Takaisin Europarl-portaaliin

Choisissez la langue de votre document :

  • bg - български
  • es - español
  • cs - čeština
  • da - dansk
  • de - Deutsch
  • et - eesti keel
  • el - ελληνικά
  • en - English
  • fr - français
  • ga - Gaeilge
  • hr - hrvatski
  • it - italiano
  • lv - latviešu valoda
  • lt - lietuvių kalba
  • hu - magyar
  • mt - Malti
  • nl - Nederlands
  • pl - polski
  • pt - português
  • ro - română
  • sk - slovenčina
  • sl - slovenščina
  • fi - suomi (valittuna)
  • sv - svenska
Parlamentin jäsenten esittämät kysymykset
18. joulukuuta 2013
E-014304-13
Kirjallisesti vastattava kysymys
komissiolle
työjärjestyksen 117 artikla
Eija-Riitta Korhola (PPE) , Sari Essayah (PPE) , Sirpa Pietikäinen (PPE) , Petri Sarvamaa (PPE) , Nils Torvalds (ALDE) , Liisa Jaakonsaari (S&D) , Anneli Jäätteenmäki (ALDE) , Hannu Takkula (ALDE) , Sampo Terho (EFD) , Satu Hassi (Verts/ALE) , Tarja Cronberg (Verts/ALE) , Mitro Repo (S&D)

 Aihe:  Päätös alueellisen LNG-terminaalin sijoituspaikasta
 Vastaus 

Komissio julkaisi lokakuussa 2013 luettelon yleisen edun mukaisista energia-alan infrastruktuurihankkeista, jotka ovat oikeutettuja rahoitustukeen Verkkojen Eurooppa ‐välineen kautta. Baltian energiamarkkinoiden yhteenliittämissuunnitelma (BEMIP) määriteltiin siinä ensisijaiseksi kaasukäytäväksi(1), jolla päästään eroon alueen eristyneestä asemasta, monipuolistetaan toimituksia ja parannetaan toimitusvarmuutta. Suomella, joka on suurin alueellinen kaasumarkkina-alue ja yksi EU:n syrjäisimmistä markkinoista, on luettelossa kaksi hanketta: Suomen ja Viron välille rakennettava kaasuputki Balticconnector ja nesteytetyn maakaasun (LNG) suuri alueellinen terminaali Finngulf LNG. Kolme kilpailevaa terminaalihanketta sijaitsevat Virossa ja Latviassa.

Tammikuussa 2013 BEMIP-suunnitelmaa käsittelevä alueellinen tilapäinen työryhmä myönsi Finngulf LNG ‐hankkeelle korkeimman luokituksen(2) ja totesi, että se vastaisi parhaiten alueellisiin tarpeisiin. Marraskuussa 2012 energia-asioiden pääosaston tutkimuksessa(3) vahvistettiin, että suurimpien kaasuasiakkaiden lähellä Suomessa sijaitseva hanke olisi kaikkein hyödyllisin huipuntasausjärjestelyjen ja kantaverkon ulkopuolisille markkinoille pääsyn kannalta.

Tämän huomioon ottaen:
1. Katsooko komissio, että LNG-terminaalin sijoituspaikkaa koskevan päätöksen olisi perustuttava yksinomaan tiukasti asiaperustaiseen taloudelliseen ja tekniseen analyysiin? Jos näin on, mitä muita tietoja komissio edellyttää edellä mainittujen analyysien lisäksi?
2. Voiko komissio vahvistaa, että Balticconnector-kaasuputkihankkeeseen tarvittaisiin huomattavasti lisää investointeja ja että sen toimintakustannukset kasvaisivat merkittävästi, jos muista terminaalin vaihtoehtoisista sijoituspaikoista pyrittäisiin toimittamaan Suomeen sama määrä kaasua kuin Finngulf LNG voi toimittaa?
3. EU pyrkii lopettamaan energiasaarekkeiden syrjäisen aseman. Balticconnector-kaasuputki on tässä suhteessa merkittävässä roolissa. Ovatko kaikki hankkeen kehittäjät osoittaneet yhtäläistä omistautuneisuutta Balticconnector-kaasuputken rakentamiseen?
4. Millaisella aikataululla Itämeren alueen suuren alueellisen terminaalin lopullista sijoituspaikkaa koskeva päätös tehdään?

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston 17. huhtikuuta 2013 antama asetus (EU) N:o 347/2013 Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista.
(2) Methodology for project assessment, Booz&Co, 7. tammikuuta 2013.
(3) Analysis of costs and benefits of regional liquefied natural gas solution in the East-Baltic Area, including proposal for location and technical options under the Baltic Energy Market Interconnection Plan, DG Energy, 20. marraskuuta 2012.

Kysymyksen alkukieli: ENEYVL C 275, 21/08/2014
Päivitetty viimeksi: 15. tammikuuta 2014Oikeudellinen huomautus