Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2013/2158(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0091/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0091/2014

Keskustelut :

PV 25/02/2014 - 4
CRE 25/02/2014 - 4

Äänestykset :

PV 25/02/2014 - 5.20

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2014)0129

Hyväksytyt tekstit
PDF 352kWORD 109k
Tiistai 25. helmikuuta 2014 - Strasbourg Lopullinen painos
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat
P7_TA(2014)0129A7-0091/2014
Päätöslauselma
 Liite

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. helmikuuta 2014 aiheesta ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2014 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat” (2013/2158(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 145, 148 ja 152 artiklan sekä 153 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklan,

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2014” (COM(2013)0800) ja sen liitteenä olevan luonnoksen työllisyysraportiksi,

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2013 painopisteiden täytäntöönpano(1) ,

–  ottaa huomioon 2. lokakuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Talous- ja rahaliitolle vahvempi sosiaalinen ulottuvuus” (COM(2013)0690),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn suullisen kysymyksen O-000122/2013 – B7‑0524/2013 ja siihen liittyvän 21. marraskuuta 2013 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta ”Talous- ja rahaliitolle vahvempi sosiaalinen ulottuvuus”(2) ,

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”EUROOPPA 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2010 ‑strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa(3) ,

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” (COM(2012)0173),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn suullisen kysymyksen O-000120/2012 ja siihen liittyvän 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman työllistävää elpymistä koskevasta tavoitteesta(4) ,

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen” (COM(2010)0682) ja siitä 26. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman(5) ,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” (COM(2010)0758) ja siitä 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman(6) ,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Mahdollisuuksia nuorille -aloite” (COM(2011)0933),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”sosiaalisia investointeja koskevasta sopimuksesta – vastauksesta kriisiin”(7) ,

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020” (COM(2013)0083),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn suullisen kysymyksen O-000057/2013 – B7‑0207/2013 ja siihen liittyvän 12. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020”(8) ,

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta(9) ,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A7‑0091/2014),

A.  toteaa lukujen osoittavan, että taantuma päättyi euroalueella vuoden 2013 toisella neljänneksellä, mutta euroalueen vuotuinen kasvu pysyy edelleen hauraana tänä vuonna ja työttömyys on edelleen hyvin korkealla tasolla; toteaa, että kasvua on kannustettava merkittävästi, jotta se olisi kestävää ja sitä voitaisiin pitää pitkäaikaisena elpymisenä ja jotta annetaan tarvittavaa pontta EU:n pyrkimyksille vastata sen sosioekonomisiin haasteisiin;

B.  toteaa, että työttömien määrä on kasvanut EU:ssa hälyttävästi 26,6 miljoonaan ja että pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt useimmissa jäsenvaltioissa ja noussut ennätykselliselle tasolle koko EU:ssa; ottaa huomioon, että työllisyys on heikentynyt voimakkaammin valtioissa, joissa on jouduttu toteuttamaan merkittäviä julkisen talouden uudistuksia;

C.  ottaa huomioon, että nuorten työttömyys on kasvanut ennätyksellisen suureksi ja on keskimäärin 23 prosenttia koko EU:ssa, ja että joissakin jäsenvaltioissa 16–25-vuotiaiden nuorten työttömyys on yli 50 prosenttia; toteaa, että nuorten työmarkkinatilanne on erityisen vaikea ja että nuoret päätyvät usein koulutustasostaan riippumatta joko työttömiksi tai epävarmoihin työsuhteisiin tai palkattomiin harjoittelupaikkoihin tai muuttavat maasta; toteaa, että arvioiden mukaan nuorten poisjäänti työmarkkinoilta aiheutti jäsenvaltioille 153 miljardin euron taloudelliset menetykset vuonna 2011, mikä vastaa 1,2:ta prosenttia EU:n BKT:stä; ottaa huomioon, että työmarkkinasääntelyn liiallinen jäykkyys ja joustamattomuus estää useissa jäsenvaltioissa nykyisen kriisin kaltaisten häiriöiden tehokkaan torjunnan; katsoo, että nykyinen työmarkkinalainsäädäntö saattaa joissakin tapauksissa suojella suhteettomasti sisäpiiriä ja haitata nuorten pääsyä työmarkkinoille;

D.  toteaa, että kyseessä on ollut taloushistorian syvin ja pitkäaikaisin taantuma viimeisten sadan vuoden aikana, mutta että katastrofi on vältetty, ja toteaa, että kriisin vaikutukset ovat jakautuneet usealle vuodelle, jopa vuosikymmenelle; toteaa, että näitä vaikutuksia ovat muun muassa yhä kasvava pitkäaikaistyöttömyys, mikä mahdollisesti johtaa rakennetyöttömyyteen; ottaa huomioon, että työmarkkinoiden segmentoituminen on jatkunut, kotitalouksien keskimääräiset tulot pienenevät monissa jäsenvaltioissa ja indikaattorit osoittavat, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen lisääntyvät ja pahenevat jonkin verran, mukaan lukien työssäkäyvien köyhyys tulevina vuosina;

E.  ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto totesi hiljattain, että on mahdollista parantaa verotusta ja lisätä sen progressiivisuutta, ja että siten voitaisiin vähentää epätasa-arvoisuutta EU:ssa; toteaa, että verorasitusta olisi siirrettävä työn verotuksesta muihin kestäviin verotusmuotoihin, jotta edistetään kasvua ja työpaikkojen luomista sekä tuotetaan lisätuloja kautta linjan ja vahvistetaan vakauttamistoimien legitiimiyttä;

F.  ottaa huomioon, että kriisin vaikutukset ovat johtaneet ennennäkemättömän suuriin eroihin tuottavuudessa ja työllisyydessä ytimeen kuuluvien valtioiden ja reuna-alueilla sijaitsevien valtioiden välillä ja että nämä erot kasvavat yhä; ottaa huomioon, että mainittujen valtioryhmien työttömyyslukuja koskeva ero kasvoi 10 prosenttiyksikköön vuonna 2012, kun se oli ainoastaan 3,5 prosenttiyksikköä vuonna 2000; toteaa, että erojen on ennustettu nousevan huippulukemiin tänä vuonna;

G.  katsoo, että on jatkettava kasvua edistävää ja eriyttämiseen perustuvaa julkisen talouden vakauttamista hyvinvointivaltion ja julkisen talouden kestävyyden takaamiseksi pitkällä aikavälillä;

H.  katsoo, että on toteutettava taloudellisia parannuksia, jotta rohkaistaan määrätietoisten toimien jatkamista, ja on keskityttävä kasvuun ja työllisyyteen niiden uudistusohjelmien säilyttämiseksi, joilla parannetaan kilpailukykyä ja turvataan kestävä elpyminen;

I.  katsoo, että koska komission viime vuosina laatimissa kasvua ja työttömyyttä koskevissa talousennusteissa on ollut virheitä, määritystapoja ja strategiaa on parannettava, jotta kriisi saadaan loppumaan; ottaa huomioon, että julkisen talouden vakautuksen vauhti on hidastunut, ja että uusien työpaikkojen syntyminen euroalueella on edelleen vähäistä; toteaa lisäksi, että inflaatio euroalueella on Eurostatin mukaan EKP:n tavoitteita alempi;

J.  ottaa huomioon, että väestörakenteen kehityksestä aiheutuu paineita kansallisille talousarvioille ja eläkejärjestelmille; ottaa lisäksi huomioon, että elinajanodote kasvaa edelleen:

K.  toteaa, että elinaikakerroin on otettava huomioon, jotta voidaan taata eläkejärjestelmien kestävyys;

L.  ottaa huomioon, että rakenneuudistuksien toteuttamisen nopeuden ja tehokkuuden painottaminen on vaihdellut jäsenvaltioiden välillä kriisin aikana ja että uudistusten toteuttaminen on ollut paljon vaativampaa reuna-alueilla sijaitseville valtioille kuin ytimeen kuuluville valtioille; katsoo, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä samaa liikevoimaa ja toteutettava tarvittavat rakenneuudistukset kestävän ja tasapainoisen kehityksen ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi alueella;

M.  ottaa huomioon, että kaikkien jäsenvaltioiden on parannettava suorituskykyään ja kilpailukykyään ja että jäsenvaltioiden väliset kasvavat sosioekonomiset erot ovat tällä hetkellä todellinen haaste euroalueelle; toteaa, että on kaikkien jäsenvaltioiden etujen mukaista, että työllisyyttä pyritään edistämään ja sosiaalisiin haasteisiin vastaamaan oikea-aikaisesti ja tehokkaasti, niin että vältetään talouden heikkeneminen;

N.  ottaa huomioon, että EU sijoittaa koulutukseen ja ammattikoulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin – jotka ovat talouskasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta keskeisiä aloja – edelleen vähemmän kuin sen tärkeimmät taloudelliset kumppanit ja kilpailijat muualla maailmassa; toteaa, että tuottava investointi näihin aloihin on olennaisen tärkeää, jos kriisistä halutaan selviytyä kestävästi;

O.  katsoo, että yrittäjien tukemisen olisi oltava jäsenvaltioiden ensisijainen tavoite;

P.  toteaa, että syklisten häiriöiden lieventämiseksi tarvitaan johdonmukaista politiikkayhdistelmää, jossa yhdistyvät makrotaloudelliset politiikat, rakennepolitiikat, vakaalla pohjalla olevat työmarkkinaelimet, segmentoitumattomat työmarkkinat, kollektiiviset työehtosopimusneuvottelut ja asianmukaisesti rahoitetut hyvinvointijärjestelmät; toteaa, että myös nopeaan työmarkkinoille uudelleen integroitumiseen ja joustoturvaan perustuviin lisätoimenpiteisiin perustuva järjestelmä on tärkeä syklisten häiriöiden lieventämiseksi;

Q.  ottaa huomioon, että köyhyys on lisääntynyt vuodesta 2007 alkaen ja että köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen uhkaa tällä hetkellä 24,2 prosenttia EU:n väestöstä; ottaa huomioon, että sosiaaliturvamenot ovat pienentyneet lähes kaikissa jäsenvaltioissa, ja toteaa, että sosiaalisen suojelun komitea varoittaa tuloköyhyyden, lapsiköyhyyden, vakavan aineellisen puutteen ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaavan yhä useampia ihmisiä;

R.  toteaa, että Euroopan unionilta jäävät saavuttamatta lähes kaikki Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet ja että jäsenvaltioiden edistyminen Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa on tuottanut pettymyksen; toteaa, että vuoden 2013 kansallisissa uudistusohjelmissa esitetyt sitoumukset ovat riittämättömiä useimpien EU:n tasolla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

S.  katsoo, että on ensiarvoisen tärkeää edistää kaikkien eurooppalaiseen ohjausjaksoon osallistuvien toimijoiden demokraattista vastuuta, sitoutumista ja legitimiteettiä; katsoo, että parlamentin asianmukainen osallistaminen on tärkeä osa tätä prosessia; ottaa huomioon, että kansalliset parlamentit ovat kansalaisten valtuuttamia edustajia ja heidän oikeuksiensa takaajia; katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson käyttöönotossa olisi kunnioitettava täysimääräisesti kansallisten parlamenttien erioikeuksia;

T.  katsoo, että tarvitaan järjestelyjä sen varmistamiseksi, että Eurooppa-neuvosto ottaa huomioon Euroopan parlamentin kannan ennen kuin se hyväksyy vuosittain komission vuotuisessa kasvuselvityksessä esittämät painopistealat;

U.  toteaa, että se piti 20.–22. tammikuuta 2014 (eurooppalaisten parlamenttien viikko) korkean tason kokouksia kansallisten parlamenttien kanssa keskustellakseen vuoden 2014 vuotuisesta kasvuselvityksestä, siihen sisältyvät työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat mukaan luettuina;

Sosiaaliset indikaattorit

1.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vuotuisen kasvuselvityksen liitteenä olevaan luonnokseen yhteiseksi työllisyysraportiksi on tänä vuonna ensimmäistä kertaa sisällytetty työllisyyden ja sosiaalipolitiikan tulostaulu, jonka avulla vahvistetaan työllisyyden ja sosiaalialan seurantaa osana eurooppalaisen ohjausjakson makrotaloudellista valvontaa; katsoo, että tällä olisi oltava vaikutusta eurooppalaisen ohjausjakson ohjaukseen ja sen olisi vahvistettava talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta, koska tämä ei ole vain toivottavaa vaan myös tarpeen kriisin ratkaisemiseksi ja vakavien sosioekonomisten erojen syntymisen estämiseksi euroalueella ja siten kestävyyden lisäämiseksi; ilmaisee syvän huolensa Euroopan parlamentin rajallisesta asemasta eurooppalaisessa ohjausjaksossa; pitää valitettavana, että komissio ja neuvosto eivät ole edistyneet merkittävästi talouspolitiikan ohjauksen demokraattisen valvonnan vahvistamisessa; katsoo, että neuvosto voi nykyisten perussopimusten mukaisesti hyväksyä SEUT 136 artiklan nojalla sitovia talouspolitiikan suuntaviivoja euroalueen maita varten talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla komission suosituksen perusteella ja siten, että äänestykseen osallistuvat vain ne jäsenvaltiot, joiden valuutta on euro; tähdentää, että kannustinmekanismi vahvistaisi talouspolitiikan koordinoinnin sitovaa luonnetta; kehottaa tekemään toimielinten välisen sopimuksen, jotta Euroopan parlamentti otetaan mukaan vuotuisen kasvuselvityksen sekä talouspolitiikan ja työllisyyden suuntaviivojen laatimiseen ja hyväksymiseen;

2.  painottaa, että Eurooppa 2020 -strategian puitteissa hyväksytyt sosiaaliset ja taloudelliset painopistealat ovat laajasti yhteydessä toisiinsa; katsoo, että taloudellista kestävyyttä ja makrotaloudellista tasapainoa ei voida saavuttaa – sen paremmin keskipitkällä kuin pitkälläkään aikavälillä – vahvistamatta ja turvaamatta talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta; katsoo, että unionin sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat ovat kolikon kaksi puolta ja että molemmilla on keskeinen asema EU:n kehityksessä;

3.  toteaa kuitenkin, että mainituista indikaattoreista ei ole tehty sitovia, toisin kuin makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tulostaulusta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan tilannetta ja ottamaan tällöin huomioon kasvavan sosiaalisen ja työllisyyteen liittyvän epätasapainon EU:ssa;

4.  pitää valitettavana, että komission ehdottamat työllisyys- ja sosiaalialan indikaattorit eivät kata täydellisesti jäsenvaltioiden työllisyystilannetta ja sosiaalisia olosuhteita; kehottaa sisällyttämään tulostauluun täydentäviä indikaattoreita ja erityisesti lapsiköyhyyden asteen, terveydenhuollon saatavuuden, asunnottomuuden ja ihmisarvoisen työn indeksin, jotta sosiaalista tilannetta voidaan arvioida asianmukaisesti jäsenvaltioissa; katsoo, että näitä indikaattoreita olisi parlamentin kuulemisen jälkeen tarkistettava säännöllisesti; katsoo, että tarvitaan järjestelyjä sen varmistamiseksi, että Eurooppa-neuvosto ottaa huomioon parlamentin kannan ennen kuin se hyväksyy vuosittain komission vuotuisessa kasvuselvityksessä esittämät painopistealat;

Työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaavien euroryhmän ministerien kokoukset

5.  korostaa, että on tärkeää pitää aina tarvittaessa ennen euroalueen huippukokouksia työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaavien euroryhmän ministerien kokous; katsoo, että yhtä tärkeitä ovat yhteiset kokoukset EPSCO- ja ECOFIN-neuvoston yhtenäisen kannan aikaan saamiseksi, jotta varmistetaan, että sosiaalialaa ja työllisyyttä koskevat huolenaiheet otetaan paremmin huomioon euroalueen viranomaisten keskusteluissa ja päätöksissä ja jotta edistetään euroalueen valtion- ja hallitusten päämiesten kokouksia;

Tarve elvyttää sisäistä kysyntää ja luoda laadukkaita työpaikkoja tuottavien investointien ja tuottavuuden lisäämisen avulla

Sopimus investoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi EU:ssa

6.  huomauttaa, että vaikka rakenneuudistuksista voi olla hyötyä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, tarve elvyttää EU:n sisäistä kysyntää edellyttää, että komissio ja neuvosto edistävät investointeja, jotta ylläpidetään kasvua ja laadukkaita työpaikkoja lyhyellä aikavälillä ja lisätään potentiaalia keskipitkällä aikavälillä; toteaa, että päätavoitteet on jo määritelty Eurooppa 2020 -strategiassa ja kesäkuussa 2012 hyväksytyssä kasvu- ja työllisyyssopimuksessa, mutta rahoituksen myöntämistä on nopeutettava; rohkaisee tämän vuoksi jäsenvaltioita kehittämään investointipaketin lyhyen aikavälin taloustilanteen ja jäsenvaltioiden työmarkkinatilanteen parantamiseksi merkittävästi, kuten parlamentin 11. syyskuuta 2013 antamassa päätöslauselmassa ”Nuorisotyöttömyyden torjunta: selviytymiskeinot”(10) esitettiin;

7.  painottaa, että EU:n kilpailukykyä parannetaan ensisijaisesti tekemällä tuottavuutta lisääviä investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, jatkuvaan innovointiin sekä digitalisoinnin ja pilvipalvelujen edistämiseen; katsoo, että näiden toimien ansiosta EU:ta tulisi kansainvälisten yritysten suosima kohde, paljon lisäarvoa tuottavien tuotteiden ja palvelujen viejä sekä laadukkaiden työpaikkojen tarjoaja;

8.  on huolestunut siitä, että yli 20 jäsenvaltiossa on suhteellisesti (prosenttiosuutena BKT:stä) vähennetty koulutusmenoja, mikä vaarantaa niiden kasvun ja kilpailukyvyn, joita jo muutenkin heikentää se, että työvoiman tarve ja työvoiman tosiasiallinen ammattitaito eivät kohtaa; huomauttaa, että mainittuja investointeja vähentämällä lisätään EU:n rakenteellista heikkoutta, kun otetaan huomioon, että korkeasti koulutettujen työntekijöiden tarve kasvaa ja monissa jäsenvaltioissa suuri osa työvoimasta on tällä hetkellä alhaisen osaamistason työntekijöitä; varoittaa, että Eurostatin mukaan köyhyys uhkasi vuonna 2011 EU:n 27 jäsenvaltiossa lähes puolta lapsista, joiden vanhempien koulutustaso on alhainen, kun taas keskitason koulutuksen saaneiden vanhempien lapsista se uhkasi 22 prosenttia ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsista seitsemää prosenttia; toteaa, että suurimmat eroavuudet Eurostat havaitsi Romaniassa (alhaisesti koulutettujen kotitalouksien lapsista köyhyys uhkaa 78 prosenttia kun korkeasti koulutettujen kotitalouksien lapsista se uhkaa vain kahta prosenttia), Tšekin tasavallassa (76 ja 5 prosenttia), Slovakiassa (77 ja 7 prosenttia), Bulgariassa (71 ja 2 prosenttia) ja Unkarissa (68 ja 3 prosenttia);

9.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio kehottaa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2014 jäsenvaltioita turvaamaan pitemmän aikavälin investoinnit koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin, energiaan ja ilmastotoimiin ja kehottaa edistämään näitä investointeja; pitää tätä kuitenkin riittämättömänä, jotta jäsenvaltiot, joiden talousarviot ovat jo valmiiksi niukkoja, saavuttaisivat tavoitteen; kehottaa komissiota laatimaan suunnitelman näiden jäsenvaltioiden auttamiseksi tekemään tarvittavat tuottavat investoinnit muun muassa koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen, koska näillä aloilla on potentiaalia tuottaa kasvua ja luoda työpaikkoja;

Unionin rahastot

10.  huomauttaa, että julkisen talouden erittäin niukkojen määrärahojen ja yksityisen sektorin heikentyneen lainanantokapasiteetin aikana unionin rahastot ovat jäsenvaltioiden käytössä olevaa olennaista vipuvoimaa talouden elvyttämiseksi ja Eurooppa 2020 -strategian kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi;

11.  katsoo, että koheesiopolitiikalla on tärkeä asema pyrittäessä vähentämään sisäisiä kilpailukykyeroja ja rakenteellista epätasapainoa; kehottaa komissiota suuntaamaan kiireellisesti rakennerahastojen käyttämättömät varat nuorten työllisyysohjelmien ja pk-yrityksien hyväksi; kehottaa komissiota pyrkimään löytämään erityisratkaisuja niitä jäsenvaltioita varten, joissa työttömyysaste on hyvin korkea ja jotka joutuvat palauttamaan EU:n niille myöntämiä varoja yhteisrahoitukseen liittyvien ongelmien vuoksi;

12.  kehottaa komissiota soveltamaan etupainotteisen toteutuksen periaatetta kriisistä toipumisen kannalta olennaisiin varoihin, kuten Euroopan sosiaalirahastoon vuosiksi 2014–2020, ja seuraamaan huolellisesti etupainotteisen toteutuksen ei-toivottuja vaikutuksia, kuten ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan maksusitoumusten vapauttamisen riskiä ja vaikutuksia sellaisten jäsenvaltioiden maksuprofiileihin, joissa työttömyysluvut ovat suurimmat ja joissa toteutetaan perinpohjaisia julkisen talouden vakauttamisprosesseja, erityisesti kun on kyse ohjelmista, joilla edistetään talouskasvua, työllisyyttä ja strategisia investointeja;

13.  katsoo, että vähintään 25 prosenttia kansallisista koheesiovaroista olisi kohdistettava Euroopan sosiaalirahaston erityisohjelmiin jäsenvaltioissa, joissa on eniten työttömyyttä ja köyhyyttä;

Tuottavuuden lisääminen laadukkailla työpaikoilla ja asianmukaisella palkkatasolla

14.  kehottaa kehittämään työmarkkinoista entistä mukautuvampia ja dynaamisempia, jotta ne kykenevät mukautumaan taloudellisen tilanteen häiriöihin ilman irtisanomisia ja ilman kohtuuttomia palkkojen alennuksia; muistuttaa, että monien EU:n työntekijöiden ostovoima on merkittävästi heikentynyt, kotitalouksien tulot alentuneet ja sisäinen kysyntä vähentynyt, mikä kiihdyttää työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä entisestään erityisesti kriisin pahiten koettelemissa valtioissa; huomauttaa, ettei työvoimakustannusten vähentäminen, joka vaikuttaa suoraan palkkoihin, voi olla ainoa strategia kilpailukyvyn palauttamiseksi; toteaa, että vuoden 2014 kasvuselvitystä koskevassa tiedonannossa painotetaan, että unionin ytimeen kuuluvissa maissa, joilla on riittävästi liikkumavaraa, voitaisiin nostaa palkkoja yhtenä keinona kulutuksen lisäämiseen; kehottaa sisällyttämään suosituksiin kunnianhimoisia tavoitteita, jotta edistetään tasapainoisempaa kasvua ja työpaikkojen luomista euroalueella;

15.  toteaa, että komissio huomauttaa laatimassaan luonnoksessa yhteiseksi työllisyysraportiksi 2014, että yksikkötyökustannusten vähenemisen ja maltillisen palkkakehityksen vaikutukset ovat näkyneet hintakehityksessä, mikä johtuu osittain samanaikaisesta välillisten verojen korottamisesta ja hintasääntelystä;

16.  toteaa, että ihmisarvoiset työpaikat ja asianmukainen palkkataso ovat tärkeitä sekä sosiaalisen koheesion ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden kannalta että vahvan talouden ylläpitämiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan toimivaltansa rajoissa toimenpiteitä, joilla torjutaan eriarvoisuutta ja taataan asianmukainen palkkataso; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan työssäkäyvien köyhyyttä harjoittamalla sellaista työmarkkinapolitiikkaa, jolla pyritään varmistamaan, että työssäkäyvien palkka riittää elinkustannuksiin;

17.  katsoo, että naiset ovat työllisyyden kasvun vauhdittajia Euroopassa, joten on tehtävä enemmän naistyövoiman tuottavan potentiaalin hyödyntämiseksi täysimääräisesti panemalla paremmin täytäntöön sukupuolten tasa-arvoa edistävää politiikkaa sekä hyödyntämällä tehokkaammin EU:n rahoitusta tähän tarkoitukseen;

18.  korostaa, että on tärkeää tutkia, voitaisiinko palkkoihin kohdistuvaa painetta vähentää kansallisten käytäntöjen mukaisilla vähimmäispalkkajärjestelyillä;

19.  korostaa, että työpaikkojen laatu on olennaisen tärkeää tietopohjaisessa taloudessa, jotta edistetään työvoiman tuottavuutta ja nopeaa innovointia osaavan, mukautumiskykyisen ja sitoutuneen työvoiman avulla, johon sovelletaan asianmukaisia terveys- ja turvallisuusnormeja, jonka turvallisuus taataan ja jonka työaika on kohtuullinen;

Työvoiman laadukkaan osallisuuden edistämiseksi toteutettavat uudistukset

20.  kehottaa jäsenvaltioita esittämään vuoden 2014 kansallisissa uudistusohjelmissaan yleistä ja nuorten työttömyyttä koskevia suunnitelmia; pitää valitettavana, että parlamentin toistuvista pyynnöistä huolimatta monet jäsenvaltiot eivät esittäneet mainittuja suunnitelmia vuonna 2013;

21.  pitää valitettavana, että neuvosto ei ole vuoden 2013 suuntaviivoissaan noudattanut parlamentin kehotusta siitä, että olisi keskityttävä työpaikkojen laatuun; kehottaa komissiota sisällyttämään vuotuiseen kasvuselvitykseen 2014 perustuviin maakohtaisiin suosituksiin työpaikkojen laadun, koulutuksen, työssäoppimista sisältävät koulutusjärjestelyt, elinikäisen oppimisen, työntekijöiden perusoikeudet sekä työmarkkinaliikkuvuuden ja yrittäjyyden tukemisen työntekijöiden turvallisuutta parantamalla;

22.  korostaa, että työmarkkinauudistuksissa olisi keskityttävä työn tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen, jotta parannetaan EU:n talouden kilpailukykyä ja mahdollistetaan kestävä kasvu ja työpaikkojen luominen samalla kun noudatetaan tinkimättä EU:n sosiaalialan säännöstön ja sen periaatteiden kirjainta ja henkeä; katsoo, että työmarkkinauudistukset olisi toteutettava siten, että edistetään sisäistä joustoa ja työpaikkojen laatua;

23.  katsoo, että rakenteellisissa työmarkkinauudistuksissa olisi otettava käyttöön sisäinen joustavuus työllisyyden ylläpitämiseksi taloudellisesti vaikeina aikoina, ja että niissä olisi varmistettava työn laatu, työpaikan vaihtamisen turvallisuus ja aktivointivaatimuksiin perustuvat työttömyyskorvausjärjestelmät, jotka on yhdistetty työelämään palaamista helpottaviin toimiin ja joilla säilytetään työntekoon liittyvät kannustimet samalla kun varmistetaan riittävä toimeentulo, ja että otetaan käyttöön sopimusjärjestelyjä työmarkkinoiden segmentoitumisen torjumiseksi, talouden rakennemuutosten ennakoimiseksi ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuden varmistamiseksi; katsoo, että vain joustoturvaan perustuvalla tasapainoisella toiminnalla voidaan varmistaa kilpailukykyiset työmarkkinat;

24.  korostaa tässä yhteydessä aktiivisen, kokonaisvaltaisen ja osallistavan työmarkkinapolitiikan merkitystä; on erittäin huolestunut siitä, että useat jäsenvaltiot ovat vähentäneet tällaisen työmarkkinapolitiikan rahoitusta työttömyyden kasvusta huolimatta; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa aktiivisten työmarkkinatoimien kattavuutta ja tehokkuutta;

25.  kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan ja esittämään yhdessä yksityisen sektorin ja työmarkkinaosapuolten kanssa kansallisten käytäntöjensä mukaisesti työllisyyssuunnitelmia erityisine työpaikkoja luovine toimenpiteineen erityisesti aloille, jotka komissio on määrittänyt korkean potentiaalin aloiksi, kuten terveydenhuolto- ja sosiaalialalle, vähähiiliseen resurssitehokkaaseen talouteen ja tieto- ja viestintätekniikan alalle; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan näiden työllisyyssuunnitelmien avulla työpaikkojen luomista erityisesti pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille työttömille, naisille ja muille etusijalle asetettaville ryhmille, joihin kriisi on vaikuttanut erityisen voimakkaasti ja joita ovat esimerkiksi maahanmuuttajat ja vammaiset;

26.  painottaa Erasmus+-ohjelman merkitystä ja toteaa, että koulutusta, nuorisoa, urheilua ja kieliä koskevalla eurooppalaisella ohjelmalla voidaan merkittävästi parantaa etenkin nuorten työmarkkinatilannetta;

27.  painottaa julkisten työvoimapalvelujen vahvistetun yhteistyön merkitystä Euroopan laajuisten näyttöön perustuvien vertaisoppimisen (benchlearning) järjestelmien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa sekä eurooppalaisten työmarkkina-aloitteiden täytäntöönpanossa;

Nuorisotyöttömyys

28.  on erittäin huolestunut siitä, että nuorten työttömyysaste on edelleen korkea; toteaa, että nuorten työttömien tilanne on erityisen huolestuttava; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kiireellisiä toimia nuorten integroimiseksi työmarkkinoille; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kauan sitten sovitut toimenpiteet tai uusia toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi sekä niiden nuorten määrän vähentämiseksi, jotka eivät tällä hetkellä ole koulutuksessa eivätkä työelämässä, ottaen tällöin huomioon ihmisarvoisen työn laatunäkökohdat ja noudattaen kaikilta osin työelämän perusnormeja;

29.  pitää myönteisenä, että neuvosto on hyväksynyt nuorisotakuun ja varannut nuorisotyöllisyysaloitteelle 6 miljardia euroa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; kehottaa jäsenvaltioita panemaan kiireellisesti täytäntöön nuorisotakuujärjestelmät, hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja tehokkaasti ja keskittymään vaikeimmassa tilanteessa oleviin; on kuitenkin huolestunut siitä, että joidenkin maiden hallitukset eivät ole osoittaneet rahoitusta tämän toteuttamiseen; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön asianmukaisen järjestelmän täytäntöön pantujen toimenpiteiden ja osoitetun rahoituksen tehokkuuden seuraamiseksi;

30.  panee tyytyväisenä merkille, että näitä varoja voidaan käyttää seuraavan rahoituskehyksen kahden ensimmäisen vuoden aikana; muistuttaa kuitenkin, että mainittu summa on täysin riittämätön nuorisotyöttömyyden torjuntaan kestävällä tavalla ja että sitä olisi pidettävä ongelman ratkaisuun tarkoitettuna alustavana rahoituseränä; painottaa, että Kansainvälisen työjärjestön (ILO) laskelmien mukaan yksinomaan euroalueen nuorisotyöttömyyden torjuntaan tarkoitetun tehokkaan ohjelman kustannukset olisivat 21 miljardia euroa, kun taas nuorten työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisestä seuraava taloudellinen tappio on arvioitu 153 miljardiksi euroksi jäsenvaltioissa vuonna 2011, mikä vastaa 1,2 prosenttia EU:n BKT:sta; kehottaa komissiota priorisoimaan nuorisotakuuta ja lisäämään siihen käytettävissä olevia määrärahoja luvatussa monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa;

31.  kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä olevilla jäsenvaltioilla on julkisessa taloudessaan myös mahdollisuus toteuttaa nuorisotakuujärjestelmät;

32.  pitää myönteisenä komission ehdotusta harjoittelun laatupuitteista, joilla on tarkoitus lisätä nuorten työllistettävyyttä ja parantaa heidän työehtojaan; toteaa kuitenkin, että asianmukaisen palkkatason vaatimisessa ei ole onnistuttu; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia toteuttamaan oppisopimusyhteenliittymän päämäärätietoisesti;

Työvoiman liikkuvuus

33.  katsoo, että kun otetaan huomioon niiden työntekijöiden ja erityisesti nuorten lukumäärä, jotka nyt lähtevät alkuperävaltioistaan muihin jäsenvaltioihin työtä hakemaan, on kehitettävä kiireellisesti asianmukaisia toimia; toteaa, että EU:n lainsäädäntöä tarkistetaan parhaillaan, jotta taataan eläkeoikeuksien siirrettävyys ja työllisyystuen jatkuminen vähintään kolmen kuukauden ajan, kun tuensaaja hakee työpaikkaa jossakin toisessa jäsenvaltiossa; toteaa, että neuvosto ja parlamentti ovat päässeet sopimukseen lisäeläkeoikeuksien rajatylittävästä siirrettävyydestä;

34.  painottaa joissakin jäsenvaltioissa käytössä olevien kaksijakoisten ammattikoulutusjärjestelmien merkitystä; katsoo, että kaksijakoista ammattikoulutusta voidaan toteuttaa monissa muissakin jäsenvaltioissa siten, että otetaan huomioon kansalliset ominaispiirteet;

35.  pitää myönteisenä komission aikomusta kehittää Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalia (EURES) tehostamalla ja laajentamalla sen toimia ja erityisesti edistämällä nuorten liikkuvuutta; kehottaa laatimaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa erityisen strategian tätä tarkoitusta varten; toteaa kuitenkin myös, että liikkuvuuden on oltava vapaaehtoista eikä se saa rajoittaa pyrkimyksiä luoda työ- ja harjoittelupaikkoja paikan päällä, jotta ei pahennettaisi aivovuotoa, jota on jo tapahtunut kriisistä eniten kärsivistä jäsenvaltioista;

Oikeudenmukaisemmat verotusjärjestelmät

36.  toteaa, että tuloerot kasvavat jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä, erityisesti EU:n eteläosissa ja reuna-alueilla; toteaa lisäksi, että monissa maissa kriisi on kasvattanut palkkaeroja ja lisännyt työmarkkinoiden segmentoitumista pitkällä aikavälillä;

37.  ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto totesi hiljattain, että on mahdollista parantaa verotusta ja lisätä sen progressiivisuutta, ja että siten voitaisiin vähentää epätasa-arvoisuutta EU:ssa; painottaa, että verorasitusta olisi siirrettävä työn verotuksesta muihin kestäviin verotusmuotoihin, jotta edistetään kasvua ja työpaikkojen luomista sekä tuotetaan lisätuloja kautta linjan ja vahvistetaan vakauttamistoimien legitiimiyttä;

38.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla edistetään työpaikkojen luomista, kuten työn verotuksen uudistaminen, jolla kannustetaan työllisyyttä, tuetaan vapaaehtoista yrittäjyyttä ja edistetään liiketoimintaa strategisilla aloilla;

39.  toteaa, että on tärkeää keventää työn verottamista erityisesti hyvin kohdennetuilla tilapäisillä sosiaaliturvamaksujen alennuksilla tai uusien työntekijöiden tukijärjestelmillä etenkin, kun kyseessä ovat nuoret, matalapalkkaiset ja vähän koulutetut työntekijät, pitkäaikaistyöttömät ja muut heikossa asemassa olevat ryhmät, ja varmistaa samalla julkisten eläkejärjestelmien kestävyys pitkällä aikavälillä;

40.  korostaa, että on tärkeää toteuttaa tehokkaita toimia pimeän työn, pakkoyrittäjyyden, veropetosten ja veronkierron torjumiseksi erityisesti meneillään olevan julkisen talouden vakauttamisen aikoina, jotta voidaan suojata työntekijöitä ja turvata verotulot sekä ylläpitää kansalaisten luottamusta verojärjestelmien oikeudenmukaisuuteen ja tehokkuuteen;

Yhteiskunnalliset suuntaukset ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyys

Tarve vähentää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä

41.  on huolestunut köyhyyden lisääntymisestä kaikissa ikäryhmissä; panee merkille, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi 18–64-vuotiaiden keskuudessa kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista, mikä johtuu pääasiassa työttömien tai alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksien määrän kasvamisesta ja työssäkäyvien köyhyyden lisääntymisestä; toteaa, että kolmansien valtioiden kansalaisten (18–64-vuotiaat) köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski oli vuonna 2012 paljon suurempi (48,8 prosenttia) kuin EU:n kansalaisten; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kiireellisiä toimia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamista koskevien Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan välittömästi toimia lasten köyhyyden torjumiseksi ottaen huomioon, että vuonna 2011 köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen uhkasi 27 prosenttia alle 18-vuotiaista; kehottaa komissiota antamaan suosituksia erityisesti niille jäsenvaltioille, joissa niiden alle 18-vuotiaiden osuus, joita uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, on suurin;

42.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2014 tunnustetaan tarve vastata kriisin yhteiskunnallisiin seurauksiin ja varmistaa sosiaaliturvan rahoituksen kestävyys; kehottaa jäsenvaltioita lujittamaan turvaverkkoja, varmistamaan hyvinvointijärjestelmien toimivuus ja investoimaan ennaltaehkäiseviin toimiin;

43.  on tyytyväinen vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon, josta autetaan köyhyydestä pahiten kärsiviä täyttämään perustarpeensa; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään näitä varoja asianmukaisesti ja suuntaamaan ne vähävaraisimmille;

Kestävät eläkkeet

44.  panee merkille monille jäsenvaltioille annetut maakohtaiset eläkeuudistuksia koskevat suositukset; pitää valitettavana, ettei komissio ole suosituksissaan viitannut eläkkeitä koskevaan vihreään ja valkoiseen kirjaan sisältyviin parlamentin suosituksiin; korostaa, että eläkeuudistukset edellyttävät kansallista poliittista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja voivat onnistua vain, jos niistä neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kanssa;

45.  painottaa, että jäsenvaltioiden eläkejärjestelmien välttämättömät ja perusteelliset uudistukset on suunniteltava, laadittava ja toteutettava siten, että varmistetaan niiden kestävyys vaarantamatta samalla eläkkeiden riittävyyttä, täysin Eurooppa 2020 ‑strategian taloudellisten ja sosiaalisten painopistealojen mukaisesti;

46.  korostaa, että on toteutettava välttämättömiä uudistuksia eläkejärjestelmien kestävyyden takaamiseksi; katsoo, että todellisen eläkeiän nostaminen onnistuneesti edellyttää, että eläkejärjestelmän uudistuksiin yhdistetään toimia, joilla rajoitetaan varhaiseläkejärjestelmiin pääsyä ja muita mahdollisuuksia poistua varhain työelämästä, kehitetään työllistymismahdollisuuksia ikääntyville työntekijöille, taataan mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen, otetaan käyttöön veroetuuksia, joilla kannustetaan pysymään pitempään työelämässä ja tuetaan aktiivista, tervettä ikääntymistä; korostaa, että väestörakenteen kehityksestä aiheutuu kasvavaa painetta kansallisille talousarvioille ja eläkejärjestelmille nyt kun suurista ikäluokista ensimmäiset jäävät eläkkeelle; panee merkille jäsenvaltioiden epätasaisen edistymisen ja niiden eritasoiset tavoitteet kehittää ja toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, joilla pyritään lisäämään työllisyyttä, poistamaan asteittain käytöstä varhaiseläkejärjestelmät ja arvioimaan jäsenvaltioiden tasolla ja yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa tarvetta saattaa lakisääteinen ja todellinen eläkeikä kestävälle tasolle elinajanodotteen nousun perusteella; korostaa, että jäsenvaltiot, jotka eivät toteuta nyt asteittaisia uudistuksia, voivat joutua myöhemmin tilanteeseen, jossa niiden on toteutettava radikaaleja uudistuksia, joilla on merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia;

47.  on huolestunut riittämättömien eläkkeiden uhkan kohdistumisesta sellaisten nuorten eurooppalaisten sukupolveen, jotka ovat tällä hetkellä työttömiä tai epävarmoissa työsuhteissa ja joiden eläkeikä tulee olemaan aikaisempaa korkeampi ja eläke-etuuksien laskentajaksot aikaisempaa pitemmät;

Unionin sosiaaliset vakauttajat

48.  toteaa, että sosiaaliturvan, erityisesti työttömyysturvan, vähimmäistoimeentuloturvan ja progressiivisen verotuksen, avulla pyrittiin alkuaan lieventämään taantumaa sekä vakauttamaan työmarkkinoita ja kulutusta; korostaa kuitenkin, että näiden keskeisten taloudellisten ja sosiaalisten vakauttajien kapasiteettia on huolestuttavasti vähennetty niissä jäsenvaltioissa, joissa mainittuja vakauttajia tarvitaan eniten; toteaa, että kotitalouksien tuloja ja kotimaista kysyntää on näin ollen suojattu huonommin;

49.  katsoo, että bonus-malusjärjestelmän käyttöönotto hyödyttäisi kaikkia asianosaisia;

50.  painottaa, että sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalisia normeja on joissakin tapauksissa käytetty mukauttamista edistävinä tekijöinä julkisen talouden vakauttamista koskevien vaatimusten vuoksi; kehottaa komissiota arvioimaan näistä prosesseista kansallisille hyvinvointivaltioille ja kansalaisille aiheutuneita seurauksia; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan sosiaaliturvajärjestelmien asianmukaisuutta ja toimivuutta sekä varmistamaan, että ne toimivat edelleen puskureina köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan;

51.  kehottaa komissiota tunnustamaan hoitotyöntekijöiden merkityksen niin hoidon tarjonnalle kuin taloudelle ja koko yhteiskunnalle, koska heidän etujaan ei useinkaan oteta huomioon johdonmukaisesti ja kokonaisvaltaisesti toimissa, jotka kuitenkin vaikuttavat heihin;

52.  katsoo, että EU:n rahoituksella voitaisiin edistää hoitotyöntekijöiden valmiuksien kehittämistä tuen tarjonnan (esim. henkinen tuki, kokemusten vaihto, tiedottaminen) ja edunvalvonnan osalta ja että sillä voitaisiin tukea myös tietojen vaihtoa, tutkimusta ja verkostoitumista; katsoo myös, että voitaisiin tutkia mahdollisuudet toteuttaa lainsäädäntötoimia siten että kunnioitetaan kansallista toimivaltaa ja noudatetaan solidaarisuusperiaatetta, ja toteaa, että niitä voisivat olla esimerkiksi direktiivi hoitotyöntekijöiden lomista;

53.  painottaa, että väestörakenteen muutosten vuoksi ammattitaitoisten hoitotyöntekijöiden tarve kasvaa ja että on varmistettava tulevien hoitotyöntekijöiden koulutus, jotta ehkäistään koko hoito- ja sosiaaliturvajärjestelmän romahtaminen; katsoo myös, että hoitotyöntekijöille (erityisesti omaishoitajille) on tarjottava suurin mahdollinen tuki ja heidän panoksensa on tunnustettava;

54.  painottaa hoitokotien ja lievittävän hoidon merkitystä pitkäaikaishoidossa; painottaa, että liikkuvan lieventävän hoitoryhmän hoitotyöntekijät ja käyttäjät voivat moniammatillisen kokoonpanonsa, joustavuutensa ja muiden ammattialojen kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta täyttää merkittäviä aukkoja pitkäaikaishoidon järjestelmissä;

Tarve vahvistaa demokraattista legitiimiyttä ja työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua

55.  korostaa, että kaikkien työmarkkinauudistusten olisi perustuttava työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun koordinoinnin vahvistamiseen;

56.  korostaa troikan vahvistaneen, että työmarkkinaosapuolten korkeatasoinen osallistuminen ja niiden vahva vuoropuhelu myös kansallisella tasolla ovat olennaisia edellytyksiä uudistusten onnistumiselle, ja että erityisesti talous- ja rahaliittoa uudistettaessa olisi vahvistettava uudelleen työmarkkinaosapuolien asemaa uudessa talouden ohjausprosessissa ja erityisesti eurooppalaisessa ohjausjaksossa; pitää myönteisenä komission ehdotusta työmarkkinaosapuolten laajemmasta osallistumisesta eurooppalaiseen ohjausjaksoon muun muassa työmarkkinaosapuolten neuvottelukomiteassa ennen vuotuisen kasvuselvityksen jokavuotista hyväksymistä;

57.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja jäsenvaltioita takaamaan sitoumuksien varmistamiseksi, että kansalliset ja alueelliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet, julkiset viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat tiiviisti toimintaohjeiden täytäntöönpanoon ja seurantaan Eurooppa 2020 ‑strategiassa ja sen talouspolitiikan ohjausprosessissa; kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja komissiota sisällyttämään Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyys-, sosiaali- ja koulutustavoitteiden seurannan ja arvioinnin entistä tehokkaammin eurooppalaiseen ohjausjaksoon 2014;

o
o   o

58.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0447.
(2)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0515.
(3)EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 116.
(4)EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 81.
(5)EUVL C 131 E, 8.5.2013, s. 87.
(6)EUVL C 153 E, 31.5.2013, s. 57.
(7)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0419.
(8)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0266.
(9)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0036.
(10)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0365.


PÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

ERITYISET SUOSITUKSET, JOTKA EUROOPPA-NEUVOSTON ON MÄÄRÄ HYVÄKSYÄ TOIMINTAOHJEISSAAN

Suositus 1: Sosiaaliset indikaattorit

Euroopan parlamentti katsoo, että Eurooppa-neuvoston vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta hyväksymillä vuotuisilla poliittisilla suuntaviivoilla olisi pyrittävä seuraavaan:

suhtautuu myönteisesti siihen, että vuotuisen kasvuselvityksen liitteenä olevaan luonnokseen yhteiseksi työllisyysraportiksi on tänä vuonna ensimmäistä kertaa sisällytetty työllisyyden ja sosiaalipolitiikan tulostaulu, jonka avulla vahvistetaan työllisyyden ja sosiaalialan seurantaa osana eurooppalaisen ohjausjakson makrotaloudellista valvontaa; katsoo, että tällä olisi oltava vaikutusta eurooppalaisen ohjausjakson ohjaukseen ja sillä olisi vahvistettava talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta, koska se ei ole vain toivottavaa vaan myös tarpeen kriisin ratkaisemiseksi sekä vakavien sosioekonomisten erojen syntymisen estämiseksi euroalueella, niin että voidaan lisätä sen kestävyyttä;

ilmaisee syvän huolensa parlamentin rajallisesta asemasta eurooppalaisessa ohjausjaksossa; pitää valitettavana, että komissio ja neuvosto ovat edistyneet hyvin vähän talouspolitiikan ohjauksen demokraattisen valvonnan vahvistamisessa; katsoo, että neuvosto voi nykyisten perussopimusten mukaisesti hyväksyä SEUT 136 artiklan nojalla sitovia talouspolitiikan suuntaviivoja euroalueen maita varten talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla komission suosituksen perusteella ja siten, että äänestykseen osallistuvat vain ne jäsenvaltiot, joiden valuutta on euro; tähdentää, että kannustinmekanismi vahvistaisi talouspolitiikan koordinoinnin sitovaa luonnetta; kehottaa tekemään toimielinten välisen sopimuksen, jotta Euroopan parlamentti otetaan mukaan vuotuisen kasvuselvityksen sekä talouspolitiikan ja työllisyyden suuntaviivojen laatimiseen ja hyväksymiseen;

toteaa kuitenkin, että mainituista indikaattoreista ei ole tehty sitovia, toisin kuin makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tulostaulusta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan tilannetta ja ottamaan tällöin huomioon kasvavan sosiaalisen ja työllisyyteen liittyvän epätasapainon EU:ssa;

pitää valitettavana, että komission ehdottamat työllisyys- ja sosiaalialan indikaattorit eivät kata täydellisesti jäsenvaltioiden työllisyystilannetta ja sosiaalisia olosuhteita; kehottaa sisällyttämään tulostauluun täydentäviä indikaattoreita ja erityisesti lapsiköyhyyden asteen, terveydenhuollon saatavuuden, asunnottomuuden ja ihmisarvoisen työn indeksin, jotta sosiaalista tilannetta voidaan arvioida asianmukaisesti jäsenvaltioissa; katsoo, että näitä indikaattoreita olisi parlamentin kuulemisen jälkeen tarkistettava säännöllisesti; katsoo, että tarvitaan järjestelyjä sen varmistamiseksi, että Eurooppa-neuvosto ottaa huomioon Euroopan parlamentin kannan ennen kuin se hyväksyy vuosittain komission vuotuisessa kasvuselvityksessä esittämät painopistealat;

Suositus 2: Euroryhmän kokoontuminen työllisyys- ja sosiaaliministerien tasolla

Euroopan parlamentti katsoo, että Eurooppa-neuvoston vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta hyväksymillä vuotuisilla poliittisilla suuntaviivoilla olisi pyrittävä seuraavaan:

korostaa, että on tärkeää pitää aina tarvittaessa ennen euroalueen huippukokouksia työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaavien euroryhmän ministerien kokous; katsoo, että yhtä tärkeitä ovat yhteiset kokoukset EPSCO- ja ECOFIN-neuvoston yhtenäisen kannan aikaan saamiseksi, jotta varmistetaan, että sosiaalialaa ja työllisyyttä koskevat huolenaiheet otetaan paremmin huomioon euroalueen viranomaisten keskusteluissa ja päätöksissä ja jotta edistetään euroalueen valtion- ja hallitusten päämiesten kokouksia;

Suositus 3: Sopimus investoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi EU:ssa

Euroopan parlamentti katsoo, että Eurooppa-neuvoston vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta hyväksymillä vuotuisilla poliittisilla suuntaviivoilla olisi pyrittävä seuraavaan:

huomauttaa, että vaikka rakenneuudistuksista voi olla hyötyä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, tarve elvyttää EU:n sisäistä kysyntää edellyttää, että komissio ja neuvosto edistävät investointeja, jotta ylläpidetään kasvua ja laadukkaita työpaikkoja lyhyellä aikavälillä ja lisätään potentiaalia keskipitkällä aikavälillä; toteaa, että päätavoitteet on jo määritelty Eurooppa 2020 -strategiassa ja kesäkuussa 2012 hyväksytyssä kasvu- ja työllisyyssopimuksessa, mutta rahoituksen myöntämistä on nopeutettava; rohkaisee siksi jäsenvaltioita kehittämään investointipaketin lyhyen aikavälin taloustilanteen ja jäsenvaltioiden työmarkkinatilanteen parantamiseksi merkittävästi, kuten parlamentin 11. syyskuuta 2013 antamassa päätöslauselmassa ”Nuorisotyöttömyyden torjunta: selviytymiskeinot” (2013/2045(INI)) esitettiin;

suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio kehottaa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2014 jäsenvaltioita turvaamaan pitemmän aikavälin investoinnit koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin, energiaan ja ilmastotoimiin ja edistämään näitä investointeja; pitää tätä kuitenkin riittämättömänä, jotta jäsenvaltiot, joiden talousarviot ovat jo valmiiksi niukkoja, saavuttavat tavoitteen;

kehottaa komissiota laatimaan suunnitelman näiden jäsenvaltioiden auttamiseksi tekemään tarvittavat tuottavat investoinnit muun muassa koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen, koska näillä aloilla on potentiaalia tuottaa kasvua ja luoda työpaikkoja;

Suositus 4: Tuottavuuden lisääminen laadukkailla työpaikoilla ja asianmukaisella palkkatasolla

Euroopan parlamentti katsoo, että Eurooppa-neuvoston vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta hyväksymillä vuotuisilla poliittisilla suuntaviivoilla olisi pyrittävä seuraavaan:

Yksikkötyökustannukset, tuotantokustannukset ja voittomarginaali

kehottaa tekemään työmarkkinoista entistä mukautuvampia ja dynaamisempia, jotta ne kykenevät mukautumaan taloudellisen tilanteen häiriöihin ilman irtisanomisia ja ilman kohtuuttomia palkkojen alennuksia; muistuttaa, että monien työntekijöiden ostovoima EU:ssa on merkittävästi heikentynyt, kotitalouksien tulot alentuneet ja sisäinen kysyntä vähentynyt, mikä kiihdyttää työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä entisestään erityisesti kriisin pahiten koettelemissa maissa; huomauttaa, ettei työvoimakustannusten vähentäminen, mikä vaikuttaa suoraan palkkoihin, voi olla ainoa strategia kilpailukyvyn palauttamiseksi; toteaa, että vuoden 2014 kasvuselvitystä koskevassa tiedonannossa painotetaan, että unionin ytimeen kuuluvissa maissa, joilla on riittävästi liikkumavaraa, voitaisiin nostaa palkkoja yhtenä keinona kulutuksen lisäämiseen; kehottaa sisällyttämään suosituksiin kunnianhimoisia tavoitteita, jotta edistetään tasapainoisempaa kasvua ja työpaikkojen luomista euroalueella;

Palkat ja asianmukainen palkkataso

katsoo, että komission olisi ehdotettava toimenpiteitä, joilla voidaan torjua eriarvoisuutta ja taata asianmukainen palkkataso; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan työssäkäyvien köyhyyttä harjoittamalla sellaista työmarkkinapolitiikkaa, jolla pyritään varmistamaan elinkustannukset kattava palkka työssäkäyville; toteaa, että tämä on tärkeää paitsi sosiaalisen koheesion ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden myös vahvan talouden ylläpitämisen kannalta;

Työn laatu

suosittaa komissiota korostamaan vuodelle 2014 antamissaan maakohtaisissa suosituksissa työn laatua, joka on olennaisen tärkeää tietopohjaisessa taloudessa, jotta voidaan edistää korkeaa työvoiman tuottavuutta ja nopeaa innovointia osaavan, mukautumiskykyisen ja sitoutuneen työvoiman avulla, johon sovelletaan asianmukaisia terveys- ja turvallisuusnormeja, jonka turvallisuus taataan ja jonka työaika on kohtuullinen; katsoo, että poliittisissa suuntaviivoissa olisi keskityttävä erityisesti siihen, että työntekijöille taataan keskeiset työntekijöiden oikeudet, jotka vahvistetaan perussopimuksissa, jäsenvaltioiden lainsäädännön soveltamista rajoittamatta;

toteaa, että on torjuttava epävarmojen työolosuhteiden ja pakkoyrittäjyyden olemassaolo ja leviäminen sekä varmistettava, että väliaikaisessa tai osa-aikaisessa työsuhteessa olevilla tai itsenäisillä ammatinharjoittajilla on riittävä sosiaaliturva ja he voivat saada koulutusta;

katsoo, että on varmistettava, että yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annettu direktiivi pannaan tehokkaasti täytäntöön;

Suositus 5: Työvoiman laadukkaan osallisuuden edistämiseksi toteutettavat uudistukset

Euroopan parlamentti katsoo, että Eurooppa-neuvoston vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta hyväksymillä vuotuisilla poliittisilla suuntaviivoilla olisi pyrittävä seuraavaan:

Yleistä ja nuorten työttömyyttä koskevat kansalliset suunnitelmat

katsoo, että komission olisi tehtävä yleistä ja nuorten työttömyyttä koskevien kansallisten suunnitelmien esittämisestä pakollista vuoden 2014 maakohtaisissa suosituksissa;

katsoo, että komission olisi sisällytettävä vuoden 2014 kasvuselvityksessä annettaviin maakohtaisiin suosituksiin työpaikkojen laatu, koulutus ja mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, työntekijöiden perusoikeudet ja työmarkkinaliikkuvuuden ja yrittäjyyden tukeminen parantamalla työntekijöiden turvaa;

Työmarkkinauudistukset ja aktiivinen työvoimapolitiikka

toteaa, että työmarkkinauudistuksissa olisi keskityttävä työn tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen, jotta parannetaan EU:n talouden kilpailukykyä ja mahdollistetaan kestävä kasvu ja työpaikkojen luominen samalla kun noudatetaan tinkimättä EU:n sosiaalialan säännöstön ja sen periaatteiden kirjainta ja henkeä; katsoo, että työmarkkinauudistukset olisi toteutettava siten, että edistetään työpaikkojen laatua;

katsoo, että rakenteellisissa työmarkkinauudistuksissa olisi otettava käyttöön sisäinen joustavuus työllisyyden ylläpitämiseksi taloudellisesti vaikeina aikoina ja niissä olisi varmistettava työn laatu, työpaikan vaihtamisen turvallisuus, aktivointivaatimuksiin perustuvat työttömyyskorvausjärjestelmät, jotka on yhdistetty työelämään palaamista helpottaviin toimiin ja joilla säilytetään työntekoon liittyvät kannustimet samalla kun varmistetaan riittävä toimeentulo, ja otettava käyttöön sopimusjärjestelyjä työmarkkinoiden segmentoitumisen torjumiseksi, talouden rakennemuutosten ennakoimiseksi ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuden varmistamiseksi;

Ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän välisen epäsuhdan torjuminen

toteaa, että tiettyjen alojen/alueiden ammattitaitoisen työvoiman tarvetta on seurattava paremmin ja ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän välinen epäsuhta korjattava mahdollisimman nopeasti;

katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä yleiskatsauksen laatimiseksi ammattitaitoisen työvoiman tarpeesta EU:n työmarkkinoilla, jotta tarjotaan kattava näkemys EU:n osaamistarpeista;

katsoo, että yhteistyötä ja synergioita koulutusalan ja yritysten välillä on edistettävä, jotta ennakoidaan osaamistarpeet ja mukautetaan koulutusjärjestelmiä työmarkkinoiden tarpeisiin; toteaa, että tämän tarkoituksena on tarjota työvoimalle tarvittavat taidot ja helpottaa siirtymistä koulutuksesta työelämään; katsoo, että työssä oppimista sisältävien koulutusjärjestelyjen olisi tällöin oltava keskeisessä asemassa;

toteaa, että mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen on edistettävä kaikissa ikäryhmissä virallisen koulutuksen lisäksi epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen avulla;

toteaa, että on perustettava eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen yhdistetty epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointijärjestelmä vuoteen 2015 mennessä;

Nuorisotyöttömyys

kehottaa tekemään nuorten työllisyyttä edistävän eurooppalaisen sopimuksen, jonka avulla pannaan täytäntöön kauan sitten sovitut toimenpiteet ja sitoudutaan käyttämään uusia resursseja ja uusia toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseen sekä niiden nuorten määrän vähentämiseen, jotka ovat tällä hetkellä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (NEET), ottaen huomioon ihmisarvoisen työn laatunäkökohdan ja noudattaen kaikilta osin työelämän perusnormeja;

katsoo, että jäsenvaltioiden olisi pantava nuorisotakuujärjestelmät kiireellisesti täytäntöön ja käytettävä saatavana olevia varoja tehokkaasti sekä keskitettävä toimet vaikeimmassa tilanteessa oleviin nuoriin;.

kehottaa komissiota priorisoimaan nuorisotakuuta ja lisäämään käytettävissä olevia varoja luvatun monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä;

toteaa, että komission olisi tehtävä ehdotus harjoittelun laatupuitteista, joihin sisältyvät muun muassa oppimistavoitteita ja asianmukaista työtä koskevat kriteerit; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia toteuttamaan oppisopimusyhteenliittymän päämäärätietoisesti;

Ikääntyneet ja pitkäaikaistyöttömät

toteaa, että jäsenvaltioiden olisi kehitettävä työllistymismahdollisuuksia ikääntyville työntekijöille, taattava mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ja otettava käyttöön veroetuuksia, joilla tarjotaan kannustimia pysyä työelämässä pidempään, ja joilla tuetaan aktiivista tervettä ikääntymistä;

katsoo, että pitkäaikaistyöttömiä olisi tuettava luomalla työpaikkoja ja käyttämällä kokonaisvaltaisia aktiivista osallisuutta korostavia toimintatapoja, mukaan luettuina positiiviset aktivointikannustimet, kuten henkilökohtainen ohjaus ja avustusten varassa elämisestä työelämään siirtymistä tukevat ohjelmat, asianmukaiset etuusjärjestelmät ja laadukkaat palvelut, joilla tuetaan näiden ihmisten työmarkkinoille palaamista ja laadukkaiden työpaikkojen saantia;

Naiset

katsoo, että komission olisi ponnisteltava enemmän lisätäkseen merkittävästi naisten työvoimaosuutta, koska tällä on ratkaiseva merkitys Eurooppa 2020 -strategian työllisyysastetta koskevan yleistavoitteen saavuttamiselle; kehottaa tarjoamaan kohtuuhintaisia hoiva- ja lastenhoitopalveluja ja toteuttamaan asiaankuuluvia äitiys-, isyys- ja vanhempainlomajärjestelyjä sekä lisäämään työaika- ja työpaikkajärjestelyjen joustavuutta;

toteaa, että jäsenvaltioiden olisi kunnioitettava ja edistettävä sukupuolten tasa-arvoa osana kansallisia politiikkojaan ja kansallisia uudistusohjelmiaan;

Muut etusijalle asetettavat ryhmät

toteaa, että jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä kansallisiin uudistusohjelmiinsa työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevia keskeisiä toimenpiteitä, jotka on hyväksytty Euroopan vammaisstrategiassa; pyytää Euroopan komissiota sisällyttämään nämä toimet vuoden 2014 maakohtaisiin suosituksiinsa;

pyytää sisällyttämään vähemmistöjen valtavirtaistamisen vuoden 2014 kasvuselvityksen ensisijaisiin tavoitteisiin; katsoo, että vähemmistöjen osallistuminen työmarkkinoille on tärkeää, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyysastetta koskeva yleistavoite; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden (esimerkiksi romanien) pieneen työvoimaosuuteen;

Suositus 6: Vapaaehtoisen työmarkkinaliikkuvuuden parantaminen

Euroopan parlamentti katsoo, että Eurooppa-neuvoston vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta hyväksymillä vuotuisilla poliittisilla suuntaviivoilla olisi pyrittävä seuraavaan:

katsoo, että kun otetaan huomioon niiden työntekijöiden ja erityisesti nuorten lukumäärä, jotka lähtevät alkuperävaltioistaan muihin jäsenvaltioihin työtä hakemaan, on kehitettävä kiireellisesti asianmukaisia toimia; ottaa huomioon, että EU:n lainsäädäntöä tarkistetaan parhaillaan, jotta taataan eläkeoikeuksien siirrettävyys ja työllisyystuen jatkuminen vähintään kolmen kuukauden ajan, kun tuensaaja hakee työpaikkaa jossakin toisessa jäsenvaltiossa; toteaa, että neuvosto ja parlamentti ovat päässeet sopimukseen lisäeläkeoikeuksien rajatylittävästä siirrettävyydestä.

Suositus 7: Kohti oikeudenmukaisempia verotusjärjestelmiä

Euroopan parlamentti katsoo, että Eurooppa-neuvoston vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta hyväksymillä vuotuisilla poliittisilla suuntaviivoilla olisi pyrittävä seuraavaan:

ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto totesi hiljattain, että on mahdollista parantaa verotusta ja lisätä sen progressiivisuutta, ja että siten voitaisiin vähentää epätasa-arvoisuutta EU:ssa; painottaa, että verorasitusta olisi siirrettävä työn verotuksesta muihin kestäviin verotusmuotoihin, jotta edistetään kasvua ja työpaikkojen luomista sekä tuotetaan lisätuloja kautta linjan ja vahvistetaan vakauttamistoimien legitiimiyttä.

Suositus 8: Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä on vähennettävä

Euroopan parlamentti katsoo, että Eurooppa-neuvoston vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta hyväksymillä vuotuisilla poliittisilla suuntaviivoilla olisi pyrittävä seuraavaan:

katsoo, että jäsenvaltioiden olisi lujitettava turvaverkkoja, varmistettava hyvinvointijärjestelmien toimivuus ja investoitava ennaltaehkäiseviin toimiin;

kehottaa komissiota ottamaan huomioon talouden sopeutusohjelmien vaikutuksen Eurooppa 2020 ‑strategian yleistavoitteisiin niissä jäsenvaltioissa, joilla on talousvaikeuksia, ja hyväksymään muutokset, joiden tavoitteena on sopeutusohjelmien muuttaminen vastaamaan Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteita;

Suositus 9: Kestävät eläkkeet

Euroopan parlamentti katsoo, että Eurooppa-neuvoston vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta hyväksymillä vuotuisilla poliittisilla suuntaviivoilla olisi pyrittävä seuraavaan:

korostaa, että on toteutettava tarvittavat uudistukset eläkejärjestelmien kestävyyden takaamiseksi, ja katsoo, että todellisen eläkeiän nostaminen onnistuneesti edellyttää, että eläkejärjestelmän uudistuksiin yhdistetään toimia, joilla rajoitetaan varhaiseläkejärjestelmiin pääsyä ja muita mahdollisuuksia poistua varhain työelämästä, kehitetään työllistymismahdollisuuksia ikääntyville työntekijöille, taataan mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen, otetaan käyttöön veroetuuksia, joilla kannustetaan pysymään pitempään työelämässä ja tuetaan aktiivista, tervettä ikääntymistä;

korostaa, että väestörakenteen kehityksestä aiheutuu kasvavaa painetta kansallisille talousarvioille ja eläkejärjestelmille nyt kun suurista ikäluokista ensimmäiset jäävät eläkkeelle; panee merkille jäsenvaltioiden epätasaisen edistymisen ja niiden eritasoiset tavoitteet kehittää ja toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, joilla pyritään lisäämään työllisyyttä, poistamaan asteittain käytöstä varhaiseläkejärjestelmät ja arvioimaan jäsenvaltioiden tasolla ja yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa tarvetta saattaa lakisääteinen ja todellinen eläkeikä kestävälle tasolle elinajanodotteen nousun perusteella; toteaa, että jäsenvaltiot, jotka eivät nyt toteuta asteittaisia uudistuksia, voivat joutua myöhemmin tilanteeseen, jossa niiden on toteutettava radikaaleja uudistuksia, joilla on merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia;

Suositus 10: Euroopan sosiaaliset vakauttajat

Euroopan parlamentti katsoo, että Eurooppa-neuvoston vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta hyväksymillä vuotuisilla poliittisilla suuntaviivoilla olisi pyrittävä seuraavaan:

toteaa, että sosiaaliturvan, erityisesti työttömyysturvan, vähimmäistoimeentuloturvan ja progressiivisen verotuksen, avulla pyrittiin alkuaan lieventämään taantumaa sekä vakauttamaan työmarkkinoita ja kulutusta; korostaa kuitenkin, että näiden keskeisten taloudellisten ja sosiaalisten vakauttajien kapasiteettia on huolestuttavasti vähennetty niissä jäsenvaltioissa, joissa mainittuja vakauttajia tarvitaan eniten; toteaa, että kotitalouksien tuloja ja kotimaista kysyntää on näin ollen suojattu huonommin;

painottaa, että sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalisia normeja on monissa tapauksissa käytetty mukauttamista edistävinä tekijöinä julkisen talouden vakauttamista koskevien vaatimusten vuoksi; kehottaa komissiota arvioimaan näistä prosesseista kansallisille hyvinvointivaltioille ja kansalaisille aiheutuneet seuraukset; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan sosiaaliturvajärjestelmien asianmukaisuutta ja toimivuutta sekä varmistamaan, että ne toimivat edelleen puskureina köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan;

Suositus 11: Demokraattista legitimiteettiä ja sosiaalista vuoropuhelua on vahvistettava

Euroopan parlamentti katsoo, että Eurooppa-neuvoston vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta hyväksymillä vuotuisilla poliittisilla suuntaviivoilla olisi pyrittävä seuraavaan:

katsoo, että kaikkien työmarkkinauudistuksien olisi perustuttava työmarkkinaosapuolien välisen vuoropuhelun koordinoinnin vahvistamiseen;

toteaa, että on vahvistettava työmarkkinaosapuolten korkeatasoista osallistumista ja niiden vahvaa vuoropuhelua myös kansallisella tasolla, sillä työmarkkinaosapuolten asema uudessa talouden ohjausprosessissa ja erityisesti eurooppalaisessa ohjausjaksossa on erittäin tärkeä uudistusten ja erityisesti talous- ja rahaliittoa koskevien uudistusten onnistumisen kannalta;

toteaa, että on pantava täytäntöön komission ehdotus työmarkkinaosapuolten merkittävämmästä osallistumisesta EU-ohjausjakson prosessiin muun muassa työmarkkinaosapuolten neuvottelukomiteassa ennen vuotuisen kasvuselvityksen hyväksymistä;

katsoo, että Eurooppa-neuvoston ja jäsenvaltioiden olisi taattava sitoumusten varmistamiseksi, että kansalliset ja alueelliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet, julkiset viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat tiiviisti toimintaohjeiden täytäntöönpanoon ja seurantaan Eurooppa 2020 ‑strategiassa ja talouspolitiikan ohjausprosessissa;

katsoo, että Eurooppa-neuvoston ja komission olisi sisällytettävä Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyys-, sosiaali- ja koulutustavoitteiden seuranta ja arviointi entistä tehokkaammin eurooppalaiseen ohjausjaksoon 2014.

Päivitetty viimeksi: 6. kesäkuuta 2017Oikeudellinen huomautus