Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2013/0029(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0037/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0037/2014

Keskustelut :

PV 25/02/2014 - 8
PV 25/02/2014 - 10
CRE 25/02/2014 - 8
CRE 25/02/2014 - 10

Äänestykset :

PV 26/02/2014 - 7.17
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2014)0147

Hyväksytyt tekstit
PDF 471kWORD 170k
Keskiviikko 26. helmikuuta 2014 - Strasbourg
Yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue ***I
P7_TA(2014)0147A7-0037/2014
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 26. helmikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU muuttamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamisen ja rautatieinfrastruktuurin hallinnoinnin osalta (COM(2013)0029 – C7-0025/2013 – 2013/0029(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0029),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0025/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Alankomaiden parlamentin alahuoneen, Alankomaiden parlamentin ylähuoneen, Liettuan parlamentin, Luxemburgin edustajainhuoneen, Ranskan senaatin ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 8. lokakuuta 2013 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0037/2014),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 327, 12.11.2013, s. 122.
(2) EUVL C 356, 5.12.2013, s. 92.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 26. helmikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/…/EU antamiseksi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU muuttamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamisen ja rautatieinfrastruktuurin hallinnoinnin osalta
P7_TC1-COD(2013)0029

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,jotka,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan moottoritieverkosto on kasvanut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana 27 prosenttia, kun taas käytössä oleva rautatieverkosto on supistunut kaksi prosenttia. Lisäksi rautateiden henkilöliikenteen kasvu ei viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ole riittänyt lisäämään sen liikennemuoto-osuutta verrattuna henkilöauto- ja ilmaliikenteeseen. Rautateiden henkilöliikenteen liikennemuoto-osuus, kuusi prosenttia, on pysynyt Euroopan unionissa suhteellisen vakaana. , ja rautateiden henkilöliikenne ei ole pysynyt tarpeiden kehityksessä mukana tarjonnan eikä laadun suhteen. [tark. 1]

(1 a) Euroopan rautateiden riittämätön liikennemuoto-osuus johtuu lähinnä siitä, että kilpailu muiden liikennemuotojen kanssa ei ole tervettä, poliittista tahtoa rautatieliikenteen kehittämiseen ei ole eikä rautatieverkkoihin ole investoitu riittävästi. [tark. 2]

(2)  Unionin tavaraliikennemarkkinat avattiin kilpailulle vuonna 2007 direktiivillä 2004/51/EY(4) ja kansainvälisen henkilöliikenteen markkinat vuonna 2010 direktiivillä 2007/58/EY(5). Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa kotimaan henkilöliikenne on avattu kilpailulle joko antamalla avoimet käyttöoikeudet tai kilpailuttamalla julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset tai toteuttamalla molemmat.

(2 a) Näiden direktiivien säännösten käytännön vaikutukset olisi arvioitava tutkimalla tarjottujen palvelujen laatu erityisten tosiseikkojen, kilpailutus- ja käyttöasteen, kustannusten ja perittyjen maksujen perusteella. [tark. 3]

(2 b) Yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen perustamisen kannalta on erittäin tärkeää, että asiaa koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan tehokkaasti ja täysimääräisesti kaikissa jäsenvaltioissa säädetyssä määräajassa. Kun otetaan huomioon alalla todetut puutteet, jäsenvaltioiden olisi valvottava tarkasti unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa. [tark. 4]

(2 c) Useat tutkimukset ja kyselyt osoittavat, että kotimaan henkilöliikennemarkkinat avanneissa jäsenvaltioissa, kuten Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, rautatiemarkkinat ovat kasvaneet ja tyytyväisten matkustajien ja työntekijöiden määrä on lisääntynyt. [tark. 5]

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/34/EU(6) perustetaan yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue, jolla on rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden hallintoa, infrastruktuurin rahoitusta ja infrastruktuurimaksuja, rautatieinfrastruktuurin ja ‑palvelujen käyttöoikeuksien ja infrastruktuuripalvelujen ehtoja edellytyksiä sekä rautatiemarkkinoiden viranomaisvalvontaa sääntelyn valvontaa koskevat yhteiset säännöt. Kun kaikki nämä osatekijät nyt ovat valmiina, unionin rautatiemarkkinoiden avaaminen voidaan saattaa päätökseen ja uudistaa rataverkon haltijoiden hallinnointi, jotta varmistettaisiin yhtäläiset oikeudet käyttää infrastruktuuria, parannettaisiin rautatiepalvelujen laatua kaikkialla unionissa ja turvattaisiin samalla sosiaaliset normit ja työehdot. [tark. 6]

(3 a) Unionin rautatiemarkkinoiden avaamisen loppuunsaattamista olisi pidettävä olennaisen tärkeänä, jotta rautatieliikenteestä tulisi varteenotettava vaihtoehto muille liikennemuodoille hinnan ja laadun suhteen. [tark. 7]

(4)  Direktiivi 2012/34/EU velvoittaa komission ehdottamaan tarvittaessa lainsäädäntötoimenpiteitä, jotka koskevat kansallisten rautateiden kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamista ja sellaisten asianmukaisten edellytysten luomista, joilla varmistetaan infrastruktuurin, vakiintuneen rautatieliikenteen harjoittajan omistama myynti-infrastruktuuri mukaan lukien, kustannustehokkaimmat syrjimättömät käyttöoikeudet ja jotka perustuvat voimassa oleviin vaatimuksiin infrastruktuurin hallinnan ja liikenteen harjoittamisen eriyttämisestä rataverkon hallinnon ja liikennetoiminnan erottamisesta toisistaan. [tark. 8]

(4 a) Kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaaminen vaikuttaa myönteisesti eurooppalaisten rautatiemarkkinoiden toimintaan, sillä se lisää joustavuutta ja yritysten ja matkustajien valinnanmahdollisuuksia. Myös rautatiehenkilökunta hyötyy avaamisesta, koska näin parannetaan sen mahdollisuuksia tarjota palveluja uusille markkinatoimijoille. Kokeneet työntekijät voivat tuoda uusille toimijoille lisäarvoa, jolloin työolot paranevat. [tark. 9]

(4 b) Jäsenvaltiot vastaavat rautatiehenkilökunnan työmarkkinajärjestelyistä. Niiden olisi kuitenkin varmistettava, että tapa, jolla työmarkkinat järjestetään, ei heikennä palvelujen laatua. Unionin lainsäädäntöön sisältyy jo selkeä kehys rautatiealan työntekijöiden suojelemiseksi. [tark. 10]

(5)  Rataverkon haltijoiden ja rautatieyritysten välistä koordinointia olisi parannettava perustamalla koordinointikomitea infrastruktuurin hallinnan ja käytön tehostamiseksi. Jotta toiminnan sujuvuus varmistetaan verkon päivittäisessä hallinnoinnissa, mukaan lukien rataverkon liikenteen hallinnointi talvikaudella, liikenteen valvonnasta vastaavan rataverkon haltijan olisi koordinoitava toiminta rautatieyritysten kanssa ilman, että se vaarantaa riippumattomuutensa ja vastuunsa verkon hallinnoimisesta ja voimassa olevien sääntöjen noudattamisesta. [tark. 117]

(6)  Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että kaikista rautatieinfrastruktuurin kestävän käytön, kunnossapidon ja kehittämisen edellyttämistä toiminnoista huolehtii johdonmukaisella tavalla rataverkon haltija itse.

(6 a) Jotta voidaan turvata riittävä ja terve kilpailu eurooppalaisella rautatiealueella, on tarpeen paitsi taata infrastruktuurin syrjimättömät käyttöoikeudet myös integroida kansalliset rautatieverkot ja vahvistaa sääntelyelimiä. Sääntelyelimiä olisi vahvistettava laajentamalla toimivaltaisten sääntelyelinten toimivaltuuksia ja kehittämällä sääntelyelinten verkosto, joka olisi tulevaisuudessa keskeinen toimija unionin rautatieliikenteen markkinoiden sääntelyssä. [tark. 12]

(6 b) Rataverkon haltijan olisi kaikkia tässä direktiivissä säädettyjä asiaankuuluvia toimintoja suorittaessaan käytettävä valtuuksiaan siten, että rautatieinfrastruktuurin hallintaa tehostetaan jatkuvasti, jotta sen käyttäjille voitaisiin tarjota laadukkaita palveluja. [tark. 13]

(7)  Rajat ylittäviä kysymyksiä, kuten radan käyttöoikeudesta perittäviä maksuja, olisi käsiteltävä eri jäsenvaltioiden rataverkon haltijoiden välillä tuloksellisesti perustamalla rataverkon haltijoiden eurooppalainen verkosto, sanotun kuitenkaan rajoittamatta infrastruktuurin suunnittelua ja rahoitusta koskevia jäsenvaltioiden toimivaltuuksia. [tark. 14]

(8)  Jotta voitaisiin turvata infrastruktuurin käyttöoikeuksien tasavertaisuus, integroidut rakenteet olisi poistettava kaikki eturistiriidat, jotka johtuvat siitä suunniteltava siten, että integroituun rakenteeseen sisältyy sekä infrastruktuurin hallinta että hallinnan ja liikenteen harjoittaminen harjoittamisen välille ei muodostu eturistiriitoja. Rautatieinfrastruktuurin käyttöoikeuksien tasavertaisuus voidaan taata ainoastaan poistamalla mahdolliset kannustimet syrjiä kilpailijoita. Se on edellytyksenä rautateiden kotimaan henkilöliikenteen markkinoiden avaamisen onnistumiselle. Näin voitaisiin poistaa myös tällaisiin integroituihin rakenteisiin sisältyvät ristiintukemismahdollisuudet, jotka vääristävät markkinoita, samoin kuin henkilöstön palkkaa ja muita etuja koskevat järjestelyt, jotka saattavat johtaa erityiskohteluun kilpailijoihin verrattuna. [tark. 15]

(9)  Rataverkon haltijoiden riippumattomuutta rautatieyrityksistä koskevat nykyiset vaatimukset, sellaisina kuin niistä säädetään direktiivissä 2012/34/EU, kattavat ainoastaan rataverkon haltijoiden olennaiset toiminnot, jotka ovat reittien jakamista ja infrastruktuurimaksuja koskeva päätöksenteko. On kuitenkin tärkeää, että kaikki toiminnot suoritetaan riippumattomalla tavalla, koska muitakin toimintoja voidaan käyttää kilpailijoiden syrjintään. Tämä pätee erityisesti matkalippupalvelujen, asemien ja varikkojen käyttöoikeuksia koskeviin päätöksiin sekä investointi- ja kunnossapitopäätöksiin, joita voidaan tehdä pääasiassa integroidun rakenteen liikenteenharjoittajien käyttämien tiettyjen verkon osien eduksi. Kunnossapitotöiden suunnittelupäätöksillä on vaikutusta kilpailijoiden käytettävissä oleviin reitteihin. [tark. 16]

(9 a) Vertikaalisesti integroituneet yritykset voisivat direktiivissä 2013/34/EU säädettyjen, rataverkon haltijan riippumattomuuden takaavien suojatoimien toteuttamisesta huolimatta käyttää rakennettaan siten, että tällaisiin yrityksiin kuuluvat rautatieliikenteen harjoittajat saavat perusteettoman kilpailuedun. [tark. 17]

(10)  Direktiivin 2012/34/EU nykyiset vaatimukset koskevat ainoastaan oikeudellista, organisatorista ja päätöksenteon riippumattomuutta. Tämä ei kokonaisuudessaan sulje pois mahdollisuutta ylläpitää integroituja rakenteita, vaan ne ovat sallittuja, kunhan riippumattomuus mainituilla kolmella alueella varmistetaan. Päätöksenteon riippumattomuuden osalta on varmistettava, että asianmukaisilla varotoimilla suljetaan pois integroidun rakenteen määräysvalta rataverkon haltijan päätöksenteossa. Kaikkia vertikaalisesti integroituneissa yrityksissä olevia mahdollisuuksia toimia kilpailijoita syrjivällä tavalla ei kuitenkaan pystytä poistamaan edes toteuttamalla tällaiset varotoimet täysimääräisinä. Erityisesti ristiintukemismahdollisuus säilyy integroiduissa rakenteissa edelleen, tai sääntelyelinten on ainakin erittäin vaikeaa valvoa ristiintukemisen estämiseksi laadittuja varotoimia. Infrastruktuurin hallinnan ja liikenteen harjoittamisen institutionaalinen eriyttäminen on tuloksellisin tapa ratkaista nämä ongelmat.

(11)  Jäsenvaltiot olisi näin ollen velvoitettava varmistamaan, ettei yhdellä oikeus- tai luonnollisella henkilöllä ole mahdollisuutta käyttää määräysvaltaa rataverkon haltijassa ja samanaikaisesti käyttää määräysvaltaa tai muita oikeuksia rautatieyrityksessä. Rautatieyrityksessä käytettävän määräysvallan pitäisi puolestaan sulkea kokonaan pois mahdollisuus käyttää määräysvaltaa tai mitään oikeuksia rataverkon haltijassa. Tämän direktiivin tarkoituksena on varmistaa vapaa ja terve kilpailu kaikkien rautatieyritysten välille, minkä vuoksi siinä suljetaan pois rautatieyrityksen mahdollisuus säilyttää 3 artiklassa määritelty vertikaalisesti integroitunut malli. [tark. 18]

(12)  Jos jäsenvaltiossa vielä ylläpidetään tilannetta, jossa rataverkon haltija on osa vertikaalisesti integroitunutta yritystä, jäsenvaltion on vähintään otettava käyttöön tiukat varotoimet, joilla taataan koko rataverkon haltijan tosiasiallinen riippumattomuus suhteessa integroituneeseen yritykseen. Tällaisten varotoimien ei pitäisi koskea ainoastaan rataverkon haltijaa koskevia yritysjärjestelyjä integroituneeseen yritykseen nähden vaan myös rataverkon haltijan hallintorakennetta, ja niillä olisi integroituneessa rakenteessa mahdollisimman pitkälle estettävä varainsiirrot rataverkon haltijan ja integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien välillä. Varotoimilla ei huolehdita ainoastaan siitä, mikä on tarpeen direktiivissä 2012/34/EU säädettyjen, olennaisia toimintoja koskevan päätöksenteon riippumattomuuden nykyisten varmistamisvaatimusten noudattamiseksi rataverkon haltijan hallinnon riippumattomuuden osalta, vaan ne menevät mainittuja vaatimuksia pidemmälle: niillä lisätään lausekkeita, joilla kielletään rataverkon haltijan tulojen käyttäminen vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden yksiköiden rahoittamiseen. Tätä olisi sovellettava riippumatta jäsenvaltioiden verolainsäädännön soveltamisesta ja rajoittamatta EU:n valtiontukisääntöjen noudattamista.

(12 a) Rautateiden turvallisuuden parantamista olisi tarkasteltava vakavasti rautateiden kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamisen yhteydessä ja etenkin uudistettaessa nykyisin käytössä olevia integroituja rakenteita, jotta vältetään lisäämästä hallinnollisia esteitä, jotka vaarantavat turvallisuuden säilyttämisen ja parantamisen. [tark. 19]

(12 b) Sen, että rataverkonhaltijan on mahdollista maksaa osinkoja vertikaalisesti integroidun yrityksen todelliselle omistajalle, ei saisi estää rataverkon haltijaa muodostamasta varantoja taloustilanteensa parantamiseksi ja tiliensä tasapainottamiseksi kohtuullisen ajan kuluessa tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti. Kaikki rataverkon haltijan osinkojen maksut olisi korvamerkittävä investointeihin käytössä olevan rautatieinfrastruktuurin uudistamiseen. [tark. 107]

(12 c) Holding-yhtiö vertikaalisesti integroituneessa yrityksessä saa myötävaikuttaa koko rautatiekuljetusjärjestelmän yleisen sujuvuuden kannalta tärkeisiin strategisiin päätöksiin kaikkien rautatiemarkkinoilla toimivien osapuolten edun mukaisesti, sanotun vaikuttamatta rataverkon haltijan tehtäviin kuuluvien päätösten tekemiseen. [tark. 108]

(12 d) Vertikaalisesti integroituneen yrityksen todellisten omistajien hallintoneuvostossa oleviin edustajiin olisi voitava kuulua myös todellisten omistajien nimittämiä mutta ei niiden palkkaamia henkilöitä edellyttäen, että näillä ei ole mitään vastuuta tai etua missään muussa vertikaalisesti integroidun yrityksen yksikössä. [tark. 109]

(12 e) Säännöt, joilla varmistetaan rataverkon haltijan riippumattomuus vertikaalisesti integroidussa yrityksessä, eivät saisi vaikuttaa julkista alijäämää ja velkaa koskeviin Eurostatin kriteereihin, koska holding-yhtiö joka tapauksessa, vaikka otetaan huomioon rataverkon haltijan riippumattomuutta koskevat turvatakuut, voi edelleen säilyttää infrastruktuurin omistajuuden ja lisäksi riittävän monta tehtävää niin, ettei sitä voida pitää yksinomaan keinotekoisesti luotuna yksikkönä, jonka ainoa tarkoitus olisi valtionvelan vähentäminen kyseisten kriteerien mukaisesti. [tark. 110]

(13)  Vertikaalisesti integroitunut yritys voisi riippumattomuuden varmistavien varotoimien toteuttamisesta huolimatta käyttää rakennettaan hyväkseen siten, että se tarjoaa perusteetonta kilpailuetua kyseisiin yrityksiin kuuluville rautatieliikenteen harjoittajille. Tästä syystä ja sanotun rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan soveltamista komission olisi jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan todennettava, että tällaiset varotoimet on tuloksellisesti toteutettu ja että kaikki jäljellä olevat kilpailun vääristymät on poistettu. Jos komissio ei pysty vahvistamaan, että tähän on päästy, kaikkien jäsenvaltioiden pitäisi voida rajoittaa käyttöoikeuksia tai peruuttaa ne kyseisiltä integroituneilta toiminnanharjoittajilta.

(13 a) Kun otetaan huomioon, että verkot ovat kooltaan ja tiheydeltään hyvin erilaisia ja että kansallisten ja paikallisten tai alueellisten viranomaisten hallintorakenteet samoin kuin niiden kokemukset markkinoiden avaamisesta ovat vaihtelevia, kunkin jäsenvaltion olisi voitava riittävän joustavasti järjestää verkkonsa siten, että voidaan saada aikaan sellainen käyttöoikeuksien avoimuuden perusteella ja julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten perusteella tarjottavien palvelujen yhdistelmä, jolla kaikille matkustajille varmistetaan laadukkaat palvelut. Kun kilpailutettavat julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset on valittu, kunkin jäsenvaltion olisi tapauskohtaisesti päätettävä, mitkä suojamekanismit otetaan käyttöön kutakin palvelua varten siltä varalta, että tarjouskilpailua ei saada ratkaistua. Näistä mekanismeista ei saisi aiheutua minkäänlaisia lisämaksuja kyseisiä palveluja hallinnoiville rautatieyrityksille. [tark. 20]

(14)  Sillä, että kaikille unionin rautatieyrityksille myönnetään rautatieinfrastruktuurin käyttöoikeudet kotimaan henkilöliikenteen harjoittamista varten kaikissa jäsenvaltioissa, voi olla vaikutusta julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten perusteella harjoitettavan henkilöliikenteen organisointiin ja rahoitukseen. Jäsenvaltioilla olisi myös oltava mahdollisuus rajoittaa tällaisia käyttöoikeuksia, jos ne vaarantavat kyseisten julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten taloudellisen tasapainon tai niiden tarjoamien palvelujen laadun ja jos siihen on saatu asiaankuuluvan sääntelyelimen lupa. [tark. 21]

(15)  Sääntelyelinten olisi omasta aloitteestaan tai asianomaisten osapuolten pyynnöstä ja puolueettoman taloudellisen analyysin pohjalta arvioitava käyttöoikeuksien avoimuuteen perustuvan kotimaan henkilöliikenteen mahdolliset taloudelliset vaikutukset nykyisiin julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin. [tark. 22]

(16)  Arviointiprosessissa olisi otettava huomioon tarve tarjota kaikille markkinatoimijoille riittävä oikeusvarmuus, jonka turvin ne voivat kehittää toimintojaan. Menettelyn olisi oltava mahdollisimman yksinkertainen, tehokas ja avoin ja linjassa ratakapasiteetin käyttöoikeuksien myöntämisprosessin kanssa.

(17)  Arvioitaessa sitä, vaarantuuko julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellinen tasapaino, olisi otettava huomioon ennalta määritetyt perusteet. Tällaiset perusteet ja noudatettavan menettelyn yksityiskohdat voivat muuttua ajan myötä erityisesti sääntelyelinten, toimivaltaisten viranomaisten ja rautatieyritysten kokemusten valossa ja niissä voidaan ottaa huomioon kotimaan henkilöliikenteen erityispiirteet.

(18)  Arvioitaessa sitä, vaarantuuko julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellinen tasapaino, sääntelyelinten olisi tarkasteltava aiotun liikenteen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia senhetkisiin julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin ottaen huomioon kyseisen liikenteen vaikutukset julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sisältyvän liikenteen kannattavuuteen , seuraukset koheesiopolitiikan tehostamiselle asianomaisella alalla ja seuraukset julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen nettokustannuksiin nettokustannukset. Tässä arvioinnissa olisi tarkasteltava ehdotetun uuden liikenteen matkustajien kysynnän, lippujen hinnoittelun, lipunmyyntijärjestelyjen, väliasemien sijainnin ja lukumäärän sekä ehdotetun uuden palvelun ajoituksen ja vuorotiheyden kaltaisia tekijöitä. [tark. 23]

(18 a) Jotta voidaan selvittää, vaikuttavatko samassa verkossa tarjottavat käyttöoikeuksien avoimuuteen perustuvat palvelut julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten perusteella tarjottavien palvelujen laatuun, sääntelyelinten olisi otettava erityisesti huomioon julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten perusteella tarjottavien palvelujen vaikutukset verkkoon, jatkoyhteyksien säilyminen ja palvelujen täsmällisyys. [tark. 24]

(19)  Jotta rautateiden henkilöliikenteen houkuttelevuutta voitaisiin parantaa, jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia vaadittava kotimaan liikennettä harjoittavien rautatieyritysten osallistuvan yhteiseen tietojärjestelmään ja integroituun matkalippujärjestelmään matkalippujen, suorien lippujen ja paikkavarausten tarjontaa varten. Jos tällainen järjestelmä perustetaan, Tällaisella järjestelmällä olisi varmistettava, että se ei luo markkinavääristymiä aiheuta markkinoiden vääristymistä eikä syrjintää rautatieyritysten välille. [tark. 25]

(19 a) On tärkeää, että rautatieyritykset osallistuvat integroitujen matkalippujärjestelmien kehittämiseen erityisesti paikallisessa ja alueellisessa liikenteessä, jotta voidaan lisätä rautateiden henkilöliikenteen houkuttelevuutta. Tällaiset järjestelmät eivät saisi aiheuttaa markkinoiden vääristymistä eivätkä syrjintää rautatieyritysten välille. [tark. 26]

(19 b) Koska uudella rautatiepaketilla pyritään vahvistamaan matkustajien oikeuksia ja koska vapaa liikkuvuus on yksi unionin peruspilareista, kyseinen oikeus olisi pyrittävä takaamaan myös vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille. Liikennemuotojen ja infrastruktuurien esteettömyyden parantaminen on sen vuoksi ensisijaista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi edistettävä rajat ylittäviä yhteyksiä. Sama koskee kyseiselle matkustajaryhmälle tarjottavaa apua, joka olisi yhdenmukaistettava laajemmassa järjestelmässä. Tässä yhteydessä olisi käynnistettävä kuulemismenettely, johon osallistuvat työmarkkinaosapuolet, kansalaiset ja vammaisten henkilöiden oikeuksia suojelevat järjestöt. [tark. 27]

(19 c) Komission olisi direktiivin 2012/34/EU 57 artiklassa tarkoitetun sääntelyelinten verkoston kautta saatujen kokemusten perusteella viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 laadittava lainsäädäntöehdotus sääntelyelinten verkoston vahvistamisesta, sen menettelyjen virallistamisesta ja sen oikeushenkilöllisyydestä. Tälle elimelle olisi annettava valvonta- ja sovittelutehtävä, jotta se voisi käsitellä rajat ylittäviä ja kansainvälisiä ongelmia ja ratkaista muutoksenhakuja, jotka koskevat kansallisten sääntelyelinten tekemiä päätöksiä. [tark. 28]

(19 d) Yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttamiseksi ja rautatiealan kilpailun huomioon ottaen komissio sitoutuu aktiivisesti tukemaan ja edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua unionin tasolla varmistaakseen, että rautatiealan työntekijöitä suojellaan pitkällä aikavälillä markkinoiden avaamisen tahattomilta seurauksilta, kuten sosiaaliselta polkumyynniltä. [tark. 29]

(19 e) Matkustajien olisi voitava käyttää suorien lippujen järjestelmiä ja integroituja matkalippujärjestelmiä. Tällaiset järjestelmät myös lisäisivät rautateiden houkuttelevuutta liikennemuotona. Jäsenvaltioissa alalla kehitettyjen suorien lippujen järjestelmien olisi oltava keskenään yhteentoimivia, jotta voitaisiin luoda unionin laajuinen kaikki rautateiden henkilöliikenteen harjoittajat kattava järjestelmä. [tark. 30]

(19 f) Komission olisi direktiivin 2012/34/EU 57 artiklan nojalla perustetun sääntelyelinten verkoston kautta saatujen kokemusten perusteella viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019, hyvissä ajoin ennen rautateiden kotimaan henkilöliikenteen avaamista, laadittava lainsäädäntöehdotus verkoston korvaamisesta eurooppalaisella sääntelyelimellä, sen menettelyjen virallistamisesta ja sen oikeushenkilöllisyydestä. Tälle elimelle olisi annettava valvonta- ja sovittelutehtävä, jotta se voisi käsitellä rajat ylittäviä ja kansainvälisiä ongelmia ja ratkaista muutoksenhakuja, jotka koskevat kansallisten sääntelyelinten tekemiä päätöksiä. [tark. 31]

(19 g) Sosiaalisen polkumyynnin estämiseksi rautatieyrityksen olisi voitava harjoittaa rautatieliikennettä ainoastaan, jos se noudattaa työehtosopimuksia tai kansallista lainsäädäntöä, joissa vahvistetaan vaatimuksia siinä jäsenvaltiossa, jossa se aikoo toimia. Sen vuoksi olisi varmistettava, että samassa paikassa maksetaan sama palkka. Toimivaltaisen sääntelyelimen olisi valvottava tämän vaatimuksen noudattamista. [tark. 32]

(19 h) Kansallisen sääntelyelimen olisi hyväksyttävä henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt tai pyydettävä niihin muutoksia. Tähän voi sisältyä siirrettävään henkilöstöön sovellettava karenssiaika. Sääntelyelimen olisi päätöstä tehdessään pyrittävä välttämään arkaluonteisten tietojen siirtoa rataverkon haltijalta integroituneeseen yritykseen kuuluvalle toiselle yksikölle. [tark. 33]

(19 i) Markkinoiden avaaminen ei saisi vaikuttaa kielteisesti rautatiealan työntekijöiden työoloihin ja sosiaalisiin oloihin. Asiaankuuluvia sosiaalilausekkeita olisi noudatettava, jotta vältetään kaikenlainen uusien tulokkaiden harjoittama sosiaalinen polkumyynti tai epäterve kilpailu, jossa ei noudateta rautatiealan sosiaalisia vähimmäisnormeja. [tark. 34]

(19 j) Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden olisi turvallisuuskulttuurinsa yhteydessä vaalittava oikeudenmukaista kulttuuria rohkaistakseen aktiivisesti henkilöstöään raportoimaan turvallisuuteen liittyvistä onnettomuuksista, vaaratilanteista ja läheltä piti -tilanteista ilman, että henkilöstöön sovelletaan seuraamuksia tai syrjintää. Oikeudenmukainen kulttuuri antaisi rautatiealalle mahdollisuuden ottaa opiksi onnettomuuksista, vaaratilanteista ja läheltä piti -tilanteista sekä parantaa rautateiden turvallisuutta niin työntekijöiden kuin matkustajien kannalta. [tark. 35]

(19 k) Komission olisi varmistettava, että jäsenvaltiot panevat neuvoston direktiivin 2005/47/EY(7) säännökset täysimääräisesti ja asianmukaisesti täytäntöön. [tark. 36]

(19 l) Kun otetaan huomioon yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen kehittäminen ja rautatieliikenteen markkinoiden avaaminen edelleen, jäsenvaltioiden olisi käytettävä työehtosopimuksia sosiaalisen polkumyynnin ja epäterveen kilpailun välttämiseksi. [tark. 37]

(19 m) Komission olisi arvioitava tämän direktiivin vaikutuksia rautateiden junahenkilökunnan työmarkkinoiden kehitykseen ja tarvittaessa ehdotettava uusia lainsäädäntötoimenpiteitä pätevyystodistusten antamisesta tällaiselle henkilökunnalle. [tark. 38]

(19 n) Junahenkilökunta on rautatiealalla ammattiryhmä, joka hoitaa turvallisuuden kannalta tärkeitä tehtäviä. Perinteisesti se hoitaa rautatiejärjestelmän operatiivisia turvallisuustehtäviä ja vastaa matkustajien mukavuudesta ja turvallisuudesta junassa. Veturinkuljettajien pätevyystodistusta vastaava todistus olisi hyödyllinen, jotta voitaisiin taata pätevyyden ja osaamisen korkea taso, ottaa huomioon näiden ammattiryhmien merkitys rautatiepalvelujen turvallisuudelle ja helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta. [tark. 39]

(19 o) Kansallisen sääntelyelimen olisi hyväksyttävä henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt tai pyydettävä niihin muutoksia. Tähän voi sisältyä siirrettävään henkilöstöön sovellettava karenssiaika. Sääntelyelimen olisi päätöstä tehdessään pyrittävä välttämään arkaluonteisten tietojen siirtoa rataverkon haltijalta integroituneeseen yritykseen kuuluvalle toiselle yksikölle. [tark. 40]

(20)  Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman(8) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(20 a) Rataverkon haltijoiden olisi tehtävä yhteistyötä sellaisten vaaratilanteiden tai onnettomuuksien sattuessa, jotka vaikuttavat rajat ylittävään liikenteeseen, jotta voitaisiin vaihtaa asiaa koskevia tietoja ja siten välttää kielteiset heijastusvaikutukset. [tark. 41]

(20 b) Sääntelyelimelle olisi annettava toimivalta valvoa infrastruktuurin kunnossapitotöitä sen varmistamiseksi, että niitä ei toteuteta tavalla, joka johtaa rautatieyritysten väliseen syrjintään. [tark. 42]

(20 c) Vertikaalisesti integroituneen yrityksen rataverkon haltijan olisi voitava tarjota henkilöstölleen tiettyjä sosiaalipalveluja tiloissa, joita vertikaalisesti integroituneen yrityksen muut yksiköt käyttävät. [tark. 43]

(20 d) Vertikaalisesti integroituneen yrityksen rataverkon haltijan olisi saatava tehdä yhteistyötä vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden yksikköjen kanssa tietoteknisten järjestelmien kehittämiseksi sääntelyelimen luvalla. [tark. 44]

(20 e) Edellytysten, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1371/2007(9) 9 artiklassa säädettyä lippujen ja suorien lippujen tarjoamista ja varausten vastaanottamista kaikkialla unionissa, olisi katsottava täyttyvän, kun yhteinen matkatieto- ja matkalippujärjestelmä otetaan käyttöön viimeistään 12 päivänä joulukuuta 2019 tämän direktiivin säännösten mukaisesti. [tark. 45]

(20 f) Sääntelyelin voi laatia suuntaviivoja, joiden avulla voidaan edistää rataverkon haltijan henkilöstön ja johdon riippumattomuutta vertikaalisesti integroituneessa yrityksessä, kun kyse on reittien jakamisesta ja infrastruktuurimaksuista. [tark. 118]

(20 g) Jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin nojalla milloin tahansa vapaasti valita yhtenäisellä eurooppalaisella rautatiealueella olemassa olevien rataverkon haltijoiden erityyppisten rakenteiden eli eriytettyjen ja vertikaalisesti integroituneiden yritysten välillä, vaikka ne olisivat jo ottaneet käyttöön eriytetyn rakenteen. Tässä direktiivissä vahvistetaan kyseisten rakenteiden sisäistä organisaatiota koskevat säännöt ja periaatteet. [tark. 47]

(20 h) Tätä direktiiviä sovellettaessa hallintoneuvoston, hallituksen, tai yrityksen laillisten edustuselinten käsitteitä olisi sovellettava jäsenvaltioissa olemassa oleviin yritysrakenteisiin siten, että mahdollisuuksien mukaan vältetään luomasta uusia elimiä, [tark. 119]

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2012/34/EU seuraavasti:

-1. Lisätään 1 artiklaan kohdat seuraavasti:"

”2 a. Tämän direktiivin tavoitteena on lisätä rautatieliikenteen houkuttelevuutta eurooppalaisten liikennemuotona. Sen tarkoituksena on edistää toimivien tietojärjestelmien ja integroitujen matkalippujärjestelmien käyttöönottoa. Jäsenvaltioissa rautatiealalla kehitettyjen suorien lippujen järjestelmien on oltava keskenään yhteentoimivia, jotta voidaan luoda unionin laajuinen kaikki rautateiden henkilöliikenteen harjoittajat kattava järjestelmä. [tark. 49]

”2 b. Tämän direktiivin tavoitteeseen eli yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttamiseen pyritään unionin tasolla käytävän työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun perusteella, jotta voidaan varmistaa, että rautatiealan työntekijöitä suojellaan asianmukaisesti markkinoiden avaamisen tahattomilta seurauksilta.” [tark. 50]

"

-1 b. Lisätään 2 artiklaan kohta seuraavasti:"

”3 a. Jäljempänä olevia 7, 7 a, 7 b, 7 c, 7 d ja 7 e artiklaa ei sovelleta verkkoihin, joiden pituus on alle 500 km, jos

a)  kyseisillä verkoilla ei ole strategista merkitystä Euroopan rautatiemarkkinoiden toiminnalle; tai

b)  ne ovat teknisesti ja organisatorisesti erillään kotimaan rautateiden pääverkosta.” [tark. 87]

"

1.  Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 2 kohta seuraavasti:"

”(2) ”rataverkon haltijalla” elintä tai yritystä, joka varmistaa rautatieinfrastruktuurin kehittämisen, toiminnan ja kunnossapidon tietyssä verkossa; kehittämiseen sisältyy verkkosuunnittelu, rahoitus- ja investointisuunnittelu sekä infrastruktuurin rakentaminen ja parantaminen; infrastruktuurin käyttöön sisältyvät kaikki reittien jakamisprosessin osatekijät, mukaan luettuina yksittäisten reittien määrittely, saatavuuden arviointi ja jakaminen, liikenteen hallinta ja infrastruktuurimaksut, niiden määrittäminen ja kerääminen mukaan lukien; kunnossapitoon sisältyvät infrastruktuurin uusiminen ja muu omaisuudenhoitotoiminta;”

"

b)  kumotaan 5 kohta;

c)  lisätään uusi kohta seuraavasti:"

”(31) ”vertikaalisesti integroituneella yrityksellä” yritystä, jossa

–  yhden tai useampia rautatieyrityksiä omistaa kokonaan tai osittain sama yritys, joka omistaa rataverkon haltijan (holding-yhtiö); tai

–  rataverkon haltijan omistaa kokonaan tai osittain yksi tai useampi rautatieyritys; tai

–  yhden tai useamman rautatieyrityksen omistaa kokonaan tai osittain rataverkon haltija.”;

"

c a) lisätään alakohta seuraavasti:"

”32) ”integroidulla matkalippujärjestelmällä” matkalippujärjestelmää, jonka perusteella henkilö voi tehdä matkan, johon sisältyy vaihto saman liikennemuodon sisällä tai eri liikennemuotojen, kuten junien, linja-autojen, raitiovaunujen, metrojen, lauttojen tai lentokoneiden, välillä;”

"

c b) lisätään alakohta seuraavasti:"

”33) ”suoralla lipulla” lippua tai lippuja, jotka vastaavat kuljetussopimusta, joka on tehty yhden tai useamman rautatieyrityksen liikennöimien peräkkäisten rautatiematkojen tekemistä varten;” [tark. 52]

"

c c) lisätään alakohdat seuraavasti: "

”34) ”hallintoneuvostolla” sellaisten henkilöiden ryhmää, jotka yrityksen omistajat ovat nimenneet edistämään omistajien etuja, seuraamaan ja valvomaan johdon työskentelyä ja hyväksymään liikkeenjohtoon liittyvät merkittävät päätökset;

35)  ”hallituksella” sellaisten henkilöiden ryhmää, jotka vastaavat yrityksen päivittäiseen johtamiseen liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä;” [tark. 53]

"

c d) lisätään alakohta seuraavasti:"

”36) ”suurnopeusjunia käyttävällä henkilöliikenteellä” henkilöliikennettä, jota harjoitetaan varta vasten rakennetuilla suurnopeusradoilla, jotka soveltuvat yleensä vähintään 250 kilometrin tuntinopeuksille ja joilla suurin osa matkasta kuljetaan tällaisilla nopeuksilla.” [tark. 54]

"

2.  Kumotaan 6 artiklan 2 kohta.

2 a. Lisätään artikla seuraavasti:"

”6 a artikla

Edellyttäen, että minkäänlaista eturistiriitaa ei synny ja että kaupallisesti arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuus taataan, mikään tässä direktiivissä ei estä jäsenvaltioita sallimasta, että rataverkon haltija tekee läpinäkyvästi, ei-yksinomaisesti ja syrjimättömästi yhteistyösopimuksia yhden tai useamman hakijan kanssa tietyllä radalla tai verkon paikallisella tai alueellisella osalla siten, että hakijalle tarjotaan taloudellisia kannustimia tehostaakseen yhteistyötään asianomaisella verkon osalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 ja 7 c artiklan soveltamista. Tällaiset kannustimet voivat olla radan käyttöoikeudesta perittävien maksujen alennuksia tai korotuksia, jotka vastaavat rautatieyritykselle tai rataverkon haltijalle yhteistyön tuloksena koituvia mahdollisia kustannussäästöjä tai tulojen lisäyksiä. Tällaisen yhteistyön tavoitteena on tehostaa häiriöiden, kunnossapitotöiden tai ruuhkaisen infrastruktuurin taikka viivästyksille alttiin radan tai verkon osan hallintaa tai parantaa turvallisuutta.

Sopimuksen voimassaoloaika on enintään viisi vuotta, ja se voidaan uusia. Rataverkon haltijan on tiedotettava 55 artiklassa tarkoitetulle sääntelyelimelle suunnitellusta yhteistyöstä. Sääntelyelimen on annettava etukäteen hyväksyntänsä yhteistyösopimukselle, pyydettävä sen muuttamista tai hylättävä se, jos edellä mainittuja edellytyksiä ei täytetä. Se voi vaatia sopimuksen muuttamista milloin tahansa sopimuksen voimassaoloaikana. Rataverkon haltijan on tiedotettava yhteistyösopimuksesta 7d artiklassa tarkoitetulle koordinointikomitealle. Tämän kohdan säännöksiä ei sovelleta 7a ja 7b artiklassa tarkoitettuun rataverkon haltijan ja sellaisten rautatieyritysten yhteistyöhön, jotka ovat saman vertikaalisesti integroituneen yrityksen tytäryhtiöitä.” [tark. 120]

"

3.  Korvataan 7 artikla seuraavasti:"

”7 artikla

Rataverkon haltijan institutionaalinen eriyttäminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rataverkon haltija suorittaa kaikki 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toiminnot ja on kaikista rautatieyrityksistä riippumaton.

Jos jotkut liitteessä I tarkoitetut rautatieinfrastruktuurin osat ovat tämän direktiivin voimaantulopäivänä muiden yritysten kuin rataverkon haltijan omistuksessa tai hallinnoimia, jäsenvaltiot voivat päättää, että tällaisia järjestelyjä jatketaan edellyttäen, että kyseiset yritykset ovat oikeudellisesti erillisiä ja riippumattomia kaikista rautatieyrityksistä.” [tark. 121]

Rataverkon haltijan riippumattomuuden takaamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että rataverkon haltijat on organisoitu yksiköiksi, jotka ovat oikeudellisesti erillisiä kaikista rautatieyrityksistä.

2.  Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että saman oikeus- tai luonnollisen henkilön ei ole sallittua

a)  käyttää neuvoston asetuksessa (EY) N:o 139/2004* tarkoitettua määräysvaltaa suoraan tai välillisesti, omistaa taloudellisia sidonnaisuuksia eikä käyttää mitään oikeuksia rautatieyrityksissä ja rataverkon haltijoissa samanaikaisesti;

b)  nimittää rataverkon haltijan hallintoneuvoston, hallituksen tai rataverkon haltijaa oikeudellisesti edustavien elinten jäseniä ja samanaikaisesti suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa, omistaa taloudellisia sidonnaisuuksia eikä käyttää minkäänlaisia oikeuksia rautatieyrityksessä;

c)  olla hallintoneuvoston, hallituksen tai yrityksen laillisten edustuselinten jäsenenä sekä rautatieyrityksessä että rataverkon haltijassa;

d)  hallita rautatieinfrastruktuuria tai kuulua rataverkon haltijan johtoon ja samanaikaisesti suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa, omistaa taloudellisia sidonnaisuuksia tai käyttää mitään oikeuksia rautatieyrityksessä, eikä johtaa rautatieyritystä tai kuulua sen johtoon ja samanaikaisesti suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa, omistaa sidonnaisuuksia tai käyttää mitään oikeuksia rataverkon haltijassa.

3.  Kun 2 kohdassa tarkoitettu henkilö on jäsenvaltio tai muu julkishallinnon elin taikka kaksi erillistä ja toisistaan oikeudellisesti erotettua viranomaiselintä, jotka käyttävät määräysvaltaa tai muita 2 kohdassa mainittuja oikeuksia yhtäältä rataverkon haltijassa ja toisaalta rautatieyrityksessä, niitä ei tämän artiklan soveltamiseksi katsota samaksi henkilöksi tai samoiksi henkilöiksi.

4.  Edellyttäen, että minkäänlaista eturistiriitaa ei synny ja että kaupallisesti arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuus taataan, rataverkon haltija voi päätösvallan itsellään säilyttäen teettää alihankintana tiettyjä kehitys-, uusimis- ja kunnossapitotöitä rautatieyrityksillä tai millä tahansa muilla elimillä, jotka toimivat rataverkon haltijan valvonnassa.

4 a. Edellyttäen, että rataverkon haltijan institutionaalista eriyttämistä koskevia 1−3 kohdan säännöksiä noudatetaan, että minkäänlaista eturistiriitaa ei synny ja että kaupallisesti arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuus taataan, jäsenvaltiot voivat sallia, että rataverkon haltija tekee läpinäkyvästi, ei-yksinomaisesti ja syrjimättömästi yhteistyösopimuksia yhden tai useamman hakijan kanssa tietyllä radalla tai verkon paikallisella tai alueellisella osalla siten, että hakijalle tarjotaan kannustin tehostaa yhteistyötään asianomaisella verkon osalla. Tällaisten kannustimien on oltava radan käyttöoikeudesta perittävien maksujen alennuksia, jotka vastaavat rataverkon haltijalle yhteistyön tuloksena koituvia mahdollisia kustannussäästöjä. Tällaisen yhteistyön tavoitteena on tehostaa häiriöiden, kunnossapitotöiden tai ruuhkaisen infrastruktuurin taikka viivästyksille alttiin radan tai verkon osan hallintaa tai parantaa turvallisuutta. Sopimuksen voimassaoloaika on enintään viisi vuotta, ja se voidaan uusia. Rataverkon haltijan on tiedotettava 55 artiklassa tarkoitetulle sääntelyelimelle suunnitellusta yhteistyöstä. Sääntelyelimen on annettava etukäteen hyväksyntänsä yhteistyösopimukselle, pyydettävä sen muuttamista tai hylättävä se, jos edellä mainittuja edellytyksiä ei täytetä. Se voi vaatia sopimuksen muuttamista milloin tahansa sopimuksen voimassaoloaikana. Rataverkon haltijan on tiedotettava yhteistyösopimuksesta 7 d artiklassa tarkoitetulle koordinointikomitealle. [tark. 56]

5.  Jos rataverkon haltija tämän direktiivin voimaantulopäivänä kuuluu vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen, jäsenvaltiot voivat päättää jättää soveltamatta tämän artiklan 2–4 kohtaa. Tällaisessa tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on varmistettava, että rataverkon haltija suorittaa kaikki 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toiminnot ja on tosiasiallisesti organisaation ja päätöksenteon osalta 7a–7c 7 a ja 7 b artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti riippumaton kaikista rautatieyrityksistä.

______________________________

* EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.” [tark. 122]

"

4.  Lisätään artiklat seuraavasti:"

”7 a artikla

Rataverkon haltijan tosiasiallinen riippumattomuus vertikaalisesti integroituneessa yrityksessä

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rataverkon haltija organisoidaan elimeksi, joka on oikeudellisesti erillinen kaikista rautatieyrityksistä, tällaisissa yrityksissä määräysvaltaa käyttävistä holding-yhtiöistä ja vertikaalisesti integroituneen yrityksen muista oikeussubjekteista.

2.  Rautatieliikenteen markkinoilla aktiivisesti toimivilla vertikaalisesti integroituneen yrityksen oikeussubjekteilla ei saa olla suoraa, välillistä eikä välillistä tytäryritysten kautta toteutettua omistusosuutta rataverkon haltijassa. Rataverkon haltijalla ei saa myöskkään olla suoraa, välillistä eikä välillistä tytäryritysten kautta toteutettua omistusosuutta rautatieliikenteen markkinoilla aktiivisesti toimivissa vertikaalisesti integroituneen yrityksen oikeussubjekteissa.

Tällä säännöksellä ei kuitenkaan estetä sellaisen vertikaalisesti integroituneen yrityksen olemassaoloa, jossa yhden tai useampia rautatieyrityksiä omistaa kokonaan tai osittain sama yritys, joka omistaa rataverkon haltijan (holding-yhtiö).

3.  Rataverkon haltijan tuloja ei saa käyttää vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien rahoittamiseen vaan ainoastaan rataverkon haltijan liiketoiminnan rahoittamiseen ja osinkojen maksamiseen . Osinkojen maksaminen vertikaalisesti integroituneen yrityksen todelliselle omistajalle on oltava mahdollista. Rataverkon haltijan maksamat osingot korvamerkitään investoitavaksi käytössä olevan infrastruktuurin parantamiseen, eikä tämän saa estää verkonhaltijaa muodostamasta varantoja voittojensa ja tappioidensa hallinnoimiseksi eri taloussuhdanteissa.

Näitä säännöksiä ei sovelleta yksityissijoittajille maksettaviin maksuihin, kun kyse on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista.

Rataverkon haltija ei saa myöntää lainoja vertikaalisesti integroituneen yrityksen muille oikeussubjekteille, eivätkä ainoastaan omille tytäryrityksilleen. Vertikaalisesti integroituneen yrityksen muut oikeussubjektit saa myöntää lainoja rataverkon haltijalle sisällä ainoastaan holding-yhtiö saa myöntää lainoja rataverkon haltijalle 55 artiklassa tarkoitetun sääntelyelimen valvonnan alaisena. Holding-yhtiön on osoitettava sääntelyelintä tyydyttävällä tavalla, että laina myönnetään markkinahintaan ja että se täyttää 6 artiklan vaatimukset.

Kaikkien vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien rataverkon haltijalle tarjoamien palvelujen on perustuttava sopimuksiin, ja ne on maksettava markkinahinnoin. Rataverkon haltijalle kohdennetut lainat on selkeästi erotettava vertikaalisesti integroituneen yrityksen muille oikeussubjekteille kohdennetuista lainoista, ja näiden lainojen takaisinmaksut on hoidettava erillisinä.

Rataverkon haltijan ja vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien tilit on pidettävä tavalla, joka varmistaa näiden säännösten noudattamisen ja mahdollistaa rataverkon haltijalle ja vertikaalisesti integroituneen yrityksen muille oikeussubjekteille erilliset talousprosessit.

4.  Rataverkon haltija saa kerätä varoja pääomamarkkinoilta itsenäisesti mutta ei vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien kautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 4 kohdan soveltamista. Vertikaalisesti integroituneen yrityksen muut oikeussubjektit eivät saa kerätä varoja rataverkon haltijan kautta. [tark. 123]

5.  Rataverkon haltijan on pidettävä yksityiskohtaisesti kirjaa kaikista kaupallisista ja talouteen liittyvistä suhteistaan vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien kanssa ja pyynnöstä toimitettava kyseiset tiedot sääntelyelimelle 56 artiklan 12 kohdan mukaisesti.

7 b artikla

Rataverkon haltijan henkilöstön ja johdon tosiasiallinen riippumattomuus vertikaalisesti integroituneessa yrityksessä

1.  Sanotun rajoittamatta 56 artiklan mukaisia sääntelyelimen päätöksiä rataverkon haltijalla on oltava tosiasiallinen, vertikaalisesti integroituneen yrityksen muista oikeussubjekteista riippumaton päätösvalta kaikkien 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta. , kun kyse on reittien jakamisesta ja infrastruktuurimaksuista.

Rataverkon haltijan yleisessä hallintorakenteessa ja yhtiöjärjestyksessä on varmistettava, ettei yksikään vertikaalisesti integroituneen yrityksen muista oikeussubjekteista saa päättää suoraan eikä välillisesti rataverkon haltijan toimista kyseisten toimintojen osalta, kun kyse on reittien jakamisesta ja infrastruktuurimaksuista.

Rataverkon haltijan hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten sekä suoraan heidän alaisinaan olevien johtajien on toimittava tällaisten periaatteiden mukaisesti.

2.  Rataverkon haltijan hallitukseen ja ylempään johtoon kuuluvat henkilöt eivät saa kuulua vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien hallintoneuvostoihin, hallituksiin eivätkä ylempään johtoon.

Vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien hallintoneuvostojen ja hallitusten jäsenet ja ylempään johtoon kuuluvat henkilöt eivät saa kuulua rataverkon haltijan hallitukseen eivätkä ylempään johtoon.

3.  Rataverkon haltijalla on oltava hallintoneuvosto, joka koostuu vertikaalisesti integroituneen yrityksen todellisten omistajien edustajista.

Hallintoneuvosto voi kuulla 7d artiklassa tarkoitettua koordinointikomiteaa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Päätökset rataverkon haltijan hallituksen jäsenten nimittämisestä, toimikauden uusimisesta, työehdoista palkkaus mukaan lukien sekä toimikauden päättämisestä tekee hallintoneuvosto. Niiden henkilöiden henkilöllisyys, joiden nimittämistä rataverkon haltijan hallitukseen tai joiden toimikauden uusimista hallintoneuvosto on esittänyt, heidän toimikautensa kestoa ja sen päättämistä koskevat ehdot sekä kauden päättämistä ehdotettaessa tällaisen ehdotuksen perustelut on ilmoitettava 55 artiklassa tarkoitetulle sääntelyelimelle. Nämä ehdot ja tässä kohdassa tarkoitetut päätökset ovat sitovia ainoastaan, jos sääntelyelin on nimenomaisesti ilmaissut hyväksyvänsä ne. Sääntelyelin voi vastustaa tällaisia päätöksiä, jos herää epäilys hallitukseen nimitettävän henkilön ammatillisesta riippumattomuudesta tai jos rataverkon haltijan hallituksen jäsenen toimikautta ollaan päättämässä ennenaikaisesti.

Hallituksen jäsenelle on myönnettävä tosiasiallinen oikeus hakea sääntelyelimeltä muutosta, jos hän haluaa tehdä valituksen toimikautensa ennenaikaisesta päättämisestä.

4.  Rataverkon haltijan hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenet tai ylempään johtoon kuuluvat henkilöt eivät saa rataverkon haltijan palveluksesta lähdettyään kolmeen vuoteen toimia missään ylemmän johdon tehtävissä yhdessäkään vertikaalisesti integroituneen yrityksen muista oikeussubjekteista. Vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien hallintoneuvostojen ja hallitusten jäsenet ja ylempään johtoon kuuluvat henkilöt eivät saa kyseisen oikeussubjektin palveluksesta lähdettyään kolmeen vuoteen toimia missään ylemmän johdon tehtävissä rataverkon haltijassa.

5.  Rataverkon haltijalla on oltava oma henkilöstö, ja sen toimitilojen on oltava erillään vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien toimitiloista. Pääsy tietojärjestelmiin hallintohenkilöstö. Rataverkon haltijan hallussaan pitämät arkaluonteiset tiedot on suojattava rataverkon haltijan riippumattomuuden varmistamiseksi. Sisäisillä säännöillä tai henkilöstön työsopimuksissa on selkeästi rajoitettava yhteydenpito asianmukaisesti, eikä niitä saa välittää muille yksiköille.

Rataverkon haltija voi tarjota henkilöstölleen sosiaalipalveluja, kuten kouluissa, päiväkodeissa, urheilukeskuksissa ja ravintoloissa tarjottavia palveluja, vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien käyttämissä tiloissa kanssa rataverkon haltijan tehtävien hoitamiseksi suoritettavaan viralliseen viestintään, jota suoritetaan myös vertikaalisesti integroituneen yrityksen ulkopuolisten muiden rautatieyritysten kanssa. Muun kuin c kohdassa tarkoitetun henkilöstön siirtyminen . Rataverkon haltijan ja vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien välillä sallitaan ainoastaan, jos haltija voi tehdä yhteistyötä vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden yksikköjen kanssa niiden tietoteknisten järjestelmien kehittämiseksi.

Sääntelyelimen on hyväksyttävä tämän kohdan täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt tai pyydettävä niihin muutoksia, jotta voidaan varmistaa, ettei arkaluontoista tietoa välity niiden välillä rataverkon haltijan riippumattomuus. Sääntelyelin voi pyytää integroitunutta yritystä toimittamaan sille kaikki tiedot, jotka saattavat olla tarpeen.

6.  Rataverkon haltijalla on oltava tarvittavat organisatoriset valmiudet suorittaa kaikki toimintonsa vertikaalisesti integroituneen yrityksen muista oikeussubjekteista riippumatta, eikä se saa antaa näitä toimintoja eikä mitään niihin liittyviä toimia tehtäväksi kyseisille oikeussubjekteille.

Edellyttäen, että minkäänlaista eturistiriitaa, markkinoiden vääristymistä tai syrjintää ei aiheudu ja että kaupallisesti arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuus taataan, rataverkon haltija voi päätösvallan itsellään säilyttäen teettää alihankintana tiettyjä kehitys-, uusimis- ja kunnossapitotöitä rautatieyrityksillä tai millä tahansa muilla elimillä, jotka toimivat rataverkon haltijan valvonnassa.

7.  Rataverkon haltijan hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenillä ja ylempään johtoon kuuluvilla henkilöillä ei saa suoraan eikä välillisesti olla sidonnaisuuksia yhteenkään vertikaalisesti integroituneen yrityksen muuhun oikeussubjektiin eivätkä he saa vastaanottaa näiltä mitään taloudellisia etuisuuksia. Heidän palkkioidensa tulosperusteiset osat eivät saa riippua vertikaalisesti integroituneen yrityksen tai sen määräysvallassa olevien muiden oikeussubjektien liiketoiminnan tuloksesta vaan ainoastaan rataverkon haltijan omasta tuloksesta. [tark. 124/rev]

7c artikla

Vaatimustenmukaisuuden todentamismenettely

1.  Komissio päättää jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, täyttääkö vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen kuuluva rataverkon haltija 7a ja 7b artiklassa säädetyt vaatimukset ja onko kyseiset vaatimukset pantu täytäntöön asianmukaisella tavalla sen varmistamiseksi, että kaikille rautatieyrityksille tarjotaan yhtäläiset toimintaedellytykset ja asiaankuuluvilla markkinoilla ei ole vääristymiä.

2.  Komissiolla on oikeus pyytää ja saada kohtuullisen ajan kuluessa kaikki tarvittavat tiedot jäsenvaltiolta, johon kyseinen vertikaalisesti integroitunut yritys on sijoittautunut. Komission on kuultava asiaankuuluvaa sääntelyelintä tai asiaankuuluvia sääntelyelimiä ja tarvittaessa 57 artiklassa tarkoitettua sääntelyelinten verkostoa.

3.  Jäsenvaltiot voivat rajoittaa 10 artiklassa tarkoitettuja käyttöoikeuksia niiden rautatieyritysten osalta, jotka kuuluvat samaan vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen kuin rataverkon haltija, jos komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle, että 1 kohdan mukaista pyyntöä ole tehty, tai jos komission esittämän pyynnön tarkastelu on kesken tai jos komissio päättää 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, että

a)  komission 2 kohdan mukaisiin tietopyyntöihin ei ole saatu riittäviä vastauksia, tai

b)  kyseinen rataverkon haltija ei täytä 7a ja 7b artiklassa säädettyjä vaatimuksia, tai

c)  edellä 7a ja 7b artiklassa säädettyjä vaatimuksia ei ole pantu riittävällä tavalla täytäntöön sen varmistamiseksi, että kaikille rautatieyrityksille taattaisiin yhtäläiset toimintaedellytykset ja ettei markkinoilla ole vääristymiä siinä jäsenvaltiossa, johon kyseinen rataverkon haltija on sijoittautunut.

Komissio tekee päätöksensä kohtuullisen ajan kuluessa.

4.  Kyseinen jäsenvaltio voi pyytää komissiota kumoamaan 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen 3 kohdassa tarkoitetun päätöksensä, kun jäsenvaltio osoittaa komissiota tyydyttävällä tavalla, ettei kyseisen päätöksen taustalla olleita syitä enää ole. Komissio tekee päätöksensä kohtuullisen ajan kuluessa.

5.  Sanotun rajoittamatta 1–4 kohdan soveltamista 7a ja 7b artiklassa säädettyjen vaatimusten jatkuvaa noudattamista valvoo 55 artiklassa tarkoitettu sääntelyelin. Kaikilla hakijoilla on oikeus tehdä valitus sääntelyelimelle, jos ne katsovat, ettei kyseisiä vaatimuksia noudateta. Tällaisen valituksen osalta sääntelyelin päättää 56 artiklan 9 kohdassa vahvistettujen määräaikojen puitteissa kaikista tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. [tark. 101 ja 125/rev]

7 c artikla

Koordinointikomitea

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rataverkon haltijat perustavat ja organisoivat kutakin verkkoa varten koordinointikomitean. Tällaisen komitean jäsenyyden on oltava avoin ainakin rataverkon haltijalle, 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tunnetuille hakijoille sekä pyynnöstä mahdollisille hakijoille, niitä edustaville organisaatioille, rautateiden tavaraliikenteen ja henkilöliikennepalvelujen käyttäjien edustajille ja tarvittaessa alue- ja paikallisviranomaisille, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset. Jäsenvaltioiden edustajat ja kyseinen sääntelyelin on kutsuttava koordinointikomitean kokouksiin tarkkailijoina. [tark. 59]

2.  Koordinointikomitea tekee rataverkon haltijaa koskevia tai rataverkon haltijalle tai tarvittaessa jäsenvaltiolle neuvoa antavia ehdotuksia seuraavista:

a)  ratakapasiteetin kunnossapitoon ja kehittämiseen liittyvät hakijoiden tarpeet;

b)  jäljempänä 30 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin sisältyvien käyttäjäsuuntautuneiden suorituskykytavoitteiden ja 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kannustimien sisältö;

c)  jäljempänä 27 artiklassa tarkoitetun verkkoselostuksen sisältö ja toteuttaminen;

d)  valtion määräämät hinnoittelupuitteet ja -säännöt ja rataverkon haltijan perustama hinnoittelujärjestelmä 29 artiklan mukaisesti sekä infrastruktuurimaksujen taso ja rakenne;

e)  ratakapasiteetin jakoprosessi, mukaan luettuina ensisijaisuussäännöt jaettaessa kapasiteettia infrastruktuurin eri käyttäjäluokkien välillä; yhteensovittamista ohjaaviin periaatteisiin sovelletaan 46 artiklan 4 kohdan säännöksiä tilanteissa, joissa on kilpailevia rautatieliikenteen harjoittamista koskevia hakemuksia; [tark. 60]

f)  intermodaalisuuteen liittyvät kysymykset;

g)  muut kysymykset, jotka liittyvät infrastruktuurin käyttöoikeuksien ehtoihin ja käyttöön sekä rataverkon haltijan palvelujen laatuun;

g a) rautateiden tavara- ja henkilöliikenteen käyttäjiin liittyvät kysymykset, mukaan lukien tarjottavien palvelujen laatu, infrastruktuurimaksut tai rautatieliikenteen hintojen taso ja läpinäkyvyys. [tark. 61]

Koordinointikomitealla on oltava oikeus pyytää rataverkon haltijalta a­–g kohtaan a alakohtaan liittyvät asiaankuuluvat tiedot, jotta se voi hoitaa nämä tehtävät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liikesalaisuuden noudattamista. [tark. 62]

3.  Koordinointikomitean on laadittava työjärjestyksensä, johon sisältyvät erityisesti säännöt kokouksiin osallistumisesta ja kokousvälistä, jonka on oltava enintään neljännesvuosi. Työjärjestyksessä on vahvistettava säännöt muun muassa rautateiden tavara- ja henkilöliikenteen käyttäjien ja rautatiealan työntekijöiden edustajien kuulemisesta vähintään kerran vuodessa. Rataverkon haltijalle, jäsenvaltiolle, asiaankuuluvalle sääntelyelimelle, rautateiden tavara- ja henkilöliikenteen käyttäjille sekä asianomaisten rautatiealan työntekijöiden edustajille ja komissiolle on vuosittain toimitettava koordinointikomiteassa käydyistä keskusteluista kertomus, josta käy ilmi komitean kustakin aiheesta ilmaisemat kannat. [tark. 63]

7 d artikla

Rataverkon haltijoiden eurooppalainen verkosto

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rataverkon haltijat osallistuvat verkostoon ja tekevät siinä yhteistyötä unionin rautatieinfrastruktuurin kehittämiseksi, jotta varmistettaisiin erityisesti

i)  Euroopan laajuisen liikenneverkon oikea-aikainen ja tehokas toteuttaminen; tähän sisältyvät ydinverkkokäytävät, asetuksen (EU) N:o 913/2010* mukaiset rautateiden tavaraliikennekäytävät ja päätöksen 2012/88/EU** mukainen Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönottosuunnitelma ja

ii)  tehokkaan ja toimivan rajat ylittävän henkilöliikenteen helpottaminen unionissa, myös harjoittamalla rajat ylittävää yhteistyötä pullonkaulojen poistamiseksi.

1 a. Verkoston on myös kehitettävä yhteiset puiteperiaatteet, jotka koskevat 37 artiklassa määriteltyä useammassa kuin yhdessä verkossa toimivan rajat ylittävän henkilöliikenteen hinnoittelua ja 40 artiklassa määriteltyä kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä. Jäljempänä 57 artiklassa tarkoitetun sääntelyelinten verkoston on annettava lausunto näistä yhteisistä periaatteista. [tark. 64]

Komissio on verkoston jäsen. Se sovittaa yhteen ja tukee verkoston toimintaa ja antaa verkostolle tarvittaessa suosituksia. Se varmistaa aktiivisen yhteistyön asiaankuuluvien rataverkon haltijoiden välillä.

2.  Verkosto osallistuu 15 artiklassa tarkoitettuun markkinoiden seurantaan ja vertailee rataverkon haltijoiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta yhteisten indikaattoreiden ja laatukriteerien perusteella; tällaisia kriteerejä ovat rataverkon haltijoiden verkkojen luotettavuus, kapasiteetti saatavuus, täsmällisyys ja turvallisuus sekä omaisuuden laatu ja käyttö, kunnossapito, uusiminen, parannukset, investoinnit ja , talouden tehokkuus sekä hinnoittelupuitteiden ja hinnoittelusääntöjen läpinäkyvyys. [tark. 65]

3.  Komissio voi hyväksyä hyväksyy verkoston näkemykset huomioon ottaen toimenpiteitä, joilla vahvistetaan verkoston yhteiset periaatteet ja käytännöt erityisesti vertailun johdonmukaisuuden varmistamiseksi, ja verkoston toiminnassa yhteistyössä noudatettavat menettelyt. Nämä toimenpiteet hyväksytään täytäntöönpanosäädöksillä 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti delegoidulla säädöksellä 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

__________

* EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22.

** EUVL L 51, 23.2.2012, s. 51.” [tark. 66]

"

5.  Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Rautatieyrityksille on myönnettävä yhtäläisin, syrjimättömin ja läpinäkyvin edellytyksin rautatieinfrastruktuurin käyttöoikeus kaikissa jäsenvaltioissa kaikenlaisen rautateiden henkilöliikenteen harjoittamiseen. Rautatieyrityksillä on oikeus ottaa ja jättää matkustajia millä tahansa asemalla. Tähän oikeuteen kuuluu myös oikeus käyttää infrastruktuuria, joka yhdistää liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuja palvelupaikkoja.”;

"

a a) lisätään 2 a kohta seuraavasti:"

”2 a. Jäsenvaltiota ei voida vaatia myöntämään infrastruktuurin käyttöoikeutta minkäänlaisen liikenteen harjoittamiseen rautatieyritykselle, joka on suoraan tai välillisesti sellaisen yhden tai useamman kolmannen maan yhden tai useamman henkilön määräysvallassa, jossa infrastruktuurin ja palvelupaikkojen käyttöoikeutta ei myönnetä unionin yrityksille vastaavin edellytyksin kuin tässä direktiivissä säädetään. Tätä kohtaa sovellettaessa määräysvalta perustuu oikeuksiin, sopimuksiin ja muihin keinoihin, jotka joko erikseen tai yhdessä ja ottaen huomioon asiaan liittyvät tosiasialliset ja oikeudelliset olosuhteet antavat mahdollisuuden käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa yrityksessä, ja erityisesti

a)  omistusoikeuteen asianomaisen yrityksen kaikkiin tai joihinkin varoihin taikka niiden käyttöoikeuteen;

b)  oikeuksiin tai sopimuksiin, joiden perusteella saadaan ratkaiseva vaikutusvalta yrityksen toimielinten kokoonpanossa, äänestyksissä tai päätöksissä.” ; [tark. 67]

"

b)  kumotaan 3 ja 4 kohta.

6.  Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä käyttöoikeutta tietyn lähtöpaikan ja määränpään välisellä osuudella tarjottavan sellaisen henkilöliikenteen osalta, jos samasta tai vaihtoehtoisesta reitistä on tehty yksi tai useampi julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus ja jos kyseisen oikeuden käyttö vaarantaisi asianomaisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tai asianomaisten julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten taloudellisen tasapainon. Edellä 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä käyttöoikeutta ei saa rajoittaa suurnopeusjunia käyttävän henkilöliikenteen osalta.

Toimivaltaisten viranomaisten ja rataverkon haltijoiden on annettava kaikille asianomaisille osapuolille etukäteen ilmoitus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007* nojalla tehdyistä kapasiteettia koskevista hakemuksista, jotka voivat olla ristiriidassa tämän direktiivin 10 artiklan mukaisten käyttöoikeuksien kanssa.

Kaikkiin henkilöliikennepalveluihin, jotka eivät ole osa julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta, viitataan käyttöoikeuksien avoimuuteen perustuvina palveluina.

Jos toimivaltainen viranomainen tekee uuden julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tai laajentaa voimassa olevan sopimuksen soveltamisalaa siten, että ratakapasiteettia käytetään aiempaa enemmän, rajoituksia ei saa soveltaa sellaista käyttöoikeuksien avoimuuteen perustuvaa henkilöliikennettä harjoittavien yritysten käyttöoikeuksiin, johon toimivaltaisen viranomaisen päätös saattaa vaikuttaa.;

__________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1).” [tark. 68]

"

b)  korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"

”Määrittääkseen, vaarantuisiko julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellinen tasapaino, 55 artiklassa tarkoitetun yhden tai useamman asianomaisen sääntelyelimen on tehtävä puolueeton taloudellinen arviointi ja päätöksensä ennalta määritettyjen perusteiden mukaisesti. Niiden

Kyseisiin perusteisiin on sisällyttävä muun muassa käyttöoikeuden käytön vaikutus minkä tahansa julkisia palveluhankintoja koskevaan sopimukseen sisältyvien palvelujen kannattavuuteen, mukaan lukien siitä aiheutuvat vaikutukset julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen nettokustannuksiin, matkustajien kysyntä, lippujen hinnoittelu, lipunmyyntijärjestelyt, väliasemien sijainti ja lukumäärä sekä ehdotetun uuden palvelun ajoitus ja vuorotiheys, ja 55 artiklassa tarkoitetun sääntelyelimen on vahvistettava ne tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä noudattaen. Arvioinnissa on selvitettävä, vaarantaisivatko uudet käyttöoikeuksien avoimuuteen perustuvat palvelut julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen perusteella tarjottavien palvelujen elinkelpoisuuden.

Julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellisen tasapainon ei katsota vaarantuvan, jos sääntelyelin arvioi, että mahdollinen uusi palvelu pikemminkin lähinnä tuottaisi rautatiealalle tuloja kuin vähentäisi niitä ja että yhden tai usean mahdollisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen mukaisille palveluille syntyvät tappiot eivät olisi merkittäviä. Tällaisen arvioinnin ja asianomaisen sääntelyelimen päätöksen mukaisesti jäsenvaltiot voivat myöntää tai evätä haetun henkilöliikennepalvelun käyttöoikeuden taikka muuttaa sitä.";

"

c)  lisätään kohdat seuraavasti:"

"2 a. Jos julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus tehdään kilpailuun perustuvassa julkisessa tarjousmenettelyssä unionin oikeuden mukaisesti, jäsenvaltiot voivat kyseisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen keston ajan asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaisesti rajoittaa tämän direktiivin 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä käyttöoikeutta tietyn lähtöpaikan ja määränpään välisellä osuudella tarjottavien sellaisten palvelujen osalta, jotka kuuluvat kyseisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen soveltamisalaan. Tieto käyttöoikeuden rajoittamisesta on julkistettava, kun kyseiseen julkisia palveluhankintoja koskevaan sopimukseen liittyvä tarjouskilpailu aloitetaan. Käyttöoikeutta ei saa rajoittaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun minkään sellaisen uuden lisäpalvelun osalta, jonka sääntelyelin arvioi pikemminkin lähinnä tuottavan rautatiealalle tuloja kuin vähentävän niitä, ja kun yhden tai usean mahdollisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen mukaisille palveluille syntyvät tappiot eivät olisi merkittäviä.

Tässä kohdassa tarkoitetulla rajoittamisella ei saa rajoittaa oikeutta ottaa ja jättää matkustajia kansainvälisellä reittiosuudella sijaitsevilla asemilla, myös niillä, jotka ovat samassa jäsenvaltiossa.

2 b. Edellä 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetut arvioinnit tekevän yhden tai useamman sääntelyelimen on määritettävä tämä, jos jokin seuraavista toimittaa asiaa koskevan pyynnön yhden kuukauden kuluessa aiottua henkilöliikennettä koskevan tiedon saamisesta vastaanottamisesta 38 artiklan 4 kohdan mukaisesti:

a)  julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tehnyt yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen;

b)  muu asiaan liittyvä toimivaltainen viranomainen, jolla on tämän artiklan nojalla oikeus rajoittaa käyttöoikeutta;

c)  rataverkon haltija;

d)  julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta täytäntöön paneva rautatieyritys;

d a) 38 artiklan 4 kohdan mukaisesti kapasiteettia pyytänyt rautatieyritys.”; [tark. 69 ja 114]

"

d)  korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:"

”3. Sääntelyelimen on annettava päätöksensä perustelut ja edellytykset, joiden mukaisesti kyseisen päätöksen tarkastelemista uudelleen kuukauden kuluessa sitä koskevan ilmoituksen saamisesta voivat pyytää seuraavat:

a)  asianomainen yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen;

b)  rataverkon haltija;

c)  julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta täytäntöön paneva rautatieyritys;

d)  käyttöoikeutta hakeva rautatieyritys.”

"

Jos sääntelyelin päättää 2 kohdan mukaisesti, että julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellinen tasapaino vaarantuisi kyseisestä 38 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta aiotusta henkilöliikenteestä, sen on esitettävä tällaiseen liikenteeseen mahdollisia muutoksia, joilla varmistettaisiin, että 10 artiklan 2 kohdan mukaiset edellytykset käyttöoikeuden myöntämiselle täyttyvät.

4.   Komissio hyväksyy sääntelyelinten, toimivaltaisten viranomaisten ja rautatieyritysten kokemusten sekä 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun verkoston toiminnan perusteella viimeistään 16 päivänä joulukuuta 2016 toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn ja perusteiden yksityiskohdat. Nämä delegoidut säädökset hyväksytään 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”; [tark. 70]

c)  kumotaan 5 kohta.

7.  Lisätään 13a artikla seuraavasti:"

”13a artikla

Yhteiset tieto- ja integroidut matkalippujärjestelmät [tark. 71]

1.   Sanotun rajoittamatta asetuksen Kaikkia aikataulutietoja on pidettävä julkisina tietoina, ja ne on annettava saataville vastaavasti.

Sen estämättä, mitä asetuksessa (EY) N:o 1371/2007(10) ja direktiivin direktiivissä 2010/40/EU(11) soveltamista säädetään, jäsenvaltioiden on vaadittava kaikkia rautatiealan sidosryhmiä, kuten rautatieyrityksiä, rataverkon haltijoita ja lipunmyyjiä, perustamaan viimeistään 12 päivänä joulukuuta 2019 yhteentoimiva suorien lippujen järjestelmä ja tietojärjestelmä, jonka avulla saavutetaan tavoite, että matkustajat voivat saada käyttöönsä kaikki matkan suunnittelemiseksi tarvittavat tiedot sekä varata ja ostaa lippuja unionissa.

Jäsenvaltioiden on vaadittava rautatieyrityksiä yhteistyössä perustamaan viimeistään 12 päivänä joulukuuta 2019 yhteinen matkatieto- ja matkalippujärjestelmä kaikkien asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen perusteella tarjottavien rautateiden julkisten henkilöliikennepalvelujen lippujen, suorien lippujen ja varausten tarjontaa varten tai päätettävä valtuuttaa asianomaiset viranomaiset perustamaan tällainen järjestelmä. Järjestelmä ei saa aiheuttaa markkinoiden vääristymistä eikä syrjintää rautatieyritysten välille. Julkisen tai yksityisen oikeussubjektin tai kaikkien henkilöliikennettä harjoittavien rautatieyritysten yhteenliittymän on hallinnoitava järjestelmää.

Kaupallista julkista henkilöliikennettä harjoittavien rautatieyritysten on voitava ketään syrjimättä käyttää järjestelmää tarjotakseen tietoa rautateiden julkisesta henkilöliikenteestä omien liikennepalvelujensa lisäksi ja myydäkseen matkalippuja sitä varten.

Järjestelmä on suunniteltava siten, että se on yhteentoimiva direktiivin 2008/57/EY ja telemaattisia sovelluksia koskevien teknisten peruseritelmien mukaisesti. Siinä on sovellettava kyseisiä teknisiä vaatimuksia siten, että voidaan varmistaa erityisesti johdonmukaisuus hinnoittelussa ja selvityksessä, kaupallisten tietojen luottamuksellisuus, henkilötietojen suoja ja kilpailusääntöjen noudattaminen. Minkä tahansa järjestelmän tai sovelluksen, jolla tarjotaan matkustajille lisäpalveluja, on oltava yhteentoimiva kyseisten teknisten eritelmien kanssa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että telemaattisia sovelluksia koskevien teknisten peruseritelmien käyttöoikeus on avoin ja ketään syrjimätön.

Osallistujien välisten kaupallisten sopimusten on oltava kilpailusääntöjen mukaisia.

Tällaisen järjestelmän kustannukset on jaettava tasapuolisesti osallistujien kesken siten, että niiden rahoitusosuudet otetaan huomioon.

Sääntelyelimen on varmistettava, että tällainen suorien lippujen järjestelmä ei aiheuta markkinoiden vääristymistä eikä syrjintää rautatieyritysten välille.

Jäsenvaltiot voivat myös vaatia kotimaan henkilöliikennettä harjoittavia rautatieyrityksiä ja muiden liikennemuotojen henkilöliikenteen harjoittajia osallistumaan yhteiseen tietojärjestelmään yhteentoimivaan matkatietojärjestelmään ja integroituun matkalippujärjestelmään matkalippujen, suorien lippujen ja paikkavarausten varausten tarjontaa varten tai päättää valtuuttaa toimivaltaiset asianomaiset viranomaiset perustamaan tällaisen järjestelmän. Jos tällainen järjestelmä perustetaan, jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei se luo markkinavääristymiä aiheuta markkinoiden vääristymistä eikä syrjintää rautatieyritysten ja muiden henkilöliikenteen harjoittajien välille ja että sitä hallinnoi julkinen tai yksityinen oikeussubjekti tai kaikkien henkilöliikennettä harjoittavien rautatieyritysten liitto yritysten yhteenliittymä. [tark. 72]

2.  Jäsenvaltioiden on vaadittava henkilöliikennettä harjoittavia rautatieyrityksiä laatimaan ja koordinoimaan varautumissuunnitelmat laadittava ja koordinoitava myös unionin tärkeimpien reittien osalta kansallisia varautumissuunnitelmia tarjotakseen matkustajille asetuksen (EY) N:o 1371/2007 18 artiklassa tarkoitetun kaltaista apua komission päätöksen 2008/164/EY huomioon ottaen tapauksissa, joissa liikennepalveluissa ilmenee luonnonkatastrofin tai ihmisten aiheuttaman katastrofin laukaisema vakava häiriö. Kunkin henkilöliikennettä harjoittavan rautatieyrityksen ja kunkin aseman haltijan on laadittava oma kansallisen varautumissuunnitelman mukainen varautumissuunnitelmansa.

__________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1). ” [tark. 73]

"

7 a. Lisätään 19 artiklaan alakohta seuraavasti:"

”d a) yritys ja sen johtamisesta vastaavat henkilöt ovat sitoutuneet soveltamaan niiden jäsenvaltioiden työehtosopimuksia, joissa yritys haluaa harjoittaa toimintaansa.” [tark. 74]

"

8.  Korvataan 38 artiklan 4 kohta seuraavasti:"

”4. Kun hakija aikoo pyytää ratakapasiteettia henkilöliikenteen harjoittamista varten, sen on ilmoitettava asianomaisille rataverkon haltijoille ja sääntelyelimille pyyntöön liittyvän aiotun liikenteen aikataulut viimeistään 18 kuukautta ennen niiden voimaantuloa. Jotta asianomaiset sääntelyelimet voisivat arvioida mahdolliset vaikutukset olemassa oleviin julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, niiden on varmistettava, että kaikki toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat myöntäneet luvan henkilöliikenteen harjoittamiseen kyseisellä julkisia palveluhankintoja koskevassa sopimuksessa määritellyllä reitillä, kaikki muut asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset, joilla on oikeus rajoittaa käyttöoikeuksia 11 artiklan mukaisesti, ja kaikki rautatieyritykset, joilla on julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus kyseisen henkilöliikenteen reitillä, saavat tästä tiedon viipymättä ja viimeistään viiden päivän kuluttua.”

"

8 a. Lisätään 42 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:"

”1 a. Tämän direktiivin 55 artiklassa tarkoitetun sääntelyelimen on ennakolta hyväksyttävä tällainen puitesopimus ja valvottava voimassa olevaa puitesopimusta omasta aloitteestaan ehkäistäkseen syrjinnän hakijoita kohtaan. Hakijalla on oikeus hakea muutosta sääntelyelimeltä, jos se katsoo tulleensa puitesopimuksessa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, syrjityksi tai muulla tavalla loukatuksi. Jos muutoksenhaku koskee puitesopimusta, sääntelyelimen on joko vahvistettava, ettei puitesopimusta tarvitse muuttaa, tai vaadittava puitesopimuksen muuttamista sääntelyelimen antamien suuntaviivojen mukaisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun sääntelyelin on vastaanottanut muutoksenhakupyynnön. Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on noudatettava sääntelyelimen päätöstä niin pian kuin se on käytännössä mahdollista ja joka tapauksessa yhden kuukauden kuluessa kyseistä pyyntöä koskevan sääntelyelimen ilmoituksen vastaanottamisesta. Sääntelyelimen on tässä kohdassa kuvattuja toimintoja suorittaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota liikesalaisuuksien suojeluun.”[tark. 75]

"

8 b. Korvataan 46 artiklan 4 kohta seuraavasti:"

4. Yhteensovittamismenettelyä ohjaavat periaatteet on vahvistettava verkkoselostuksessa. Niissä on erityisesti otettava huomioon kansainvälisten reittien järjestämiseen liittyvät vaikeudet sekä vaikutukset, joita muutoksista saattaa muille rataverkon haltijoille aiheutua. Tilanteissa, joissa on kilpailevia rautatieliikenteen harjoittamista samalla markkinasegmentillä koskevia hakemuksia, rataverkon haltijan on kapasiteetin käyttöoikeuksia myöntäessään otettava huomioon ainoastaan riidan kohteena oleva infrastruktuuri eikä kilpailevien hakijoiden hakeman kapasiteetin kokonaismäärää.” [tark. 76]

"

8 c. Korvataan 54 artiklan 1 kohta seuraavasti:"

1. Jos junaliikenteessä esiintyy teknisistä ongelmista tai onnettomuudesta johtuvia häiriöitä, rataverkon haltijan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tilanteen palauttamiseksi ennalleen. Tätä varten sen on laadittava varautumissuunnitelma, jossa luetellaan elimet, joille on ilmoitettava vakavista vaaratilanteista tai vakavista häiriöistä junaliikenteessä. Jos häiriöt voivat vaikuttaa rajat ylittävään liikenteeseen, rataverkon haltijan on vaihdettava kaikki asiaankuuluvat tiedot niiden muiden rataverkon haltijoiden kanssa, joiden verkkoon ja liikenteeseen kyseiset häiriöt voivat vaikuttaa. Asianomaisten rataverkon haltijoiden on tehtävä yhteistyötä rajat ylittävän liikenteen palauttamiseksi ennalleen.” [tark. 77]

"

8 d. Lisätään 55 artiklaan kohta seuraavasti:"

”3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sääntelyelimillä on tämän direktiivin 56 artiklassa tarkoitetut tarvittavat organisatoriset ja toiminnalliset valmiudet, ja hyväksyttävä tarvittaessa toimintasuunnitelma, jotta niille voidaan tarjota tällaiset valmiudet.” [tark. 78]

"

8 e. Korvataan 56 artikla seuraavasti:"

"56 artikla

Sääntelyelimen toiminta

1.  Rajoittamatta 46 artiklan 6 kohdan soveltamista hakijalla on oikeus hakea muutosta sääntelyelimeltä, jos se katsoo tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, syrjityksi tai muulla tavalla loukatuksi sekä erityisesti rataverkon haltijan tai tapauskohtaisesti rautatieyrityksen tai palvelupaikan ylläpitäjän tekemiin päätöksiin, jotka koskevat:

a)  verkkoselostuksen alustavaa ja lopullista versiota;

b)  verkkoselostuksessa vahvistettuja perusteita;

c)  käyttöoikeuden myöntämismenettelyä ja sen tuloksia;

d)  hinnoittelujärjestelmää;

e)  hakijalta perittävien tai perittäväksi tarkoitettujen infrastruktuurimaksujen suuruutta tai määräytymisperusteita;

f)  käyttöoikeutta koskevia 10–13 artiklan mukaisia järjestelyjä;

g)  palvelujen käyttöoikeutta ja niiden hinnoittelua 13 artiklan mukaisesti;

g a) suunniteltuja ja suunnittelemattomia rataverkon kunnossapitotöitä.

2.  Sääntelyelimellä on oltava valtuudet seurata kilpailutilannetta rautatieliikenteen markkinoilla, ja se erityisesti valvoo 1 kohdan a–g a alakohtaa omasta aloitteestaan ja ehkäistäkseen syrjinnän hakijoita kohtaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten kilpailuviranomaisten toimivaltaa rautatieliikenteen markkinoiden kilpailun varmistamiseksi. Sen on erityisesti tarkistettava, onko verkkoselostuksessa syrjiviä lausekkeita tai annetaanko siinä rataverkon haltijalle harkintavaltaa, jota voisi olla mahdollista käyttää hakijoihin kohdistuvaan syrjintään.

3.  Sääntelyelimen on tehtävä tiivistä yhteistyötä myös rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/57/EY* tarkoitetun kansallisen turvallisuusviranomaisen ja tässä direktiivissä tarkoitetun toimilupaviranomaisen kanssa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä viranomaiset kehittävät yhdessä sellaiset puitteet tietojenvaihtoa ja yhteistyötä varten, joilla pyritään ehkäisemään kielteiset vaikutukset kilpailuun tai rautatieliikenteen markkinoiden turvallisuuteen. Näihin puitteisiin on sisällyttävä mekanismi, jonka avulla sääntelyelin esittää kansallisille turvallisuus- ja toimilupaviranomaisille suosituksia kysymyksistä, joilla voi olla vaikutusta kilpailuun rautatieliikenteen markkinoilla, ja jonka avulla kansallinen turvallisuusviranomainen esittää sääntelyelimelle ja toimilupaviranomaiselle suosituksia kysymyksistä, joilla voi olla vaikutusta turvallisuuteen. Asianomainen viranomainen tarkastelee tällaisia suosituksia ennen päätöksentekoa, tämän kuitenkaan rajoittamatta näiden viranomaisten itsenäisyyttä niiden omaan toimivaltaan kuuluvalla alalla. Jos asianomainen viranomainen päättää poiketa näistä suosituksista, sen on perusteltava päätöksensä.

4.  Jäsenvaltiot voivat päättää, että sääntelyelimelle annetaan tehtävä antaa neuvoa-antavia lausuntoja 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun liiketoimintasuunnitelman, sopimuksen ja kapasiteetin vahvistamissuunnitelman alustavista versioista erityisesti sen ilmoittamiseksi, ovatko kyseiset välineet rautatieliikenteen markkinoiden kilpailutilanteen mukaisia.

5.  Sääntelyelimellä on oltava tarvittavat organisatoriset valmiudet tehtäviensä toteuttamiseen henkilöstöresursseina ja aineellisina voimavaroina, jotka ovat oikeassa suhteessa rautatiealan merkitykseen kyseisessä jäsenvaltiossa.

6.  Sääntelyelimen on varmistettava, että rataverkon haltijan määräämät maksut ovat IV luvun 2 jakson mukaisia ja syrjimättömiä. Sääntelyelimen on varmistettava, että rataverkon haltijan, palvelupaikan ylläpitäjien tai rautatieyritysten määräämät, käyttöoikeudesta – mukaan lukien radan käyttöoikeus sekä matkustaja-asemien, niihin kuuluvien rakennusten ja muiden tilojen, mukaan lukien matkatietopalvelut, käyttöoikeus – perittävät maksut ovat syrjimättömiä. Tässä kohdassa tarkoitettujen maksujen suuruuteen tai määräytymisperusteisiin suunnitelluista muutoksista on ilmoitettava sääntelyelimelle viimeistään kaksi kuukautta ennen niiden suunniteltua voimaantuloa. Sääntelyelin voi viimeistään yhtä kuukautta ennen muutosten suunniteltua voimaantuloa vaatia, että suunniteltuja muutoksia pienennetään tai suurennetaan, niitä lykätään tai ne peruutetaan. Infrastruktuurimaksujen tasoa koskevat neuvottelut hakijoiden ja rataverkon haltijan välillä sallitaan ainoastaan, jos ne käydään sääntelyelimen johdolla. Sääntelyelimen on puututtava asiaan, jos neuvottelut saattavat rikkoa tässä luvussa säädettyjä vaatimuksia.

7.  Sääntelyelimen on kuultava säännöllisesti ja joka tapauksessa vähintään kahden vuoden välein rautateiden tavara- ja henkilöliikennepalvelujen käyttäjien edustajia ottaakseen huomioon näiden näkemykset rautatieliikenteen markkinoista.

8.  Sääntelyelimellä on oikeus pyytää rataverkon haltijalta, hakijoilta ja muulta kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevalta kolmannelta asiaa koskevia tietoja.

Pyydetyt tiedot on annettava sääntelyelimen vahvistaman kohtuullisen ajan kuluessa, joka saa olla enintään yksi kuukausi, jollei sääntelyelin poikkeuksellisissa olosuhteissa anna lupaa pidentää tätä määräaikaa edelleen enintään kahdella viikolla. Sääntelyelimen on voitava varmistaa pyyntöihin vastaaminen asianmukaisilla seuraamuksilla, sakot mukaan lukien. Sääntelyelimelle toimitettaviin tietoihin sisältyvät kaikki tiedot, joita sääntelyelin tarvitsee muutoksenhakutehtävässään ja seuratessaan kilpailua rautatieliikenteen markkinoilla 2 kohdan mukaisesti. Tähän sisältyvät tiedot, jotka ovat tarpeen tilastointi- ja markkinaseurantatarkoituksiin.

9.  Sääntelyelimen on käsiteltävä valitukset ja pyydettävä tarvittaessa asianmukaisia tietoja ja pantava kaikkien asianomaisten osapuolten kuuleminen alulle yhden kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Sen on ratkaistava valitukset, toteutettava toimet tilanteen korjaamiseksi ja annettava asianomaisille osapuolille tiedoksi perusteltu päätöksensä ennalta määritetyn kohtuullisen ajan ja joka tapauksessa kuuden viikon kuluessa kaikkien asianomaisten tietojen vastaanottamisesta. Sääntelyelimen on tarvittaessa päätettävä omasta aloitteestaan aiheellisista toimenpiteistä hakijoihin kohdistuvan syrjinnän, markkinoiden vääristymisen ja muiden kielteisten ilmiöiden oikaisemiseksi markkinoilla erityisesti 1 kohdan a–g a alakohdan osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten kilpailuviranomaisten toimivaltaa rautatieliikenteen markkinoiden kilpailun varmistamiseksi.

Sääntelyelimen tekemä päätös sitoo kaikkia niitä, jotka kuuluvat päätöksen soveltamisalaan eivätkä ole jonkin toisen hallinnollisen tahon valvonnan alaisia. Sääntelyelimellä on oltava mahdollisuus varmistaa päätöstensä noudattaminen asianmukaisilla seuraamuksilla, sakot mukaan lukien.

Jos valitus koskee kieltäytymistä ratakapasiteetin myöntämisestä tai kapasiteetin tarjoamiseen liittyviä ehtoja, sääntelyelimen on joko vahvistettava, ettei rataverkon haltijan tekemää päätöstä tarvitse muuttaa, tai vaadittava päätöksen muuttamista antamiensa ohjeiden mukaisesti. Rataverkon haltijan on noudatettava sääntelyelimen päätöstä yhden kuukauden kuluessa kyseistä pyyntöä koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta.

10.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sääntelyelimen päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Muutoksenhaulla voi olla lykkäävä vaikutus sääntelyelimen päätökseen vain, jos sääntelyelimen päätöksen välittömistä vaikutuksista voi aiheutua peruuttamatonta tai ilmeisen liiallista haittaa muutoksenhakijalle. Tämä säännös ei vaikuta muutoksenhaun käsittelevän tuomioistuimen mahdolliseen perustuslailla annettuun toimivaltaan.

11.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sääntelyelimen tekemät päätökset julkaistaan.

12.  Sääntelyelimellä on oltava valtuudet tehdä tarkastuksia tai teettää ulkopuolisia tarkastuksia rataverkon haltijoissa, palvelupaikan ylläpitäjissä ja tarvittaessa rautatieyrityksissä varmistaakseen 6 artiklassa vahvistettujen tilien eriyttämistä koskevien säännösten noudattamisen. Tässä suhteessa sääntelyelimellä on oikeus pyytää tarvittavia tietoja. Sääntelyelimellä on erityisesti oikeus pyytää, että rataverkon haltija, palvelupaikan ylläpitäjät ja kaikki yritykset tai muut yhteisöt, jotka harjoittavat tai yhdistävät rautatieliikenteen eri muotoja tai rataverkon hallintaa, joita tarkoitetaan 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 13 artiklassa, toimittavat liitteessä VIII luetellut tilinpäätöstiedot kokonaan tai osittain niin yksityiskohtaisesti kuin katsotaan tarpeelliseksi ja oikeasuhteiseksi.

Sääntelyelin voi myös tehdä näiden tilinpäätösten perusteella johtopäätöksiä valtiontukikysymyksistä, joista sen on ilmoitettava tällaisten kysymysten ratkaisemisesta vastaaville viranomaisille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näiden viranomaisten toimivaltaa.

13.  Siirretään komissiolle valta antaa 60 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteeseen VIII tehtävistä tietyistä muutoksista. Liitettä VIII voidaan tällä tavoin muuttaa sen mukauttamiseksi tilinpito- ja valvontakäytäntöjen kehittymiseen ja/tai sen täydentämiseksi uusilla osatekijöillä, jotka ovat tarpeen tilien eriyttämisen tarkistamiseksi.

__________

* EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.” [tark. 79]

"

8 f. Lisätään 57 artiklaan kohta seuraavasti:"

”9 a. Jos hakija katsoo, että rataverkon haltijan päätös haittaa kansainvälisen liikenteen kehittämistä, se voi saattaa asian sääntelyelinten verkoston käsiteltäväksi lausuntoa varten. Asianomaiselle kansalliselle sääntelyelimelle on samanaikaisesti ilmoitettava asian saattamisesta verkoston käsiteltäväksi. Verkoston on tarvittaessa pyydettävä selvityksiä rataverkon haltijalta ja joka tapauksessa asianomaiselta kansalliselta sääntelyelimeltä. Verkoston on annettava ja julkaistava lausuntonsa sekä annettava se tiedoksi asianomaiselle kansalliselle sääntelyelimelle.

Sääntelyelinten verkoston on toimitettava komissiolle vuotuinen toimintakertomus. Komissio antaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio antaa yhden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 lainsäädäntöehdotuksen eurooppalaisen sääntelyelimen perustamisesta ja antaa sille oikeushenkilöllisyyden sekä valvonta- ja sovittelutehtävän, jonka perusteella se voi käsitellä rajat ylittäviä kysymyksiä ja ratkaista muutoksenhakuja, jotka koskevat kansallisten sääntelyelinten tekemiä päätöksiä. Kyseinen uusi elin korvaa eurooppalaisten sääntelyelinten verkoston.” [tark. 80]

"

9.  Korvataan 63 artiklan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Komissio arvioi tämän direktiivin vaikutuksia rautatiealaan ja toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen sen täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Arvioinnissa otetaan huomioon eurooppalaisen sääntelyelimen esittämät näkemykset siitä, esiintyykö vielä syrjiviä käytäntöjä tai muuntyyppistä kilpailun vääristymistä, sekä työmarkkinaosapuolten asiaankuuluvassa unionin työmarkkinaosapuolten neuvottelukomiteassa esittämät näkemykset. [tark. 81]

Komissio Eurooppalainen sääntelyelin arvioi samaan päivään mennessä, ilmeneekö vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen kuuluvan rataverkon haltijan suhteen edelleen esiintyykö vielä syrjiviä käytäntöjä tai muuntyyppisiä kilpailuvääristymiä muuntyyppistä kilpailun vääristymistä, ja julkaisee suosituksia toimintapoliittisista lisätoimenpiteistä. Komissio ehdottaa tarvittaessa kyseisten suositusten perusteella uusia lainsäädäntötoimenpiteitä. [tark. 82]

Komissio arvioi 18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta sen vaikutuksia rautateiden junahenkilökunnan työmarkkinoiden kehitykseen ja tarvittaessa ehdottaa uusia lainsäädäntötoimenpiteitä pätevyystodistusten antamisesta tällaiselle henkilökunnalle.” [tark. 83]

"

1 a artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1371/2007 seuraavasti:

Korvataan 2 artiklan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Jäljempänä olevia 9, 10, 11, 12 ja 19 artiklaa, 20 artiklan 1 kohtaa sekä 26 artiklaa sovelletaan tämän asetuksen voimaantulosta alkaen kaikkiin rautateiden matkustajaliikennepalveluihin koko unionin alueella.” [tark. 84]

"

2 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään …(12) . Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset. 

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

1.  Tämä direktiivi tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Se asetetaan saataville konsolidoidussa muodossa yhdessä direktiivin 2012/34/EU kanssa, sellaisena kuin se on sillä muutettuna, kolmen kuukauden kuluessa sen julkaisemisesta. [tark. 85]

2.  Edellä olevaa 1 artiklan 5–8 kohtaa alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018 [ajoissa 14 päivänä joulukuuta 2019 käynnistyvää aikataulukautta varten].

Edellä olevan 1 artiklan 5 alakohdan soveltamispäivään saakka ja rajoittamatta kansainvälistä henkilöliikennettä jäsenvaltioita ei vaadita myöntämään käyttöoikeuksia rautatieyrityksille ja suoraan tai välillisesti niiden määräysvallassa oleville yrityksille, jotka ovat saaneet toimiluvan jäsenvaltiossa, jossa vastaavanlaisia käyttöoikeuksia ei myönnetä. [tark. 86]

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja Puheenjohtaja

(1)EUVL C 327, 12.11.2013, s. 122.
(2)EUVL C 356, 5.12.2013, s. 92.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 26. helmikuuta 2014.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/51/EY annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY muuttamisesta (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 164).
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/58/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 44).
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32).
(7) Neuvoston direktiivi 2005/47/EY, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2005, tietyistä yhteentoimivia rajatylittäviä rautatiealan palveluja suorittavien, liikkuvassa työssä olevien työntekijöiden työoloja koskevista seikoista Euroopan rautatieyhteisön (CER) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) välillä tehdystä sopimuksesta (EUVL L 195, 27.7.2005, s. 15).
(8)EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1371/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 14).
(10)EUVL L 315, 3.12.2007, s. 14.
(11)EUVL L 315, 6.8.2010, s. 1.
(12) 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö