Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2013/2062(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0391/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0391/2013

Keskustelut :

PV 09/12/2013 - 27
CRE 09/12/2013 - 27

Äänestykset :

PV 10/12/2013 - 9.3

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0547

Hyväksytyt tekstit
PDF 152kWORD 75k
Tiistai 10. joulukuuta 2013 - Strasbourg Lopullinen painos
CARS 2020: Vahva, kilpailukykyinen ja kestävä eurooppalainen autoteollisuus
P7_TA(2013)0547A7-0391/2013

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. joulukuuta 2013 CARS 2020 ‑toimintasuunnitelmasta: Vahva, kilpailukykyinen ja kestävä eurooppalainen autoteollisuus (2013/2062(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVII osaston 173 artiklan (entinen EY:n perustamissopimuksen 157 artikla), joka käsittelee unionin teollisuuspolitiikkaa ja jossa nimenomaisesti mainitaan unionin teollisuuden kilpailukyky,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”CARS 2020: Kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista autoteollisuutta koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2012)0636),

–  ottaa huomioon korkean tason CARS 21 -ryhmän kertomukset, joissa tarkastellaan Euroopan unionin autoteollisuuden kilpailukykyä ja kestävää kasvua (2012)(1) ja kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehystä 2000-lukua varten (2006)(2) ,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),

–  ottaa huomioon 10. ja 11. joulukuuta 2012 järjestetyn kilpailukykyneuvoston päätelmät unionin teollisuuden ja erityisesti autoteollisuuden tilanteesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A7‑0391/2013),

A.  katsoo, että autoteollisuus on samalla paitsi merkittävä teollisuuden tuotantoketjun osa se myös edistää kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä EU:ssa;

B.  katsoo, että huolimatta nykyisestä ennennäkemättömästä talous- ja rahoituskriisistä EU:n autoteollisuus on merkittävässä asemassa Euroopan osaamisen ja teollisen tuotannon säilyttämisessä, ja tämä edellyttää koordinoitujen toimien toteuttamista EU:ssa;

C.  katsoo, että nykyinen taloustilanne ei johdu pelkästään tästä kriisistä, ja toteaa, että kriisi on ylittänyt suhdannekehityksen ja pakottaa tarkastelemaan uudelleen liikkuvuutta koko 2000-luvulla, koska liikkuvuus edistää myös talouskasvua;

D.  toteaa, että autoteollisuuden alalla on meneillään maailmanlaajuinen vallankumous, jossa kysyntä vähenee tai taantuu Euroopassa, kysyntä ja tuotanto siirtyvät nousevan talouden maihin, käytetyt energialähteet muuttuvat asteittain mutta selkeästi sekä osia ja toimintoja digitalisoidaan, mikä parantaa tuottavuutta ja aiheuttaa vastaavasti suuria muutoksia arvoketjussa;

E.  katsoo, että EU:n autoteollisuus on edelleen maailmanlaajuisesti edelläkävijä tutkimuksessa ja innovoinnissa ja siksi sen kilpailukyky ja kestävä tuotanto on palautettava ennalleen koko tuotanto- ja arvoketjussa;

F.  katsoo, että yksi ratkaisu tuotannon ylikapasiteettia koskevaan ongelmaan on kapasiteetin muuntaminen muuhun teollisuuskäyttöön, kuten julkiseen liikenteeseen ja uusiutuvaan energiaan, sekä kestäviin infrastruktuureihin tehtävät investoinnit;

Poliittinen hallintotapa

1.  tukee komission uutta strategiaa ottaa käyttöön erityisesti kestävää autoteollisuutta koskeva uusi eurooppalainen teollisuuspolitiikka Euroopan talouden ytimessä;

2.  edellyttää, että komissio koordinoi entistä tehokkaammin omia toimiaan sen varmistamiseksi, että CARS 2020 -toimintasuunnitelman suositukset pannaan todella täytäntöön korkean tason työryhmän valvonnassa, jotta CARS 21 -prosessin ensimmäisen vaiheen (joulukuu 2005) epäonnistuminen ei toistuisi, koska tehtyjen päätelmien tueksi ei toteutettu tarvittavia jatkotoimia; kehottaa komissiota tämän vuoksi laatimaan selkeän ja nopeutetun toimintasuunnitelman ja käyttämään toimivaltuuksiensa mukaisesti aloiteoikeuttaan ja laatimaan erityisesti suuntaviivoja jäsenvaltioiden ja yritysten toimien koordinoimiseksi ja täydentämiseksi, jotta varmistetaan EU:n kansalaisten kohtuullinen elintaso ja vahvistetaan EU:n teollisuutta keskittymällä talouden ja työllisyyden kasvuun ja markkinoiden elvyttämiseen;

3.  kehottaa komissiota laatimaan monialaisia etenemissuunnitelmia, joissa käsitellään energian, liikenteen sekä tieto- ja viestintätekniikan alan kehitystä;

4.  katsoo, että lukuisat rajoitukset ja politiikan koordinointimekanismien puute haittaavat komission toimintaa tällä alalla; kehottaa komissiota esittämään neuvostossa ja parlamentissa käytävän keskustelun pohjaksi selvityksen komission tavoitteiden ja sen käytössä olevien keinojen välisestä epäsuhdasta;

5.  katsoo, että komission olisi otettava huomioon kaikessa tulevassa autoteollisuusalaa koskevassa päätöksenteossa koko ala, erityisesti alihankkijat, jälleenmyyjät ja jälkimarkkinayritykset;

6.  suhtautuu myönteisesti kilpailukykyneuvoston joulukuussa 2012 pitämässään kokouksessa antamiin päätelmiin teollisuuspolitiikasta; kannustaa jäsenvaltioita pyrkimään autoteollisuusalaa koskevan teollisuuspolitiikan tarkistamisesta koskevaan tavoitteeseensa ja vakiinnuttamaan Euroopan laajuista yhteistyötä koskevat järjestelyt kyseisellä alalla; muistuttaa, että tällainen tiiviimpi yhteistyö autoteollisuutta koskevan politiikan alalla voidaan toteuttaa joko unionin tasolla tai vapaaehtoisesti useampien jäsenvaltioiden välillä;

7.  kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä asianmukaisesti koordinoituja rakenteellisia uudistuksia kuten tutkimuksen ja innovoinnin tukemista, osaamisen kehittämistä, henkilöstön uudelleenkouluttamista, epäsuorien kustannusten alentamista, työn joustavuuden lisäämistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun perusteella, byrokratian vähentämistä ja maksuaikojen lyhentämistä;

8.  katsoo, että palauttaakseen luottamuksen toimintaansa kohtaan unionin on parannettava toimintasuunnitelmansa täytäntöönpanoa ja tapaa, jolla toimintasuunnitelmasta tiedotetaan kansalaisille, sijoittajille ja yrityksille;

Autoteollisuus ja tuotanto EU:ssa

9.  toteaa, että EU:ssa on ehdottoman tärkeää ylläpitää ja kehittää edelleen johdonmukaista ja dynaamista tutkimus-, valmistus-, tuotanto-, arvo- ja innovointiketjua, jossa keskitytään ympäristön kannalta kestävien ajoneuvojen tuotantoon; katsoo, että Euroopan kilpailukyvyn säilyttäminen tulevaisuudessa riippuu siitä, pystytäänkö luomaan positiivinen kierre, joka edistää innovointia, työllisyyttä, kilpailukykyä, terveyttä, ympäristöä ja liikkuvuutta;

10.  toteaa, että autoteollisuudessa palkkakustannusten osuus on vain 13–20 prosenttia lisäarvosta; katsoo, että maailmanlaajuinen kilpailukyky voidaan varmistaa vain koko arvoketjua koskevalla innovoinnilla ja tuotantoprosessin joustavuudella, mistä on neuvoteltava vastaavasti työntekijöiden kanssa;

11.  korostaa, että eurooppalaisen tuotantopohjan säilyttäminen ja vahvistaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa EU:n kansalaisten kohtuullinen elintaso ja vahvistaa EU:n teollisuutta talouskasvun ja talouden elpymisen saavuttamiseksi;

12.  ottaa huomioon Euroopan markkinoilla, autoteollisuuden ala mukaan luettuna, vallitsevan taantuman ja kriisin; pitää valitettavana, että komissio ei ole analysoinut taantuman perussyitä, kuten tilanteiden eriytymistä (valmistajat, markkinasegmentit ja -tyypit, tuotteet, toimialat) ja kysynnän moninaisia rakenteellisia muutoksia (demografiset, sosiologiset, käyttäytymiseen liittyvät, taloudelliset ja tekniset muutokset); katsoo, että Euroopan laajuisten monialaisten toimien lisäksi kansallisella tasolla ja unionin tasolla on toteutettava yksittäisten olosuhteiden mukaan erityisesti räätälöityjä toimia, joilla elvytetään kysyntää;

13.  katsoo, että liikkuvuuden uudet käyttäytymismallit, kuten julkiset ja multimodaaliset liikenneverkot, liikenteen hallinta, älykkäät kaupungit, autojen yhteiskäyttö ja osa-aikaomistukseen perustuvat järjestelmät, aiheuttavat Euroopan autoteollisuuden alaa edistävän voimakkaan vipuvaikutuksen;

14.  pitää valitettavana, että komissio jättää huomiotta tuotannon ylikapasiteetin, vaikka se on koko alalla keskeinen ongelma ja aiheuttaa väistämättä lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaikutuksia (tuotantoketju, työpaikat, alueellinen talous); kehottaa näin ollen komissiota laatimaan nopeasti

   a) tutkimuksen ylikapasiteetin laajuudesta EU:ssa ja sen torjumiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä, myös EU:n ulkopuolella (Yhdysvallat)
   b) toimintasuunnitelman, jossa tuodaan esille kaikki tällä alalla käytettävissä olevat poliittiset välineet ja erityisesti tutkimukseen ja innovointiin liittyvät välineet
   c) ehdotuksia aktiivisemman ja koordinoidumman tuen tarjoamiseksi autoteollisuuden työntekijöille ja yrityksille, jotta osaamista ja työvoimaa voidaan suunnata uudelleen muille, kasvaville aloille;

15.  rakenneuudistusten osalta

   a) pitää myönteisenä komission aikomusta perustaa uudelleen työryhmä seuraamaan tärkeimpiä rakenneuudistuksia ja sitä, että se on julkaissut vihreän kirjan rakenneuudistuksia koskevista tehokkaista käytännöistä (COM(2012)0007)
   b) kehottaa yrityksiä ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötä ja teollisuuden mukautusten ennakoimista, jotta estetään kielteisten ulkoisten vaikutusten kohdistuminen teollisuuden tuotantoketjun eheyteen (työpaikat, tuotanto)
   c) kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan koordinoidusti uudelleenjärjestelysuunnitelmia niiden alueiden tukemiseksi, joilla autoteollisuuden työpaikat vähenevät huomattavasti; pyytää, että kaikkia EU:n tason välineitä (EIP, ESR ja EAKR) ja kansallisia välineitä käytetään koordinoidusti tällaisten työntekijöiden tukemiseen ja uudelleenohjaamiseen toisiin työpaikkoihin liitännäisaloilla, esimerkiksi vaihtoehtoisten energialähteiden alalla, ja että käytettävissä olevaa autotekniikan taitotietoa optimoidaan
   d) korostaa myös, että rakenneuudistuspolitiikassa yrityksillä ja alueviranomaisilla on keskeinen tehtävä ja velvollisuus parantaa erityisesti työntekijöiden koulutusta, mutta myös tarjota vapautuneita tiloja asianomaisten alueiden sosiaalis-taloudellista kehittämistä ja uudelleenjärjestelyä varten;

16.  muistuttaa jäsenvaltioita ja yrityksiä siitä, että yritysten toimien keskittäminen (yhteisostoryhmät, yhteistyöjärjestelyt, konsortiot, fuusiot) on yksi kilpailukyvyn säilyttämistä edistävistä tekijöistä, joilla torjutaan entistä voimakkaampaa kansainvälistä kilpailua;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan erityisiä toimenpiteitä, joilla nopeutetaan pk-yritysten ja keskikokoisten yritysten pääsyä pääomamarkkinoille erityisesti alueellisia keskitettyjä asiointipisteitä perustamalla; katsoo, että kriisi vaikuttaa eniten pk-yrityksiin ja keskikokoisiin yrityksiin, erityisesti alihankinnan, jakelun, vähittäismyynnin ja huoltopalvelujen alalla; korostaa samalla, että tällaiset yritykset ovat voimavara, koska kokonsa ja reaktiokykynsä ansiosta ne voivat sopeutua muutoksiin ja ne ovat usein teknisen edistyksen alullepanijoita; katsoo tämän vuoksi, että pk-yritysten ja keskikokoisten yritysten mahdollisuuksien monipuolistaminen (kansainvälistyminen, uusiin hankkeisiin osallistuminen) on kehittämissuunta, jota on hyödynnettävä;

18.  toistaa, että standardien valinnassa on kunnioitettava teknisen neutraalisuuden periaatetta, jotta suojellaan ensimmäisten sijoittajien investointeja ja kannustetaan siten innovointia alalla;

Inhimilliset voimavarat

19.  katsoo, että autoteollisuuden työntekijöiden osaaminen on eduksi EU:lle; pitää myönteisenä eurooppalaisen autoteollisuuden osaamisneuvoston perustamista vuonna 2013 ja uskoo, että se pystyy nopeasti kehittämään tehokkaita toimintalinjoja tällä alalla;

20.  pitää myönteisenä komission ilmoitusta taitojen vahvistamisesta ja pätevyyden kehittämisestä kestävällä pohjalla olevan kilpailuedun lähteenä;

21.  katsoo, että tällä hetkellä työmarkkinat eivät pysty vastaamaan alan tarpeisiin (ammattitaitoisten työntekijöiden suuri kysyntä); katsoo, että on ehdottoman tärkeää mukauttaa julkisia (luonnontieteiden, teknologiatieteiden, insinööritieteiden ja matematiikan koulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen edistäminen) ja yritysten koulutusstrategioita (esimerkiksi kehittämällä kaksijakoisia koulutusjärjestelmiä) korkeasti koulutettujen työntekijöiden säilyttämiseksi ja houkuttelemiseksi;

22.  kehottaa jäsenvaltioita tekemään lainsäädäntöönsä tarvittavat muutokset, jotta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta ja työsuhteista, jotka vaikuttavat työn organisointiin (esimerkiksi toimialasopimukset ja työntekijöiden osallisuus yrityksissä), tulee entistä avoimempia ja rakentavampia; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään ja noudattamaan parhaita käytäntöjä;

23.  suosittelee, että jäsenvaltiot ja yritykset edistävät työntekijöiden jatkuvaa koulutusta, jotta ennakoidaan tulevia tarpeita ja mahdollistetaan se, että mikäli työpaikkoja menetetään tietyllä alalla, työntekijöiden osaaminen hyödyttää muita kasvavia aloja;

Innovaatiot ja teknologia

24.  vakuuttaa, että tekninen innovointi on keskeinen erottava tekijä autoteollisuuden alan kilpailukyvyn kannalta; kehottaa noudattamaan teknologiariippumatonta lähestymistapaa; vahvistaa uudelleen halunsa varmistaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet saavutetaan ja että kustannustehokkaita ja kestäviä liikennemuotoja ja uusia tuotantomuotoja kehitetään;

25.  korostaa, että koko arvoketjun kattavat yhdennetyt innovaatiohankkeet ovat keskeisiä kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta;

26.  katsoo, että osaaminen ja innovointi voivat olla EU:n autoteollisuuden pysyvä kilpailuetu silloin, kun uusia ratkaisuja saatetaan markkinoille nopeammin kuin niitä ehditään jäljitellä ja kun innovaatioiden suojelutavoilla ja teollisuusvakoilun torjumisella varmistetaan investointien kannattavuus aiheuttamatta haittaa kuluttajille; katsoo, että Euroopan markkinoilla autoteollisuuden tuotteiden innovatiivinen ylivoima liittyy ympäristöön ja turvallisuuteen;

27.  toteaa, että EU:n autoteollisuudessa on kaksi tehokasta kilpailustrategiaa: kustannnusjohtajuuden ja erikoistumisen strategia; katsoo, että näiden kahden strategian yhdistelmän soveltaminen aiheuttaisi vaikeuksia ja olisi tehotonta, koska se edellyttäisi entistä laajempaa innovatiivista tutkimusta;

28.  panee merkille, että EU:n autoteollisuus on kustannusjohtajuuden strategialla saavuttanut useita voittoja Euroopan markkinoille suunnattujen halpojen menekkituotteiden ansiosta (esimerkiksi Škodan, Dacian, Nissanin kaltaiset valmistajat);

29.  suhtautuu myönteisesti tekniikan edistämistä koskeviin komission ehdotuksiin mutta muistuttaa sen suunnitelmien ehdollisesta luonteesta pyrittäessä varmistamaan lisäarvon tuottaminen, markkinoille pääsy ja työllistyminen;

30.  pitää tärkeänä, että edistetään tutkimusta ja kehittämistä, joissa keskitytään vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin kestäviin tekniikoihin, joissa Eurooppa on johtavassa asemassa, jotta vähennetään unionin riippuvuutta tuontienergiasta; korostaa, että näihin kuuluvat sähkö- ja hybridiajoneuvot, vaihtoehtoiset polttoaineet, liikkuva energian varastointi ja tarvittavien jakeluverkostojen ja infrastruktuurin käyttöönotto, mutta pitää valitettavana, että tällaisia tekniikoita ei ole vielä saatettu markkinoille; toivoo toimenpiteitä, joissa

   tekniikka yhdistetään mahdollisimman hyvin EU:n ja kansainvälisten markkinoiden odotuksiin ja varmistetaan, että autonostajat hyväksyvät sen ja
   otetaan huomioon ajoneuvon elinkaareen liittyvät ulkoiset ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset aina ajoneuvon valmistuksesta sen tarvitsemiin puhdistustoimenpiteisiin;

31.  katsoo, että ollakseen kilpailukykyinen eurooppalaisesta autoteollisuudesta on tehtävä kannattava edistämällä kehitystä teollisuudenaloilla, jotka tekevät yhteistyötä hankkiessaan Euroopasta edullisia tuotantopanoksia kuten terästä, valutuotteita, taoksia, verhoilutuotteita, renkaita sekä elektronisia komponentteja;

32.  katsoo, että EU:n toimien on perustuttava erikoistumisstrategiaan, joka perustuu tiettyihin painopistealoihin, joilla vakiinnutetaan tekniikan edistyminen ja joita ovat

   a) tekniikan lähentäminen erityisesti tuotannon ja jakelun alkuvaiheissa noudatettaviin normeihin
   b) ekoinnovaatioiden kehittäminen (entistä kevyemmät, tehokkaammat, vähemmän saastuttavat ja helpommin kierrätettävät ajoneuvot, keskeiset mahdollistavat tekniikat, akut ja energian varastointi, ajoneuvon hallinnan helpottaminen, mukavuus, autojen liittäminen verkkoon), turvallisuus (eCall-puhelut) ja käytettävyys (vammaisia kuljettajia varten) ja eurooppalaisten tuotteiden erottaminen muista
   c) EU:ssa ja maailmanlaajuisesti tehtävä yhteistyö aloilla, joita ei ole vielä hyödynnetty laajemmin, kuten voimansiirtoteknologia
   d) Euroopan johtoaseman vahvistaminen kansainvälisten standardien laadinnassa, jolla varmistetaan, että EU voi säilyttää teknisen johtoaseman maailmanmarkkinoilla ottaen huomioon kansainvälisen yhdenmukaistamisen merkityksen uusille markkina-alueille pääsyssä
   e) polttoaineen kulutuksen mittaamista koskevien menetelmien kaltaiset mekanismit, joista tulee maailmanlaajuisen autoteollisuuden tärkeä kilpailutekijä Euroopan markkinoilla ja joilla varmistetaan, että eurooppalaisia valmistajia suojellaan vilpilliseltä kilpailulta;
   f) sähköautojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto;

33.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kannustamaan rajat ylittävien klusterien ja kilpailukykykeskittymien sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöverkostojen kumppanuuden luomista tulevaisuuden liikennemuotoja varten, jotka ovat jatkuva innovoinnin lähde (prototyypit);

34.  korostaa, että tutkimus ja kehittäminen edellyttävät huomattavaa taloudellista panostusta (tieteellinen riski, pitkä investointisykli); pitää tässä yhteydessä valitettavana, että EU:ssa ei ole vielä saavutettu tavoitetta, jonka mukaan kolme prosenttia BKT:stä olisi sijoitettava tutkimukseen ja kehittämiseen; katsoo, että jäsenvaltioiden suunnittelemat COSME- ja Horisontti 2020 ‑ohjelmien määrärahojen leikkaukset ovat vahingollisia erityisesti liikennettä koskevien budjettikohtien kannalta;

35.  panee merkille, että autoteollisuus on merkittävä tutkimukseen ja innovointiin tehtävien yksityisten investointien lähde; korostaa kuitenkin, että niin kauan kuin taantuman vaikutus Euroopan markkinoihin jatkuu, Horisontti 2020- ja COSME-ohjelmien mukaisella EU:n rahoituksella voidaan lisätä alan yksityisiä investointeja; korostaa tarvetta jatkaa kunnianhimoista lähestymistapaa rahoitettaessa vihreitä autoja koskevaa aloitetta ja pk-yritysten kehittämistä, koska ne ovat selkeitä painopistealoja; korostaa, että alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla on toimivaltuuksistaan riippuen käytössään erilaisia välineitä, joilla autoteollisuutta voidaan tukea aktiivisesti;

36.  korostaa, että vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä on myönnettävä riittävästi varoja alan rakenneuudistukseen ja alan mikroyritysten ja pk-yritysten osaamisen päivittämiseen ja nykyaikaistamiseen, jotta alan tuottavuutta voidaan lisätä ja tukea alan kotimaisia tuotteita;

Sääntely

37.  korostaa, että ”älykkään sääntelyn” periaate on pantava täytäntöön mahdollisimman nopeasti, koska se on yhtenäinen lähestymistapa tarkastella autoteollisuuteen vaikuttavaa lainsäädäntöä; muistuttaa, että kyse oli ensimmäisen CARS 21 -työryhmän laatimasta pyynnöstä (2005), joka on sittemmin jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi; korostaa, että älykkäällä sääntelyllä on erittäin tärkeä autoteollisuuden investointeja lisäävä merkitys;

38.  katsoo, että komission ehdottama moratorio, jota sovelletaan kaikkeen uuteen sääntelyyn, jolla voi olla haitallinen vaikutus alan taloudelliseen tilanteeseen, edistää pitkän aikavälin kilpailukyvyn saavuttamista ja auttaa vastaamaan asianmukaisella tavalla ympäristöhaasteisiin;

39.  korostaa, että kohtuulliset siirtymäajat ovat tärkeitä, jotta ala voi mukauttaa tuotantolaitoksia ja investoida teollisuusjärjestelmään;

40.  kehottaa tarkastelemaan uudelleen kaikkia politiikkoja ja tehtyjä päätöksiä, jotka saattavat vaikeuttaa autoteollisuuden kestävää rakennemuutosta; kehottaa komissiota laatimaan jälkiarvioinnin hyväksytystä lainsäädännöstä ja hyväksytyn lainsäädännön puutteesta tai sen huonosta täytäntöönpanosta;

41.  kehottaa eurooppalaisia valmistajia jatkamaan nykyisen lakimääräistä takuuta koskevan EU:n lainsäädännön soveltamista ja valvomaan sen noudattamista;

42.  katsoo, että eurooppalaisen autoteollisuuden tuotteiden kaupalliset takuuajat ovat liian lyhyitä eivätkä vastaa niiden korkeaa käyttövarmuutta, minkä johdosta ne eivät ole kilpailukykyisiä kolmansien maiden (Japani, Korea) valmistajien takuiden kanssa;

43.  katsoo, että on syytä yhdenmukaistaa tekninen sääntely koko EU:ssa, jotta torjutaan keinotekoisia kilpailun vääristymiä; painottaa, että testausmenetelmiä on yhdenmukaistettava ja parannettava, sillä ne osoittavat tiettyjen autonvalmistajien osalta merkittäviä eroja energiankulutuksessa; pyytää komissiota puuttumaan ongelmaan, joka koskee kuluttajien johtamista harhaan puolueellisella tiedolla ajoneuvon polttoaineenkulutuksesta ja ympäristövaikutuksista; kannattaa suunnitelmaa, jonka mukaisesti kehitetään ajamista koskeva uusi ja tarkka testisykli sekä todellisia ajo-olosuhteita kuvastavat testausmenettelyt, ja kehottaa ottamaan nämä käyttöön viipymättä;

44.  kehottaa EU:ssa autoteollisuuden tuotteita valmistavia yrityksiä tiivistämään yhteistyötä sisämarkkinoilla standardoinnin, tyyppihyväksynnän, yhdistämisen ja uudelleenkäytön sekä markkinoiden vapaaehtoisen segmentoinnin avulla;

45.  katsoo, että EU:n tieliikenneturvallisuutta on parannettava merkittävästi toteuttamalla ajoneuvoja, infrastruktuuria ja kuljettajien käyttäytymistä koskevia toimenpiteitä; suhtautuu myönteisesti komission tekemään ehdotukseen eCall-järjestelmästä, jonka avulla ajoneuvot soittavat automaattisesti hätänumeroon vakavan onnettomuuden sattuessa;

46.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa kansainvälisellä tasolla ja laatiman strategian, jolla suojataan liikesalaisuuksia EU:ssa ja torjutaan väärentämistä ja teollisuusvakoilua; kiinnittää huomiota siihen, että tekninen kehitys on arkaluonteinen ja haavoittuva ala;

Taloudelliset resurssit

47.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan, optimoimaan ja tehostamaan saatavilla olevien taloudellisten resurssien käyttöä, jotta julkisten tukien lisäksi kannustetaan tekemään investointeja kestävään liikkuvuuteen pk-yrityksille suunnattujen verokannustimien (tutkimustoiminnan perusteella myönnettävät verovähennykset, ympäristöbonus-malus-järjestelmä, romutuspalkkiot) sekä yksityisten (riskipääomarahastot, bisnesenkelit) ja julkisten (Euroopan investointipankki) rahoitusvälineiden kautta;

48.  pyytää komissiota laatimaan autoteollisuuden verotusta käsittelevän perusteellisen vertailevan tutkimuksen, jonka avulla yksinkertaistetaan ja järkeistetään tuotantoon ja moottoriajoneuvoihin liittyvien palvelujen myyntiin nykyisin kohdistuvaa verorasitetta ja vähennetään byrokratiaa;

49.  katsoo, että on välttämättä säilytettävä käytettävissä olevien resurssien täydentävyys yhtäältä rakenneuudistuksia ja toisaalta tutkimusta ja kehittämistä varten; kehottaa tästä syystä säilyttämään Euroopan sosiaalirahastolle ja Euroopan globalisaatiorahastolle myönnettävät määrärahat nykytasolla;

50.  pitää erittäin tärkeänä, että kilpailupolitiikan (valtiontukea koskeva sääntely) avulla edistetään kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä koskevaa politiikkaa EU:n ulkopuolisten kilpailijoiden noudattamien käytäntöjen mukaisesti;

51.  kehottaa ottamaan käyttöön ehdollisuuslausekkeen, jonka mukaisesti autoalan yritys velvoitetaan tuettujen investointien takaisinmaksuaikana ylläpitämään toimintaa tuetussa kohteessa tai maksamaan takaisin EU:n myöntämät tuet, mikäli yrityksen toiminta siirretään muualle;

Sisämarkkinat

52.  korostaa, että autoteollisuuden kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen elvyttäminen edellyttää välttämättä vakaita sisämarkkinoita;

53.  katsoo, että entistä tiiviimpi yhdenmukaistaminen on olennaista aloilla, joilla syntyy epätasapainoista kilpailua

   a) suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin: korkeat energia- ja raaka-ainekustannukset, euron kallis vaihtokurssi
   b) sisämarkkinoilla: sosiaalinen ja verotuksellinen kilpailu, yrityksille myönnettävät veroedut ja hankintaan liittyvät kannustimet (ympäristöbonukset, romutuspalkkiot);
   c) EU:n sisämarkkinoilla: ajoneuvojen kierrätettävyyteen ja käytettyjen autojen ekologiseen kierrättämiseen liittyvät ehdot;

54.  korostaa, että alihankkijoita on erityisesti vahvistettava ja että niihin liittyy innovointimahdollisuuksia (Car2Car, Car2Infrastructure) ja työllisyysmahdollisuuksia;

55.  pitää valitettavana, että huoltopalvelujen markkinoilla tapahtuva sääntelyn pirstoutuminen aiheuttaa haittaa autoilijoille ja jäsenvaltioiden välillä käytävälle terveelle ja rehelliselle kilpailulle; kehottaa lähentämään erityisesti varaosien markkinoita ja tiedottamaan autoilijoille heidän oikeuksistaan ajoneuvojen korjausten suhteen, jotta voidaan parantaa työllisyyttä ja autoilijoiden ostovoimaa sekä ylläpitää ja kehittää eurooppalaisia tuotantolinjoja ja teollisuuden jälkimarkkinoita; kehottaa komissiota tukemaan tätä lähentämistä ja tekemään perusteellisen vertailevan tutkimuksen, jossa arvioidaan sääntelyn pirstoutumisen vaikutuksia sisämarkkinoihin, eurooppalaiseen tuotantoon ja autoilijoiden ostovoimaan;

56.  kehottaa koordinoimaan toimia EU:n tasolla väärennettyjen varaosien tuonnin torjumiseksi;

57.  toteaa, että jäsenvaltioiden on varmistettava valmistajien ja autokauppojen välisissä kaupallisissa suhteissa entistä suurempi avoimuus ja vilpittömän mielen periaatteen noudattaminen; katsoo, että valmistajien ja autokauppojen välisten menettelysääntöjen käyttöönotto on tähän sopiva varma keino; katsoo, että menettelysääntöihin olisi sisällyttävä vähintään lausekkeet jakelijoiden toiminnan siirtämisestä, useiden tuotemerkkien edustamisesta sekä oikeudesta saada korvausta, jos autonvalmistaja irtisanoo sopimuksen ilman perusteltua syytä, kuten esitetään komission ilmoitukseen 2010/C 138/05 sisältyvissä täydentävissä suuntaviivoissa;

58.  kehottaa komissiota toteuttamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toimenpiteitä, joilla varmistetaan korkealaatuinen kuluttajasuoja, avoimuus ja turvallisuus käytettyjen autojen markkinoilla, sekä tekemään työtä sen eteen, että saastuttavat ja vähemmän turvalliset ajoneuvot saadaan vähitellen pois liikenteestä; pitää myönteisenä komission suositusta, että katsastusasetuksessa vaadittaisiin tallentamaan kilometrimäärä kunkin katsastuksen yhteydessä; katsoo, että belgialaisen ”autopassihankkeen” kaltaisia aloitteita voitaisiin rohkaista eurooppalaisella standardilla; huomauttaa, että siirrettävien ajoneuvojen uudelleenrekisteröintimenettelyillä on pyrittävä estämään myös rajojen yli tapahtuva kilometrilukemien väärentäminen;

59.  kiinnittää uudelleen huomiota siihen, että Eurooppa saa taloudellisia hyötyjä uusien suurten teollisuushankkeiden perustamisesta ilmailu- ja avaruusteollisuuden tapaan, jotta saavutetaan tarvittava kriittinen massa maailmanlaajuiseen kilpailuun vastaamiseksi; korostaa, että nämä suurhankkeet voidaan toteuttaa joko EU:n tasolla tai vapaaehtoisesti useampien jäsenvaltioiden välillä;

60.  pitää tärkeinä älykkäitä erikoistumisstrategioita, joilla luodaan puitteet korvaamaan EU:n sisäistä kilpailua samalla toiminta-alalla toisiaan täydentävällä alueellisella erikoistumisella, jonka avulla EU:n kilpailukyky paranee kolmansiin maihin nähden;

61.  kiinnittää

   a) jäsenvaltioiden huomion käytettävissä oleviin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, joilla voidaan vauhdittaa kysyntää ja joita ovat esimerkiksi merkintäjärjestelmät, työntekijöille tarkoitettujen säästöjärjestelmien ohjattu vapauttaminen, yritysostojen verokannustimet, materiaalien kierrätys, julkiset hankintasopimukset
   b) yrityksien huomion käytettävissä oleviin markkinointistrategioihin kuten vakuutukseen, lainojen takaisinmaksuun työpaikan menetyksen yhteydessä, takuun jatkamiseen, yhteiskäytössä oleviin ajoneuvoihin, internet-myyntiin;

62.  pitää valitettavana, että CARS 2020 -toimintasuunnitelmassa keskitytään pääasiassa eurooppalaisiin autonvalmistajiin ja unohdetaan koko jälkimarkkina-alan, sen toimijoiden ja tarpeiden merkitys; katsoo, että EU:n ajoneuvopolitiikan on oltava laaja-alaista ja sen tulee perustua holistiseen lähestymistapaan; toteaa, että päätavoitteena tulisi olla yhtäläisten pelisääntöjen varmistaminen kaikille ketjun toimijoille; katsoo, että sen vuoksi EU:n autoteollisuutta koskevassa politiikassa tulisi huomioida myös kaikkiin tekijöihin sekä suuriin valmistajiin että jakelu- ja korjausketjun pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sovellettavat määräykset;

EU:n ulkopuoliset markkinat ja kauppasuhteet

63.  toteaa, että autoteollisuuden myönteinen vaikutus EU:n kauppataseeseen on huomattava ja että kehittyville markkinoille suuntautuva vienti on kiistatta menestyksen maksimoinnin edellytys pitkällä aikavälillä ja että liittoutuminen ulkomaisten rahastojen ja yritysten kanssa on erottamattomasti sidoksissa yritysten tulevaisuuteen, samoin kuin tuotantolaitosten sijoittaminen unionin rajojen ulkopuolelle kasvun varmistamiseksi (erityisesti paikan päällä tapahtuvaa tuotantoa ja myyntiä varten) ja ajoneuvojen maahantuonti kysynnän tyydyttämiseksi;

64.  panee tyytyväisenä merkille komission ilmoituksen läpimurrosta USA:n ja Japanin vapaakauppa-aluetta ja tasa-arvoista pääsyä maailmanlaajuisille markkinoille koskevassa työssä, minkä johdosta kaikkien automarkkinoiden toimijoiden on noudatettava tarkasti samoja määräyksiä; katsoo, että tämä lisää todennäköisyyttä, että kestävästä kehityksestä ja tieturvallisuuden parannuksista muodostuu perusta maailmanlaajuisen kilpailuedun saavuttamiseksi;

65.  katsoo, että EU:n ympäristöä ja turvallisuutta koskeviin laatuvaatimuksiin perustuvalla yhtenäisellä kansainvälisellä tyyppihyväksynnällä, joka mahdollistaa ajoneuvojen ja niiden komponenttien tarkastuksen, saattaa olla tärkeä merkitys epäterveellisen kilpailun torjumisessa;

66.  toteaa, että kysyntä kehittyvillä markkinoilla kasvaa niin luksusautojen luokassa kuin matalamman hintatason segmenteissä ja että eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky paranee näissä segmenteissä;

67.  toteaa, että lukuisten EU:n autoalan yritysten kilpailukyky heikkenee, mikä johtuu kolmansista maista peräisin olevien yritysten lisääntyneestä ja toisinaan epärehellisestä kilpailusta; korostaa, että monilla niistä on mahdollisuus menestyä, jos ne saavat vastata uusien vientimarkkinoiden kasvavaan kysyntään; kehottaa komissiota organisoimaan kauppapolitiikkaansa uudelleen, jotta se voi

   a) koordinoida jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla edistetään EU:n yrityksiä ja suojellaan EU:n tuotteita sekä teollis- ja tekijänoikeuksia EU:n ulkopuolella
   b) keskittää kaikki EU:n välineet, jotka on tarkoitettu vientiä varten, ja erityisesti ne, jotka on kohdistettu pk-yrityksiin (”Pieni yritys, suuri maailma”), erityisesti luomalla tätä varten kattavan, helppopääsyisen ja alakohtaisen digitaalisen foorumin
   c) tehdä vaiheittain vastavuoroisuuden periaatteesta – johon komissio kiinnittää liian vähän huomiota CARS 2020 -tiedonannossa – unionin kauppasuhteiden perusperiaatteen
   d) vaatia tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistamista autoalalla
   e) lyhentää tutkimusten aloittamiseen kuluvaa aikaa ja soveltaa kaupan suojakeinoja;

68.  pyytää komissiota sisällyttämään tulevia kauppasopimuksia koskeviin vaikutusten ennakkoarviointeihin autoteollisuuden kilpailukyvyn, tekemään uusia selvityksiä niiden voimaantulon jälkeen ja arvioimaan säännöllisesti sekä tällä hetkellä voimassa olevien että neuvoteltavana olevien sopimusten kerrannaisvaikutuksia määriteltyjen erityiskriteerien perusteella, sidosryhmien osallistuminen mukaan luettuna;

69.  katsoo, että parlamentilla on oltava tarvittavat keinot arvioida kunkin vapaakauppasopimuksen vaikutusta;

o
o   o

70.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille.

(1)http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/automotive/files/cars-21-final-report-2012_en.pdf .
(2)http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/automotive/files/pagesbackground/ competitiveness/cars21finalreport_en.pdf .

Päivitetty viimeksi: 12. heinäkuuta 2016Oikeudellinen huomautus