Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,

–  ottaa huomioon pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1951 yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemasta vuonna 1967 tehdyn pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muut YK:n ihmisoikeussopimukset ja -välineet,

–  ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman ja erityisesti kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevan ILOn yleissopimuksen nro C189/2011,

–  ottaa huomioon 19. syyskuuta 2016 hyväksytyn YK:n yleiskokouksen päätöslausuman A/RES/71/1 ”New Yorkin julkilausuma pakolaisista ja muuttajista”(1),

–  ottaa huomioon New Yorkin julkilausuman ”Kokonaisvaltainen kehys pakolaisten tilanteeseen reagoimiseksi” liitteen I,

–  ottaa huomioon New Yorkin julkilausuman “Kohti globaalia sopimusta turvallisesta, hallitusta ja laillisesta muuttoliikkeestä” liitteen II,

–  ottaa huomioon 6. maaliskuuta 2017 annetut EU:n suuntaviivat lasten oikeuksien edistämiseksi ja 12. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä (COM(2017)0211),

–  ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2017 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman A/RES/71/280 turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevaa Global Compact -aloitetta koskevien hallitusten välisten neuvotteluiden menettelyistä(2),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2017 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston raportin aiheesta ”Maahanmuuttajien ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan raportti, jonka aiheena on Agenda 2035 ihmisten liikkuvuuden edistämiseksi”(3),

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2017 julkaistun YK:n pakolaisjärjestön asiakirjan “Towards a global compact on refugees: a roadmap”(4),

–  ottaa huomioon 11. tammikuuta 2018 annetun YK:n pääsihteerin António Guterresin raportin ”Making Migration Work for All”(5),

–  ottaa huomioon 31. tammikuuta 2018 julkaistun YK:n pakolaisjärjestön pakolaisia koskevan Global Compact -aloitteen alustavan luonnoksen(6),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2018 julkaistun turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevan Global Compact -aloitteen alustavan luonnoksen(7) ja 5. maaliskuuta 2018 julkaistun alustavan luonnoksen seuraavan version(8),

–  ottaa huomioon marraskuussa 2017 järjestetyssä EU:n ja Afrikan unionin viidennessä huippukokouksessa annetun Abidjanin julkilausuman,

–  ottaa huomioon YK:n huippukokouksessa New Yorkissa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn kestävää kehitystä koskevan päätöslauselman A/RES/70/1(9) ”Transforming Our World: The 2030 Agenda for Sustainable Development” sekä sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta,

–  ottaa huomioon siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien turvaamista koskevan YK:n yleissopimuksen, joka on hyväksytty 18. joulukuuta 1990 YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalla A/RES/45/158(10),

–  ottaa huomioon kaikkien muuttajien ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelua käsittelevän komitean sekä lapsen oikeuksien komitean yhteisen yleisen huomautuksen lasten ihmisoikeuksista kansainvälisen muuttoliikkeen yhteydessä,

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”EU muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä – yhteenliitetympi, kiistanalaisempi ja monimutkaisempi maailma”(11),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista ja muuttoliikkeestä kolmansissa maissa(12),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman selviytymiskyvystä EU:n ulkoisten toimien strategisena prioriteettina(13),

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman pakolais- ja muuttovirtojen käsittelystä: EU:n ulkoisten toimien merkitys(14) sekä 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen(15),

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan 12. lokakuuta 2017 hyväksymän mietinnön (A8-0316/2017) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin uudelleensijoittamiskehyksen käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 muuttamisesta ja ottaa huomioon, että EU:n on uudelleensijoitettava vähintään 20 prosenttia vuotuisten ennusteiden mukaisista maailmanlaajuisista uudelleensijoittamistarpeista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 13.2 artiklan mukaan jokainen on vapaa lähtemään mistä tahansa maasta, myös omastaan, sekä palaamaan omaan maahansa; toteaa, että YK:n ihmisoikeuskomitea selvensi vuonna 1999 annetussa yleiskommentissaan nro 273 (8 kohta), että tätä oikeutta ei voida sitoa mihinkään erityiseen tarkoitukseen tai ajanjaksoon, jonka henkilö haluaa viettää maansa ulkopuolella;

B.  ottaa huomioon, että YK:n yleiskokouksen New Yorkissa 19. syyskuuta 2016 isännöimässä pakolais- ja siirtolaisasioita käsittelevässä huippukokouksessa YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät yksimielisesti New Yorkin julkilausuman pakolaisista ja muuttajista, jonka pohjalta käynnistettiin kaksi erillistä ja toisistaan riippumatonta – vaikkakin sisällöltään yhteenliittyvää – prosessia, jotta vuonna 2018 voidaan hyväksyä pakolaisia koskeva Global Compact -aloite sekä turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskeva Global Compact -aloite, joka allekirjoitetaan Marokon kokouksessa joulukuussa 2018;

C.  ottaa huomioon, että New Yorkin julkilausumassa esitetään pakolaisten tilanteeseen reagoimista koskeva kokonaisvaltainen kehys (liite I), joka perustuu kansainvälisen vastuunjaon periaatteeseen ja YK:n jäsenvaltioiden päättäväisyyteen puuttua pakkomuuton perimmäisiin syihin; toteaa, että kyseisessä kehyksessä esitetään erityistoimia vastaanottaviin maihin kohdistuvan paineen helpottamiseksi, pakolaisten omaehtoisen selviytymisen parantamiseksi, kolmansia maita koskevien ratkaisujen lisäämiseksi ja lähtömaiden olojen parantamisen tukemiseksi, jotta turvallinen ja ihmisarvoinen paluu olisi mahdollinen;

D.  toteaa, että pakolaisasiain päävaltuutettua on pyydetty järjestämään kuulemisia pakolaisten tilanteeseen reagoimista koskevaa kokonaisvaltaista kehystä täydentävistä toimintaohjelmista ja ehdottamaan pakolaisia koskeva Global Compact -aloite yleiskokoukselle toimitettavassa vuosikertomuksessaan 2018;

E.  ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot osallistuivat valmistelevaan prosessiin ja keskusteluihin, joiden pohjalta esitettiin alustavat luonnokset; ottaa huomioon, että kun aloitetaan prosessin kriittisempi vaihe, ja koska Yhdysvallat päätti lähteä neuvotteluista, on käynyt entistä tärkeämmäksi, että EU ja sen jäsenvaltiot omaksuvat johtavan roolin vahvan, ihmiskeskeisen ja ihmisoikeuksiin perustuvan tekstin varmistamiseksi;

F.  ottaa huomioon, että muuttoliike on monimutkainen inhimillinen ilmiö; toteaa, että vaikka pakolaiset on tarkkaan määritelty ja suojattu kansainvälisessä oikeudessa ihmisinä, jotka oleskelevat lähtömaansa ulkopuolella, koska pelkäävät vainoa, konflikteja, väkivaltaa tai muita olosuhteita, ja jotka sen vuoksi tarvitsevat kansainvälistä suojelua, ihmisoikeudet kuuluvat sekä pakolaisille että muuttajille, jotka ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa ja kohtaavat enemmän väkivaltaa ja hyväksikäyttöä muuttoliikeprosessin aikana; toteaa, että pakolaisia koskevan Global Compact -aloite sekä turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskeva Global Compact -aloite ovat toisiaan täydentäviä prosesseja, joiden täytäntöönpano edellyttää yhteisiä toimia;

G.  toteaa, että ihmisten liikkuvuus ja muuttoliike ovat laajeneva ilmiö ja että eri puolilla maailmaa on noin 258 miljoonaa kansainvälistä muuttajaa; ottaa huomioon, että muuttajien osuus maailman väestöstä on kasvanut 2,8 prosentista vuonna 2000 3,4 prosenttiin vuonna 2017; toteaa, että 48 prosenttia muuttajista on naisia; ottaa huomioon, että useimmat muuttajat matkustavat turvallisella ja hallitulla tavalla; ottaa huomioon, että 85 prosenttia muuttoliikkeestä tapahtuu samalla kehitystasolla olevien maiden välillä; toteaa, että vuonna 2017 Euroopasta lähti toiseksi suurin lukumäärä kansainvälisiä muuttajia (61 miljoonaa)(16);

H.  ottaa huomioon, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun tietojen mukaan vuoden 2015 lopussa oli noin 65 miljoonaa pakkosiirrettyä ihmistä, joista 12 miljoonaa oli syyrialaisia; ottaa huomioon, että Maailmanpankin mukaan vuosina 2012–2015 noin 9 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotiseudultaan, mikä on vakava haaste maailmanlaajuiselle humanitaarisen avun järjestelmälle; ottaa huomioon, että kehitysmaat tai -alueet, joista suurin osa on Afrikan mantereella, ottavat vastaan 84 prosenttia maailman pakolaisista ja 99 prosenttia maan sisäisesti siirtymään joutuneista henkilöistä, kun Euroopan maat Turkkia lukuun ottamatta ottavat vastaan vain 10 prosenttia pakolaisista; ottaa huomioon, että YK:n pakolaisjärjestön vuoden 2018 maailmanlaajuisten uudelleensijoittamistarpeiden mukaan lähes 1,2 miljoonan ihmisen arvellaan tarvitsevan uudelleensijoittamista; ottaa huomioon, että vuodesta 2000 lähtien maailmassa on kuollut 46 000 muuttajaa ja pakolaista etsiessään turvaa ja ihmisarvoista elämää, mukaan lukien arviolta vähintään 14 500 kuolemantapausta keskisellä Välimerellä vuodesta 2014 lähtien(17);

I.  ottaa huomioon, että Eurooppa on ollut historiallisesti muuttoliikkeen kohde- ja lähtöalue; ottaa huomioon, että myös eurooppalaiset ovat lähteneet ulkomaille taloudellisten vaikeuksien, konfliktien tai poliittisen vainon vuoksi; ottaa huomioon, että nykyisen talous- ja finanssikriisin vuoksi suuri määrä eurooppalaisia on muuttanut ulkomaille, myös eteläisen pallonpuoliskon kehittyviin talouksiin;

J.  ottaa huomioon, että monet muuttajalapset kokevat väkivaltaa, väärinkäytöksiä ja hyväksikäyttöä; ottaa huomioon, että yli 100 maan tiedetään pitävän lapsia säilössä muuttoliikkeeseen liittyvistä syistä(18); toteaa, että pakolaislapset jäävät viisi kertaa todennäköisemmin vaille koulutusta kuin muut lapset ja alle neljäsosa pakolaisnuorista saa keskiasteen koulutusta;

K.  ottaa huomioon, että siirtotyöläiset joutuvat usein syrjinnän, hyväksikäytön ja ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi; ottaa huomioon, että 23 prosenttia maailman 24,9 miljoonasta pakkotyössä olevasta ihmisestä on kansainvälisiä muuttajia;

L.   toteaa kokemuksen osoittaneen, että muuttajat antavat myönteisen panoksen maahan, jossa he asuvat, sekä kotimaahansa; ottaa huomioon, että maahanmuuttajat myötävaikuttavat asuinmaidensa talouksiin maksamalla veroja ja käyttämällä noin 85 prosenttia tuloistaan näissä maissa; ottaa huomioon, että vuonna 2017 maailmanlaajuisesti arviolta 596 miljardia Yhdysvaltain dollaria siirrettiin rahalähetyksinä ja 450 miljardia dollaria siirrettiin kehitysmaihin, mikä on jopa kolme kertaa enemmän kuin virallisen kehitysavun kokonaismäärä;

1.  tukee voimakkaasti pakolaisista ja muuttajista annetun New Yorkin julkilausuman tavoitteita ja siihen liittyvää prosessia globaalin hallintajärjestelmän kehittämiseksi sekä kansainvälisen muuttoliikkeen, ihmisten liikkuvuuden, laajojen pakolaismäärien ja pitkittyneiden pakolaistilanteiden koordinoinnin parantamiseksi sekä sellaisten kestävien ratkaisujen ja toimintatapojen käyttöön ottamista, joilla tuodaan selvästi esiin pakolaisten ja muuttajien oikeuksien suojelun merkitys;

2.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita tukemaan yhteistä EU:n kantaa ja puolustamaan aktiivisesti ja edistämään neuvotteluja, jotka käsittelevät turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä ja pakolaisia koskevaa YK:n Global Compact -aloitetta, joka on hyvin tärkeä;

3.  on vakuuttunut, että merkittävien keskinäisten riippuvuuksien maailmassa paras tapa vastata tehokkaasti ihmisten liikkuvuuteen liittyviin haasteisiin on koko kansainvälisen yhteisön yhteistyö; suhtautuu siksi myönteisesti turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevaa Global Compact -aloitetta koskevien hallitusten välisten neuvotteluiden aloittamiseen sekä siihen, että alustavien luonnosten pohjalta on käynnistetty pakolaisia koskevaa Global Compact -aloitetta koskevat viralliset kuulemiset, jotka on tarkoitus saada valmiiksi heinäkuuhun 2018 mennessä;

4.  kehottaa Euroopan unionia, erityisesti sen ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja komissiota käyttämään kaikkea diplomaattista arvovaltaansa ja EU:n edustustoja New Yorkissa ja Genevessä sekä muissa keskeisissä maissa, varsinkin kehitysmaissa, joiden tosiasiallinen osallistuminen prosessiin on ratkaisevan tärkeää, sillä ne ovat lähtö- ja kauttakulkumaiden lisäksi myös kohdemaita; toteaa, että EU:n on edistettävä niiden osallistumista prosessin onnistumisen varmistamiseksi;

5.  korostaa, että keskeisissä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa tunnustetaan kaikkien ihmisten oikeudet, mukaan lukien muuttajat ja pakolaiset heidän oikeudellisesta asemastaan riippumatta, ja velvoitetaan valtioita noudattamaan niitä, myös palauttamiskiellon perusperiaatetta; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, jotka tarvitsevat erityistä lääketieteellistä tai psykologista tukea, mukaan lukien fyysisen, ennakkoluuloon perustuvan, seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan väkivallan tai kidutuksen uhrit; kannattaa tähän liittyvien konkreettisten toimien sisällyttämistä Global Compact -aloitteisiin; muistuttaa lisäksi, että haavoittuvuudet johtuvat lähtö-, kauttakulku-, vastaanotto- tai kohdemaan olosuhteista ja ovat seurausta paitsi henkilön identiteetistä myös poliittisista valinnoista, eriarvoisuudesta sekä rakenteellisesta ja yhteiskunnallisesta dynamiikasta;

6.  muistuttaa, että Agenda 2030:n sisältämissä kestävän kehityksen tavoitteissa todetaan, että suunnitelluilla ja hyvin hallituilla muuttoliikepolitiikoilla voidaan auttaa saavuttamaan kestävää kehitystä ja osallistavaa kasvua sekä vähentää eriarvoisuutta valtioiden sisällä ja niiden välillä; vaatii kiinnittämään asianmukaista huomiota kestävän kehityksen tavoitteiden ja Global Compact -aloitteiden näkökohtiin, jotka koskevat muuttoliikettä; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita täyttämään sitoumuksensa lapsiin liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja panemaan täytäntöön 6. maaliskuuta 2017 annetut EU:n suuntaviivat lasten oikeuksien edistämiseksi;

7.  kehottaa YK:n jäsenvaltioita tekemään erillisen sitoumuksen sukupuolten tasa-arvon edistämisestä sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttamisesta keskeisenä osana Global Compact -aloitetta kestävän kehityksen tavoitteen 5 mukaisesti; muistuttaa lisäksi, että muuttoliike voi nopeuttaa naisten voimaannuttamista ja tasa-arvoa, kun otetaan huomioon, että 48 prosenttia muuttajista on naisia ja heistä kaksi kolmasosaa käy töissä;

8.  kehottaa YK:n jäsenvaltioita tekemään erillisen sitoumuksen lasten suojelemisen varmistamisesta muuttoliikkeen yhteydessä; korostaa, että kaikki lapset, riippumatta heidän muuttaja- tai pakolaisasemastaan, ovat ennen kaikkia lapsia, joilla on oikeus nauttia kaikista oikeuksista, jotka on kirjattu YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista, ja että heidän etunsa on otettava ensisijaisesti huomioon kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa; katsoo, että Global Compact -aloitteet ovat mahdollisuus vahvistaa muuttoliikkeestä ja pakkosiirroista kärsivien lasten suojelua koskevia vaatimuksia; on tyytyväinen siihen, että alustava luonnos sisältää selkeitä sitoumuksia erityisistä kiireellisistä kysymyksistä, kuten kehotus lopettaa lasten säilöönotot, kadonneita muuttajia koskevan toiminnan tehostaminen, perheenyhdistämisen ja muiden sääntöjenmukaisten keinojen vahva tukeminen, lasten valtiottomiksi jäämisen estäminen sekä pakolais- ja turvapaikanhakijalasten sisällyttäminen kansallisiin lastensuojelu-, koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmiin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kannattamaan voimakkaasti näitä ehdotuksia, jotta voidaan varmistaa niiden jääminen lopulliseen tekstiin, joka hyväksytään joulukuussa;

9.  painottaa, että olisi edelleenkin keskityttävä siihen, että puututaan laittoman muuttoliikkeen ja pakkosiirtojen erilaisiin syihin (konflikti, vaino, etninen puhdistus, yleinen väkivalta tai muut tekijät, kuten äärimmäinen köyhyys, ilmastonmuutos tai luonnonkatastrofit);

10.  pitää valitettavana jatkuvaa ja laajalle levinnyttä valtiottomuuden ilmiötä, joka aiheuttaa vakavia ihmisoikeushaasteita; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että tätä asiaa käsitellään asianmukaisesti meneillään olevissa, Global Compact -aloitteita koskevissa neuvotteluissa;

11.  korostaa, että kuulemisten ja neuvottelujen on oltava avoimia ja osallistavia ja niihin on otettava mukaan kaikki sidosryhmät, paikallis- ja alueviranomaiset, instituutiot, kansalaisyhteiskunta, mukaan lukien maahanmuuttajajärjestöt, niin paljon kuin mahdollista, neuvottelujen hallitustenvälisestä luonteesta huolimatta; korostaa tarvetta hyödyntää parlamenttien asemaa Global Compact -aloitteiden hyväksymiseen johtavan prosessin loppuvaiheessa ja muistuttaa erityisesti tarpeesta vahvistaa EU:n kannan parlamentaarista ulottuvuutta;

12.  katsoo, että olisi kehitettävä koordinointimekanismi, jotta varmistetaan näiden aloitteiden välinen täydentävyys ja johdonmukaisuus molempia koskevissa kysymyksissä;

13.  pitää erittäin tärkeänä, että kerätään ja seurataan muuttoliikettä ja pakolaisia koskevia eriteltyjä tietoja, joihin olisi liitettävä muuttajia koskevia indikaattoreita – jotka ovat erittäin tärkeitä päätöksenteon kannalta – ja jotka perustuvat realistisiin tietoihin eivätkä myytteihin tai vääriin käsityksiin, samalla kun varmistetaan perusoikeudet, myös oikeus yksityisyyteen, ja tietosuojanormit sekä estetään rekisteröityjen joutuminen vakavien ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi;

14.  korostaa tarvetta vahvistaa molempien Global Compact -aloitteiden täytäntöönpanon seurantaa lähitulevaisuudessa, erityisesti niiden ei-sitovan luonteen vuoksi, jotta vältetään asiaankuuluvien valtioiden ”à la carte” -järjestelyt; katsoo siksi, että tarvitaan tiivistä seurantaa, jota varten on tarpeen vaatiessa perustettava vertailuarvoja ja indikaattoreita; korostaa tarvetta varmistaa, että YK:lle ja sen asiaankuuluville virastoille annetaan tarvittavat resurssit sellaisten tehtävien suorittamiseksi, jotka valtiot päättävät siirtää niille Global Compact -aloitteiden täytäntöönpanon ja seurannan osalta;

15.  on tietoinen, että maahanmuuton hallinta edellyttää suuria investointeja, riittäviä resursseja sekä joustavia ja avoimia välineitä ja että lähivuosina tarvitaan hyvin suunniteltuja, joustavia ja yksinkertaistettuja välineitä muuttoliikkeen haasteiden ratkaisemiseksi; kehottaa EU:n rahoitusvälineitä ottamaan suuremman roolin Global Compact aloitteiden täytäntöönpanossa; katsoo, että seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen olisi sisällyttävä rahoituksellista johdonmukaisuutta ja että muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan sekä Global Compact aloitteista johtuvien toimien pitkän aikavälin budjettitukea olisi tarkistettava; katsoo, että kehitysyhteistyön määrärahat on edelleen keskitettävä kestävään köyhyyden poistamiseen;

Pakolaisia koskeva Global Compact -aloite

16.  suhtautuu myönteisesti pakolaisia koskevaan aloitteeseen ja sen ihmisoikeuksia korostavaan ja ihmiskeskeiseen lähestymistapaan; on tyytyväinen YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun työhön ja sitoutumiseen toimeksiantonsa kaikkein kattavimpaan täytäntöönpanoon; kehottaa kaikkia maita sitoutumaan tasapuolisempaan vastuunjakoon pakolaisten vastaanottamisessa ja tukemisessa maailmanlaajuisesti; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tunnustamaan oman osansa vastuusta ja huolehtimaan siitä; kehottaa hyväksymään maailmanlaajuisen vastuunjakomekanismin, jolla tuetaan ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa ehdotetuille Global Compact -aloitteille;

17.  korostaa tarvetta varmistaa vahva ja kestävä apu kehitysmaille, jotka vastaanottavat suuria määriä pakolaisia, ja varmistaa, että pakolaisille tarjotaan kestäviä ratkaisuja, myös siten, että heistä tulee omavaraisia ja he kotoutuvat niihin yhteisöihin, joissa he elävät; muistuttaa, että Global Compact -aloite tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vahvistaa humanitaarisen avun ja kehityspolitiikan välisiä yhteyksiä sekä parantaa pakolaisten suojelun, heitä koskevien ratkaisujen löytämisen, kattavien toimien suunnittelun ja kaikkien sidosryhmien kokoamisen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä;

18.  korostaa tarvetta ottaa pakolaiset mukaan aktiivisena sidosryhmänä Global Compact ‑aloitteiden ja pakolaistilanteita koskevien muiden kansainvälisten toimien muotoiluun;

19.  katsoo, että humanitaarista avunantoa ei saa kriminalisoida; kehottaa lisäämään etsintä- ja pelastusvalmiuksia ahdingossa olevien ihmisten auttamiseksi ja pyytää kaikkia valtioita ottamaan käyttöön suurempia valmiuksia sekä tunnustamaan yksityisten toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen antaman tuen merellä ja maalla tehtävissä pelastusoperaatioissa;

20.  kehottaa kehittämään kestäviä uudelleensijoittamisratkaisuja ja vahvistamaan niitä neuvoteltavassa Global Compact -aloitteessa, sillä se on keskeinen tekijä tasapuolisessa vastuunjaossa, ja toteaa, että siihen tarvitaan erityisiä koordinoituja sitoumuksia, joilla perustetaan tai lisätään uudelleensijoittamisohjelmien laajuutta, kokoa ja laatua, jotta voidaan täyttää YK:n pakolaisjärjestön yksilöimät vuotuiset maailmanlaajuiset uudelleensijoittamistarpeet; kehottaa erityisesti EU:n jäsenvaltioita tekemään osansa ja vahvistamaan sitoumustaan tähän asiaan;

21.  painottaa, että oikeutta perheenyhdistämiseen on kunnioitettava kaikilta osin ja vaatii kehittämään pakolaisille uudelleensijoittamisen lisäksi turvallisia ja laillisia väyliä, muun muassa humanitaarisia käytäviä, humanitaarisia kansainvälisiä viisumeita, alueellisia uudelleensijoittamisjärjestelyjä ja muita täydentäviä laillisia väyliä (kuten yksityisiä tukijärjestelyjä, opiskeluviisumeja, pakolaisten apurahajärjestelmiä ja joustavia viisumijärjestelyjä), jotta pakolaisten vastaanotto-olosuhteet kohteissa ovat asianmukaiset ja ihmisarvoiset;

22.  kehottaa kaikkia maita allekirjoittamaan ja ratifioimaan pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1951 yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemasta vuonna 1967 tehdyn pöytäkirjan (Geneven yleissopimus) ja noudattamaan niitä;

23.  pitää erittäin tarpeellisena hyödyntää tätä tilaisuutta, jotta kansainväliseen pakolaisten tilanteeseen reagoimiseen voidaan kehittää uudistettu ja horisontaalinen sukupuolinäkökulma, jossa otetaan huomioon naisten erityiset suojelutarpeet, myös naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta, ja jolla edistetään naisten kykyjä ja taitoja kaikkien yhteiskuntien jälleenrakennuksessa ja kestävyyden parantamisessa, ja siten torjutaan mielikuvaa naisista vain uhreina; katsoo siksi, että naisten olisi osallistuttava yhteiskuntaan täysimääräisesti, lapsuudesta lähtien, ja tyttöjen olisi päästävä kouluun, myös hätä- ja konfliktialueilla, naisten ääntä olisi kuultava ja heidän tarpeensa ja realiteettinsa olisi otettava huomioon, heidän olisi osallistuttava pakolaiskriisiä koskevien politiikkojen ja ratkaisujen suunnitteluun, jotta niistä voidaan tehdä kestävämpiä, reagoivampia ja tehokkaampia;

Turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskeva Global Compact -aloite

24.  painottaa, että turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevan Global Compact -aloitteen olisi oltava ihmiskeskeinen ja ihmisoikeuksiin perustuva ja siinä olisi tarjottava pitkän aikavälin kestäviä ja kattavia toimenpiteitä, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia ja jotka perustuvat kumppanuuden periaatteeseen ja lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaiden väliseen vahvistettuun yhteystyöhön;

25.  katsoo, että Global Compact -aloite tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden asettaa kehityksen ja muuttoliikkeen välinen yhteys maailmanlaajuiseen poliittiseen toimintaohjelmaan; uskoo vahvasti, että kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat kokonaisvaltaisen ja kattavan kehyksen muuttoliikkeen ja kehityksen välisen yhteyden juurruttamiseksi;

26.  muistuttaa, että YK:n pääsihteerin raportissa ”Making Migration Work for All” korostetaan, että on olemassa selvää näyttöä siitä, että todellisista haasteista huolimatta muuttoliike hyödyttää sekä muuttajia että vastaanottavia yhteisöjä taloudellisesti ja sosiaalisesti ja että se voi olla talouskasvun ja innovoinnin moottori; tukee voimakkaasti muuttoliikettä koskevan myönteisen sanoman välittämisen jatkamista ja kehottaa unionia ja kansainvälisiä tiedotuskampanjoita kiinnittämään huomiota todisteisiin ja torjumaan rasistisia ja muukalaisvihamielisiä suuntauksia yhteiskunnissamme;

27.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita minimoidaan rahalähetysten palvelumaksut ja käsittelemään tätä kysymystä meneillään olevissa Global Compact -neuvotteluissa;

28.  korostaa, että muuttoliike on tunnustettu proaktiiviseksi sopeutumisstrategiaksi ja köyhyyttä torjuvaksi toimeentulosuunnitelmaksi, joka osaltaan edistää osallistavaa kasvua ja kestävää kehitystä;

29.  uskoo vahvasti, että nyt on aika tuoda yhteen kaikki YK:n arkkitehtuurin osatekijät, mukaan lukien Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö, jotta voidaan tukea kansainvälisiä toimia muuttoliikkeen hallitsemiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi; pitää siksi erittäin valitettavana Yhdysvaltain hallinnon päätöstä lopettaa osallistumisensa neuvotteluihin turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevasta Global Compact -aloitteesta; kehottaa EU:ta osoittamaan johtajuutta tässä prosessissa ja tuomitsemaan muut maat, jotka lähtevät neuvotteluista tai onnistuvat vesittämään aloitteen sisällön; kehottaa EU:ta kantamaan vastuunsa maailmanlaajuisena toimijana ja toimimaan niin, että varmistetaan neuvottelujen menestyksekäs päätökseen saattaminen; korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden on osoitettava yhtenäisyyttä ja puhuttava yhdellä äänellä tukeakseen muuttoliikkeen hallintaa koskevaa kansainvälistä, ihmisoikeuksiin perustuvaa järjestelmää;

30.  katsoo, että uusien laillisten väylien, jotka perustuvat muun muassa realistisiin analyyseihin työmarkkinoiden tarpeista, avaaminen muuttoliikkeelle ehkäisisi laitonta muuttoliikettä ja johtaisi siihen, että kuolemantapaukset vähenisivät ja ihmissalakuljettajien ja häikäilemättömien työnantajien harjoittama laittomien muuttajien hyväksikäyttö vähenisi;

31.  kehottaa kaikkia maita ryhtymään asianmukaisiin toimiin muuttajiin kohdistuvien ihmisoikeusloukkauksien ja myös työnantajien harjoittaman hyväksikäytön torjumiseksi niiden omilla alueilla; kehottaa siksi YK:n jäsenvaltioita allekirjoittamaan ja ratifioimaan siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien turvaamista koskevan YK:n yleissopimuksen, joka hyväksyttiin 18. joulukuuta 1990 YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalla 45/158, ja noudattamaan sitä; korostaa, että Global Compact -aloitteen olisi oltava kansainvälisten työelämän normien mukainen ja siinä olisi noudatettava erityisesti työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia sekä asiaankuuluvia ILOn ja YK:n yleissopimuksia siirtotyöläisten ja heidän perheidensä suojelemisesta;

32.  pitää erittäin tärkeänä, että varmistetaan asianmukainen tuki vapaaehtoiselle paluulle ja kotimaahansa palaavien ihmisten uudelleenkotouttamiselle; korostaa, että lapset olisi palautettava vain silloin, kun se on heidän etujensa mukaista, ja sen olisi tapahduttava turvallisesti, tuetusti ja vapaaehtoisesti käyttäen erityisesti lasten tilanteeseen liittyviä lähtömaata koskevia selvityksiä ja tarjoamalla pitkän aikavälin tukea heidän uudelleenkotouttamiselleen;

33.  kehottaa YK:n jäsenvaltioita harkitsemaan yksityiskohtaisten kansallisten tai alueellisten toimintasuunnitelmien hyväksymistä, edistämään koko hallintorakenteen kattavaa lähestymistapaa Global Compact -aloitteen suositusten täytäntöönpanossa, jotta voidaan käsitellä muuttoliikkeen eri ulottuvuuksia, joista mainittakoon kehitys, ihmisoikeudet, turvallisuus, sosiaaliset näkökohdat, ikä ja sukupuoli, sekä ottaa huomioon politiikan vaikutukset terveyteen, koulutukseen, lasten suojeluun, asumiseen, sosiaaliseen osallisuuteen, oikeudenmukaisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen suojeluun;

34.  kannattaa New Yorkin julkilausumassa esitettyä kehotusta seurata ja arvioida järjestelmällisesti jäsenvaltioiden sitoumuksia muuttoliikekysymyksiin; ilmoittaa olevansa valmis osallistumaan tähän prosessiin EU:n tasolla ja tukee muuttajien ja muiden sidosryhmien osallistumista;

35.  kehottaa neuvostoa, komissiota ja komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustaa tiedottamaan parlamentille Global Compact ‑aloitteiden hyväksymiseen johtavan prosessin kaikista vaiheista;

o
o   o

36.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä YK:n pakolaisvaltuutetun toimistolle, Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle ja Yhdistyneille kansakunnille.

(1) http://www.un.org/en/development/desa/population/migration/generalassembly/docs/A_RES_71_1_E.pdf (2) https://www.un.org/en/development/desa/population/migration/generalassembly/docs/A_RES_71_280.pdf (3) A/HRC/35/25 https://daccess-ods.un.org/TMP/8451200.72364807.html (4) http://www.unhcr.org/58e625aa7.pdf (5) https://refugeesmigrants.un.org/SGReport (6) http://www.unhcr.org/Zero-Draft.pdf (7) https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/180205_gcm_zero_draft_final.pdf (8) https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/2018mar05_zerodraft.pdf (9) YK:n päätöslauselma 70/1 http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&Lang=E (10) http://www.un.org/documents/ga/res/45/a45r158.htm (11) EUVL C 58, 15.2.2018, s. 109. (12) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0404. (13) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0242. (14) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0124. (15) EUVL C 58, 15.2.2018, s. 9.. (16) Yhdistyneen kansakunnat, talous- ja sosiaaliasioiden osasto, väestöjaosto (2017). Trends in International Migrant. Stock: The 2017 revision (Yhdistyneiden kansakuntien tietokanta, POP/DB/MIG/Stock/Rev.2017). (17) https://missingmigrants.iom.int/latest-global-figures (18) Unicefin raportti: Uprooted: the growing crisis for refugee and migrant children, syyskuu 2016, s. 39, https://www.unicef.org/videoaudio/PDFs/Uprooted.pdf