Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0224(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0401/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0401/2018

Keskustelut :

PV 11/12/2018 - 23
CRE 11/12/2018 - 23
PV 16/04/2019 - 19
CRE 16/04/2019 - 20

Äänestykset :

PV 12/12/2018 - 12.11
CRE 12/12/2018 - 12.11
Äänestysselitykset
PV 17/04/2019 - 8.3
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0509
P8_TA(2019)0395

Hyväksytyt tekstit
PDF 438kWORD 153k
Keskiviikko 12. joulukuuta 2018 - Strasbourg
Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt ***I
P8_TA(2018)0509A8-0401/2018

Euroopan parlamentin tarkistukset 12. joulukuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä (COM(2018)0435 – C8-0252/2018 – 2018/0224(COD))(1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Unionin tavoitteena on lujittaa tieteellistä ja teknologista perustaansa ja kehittää kilpailukykyään, myös teollisuuden osalta, edistämällä kaikkea tutkimus- ja innovaatiotoimintaa unionin strategisten ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Viime kädessä tarkoituksena on edistää rauhaa, unionin arvoja ja sen kansojen hyvinvointia.
 (1)  Unionin tavoitteena on lujittaa tieteellistä huippuosaamistaan ja teknologista perustaansa siten, että tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja kehittää kilpailukykyään, myös teollisuuden osalta, eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi edistämällä kaikkea tutkimus- ja innovaatiotoimintaa unionin strategisten ensisijaisten tavoitteiden ja sitoumusten toteuttamiseksi. Viime kädessä tarkoituksena on edistää rauhaa, unionin arvoja ja sen kansojen hyvinvointia.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Jotta tämä yleinen tavoite saataisiin muutettua tieteellisiksi, taloudellisiksi ja yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi, unionin olisi investoitava tutkimukseen ja innovointiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” (2021–2027), jäljempänä ’ohjelma’, avulla siten, että voidaan tukea korkeatasoisen tietämyksen ja teknologioiden luomista ja levittämistä, tehostaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikan kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon, tukea innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa teollisuudessa ja yhteiskunnassa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi, parantaa teollisuuden kilpailukykyä, edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös läpimurtoinnovointia, ja tehostaa innovatiivisten ratkaisujen saattamista markkinoille, sekä optimoida tämä investointi sellaiseksi, että se tuottaa entistä suuremman vaikutuksen entistä vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella.
 (2)  Jotta tämä yleinen tavoite saataisiin muutettua tieteellisiksi, taloudellisiksi ja yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi ja jotta unionin tekemistä tutkimus-, kehitys- ja innovointi-investoinneista saatava unionin tason lisäarvo voitaisiin maksimoida, unionin olisi investoitava tutkimukseen ja innovointiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” (2021–2027), jäljempänä ’ohjelma’, avulla siten, että voidaan tukea korkeatasoisen tietämyksen ja teknologioiden luomista, levittämistä ja siirtoa unionissa, tehostaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta vastattaessa maailmanlaajuisiin haasteisiin, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet ja ilmastonmuutos, ja kehitettäessä, tuettaessa ja pantaessa täytäntöön unionin politiikkaa ja tukea innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa unionin teollisuudessa ja yhteiskunnassa työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi sekä teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Ohjelmalla olisi edistettävä kaikkia innovoinnin muotoja ja tehostettava innovatiivisten ratkaisujen saattamista markkinoille sekä optimoitava investointien toteuttaminen.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)  Ohjelmalla olisi edistettävä sitä, että unionin BKT:stä investoidaan kaiken kaikkiaan kolme prosenttia tutkimukseen ja kehittämiseen Eurooppa 2020 ‑strategiassa asetetun yleistavoitteen mukaisesti. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että jäsenvaltiot ja yksityinen sektori täydentävät ohjelmaa omilla tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvillä tehostetuilla investointitoimillaan.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistämisessä, joka katsotaan unionin politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömäksi, olisi otettava huomioon innovointiperiaate sellaisena kuin se on esitetty 15 päivänä toukokuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa Uudistettu tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma: Euroopan mahdollisuus muokata tulevaisuutta (COM(2018) 306).
 (3)  Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistämisessä, joka katsotaan unionin politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömäksi, olisi otettava huomioon innovointiperiaate keskeisenä tekijänä, joka edistää unionin huomattavan osaamispääoman muuntamista nopeammin ja voimaperäisemmin innovaatioiksi.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Avoin tiede, avoin innovointi ja avoin kansainvälinen yhteistyö ovat ne yleiset periaatteet, joiden avulla tulisi varmistaa huippuosaaminen ja unionin investoinnin vaikutukset tutkimukseen ja innovointiin. Niitä olisi noudatettava ohjelman täytäntöönpanossa, erityisesti pilariin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” liittyvässä strategisessa suunnittelussa.
 (4)  Noudattamalla edelleen avoimen tieteen, avoimen innovoinnin ja avoimen kansainvälisen yhteistyön periaatteita ja turvaamalla samalla unionin tieteelliset ja sosioekonomiset edut tulisi varmistaa huippuosaaminen ja unionin investoinnin vaikutukset tutkimukseen ja innovointiin sekä vahvistaa kaikkien jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointivalmiuksia. Tämän pitäisi johtaa ohjelman tasapainoiseen täytäntöönpanoon.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Avoin tiede, johon sisältyy tieteellisten julkaisujen ja tutkimusdatan avoin saatavuus, antaa mahdollisuuden parantaa tieteen laatua, lisätä sen vaikutusta ja hyötyjä ja nopeuttaa tietämyksen edistymistä tekemällä siitä luotettavampaa, tehokkaampaa ja tarkempaa, yhteiskunnalle helpommin ymmärrettävää ja yhteiskunnallisiin haasteisiin reagoivaa. Olisi vahvistettava säännökset, joilla varmistetaan, että rahoituksen saajat huolehtivat vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen, tutkimusdatan ja muiden tutkimustulosten avoimesta saatavuudesta avoimella ja syrjimättömällä tavalla, maksutta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niitä voidaan käyttää ja uudelleenkäyttää mahdollisimman laajasti. Enemmän huomiota olisi kiinnitettävä erityisesti tutkimusdatan vastuulliseen hallintaan, jossa olisi noudatettava löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden periaatteita eli FAIR-periaatteita muun muassa ottamalla datanhallintasuunnitelmia yleisesti käyttöön. Soveltuvin osin rahoituksen saajien olisi hyödynnettävä eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen tarjoamia mahdollisuuksia sekä noudatettava muita avoimen tieteen periaatteita ja käytäntöjä.
 (5)  Avoin tiede antaa mahdollisuuden parantaa tieteen laatua, lisätä sen vaikutusta ja hyötyjä ja nopeuttaa tietämyksen edistymistä tekemällä siitä luotettavampaa, tehokkaampaa ja tarkempaa, yhteiskunnalle helpommin ymmärrettävää ja yhteiskunnallisiin haasteisiin reagoivaa. Olisi vahvistettava säännökset, joilla varmistetaan, että rahoituksen saajat huolehtivat vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen, tutkimusdatan ja muiden tutkimustulosten avoimesta saatavuudesta avoimella ja syrjimättömällä tavalla, maksutta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niitä voidaan käyttää ja uudelleenkäyttää mahdollisimman laajasti. Tutkimusdatan yhteydessä periaatteena olisi oltava ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”, ja näin ollen olisi tunnustettava saatavuutta koskevien eri järjestelmien tarve unionin sosioekonomisen edun, teollis- ja tekijänoikeuksien, henkilötietojen suojan ja luottamuksellisuuden, turvallisuusnäkökohtien ja muiden oikeutettujen etujen vuoksi. Enemmän huomiota olisi kiinnitettävä tutkimusdatan vastuulliseen hallintaan, jossa olisi noudatettava löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden periaatteita eli FAIR-periaatteita muun muassa ottamalla datanhallintasuunnitelmia yleisesti käyttöön. Soveltuvin osin rahoituksen saajien olisi hyödynnettävä eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen ja Euroopan datainfrastruktuurin tarjoamia mahdollisuuksia sekä noudatettava muita avoimen tieteen periaatteita ja käytäntöjä. Vastavuoroista avointa saatavuutta olisi edistettävä kansainvälisissä tiede- ja teknologiayhteistyösopimuksissa sekä asiaankuuluvissa assosiaatiosopimuksissa.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  Rahoitusta saavia pk-yrityksiä olisi kannustettava hyödyntämään nykyisiä välineitä, kuten IPR SME Helpdeskiä, joka tukee Euroopan unionin pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä niiden teollis- ja tekijänoikeuksien suojelussa että niiden turvaamisessa tarjoamalla maksutonta tietoa ja palveluja teollis- ja tekijänoikeuksia ja niihin liittyviä asioita koskevan luottamuksellisen neuvonnan sekä koulutuksen, materiaalien ja verkkoresurssien muodossa.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Ohjelman konseptilla ja suunnittelulla olisi vastattava tarpeeseen koota kriittinen massa tuettuja toimia koko unionissa ja kansainvälisen yhteistyön avulla YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) mukaisesti. Ohjelman täytäntöönpanolla olisi lujitettava tämän tavoitteen saavuttamista.
 (6)  Ohjelman konseptilla ja suunnittelulla olisi vastattava tarpeeseen koota kriittinen massa tuettuja toimia koko unionissa ja kansainvälisen yhteistyön avulla ja samalla edistettävä kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista ohjelmaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) sekä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Ohjelman täytäntöönpanolla olisi lujitettava tämän tavoitteen saavuttamista.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Ohjelmassa tuettujen toimien olisi edistettävä unionin tavoitteiden ja prioriteettien saavuttamista, edistymisen seurantaa ja arviointia suhteessa näihin tavoitteisiin ja prioriteetteihin sekä tarkistettujen tai uusien prioriteettien kehittämistä.
 (7)  Ohjelmassa tuettujen toimien olisi edistettävä unionin ja ohjelman tavoitteiden, prioriteettien ja sitoumusten toteuttamista, edistymisen seurantaa ja arviointia suhteessa näihin tavoitteisiin, prioriteetteihin ja sitoumuksiin sekä tarkistettujen tai uusien prioriteettien kehittämistä.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)   Ohjelmassa olisi pyrittävä noudattamaan olemassa olevia tutkimusta ja innovointia koskevia unionin etenemissuunnitelmia ja strategioita.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Ohjelmassa olisi säilytettävä tasapainoinen lähestymistapa alhaalta ylös (tutkija- tai innovointilähtöisesti) määräytyvän rahoituksen ja ylhäältä alas (strategisesti määritellyistä painopisteistä käsin) määräytyvän rahoituksen välillä riippuen osallistuvien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen luonteesta, toteutettavien toimien tyypistä ja kohteesta sekä tavoiteltavista vaikutuksista. Näiden tekijöiden yhdistelmän pohjalta olisi valittava lähestymistapa ohjelman eri osiin, jotka kaikki edistävät ohjelman kaikkia yleisiä ja erityisiä tavoitteita.
 (8)  Ohjelmassa olisi säilytettävä tasapainoinen lähestymistapa alhaalta ylös (tutkija- tai innovointilähtöisesti) määräytyvän rahoituksen ja ylhäältä alas (strategisesti määritellyistä painopisteistä käsin) määräytyvän rahoituksen välillä riippuen eri puolilta unionia osallistuvien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen luonteesta, onnistumisasteista kullakin toiminta-alalla, toteutettavien toimien tyypistä ja kohteesta, toissijaisuusperiaatteesta sekä tavoiteltavista vaikutuksista. Näiden tekijöiden yhdistelmän pohjalta olisi valittava lähestymistapa ohjelman eri osiin, jotka kaikki edistävät ohjelman kaikkia yleisiä ja erityisiä tavoitteita.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)  Joihinkin tutkimus- ja innovointitoimiin olisi sovellettava nopeutetun tutkimuksen ja innovoinnin logiikkaa, jossa avustuksen myöntämisaika ei saisi ylittää kuutta kuukautta. Tämän pitäisi mahdollistaa nopeampi ja alhaalta ylöspäin suuntautuva varojen saatavuus pienille yhteistyökonsortioille toimiin, jotka ulottuvat perustutkimuksesta kaupalliseen soveltamiseen.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
(8 b)  Ohjelmasta olisi tuettava tutkimuksen ja innovoinnin kaikkia vaiheita erityisesti yhteistyöhankkeissa. Perustutkimus on olennainen resurssi ja tärkeä edellytys sille, että unioni kykenee entistä paremmin houkuttelemaan parhaita tutkijoita, jotta siitä tulisi maailmanlaajuinen huippuosaamisen keskittymä. Olisi varmistettava tasapaino perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä. Innovointiin yhdistettynä tämä tukee unionin talouden kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 c kappale (uusi)
(8 c)  Euroopan horisontti -puiteohjelman vaikutusten maksimoimiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota monitieteisiin ja tieteidenvälisiin toimintatapoihin, jotta tiede voi edistyä merkittävästi.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 d kappale (uusi)
(8 d)  Sitoutumista yhteiskuntaan on syytä edistää huolehtimalla vastuullisesta tutkimuksesta ja innovoinnista monialaisena osatekijänä, jolla pyritään luomaan tehokasta yhteistyötä tieteen ja yhteiskunnan välille. Siten kaikki yhteiskunnalliset toimijat (muun muassa tutkijat, kansalaiset, poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä ja kolmannen sektorin organisaatiot) voisivat tehdä yhteistyötä koko tutkimus- ja innovointiprosessin ajan, jotta sekä prosessi että sen tulokset voidaan sovittaa paremmin yhteen eurooppalaisen yhteiskunnan arvojen, tarpeiden ja odotusten kanssa.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Pilarissa ”Avoin tiede” toteutettavat tutkimustoimet olisi määriteltävä tieteellisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tutkimuslinjaus olisi vahvistettava tiiviissä yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa. Tutkimusta olisi rahoitettava huippuosaamisen perusteella.
 (9)  Pilarissa ”Huipputason avoin tiede” toteutettavat tutkimustoimet olisi määriteltävä tieteellisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tutkimuslinjaus olisi vahvistettava tiiviissä yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa, ja siinä olisi myös painotettava uusien tutkimuksen ja innovoinnin alan kykyjen ja nuorien tutkijoiden houkuttelemista sekä vahvistettava eurooppalaista tutkimusaluetta ja vältettävä aivovuotoa. Tutkimusta olisi rahoitettava huippuosaamisen perusteella.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” olisi muodostuttava tutkimus- ja innovaatiotoimien klustereista, jotta voidaan maksimoida integroituminen vastaavilla kohdealoilla ja varmistaa samalla, että vaikutus pysyy korkealla ja kestävällä tasolla suhteessa käytettäviin resursseihin. Pilarin avulla pyritään saamaan aikaan monitieteistä, sektorien välistä, politiikka-alojen rajat ylittävää ja kansainvälistä yhteistyötä, jolla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteistyöhön osallistuvien unionin teollisuudenalojen kilpailukykyä.
 (10)  Pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” olisi muodostuttava tutkimus- ja innovaatiotoimien klustereista, jotta voidaan maksimoida integroituminen vastaavilla kohdealoilla ja varmistaa samalla, että vaikutus pysyy korkealla ja kestävällä tasolla unionin hyväksi suhteessa käytettäviin resursseihin. Pilarin avulla pyritään saamaan aikaan monitieteistä, sektorien välistä, politiikka-alojen rajat ylittävää ja kansainvälistä yhteistyötä, jolla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja Pariisin sopimuksen mukaisten unionin sitoumusten toteuttamista ja tarvittaessa yhteiskunnallisten haasteiden ratkomista sekä yhteistyöhön osallistuvien unionin teollisuudenalojen kilpailukykyä. Tähän pilariin kuuluvien toimien olisi katettava kaikenlainen tutkimus- ja innovaatiotoiminta, kuten tutkimus ja kehittäminen (t&k), pilotointi, demonstrointi ja julkisten hankintamenettelyjen tuki, esinormatiivinen tutkimus ja standardointi sekä innovaatioiden käyttöönotto markkinoilla, jotta varmistetaan, että Eurooppa pysyy tutkimuksen eturintamassa strategisesti määriteltyjen painopisteiden alalla.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Teollisuuden osallistumisen ohjelmaan kaikilla tasoilla, yksittäisestä yrittäjästä ja pienistä ja keskisuurista yrityksistä aina suuryrityksiin, olisi oltava yksi tärkeimmistä kanavista, joiden kautta ohjelman tavoitteet on määrä saavuttaa, erityisesti kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen osalta. Teollisuuden olisi osallistuttava strategiseen suunnitteluun, jossa määritellään tulevat näkymät ja painopisteet ja jonka olisi tuettava työohjelmien kehittämistä. Teollisuuden osallistumista toimiin olisi tuettava vähintään vastaavalla tasolla kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/201313 perustetussa edellisessä puiteohjelmassa ”Horisontti 2020”, jäljempänä ’Horisontti 2020 -ohjelma’.
 (11)  Teollisuuden osallistumisen ohjelmaan oikea-aikaisesti kaikilla tasoilla, yksittäisestä yrittäjästä ja pienistä ja keskisuurista yrityksistä aina suuryrityksiin, olisi jatkuttava erityisesti kestävän kasvun ja työpaikkojen luomiseksi Euroopassa sekä vahvistettava yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja edistettävä yksityissektorin investointeja tutkimukseen ja innovointiin.
__________________
13
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)   Useiden sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan ja teollisuuden, kuulemisella olisi myötävaikutettava näkymiin ja painopisteisiin, jotka vahvistetaan strategisessa suunnitteluprosessissa. Tämän tuloksena olisi laadittava säännöllisin väliajoin strategisia tutkimus- ja innovointisuunnitelmia, jotka hyväksytään delegoiduilla säädöksillä. Strategiset suunnitelmat olisi sen jälkeen pantava täytäntöön laatimalla työohjelmia.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  On tärkeää tukea teollisuutta, jotta se voi säilyttää tai saavuttaa maailman johtavan aseman innovoinnissa, digitalisaatiossa ja hiilestä irtautumisessa. Erityisesti olisi investoitava keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin, jotka ovat perustana huomispäivän elinkeinoelämälle. Ohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, välttäen päällekkäisyyttä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja toimista olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla. Näin voidaan varmistaa johdonmukaisuus ohjelman toimien ja EU:n valtiontukisääntöjen välillä ja välttää kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla.
 (12)  On tärkeää tukea unionin teollisuutta, jotta se voi säilyttää tai saavuttaa maailman johtavan aseman innovoinnissa, digitalisaatiossa ja hiilestä irtautumisessa. Erityisesti olisi investoitava keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin, jotka ovat perustana huomispäivän elinkeinoelämälle. Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat tulevat olemaan tärkeässä roolissa pilarissa II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, ja ne olisi kytkettävä läheisemmin tulevan ja kehitteillä olevan teknologian (FET) lippulaivahankkeisiin, jotta tutkimushankkeet voivat kattaa koko innovointiketjun. Ohjelman toimien olisi ilmennettävä unionin teollisuuspoliittista strategiaa siten, että puututaan markkinahäiriöihin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin sekä vauhditetaan investointeja oikeasuhteisella ja avoimella tavalla, välttäen päällekkäisyyttä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja toimista olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla sekä julkista tuottoa investoinneille. Näin voidaan varmistaa johdonmukaisuus ohjelman toimien ja tutkimusta, kehittämistä ja innovointia (t&k&i) koskevien EU:n valtiontukisääntöjen välillä, joita olisi tarkistettava innovoinnin edistämiseksi.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)  Pk-yritykset ovat merkittävä innovoinnin ja kasvun lähde Euroopassa. Tästä syystä Euroopan horisontti -ohjelmassa tarvitaan komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyjen pk-yritysten vahvaa osallistumista. Euroopan horisontti -ohjelmassa olisi Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä omaksuttujen parhaiden käytäntöjen pohjalta jatkettava pk-yritysten kannustamista osallistumaan puiteohjelmaan yhdennetyllä tavalla. Olisi säädettävä asianmukaisista toimenpiteistä ja määrärahoja koskevista säännöksistä, kuten täysin alhaalta ylös suuntautuvasta yhteen rahoituksen saajaan perustuvasta asteittaista innovointia edistävästä pk-yrityksiä koskevasta välineestä, jota varten on omat avoimet ehdotuspyynnöt kaikissa innovointisyklin eri vaiheissa.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Ohjelmalla olisi tuettava tutkimusta ja innovointia yhdennetyllä tavalla noudattaen kaikkia asiaankuuluvia Maailman kauppajärjestön sääntöjä. ”Tutkimuksen” käsitettä, johon sisältyy myös kokeellinen kehittäminen, olisi sovellettava OECD:n laatiman Frascati-käsikirjan mukaisesti, ja ”innovoinnin” käsite olisi ymmärrettävä OECD:n ja Eurostatin laatiman Oslon käsikirjan mukaisesti noudattaen laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa sosiaalisen innovoinnin. Kuten edellisessäkin puiteohjelmassa ”Horisontti 2020”, teknologisen valmiuden tasoa koskevat OECD:n määritelmät olisi otettava huomioon teknologian tutkimusta, tuotekehittelyä ja demonstrointia koskevien toimien luokittelussa sekä ehdotuspyynnöissä tarjolla olevien toimityyppien määrittelyssä. Periaatteessa avustuksia ei tulisi myöntää toimille, joiden toiminnot menevät teknologisen valmiuden tasoa 8 pidemmälle. Pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” yksittäisen ehdotuspyynnön työohjelma voi mahdollistaa avustusten myöntämisen laajamittaiselle tuotteiden validoinnille ja markkinareplikoinnille.
 (13)  Ohjelmalla olisi tuettava tutkimusta ja innovointia yhdennetyllä tavalla noudattaen kaikkia asiaankuuluvia Maailman kauppajärjestön sääntöjä. ”Tutkimuksen” käsitettä, johon sisältyy myös kokeellinen kehittäminen, olisi sovellettava OECD:n laatiman Frascati-käsikirjan mukaisesti, ja ”innovoinnin” käsite olisi ymmärrettävä OECD:n ja Eurostatin laatiman Oslon käsikirjan mukaisesti noudattaen laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa sosiaalisen innovoinnin, suunnittelun ja luovuuden. Kuten edellisessäkin puiteohjelmassa ”Horisontti 2020”, teknologisen valmiuden tasoa koskevat OECD:n määritelmät olisi otettava huomioon. Pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” yksittäisen ehdotuspyynnön työohjelma voi mahdollistaa avustusten myöntämisen laajamittaiselle tuotteiden validoinnille ja markkinareplikoinnille.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Komission tiedonanto Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnista (COM(2018)0002) on tarjonnut useita suosituksia tätä ohjelmaa varten, mukaan lukien ohjelmaan osallistumisen ja tulosten levittämisen sääntöjä koskevat suositukset. Suositukset perustuvat aiemmasta ohjelmasta saatuihin kokemuksiin ja EU:n toimielimiltä ja sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. Suositusten mukaan tulisi muun muassa investoida kunnianhimoisemmin, jotta voidaan saavuttaa kriittinen massa ja maksimoida vaikutukset, tukea läpimurtoinnovointia, priorisoida tutkimukseen ja innovointiin (t&i) tehtäviä unionin investointeja keskittymällä aloihin, joihin liittyy suuri lisäarvo erityisesti missiolähtöisyyden, kansalaisten osallistumisen ja laajan tiedottamisen kautta, järkeistää EU:n rahoitusympäristöä muun muassa yksinkertaistamalla kumppanuusaloitteiden ja yhteisrahoitusjärjestelmien nykyistä kirjoa, luoda enemmän ja konkreettista synergiaa unionin eri rahoitusvälineiden välillä pyrkien erityisesti saamaan vajaahyödynnettyä t&i-potentiaalia käyttöön kaikkialla unionissa, vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja avata enemmän ovia kolmansien maiden osallistumiselle sekä jatkaa yksinkertaistamista Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta.
 (14)  Komission tiedonanto Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnista (COM(2018)0002) ja Euroopan parlamentin päätöslauselma Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella (2016/2147(INI)) ovat tarjonneet useita suosituksia tätä ohjelmaa varten, mukaan lukien ohjelmaan osallistumisen ja tulosten levittämisen sääntöjä koskevat suositukset. Suositukset perustuvat aiemmasta ohjelmasta saatuihin kokemuksiin ja EU:n toimielimiltä ja sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. Suositusten mukaan tulisi muun muassa investoida kunnianhimoisemmin, jotta voidaan saavuttaa kriittinen massa ja maksimoida vaikutukset, tukea läpimurtoinnovointia, priorisoida tutkimukseen ja innovointiin (t&i) tehtäviä unionin investointeja keskittymällä aloihin, joihin liittyy suuri lisäarvo erityisesti missiolähtöisyyden, kansalaisten täysimääräisen, tietoon perustuvan ja oikea-aikaisen osallistumisen ja laajan tiedottamisen kautta, järkeistää EU:n rahoitusympäristöä, jotta kaikkien jäsenvaltioiden t&i-potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti, muun muassa yksinkertaistamalla kumppanuusaloitteiden ja yhteisrahoitusjärjestelmien nykyistä kirjoa, luoda enemmän ja konkreettista synergiaa unionin eri rahoitusvälineiden välillä pyrkien erityisesti saamaan vajaahyödynnettyä t&i-potentiaalia käyttöön kaikkialla unionissa, ottaa unionin erityisesti EAKR:sta rahoittamat tutkimusinfrastruktuurit entistä paremmin mukaan ohjelman hankkeisiin, vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja avata enemmän ovia kolmansien maiden osallistumiselle turvaten samalla unionin edut ja laajentaen kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista ohjelmaan sekä jatkaa yksinkertaistamista Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Ohjelmassa olisi pyrittävä synergiaan muiden unionin ohjelmien kanssa, mikä kattaa strategisen ja muun suunnittelun, hankkeiden valinnan, hallinnoinnin, viestinnän, tulosten levittämisen ja hyödyntämisen, seurannan, tilintarkastuksen ja hallinnon. Jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja kaksinkertaista työtä ja lisätä unionin rahoituksen vipuvaikutusta, muista unionin ohjelmista voidaan tehdä siirtoja Euroopan horisontti -ohjelman toimiin. Tällöin siirroissa noudatetaan Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjä.
 (15)  Koheesiopolitiikalla olisi edelleen edistettävä tutkimusta ja innovointia. Sen vuoksi näiden kahden unionin politiikan koordinointiin ja täydentävyyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Ohjelmassa olisi pyrittävä sääntöjen yhdenmukaistamiseen ja tämän asetuksen liitteessä IV tarkoitettuun synergiaan muiden unionin ohjelmien kanssa, mikä kattaa strategisen ja muun suunnittelun, hankkeiden valinnan, hallinnoinnin, viestinnän, tulosten levittämisen ja hyödyntämisen, seurannan, tilintarkastuksen ja hallinnon. Jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja kaksinkertaista työtä ja lisätä unionin rahoituksen vipuvaikutusta sekä vähentää rahoituksen hakijoille ja saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, kaikentyyppisissä synergioissa olisi noudatettava periaatetta ”yhdessä toimessa noudatetaan yksiä sääntöjä”:
–  muista unionin ohjelmista, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), voidaan tehdä vapaaehtoisesti siirtoja Euroopan horisontti -ohjelman toimiin; tällöin siirroissa noudatetaan Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjä, mutta niitä sovelletaan vain sen jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen hyväksi, joka päättää tehdä siirron;
–  myös toimen yhteisrahoitusta Euroopan horisontti -ohjelmasta ja muusta unionin ohjelmasta voitaisiin harkita ylittämättä kuitenkaan toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärää; tällaisissa tapauksissa sovellettaisiin vain Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjä ja päällekkäisiä tarkastuksia olisi vältettävä;
–  huippuosaamismerkki olisi myönnettävä kaikille ehdotuksille, jotka ovat ylittäneet ”huippuosaamisen” kynnysarvon Euroopan horisontti -ohjelmassa mutta joita ei voida rahoittaa budjettirajoitusten vuoksi; tällaisissa tapauksissa olisi sovellettava tukea tarjoavan rahaston sääntöjä, valtiontukisääntöjä lukuun ottamatta.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikan tavoitteita, ohjelmassa olisi toteutettava eurooppalaisia kumppanuuksia yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden kanssa. Näitä kumppaneita ovat teollisuus, tutkimusorganisaatiot, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, ja kansalaisjärjestöt, kuten tutkimusta ja innovointia tukevat ja/tai harjoittavat säätiöt. Edellytyksenä on, että toivotut vaikutukset voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla kuin unionin toiminnalla.
 (16)  Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikan tavoitteita ja unionin sitoumuksia, ohjelmassa voidaan toteuttaa eurooppalaisia kumppanuuksia yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden kanssa strategisen suunnittelun tulosten pohjalta. Näitä kumppaneita ovat julkiset ja yksityiset tutkimus- ja innovointisidosryhmät, osaamiskeskukset, yrityshautomot, tiede- ja teknologiakeskukset, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää, säätiöt ja kansalaisjärjestöt sekä tarvittaessa alueelliset innovaatioekosysteemit, jotka tukevat ja/tai harjoittavat tutkimusta ja innovointia. Edellytyksenä on, että toivotut vaikutukset voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla kuin unionin toiminnalla.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Ohjelmassa olisi lujitettava eurooppalaisten kumppanuuksien ja yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla muun muassa tuomalla yhteen tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia ja rajat ylittäviä tutkimus- ja innovaatioinvestointeja, mikä tuottaa keskinäisiä hyötyjä kansalaisille ja yrityksille ja varmistaa samalla, että EU voi ylläpitää etujaan strategisesti tärkeillä aloilla14.
 (17)  Ohjelmassa olisi lujitettava eurooppalaisten kumppanuuksien ja yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla muun muassa tuomalla yhteen tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia ja rajat ylittäviä tutkimus- ja innovaatioinvestointeja, mikä tuottaa keskinäisiä hyötyjä kansalaisille ja yrityksille ja varmistaa samalla, että unioni voi ylläpitää etujaan.
__________________
14 Ks. esim. komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (COM(2017)0487).
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)  FET-lippulaivahankkeet ovat osoittautuneet vaikuttavaksi ja tehokkaaksi välineeksi, sillä ne tuovat etuja yhteiskunnalle unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteisen koordinoidun toiminnan kautta, ja nykyisiä etunsa osoittaneita lippulaivahankkeita olisi edelleen tuettava.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) olisi edelleen tarjottava unionin politiikalle riippumatonta asiakaslähtöistä tieteellistä evidenssiä ja teknistä tukea politiikkasyklin kaikissa vaiheissa. JRC:n suorat toimet olisi toteutettava joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon JRC:n käyttäjien ja unionin politiikkojen kulloisetkin tarpeet ja varmistaen unionin taloudellisten etujen suojelu. JRC:n olisi jatkossakin tuotettava lisää resursseja.
 (18)  Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) olisi edelleen tarjottava unionin politiikalle riippumatonta asiakaslähtöistä tieteellistä evidenssiä ja teknistä tukea politiikkasyklin kaikissa vaiheissa. JRC:n suorat toimet olisi toteutettava joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon JRC:n käyttäjien kulloisetkin tarpeet, talousarviorajoitteet ja unionin politiikkojen tarpeet ja varmistaen unionin taloudellisten etujen suojelu. JRC:n olisi jatkossakin tuotettava lisää resursseja.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  ”Avoimen innovoinnin” pilarissa olisi otettava käyttöön useita toimenpiteitä, joilla tuetaan kokonaisvaltaisesti yrittäjien ja yrittäjyyden tarpeita pyrkimyksissä luoda ja nopeuttaa läpimurtoinnovaatioita nopeaa markkinakasvua varten. Sen on määrä houkutella innovatiivisia yrityksiä, joilla on mahdollisuuksia laajentua kansainvälisesti ja unionin tasolla, ja tarjota nopeasti ja joustavasti avustuksia ja yhteisinvestointeja, mukaan lukien yksityisten sijoittajien kanssa toteutettavat investoinnit. Näihin tavoitteisiin olisi pyrittävä perustamalla Euroopan innovaationeuvosto (EIC). Tämän pilarin olisi tuettava myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT) ja yleensä Euroopan innovaatioekosysteemejä erityisesti yhteisrahoittamalla kumppanuuksia kansallisten ja alueellisten innovointia tukevien toimijoiden kanssa.
 (19)  ”Innovatiivisen Euroopan” pilarissa olisi otettava käyttöön useita toimenpiteitä, joilla tuetaan kokonaisvaltaisesti yrittäjien ja tutkimuslähtöisen yrittäjyyden tarpeita pyrkimyksissä luoda ja nopeuttaa läpimurtoinnovaatioita nopeaa markkinakasvua varten sekä edistää unionin teknologista riippumattomuutta strategisilla aloilla. Sen on määrä houkutella innovatiivisia yrityksiä, mukaan lukien pk-yritykset ja startup-yritykset, joilla on mahdollisuuksia laajentua kansainvälisesti ja unionin tasolla, ja tarjota nopeasti ja joustavasti avustuksia ja yhteisinvestointeja, mukaan lukien yksityisten sijoittajien kanssa toteutettavat investoinnit. Näihin tavoitteisiin olisi pyrittävä perustamalla Euroopan innovaationeuvosto (EIC). Tämän pilarin olisi tuettava myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT), EIT:n alueellisen innovaation ohjelmaa ja yleensä Euroopan innovaatioekosysteemejä koko unionissa erityisesti yhteisrahoittamalla kumppanuuksia kansallisten ja alueellisten innovointia tukevien, sekä julkisten että yksityisten, toimijoiden kanssa.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Tämän ohjelman toimintapoliittisiin tavoitteisiin pyritään myös rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla InvestEU-ohjelman kattamilla politiikan aloilla. Rahoitustuella olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, välttäen päällekkäisyyttä, yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä tai kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla. Toimista olisi saatava selkeä eurooppalainen lisäarvo.
 (20)  Jotta voidaan käsitellä tarvetta tukea investointeja korkeamman riskin toimiin ja ei-lineaarisiin toimiin, kuten tutkimus ja innovointi, on keskeistä, että Euroopan horisontti -ohjelma ja erityisesti EIC sekä EIT ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat yhteisvaikutuksessa niiden rahoitustuotteiden kanssa, joita on tarkoitus hyödyntää InvestEU-ohjelman puitteissa. Tältä osin Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä käytetyistä rahoitusvälineistä, kuten InnovFin ja pk-yrityksille myönnetty lainatakuu, saadun kokemuksen pitäisi toimia vahvana pohjana tämän kohdennetun tuen toimittamisessa. EIC:n olisi kehitettävä strategisiin tietoihin liittyviä ja reaaliaikaisia arviointitoimia hallinnoidakseen ja koordinoidakseen oikea-aikaisesti eri toimiaan.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Euroopan innovaationeuvoston tulisi pyrkiä välineidensä – ”Pathfinder” ja ”Accelerator” – avulla määrittämään, kehittämään ja ottamaan käyttöön markkinoita luovia läpimurtoinnovaatioita ja tukemaan niiden nopeaa laajempaa käyttöönottoa EU:n ja kansainvälisellä tasolla. Tukemalla läpimurtoinnovointia johdonmukaisesti ja virtaviivaistetusti Euroopan innovaationeuvoston olisi korjattava nykyinen tilanne, jossa läpimurtoinnovointi on jäänyt investointityhjiöön julkisessa tuessa ja yksityisissä investoinneissa. Euroopan innovaationeuvoston välineet edellyttävät oikeudellisia ja hallinnollisia erityispiirteitä, jotta voidaan ottaa huomioon sen tavoitteet ja erityisesti markkinoille saattamista koskevat toimet.
 Poistetaan.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Myöntämällä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta Accelerator-välineen avulla olisi ylitettävä niin sanottu kuolemanlaaksovaihe, jossa siirrytään tutkimuksesta laajamittaisen kaupallistamisen esivaiheeseen ja yritysten laajentumiseen. Accelerator-välineestä tulisi erityisesti tarjota tukea operaatioille, joita ei niiden teknologisten tai markkinariskien takia pidetä rahoituskelpoisina ja jotka eivät pysty houkuttelemaan merkittäviä investointeja markkinoilta. Tällä tavoin väline täydentäisi asetuksella ...15 perustettua InvestEU-ohjelmaa.
 (22)  Myöntämällä EIC:n sekarahoitusta EIC:n Accelerator-välineen avulla olisi ylitettävä niin sanottu kuolemanlaaksovaihe, jossa siirrytään tutkimuksesta laajamittaisen kaupallistamisen esivaiheeseen ja yritysten laajentumiseen. Accelerator-välineestä tulisi erityisesti tarjota tukea operaatioille, joita ei niiden teknologisten tai markkinariskien takia pidetä rahoituskelpoisina ja jotka eivät pysty houkuttelemaan merkittäviä investointeja markkinoilta. Tällä tavoin väline täydentäisi asetuksella ...15 perustettua InvestEU-ohjelmaa.
__________________
 __________________
15
 15 ...
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) olisi pyrittävä ensisijaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä (KIC) kautta vahvistamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaavia innovaatioekosysteemejä edistämällä liitetoiminnan, tutkimuksen, korkea-asteen koulutuksen ja yrittäjyyden integroitumista. Sen olisi edistettävä toimissaan innovointia ja tuettava korkea-asteen koulutuksen integroimista innovaatioekosysteemiin erityisesti edistämällä yrittäjyyskoulutusta ja vahvoja tieteenalojen rajat ylittäviä yhteistyösuhteita yritysten ja tiedelaitosten välillä sekä yksilöimällä taitoja, joita tulevaisuuden innovoijilta vaaditaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi, mukaan lukien pitkälle kehittyneet digitaaliset ja innovointitaidot. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tarjoamien tukijärjestelmien olisi oltava avoinna Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen saajille, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöistä alkunsa saaneilla startup-yrityksillä tulisi olla mahdollisuus saada Euroopan innovaationeuvoston rahoitusta. Vaikka Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin keskittyminen innovaatioekosysteemeihin tekee siitä luonnollisen toimijan pilarissa ”Avoin innovointi”, sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suunnittelu olisi koordinoitava strategisen suunnittelun yhteydessä pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kanssa.
 (23)  Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) olisi pyrittävä ensisijaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä (KIC) ja EIT:n alueellisen innovaation ohjelman kautta vahvistamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaavia innovaatioekosysteemejä unionin innovointivalmiuksien kehittämiseksi kokonaisuudessaan edistämällä liitetoiminnan, tutkimuksen, korkea-asteen koulutuksen ja yrittäjyyden integroitumista. Sen olisi perustamissäädöksensä, EIT-asetuksen1 a ja EIT:n strategisen innovaatio-ohjelman1 b mukaisesti edistettävä toimissaan innovointia ja tuettava korkea-asteen koulutuksen integroimista innovaatioekosysteemiin erityisesti edistämällä yrittäjyyskoulutusta ja vahvoja tieteenalojen rajat ylittäviä yhteistyösuhteita yritysten ja tiedelaitosten välillä sekä yksilöimällä taitoja, joita tulevaisuuden innovoijilta vaaditaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi, mukaan lukien pitkälle kehittyneet digitaaliset ja innovointitaidot. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tarjoamien tukijärjestelmien olisi oltava avoinna Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen saajille, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöistä alkunsa saaneilla startup-yrityksillä tulisi olla mahdollisuus saada nopeasti Euroopan innovaationeuvoston rahoitusta. Vaikka Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin keskittyminen innovaatioekosysteemeihin tekee siitä luonnollisen toimijan pilarissa ”Innovatiivinen Eurooppa”, sen olisi tarvittaessa tuettava myös kaikkia muita pilareita ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suunnittelu olisi koordinoitava strategisen suunnittelun yhteydessä pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” kanssa. Päällekkäisyyksiä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja muiden saman alan välineiden, erityisesti muiden kumppanuuksien, välillä olisi vältettävä.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 294/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008 (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1292/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 174).
1 b Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU).
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen ja ylläpitäminen yksittäisillä markkinoilla kilpaileville yrityksille olisi katsottava keskeiseksi edellytykseksi sille, että läpimurtoinnovointi tai disruptiivinen innovointi voi kukoistaa ja että etenkin pienet ja keskisuuret innovoijat voisivat hyödyntää investointinsa tuloksia ja saada itselleen markkinaosuuden.
 (24)  Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen ja ylläpitäminen yksittäisillä markkinoilla kilpaileville yrityksille olisi katsottava keskeiseksi edellytykseksi sille, että läpimurtoinnovointi tai disruptiivinen innovointi voi kukoistaa ja että etenkin pienet ja keskisuuret innovoijat voisivat hyödyntää investointinsa tuloksia ja saada itselleen markkinaosuuden. Vastaavasti tietty avoimuus rahoitettujen toimien – jotka kohdistuvat laajaan rahoituksen saajien verkostoon – innovointiasteessa voi edistää merkittävästi pk-yritysten valmiuksien luomista, sillä se antaa niille tarvittavat keinot houkutella investointeja ja menestyä.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Ohjelmalla olisi edistettävä ja integroitava yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa sekä yhteiseen etuun, vastavuoroiseen hyötyyn ja maailmanlaajuisiin sitoumuksiin perustuvia aloitteita YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä olisi pyrittävä vahvistamaan unionin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan huippuosaamista, houkuttelevuutta sekä taloudellista ja teollista kilpailukykyä, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja tukea unionin ulkopolitiikkaa. Olisi noudatettava lähestymistapaa, jossa osallistuminen avataan yleisesti kansainvälisille osallistujille ja kohdennetuille kansainvälisille yhteistyötoimille. Tähän sisältyy soveltuvin osin myös matalan ja keskitulotason maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien avustuskelpoisuus. Samaan aikaan tulisi edistää kolmansien maiden assosioitumista ohjelmaan.
 (25)  Ohjelmalla olisi edistettävä ja integroitava yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa sekä unionin etuun, vastavuoroiseen hyötyyn ja maailmanlaajuisiin sitoumuksiin perustuvia aloitteita YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä olisi pyrittävä vahvistamaan unionin huippuosaamista tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, houkuttelevuutta sekä taloudellista ja teollista kilpailukykyä, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja tukea unionin ulkopolitiikkaa. Olisi noudatettava lähestymistapaa, jossa osallistuminen avataan yleisesti vastavuoroiselle kansainväliselle osallistumiselle ja kohdennetuille kansainvälisille yhteistyötoimille. Kun otetaan huomioon tutkimus- ja innovointivalmiuksien erilaiset tasot, on soveltuvin osin sovellettava asianmukaisia matalan ja keskitulotason maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien avustuskelpoisuusperusteita. Samaan aikaan olisi edistettävä kolmansien maiden assosioitumista ohjelmaan niin, että otetaan huomioon vastavuoroisuus ja turvataan unionin etu sekä edistetään kaikkien jäsenvaltioiden tasapainoista osallistumista ohjelmaan.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Jotta voitaisiin syventää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja maksimoida hyödyt niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta, ohjelman olisi osallistettava ja otettava kansalaiset ja kansalaisjärjestöt mukaan suunnittelemaan ja luomaan vastuullisia tutkimuksen ja innovoinnin linjauksia ja sisältöjä. Tätä varten sen olisi edistettävä tiedekasvatusta, saatettava tieteellinen tietämys julkisesti saataville ja helpotettava kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ohjelman toimiin. Tähän tulisi pyrkiä koko ohjelman laajuudelta ja erityisillä toimilla osassa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista tutkimus- ja innovaatiotoimintaan olisi tuettava yleisölle kohdistetuilla tiedotustoimilla, jotta ohjelmalle voidaan saada yleisön jatkuva tuki. Ohjelmalla olisi myös pyrittävä poistamaan esteitä tieteen, teknologian, kulttuurin ja taiteiden väliltä ja tukemaan niiden keskinäistä synergiaa, jotta saataisiin aikaan uudenlaatuista kestävää innovointia.
 (26)  Jotta voitaisiin syventää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja maksimoida hyödyt niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta, ohjelman olisi osallistettava ja otettava kansalaiset ja kansalaisjärjestöt mukaan suunnittelemaan ja luomaan vastuullisen tutkimuksen ja innovoinnin linjauksia ja sisältöjä, jotka vastaavat kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheisiin, tarpeisiin ja odotuksiin. Tätä varten sen olisi edistettävä tiedekasvatusta, saatettava tieteellinen tietämys julkisesti saataville ja helpotettava kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ohjelman toimiin. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen parantamiseksi toteutettuja toimenpiteitä olisi seurattava.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)
(26 a)  Euroopan horisontti -ohjelman avulla olisi tuettava uusia teknologioita, jotka osaltaan auttavat poistamaan vammaisten henkilöiden esteettömän ja täysimääräisen osallistumisen esteitä, jotka rajoittavat aidosti osallisuutta edistävän yhteiskunnan kehittymistä.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 b kappale (uusi)
(26 b)  Jotta voitaisiin vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta, ohjelman kaikkien osien olisi osaltaan kavennettava merkittävästi tutkimukseen ja innovointiin liittyvää kuilua erityisesti lisäämällä laajenevasti osallistuvien maiden osallistumista ohjelmaan sisältyviin tutkimus- ja innovointitoimiin, levittämällä tieteellistä huippuosaamista, edistämällä uusia tutkimus- ja innovointialan yhteistyömalleja, pienentämällä palkkaeroja unionissa toimivien tutkijoiden välillä, tasapainottamalla aivovuotoa, nykyaikaistamalla kansallisia tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä ja varmistamalla tasapainoinen edustus arviointilautakunnissa, asiantuntijaryhmissä ja tiedelautakunnissa.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Unionin syrjäisimmät alueet ovat SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla oikeutettuja erityistoimenpiteisiin (ottaen huomioon näiden alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne), jotka koskevat pääsyä horisontaalisiin unionin ohjelmiin. Ohjelmassa olisi sen vuoksi otettava huomioon näiden alueiden erityispiirteet siten kuin esitetään komission tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (COM(2017)0623), jonka neuvosto hyväksyi 12 päivänä huhtikuuta 2018.
 (27)  Unionin syrjäisimmät alueet ovat SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla oikeutettuja erityistoimenpiteisiin (ottaen huomioon näiden alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne), jotka koskevat pääsyä horisontaalisiin unionin ohjelmiin. Ohjelmassa olisi sen vuoksi otettava huomioon näiden alueiden erityispiirteet siten kuin esitetään komission tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (COM (2017)0623), jonka neuvosto hyväksyi 12 päivänä huhtikuuta 2018, ja mahdollisuuksien mukaan edistettävä niiden osallistumista ohjelmaan.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa olisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan ja SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti pyrittävä poistamaan sukupuolten eriarvoisuus ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa. Sukupuoliulottuvuus olisi otettava asianmukaisesti huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä tutkimussyklin kaikissa vaiheissa.
 (28)  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa olisi pyrittävä poistamaan sukupuolten eriarvoisuus, välttämään sukupuolittumista, ottamaan sukupuoliulottuvuus asianmukaisesti huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä, edistämään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 141 artiklan 3 kohdassa sekä miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annetussa direktiivissä 2006/54/EY tarkoitetut samapalkkaisuusperiaatteet, sekä varmistamaan vammaisten tutkijoiden mahdollisuus olla mukana tutkimuksessa ja innovoinnissa.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Puolustusteollisuuden erityispiirteistä johtuu, että yksityiskohtaiset säännökset puolustusalan tutkimushankkeisiin myönnettävästä unionin rahoituksesta olisi vahvistettava Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa16, jossa määritellään säännöt osallistumisesta puolustusalan tutkimukseen. Euroopan puolustusrahaston puitteissa toteutettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi keskityttävä yksinomaan puolustusalan sovelluksiin.
 (29)  Puolustusteollisuuden erityispiirteistä johtuu, että yksityiskohtaiset säännökset puolustusalan tutkimushankkeisiin myönnettävästä unionin rahoituksesta olisi vahvistettava Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa16, jossa määritellään säännöt osallistumisesta puolustusalan tutkimukseen. Vaikka Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan puolustusrahaston välisiä synergiavaikutuksia voitaisiin edistää välttäen kuitenkin samalla päällekkäisyyksiä, Euroopan horisontti -ohjelman toimissa olisi keskityttävä yksinomaan siviilialan sovelluksiin.
__________________
 __________________
16
 16 ...
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)
(31 a)  Ohjelman perustamisen, täytäntöönpanon, arvioinnin, raportoinnin ja seurannan yhteydessä olisi jatkuvasti pyrittävä hallinnon yksinkertaistamiseen ja erityisesti rahoituksen saajille aiheutuvan hallinnollisen rasituksen ja viivästysten vähentämiseen.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 b kappale (uusi)
(31 b)  Jotta voidaan varmistaa, että Eurooppa pysyy edelleen maailmanlaajuisen tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa digitaalialalla, ja ottaa huomioon investointien vauhdittamisen tarve siten, että digitaalitekniikoiden yhä kasvavista mahdollisuuksista voitaisiin hyötyä, olisi kohdennettava riittävästi määrärahoja keskeisiin digitaalialan painopisteisiin.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [reference to be updated as appropriate according to a new decision on OCTs: neuvoston päätöksen 2013/755/EU23] 94 artiklan nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.
 (33)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [reference to be updated as appropriate according to a new decision on OCTs: neuvoston päätöksen 2013/755/EU23] 94 artiklan nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Ohjelmassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon näiden alueiden erityispiirteet, jotta varmistetaan niiden tehokas osallistuminen ja tuetaan yhteistyötä ja synergiaa etenkin syrjäisimpien alueiden sekä niiden naapurustoon kuuluvien kolmansien maiden kanssa.
__________________
 __________________
23 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
 23 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 kappale
(34)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan mukaisesti tätä ohjelmaa on syytä arvioida erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen pohjalta, samalla kun vältetään ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista erityisesti jäsenvaltioille. Näihin vaatimuksiin voi tarvittaessa sisältyä mitattavia indikaattoreita, joiden pohjalta voidaan arvioida ohjelman käytännön vaikutuksia.
 (34)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan mukaisesti tätä ohjelmaa on syytä arvioida erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen pohjalta, samalla kun vältetään ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista erityisesti jäsenvaltioille ja ohjelman rahoituksen saajille. Näihin vaatimuksiin voi tarvittaessa sisältyä mitattavia indikaattoreita, joiden pohjalta voidaan arvioida ohjelman käytännön vaikutuksia.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Koko ohjelmaa koskevilla yhteisillä säännöillä olisi varmistettava johdonmukainen kehys, joka helpottaa osallistumista ohjelman talousarviosta rahoitustukea saaviin ohjelmiin, mukaan lukien osallistuminen rahoituselinten, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, hallinnoimiin ohjelmiin, yhteisyrityksiin ja muihin SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaisiin rakenteisiin sekä osallistuminen jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti toteuttamiin ohjelmiin. Olisi varmistettava, perustelluissa tapauksissa voidaan joustavasti antaa erityiset säännöt.
 (38)  Koko ohjelmaa koskevilla yhteisillä säännöillä ja vaatimuksilla olisi varmistettava yksinkertaistetut ja yhteiset täytäntöönpanovälineet myös seurantaa ja raportointia varten sekä johdonmukainen kehys, joka helpottaa osallistumista ohjelman talousarviosta rahoitustukea saaviin ohjelmiin, mukaan lukien osallistuminen rahoituselinten, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, hallinnoimiin ohjelmiin, yhteisyrityksiin ja muihin SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaisiin rakenteisiin sekä osallistuminen jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti toteuttamiin ohjelmiin. Erityisten sääntöjen antamisen olisi oltava mahdollista, mutta poikkeukset on rajoitettava koskemaan tiukasti sitä, mikä on tarpeen, ja niiden on oltava asianmukaisesti perusteltuja.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa olisi kunnioitettava niitä perusoikeuksia ja noudatettava niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Toimissa olisi noudatettava kaikkia oikeudellisia velvoitteita, kuten kansainvälistä oikeutta, ja asiaan liittyviä komission päätöksiä, kuten 28 päivänä kesäkuuta 2013 annettua komission tiedonantoa24, sekä eettisiä periaatteita, joihin sisältyy myös tutkimuksen integriteetin mahdollisen loukkauksen välttäminen. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan.
 (39)  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa olisi kunnioitettava niitä perusoikeuksia ja noudatettava niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Toimissa olisi noudatettava kaikkia oikeudellisia velvoitteita, kuten kansainvälistä oikeutta, ja asiaan liittyviä komission päätöksiä, kuten 28 päivänä kesäkuuta 2013 annettua komission tiedonantoa24, sekä eettisiä periaatteita, joihin sisältyy myös tutkimuksen integriteetin mahdollisen loukkauksen välttäminen. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan unionin tietosuojavaltuutetun lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan.
__________________
 __________________
24 EUVL C 205, 19.7.2013, s. 9.
 24 EUVL C 205, 19.7.2013, s. 9.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 180 ja 186 artiklaan sisältyvien kansainvälistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden mukaisesti olisi edistettävä kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien sekä kansainvälisten järjestöjen osallistumista. Ohjelman täytäntöönpanon olisi oltava sopusoinnussa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 ja 215 artiklan mukaisesti vahvistettujen toimenpiteiden sekä kansainvälisen oikeuden kanssa. Unionin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvissä toimissa ohjelman yksittäisiin toimiin osallistuminen voidaan rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet joko jäsenvaltioihin tai vain tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin.
 (40)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 180 ja 186 artiklaan sisältyvien kansainvälistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden mukaisesti olisi edistettävä kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien sekä kansainvälisten järjestöjen osallistumista unionin tieteellisten, yhteiskunnallisten, taloudellisten ja teknologisten etujen mukaisesti. Ohjelman täytäntöönpanon olisi oltava sopusoinnussa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 ja 215 artiklan mukaisesti vahvistettujen toimenpiteiden sekä kansainvälisen oikeuden kanssa. Unionin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvissä toimissa ohjelman yksittäisiin toimiin osallistuminen voidaan rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet joko jäsenvaltioihin tai vain tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 41 kappale
(41)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, tästä ohjelmasta edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita.
 (41)  Koska ilmastonmuutos on yksi suurimmista maailmanlaajuisista ja yhteiskunnallisista haasteista ja koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, ilmastotavoitteita tuetaan tässä ohjelmassa vähintään 35 prosentilla sen menoista tarpeen mukaan ja osana unionin yleistä tavoitetta, joka koskee ilmastotoimien valtavirtaistamista ja ilmastotavoitteiden tukemista 30 prosentilla unionin talousarviosta. Tämän tavoitteen seuraamiseksi ja todentamiseksi kaikki ilmastoon liittyvät menot on kirjattava niin, että katetaan kaikki unionin talousarviosta rahoitettavat ohjelmat, ja niiden on käytävä ilmi työohjelmien asianomaisista osista. Puhtaan energian teknologian alalla yksittäisille teknologioille myönnettävät arvioidut määrärahat olisi jaoteltava kansainvälisen vertailtavuuden varmistamiseksi. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten [erityiskertomus 31/2016] huomioon ottamiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamismekanismeissa olisi raportoitaessa tehtävä jälkikäteen ero hillitsemisen ja sopeutumisen välillä.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 43 kappale
(43)  Arkaluonteisen tausta-aineiston käyttö tai luvaton pääsy arkaluonteisiin tuloksiin voi vaikuttaa haitallisesti unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. Luottamuksellisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyyn olisi sen vuoksi sovellettava kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, muun muassa komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444, jossa vahvistetaan EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännökset.
 (43)  Arkaluonteisen tausta-aineiston käyttö tai luvaton pääsy arkaluonteisiin tuloksiin ja tutkimusdataan voi vaikuttaa haitallisesti unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. Luottamuksellisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyyn olisi sen vuoksi sovellettava kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, muun muassa komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444, jossa vahvistetaan EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännökset.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 kappale
(44)  On tarpeen määrittää osallistumista koskevat vähimmäisehdot sekä yleissääntönä, jonka mukaan konsortioon on kuuluttava vähintään yksi oikeussubjekti jostakin jäsenvaltiosta, että ohjelman yksittäisten toimintamuotojen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.
 Poistetaan.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 45 kappale
(45)  Olisi määritettävä ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti unionin rahoitusta myönnetään ohjelman toimien osallistujille. Yksinkertaistamisen edistämiseksi avustukset olisi toteutettava ottaen huomioon kaikki varainhoitoasetuksessa esitetyt maksumuodot, mukaan lukien kertakorvaukset, kiinteät korvausosuudet ja yksikkökustannusten mukaiset korvaukset.
 (45)  Olisi tarpeen määrittää ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti unionin rahoitusta myönnetään ohjelman toimien osallistujille. Avustukset ovat pääasiallinen rahoitusmuoto tässä ohjelmassa. Muunlaiset rahoitusmuodot olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityiset tavoitteet ja saada aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastuskustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Yksinkertaistamisen edistämiseksi avustusten osalta olisi syytä harkita kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä varainhoitoasetuksessa esitetyllä tavalla. Ennen kuin mitään uutta kustannusten korvausjärjestelmää voidaan pitää todellisena yksinkertaistuksena rahoituksen saajien kannalta, siitä olisi tehtävä etukäteen kattava ja myönteinen arviointi.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 46 kappale
(46)  Korvausosuuksiin viitataan tässä asetuksessa enimmäismääräisinä yhteisrahoitusperiaatteen noudattamiseksi.
 Poistetaan.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 kappale
(47)  Varainhoitoasetuksen mukaisesti ohjelman olisi mahdollistettava, että rahoituksen saajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt hyväksytään laajemmin henkilöstökustannusten sekä sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannusten osalta.
 (47)  Varainhoitoasetuksen mukaisesti ohjelman olisi mahdollistettava, että rahoituksen saajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt hyväksytään laajemmin henkilöstökustannusten sekä sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannusten osalta. Kaikkien rahoituksen saajien olisi voitava valita sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen osalta välittömät ja välilliset kustannukset yhdistävä yksikkökustannusten käyttö. Jakoperusteiden avulla arvioitujen kustannusten olisi oltava tukikelpoisia.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 48 kappale
(48)  Nykyistä todellisten henkilöstökustannusten korvausjärjestelmää olisi edelleen yksinkertaistettava Horisontti 2020 -ohjelmassa kehitetyn hankeperustaisen korvausmallin pohjalta ja yhdenmukaistettava varainhoitoasetuksen kanssa.
 (48)  Nykyistä todellisten henkilöstökustannusten korvausjärjestelmää olisi edelleen yksinkertaistettava Horisontti 2020 -ohjelmassa kehitetyn hankeperustaisen korvausmallin pohjalta ja yhdenmukaistettava varainhoitoasetuksen kanssa pyrkien pitämään samapalkkaisuutta yleisenä periaatteena ja kaventamaan palkkaeroja ohjelmaan osallistuvien EU:n tutkijoiden välillä.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 50 kappale
(50)  Olisi vahvistettava tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa, että rahoituksen saajat tarvittaessa suojaavat tuloksensa, hyödyntävät ja levittävät niitä ja huolehtivat niiden saatavuudesta. Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tulosten hyödyntämiseen, erityisesti unionissa. Rahoituksen saajien olisi päivitettävä tulostensa hyödyntämiseen ja levittämiseen liittyviä suunnitelmiaan toimen aikana ja sen päättymisen jälkeen.
 (50)  Olisi vahvistettava tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa, että rahoituksen saajat tarvittaessa suojaavat tuloksensa, hyödyntävät ja levittävät niitä ja huolehtivat niiden saatavuudesta ottaen huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut ja mahdolliset muut rajoitukset, kuten tietosuojasäännöt, yksityisyyttä ja turvallisuutta koskevat säännöt sekä teollis- ja tekijänoikeudet, luottamuksellisuus ja unionin maailmanlaajuinen taloudellinen kilpailukyky. Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tulosten hyödyntämiseen, erityisesti unionissa. Rahoituksen saajien olisi päivitettävä tulostensa hyödyntämiseen ja levittämiseen liittyviä suunnitelmiaan toimen aikana.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 51 kappale
(51)  Horisontti 2020 -ohjelman ehdotusten arviointi- ja valintajärjestelmän keskeiset osatekijät ja erityisesti huippuosaamisen painottaminen olisi säilytettävä. Ehdotukset olisi edelleen valittava riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman arvioinnin perusteella. Tarvittaessa olisi otettava huomioon tarve varmistaa hankeportfolion yleinen johdonmukaisuus.
 (51)  Horisontti 2020 -ohjelman ehdotusten arviointi- ja valintajärjestelmän keskeiset osatekijät ja erityisesti huippuosaamista, vaikutusta sekä toteutuksen laatua ja tehokkuutta koskevien perusteiden painottaminen olisi säilytettävä. Ehdotukset olisi edelleen valittava mahdollisimman monesta jäsenvaltiosta lähtöisin olevien riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman arvioinnin perusteella. Komission olisi järjestettävä tarvittaessa anonyymi arviointi ja analysoitava sen tulokset, jotta vältetään puolueellisuus valinnassa. Tarvittaessa riippumattomien asiantuntijoiden olisi otettava huomioon tarve varmistaa hankeportfolion yleinen johdonmukaisuus.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 52 kappale
(52)  Tarkastusten ja arviointien vastavuoroista hyödyntämistä olisi pyrittävä lisäämään – myös muiden unionin ohjelmien kanssa –, jotta voidaan vähentää unionin varojen saajille aiheutuvia hallinnollisia rasitteita. Vastavuoroisesta hyödyntämisestä olisi nimenomaisesti säädettävä ottamalla huomioon myös muut takeet, kuten järjestelmien ja prosessien auditoinnit.
 (52)  Tarkastusten ja arviointien järjestelmällinen vastavuoroinen hyödyntäminen muiden unionin ohjelmien kanssa olisi pantava täytäntöön varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa osissa, jotta voidaan vähentää unionin varojen saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Vastavuoroisesta hyödyntämisestä olisi nimenomaisesti säädettävä ottamalla huomioon myös muut takeet, kuten järjestelmien ja prosessien auditoinnit.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 53 kappale
(53)  Tutkimuksen ja innovoinnin alan erityisten haasteiden ratkaisemiseksi olisi käytettävä apuna palkintoja, mukaan lukien tarvittaessa yhteiset tai yhdessä toteutettavat palkinnot, jotka komissio tai rahoituselin jakaa muiden unionin elinten, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen tai voittoa tavoittelemattomien oikeussubjektien kanssa,
 (53)  Tutkimuksen ja innovoinnin alan erityisten haasteiden ratkaisemiseksi olisi käytettävä apuna palkintoja, mukaan lukien tarvittaessa yhteiset tai yhdessä toteutettavat palkinnot, jotka komissio tai rahoituselin jakaa muiden unionin elinten, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen tai voittoa tavoittelemattomien oikeussubjektien kanssa. Palkintoja olisi erityisesti myönnettävä hankkeille, jotka houkuttelevat tutkijoita laajenevasti osallistuviin maihin, sekä menestyneille hankkeille, jotta lisätään niiden näkyvyyttä ja pystytään edistämään unionin rahoittamia toimia entistä paremmin.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 54 kappale
(54)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat on valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta on harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä,
 (54)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitusmuodot ja toteutustavat on valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä,
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
1 artikla
1 artikla
 1 artikla
Kohde
 Kohde
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Euroopan horisontti”, jäljempänä ’ohjelma’, sekä ohjelman epäsuorissa toimissa sovellettavat osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt.
 1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Euroopan horisontti”, jäljempänä ’ohjelma’, sekä ohjelman epäsuorissa toimissa sovellettavat osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt ja määritellään kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
2.  Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.
 2.  Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.
3.  Ohjelma toteutetaan
 3.  Ohjelma toteutetaan
a)  erityisohjelmalla, joka perustetaan päätöksellä .../.../EU25 ja johon sisältyy Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille suoritettava rahoitusosuus;
 a)  erityisohjelmalla, joka perustetaan päätöksellä .../.../EU25 ja johon sisältyvät Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toiminta-ajatus ja toiminta-alat;
b)  puolustusalan tutkimusta koskevan erityisohjelmalla, joka perustetaan asetuksella .../.../EU.
 b)  puolustusalan tutkimusta koskevalla erityisohjelmalla, joka perustetaan asetuksella .../.../EU.
4.  Tässä asetuksessa ”Euroopan horisontilla”, ”ohjelmalla” ja ”erityisohjelmalla” viitataan asioihin, jotka koskevat ainoastaan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityisohjelmaa, jollei erikseen toisin mainita.
 4.  Tässä asetuksessa ”Euroopan horisontilla”, ”ohjelmalla” ja ”erityisohjelmalla” ei viitata asioihin, jotka koskevat 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua erityisohjelmaa, jollei erikseen toisin mainita.
4 a.   Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) panee ohjelman täytäntöön ajanjaksolle 2021–2027 laaditun EIT:n strategisen tutkimus- ja innovointisuunnitelman ja strategisen innovaatio-ohjelman mukaisesti sillä varauksella, että jokaiselle perustettavalle uudelle osaamis- ja innovaatioyhteisölle (KIC) myönnetään mahdollisuuksien mukaan ylimääräiset ja riittävät määrärahat ja tällainen perustettava yhteisö ei heikennä olemassa olevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tavoitteita ja sitoumuksia.
__________________
 __________________
25
 25
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
2 artikla
2 artikla
 2 artikla
Määritelmät
 Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
 Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1)  ’tutkimusinfrastruktuureilla’ laitoksia ja välineitä, joiden tarjoamia resursseja ja palveluja tutkimusyhteisöt käyttävät tutkimustyön tekemiseksi ja innovoinnin edistämiseksi omalla alallaan. Tämä käsittää tarvittavat henkilöresurssit sekä merkittävät laitteistot tai välineistöt; tietämykseen liittyvät resurssit, kuten kokoelmat, arkistot tai tieteelliset datainfrastruktuurit; tietojenkäsittelyjärjestelmät, viestintäverkot ja muu luonteeltaan ainutkertainen infrastruktuuri, joka on avoin ulkopuolisille käyttäjille ja jota tarvitaan huippuosaamisen saavuttamiseksi tutkimuksessa ja innovoinnissa. Tutkimusinfrastruktuureja voidaan tarvittaessa käyttää myös muuhun kuin tutkimukseen, esimerkiksi koulutukseen tai julkisiin palveluihin, ja ne voivat sijaita yhdessä paikassa tai olla virtuaalisia tai hajautettuja;
 1)  ’tutkimusinfrastruktuureilla’ laitoksia ja välineitä, joiden tarjoamia resursseja ja palveluja tutkimusyhteisöt käyttävät tutkimustyön tekemiseksi ja innovoinnin edistämiseksi omalla alallaan. Tämä käsittää tarvittavat henkilöresurssit sekä merkittävät laitteistot tai välineistöt, erityisesti ne, joita tuetaan liitteessä IV tarkoitetuista unionin muista rahastoista; tietämykseen liittyvät resurssit, kuten kokoelmat, arkistot tai tieteelliset datainfrastruktuurit; tietojenkäsittelyjärjestelmät, viestintäverkot ja muu luonteeltaan ainutkertainen infrastruktuuri, joka on avoin ulkopuolisille käyttäjille ja jota tarvitaan huippuosaamisen saavuttamiseksi tutkimuksessa ja innovoinnissa. Tutkimusinfrastruktuureja voidaan tarvittaessa käyttää myös muuhun kuin tutkimukseen, esimerkiksi koulutukseen tai julkisiin palveluihin, ja ne voivat sijaita yhdessä paikassa tai olla virtuaalisia tai hajautettuja;
2)  ’älykkäällä erikoistumisstrategialla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/201326 määriteltyä älykästä erikoitumisstrategiaa, joka täyttää asetuksessa (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetut edellytykset;
 2)  ’älykkäällä erikoistumisstrategialla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/201326 määriteltyä älykästä erikoitumisstrategiaa, joka täyttää asetuksessa (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetut edellytykset;
3)  ’eurooppalaisella kumppanuudella’ aloitetta, jossa unioni sekä yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanit (teollisuus, tutkimusorganisaatiot, julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla hoitavat yhteisöt tai kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kuten säätiöt) sitoutuvat yhdessä tukemaan tutkimus- ja innovointitoimien ohjelman kehittämistä ja täytäntöönpanoa, mukaan lukien tulosten hyödyntäminen markkinoilla, sääntelyssä tai politiikassa;
 3)  ’eurooppalaisella kumppanuudella’ aloitetta, jossa unioni sekä yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanit (teollisuus, yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja tutkimusinfrastruktuurit, julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla hoitavat yhteisöt tai kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kuten valtiosta riippumattomat järjestöt ja säätiöt) sitoutuvat tarvittaessa yhdessä tukemaan tutkimus- ja innovointitoimien ohjelman kehittämistä ja täytäntöönpanoa, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 185 ja 187 artiklan nojalla toteutettavat toimet sekä toimet, jotka liittyvät tulosten hyödyntämiseen markkinoilla, sääntelyssä tai politiikassa;
4)  ’avoimella saatavuudella’ käytäntöä, jossa ohjelmasta rahoitetuista toimista syntyvät tutkimustulokset, erityisesti tieteelliset julkaisut ja tutkimusdata, ovat maksutta loppukäyttäjän saatavilla verkossa;
 4)  ’avoimella saatavuudella’ käytäntöä, jossa ohjelmasta rahoitetuista toimista syntyvät tutkimustulokset, erityisesti tieteelliset julkaisut ja tutkimusdata, ovat maksutta loppukäyttäjän saatavilla verkossa; tutkimusdatan yhteydessä yksityisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä etuja sekä teollis- ja tekijänoikeuksiin, luottamuksellisuuteen, Euroopan unionin maailmanlaajuiseen taloudelliseen kilpailukykyyn liittyviä ja muita oikeutettuja etuja on käsiteltävä noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä” ja taaten ”vakaat opt-out-mahdollisuudet”;
5)  ’missiolla’ toimista muodostettua portfoliota, jolla on määrä saavuttaa mitattavissa oleva tavoite asetetun määräajan puitteissa sekä tieteellinen ja teknologinen ja/tai yhteiskuntaan ja kansalaisiin kohdistuva vaikutus, jota ei voitaisi saavuttaa yksittäisillä toimilla;
 5)  ’missiolla’ huippuosaamiseen tähtäävistä tutkimus- ja innovointitoimista, jotka voivat olla klustereiden välisiä tai monialaisia, muodostettua portfoliota, jolla on määrä saavuttaa mitattavissa oleva tavoite asetetun määräajan puitteissa ja jolla on määrä olla tieteellinen ja teknologinen, yhteiskuntaan, poliittiseen päätöksentekoon ja/tai diplomatiaan ja kansalaisiin kohdistuva vaikutus ja jota ei voitaisi saavuttaa yksittäisillä toimilla;
6)  ’esikaupallisella hankinnalla’ tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankintaa, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen markkinaehdoilla, kehitystyön kilpailuttamiseen vaiheittain ja hankittujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen selkeään erottamiseen lopputuotteiden kaupallisten määrien käyttöönotosta;
 6)  ’esikaupallisella hankinnalla’ tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankintaa, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen markkinaehdoilla, kehitystyön kilpailuttamiseen vaiheittain ja hankittujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen selkeään erottamiseen lopputuotteiden kaupallisten määrien käyttöönotosta;
7)  ’innovatiivisten ratkaisujen julkisella hankinnalla’ hankintaa, jossa hankintaviranomaiset toimivat ensimmäisenä asiakkaana innovatiivisille tavaroille tai palveluille, joita ei ole vielä laajamittaisesti kaupallisesti saatavilla ja jotka voivat edellyttää vaatimustenmukaisuuden testausta.
 7)  ’innovatiivisten ratkaisujen julkisella hankinnalla’ hankintaa, jossa hankintaviranomaiset toimivat ensimmäisenä asiakkaana innovatiivisille tavaroille tai palveluille, joita ei ole vielä laajamittaisesti kaupallisesti saatavilla ja jotka voivat edellyttää vaatimustenmukaisuuden testausta;
8)  ’käyttöoikeuksilla’ oikeuksia käyttää tuloksia tai tausta-aineistoa;
 8)  ’käyttöoikeuksilla’ oikeuksia käyttää tuloksia tai tausta-aineistoa tämän asetuksen mukaisesti vahvistetuin ehdoin ja edellytyksin;
9)  ’tausta-aineistolla’ kaikkea aineellista tai aineetonta dataa, taitotietoa tai tietoa riippumatta sen muodosta tai luonteesta, mukaan lukien oikeudet, esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeudet, i) joka on rahoituksen saajien hallussa ennen niiden liittymistä toimeen; ii) jonka rahoituksen saajat ovat kirjallisesti yksilöineet millä tahansa tavalla tarpeellisiksi toimen toteuttamisen tai sen tulosten hyödyntämisen kannalta;
 9)  ’tausta-aineistolla’ kaikkea aineellista tai aineetonta dataa, taitotietoa tai tietoa riippumatta sen muodosta tai luonteesta, mukaan lukien oikeudet, esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeudet, i) joka on rahoituksen saajien hallussa ennen niiden liittymistä toimeen; ja ii) jonka rahoituksen saajat ovat yksilöineet kirjallisessa sopimuksessa tarpeellisiksi toimen toteuttamisen tai sen tulosten hyödyntämisen kannalta;
10)  ’levittämisellä’ tulosten julkistamista tarkoituksenmukaisella tavalla (lukuun ottamatta tulosten suojaamisesta tai hyödyntämisestä johtuvaa julkistamista), mukaan lukien julkistaminen tieteellisissä julkaisuissa missä tahansa julkaisumuodossa;
 10)  ’levittämisellä’ tulosten julkistamista tarkoituksenmukaisella tavalla (lukuun ottamatta tulosten suojaamisesta tai hyödyntämisestä johtuvaa julkistamista), mukaan lukien julkistaminen tieteellisissä julkaisuissa missä tahansa julkaisumuodossa;
11)  ’hyödyntämisellä’ tulosten käyttöä muussa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, lukuun ottamatta kyseiseen toimeen kuuluvaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, tai tuotteen tai prosessin kehittämisessä, luomisessa, valmistamisessa ja markkinoimisessa tai palvelun tuottamisessa ja tarjoamisessa taikka standardointitoiminnassa;
 11)  ’hyödyntämisellä’ tulosten käyttöä muussa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, lukuun ottamatta kyseiseen toimeen kuuluvaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, tai muun muassa kaupallista hyödyntämistä, kuten tuotteen tai prosessin kehittämistä, luomista, valmistamista ja markkinoimista tai palvelun tuottamista ja tarjoamista taikka standardointitoimintaa;
12)  ’oikeudenmukaisilla ja kohtuullisilla ehdoilla’ tarkoituksenmukaisia ehtoja, myös mahdollisia taloudellisia ehtoja tai rojaltivapautta, joissa otetaan huomioon käyttöoikeuspyyntöön liittyvät erityisolosuhteet, kuten käyttöoikeuspyynnön kohteena olevien tulosten tai tausta-aineiston todellinen tai potentiaalinen arvo ja/tai kaavaillun hyödyntämisen laajuus, kesto tai muut ominaisuudet;
 12)  ’oikeudenmukaisilla ja kohtuullisilla ehdoilla’ tarkoituksenmukaisia ehtoja, myös mahdollisia taloudellisia ehtoja tai rojaltivapautta, joissa otetaan huomioon käyttöoikeuspyyntöön liittyvät erityisolosuhteet, kuten käyttöoikeuspyynnön kohteena olevien tulosten tai tausta-aineiston todellinen tai potentiaalinen arvo ja/tai kaavaillun hyödyntämisen laajuus, kesto tai muut ominaisuudet;
13)  ’rahoituselimellä’ varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua komission ulkopuolista elintä tai organisaatiota, jolle komissio on antanut talousarvion toteuttamistehtäviä ohjelman puitteissa;
 13)  ’rahoituselimellä’ varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua komission ulkopuolista elintä tai organisaatiota, jolle komissio on antanut talousarvion toteuttamistehtäviä ohjelman puitteissa;
14)  ’kansainvälisellä eurooppalaisella tutkimusjärjestöllä’ kansainvälistä järjestöä, jonka jäsenistä suurin osa on unionin jäsenvaltioita tai assosioituneita maita ja jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää tiede- ja teknologiayhteistyötä Euroopassa;
 14)  ’kansainvälisellä eurooppalaisella tutkimusjärjestöllä’ kansainvälistä järjestöä, jonka jäsenistä suurin osa on unionin jäsenvaltioita tai assosioituneita maita ja jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää tiede- ja teknologiayhteistyötä Euroopassa;
15)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;
 15)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;
15 a)  ’laajenevasti osallistuvilla mailla’ maita, jotka on määritetty tutkimuksen huippuosaamisen yhdistelmäindikaattorilla (t&k-intensiteetti, huippuosaaminen tieteessä ja teknologiassa, talouden tieto- ja osaamisintensiteetti, korkean ja keskikorkean teknologian osuus kauppataseesta) ja joiden korjaava kynnysarvo on 70 prosenttia unionin keskiarvosta26 a;
16)  ’voittoa tavoittelemattomalla oikeussubjektilla’ oikeussubjektia, joka ei yhtiömuotonsa mukaan tavoittele voittoa tai jolla on lain tai perustamiskirjansa perusteella velvollisuus pidättäytyä voittojen jakamisesta osakkeenomistajilleen tai yksittäisille jäsenilleen;
 16)  ’voittoa tavoittelemattomalla oikeussubjektilla’ oikeussubjektia, joka ei yhtiömuotonsa mukaan tavoittele voittoa tai jolla on lain tai perustamiskirjansa perusteella velvollisuus pidättäytyä voittojen jakamisesta osakkeenomistajilleen tai yksittäisille jäsenilleen;
17)  ’mid cap -yrityksellä’ yritystä, joka ei ole komission suosituksessa 2003/361/EY27 määritelty mikroyritys tai pieni tai keskisuuri yritys, jäljempänä ’pk-yritys’, ja jonka palveluksessa on enintään 3000 työntekijää, kun työntekijöiden lukumäärä lasketaan mainitun suosituksen liitteessä olevan I osaston 3, 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti;
 17)  ’mid cap -yrityksellä’ yritystä, joka ei ole komission suosituksessa 2003/361/EY27 määritelty mikroyritys tai pieni tai keskisuuri yritys, jäljempänä ’pk-yritys’, ja jonka palveluksessa on enintään 3000 työntekijää, kun työntekijöiden lukumäärä lasketaan mainitun suosituksen liitteessä olevan I osaston 3, 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti;
18)  ’tuloksilla’ kaikkia toimen aineellisia tai aineettomia vaikutuksia, kuten toimessa tuotettavaa dataa, taitotietoa tai tietoa, riippumatta niiden muodosta tai luonteesta taikka siitä, voidaanko ne suojata, sekä niihin liittyviä oikeuksia, muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksia;
 18)  ’tuloksilla’ kaikkia toimen aineellisia tai aineettomia tuloksia, kuten toimessa tuotettavaa dataa, taitotietoa tai tietoa, riippumatta niiden muodosta tai luonteesta taikka siitä, voidaanko ne suojata, sekä niihin liittyviä oikeuksia, muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksia;
19)  ’huippuosaamismerkillä’ todistuksella varmennettua merkintää, joka osoittaa, että ehdotuspyynnön johdosta jätetty ehdotus on ylittänyt kaikki työohjelmassa asetetut kynnysarvot, mutta sitä ei ole voitu rahoittaa, koska kyseiseen ehdotuspyyntöön työohjelmassa varatut määrärahat eivät ole riittäneet;
 19)  ’huippuosaamismerkillä’ todistuksella varmennettua merkintää, joka osoittaa, että ehdotuspyynnön johdosta jätetty ehdotus on ylittänyt kaikki työohjelmassa asetetut kynnysarvot, mutta sitä ei ole voitu rahoittaa, koska kyseiseen ehdotuspyyntöön työohjelmassa varatut määrärahat eivät ole riittäneet, mutta se saattaisi saada tukea muista unionin lähteistä tai kansallisista rahoituslähteistä;
19 a)  ’strategisella tutkimus- ja innovointisuunnitelmalla’ kahden vuoden välein delegoidulla säädöksellä hyväksyttyä, erityisohjelmaa täydentävää asiakirjaa, joka laaditaan laajan pakollisen monta sidosryhmää käsittävän jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, t&k&i-sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tapahtuvan kuulemisprosessin jälkeen; siinä määritellään painopisteet, välineet ja soveltuvat toimintamuodot ja täytäntöönpanon muodot, ja se muodostaa siten pohjan työohjelmien kehittämiselle; se käsittää erityisesti valitut missiot, juuri perustetut tai jatkettavat sopimusperusteiset tai institutionaaliset kumppanuudet, FET-lippulaivahankkeet ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt;
20)  ’työohjelmalla’ asiakirjaa, jonka komissio hyväksyy erityisohjelman täytäntöönpanoa varten erityisohjelmapäätöksen28 12 artiklan mukaisesti, tai rahoituselimen hyväksymää, sisällöltään ja rakenteeltaan vastaavaa asiakirjaa.
 20)  ’työohjelmalla’ asiakirjaa, jonka komissio hyväksyy erityisohjelman täytäntöönpanoa varten erityisohjelmapäätöksen28 12 artiklan mukaisesti, tai rahoituselimen hyväksymää, sisällöltään ja rakenteeltaan vastaavaa asiakirjaa.
21)  ’takaisinmaksettavalla ennakolla’ sitä osaa Euroopan horisontti -ohjelman tai Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksesta, joka vastaa lainaa varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti, mutta jonka unioni myöntää suoraan voittoa tavoittelemattomalta pohjalta kattamaan innovointitoimea vastaavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja joka rahoituksen saajan on maksettava takaisin unionille sopimuksen ehtojen mukaisesti;
 21)  ’takaisinmaksettavalla ennakolla’ sitä osaa Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksesta, joka vastaa lainaa varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti, mutta jonka unioni myöntää suoraan voittoa tavoittelemattomalta pohjalta kattamaan innovointitoimea vastaavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja joka rahoituksen saajan on maksettava takaisin unionille sopimuksen ehtojen mukaisesti;
22)  ’sopimuksella’ sopimusta, jonka komissio tai rahoituselin tekee sellaisen oikeussubjektin kanssa, joka toteuttaa innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävän toimen ja jota tuetaan Euroopan horisontti -ohjelman tai Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksella;
 22)  ’sopimuksella’ sopimusta, jonka komissio tai rahoituselin tekee sellaisen oikeussubjektin kanssa, joka toteuttaa innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävän toimen ja jota tuetaan Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksella;
23)  ’turvallisuusluokitelluilla tiedoilla’ komission päätöksen 2015/444 3 artiklassa määriteltyjä EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja sekä jäsenvaltioiden turvallisuusluokiteltuja tietoja, sellaisten kolmansien maiden turvallisuusluokiteltuja tietoja, joiden kanssa unioni on tehnyt turvallisuussopimuksen, ja sellaisen kansainvälisen järjestön turvallisuusluokiteltuja tietoja, jonka kanssa unioni on tehnyt turvallisuussopimuksen;
 23)  ’turvallisuusluokitelluilla tiedoilla’ komission päätöksen 2015/444 3 artiklassa määriteltyjä EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja sekä jäsenvaltioiden turvallisuusluokiteltuja tietoja, sellaisten kolmansien maiden turvallisuusluokiteltuja tietoja, joiden kanssa unioni on tehnyt turvallisuussopimuksen, ja sellaisen kansainvälisen järjestön turvallisuusluokiteltuja tietoja, jonka kanssa unioni on tehnyt turvallisuussopimuksen;
24)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja.
 24)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;
25)  ’Euroopan horisontti -ohjelman tai Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksella’ innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävälle toimelle myönnettyä yksittäistä taloudellisen tuen yhdistelmää, joka koostuu avustuksesta tai takaisinmaksettavasta ennakosta yhdistettynä pääomasijoitukseen.
 25)  ’Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksella’ innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävälle toimelle myönnettyä yksittäistä taloudellisen tuen yhdistelmää, joka koostuu avustuksesta tai takaisinmaksettavasta ennakosta yhdistettynä pääomasijoitukseen;
25 a)  ’tutkimus- ja innovointitoimella’ toimea, jonka sisältämillä toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti luomaan uutta tietämystä ja/tai tutkimaan uuden tai parannellun teknologian, tuotteen, prosessin, palvelun tai ratkaisun toteuttamiskelpoisuutta; tähän voi sisältyä perus- ja soveltava tutkimus, teknologian kehittäminen ja integraatio, testaus ja validointi pienimuotoisesti prototyypillä laboratoriossa tai simuloidussa ympäristössä;
25 b)  ’innovointitoimella’ toimea, jonka sisältämillä toimenpiteillä on ensisijaisesti suoraan tarkoitus laatia suunnitelmia ja järjestelyjä tai konsepteja uusille, muutetuille tai parannetuille tuotteille, prosesseille tai palveluille, mukaan lukien mahdollisesti prototypointi, testaus, demonstrointi, pilotointi, suuressa mittakaavassa tapahtuva validointi ja markkinareplikointi;
25 c)  ’ERC:n tieteen eturintamassa olevalla tutkimuksella’ päätutkijan johtamia tutkimustoimia, joita isännöi yksi tai useampi rahoituksen saaja ja jotka koskevat vain ERC:tä;
25 d)  ’koulutus- ja liikkuvuustoimella’ toimea, jonka tarkoituksena on parantaa tutkijoiden taitoja, osaamista ja uranäkymiä maiden välisen ja tapauksen mukaan sektorien tai tieteenalojen välisen liikkuvuuden kautta;
25 e)  ’ohjelman yhteisrahoitustoimella’ toimea, jolla tarjotaan yhteisrahoitusta eri toiminnasta muodostetulle ohjelmalle, jonka perustavat ja/tai toteuttavat tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien hallinnoinnista ja/tai rahoituksesta vastaavat yksiköt, jotka eivät ole unionin rahoituselimiä;
25 f)  ’esikaupallista hankintaa koskevalla toimella’ toimea, jonka ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa esikaupallinen hankinta, jonka toteuttajina ovat rahoituksen saajat, jotka ovat hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä;
25 g)  ’innovatiivisten ratkaisujen julkista hankintaa koskevilla toimilla’ toimea, jonka ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa yhteinen tai koordinoitu innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, ja sen toteuttajina ovat rahoituksen saajat, jotka ovat hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä;
25 h)  ’koordinointi- ja tukitoimella’ toimea, joka edistää ohjelman tavoitetta, lukuun ottamatta tutkimus- ja innovaatiotoimintaa;
25 i)  ’julkisella hankinnalla’ unionin strategisiin etuihin ja riippumattomuuteen liittyvien ohjelman osien toteuttamista sekä selvitysten, tuotteiden, palvelujen ja voimavarojen julkisten hankintamenettelyjen toteuttamista komission omiin tarkoituksiin;
25 j)  ’liitännäisosallistujalla’ mitä tahansa oikeussubjektia, joka on suoraan tai välillisesti osallistujan määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin osallistuja tai jonka määräysvallassa osallistuja on suoraan tai välillisesti;
__________________
 __________________
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta.
 26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta.
26 a Komissio voi tarkastella uudelleen laajenevasti osallistuvien maiden luetteloa ja saattaa sen ajan tasalle työohjelmissaan.
27
 27
28 EUVL ….
 28 EUVL ….
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
3 artikla
3 artikla
 3 artikla
Ohjelman tavoitteet
 Ohjelman tavoitteet
1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on saada aikaan tieteellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia unionin tutkimus- ja innovaatioinvestoinneista, jotta voidaan lujittaa unionin tieteellistä ja teknologista perustaa ja edistää sen kilpailukykyä, muun muassa teollisuudessa, saavuttaa unionin ensisijaiset strategiset tavoitteet ja auttaa vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös kestävän kehityksen tavoitteisiin.
 1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on saada aikaan tieteellisiä, teknologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia unionin tutkimus- ja innovaatioinvestoinneista, jotta voidaan lujittaa koko unionin tieteellistä ja teknologista perustaa, vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta ja edistää sen kilpailukykyä. Tutkimuksessa ja teollisuudessa tavoitteena on toteuttaa unionin ensisijaiset strategiset tavoitteet ja politiikat, auttaa vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin sopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin, sekä auttaa saavuttamaan tavoite investoida tutkimukseen ja kehitykseen kaiken kaikkiaan kolme prosenttia bruttokansantuotteesta unionin valtioiden ja hallitusten päämiesten sitoumusten mukaisesti.
2.  Ohjelman erityistavoitteina on
 2.  Ohjelman erityistavoitteina on
-a)  kehittää, edistää ja levittää tieteellistä ja teknologista huippuosaamista;
a)  tukea pyrkimyksiä luoda ja levittää korkealaatuista uutta tietämystä, taitoja ja teknologioita sekä ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin;
 a)  tukea pyrkimyksiä luoda ja levittää korkealaatuista uutta tietämystä, taitoja ja teknologioita sekä ratkaisuja, jotka perustuvat sekä perustutkimukseen että soveltavaan tutkimukseen, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin;
a a)  pyrkiä kaventamaan merkittävästi tutkimukseen ja innovointiin liittyvää kuilua unionissa erityisesti lisäämällä t&i-suorituskyvyltään heikompien jäsenvaltioiden osallistumista Euroopan Horisontti -ohjelmaan edelliseen puiteohjelmaan verrattuna;
b)  vahvistaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikan kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon sekä tukea innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa teollisuudessa ja yhteiskunnassa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi;
 b)  vahvistaa unionin t&k&i-rahoituksesta saatavaa lisäarvoa, tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikan kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon sekä tukea innovatiivisten ratkaisujen saatavuutta ja käyttöönottoa yhteiskunnassa ja Euroopan teollisuudessa;
c)  edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös läpimurtoinnovointia, ja tehostaa innovatiivisten ratkaisujen saattamista markkinoille;
 c)   edistää kaikkia innovoinnin muotoja ja tehostaa t&k&i-toiminnan tulosten saattamista markkinoille ja hyödyntämistä erityisesti unionissa;
d)  optimoida suuremman vaikutuksen aikaansaaminen ohjelmasta vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella.
 d)  optimoida ohjelman tulokset, joilla vahvistetaan ja lisätään eurooppalaisen tutkimusalueen vaikutusta ja houkuttelevuutta t&k&i-toiminnan alalla.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
4 artikla
4 artikla
 4 artikla
Ohjelman rakenne
 Ohjelman rakenne
1.  Ohjelma jakaantuu seuraaviin osiin, jotka edistävät 3 artiklassa esitettyjä yleisiä ja erityisiä tavoitteita:
 1.  Ohjelma jakaantuu seuraaviin osiin, jotka edistävät 3 artiklassa esitettyjä yleisiä ja erityisiä tavoitteita:
1)  Pilari I ”Avoin tiede”, jolla pyritään 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen ja joka tukee myös 3 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa mainittuja erityistavoitteita ja käsittää seuraavat osiot:
 1)  Pilari I ”Huipputason avoin tiede”, joka käsittää seuraavat osiot:
a)  Euroopan tutkimusneuvosto (ERC);
 a)  Euroopan tutkimusneuvosto (ERC);
b)  Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA);
 b)  Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA)
c)  tutkimusinfrastruktuurit.
 c)  tutkimusinfrastruktuurit.
2)  Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”, jolla pyritään 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen ja joka tukee myös 3 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa mainittuja erityistavoitteita ja käsittää seuraavat osiot:
 2)  Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, joka käsittää seuraavat osiot:
a)  klusteri ”Terveys”;
 a)  klusteri ”Terveys”;
b)  klusteri ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta”;
 b)  klusteri ”Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta”;
b a)  klusteri ”Turvalliset yhteiskunnat”;
c)  klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus”;
 c)  klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala”;
d)  klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;
 d)  klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;
e)  klusteri ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”;
 e)  klusteri ”Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous”;
f)  Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) muut kuin ydinalan suorat toimet.
 f)  Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) muut kuin ydinalan suorat toimet.
3)  Pilari III ”Avoin innovointi”, jolla pyritään 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen ja joka tukee myös 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa mainittuja erityistavoitteita ja käsittää seuraavat osiot:
 3)  Pilari III ”Innovatiivinen Eurooppa”, joka käsittää seuraavat osiot:
a)  Euroopan innovaationeuvosto (EIC);
 a)  Euroopan innovaationeuvosto (EIC);
b)  Euroopan innovaatioekosysteemit;
 b)  Euroopan innovaatioekosysteemit;
c)  Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT).
 c)  Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT).
4)  Osa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, jolla pyritään 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen ja joka tukee myös 3 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa mainittuja erityistavoitteita ja käsittää seuraavat osiot:
 4)  Osa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, joka käsittää seuraavat osiot:
a)  huippuosaamisen jakaminen;
 a)  huippuosaamisen levittäminen ja osallistumisen laajentaminen koko unionissa;
b)  Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen.
 b)  Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen.
2.  Toimien päälinjat esitetään liitteessä I.
 2.  Toimien päälinjat esitetään liitteessä I.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
5 artikla
5 artikla
 5 artikla
Puolustusalan tutkimus
 Puolustusalan tutkimus
1.  Toimet, jotka toteutetaan 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa erityisohjelmassa ja joista säädetään Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa ..., koostuvat pelkästään puolustusalan sovelluksiin keskittyvästä tutkimuksesta, jonka tavoitteena edistää puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointia.
 1.  Toimissa, jotka toteutetaan 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa erityisohjelmassa ja joista säädetään Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa ..., keskitytään pelkästään puolustusalan tutkimukseen ja sovelluksiin, ja niissä on tavoitteena edistää unionin puolustusteollisuuden lujittamista, kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointia sekä välttää päällekkäisyyksiä asianomaisten kahden ohjelman välillä.
2.  Tätä asetusta ei sovelleta 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityisohjelmaan, lukuun ottamatta tätä artiklaa, 1 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 9 artiklan 1 kohtaa.
 2.  Tätä asetusta ei sovelleta 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityisohjelmaan, lukuun ottamatta tätä artiklaa, 1 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 9 artiklan 1 kohtaa.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
6 artikla
6 artikla
 6 artikla
EU:n rahoituksen täytäntöönpanoa ja muodot
 Strateginen suunnittelu ja EU:n rahoituksen täytäntöönpano ja muodot
1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rahoituselinten kanssa.
 1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rahoituselinten kanssa.
2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta epäsuoriin toimiin missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset (mukaan lukien toiminta-avustukset), palkinnot ja hankinnat. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.
 2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta epäsuoriin toimiin missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset (mukaan lukien toiminta-avustukset), jotka ovat pääasiallinen tukimuoto tässä ohjelmassa, palkinnot ja hankinnat. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.
3.  Epäsuoriin toimiin sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä.
 3.  Epäsuoriin toimiin sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä.
4.  Ohjelmassa käytettävät keskeiset toimintamuodot esitetään ja määritellään liitteessä II. Kaikkia rahoitusmuotoja käytetään joustavalla tavalla kaikissa ohjelman tavoitteissa, niiden käyttö määräytyy kulloistenkin tavoitteiden tarpeiden ja erityispiirteiden perusteella.
 4.  Ohjelmassa käytettävät keskeiset toimintamuodot esitetään ja määritellään 2 artiklassa ja liitteessä II. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja rahoitusmuotoja käytetään joustavalla tavalla kaikissa ohjelman tavoitteissa, niiden käyttö määräytyy kulloistenkin tavoitteiden tarpeiden ja erityispiirteiden perusteella.
5.  Ohjelmasta tuetaan myös JRC:n toteuttamia suoria toimia. Jos kyseisillä toimilla edistetään SEUT-sopimuksen 185 tai 187 artiklan nojalla käynnistettyjä aloitteita, kyseistä osuutta ei pidetä osana näihin aloitteisiin osoitettua rahoitusta.
 5.  Ohjelmasta tuetaan myös JRC:n toteuttamia suoria toimia. Jos kyseisillä toimilla edistetään SEUT-sopimuksen 185 tai 187 artiklan nojalla käynnistettyjä aloitteita, kyseistä osuutta ei pidetä osana näihin aloitteisiin osoitettua rahoitusta.
6.  Erityisohjelman29 täytäntöönpano perustuu etenkin pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” tutkimus- ja innovointitoimien avoimeen ja strategiseen monivuotiseen suunnitteluun, jonka pohjaksi kuullaan sidosryhmiä prioriteeteista ja käytettävistä sopivista toiminta- ja toteutusmuodoista. Tämä varmistaa yhdenmukaisuuden kyseeseen tulevien muiden unionin ohjelmien kanssa.
 6.  Erityisohjelman29 täytäntöönpano perustuu etenkin pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” strategisiin tutkimus- ja innovointisuunnitelmiin, kaikkiin 3 artiklassa esitettyihin ohjelman tavoitteisiin sekä tutkimus- ja innovointitoimien avoimeen, osallistavaan ja strategiseen monivuotiseen suunnitteluun.
Kansallisten viranomaisten, Euroopan parlamentin, t&k&i-toiminnan sekä teollisuussektorin sidosryhmien, mukaan lukien eurooppalaiset teknologiayhteisöt, kansaisyhteiskunnan edustajien ja korkean tason asiantuntijoiden riippumattomien neuvoa-antavien ryhmien kanssa järjestetään kuulemisia prioriteeteista ja käytettävistä sopivista toiminta- ja toteutusmuodoista. Strategisella suunnittelulla varmistetaan yhdenmukaisuus kyseeseen tulevien muiden unionin ohjelmien kanssa ja lisätään täydentävyyttä ja synergioita kansallisten ja alueellisten t&k&i-rahoitusohjelmien ja -prioriteettien kanssa ja siten vahvistetaan eurooppalaista tutkimusaluetta.
6 a.  Ohjelmassa tarjotaan kaikille rahoituksen saajille mahdollisuus hakea rahoitusta nopeammin. Joihinkin tutkimus- ja innovointitoimiin sovelletaan nopeutetun tutkimuksen ja innovoinnin logiikkaa, jossa avustuksen myöntämisaika ei saa ylittää kuutta kuukautta. Tämä mahdollistaa nopeamman ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan varojen saatavuuden pienille yhteistyökonsortioille toimiin, jotka ulottuvat perustutkimuksesta kaupalliseen soveltamiseen. Nopeutetun tutkimuksen ja innovoinnin lähestymistavan alaiset ehdotuspyynnöt ovat jatkuvasti avoimia tietyin koontipäivin, ja ne toteutetaan työohjelmissa klustereiden, Euroopan innovaationeuvoston ja ”huippuosaamisen levittämistä” koskevan osan puitteissa.
7.  Euroopan horisontti -toimet toteutetaan pääasiassa ehdotuspyyntöjen kautta, joista jotkin järjestetään missioiden ja eurooppalaisten kumppanuuksien osina.
 7.  Euroopan horisontti -toimet toteutetaan ehdotuspyyntöjen kautta, joista jotkin järjestetään missioiden ja eurooppalaisten kumppanuuksien osina, lukuun ottamatta palkintoja koskevassa 39 artiklassa tarkoitettua toimintaa.
8.  Euroopan horisontti -ohjelmassa toteutettavissa tutkimus- ja innovointitoimissa keskitytään siviilisovelluksiin.
9.  Ohjelmassa edistetään aidosti sukupuolten tasa-arvoa ja tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasapainoiseen edustukseen arviointilautakunnissa ja muissa asiantuntijaelimissä kyseisen tutkimuksen ja innovoinnin alan tilanne huomioon ottaen.
__________________
 __________________
29 …
 29 …
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
6 a artikla (uusi)
6 a artikla
EU:n rahoituksen periaatteet ja monialaiset kysymykset
1.  Euroopan horisontti -ohjelmassa toteutettavassa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa keskitytään yksinomaan siviilisovelluksiin. Määrärahasiirrot tämän ohjelman ja Euroopan puolustusrahaston välillä eivät ole sallittuja.
2.  Euroopan horisontti -ohjelmassa varmistetaan monitieteisyys ja huolehditaan tarvittaessa yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sisällyttämisestä kaikkiin ohjelman puitteissa kehitettyihin toimiin.
3.  Ohjelman yhteistoiminnallisissa osissa varmistetaan tasapaino matalamman ja korkeamman teknologisen valmiuden tason välillä siten, että katetaan koko arvoketju.
4.  Ohjelmassa pyritään kaventamaan merkittävästi tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvää kuilua unionissa ja edistämään laajaa maantieteellistä kattavuutta yhteistyöhankkeissa. Jäsenvaltioiden on edistettävä näitä toimia toteuttamalla oikeasuhteisia toimenpiteitä unionin, kansallisten ja alueellisten rahastojen tuella. Kyseisen tutkimus- ja innovointialan tilanne huomioon ottaen kiinnitetään erityistä huomiota maantieteelliseen tasapainoon rahoitettavissa hankkeissa, arviointilautakunnissa ja muissa elimissä, kuten lautakunnissa ja asiantuntijaryhmissä, tinkimättä kuitenkaan huippuosaamisen kriteereistä.
5.  Ohjelmassa varmistetaan sukupuolten tasa-arvon tehokas edistäminen sekä tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottaminen ja puututaan sukupuolijakauman epätasapainon syihin. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasapainoiseen edustukseen arviointilautakunnissa ja muissa asiaankuuluvissa neuvoa-antavissa elimissä, kuten lautakunnissa ja asiantuntijaryhmissä, kyseisen tutkimuksen ja innovoinnin alan tilanne huomioon ottaen.
6.  Ohjelmalla pyritään jatkuvaan hallinnon yksinkertaistamiseen ja rahoituksen saajille aiheutuvan rasituksen vähentämiseen.
7.  Ilmastotoimien valtavirtaistaminen otetaan asianmukaisesti huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä, ja sitä sovelletaan tutkimussyklin kaikissa vaiheissa.
8.  Ohjelmassa huolehditaan tarvittaessa yhteiskunnan osallisuudesta, jotta tutkimus- ja innovointiprosessi ja sen tulokset voidaan sovittaa paremmin yhteen yhteiskunnan arvojen ja tarpeiden kanssa, edistämällä tieteeseen osallistumista ja tiedekasvatusta sekä kehittämällä ja suunnittelemalla yhdessä tieteen alan linjauksia ottamalla kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta mukaan tutkimusta ja innovointia koskevien prioriteettien määrittämiseen.
9.  Ohjelmassa varmistetaan tutkimus- ja innovointihankkeiden julkisen rahoituksen avoimuus ja sitä koskeva vastuuvelvollisuus ja siten turvataan yleinen etu.
10.  Komissio tai asianomainen rahoituselin varmistaa, että kaikkien mahdollisten osallistujien saatavilla on ehdotuspyynnön julkaisemisajankohtana riittävästi ohjeistusta ja tietoa, erityisesti sovellettava avustussopimuksen malli.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
7 artikla
7 artikla
 7 artikla
Missiot
 Missiot
1.  Missiot suunnitellaan osana pilaria ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”, mutta ne voivat hyötyä myös ohjelman muissa osissa toteutettavista toimista.
 1.  Missiot suunnitellaan osana pilaria ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, mutta ne voivat hyötyä myös ohjelman muissa osissa toteutettavista toimista sekä unionin muiden rahoitusohjelmien puitteissa Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjen mukaisesti toteutettavista toimista.
2.  Missiot toteutetaan erityisohjelman 5 artiklan mukaisesti. Arviointi suoritetaan 26 artiklan mukaisesti.
 2.  Missioiden sisältö, tavoitteet, aikataulu ja toteutus määritellään tarkemmin 2 artiklassa määritellyissä ja puiteohjelman 6 artiklassa sekä erityisohjelman 5 artiklassa täsmennetyissä strategisissa tutkimus- ja innovointisuunnitelmissa. Arviointi suoritetaan 26 artiklan mukaisesti.
2 a.  Ohjelman kahden ensimmäisen vuoden aikana pilarin II vuotuisesta talousarviosta enintään 10 prosenttia kohdennetaan missioiden toteutusta koskevien erityisten ehdotuspyyntöjen avulla. Tätä prosenttiosuutta voidaan nostaa ohjelman kolmen viimeisen vuoden osalta mutta ainoastaan mission valinta- ja hallintaprosessin myönteisen arvioinnin jälkeen. Missioita varten myönnettävä kokonaisosuus määrärahoista täsmennetään strategisissa tutkimus- ja innovointisuunnitelmissa.
2 b.  Täysimääräinen missioiden arviointi, joka kattaa soveltamisalan, hallinnoinnin, lautakunnan nimittämisen ja niiden alustavat toimet, toteutetaan kunkin mitattavissa olevan välitavoitteen mukaisesti. Tämän arvioinnin perusteella laaditut suositukset otetaan huomioon ennen uusien missioiden suunnittelua tai ennen nykyisten jatkamista, päättämistä tai uudelleenohjaamista.
3.  Missioiden on
 3.  Missioiden on
a)  tuotettava selvää lisäarvoa EU:n tasolla ja autettava saavuttamaan unionin ensisijaiset tavoitteet;
 a)  tuotettava selvää lisäarvoa EU:n tasolla ja autettava toteuttamaan unionin prioriteetit, tavoitteet ja sitoumukset;
a a)  oltava osallistavia, edistettävä laajaa osallistumista ja varmistettava erilaisten sidosryhmien osallistuminen sekä tuotettava kaikkia jäsenvaltioita hyödyttäviä tutkimus-, kehittämis- ja innovointituloksia;
b)  oltava rohkeita ja inspiroivia siten, että niillä on laajaa yhteiskunnallista tai taloudellista merkittävyyttä;
 b)  oltava rohkeita, inspiroivia ja sellaisia, että niillä on laajaa yhteiskunnallista, tieteellistä, teknologista, diplomaattista, ympäristöön liittyvää tai taloudellista merkittävyyttä;
c)  osoitettava selkeä suunta ja oltava kohdennettuja, mitattavissa olevia ja aikasidonnaisia;
 c)  osoitettava selkeä suunta ja oltava kohdennettuja, mitattavissa olevia ja aikasidonnaisia;
d)  keskityttävä kunnianhimoiseen mutta realistiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan;
 d)  oltava avoimella tavalla valittuja ja keskityttävä kunnianhimoiseen, huippuosaamiseen tähtäävään mutta realistiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan kaikissa kehitysvaiheissa;
d a)  sisällettävä kiireellisyysaspekti mission tavoitteisiin nähden, niillä on oltava tarvittava soveltamisala ja laajuus ja niihin tarvittavat resurssit on otettava käyttöön laajasti ja niiden ainoana painopisteenä on oltava saavuttaa mission tulos;
e)  saatettava alulle toimintaa tieteenalojen, sektorien ja toimijoiden välisesti;
 e)  saatettava alulle toimintaa tieteenalojen (myös yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet), sektorien ja toimijoiden välisesti;
f)  oltava avoimia moninaisille, alhaalta ylöspäin suuntautuville ratkaisuille.
 f)  oltava avoimia moninaisille, alhaalta ylöspäin suuntautuville ratkaisuille;
f a)  saavutettava avoimella tavalla synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sekä julkisten ja yksityisten varojen kanssa, myös ottamalla aktiivisesti mukaan kansallisia ja alueellisia innovaatioekosysteemejä.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
7 a artikla (uusi)
7 a artikla
Euroopan innovaationeuvosto
1.  Komissio perustaa Euroopan innovaationeuvoston (EIC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön EIC:hen liittyvät pilarin III ”Innovatiivinen Eurooppa” toimet. EIC noudattaa toiminnassaan seuraavia periaatteita: läpimurtoinnovointiin ja disruptiiviseen innovointiin keskittyminen, riippumattomuus, riskinottokyky, tehokkuus, vaikuttavuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus.
2.  EIC on avoin kaikentyyppisille innovoijille aina yksityishenkilöistä yliopistoihin, tutkimusorganisaatioihin ja yrityksiin, startup -yrityksiin ja erityisesti pk-yrityksiin ja mid cap -yrityksiin sekä yksittäisistä edunsaajista monitieteellisiin yhteenliittymiin. Vähintään 70 prosenttia EIC:n talousarviosta on osoitettava innovatiivisiin startup-yrityksiin ja pk-yrityksiin.
3.  EIC:n johtokunta ja EIC:n hallinnolliset erityispiirteet määritellään päätöksessä (EU)... [erityisohjelma] ja sen liitteissä.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
8 artikla
8 artikla
 8 artikla
Eurooppalaiset kumppanuudet
 Eurooppalaiset kumppanuudet
1.  Osia Euroopan horisontti -ohjelmasta voidaan toteuttaa eurooppalaisten kumppanuuksien avulla. Unionin osallistuminen eurooppalaisiin kumppanuuksiin voi tapahtua millä tahansa seuraavassa esitetyllä tavalla:
 1.  Osia Euroopan horisontti ‑ohjelmasta voidaan toteuttaa eurooppalaisten kumppanuuksien avulla. Unionin osallistuminen eurooppalaisiin kumppanuuksiin voi tapahtua millä tahansa seuraavassa esitetyllä tavalla:
a)  osallistuminen kumppanuuksiin, jotka on perustettu komission ja 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kumppaneiden välisillä yhteisymmärryspöytäkirjoilla ja/tai sopimuspohjaisilla järjestelyillä, joissa määritellään kumppanuuden tavoitteet, siihen liittyvät kumppaneiden taloudelliset ja/tai luontoissuorituksia koskevat sitoumukset, keskeiset suorituskyky- ja vaikutusindikaattorit sekä tuotokset. Niissä määritellään myös täydentävät tutkimus- ja innovointitoimet, jotka ohjelman kumppanit toteuttavat (yhteissuunnitellut eurooppalaisten kumppanuudet);
 a)  osallistuminen kumppanuuksiin, jotka on perustettu komission ja 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kumppaneiden välisillä yhteisymmärryspöytäkirjoilla ja/tai sopimuspohjaisilla järjestelyillä, joissa määritellään kumppanuuden tavoitteet, siihen liittyvät kumppaneiden taloudelliset ja/tai luontoissuorituksia koskevat sitoumukset, keskeiset suorituskyky- ja vaikutusindikaattorit sekä tuotokset. Niissä määritellään myös täydentävät tutkimus- ja innovointitoimet, jotka ohjelman kumppanit toteuttavat (yhteissuunnitellut eurooppalaisten kumppanuudet);
b)  osallistuminen ja rahoitusosuuden suorittaminen tutkimus- ja innovointitoimien ohjelmaan, mikä perustuu kumppaneiden taloudellisiin tai luontoissuorituksia koskeviin sitoumuksiin ja niiden asianomaisten toimien yhdentämiseen käyttämällä ohjelmien yhteisrahoitustoimea (yhteisrahoitetut eurooppalaisten kumppanuudet);
 b)  osallistuminen ja rahoitusosuuden suorittaminen tutkimus- ja innovointitoimien ohjelmaan, mikä perustuu kumppaneiden taloudellisiin tai luontoissuorituksia koskeviin sitoumuksiin ja niiden asianomaisten toimien yhdentämiseen käyttämällä ohjelmien yhteisrahoitustoimea (yhteisrahoitetut eurooppalaisten kumppanuudet);
c)  osallistuminen ja rahoitusosuuden suorittaminen tutkimus- ja innovointiohjelmiin, joita toteuttavat useat jäsenvaltiot SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti tai SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustetut elimet, kuten yhteisyritykset, tai Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöt [EIT-asetuksen] mukaisesti (institutionaaliset eurooppalaiset kumppanuudet), jotka pannaan täytäntöön vain, jos muilla eurooppalaisten kumppanuuksien muodoilla ei voitaisi saavuttaa tavoitteita tai saada aikaan tarvittavia odotettuja vaikutuksia ja jos ne ovat perusteltuja pitkän aikajänteen ja pitkälle viedyn yhdentymisen kannalta, mukaan lukien kaikkien rahoitusosuuksien keskitetty hallinnointi.
 c)  osallistuminen ja rahoitusosuuden ja/tai luontoissuoritusten suorittaminen tutkimus- ja innovointiohjelmiin, joita toteuttavat useat jäsenvaltiot SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti tai SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustetut elimet, kuten yhteisyritykset, tai Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöt [EIT-asetuksen] mukaisesti (institutionaaliset eurooppalaiset kumppanuudet), jotka pannaan täytäntöön vain, jos muilla eurooppalaisten kumppanuuksien muodoilla ei voitaisi saavuttaa tavoitteita tai saada aikaan tarvittavia odotettuja vaikutuksia ja jos ne ovat perusteltuja pitkän aikajänteen ja pitkälle viedyn yhdentymisen kannalta, mukaan lukien kaikkien rahoitusosuuksien keskitetty hallinnointi.
2.  Eurooppalaisten kumppanuuksien edellytyksenä on, että
 2.  Eurooppalaisten kumppanuuksien edellytyksenä on, että
a)  ne perustetaan tapauksissa, joissa ne voivat saavuttaa Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteet tehokkaammin kuin unioni yksin;
 a)  ne perustetaan vain tapauksissa, joissa ne voivat saavuttaa Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteet tehokkaammin verrattuna puiteohjelman muihin osiin;
b)  niiden periaatteina ovat unionin tasolla saatava lisäarvo, läpinäkyvyys, avoimuus, tuloksellisuus, vipuvaikutus, kaikkien osapuolten taloudellinen sitoutuminen pitkällä aikavälillä, joustavuus, johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa unionin aloitteisiin sekä paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin;
 b)  niiden periaatteina ovat unionin tasolla saatava lisäarvo, läpinäkyvyys, avoimuus, tuloksellisuus, vahva vipuvaikutus, kaikkien osapuolten taloudellinen ja/tai luontoissuorituksia koskeva sitoutuminen pitkällä aikavälillä, joustavuus, johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa unionin aloitteisiin sekä paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin;
c)  ne ovat määräaikaisia ja sisältävät ehdot ohjelman rahoituksen lopettamiselle asteittain.
 c)  ne ovat määräaikaisia ja sisältävät ehdot ohjelman rahoituksen lopettamiselle asteittain.
2 a.  Kaikki kumppanuudet on yksilöitävä puiteohjelman 6 artiklassa ja liitteessä III sekä erityisohjelman liitteessä I tarkoitetuissa strategisissa tutkimus- ja innovointisuunnitelmissa ennen kuin ne pannaan täytäntöön työohjelmissa tai -suunnitelmissa.
Niiden valintaa, täytäntöönpanoa, seurantaa, arviointia ja asteittaista lopettamista koskevat säännökset ja perusteet esitetään liitteessä III.
 Niiden valintaa, täytäntöönpanoa, seurantaa, arviointia ja asteittaista lopettamista koskevat säännökset ja perusteet esitetään liitteessä III.
Tarkistukset 71 ja 172
Ehdotus asetukseksi
9 artikla
9 artikla
 9 artikla
Talousarvio
 Talousarvio
1.  Puiteohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 94 100 000 000 euroa nykyhintoina 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle ja lisäksi 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle osoitettu määrä, joka vahvistetaan Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa ... .
 1.  Puiteohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 120 000 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle ja lisäksi 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle osoitettu määrä, joka vahvistetaan Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa ... .
2.  Edellä 1 kohdan virkkeen ensimmäisessä lauseessa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on seuraava:
 2.  Edellä 1 kohdan virkkeen ensimmäisessä lauseessa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on seuraava:
a)  25 800 000 000 euroa pilarille I ”Avoin tiede” vuosiksi 2021–2027, josta
 a)  27,42 prosenttia pilarille I ”Huipputason avoin tiede” vuosiksi 2021–2027, josta
1)  16 600 000 000 euroa Euroopan tutkimusneuvostolle;
 1)  17,64 prosenttia Euroopan tutkimusneuvostolle;
2)  6 800 000 000 euroa Marie Skłodowska-Curie -toimille;
 2)  7,23 prosenttia Marie Skłodowska-Curie -toimille;
3)  2 400 000 000 euroa tutkimusinfrastruktuureille;
 3)  2,55 prosenttia tutkimusinfrastruktuureille;
b)  52 700 000 000 euroa pilarille II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” vuosiksi 2021–2027, josta
 b)  55,48 prosenttia pilarille II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” vuosiksi 2021–2027, josta
1)  7 700 000 000 euroa klusterille ”Terveys”;
 1)  8,16 prosenttia klusterille ”Terveys”;
2)  2 800 000 000 euroa klusterille ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta”;
 2)  2,50 prosenttia klusterille ”Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta”;
2 a)  2,00 prosenttia klusterille ”Turvallinen yhteiskunta”;
3)  15 000 000 000 euroa klusterille ”Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus”;
 3)  15,94 prosenttia klusterille ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala”;
4)  15 000 000 000 euroa klusterille ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;
 4)  15,84 prosenttia klusterille ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;
5)  10 000 000 000 euroa klusterille ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”;
 5)  9,00 prosenttia klusterille ”Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous”;
6)  2 200 000 000 euroa Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) muille kuin ydinalan suorille toimille;
 6)  2,04 prosenttia Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) muille kuin ydinalan suorille toimille;
c)  13 500 000 000 euroa pilarille III ”Avoin innovointi” vuosiksi 2021–2027, josta
 c)  12,71 prosenttia pilarille III ”Innovatiivinen Eurooppa” vuosiksi 2021–2027, josta
1)  10 500 000 000 euroa Euroopan innovaationeuvostolle, josta enimmillään 500 000 000 euroa Euroopan innovaatioekosysteemeille;
 1)  8,71 prosenttia Euroopan innovaationeuvostolle (EIC), josta enimmillään 0,53 prosenttia Euroopan innovaatioekosysteemeille;
2)  3 000 000 000 euroa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT);
 2)  4 prosenttia Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT);
d)  2 100 000 000 euroa osalle ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” vuosiksi 2021–2027, josta
 d)  4,39 prosenttia osalle ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, joka käsittää seuraavat osiot:
1)  1 700 000 000 euroa osiolle ”huippuosaamisen jakaminen”;
 1)  4,00 prosenttia osiolle ”Huippuosaamisen levittäminen ja osallistumisen laajentaminen koko unionissa”;
2)  400 000 000 euroa osiolle ”Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen”;
 2)  0,39 prosenttia osiolle ”Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen”.
3.  Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin tapahtumiin ja tarpeisiin komissio voi vuotuisen talousarviomenettelyn puitteissa poiketa 2 kohdassa tarkoitetuista määristä enintään 10 prosenttia. Tällainen poikkeaminen ei ole sallittua tämän artiklan 2 kohdan b alakohdan 6 alakohdassa tarkoitettujen määrien osalta ja tämän artiklan 2 kohdassa osalle ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” osoitetun kokonaismäärän osalta.
 3.  Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin tapahtumiin ja tarpeisiin komissio voi vuotuisen talousarviomenettelyn puitteissa poiketa 2 kohdassa tarkoitetuista määristä enintään 10 prosenttia, mukaan lukien assosioituneiden maiden rahoitusosuuksien jako.
3 a.  Ohjelman toimissa tuetaan ilmastotavoitteita tarvittaessa vähintään 35 prosentilla ohjelman menoista osana unionin yleistä tavoitetta ilmastotoimien valtavirtaistamisesta ja siitä, että unionin talousarviosta 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita.
3 b.  Vähintään 2,5 miljardia euroa osoitetaan asteittaista innovointia pk-yrityksissä tukeviin avustuksiin tämän asetuksen 43 a artiklassa ja päätöksen liitteessä I tarkoitetun välineen mukaisesti.
3 c.  Klusterin ”Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta” määrärahoista 45 prosentilla tuetaan kulttuurialaa ja luovia toimialoja, unionin kulttuuriperintö mukaan lukien, koskevaa tutkimusta ja tähän sisältyy 300 miljoonaa euroa Euroopan kulttuuriperinnön pilvipalvelujen luomiseen erityisohjelman liitteessä I esitetyllä tavalla Euroopan parlamentille esitettävän vaikutustenarvioinnin jälkeen.
3 d.  Vähintään miljardi euroa on tarkoitus kohdentaa kvanttitutkimukseen pilariin II kuuluvassa klusterissa ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala”.
4.  Edellä 1 kohdan virkkeen ensimmäisessä lauseessa tarkoitettu määrä voi myös kattaa valmistelusta, seurannasta, valvonnasta, tilintarkastuksesta, arvioinnista ja muista toimista aiheutuvia menoja, joita tarvitaan ohjelman hallintaan ja täytäntöönpanoon, mukaan lukien kaikki hallintokustannukset, sekä sen tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin ja tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa.
 4.  Edellä 1 kohdan virkkeen ensimmäisessä lauseessa tarkoitettu määrä voi myös kattaa valmistelusta, seurannasta, valvonnasta, tilintarkastuksesta, arvioinnista ja muista toimista aiheutuvia menoja, joita tarvitaan ohjelman hallintaan ja täytäntöönpanoon, mukaan lukien kaikki hallintokustannukset, sekä sen tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Nämä menot eivät saa ylittää viittä prosenttia ohjelman mukaisesta kokonaismäärästä. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin ja tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa.
5.  Talousarvioon voidaan 4 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.
 5.  Talousarvioon voidaan 4 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.
6.  Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.
 6.  Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.
7.  Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.
 7.  Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.
8.  Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa jäsenvaltioille osoitetut resurssit, jotka ovat siirtokelpoisia asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 21 artiklan mukaisesti, voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelmaan. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.
 poistetaan
9.  Euroopan horisontti on suunniteltu toteutettavaksi synergiassa unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa. Ei-tyhjentävä luettelo synergioista unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa sisältyy liitteeseen IV.
 poistetaan
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
10 artikla
10 artikla
 10 artikla
Avoin saatavuus ja avoin data
 Avoin saatavuus ja avoin data
1.  Ohjelmasta rahoitetun tutkimuksen tuloksena olevien tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on varmistettava 35 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tutkimusdatan avoin saatavuus on varmistettava noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”. Muiden tutkimustulosten avointa saatavuutta on edistettävä.
 1.  Ohjelmasta rahoitetun tutkimuksen tuloksena olevien tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on varmistettava 35 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tutkimusdatan avoin saatavuus on varmistettava noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”.
1 a.  Tutkimusdatan avoimen saatavuuden yhteydessä on tunnustettava saatavuutta koskevien eri järjestelmien tarve unionin taloudellisen edun, teollis- ja tekijänoikeuksien, henkilötietojen suojan ja luottamuksellisuuden, turvallisuusnäkökohtien ja muiden oikeutettujen etujen vuoksi, mukaan lukien opt out -mahdollisuus. Hankkeen aikana toteutettuja datanhallintasuunnitelmia pidetään tukikelpoisina kustannuksina.
1 b.  Tieteellisten julkaisujen ja tutkimusdatan vastavuoroista avointa saatavuutta on edistettävä kansainvälisesti ottaen huomioon unionin kilpailukykyyn liittyvät ja teolliset edut. Vastavuoroista avointa saatavuutta on edistettävä erityisesti kaikissa kolmansien maiden kanssa tehtävissä assosiaatiosopimuksissa ja tiede- ja teknologiayhteistyösopimuksissa, mukaan lukien ohjelman välillisestä hallinnoinnista vastaavien rahoituselinten allekirjoittamat sopimukset.
2.  Tutkimusdatan vastuullinen hallinnointi on varmistettava noudattaen FAIR-periaatteita (löydettävyys, saavutettavuus, yhteentoimivuus ja uudelleenkäytettävyys).
 2.  Tutkimusdatan vastuullinen hallinnointi on varmistettava noudattaen FAIR-periaatteita (datan löydettävyys, saavutettavuus, yhteentoimivuus ja uudelleenkäytettävyys).
3.  Tutkimustulosten avointa saatavuutta ja tutkimusdatan vastuullista hallinnointia pidemmälle meneviä avoimen tieteen käytäntöjä on edistettävä.
 3.  Tutkimusdatan ja tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta ja tutkimusdatan vastuullista hallinnointia pidemmälle meneviä avoimen tieteen käytäntöjä on edistettävä.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
11 artikla
11 artikla
 11 artikla
Täydentävä ja yhdistetty rahoitus
 Täydentävä, yhdistetty ja kumulatiivinen rahoitus
1.   Euroopan horisontti -ohjelma pannaan täytäntöön synergiassa unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, ja samalla pyritään yksinkertaistamaan hallintoa mahdollisimman paljon. Ei-tyhjentävä luettelo synergioista muiden rahoitusohjelmien kanssa sisältyy liitteeseen IV. Euroopan horisontti -ohjelman yksiä yhteisiä sääntöjä sovelletaan yhteisrahoitettuun t&k&i-toimeen.
Toimet, joilla on myönnetty huippuosaamismerkki tai jotka täyttävät kaikki seuraavat vertailuehdot:
 2.   Huippuosaamismerkki myönnetään ohjelman kaikissa osissa. Toimet, joille on myönnetty huippuosaamismerkki tai jotka täyttävät kaikki seuraavat vertailuehdot:
a)  ne on arvioitu ehdotuspyynnön puitteissa ohjelman mukaisesti;
 a)  ne on arvioitu ehdotuspyynnön puitteissa ohjelman mukaisesti;
b)  ne täyttävät kyseisen ehdotuspyynnön vähimmäislaatuvaatimukset;
 b)  ne täyttävät kyseisen ehdotuspyynnön vähimmäislaatuvaatimukset;
c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön puitteissa budjettirajoitusten vuoksi;
 c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön puitteissa budjettirajoitusten vuoksi;
voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta plus tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskeva asetus] [8] artiklan mukaisesti, edellyttäen että kyseiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Tällöin sovelletaan tukea myöntävän rahaston sääntöjä.
 voivat saada tukea kansallisista tai alueellista rahastoista, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta plus tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskeva asetus] [8] artiklan mukaisesti, edellyttämättä minkäänlaista uutta hakemusta tai arviointia ja edellyttäen että kyseiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Valtiontukisääntöjä lukuun ottamatta tällöin sovelletaan tukea myöntävän rahaston sääntöjä.
2 a.   Asetuksen (EU) XX [...yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 21 artiklan mukaisesti hallintoviranomainen voi vapaaehtoispohjalta pyytää, että osa sen määrärahoista siirretään Euroopan horisontti -ohjelmaan. Siirretyt varat otetaan käyttöön Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjen mukaisesti. Lisäksi komissio varmistaa, että tällaiset siirretyt varat kohdennetaan kokonaan ohjelmille ja/tai hankkeille, jotka pannaan tapauksen mukaan täytäntöön siinä jäsenvaltiossa tai sillä alueella, josta ne ovat lähtöisin.
2 b.   Komissio sisällyttää tässä artiklassa tarkoitetut määrärahat hakijoiden ennakkoluvalla valittuja hankkeita koskeviin tietojärjestelmiin, jotta mahdollistetaan nopea tietojenvaihto ja jotta rahoitusviranomaiset voivat myöntää rahoitusta valituille toimille.
Toimi, joka on saanut rahoitusta jostain muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös tästä ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
12 artikla
12 artikla
 12 artikla
Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat
 Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat
1.  Ohjelmaan voivat assosioitua seuraavat kolmannet maat:
 1.  Ohjelmaan voivat assosioitua seuraavat kolmannet maat:
a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;
 a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;
b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;
 b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;
c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;
 c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;
d)  kolmannet maat ja alueet, jotka täyttävät kaikki seuraavat ehdot:
 d)  kolmannet maat ja alueet, jotka täyttävät kaikki seuraavat ehdot:
i.  hyvät tiede-, teknologia- ja innovointivalmiudet;
 i.  hyvät tiede-, teknologia- ja innovointivalmiudet;
ii.  demokraattisten instituutioiden tukema sitoutuminen sääntöihin perustuvaan avoimeen markkinatalouteen, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu;
 ii.  demokraattisten instituutioiden tukema sitoutuminen sääntöihin perustuvaan avoimeen markkinatalouteen, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen;
iii.  kansalaisten taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävien politiikkojen aktiivinen edistäminen.
 iii.  kansalaisten taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävien politiikkojen aktiivinen edistäminen.
Kunkin edellä d alakohdassa tarkoitetun kolmannen maan assosioituminen ohjelmaan tapahtuu kyseisen kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella
 Kunkin edellä d alakohdassa tarkoitetun kolmannen maan täysi tai osittainen assosioituminen ohjelmaan tapahtuu unionin etujen arvioinnin perusteella. Se tapahtuu erityisesti kyseisen kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella
–  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;
 –  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;
–   annetaan oikeus koordinoida ohjelmaan kuuluvaa toimea edellyttäen, että se hyödyttää unionia ja että unionin taloudellisten etujen suojaaminen varmistetaan;
–  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;
 –  vahvistetaan ohjelmaan osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin (ala)ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;
–  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.
 –  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata unionin taloudellisia etuja.
2.  Ohjelmaan assosioitumisen laajuudessa on kunkin kolmannen maan osalta otettava huomioon tavoite edistää talouskasvua unionissa innovoinnin kautta. Ohjelman osia voidaan näin ollen sulkea pois assosiaatiosopimuksesta jonkin tietyn maan osalta, lukuun ottamatta ETA:n jäseniä, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokkaita.
 2.  Ohjelmaan assosioitumisen laajuudessa on kunkin kolmannen maan osalta otettava huomioon tavoite edistää talouskasvua unionissa innovoinnin kautta ja välttää aivovuotoa unionista. Ohjelmaan kuuluvia yhden rahoituksen saajan osia, etenkin yksityisiä oikeussubjekteja koskevia osia, voidaan näin ollen sulkea pois assosiaatiosopimuksesta jonkin tietyn maan osalta, lukuun ottamatta ETA:n jäseniä, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokkaita.
3.  Assosiaatiosopimuksessa on tarvittaessa määrättävä unioniin sijoittautuneiden oikeussubjektien osallistumisesta assosioituneiden maiden vastaaviin ohjelmiin siinä määriteltyjen edellytysten mukaisesti.
 3.  Assosiaatiosopimuksessa on tarvittaessa määrättävä unioniin sijoittautuneiden oikeussubjektien vastavuoroisesta osallistumisesta assosioituneiden maiden vastaaviin ohjelmiin siinä määriteltyjen edellytysten mukaisesti ja pyrittävä siihen.
4.  Rahoitusosuuden suuruuden määrittävissä ehdoissa on varmistettava, että mahdollinen merkittävä epätasapaino suhteessa määrään, jonka assosioituneeseen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit saavat ohjelmaan osallistumisen kautta, oikaistaan automaattisesti ottaen huomioon kustannukset ohjelman hallinnoinnissa täytäntöönpanossa ja toiminnassa.
 4.  Rahoitusosuuden suuruuden määrittävissä assosiaatiosopimuksen ehdoissa on varmistettava, että mahdollinen epätasapaino suhteessa määrään, jonka assosioituneeseen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit saavat ohjelmaan osallistumisen kautta, oikaistaan automaattisesti kahden vuoden välein ottaen huomioon kustannukset ohjelman hallinnoinnissa, täytäntöönpanossa ja toiminnassa.
4 a.  Kaikkien assosioituneiden maiden rahoitusosuudet sisällytetään ohjelman asiaankuuluviin osiin edellyttäen, että 9 artiklan 2 kohdassa täsmennettyä talousarviovarojen jakautumista noudatetaan. Komissio ilmoittaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuotuisen talousarviomenettelyn aikana ohjelman kunkin osan kokonaismäärärahat ja yksilöi kunkin assosioituneen maan sekä yksittäiset rahoitusosuudet ja niitä koskevan rahoitustasapainon.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – otsikko
Avustuskelpoiset toimet
 Avustuskelpoiset toimet ja eettiset periaatteet
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
15 artikla
15 artikla
 15 artikla
Etiikka
 Etiikka
1.  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa on noudatettava eettisiä periaatteita sekä asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat.
 1.  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa on noudatettava eettisiä periaatteita sekä asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat.
Erityisesti on otettava huomioon suhteellisuusperiaate, oikeus yksityisyyteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus henkilön fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, oikeus syrjimättömyyteen ja tarve varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.
2.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on toimitettava
 2.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on toimitettava
a)  eettinen itsearviointi, jossa yksilöidään ja eritellään kaikki rahoitettavien toimien tavoitteeseen, täytäntöönpanoon ja todennäköiseen vaikutukseen liittyvät ennakoitavissa olevat eettiset kysymykset, mukaan lukien vahvistus 1 kohdan vaatimusten mukaisuudesta sekä kuvaus siitä, miten se varmistetaan;
 a)  eettinen itsearviointi, jossa yksilöidään ja eritellään kaikki rahoitettavien toimien tavoitteeseen, täytäntöönpanoon ja todennäköiseen vaikutukseen liittyvät ennakoitavissa olevat eettiset kysymykset, mukaan lukien vahvistus 1 kohdan vaatimusten mukaisuudesta sekä kuvaus siitä, miten se varmistetaan;
b)  vahvistus siitä, että toimissa noudatetaan tutkimustoiminnan integriteettiä koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä (European Code of Conduct for Research Integrity, ALLEA) ja ettei rahoituksen ulkopuolelle jätettyjä toimia toteuteta;
 b)  vahvistus siitä, että toimissa noudatetaan tutkimustoiminnan integriteettiä koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä (European Code of Conduct for Research Integrity, ALLEA) ja ettei rahoituksen ulkopuolelle jätettyjä toimia toteuteta;
c)  unionin ulkopuolella toteuttavien toimien tapauksessa vahvistus siitä, että samat toimet olisi sallittu myös jossakin jäsenvaltiossa; ja
 c)  unionin ulkopuolella toteuttavien toimien tapauksessa vahvistus siitä, että samat toimet olisi sallittu myös jossakin jäsenvaltiossa; ja
d)  sellaisten toimien osalta, joihin liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, soveltuvin osin tiedot lupa- ja valvontatoimenpiteistä, jotka asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava, sekä tiedot eettisistä hyväksynnöistä, jotka on saatava ennen kyseisten toimien aloittamista.
 d)  sellaisten toimien osalta, joihin liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, soveltuvin osin tiedot lupa- ja valvontatoimenpiteistä, jotka asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava, sekä tiedot eettisistä hyväksynnöistä, jotka on saatava ennen kyseisten toimien aloittamista.
3.  Ehdotukset on seulottava järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Eettisen arvioinnin suorittaa komissio, jollei tätä tehtävää siirretä rahoituselimelle. Eettinen arviointi on pakollinen, jos toimiin liittyy ihmisalkioiden kantasolujen tai ihmisalkioiden käyttöä. Eettiset seulonnat ja arvioinnit on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella. Komissio ja rahoituselimet varmistavat eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden.
 3.  Ehdotukset on seulottava järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Eettisen arvioinnin suorittaa komissio, jollei tätä tehtävää siirretä rahoituselimelle. Eettinen arviointi on pakollinen, jos toimiin liittyy ihmisalkioiden kantasolujen tai ihmisalkioiden käyttöä. Eettiset seulonnat ja arvioinnit on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella. Komissio ja rahoituselimet varmistavat eettisten menettelyjen läpinäkyvyyden.
4.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on hankittava kaikki hyväksynnät tai muut pakolliset asiakirjat asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä lautakunnilta tai muilta elimiltä, kuten tietosuojaviranomaisilta, ennen asianomaisten toimien aloittamista. Nämä asiakirjat on säilytettävä ja toimitettava pyynnöstä komissiolle tai rahoituselimelle.
 4.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on hankittava kaikki hyväksynnät tai muut pakolliset asiakirjat asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä lautakunnilta tai muilta elimiltä, kuten tietosuojaviranomaisilta, ennen asianomaisten toimien aloittamista. Nämä asiakirjat on säilytettävä ja toimitettava pyynnöstä komissiolle tai rahoituselimelle.
5.  Tarvittaessa eettiset tarkastukset suorittaa komissio tai rahoituselin. Vakavien tai monimutkaisten eettisten kysymysten tapauksessa tarkastukset suorittaa komissio, jollei tätä tehtävää siirretä rahoituselimelle.
 5.  Tarvittaessa eettiset tarkastukset suorittaa komissio tai rahoituselin. Vakavien tai monimutkaisten eettisten kysymysten tapauksessa tarkastukset suorittaa komissio, jollei tätä tehtävää siirretä rahoituselimelle.
Eettiset tarkastukset on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella.
 Eettiset tarkastukset on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella.
6.  Toimet, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, voidaan hylätä tai irtisanoa milloin tahansa.
 6.  Toimet, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, hylätään tai lopetetaan heti, kun havaitaan, että niitä ei voida hyväksyä eettisesti.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
16 artikla
16 artikla
 16 artikla
Turvallisuus
 Turvallisuus
1.  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa on noudatettava sovellettavia turvallisuussääntöjä, erityisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi luvattomalta paljastamiselta, mukaan lukien sovellettava kansallinen ja unionin oikeus. Tapauksissa, joissa unionin ulkopuolella suoritettavassa tutkimuksessa käytetään ja/tai tuotetaan turvallisuusluokiteltuja tietoja, on tarpeen edellyttää, että edellä mainittujen vaatimusten noudattamisen lisäksi on tehtävä turvallisuussopimus unionin ja sen kolmannen maan välillä, jossa tutkimus suoritetaan.
 1.  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa on noudatettava sovellettavia turvallisuussääntöjä, erityisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi luvattomalta paljastamiselta, mukaan lukien sovellettava kansallinen ja unionin oikeus. Tapauksissa, joissa unionin ulkopuolella suoritettavassa tutkimuksessa käytetään ja/tai tuotetaan turvallisuusluokiteltuja tietoja, on tarpeen edellyttää, että edellä mainittujen vaatimusten noudattamisen lisäksi on tehtävä turvallisuussopimus unionin ja sen kolmannen maan välillä, jossa tutkimus suoritetaan.
2.  Ehdotusten on tarvittaessa sisällettävä turvallisuutta koskeva itsearviointi, jossa yksilöidään mahdolliset turvallisuuskysymykset ja eritellään, miten näihin kysymyksiin puututaan sovellettavan kansallisen ja unionin oikeuden noudattamiseksi.
 2.  Ehdotusten on tarvittaessa sisällettävä turvallisuutta koskeva itsearviointi, jossa yksilöidään mahdolliset turvallisuuskysymykset ja eritellään, miten näihin kysymyksiin puututaan sovellettavan kansallisen ja unionin oikeuden noudattamiseksi.
3.  Tarvittaessa komissio tai rahoituselin tekee turvallisuustarkastelun ehdotuksista, joihin liittyy turvallisuuskysymyksiä.
 3.  Tarvittaessa komissio tai rahoituselin tekee turvallisuustarkastelun ehdotuksista, joihin liittyy turvallisuuskysymyksiä.
4.  Soveltuvin osin toimissa on noudatettava päätöstä (EU, Euratom) 2015/444 ja sen täytäntöönpanosääntöjä.
 4.  Soveltuvin osin toimissa on noudatettava päätöstä (EU, Euratom) 2015/444 ja sen täytäntöönpanosääntöjä.
5.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on varmistettava toimessa käytettyjen ja/tai tuotettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen luvattomalta paljastamiselta. Niiden on esitettävä todisteet henkilö- ja/tai yhteisöturvallisuusselvityksestä asianomaisille kansallisille turvallisuusviranomaisille ennen kyseisten toimien aloittamista.
 5.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on varmistettava toimessa käytettyjen ja/tai tuotettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen luvattomalta paljastamiselta. Niiden on esitettävä todisteet henkilö- ja/tai yhteisöturvallisuusselvityksestä asianomaisille kansallisille turvallisuusviranomaisille ennen kyseisten toimien aloittamista komission tai rahoituselimen pyynnöstä.
6.  Jos ulkopuolisten asiantuntijoiden on käsiteltävä turvallisuusluokiteltuja tietoja, heille on tehtävä asianmukainen luotettavuusselvitys ennen nimittämistä.
 6.  Jos ulkopuolisten asiantuntijoiden on käsiteltävä turvallisuusluokiteltuja tietoja, heille on tehtävä asianmukainen luotettavuusselvitys ennen nimittämistä.
7.  Tarvittaessa komissio tai rahoituselin voi suorittaa turvallisuustarkastuksia.
 7.  Tarvittaessa komissio tai rahoituselin voi suorittaa turvallisuustarkastuksia.
8.  Toimet, joissa ei noudateta turvallisuussääntöjä, voidaan hylätä tai irtisanoa milloin tahansa.
 8.  Toimet, joissa ei noudateta turvallisuussääntöjä, voidaan hylätä tai irtisanoa milloin tahansa.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
18 artikla
18 artikla
 18 artikla
Osallistumiskelpoiset oikeussubjektit
 Osallistumiskelpoiset oikeussubjektit
1.  Jokainen oikeussubjekti sijoittautumispaikastaan riippumatta tai kansainvälinen järjestö voi osallistua toimiin ohjelman puitteissa edellyttäen, että tässä asetuksessa säädetyt ehdot sekä mahdolliset työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä esitetyt edellytykset täyttyvät.
 1.  Jokainen oikeussubjekti sijoittautumispaikastaan riippumatta, mukaan lukien assosioitumattomien kolmansien maiden oikeussubjektit, tai kansainvälinen järjestö voi osallistua toimiin ohjelman puitteissa edellyttäen, että tässä asetuksessa säädetyt ehdot sekä mahdolliset työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä esitetyt edellytykset täyttyvät.
2.  Oikeussubjektien on oltava osa konsortiota, joka käsittää vähintään kolme riippumatonta oikeussubjektia, joista kukin on sijoittautunut eri jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja joista vähintään yksi on sijoittautunut jäsenvaltioon, jollei
 2.  Oikeussubjektien on oltava osa konsortiota, joka käsittää vähintään kolme riippumatonta oikeussubjektia, joista kukin on sijoittautunut eri jäsenvaltioon, mukaan lukien syrjäisimmät alueet, tai assosioituneeseen maahan ja joista vähintään kaksi on sijoittautunut jäsenvaltioon, jollei toimi ole jokin 3 tai 4 kohdassa tarkoitettu toimi.
a)  työohjelmassa säädetä toisin, jos se on perusteltua;
b)  toimi on jokin 3 tai 4 kohdassa tarkoitettu toimi.
3.  Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteen eturintamassa toteutettavat toimet, Euroopan innovaationeuvoston (EIC) toimet, koulutus- ja liikkuvuustoimet tai ohjelmien yhteisrahoitustoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, joista yhden on oltava sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.
 3.  Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteen eturintamassa toteutettavat toimet, Euroopan innovaationeuvoston (EIC) toimet, koulutus- ja liikkuvuustoimet tai ohjelmien yhteisrahoitustoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, joista yhden on oltava sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai soveltuvin osin 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun assosioituneeseen maahan.
4.  Koordinointi- ja tukitoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, joka voi olla sijoittautunut jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan tai johonkin muuhun kolmanteen maahan.
 4.  Koordinointi- ja tukitoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, joka voi olla sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan tai johonkin muuhun kolmanteen maahan.
5.  Unioniin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvien toimien osalta työohjelmassa voidaan määrätä, että osallistuminen voidaan rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet joko jäsenvaltioihin tai vain tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin.
 5.  Unioniin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvien toimien osalta työohjelmassa voidaan määrätä, että osallistuminen voidaan rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet joko jäsenvaltioihin tai vain tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin.
6.  Työohjelmassa voidaan 2, 3, 4 ja 5 kohdassa esitettyjen osallistumisehtojen lisäksi säätää muista osallistumisehdoista toimintapoliittisten erityisvaatimusten tai toimen luonteen ja tavoitteiden mukaan, muun muassa oikeussubjektien lukumäärästä, oikeussubjektin tyypistä ja sijoittautumispaikasta.
 6.  Työohjelmassa voidaan 2, 3, 4 ja 5 kohdassa esitettyjen osallistumisehtojen lisäksi säätää muista osallistumisehdoista toimintapoliittisten erityisvaatimusten tai toimen luonteen ja tavoitteiden mukaan, muun muassa oikeussubjektien lukumäärästä, oikeussubjektin tyypistä ja sijoittautumispaikasta.
7.  Toimissa, jotka hyötyvät 9 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuista määristä, osallistuminen rajoitetaan yhteen oikeussubjektiin, joka on sijoittautunut määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, ellei kyseisen hallintoviranomaisen kanssa sovita ja työohjelmassa määrätä toisin.
 7.  Toimissa, jotka hyötyvät 11 artiklassa tarkoitetuista määristä, osallistuminen rajoitetaan yhteen oikeussubjektiin, joka on sijoittautunut määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, ellei kyseisen hallintoviranomaisen kanssa sovita ja työohjelmassa määrätä toisin.
8.  Yhteinen tutkimuskeskus voi osallistua toimiin, jos tästä mainitaan työohjelmassa.
 8.  Yhteinen tutkimuskeskus voi osallistua toimiin, jos tästä mainitaan työohjelmassa.
9.  Yhteisen tutkimuskeskuksen, kansainvälisten eurooppalaisten tutkimusjärjestöjen ja unionin oikeuden nojalla perustettujen oikeussubjektien katsotaan olevan sijoittautuneita muuhun jäsenvaltioon kuin niihin, joihin muut toimeen osallistuvat oikeussubjektit ovat sijoittautuneet.
10.  Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteen eturintamassa toteutettavissa toimissa ja koulutus- ja liikkuvuustoimissa kansainvälisten järjestöjen, joiden päätoimipaikka on jossakin jäsenvaltiossa tai assosioituneessa maassa, katsotaan olevan sijoittautuneita kyseiseen jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.
 10.  Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteen eturintamassa toteutettavissa toimissa ja koulutus- ja liikkuvuustoimissa kansainvälisten järjestöjen, joiden päätoimipaikka on jossakin jäsenvaltiossa tai assosioituneessa maassa, katsotaan olevan sijoittautuneita kyseiseen jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
19 artikla
19 artikla
 19 artikla
Avustuskelpoiset oikeussubjektit
 Avustuskelpoiset oikeussubjektit
1.   Oikeussubjektit voivat saada rahoitusta, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.
 1.   Oikeussubjektit voivat saada rahoitusta, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun assosioituneeseen maahan.
Toimissa, jotka hyötyvät 9 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuista määristä, ainoastaan oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, ovat oikeutettuja näistä määristä saatavaan rahoitukseen.
 Toimissa, jotka hyötyvät 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista määristä, ainoastaan oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, ovat oikeutettuja näistä määristä saatavaan rahoitukseen.
1 a.  Kansainväliset järjestöt voivat soveltuvin osin saada rahoitusta toimen yhteydessä, jos niiden päätoimipaikka on jäsenvaltiossa tai assosioituneessa maassa.
1 b.  Ne voivat olla avustuskelpoisia yksittäisessä toimessa matalan ja keskitulotason maiden ja poikkeuksellisesti muiden assosioitumattomien kolmansien maiden tapauksessa, jos
a)  kyseinen assosioitumaton kolmas maa yksilöidään työohjelmassa; ja
b)  komissio tai rahoituselin katsoo, että osallistuminen on toimen toteuttamisen kannalta olennaista.
2.  Assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit vastaavat periaatteessa omista osallistumiskustannuksistaan. Ne voivat kuitenkin olla avustuskelpoisia yksittäisessä toimessa matalan ja keskitulotason maiden ja poikkeuksellisesti muiden assosioitumattomien kolmansien maiden tapauksessa, jos
 2.  Muuhun assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit vastaavat omista osallistumiskustannuksistaan. Näiden assosioitumattomien kolmansien maiden ja unionin välillä voidaan tehdä tutkimusta ja kehittämistä koskevia sopimuksia, jos se katsotaan hyödylliseksi, ja Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä sovittujen yhteisrahoitusmekanismien kaltaisia mekanismeja voidaan perustaa. Näiden maiden on varmistettava unionin oikeussubjektien vastavuoroinen mahdollisuus osallistua kyseisten maiden tutkimus-, kehitys- ja innovointialan rahoitusohjelmiin ja vastavuoroisuus tieteellisten tulosten ja tietojen sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien oikeudenmukaisten ehtojen avoimessa saatavuudessa.
a)  kyseinen kolmas maa yksilöidään komission hyväksymässä työohjelmassa; tai
b)  komissio tai rahoituselin katsoo, että osallistuminen on toimen toteuttamisen kannalta olennaista;
3.  Sidosyhteisöt voivat saada rahoitusta toimessa, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan tai komission hyväksymässä työohjelmassa yksilöityyn kolmanteen maahan.
 3.  Sidosyhteisöt voivat saada rahoitusta, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.
3 a.  Komissio raportoi parlamentille ja neuvostolle ja erittelee kunkin assosioitumattoman kolmannen maan osalta osallistuville oikeussubjekteille myönnettyjen unionin rahoitusosuuksien määrän sekä niiden rahoitusosuuksien määrän, jotka sama maa on myöntänyt unionin oikeussubjekteille, jotka osallistuvat niiden toimintaan.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
20 artikla
20 artikla
 20 artikla
Ehdotuspyynnöt
 Ehdotuspyynnöt
1.  Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-siirtymätoimia lukuun ottamatta ehdotuspyyntöjen sisältö määritetään kaikissa toimissa työohjelmassa.
 1.  Ehdotuspyyntöjen sisältö määritetään kaikissa toimissa työohjelmassa.
Työohjelmassa selitetään, miksi tiettyä toimea on rahoitettava, kun otetaan huomioon erityisten aiempien hankkeiden tulokset ja tieteen, teknologian ja innovoinnin nykytila kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla sekä alan poliittisen, yhteiskunnallisen ja markkinakehityksen nykytila.
2.  Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-siirtymätoimissa
a)  ehdotuspyyntöjen käynnistäminen ja sisältö määritetään suhteessa tavoitteisiin ja talousarvioon, jotka työohjemassa vahvistetaan kyseisistä toimista muodostetulle portfoliolle;
b)  kiinteämääräiset avustukset, joiden suuruus on enintään 50 000 euroa, voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä kiireellisten koordinointi- ja tukitoimien toteuttamiseksi, jotta voidaan vahvistaa portfolion rahoituksen saajien yhteisöä tai arvioida mahdollisia spin-off-vaikutuksia tai mahdollista markkinoita luovaa innovointia.
3.   Ehdotuspyynnöt voidaan rajoittaa täydentävien toimien kehittämiseen tai uusien kumppaneiden lisäämiseen nykyisiin toimiin, jos tämä on tarpeen ehdotuspyynnön tavoitteiden saavuttamiseksi.
 3.   Ehdotuspyynnöt voidaan rajoittaa täydentävien toimien kehittämiseen tai uusien kumppaneiden lisäämiseen nykyisiin toimiin, jos tämä on tarpeen ehdotuspyynnön tavoitteiden saavuttamiseksi.
4.   Ehdotuspyyntöä ei tarvita koordinointi- ja tukitoimille tai ohjelmien yhteisrahoitustoimille, jotka
 4.   Ehdotuspyyntöä ei tarvita koordinointi- ja tukitoimille tai ohjelmien yhteisrahoitustoimille, jotka
a)  suorittaa Yhteinen tutkimuskeskus tai työohjelmassa mainittu yksi tai useampi oikeussubjekti ja jotka
 a)  suorittaa Yhteinen tutkimuskeskus tai työohjelmassa mainittu yksi tai useampi oikeussubjekti ja jotka
b)  eivät kuulu ehdotuspyynnön soveltamisalaan.
 b)  eivät kuulu ehdotuspyynnön soveltamisalaan.
5.   Työohjemassa täsmennetään ehdotuspyynnöt, joissa myönnetään huippuosaamismerkkejä. Hakijan etukäteen antamalla luvalla hakemusta ja arviointia koskevat tiedot voidaan jakaa kiinnostuneiden rahoitusviranomaisten kanssa sillä varauksella, että tehdään luottamuksellisuutta koskevat sopimukset.
 5.   Työohjemassa täsmennetään ehdotuspyynnöt, joissa myönnetään huippuosaamismerkkejä. Hakijan etukäteen antamalla luvalla hakemusta ja arviointia koskevat tiedot voidaan jakaa kiinnostuneiden rahoitusviranomaisten kanssa sillä varauksella, että tehdään luottamuksellisuutta koskevat sopimukset.
5 a.  Komissio voi liian suuren ehdotusmäärän välttämiseksi soveltaa joissakin ehdotuspyynnöissä kaksivaiheista arviointimenettelyä.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
21 artikla
21 artikla
 21 artikla
Yhteiset ehdotuspyynnöt
 Yhteiset ehdotuspyynnöt
Komissio tai rahoituselin voi järjestää yhteisen ehdotuspyynnön seuraavien kanssa:
 Komissio tai rahoituselin voi järjestää yhteisen ehdotuspyynnön seuraavien kanssa:
a)  kolmannet maat, mukaan lukien niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot;
 a)  kolmannet maat, mukaan lukien niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot;
b)  kansainväliset järjestöt;
 b)  kansainväliset järjestöt;
c)  voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit.
 c)  voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit.
Yhteisen ehdotuspyynnön tapauksessa vahvistetaan yhteiset menettelyt ehdotusten valintaa ja arviointia varten. Menettelyihin osallistuu kunkin osapuolen nimittämistä asiantuntijoista koottu tasapainoinen ryhmä.
 Yhteisen ehdotuspyynnön tapauksessa vahvistetaan yhteiset menettelyt ehdotusten valintaa ja arviointia varten ja hakijakonsortioiden on täytettävä tämän asetuksen 18 artiklassa säädetyt vaatimukset. Menettelyihin osallistuu kunkin osapuolen nimittämistä asiantuntijoista koottu tasapainoinen ryhmä.
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
22 artikla
22 artikla
 22 artikla
Esikaupallinen hankinta ja innovatiivisten ratkaisujen hankinta
 Esikaupallinen hankinta ja innovatiivisten ratkaisujen hankinta
1.  Toimiin voi liittyä tai niiden ensisijaisena tarkoituksena voi olla esikaupallinen hankinta tai innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, jonka toteuttamisesta vastaavat rahoituksen saajat ovat direktiiveissä 2014/24/EU31, 2014/25/EU32 ja 2009/81/EY33 määriteltyjä hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä.
 1.  Toimiin voi liittyä tai niiden ensisijaisena tarkoituksena voi olla esikaupallinen hankinta tai innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, jonka toteuttamisesta vastaavat rahoituksen saajat ovat direktiiveissä 2014/24/EU31, 2014/25/EU32 ja 2009/81/EY33 määriteltyjä hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä.
2.  Hankintamenettelyissä
 2.  Hankintamenettelyissä
a)  on noudatettava avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon, suhteellisuuden ja kilpailusääntöjen periaatteita;
 a)  on noudatettava avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon, suhteellisuuden ja kilpailusääntöjen periaatteita;
b)  voidaan esikaupallisten hankintojen osalta soveltaa erityisehtoja, kuten rajoittaa hankinnan kohteena olevan toiminnan toteuttamispaikka jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden alueelle;
 b)  voidaan esikaupallisten hankintojen osalta käyttää yksinkertaistettua ja/tai nopeutettua menettelyä ja soveltaa erityisehtoja, kuten rajoittaa hankinnan kohteena olevan toiminnan toteuttamispaikka jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden alueelle;
c)  voidaan sallia useampien hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (useiden hankintalähteiden käyttö); ja
 c)  voidaan sallia useampien hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (useiden hankintalähteiden käyttö); ja
d)  on myönnettävä hankintasopimukset toimeksisaajille, jotka tarjoavat parhaan vastineen rahalle samalla kun varmistetaan, ettei synny eturistiriitoja.
 d)  on myönnettävä hankintasopimukset toimeksisaajille, jotka tarjoavat parhaan vastineen rahalle samalla kun varmistetaan, ettei synny eturistiriitoja.
3.  Toimeksisaaja, joka tuottaa tuloksia esikaupallisen hankinnan yhteydessä, omistaa vähintään tuloksiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet. Hankintaviranomaisilla on oltava vähintään tulosten maksuttomat käyttöoikeudet omaa käyttöä varten sekä oikeus myöntää tai velvoittaa osallistuvat toimeksisaajat myöntämään rinnakkaislisenssejä kolmansille osapuolille tulosten hyödyntämiseksi hankintaviranomaisen puolesta oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ilman oikeutta myöntää alilisenssejä. Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn sopimuksessa määritetyn ajanjakson kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen, hankintaviranomaiset voivat vaatia sitä siirtämään tulosten omistusoikeuden hankintaviranomaisille.
 3.  Toimeksisaaja, joka tuottaa tuloksia esikaupallisen hankinnan yhteydessä, omistaa vähintään tuloksiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet. Hankintaviranomaisilla on oltava tulosten maksuttomat käyttöoikeudet omaa käyttöä varten. Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn sopimuksessa määritetyn ajanjakson kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen, hankintaviranomaiset kuulevat toimeksisaajaa ja tutkivat tällaisen hyödyntämättä jättämisen syitä. Kuulemisen jälkeen hankintaviranomainen voi vaatia sitä siirtämään tulosten omistusoikeuden hankintaviranomaisille.
3 a.  Innovatiivisten ratkaisujen julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin voidaan sisällyttää omistusoikeutta, käyttöoikeuksia ja lisensointia koskevia erityismääräyksiä.
__________________
 __________________
31 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta. (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
 31 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta. (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
32 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
 32 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
33 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).
 33 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
23 artikla
23 artikla
 Poistetaan.
Kumulatiivinen rahoitus
Toimi, joka on saanut rahoitusta jostain muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös ohjelmasta, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Osuuteen, jotka kustakin unionin ohjelmasta myönnetään toimeen, sovelletaan sen omia sääntöjä. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärää, ja unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – otsikko
Valintaperusteet
 Hakijoiden rahoitukselliset valmiudet
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
25 artikla
25 artikla
 25 artikla
Myöntämisperusteet
 Valinta- ja myöntämisperusteet
1.  Ehdotukset arvioidaan seuraavia myöntämisperusteita soveltaen:
 1.  Ehdotukset arvioidaan seuraavia myöntämisperusteita soveltaen:
a)  huippuosaaminen;
 a)  huippuosaaminen;
b)  vaikutus;
 b)  vaikutus;
c)  toteutuksen laatu ja tehokkuus.
 c)  toteutuksen laatu ja tehokkuus.
2.  ERC:n tieteen eturintamassa toteutettavia toimia koskeviin ehdotuksiin sovelletaan vain 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua perustetta.
 2.  ERC:n tieteen eturintamassa toteutettavia toimia koskeviin ehdotuksiin sovelletaan vain 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua perustetta. Ainoastaan tapauksissa, joissa kaksi tai useampia huippuhankkeita saa samat pisteet, ero tehdään soveltamalla 1 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitettuja perusteita.
3.  Työohjelmassa määrätään tarkemmin 1 kohdassa mainittujen myöntämisperusteiden soveltamisesta sekä määritellään painotukset ja pistekynnykset.
 3.  Työohjelmassa määrätään tarkemmin 1 kohdassa mainittujen myöntämisperusteiden soveltamisesta, mukaan lukien mahdollinen painotus, pistekynnykset ja säännöt, joita sovelletaan samalla sijalla oleviin ehdotuksiin, ottaen huomioon ehdotuspyynnön tavoitteet. Samalla sijalla olevien ehdotusten käsittelyyn sovellettaviin edellytyksiin voivat kuulua muun muassa seuraavat perusteet: pk-yritykset, sukupuoli, laajenevasti osallistuvat maat.
3 a.  Komissio ottaa huomioon mahdollisuuden kaksivaiheiseen ehdotusten jättämismenettelyyn, ja ehdotukset voidaan arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa mahdollisuuksien mukaan arvioida anonyymissä muodossa 1 kohdassa tarkoitettujen myöntämisperusteiden perusteella.
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
26 artikla
26 artikla
 26 artikla
Arviointi
 Arviointi
1.  Ehdotukset arvioi arviointilautakunta, joka voi
 1.  Ehdotukset arvioi arviointilautakunta, joka
–  koostua kokonaan tai osittain riippumattomista ulkopuolisista asiantuntijoista,
 –  koostuu riippumattomista ulkopuolisista asiantuntijoista.
–   koostua unionin toimielinten tai varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitettujen elinten edustajista.
 Euroopan innovaationeuvoston ja missioiden tapauksessa arviointilautakuntaan voi myös kuulua unionin toimielinten tai varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitettujen elinten edustajia.
Arviointilautakuntaa voivat avustaa ulkopuoliset asiantuntijat.
 Arviointilautakuntaa voivat avustaa ulkopuoliset asiantuntijat.
2.  Tarvittaessa arviointilautakunta asettaa sovellettavat kynnysarvot ylittäneet ehdotukset paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:
 2.  Tarvittaessa arviointilautakunta asettaa sovellettavat kynnysarvot ylittäneet ehdotukset paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:
–  arvioinnin pistemäärät,
 –  arvioinnin pistemäärät,
–  ehdotusten myötävaikutus tiettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien johdonmukaisen hankeportfolion muodostaminen.
 –  ehdotusten myötävaikutus tiettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien johdonmukaisen hankeportfolion muodostaminen.
Arviointilautakunta voi myös ehdottaa mahdollisia olennaisia mukautuksia ehdotuksiin, jos portfolion johdonmukaisuus sitä edellyttää.
 Arviointilautakunta voi ehdottaa vain asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa mukautuksia ehdotuksiin, jos portfolion johdonmukaisuus sitä edellyttää.
2 a.  Arviointivaiheessa on vältettävä mahdollisia eturistiriitoja ja maineesta johtuvia ennakkoasenteita. Arviointiperusteiden ja ehdotusten pisteytyksen avoimuus on taattava.
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
27 artikla
27 artikla
 27 artikla
Arvioinnin uudelleentarkastelumenettely
 Arvioinnin uudelleentarkastelumenettely, tiedustelut ja valitukset
1.  Hakija voi pyytää arvioinnin uudelleentarkastelua, jos se katsoo, että sovellettavaa arviointimenettelyä ei ole sovellettu asianmukaisesti sen ehdotukseen.
 1.  Hakija voi pyytää arvioinnin uudelleentarkastelua, jos se katsoo, että sovellettavaa arviointimenettelyä ei ole sovellettu asianmukaisesti sen ehdotukseen.
2.  Arvioinnin uudelleentarkastelu koskee ainoastaan arvioinnin menettelyllisiä seikkoja eikä arviointia ehdotuksen ansioista.
 2.  Arvioinnin uudelleentarkastelu koskee ainoastaan arvioinnin menettelyllisiä seikkoja eikä arviointia ehdotuksen ansioista.
2 a.  Uudelleentarkastelupyynnön on liityttävä tiettyyn ehdotukseen, ja se on toimitettava käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa arviointitulosten julkistamisesta. Uudelleentarkastelukomitean puheenjohtaja ja jäsenet eivät ole saaneet olla osallisina ehdotuspyyntöissä. Komitea päättää, onko ehdotusta tarpeen arvioida uudelleen vai vahvistetaanko alkuperäinen arviointi. Se tekee tämän päätöksen viipymättä valintamahdollisuuksia kaventamatta.
3.  Arvioinnin uudelleentarkastelu ei saa viivästyttää valintaprosessia sellaisten ehdotusten osalta, jotka eivät ole uudelleentarkastelun kohteena.
 3.  Arvioinnin uudelleentarkastelu ei saa viivästyttää valintaprosessia sellaisten ehdotusten osalta, jotka eivät ole uudelleentarkastelun kohteena.
3 a.  Komissio varmistaa, että käytössä on menettely, jonka avulla osallistujat voivat tehdä Euroopan horisontti -ohjelmaan osallistumista koskevia suoria tiedusteluja ja valituksia. Tiedot siitä, miten tiedusteluja tai valituksia esitetään, on julkaistava verkossa.
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
28 artikla
28 artikla
 28 artikla
Avustuksen myöntämisaika
 Avustuksen myöntämisaika
1.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, sovelletaan seuraavia ajanjaksoja:
 1.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, sovelletaan seuraavia ajanjaksoja:
a)  kaikille hakijoille ilmoitetaan heidän hakemuksensa arvioinnin lopputuloksesta enintään viisi kuukautta täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä;
 a)  kaikille hakijoille ilmoitetaan heidän hakemuksensa arvioinnin lopputuloksesta enintään viisi kuukautta täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä;
b)  hakijoiden kanssa tehtävät avustussopimukset allekirjoitetaan enintään kahdeksan kuukauden kuluttua täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä.
 b)  hakijoiden kanssa tehtävät avustussopimukset allekirjoitetaan enintään kahdeksan kuukauden kuluttua täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä;
b a)  nopeutettuun tutkimukseen ja innovointiin liittyvät erityiset avustussopimukset allekirjoitetaan enintään kuuden kuukauden kuluttua täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä.
Avustuksen myöntämisaika ei saa vaikuttaa arvioinnin laatuun.
2.  Euroopan innovaationeuvoston työohjelmassa voidaan vahvistaa lyhyemmät määräajat.
 2.   Euroopan innovaationeuvoston työohjelmassa voidaan vahvistaa lyhyemmät määräajat.
3.  Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa mainittuja poikkeuksia, 1 kohdassa tarkoitetut määräajat voidaan ylittää ERC:n toteuttamien toimien osalta, missioiden osalta ja kun toimista tehdään eettinen tai turvallisuusarviointi.
 3.   Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa mainittuja poikkeuksia, 1 kohdassa tarkoitetut määräajat voidaan ylittää ERC:n toteuttamien toimien osalta, missioiden osalta ja kun toimista tehdään eettinen tai turvallisuusarviointi.
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
29 artikla
29 artikla
 29 artikla
Tuen täytäntöönpano
 Tuen täytäntöönpano
1.  Jos rahoituksen saaja ei noudata toimen teknistä toteutusta koskevia velvoitteitaan, muiden rahoituksen saajien on täytettävä kyseiset velvoitteet ilman ylimääräistä unionin rahoitusta, jollei niitä erikseen vapauteta tästä velvoitteesta. Kunkin rahoituksen saajan taloudellinen vastuu rajoittuu sen omiin velkoihin, jollei keskinäistä vakuutusjärjestelmää koskevista säännöksistä muuta johdu.
 1.  Jos rahoituksen saaja ei noudata toimen teknistä toteutusta koskevia velvoitteitaan, muiden rahoituksen saajien on täytettävä kyseiset velvoitteet ilman ylimääräistä unionin rahoitusta, jollei niitä erikseen vapauteta tästä velvoitteesta. Kunkin rahoituksen saajan taloudellinen vastuu rajoittuu sen omiin velkoihin, jollei keskinäistä vakuutusjärjestelmää koskevista säännöksistä muuta johdu.
2.  Avustussopimuksessa voidaan asettaa välitavoitteita ja määrätä niihin liittyvistä ennakkomaksueristä. Jos välitavoitteita ei saavuteta, toimi voidaan keskeyttää tai lopettaa tai sitä voidaan muuttaa.
 2.  Avustussopimuksessa voidaan asettaa välitavoitteita ja määrätä niihin liittyvistä ennakkomaksueristä. Jos välitavoitteita ei saavuteta, toimi voidaan keskeyttää, sitä voidaan muuttaa, jos korjaavia toimia ei ole toteutettu, tai se voidaan lopettaa riippumattomien asiantuntijoiden arvioinnin jälkeen.
3.  Toimi voidaan lopettaa myös, jos ennakoidut tulokset ovat unionin kannalta menettäneet merkityksensä tieteellisistä, teknologisista tai taloudellisista syistä, mukaan lukien Euroopan innovaationeuvoston ja missioiden tapauksessa niiden merkitys osana toimista muodostettua kokonaisuutta.
 3.  Toimi voidaan lopettaa myös, jos ennakoidut tulokset ja/tai välitavoitteet ovat sekä unionin että rahoituksen saajien kannalta menettäneet merkityksensä tieteellisistä, teknologisista tai taloudellisista syistä, mukaan lukien Euroopan innovaationeuvoston ja missioiden tapauksessa niiden merkitys osana toimista muodostettua kokonaisuutta. Komissio käy menettelyn läpi toimesta vastaavan koordinaattorin ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa ennen kuin se päättää toimen lopettamisesta.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
30 artikla
30 artikla
 30 artikla
Korvausosuudet
 Korvausosuudet
1.  Toimea kohti sovelletaan vain yhtä korvausosuutta kaikissa siinä rahoitettavissa toiminnoissa. Enimmäisrahoitusosuus vahvistetaan työohjelmassa.
 1.  Toimea kohti sovelletaan vain yhtä korvausosuutta kaikissa siinä rahoitettavissa toiminnoissa. Toimikohtainen enimmäisrahoitusosuus vahvistetaan työohjelmassa.
2.  Ohjelmasta voidaan korvata enimmillään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista lukuun ottamatta seuraavia:
 2.  Ohjelmasta voidaan korvata enimmillään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista lukuun ottamatta seuraavia:
a)  innovointitoimet: enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, lukuun ottamatta voittoa tavoittelemattomia oikeussubjekteja, joiden osalta ohjelmasta voidaan korvata enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;
 a)  innovointitoimet: enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, lukuun ottamatta voittoa tavoittelemattomia oikeussubjekteja, joiden osalta ohjelmasta voidaan korvata enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;
b)  ohjelmien yhteisrahoitustoimet; vähintään 30 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja erikseen määritellyissä ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
 b)  ohjelmien yhteisrahoitustoimet; vähintään 30 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja erikseen määritellyissä ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
3.  Tässä artiklassa määriteltyjä korvausosuuksia sovelletaan myös tapauksissa, joissa koko toimea tai toimen osaa varten on vahvistettu kiinteinä korvausosuuksina, yksikkökustannusten mukaisina korvauksina tai kertakorvauksina myönnettävä rahoitus.
 3.  Tässä artiklassa määriteltyjä korvausosuuksia sovelletaan myös tapauksissa, joissa koko toimea tai toimen osaa varten on vahvistettu kiinteinä korvausosuuksina, yksikkökustannusten mukaisina korvauksina tai kertakorvauksina myönnettävä rahoitus.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
31 artikla
31 artikla
 31 artikla
Välilliset kustannukset
 Välilliset kustannukset
1.  Tukikelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla kiinteämääräistä 25 prosentin osuutta tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia, rahoitustukea kolmansille osapuolille eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.
 1.  Tukikelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla kiinteämääräistä 25 prosentin osuutta tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia, rahoitustukea kolmansille osapuolille eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.
Yksikkökustannuksiin tai kertakorvauksiin sisältyvät välilliset kustannukset lasketaan rahoituksen saajien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti käyttäen 1 kohdassa mainittua kiinteää osuutta, lukuun ottamatta sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannuksia, jotka on laskettava todellisten kustannusten perusteella.
 Tarvittaessa yksikkökustannuksiin tai kertakorvauksiin sisältyvät välilliset kustannukset lasketaan rahoituksen saajien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti käyttäen 1 kohdassa mainittua kiinteää osuutta, lukuun ottamatta sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannuksia, jotka on laskettava todellisten kustannusten perusteella jakoperusteiden avulla.
2.  Jos työohjelmassa niin määrätään, välilliset kustannukset voidaan kuitenkin ilmoittaa kertakorvauksen tai yksikkökustannusten mukaisesti maksettavan korvauksen muodossa.
 2.  Jos työohjelmassa niin määrätään, välilliset kustannukset voidaan kuitenkin ilmoittaa kertakorvauksen tai yksikkökustannusten mukaisesti maksettavan korvauksen muodossa.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
32 artikla
32 artikla
 32 artikla
Tukikelpoiset kustannukset
 Tukikelpoiset kustannukset
1.  Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 197 artiklassa esitettyjä perusteita, hankepohjaisesti palkkaa maksavien rahoituksen saajien henkilöstökustannusten tukikelpoisuus rajoittuu palkkaan, joka henkilölle maksetaan vastaavissa kansallisista järjestelmistä rahoitettavissa hankkeissa työskentelystä.
 1.  Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 197 artiklassa esitettyjä perusteita, hankepohjaisesti palkkaa maksavien rahoituksen saajien henkilöstökustannusten tukikelpoisuus rajoittuu palkkaan, joka henkilölle maksetaan vastaavissa kansallisista järjestelmistä rahoitettavissa hankkeissa työskentelystä. Laajeneviin toimiin oikeutetuissa jäsenvaltioissa tuntikohtaiset henkilöstökustannukset ovat tämän ohjelman keston ajan tukikelpoisia tasolle, joka on 1,25-kertainen verrattuna kansallisista järjestelmistä rahoitettuihin tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeisiin sovellettuihin kansallisten tuntikorvausten tasoon.
Hankepohjaisella palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka kytkeytyy henkilön osallistumiseen hankkeisiin, on osa rahoituksen saajan tavanomaisia palkkauskäytäntöjä ja joka maksetaan johdonmukaisella tavalla.
 Hankepohjaisella palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka kytkeytyy henkilön osallistumiseen hankkeisiin, on osa rahoituksen saajan tavanomaisia palkkauskäytäntöjä ja joka maksetaan johdonmukaisella tavalla.
2.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklan 1 kohdassa säädetään, kolmansien osapuolen luontoissuorituksina käyttöön antamien voimavarojen kustannukset ovat tukikelpoisia kolmannelle osapuolelle aiheutuneisiin tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin saakka.
 2.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklan 1 kohdassa säädetään, kolmansien osapuolen luontoissuorituksina käyttöön antamien voimavarojen kustannukset ovat tukikelpoisia kolmannelle osapuolelle aiheutuneisiin tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin saakka.
3.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 192 artiklassa säädetään, tulosten hyödyntämisestä saatuja tuloja ei katsota toimen tuloiksi.
 3.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 192 artiklassa säädetään, tulosten hyödyntämisestä saatuja tuloja ei katsota toimen tuloiksi.
3 a.  Rahoituksen saajat voivat noudattaa tavanomaisia kustannuslaskentakäytäntöjään toimessa kertyneiden kustannusten määrittämisessä ja ilmoittamisessa. Komissio voi esittää rajoitetun määrän uusia tukikelpoisuusehtoja varmistaakseen avustuksen moitteettoman hallinnoinnin. Komissio ei saa hylätä laskentakäytäntöjä, jos tulokset eivät eroa sen omista tuloksista ja jos ne antavat samantasoisen suojan unionin taloudellisille eduille.
4.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 203 artiklan 4 kohdassa säädetään, kustannusselvityksiä koskeva lausunto on pakollinen loppumaksun suorittamisen yhteydessä, jos tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti laskettuina todellisina kustannuksina ja yksikkökustannuksina maksatukseen haettu määrä on vähintään 325 000 euroa.
 4.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 203 artiklan 4 kohdassa säädetään, kustannusselvityksiä koskeva lausunto on pakollinen loppumaksun suorittamisen yhteydessä, jos tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti laskettuina todellisina kustannuksina ja yksikkökustannuksina maksatukseen haettu määrä on vähintään 325 000 euroa.
Kustannusselvitystä koskevan lausunnon voi antaa toimivaltainen ja riippumaton virkamies, jos asiasta vastaavat kansalliset viranomaiset ovat vahvistaneet hänen valtuutensa tarkastaa rahoituksen saajan tilit, tai riippumaton tilintarkastaja, jolla on pätevyys suorittaa lakisääteisiä tilintarkastuksia direktiivin 2006/43/EY mukaisesti.
4 a.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 186 artiklan 1 kohdassa säädetään, Marie Skłodowska-Curie -toimiin liittyviin koulutus- ja liikkuvuustoimiin myönnettävän avustuksen enimmäismäärää on yksinomaan siinä tapauksessa, että tutkija on avustuksen voimassaolon aikana äitiys- tai vanhempainlomalla, lisättävä tutkijan tähän liittyvien korvausten määrällä.
4 b.  Tutkimusdatan vastuullisesta hallinnasta syntyneet kustannukset ovat tukikelpoisia löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden periaatteiden eli FAIR-periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
33 artikla
33 artikla
 33 artikla
Keskinäinen vakuutusjärjestelmä
 Keskinäinen vakuutusjärjestelmä
1.  Perustetaan keskinäinen vakuutusjärjestelmä, jäljempänä ’vakuutusjärjestelmä’, joka korvaa asetuksen (EU) N:o 1290/2013 38 artiklan mukaisesti perustetun rahaston ja jatkaa sen seuraajana. Vakuutusjärjestelmästä katetaan riski siitä, ettei saada perityksi takaisin summia, jotka rahoituksen saajat ovat velkaa
 1.  Perustetaan keskinäinen vakuutusjärjestelmä, jäljempänä ’vakuutusjärjestelmä’, joka korvaa asetuksen (EU) N:o 1290/2013 38 artiklan mukaisesti perustetun rahaston ja jatkaa sen seuraajana. Vakuutusjärjestelmästä katetaan riski siitä, ettei saada perityksi takaisin summia, jotka rahoituksen saajat ovat velkaa
a)  komissiolle päätöksen 1982/2006/EY nojalla,
 a)  komissiolle päätöksen 1982/2006/EY nojalla,
b)  komissiolle ja unionin elimille Horisontti 2020 -ohjelman nojalla,
 b)  komissiolle ja unionin elimille Horisontti 2020 -ohjelman nojalla,
c)  komissiolle ja unionin rahoituselimille ohjelman nojalla.
 c)  komissiolle ja unionin rahoituselimille ohjelman nojalla.
Ensimmäisen alakohdan c kohdassa tarkoitettuihin rahoituselimiin liittyvä riski voidaan kattaa käyttämällä sovellettavassa sopimuksessa vahvistettua järjestelyä, jolla riski katetaan välillisesti ja ottaen huomioon rahoituselimen luonne.
 Ensimmäisen alakohdan c kohdassa tarkoitettuihin rahoituselimiin liittyvä riski voidaan kattaa käyttämällä sovellettavassa sopimuksessa vahvistettua järjestelyä, jolla riski katetaan välillisesti ja ottaen huomioon rahoituselimen luonne.
2.  Vakuutusjärjestelmää hallinnoi unioni, jota edustaa toimeenpanevana elimenä toimiva komissio. Komissio laatii erityiset säännöt takuurahaston toimintaa varten.
 2.  Vakuutusjärjestelmää hallinnoi unioni, jota edustaa toimeenpanevana elimenä toimiva komissio. Komissio laatii erityiset säännöt takuurahaston toimintaa varten.
3.  Rahoituksen saajien on suoritettava osuutenaan 5 prosenttia toimeen myönnetystä unionin rahoituksesta. Komissio voi määräajoin tehtävien arviointien perusteella nostaa tämän osuuden enintään 8 prosenttiin tai alentaa sitä 5 prosentista. Osuus, joka rahoituksen saajien on määrä suorittaa vakuutusjärjestelmään, voidaan vähentää ensimmäisestä ennakkorahoituserästä ja maksaa vakuutusjärjestelmään rahoituksen saajien puolesta.
 3.  Rahoituksen saajien on suoritettava osuutenaan 5 prosenttia toimeen myönnetystä unionin rahoituksesta. Komissio voi vuosittain tehtävien läpinäkyvien arviointien perusteella nostaa tämän osuuden enintään 8 prosenttiin tai alentaa sitä 5 prosentista. Osuus, joka rahoituksen saajien on määrä suorittaa vakuutusjärjestelmään, voidaan vähentää ensimmäisestä ennakkorahoituserästä ja maksaa vakuutusjärjestelmään rahoituksen saajien puolesta.
4.  Rahoituksen saajien osuus palautetaan loppumaksun suorittamisen yhteydessä.
 4.  Rahoituksen saajien osuus palautetaan loppumaksun suorittamisen yhteydessä.
5.  Vakuutusjärjestelmän tuotto lisätään sen varoihin. Jos tuotto ei riitä, vakuutusjärjestelmän varoja ei käytetä ja komissio tai rahoituselin perii saatavan suoraan rahoituksen saajilta tai kolmansilta osapuolilta.
 5.  Vakuutusjärjestelmän tuotto lisätään sen varoihin. Jos tuotto ei riitä, vakuutusjärjestelmän varoja ei käytetä ja komissio tai rahoituselin perii saatavan suoraan rahoituksen saajilta tai kolmansilta osapuolilta.
6.  Takaisin perityt määrät katsotaan varainhoitoasetuksen 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti vakuutusjärjestelmään sidotuiksi tuloiksi. Kun kaikki avustukset, joiden riskin vakuutusjärjestelmä kattaa suoraan tai välillisesti, on toteutettu, komissio perii takuurahastoon jääneet määrät ja ne merkitään unionin talousarvioon, jollei lainsäädäntövallan käyttäjän päätöksistä muuta johdu.
 6.  Takaisin perityt määrät katsotaan varainhoitoasetuksen 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti vakuutusjärjestelmään sidotuiksi tuloiksi. Kun kaikki avustukset, joiden riskin vakuutusjärjestelmä kattaa suoraan tai välillisesti, on toteutettu, komissio perii takuurahastoon jääneet määrät ja ne merkitään unionin talousarvioon.
7.  Vakuutusjärjestelmä voidaan avata muiden suoralla hallinnoinnilla toteutettavien unionin ohjelmien rahoituksen saajille. Komissio hyväksyy muiden ohjelmien rahoituksen saajien osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
 7.  Vakuutusjärjestelmä voidaan ulottaa koskemaan muiden suoralla hallinnoinnilla toteutettavien unionin ohjelmien rahoituksen saajia. Komissio hyväksyy muiden ohjelmien rahoituksen saajien osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
34 artikla
34 artikla
 34 artikla
Tulosten omistusoikeus ja suojaaminen
 Tulosten omistusoikeus ja suojaaminen
1.  Rahoituksen saajat omistavat tuottamansa tulokset. Niiden on varmistettava, että niiden työntekijöiden tai muiden osapuolten oikeuksia voidaan tuloksiin liittyen käyttää tavalla, joka on sopusoinnussa rahoituksen saajien velvoitteiden kanssa avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti.
 1.  Rahoituksen saajat omistavat tuottamansa tulokset. Niiden on varmistettava, että niiden työntekijöiden tai muiden osapuolten oikeuksia voidaan tuloksiin liittyen käyttää tavalla, joka on sopusoinnussa rahoituksen saajien velvoitteiden kanssa avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti.
Kaksi rahoituksen saajaa tai useampi rahoituksen saaja omistaa tulokset yhdessä, jos
 Kaksi rahoituksen saajaa tai useampi rahoituksen saaja omistaa tulokset yhdessä, jos
a)  ne ovat tuottaneet tulokset yhdessä ja
 a)  ne ovat tuottaneet tulokset yhdessä ja
b)  ei ole mahdollista
 b)  ei ole mahdollista
i)  määritellä kunkin rahoituksen saajan osuutta tuloksista
 i)  määritellä kunkin rahoituksen saajan osuutta tuloksista
tai
 tai
ii)  erottaa niitä tulosten suojauksen hakemisen, saamisen tai ylläpitämisen yhteydessä.
 ii)  erottaa niitä tulosten suojauksen hakemisen, saamisen tai ylläpitämisen yhteydessä.
Yhteisomistajien on sovittava kirjallisesti yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista. Jollei toisin sovita, kukin yhteisomistaja voi myöntää kolmansille osapuolille rinnakkaislisenssejä (jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen) yhteisomistuksessa olevien tulosten hyödyntämiseksi, jos muille yhteisomistajille ilmoitetaan etukäteen ja näille suoritetaan oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus. Yhteisomistajat voivat sopia kirjallisesti, että ne ottavat yhteisomistuksen sijasta käyttöön muun järjestelyn.
 Yhteisomistajien on sovittava kirjallisesti yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista. Jollei konsortiosopimuksessa ja/tai yhteisomistusta koskevassa sopimuksessa toisin sovita, kukin yhteisomistaja voi myöntää kolmansille osapuolille rinnakkaislisenssejä (jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen) yhteisomistuksessa olevien tulosten hyödyntämiseksi, jos muille yhteisomistajille ilmoitetaan etukäteen ja näille suoritetaan oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus. Yhteisomistajat voivat sopia kirjallisesti, että ne ottavat yhteisomistuksen sijasta käyttöön muun järjestelyn.
2.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on riittävällä tavalla suojattava tuloksensa, jos suojaaminen on mahdollista ja perusteltua, ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät näkökohdat, muun muassa mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Suojaamisesta päättäessään rahoituksen saajien on myös otettava huomioon muiden rahoituksen saajien oikeutetut edut toimessa.
 2.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on riittävällä tavalla suojattava tuloksensa, jos suojaaminen on mahdollista ja perusteltua, ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät näkökohdat, muun muassa mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen ja muut oikeutetut edut, kuten tietosuojasäännöt, yksityisyyttä, teollis- ja tekijänoikeuksia ja turvallisuutta koskevat säännöt, ja unionin maailmanlaajuinen taloudellinen kilpailukyky. Suojaamisesta päättäessään rahoituksen saajien on myös otettava huomioon muiden rahoituksen saajien oikeutetut edut toimessa.
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
35 artikla
35 artikla
 35 artikla
Tulosten hyödyntäminen ja levittäminen
 Tulosten hyödyntäminen ja levittäminen
1.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on parhaansa mukaan pyrittävä hyödyntämään tuloksiaan, erityisesti unionissa. Rahoituksen saajat voivat hyödyntää tuloksia suoraan tai välillisesti erityisesti tulosten siirron ja lisensoinnin kautta 36 artiklan mukaisesti.
 1.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on parhaansa mukaan pyrittävä hyödyntämään tuloksiaan, erityisesti unionissa. Rahoituksen saajat voivat hyödyntää tuloksia suoraan tai välillisesti erityisesti tulosten siirron ja lisensoinnin kautta 36 artiklan mukaisesti.
Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten hyödyntämistä koskevista lisävelvoitteista.
 Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten hyödyntämistä koskevista lisävelvoitteista.
Jos siitä huolimatta, että rahoituksen saaja pyrkii parhaansa mukaan hyödyntämään tuloksiaan suoraan tai välillisesti, niitä ei hyödynnetä tietyn avustussopimuksessa määritetyn ajan kuluessa, rahoituksen saajan on käytettävä asianmukaista avustussopimuksessa mainittua verkkofoorumia löytääkseen kyseisten tulosten hyödyntämisestä kiinnostuneita osapuolia. Rahoituksen saajan pyynnöstä tästä velvoitteesta voidaan kuitenkin luopua, jos pyyntö on perusteltu.
 Jos siitä huolimatta, että rahoituksen saaja pyrkii parhaansa mukaan hyödyntämään tuloksiaan suoraan tai välillisesti, niitä ei hyödynnetä tietyn avustussopimuksessa määritetyn ajan kuluessa ja sen tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevan suunnitelman mukaisesti, hyödyntäminen voidaan siirtää toiselle osapuolelle rahoituksen saajien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Rahoituksen saajan pyynnöstä tästä velvoitteesta voidaan kuitenkin luopua, jos pyyntö on perusteltu.
2.  Rahoituksen saajien levitettävä tuloksiaan mahdollisimman pian, jollei henkisen omaisuuden suojaamiseen, turvallisuussääntöihin tai oikeutettuihin etuihin liittyvistä rajoituksista muuta johdu.
 2.  Rahoituksen saajien levitettävä tuloksiaan mahdollisimman pian avoimessa muodossa, jollei henkisen omaisuuden suojaamiseen, turvallisuussääntöihin tai oikeutettuihin etuihin liittyvistä rajoituksista muuta johdu.
Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten levittämistä koskevista lisävelvoitteista.
 Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten levittämistä koskevista lisävelvoitteista samalla kun turvataan unionin taloudelliset ja tieteelliset edut.
3.  Rahoituksen saajien on varmistettava, että tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta sovelletaan avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti. Erityisesti rahoituksen saajien on varmistettava, että niillä tai tekijöillä on riittävät teollis- ja tekijänoikeudet, jotta ne voivat noudattaa avointa saatavuutta koskevia vaatimuksiaan.
 3.  Rahoituksen saajien on varmistettava, että tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta sovelletaan avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti. Erityisesti rahoituksen saajien on varmistettava, että niillä tai tekijöillä on riittävät teollis- ja tekijänoikeudet, jotta ne voivat noudattaa FAIR-periaatteiden mukaista avointa saatavuutta koskevia vaatimuksia.
Tutkimusdatan avoin saatavuus on yleinen sääntö avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti, mutta poikkeuksia sovelletaan perustelluissa tapauksissa ottaen huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut ja mahdolliset muut rajoitukset, kuten tietosuojasäännöt, turvallisuussäännöt tai teollis- ja tekijänoikeudet.
 Tutkimusdataa levitettäessä avustussopimuksessa on FAIR-periaatteiden mukaisen avoimen saatavuuden ja tutkimusdatan säilyttämisen puitteissa vahvistettava ehdot ja edellytykset, joiden perusteella taataan tällaisten tulosten oikeudenmukainen saatavuus samalla, kun varmistetaan opt-out-mahdollisuudet noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”. Poikkeuksia sovelletaan perustelluissa tapauksissa ottaen huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut ja mahdolliset muut rajoitukset, kuten tietosuojasäännöt, yksityisyys, luottamuksellisuus, turvallisuussäännöt, liikesalaisuudet, perustellut kaupalliset edut tai teollis- ja tekijänoikeudet tai unionin kansainvälinen kilpailukyky.
Työohjelmassa voidaan määrätä lisävelvoitteista avoimen tieteen käytäntöjen noudattamiseksi.
 Työohjelmassa voidaan määrätä lisäkannustimista avoimen tieteen käytäntöjen noudattamiseksi.
4.  Rahoituksen saajien on hallinnoitava kaikkea tutkimusdataa avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti, ja niiden laadittava datanhallintasuunnitelma.
 4.  Rahoituksen saajien on hallinnoitava kaikkea Euroopan horisontti -toimessa tuotettua tutkimusdataa avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti, ja niiden laadittava datanhallintasuunnitelma.
Työohjelmassa voidaan määrätä lisävelvoitteista, jotka koskevat eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen käyttämistä tutkimusdatan tallentamiseksi ja asettamiseksi saataville.
 Työohjelmalla voidaan edistää lisää eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen käyttämistä tutkimusdatan tallentamiseksi ja asettamiseksi saataville.
5.  Rahoituksen saajien, jotka aikovat levittää tuloksiaan, on ilmoitettava tästä etukäteen toimen muille rahoituksen saajille. Kukin muu rahoituksen saaja voi kieltäytyä hyväksymästä levittämistä, jos se voi osoittaa, että aiottu levittäminen vahingoittaisi merkittävästi sen oikeutettuja etuja suhteessa sen tuloksiin tai tausta-aineistoon. Tällaisissa tapauksissa levittämistä ei saa toteuttaa ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet näiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi.
 5.  Rahoituksen saajien, jotka aikovat levittää tuloksiaan, on ilmoitettava tästä etukäteen toimen muille rahoituksen saajille. Kukin muu rahoituksen saaja voi kieltäytyä hyväksymästä levittämistä, jos se voi osoittaa, että aiottu levittäminen vahingoittaisi merkittävästi sen oikeutettuja etuja suhteessa sen tuloksiin tai tausta-aineistoon. Tällaisissa tapauksissa levittämistä ei saa toteuttaa ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet näiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi.
6.  Ellei työohjelmassa toisin määrätä, ehdotusten on sisällettävä suunnitelma tulosten hyödyntämisestä ja levittämisestä. Jos ennakoitu hyödyntäminen edellyttää tuotteen tai prosessin kehittämistä, luomista, valmistusta ja markkinointia taikka palvelun luomista ja tarjoamista, suunnitelmassa on oltava strategia tällaista hyödyntämistä varten. Jos suunnitelmaan sisältyy hyödyntämistä ensisijaisesti assosioitumattomissa kolmansissa maissa, oikeussubjektien on selvitettävä, kuinka kyseinen hyödyntäminen on edelleen unionin edun mukaista.
 6.  Ellei työohjelmassa toisin määrätä, ehdotusten on sisällettävä suunnitelma tulosten hyödyntämisestä ja levittämisestä. Jos ennakoitu hyödyntäminen edellyttää tuotteen tai prosessin kehittämistä, luomista, valmistusta ja markkinointia taikka palvelun luomista ja tarjoamista, suunnitelmassa on oltava strategia tällaista hyödyntämistä varten. Jos suunnitelmaan sisältyy hyödyntämistä ensisijaisesti assosioitumattomissa kolmansissa maissa, oikeussubjektien on perusteltava, kuinka kyseinen hyödyntäminen on edelleen unionin edun mukaista.
Rahoituksen saajien on kehitettävä suunnitelmaa edelleen toimen aikana ja sen päätyttyä.
 Rahoituksen saajat voivat kehittää suunnitelmaa edelleen toimen aikana myös julkisten sitoumuksien ja tiedekasvatuksen avulla.
7.  Komission tai rahoituselimen suorittamaa seurantaa ja levittämistä varten rahoituksen saajien on annettava kaikki pyydetyt tiedot, jotka koskevat niiden tulosten hyödyntämistä ja levittämistä. Jollei rahoituksen saajien oikeutetuista eduista muuta johdu, kyseiset tiedot on julkistettava.
 7.  Komission tai rahoituselimen suorittamaa seurantaa ja levittämistä varten rahoituksen saajien on annettava kaikki tarvittavat pyydetyt tiedot, jotka koskevat niiden tulosten hyödyntämistä ja levittämistä avustussopimuksen mukaisesti. Jollei rahoituksen saajien oikeutetuista eduista muuta johdu, kyseiset tiedot on julkistettava.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
36 artikla
36 artikla
 36 artikla
Siirto ja lisensointi
 Siirto ja lisensointi
1.  Rahoituksen saajat voivat siirtää tulostensa omistusoikeuden. Niiden on varmistettava, että niiden velvoitteet koskevat myös uutta omistajaa ja että uudella omistajalle on velvoite siirtää ne edelleen mahdollisten myöhempien siirtojen yhteydessä.
 1.  Rahoituksen saajat voivat siirtää tulostensa omistusoikeuden. Niiden on varmistettava, että niiden velvoitteet koskevat myös uutta omistajaa ja että uudella omistajalle on velvoite siirtää ne edelleen mahdollisten myöhempien siirtojen yhteydessä.
2.  Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten osalta tai jollei se ole sovellettavan lainsäädännön mukaan mahdotonta, rahoituksen saajien, jotka aikovat siirtää tulosten omistusoikeuden, on ilmoitettava etukäteen mahdollisille muille rahoituksen saajille, joilla on yhä tulosten käyttöoikeudet. Tähän ilmoitukseen on sisällytettävä riittävät tiedot uudesta omistajasta, jotta kyseiset rahoitukset saajat voivat arvioida siirron vaikutuksia niiden käyttöoikeuksiin.
 2.  Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten ja sen sidosyhteisöjen osalta tai jollei se ole sovellettavan lainsäädännön mukaan mahdotonta, rahoituksen saajien, jotka aikovat siirtää tulosten omistusoikeuden, on ilmoitettava etukäteen mahdollisille muille rahoituksen saajille, joilla on yhä tulosten käyttöoikeudet. Tähän ilmoitukseen on sisällytettävä riittävät tiedot uudesta omistajasta, jotta kyseiset rahoitukset saajat voivat arvioida siirron vaikutuksia niiden käyttöoikeuksiin.
Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten osalta, rahoituksen saaja voi vastustaa siirtoa, jos se voi osoittaa, että siirto vaikuttaisi haitallisesti sen käyttöoikeuksiin. Tällaisessa tapauksessa siirtoa ei saa tehdä ennen kuin kyseiset rahoituksen saajat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta.
 Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten ja sen sidosyhteisöjen osalta, rahoituksen saaja voi vastustaa siirtoa, jos se voi osoittaa, että siirto vaikuttaisi haitallisesti sen käyttöoikeuksiin. Tällaisessa tapauksessa siirtoa ei saa tehdä ennen kuin kyseiset rahoituksen saajat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta. Avustussopimuksessa on asetettava tätä koskevat määräajat.
3.  Rahoituksen saajat voivat myöntää lisenssejä tuloksiinsa tai antaa muuten oikeuden tulosten hyödyntämiseen, jos tämä ei vaikuta niiden velvoitteiden noudattamiseen.
 3.  Rahoituksen saajat voivat myöntää lisenssejä tuloksiinsa tai antaa muuten oikeuden tulosten hyödyntämiseen, jos tämä ei vaikuta niiden velvoitteiden noudattamiseen.
4.  Perustelluissa tapauksissa avustussopimuksessa on annettava oikeus kieltäytyä hyväksymästä tulosten omistusoikeuden siirtoa tai tuloksia koskevan yksinomaisen lisenssin myöntämistä, jos
 4.  Perustelluissa tapauksissa avustussopimuksessa on annettava komissiolle oikeus kieltäytyä hyväksymästä tulosten omistusoikeuden siirtoa tai tuloksia koskevan yksinomaisen lisenssin myöntämistä, jos
a)  rahoituksen saajat, jotka ovat tuottaneet tulokset, ovat saaneet unionin rahoitusta;
 a)  rahoituksen saajat, jotka ovat tuottaneet tulokset, ovat saaneet unionin rahoitusta;
b)  tulokset siirretään tai lisenssi myönnetään assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneelle oikeussubjektille; ja
 b)  tulokset siirretään tai lisenssi myönnetään assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneelle oikeussubjektille; ja
c)  siirto tai lisenssin myöntäminen ei ole unionin edun mukaista.
 c)  siirto tai lisenssin myöntäminen ei ole unionin edun mukaista.
On edistettävä sopimuksia teknologian siirtämisestä.
Jos vastustamisoikeus on annettu, rahoituksen saajan on annettava etukäteisilmoitus. Vastustamisoikeudesta voidaan luopua kirjallisesti, kun kyse on erikseen yksilöidyille oikeussubjekteille siirrettävistä tuloksista tai myönnettävistä lisensseistä, jos käytössä ovat toimenpiteet unionin etujen suojaamiseksi.
 Jos vastustamisoikeus on annettu, rahoituksen saajan on annettava etukäteisilmoitus. Vastustamisoikeudesta voidaan luopua kirjallisesti, kun kyse on erikseen yksilöidyille oikeussubjekteille siirrettävistä tuloksista tai myönnettävistä lisensseistä, jos käytössä ovat toimenpiteet unionin etujen suojaamiseksi.
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
37 artikla
37 artikla
 37 artikla
Käyttöoikeudet
 Käyttöoikeudet
1.  Käyttöoikeuksiin sovelletaan seuraavia periaatteita:
 1.  Käyttöoikeuksiin sovelletaan seuraavia periaatteita:
a)  Käyttöoikeuksien käyttöä koskevat pyynnöt ja käyttöoikeuksista luopuminen on tehtävä kirjallisesti.
 a)  Käyttöoikeuksien käyttöä koskevat pyynnöt ja käyttöoikeuksista luopuminen on tehtävä kirjallisesti.
b)  jollei käyttöoikeuksien siirtäjän kanssa sovita toisin, käyttöoikeuksiin ei kuulu oikeus myöntää alilisenssejä;
 b)  jollei käyttöoikeuksien siirtäjän kanssa sovita toisin, käyttöoikeuksiin ei kuulu oikeus myöntää alilisenssejä;
c)  rahoituksen saajien on ilmoitettava toisilleen ennen liittymistään avustussopimukseen kaikista tausta-aineistonsa myöntämistä koskevista rajoituksista;
 c)  rahoituksen saajien on ilmoitettava toisilleen ennen liittymistään avustussopimukseen kaikista tausta-aineistonsa myöntämistä koskevista rajoituksista;
d)  jos rahoituksen saaja ei enää osallistu toimeen, se ei vaikuta sen velvoitteisiin myöntää käyttöoikeudet;
 d)  jos rahoituksen saaja ei enää osallistu toimeen, se ei vaikuta sen velvoitteisiin myöntää käyttöoikeudet;
e)  jos jokin rahoituksen saaja laiminlyö velvoitteitaan, rahoituksen saajat voivat sopia, ettei sillä ole enää käyttöoikeuksia.
 e)   jos jokin rahoituksen saaja laiminlyö velvoitteitaan, rahoituksen saajat voivat sopia, ettei sillä ole enää käyttöoikeuksia.
2.  Rahoituksen saajien on myönnettävä käyttöoikeudet
 2.  Rahoituksen saajien on myönnettävä käyttöoikeudet
a)  tuloksiinsa maksutta toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat niitä omien tehtäviensä toteuttamiseksi;
 a)  tuloksiinsa maksutta toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat niitä omien tehtäviensä toteuttamiseksi;
b)  tausta-aineistoonsa toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat sitä omien tehtäviensä toteuttamiseksi, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu; tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua, jolleivät rahoituksen saajat sovi toisin ennen liittymistään avustussopimukseen;
 b)  tausta-aineistoonsa toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat sitä omien tehtäviensä toteuttamiseksi, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu; tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua, jolleivät rahoituksen saajat sovi toisin ennen liittymistään avustussopimukseen;
c)  tuloksiinsa ja, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu, tausta-aineistoonsa toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat niitä omien tulostensa hyödyntämiseksi; käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, joista on sovittava.
 c)  tuloksiinsa ja, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu, tausta-aineistoonsa toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat niitä omien tulostensa hyödyntämiseksi; käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, joista on sovittava.
3.  Jolleivät rahoituksen saajat sovi toisin, niiden on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa ja, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu, tausta-aineistoonsa oikeussubjektille, joka
 3.  Jolleivät rahoituksen saajat sovi toisin, niiden on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa ja, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu, tausta-aineistoonsa oikeussubjektille, joka
a)  on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;
 a)  on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;
b)  on suoraan tai välillisesti jonkin toisen rahoituksen saajan määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin kyseinen rahoituksen saaja tai jonka määräysvallassa kyseinen rahoituksen saaja on suoraan tai välillisesti; ja
 b)  on suoraan tai välillisesti jonkin toisen rahoituksen saajan määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin kyseinen rahoituksen saaja tai jonka määräysvallassa kyseinen rahoituksen saaja on suoraan tai välillisesti; ja
c)  tarvitsee käyttöoikeuksia hyödyntääkseen kyseisen rahoituksen saajan tuloksia.
 c)  tarvitsee käyttöoikeuksia hyödyntääkseen kyseisen rahoituksen saajan tuloksia.
Käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, joista on sovittava.
 Käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, joista on sovittava.
4.  Käyttöoikeuksia voidaan pyytää tulosten hyödyntämistä varten enintään vuoden ajan toimen päättymisen jälkeen, jolleivät rahoituksen saajat sovi muusta määräajasta.
 4.  Käyttöoikeuksia voidaan pyytää tulosten hyödyntämistä varten enintään vuoden ajan toimen päättymisen jälkeen, jolleivät rahoituksen saajat sovi muusta määräajasta.
5.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on myönnettävä käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta unionin toimielimille, elimille, laitoksille tai virastoille unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. Käyttöoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön.
 5.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on myönnettävä käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta unionin toimielimille, elimille, laitoksille tai virastoille unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. Käyttöoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön ottaen huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut.
Kyseiset käyttöoikeudet eivät ulotu osallistujien tausta-aineistoon.
Klusteriin ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta” kuuluvan toiminta-alan ”Suojelu ja turvallisuus” toimissa rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille niiden politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten kyseisellä alalla. Käyttöoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja ne on myönnettävä kahdenvälisen sopimuksen puitteissa, jossa määriteltävillä erityisehdoilla varmistetaan käyttöoikeuksien käyttäminen vain aiottuun tarkoitukseen ja asianmukaisten salassapitovelvoitteiden soveltaminen. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai unionin toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston on annettava tällainen pyyntö kaikkien jäsenvaltioiden tiedoksi.
 Klusteriin ”Turvallinen yhteiskunta” kuuluvan toiminta-alan ”Suojelu ja turvallisuus” toimissa rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille niiden politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten kyseisellä alalla. Käyttöoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja ne on myönnettävä kahdenvälisen sopimuksen puitteissa, jossa määriteltävillä erityisehdoilla varmistetaan käyttöoikeuksien käyttäminen vain aiottuun tarkoitukseen ja asianmukaisten salassapitovelvoitteiden soveltaminen. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai unionin toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston on annettava tällainen pyyntö kaikkien jäsenvaltioiden tiedoksi.
6.  Työohjelmassa voidaan määrätä käyttöoikeuksia koskevista lisävelvoitteista.
 6.  Työohjelmassa voidaan tarvittaessa määrätä käyttöoikeuksia koskevista lisävelvoitteista.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
38 artikla
38 artikla
 38 artikla
Tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat erityissäännökset
 Tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat erityissäännökset
Omistusoikeuksiin, tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen, siirtoon ja lisensointiin sekä käyttöoikeuksiin voidaan soveltaa erityisiä sääntöjä, jotka koskevat ERC:n toimia, koulutus- ja liikkuvuustoimia, esikaupallista hankintaa, innovatiivisten ratkaisujen julkista hankintaa, ohjelmien yhteisrahoitustoimia ja koordinointi- ja tukitoimia.
 Tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen, siirtoon ja lisensointiin sekä käyttöoikeuksiin voidaan soveltaa erityisiä sääntöjä, jotka koskevat ERC:n ja EIT:n toimia, koulutus- ja liikkuvuustoimia, esikaupallista hankintaa, innovatiivisten ratkaisujen julkista hankintaa, ohjelmien yhteisrahoitustoimia ja koordinointi- ja tukitoimia.
Nämä erityissäännöt eivät saa muuttaa avointa saatavuutta koskevia velvoitteita.
 Nämä erityissäännöt eivät saa muuttaa 10 artiklassa tarkoitettuja avointa saatavuutta koskevia velvoitteita ja periaatteita.
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
39 artikla
39 artikla
 39 artikla
Palkinnot
 Palkinnot
1.  Ohjelman mukaiset palkinnot myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen IX osaston mukaisesti, jollei tässä luvussa toisin säädetä.
 1.  Ohjelman mukaiset palkinnot myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen IX osaston mukaisesti, jollei tässä luvussa toisin säädetä.
2.  Kaikki oikeussubjektit sijoittautumispaikastaan riippumatta voivat osallistua kilpailuun, jollei työohjelmassa tai kilpailujen säännöissä toisin määrätä.
 2.  Kaikki oikeussubjektit sijoittautumispaikastaan riippumatta voivat osallistua kilpailuun, jollei työohjelmassa tai kilpailujen säännöissä toisin määrätä.
3.  Komissio tai rahoituselin voi järjestää palkintoja seuraavien kanssa:
 3.  Komissio tai rahoituselin voi järjestää palkintoja tarvittaessa seuraavien kanssa:
a)  muut unionin elimet;
 a)  muut unionin elimet;
b)  kolmannet maat, mukaan lukien niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot;
 b)  kolmannet maat, mukaan lukien niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot;
c)  kansainväliset järjestöt; tai
 c)  kansainväliset järjestöt; tai
d)  voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit.
 d)  voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit.
4.  Työohjelma tai kilpailun säännöt voivat sisältää viestintää sekä tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevia velvoitteita.
 4.  Työohjelmaan tai kilpailun sääntöihin on sisällytettävä viestintää, omistusoikeutta, käyttöoikeuksia ja tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevia velvoitteita, mukaan lukien lisensointia koskevia määräyksiä.
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
42 artikla
42 artikla
 42 artikla
Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus
 Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus
1.  Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen avustusosuuksiin ja takaisinmaksettaviin ennakko-osuuksiin sovelletaan 30 ja 33 artiklaa.
 1.  Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen avustusosuuksiin ja takaisinmaksettaviin ennakko-osuuksiin sovelletaan 30 ja 33 artiklaa.
2.  Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus toteutetaan 43 artiklan mukaisesti. Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitukseen kuuluvaa tukea voidaan myöntää, kunnes toimi voidaan rahoittaa rahoitusta yhdistävänä toimena tai rahoitus- ja investointitoimenpiteenä, jolla on täysi EU:n takuu InvestEU-ohjelman puitteissa. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 209 artiklassa säädetään, 2 kohdassa ja erityisesti a ja d alakohdassa säädettyjä ehtoja ei sovelleta Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen myöntämisajankohtana.
 2.  Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus toteutetaan 43 artiklan mukaisesti. Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitukseen kuuluvaa tukea voidaan myöntää riskihankkeisiin, kunnes toimi voidaan rahoittaa rahoitusta yhdistävänä toimena tai rahoitus- ja investointitoimenpiteenä, jolla on täysi EU:n takuu InvestEU-ohjelman puitteissa. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 209 artiklassa säädetään, 2 kohdassa ja erityisesti a ja d alakohdassa säädettyjä ehtoja ei sovelleta Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen myöntämisajankohtana.
3.  Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoitusta voidaan myöntää ohjelmien yhteisrahoitustoimeen, jos jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden yhteisessä ohjelmassa määrätään rahoitusvälineiden käytöstä valikoitujen toimien tukemiseksi. Nämä toimet arvioidaan ja valitaan 19, 20, 23, 24, 25 ja 26 artiklan mukaisesti. Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksen täytäntöönpanosäännöissä noudatetaan 29 artiklaa ja vastaavasti 43 artiklan 9 kohtaa siten, että lisäehdot määritellään työohjelmassa.
 3.  Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoitusta voidaan myöntää ohjelmien yhteisrahoitustoimeen, jos jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden yhteisessä ohjelmassa määrätään rahoitusvälineiden käytöstä valikoitujen toimien tukemiseksi. Nämä toimet arvioidaan ja valitaan 11, 19, 20, 24, 25, 42 a ja 43 artiklan mukaisesti. Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksen täytäntöönpanosäännöissä noudatetaan 29 artiklaa ja vastaavasti 43 artiklan 9 kohtaa siten, että perustellut lisäehdot määritellään työohjelmassa.
4.  Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen palautukset, mukaan lukien takaisinmaksetut ennakot ja tulot, katsotaan sisäisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
 4.  Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen palautukset, mukaan lukien takaisinmaksetut ennakot ja tulot, katsotaan sisäisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
5.  Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus on myönnettävä tavalla, joka ei vääristä kilpailua.
 5.  Euroopan horisontti -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus on myönnettävä tavalla, joka edistää unionin kilpailukykyä samalla kun vältetään kilpailun vääristymistä.
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
42 a artikla (uusi)
42 a artikla
Pathfinder-väline
1.  Pathfinder-välineestä tarjotaan avustuksia suuririskisille kärkihankkeille, joilla pyritään unionin strategista riippumattomuutta kehittämällä edistämään mahdollisesti mullistavia innovatiivisia tulevaisuuden teknologioita ja uusia markkinamahdollisuuksia. Pathfinder-välineestä tuetaan aluksi tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen ja kehityksen käynnistysvaihetta, mukaan lukien konseptin oikeaksi todistaminen ja prototyypit teknologian vahvistamiseksi.
Pathfinder-väline toteutetaan pääasiassa avoimin alhaalta ylöspäin suuntautuvin ehdotuspyynnöin, joilla on säännölliset vuotuiset koontipäivät, ja sen avulla varaudutaan myös kilpailuhaasteisiin, jotta voidaan kehittää edistynyttä teknologiaa ja perusteellisia muutoksia edustavaa ajattelua edellyttäviä keskeisiä strategisia tavoitteita1 a. Valittujen hankkeiden uudelleenryhmittely aihekohtaisiin tai tavoitelähtöisiin toimialoihin mahdollistaa pyrkimysten kriittisen massan määrittämisen, teknologisen strategisen riippumattomuuden unionin tasolla ja uusien monitieteisten tutkimusyhteisöjen organisoinnin.
2.  Pathfinder-välineessä toteutetaan siirtymätoimia, joilla innovoijia autetaan pääsemään unionissa kaupalliseen kehitykseen. Näitä ovat demonstrointitoimet ja toteutettavuustutkimukset mahdollisten liiketoimintamallien arvioimiseksi sekä toimet, joilla tuetaan spin-off- ja startup-yritysten luomista.
a)  ehdotuspyyntöjen käynnistäminen ja sisältö määritetään suhteessa tavoitteisiin ja talousarvioon, jotka työohjelmassa vahvistetaan kyseisistä toimista muodostetulle portfoliolle;
b)  kiinteämääräiset avustukset, joiden suuruus on enintään 50 000 euroa, voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä yksinomaan toimiin, joita Pathfinder-välineestä jo rahoitetaan kiireellisten koordinointi- ja tukitoimien toteuttamiseksi, jotta voidaan vahvistaa portfolion rahoituksen saajien yhteisöä tai arvioida mahdollisia spin-off-vaikutuksia tai mahdollisia markkinoita luovia innovaatioita.
3.  EIC:n Pathfinder-välineeseen sovelletaan 25 artiklassa tarkoitettuja myöntämisperusteita.
__________________
1 a Näihin voivat kuulua muun muassa tekoäly, kvanttiteknologiat, biologinen torjunta tai toisen sukupolven digitaaliset kaksoset tai muut aiheet, jotka on määritetty Horisontti Eurooppa -ohjelman strategiasuunnitelmassa (mukaan lukien jäsenvaltioiden verkottuneissa ohjelmissa).
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
43 artikla
43 artikla
 43 artikla
Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-väline
 Accelerator-väline
1.  Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen rahoituksen saajan on oltava startup-, pk- tai mid cap -yritykseksi katsottava oikeussubjekti, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan. Ehdotuksen voi tehdä rahoituksen saaja itse tai yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka aikoo perustaa kyseisen rahoituksen saajan tai tukea sitä.
 1.  Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen rahoituksen saajan on oltava startup-, scale-up-, pk- tai mid cap -yritykseksi katsottava oikeussubjekti, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan. Ehdotuksen voi tehdä rahoituksen saaja itse tai yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka aikoo perustaa kyseisen rahoituksen saajan tai tukea sitä.
2.  Unionin rahoituksen myöntämisestä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen puitteissa tehdään vain yksi päätös rahoitusmuodosta riippumatta.
 2.  Unionin rahoituksen myöntämisestä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen puitteissa tehdään vain yksi päätös rahoitusmuodosta riippumatta.
3.  Riippumattomat asiantuntijat arvioivat ja valitsevat ehdotukset niiden ehdotuskohtaisten ansioiden perusteella vuotuisen avoimen ehdotuspyynnön puitteissa tietyin koontipäivin 24–26 artiklan mukaisesti, jollei 4 kohdasta muuta johdu.
 3.  Riippumattomat asiantuntijat arvioivat ja valitsevat ehdotukset niiden ehdotuskohtaisten ansioiden perusteella vuotuisen avoimen ehdotuspyynnön puitteissa tietyin koontipäivin 24–26 artiklan mukaisesti, jollei 4 kohdasta muuta johdu.
4.  Myöntämisperusteina ovat
 4.  Myöntämisperusteina ovat
–  huippuosaaminen;
 –  huippuosaaminen;
–  vaikutus;
 –  vaikutus ja unionin tason lisäarvo;
–  toimen riskitaso ja unionin tuen tarve.
 –  toimen riskitaso ja unionin tuen tarve.
5.  Komissio tai Euroopan horisontti -ohjelman toteuttamisesta vastaavat rahoituselimet voivat asianomaisten hakijoiden suostumuksella jättää suoraan arvioitavaksi viimeksi mainittua arviointiperustetta vasten ehdotuksen innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtääväksi toimeksi, joka täyttää jo kaksi ensimmäistä perustetta, edellyttäen että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
 5.  Komissio tai Euroopan horisontti -ohjelman toteuttamisesta vastaavat rahoituselimet (myös EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt) voivat asianomaisten hakijoiden suostumuksella jättää suoraan arvioitavaksi viimeksi mainittua arviointiperustetta vasten ehdotuksen innovointiin ja markkinoille saattamiseen erityisesti unionissa tähtääväksi toimeksi, joka täyttää jo kaksi ensimmäistä perustetta, edellyttäen että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
–  ehdotuksen on saatava alkunsa jostain muusta toimesta, jota rahoitetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta tai tästä ohjelmasta taikka kansallisesta ohjelmasta, joka on Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-välineen kaltainen komission tunnustamalla tavalla;
 –  ehdotuksen on saatava alkunsa jostain muusta toimesta, jota rahoitetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta tai tästä ohjelmasta taikka kansallisesta ohjelmasta, joka täyttää Euroopan innovaationeuvoston vaatimukset komission tunnustamalla tavalla;
–  ehdotuksella on oltava perustanaan edeltävä hankearviointi, jossa sen huippuosaaminen ja vaikutus on arvioitu, ja siihen sovelletaan työohjelmassa tarkemmin määriteltyjä edellytyksiä ja menettelyjä.
 –  ehdotuksella on oltava perustanaan edeltävä hankearviointi, jossa sen huippuosaaminen ja vaikutus on arvioitu, ja siihen sovelletaan työohjelmassa tarkemmin määriteltyjä edellytyksiä ja menettelyjä.
6.  Huippuosaamismerkki voidaan myöntää, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
 6.  Huippuosaamismerkki voidaan myöntää, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
–  rahoituksen saaja on startup- tai pk-yritys,
 –  rahoituksen saaja on startup- tai pk-yritys,
–  ehdotus oli avustuskelpoinen ja ylitti sovellettavat kynnysarvot 4 kohdassa tarkoitettujen ensimmäisten kahden myöntämisperusteen osalta,
 –  ehdotus oli avustuskelpoinen ja ylitti sovellettavat kynnysarvot 4 kohdassa tarkoitettujen ensimmäisten kahden myöntämisperusteen osalta,
–  niiden toimenpiteiden osalta, jotka olisivat avustuskelpoisia innovointitoimen puitteissa.
 –  niiden toimenpiteiden osalta, jotka olisivat avustuskelpoisia innovointitoimen puitteissa.
7.  Riippumattomat asiantuntijat ehdottavat arvioinnin läpäisseelle ehdotukselle vastaavaa Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta sillä perusteella, mikä on innovaation markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon markkinoilla liittyvä riski sekä resurssi- ja aikatarve.
 7.  Riippumattomat asiantuntijat ehdottavat arvioinnin läpäisseelle ehdotukselle vastaavaa Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta sillä perusteella, mikä on innovaation markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon markkinoilla liittyvä riski sekä resurssi- ja aikatarve.
Komissio voi hylätä riippumattomien asiantuntijoiden valitseman ehdotuksen perustelluista syistä, mukaan lukien unionin politiikan tavoitteiden mukaisuus.
 Komissio voi hylätä riippumattomien asiantuntijoiden valitseman ehdotuksen perustelluista syistä, mukaan lukien unionin politiikan tavoitteiden vastaisuus.
8.  Sekarahoituksen avustusosuus tai takaisinmaksettava ennakko-osuus saa olla enintään 70 prosenttia valitun innovointitoimen kustannuksista.
 8.  Sekarahoituksen avustusosuus tai takaisinmaksettava ennakko-osuus saa olla enintään 70 prosenttia valitun innovointitoimen kustannuksista.
9.  Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen pääomasijoitusosuuksiin ja takaisinmaksettavan tuen osuuksiin sovellettavat täytäntöönpanosäännöt määritellään tarkemmin [erityisohjelmaa koskevassa] päätöksessä.
 9.  Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen pääomasijoitusosuuksiin ja takaisinmaksettavan tuen osuuksiin sovellettavat täytäntöönpanosäännöt määritellään tarkemmin [erityisohjelmaa koskevassa] päätöksessä.
10.  Rahoitettavaksi valittua toimea koskevassa sopimuksessa on vahvistettava erityiset välitavoitteet ja vastaavat Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksena suoritettavat ennakkomaksuerät ja muut maksuerät.
 10.  Rahoitettavaksi valittua toimea koskevassa sopimuksessa on vahvistettava erityiset mitattavissa olevat välitavoitteet ja vastaavat Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksena suoritettavat ennakkomaksuerät ja muut maksuerät.
Innovointitoimea vastaavat toimenpiteet voidaan käynnistää ja avustuksen tai takaisinmaksettavan ennakon ensimmäinen ennakkomaksu suorittaa ennen myönnetyn Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen muiden osuuksien täytäntöönpanoa. Kyseisten muiden osuuksien täytäntöönpano riippuu sopimuksessa vahvistettujen erityisten välitavoitteiden saavuttamisesta.
 Innovointitoimea vastaavat toimenpiteet voidaan käynnistää ja avustuksen tai takaisinmaksettavan ennakon ensimmäinen ennakkomaksu suorittaa ennen myönnetyn Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen muiden osuuksien täytäntöönpanoa. Kyseisten muiden osuuksien täytäntöönpano riippuu sopimuksessa vahvistettujen erityisten välitavoitteiden saavuttamisesta.
11.  Toimi keskeytetään tai lopetetaan tai sitä muutetaan sopimuksen mukaisesti, jos välitavoitteita ei saavuteta. Se voidaan myös lopettaa, jos ennakoituun markkinoille saattamiseen ei voida päästä.
 11.  Toimi keskeytetään tai lopetetaan tai sitä muutetaan sopimuksen mukaisesti, jos mitattavissa olevia välitavoitteita ei saavuteta. Se voidaan myös lopettaa, jos ennakoituun markkinoille saattamiseen erityisesti unionissa ei voida päästä.
Komissio voi päättää lisätä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittaman hankearvioinnin perusteella.
 Komissio voi päättää lisätä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittaman hankearvioinnin perusteella.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
43 a artikla (uusi)
43 a artikla
Asteittainen innovointi pk-yrityksissä
EIC-välineiden lisäksi keskitetysti hallinnoidusta ja täytäntöönpantavasta asteittaista innovointia edistävästä pk-yritysten erityisvälineestä tuetaan tutkimus- ja innovointitoimintaan myönnettäviä yhden rahoituksen saajan avustuksia, jotka koskevat kaikkia klustereita ja joissa noudatetaan alhaalta ylöspäin suuntautuvia ratkaisuja pk-yritysten tarpeisiin räätälöityjen, jatkuvasti avoimien ehdotuspyyntöjen perusteella.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
44 artikla
44 artikla
 44 artikla
Ulkopuolisten asiantuntijoiden nimeäminen
 Ulkopuolisten riippumattomien asiantuntijoiden nimeäminen
1.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 237 artiklan 3 kohdassa säädetään, ulkopuolisia asiantuntijoita voidaan valita ilman kiinnostuksenilmaisupyyntöä, jos tämä on perusteltua ja valinta tapahtuu avoimesti.
 1.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 237 artiklan 3 kohdassa säädetään, riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita voidaan valita poikkeuksellisesti ilman kiinnostuksenilmaisupyyntöä vain, jos kiinnostuksenilmaisupyynnössä ei ole määritelty sopivia ulkopuolisia asiantuntijoita. Ulkopuolisten asiantuntijoiden valitseminen ilman kiinnostuksenilmaisupyyntöä on perusteltava asianmukaisesti ja sen on tapahduttava avoimesti. Tällaisten asiantuntijoiden on osoitettava riippumattomuutensa ja valmiutensa tukea Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteita.
1 a.  Riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella. Riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita nimittäessään komissio tai unionin rahoituselin pyrkii saamaan aikaan tasapainoisen edustuksen ja kokoonpanon asiantuntijaryhmässä ja arviointilautakunnissa erikoistumisen, maantieteellisen taustan, sukupuolen ja asiantuntijoiden edustaman organisaatiotyypin suhteen.
2.  Varainhoitoasetuksen 237 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti ulkopuolisille asiantuntijoille maksetaan korvaus vakioehdoin. Perustelluissa tapauksissa voidaan myöntää asianmukaisen suuruinen korvaus vakioehdot ylittävin markkinaehdoin, varsinkin erityisille korkean tason asiantuntijoille.
 2.  Varainhoitoasetuksen 237 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti riippumattomille ulkopuolisille asiantuntijoille maksetaan korvaus vakioehdoin.
3.  Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 38 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, yksityishenkilöinä nimitettyjen avustushakemuksia arvioivien ulkopuolisten asiantuntijoiden nimet ja heidän erikoisalansa julkistetaan vähintään kerran vuodessa komission tai rahoituselimen internetsivustolla. Näiden tietojen kokoamisessa, käsittelyssä ja julkistamisessa noudatetaan EU:n tietosuojasääntöjä.
 3.  Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 38 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, yksityishenkilöinä nimitettyjen avustushakemuksia arvioivien riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden nimet ja heidän erikoisalansa julkistetaan vähintään kerran vuodessa komission tai rahoituselimen internetsivustolla. Näiden tietojen kokoamisessa, käsittelyssä ja julkistamisessa noudatetaan EU:n tietosuojasääntöjä.
3 a.  Komissio tai asianomainen rahoituselin huolehtii siitä, että asiantuntija, jolla on eturistiriita asiassa, josta hänen on määrä antaa lausunto, ei arvioi tätä nimenomaista asiaa tai anna sitä koskevia neuvoja tai avusta siinä.
3 b.  Kutakin kiinnostuksenilmaisupyyntöä varten on varattava riittävä määrä riippumattomia asiantuntijoita arvioinnin laadun varmistamiseksi.
3 c.  Riippumattomien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden saama korvaus on ilmoitettava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Se katetaan ohjelman hallintokuluista.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
45 artikla
45 artikla
 45 artikla
Seuranta ja raportointi
 Seuranta ja raportointi
1.  Komissio seuraa vuosittain Euroopan horisontti -ohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa sekä EIT:n toimia. Vuotuisissa seurantakertomuksissa on esitettävä
1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä V vaikutuspolkujen mukaisesti.
 i)   indikaattorit, joiden avulla raportoidaan edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen ja liitteessä 5 asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa vaikutuspolkujen mukaisesti;
ii)  tiedot 6 a artiklassa vahvistettujen rahoitusperiaatteiden soveltamisesta ja monialaisista kysymyksistä, joihin kuuluu muun muassa yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sisällyttämisen aste, yhteistoiminnalliseen tutkimukseen liittyvän matalamman ja korkeamman teknologisen valmiuden tasojen suhde, laajenevasti osallistuvien maiden osallistuminen, työohjelmissa ajan tasalle saatettu laajenevasti osallistuvien maiden luettelo, edistyminen tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvän kuilun kaventamisessa, yhteistyöhankkeiden maantieteellinen kattavuus, tutkijoiden palkat, kaksivaiheisen ehdotusten jättämis- ja arviointimenettelyn soveltaminen, arvioinnin uudelleentarkastelun käyttäminen ja valitusten määrä, ilmastotoimien valtavirtaistaminen ja niihin liittyvät menot, pk-yritysten osallistuminen myös vertaamalla samankaltaisia kansallisia pk-yritysten erityisvälineitä, yksityissektorin osallistuminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen, huippuosaamismerkit, yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanuudet ja yksityisen ja julkisen lisärahoituksen vipuvaikutus, muista unionin rahastoista saatava täydentävä ja kumulatiivinen rahoitus ja erityisesti synergiat liitteessä IV tarkoitettujen rahoitusohjelmien kanssa, muista unionin rahoitusohjelmista tuettujen tutkimusinfrastruktuurien käyttö, nopeutettu tutkimus ja innovointi, kansainvälisen yhteistyön aste ja vaikutus myös vastavuoroisuusperiaatteen suhteen ja kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen tukeminen sekä kansallisella että unionin tasolla;
iii)  menotasot liitteessä I tarkoitetuilla toiminta-aloilla ja ohjelmaan ja EIT:hen liittyvät monialaiset kysymykset, joiden perusteella voidaan tehdä portfolioanalyysi; avoimuuden lisäämiseksi nämä tiedot myös julkaistaan komission verkkosivuilla, jossa niiden on oltava saatavilla helposti ja niitä on pidettävä ajan tasalla;
iv)  liian suurella tasolla oleva ehdotusten määrä, etenkin budjettikohdissa olevien ja toiminta-alojen mukaisten ehdotusten määrä, niiden keskimääräinen pisteytys ja kynnysarvot ylittävien ja kynnysarvojen alle jäävien ehdotusten osuus.
2.  Siirretään komissiolle valta antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteeseen V tehtäviä muutoksia vaikutuspolkuindikaattoreiden täydentämiseksi tai tarkistamiseksi tarvittaessa sekä asetettuja perustasoja ja tavoitearvoja.
 2.  Siirretään komissiolle valta antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteeseen V tehtäviä muutoksia vaikutuspolkuindikaattoreiden täydentämiseksi tai tarkistamiseksi tarvittaessa sekä asetettuja perustasoja ja tavoitearvoja.
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman täytäntöönpanon ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja (tarvittaessa) jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.
 3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman täytäntöönpanon ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja lisäämättä rahoituksen saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tiedot ERC:n, eurooppalaisten kumppanuuksien, missioiden, EIC:n ja EIT:n yhteydessä rahoitetuista hankkeista on sisällytettävä samaan tietokantaan kuin suoraan ohjelmasta rahoitetut hankkeet (e-Corda-tietokanta).
3 a.  Määrällisiä tietoja täydennetään mahdollisimman pitkälti komission ja unionin tai kansallisten rahoituselinten tekemällä laadullisella analyysillä.
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
46 artikla
46 artikla
 46 artikla
Tiedotus, viestintä, julkisuus sekä tulosten levittäminen ja hyödyntäminen
 Tiedotus, viestintä, julkisuus sekä tulosten levittäminen ja hyödyntäminen
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
 1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, muun muassa myöntämällä palkintoja) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
 2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Erityisesti se toimittaa jäsenvaltioille ja rahoituksen saajille oikea-aikaisia ja perusteellisia tietoja.
3.  Komissio laatii myös tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevan strategian, jotta voidaan laajentaa ohjelman tutkimus- ja innovointitulosten ja -tietämyksen saatavuutta ja levittämistä ja tällä tavoin vauhdittaa hyödyntämistä kohti markkinoille saattamista ja tehostaa ohjelman vaikutusta. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sekä tiedotus-, viestintä- ja julkisuustoimintaa sekä tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, sikäli kuin ne liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
 3.  Komissio laatii myös tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevan strategian, jotta voidaan laajentaa ohjelman tutkimus- ja innovointitulosten ja -tietämyksen saatavuutta ja levittämistä ja tällä tavoin vauhdittaa hyödyntämistä kohti markkinoille saattamista erityisesti unionissa ja tehostaa ohjelman vaikutusta. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sekä tiedotus-, viestintä- ja julkisuustoimintaa sekä tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, sikäli kuin ne liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
47 artikla
47 artikla
 47 artikla
Ohjelman arviointi
 Ohjelman arviointi
1.  Ohjelman arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksentekoprosessissa, joka koskee ohjelmaa, sen seuraajaa ja muita tutkimukseen ja innovointiin liittyviä aloitteita.
 1.  Ohjelman arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa ja julkistettava, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksentekoprosessissa, joka koskee ohjelmaa, sen seuraajaa ja muita tutkimukseen ja innovointiin liittyviä aloitteita.
1 a.  Missioiden täysimääräinen arviointi suoritetaan 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä ennen kuin tehdään päätöksiä uusien missioiden suunnittelusta tai nykyisten uudelleenohjaamisesta, jatkamisesta tai päättämisestä taikka niiden määrärahojen lisäämisestä. Missioista tehdyn arvioinnin tulokset on julkistettava, ja siihen on sisällytettävä muun muassa analyysi niiden valintaprosessista, hallinnoinnista, keskipisteistä ja tuloksista.
2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt. Sen on sisällettävä arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista, ja sen on muodostettava perusta ohjelman täytäntöönpanon mukauttamiseksi tarvittaessa.
 2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt. Sen on sisällettävä portfolioanalyysi ja arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista, ja sen on muodostettava perusta ohjelman täytäntöönpanon mukauttamiseksi ja/tai ohjelman uudelleentarkastelemiseksi tarvittaessa. Siinä on arvioitava ohjelman tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta, vipuvaikutusta, täydentävyyttä muiden unionin ja kansallisten t&k&i-rahoitusohjelmien kanssa ja unionin tason lisäarvoa. Erityisesti on arvioitava muista unionin ohjelmista siirrettyjen varojen vaikutusta.
3.  Komissio suorittaa ohjelman täytäntöönpanon päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin. Sen on sisällettävä arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista.
 3.  Komissio suorittaa ohjelman täytäntöönpanon päätyttyä, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin. Sen on sisällettävä arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista.
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
 4.  Komissio julkaisee ja jakaa tulokset ja arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa ja esittelee ne Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
48 artikla
48 artikla
 48 artikla
Tarkastukset
 Tarkastukset
1.  Ohjelman valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välille ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla erityisesti rahoituksen saajille aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset.
 1.  Ohjelman valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välille ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla erityisesti rahoituksen saajille aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset. Tarkastuksessa ohjelmaan on sovellettava kauttaaltaan selkeitä, yhtenäisiä ja johdonmukaisia sääntöjä.
2.  Ohjelman tarkastusstrategia perustuu tilintarkastukseen, joka kohdistetaan edustavaan otokseen menoista koko ohjelman laajuudelta. Tätä edustavaa otosta on täydennettävä tarkastamalla valikoidusti menoja, jotka otetaan tarkasteluun niitä koskevan riskinarvioinnin perusteella. Toimet, jotka saavat yhteisrahoitusta unionin eri ohjelmista, on tarkastettava vain kerran, ja tarkastuksen on katettava kaikki asianomaiset ohjelmat ja niiden sovellettavat säännöt.
 2.  Ohjelman tarkastusstrategia perustuu tilintarkastukseen, joka kohdistetaan edustavaan otokseen menoista koko ohjelman laajuudelta. Tätä edustavaa otosta on täydennettävä tarkastamalla valikoidusti menoja, jotka otetaan tarkasteluun niitä koskevan riskinarvioinnin perusteella. Toimet, jotka saavat yhteisrahoitusta unionin eri ohjelmista, on tarkastettava vain kerran, ja tarkastuksen on katettava kaikki asianomaiset ohjelmat ja niiden sovellettavat säännöt.
3.  Lisäksi komissio tai rahoituselin voi käyttää järjestelmiin kohdistuvia yhdistettyjä tarkastuksia rahoituksen saajan tasolla. Nämä yhdistetyt tarkastukset ovat vapaaehtoisia tietyntyyppisille rahoituksen saajille, ja ne muodostuvat järjestelmien ja prosessien tarkastuksesta täydennettynä transaktioiden tarkastuksella, ja ne suorittaa toimivaltainen riippumaton tilintarkastaja, jolla on pätevyys suorittaa lakisääteisiä tilintarkastuksia direktiivin 2006/43/EY34 mukaisesti. Komissio tai rahoituselin voi käyttää niitä, jotta voidaan varmistua yleisesti moitteettomasta varainhoidosta ja tarkastella uudelleen jälkitarkastusten ja kustannusselvityksiä koskevien lausuntojen tarpeellisuustasoa.
 3.  Lisäksi komissio tai rahoituselin voi käyttää järjestelmiin kohdistuvia yhdistettyjä tarkastuksia rahoituksen saajan tasolla. Nämä yhdistetyt tarkastukset ovat vapaaehtoisia tietyntyyppisille rahoituksen saajille, ja ne muodostuvat järjestelmien ja prosessien tarkastuksesta täydennettynä transaktioiden tarkastuksella, ja ne suorittaa toimivaltainen riippumaton tilintarkastaja, jolla on pätevyys suorittaa lakisääteisiä tilintarkastuksia direktiivin 2006/43/EY34 mukaisesti. Komissio tai rahoituselin voi käyttää niitä, jotta voidaan varmistua yleisesti moitteettomasta varainhoidosta ja tarkastella uudelleen ilmoitettujen kustannusten avustuskelpoisuutta ja jälkitarkastusten ja kustannusselvityksiä koskevien lausuntojen tarpeellisuustasoa.
4.  Komissio tai rahoituselin voi varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti turvautua tarkastuksiin, joita muut henkilöt tai tahot tekevät unionin osuuksien käytöstä, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt tai tahot.
 4.  Komissio tai rahoituselin suorittaa varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti tarkastuksia, joita muut sertifioidut henkilöt tai tahot tekevät unionin osuuksien käytöstä, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt tai tahot.
5.  Tilintarkastukset voidaan tehdä kahden vuoden kuluessa loppumaksun suorittamisesta.
 5.  Tilintarkastukset voidaan tehdä kahden vuoden kuluessa hankkeen päättymispäivästä.
5 a.  Komissio julkaisee yhteistyössä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa tarkastusohjeet. Oikeusvarmuuden takaamiseksi tarkastajien on varmistettava tarkastustensa avoimuus ja tarkastussääntöjen tulkinnan luotettavuus ja yhtenevyys koko ohjelman keston ajan.
__________________
 __________________
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87);
 34 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87);
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – johdanto-osa
1)  Pilari I ”Avoin tiede”
 1)  Pilari I ”Huipputason avoin tiede”
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta a alakohta – johdanto-osa
a)  Euroopan tutkimusneuvosto: Tavoitteena on tarjoa unionin laajuisen kilpailun perusteella houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat ja heidän tutkimusryhmänsä voivat viedä eteenpäin kaikkein lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.
 a)  Euroopan tutkimusneuvosto: Tavoitteena on tarjoa unionin laajuisen kilpailun perusteella houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat, etenkin nuoret tutkijat, ja heidän tutkimusryhmänsä voivat viedä eteenpäin kaikkein lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta b alakohta – johdanto-osa
b)  Marie Skłodowska-Curie -toimet: Tavoitteena on huolehtia siitä, että tutkijat saavat käyttöönsä uutta tietämystä ja taitoja liikkumalla ja saamalla vaikutteita yli valtioiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen, sekä strukturoida ja parantaa institutionaalisia ja kansallisia työhönotto-, koulutus- ja urajärjestelmiä; tällä tavoin Marie Skłodowska-Curie -toimien avulla voidaan luoda perustaa huipputason tutkimusympäristölle Euroopassa, mikä osaltaan lisää työpaikkoja, kasvua ja investointeja ja auttaa ratkaisemaan nykyisiä ja tulevia yhteiskunnallisia haasteita.
 b)  Marie Skłodowska-Curie -toimet: Tavoitteena on huolehtia siitä, että tutkijat saavat käyttöönsä uutta tietämystä ja taitoja liikkumalla ja saamalla vaikutteita yli valtioiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen, sekä strukturoida ja parantaa institutionaalisia ja kansallisia työhönotto-, koulutus- ja urajärjestelmiä; tällä tavoin Marie Skłodowska-Curie -toimien avulla voidaan luoda perustaa huipputason tutkimusympäristölle koko Euroopassa, mikä osaltaan lisää työpaikkoja, kasvua ja investointeja ja auttaa ratkaisemaan nykyisiä ja tulevia yhteiskunnallisia haasteita.
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta b alakohta – 1 alakohta
Toiminta-alat: Huippuosaamisen kehittäminen tukemalla tutkijoiden liikkuvuutta valtioiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen yli; uusien taitojen edistäminen huipputason tutkijakoulutuksen avulla; inhimillisen pääoman ja taitojen kehittämisen vahvistaminen eurooppalaisen tutkimusalueen kaikissa osissa; synergioiden parantaminen ja helpottaminen; julkisen tiedottamisen edistäminen.
 Toiminta-alat: Huippuosaamisen kehittäminen tukemalla tutkijoiden liikkuvuutta valtioiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen yli; uusien taitojen edistäminen huipputason tutkijakoulutuksen avulla; henkilöresurssien ja taitojen kehittämisen vahvistaminen eurooppalaisen tutkimusalueen kaikissa osissa; synergioiden parantaminen ja helpottaminen; julkisen tiedottamisen edistäminen.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – johdanto-osa
2)  Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”
 2)  Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 2 alakohta
Vaikutuksen, jouston ja synergioiden maksimoimiseksi tutkimus- ja innovointitoimet järjestetään viideksi klusteriksi, jotka yksin ja yhdessä kannustavat poikkitieteelliseen, sektoreiden väliseen, monialaiseen, valtioiden rajat ylittävään ja kansainväliseen yhteistyöhön.
 Vaikutuksen, jouston ja synergioiden maksimoimiseksi tutkimus- ja innovointitoimet järjestetään kuudeksi Euroopan laajuisten infrastruktuurien kautta toisiinsa liitetyksi klusteriksi, jotka yksin ja yhdessä kannustavat poikkitieteelliseen, sektoreiden väliseen, monialaiseen, valtioiden rajat ylittävään ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kuusi klusteria myös tukevat yksittäisten pk-yritysten innovointia alhaalta ylöspäin -menetelmällä avustusten avulla.
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta a alakohta – johdanto-osa
a)  Klusteri ”Terveys”; Tavoitteena on parantaa ja suojella kansalaisten terveyttä kaikissa ikäryhmissä kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja, joilla ehkäistään, diagnosoidaan, seurataan, hoidetaan ja parannetaan tauteja; lieventää terveysriskejä, suojella väestöä ja edistää hyvää terveyttä; tehdä julkisista terveydenhuoltojärjestelmistä kustannustehokkaampia, oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä; ja tarjota tukea ja valmiuksia potilaiden osallistumiselle ja omahallinnalle.
 a)  Klusteri ”Terveys”; Tavoitteena on parantaa ja suojella kansalaisten terveyttä kaikissa ikäryhmissä kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja, joilla ehkäistään, diagnosoidaan, seurataan, hoidetaan ja parannetaan tauteja sekä kehitetään terveydenhuollon menetelmiä; lieventää terveysriskejä, suojella väestöä ja edistää hyvää terveyttä; tehdä julkisista terveydenhuoltojärjestelmistä kustannustehokkaampia, oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä; ja tarjota tukea ja valmiuksia potilaiden osallistumiselle ja omahallinnalle.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta b alakohta – johdanto-osa
b)  Klusteri ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta”: Tavoitteena on vahvistaa Euroopan demokraattisia arvoja, muun muassa oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, turvata kulttuuriperintömme ja edistää osallisuuteen ja kasvuun myötävaikuttavia sosioekonomisia muutoksia samalla kun vastataan haasteisiin, jotka liittyvät pitkäaikaisiin turvallisuusuhkiin, muun muassa kyberrikollisuuteen, sekä luonnon ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin.
 b)  Klusteri ”Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta”; Tavoitteena on vahvistaa Euroopan demokraattisia arvoja, muun muassa oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, turvata kulttuuriperintömme, tutustua kulttuurialan ja luovien alojen potentiaaliin ja edistää osallisuuteen ja kasvuun myötävaikuttavia sosioekonomisia muutoksia, muun muassa maahanmuuton hallintaa ja maahanmuuttajien kotouttamista.
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta b alakohta – 1 alakohta
Toiminta-alat: Demokratia; kulttuuriperintö; sosiaaliset ja taloudelliset muutokset; katastrofeja sietävät yhteiskunnat; suojelu ja turvallisuus; kyberturvallisuus.
 Toiminta-alat: Demokratia; Kulttuuri ja luovuus; sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset muutokset; yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet.
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta c alakohta – 1 alakohta
Toiminta-alat: Valmistusteknologiat; digitaaliteknologiat; kehittyneet materiaalit; tekoäly ja robotiikka; seuraavan sukupolven internet; suurteholaskenta ja massadata; kiertoteollisuus; vähähiilinen ja puhdas teollisuus; avaruus;
 Toiminta-alat: Valmistusteknologiat; digitaaliteknologiat; kehittyneet materiaalit; tekoäly ja robotiikka; seuraavan sukupolven internet; kvanttiteknologiat; suurteholaskenta ja massadata; kiertoteollisuus; vähähiilinen ja puhdas teollisuus; avaruus;
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta c a alakohta (uusi)
c a)  Klusteri ”Turvallinen yhteiskunta”: tavoitteena on vastata jatkuvista turvallisuusuhista, muun muassa kyberrikollisuudesta, sekä luonnonkatastrofeista ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista johtuviin haasteisiin.
Toiminta-alat: järjestäytynyt rikollisuus; terrorismi, ääriliikkeet, radikalisoituminen ja ideologisista syistä johtuva väkivalta; rajaturvallisuus- ja valvonta; kyberturvallisuus, yksityisyys, tietosuoja; kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ja katastrofivalmiuksien parantaminen; piratismi ja tuoteväärennökset; unionin ulkoisen turvallisuuden alan politiikkojen tukeminen konfliktineston ja rauhan rakentamisen avulla; koordinoinnin, yhteistyön ja synergioiden edistäminen.
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta d alakohta – johdanto-osa
d)  Klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”; Tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta ymmärtämällä paremmin sen syitä, kehitystä, riskejä, vaikutuksia ja mahdollisuuksia sekä tekemällä energian ja liikenteen aloista ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä, tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä, älykkäämpiä, turvallisempia ja kestävämpiä.
 d)  Klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”; Tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta ymmärtämällä paremmin sen syitä, kehitystä, riskejä, vaikutuksia ja mahdollisuuksia sekä tekemällä energian ja liikenteen aloista ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä, tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä, älykkäämpiä, turvallisempia ja kestävämpiä ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja käyttäytymismallien muutosta.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta d alakohta – 1 alakohta
Toiminta-alat: Ilmastotiede ja -ratkaisut; energian toimitus; energiajärjestelmät ja -verkot; rakennukset ja teollisuuslaitokset energiakäänteessä; yhteisöt ja kaupungit; teollisuuden kilpailukyky liikenteessä; puhdas liikenne ja liikkuvuus; älykäs liikkuvuus; energian varastointi.
 Toiminta-alat: ilmastotiede ja -ratkaisut, energian toimitus, energiajärjestelmät ja -verkot, rakennukset energiakäänteessä, teollisuuslaitokset energiakäänteessä, siirtymävaiheessa olevat kivihiilialueet, yhteisöt ja kaupungit, teollisuuden kilpailukyky liikenteessä, puhdas liikenne ja liikkuvuus, älykäs liikkuvuus, energian varastointi.
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta e alakohta – johdanto-osa
e)  Klusteri ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”: Tavoitteena on suojella, ennallistaa sekä kestävällä tavalla hoitaa ja käyttää luonnonvaroja ja maan ja meren biologisia resursseja, jotta voidaan puuttua kysymyksiin, jotka liittyvät elintarvike- ja ravitsemusturvaan ja siirtymiseen vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen.
 e)  Klusteri ”Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous”: Tavoitteena on suojella, ennallistaa sekä kestävällä tavalla hoitaa ja käyttää luonnonvaroja ja maan, sisävesien ja meren biologisia resursseja, jotta voidaan puuttua kysymyksiin, jotka liittyvät elintarvike- ja ravitsemusturvaan ja siirtymiseen vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta e alakohta – 1 alakohta
Toiminta-alat: Ympäristön seuranta; biodiversiteetti ja luontopääoma; maatalous, metsätalous ja maaseutu; meri ja valtameret; elintarvikejärjestelmä; biopohjaiset innovaatiojärjestelmät; kiertoon perustuvat järjestelmät.
 Toiminta-alat: Ympäristön seuranta; biodiversiteetti ja luontopääoma; maatalous, metsätalous ja maaseutu; meret, valtameret, sisävedet ja sininen talous; elintarvikejärjestelmä; biopohjaiset innovaatiojärjestelmät; kiertoon perustuvat järjestelmät.
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 4 alakohta f alakohta – 1 alakohta
Toiminta-alat: Terveys; resilienssi ja turvallisuus; digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus; ilmasto, energia ja liikkuvuus; elintarvikkeet ja luonnonvarat; sisämarkkinoiden toiminnan sekä unionin talouden ohjauksen ja hallinnan tukeminen; jäsenvaltioiden tukeminen lainsäädännön täytäntöönpanossa ja älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämisessä; analyyttiset työkalut ja menetelmät poliittiselle päätöksenteolle; tietämyksenhallinta; osaamisen ja teknologian siirto; tuki foorumeille, jotka edistävät tieteen hyödyntämistä politiikassa.
 Toiminta-alat: Terveys; osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta; turvallinen yhteiskunta; digitaalitalous ja -teknologia ja avaruus; ilmasto, energia ja liikkuvuus; elintarvikkeet ja luonnonvarat; sisämarkkinoiden toiminnan sekä unionin talouden ohjauksen ja hallinnan tukeminen; jäsenvaltioiden tukeminen lainsäädännön täytäntöönpanossa ja älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämisessä; analyyttiset työkalut ja menetelmät poliittiselle päätöksenteolle; tietämyksenhallinta; osaamisen ja teknologian siirto; tuki foorumeille, jotka edistävät tieteen hyödyntämistä politiikassa.
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – johdanto-osa
3)  Pilari III ”Avoin innovointi”
 3)  Pilari III ”Innovatiivinen Eurooppa”
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – 1 alakohta – johdanto-osa
Tämän pilarin tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös läpimurtoinnovointia, ja edesauttaa innovatiivisten ratkaisujen hyödyntämistä markkinoilla. Sillä edistetään myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita.
 Tämän pilarin tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös teknologista ja sosiaalista läpimurtoinnovointia, ja edesauttaa innovatiivisten ratkaisujen hyödyntämistä markkinoilla, etenkin tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä tekevien startup-yritysten ja pk-yritysten kautta. Sillä edistetään myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita.
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 4 kohta – 1 alakohta
Tämän osan tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti optimoida entistä suuremman vaikutuksen aikaansaaminen ohjelmasta entistä vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella. Sillä tuetaan myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita. Tämä osa tukee koko ohjelmaa mutta erityisesti toimia, joilla edistetään osaamispohjaista, innovatiivista ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa Eurooppaa globaalin kilpailun eturintamassa. Tähän pyritään optimoimalla Euroopan kansalliset vahvuudet ja mahdollisuudet hyvin toimivalla eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA), jolla osaaminen ja ammattitaitoinen työvoima voi liikkua vapaasti, jolla kansalaisilla on valmiudet ymmärtää tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia ja luottaa niihin koko yhteiskunnan hyödyksi ja jolla EU:n politiikka ja erityisesti t&i-politiikka perustuu korkeatasoiseen tieteelliseen evidenssiin.
 Tämän osan tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti optimoida entistä suuremman vaikutuksen ja houkuttelevuuden aikaansaaminen ohjelmasta entistä vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella. Sillä tuetaan myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita. Tämä osa tukee koko ohjelmaa mutta erityisesti toimia, joilla edistetään lahjakkaiden ihmisten houkuttelemista unioniin ja torjutaan aivovuotoa. Lisäksi sillä edistetään osaamispohjaista, innovatiivista ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa Eurooppaa globaalin kilpailun eturintamassa. Tähän pyritään optimoimalla koko Euroopan kansalliset vahvuudet ja mahdollisuudet hyvin toimivalla eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA), jolla osaaminen ja ammattitaitoinen työvoima voi liikkua vapaasti tasapainoisella tavalla, jolla kansalaisilla on valmiudet ymmärtää tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia ja luottaa niihin koko yhteiskunnan hyödyksi ja jolla EU:n politiikka ja erityisesti t&i-politiikka perustuu korkeatasoiseen tieteelliseen evidenssiin.
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 4 kohta – 2 alakohta
Toiminta-alat: Huippuosaamisen jakaminen; Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen.
 Toiminta-alat: huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen tiimiyttämisen, twinning-toiminnan, ERA-oppituolialoitteiden, Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyön, huippuosaamisaloitteiden ja Fellowship-toiminnan laajentamisen kautta; Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen.
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 kohta – 1 luetelmakohta
–  tutkimus- ja innovointitoimi: toimi, jonka sisältämillä toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti luomaan uutta tietämystä ja/tai tutkimaan uuden tai parannellun teknologian, tuotteen, prosessin, palvelun tai ratkaisun toteutuskelpoisuutta. Tähän voi sisältyä perus- ja soveltava tutkimus, teknologian kehittäminen ja integraatio, testaus ja validointi pienimuotoisesti prototyypillä laboratoriossa tai simuloidussa ympäristössä;
 –  tutkimus- ja innovointitoimi: toimi, jonka sisältämillä toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti luomaan uutta tietämystä ja/tai tutkimaan uuden tai parannellun teknologian, tuotteen, prosessin, palvelun tai ratkaisun toteutuskelpoisuutta. Tähän voi sisältyä perus- ja soveltava tutkimus, teknologian kehittäminen ja integraatio, testaus ja validointi pienimuotoisesti prototyypillä laboratoriossa tai simuloidussa ympäristössä. Nopeutettua tutkimusta ja innovointia sovelletaan tiettyihin yhteistoiminnallisiin tutkimus- ja innovointitoimiin;
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 kohta – 6 luetelmakohta
–  ohjelmien yhteisrahoitustoimi; toimi, jolla tarjotaan yhteisrahoitusta toimenpiteistä muodostetulle ohjelmalle, jonka perustavat ja/tai toteuttavat tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien hallinnoinnista ja/tai rahoituksesta vastaavat oikeussubjektit, jotka eivät ole unionin rahoituselimiä. Tällainen toimintaohjelma voi tukea verkostoitumis-, koordinointi-, tutkimus-, innovointi- ja pilottitoimia sekä innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtääviä toimia, koulutus- ja liikkuvuustoimia, tietoisuuden lisäämistä ja tiedottamista, tulosten levittämistä ja hyödyntämistä tai näiden yhdistelmää, jolloin toteuttamisesta vastaavat suoraan kyseiset oikeussubjektit tai kolmannet osapuolet, jotka voivat saada niiltä tarvittavaa taloudellista tukea esimerkiksi avustusten, palkintojen tai hankintojen muodossa tai Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksena;
 –  ohjelmien yhteisrahoitustoimi; toimi, jolla tarjotaan yhteisrahoitusta toimenpiteistä muodostetulle ohjelmalle, jonka perustavat ja/tai toteuttavat tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien hallinnoinnista ja/tai rahoituksesta vastaavat oikeussubjektit, jotka eivät ole unionin rahoituselimiä. Tällaisella toimintaohjelmalla voidaan tukea kytköksiä, verkostoitumis-, koordinointi-, tutkimus-, innovointi- ja pilottitoimia sekä innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtääviä toimia, koulutus- ja liikkuvuustoimia, tietoisuuden lisäämistä ja tiedottamista, tulosten levittämistä ja hyödyntämistä tai näiden yhdistelmää, jolloin toteuttamisesta vastaavat suoraan kyseiset oikeussubjektit tai kolmannet osapuolet, jotka voivat saada niiltä tarvittavaa taloudellista tukea esimerkiksi avustusten, palkintojen tai hankintojen muodossa tai Euroopan horisontti -ohjelman sekarahoituksena;
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdanto-osa
a)  Näyttö siitä, että vastaavat ohjelman tavoitteet saavutetaan tuloksekkaammin eurooppalaisilla kumppanuuksilla, erityisesti koska voidaan saada aikaan selkeitä vaikutuksia EU:lle ja sen kansalaisille (mm. maailmanlaajuiset haasteet ja tutkimus- ja innovointitavoitteet, EU:n kilpailukyvyn turvaaminen, eurooppalaisen tutkimus- ja innovointialueen vahvistaminen ja kansainvälisten sitoumusten edistäminen);
 a)  Näyttö siitä, että vastaavat ohjelman tavoitteet saavutetaan tuloksekkaammin eurooppalaisilla kumppanuuksilla, erityisesti koska voidaan saada aikaan selkeitä vaikutuksia koko unionille ja sen kansalaisille (mm. maailmanlaajuiset haasteet ja tutkimus- ja innovointitavoitteet, EU:n kilpailukyvyn turvaaminen, kestävyys ja eurooppalaisen tutkimus- ja innovointialueen vahvistaminen ja kansainvälisten sitoumusten edistäminen);
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  Eurooppalaisen kumppanuuden johdonmukaisuus ja synergiat EU:n tutkimuksen ja innovoinnin toimintaympäristössä;
 b)  Eurooppalaisten kumppanuuksien johdonmukaisuus ja synergiat EU:n tutkimuksen ja innovoinnin toimintaympäristössä, mukaan lukien kansalliset ja alueelliset strategiat;
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  Eurooppalaisen kumppanuuden läpinäkyvyys ja avoimuus painopisteiden ja tavoitteiden määrittelyssä ja kumppaneiden ja sidosryhmien osallistuminen eri aloilta, tarvittaessa myös kansainvälisellä tasolla;
 c)  Eurooppalaisten kumppanuuksien läpinäkyvyys ja avoimuus painopisteiden ja tavoitteiden määrittelyssä ja niiden hallinto sekä kumppaneiden ja sidosryhmien osallistuminen eri aloilta ja eri taustoista, tarvittaessa myös kansainvälisellä tasolla;
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta – 1 luetelmakohta
–  ennakoitujen mitattavien tulosten, suoritteiden ja vaikutusten määrittely tietyille aikaväleille, mukaan lukien keskeinen taloudellinen arvo Euroopalle;
 –  ennakoitujen mitattavien tulosten, suoritteiden ja vaikutusten määrittely tietyille aikaväleille, mukaan lukien keskeinen taloudellinen arvo EU:lle;
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta – 2 luetelmakohta
–  ennakoitujen laadullisten ja määrällisten vipuvaikutusten osoittaminen;
 –  vahvojen ennakoitujen laadullisten ja määrällisten vipuvaikutusten osoittaminen;
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta – 3 luetelmakohta
–  keinot täytäntöönpanon joustavuuden varmistamiseksi ja sopeutumiseksi muuttuviin politiikan tai markkinoiden tarpeisiin tai tieteelliseen edistykseen;
 –  keinot täytäntöönpanon joustavuuden varmistamiseksi ja sopeutumiseksi muuttuviin politiikan, yhteiskunnan ja/tai markkinoiden tarpeisiin tai tieteelliseen edistykseen;
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – e alakohta – 1 alakohta
Institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien tapauksessa muiden kumppaneiden kuin unionin rahoitusosuudet ja/tai luontoissuoritukset ovat vähintään 50 prosenttia ja enimmillään 75 prosenttia yhteenlasketuista eurooppalaisen kumppanuuden talousarviositoumuksista. Kussakin institutionaalisessa eurooppalaisessa kumppanuudessa tietty osuus muiden kumppaneiden kuin unionin suorittamista osuuksista muodostuu rahoitusosuuksista.
 Institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien tapauksessa muiden kumppaneiden kuin unionin rahoitusosuudet ja/tai luontoissuoritukset ovat vähintään 50 prosenttia yhteenlasketuista eurooppalaisen kumppanuuden talousarviositoumuksista, jos on kyse unionin ja yksityisten kumppaneiden välisistä kumppanuuksista, ja enimmillään 75 prosenttia niistä, jos on kyse kumppanuuksista, joissa on mukana myös jäsenvaltioita.
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 1 alakohta – e a alakohta (uusi)
e a)  Alueviranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen perusteella EAKR hyväksytään osana kansallista maksuosuutta ohjelmien yhteisrahoitustoimissa, joihin jäsenvaltiot osallistuvat.
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
c)  Koordinointi ja/tai yhteiset toimet muiden asiaan liittyvien tutkimus- ja innovaatioaloitteiden kanssa tehokkaan synergian varmistamiseksi;
 c)  Koordinointi ja/tai yhteiset toimet muiden asiaan liittyvien tutkimus- ja innovaatioaloitteiden kanssa yhteenkytkösten optimaalisen tason turvaamiseksi ja tehokkaan synergian varmistamiseksi;
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 2 alakohta – d alakohta
d)  Oikeudellisesti sitovat, erityisesti rahoitusosuuksia koskevat sitoumukset jokaiselta kumppanilta aloitteen koko elinkaaren ajalle;
 d)  Oikeudellisesti sitovat, erityisesti luontoissuorituksia ja/tai rahoitusosuuksia koskevat sitoumukset jokaiselta kumppanilta aloitteen koko elinkaaren ajalle;
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta
a)  Seurantajärjestelmä, joka vastaa 45 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, jotta voidaan seurata edistymistä kohti yksittäisiä poliittisia tavoitteita, suoritteita ja keskeisiä tulosindikaattoreita, joiden avulla voidaan ajan mittaan arvioida saavutettuja tuloksia, vaikutuksia ja mahdollista korjaavien toimenpiteiden tarvetta;
 a)  Seurantajärjestelmä, joka vastaa 45 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, jotta voidaan seurata edistymistä kohti yksittäisiä ohjelmakohtaisia poliittisia tavoitteita, suoritteita ja keskeisiä tulosindikaattoreita, joiden avulla voidaan ajan mittaan arvioida saavutettuja tuloksia, vaikutuksia ja mahdollista korjaavien toimenpiteiden tarvetta;
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 kohta – 4 alakohta – b alakohta
b)  Asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan vaiheittainen lopettaminen sovittujen edellytysten ja aikataulun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisista tai unionin muista ohjelmista myönnetyn ylikansallisen rahoituksen mahdollista jatkamista.
 b)  Jos kumppanuuksia ei uusita, asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan vaiheittainen lopettaminen sovitun aikataulun ja oikeudellisesti sitoutuneiden kumppaneiden kanssa sovittujen edellytysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisista tai unionin muista ohjelmista myönnetyn ylikansallisen rahoituksen mahdollista jatkamista ja yksityisiä investointeja ja käynnissä olevia hankkeita vaarantamatta.
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 1 kohta – b alakohta
b)  YMP:ssä hyödynnetään mahdollisimman hyvin tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia ja edistetään innovatiivisten ratkaisujen käyttöä, toteutusta ja leviämistä, mukaan lukien tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista rahoitettavista hankkeista ja eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta ”Maatalouden tuottavuus ja kestävyys” lähtöisin olevat innovatiiviset ratkaisut;
 b)  YMP:ssä hyödynnetään mahdollisimman hyvin tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia ja edistetään innovatiivisten ratkaisujen käyttöä, toteutusta ja leviämistä, mukaan lukien tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista rahoitettavista hankkeista ja eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta ”Maatalouden tuottavuus ja kestävyys” ja asiaankuuluvista EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöistä lähtöisin olevat innovatiiviset ratkaisut;
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 2 kohta – b alakohta
b)  Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee uusien teknologioiden ja innovatiivisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen käyttöönottoa, jotka syntyvät muun muassa ohjelman tuloksena meripolitiikan alalla; Euroopan meri- ja kalatalousrahasto edistää myös tiedonkeruuta kentällä ja tietojen käsittelyä sekä levittää asiaankuuluvien ohjelmasta tuettavien toimien tuloksia, mikä puolestaan edistää yhteisen kalastuspolitiikan, yhdennetyn meripolitiikan ja kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin täytäntöönpanoa.
 b)  Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee uusien teknologioiden ja innovatiivisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen käyttöönottoa, jotka syntyvät muun muassa ohjelman tuloksena meripolitiikan alalla; Euroopan meri- ja kalatalousrahasto edistää myös tiedonkeruuta kentällä ja tietojen käsittelyä sekä levittää asiaankuuluvien ohjelmasta tuettavien toimien tuloksia, mikä puolestaan edistää yhteisen kalastuspolitiikan, yhdennetyn meripolitiikan ja kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin ja kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanoa.
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 3 kohta – a alakohta
a)  Euroopan aluekehitysrahaston ja ohjelman yhdistettyä rahoitusta koskevia järjestelyjä käytetään tukemaan toimia, jotka muodostavat sillan älykästä erikoistumista koskevien strategioiden ja kansainvälisen huipputason tutkimuksen ja innovoinnin välillä, mukaan lukien yhteiset alueiden/valtioiden väliset ohjelmat ja yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, tavoitteena vahvistaa Euroopan tutkimusaluetta;
 a)  Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan horisontti -ohjelman yhdistettyä rahoitusta koskevia järjestelyjä käytetään tukemaan toimia, jotka muodostavat sillan alueellisten toimenpideohjelmien, älykästä erikoistumista koskevien strategioiden ja kansainvälisen huipputason tutkimuksen ja innovoinnin välillä, mukaan lukien yhteiset alueiden/valtioiden väliset ohjelmat ja yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, tavoitteena vahvistaa Euroopan tutkimusaluetta;
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 3 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  EAKR:n varoja voidaan siirtää vapaaehtoisesti ohjelmaan liittyvien toimien, erityisesti huippuosaamismerkin, tukemiseen;
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 3 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  nykyisiä alueellisia ekosysteemeitä, foorumiverkostoja ja alueellisia strategioita vahvistetaan;
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 4 kohta – b alakohta
b)  Euroopan sosiaalirahastosta plus saatavan täydentävän rahoituksen järjestelyjä voidaan käyttää tukemaan toimia, joilla edistetään inhimillisen pääoman kehittämistä tutkimuksessa ja innovoinnissa, jotta voidaan vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta;
 b)  Euroopan sosiaalirahastosta plus saatavan täydentävän rahoituksen järjestelyjä voidaan käyttää vapaavalintaisesti tukemaan ohjelman toimia, joilla edistetään inhimillisen pääoman kehittämistä tutkimuksessa ja innovoinnissa, jotta voidaan vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta;
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 6 kohta – b alakohta
b)  digitaalisiin näkökohtiin liittyvät tutkimus- ja innovointitarpeet yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisessa suunnittelussa; tähän sisältyvät suurteholaskentaan, tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen liittyvä tutkimus ja innovointi, jossa digitaaliteknologiat yhdistyvät muihin mahdollistaviin teknologioihin ja ei-teknologisiin innovaatioihin; tuki läpimurtoinnovaatioita (joista monissa yhdistetään digitaalisia ja fyysisiä teknologioita) käyttöönottavien yritysten toiminnan laajentamiselle; digitaalitemaattinen integrointi pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”; ja tuki digitaalisille tutkimusinfrastruktuureille;
 b)  digitaalisiin näkökohtiin liittyvät tutkimus- ja innovointitarpeet yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisessa suunnittelussa; tähän sisältyvät suurteholaskentaan, tekoälyyn, kyberturvallisuuteen, hajautetun tilikirjan teknologioihin ja kvanttiteknologioihin liittyvä tutkimus ja innovointi, jossa digitaaliteknologiat yhdistyvät muihin mahdollistaviin teknologioihin ja ei-teknologisiin innovaatioihin; tuki läpimurtoinnovaatioita (joista monissa yhdistetään digitaalisia ja fyysisiä teknologioita) käyttöönottavien yritysten toiminnan laajentamiselle; digitaalitemaattinen integrointi pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”; ja tuki digitaalisille tutkimusinfrastruktuureille;
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 6 kohta – c alakohta
c)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelma keskittyy laajamittaisten digitaalisten valmiuksien ja infrastruktuurin rakentamiseen suurteholaskentaa, tekoälyä, kyberturvallisuutta ja pitkälle kehittynyttä digitaalista osaamista varten, minkä tavoitteena on kriittisten jo käytössä olevien tai testattujen innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen laaja leviäminen ja käyttöönotto eri puolilla Eurooppaa ja EU:n toimintakehyksessä yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuolto, julkishallinto, oikeuslaitos ja koulutus) tai markkinoiden toimintapuutteen (esimerkkinä yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisaatio) korjaamiseksi; Digitaalinen Eurooppa -ohjelma toteutetaan pääasiassa koordinoiduilla ja strategisilla investoinneilla jäsenvaltioiden kanssa, muun muassa yhteisten julkisten hankintojen kautta, kohdistamalla ne digitaalisiin valmiuksiin, joita on määrä käyttää yhteisesti Euroopan laajuisesti, ja EU:n laajuisiin toimiin, joilla tuetaan yhteentoimivuutta ja standardointia osana kehittyviä digitaalisia sisämarkkinoita;
 c)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelma keskittyy laajamittaisten digitaalisten valmiuksien ja infrastruktuurin rakentamiseen suurteholaskentaa, tekoälyä, kyberturvallisuutta, hajautetun tilikirjan teknologioita, kvanttiteknologioita ja pitkälle kehittynyttä digitaalista osaamista varten, minkä tavoitteena on kriittisten jo käytössä olevien tai testattujen innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen laaja leviäminen ja käyttöönotto eri puolilla Eurooppaa ja EU:n toimintakehyksessä yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuolto, julkishallinto, oikeuslaitos ja koulutus) tai markkinoiden toimintapuutteen (esimerkkinä yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisaatio) korjaamiseksi; Digitaalinen Eurooppa -ohjelma toteutetaan pääasiassa koordinoiduilla ja strategisilla investoinneilla jäsenvaltioiden kanssa, muun muassa yhteisten julkisten hankintojen kautta, kohdistamalla ne digitaalisiin valmiuksiin, joita on määrä käyttää yhteisesti Euroopan laajuisesti, ja EU:n laajuisiin toimiin, joilla tuetaan yhteentoimivuutta ja standardointia osana kehittyviä digitaalisia sisämarkkinoita;
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 6 kohta – f alakohta
f)  ammattitaitoa ja -pätevyyttä parantavien koulutusohjelmien kehittämiseen liittyviä puiteohjelman aloitteita, mukaan lukien Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin yhteistoimintakeskittymien (KIC-Digital) koulutusohjelmat, täydennetään Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuettavalla valmiuksien kehittämisellä pitkälle viedyssä digitaalisessa osaamisessa;
 f)  ammattitaitoa ja -pätevyyttä parantavien koulutusohjelmien kehittämiseen liittyviä puiteohjelman aloitteita, mukaan lukien Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymien koulutusohjelmat, täydennetään Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuettavalla valmiuksien kehittämisellä pitkälle viedyssä digitaalisessa osaamisessa;
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 7 kohta – a alakohta
a)  sisämarkkinaohjelmalla puututaan markkinoiden epäkohtiin, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin, ja edistetään yrittäjyyttä ja yritysten perustamista ja kasvua. Sisämarkkinaohjelma ja tulevan Euroopan innovaationeuvoston toimet täydentävät toisiaan kaikilta osin innovatiivisten yritysten osalta samoin kuin pk-yrityksille suunnattujen tukipalvelujen alalla, erityisesti tapauksissa, joissa markkinat eivät tarjoa tarkoituksenmukaista rahoitusta;
 a)  sisämarkkinaohjelmalla puututaan markkinoiden epäkohtiin, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin, ja edistetään yrittäjyyttä ja yritysten perustamista ja kasvua. Sisämarkkinaohjelma ja EIT:n ja tulevan Euroopan innovaationeuvoston toimet täydentävät toisiaan kaikilta osin innovatiivisten yritysten osalta samoin kuin pk-yrityksille suunnattujen tukipalvelujen alalla, erityisesti tapauksissa, joissa markkinat eivät tarjoa tarkoituksenmukaista rahoitusta;
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 7 kohta – b alakohta
b)  Yritys-Eurooppa-verkosto voi muiden jo käytössä olevien pk-yrityksille suunnattujen tukirakenteiden (esim. kansallisten yhteyspisteiden (NCP) ja innovaatiovirastojen) tavoin tarjota tukipalveluja Euroopan innovaationeuvoston puitteissa.
 b)  Yritys-Eurooppa-verkosto voi muiden jo käytössä olevien pk-yrityksille suunnattujen tukirakenteiden (esim. kansallisten yhteyspisteiden (NCP), innovaatiovirastojen, digitaali-innovaatiokeskittymien, osaamiskeskusten ja sertifioitujen hautomojen) tavoin tarjota tukipalveluja Euroopan Horisontti -ohjelman, myös Euroopan innovaationeuvoston, puitteissa.
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 8 kohta – 1 alakohta
tutkimus- ja innovointitarpeet ympäristö-, ilmasto- ja energiahaasteisiin vastaamiseksi EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisen suunnittelun aikana. Life-ohjelma toimii edelleen katalysaattorina EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön sekä kyseeseen tulevan EU:n energiapolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanolle muun muassa ottamalla käyttöön ja soveltamalla ohjelmasta saatuja tutkimus- ja innovaatiotuloksia ja auttamalla hyödyntämään niitä kansallisella ja alueellisella (ja alueiden välisellä) tasolla, kun tämä voi auttaa ratkaisemaan ympäristöön, ilmastoon tai energiakäänteeseen liittyviä kysymyksiä. Life-ohjelmassa kannustetaan edelleen synergioihin ohjelman kanssa myöntämällä arvioinnin aikana bonus ehdotuksille, joihin liittyy ohjelman tulosten käyttöönottoa. Life-ohjelman vakiotoimien hankkeissa tuetaan sellaisten teknologioiden tai menetelmien kehittämistä, testausta tai demonstrointia, jotka soveltuvat EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanoon ja jotka voidaan myöhemmin ottaa laajamittaisesti käyttöön muista lähteistä, myös ohjelmasta, saatavalla rahoituksesta. Ohjelmaan kuuluva Euroopan innovaationeuvosto voi antaa tukea Life-hankkeiden toteutuksesta mahdollisesti tuloksena olevien uusien läpimurtoideoiden käyttömittakaavan laajentamiselle ja kaupallistamiselle.
 tutkimus- ja innovointitarpeet ympäristö-, ilmasto- ja energiahaasteisiin vastaamiseksi EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisen suunnittelun aikana. Life-ohjelma toimii edelleen katalysaattorina EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön sekä kyseeseen tulevan EU:n energiapolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanolle muun muassa ottamalla käyttöön ja soveltamalla ohjelmasta saatuja tutkimus- ja innovaatiotuloksia ja auttamalla hyödyntämään niitä kansallisella ja alueellisella (ja alueiden välisellä) tasolla, kun tämä voi auttaa ratkaisemaan ympäristöön, ilmastoon tai energiakäänteeseen liittyviä kysymyksiä. Life-ohjelmassa kannustetaan edelleen synergioihin ohjelman kanssa myöntämällä arvioinnin aikana bonus ehdotuksille, joihin liittyy ohjelman tulosten käyttöönottoa. Life-ohjelman vakiotoimien hankkeissa tuetaan sellaisten teknologioiden tai menetelmien kehittämistä, testausta tai demonstrointia, jotka soveltuvat EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanoon ja jotka voidaan myöhemmin ottaa laajamittaisesti käyttöön muista lähteistä, myös ohjelmasta, saatavalla rahoituksesta. EIT ja tuleva Euroopan innovaationeuvosto voivat antaa tukea Life-hankkeiden toteutuksesta mahdollisesti tuloksena olevien uusien läpimurtoideoiden käyttömittakaavan laajentamiselle ja kaupallistamiselle.
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 9 kohta – a alakohta
a)  ohjelman ja Erasmus-ohjelman yhdistettyjä resursseja käytetään tukemaan toimia, jotka kohdistuvat Euroopan korkea-asteen oppilaitosten vahvistamiseen ja nykyaikaistamiseen. Ohjelmalla täydennetään tukea, jota Erasmus-ohjelmasta myönnetään Eurooppa-yliopistojen verkostoa koskevalle aloitteelle ja erityisesti sen tutkimusulottuvuudelle, osana uusien yhteisten ja integroitujen pitkän aikavälin ja kestävien koulutus-, tutkimus- ja innovaatiostrategioiden kehittämistä, jotka perustuvat poikkitieteisiin ja monialaisiin lähestymistapoihin, jotta osaamiskolmiosta tulisi todellisuutta ja jotta voidaan antaa uutta pontta talouskasvulle;
 a)  ohjelman ja Erasmus-ohjelman yhdistettyjä resursseja käytetään tukemaan toimia, jotka kohdistuvat Euroopan korkea-asteen oppilaitosten vahvistamiseen ja nykyaikaistamiseen. Ohjelmalla täydennetään tukea, jota Erasmus-ohjelmasta myönnetään Eurooppa-yliopistojen verkostoa koskevalle aloitteelle ja erityisesti sen tutkimusulottuvuudelle, osana uusien yhteisten ja integroitujen pitkän aikavälin ja kestävien koulutus-, tutkimus- ja innovaatiostrategioiden kehittämistä, jotka perustuvat poikkitieteisiin ja monialaisiin lähestymistapoihin, jotta osaamiskolmiosta tulisi todellisuutta ja jotta voidaan antaa uutta pontta talouskasvulle; EIT:n koulutustoimilla voitaisiin innoittaa Eurooppa-yliopistoja koskevan aloitteen kehittämistä, ja ne voitaisiin kytkeä yhteen kyseisen aloitteen kanssa.
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 13 kohta – b alakohta
b)  tutkimukseen ja innovointiin ja pk-yrityksille suunnatut rahoitusvälineet ryhmitellään yhteen InvestEU-ohjelman puitteissa etenkin tutkimuksen ja innovoinnin erityisteeman kautta samoin kuin pk-yritysteeman alla innovatiivisille yrityksille käyttöönotettujen tuotteiden avulla, mikä osaltaan auttaa toteuttamaan ohjelman tavoitteita.
 b)  tutkimukseen ja innovointiin ja pk-yrityksille suunnatut rahoitusvälineet ryhmitellään yhteen InvestEU-ohjelman puitteissa etenkin tutkimuksen ja innovoinnin erityisteeman kautta samoin kuin pk-yritysteeman alla innovatiivisille yrityksille käyttöönotettujen tuotteiden avulla, mikä osaltaan auttaa toteuttamaan ohjelman tavoitteita. InvestEU-ohjelman ja Euroopan horisontti -ohjelman välille luodaan vahvoja täydentäviä yhteyksiä.
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 14 kohta – a alakohta
a)  innovaatiorahasto kohdistuu erityisesti vähähiilisten teknologioiden ja prosessien innovointiin, mukaan lukien ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen, joka vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen lieventämiseen, ja hiili-intensiivisten tuotteiden korvaaminen muilla tuotteilla, minkä lisäksi innovaatiorahasto osaltaan edistää ympäristön kannalta turvalliseen hiilidioksidin talteenottoon ja geologiseen varastointiin tähtäävien hankkeiden rakentamista ja toimintaa sekä innovatiivisia uusiutuvien energialähteiden ja energian varastoinnin teknologioita;
 a)  innovaatiorahasto kohdistuu erityisesti vähähiilisten teknologioiden ja prosessien innovointiin, mukaan lukien ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen, joka vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen lieventämiseen, ja hiili-intensiivisten tuotteiden korvaaminen muilla tuotteilla, minkä lisäksi innovaatiorahasto osaltaan edistää ympäristön kannalta turvalliseen hiilidioksidin talteenottoon ja geologiseen varastointiin tähtäävien hankkeiden rakentamista ja toimintaa sekä innovatiivisia uusiutuvien energialähteiden ja energian varastoinnin teknologioita; Luodaan asianmukaiset puitteet, joiden avulla voidaan kannustaa sellaisten ympäristöystävällisempien tuotteiden myyntiä, jotka tuottavat kestävää lisäarvoa asiakkaille ja loppukäyttäjille.
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 14 kohta – b alakohta
b)  ohjelmasta ja erityisesti sen pilarista II rahoitetaan sellaisten teknologioiden kehittämistä ja demonstrointia, joiden avulla voidaan saavuttaa hiilestä irtautumiseen, energiaan ja teolliseen muutokseen liittyvät EU:n tavoitteet;
 b)  ohjelmasta ja erityisesti sen pilarista II sekä EIT:n kautta rahoitetaan sellaisten teknologioiden ja läpimurtoratkaisujen kehittämistä, demonstrointia ja täytäntöönpanoa, joiden avulla voidaan saavuttaa vähähiilinen talous sekä hiilestä irtautumiseen, energiaan ja teolliseen muutokseen liittyvät unionin tavoitteet;
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 14 kohta – c alakohta
c)  jos innovaatiorahaston valinta- ja myöntämisperusteet täyttyvät, innovaatiorahastosta voidaan tukea sellaisten avustuskelpoisten hankkeiden demonstraatiovaihetta, jotka ovat voineet saada tukea tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista.
 c)  jos innovaatiorahaston valinta- ja myöntämisperusteet täyttyvät, innovaatiorahastosta voidaan tukea avustuskelpoisten hankkeiden demonstraatiovaihetta. Innovaatiorahastosta tukea saavia hankkeita pitäisi voida tukea tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista ja päinvastoin. Euroopan horisontti -ohjelman täydentämiseksi innovointirahasto voi keskittyä markkinaläheisiin innovaatioihin, joiden avulla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi ja nopeasti. Innovointirahaston ja Euroopan horisontti -ohjelman välille luodaan vahvoja täydentäviä yhteyksiä.
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 16 kohta
16.  Synergiat Euroopan puolustusrahaston kanssa hyödyttävät siviili- ja puolustusalan tutkimusta. Tarpeeton päällekkäisyys vältetään.
 16.  Mahdolliset synergiat Euroopan puolustusrahaston kanssa auttavat välttämään päällekkäisyyksiä.
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 16 a kohta (uusi)
16 a.  Synergiat Luova Eurooppa -ohjelman kanssa tukevat kilpailukykyä ja innovointia ja edistävät taloudellista ja sosiaalista kasvua sekä julkisten varojen tehokasta käyttöä.
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 16 b kohta (uusi)
16 b.  Synergioita minkä tahansa Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen kanssa voidaan suunnitella.
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 1 kohta
Ohjelman tuloksia sen tavoitteiden saavuttamisessa seurataan vaikutuspolkujen ja niihin liittyvien keskeisten vaikutuspolkuindikaattorien mukaisesti. Vaikutuspolut ovat aikasensitiivisiä: niissä erotetaan toisistaan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset. Vaikutuspolkuindikaattoreja käytetään sijaisindikaattoreina (ns. proxy-indikaattoreina) raportoitaessa edistymisestä kohti kunkintyyppistä tutkimuksen ja innovoinnin (t&i) vaikutusta puiteohjelman tasolla. Indikaattorit kattavat ohjelman yksittäiset osat eriasteisesti ja eri mekanismein. Ohjelman yksittäisten osien seurantaa varten voidaan tarvittaessa käyttää lisäindikaattoreja.
 Ohjelman tuloksia sen 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisessa seurataan vaikutuspolkujen ja niihin liittyvien keskeisten vaikutuspolkuindikaattorien mukaisesti. Vaikutuspolut ovat aikasensitiivisiä ja vastaavat neljää toisiaan täydentävää vaikutuskategoriaa, jotka ilmentävät luonteeltaan epälineaarisia t&i-investointeja seuraavasti: tieteellinen, yhteiskunnallinen, taloudellinen vaikutus ja eurooppalaiseen tutkimusalueeseen liittyvä vaikutus. Kaikissa näissä vaikutuskategorioissa käytetään sijaisindikaattoreja (ns. proxy-indikaattoreja), joiden avulla edistymistä seurataan lyhyellä, keskipitkällä ja pidemmällä aikavälillä asiaankuuluvan jaottelun mukaisesti ja erottaen toisistaan jäsenvaltiot ja assosioituneet maat. Indikaattorit kattavat ohjelman yksittäiset osat eriasteisesti ja eri mekanismein. Ohjelman yksittäisten osien seurantaa varten voidaan tarvittaessa käyttää lisäindikaattoreja.
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 2 kohta
Keskeisten vaikutuspolkuindikaattorien taustalta kerätään mikrotason dataa kaikista ohjelman osista ja kaikista toteutusmekanismeista keskitetysti hallinnoidulla ja yhdenmukaisella tavalla ja asianmukaisella datan rakeisuustasolla siten, että raportoinnista aiheutuu rahoituksen saajille mahdollisimman vähäinen rasite.
 Keskeisten vaikutuspolkuindikaattorien taustalta kerätään mikrotason dataa kaikista ohjelman osista ja kaikista toteutusmekanismeista keskitetysti hallinnoidulla ja yhdenmukaisella tavalla ja asianmukaisella datan rakeisuustasolla siten, että raportoinnista aiheutuu rahoituksen saajille mahdollisimman vähäinen rasitus. Empiiristä näyttöä ja indikaattoreita on tuettava mahdollisimman pitkälti laadullisella analyysillä.
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 4 kohta
Ohjelman tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikutus vastaamalla EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin tutkimuksen ja innovoinnin avulla, tuottamalla hyötyjä ja vaikutusta t&i-missioiden avulla ja edistämällä innovoinnin leviämistä yhteiskunnassa. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien neljän keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.
 Ohjelman tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikutus vastaamalla pilarissa II määriteltyihin maailmanlaajuisiin haasteisiin, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, sekä EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin ja sitoumuksiin tutkimuksen ja innovoinnin avulla, tuottamalla hyötyjä ja vaikutusta t&i-missioiden avulla ja edistämällä innovoinnin leviämistä yhteiskunnassa sekä viime kädessä ihmisten hyvinvointia. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien neljän keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
Liite V – taulukko 2

Komission teksti

 

 

Kohti yhteiskunnallista vaikutusta

Lyhyellä aikavälillä

Keskipitkällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä

 

Vastaaminen EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin tutkimuksen ja innovoinnin avulla

Tuotokset –

Sellaisten tuotosten lukumäärä ja osuus, joiden tavoitteena on vastata EU:n politiikan yksittäisiin ensisijaisiin tavoitteisiin

Ratkaisut –

Sellaisten innovaatioiden ja tieteellisten tulosten lukumäärä ja osuus, joilla vastataan EU:n politiikan yksittäisiin ensisijaisiin tavoitteisiin

Hyödyt –

Puiteohjelmarahoitteisten tulosten käytön arvioidut kokonaisvaikutukset pyrkimyksissä vastata EU:n politiikan yksittäisiin ensisijaisiin tavoitteisiin, myös vaikutus päätöksenteko- ja lainsäädäntösykliin

 

Hyötyjen ja vaikutuksen tuottaminen t&i-missioiden avulla

T&i-missioiden tuotokset –

Yksittäisten t&i-missioiden tuotokset

T&i-missioiden tulokset –

Yksittäisten t&i-missioiden tulokset

T&i-missioiden saavutetut tavoitteet –

Yksittäisissä t&i-missioissa saavutetut tavoitteet

 

Innovoinnin leviämisen edistäminen yhteiskunnassa

Yhteiskehittäminen –

Sellaisten puiteohjelman hankkeiden lukumäärä ja osuus, joissa EU:n kansalaiset ja loppukäyttäjät antavat panoksen tutkimuksen ja innovoinnin sisällön kehittämiseen

Kansalais- ja käyttäjävaikuttaminen –

Sellaisten puiteohjelmasta rahoitusta saaneiden oikeussubjektien lukumäärä ja osuus, joilla on kansalais- ja käyttäjävaikuttamista palvelevia järjestelyjä puiteohjelmahankkeen jälkeen

Tutkimuksen ja innovoinnin tulosten hyödyntäminen yhteiskunnassa

Puiteohjelmassa yhteiskehitettyjen tieteellisten tulosten ja innovatiivisten ratkaisujen hyödyntäminen ja leviäminen

Tarkistus

 

 

Kohti yhteiskunnallista vaikutusta

Lyhyellä aikavälillä

Keskipitkällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä

 

Vastaaminen Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteisiin ja EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin tutkimuksen ja innovoinnin avulla

Tuotokset – Sellaisten tuotosten lukumäärä ja osuus, joiden tavoitteena on vastata yksittäisiin Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteisiin ja EU:n politiikan yksittäisiin ensisijaisiin tavoitteisiin

Ratkaisut – Sellaisten innovaatioiden ja tieteellisten tulosten lukumäärä ja osuus, joilla vastataan yksittäisiin Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteisiin ja EU:n politiikan yksittäisiin ensisijaisiin tavoitteisiin

Hyödyt – Puiteohjelmarahoitteisten tulosten käytön arvioidut kokonaisvaikutukset pyrkimyksissä vastata yksittäisiin Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteisiin ja EU:n politiikan yksittäisiin ensisijaisiin tavoitteisiin, vaikutus päätöksenteko- ja lainsäädäntösykliin

 

Hyötyjen ja vaikutuksen tuottaminen t&i-missioiden ja kumppanuuksien avulla

T&i-missioiden tuotokset –

Yksittäisten t&i-missioiden ja kumppanuuksien tuotokset

T&i-missioiden tulokset –

Yksittäisten t&i-missioiden ja kumppanuuksien tulokset

T&i-missioiden saavutetut tavoitteet –

Yksittäisissä t&i-missioissa ja kumppanuuksissa saavutetut tavoitteet

 

Unionin ilmastositoumuk-sen täyttäminen

Hankkeet ja tuotokset –

Ilmaston kannalta merkityksellisten hankkeiden ja tuotosten määrä ja osuus (missioittain, kumppanuuksittain ja ohjelman budjettikohtien perusteella)

Ilmaston kannalta merkityksellisistä puiteohjelman hankkeista peräisin olevat innovaatiot –

Ilmaston kannalta merkityksellisistä puiteohjelman hankkeista peräisin olevien innovaatioiden määrä, mukaan lukien myönnetyt teollis- ja tekijänoikeudet

Ilmaston kannalta merkityksellisten hankkeiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikutus – Puiteohjelmarahoitteisten tulosten hyödyntämisen arvioidut kokonaisvaikutukset pyrittäessä vastaamaan EU:n pitkän aikavälin ilmasto- ja energiasitoumuksiin Pariisin sopimuksen puitteissa

– Ilmaston kannalta merkityksellisten hankkeiden taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset ja hyödyt

– Puiteohjelman hankkeista peräisin olevien innovatiivisten ja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvien ratkaisujen hyödyntäminen

– Näiden ratkaisujen hyödyntämisen arvioidut kokonaisvaikutukset työllisyyteen ja yritysten perustamiseen, talouskasvuun, puhtaaseen energiaan, terveyteen ja hyvinvointiin (mukaan lukien ilman, maaperän ja veden laatu)

 

Tutkimuksen ja innovoinnin leviämisen edistäminen yhteiskunnassa ja jäsenvaltioissa

Yhteiskehittäminen –

Sellaisten puiteohjelman hankkeiden lukumäärä ja osuus, joissa EU:n kansalaiset ja loppukäyttäjät antavat panoksen tutkimuksen ja innovoinnin sisällön kehittämiseen

Kansalais- ja käyttäjävaikuttaminen –

Sellaisten puiteohjelmasta rahoitusta saaneiden oikeussubjektien lukumäärä ja osuus, joilla on kansalais- ja käyttäjävaikuttamista palvelevia järjestelyjä puiteohjelmahankkeen jälkeen

Tutkimuksen ja innovoinnin tulosten hyödyntäminen yhteiskunnassa

Puiteohjelmassa yhteiskehitettyjen tieteellisten tulosten ja innovatiivisten ratkaisujen saatavuus, hyödyntäminen ja leviäminen

Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 5 kohta
Ohjelman tavoitteena on taloudellinen / innovaatiovaikutus vaikuttamalla yritysten perustamiseen ja kasvuun, luomalla suoraan ja välillisesti työpaikkoja ja vivuttamalla investointeja tutkimukseen ja innovointiin. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien kolmen keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.
 Ohjelman tavoitteena on taloudellinen / innovaatiovaikutus etenkin unionissa vaikuttamalla yritysten, etenkin pk-yritysten, perustamiseen ja kasvuun, luomalla suoraan ja välillisesti työpaikkoja etenkin unioniin ja vivuttamalla investointeja tutkimukseen ja innovointiin. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien kolmen keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
Liite V – taulukko 3

Komission teksti

 

 

Kohti taloudellista / innovaatiovaikutusta

Lyhyellä aikavälillä

Keskipitkällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä

 

Innovointiin perustuva kasvu

Innovatiiviset tuotokset –

Puiteohjelmasta peräisin olevien innovatiivisten tuotteiden, prosessien tai menetelmien lukumäärä (innovaatiotyypin mukaan) sekä teollis- ja tekijänoikeushakemukset

Innovaatiot –

Puiteohjelman hankkeista peräisin olevien innovaatioiden lukumäärä (innovaatiotyypin mukaan), mukaan lukien myönnetyt teollis- ja tekijänoikeudet

Innovaatiot –

Puiteohjelman hankkeista peräisin olevien innovaatioiden lukumäärä (innovaatiotyypin mukaan), mukaan lukien myönnetyt teollis- ja tekijänoikeudet

 

Uudet ja paremmat työpaikat

Tuettu työllisyys –

Rahoitusta saaneiden oikeussubjektien puiteohjelmahanketta varten luomien ja ylläpitämien kokoaikaisten työpaikkojen lukumäärä (työpaikan tyypin mukaan)

Kestävä työllisyys –

Rahoitusta saaneiden oikeussubjektien kokoaikaisten työpaikkojen lisäys puiteohjelmahankkeen jälkeen (työpaikan tyypin mukaan)

Työpaikat yhteensä

Puiteohjelman tulosten levittämisen vaikutuksesta suoraan ja välillisesti luotujen tai ylläpidettyjen työpaikkojen lukumäärä (työpaikan tyypin mukaan)

 

Investointien vivuttaminen tutkimukseen ja innovointiin

Yhteissijoitukset –

Alkuperäisen puiteohjelmainvestoinnin avulla vivutettujen julkisten ja yksityisten investointien määrä

Käytön laajentaminen –

Puiteohjelman tulosten hyödyntämiseksi tai käytön laajentamiseksi vivutettujen julkisten ja yksityisten investointien määrä

Vaikutus 3 prosentin tavoitteeseen –

Puiteohjelmasta johtuva EU:n edistyminen kohti tavoitetta käyttää 3 prosenttia BKT:stä tutkimukseen ja kehittämiseen

Tarkistus

 

 

Kohti taloudellista / innovaatiovaikutusta

Lyhyellä aikavälillä

Keskipitkällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä

 

Innovointiin perustuva kasvu unionissa

Innovatiiviset tuotokset –

Puiteohjelmasta peräisin olevien innovatiivisten tuotteiden, prosessien tai menetelmien lukumäärä (innovaatiotyypin mukaan) sekä teollis- ja tekijänoikeushakemukset kaikissa osallistuvissa maissa

Innovaatiot – Puiteohjelman hankkeista peräisin olevien innovaatioiden lukumäärä (innovaatiotyypin ja maan mukaan), mukaan lukien myönnetyt teollis- ja tekijänoikeudet

Pk-yritykset

Tuote- tai prosessi-innovaatiota puiteohjelman rahoituksen avulla tekevien pk-yritysten osuus (%) puiteohjelmasta rahoitusta saavista pk-yrityksistä

Normit ja standardit

Puiteohjelman hankkeista peräisin olevien, EU:ssa kehitettyjen normien ja standardien lukumäärä

Talouskasvu –

Puiteohjelman innovaatioita kehittäneiden unionin sisällä tai ulkopuolella toimivien yritysten perustaminen, kasvu ja markkinaosuudet

 

Tutkimus- ja kehitystoimien ja markkinoiden välisen unionissa olemassa olevan kuilun kurominen umpeen

Tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tulosten hyödyntäminen

Kaupalliseen hyödyntämiseen unionissa tai sen ulkopuolella johtaneiden puiteohjelman tulosten osuus alasta riippuen

Analyysi hyödyntämisestä unionissa tai sen ulkopuolella

Syyt sille, miksi puiteohjelmaan (aiemmin) osallistuneet hyödyntävät tutkimusta ja kehitystä unionin ulkopuolella

 

Uudet ja paremmat työpaikat

Tuettu työllisyys –

Rahoitusta saaneiden oikeussubjektien puiteohjelmahanketta varten luomien ja ylläpitämien kokoaikaisten työpaikkojen lukumäärä (työpaikan tyypin mukaan) kutakin osallistuvaa maata kohden

Kestävä työllisyys –

Rahoitusta saaneiden oikeussubjektien kokoaikaisten työpaikkojen lisäys puiteohjelmahankkeen jälkeen (työpaikan tyypin mukaan) kutakin osallistuvaa maata kohden

Työpaikat yhteensä

– Puiteohjelman tulosten levittämisen vaikutuksesta suoraan ja välillisesti luotujen, ylläpidettyjen tai unionissa siirrettyjen työpaikkojen lukumäärä (työpaikan tyypin mukaan)

– Suoraan tai välillisesti luotujen työpaikkojen lukumäärä tietointensiivisillä aloilla osallistuvaa maata kohden

 

Investointien vivuttaminen tutkimukseen ja innovointiin

Yhteissijoitukset –

Alkuperäisen puiteohjelmainvestoinnin avulla vivutettujen julkisten ja yksityisten investointien määrä

Käytön laajentaminen –

Puiteohjelman tulosten hyödyntämiseksi tai käytön laajentamiseksi vivutettujen julkisten ja yksityisten investointien määrä

Vaikutus 3 prosentin tavoitteeseen –

Puiteohjelmasta johtuva EU:n edistyminen kohti tavoitetta käyttää 3 prosenttia BKT:stä tutkimukseen ja kehittämiseen

Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 4 a alaotsikko (uusi)
Vaikutuspolkuindikaattorit eurooppalaista tutkimusaluetta varten
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
Liite V – taulukko 3 a (uusi)

Komission teksti

 

Tarkistus

 

 

Eurooppalai-seen tutkimus-alueeseen liittyvä vaikutta-minen

Lyhyellä aikavälillä

Keskipitkällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä

 

Lahjakkuuk-sien houkuttele-minen unioniin ja pitäminen unionissa

Puiteohjelmasta rahoitettu liikkuvuus

Tutkijoiden ja innovoijien liikkuvuus unionissa ja sen ulkopuolella maittain

Puiteohjelmasta rahoitettu kansainvälistyminen

– Kehitys ja ulkomaisten tutkijoiden ja innovoijien osuus kaikkien eurooppalaisen tutkimusalueen maissa

– Tutkimuslaitosten kytkentöjen ja verkostoitumistoimien kehittyminen, mukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin yhteydet

Houkuttelevat tutkimuksen ja innovoinnin järjestelmät

–  Ulkomaiset investoinnit unionin innovatiivisiin toimiin

– Patenttien lukumäärä osallistuvissa maissa

–  Ulkomailta saatavat lisenssitulot

 

Huippuosaa-misen levittäminen ja osallistuja-pohjan laajenta-minen

Osallistuminen puiteohjelmaan

Laajenevasti osallistuvista maista tulevien koordinaattoreiden ja osallistujien osuus ohjelman eri osissa ja kutakin välinettä kohti

– Arvioijien ja hallintorakenteiden jäsenten osuus myös laajenevasti osallistuvien maiden ja kehityksen ja innovoinnin alalla heikosti suoriutuvien alueiden osalta

Tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemien huippuosaamissaarekkeiden luominen ja nykyaikaistaminen, myös heikosti suoriutuville tutkimus- ja innovointialueille, jotta näistä tulisi keskuksia ja muutosten edistäjiä omassa maassaan

 

Kehittämi-seen ja innovointiin liittyvä kuilu

Maantieteellinen keskittäminen

– Onnistumisasteet

– Unionin rahoittamien tutkimusinfrastruktuurien käyttö kaikissa eurooppalaisen tutkimusalueen maissa

EU-rahoitusohjelmien strateginen suunnittelu

Synergiat ja keskinäinen vuorovaikutus puiteohjelman ja älykkään erikoistumisen strategioiden välillä

Kansallisten tutkimuksen ja innovoinnin järjestelmien vahvistaminen

– Korkealaatuisen ja riippumattoman kilpailukykyisen tutkimusrahoituksen ja urakehityksen arviointijärjestelmien lisääminen

– Yksityisen ja kansallisen julkisen rahoituksen lisääminen tutkimukseen ja innovointiin

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0401/2018).

Päivitetty viimeksi: 21. marraskuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö