Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2011/2312(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0421/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0421/2012

Keskustelut :

PV 14/01/2013 - 22
CRE 14/01/2013 - 22

Äänestykset :

PV 15/01/2013 - 9.2

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0002

Hyväksytyt tekstit
PDF 221kWORD 35k
Tiistai 15. tammikuuta 2013 - Strasbourg Lopullinen painos
Aluekehityksen rooli koheesiopolitiikassa
P7_TA(2013)0002A7-0421/2012

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2013 aluekehityksen roolin optimoinnista koheesiopolitiikassa (2011/2312(INI))

Euroopan parlamentti , joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen XVIII osaston,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006(1) ,

–  ottaa huomioon yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista 6. lokakuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/702/EY(2) ,

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman komission viidennestä koheesiokertomuksesta ja koheesiopoliittisesta strategiasta vuoden 2013 jälkeen(3) ,

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman EAKR:n ja muiden rakennerahastojen tilanteesta ja tulevasta synergiasta tehokkuuden lisäämiseksi(4) ,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten”(5) ,

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan kaupunkien toimintaohjelmasta ja sen tulevaisuudesta koheesiopolitiikassa(6) ,

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman tavoitteesta 3: Alueellisen yhteistyön haaste – rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön tuleva toimintaohjelma(7) ,

–  ottaa huomioon 7. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman EU:n koheesio- ja aluepolitiikasta vuoden 2013 jälkeen(8) ,

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman koheesiopolitiikan osuudesta Lissabonin ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa(9) ,

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan aluekehitysrahastosta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1080/2006 tutkimukseen ja innovointiin osoitettujen varojen sekä seitsemännen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman välisen synergian aikaansaamisesta kaupungeissa, alueilla, jäsenvaltioissa ja unionissa(10) ,

–  ottaa huomioon julkaisemansa tutkimuksen ”Cohesion policy after 2013: a critical assessment of the legislative proposals”,

–  ottaa huomioon 24.–25. marraskuuta 2011 annetut puheenjohtajavaltio Puolan päätelmät EU:n politiikan alueellisesta ulottuvuudesta ja tulevasta koheesiopolitiikasta(11) ,

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2011 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (COM(2011)0615),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2011 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta (COM(2011)0614),

–  ottaa huomioon 9. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän viidennen kertomuksen päätelmät: koheesiopolitiikan tulevaisuus” (COM(2010)0642),

–  ottaa huomioon 19. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” (COM(2010)0700) ja sen tekniset liitteet (SEC(2010)7000),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Aluepolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa älykkäässä kasvussa” (COM(2010)0553),

–  ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Koheesiopolitiikkaan liittyvä strategiaraportti 2010 vuosien 2007–2013 ohjelmien toteuttamisesta” (COM(2010)0110),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon Fabrizio Barcan huhtikuussa 2009 aluepolitiikasta vastaavan komission jäsenen Danuta Hübnerin pyynnöstä laatiman riippumattoman raportin ”An agenda for a reformed cohesion policy – A place-based approach to meeting European Union challenges and expectations”, jonka aiheena on koheesiopolitiikan uudistaminen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0421/2012),

A.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikan tarkoituksena on pienentää unionin alueiden välisiä eroja vahvistamalla taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja että Euroopan yhdentymistä on edistetty tehokkaasti sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen avulla;

B.  toteaa, että yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa vahvistetaan kaikkiin unionin viiteen rahoitusohjelmaan (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Euroopan sosiaalirahasto ESR, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto eli maaseuturahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) sovellettavat yhteiset säännöt ja että näillä ohjelmilla on tarkoitus toteuttaa koheesio-, maaseutu- ja kalastuspolitiikkaa;

C.  toteaa, että yhteisessä strategiakehyksessä pyritään löytämään mekanismeja, joilla voidaan koordinoida tehokkaammin niiden rahastojen (EAKR, ESR, koheesiorahasto, Euroopan maaseuturahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) varoja, joihin sovelletaan yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta sekä integroimaan nämä rahastot paremmin unionin muihin politiikkoihin;

D.  toteaa, että alueellinen ulottuvuus koskee kaikkea koheesiopolitiikkaa ja tarjoaa Euroopan alueille mahdollisuuden käyttää omaa alueellista potentiaaliaan koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi;

E.  toteaa, että alueellinen koheesio tunnustetaan Lissabonin sopimuksessa Euroopan unionin perustavaksi tavoitteeksi;

Yleistavoite: alueellisen tavoitteen vahvistaminen

1.  katsoo, että yksinkertaistettu monitasoinen hallintojärjestelmä on olennaisen tärkeä koheesiopolitiikkaa koskevan päätöksenteon kannalta ja että kaikissa vaiheissa on tehtävä yhteistyötä niin unionin kuin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla unionin rahoitusohjelmien suunnittelussa, kehittämisessä ja täytäntöönpanossa; kehottaa komissiota varmistamaan, että tämä näkyy selkeiden ja täsmällisesti määriteltyjen kumppanuussopimusten laatimisena;

2.  korostaa, että jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisviranomaisten on tärkeää noudattaa unionin tason menettelysääntöjä rahoitusohjelmien valmistelussa, täytäntöönpanossa ja seurannassa; katsoo, että tällaisen yhteistyön luomiseksi on tärkeää varmistaa, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia;

3.  korostaa, että vaikka unionin alueiden lähentymisessä on edistytty merkittävästi, alueiden välillä on edelleen eroja (esimerkiksi tavoitettavuudessa) ja erot kasvavat edelleen; korostaa, että koheesiopolitiikkaan vuoden 2013 jälkeen tarkoitetut määrärahat on säilytettävä vähintään nykyisellään, jotta voidaan varmistaa, että kaikki taloudellista ja sosiaalista elvytystä tarvitsevat unionin alueet saavat edelleen tukea;

4.  pitää myönteisenä komission ehdotusta painottaa koheesiopolitiikan mitattavissa olevia tuloksia, jotta voidaan lisätä investointien kestävyyttä ja varmistaa rahoitusohjelmien tehokkuus; korostaa, että tulossuuntautuneessa järjestelmässä on oltava joustoa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja että on otettava huomioon yksinkertaistaminen, ohjelmien painopisteet ja kumppanuudet, jotta tulossuuntautuneet järjestelmät olisivat aluekohtaisia;

5.  kannattaa koko yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen kattavia komission ehdotuksia hallinnollisen rasituksen vähentämisestä; korostaa siksi, että säännöt, tarkastukset ja tukikelpoisuus on määriteltävä selkeästi alusta alkaen ja että hallinnollisia menettelyjä voidaan yksinkertaistaa menestyksekkäästi soveltamalla varojen käyttöön kokonaisvaltaista lähestymistapaa;

6.  korostaa, että koheesiopolitiikan määrittelyn ja täytäntöönpanon yhteydessä on tärkeää varmistaa kohtuullinen tasapaino varojen käytön tehokkaan valvonnan ja niiden vaikuttavuuden välillä;

7.  korostaa, että on varmistettava joustava lähestymistapa paikallisten ja alueellisten tavoitteiden asettamisessa ja osallistettava sidosryhmät aluetasolla kaikkiin vaiheisiin, jotta voidaan varmistetaan, että unionin rahoitusohjelmilla voidaan pienentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja;

8.  painottaa, että joustavuuden olisi merkittävä, että hankkeita voidaan rahoittaa eri rahastoista, joihin sovelletaan yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta, ja että tämän lisääntyneen joustavuuden avulla voitaisiin yksinkertaistaa hankkeiden toteutusta sekä lisätä unionin rahoituksen täydentävyyttä ja kokonaisvaltaisuutta;

9.  korostaa, että alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet liittyvät erottamattomasti taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, ja katsoo, että koheesiopolitiikalla voidaan edistää merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista erityisesti työllisyydessä, koulutuksessa ja köyhyyden vähentämisessä liittämällä Euroopan kasvustrategiaan alueellinen ulottuvuus;

10.  korostaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin pyrittäessä olisi harkittava myös muiden rahoitusohjelmien (kuten Horisontti 2020) käyttöä mahdollisesti yhdessä koheesiopolitiikkaan tarkoitettujen varojen kanssa;

11.  panee merkille, että kaupunkeihin ja kaupunkialueisiin kiinnitetään enemmän huomiota unionin talouskasvun moottoreina;

12.  korostaa, että on tärkeää vahvistaa kaupunki- ja maaseutualueiden olemassa olevia suhteita ja edistää uusien syntymistä; korostaa, että tämä vaatii vahvaa monitasoista painotusta ja yhteistyötä maaseutu- ja kaupunkialueiden sidosryhmien välillä ja että kumppanuuksia ja verkostoja tukemalla on kannustettava maaseutualueiden osallistumista tietyn maantieteellisen kokonaisuuden yhteisiin toimintoihin;

13.  korostaa tarvetta yhdistää alueellisen yhteistyön ohjelmat tehokkaammin alueellisiin strategioihin; painottaa eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän (EAYY) roolia tämän aikaansaamisessa;

14.  korostaa, että alueiden määritelmä olisi jätettävä jäsenvaltioiden tehtäväksi, sillä unionin kaupunkien ja kaupunkialueiden koko ja resurssit sekä taloudelliset ja sosiaaliset olot ovat kovin erilaisia;

15.  korostaa, että alueellinen yhteenkuuluvuus tarkoittaa myös alueiden sisäistä yhteenkuuluvuutta, minkä vuoksi on tärkeää huolehtia siitä, että talouden ylläpitoon osallistuu koko alue eivätkä ainoastaan suuret kaupungit; painottaa, että ei pidä unohtaa maaseudun pienten ja keskikokoisten kaupunkien kykyä edistää alueen hyvinvointia;

16.  korostaa, että tarvitaan selkeitä ja täsmällisesti määriteltyjä kumppanuussopimuksia, jotta voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti alueellisen yhteenkuuluvuuden näkökohtia ja saada alueiden tasolla konkreettisia tuloksia sekä hyödyntää täysimääräisesti alueiden mahdollisuuksia; korostaa, että tässä tarvitaan paikallisten ja alueellisten toimijoiden osallistumista niin että kaikki osapuolet voivat antaa panoksensa ohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen; pitää tätä erityisen tärkeänä, kun tarkoituksena on tukea erityisistä ongelmista kärsiviä alueita, kuten raja-alueita, vuoristo- ja saarialueita ja syrjäisimpiä alueita;

Unionin rahastojen integroinnin lisääminen vuosiksi 2014–2020

17.  pitää myönteisinä yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen liittyviä ehdotuksia, joilla kannustetaan rahoitusohjelmien parempaan koordinointiin ja integrointiin tulosten lisäämiseksi; pitää lisäksi myönteisenä, että koheesiopolitiikan alueellista ulottuvuutta painotetaan voimakkaammin vuosina 2014–2020;

18.  korostaa, että entistä vahvempi ja yhdennetympi tapa käyttää unionin rahoitusta alueellisesti sekä riittävien toimintaedellytysten luominen ja työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistuminen paikallisella ja alueellisella tasolla niin kaupunki- kuin maaseutualueilla on tehokas tapa varmistaa varojen kohdistaminen unionin pitkän aikavälin taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen;

19.  korostaa, että yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa hahmoteltu koheesiopolitiikan ja muiden politiikanalojen yhdenmukaistaminen antaa unionin alueille mahdollisuuden kehittää edelleen talouttaan kunkin omien vahvuuksien avulla;

20.  mainitsee esimerkkinä Wales European Funding Officen (WEFO) ja sen aikomuksen sisällyttää unionin rahastot Walesissa yhteen portaaliin, josta saa tietoa kaikista rahastoista, joihin sovelletaan yhteisistä säännöksistä annettua asetusta; korostaa, että WEFO:n portaaliin on mahdollista sisällyttää yhteinen foorumi, jolla sovelletaan yhteistä haku-, maksu-, seuranta- ja arviointimenettelyä kaikkiin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahastoihin; korostaa, että tämä menettely mahdollistaisi potentiaalisten synergiavaikutusten helpomman havaitsemisen ja rahoituskanavien yhdistämisen, mikä yhdenmukaistaisi ja yksinkertaistaisi tuen hakemiseen eurooppalaisista rahastoista käytettävää hakumenettelyä;

21.  korostaa, että koska yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla rahastoilla ja muilla rahoitusohjelmilla (esimerkiksi Horisontti 2020 ja Life+) on yhteisiä piirteitä, unionin rahoitusta voitaisiin tehostaa tarkastelemalla mahdollisuuksia mukauttaa näitä varoja toisiinsa;

Mekanismit unionin rahastojen yhdentämiseksi

22.  pitää myönteisenä ehdotusta sääntelykehykseksi, jossa painotetaan paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden, yhteisten toimintasuunnitelmien ja yhdennettyjen alueellisten investointien avulla toteutettavaa paikallista yhdennettyä kehitystä;

23.  korostaa, että komission ehdotusten mukaan kaikkien investointien on täydennettävä paikallisia tarpeita ja ne eivät saa mennä päällekkäin muiden hankkeiden kanssa;

24.  kehottaa soveltamaan edellä mainittuihin täytäntöönpanovälineisiin (paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet, yhdennetyt alueelliset investoinnit ja yhteiset toimintasuunnitelmat) täysin yhdennettyjä toimintalinjoja, jotta paikalliset kumppanit voivat valita omien tarpeidensa mukaan näiden välineiden erilaisia yhdistelmiä; kehottaa harkitsemaan myös mahdollisuutta soveltaa joustavia järjestelyjä voimavarojen keskittämiseksi ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja alueiden erityistarpeet;

25.  korostaa tarvetta pitää ehdotettujen välineiden käyttäminen mahdollisimman yksinkertaisena, jotta ei lisätä paikallisviranomaisten hallinnollista rasitusta ja jotta voidaan toimia yksinkertaistamistavoitteiden mukaisesti;

26.  pitää tärkeinä eri toimintatasojen institutionaalisia valmiuksia, jotta voidaan varmistaa alueellisen lähestymistavan onnistunut soveltaminen;

27.  valottaa asiaa esimerkillä Alankomaissa toteutetusta täytäntöönpanon delegoinnista, jossa osia rahoitusohjelmista (esimerkiksi EAKR) on delegoitu alueviranomaiselta paikallisviranomaisille ja jossa toimet toteutetaan paikallistasolla, jotta voidaan vastata paikallisiin tarpeisiin; korostaa, että hallinnointivastuun siirtäminen paikallisviranomaisille tarjoaa suuremmat mahdollisuudet rahastojen parhaaseen mahdolliseen yhdentämiseen, niin että paikallisiin tarpeisiin voidaan vastata räätälöidysti; painottaa, että tästä lähestymistavasta voisi paikallistasolla jo olevat hallinnointirakenteet huomioon ottaen olla hyötyä yhdennettyjen alueellisten investointien täytäntöönpanossa paikallistasolla;

Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet

28.  kannattaa paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita koskevia komission ehdotuksia tärkeänä osana yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta, jossa painotetaan synergian luomista kaikkien yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahastojen välille;

29.  katsoo, että tämä väline on erinomainen keino kannustaa kestäviin alueellisiin tavoitteisiin pyrkiviä paikallisyhteisöjen eri alojen toimijoita alhaalta ylöspäin suuntautuvaan osallistumiseen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä alue- ja paikallishallinnon valmiuksien vahvistamista sellaisten toimintaedellytyksiä parantavien toimien toteuttamiseksi, joilla on tarkoitus lisätä sekä alue- ja paikallisviranomaisten että työmarkkinaosapuolten osallistumista;

30.  panee merkille Leader-ohjelman ansiot maaseudun kehittämispolitiikan tärkeänä välineenä ja katsoo, että paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden kautta tämä toteuttamismekanismi voi auttaa vastaamaan paikallisiin ja alueellisiin haasteisiin; kannattaa paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden käyttöä myös kaupunkialueiden kehittämisessä;

31.  kehottaa komissiota selventämään paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden täytäntöönpanovaihetta koskevia ehdotuksiaan, jotta potentiaaliset osallistujat voivat määritellä kyseisten hankkeiden tarkoituksen, soveltamisalan ja halutut vaikutukset; odottaa hallintoviranomaisille suunnatun, paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita käsittelevän oppaan julkaisemista;

32.  pitää kalastusalan paikallisten toimintaryhmien ja Leader-ohjelman paikallisten toimintaryhmien yhteistyössä vuodesta 2007 saavutettua edistymistä hyvänä esimerkkinä siitä, miten tulevissa paikallisyhteisöjen omissa kehittämishankkeissa voitaisiin yhdistää paikallistasolla ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahastoista saatavaa rahoitusta; valottaa tätä esimerkillä yhdestätoista Tanskassa toimivasta paikallistason kumppanuudesta, joissa käytetään sekä Euroopan maaseuturahastoa (Leader) että Euroopan kalatalousrahastoa (neljäs toimintalinja) rahoittamaan hankkeita, joissa käytetään samaa täytäntöönpanojärjestelmää ja hallintoa;

33.  korostaa, että on tarkasteltava sellaisia esimerkkejä kuin Euroopan maaseuturahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varojen yhteiskäyttöä paikallisyhteisöjen omissa kehittämishankkeissa tulevalla ohjelmakaudella, jotta voidaan luoda synergioita kaikkien yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahastojen välille;

Yhteiset toimintasuunnitelmat

34.  kannattaa yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen sisältyviä ehdotuksia yhteisten toimintasuunnitelmien käyttöönotosta, jotta voidaan rahoittaa hankeryhmiä useammasta kuin yhdestä toimintaohjelmasta;

35.  katsoo, että yhteiset toimintasuunnitelmat ovat myönteinen askel kohti tuloksiin perustuvaa hallinnointia vuoden 2013 jälkeistä koheesiopolitiikkaa koskevan kokonaisvaltaisen tavoitteen mukaisesti;

36.  pitää tärkeänä huolehtia siitä, että näitä välineitä kehitetään rinnakkain paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden kanssa, jotta voidaan varmistaa, että paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet eivät ole vain pelkkä investointitavoite vaan aidosti strateginen väline paikallisten toimintaedellytysten kehittämiseksi ja että niillä edistetään muun muassa sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa;

37.  kehottaa selventämään yhteisten toimintasuunnitelmien soveltamisalaa ja integrointia sekä sitä, onko niitä tarkoitus käyttää koko ohjelmien vai vain niiden osien täytäntöönpanoon;

38.  katsoo, että yhteiset toimintasuunnitelmat voivat olla tehokas apu nuorten saamiseksi tasapuolisesti mukaan työelämään; korostaa kuitenkin, että olisi estettävä päätöksentekoprosessien ja hallinnollisten menettelyjen kohtuuton pitkittyminen;

Yhdennetyt alueelliset investoinnit

39.  pitää myönteisinä yhdennettyjä alueellisia investointeja koskevia ehdotuksia, joilla voitaisiin antaa kaupungeille mahdollisuus huolehtia omista erityistarpeistaan ja hankkia rahoitusta useammasta kuin yhdestä toimintalinjasta toimintaohjelmien toteuttamiseksi yhdennetysti;

40.  on ilahtunut yhdennettyjen alueellisten investointien soveltamisalan selkeyttämisestä ja mahdollisuudesta käyttää tätä välinettä yhdessä kaikkien yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen kattamien varojen kanssa myös kaupunkien ulkopuolisilla ja erityisesti kaupunkien liepeillä sijaitsevilla alueilla, mikäli sillä voidaan vastata paikallisiin tarpeisiin; korostaa, että on varmistettava yhdennettyjen alueellisten investointien ja alueellisten kestävän kehityksen strategioiden keskinäinen johdonmukaisuus, jotta voidaan lisätä sekä alueiden että niillä sijaitsevien kaupunkialueiden ja kaupunkien ulkopuolisten alueiden keskinäistä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

41.  mainitsee esimerkkinä ehdotetusta yhdennettyjen alueellisten investointien mallista Manchesterin suuraluetta koskevan hankkeen, jossa on käytetty mahdollisimman monista lähteistä peräisin olevaa rahoitusta investointihyötyjen maksimoimiseksi; korostaa, että mallia kehitetään jatkuvasti ja että sitä saatetaan käyttää tukemaan strategiaa, joka tuottaa kaupungin alueelle monenlaista taloudellista ja sosiaalista etua; painottaa, että ehdotetuissa yhdennetyissä alueellisissa investoinneissa yhdennettäisiin EAKR-painopisteet ESR-toimiin ja että koska EAKR:ssä painotetaan nykyisin enemmän pk-yrityksiä ja innovointia, yhdennettyjen alueellisten investointien ja Horisontti 2020 -hankkeiden välille voitaisiin vastedes luoda yhteyksiä;

Rahoitusvälineet

42.  pitää myönteisinä komission ehdotuksia rahoitusvälineiden laajemmasta käytöstä ja soveltamisalan laajentamisesta sekä yksinkertaisemmista ja selkeämmistä säännöistä, jotta voidaan tehostaa kaikkien viiden yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvan rahaston käyttöä;

43.  korostaa, että rahoitusvälineillä, myös mikroluotoilla, voitaisiin luoda vaihtoehtoisia rahoituslähteitä monille eri toimijoille ja täydentää näin perinteisiä rahoitusmenetelmiä; korostaa, että tulevassa rahoituskehyksessä rahoitusvälineillä olisi voitava hankkia yksityistä rahoitusta ja suoda jäsenvaltioille ja alueille joustoa, jotta ne voivat muokata kohdealoista ja täytäntöönpanomenetelmistä erityistarpeisiinsa sopivia;

44.  korostaa, että koska rahoitusvälineet ovat mekanismeja, jotka mahdollistavat yritysten, julkisen sektorin ja oppilaitosten yhteistyön, niitä olisi käytettävä myös keinona kehittää kokonaisvaltainen rahoituspolitiikka;

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen kattamien rahastojen yhdistäminen unionin muihin politiikkoihin ja välineisiin

45.  suhtautuu myönteisesti kumppanuussopimuksia koskevaan yhteiseen strategiakehykseen sisältyviin ehdotuksiin, joissa hahmotellaan mahdollisuutta mukauttaa toisiinsa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen kattamia rahastoja ja muita rahoitusohjelmia, kuten unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (aikaisemmin seitsemäs puiteohjelma, nyt Horisontti 2020 -ohjelma), Life+ -ohjelma ja Verkkojen Eurooppa -väline;

46.  toteaa, että vaikka Horisontti 2020 -ohjelman kaltaisissa rahoitusohjelmissa painotetaan ensisijaisesti osaamista, rakennerahastoilla on aiemmin luotu menestyksekkäästi valmiuksia myöntämällä niistä rahoitusta sellaisten liikeyritysten ja organisaatioiden kehittämiseen, joista on sittemmin tullut kumppaneita tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan tai kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvissä hankkeissa;

47.  korostaa, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen kattamien rahastojen ja Horisontti 2020 -ohjelmasta annettavan rahoituksen välisen synergian ansiosta molempia rahoituslähteitä voitaisiin käyttää täydentävien temaattisten tavoitteiden saavuttamiseen;

Työllisyys- ja sosiaalipoliittiset näkökohdat

48.  korostaa, että työllisyys- ja sosiaalipolitiikoilla on tärkeä rooli kestävässä ja yhteiskunnallisesti tasapainoisessa aluekehityksessä ja että ne voivat myötävaikuttaa merkittävästi alueellisten erojen vähentämiseen ja kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen tarjoamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille;

49.  korostaa, että köyhyyden torjuntaan sisältyy syrjäytymisen torjunta ja että harvaanasutuilla ja ikääntyvän väestön maaseutualueilla ei ole riittävästi terveyspalveluja, mikä olisi jossakin määrin kompensoitavissa nopean tietotekniikan paremmalle saatavuudella ja etälääketieteen edistämisellä;

50.  katsoo, että alueellisen lähestymistavan pitäisi osoittautua tehokkaaksi mekanismiksi, jolla autetaan pk-yrityksiä luomaan uusia kestäviä työpaikkoja ja ottamaan käyttöön tai kehittämään ammatillisia koulutusohjelmia; katsoo, että kasvuun ja työllistymiseen tähtäävä yritystoiminta ja osaamisen hyödyntäminen voi toimia yli hallinnollisten alueiden rajojen; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan uusien yrittäjien vallitsevia oloja, jotta voidaan hyödyntää paremmin niiden merkittäviä mahdollisuuksia luoda uusia kestäviä työpaikkoja;

51.  korostaa, että koheesiopolitiikan ja unionin muiden politiikanalojen välille on tärkeää luoda vahvaa synergiaa, jotta voidaan turvata koheesiopolitiikan tehokkuus työllisyys- ja sosiaalialan tämänhetkisiä haasteita ratkottaessa;

52.  korostaa, että alueellinen yhteistyö ja makroaluestrategiat voivat olla hyödyllisiä välineitä, joilla tunnistetaan ja torjutaan esimerkiksi koulutukseen ja työhön pääsyyn liittyviä alueellisia eroja ja joilla edistetään Euroopan alueiden välistä lähentymistä;

53.  katsoo, että työntekijöiden ja vastavalmistuneiden vapaaehtoinen liikkuvuus EU:ssa voisi olla ratkaisu alueelliseen ja paikalliseen työvoimapulaan, ja kannustaa jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään tätä liikkuvuutta tehokkaammin alueellisen kehityksen ja yhteenkuuluvuuden edistämiseksi;

54.  pitää välttämättömänä koordinoida ESR:n tukemia toimia politiikan eri tasoilla, jotta mahdollistetaan tehokas alueellinen lähestymistapa; pitää erityisen tärkeänä, että koulutuspalvelut ja -resurssit kytketään paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin;

55.  katsoo, että on ensiarvoisen tärkeää edistää jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen vaihtoa tarkoituksenmukaisessa ja tehokkaassa pitkän aikavälin aluekehityssuunnittelussa ja tukea säädylliset työolot takaavaa kestävää työllisyyttä köyhyyden ja työttömyyden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;

o
o   o

56.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.
(2) EUVL L 291, 21.10.2006, s. 11.
(3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0316.
(4) EUVL C 390 E, 18.12.2012, s. 27.
(5) EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 89.
(6) EUVL C 390 E, 18.12.2012, s. 10.
(7) EUVL C 390 E, 18.12.2012, s. 18.
(8) EUVL C 371 E, 20.12.2011, s. 39.
(9) EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 120.
(10) EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 104.
(11) Puheenjohtajavaltio Puolan päätelmät EU:n politiikan alueellisesta ulottuvuudesta ja tulevasta koheesiopolitiikasta ”Towards an integrated, territorially differentiated and institutionally smart response to EU challenges”, 24.–25. marraskuuta 2011, Poznań.

Päivitetty viimeksi: 7. syyskuuta 2018Oikeudellinen huomautus