Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2013/2194(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0066/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0066/2014

Keskustelut :

PV 25/02/2014 - 4
CRE 25/02/2014 - 4

Äänestykset :

PV 25/02/2014 - 5.21

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2014)0130

Hyväksytyt tekstit
PDF 145kWORD 67k
Tiistai 25. helmikuuta 2014 - Strasbourg Lopullinen painos
Sisämarkkinoiden hallinnointi
P7_TA(2014)0130A7-0066/2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. helmikuuta 2014 sisämarkkinoiden hallinnoinnista eurooppalaisen ohjausjakson 2014 puitteissa (2013/2194(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2014” (COM(2013)0800) sekä komission kertomuksen ”Kasvua ja työllisyyttä edistävät sisämarkkinat: Selvitys jäsenvaltioissa tapahtuneesta edistyksestä ja jäljellä olevista esteistä – Osa vuoden 2014 kasvuselvitystä” (COM(2013)0785) ja siihen liittyvän EU:n sisäisistä ja ulkopuolisista arvoketjuista tehdyn tausta-analyysin ”International Value Chains Intra- and Extra-EU”,

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2012 annetun komission ensimmäisen kertomuksen ”Sisämarkkinoiden yhdentymistilanne 2013 – Osallistuminen vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013” (COM(2012)0752),

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – ’Yhdessä uuteen kasvuun’” (COM(2012)0573),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantaminen” (COM(2012)0259),

–  ottaa huomioon 24. helmikuuta 2012 annetun sisämarkkinoiden toteutumista koskevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Making the Single Market Deliver: Annual Governance check-up 2011” (SWD(2012)0025),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – ’Yhdessä uuteen kasvuun’” (COM(2011)0206),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2013 julkistetun sähköisen sisämarkkinoiden tulostaulun,

–  ottaa huomioon sisämarkkinoiden tulostaulun N:o 26 (helmikuu 2013),

–  ottaa huomioon 27. ja 28. kesäkuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 29. ja 30. toukokuuta 2013 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmät järkevästä sääntelystä,

–  ottaa huomioon 14. ja 15. maaliskuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 18. ja 19. helmikuuta 2013 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä 2013 ja sisämarkkinoiden toimenpidepaketista,

–  ottaa huomioon suosituksista komissiolle sisämarkkinoiden hallinnoinnista 7. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman(1) ja 8. toukokuuta 2013 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon 24. ja 25. lokakuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon sisämarkkinoiden toimenpidepaketista ja kasvun edistämistoimista 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman(2) ja 26. syyskuuta 2012 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla(3) ,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A7-0066/2014),

A.  toteaa, että vuotuinen kasvuselvitys 2013 käynnisti kolmannen eurooppalaisen ohjausjakson ja siihen sisältyy ensimmäistä kertaa vuotuinen kertomus sisämarkkinoiden yhdentymistilanteesta;

B.  ottaa huomioon, että erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen perustuvat tehokkaat ja hyvin toimivat sisämarkkinat ovat erittäin tärkeitä kestävän ja osallistavan kasvun kannalta;

C.  ottaa huomioon pyytäneensä, että sisämarkkinoita koskeva pilari sisällytetään täysimääräisesti eurooppalaisen ohjausjakson sykliin;

D.  toteaa, että sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantamisen tavoitteena olisi oltava varmistaa, että siihen liittyvien direktiivien ja asetusten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa nopeutetaan ja parannetaan, erityisesti jos ne liittyvät määriteltyihin keskeisiin aloihin;

E.  ottaa huomioon, että eurooppalaisen ohjausjakson mukaisten kansallisten uudistusohjelmien sisällön, avoimuuden ja toteutettavuuden laadussa on suuria eroja;

F.  katsoo, että sisämarkkinoiden olisi nähtävä liittyvän tiiviisti muihin horisontaalisiin politiikanaloihin, kuten kuluttajien ja työntekijöiden suojeluun, sosiaalisiin oikeuksiin, ympäristöön ja kestävään kehitykseen;

G.  ottaa huomioon, että ensimmäinen ja toinen sisämarkkinapaketti edustavat hyvin laadittua horisontaalista strategiaa, jossa on määritelty konkreettisia lainsäädäntötoimenpiteitä ja muita kuin lainsäädäntötoimenpiteitä, joiden avulla on mahdollista vapauttaa sisämarkkinoiden käyttämätöntä kasvupotentiaalia ja poistaa sisämarkkinoiden esteitä;

H.  ottaa huomioon, että komissio on määritellyt palvelut, rahoituspalvelut, liikenteen, energian ja digitaalitalouden keskeisiksi aloiksi, joilla parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa ja syvennetään sisämarkkinoita; ottaa huomioon, että näiden alojen määrittelyyn käytettyä menetelmää olisi arvioitava ja tarkistettava säännöllisesti siten, että otetaan huomioon kasvutavoitteet ja -näkymät sekä kriteerit, jotka koskevat tarvittavan suojelun tarjoamista kansalaisille ja erityisesti kuluttajille, ammatinharjoittajille ja työntekijöille;

I.  katsoo, että Euroopassa ei ole vielä saatu aikaan täysin toimivia digitaalisia verkko- ja viestintäpalvelujen sisämarkkinoita; toteaa, että kansallisten sääntöjen hajanaisuus haittaa tätä nykyä digitaalisten palvelujen vapaata liikkuvuutta ja rajat ylittävää sähköistä kaupankäyntiä; katsoo, että eurooppalaiset yritykset ja julkiset palvelut hyötyvät kehittyneiden tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden ja -sovellusten käytöstä taloudellisesti ja sosiaalisesti;

J.  ottaa huomioon, että EU:n sisämarkkinoille ovat erittäin tärkeitä yleisesti käytettävissä oleva ja tehokas Euroopan liikenneinfrastruktuuri, kunnianhimoinen unionin teollisuuspolitiikka sekä energia-alan sisämarkkinoiden – joiden tarkoituksena on sekä tukea EU:n yritysten kilpailukykyä että varmistaa energian yleinen ja kohtuuhintainen saatavuus kotitalouksien ja kuluttajien kannalta – perustaminen; toteaa, että tämän vuoksi on syytä määritellä ensisijaiset toimet näillä aloilla;

Eurooppalainen ohjausjakso

1.  muistuttaa pyytäneensä komissiota vahvistamaan sisämarkkinoiden hallinnointia ottamalla käyttöön eurooppalaisen ohjausjakson erityisenä pilarina sisämarkkinoiden vuotuisen hallintosyklin, johon sisältyy sisämarkkinoiden tulostaulu, vuosikertomus sisämarkkinoiden yhdentymisestä osana vuotuista kasvuselvitystä, Eurooppa-neuvoston ohjeet jäsenvaltioille, sisämarkkinoiden suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat sekä maakohtaiset suositukset; kehottaa lisäksi komissiota ottamaan kattavasti huomioon tärkeimmät kasvualat, joita ovat palveluala, energia-ala, liikenneala ja digitaaliset sisämarkkinat, sekä sisämarkkinoiden ensimmäiseen ja toiseen toimenpidepakettiin sisältyvät toimet;

2.  korostaa, että on tärkeää määritellä sisämarkkinat eurooppalaisen ohjausjakson kolmantena pilarina, jotta voidaan kattaa reaalitalouteen liittyvät selkeät ensisijaiset tavoitteet; katsoo, että näiden ensisijaisten tavoitteiden määrittely ja toteuttaminen on tärkeää, jotta voidaan edistää kasvua ja kuroa umpeen nykyinen välimatka Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen sekä varmistaa samalla jäsenvaltioiden taloudellinen lähentyminen euroalueella ja sen ulkopuolella sekä EU:n keskeisillä ja syrjäisillä alueilla;

3.  palauttaa mieliin kantansa, että sisämarkkinoiden yhdentymistilannetta koskeva ensimmäinen kertomus oli riittämätön ja epätäydellinen; katsoo siksi, että tulevissa kertomuksissa olisi esitettävä entistä selvemmin nykyiset puutteet tietyissä jäsenvaltioissa, annettava enemmän konkreettisia ohjeita mahdollisista korjauskeinoista ja odotetuista eduista sekä määriteltävä tehokkaita viputekijöitä, joilla voidaan vauhdittaa kasvua ja kilpailukykyä ja siten luoda työpaikkoja, jotka voisivat yhdessä tarjota konkreettisen vastauksen nykyiseen sosiaali- ja talouskriisiin;

4.  on tyytyväinen vuoden 2014 sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevaan komission kertomukseen (COM(2013)0785) ja tukee voimakkaasti komission pyrkimyksiä jatkaa sisämarkkinoiden yhdentämistä eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa; arvostaa sitä, että sisämarkkinoiden yhdentymistilannetta vuonna 2014 käsittelevässä kertomuksessa esitellään joitakin tekijöitä, jotka koskevat erityisesti yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamia toimia; katsoo kuitenkin, että kertomuksesta puuttuu edelleen toteutettujen toimien tehokkuuden sekä politiikanalojen todellisen edistyksen ja tulosten laadullinen arviointi; pyytää kehittämään analyyttisen välineen, jolla mitataan sisämarkkinoiden yhdentymistä eurooppalaisen ohjausjakson sisämarkkinoita koskevan pilarin yhteydessä suhteessa maakohtaisiin suosituksiin; katsoo, että tämä analyyttinen väline voisi täydentää entisestään sisämarkkinoiden tulostaulua;

5.  katsoo, että tarvitaan enemmän horisontaalista koordinointia ja yhdenmukaisuutta valmisteltaessa lainsäädäntöehdotuksia, joilla on merkitystä sisämarkkinoiden kannalta; katsoo, että sisämarkkinoiden hallinnoinnissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon kaikkien sidosryhmien tarpeet ja että on parannettava ja aikaistettava työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien osallistumista toimenpiteiden laatimiseen, hyväksymiseen, täytäntöönpanoon ja seurantaan, jotta voidaan vauhdittaa kasvua ja vahvistaa kansalaisten oikeuksia sisämarkkinoilla;

6.  korostaa, että on järjestettävä kattavia kuulemisia ja tehtävä perusteellisia vaikutustenarviointeja, ennen kuin komissio hyväksyy ehdotuksen; korostaa, että komission ehdotusten on oltava järkevän sääntelyn sekä sääntelyn toimivuuden periaatteiden mukaisia, niihin on sisällytettävä pk-yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja niiden on saatava komission vaikutustenarviointilautakunnan hyväksyntä; korostaa lisäksi, että vaikutustenarvioinneissa on arvioitava uuden lainsäädännön vaikutuksia kasvumahdollisuuksiin ja Euroopan kilpailukykyyn;

7.  katsoo, että eurooppalainen ohjausjakso olisi kytkettävä syvempään demokratiakehitykseen, johon kansalliset parlamentin osallistuvat aiempaa enemmän, ja että samalla olisi lisättävä Euroopan parlamentin valtaoikeuksia;

8.  katsoo, että tässä prosessissa annetuissa maakohtaisissa suosituksissa olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion saavuttama edistyminen ja se, että sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanemiseksi toteutettavien kansallisten järjestelyjen ei tarvitse välttämättä noudattaa yhtä yleistä lähestymistapaa, vaan niiden olisi sitä vastoin parannettava toteutettujen toimien ja politiikoilla saavutettujen tosiasiallisten tulosten vaikuttavuutta;

9.  pyytää, että eurooppalaiseen ohjausjaksoon 2014 liittyvissä maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevan kertomuksen havainnot paljon voimakkaammin ja tiukemmin kuin maakohtaisissa suosituksissa vuodelle 2013;

10.  katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson kolmannen, sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevan pilarin tavoitteena olisi oltava määrittää ensisijaisia toimintalinjoja ja toimia, joilla voidaan edistää ja elvyttää reaalitaloutta; katsoo, että tämä tavoite voidaan toteuttaa tehokkaasti ainoastaan, jos kaikki EU:n toimielimet johdonmukaisesti sitoutuvat siihen ja tukevat sitä; kannustaa tästä syystä järjestämään kilpailukykyneuvoston toiminnan kohdennetusti siten, että sen tarkoituksena on nimenomaisesti siirtää kyseiset reaalitalouden kannalta tärkeät ensisijaiset tavoitteet eurooppalaiseen ohjausjaksoon;

Keskeiset alat

11.  katsoo, että komission määrittelemät keskeiset alat – palvelut, rahoituspalvelut, liikenne, energia ja digitaalitalous – ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä sisämarkkinoiden täysimittaisen yhdentymisen kannalta; katsoo lisäksi, että kun tavoitteena on uusi kasvu, olisi näihin aloihin keskittyvän johdonmukaisen ja yhdennetyn teollisuuspolitiikan uudelleenkäynnistämisen yhteydessä pyrittävä myös vahvistamaan kansalaisten – myös kuluttajien ja työntekijöiden – oikeuksien suojelua sekä luomaan kilpailukykymalli, joka perustuu tietoon ja innovointiin ja joka saavutetaan investointeja vauhdittavilla EU:n kannustimilla, rahoitusmahdollisuuksilla, tutkimuksen ja kehityksen avulla sekä tukemalla korkea-asteen koulutusta;

12.  kehottaa komissiota laatimaan unionille aidon teollisuuspolitiikan; katsoo, että uudelleenteollistamisen olisi oltava unionille monialainen painopiste; katsoo, että tähän uuteen teollisuuspolitiikkaan olisi sisällyttävä sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpano, sisämarkkinoiden ulkoista ulottuvuutta koskeva kokonaisvaltainen strategia, jossa korostetaan erityisesti yhtenäisiä kuluttajansuojapolitiikkoja sekä pääoman ja infrastruktuurin saatavuuden parantamista, jotta voidaan lisätä yritysten kilpailukykyä ja mahdollistaa niiden pääsy maailmanlaajuisille markkinoille;

13.  korostaa, että koska sisämarkkinat poistavat henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuuden esteet, yritykset voivat toimia laajemmassa mittakaavassa, mikä lisää niiden mahdollisuuksia innovoida, sijoittaa, parantaa tuottavuuttaan ja luoda työpaikkoja;

14.  kehottaa komissiota esittämään yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman toimista, joiden tarkoituksena on saada aikaan täysin yhdennetyt ja yhteenliitetyt energian sisämarkkinat; painottaa, että avointen ja vertailukelpoisten energian hintojen esittäminen kuluttajille on tärkeää ja että samalla on suojeltava muun muassa haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia; korostaa, että energiainfrastruktuuriin tarvitaan merkittäviä investointeja, ja katsoo, että yleishyödyllisten palvelujen alojen on pysyttävä energia-alan kehityksen tahdissa;

15.  korostaa, että sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi on tärkeää parantaa infrastruktuuria, erityisesti rajat ylittäviä yhteyksiä ja yhteentoimivuutta; katsoo, että yhteinen, yhteensopiva ja tehokas eurooppalainen liikennejärjestelmä on ratkaisevan tärkeä tavaroiden, henkilöiden ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle sisämarkkinoilla; katsoo, että lisäinvestoinnit ovat välttämättömiä näiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta, ja pyytää uudelleen, että näitä hankkeita varten otetaan käyttöön laaja valikoima rahoitusvälineitä;

16.  korostaa, että Eurooppa voi hyödyntää kattavasti sisämarkkinoita panemalla johdonmukaisesti täytäntöön nykyisen lainsäädännön ja digitaalisia palveluja koskevat komission lisäehdotukset; kehottaa laatimaan tehokkaan Euroopan digitaalisia sisämarkkinoita koskevan politiikan, joka parantaisi verkkopalvelujen kilpailukykyä, rajat ylittävää toimivuutta ja avoimuutta sekä varmistaisi mahdollisimman hyvän saatavuuden ja kuluttajansuojan; korostaa kohdennettujen investointien merkitystä ja panee merkille, että Euroopan yhteenliittämistä koskevaan ehdotukseen liittyvä työ auttaa vähentämään jäsenvaltioiden välisiä hintaeroja edistämällä televiestintäalan kilpailua;

17.  kehottaa toteuttamaan kunnianhimoisesti kuluttaja-asioiden toimintaohjelmaa, lainsäädäntö- ja ohjelmansuunnittelutoimenpiteet mukaan luettuina, jotta voidaan vahvistaa kuluttajansuojaa ja luottamusta sisämarkkinoihin, lisätä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, kannustaa keskivertokuluttajaa toimimaan vastuullisesti ja lisätä haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien suojelua;

18.  korostaa, että pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien saatavuuden parantaminen helpottaa pk‑yritysten maksuvalmiusongelmia ja edistää pk-yritysten käyttöpääomaa; on tyytyväinen siihen, että komission vuotuisessa kasvuselvityksessä 2014 ja sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevassa kertomuksessa esitetyissä painopistealoissa vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen kehittäminen pk-yrityksille on katsottu merkittäväksi tavoitteeksi; tukee voimakkaasti tavoitetta kehittää erityisiä joukkovelkakirjoja ja erityiset pörssimarkkinat pk-yrityksille ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan käytännön toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi; tukee lisäksi unionin tasolla tehtyjä aloitteita kansallisten toimenpiteiden täydentämiseksi mikroluottojen lisäämisessä ja sosiaalisen yrittäjyyden edistämisessä, mukaan lukien kehityspankkien tuki liikepankkeja pienikorkoisemman lainan tarjonnassa; korostaa, että on erityisen tärkeää tukea pk‑yrityksiä COSME-ohjelman ja Horisontti 2020 ‑ohjelman avulla;

19.  painottaa vähittäisrahoitusmarkkinoiden palveluiden hajanaisuuden aiheuttamien sisämarkkinoiden toiminnan esteiden merkitystä, jota komissio korosti sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevassa kertomuksessa, erityisesti mitä tulee pankkilainojen hyvin vaihteleviin korkotasoihin, joilla on voimakas vaikutus kuluttajiin, kotitalouksiin ja pk‑yrityksiin; on vakuuttunut siitä, että nämä eroavuudet haittaavat rahoituksen saantia ja että niillä on kielteisiä vaikutuksia reaalitalouteen; pitää huolestuttavana kuluttajien kielteistä käsitystä vähittäisrahoitusmarkkinoiden palveluiden ja erityisesti pankkitilien, kiinnitysluottojen, yksityisten eläkesäästöjen ja vakuuksien hajanaisuudesta ja ennakoitua heikommasta kehityksestä;

20.  katsoo, että rahoituspalveluja koskevan sääntelyn olisi lisättävä tietoa, kuluttajien suojelua ja heidän tehokkaita oikeussuojakeinojaan; korostaa, että on saatettava nopeasti ja myönteisesti päätökseen kuluttajien ja vähittäiskaupan rahoituspalvelumarkkinoita koskevat lainsäädäntöehdotukset erityisesti maksutileihin liittyvien maksujen vertailukelpoisuudesta, maksutilien siirtämisestä ja mahdollisuudesta käyttää perusmaksutilejä; katsoo, että olisi tehtävä lisäehdotuksia esimerkiksi kuluttajien erityisestä maksukyvyttömyysjärjestelmästä, joka olisi nykyistä sirpaleista ja riittämätöntä järjestelmää parempi, jotta voidaan edistää yksityisten säästöjen turvallista investoimista reaalitalouteen;

21.  pitää valitettavana, että vaikka on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että sisämarkkinat vaikuttavat ratkaisevalla tavalla kriisin voittamiseen, kansalaisten ja erityisesti työntekijöiden ja ammatinharjoittajien vapaa liikkuvuus Euroopassa ei ole toteutunut, ja toteaa, että tarvitaan vahvempia toimenpiteitä, jotta voidaan poistaa jäljellä olevat esteet ja vauhdittaa kasvua ja huolehtia samalla kansalaisten ja työntekijöiden oikeuksista; korostaa, että sisämarkkinoita on kehitettävä tasapainoisesti taloudellisten vapauksien kattavaan täytäntöönpanoon perustuen sosiaalisen markkinatalouden mukaisesti;

22.  palauttaa mieliin, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin jaksottaisen esittelymenettelyn ansiosta oli mahdollista määritellä säännöllisesti sisämarkkinoiden kehittämistä koskevia ensisijaisia tavoitteita ja keskustella niistä; katsoo, että tätä menettelyä olisi entisestään parannettava ja kehitettävä;

23.  on tyytyväinen lainsäädäntöehdotuspakettiin, joka sisältää ehdotuksen kulutustavaroiden turvallisuutta koskevasta asetuksesta ja markkinavalvontaa koskevasta asetuksesta sekä tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisesta; katsoo, että nämä aloitteet voivat parantaa kuluttajien oikeuksia, varmistaa paremmin kuluttajien terveyden ja turvallisuuden, helpottaa tavaroita ja palveluja koskevaa kaupankäyntiä sekä edistää uutta kilpailukykymallia; pyytää siksi komissiota työskentelemään tiiviisti parlamentin ja neuvoston kanssa, jotta sopimukseen päästään kohtuullisessa ajassa;

24.  korostaa miten tärkeää on, että on saavutettu poliittinen sopimus uudistuksista, jotka koskevat ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista koskevaa direktiiviä, julkisia hankintoja ja käyttöoikeuksia koskevaa pakettia, vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevaa direktiiviä ja verkkovälitteistä riidanratkaisua koskevaa asetusta; vaatii siksi komissiota ja jäsenvaltioita panemaan uudet säännökset nopeasti ja kattavasti täytäntöön;

25.  pitää välttämättömänä, että julkisia hankintoja ja käyttöoikeuksia koskevat säädökset saatetaan asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä; korostaa julkisten hankintojen merkitystä keskeisenä, etenkin pk-yritysten kasvua vauhdittavana tekijänä; katsoo, että kyseisen uudistuksen toteuttaminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden uudistaa julkista hallintoa hyödyntämällä strategisesti julkisia hankintoja innovoinnin ja kestävyyden kannalta sekä parantaa julkisten menojen laatua ja tehokkuutta vastaamalla paikallisten ja kansallisten hallintojen ja viranomaisten erityisiin tarpeisiin; pitää näitä julkisia hankintoja ja käyttöoikeuksia koskevan lainsäädännön tehokkaan toteutuksen avaintekijöinä;

26.  katsoo, että erityisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseksi uudet ammattipätevyyden tunnustamista koskevat säännöt (jotka hyväksyttiin marraskuussa 2013 ja joilla muutetaan direktiiviä 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä (IMI) annettua asetusta) ovat tärkeä askel kohti työntekijöiden ja ammattilaisten vapaan liikkuvuuden parantamista, koulutuksen korkeaan yleiseen tasoon pyrkimistä ja eurooppalaisen ammattikortin käytön edistämistä; korostaa, että ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin (ja palveludirektiivin) täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano vauhdittaa merkittävästi EU:n talouskasvua; pitää samalla tarpeellisena säännellyn ammatinharjoittamisen uudistamista, jotta parannetaan nuorten mahdollisuuksia harjoittaa näitä ammatteja ja luotaisiin entistä dynaamisemmat, kuluttajille tarkoituksenmukaiset takeet tarjoavat markkinat;

Hallinnointivälineet

27.  panee merkille 7. helmikuuta 2013 annettuun parlamentin päätöslauselmaan saadun komission vastauksen pyydetyn lainsäädäntöehdotuksen oikeusperustasta, joka sisältäisi kyseisessä päätöslauselmassa luetellut tekijät; katsoo, että päätöslauselman erityiset suositukset sisältävät edelleen varteenotettavia ajatuksia sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantamisesta;

28.  panee merkille toisen sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevan kertomuksen (COM(2013)0785)) mukautetun rakenteen; on tyytyväinen siihen, että komissio on näin ollen vastannut myös parlamentin 7. helmikuuta 2013 antamassa päätöslauselmassaan esittämiin pyyntöihin; toteaa, että monet päätöslauselmassa esitetyt toimenpiteet ovat jo parantaneet unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa ja valvontaa, mukaan lukien EU Pilot ‑hankkeen entistä tehokkaampi käyttö;

29.  suhtautuu myönteisesti sähköiseen sisämarkkinoiden tulostauluun ja erityisesti sen visuaaliseen ja runsassisältöiseen tapaan esittää, miten jäsenvaltiot suoriutuvat sisämarkkinoiden toiminnan kannalta oleelliseen unionin lainsäädäntöön nähden; katsoo, että sähköisen tulostaulun olisi oltava saatavilla kaikilla unionin kielillä, jotta se voisi parantaa kaikkien unionin kansalaisten tietoa sisämarkkinasyklistä ja heidän mahdollisesti aktiivisesta roolistaan siinä;

30.  katsoo, että olisi toteutettava toimia, joilla tehdään unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yhtenäisestä soveltamisesta jäsenvaltioissa avoimempaa; toteaa, että määräajat säädösten saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä ylitetään keskimäärin yhdeksällä kuukaudella ja että yhä useampien direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on viivästynyt vähintään kaksi vuotta; katsoo, että kaikki direktiivit olisi saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä yhdenmukaisesti ja että kaikki kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevat toimenpiteet olisi toteutettava, jotta ne vastaisivat unionin tasolla saavutettuja kompromisseja;

31.  katsoo kuitenkin, että ainoastaan määrälliset tilastot sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanosta eivät riitä ja että on välttämätöntä keskittyä lainsäädännön täytäntöönpanon laatuun jäsenvaltioissa EU:n tasolla kehitettyjen, sisämarkkinoiden eri aloja koskevien erityisten avaintekijöiden perusteella;

32.  on tyytyväinen raporttiin EU:n sisäisistä ja ulkopuolisista arvoketjuista (International Value Chains Intra- and Extra-EU), joka on myönteinen esimerkki erityisten indikaattorien hyödyntämisestä sisämarkkinoiden yhdentymisen arvioimisessa siten, että kiinnitetään erityistä huomiota tuotantojärjestelmiin EU:ssa; katsoo, että rajat ylittävien toimitusketjujen kehittämistä koskevien muiden aloitteiden tukeminen vauhdittaa sisämarkkinoiden toteuttamista pitkään haitanneiden esteiden poistamista ja voi auttaa parantamaan eurooppalaisten yritysten tuottavuutta ja maailmanlaajuista kilpailukykyä;

33.  on tyytyväinen siihen, että lainsäädännöstä on panematta täytäntöön keskimäärin 0,6 prosenttia, mikä on parannusta entiseen; korostaa, että jopa hyvin pieni täytäntöönpanon puute tärkeällä politiikanalalla voi vaikuttaa erittäin haitallisesti kuluttajien ja yritysten mahdollisuuksiin ja siten koko Euroopan talouteen;

34.  pitää valitettavana rikkomusmenettelyjen keskimääräistä kestoa ja erityisesti sitä, että palveluja koskevat menettelyt kestävät pisimpään (keskimäärin 49,8 kuukautta); katsoo, että rikkomusmenettelyissä on havaittu olevan monia rajoitteita, jotka haittaavat sisämarkkinasäännösten täytäntöönpanossa ja soveltamisessa ilmenevien puutteiden nopeaa käsittelyä ja korjaamista; kehottaa jäsenvaltioita yhdessä komission kanssa tehostamaan pyrkimyksiä rikkomusten käsittelyn nopeuttamiseen; kehottaa komissiota toteuttamaan uusia niin sanottuja tehoiskuja (sweeps), joilla tutkitaan sisämarkkinoita haittaavia kansallisia toimenpiteitä;

35.  katsoo, että rikkomusmenettelyjä olisi pidettävä viimeisenä keinona, jota käytetään vasta, kun tilannetta on yritetty koordinoida ja korjata, ja toteaa, että komission olisi sen vuoksi edistettävä EU Pilot -hankkeen ja muiden menettelyjen hyödyntämistä ennen kuin jäsenvaltio viedään asiasta tuomioistuimeen; katsoo lisäksi, että olisi kaikin tavoin pyrittävä tehostamaan rikkomusmenettelyjen käyttöä unionin sisämarkkinasäännösten vastaisten rikkomusten johdosta ja että jäsenvaltioiden ja Eurooppa-neuvoston olisi jatkettava rikkomusmenettelyjen kehittämistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tulevien muutosten yhteydessä;

36.  tukee komission toimia kansallisten viranomaisten yhteistyön parantamiseksi sisämarkkinoiden toiminnan osalta; on yhtä mieltä siitä, että asiaankuuluvan tiedon vaihtamista helpottava pysyvä tietotekniikkajärjestelmä voisi parantaa merkittävästi tilannetta, koska tällaisen ensisijaisen asian käsittelyä tuskin on asianmukaista hoitaa siten, että kansallisten asiantuntijoiden ryhmä kokoontuu pari kertaa vuodessa;

37.  muistuttaa, että IMI-järjestelmän moitteeton toiminta on tärkeää, ja toteaa, että sille on hiljattain annettu asianmukainen säädösperusta ja sitä laajennetaan parhaillaan sisältämään uusia politiikanaloja ja sektoreita; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille kansallisten, alue- ja paikallisviranomaisten välisen viestinnän helpottamiseksi käyttöönotetun konekäännösohjelman toiminnasta;

38.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan kattavasti täytäntöön Euroopan digitaalistrategiaan sisältyvät toimet sekä tehostamaan toimiaan julkishallinnon uudenaikaistamiseksi – muun muassa toteuttamalla nopeasti toimia, jotka koskevat sähköistä hallinnointia, sähköisiä terveyspalveluja, sähköistä laskutusta ja sähköisiä hankintoja – jotta kansalaisille ja yrityksille koko Euroopassa voidaan tarjota enemmän ja parempia digitaalisia palveluja sekä vähentää kustannuksia ja lisätä julkisen sektorin tehokkuutta;

39.  toteaa, että SOLVIT-ongelmanratkaisuverkostoa ei käytetä riittävän paljon; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että SOLVIT-verkostoa ja keskitettyjä asiointipisteitä varten myönnetään riittävästi resursseja, kuten palveludirektiivissä edellytetään; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan uusia toimia, joilla levitetään tietoa näiden välineiden saatavuudesta yrityksille ja yrittäjille; katsoo myös, että jäsenvaltioiden olisi alettava vaihtamaan parhaita käytäntöjä tehokkaammin ja laajemmin;

40.  pane merkille, että Sinun Eurooppasi -portaalin ja Sinun Eurooppasi -neuvonnan käyttö lisääntyy jatkuvasti, ja toteaa, että niiden olisi voitava antaa tarvittavat tiedot kaikille EU:n alueella liikkuville;

41.  on tyytyväinen sisämarkkinoiden teemakuukauteen, jonka puitteissa kansalaiset kaikkialla Euroopassa, poliitikot, asiantuntijat ja EU:n johtajat osallistuivat 23. syyskuuta ja 23. lokakuuta 2013 välisenä aikana verkkokeskusteluun ja kansallisiin tapahtumiin ja keskustelivat tähän mennessä saavutetusta edistyksestä, jäljellä olevista haasteista ja sisämarkkinoiden tulevaisuutta koskevista suunnitelmista; kehottaa komissiota arvioimaan huolellisesti osallistujien esittämiä huolenaiheita ja ehdotuksia; kehottaa komissiota arvioimaan vuoden 2013 ohjausjakson toteutustapaa ja tehokkuutta sekä valmiuksiaan tavoittaa kansalaiset, yritykset ja kuluttajat ja tarjota heille todelliset mahdollisuudet auttaa sisämarkkinoiden kehittämisessä;

o
o   o

42.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja Eurooppa-neuvostolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0054.
(2)EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 72.
(3)EUVL C 296 E, 2.10.2012, s. 51.

Päivitetty viimeksi: 6. kesäkuuta 2017Oikeudellinen huomautus