa, sekä toteutetuista korjaavista toimista ja tällaisten korjaavien toimien tuloksista. [tark. 70]

9 artikla

Valtuutetut edustajat

1.  Valmistaja voi nimittää kirjallisella toimeksiannolla valtuutetun edustajan.

Edellä 8 artiklan 1 ja 4 kohdassa säädetyt velvollisuudet eivät kuulu osana valtuutetun edustajan toimeksiantoon.

2.  Valtuutetun edustajan on suoritettava valmistajalta saadussa toimeksiannossa eritellyt tehtävät. Toimeksiannon on oikeutettava valtuutettu edustaja suorittamaan ainakin seuraavat tehtävät:

a)  annettava markkinavalvontaviranomaisten perustellusta pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi; [tark. 71]

b)  tehtävä markkinavalvontaviranomaisten kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan edustajan toimeksiannon piiriin kuuluvien tuotteiden aiheuttamat riskit.

10 artikla

Maahantuojien velvollisuudet

1.  Maahantuojien on varmistettava ennen tuotteen markkinoille saattamista, että tuote on 4 artiklassa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen mukainen ja että valmistaja on noudattanut 8 artiklan 4, 6 ja 7 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

2.  Mikäli maahantuoja katsoo tai maahantuojalla on syytä uskoa, että tuote ei ole tämän asetuksen mukainen, se ei saa saattaa tuotetta markkinoille ennen kuin tuote on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Jos tuote ei ole turvallinen, maahantuoja tiedottaa tästä valmistajalle ja sen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisille, johon se on sijoittautunut.

3.  Maahantuojien on ilmoitettava rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoite, josta maahantuojaan voidaan saadaan yhteys, joko tuotteessa tai, jos se ei ole mahdollista, tuotteen pakkauksessa tai tuotteen liiteasiakirjassa. Niiden on varmistettava, ettei lisämerkinnöillä peitetä Ne eivät saa peittää valmistajan merkinnöistä antamia pakollisia tai turvallisuuteen liittyviä tietoja. [tark. 72]

4.  Maahantuojien on varmistettava, että tuotteen mukana on käyttöohjeet ja varoitukset, jotka on laadittu kielellä tai kielillä, joita kuluttajat ymmärtävät vaivattomasti siten, kuin kyseinen jäsenvaltio, jossa tuote on asetettu saataville, sen määrittelee, paitsi jos tuotetta pystyy käyttämään ilman käyttöohjeita ja varoituksia turvallisesti ja valmistajan tarkoittamalla tavalla.

Jäsenvaltiot tiedottavat komissiolle kaikista vaadittavan kielen tai vaadittavien kielten määrittämistä koskevista säännöksistä, jotka ne hyväksyvät.

5.  Maahantuojien on varmistettava, että sinä aikana, jona tuote on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna tuotteen vaatimustenmukaisuutta 4 artiklassa säädetyn yleisten turvallisuusvaatimuksen suhteen eivätkä sitä, että tuote on 8 artiklan 6 kohdan mukainen.

6.  Tuotteen mahdollisesti aiheuttamiin vaaroihin suhteutettuna maahantuojien on ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi suoritettava näytteisiin perustuvia testejä satunnaisesti poimituille kaupan pidetyille tuotteille ja tutkittava valitukset sekä pidettävä niistä ja vaatimustenvastaisista tuotteista ja tuotteiden palautuksista kirjaa sekä tiedotettava valmistajille ja jakelijoille tällaisesta valvonnasta. [tark. 73]

7.  Maahantuojien, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että niiden markkinoille saattama tuote ei ole turvallinen tai se ei muuten ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, on viipymättä toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet tapauksen mukaan joko kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai tarvittaessa sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi. Mikäli tuote ei ole turvallinen, maahantuojien on lisäksi välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille, joissa ne asettivat tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti riskistä, jonka tuote terveydelle ja turvallisuudelle aiheuttaa, sekä toteutetuista korjaavista toimista ja tällaisten korjaavien toimien tuloksista. [tark. 74]

8.  Maahantuojien on säilytettävä markkinavalvontaviranomaisten saatavilla paperi- tai sähköisessä muodossa olevat tekniset asiakirjat 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille ja asetettava toimitettava ne perustellusta pyynnöstä markkinavalvontaviranomaisten saataville kyseisille viranomaisille. [tark. 75]

11 artikla

Jakelijoiden velvollisuudet

1.  Kun jakelija asettaa tuotteen saataville markkinoilla, sen on toimittava asiaankuuluvaa huolellisuutta noudattaen tämän asetuksen vaatimusten suhteen.

2.  Jakelijan on ennen tuotteen asettamista saataville markkinoilla tarkastettava, että valmistaja ja maahantuoja ovat noudattaneet tuotteessa on soveltuvin osin 8 artiklan 6, 7 ja 8 kohdassa sekä 10 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia tarkoitetut vaaditut tiedot. Jakelijat eivät saa peittää mitään valmistajan tai maahantuojan antamia pakollisia tai turvallisuuteen liittyviä tietoja. [tark. 76]

3.  Mikäli jakelija katsoo tai jakelijalla on syytä uskoa, että tuote ei ole tämän asetuksen mukainen, se ei saa asettaa tuotetta saataville markkinoilla ennen kuin tuote on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Jos tuote ei ole turvallinen, jakelija lisäksi tiedottaa tästä valmistajalle tai tapauksen mukaan maahantuojalle sekä sen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaiselle, johon jakelija on sijoittautunut.

4.  Jakelijoiden on varmistettava, että sinä aikana, jona tuote on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna tuotteen vaatimustenmukaisuutta 4 artiklassa säädetyn yleisten turvallisuusvaatimuksen suhteen eivätkä sitä, että tuote on soveltuvin osin 8 artiklan 6, 7 ja 8 kohdan sekä 10 artiklan 3 ja 4 kohdan mukainen.

4 a. Jakelijat voivat tuotteen mahdollisesti aiheuttamiin riskeihin suhteutettuna kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi testata markkinoilla saataville asetettujen tuotteiden satunnaisotoksia. [tark. 77]

5.  Jakelijoiden, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että tuote, jonka ne ovat asettaneet saataville markkinoilla, ei ole turvallinen tai se ei ole soveltuvin osin 8 artiklan 6, 7 ja 8 kohdan ja 10 artiklan 3 ja 4 kohdan vaatimusten mukainen, on välittömästi varmistettava, että ryhdytään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai sen poistamiseksi markkinoilta ja markkinoille palauttamiseksi, jos se on tarpeen. Mikäli tuote ei ole turvallinen, jakelijoiden on lisäksi välittömästi tiedotettava asiasta tapauksen mukaan joko valmistajalle tai maahantuojalle sekä niiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille, joissa ne asettivat tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti riskistä, jonka tuote terveydelle ja turvallisuudelle asettaa, sekä toteutetuista korjaavista toimista ja tällaisten korjaavien toimien tuloksista. [tark. 78]

12 artikla

Tapaukset, joissa valmistajien velvollisuuksia sovelletaan maahantuojiin ja jakelijoihin

Maahantuojaa tai jakelijaa on pidettävä tämän asetuksen mukaisesti valmistajana, ja sitä koskevat samat velvollisuudet kuin valmistajaa 8 artiklan mukaisesti silloin, kun se saattaa tuotteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillä tai muuttaa jo markkinoille saatettua tuotetta tavalla, joka voi vaikuttaa tämän asetuksen vaatimusten täyttymiseen.

13 artikla

Valmistajille, maahantuojille ja jakelijoille tietyistä velvollisuuksista myönnettävät poikkeukset

1.  Velvollisuutta tiedottaa markkinavalvontaviranomaisille 8 artiklan 9 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan sekä 11 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti ei sovelleta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  ainoastaan rajallinen määrä tarkasti yksilöityjä tuotteita ei ole turvallisia;

b)  valmistaja tai maahantuoja tai jakelija voi osoittaa, että riski on täysin tehokkaasti hallinnassa, eikä se enää aiheuta vaaraa jotta estetään vaara ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle; [tark. 79]

c)  tuotteeseen liittyvän riskin syy ei ole viranomaisten tai kuluttajien kannalta hyödyllistä tietoa. [tark. 80]

2.  Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä määrittää tilanteet, jotka täyttävät tämän artiklan 1 kohdan edellytykset. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.  Komissiolle siirretään 18 a artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä sellaisten tuotteiden, tuoteluokkien tai -ryhmien määrittelemiseksi, joissa niihin liittyvän riskin vähäisyyden vuoksi 8 artiklan 7 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tietoa ei tarvitse ilmoittaa itse tuotteessa.

14 artikla

Talouden toimijoita koskevat tiedot

1.  Talouden toimijoiden on pyynnöstä esitettävä annettava markkinavalvontaviranomaisille seuraavat tunnistetiedot tiedot: [tark. 81]

a)  kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille tuotteen;

b)  kaikki talouden toimijat, joille ne ovat toimittaneet tuotteen.

2.  Talouden toimijoiden on kyettävä esittämään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun niille on toimitettu tuote tai kun ne ovat toimittaneet tuotteen.

2 a. Kun talouden toimija toimittaa 1 kohdassa tarkoitetut tunnistetiedot, markkinavalvontaviranomaisten on kohdeltava näitä tietoja luottamuksellisina. [tark. 82]

15 artikla

Tuotteiden jäljitettävyys

1.  Komissio voi asianomaisia toimijoita kuultuaan tarpeen mukaan edellyttää jäljitysjärjestelmän luomista tai tällaiseen järjestelmään liittymistä talouden toimijoita toimijoilta, jotka saattavat markkinoille tai asettavat markkinoilla saataville tiettyjä tuotteita, tuoteluokkia tai -ryhmiä, jotka erityispiirteidensä tai niiden jakeluun tai käyttöön liittyvien erityisolosuhteiden vuoksi saattavat aiheuttaa vakavan riskin ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. [tark. 83]

2.  Jäljitysjärjestelmä koostuu sellaisen tiedon sähköisestä keräämisestä ja säilyttämisestä, jonka avulla tuote ja sen toimitusketjuun osallistuvat talouden toimijat voidaan tunnistaa, sekä tuotteen varustamisesta tietovälineellä, pakkauksella tai liiteasiakirjalla, jonka avulla tällaista tietoa voidaan käyttää.

3.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 18 a artiklan mukaisesti

a)  tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sellaisten tuotteiden, tuoteluokkien tai -ryhmien määrittelemiseksi, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Komission on ilmoitettava asianomaisissa delegoiduissa säädöksissä, onko se käyttänyt komission päätöksessä 2010/15/EU(25) säädettyä riskinarviointimenetelmää, tai jos mainittu menetelmä ei sovellu asianomaiselle tuotteelle, sen on kuvattava yksityiskohtaisesti käyttämänsä menetelmä; [tark. 84]

b)  sellaisen tiedon määrittelemiseksi, jota talouden toimijoiden on kerättävä ja tallennettava tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun jäljitysjärjestelmän avulla.

4.  Komissio voi määritellä täytäntöönpanosäädöksillä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tietovälineen tyypin ja sen sijoittamispaikan. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.  Hyväksyessään 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

a)  säädösten kustannustehokkuus, mukaan luettuna niiden vaikutus liikeyrityksiin ja erityisesti pk-yrityksiin;

b)  yhteensopivuus kansainvälisten jäljitysjärjestelmien kanssa.

15 a artikla

Tuoteturvallisuusyhteyspisteet

1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä alueensa tuoteturvallisuusyhteyspisteet ja ilmoitettava niiden yhteystiedot muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

2.  Komissio laatii tuoteturvallisuusyhteyspisteistä luettelon, jota se päivittää säännöllisesti ja jonka se julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio julkaisee myös kyseiset tiedot internet-sivustollaan. [tark. 85]

15 b artikla

Tuoteturvallisuusyhteyspisteiden tehtävät

1.  Tuoteturvallisuusyhteyspisteiden on annettava muun muassa toisen jäsenvaltion talouden toimijan tai toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä seuraavat tiedot:

a)  tiettyyn tuotetyyppiin sovellettavat tekniset määräykset alueella, jolla kyseiset tuoteturvallisuusyhteyspisteet on perustettu ja tiedot siitä, edellytetäänkö sen osalta ennakkolupaa kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, sekä tiedot asetuksessa (EY) N:o 764/2008 säädetystä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteesta ja tämän asetuksen soveltamisesta kyseisen jäsenvaltion alueella;

b)  jäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot, joilla viranomaisiin voi ottaa suoraan yhteyttä, mukaan luettuna yksityiskohtaiset tiedot niistä viranomaisista, jotka vastaavat kyseisten teknisten määräysten täytäntöönpanon valvonnasta kyseisen jäsenvaltion alueella;

c)  kyseisen jäsenvaltion alueella yleisesti käytettävissä olevat oikeussuojakeinot, kun on kyse riita-asiasta toimivaltaisten viranomaisten ja talouden toimijan välillä.

2.  Tuoteturvallisuusyhteyspisteiden on vastattava 15 työpäivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta.

3.  Tuoteturvallisuusyhteyspiste siinä jäsenvaltiossa, jossa asianomainen talouden toimija on laillisesti pitänyt kaupan kyseistä tuotetta, voi antaa asiaan vaikuttavia tietoja tai huomautuksia asetuksen (EY) N:o 764/2008 6 artiklassa tarkoitetulle talouden toimijalle tai toimivaltaiselle viranomaiselle.

4.  Jäsenvaltioiden on perustettava tuoteturvallisuusyhteyspisteiden yhteyteen toimistoja tuoteturvallisuuslainsäädäntöä ja yleisiä vaatimuksia koskevan koulutuksen järjestämisen helpottamiseksi ja toimialojen välisen tietojenvaihdon edistämiseksi, jotta voidaan tukea talouden toimijoiden koulutusta tuotteiden turvallisuusvaatimusten alalla.

5.  Tuoteturvallisuusyhteyspisteet eivät saa periä maksua 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen antamisesta. [tark. 86]

III LUKU

VAATIMUSTENMUKAISUUSOLETTAMUKSEN LUOVAT EUROOPPALAISET STANDARDIT

16 artikla

Eurooppalaisille standardointiorganisaatioille esitettävät standardointipyynnöt

1.  Komissio voi pyytää yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointiorganisaatiota joko laatimaan tai yksilöimään eurooppalaisen standardin, jonka tarkoitus on taata, että kyseisen standardin tai sen osan mukaiset tuotteet täyttävät 4 artiklassa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen. Komissio määrittää asiaankuuluvien sidosryhmien näkemykset tarvittaessa huomioon ottaen pyytämänsä eurooppalaisen standardin sisältöä koskevat vaatimukset ja standardin hyväksymisen määräajan. [tark. 87]

Komissio hyväksyy tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun pyynnön täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.  Asianomaisen eurooppalaisen standardointiorganisaation on ilmoitettava kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta, hyväksyykö se sen.

3.  Jos rahoitusta on haettu, komissio ilmoittaa asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle kahden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun hyväksynnän vastaanottamisesta avustuksen myöntämisestä eurooppalaisen standardin laatimista varten.

4.  Eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitetun eurooppalaisen standardin laatimiseksi toteutetuista toimista. Komissio arvioi yhdessä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa, ovatko eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden laatimat tai yksilöimät eurooppalaiset standardit komission alun perin esittämän pyynnön mukaisia.

5.  Jos eurooppalainen standardi täyttää vaatimukset, jotka sen on tarkoitus kattaa, ja 4 artiklassa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen, komissio julkaisee tällaisen eurooppalaisen standardin viitetiedot viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

17 artikla

Eurooppalaisia standardeja koskevat viralliset vastalauseet

1.  Jos jäsenvaltio tai Euroopan parlamentti katsoo, että 16 artiklassa tarkoitettu eurooppalainen standardi ei täysin täytä niitä vaatimuksia, jotka sen on tarkoitus kattaa, eikä 4 artiklassa säädettyä yleistä turvallisuusvaatimusta, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja liitettävä ilmoitukseen yksityiskohtainen selvitys, jolloin komissio päättää täytäntöönpanosäädöksillä

a)  kyseisen eurooppalaisen standardin viitetietojen julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä taikka julkaisemisesta rajoituksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

b)  kyseisen eurooppalaisen standardin viitetietojen säilyttämisestä tai säilyttämisestä rajoituksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä taikka niiden poistamisesta Euroopan unionin virallisesta lehdestä.

2.  Komissio julkaisee verkkosivustollaan tietoa eurooppalaisista standardeista, joista on tehty 1 kohdassa tarkoitettu päätös.

3.  Komissio ilmoittaa 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestään asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle ja pyytää tarvittaessa kyseisten eurooppalaisten standardien tarkistamista.

4.  Tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu päätös hyväksytään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

5.  Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu päätös hyväksytään 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Seuraamukset

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä vahvistettava säännöt, joilla otetaan käyttöön tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista sovellettavat asianmukaiset seuraamukset, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään [lisätään päivämäärä, joka on 3 kuukautta ennen tämän asetuksen soveltamispäivää], ja niiden on … päivänä ...kuuta ...(26) ja ilmoitettava niihin myöhemmin tehdyistä muutoksista viipymättä ilmoitettava sille myöhemmin tehtävistä muutoksista, joilla on vaikutusta näihin säännöksiin. [tark. 88]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Seuraamuksissa on otettava huomioon yritysten koko sekä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tilanne. Seuraamuksia voidaan lisätä, jos rikkomuksen vakavuus, kesto ja tarvittaessa tahallisuus. Seuraamuksissa on lisäksi otettava huomioon, onko kyseessä oleva talouden toimija on aiemmin syyllistynyt samanlaiseen rikkomukseen, ja vakavia rikkomuksia koskevat seuraamukset voivat olla rikosoikeudellisia. [tark. 89]

2 a. Rikkomuksiin sovellettavien hallinnollisten seuraamusten on vastattava vähintään rikkomuksen avulla tavoiteltua taloudellista etua, mutta ne eivät saa ylittää 10:tä prosenttia vuotuisesta liikevaihdosta tai arvioidusta liikevaihdosta. Määrätyt seuraamukset voivat olla yli 10 prosenttia vuotuisesta liikevaihdosta tai arvioidusta liikevaihdosta, jos tämä on tarpeen rikkomuksen avulla tavoitellun taloudellisen hyödyn kumoamiseksi. Vakavia rikkomuksia koskevat seuraamukset voivat olla rikosoikeudellisia. [tark. 90]

2 b. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän asetuksen nojalla määrättyjen seuraamusten tyyppi ja suuruus, yksilöitävä tähän asetukseen kohdistuvat tosiasialliset rikkomukset ja ilmoitettava niiden talouden toimijoiden nimet, joille on määrätty seuraamuksia. Komissio asettaa tiedot ilman aiheetonta viivytystä yleisön saataville sähköisessä muodossa ja tarvittaessa muita keinoja käyttäen.

Komissio julkaisee ensimmäisen alakohdan nojalla saatujen tietojen perusteella unionin laajuisen mustan listan talouden toimijoista, joiden on todettu rikkoneen toistuvasti ja tahallisesti tätä asetusta, ja pitää listan ajan tasalla. [tark. 91]

18 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ...(27) määräämättömäksi ajaksi valta antaa 13 artiklan 3 kohdassa ja 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 artiklan 3 kohdassa ja 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevien 13 artiklan 3 kohdan ja 15 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

19 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

Kuitenkin sovellettaessa tämän asetuksen 16 ja 17 artiklaa komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 1025/2012 perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

4.  Kun 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää .

21 artikla

Arviointi

Komissio arvioi tämän asetuksen täytäntöönpanoa viimeistään ... päivänä ...kuuta ...(28) sekä sen jälkeen viiden vuoden välein ja toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomuksessa tarkastellaan, onko asetuksella saavutettu sen tavoitteet, etenkin kuluttajan suojan vahvistaminen tämän asetuksen 4 artiklan mukaisesti sellaisia tuotteita vastaan, jotka eivät ole turvallisia, ja otetaan samalla huomioon asetuksen vaikutus liikeyrityksiin ja erityisesti pk-yrityksiin. Kertomuksessa arvioidaan lisäksi asetuksen (EU) N:o 1025/2012 vaikutusta ja osuutta tämän asetuksen soveltamisalalla. [tark. 92]

22 artikla

Kumoaminen

1.  Kumotaan direktiivi 2001/95/EY ... päivästä ...kuuta ...(29).

2.  Kumotaan direktiivi 87/357/ETY ... päivästä ...kuuta ...*.

3.  Viittauksia direktiiviin 2001/95/EY ja direktiiviin 87/357/ETY pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

23 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten direktiivin 2001/95/ETY soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden asettamista saataville markkinoilla, jotka ovat kyseisen direktiivin säännösten mukaisia ja jotka on saatettu markkinoille ennen ... päivää ...kuuta ...*.

2.  Eurooppalaisia standardeja, joita koskevat viitetiedot on julkaistu direktiivin 2001/95/EY mukaisesti Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, pidetään tämän asetuksen 5 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettuina eurooppalaisina standardeina.

3.  Komission direktiivin 2001/95/EY mukaisesti eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle antamia standardointitoimeksiantoja pidetään tämän asetuksen 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina standardointipyyntöinä.

24 artikla

Voimaantulo

1.  Tämä asetus tulee voimaan ... päivänä ...kuuta ...(30).

2.  Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ...(31)*.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Vastaavuustaulukko

(1) EUVL C 271, 19.9.2013, s. 81. (2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. huhtikuuta 2014. (3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4). (4) EUVL L, s.. (5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o …/…, annettu ... päivänä ...kuuta ..., tuotteiden markkinavalvonnasta ja neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 1999/5/EY, 2000/9/EY, 2000/14/EY, 2001/95/EY, 2004/108/EY, 2006/42/EY, 2006/95/EY, 2007/23/EY, 2008/57/EY, 2009/48/EY, 2009/105/EY, 2009/142/EY, 2011/65/EU, asetuksen (EY) N:o 764/2008, asetuksen (EY) N:o 765/2008 ja asetuksen (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L ...). (6) Asetuksen (2013/0048(COD)) numero johdanto-osan kappaleessa ja asetuksen numero, hyväksymispäivä ja julkaisuviite alaviitteessä. (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1935/2004, annettu 27 päivänä lokakuuta 2004, elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista ja direktiivien 80/590/ETY ja 89/109/ETY kumoamisesta (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4). (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja neuvosotn päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82). (9) Neuvoston direktiivi 87/357/ETY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1987, sellaisia tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä, jotka näyttäessään muulta kuin ovat vaarantavat kuluttajien terveyttä tai turvallisuutta (EYVL L 192, 11.7.1987, s. 49). (10) Asetuksen numero (2013/0048(COD)). (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31). (12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 764/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tiettyjen kansallisten teknisten määräysten soveltamista toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyihin tuotteisiin koskevista menettelyistä ja päätöksen N:o 3052/95/EY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 21). (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12). (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). (15) Tämän asetuksen voimaantulopäivä. (16) Neuvoston direktiivi 90/385/ETY, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1990, aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 189, 20.7.1990, s. 17). (17) Neuvoston direktiivi 93/42/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, lääkinnällisistä laitteista (EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1). (18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/79/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 1998, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista (EYVL L 331, 7.12.1998, s. 1). (19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5). (20) Asetuksen (2013/0048(COD)) numero. (21) Asetuksen (2013/0048(COD)) numero. (22) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1). (23) Asetuksen (2013/0048(COD)) numero. (24) Asetuksen (2013/0048(COD)) numero. (25) Komission päätös 2010/15/EU, annettu 16 päivänä joulukuuta 2009, direktiivin 2001/95/EY (yleisestä tuoteturvallisuudesta annettu direktiivi) 12 artiklan nojalla perustetun yhteisön nopean tietojenvaihtojärjestelmän (RAPEX) ja 11 artiklan nojalla perustetun ilmoitusmenettelyn hallinnointia koskevista ohjeista (EUVL L 22, 26.1.2010, s. 1). (26) Päivämäärä, joka on kolme kuukautta ennen tämän asetuksen soveltamispäivää. (27) Tämän asetuksen voimaantulopäivä. (28) Päivämäärä, joka on [viisi] vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä. (29) Tämän asetuksen soveltamispäivä. (30) Asetuksen (2013/0048(COD)) voimaantulopäivä. (31) * Asetuksen (2013/0048(COD)) soveltamispäivä.